Mistä kannattavuutta ja hintakilpailukykyä matkailualalle? 22.9.2017 Rovaniemi Timo Lappi

Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen ● Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry

KUVA (korkeus voi

vaihdella)

KUVA (korkeus voi

vaihdella)

KUVA (korkeus voi

vaihdella)

KUVA (korkeus voi

vaihdella)

Näkemyksiä heikon hintakilpailukyvyn ja kannattavuuden syistä

25.9.2017 2

Toimialan kustannuksilla monta kasvattajaa

+ +

+

Verot Maksut

Julkinen valta Vuokranantajat Tavaran-

toimittajat

Matkailun kuluttajahintakehitys, 2011-7/2017:

Matkailupalvelujen hinnat nousseet – kuka on hyötynyt?

Lähde: Tilastokeskus; kuluttajahintaindeksi

Hintaindeksi liukuva 12 kk, 2010=100 Hintaindeksi liukuva 12 kk, 2010=100

4

80

90

100

110

120

130

140

150

2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017

Huvipuistot Museot, taidegalleriat ja messut

Ravintolat, kahvilat Hotellit ja motellit

Lomakeskukset ja leirintäalueet Kuluttajahintaindeksi

60

70

80

90

100

110

120

2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017

Kotimaan lentoliikenne Ulkomaan lentoliikenne

Ulkomaan valmismatkat Ulkomaan risteilyt

Junaliikenne Pitkät linja-automatkat

Kuluttajahintaindeksi

Alkoholin myynti Suomessa laskee veronkorotukset ovat osuneet anniskeluun eniten

Lähde: Valvira, THL

= alkoholijuomaveron korotus

Vähittäis- myynti

yhteensä -0,6 %

Anniskelu -2,3 %

*Matkustaja- tuonti +5,8 %

Vuosi 2016

Alko -0,9 %

Muu vähittäismyynti +0,1 %

Alkoholin (100 % alkoholina) myynti myyntikanavittain Oluen matkustajatuonti (milj. litraa) kasvoi 17,7 % toukokuun 2016 ja huhtikuun 2017 välillä (THL 5/2017).

*Alkoholin (100 % alkoholina) matkustajatuonti toukokuu 2016 – huhtikuu 2017)

50

70

90

110

130

150

170

190

210

2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016

Anniskelu Myymälät yht. Matkustajatuonti Alko Muut myymälät

Alkoholin matkustajatuonti ja Baltian matkat kovassa kasvussa, 2007-2016

Kotimaan matkailu kärsii

Lähde: Tilastokeskus, Valvira, THL

6

Indeksi, 2007=100

70

80

90

100

110

120

130

140

150

160

170

2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016

Anniskelumyynti 100 % alkoholina

Matkustajatuonti 100 % alkoholina

Suomalaisten *Baltian matkat

Kotimaiset yöpymiset

*Baltian matkat: otosjoukko ja painotustapa muuttuivat v. 2012, joten sarja ei ole täysin vertailukelpoinen. Tilastokeskuksen mukaan muutoksen vaikutus on kuitenkin pieni, joten vuotta 2012 edeltänyttä tilastotietoa voidaan yhdistää samaan sarjaan vuoden 2012 jälkeisen tilastotiedon kanssa.

Suomen ja Viron oluen alkoholiveron kehitys

0

5

10

15

20

25

30

35

Suomi Viro

Olutveron määrä Suomessa ja Virossa, senttiä/1 cl puhdasta alkoholia

Suomen olutvero (32,05 senttiä/1 cl puhdasta alkoholia) oli vuonna 2016 selvästi EU-maiden korkein. Viron olutveron tasot: 1.2.2017 = 9,13 senttiä/1 cl 1.7.2017 = 15,02 senttiä/1 cl 1.2.2018 = 18,26 senttiä/1 cl 1.1.2019 = 20,09 senttiä/1 cl 1.1.2020 = 22,09 senttiä / 1 cl 2017 heinäkuun korotuksen jälkeen Suomen olutvero on 106,5 % korkeampi kuin Virossa ja 2020 tammikuun korotuksenkin jälkeen 45,1 % korkeampi kuin Virossa.

