Merikratos News 2/2014

MERIKRATOS YHTIÖIDEN ASIAKASLEHTI 2/2014

Meidän työTEHDÄÄN TEIDÄN KOTONA

MERIKRATOS NEWS 2/2014 │ 2

MERIKRATOS YHTIÖIDEN ASIAKASLEHTI 2/2014

2210

Merikratos News on vuodesta 2009 alkaen julkaistu lehti sosiaali- ja

terveysalan ammattilaisille. Merikratos News ilmestyy kaksi

kertaa vuodessa.

LapsiasiavaltuutettuTUOMAS KURTTILA

Merikratoksen uusiPERHEARVIOINTIMALLI

KohtaamistaPERHEEN OMASSA ARJESSA

ERÄÄN NUOREN TARINA...

SISÄLTÖ

6

8

14

16

17

10

Vantaan Tyttöjen TilaVANTAAN NICEHEARTS RY12

KOULUPSYKOLOGIN TYÖSTÄ

4

PÄÄTOIMITTAJALTA

MuuttuvaMERIKRATOS

ALIHANKINTAMerikratoksen toiminnassa19

22

23

MERIKRATOKSEN CASE-TYÖNOHJAUS- jäsennys, suunta ja jaksaminen

Voisiko case-työnohjauksestaOLLA MINULLE HYÖTYÄ?

24 Töissä joukkueenaTYÖHYVINVOINTIPÄIVÄ

NUORET JA NUORISOTYÖverkossa26

28

30

GRAFFITI TYÖSKENTELYMENETELMÄNÄammatillisessa tukihenkilötyössä

Meidän työ tehdäänTEIDÄN KOTONA

KUSTANTAJA

Merikratos yhtiötRuissalontie 11 B20200 Turku

p. 010 830 5100 (vaihde)

[email protected]

PÄÄTOIMITTAJA

Ritva Leijala,[email protected]

EDITOINTI

Milla Wirén / Viestintätoimisto Turku Oy

KANNEN KUVA

Shutterstock

TAITTO

Sanna Varjonen

PAINO

Tuulan Pika-offset Oy, Turku

PAINOS

3 000 kpl

ISSN-L 2242-4938ISSN 2242-4938 (painettu)ISSN 2242-4946 (verkkojulkaisu)

28

3 │ MERIKRATOS NEWS 2/2014

PÄÄKIRJOITUS

Elämme muutosten aikaa

Tätä pääkirjoitusta laatiessani kuuluu uutisissa, että sote-uudis-tuksen lakiesityksen julkistaminen viivästyy. Poliittiset ryhmittymät ovat edelleen eri linjoilla joistakin keskeisistä kysymyksistä mm. palvelujen hankintaa koskevista tavoista. Uudistus on kuitenkin etenemässä ja tuo toivottavasti tullessaan hyviä asioita toteu-tuessaan.

Laki tähtää sosiaali -ja terveydenhuollon integraatioon, palve-lujen tehostamiseen ja ylipäätään palvelujen saatavuuden paran-tamiseen. Vielä ei tiedetä mitä kaikkea SOTE-uudistus tarkoittaa käytännössä, mutta tavoitteena on palvelujen parantaminen ja tasapuolisuuden varmistaminen.

Sosiaalihuoltolaki on uudistumassa ja lastensuojelun käytän-töihin on tulossa muutoksia. Keskeisenä ajatuksena on asiakkaan itsemääräämisoikeus ja osallisuuden lisääminen. Lastensuojeluun kaavaillaan muutoksia, joilla asiakas voi saada palveluja jo mahdolli-simman varhaisessa vaiheessa ja ilman lastensuojelun asiakkuutta. Per-hetyö, tukihenkilötoiminta ja vertaisryhmätoiminta olisivat sosiaalihuolto-lain mukaista toimintaa, jolloin palvelut ovat ehkäiseviä ja voidaan tarjota oikeaan aikaan oikeanlaista apua. Lakiesityksessä on uudenlainen ajatus siitä, että lapsella tulisi olla oma työntekijä lapsen asioista vastaavan sosiaalityönteki-jän lisäksi. Esityksessä sosiaalityön ja lastensuojelun tehtävärakenteet ovat uuden-laisen tarkastelun alla.

Myös me olemme Merikratoksessa tehneet uudistuksia. Tässä lehdessä kerromme siitä, kuinka nopean kasvun jälkeen oli aika ryhtyä tekemään rakenteellisia uudistuksia myös yrityksessä. Ta-voitteenamme on olla entistä lähempänä asiakasta ja tuottaa juuri sellaisia palveluja kuin lapsi ja hänen perheensä tarvitsevat. Teemme entistä tiiviimpää yhteistyötä kuntien muiden toimijoiden kanssa, jotta lapsen ja hänen perheensä tarina voisi pysyä mahdollisimman ehjänä. Myös meidän tavoitteemme on tehdä työtä oikeaan aikaan ja mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Tärkeim-pänä asiana pidämme sitä, että lapsi ja perhe voivat saada tuen omassa elinympäristössään ja tarvittavat muutokset voisivat tapahtua lapsen arjessa. Silloin muutokset, jotka voidaan saavuttaa ovat myös pysyvämpiä.

