Miten huomioida lapsen ja perheen tarpeita muuttuvassa kasvuympäristössä

KT, Dosentti

Mirjam Kalland

Svenska social- och kommunalhögskolan/Helsingin yliopisto

Puheenjohtaja, Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Miten lapsen kasvuympäristö on muuttunut?

Lapsen kehityksen turvaaminen ja perheiden tarpeiden huomioiminen

14.3.2018 2

Muuttuva kasvuympäristö

”Our first task is to take care of our children. If we don’t get that right, we don’t get anything right”.

Barack Obama

Lapsuus systeemisestä näkökulmasta

Lapsi

14.3.2018 4

Lapsen kehitykseen vaikuttaa paitsi perhe myös perheen ulkopuolella olevat rakenteet kuten päiväkoti, koulu ja harrastusmahdollisuudet.

Lisäksi lapsen kehitykseen vaikuttaa ympäröivä yhteiskunta jonka mm. sosiaali-, terveys- ja koulupoliittiset päätökset jotka heijastavat kulttuurisia arvoja, käsityksiä ja uskomuksia vaikuttavat perheiden asemaan, vanhempien saamaan tukeen ja lapsen kehitykseen

Uusi kehitysympäristö on digitalisoitunut media ja sosiaaliset suhteet joita luodaan mediassa. Uusi mahdollisuus, mutta myös uusia lasten ja nuorten mielenterveyteen vahingoittavia ilmiöitä

14.3.2018 5

Lapsen kehitysympäristöt

Lainsäädäntö:

Perustuslain 19 §:n 3 momentin mukaan julkisen vallan on tuettava perheen mahdollisuuksia turvata lapsen hyvinvointi ja yksilöllinen kasvu. Tähän velvoitteeseen sisältyy velvollisuus tukea lapsiperheitä myös taloudellisesti.

Suomessa lakina voimassa oleva YK:n Lapsen oikeuksien sopimus velvoittaa valtiota asettamaan lapsen edun etusijalle kaikissa päätöksissään ja toimissaan. Lasten ja nuorten hyvinvointipalveluiden turvaaminen on myös YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksen keskeisiä päämääriä.

6

Yleisperiaatteet: Lapsen oikeus kehitykseen

-oikeus erityiseen suojeluun ja huolenpitoon

-julman, epäinhimillisen ja halventavan kohtelun kielto

-suoja väkivallalta ja laiminlyönniltä

-oikeus lepoon, leikkiin ja vapaa-aikaan

Syrjimättömyys:

Taustan, kielen, rodun, uskonnon, vammaisuuden tai muun henkilökohtaisen ominaisuuden takia lasta ei saa syrjiä.

Julman, epäinhimillisen ja halventavan kohtelun kielto.

Alatunnistetiedot tähän 1.1.2010 8

Lapsen näkemyksen selvittäminen ja kunnioittaminen • On velvoite, ja sen toteutuessa kaikkein heikoimmassa asemassa

olevien lasten asema muuttuisi merkittävällä tavalla

• Lapsen ei tarvitse muodostaa eikä ilmaista mielipidettä

• Lapsi ei kanna vastuuta päätöksistä, eikä hänen tarvitse ottaa kantaa asioihin joiden vaikutusta hän ei voi arvioida

• Mutta hän voi ja saa aina ilmaista omia ajatuksiaan tilanteestaan, ja siitä mitä hän toivoo ja mikä häntä auttaisi

• Ei murenna aikuisen auktoriteettia, mutta antaa ohjeita siitä miten se toteutetaan

• Myös Lastensuojelulaki 20§

9

Tarkoittaa

• Lapsen edun ensisijaisuus on oikeudellisesti velvoittava

• Tarkoittaa, että lapsen etua ei voida asettaa horisontaalisesti riviin muiden intressien tai etujen kanssa

• Jos lapsen etu ja oikeus on ristiriidassa toisen henkilön tai ryhmän edun kanssa, lapsen edulla on enemmän painoarvoa

10

Lapsen oikeuksien sopimus on velvoittava

Vanhemmat

Opettajat ja muut aikuiset lapsen lähiympäristössä

Viranomaiset

Lainsäädäntö

Velvoite pitää sisällään myös lapsen oikeuksista kertominen ja tiedottaminen niin lapsille kuin aikuisille

Voidaan hahmottaa kolmen ”P:n” kautta

Protection – suojelu

Provision – lasten kuuluu saada riittävästi yhteiskunnan voimavaroista

Participation – osallisuus. näenkö, kuulenko, kuuntelenko, otetaanko huomioon päätöksenteossa?

