Ammatillinen toimijuus ja identiteetti muuttuvassa työssä

Anneli Eteläpelto, Katja Vähäsantanen, Päivi Hökkä & Susanna PaloniemiJyväskylän yliopisto, Kasvatustieteiden laitos

www.jyu.fi/proagent

12.04.2023 2

PROMOTING PROFESSIONAL AGENCY IN EDUCATION AND HEALTH CARE WORK

Anneli Eteläpelto, Päivi Hökkä, Katja Vähäsantanen, Susanna Paloniemi, Kaija Collin, Salme Mahlakaarto, Sanna Herranen, Satu KalliolaJyväskylän yliopisto, Kasvatustieteiden laitosRahoitus: Suomen Akatemia , Työsuojelurahasto (TSR), Jyväskylän yliopistoww.jyu.fi/proagent

21.11.2012 AE 3

-Yksilön aktiivisuus, aloitteellinen toiminta - > saada aikaan tavoitteellista muutosta aikaisempaan nähden

- Omaan tilanteeseen, olosuhteisiin vaikuttaminen- Rakenteiden, instituutioiden ja vallan rajoittama- Rajoitteiden ylittäminen, autonomiaa, valtaa (power to), vastuuta- Oman elämän hallintaa ’oikeiden’ valintojen kautta Kapasiteettia vai toimintaprosessia? Tarkoituksellista toimintaa vai tapaa & tottumusta?

Itseen vai ympäristöön kohdistuvaa? Hetkellistä vai pitkäkestoista? Kollektiivista vai yksilöllistä? Tunnetta, tahtoa vai todellista muutosta?

Toimijuus (=agency) Mitä tarkoittaa?

21.11.2012 AE 4

Toimijuus vaihtelee: -tilanteisesti -yksilöllisestä kollektiiviseen

-Yksilöllistä:-- Pakotettuja valintoja vähäisten vaihtoehtojen edessä -- Muutoksesta selviytymistä: sopeutumista tai torjumista -- Oman identiteetin uudelleen neuvottelua (muutoksessa) -- Intentionaalinen, tavoitteinen teko, muutos aiempaan-- Oman tulevaisuusorientaation toteutusta - Tottumusta, tapaisuutta (nousee menneestä)? -- Haurasta pientä toimijuutta, sietämistä (kärsimistä)?-Kollektiivista:-- Diskursiivisen vallan tiedostaminen & muutospyrkimys -- Valtarakenteisiin kohdistuvaa kollektiivista vastarintaa - Käytäntöjen ja kulttuurien uudistamista

21.11.2012 AE 5

Toimijuus viranomaispuheessa

- EU:n koulutuspoliittiset asiakirjat: yrittäjyys, aloitteellisuus, luovuus

-Sos. politiikka: elämänhallintaa syrjäytymisvaarassa oleville,vanhuksille, lapsille, nuorille

-Rajoittunut toimijuus & valta: naiset, maahanmuuttajat, sukupuoliset vähemmistöt, vammaiset, ym.

- Ohjauksessa ja kuntoutuksessa pyritään toimijuuden vahvistamiseen (esim. TEM)

- Aikuiskasvatuksessa (elinikäinen oppiminen > toimijuus) uusi avaus.

Työelämän vaatimuksina korostetaan

Työntekijöiden kohdalla: - Tietojen ja taitojen oppimista työssä ja ammatillista kasvua - Ammatillisten identiteettien tuunausta ja uudelleen neuvottelua - Uusien työroolien ja vastuiden ottamista- Perinteisten ammatillisten rajojen ylittämistä- Työurien pitkäjänteistä rakentamista Työyhteisöjen osalta: - Työkäytäntöjen muokkaamista ja kehittämistä - Uudenlaisten yhteistoiminnallisten työtapojen kehittämistä Organisaatioiden tuottavuuden parantamista: - Rakenteellisten uudistusten kautta - Uusien työkäytäntöjen ja työ-kulttuurien kehittämistä - Laadukasta johtamista (hallinnointia ja johtajuutta)

