MIKSI RIKKAKASVIRESISTENSSI SYNTYY? KUINKA · PDF filepäsen sekä porkkanakempin...

8
MIKSI RIKKAKASVIRESISTENSSI SYNTYY? KUINKA RESISTENSSIN SYNTYÄ VOIDAAN EHKÄISTÄ? MITEN JO KEHITTYNEESTÄ RESISTENSSITILANTEESTA SELVITÄÄN?

Transcript of MIKSI RIKKAKASVIRESISTENSSI SYNTYY? KUINKA · PDF filepäsen sekä porkkanakempin...

Page 1: MIKSI RIKKAKASVIRESISTENSSI SYNTYY? KUINKA · PDF filepäsen sekä porkkanakempin torjuntaruisku-tuksissa. Tuholaisten torjunnassa on käytet-ty liian pitkään samankaltaisia valmisteita

MIKSI RIKKAKASVIRESISTENSSI SYNTYY?

KUINKA RESISTENSSIN SYNTYÄ VOIDAAN EHKÄISTÄ?

MITEN JO KEHITTYNEESTÄ RESISTENSSITILANTEESTA SELVITÄÄN?

Page 2: MIKSI RIKKAKASVIRESISTENSSI SYNTYY? KUINKA · PDF filepäsen sekä porkkanakempin torjuntaruisku-tuksissa. Tuholaisten torjunnassa on käytet-ty liian pitkään samankaltaisia valmisteita

TORJUNTA-AINE-RESISTENSSIRISKIT KASVINSUOJELUSSA

Torjunta-ainekestävyyden eli resistenssin ke-hittyminen on eräänlainen evoluutioproses-si. Luonnon eliöt pyrkivät säilymään ja siten ne kehittävät selviytymiskeinoja myös niitä uhkaavia kemikaaleja vastaan. Torjunta-ai-neresistenssi voi johtua sattumanvaraisista mutaatioista tai pitkällisen altistuksen aihe-uttamasta sietokyvyn muutoksesta. Jokainen torjunta-aineen käyttökerta aiheuttaa aina valintapaineen torjuttavassa tauti-, tuho-lais- tai rikkapopulaatiossa. Osa torjuttavis-ta eliöistä voi säilyä, jos riittävä ainemäärä ei ’osu’ niihin, mutta jotkut yksilöt voivat säilyä torjunta-aineesta huolimatta normaaleista poikkeavien ominaisuuksiensa ansiosta. Jos nämä poikkeavat yksilöt pystyvät säilymään ja lisääntymään, voi koko populaation kestä-vyys kyseistä torjunta-ainetta kohtaan muut-tua.

Herbisidi - eli rikka-aineresistenssi -tilanne SuomessaKun saman vaikutustavan omaavaa rikka-ainetta käytetään samalla lohkolla toistuvasti vuosia peräkkäin, voi valintapai-neen seurauksena syntyä torjunta-aineelle kestäviä rikkakas-vikantoja. Pohjoisen sijaintimme vuoksi suppeahko rikka-kasvilajisto ja vähäinen rikka-aineiden käyttö on toistaiseksi suojellut peltojamme meitä eteläisempien maiden kasvavilta resistenssiongelmilta.

Resistenssiriski kasvaaIlmaston lämpeneminen ja siirtyminen vähitellen syyskyl-vöisiin viljelykasveihin sekä suorakylvöön lisäävät riskiä rikka-aineresistenssistä meilläkin. Muissa pohjoismaissa on havaittu jo useita resistenssitapauksia. Suomessa ei ole kar-toitettu ilmiön esiintymistä, eikä laajoja ongelmia ole pel-loillamme vielä havaittu. 2000-luvulla on löytynyt joitakin vahvoja epäilyjä resistenssistä pihatähtimön eli vesiheinän (Stellaria media) jäätyä toistuvasti torjumatta ruiskutuksis-ta huolimatta. Yksi todennäköinen esiintymä löytyi varsi-naissuomalaiselta viljapellolta vuonna 2003. Noin 20 vuotta yhtäjaksoisesti jatkuneen pienannosaineiden käytön jäljiltä esiintyi mattona pihatähtimöä, joka jäi torjumatta monin-kertaisenkin annoksen jälkeen.