SOTE-uudistuksen, lakiuudistuksen ja Merikratoksen uudistumisen tavoitteena on myös hyvin-voiva lapsi ja hänen perheensä. Hienoja tavoitteita, toivottavasti me kaikki onnistumme niiden toteuttamisessa.

Meillä kaikilla on tärkeä syksy edessä!

Ilona Lehtinentoimitusjohtaja

Merikratos lastensuojelu Oy

MERIKRATOS NEWS 2/2014 │ 4 MERIKRATOS NEWS 1/2014 │ 5MERIKRATOS NEWS 2/2014 │ 4

MERIKRATOS KYSYY

Miten näet lapsiasiavaltuutetun roo-lista käsin lastensuojelun ja muiden perheiden tukipalveluiden roolin ja tulevaisuuden suunnan Suomessa?

Painopisteen on oltava ehkäise-vässä perhetyössä. Saavutettavuus on oleellista eli kynnysten on olta-va matalat. Perheiden on löydettävä palvelut, mitä tukee perhekeskustoi-minnan vakiinnuttaminen. Perhettä ei pidä juoksuttaa, vaan palvelut on rakennettava tukemaan perheen ti-lannetta. Palvelutuotannossa tarvi-taan uudenlaista palveluviestintää, jotta perheet myös tietävät, mitä tu-kea he arkeensa voivat saada. Las-tensuojelun korjaavan työn osalta on tärkeä poistaa stigmaa ja negatiivis-ta kaikua, joka lastensuojelulla on. Tämä tapahtuu erityisesti palvelun laatua parantamalla. Työntekijöiden hyvinvoinnista ja työolosuhteista huolehtiminen on keskiössä pystyäk-semme palvelemaan paremmin vaa-tivissa olosuhteissa eläviä perheitä ja lapsia.

Mihin lastensuojelu on menossa,

lapsiasiavaltuutettu TUOMAS KURTTILA?

5 │ MERIKRATOS NEWS 2/2014MERIKRATOS NEWS 1/2014 │ 5

Tulevaisuudessa (kuten nyt) perheiden palveluja tuottavat kunnat, yksityiset palveluntuottajat ja järjestöt, millaise-na näet näiden yhteisen kumppanuu-den rakentamisen tärkeyden?

Kumppanuudessa on tärkeää tun-nistaa kunkin rooli ja tehtävä. Kunti-en vastuulla on viimesijassa vastata, että palvelut toimivat laadukkaasti ja ajallaan. Palvelutuotannon puo-lelta on tärkeää pystyä viestimään tilaajalle asiakkaiden muuttuvista tarpeista. Palveluiden kehittäminen on oltava yhteistä työtä.

Millaisena näet yksityisten (sosiaali- ja terveysalan) palveluntuottajien roolin tulevaisuudessa yhteiskunnan hyvin-voinnin rakentamisessa ja ylläpitämi-sessä?

Toivon, että yksityinen palvelu-tuotanto säilyttää innovatiivisuuten-sa. Sillä on suuri merkitys suoma-laisessa hyvinvointiarkkitehtuurissa. Palveluiden kehittämisessä kump-panuus julkisen sektorin ja toisaal-ta kansalaisten suunnalle korostuu. Tämän kolmikantaisuuden - julkinen sektori, yksityinen palvelutuotanto, kansalaiset - varaan on rakennetta-va.

Mihin suuntaan uskot lastensuojelun Suomessa menevän?

On välttämätöntä ottaa varhaisen tuen ja ehkäisyn painopiste. Tähän suuntaan osassa kuntia jo mennään, mutta kuntien väliset erot ovat mer-kittävän suuret. Liian suuret.

Pitäisikö meidän ottaa oppia lasten ja/tai lastensuojeluasioissa joltain muulta maalta? Minkä näkisit hyväksi esimerkiksi?

Näen hyvänä esimerkkinä Suo-men ennen 1990-luvun lamaa. En-nen lamaa perheet saivat vielä hel-posti ja joustavasti tukea arkeensa kotipalveluna. Lastensuojelun kus-tannukset lähtivät laukkaamaan, kun perheille suunnatut kotipalvelut ajet-tiin 1990-luvun lamassa alas.

Perheiden palvelujen yhteydessä on paljon puhuttu ”kokonaisvaltaisesta työotteesta”, mitä kaikkea tämä sinulle tarkoittaa, mitä haluaisit siitä sanoa?

Se tarkoittaa erityisesti asiakas- eli ihmislähtöistä orientaatiota. Vas-takohta tälle on työntekijäkeskeinen ja -lähtöinen ajattelu. Lasten kohtaa-misen osalta korostuu myös lapsen osallisuus eli lapsen mahdollisuus muun muassa arvioida saamaansa palvelua. Lastensuojeluasiakkaat, esimerkiksi teini-ikäiset, joiden asiakkuudet ovat tällä hetkellä voi-makkaassa kasvussa, ovat hyvin näkymättömiä. Heidän kohdallaan työote on voimakkaan ei-osallistava. Kyse on pitkälti hyvinvointijohtami-sesta, esimiestyön merkitys on rat-kaiseva.