7

Tarvitaan lisääntyvästi (ammatillista) toimijuutta

- Työssä oppiminen edellyttää toimijuutta: aktiivista osallistumista, osaamisen rakentamista, metakognitiivista kontrollia, ammatillista kasvua -- Työssä oppimista ja osaamisen kasvua ei voida hyödyntää ilman mahdollisuutta uudenlaiseen ammatilliseen toimijuuteen työssä (esim. laajempi vastuu) -- Muutokset työssä vaativat ammatillisten identiteettien uudistamista -- Koulutus- ja työuran rakentaminen mielekkääksi (elämänkulkutoimijuutta)-- Työuran katkokset (työttömyys) edellyttää ammatillisten identiteettien uudelleen konstruointia (identiteetti-toimijuutta) -- Yrittäjyys ja muu yksilön korostuva vastuu selviytymisestä vaatien vahvaa yksilöllistä toimijuutta ja resursseja siihen - Luovuus ja innovatiivisuus / oman työn kehittäminen tarve edellyttää toimijuutta-- Persoonalliset identiteettisitoumukset (eettisyys) ja ammatillinen kasvu edellyttää- identiteettitoimijuutta erityisesti kasvatus- ja hoitoaloilla, myös johtamisessa -- Oman elämän hallinta: aatteet, vaatteet, arvot, elämäntapa, ihmissuhteet, perhe

Aikuiskasvatuksessa ja alan tutkimuksessaonkin syytä:

Toimijuutta koskevaan kriittiseen keskusteluun / teoretisointiin

Toimijuutta edistävien käytäntöjen kehittämiseen työssä

Toimijuutta vahvistavien oppimisymäristöjen ja pedagogiikan kehittämiseen

21.11.2012 AE 9

Toimijuuden idea ei ole uusi

-Valistuksen idea (Kant): kasvatus -> ihmisen järjellinen kapasitetti -> kyky tehdä itsenäistä arviointia - > perusta autonomialle ja agenttiudelle

-Mezirov (1991): yksilön voimaantuminen (emansipaatio)

-Freire: yhteiskunnallinen/yhteisöllinen valtautuminen (elinolojen parantaminen)

-Sosiologit (Bauman, Beck, Giddens): Modernissa yksilön rakennettava oma elämänsä ’minän’ refleksiivisessä projektissa. Yksilöiden tultava toimijoiksi ja kontrolloitava elämäänsä.

Nykyisessä jälkimodernissa epävarmuus lisääntynyt >> mahdollisuudet kontrolloida sosiaalisia oloja vähentyneet >> toimijuus entistä vaikeampi saavuttaa

21.11.2012 AE 10

Ymmärretään eri tavalla eri tieteenaloilla: *)

-Yhteiskuntatieteissä peruskäsite (Giddens, 1984)-Antropologiassa ajankohtainen (Ahearn, 2001)-Gender- tutkimuksessa vahvasti esillä (Gordon, 2005)-Pykologiassa liitetty minäpystyvyyteen (Bandura, 2006)-Aikuis/kasvatustieteessä koulutus- & työurien rakentaminen (Biesta & Tedder, 2007)-Elämänkulku –toimijuus (Hitlin & Elder, 2007)

Ontologia epäselvä (diskursiivinen, praktinen, ruumiillinen)Teoretisoitu runsaasti, empiiristä tutkimusta niukasti

____________*) Eteläpelto, A., Vähäsantanen, K., Hökkä, P. & Paloniemi, S. (2013). What is agency? Conceptualizing professional agency at work. Educational Research Review, 10, 45-65. http://authors.elsevier.com/sd/article/S1747938X13000274

21.11.2012 AE 11

Esimerkkejä toimijuuden määrittelyistä:

Giddens (1984): Toimijuus ilmenee ihmisen teoissa silloin, kun hän olisi voinut toimia myös toisella tavalla ja kun se mikä tapahtui, ei olisi tapahtunut ilman kyseistä tekoa. -kyvykkyys saada aikaan vaikutus; toimija käyttää aina valtaa (power to) Banduran ’sosio-kognitiivinen’ teoria’Toimijuus merkitsee tarkoituksellista vaikuttamista omaan toimintaan ja elinoloihin’ Toimijuuden eri puolet: 1) tarkoituksellisuus (intentionaalisuus) 2) ennakkosuunnittelu 3) itsesäätely 4) itsereflektioTärkein henkilön toimijuutta selittävä tekijä on hänen uskomuksensa omasta pystyvyydestä (self-efficacy = minäpystyvyys)

21.11.2012 AE 12

Toimijuuden muotoja

1) Eksistentiaalinen toimijuus: universaali inhimillinen mahdollisuus ja kyky itseohjautuvaan ja aloitteelliseen toimintaan; vapaus ajatella ja toimia toisin

2) Pragmaattinen toimijuus: Kun rutiinit eivät toimi, vaaditaan spontaania käytännöllistä luovaa toimijuutta (esim. päivystyshoitajien työ)

3) Identiteettitoimijuus: esim. hoidon ja kasvatuksen etiikkaan sitoutuminen (vastuunotto, huolenpito toisesta ihmisestä) motivoi opettajan ja hoitajan työtä; Identiteettiristiriita syntyy riittämättömyyden kokemuksesta (resurssit)

4) Elämänkulkutoimijuus: elämänkulun muokkaaminen pitkällä tähtäimellä; koulutusvalinnat, ammatinvalinta, perhe, asuinpaikka.

(Hitlin & Elder, 2007)

21.11.2012 AE 13

Elämänkulku –toimijuus (life course agency)

Subjektin yritys vaikuttaa/muokata omaa elämänkulkua pitkällä tähtäimellä: 1) toiminta, jolla on pitkäkestoiset seuraamusvaikutukset (esim.

koulutusvalinnat) ja2) uskomukset omasta kapasiteetista saavuttaa elämänkulkuun kuuluvat

tavoitteeta) Identiteettisitoumuksiab) Oma-aloitteista toimintaa, c) Vastarintaa c) Muutosta ja valintoja elämänkulun siirtymissä ja käännekohdissa

(Hitlin & Elder, 2007)Henkilön mahdolliset tulevat minuudet motivoivat nykyhetken valintoja

Tavoitteet toimijuuden teoretisoinnissa ja uudelleenmäärittelyssä*)

Kriittinen katsaus toimijuutta käsittelevään ajankohtaiseen tieteelliseen keskusteluun ja tutkimuskirjallisuuteen

1. Miten toimijuuden ontologinen luonne ja sen ilmenemismuodot on ymmärretty? - Onko diskusiivinen, praktinen ja rumiillinen todellisuussuhde huomioitu? - Miten intentionaalisuus ja temporaalisuus on huomioitu? - Onko identiteetin merkitys toimijuudelle otettu huomioon? 2) Miten sosiaalisen ja yksilöllisen välinen suhde on ymmärretty? (analyyttisesti toisistaan erillisinä, ei erotettavissa olevina,..) Ehdotus työhön liittyvän toimijuuden teoriaksi:

Subjektilähtöinen sosio-kulttuurinen lähestymistapa

______*) Eteläpelto, A., Vähäsantanen,K., Hökkä, P. & Paloniemi, S. (2013). What is agency? Conceptualizing professional agency at work. Educational Reseach Review, 10, 45-65.

Kirjallisuuden etsiminen ja analyysi: Miten?