Lähde: VM, Riigi Teataja, Veronmaksajien keskusliitto

Alkoholijuomavero, miljoonaa euroa

?

Toteutunut alkoholijuomaverokertymä on lähes poikkeuksetta jäänyt budjetoidusta

Vuosina 2011-2016 verokertymä keskimäärin 35 milj. euroa pienempi kuin alkuperäinen talousarvio

Lähde: Valtiovarainministeriön talousarvioesitykset, Tilastokeskus

8

-28

-18

-93 -48

-28

+4

1200

1250

1300

1350

1400

1450

1500

2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017

Alkuperäinen talousarvio Toteuma

Alkoholijuomaveron nosto toteutettiin vuosina 2012 ja 2014

100

105

110

115

120

125

130

135

2011 2012 2013 2014 2015 2016

Olut tukkuhinta Elintarvikkeet, tukkuhinta

Olut kuluttajahinta Elintarvikkeet, kuluttajahinta

Oluen tukkuhinta ravintoloille kallistunut noin kolmanneksella, kun oluen kuluttajahinta kallistunut vain 10

Oluen ja elintarvikkeiden tukku- ja kuluttajahintojen kehitys

Lähde: Tilastokeskus

100 euron ateriasta¹ jää 2 euroa voittoa hinnasta lähes kolmasosa menee veroihin

27 % Verot ja

työnantaja-maksut

29 % Raaka-aineet

25 % Palkat

(≠työvoima- kustannukset² = 35-40 %)

10 % Vuokrat 5 %

Muut kustannukset

5 % käyttökate

Lähde: Tilastokeskus, MaRa

¹Ravintola-ateria sisältäen aperitiivin, alku- ja pääruoan sekä 2 lasia viiniä, kahvin ja konjakin

Lähde: EK

11

3,8

5,8

3,6

4,3

1,5

2,7

1,9

3,6

1,5

4,1

1,9

3,5

1,2

2,2

1,3

2,1

0,6

2,5

0

1

2

3

4

5

6

7

Kaikki työntekijät Identtiset esimiehet

2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016

Matkailu- ja ravintolapalvelut:

Säännöllisen työajan ansion muutos, %

Ajanjaksona 2008-2016 kaikkien työntekijöiden ansiot kasvoivat 17,3 % ja identtisten esimiesten ansiot vastaavasti 30,8 %.

Anniskeluravintolat:

A- ja B-ravintolat A- ja B-ravintolat, indeksi 2000=100

Lähde: Tilastokeskus, Valvira, MaRa

12

Suomessa on 6 600 (1/2017) A- ja B-luvallista anniskeluravintolaa joiden verollinen myynti on noin 3,8 miljardia euroa. A- ja B-ravintoloiden määrä on kasvanut viime vuosina.

60

70

80

90

100

110

120

130

140

150

160

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016e

Kysyntä Tarjonta Käyttöaste

2016e = arvio

Majoitustoiminnan kannattavuutta heikentäneet tekijät

• Sesonkiluonteisuus

• Majoitustoiminnan sähköiset varauskanavat muuttuneet rengistä isännäksi

– Kohtuuttomat sopimusehdot ja korkea provisio

• Vuokrien korotukset

• Missä vaiheessa ammattimainen kerrostalomajoitus alkaa syödä säännellyn majoitustoiminnan kakkua? – Monessa isossa kaupungissa (esimerkiksi Barcelona ja Pariisi) Airbnb-

majoituksen aiheuttamat ongelmat ovat johtaneet paikallisten asukkaiden vihamieliseen suhtautumiseen turisteihin

Kannattavuus:

Heikko mutta edellytyksiä parempaan on

Lähde: Tilastokeskus; EK, MaRa

Käyttökate, %-yksikköä

14

0

2

4

6

8

10

12

14

1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015

Majoitus

Ravintolat

Kannattavuus:

Liiketulos hieman nousussa

Lähde: Tilastokeskus, Valvira, MaRa

15

Lähde: Tilastokeskus

Liiketulos, %-yksikköä liikevaihdosta

3,0 3,2

1,7 1,4

2,0

3,2

2,0

1,3 1,1

2,2

4,5 4,2 4,2

-1,6

0,3

1,0

0,0

-0,3

-0,9

0,8

-2

-1

0

1

2

3

4

5

2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015

Ravintolat Majoitus

Matkustajamerenkulun tuet vähentävät kotimaan matkailua

• Vuosittain 241-255 miljoonaa euroa

• Suurin epäsuora tuki palvelujen ja myynnin arvonlisä- ja valmisteverottomuus, 184 miljoonaa euroa vuodessa

• Suurin suora tuki miehistökustannustuki, 38,7 miljoonaa euroa vuodessa

• Tuki maksetaan 13 matkustaja-alukselle

• Laivat tarjoavat samanlaisia palveluja kuin maissa toimivat hotellit, kylpylät sekä ruoka- ja yöravintolat

• Viihderisteily ei välttämättä sisällä lainkaan oikeaa matkustamista vaan asiakas pysyy koko ajan laivassa

• Viihderisteily on vaihtoehto kotimaassa vietettävälle lomalle, kokoukselle ja juhlinnalle maissa olevassa yöravintolassa

Viroon ja Ruotsiin Suomesta suuntautuvan meriliikenteen matkustajamäärien kehitys, 2000-2016 ja 2017 tammi-kesä

Lähde: Tilastokeskus, Liikennevirasto

17

2017 tammi-kesäkuussa Viroon suuntautuva meriliikenteen matkustajamäärä ylitti Ruotsiin suuntautuvan matkustajamäärän. Viroon suuntautuvat matkustajamäärät ylittivät nyt ensimmäistä kertaa vuodesta 1980 alkaneen tilastoinnin aikana Ruotsin määrät.

2000000

2500000

3000000

3500000

4000000

4500000

5000000

20

00

20

01

20

02

20

03

20

04

20

05

20

06

20

07

20

08

20

09

20

10

20

11

20

12

20

13

20

14

20

15

20

16

Ruotsi Viro

48 % 46 %

6 %

0

500000

1000000

1500000

2000000

2500000

Viro Ruotsi Muut maat

Viro Ruotsi Muut maat

Meriliikenne (matkustajamäärät) Suomesta ulkomaille, 1-6/2017 Meriliikenne (matkustajamäärät) Suomesta Viroon ja Ruotsiin, 2000-2016

Mistä hintakilpailukykyä ja kannattavuutta?

Ulkomailta saapuneiden matkailijoiden kokonaiskulutus matkailu- ja ravintola-alalla kasvaa 2,5 miljardin kulutuksesta 470 miljoonaa majoituspalveluihin ja 380 miljoonaa ravintoloihin

Vuonna 2016 matkailijoiden kokonaiskulutus Suomessa kasvoi 5,3 prosenttia

19

Lähde: Visit Finland Matkailijatutkimus 2016, TAK

0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

Ostokset jaelintarvikkeet

Ennakkokulut Majoittuminen Ravintolat jakahvilat

Liikkuminen Huvipalvelut Kulttuuripalvelut Muu

2016 2015Ennakkokulut = Majoitus, autonvuokra, pääsymaksu yms.