• 1920 –luvulla kuoli 100 vauvaa /1000 ensimmäisen

elinvuotensa aikana

• Eliniänodote oli 1910-luvulla 43.1 vuotta miehille ja

naisille 49.2

• Vuonna 2016 kuoli 1.9 imeväisikäistä /1000

• Eliniän odote oli 78.4 miehille ja 84.1 naisille

• Myös äitiyskuolleisuus on vähentynyt minimiin

Palataan Suomen alkuvuosiin

itsenäisenä valtiona

Lapsiperheet muutoksessa

Uusperheiden osuus lapsiperheistä on kasvanut (9 %). Perhekäsitteenä uusi, mutta rakenne on ikiaikainen.

Noin 21 % alle 18 vuotiaista oli kokenut äidin arvioeron elinaikanaan vuonna 2005

”Perherakenne on niin kovassa muutoksessa, että avioeroluvut perheen hajoamisen mittana eivät enää tuota järkeviä tuloksia” (Kartovaara 2007)

Alatunnistetiedot tähän 1.1.2010 14

”Löytyisikö niin hyväsydämistä ihmistä, joka ottaisi

omaksi tai kasvatiksi neljästä lapsesta yhden tai kahden nuorinta poikaa äidin kuoleman johdosta” HS jouluna 1944

• Yksinhuoltajavanhempien lukumäärä suuri sotien jälkeen • Nousi samalle tasolle vasta 1990-luvulla • Tänään 17 % lapsista elää perheessä jossa yksi vanhempi

Yksinhuoltajuus

Avopari ilmestyi tilastoihin 1980-luvulla

Avoparien muodostama lapsiperhe on ”pohjoismainen ja pohjoiseuroopplainen ilmiö”

Perhemuotona lapsen näkökulmasta vähemmän pysyvä

Lapsen iän myötä avoparien perheessä kasvavien lasten määrä vähenee ja yksinhuoltajaperheessä kasvavien kasvaa

Aikaväli naisen ensimmäisen lapsen ja ensimmäisen avioliiton välillä on 2.4 vuotta – ja lapsi siis ensin.

14.3.2018 16

Avoparit perheen perustamisessa

1950-1960 luvut – tuolloin syntyi vain 4.7 % lapsista avioliiton ulkopuolella. Näin säntillisiä olimme myös 1700 luvun lopussa (1791-1800).

Nykyisi valtaosa (57 %) ensimmäisistä lapsista, ja kaikista lapsista 40% syntyy avioliiton ulkopuolella

14.3.2018 17

Mitkä ovat Suomen historian konservatiivisimmat vuosikymmenet?

2002 tilastoihin ilmestyi uusi perhemuoto, eli samaa sukupuolta olevien vanhempien perheitä. Näissä perheissä elää tällä hetkellä noin 600 lasta, eli 0.06 prosenttia koko lapsiväestöstä

tutkimuksissa ei ole osoitettu, että samaa sukupuolta olevien vanhempien kanssa kasvavilla lapsilla olisi suurempia kehityksellisiä ongelmia kuin muilla lapsilla – on haasteita mutta myös vahvuuksia

Oleellista on vanhempien kasvatustaidot, parisuhteen pysyvyys, ja muut asiat jotka vaikuttavat lapsen kehitykseen

samaa sukupuolta olevien pariskuntien perheessä kasvavat lapset hyötyvät siitä, että heidän vanhempansa kohdellaan tasavertaisina

14.3.2018 18

Samaa sukupuolta olevat vanhemmat

• noin kolmasosalla lapsista on yksi tai enemmän sisaruksia • 42 % on yksi ja noin 10 % ovat ainoa lapsi • on sisarpuolia, biologisia sisaruksia jotka asuvat muualla,

sisaruksia jotka eivät ole sukua mutta asuvat samassa kodissa jne.

