Mitä aggressio onkymmeniä erilaisia määritelmiätässä: vihamielinen tunne tai tekoesim. ”aggressiivinen leikki” onparadoksi, koska aggressio ei olesymbolistaväkivalta = toiseen kohdistuva fyysinenaggressio

Jari Sinkkonen 8.5.2012

Vihamielinen tunneon seurausta pettymyksestä, joka aiheutuumielihyvän lähteen menettämisestäon tarkoitettu viestiksi, eli se onkommunikaatiota (joskin alkeellista)kommunikaatioluonne saatetaan menettää,jos pettymyksiä on sietämättömän paljonaggressiosta tulee automaattiraivoa, jokalaukeaa vähäisistä syistä

Terveestä aggressiosta”terve aggressio” on välttämätön kehitystäeteenpäin vievä voimaVoidaan ajatella, että se on aluksi neutraaliaelämänvoimaa, joka ohjautuu kehityksenkuluessa hyvään tai huonoon käyttöönPo. energia on kuin ihmispsyykessä kiertäväveri; se auttaa itseyden ja psyykkisen reviirinluomisessa ja antaa valmiuksiapuolustautumiseen

Aggressio auttaa irrottautumaan

Terveen lapsen kehityksessä tasaisetvaiheet vuorottelevat kuohuvienvaiheiden kanssaAggressio ja uhma auttavatirrottautumaan riippuvuussuhteista(uhmaikä ja murrosikä)Tasannevaihe on esim. ns. latenssi-iässäeli kun lapsi on 7-12 - vuotias

Mitä raivoava lapsi/nuori tarvitseekasvattajilta I

Kasvattajien pulmat liittyvät miltei aina lapsenaggressioon ja sen ”kohtaamiseen”Lapsi tarvitsee tunteen, että hänen vihansa eituhoa eikä vahingoita ketäänVanhemmat ottavat vastaan ja ”säilövät”lapsesta/nuoresta tulevan raivon (container)Palauttavat sen kesytettynä (eli toimivateräänlaisena ongelmajätelaitoksena)

Mitä raivoava lapsi/nuori tarvitseekasvattajilta II

Tunnekvaliteetin on oltava sama kuin lapsella,ts. ei pidä tehdä vakavasta hauskaa; ei saaivata eikä varsinkaan saa hylätäAikuisen aggression on oltava hallitumpaakuin lapsella ja välitettävä käsitys, että tästäkinselvitään yhdessäJos aikuinen menettää täysin tilanteenhallinnan, lapselle syntyy käsitys että viha onvaarallista eivätkä aikuisetkaan hallitse sitä

Mitä raivoava lapsi/nuori tarvitseekasvattajilta III

Lapsen aidon tunteen vääntäminen ainajohtuvaksi nälästä, sokerihumalasta,väsymyksestä tms. on lapsen ohittamista jakarkuun luikkimistaSelitysten ja kysymysten aika on vastatunnekuohun mentyä ohiLapsesta on huojentavaa, jos aikuisella onkanttia panna stoppi kiukuttelulle silloin, kunhänen omat keinonsa on käytetty loppuun

Aggressioiden syntymisestäAivofysiologiaaamygdala (eli mantelitumakkeet) ontärkeä pelon ja vihan tunteiden keskustoiminnassa jo lapsen syntyessävälttämätön hengissä säilymiselletarvitsee kehittyneempien aivoalueidenkontrollin tai tapahtuu ”tunnekaappaus”

Aggression kontrollista IRiittävän hyvä varhainen vuorovaikutus on ns.orbitofrontaalisen aivokuoren kehittymisenedellytyspo. aivoalue säätelee sosiaalistakäyttäytymistä ja aggressioiden hallintaavakava ja pitkäkestoinen lapsen varhainenlaiminlyönti ja kaltoinkohtelu voivat johtaa”vuorovaikutustraumoihin”; ne puolestaanovat yhteydessä keskushermostonkehitykseen

Aggression kontrollista IILapsen saama varhainen hoiva jalohdutuksen kokemukset tasoittavatstressihuippuja; korkeat stressihormonikortisolin pitoisuudet ovat haitallisiakehittyvälle keskushermostolleSeurauksena voi olla hauras, herkästipanikoiva ja raivostuva lapsi (”nahkamuna”),jonka raivo voi olla silmitöntä paniikkiraivoaTaustalla vaikeus tunnistaa omia ja muidentunteita, ilmeitä ym.

