MINÄ OLEN TÄRKEÄ -pienryhmätoiminta Joensuussa

Pienryhmiä järjestetään lapsille, joilla voi olla ongelmia

kaverisuhteissa tai jotka kokevat olevansa yksinäisiä.

Joka ryhmässä on ns. erityisen tuen tarpeessa olevia lapsia. Tuen

tarve saattaa liittyä muun muassa

▪ ylivilkkauteen,

▪ kiusaamiskokemukseen,

▪ monikulttuurisuuden tuomaan haasteisiin,

▪ vanhempien elämäntilanteisiin

Pienryhmätoiminnan toiminta-ajatus

▪ Vertaisryhmä, joka toimii harrastuksena, kaverisuhteiden luomispaikkana ja tärkeänä ilojen ja surujen kertomispaikkana.

▪ Lapset saavat kokemuksia ryhmässä toimimisesta, sosiaalisuudesta ja yhdessä tekemisestä

▪ Ohjattua toimintaa, jossa yhdessä laaditut pelisäännöt tukevat ryhmän sujuvuutta ja siihen sitoutumista.

Työtä rahoittaa Raha-automaattiyhdistys

”Sellaista kyselen, että onko Jeren mahdollista

osallistua pienryhmään ensi syksynäkin. Tuo ryhmä

on ollut Jerelle tärkeä ja hyvin positiivinen kokemus.

Ensimmäiselle kerralle sain houkutella Jeren mukaan

pienen palkinnon avulla, sen jälkeen on odottanut

kokoontumisia innoissaan. Uskon, että Jeren kohdalla

ryhmä on saavuttanut sen tavoitteen, mikä sillä on

ollutkin. Hienoa, että tällaista toimintaa on olemassa!

Ja Jere osallistuisi mielellään syksylläkin, mikäli vain

mahdollista.”

äiti 2016

Lapseni käytös on muuttunut kerhotoiminnan aikana !Vanhempien antamaa palautetta arviointikyselyn yhteydessä keväällä 2016

Vastaajien määrä: 7 vanhempaa

▪ On iloisempi ja reippaampi

▪ Sosiaalisempi muita kohtaan

▪ Hänestä on tullut paljon sosiaalisempi

▪ Keskittyminen on parantunut ja sosiaaliset taidot ja kerhossa hänellä on

ainoat kaverit.

▪ Rohkeampi, reippaampi, itsevarmempi

▪ Kerho on auttanut sosiaalisten suhteiden luomisen onnistumisessa ja on

tärkeä nuorelle että on jokin oma "juttu", sekä kavereiden saanti tätä

kautta on ollut hieno juttu. Itsetunto on kasvanut ja rohkeutta on tullut.

Ilmeisesti porukka on myös ryhmäytynyt hyvin.

▪ Muuttunut rohkeammaksi, menee itse autosta kerhoon eikä tarvitse

saattajaa eikä hakijaa tullessaan autolle.

Yksinäisyyden haitallisia vaikutuksia on tutkittu, Hanna Ikonen

Yksin olemisen esittäminen omana valintana tai yksinäisyyden

peitteleminen valehtelemalla kavereiden olemassaolosta

tuovat esille yksinäisyyden takia koettua häpeää.

Kaikki haastatellut kertoivat yksinäisyyden aiheuttaneen heille

▪ ahdistusta,

▪ vihantunteita,

▪ surua ja masennusta.

Yksinäisyyden peitteleminen tai sen esittäminenomaehtoisena valintana toimivat

▪ keinoina vähentää yksinäisyyden kokemustenaiheuttamia epämieluisia tunteita ja▪ keinoina tavoitella tavallisuutta suhteessavertaisryhmään.

Ne haastatellut, jotka olivat esittäneet koulussaolevansa yksinäisiä omasta tahdostaan, kokivat sentuoneen heille enemmän valtaa suhteessa kiusaajiin javieneen kiusaajilta ulkopuolelle sulkemisen ilon.

https://joensuu-pelastakaalapset-fi.directo.fi/@Bin/127408/Pro+gradu,+Hanna+Ikonen.pdf sivut 38-39

Lapsen yksinäisyyden ei tarvitse kasvaa elämän mittaiseksi taakaksi, sanoo tutkija Niina Junttila.

Niina Junttilan tutkimus on mukana tuoreessa lasten ja nuorten yksinäisyyttä käsittelevässä kirjassa Kavereita nolla.

Kun nuori on porukoiden ulkopuolella, eikä hänellä ole verkostoja, tutkijat puhuvat sosiaalisesta yksinäisyydestä.

Emotionaalinen yksinäisyys on sitä, että nuorella ei ole luotettavaa ihmistä, joka kuuntelee ja ymmärtää. ”Tytöt ja pojat kokevat suunnilleen saman verran sosiaalista yksinäisyyttä, mutta pojat kokevat selvästi enemmän emotionaalista yksinäisyyttä kuin tytöt”,

Lähde http://www.valomerkki.fi/aiheet/elama/kun-ei-ole-yhtaan-kaveria

Yksinäisyyden vähentäminen

▪ vahvistamalla sosiaalis-kognitiivisia taitoja▪ lisäämällä kohtaamisten mahdollisuuksia▪ muiden asenteisiin vaikuttaminen▪ pyrkimällä muuttamaan negatiivisia ajattelumalleja▪ yhteinen hyvä kokemus esim. kerhon kanssa

▪ kaveriongelmat yhdistyvät tytöillä masentuneisuuden kokemukseen.▪ pojilla yksinäisyyden kokemukset liittyivät usein kiusaamiseen.

Väitöskirjassaan Junttila osoitti, että yksinäisyys periytyy:

▪ jos vanhemmat ovat yksinäisiä, usein sitä ovat myös lapset.▪ Periytymiseen vaikuttaa sekä oppiminen että geneettinenperiytyminen.Ujon vanhemman lapsi saa muita todennäköisemmin ujonperusluonteen. Lapsuudessa opitaan mallit siitä, käykö kotonavieraita ja mitä vanhemmat silloin tekevät.

”Nuoret tarvitsevat lisää ryhmiä, joissa saa tulla kuulluksi ja olla oma itsensä, ja joissa erilainen tai ujo saa kokea vahvaa yhteenkuuluvuuden tunnetta. Tämä asia vaatii lisätutkimusta.”

Lähde: http://www.valomerkki.fi/aiheet/elama/kun-ei-ole-yhtaan-kaveria

Lapsiomaistyö on alkanut Pohjois-Karjalan mielenterveysomaiset -FinFami ry:n kanssa

Lapsiomainen jää usein yksin kotiin. Yhteistyömallin avulla lapsiomaisen osallistuminen kodin ulkopuolisiin harrastuksiin helpottuu ja mahdollistuu.

▪ Lapsi saa kaverisuhteita, onnistumisen kokemuksia ja kannustusta.

▪ Järjestöjen mahdollisuus rahoittaa toimintaa avustuksilla on hyvä.

KiitosJoensuun Pelastakaa Lapset ry

kaisa.kontkanen.pelastakaalapset@kolumbus.fi