Mitkä ovat suurimmat haasteesi astues-sasi lapsiasiavaltuutetun saappaisiin?

Saada yhdessä valtioneuvos-ton, eduskunnan, työmarkkina-järjestöjen ja kansalaisyhteiskun-nan kanssa rakennettua Suomesta maailman lapsiystävällisin yhteis-kunta.

Miten soteuudistus vaikuttaa lasten elä-mään ja mitä siinä pitäisi huomioida?

Uudistus on mahdollisuus, mi-käli palvelun laatuun pystymme ta-voitteen mukaisesti vaikuttamaan. Oleelliseksi nousee kuntien välisten erojen tasaaminen. Suomi on nyt monta Suomea. Kansalaisten yhden-vertaisuus ei toteudu perusoikeuk-sien näkökulmista riittävästi. Tämä näkyy eri alueiden ja väestöryhmien terveyserojen kasvussa.

Jos saisit päättää yksin rahasta tai muusta välittämättä, niin minkä asiat muuttaisit lasten asioissa/palveluissa?

Neuvoloissa tehtäisiin 3-4 vuoden iässä jokaiselle oppimisvaikeuksien tunnistaminen ja tuki. Tämä tuottaisi moninkertaisesti takaisin pitkässä kaaressa työllisyysasteen nousuna ja työurien pidentymisenä.

"Toivon, että yksityinen palvelutuotanto säilyttää

innovatiivisuutensa.Sillä on suuri merkitys

suomalaisessa hyvinvointiarkkitehtuurissa."

Kuvat: AnnArt



ASIAKKAAN NÄKÖKULMA

ERÄÄN NUOREN TARINA...Jälkihuollettavan nuoren tytön haastattelu entisessä sijoituspaikassa, Aapeluskoti Riihisellä.

Emmi tulee haastatteluun entisen omahoitajansa kanssa yhtä matkaa, Heidi on hakenut Emmin töistä, päiväkodista, jossa Emmi työskentelee tällä hetkellä. Iloisen oloinen ja näköinen tyttö kertoo tulleensa oikein mielellään haastatteluun. Emmistä on helppo puhua ajastaan Aapeluksessa ja tämän hetkisestä suhteestaan Heidiin ja muihin Riihisen aikuisiin.

Emmi on muuttanut Riihiselle viisitoistavuotiaana. Sitä ennen hän asui seitsemän vuotta perhekodissa. Emmillä on hyvät välit myös perhekotiin, jossa hänen sisaruksensa edelleen asuvat. Emmi kertoo, että hän sai myös perhekodissa hyvää kasvatusta, ja Heidi on samaa mieltä.


>

Sijoitusaikaa Aapeluksessa Emmi kuvaa sanalla tärkeä: hänellä oli sellai-nen olo, että hän on tärkeä. Emmi kertoo myös luottamuksestaan Aapeluk-sen työntekijöitä kohtaan ja siitä, että siellä oli hyvä olla. Esimerkkinä Emmi kertoo, että ei hatkaillut sen vuoksi että oli huono olla, vaan sen vuoksi kun joskus halusi nähdä enemmän kavereita. Hatkan aikanakin hän vastasi pu-helimeen, ja koki että hänen pitää ilmoittaa olevansa ihan kunnossa, koska uskoi, että Aapeluksessa oli aito huoli hänestä.

Emmin aika Aapeluksessa oli hyvää, mutta liittyihän siihen myös ylä- ja alamäkiä, kipuiluja ja rajojen kokeiluja. Vuonna 2011 Emmi joutui auto-on-nettomuuteen, josta toipuminen kesti pitkään ja jatkuu edelleen. Emmi sai onnettomuuden seurauksena pysyvän aivovamman. Vamma ei näy Emmis-tä mitenkään ulospäin, mutta vaatii paljon kärsivällisyyttä, keskittymistä ja asioihin paneutumista. Nyt Emmi pärjää asian kanssa, mutta onnettomuu-den jälkeen oli luonnollisesti vaikeaa. Opiskelut eivät sujuneet, ja muutenkin eläminen rajojen puitteissa tuntui vaikealta. Siitä vaiheesta selvittiin, mutta se vaati paljon.

Muuttopäiväksi omaan kotiin Emmi valitsi juuri sen päivän, kun hän täytti 18 vuotta. Tästä muuttopäivästä, siitä tietystä torstaista, tyttö ei kertakaik-kiaan suostunut neuvottelemaan Riihisellä. Aiheesta keskustelu hymyilyttää sekä Emmiä että omahoitaja Heidiä. Muuttokuorma vietiinkin sitten uuteen kotiin suunnitellusti marraskuisena torstaipäivänä vuonna 2012. Ensimmäi-nen oma tavara oli vaaleanpunainen paistinpannu.

Nyt Emmi asuu jo toisessa omassa kodissa. Hän ei viihtynyt ensimmäises-sä kodissaan häiriköivän naapurin vuoksi. Häiriköinti meni niin pitkälle, että Emmi ei lopulta enää edes halunnut yöpyä kotona, vaan majoittui kavereilla ja tutuilla.