Aiempaa tutkimusta ja tieteellistä keskustelua jäljitettiin ajankohtaisesta toimijuuteen kohdistuneesta tieteellisistä julkaisuista kasvatus- ja yhteiskuntatieteistä sekä psykologian ja gender-tutkimuksen alueilta. Tunnistimme neljä traditiota, joiden piirissä toimijuudesta on keskusteltu vilkkaasti:

1) Yhteiskuntatieteellinen traditio 2) Post-strukturalistinen naistutkimus 3) Sosio-kulttuurinen lähestymistapa 4) Elämänkulkututkimuksen traditio - Kullakin näistä erilainen teoreettinen viitekehys ja tradition sisäistä keskustelua, intertekstuaalista dialogia ja argumentointia, ei juuri alueelta toiselle ulottuvaa. - Kunkin alueen sisällä hyvinkin erilaisia käsityksiä niin ontologiassa kuin yksilön/

sosiaalisen välisen suhteen ymmärtämisessä- Kullakin alueella syvempi analyysi keskittyi vaikutusvaltaisimpiin toisistaan poikkeviin käsityksiin

1) Yhteiskuntatieteiden pitkä keskustelutraditio toimijuuden ja rakennetekijöiden suhteesta

KÄSITYS ONTOLOGIA JA ILMENEMINEN YKSILÖLLISEN JA SOSIAALISEN VÄLINEN SUHDE

Giddens:Toimijuus intentionaalisina valintoina ja tekoina seuraamuksineen

Toimijuus yksilöiden intentionaalisina ja rationaalisina tekoina, joilla on sosiaalisia seuraamuksia

Korostaa yksilöiden kapasiteettia ja valtaa (voimaa) agenttisiin tekoihin) – Temporalisuutta ja identiteettejä ei oteta huomioon tai tarkastella

Erottamattomuus

> Mahdottomuus tehdä analyyttistä erottelua ykksilöllisen ja sosiaalisen / kollektiivisen kesken

Analyyttisesti enisijainen suunta: yksilöstä sosiaaliseen (mikrosta makroon)

Archerin realistinen sosiaalinen teoria toimijuudesta: ihmisen kolmitasoinen todellisuussuhdemaailmaan

Sosiaalinen, praktinen ja luonnollinen (natural) todellisuus ja ihmisen näitä vastaavat diskursiiviset, praktiset ja ruumiilliset suhteet maailmaan

Agenttiset teot ovat intentionaalisia ja tavoitteellisia prosesseja

Personallinen identiteetti merkittävä Temporaalisuus otettu huomioon

Sosiaalinen ja yksilöllinen analyyttisesti erillisiä.

Sisäinen keskustelu ja emotionaalinen elaborointi nähdään välittävinä prosesseina yksilöllisen ja sosiaalisen kontekstin välillä. +Historiallisesti muuttuvat sosiaaliset olosuhteet ja yksilön elämänhistoria nähdään analyyttisesti erillisiä > mahdollistaa näiden välisen vuorovaikutuksen analyysin

2) Jälkistrukturalistinen feministinen keskustelu toimijuudesta, diskursseista, subjektista

KÄSITYS ONTOLOGIA JA ILMENEMINEN YKSILÖLLISEN JA SOSIAALISEN VÄLINEN SUHDE

Vahvan jälki- strukturalismin käsitys toimijuudesta kollektiivisina diskursseina

Toimijuus on olemassa sosiaalisella ja kollektiivisella tasolla diskursiivisena ilmiönä:‘Tekstien ulkopuolella ei ole mitään’. Toimijuus syntyy kun subjektipositioista käsin kirjoitetaan uusiksi hegemonisia diskursseja (kriittisen dekonstruktion kautta).

Temporaalisuutta ja identiteettejä ei huomioida eikä tarkastella.

Erottamattomuus: yksilöt redusoidaan diskursseihin (ovat olemassa niiden kautta).

Discursiivinen subjekti on alisteinen vallitseville diskursseille ja hallintojärjestelmälle.