Aggression kontrollista IIIKasvatuksen mahdollisesti tärkein tehtävä onauttaa lasta tunnistamaan ja hallitsemaanomia tunteitaanKaikki tunteet ovat luvallisia; mikään tunne eivoi koskaan olla vääräOn upeaa, jos lapsi saa kokea oman raivonsavoiman ja uskaltaa tunnistaa itsessäänvihaisen puolenTämä ei merkitse sitä, että vihan vallassa olisilupa tehdä mitä tahansa

Aggression kontrollista IVAggressiota voidaan sublimoida leikin, pelien,liikunnan ja taideharrastusten kauttaToleranssin väkivaltaiselle käytökselle olisioltava lähellä nollaaLapsen ei tulisi lainkaan sallia lyödävanhempaansa hän kokee olonsaturvattomaksi, jos hän on aikuista vahvempiSisarukset nahistelevat tavallisesti jokatapauksessa; sillekin on pantava raja

Orbitofrontaalinen aivokuori

Kiintymyssuhde ja aggressiotturvallinen kiintymyssuhde: lapsi voituoda vuorovaikutukseen vihamielisettunteet, koska tietää rakkautta olevanenemmän kuin vihaalapsen aggressio ei johda hylkäämiseeneikä pahoinpitelyynviha sulaa rakkauteen

Välttelevä kiintymyssuhdevälttelevästi kiintynyt lapsi on oppinutehkäisemään vihamielisten tunteidenilmaisemista”normatiivinen” välttelevä kiintymys eiole yhteydessä psykopatologiaanjotkut lapset kasvavat jatkuvassapelossa ja joutuvat tukahduttamaankaikki kielteiset tunteet

Välttelevä k-suhde ja aggressioJos on joutunut tukahduttamaan kaikkiaggression ilmaukset, ei koskaan opihallitsemaan vihaaOma vihaisuus herättää syyllisyyttä; burn-outin, depression ja psykosomaattistenongelmien riski kasvaaAggressionsa tukahduttaneen, muidenehdoilla toimivan ihmisen raivo saattaapurkautua äkkiarvaamatta ja voimalla

Ristiriitainen kiintymyssuhdeRistiriitaisesti kiintyneen lapsen hoivaaja onollut epäjohdonmukainen ja ennakoimatontunnepurkaus on ollut luotettavin tapa saadaaikuinen lähellelapsen sisäinen kokemus: olen yksin ja avutonylivoimaisten haasteiden edessäarvaamattomia, ailahteleviaryhmässä aivan erilaisia kuin kahden kesken

Ristiriitainen k-suhde ja aggressioRistiriitaisesti kiintynyt ihminen käyttääaggressiota vuorovaikutuksessaanAggressio on tehokas hallitsemisen välinesilloin, kun aikuisista ei ole rajan asettajiksiYhteys myöhempiinpersoonallisuudenkehityksen häiriöihin(narsistiset ja rajatilapersoonallisuushäiriöt)Raivoaminen on yleensä keinottomuudenmerkki

Organisoitumaton kiintymyslapsi ei ole saanut turvaa enempäävälttelevällä kuin ristiriitaisellakaan strategiallahoivaaja on ollut pelokas tai pelottavalapsella voi olla outoa käytöstä (esim.dissosiaatiota)voi hakeutua vieraan syliin stressitilanteessavaikka äiti/isä on paikalla