Samaan aikaan, mutta muista syistä, myös opinnot keskeytyivät. Paniik-kikohtaukset lisääntyivät. Onneksi tänäkin vaikeana aikana tukena ja apuna oli koko ajan Riihiseltä entinen omahoitaja, nykyinen jälkihuollon ohjaaja Heidi sekä Emmille myös tärkeä ohjaaja Suski. Haastattelutilanteessa käy myös hyvin ilmi, että Emmin suurena tukena Heidin ja Suskin lisäksi ovat olleet kaikki Riihisen aikuiset. Tämän tärkeys ja ymmärtäminen välittyy Em-mistä haastattelijalle helposti.

Asiat alkoivatkin selvitä yhteistyöllä. Löytyi uusi asunto, jossa Emmi viih-tyy hyvin ja myöhemmin Emmi sai myös mieluisan työpaikan päiväkodista. Koko ajan konkreettisen tuen lisäksi tärkeänä henkisenä tukena on ollut Hei-di, johon Emmillä on matala kynnys ottaa yhteyttä.

Emmi ei osaa nimetä asiaa, josta ei voisi olla yhteydessä entiseen oma-hoitajaansa. Hän soittelee ja viestittelee Heidin kanssa tapaamisten välissä paljon. Aiheet ovat milloin mitäkin, hassuista tilannekuvista arkisiin ongel-miin tai vain haluun höpötellä. Tästä puhuttaessa Emmi kertoo myös ymmär-tävänsä, että on onnekkaassa asemassa, koska läheskään kaikilla jälkihuol-lettavilla ei ole näin paljon tarvittavaa tukea saatavilla. Yleistä ei ole sekään,

että jälkihuollon työntekijä on entinen omahoitaja, mut-ta se on Aapeluskotien tapa tehdä jälkihuoltoa.

Kun Emmi muutti pois Aapeluksesta, häntä jännit-tivät eniten yksin jääminen, rahan käyttö sekä koulun keskeytyminen. Samat asiat jännittivät myös Heidiä: syrjäytymisen vaara, koulunkäynti ja rahan käyttö. Mo-lempia rauhoitti kuitenkin tieto siitä, että suhde jatkuu.

Emmiin on luotettu Aapeluksessa, ja se näkyy tytös-tä hyvin. Emmi kertoo myös luottavansa itse aikuisiin

- joskin hän itse korjaa hieman, että ainakin ammattilaisiin. Emmi kertoo luottavansa tulevaisuuteen - siksi, että on saanut niin hyvät eväät elämälle sijoitusaikoina. Heidi pohtii myös, että Emmi on hyvin vahva tyttö. Emmi nyökkää vahvuudelleen hieman varovasti, mutta toteaa olevansa samaa mieltä. Emmi myös seurustelee tällä hetkellä, ja kertoo luottavansa myös suhteeseen.

Hatkan aikanakin hän vastasi puhelimeen, ja koki että hänen pitää ilmoittaa olevansa ihan kunnossa, koska uskoi,että Aapeluksessa oli aito huoli hänestä.


Merikratoksen perhekuntoutusjaksot toteutetaan perheen omassa kodissa, perheen luonnollisessa toimin-taympäristössä. Tämä on työskentelyn arvolähtökohta, kuten myös asiakkaan kunnioittaminen ja asiakas-lähtöisyys. Kokemus on osoittanut, että hyviin tuloksiin perhekuntoutusjaksoilla päästään nimenomaan näillä kahdella lähestymistavalla: perheen aidolla osallisuudella omaan palveluunsa sekä perheen oman ympäristön kunnioittamisella.

Sisällöt räätälöidään tarpeiden mu-kaan

Riippuen perheen tilanteesta, perhekuntoutusprosessia vetää joko Merikratoksen sosiaalityöntekijä tai perheterapeutti. Kuntoutusjaksojen sisällöt räätälöidään perheenjäsen-ten yksilöllisten tarpeiden mukaan sosiaalityöntekijän ja perheen kans-sa laadittuja tavoitteita noudattaen. Viikoittaisen sosiaaliohjaajan työpa-noksen lisäksi työmuotoja voivat ol-la perheterapia, sekä muut erilaiset perhettä hyödyttävät terapiamuo-dot. Myös lapsille ja nuorille pyri-tään rakentamaan omat yksilölliset tukimuotonsa; neuropsykiatrinen valmennus ja voimauttava valoku-vaus ovat tästä hyviä ja käytettyjä esimerkkejä. Näistä yksilöllisistä tu-kimuodoista muotoutuu yhtenäinen ja kuntouttava jakso.