Gramma-aineresistenssiSuurimman resistenssiriskin aiheuttavat pienannosaineet eli sulfonyyliureat. Ne estävät tietyn entsyymin toiminnan kas-vissa (ALS-inhibiittorit) ja sitä kautta kolmen aminohapon syntymisen. Niitä on ollut markkinoillamme vuodesta 1983 alkaen eli jo 30 vuotta. Tällä hetkellä tähän ryhmään kuulu-via eri tehoaineita sisältäviä valmisteita on Suomessa mark-kinoilla noin 15. Pihatähtimöstä on useimmin löytynyt näi-tä valmisteita kestäviä kantoja 10- 20 vuotta jatkuneen tois-tuvan käytön seurauksena. Myös yksi pillike- ja saunioresis-tenssitapaus on rekisteröity muualla Pohjoismaissa.

Kuvassa vesiheinää, jolla on todettu gramma-ainekestävyyttä. Express®SX®15 g/ha annoksella ei vaikuttanut mitenkään vesiheinään.

Page 3: MIKSI RIKKAKASVIRESISTENSSI SYNTYY? KUINKA · PDF filepäsen sekä porkkanakempin torjuntaruisku-tuksissa. Tuholaisten torjunnassa on käytet-ty liian pitkään samankaltaisia valmisteita

Valikoivien juolavehnäaineiden resistenssiToinen resistenssiriskiä voimakkaasti lisäävä rikka-aineryh-mä on rasvahapposynteesin estäjät (ACCase-inhibiittorit). Tähän ryhmään kuuluvat miltei kaikki heinämäisten rik-kakasvien (mm. juolavehnä, hukkakaura ja luoho) torjun-ta-aineet glyfosaattia lukuun ottamatta. Ryhmään kuuluvat -dim, -fop ja -den –loppuiset tehoaineet, mm. kaikki kolme meillä viljojen hukkakaurantorjuntaan markkinoitua val-mistetta Axial, Grasp ja Puma. Rikkapuntarpäästä (Alope-curus myosuroides) on yleisimmin löytynyt resistenttejä kan-toja Pohjois-Euroopassa. Onneksemme se on meillä vielä melko harvinainen laji. Resistenssin hallinta on ongelmallis-ta hukkakauran torjunnassa, sillä miltei kaikki heiniä torju-vat herbisidit eli graminisidit kuuluvat tähän ACCase-ryh-mään.

Rikkakasvien siemenet leviävät yleensä vain lyhyitä matko-ja. Tällöin viljelijän omat toimenpiteet ovat ratkaisevia siinä syntyykö pellolle gramma-aine kestävyyttä vai ei. Huolelli-sella ohjeiden noudattamisella voidaan varmistaa edullisten ja tehokkaiden valmisteiden säilyminen keinovalikoimassa.

ENNALTAEHKÄISE VUOROTTELEMALLA VILJELYKASVEJA JA VALMISTEITA

Kun Express®SX®:ään lisättiin Starane 180 0,5/ha oli torjunta-teho vakuuttava.

Helpoin ja pitkällä aikavälillä halvin keino rikka-ai-neresistenssiä vastaan on sen ennaltaehkäisy. Mo-nipuolinen viljelykierto mahdollistaa laajemman

torjunta-ainevalikoiman käytön ja siten helpottaa taistelua resistenssin hallitsemiseksi. Samalla lohkolla ei pidä käyttää 3-5 vuoden jaksoa pidempään yksistään esimerkiksi pienan-nosaineiden ryhmään kuuluvaa valmistetta. Muita kuin sul-fonyyliureoita tulee käyttää seuraavaksi vähintään 2-3 vuot-ta. Pienannosaineita voidaan käyttää myös jatkossa, kunhan niitä käytetään tankkiseoksena toisella tavalla vaikuttavan aineen kanssa joka tehoaa hyvin pihatähtimöön. Näin este-tään kestävien rikkakasvikantojen uusien siementen muo-dostuminen. Muista seurata ruiskutusten onnistumista loh-kokohtaisesti. Jos yksi rikkakasvilaji runsastuu ja jää jäljelle ruiskutuksesta toistuvasti, tulee hälytyskellojen soida. Jos sulfonyyliurearesistenssiä jo esiintyy, lohkolla tulee ruiskut-taa vähintään 5 vuoden ajan kestävän rikkakasvilajin, esi-merkiksi pihatähtimön torjuvaa, toisen vaikutustavan omaa-vaa valmistetta, kuten esimerkiksi Ariane S. Gramma-ai-neita voi edelleen käyttää myös lohkoilla, joissa on havaittu kestävää vesiheinää. Silloin ne ruiskutetaan seoksena esim. Ariane S-valmisteen tai Starane XL -valmisteen kanssa. Nämä seokset sopivat käytettäväksi myös pohjavesialueilla.