• ”pätkäsisarussuhteet”

Sisarussuhteiden moninaisuus

Kielteisesti tulkittuna muuttuvat perhesuhteet tuo lapsen kasvuympäristöön epävakautta ja epävarmuutta sekä uusien ihmissuhteiden tuomia haasteita.

Myönteisesti tulkittuna se voi tuoda myös laajempia verkostoja, enemmän tärkeitä ihmissuhteita ja vähemmän stereotyyppisiä käsityksiä perheestä.

Oleelliseksi lapsen kasvun ja kehityksen kannalta nousee lapsen ja vanhemman välinen suhde, ja vanhempien vanhemmuuden taidot sekä vanhempien ja muiden aikuisten kyky käsitellä asioita lapsen kanssa

14.3.2018 20

Perhesuhteet ovat moninaistuneet

Syntyvyys laskee Suomessa

”Suomessa syntyvyys jatkaa laskuaan seitsemättä vuotta peräkkäin. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Suomessa syntyi viime vuonna 50 139 lasta. Kuolleiden määrä ylittää syntyneiden määrän yli kolmella tuhannella. Suomen väkiluku kasvoikin vuonna 2017 ainoastaan maahanmuuton takia. Maahan muutti noin 17 000 ihmistä enemmän kuin maasta muutti pois.”

Yle 6.3.2018

Syinä ovat mm.(Väestöliiton perhebarometri):

Epävarma taloudellinen tilanne

Vaikeus löytää puoliso

Lapsiperheiden arki ei houkuttele

Mutta – halu saada lasta ei synny tai sammu yhteiskunnallisessa tyhjiössä.

Onko meillä lapsiystävällinen yhteiskunta, perheystävällinen politiikka? Vai onko päinvastoin viestitty että vanhemmuus on ongelma, lapset eivät ansaitse hyvää huolenpitoa?

Makrotasolla

Lapsi-, nuoriso- ja perhepolitiikka on ollut Suomessa hajanaista, sirpaleista ja siitä johtuen myös epäjohdonmukaista.

Esimerkkinä on varhaiskasvatusta koskeva päätöksenteko, joka on lyhytjänteistä. Tehtyjä parannuksia on vesitetty leikkauksilla, kuten ryhmäkokojen suurentamisella ja varhaiskasvatusoikeuden rajaamisella.

Myös koulutukseen (läpi koko linjan) kohdistuneet leikkaukset, toisen asteen koulutuksen maksullisuus (oppikirjat ja -välineet ja tutkintomaksut)

Lapsiperheköyhyys, vuoden 2015 jälkeen lasten pienituloisuusaste on jälleen kääntynyt kasvuun

Lasten ja perheiden palveluihin ja sosiaaliturvaan kohdistuvia leikkauksia

Lapsibudjetointia - talousarvion seurantaa lapsen oikeuksien näkökulmasta ei ole otettu käyttöön, vaikka YK:n lapsen oikeuksien komitea on suositellut

Lapsi hyötyy pysyvistä ihmissuhteista

Tilastot viittaavat siihen, että perheiden monimuotoisuus on lisääntymässä, kuten myös todennäköisyys, että lapset kokevat ihmissuhteissaan erilaisia katkoksia

Kehitys on tuskin käännettävissä

Oleellista on siis pohtia, miten voimme tukea eri elämäntilanteissä ja eri perheasetelmissa olevia lapsia ja heidän vanhempiaan.

14.3.2018 25

Onko lapsuus murroksessa?