Sosiaaliohjaajatyöparin tukena kuntoutusjaksolla on muita perheen kannalta olennaisia asiantuntijoi-ta. Kuntoutusjaksolle järjestetään myös asiantuntijakonsultaatioita perheen tarpeiden mukaisesti, las-tenpsykiatrian ja aikuispsykiatrian erikoislääkärit ovat keskeisiä yh-teistyökumppaneita. Myös Merikra-toksen psykologit jalkautuvat osak-si perheiden kotona tehtävää työtä. Perheelle sopivaa palvelua raken-nettaessa arvioidaan esimerkiksi, hyötyykö perhe enemmän psyko-login säännöllisestä kohtaamises-ta vai kenties enemmän psykiat-rin konsultaatioista. Merikratoksen moniammatillinen työryhmäkonsul-taatio toimii myös hyvänä foorumi-na perheen asioiden eteenpäin vie-miselle. Lapsen ja perheen asioista vastaava sosiaalityöntekijä sekä perheenjäsenet ovat tervetulleita mukaan konsultaatioihin.

Koko perhe mukana

Käytäntö on osoittanut, että par-haaseen lopputulokseen päästään, kun perheen kaikki jäsenet ovat mukana suunnittelemassa omaa perhekuntoutusjaksoaan. Kuulluksi tulemisen kautta sekä aidolla kump-panuudella voimme auttaa perheitä eheytymään jopa erittäin haastavik-si arvioiduissa elämäntilanteissa. Me ihmiset tarvitsemme aikaa, pysy-viä tukimuotoja sekä oikea-aikaista auttamista, jotta luottamus omaan selviytymiseen säilyy ja vahvistuu entisestään. Kotona tehtävä työ an-taa perheelle mahdollisuuden jatkaa vielä perheenä ja saada apua juuri niihin kohtiin, jotka he kokevat haas-teellisiksi. Pysyvä muutos vaatii aina paljon aikaa ja tukea, nopeat muu-tokset harvoin jäävät pysyviksi.

Merikratoksen kotona tehtävä perhekuntoutus

– kohtaamista perheen omassa arjessa

Perhekuntoutusjaksoja toteute-taan perheiden monenlaisissa, usein haastavissakin elämäntilanteissa. Perhekuntoutus on korjaavaa, pitkä-kestoista ja perheen kanssa yhdes-sä rakennettavaa työskentelyä, joka tähtää muutokseen perheen arjes-sa ja elämässä. Tavanomaisin jakso kestää puolesta vuodesta yhteen vuoteen. Perhettä tavataan aluksi 3-4- kertaa viikossa, työskentelyn edetessä käyntikertoja voidaan vä-hentää.

Merikratoksen työryhmät ovat kehittäneet mallin, jossa ensimmäi-sen kuukauden aikana työntekijät ja perheenjäsenet yhdessä etsivät ne sisällölliset työskentelymallit, joilla jatkokuntoutusta lähdetään rakenta-maan. Näin päästään rakentamaan muutosta siinä ympäristössä, missä perhe tulevaisuudessakin asuu ja toi-mii.

Teksti: Marianne Neijonen, palvelujohtaja, Merikratos lastensuojelu Oy

Iida

Har

ju



Emmi kertoo Heidin olevan kuin varaäiti, läheinen ihminen, vähän sellainen kuin vaikka kummitäti.

> Lopuksi puhumme siitä, miten häneen luotetaan myös työpaikassa, päi-väkodissa. Emmi pohtii asiaa hetken ja kertoo esimerkin: tuntuu vähän ou-dolta, kun päiväkodissa lapsi saa aikuisen kanssa mennä varastoon, ja hän onkin se aikuinen, kenen kanssa varastoon voi mennä.

Tapaamisemme on ohi, ja poikaystävä odottaa Emmiä pihalla. Pyydän tyttöä vielä kuvaamaan Heidiä, jälkihuollon ohjaajaansa, entistä omahoita-jaansa. Emmi kertoo Heidin olevan kuin varaäiti, läheinen ihminen, vähän sellainen kuin vaikka kummitäti. ”Ja sitten se on urheiluhullu”.

Emmi menee poikaystävänsä ja Heidin kanssa vielä haastattelun jälkeen vierailulle Riihiselle.

Kaikkea hyvää Emmi!

Haastattelun teki Kaisa Lehtinen, Merikratoksen myyntipäällikkö, sosionomi AMK.Haastateltava Emmi (nimi muutettu) ja omahoitaja sekä jälkihuollon ohjaaja Riihisen ajalta Heidi Sillanpää.

ASIANTUNTIJAT

Merikratoksen perhekuntoutustyöryhmän asiantuntijat voi-vat sosiaaliohjaajatyöparin lisäksi olla psykologeja, perhe-terapeutteja, sosiaalityöntekijöitä, konsultoivia psykiatreja tai päihdesosiaalityöntekijöitä ja muita päihteisiin erikoistuneita asiantuntijoita.

MENETELMÄT

Perhekuntoutuksen menetelmiä ovat perheterapia sekä muut perheelle sopivat terapiamuodot, sosiaalityö, sosiaaliohjaus, neuropsykiatrinen valmennus, voimauttava valokuvaus, MIM-vuorovaikutuksen arviointimenetelmä sekä muut vuoro-vaikutuksen tukemiseen tähtäävät menetelmät, ART-menetelmä sekä perheinterventio.