Page 4: MIKSI RIKKAKASVIRESISTENSSI SYNTYY? KUINKA · PDF filepäsen sekä porkkanakempin torjuntaruisku-tuksissa. Tuholaisten torjunnassa on käytet-ty liian pitkään samankaltaisia valmisteita

OLE TARKKANA VALITESSASI SOPIVAA AINETTA

Hormonivalmisteet eli synteettiset auksiinit ■ Hormonivalmisteita sisältävät monet eri valmisteet,

mutta vain osassa niistä on pihatähtimöön eli vesihei-

nään hyvin tehoavia tehoaineita

■ Pihatähtimöön hyvin tehoavaa fl uroksipyyriä sisältäviä

valmisteita ovat mm. Ariane S, Starane XL ja

Starane 180.

■ Lisäksi pihatähtimöön tehoaa mekoproppia sisältävät

hormoniseokset eli trio-valmisteet.

Nitriilit ■ Tähän ryhmään kuuluvista aineista on viljoille rekis-

teröity ainoastaan Oxitril. Se tehoaa vesiheinään sen

ollessa pienellä taimella, mutta kevätviljojen normaali-

na ruiskutusaikana se on yleensä liian suurta.

Kestävän vesiheinän torjuntaan se ei sovellu lainkaan,

koska vaadittavaa yli 90 % torjuntatehoa ei saada.

Suositukset jo muodostuneen resistenssin pysäyttämiseen:

Ariane S 2 l/ha

Starane XL 0,6 ltr/ha +

Ratio®SX®, Express®SX® tai ClassicTMSX®

Starane 180 0,5 ltr/ha +

Ratio®SX®, Express®SX® tai ClassicTMSX®

Täydellinen liukenevuusSX® Premium-valmisteiden kanssa saat nopeamman tehon lisäksi varmuutta ja ajansäästöä ruiskunpesuun. SX®:n kaik-ki tehoaine saadaan hyödynnettyä rikkakasvien torjuntaan eikä sitä jää ongelmaksi ruiskun sisäosiin. Sopivan tankki-seoksen kanssa myös resistenssiongelmat on hallittavissa.

Valittaessa rikka-ainetta pelkkä valmisteen vaihto ei riitä. Silloin tulee tietää mihin ryh-mään valitun rikka-aineen tehoaineet kuulu-vat. Saman ryhmän sisällä tehty vaihtelu ei auta resistenssin ehkäisyssä tai resistenssi tilanteen katkaisussa.

Pienannosaineet eli gramma-aineet eli sulfonyyliureat ■ Tähän ryhmään kuuluvat viljoilla käytettävistä aineista:

Express®SX®, Premium ClassicTMSX®, Ratio®50 SX®,

Logran, Tooler, Sekator ja Monitor.

■ Muilla kasveilla käytettävistä aineista tähän ryhmään

kuuluvat: Harmony®50 SX®, Titus® ja Safari®.

■ Suomessa on todettu pihatähtimöllä eli vesiheinällä

kestävyyttä sulfonyyliureoille. Muualla pohjoismaissa

on todettu kestävyyttä myös pillikkeellä, saunakukalla

sekä jauhosavikalla.

■ Gramma-aineita voidaan edelleen käyttää, kunhan

niiden kanssa käytetään toiseen tehoaineryhmään

kuuluvaa hyvin pihatähtimöön tehoavaa ainetta.

Toinen pienannosaineryhmä triatsalopyrimidiinit ■ Tähän tehoaineryhmään kuuluvia tehoaineita (fl orasu-

lami ja pyroksulami) on Cantorissa, Mustang Fortessa,

Primuksessa, Starane XL:ssä ja Broadwayssa.

■ Nämä tehoaineet ovat edellä mainittujen sulfonyyliu-

reoiden kanssa saman tyyppisiä, mutta ne kuuluvat eri

alaryhmään. Näiden tehoaineiden teho säilyy edelleen

kun sulfunyyliureat eivät enää tehoa.

■ Myös tälle ryhmälle voi syntyä kestävyyttä jos tehoai-

neryhmään kuuluvia valmisteita käytetään yksipuoli-

sesti. Myös tämän tehoaineryhmän tuotteiden kanssa

tulee aika ajoin käyttää muihin ryhmiin kuuluvia

valmisteita.