>> kuvaa, miten näkymätön ja epävirallinen valta on rakentunut

Välittävän jälkistrukturalismin käsitys yksilöllisestä toimijuudesta ja minuudesta

Toimijuus ihmisten elettyinä kokemuksina sosiaalisista suhteistaan ja kapasiteetista itsereflektioon ja toimintaan.

Minätunne(sense of self), ruumiillisuuden ilmenemismuodot, sosiaaliset ja kulttuurisesti relationaaliset subjektit.

Temporaalisuutta ei tarkastella.

Identiteetti ja subjektius keskiössä.

Materiaaliset, kulttuuriset, taloiudelliset ja sosiaaliset voimat analyyttisesti erillisiä yksilöiden kokemuksista, identiteeteistä ja subjektiudesta.

Diskursiviset ehdot paljastettava (välttämätön, mutta ei riittävä selitys toimijuudelle). Intentiot ja reflektiivisyys tarpeen. Toimijuus keskeinen välittävä tekijä yksilöllisen ja sosiaalisen suhteessa.

3) Sosiokulttuurisen kehitys- ja oppimis- tutkimuksen keskustelu toimijuudesta

KÄSITYS ONTOLOGIA JA ILMENEMINEN YKSILÖLLISEN JA SOSIAALISEN VÄLINEN SUHDE

Objekti-keskeinen toimintateoria ja yksilöllisen toimijuuden kieltäminen

Prosessi-ontologia; yksilöllisen ja kollektiivisen toimijuuden hylkääminen ja /tai sen alisteisuus työn kohteelle ja tyävälineille.Temporaalisuutta ei tarkasteltu.

Identiteetti ja subjektius kiellettiin.

Yksilöllisen ja sosiaalisen erottamattomuus.

Yksilöllisen redusointi sosiaalisiin prosesseihin.

Kehityksellisetsubjekti-lähtöiset käsitykset: aktiivinen toimijuus ja riippuvuus sosiaalisesta kontekstista

Yksilöt aktiivisina toimijoina suhteessa sosiaaliseen maailmaan.

Temporaalisesti rakentuva liittyminen.

Intentionaalisuus ja subjektiivisuus ilmenevät osallisuutena ja päätöksinä mihin kiinnittyä.

Yksilökehityksellinen temporaalisuus sisältää elämänhistorian ja aiemmat kokemukset .

Identiteetti huomioidaan.

Analyyttisesti erillinen (inklusiivisesti); keskinäinen riippuvuus ja vastavuoroisesti toisiaan rakentavat suhteet yksilöllisen ja sosiaalisen kesken.

Toimijuus nähdään läheisesti henkilöiden identiteetteihin liittyvänä.

4) Identiteettitoimijuutta ja toimijuutta elämänkulussa koskeva tutkimustraditio

ONTOLOGIA JA ILMENEMINEN YKSILÖLLISEN JA SOSIAALISEN VÄLINEN SUHDE

Yksilöiden tavat rakentaa omaa elämänkulkuaan valintojen ja pitkän tähtäimen tekojen kautta.

Temporaalisuus huomioitu yksilöiden elämänkaaren (elämänkulun) mitta- kaavassa

Identiteetit huomioitu ja nostettu tarkastelun keskiöön.

Erillinen (poissulkevasti); sosiaaliset ja taloudelliset olosuhteet ja elinehdot nähdään mahdollisuuksina ja rajoitteina.

Historiallisesti muuttuvat ja kulttuurisesti vaihtelevat olosuhteet.