Pilvikki Harju


Merikratoksen uusi

perhearviointimalliMerikratoksen asiantuntijapalveluihin kuuluvat sosiaali-työntekijät ja psykologit ovat kevään 2014 aikana kehit-täneet uuden perhearviointimallin. Kehitystyö on yhte-näistänyt ja selkiyttänyt arviointiprosesseja ja uudistetun arviointimallin myötä tavoitteenamme on vastata entistä-kin paremmin sekä tilaajien että asiakasperheiden tarpei-siin ja toiveisiin.

Kuva: Harry Raja-Alho


Uuden perhearviointimallin teo-reettisina viitekehyksinä ovat Arnon Bentovimin & Liza Bingley Millerin kehittelemä Perhearviointiopas sekä Pesäpuu ry:n PRIDE-ohjelman mu-kaiset vanhemmuuden valmiudet. Perhearviointioppaan lähtökohtien mukaisesti arviointiprosesseissam-me korostuvat systeemiteoreettinen ajattelu ja voimavarakeskeisyys. Ar-viointiemme keskiössä ovat perheen-jäsenten väliset vuorovaikutussuh-teet ja niiden vaikutus perheen toi-mintaan. Arvioissamme paneudum-me aina vaikeuksien ja pulmakohtien lisäksi myös perheen vahvuuksiin ja voimavaroihin.

Vanhemmuuden tehtävät

Perhearviointioppaassa vanhem-muutta tarkastellaan erilaisten van-hemmuuden tehtävien kautta. Lisäk-si perheillä ajatellaan olevan erilaisia ominaisuuksia, joiden puitteissa van-hemmat suorittavat vanhemmuuden tehtäviään ja, jotka joko tukevat tai heikentävät näistä tehtävistä suoriu-tumista. PRIDE-ohjelmassa korostuu lapsikeskeisyys ja vanhemmuutta lähestytään erilaisten vanhemmuu-den valmiuksien kautta. Näiden teo-reettisten viitekehysten mukaisesti tarkastelemme arviointiprosesseis-samme esimerkiksi vanhempien valmiuksia hoitaa ja ohjata lasta, vastata lapsen yksilöllisiin tarpeisiin ja sitoutua lapsen asioiden hoitami-seen. Vanhemmuuden osa-alueista eri perheiden kohdalla voivat koros-tua eri asiat ja kunkin perheen tilan-netta lähestytään aina yksilöllisesti. Arvioinnit suunnitellaan siis kuten aikaisemminkin, aina tapauskohtai-sesti tilaajan ja perheen kanssa laa-dittujen tavoitteiden mukaisesti.

Kolme eri tasoa

Arvioinnin laajuus ja syvyys riip-puvat arvioinnin tavoitteista. Uusi perhearviointimalli koostuu kolmesta eri tasosta, joita ovat yleinen taso, syventävä taso ja laaja taso. Eri ta-sojen kautta voidaan työskennellä juuri perheen tilanteen edellyttämäl-lä tavalla. Uutta mallia kehittäessäm-me olemme pyrkineet huomioimaan myös aiempaa varhaisemman työs-

Niina Asikainen, lastensuojelun sosiaalityöntekijä (YTM)

Julia Kuokkanen, kehittämispäällikkö, sosiaalityöntekijä (YTM)

kentelyn mahdollisuuden – perheen kanssa voidaan työskennellä arvioivalla työotteella perheen tilan-teen hahmottamiseksi jo ennen kuin vaikeudet ovat muodostuneet mittaviksi. Toisaalta, syventävän ja laajan tason arvioinneilla, jotka molemmat vastaavat vanhemmuuden arvioita, voidaan tutkia perheen ti-lanne hyvin laajasti ja sy-väluotaavasti.

Yleisen tason arvioin-nissa selvitetään perheen olosuhteet ja arjen hallinnan keinot, lasten arjen rytmit ja rutiinit, PRIDE-mallin mukaiset vanhempien van-hemmuuden valmiudet, vanhempien mielikuvat lapsesta, lapselle tärkeät ihmissuhteet ja lapsen käsitys itses-tään sekä lisäksi kuvaillaan havain-not perheenjäsenten välisestä vuoro-vaikutuksesta. Yleisen tason arvioin-nin tekee pääsääntöisesti sosiaalioh-jaajatyöpari, jota sosiaalityöntekijä tai psykologi tukee konsultoinnilla. Yleisen tason arvioinnista laaditaan yhteenveto.

Syventävän tason arviointi sisäl-tää yleisen tason työkentelyvaiheet. Lisäksi syventävän tason arvioinnis-sa perehdytään perheen historiaan, selvitetään perheenjäsenten moti-vaatio ja sitoutuminen lapsen asioi-hin ja tarvittaviin tukitoimiin, tutki-taan vanhemmuuden eri osa-alueita ja perheenjäsenten välistä vuoro-vaikutusta syvemmin sekä tehdään yhteistyötä perheen viranomaisver-koston kanssa. Syventävän tason arvioinnissa on aina mukana sosiaa-lityöntekijä ja muu moniammatillinen työryhmä määräytyy tilanteen mu-kaisesti. Syventävän tason arvioin-nista laaditaan asiantuntijalausunto.