Vanhempien sosiaalinen tuki ja tuen puutteet

Kun väki tiivistyy kasvukeskuksiin, luonnolliset sosiaaliset verkostot ohentuvat sekä kasvukeskuksissa että maaseudulla/alueilla jossa väkiluku pienenee

Vanhempien yksinäisyys on periytyvää (Junttila et al 2015),

Mutta asialle on mahdollista tehdä jotakin

”Meidän pitäisi huomioida neuvolavanhempien lasten ja nuorten yksinäisyys, ennen kuin se muuttuu masennukseksi, joka tulee yhteiskunnalle kalliiksi ” Niina Junttila Turun yliopistosta.

Mitä tukea vanhemmat tarvitsevat, ja mistä tuesta he hyötyvät?

Vielä julkaisematon tutkimus (Kalland et al 2018)

Äidit: puolison ja ystävien jälkeen tärkein tuki on neuvola

Isät: puolison jälkeen tärkein tuki on neuvola

Kaikki ryhmämuotoinen tuki vauvan syntymän yhteydessä näyttäisi tukevan vanhemmuutta (vähentää stressiä ja yksinäisyyttä, lisää parisuhdetyytyväisyyttä jne.) – järjestöt tärkeänä voimavarana ja yhteistyökumppanina

Matalan kynnyksen tukea käyttävät hakevat itselleen myös lisätukea – ”lumipalloefekti”. Palveluja käyttävien lähtökohta tutkimuksen mukaan heikompi kuin heillä jotka eivät palveluja käytä.

Kasvatusfilosofinen lapsinäkemys: kehittyykö lapsi itseään vai yhteiskuntaa varten?

Romanttinen lapsikeskeisyys (Rousseau)

Progressiivinen lapsilähtöisyys (Dewey, Kaipio, Malaguzzi ym)

Progressiivisessa kasvatuksessa lapsi kehittyy vapaaksi, ainutlaatuiseksi yksilöksi, mutta myös kehittämään maailmaa

”Lapset luovat kanssamme maailmaa ja muuttavat sitä”

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet

“Lapsella on oikeus leikkiä, oppia leikkien ja iloita oppimastaan sekä rakentaa käsitystä itsestään, identiteetistään ja maailmasta omien lähtökohtiensa mukaisesti. Lapsella on oikeus yhteisöllisyyteen ja ryhmään kuulumiseen. Lapsella on oikeus saada tietoa monipuolisesti, käsitellä tunteita ja ristiriitoja sekä kokeilla ja opetella uusia asioita”.

Perusopetus: opetussuunnitelman perusteet

Perusopetus perustuu käsitykseen lapsuuden itseisarvoisesta merkityksestä. Jokainen oppilas on ainutlaatuinen ja arvokas juuri sellaisena kuin hän on. Jokaisella on oikeus kasvaa täyteen mittaansa ihmisenä ja yhteiskunnan jäsenenä. Tässä oppilas tarvitsee kannustusta ja yksilöllistä tukea sekä kokemusta siitä, että kouluyhteisössä häntä kuunnellaan ja arvostetaan ja että hänen oppimisestaan ja hyvinvoinnistaan välitetään. Yhtä tärkeä on kokemus osallisuudesta ja siitä, että voi yhdessä toisten kanssa rakentaa yhteisönsä toimintaa ja hyvinvointia. (OPH 2014, 15).

Miten voidaan varmistaa että hyvät tavoitteet toteutuvat käytännössä?

Lasten, nuorten ja perheiden palveluiden kehittämistyössä keskeisessä roolissa on Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE-ohjelma). LAPE-ohjelma on kuitenkin määräaikainen, ja valtakunnallisesti ohjelma ulottuu kevääseen 2019 asti.

LAPE-ohjelmakauden päättymisen jälkeen ei ole mitään kokonaisvaltaista kehystä lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluiden yhteensovittamiseksi.

Suomeen tarvitaan lapsen oikeuksien sopimukseen perustuva lapsi- ja perhepolitikkaa ohjaava kansallinen lapsistrategia, joka ottaa huomioon lasten ja perheiden tarpeet muuttuvassa kasvuympäristössä.

”Yhteiskunnan on haluttava kaikille lapsilleen sitä, mitä paras ja viisain vanhemmista haluaa omalle lapselleen” (John Dewey)

33