Kulutus kasvoi reippaasti ravintoloissa (+13 %), majoittumisessa (+17 %) ja huvipalvelut (+19 %)

Lähde: Pohjoismaiset tilastokeskukset

Pohjoismaiden hotellit:

Käyttöasteet kasvussa Suomen ja Norjan käyttöasteet Pohjoismaiden matalimmat, 2008-7/2017

Kuukausittainen käyttöaste (12 kk keskiarvo), %

44

46

48

50

52

54

56

58

60

2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017

Ruotsi Suomi Norja Tanska

Suomi Ruotsi Norja Tanska

Toukokuu 48,7 63,0 54,7 62,0

Kesäkuu 57,8 62,0 68,0 68,0

Heinäkuu 63,9 67,4 66,8 71,0

Keskim. 56,8 64,1 63,2 67,0

2017 toukokuu-heinäkuu käyttöaste, %

Pohjoismainen hotellivertailu:

Huonetuotto kasvaa Ruotsi on omaa luokkaansa (2008-4/2017)

Indeksi 12/2007=100 , Revpar

Lähde: Pohjoismaiset tilastokeskukset

80

90

100

110

120

130

140

2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017

Ruotsi Suomi Norja

Valuuttakurssit ovat tukeneet kasvua Vuoden 2017 toisella neljänneksellä rupla vahvistui 18 prosenttia (Q1=+31 %) edellisvuoteen nähden,

mutta oli silti yli kolmanneksen heikompi kuin vuonna 2011.

Dollarin, punnan, Ruotsin kruunun, ruplan ja juanin kurssi suhteessa euroon, 2011=100

Lähde: Suomen Pankki, MaRa

22

40

50

60

70

80

90

100

110

120

130

140

2012Q1

2012Q2

2012Q3

2012Q4

2013Q1

2013Q2

2013Q3

2013Q4

2014Q1

2014Q2

2014Q3

2014Q4

2015Q1

2015Q2

2015Q3

2015Q4

2016Q1

2016Q2

2016Q3

2016Q4

2017Q1

2017Q2

USD GBP SEK RUB CNY

Anniskelun alv:n alentaminen 24 prosentista 14 prosenttiin

10,6 % Ravintolat

21,1 % Matkustajatuonti

ym.

68,3 % Alko ja kaupat

Lähde: Tilastokeskus, Valvira, Luke 2017, MaRa

23

Ravintola-anniskelun myynnin (1,389 mrd. euroa/alv 14 %) ja anniskelutyöpaikkojen määrän (34 600) lisäys, kun kysynnän kasvu on 8,3 prosenttia.

*Hintajousto -1,02

**Hintojen laskuvara, % -8,1

Kysynnän kasvu, % 8,3

Anniskelumyynnin lisäys, milj. euroa 115

Anniskelutyöpaikkojen lisäys (välitön ja välillinen) 2900

Suomessa anniskeluravintoloiden kokonaismyynnin arvo oli 4,280 miljardia euroa vuonna 2016 ja siitä anniskelulla (alv 24 prosenttia) oli 1,511 miljardin eli noin 35 prosentin osuus. Anniskelumyynnin arvo olisi ollut 14 prosentin arvonlisäverokannalla 1,389 miljardia euroa. Vuonna 2015 ravitsemistoiminnan työllisten kokonaismäärä oli 67 900 (Tilastokeskus). Luonnonvarakeskuksen (Luke 2017) tutkimuksen mukaan ravitsemistoiminta työllistää lisäksi välillisesti 30 900 henkeä eli yhteensä ravitsemistoiminta työllistää 98 800 työllistä, josta anniskelun (35 prosenttia) osuus on 34 600 työllistä.

*Anniskelun hintajousto (-1,02) on Sopin (2006) ja Hortlund & Sandholt (2010) tutkimusten ravintolapalveluiden (sisältää alkoholin) hintajoustojen keskiarvo

**Mikäli ravintola-anniskelun arvonlisäveron alennus 24 prosentista 14 prosenttiin siirtyy täysimääräisesti ravintoloiden kuluttajahintoihin, on laskennallinen hinnanalentamisvara 8,1 %

Anniskelun verollinen myynti 24 % ja 14 % verokannoilla, milj. euroa

Anniskelun verollinen myynti (alv 24%) 1 511

Veron alentamisen hinta ennen kysynnän lisäystä 122

Anniskelun verollinen myynti (alv 14%) 1 389

Kysynnän kasvu, 8,3 % 115

Anniskelumyynnin arvo (alv 14%) + kysynnän kasvu 1 504

Oluttuoppi

Lähde: MaRa

24

ALV 24 % = ALV:n osuus oluttuopin verollisesta hinnasta on 19,4 %. ALV 14 % = ALV:n osuus oluttuopin verollisesta hinnasta on 12,3 %.