Organisoitumaton (hajanainen)kiintymyssuhde ja aggressio

Ns. organisoitumaton kiintymyssuhdekuvastaa strategian puuttumista ja se onyhteydessä moniin psykopatologian muotoihinTraumat ja po. kiintymyssuhteen mallikietoutuvat toisiinsa monin tavoin, eikä niitäole aina helppoa erotella toisistaanHyvin heikot varhaiset kasvuolosuhteet,laiminlyönnit, kaltoinkohtelu ym. ovatyhteydessä käytöshäiriöihin,persoonallisuushäiriöihin ja jopa psykooseihin

Miten tukea lasta ilmaisemaanvihaa?

jotkut lapset ovat tunneilmaisussaanaivan lukossaaikuisten on tärkeä antaa psykologinenlupa olla vihainenaluksi keskustelu aiheesta voi olla hyvin”teoreettista”muut kuin kielelliset ilmaisukeinot voivatauttaa (musiikki, kuvataide, liikunta jne)

Miten estää lasta hallitsemastaympäristöä raivolla

lapselle/nuorelle raivokohtaukset ovatolleet kuin oljenkorsi hukkuvalleon tarjottava parempaa tilallerutiinit, ennakoitavuus, säännöt ovattärkeitätunteiden nimeäminen ja niistäpuhumaan opettaminen (vauvan ”ei”-sana fyysisen aggression asemesta

Väkivaltaisen käytöksen syitä IGeneettiset tekijät. Väkivaltaisuus ei”periydy” sellaisenaan vaan esim.alhaisen fysiologisen vireystilanvälityksellä. Kyse on aina geenien jaympäristön vuorovaikutuksestaSukupuoli. Pojat ja miehet ovat kaikissakulttuureissa väkivaltaisempia kuin tytötja naiset

Väkivaltaisen käytöksen syitä II

Äidin raskaudenaikainenhuumeidenkäyttö ja heikkoravitsemustilaVarhaisen vuorovaikutuksenhuomattavat puutteet ja turvattomuusHeikko itsetunto; huono minäkuva onyhteydessä aggressiivisuuteen jarikollisuuteen

Väkivaltaisen käytöksen syitä III

Perheväkivalta ja vanhempien jatkuvatriitaisuudet. Lasta ei autetahallitsemaan omaa raivoaan, koskavanhemmistakaan ei ole siihen.Perheväkivallan näkeminen on lapselletraumaattista, ja se on yhteydessämoniin psykopatologian muotoihinHuono toveriseura

Antisosiaaliset häiriötselvä geneettinen komponenttifysiologisia taustatekijöitä: alhainen pulssi,ihon sähkönjohtokyky, alhaisetstressihormonitasotkäytöshäiriö + ADHD huonompi ennustekuin jos jompikumpi häiriö on yksinlähes puolet lapsuusiän käytöshäiriöistäparanee

Antisosiaaliset häiriöt IIalhainen itsetunto on yhteydessäaggressioihinkäytöshäiriöön liittyy usein muitaongelmia (heikot verbaaliset kyvyt,dysfasia, oppimisvaikeudet, ADHD)itsetuntoa voidaan yrittää parantaahoitamalla oppimisvaikeuksia ym. jaetsimällä vahvoja alueita

Narsistiset häiriöt

taustalla lapsen katteeton idealisointi taikrooninen hyljeksiminennarsistinen, toisista piittaamaton käytöson suoja häpeää ja nöyryytystä vastaanpettymysten sieto on heikkoraivokohtauksia syntyy helpostitie parempaan itsehallintaan on pitkä…

Narsistiset häiriöt II

ylimielisen kuoren takana itsetunto onhauraslapsi/nuori ei saa hallita ympäristöäraivolla”kaikki muut saavat, minä en ikinämitään” – mikään ei riitä eikä tyydytäkiitollisuus on aivan vierasta

Psykopatia IAntisosiaalisten ja narsististen häiriöidenäärimuotoN. 20 % asosiaalisista nuorista taiaikuisista on psykopaattejaTunnekylmiä, empatiakyvyttömiä,julmia, sadistisiaSujuvia valehtelijoita (”helppoa kuinhengittäminen”)