• Toimijuus voidaan ymmärtää ontologialtaan hyvin eri tavoin:• kapeasti pelkästään yksittäisenä rationaalisena ja

intentionaalisena tekona, tai• laajasta aikaperspektiivistä kattaen ihmisen yksilökehityksellisen

elämänkaaren. • Kattaen pelkästään diskursiivisen, mutta sen lisäksi myös

praktisen ja ruumiillisen suhteen todellisuuteen

• Yksilöllisen ja sosiaalisen välisen suhteen analyysi paljasti oletuksia, jotka ulottuivat:

• analyyttisestä erottamattomuudesta

• analyyttiseen erillisyyteen: sosiaalisen kontekstin vaikutus hyvinkin voimakkaasta heikkoon

Lähestymistapojen vertailu osoitti että

12.04.2023 21.11.2012 AE

Subjektilähtöinen sosiokulttuurinen viitekehys:…hyödyntää aineksia niin sosiaalitieteellisestä ja post-strukturalistisesta kuin subjektilähtöisestä sosiokultturisesta ja elämänkulkutoimijuudesta…Ontologia: * Ihmisellä on praktinen, diskursiivinen ja ruumiillinen suhde todellisuuteen* Toimijuus ilmenee muuttuvana ajallisena prosessina * Persoonallinen identiteetti ja sen jatkuvuus hyväksytty lähtökohta * Toimijuus ihmisten elettyinä ja kerrottuina kokemuksina (sense of agency)

huomioidaan materiaalisen, sosiaalisen ja ruumiillisen rinnalla * Identiteetti on kietoutunut vahvasti toimijuuteen Sosiaalisen ja yksilöllisen suhde: * Analyyttisesti erillisenä (historiallisesti muuttuva sosiaalinen; yksilön ainutkertainen elämänkulku tässä kontekstissa) * Yksilöllinen ja sosiaalinen rakentavat vastavuoroisesti toisiaan * Yksilöillä ja yhteisöillä mahdollisuus sosiaaliseen toimijuuteenMetodologisesti: Toimijuus on aina johonkin pyrkivää/kohdistuvaa toimijuutta, jota harjoitetaan jossakin kontekstissa, sen rajoitteissa ja resurssein

21

12.04.2023 21.11.2012 AE

Ammatillinen toimijuus PROAGENT-hankkeessa

22

21.11.2012 AE 23

1) Ammatillista toimijuutta harjoitetaan (ja se ilmenee) silloin kunammatilliset subjektit ja/tai yhteisöt tekevät valintoja, käyttävät vaikutus- mahdollisuuksiaan ja ottavat kantaa tavoilla, jotka vaikuttavat heidän työhönsä ja/tai ammatillisiin identitetteihinsä.

2) Ammatillista toimijuutta harjoitetaan aina tiettyä tarkoitusta varten ja tiettyjen historiallisesti muotoutuneiden työpaikan sosio-kulttuuristen ja materiaalisten ehtojen sisällä; nämä sekä rajoittavat että resurssoivat toimijuutta.

3) Ammatillinen toimijuus kietoutuu työntekijän ammatilliseen identiteettiin (ammatilliset ja eettiset sitoumukset, ihanteet, motivaatiot, kiinnostukset, tavoitteet).

4) Työntekijöiden työhistoria ja -kokemukset, osaaminen, asiantuntijuus ja kompetenssit toimivat heidän kehityksellisenä varantoinaan ja yksilöllisinä resursseina ammatilliselle toimijuudelle.

Subjektikeskeinen sosiokulttuurinen lähestymistapa ammatilliseen toimijuuteen (1/2)

21.11.2012 AE 24

5) Ammatillisen toimijuuden tutkimuksessa yksilöllinen ja sosiaalinen on syytä nähdä analyyttisesti erillisinä ja toisiaan vastavuoroisesti rakentavina.

6) Ammatillisilla subjekteilla on sekä diskursiivinen että praktinen ja ruumiillinen suhde (työn) todellisuuteen; nämä suhteet rakentuvat ajallisesti kattaen menneisyyden, nykyisyyden ja tulevaisuuden.