Laajan tason arviointi sisältää yleisen ja syventävän tason työs-kentelyvaiheet. Lisäksi siinä paneu-dutaan vanhempien väliseen suhtee-seen, arvioidaan lapsen ja vanhem-man välistä kiintymyssuhdetta sekä kunkin perheenjäsenen yksilöllisen tuen tarvetta. Laajan tason arvioin-tiin on mahdollista sisällyttää esimer-kiksi WMCI-haastattelu, MIM-vuo-rovaikutusarvio, FAST-tutkimus tai AAI-tutkimus. Laajan tason arvioin-

nin toteuttavat asiantuntijapalvelui-den työntekijät. Työryhmään kuuluu aina sosiaalityöntekijä sekä lisäksi ti-lanteen edellyttämällä tavalla yksi tai useampia muita työntekijöitä, kuten toinen sosiaalityöntekijä, psykolo-gi tai perheterapeutti. Laajan tason arviointi mahdollistaa myös lasten-psykiatrin osallistuminen arviointiin joko tapaamisin tai konsultoinnein. Laajan tason arvioinnista laaditaan asiantuntijalausunto.

Keskeisinä lähtökohtinamme ovat työskentelyn avoimuus ja läpinä-kyvyys, asiakkaan osallistuminen omaan asiaansa myös arviointityös-kentelyssä ja jokaisen perheenjäse-nen äänen esille tuominen. Arvioin-tityöskentelyyn kuuluu aina lapsen tapaaminen. Etenkin syventävän ja laajan tason arvioinnit toimivat par-haimmillaan myös interventioina. Uskommekin arviointityön olevan aina mahdollisuus kohti positiivista muutosta!

Kuva: Harry Raja-Alho


Teksti ja kuvat: Nicehearts

Vantaan Tyttöjen Tila, Vantaan Nicehearts ry

Vantaan Nicehearts ry. on vuon-na 2001 perustettu yhdistys, joka monipuolisella toiminnallaan edis-tää naisten ja tyttöjen kokonais-valtaista hyvinvointia, lisää heidän osallisuuttaan, edistää integraatio-ta ja kotoutumista sekä lisää alu-eellista vaikuttamista ja sosiaalista aktiivisuutta. Yhdistyksen toimin-not keskittyvät viiteen osa-alu-eeseen: sosiaalinen tukitoiminta, tyttötyö, naisten työllistymisen tu-kitoimet ja yrittäjyyden edistämi-nen, avoin kulttuuri – ja harrastus-toiminta sekä kehittämis– ja tutki-mustoiminta. Vantaan Nicehearts ry:n visiona on olla monimuotoisen tyttö- ja naistyön edelläkävijäyh-teisö Suomessa.

Vantaan Nicehearts ry. perus-tettiin aikoinaan tyttöerityistä työ-tä varten Vantaalle. Kuitenkin vas-ta vuonna 2013 saatu Raha-auto-maattiyhdistyksen kolmen vuoden hankerahoitus mahdollisti sen, että yhdistys pääsi aloittamaan “Kult-tuuri – ja sukupuolisensitiivisen tyt-tötyön” kehittämishankkeen, jonka tarkoituksena on mallintaa Vantaalle kulttuuri – ja sukupuolisensitiivinen nuorisotyön toimintatapa, kehittää syrjäytymistä ennaltaehkäiseviä toi-mintamuotoja ja perustaa tyttöjen oma tila Vantaalle, Vantaan Tyttöjen Tila!

Sukupuolisensitiivinen tyttötyö

Kulttuurisensitiivisyys merkit-see herkkyyttä huomioida eri kult-tuurien erityispiirteitä. Tyttötyössä

tämä tarkoittaa sitä, että monikult-tuuriset tytöt eivät ole yhtenäinen ryhmä ja että kulttuuri on paljon muutakin kuin etnisyyttä. Kult-tuuri merkitsee erilaisia olemisen tapoja, joita määrittelevät muun muassa nuorisokulttuurit, erilaiset elämäntavat, seksuaalinen suun-tautuminen tai yhteiskunnallinen osallistuminen. Näillä erilaisilla kulttuureilla saattaa olla erittäin merkittävä rooli nuoren identitee-tin muotoutumisessa.

Sukupuolisensitiivisyys taas merkitsee herkkyyttä huomioida sukupuolen erilaiset vaikutukset nuorten kasvamisessa. Sukupuo-lisensitiivisessä tyttötyössä tun-nistetaan erilaisia tyttönä olemi-sen tapoja, muttei uusinneta niitä kyseenalaistamatta. Työotteessa pyritään purkamaan, avaamaan ja laajentamaan sukupuolirooleja se-kä sukupuolittuneita käyttäytymis-malleja.

Sukupuolisensitiivisessä tyttö-työssä tuetaan tyttöjä pohtimaan ja löytämään omannäkoinen nai-seutensa moninaisten mallien ja vaihtoehtojen joukosta. Naiseus on moniulotteista ja ristiriitaistakin, ei-kä ole olemassa yhtä ”oikeaa” naise-utta. Sukupuolisuuden ja oman su-kupuoli-identiteetin pohtiminen on merkittävä asia, jossa lapsi ja nuori tarvitsee tukea ja tilaa. Sukupuoli-sensitiivinen tyttötyö merkitsee nai-seuden nostamista esiin myönteise-nä voimavarana ja samalla huomioi tyttöjen välisiä eroja ja moninaisia tapoja olla tyttö.