Ratio SX , Express SX tai Classic SX

ellinen liukenevuus

p

llliinneeeennnn llllliiiiiuukenneeevvvvuuuuuuss

Page 5: MIKSI RIKKAKASVIRESISTENSSI SYNTYY? KUINKA · PDF filepäsen sekä porkkanakempin torjuntaruisku-tuksissa. Tuholaisten torjunnassa on käytet-ty liian pitkään samankaltaisia valmisteita

BERNERIN KOETOIMINNASSA SAATUJA KOKEMUKSIA

Rikkakasviaineiden teho resistenssikestävyyteen pihatähtimöllä

Käsittelemätön

4%

Gramma-aine +Sito Plus 0,1l +

19%

Oxitril 0,5l/ha

51%

Gramma-aine +Sito Plus 0,1l + Oxitril

0,5l/ha

64%

Ariane S 2 l/ha

96%

Gramma-aine + Sito Plus 0,1l + Ariane S

2 l/ha

96%

Ariane S 0,8l/ha

95%

Gramma-aine + Sito Plus 0,1l + Ariane S

0,8l/ha

94%

Starane XL 1l/ha

98%

Gramma-aine + Sito Plus 0,1l + Starane

XL 1l/ha

97%

Starane XL 0,6l/h

98%

Gramma-aine + Sito Plus 0,1l + Starane

XL 0,6l/h

97%

Starane 180 0,5l/ha

95%

Gramma-aine + Sito Plus 0,1l + Starane 180

0,5l/ha

97%

Primus 75ml + Sito Plus 0,1l/ha

94,5%

Teho pihatähtimöön 100-80 %

Teho pihatähtimöön 30-80 %

Teho pihatähtimöön 0-30 %

Berner Oy:n koetoiminnassa asiaan herättiin to-della vuonna 2010. Eräällä tilalla, jossa testat-tiin öljykasveilla käytettäviä herbisidejä tilanne

tuli hyvin esiin. Koeruuduilla esiintyi runsaasti vesihei-nää, jonka torjuntaan etsittiin Galeran tehoa paranta-maan toisia aineita. Mukana oli DuPontilta uusi gram-ma-aine, joka tehoaa hyvin vesiheinään. Tässä kokeessa ei kuitenkaan saatu mitään tehoa vesiheinään edes suu-rimmilla annoksilla. Resistenssi varmistui, kun rapsille ruiskutettiin pienelle alueelle Express®50 T -valmistetta ohjeenmukainen sekä kaksinkertainen annos. Seuraukse-na ruiskutuksesta oli, että rapsi kuoli mutta vesiheinälle ei tapahtunut mitään. Varmemmaksi vakuudeksi pellolta kerättiin vielä vesiheinän siemeniä, jotka laboratoriossa osoittivat selviä merkkejä gramma-aineresistenssistä. Sa-malla lohkolla kasvoi kesällä 2011 ohraa ja kokeita jatket-tiin. Tänäkään vuonna gramma-aineet (Ratio®SX®) eivät antaneet mitään tehoa vesiheinään. Kun Ratio® -valmis-teen lisäksi ruiskun tankkiin lisättiin toista ainetta (esim. Ariane S tai Starane XL), saatiin vesiheinä torjuttua. (Katso kuvat edellisellä sivulla).

Resistenssiä Suomessakin jo luultua enemmän?Bernerin kasvinsuojeluneuvontaan on kesän aikana tullut useita puheluita, jossa viljelijät ovat raportoineet gram-ma-aineiden heikosta tehosta vesiheinään. Kun tausto-ja tapahtuneelle on selvitetty, on usein lohkolla tai tilalla yhtäjaksoisesti käytetty gramma-aineita monta vuotta. Viljelijöiden on syytä tarkkailla lohkojaan ja tehdä mo-nipuolisia tankkiseoksia eri tehoaineryhmiin kuuluvien aineiden välillä.

Page 6: MIKSI RIKKAKASVIRESISTENSSI SYNTYY? KUINKA · PDF filepäsen sekä porkkanakempin torjuntaruisku-tuksissa. Tuholaisten torjunnassa on käytet-ty liian pitkään samankaltaisia valmisteita

RAPSIKUORIAISRESISTENSSIIN TARVITAAN UUSIA RATKAISUJA

Rapsikuoriaisten torjunta-ainekestävyys py-retroideja vastaan on meillä jo iso ongel-ma. Tämä ei ole tullut yllätyksenä sillä naa-purimaissa sama tilanne on ilmaantunut jo muutama vuosi sitten. Käytännössä ongel-ma ilmenee niin, että vaikka torjuntatyö on tehty huolellisesti ja ohjeenmukaisella an-noksella, ei toivottua tehoa saada. Saman-laista torjuntatehon heikkenemistä on todet-tu myös jossain määrin kirppojen, kaalikär-päsen sekä porkkanakempin torjuntaruisku-tuksissa. Tuholaisten torjunnassa on käytet-ty liian pitkään samankaltaisia valmisteita ja hyönteispopulaatiossa alkavat yleistyä sellaiset yksilöt, jotka sietävät näitä aineita, koska muita vaihtoehtoja ei ole ollut.