Keskioluttuopin hinta nyt 5,0 €/0,5 l => ravintola-anniskelun alv:n lasku 14 prosenttiin laskisi tuopin hinnan 4,6 euroon.

Anniskelun arvonlisäveron alentaminen 24 prosentista 14 prosenttiin tuo 8,1 prosentin laskennallisen hinnanalennusvaran

KAAVOITUS Uusi

Yleiskaavat

Maakuntakaava

KAAVOITUS Nykytila

Maakuntakaava

Yleiskaava

Asemakaava

VAIHE-kaava

OSA-kaa-va

Suunnit-telutarve-ratkaisu

Hanke

Hankekaavat

Poikkeuslupa

Ei kaava-aloiteoikeutta Maanomistajan kaava-aloiteoikeus

Hanke

25.9.2017 25

Maakunnan jäsen

Kunnan jäsen

Asianosainen

Kaavapäätösten valitusoikeus

Maakuntakaava

Yleiskaava

Hankekaava

25.9.2017 26

Kannattavuutta ja hintakilpailukykyä parantavia toimia

• Palkan sivukulujen pienentäminen (vrt. kiky): Ruotsissa vuosina 2006 – 2014 alle 26 –vuotiaista työntekijöistä maksettavien sivukulujen puolittaminen

• Viranomaisvalvonnan suuntaaminen, asenne ja kustannukset

• Verotuksen tiekartta

– VM:n vero-osasto ajaa arvonlisäverojen yhtenäistämistä, kiinteistöverojen ja ns. haittaverojen korottamista edelleen

• Alakohtainen työmarkkinakierros alkaa lokakuussa hiihtokeskus- ja ohjelmapalvelualalla sekä jatkuu vuoden alussa marava –alalla palkkamaltti välttämätön

25.9.2017 27

A European Survey on International Guests’ expectations

olivier.henry-biabaud@tci-research.com

Mapping the future of Hotel

and Restaurant experience

Ote TCI Researchin alkuperäisestä tutkimuksesta (kevät 2017)

310

400

400

403

440

444

450

450

455

456

463

473

486

490

490

500

510

550

Parking convenience

Road infrastructure

Taxi service

Public transport

Nightlife

Shopping

Signposting

Cultural shows

Cultural and leisure activities

Historic monuments and sites

Visitor information centers

Food experience

Cleanliness / Environment

Accommodation experience

Convenience of visit, crowd

Beauty of landscapes

Safety feeling of security

Hospitality of local people

Correlation analysis to overall satisfaction – All markets – All European destinations

IMPACT ON DESTINATION

EXPERIENCE

Accommodation and Food strongly impact visitors’ experience

TOP Factors influencing international visitors’ experience

Essential pillars at destination!

Accommodation and local food play a critical

role in shaping international visitors’ quality

of experience at a destination, along with other

key influential tangible and intangible factors

(safety, environment, locals hospitality…).

TOP3

Destinations Index > 200

Norway 281

Sweden 266

Finland 243

Hotel staffs are rated as highly hospitable in

Northern Europe, particularly Scandinavia where

best-in-class hospitable staff can be found.

Cold destinations… warm hospitality!

Best-in-Class Destinations

TOP 3 Ranking in Europe for “Hotel Hospitality of Personnel”

TOP 3

Destinations Index > 200

Finland 223

Cyprus 223

Ireland 205

The profile of destinations offering best-in-class

restaurant staff hospitality reveals that a genuine

and efficient service can come in different forms,

reflecting European diversity of experiences.

Hospitality of different kinds

Best-in-Class Destinations

TOP 3 Ranking in Europe for “Restaurants staff hospitality”