7) Ammatillista toimijuutta tarvitaan erityisesti oman työn ja työolojen (luovaan) kehittämiseen, työssä oppimiseen ja ammatillisen identiteetin neuvotteluun._______ (Eteläpelto, A., Vähäsantanen, K., Hökkä, P., Paloniemi, S. , 2013)

Subjektikeskeinen sosiokulttuurinen lähestymistapa ammatilliseen toimijuuteen (2/2)

Ammatillinen toimijuus työssä (Proagent - kyselyssä)

* Vaikutusmahdollisuudet työssä ja työyhteisössä*Osallisuus ja vuorovaikutteisuus työyhteisössä*Työssä oppiminen: mahdollisuudet ja tilat*Ammatillinen identiteetti: tavoitteet, ihanteet, sitoumukset*Vaikuttamisen alueet (esim. työajat, työtavat, työvälineet) *Vaikuttamisen ilmeneminen työssä (esim. työtä koskevien päätösten vastustaminen, aloitteiden teko) *Resurssoivat ja rajoittavat tekijät (esim. epäviralliset valtasuhteet ja oma työkokemus) 25

12.04.2023 21.11.2012 AE

Ammatillinen identiteetti

26

~ elämänhistoriaan perustuva käsitys itsestä ammatillisena toimijana~ suhde työhön ja ammatillisuuteen ~ mihin kuulun ja samaistun työssäni~ mitä pidän tärkeänä ja mihin sitoudun ~ työtä koskevat arvot ja eettiset sitoumukset~ tavoitteet ja uskomukset työssäni~ millaiseksi työssä ja ammatissani haluan tulla

’Kuka olen, mihin kuulun ja mitä tavoittelen työssäni ja ammatissani’ ____*) Occupational, vocational, professional, work identity

12.04.2023 21.11.2012 AE 27

¤ kuvaa laajasti ja monitasoisesti ihmisen ja työn välistä suhdetta

Työhön liittyvässä identiteetissä kietoutuvat: - ammattialan yhteiskunnallinen, sosiaalinen ja kulttuurinen käytäntö - yksilön rakentamiin (ja jatkuvasti muokkaamiin)

persoonallisiin merkityksiin ja - käsityksiin työn asemasta elämässä sekä - työhön liittyvistä arvoista ja eettisistä sitoumuksista

Työhön liittyvä identiteetti

28

Ammatillisen toimijuuden monikytkentäinen vahvistamisohjelma; tasot, linkit ja tavoitteet (TSR)

KEHITTÄMISEN TASOT JA KOHTEET

AMMATILLISEN TOIMIJUUDEN MONIKYTKENTÄISEN VAHVISTAMINEN

TAVOITELTU LOPPUTULOS

ORGANISAATIO; toiminta ja strategia

YHTEISÖ;työkäytännöt ja työskentelytavat

YKSILÖ; ammatilliset identiteetit, roolit

YHTYHT

Lisääntyvät vaikutusmah-dollisuudet ja dialogisuus; uudistunut toiminta ja visiot

Uudet toimivat työkäytännöt ja yhteistoiminnalliset työskentelytavat

Työssä oppiminen, uusiutuneet ja vahvistuneet identiteetit ja työroolit, lisääntynyt hyvinvointi

MirkkuSylvi

Pirre

YHTYksilöllistä ammatillista toimijuutta vahvistavat työtavatYKS Yhteisöllistä ammatillista

toimijuutta vahvistavat työtavat

ORG

JOHTO

ORG Organisaation kollektiivista toimijuutta vahvistavat työtavat

Työidentiteettivalmennus

Työkonferenssi

Johtamiskoulutus

Kysely

Tutkimus- ja kehitystyö (esim. havainnointi, kenttämuistiinpanot, videoinnit, haastattelut).