Rapsikuoriaisten osalta MTT on tutkinut vuosina 2009 – 2012 rapsikuoriaisten kestävyyttä pyretroi-deja vastaan. Tulosten mukaan kestävien kantojen

osuus on noussut nopeasti. Viime vuonna tutkituista rapsi-kuoriaiskannoista selvästi yli puolet oli kestäviä eli resistent-tejä pyretroideille.

Miten tästä eteenpäin?Tehokas viljelykierto on yksi resistenssin muodostumisen ehkäisemiskeino. Yksipuolisessa viljelyssä tuhohyönteiset altistuvat usein ruiskutuksille ja kestävien kantojen kehitty-minen nopeutuu.

Page 7: MIKSI RIKKAKASVIRESISTENSSI SYNTYY? KUINKA · PDF filepäsen sekä porkkanakempin torjuntaruisku-tuksissa. Tuholaisten torjunnassa on käytet-ty liian pitkään samankaltaisia valmisteita

Resistenssin hidastamiseksi on syytä käyttää torjuntaohjel-massa erityyppisiä valmisteita ja vuorotella niitä.

Rapsikuoriaisten torjunnassa vaikutustapaan perustuvia ja IRAC (Insecticide Resistance Action Committee) jaotte-lun mukaisia tehoaineryhmiä ovat kolmosryhmään kuu-luvat synteettiset pyretriinit kuten Decis Mega, Karate 2,5 WG, Karate Zeon, Kestac 50, Fastac 50, Sumi Alpha 5 FW, Cyperkll 250 EC sekä luonnon pyretriiniä sisältävä Bioruis-kute S.

Ryhmään neljä kuuluvat neonikotinoidien Mospilan ja Bis-caya OD 240. Nämä aineet tehoavat hyvin pyretroidi-val-misteita kestäviin rapsikuoriaisiin. Näille aineille syntyy myös helposti kestävyyttä, jos niitä käytetään liian usein. Siksi rapsikuoriaisten torjunnassa voidaan joko Mospilania tai Biscaya OD 240 käyttää vain kerran kasvukauden aikana.

Uusi tehoaine indoksakarbi, joka kuuluu IRAC: luokitte-lussa ryhmään 22, on Suomessa rekisteröitävänä. Se on jo markkinoilla mm. Ruotsissa ja muuallakin lähialueilla. Öljy-kasveille tarkoitettu formulaatti on nimeltään Avaunt® ja eri-koiskasveille samaa tehoainetta on Steward®-valmisteessa.

Pyretroideja kestävät kuoriaiset saadaan hyvin torjuttua uudella ohjeistuksellaAvaunt®-valmistetta suositellaan rapsikuoriaisten torjunnas-sa ensimmäiseen ruiskutukseen. Sillä on pitkä ruiskutusai-ka, aikaisesta nuppuvaiheesta aina nuppujen puhkeamiseen saakka. Kovassa rapsikuoriaispaineessa suositellaan aikaista käsittelyä. Avaunt®-valmistetta voidaan käyttää kasvukau-den aikana vain yhden kerran. Jos torjunta on tehtävä uudel-leen, on se tehtävä toiseen tehoaineryhmään kuuluvalla val-misteella, esim. Mospilanilla.

Avaunt® tulee markkinoille rekisteröinnin saatuaan.

Rapsikuoriaisten oikea torjunta-ajankohta on aikaisesta nuppuvaiheesta nuppujen puhkeamiseen saakka.

Page 8: MIKSI RIKKAKASVIRESISTENSSI SYNTYY? KUINKA · PDF filepäsen sekä porkkanakempin torjuntaruisku-tuksissa. Tuholaisten torjunnassa on käytet-ty liian pitkään samankaltaisia valmisteita

Jarmo AhoAluepäällikkö0500 289078

Päivi KoivusaloAluepäällikkö0500 158 427

Pertti TamminenAluepäällikkö0500 320 543

Kyösti SkippariAluepäällikkö0500 193163

Kari ErkkiläAluepäällikkö0500 958300

farmit.net Berner OyVarmista kasvinsuojeluaineen turvallinen käyttö. Lue aina pakkausmerkinnät ja tuotetiedot ennen käyttöä

Bernerin kasvinsuojeluneuvontaa kasvukautena myös iltaisin puh. 020 791 4040, tai käänny aluepäälliköidemme puoleen.

© 2013 DuPont. All rights reserved. DuPont Oval Logo, DuPontTM, The miracles of scienceTM, Express®SX®, Ratio®SX®, ClassicTM SX®, Harmony®50 SX®, Safari®, Titus®, Avaunt® and Steward® are trademarks of DuPont or its affiliates.