Psykopatia IIPsykopatologian etiologia on vahvastigeneettinenYmpäristötekijöillä on verrattainvähäinen osuusJos geenirasituksen lisäksi on vakavavarhainen traumatisoituminen

useammin vakavia väkivaltarikoksia

Psykopatia IIIUusinta tietoa: mahdollisesti kyseessä onmatalan kortisolin ja korkean testosteroninyhdistelmäAssosioituu koulukiusaamisen vaikaisiinmuotoihinNäköpiirissä – joskin kaukaisessa – siintäälääkehoito, ehdollistaminen tai mahdollisesti”transkraniaalinen magneettistimulaatio”

Koulukiusaaminen ja -väkivaltaJoka viides peruskoulun 8. ja 9. luokanoppilaista on kokenut koulussa fyysistäuhkaa (26% pojista ja 16% tytöistä)10% em. luokkien pojista oli tullutkiusatuksi; 12% kiusasi itse toisiaOpetushallituksen selvityksen mukaanmäärät ovat vähäisempiä, jakiusaaminen on vähentynyt 2000-luvulla

Kiusaamisen monet muodotAla-asteella kiusaaja on usein fyysisestivahvempi kuin uhriYläasteella alaa valtaavat henkisetkiusanteon muodot (juoruilu,ulkopuolelle jättäminen, syyttely,nimittely, ulkonäön ja vaatetuksenarvosteleminen; nettikiusanteko,tekstiviestikampanjat ym.)

Kiusaamisen kolmiyhteysKiusaaja tekee vain sen, mitä sivustakatsojatantaa hänen tehdäKiusaamisen tavoitteena on aiheuttaa toisellejulkinen nöyryytys – sivustakatsojat sijoittavatuhriin omia kiellettyjä ja torjuttuja puoliaanTuoreen tutkimuksen mukaan 20%amerikkalaisnuorista nauttii kiusanteonkatselusta; osa heistä saa siitä seksuaalistamielihyvää

Hoidollisia näkökohtia IIlman perusteellisia selvittelyjä ei ole järkeväätoimintaakaanOlisi selvitettävä, mikä lapsen/nuorenkäytöksen psyykkinen mielekkyys on – vaionko sitä lainkaanToimenpiteet voivat painottuapsykodynaamiseen, perhesysteemiseen,yhteisölliseen tai lastensuojelun suuntaan

Hoidollisia näkökohtia IIYksilöpsykoterapia voi olla mielekästähuolellisesti tutkituissa ja analysoiduissatapauksissaIndikaatioina esim. lievät narsistiset jarajatilatyyppiset häiriötTraumapsykoterapiaa sitä tarvitsevilleAntisosiaaliset häiriöt reagoivat yksilöterapiallevain poikkeustapauksissa

Hoidollisia näkökohtia IIINollatoleranssi väkivaltaisuudelleKoulukiusaamisen vastaiset toimenpiteetNuorten päihdeongelmien ehkäisy; alkoholion keskeinen tekijä monissa raaoissaväkivallanteoissaVäkivaltaviihteen ja –pelien merkitys ei olekeskeinen, mutta ei mitätönkään: rajoituksetovat aiheellisia

Hoidollisia näkökohtia IVErilaisista ryhmämenetelmistä on saatuhyviä tuloksia (esim. NFG:n Keep Cool –tiimit). Hyvä tulos edellyttää, että nuorikokee oman väkivaltaisuutensaongelmana ja hakee apuaJoistakin uuden polvenpsyykenlääkkeistä on hyötyä(risperidoni, buspironi)

Hoidollisia näkökohtia VLastensuojelun toimenpiteillä on useinkeskeinen rooliOlisi puututtava aikaisin ja tehokkaasti:varhainen traumatisoituminen on suuritragediaMoniammatillista osaamista jayhteistyötä pitäisi kehittää