29

Ammatillisen toimijuuden monitasoinen vahvistamisohjelma

Ammatillisen toimijuuden monitasoinen vahvistamisohjema – toteutus (TSR)

12.04.2023 30

• Persoonallinen identiteetti

• Ammatillinen identiteetti

• Organisaatio- identiteetti

• Suhde - identiteetti

Kiinnostukset, sitoumukset

, tavoitteet, ihanteet,

elämäntapa

Ammatilliset kompetenssit, ihanteet, tavoitteet,

sitoumukset

Käytännöt, säännöt

(selkäranka), johtajuus,

valtasuhteet

Sosiaaliset ja kollegiaaliset

suhteet työyhteisössö

Identiteettipajat PROAGENT- hankkeessa

(Mahlakaarto, 2010)

ALUSTAVIA TULOKSIA INTERVENTIOISTA (1/2)

• Työntekijöiden identiteettivalmennuso loi tilan kokemusten ja ideoiden jakamiselle ja tutustumiselle,o loi mahdollisuuden oman uran ja identiteettien työstämiselle, o vahvisti ammatillista toimijuutta sekä vuorovaikutukseen ja

palautteen antoon liittyviä taitoja

• Johtamiskoulutus o oli yhteisöllisen oppimisen areena,o loi tiloja johtajien ammatillisten identiteettien kirkastamiselle ja

kehittymiselle, jao antoi välineitä identiteettijohtajuudelle ja työntekijöiden

toimijuuden (osallisuutta ja vuorovaikutusta) vahvistamiselle.

ALUSTAVIA TULOKSIA (2/2)

• Työkonferenssissao Kaikki saivat äänensä kuuluviin ja pystyivät osallistumaan

kehitystyöhön, ja o luotiin toimenpide-ehdotuksia työyhteisö- ja

organisaatiotasolla, esim. organisatoristen ja ammatillisten raja-aitojen purkaminen.

Työorganisaatiot ja työntekijät kokivat yleisesti eri interventiot hyvin tarpeellisina ja hyödyllisinä.

Yksittäinen interventio ei mahdollista toimijuuden vahvistamista ja oppimista kaikilla tasoilla: Tarvitaan muutosta niin yksilön, työyhteisön kuin työorganisaation tasolla.

Lähteitä ja kirjallisuutta, kts. www.jyu.fi/proagent

Eteläpelto, A., Heiskanen, T. & Collin, K. (toim.) (2011). Valta ja toimijuus aikuiskasvatuksessa. Aikuiskasvatuksen 49. vuosikirja. Kansanvalistusseura ja Aikuiskasvatuksen tutkimusseura. Vantaa: Hansaprint

Eteläpelto, A., Vähäsantanen,K., Hökkä, P. & Paloniemi, S. (2013). What is agency? Conceptualizing professional agency at work. Educational Reseach Review, 10, 45-65. http://authors.elsevier.com/sd/article/S1747938X13000274

Eteläpelto, A., Vähäsantanen, K., Hökkä, P. Paloniemi, S. (2014; painossa). Identity and agency in professional learning. In Billett, S., Harteis, C. & Gruber, H. (Eds.) International Handbook of Research in Professional and Practice-based Learning, Vol. 2.

Eteläpelto, A. (2007). Työidentiteetti ja subjektius rakenteiden ja toimijuuden ristiaallokossa. [Work identity and subjectivity in the cross-current of structures and agency]. Teoksessa A. Eteläpelto, K. Collin & J. Saarinen (2007) Työ, identiteetti ja oppiminen. [Work, Identity and Learning]. Helsinki / Porvoo: WSOY, ss. 90-142.

Eteläpelto, A. & Onnismaa, J. (toim.) (2006). Ammatillisuus ja ammatillinen kasvu. [Promoting professional growth] Aikuiskasvatuksen 46. vuosikirja. Kansanvalistusseura ja Aikuiskasvatuksen tutkimusseura. Vantaa:Dark.

Vähäsantanen, K., Saarinen, J. & Eteläpelto, A. (2009). Between school and working life: Vocational teachers’ agency in boundary-crossing settings. International Journal of Educational Research 48, 395-404.

THANKS FOR ATTENTION!

More information:www.jyu.fi/proagent