Tyttöjen Tilasta nuoriksi naisiksi

Ensimmäisen hankevuoden ai-kana kävijämäärät ovat nousseet n. 250 kävijään kuukaudessa, jolla on tavoitettu n. 160 eri tyttöä ja nuorta aikuista. Toiminta keskittyy avoimiin toimintailtoihin, joiden tarkoituksena on tarjota matalankynnyksen toimin-taa 10-28 –vuotiaille vantaalaisille tytöille. Avoimet illat pitävät sisällään yhdessäoloa, läksyapua, leikkejä, pe-lejä, kokkausta, kädentaitoja, rentou-tusta ja toisiin tutustumista. Tyttöjen Tilaan voi myös silloin tulla vaikka vain juomaan kupin teetä ja juttelemaan päivän tapahtumista. Ryhmätoimin-not taas keskittyvät moninaiseen työpajatoimintaan (mm. tanssi, elo-kuvan teko, Voimaneidot), jonka tar-koituksena on ryhmäytymisen kautta edistää tyttöjen sosiaalista vahvistu-mista, omien voimavarojen löytymis-tä, oman polun rakentamista, uusien ystävien löytymistä ja vuorovaikutus-ta erilaisten tyttöjen ja nuorten kans-sa. Tyttöryhmät ovat myös paikkoja, joissa tytöt voivat keskustella ja oival-taa yhdessä uusia asioita tyttöydestä ja naiseudesta yhteisöllisessä ja tur-vallisessa ilmapiirissä.

Vantaan Tyttöjen Tilan perusteh-tävänä on tukea tyttöjen ja nuorten naisten kasvua sekä identiteettiä ja auttaa heitä kasvamaan itsensä näköisiksi naisiksi yhteisöllisyyttä arvostavassa sekä naistietoisessa ympäristössä. Tyttöjen Tilasta löytää uusia ystäviä, välittäviä aikuisia ja mahdollisuuden oppia uutta! Terve-tuloa tutustumaan!


Yhteystiedot: Sanna Heikkinen-Velican, projektijohtaja,

[email protected] tai 050 366 7994.

www.nicehearts.com

Tyttötoimintaa tukee: RAY, Vantaan kaupunki, Aktia stiftelsen i Vanda,

Zonta Club Vantaa I


MERIKRATOKSEN LAKIMIES KOULUTTAA

Tarvitsetteko lastensuojelun lainsäädännöstä päivitettyä tai syventävää tietoa? Toistu-vatko asiakkuuksissanne tietyt lainsäädännölliset kysymykset, joihin haluaisitte asian-tuntevia vastauksia?Merikratoksen lastensuojelun lakimiespalveluista vastaava VT Mirjam Araneva on on toiminut vi-ranomaisia konsultoivana ja avustavana lakimiehenä vuodesta 1998 alkaen. Aranevan koulutukset ovat saaneet positiivista palautetta niiden selkeydestä ja osallistavasta otteesta.

Lastensuojelu uudistuvassa sosiaalihuollossaKoulutuksessa käydään läpi sosiaalihuoltolain uudistuksen vaikutuksia asiakkuuden alkamiseen, avohuollon tukitoimenpiteisiin, kiireelliseen sijoitukseen ja muihin kiireelliseen toimenpiteisiin, kel-poisuuksiin sekä lastensuojelun toteuttamiseen.

Päätöksentekomenettely lastensuojelussa – päätösten ja hakemusten perusteluLastensuojelulain ja hallintolain asettamat vaatimukset asian valmistelulle ja päätöksen/hakemuk-senteolle sekä ohjeistuksen päätösten perustelemiseen.

Dokumentaatio lastensuojelussaKoulutuksessa käydään läpi dokumentaatiossa huomioitavia käytännön seikkoja sekä asiakirjoihin ja tietosuojaan liittyvää lainsäädäntöä.

Perhehoito ja sijaishuollossa olevan lapsen huolto ja oikeus yhteydenpitoon sekä tietosuojaKoulutuksessa käydään läpi perhehoitajien oikeudellista asemaa sijaishuollossa olevan lapsen osal-ta, lapsen oikeutta pitää yhteyttä vanhempiinsa ja muihin läheisiin henkilöihin sekä perhehoitajan oikeutta lapsen ja perheen yksityisyyttä koskeviin tietoihin sekä salassapitovelvollisuutta.

Koulutukset räätälöidään aina yrityksen ja yhteisön tarpeita vastaavaksi kokonaisuuksiksi!Koulutuskyselyt: [email protected]


Merikratoksen psykologit ovat työskennelleet oppimiseen liittyvien kysymysten parissa erityisesti silloin, kun lapsen tai nuoren oppimisessa ja koulunkäynnissä on ilmennyt huolia, joita on ollut hyvä selvittää tarkem-min psykologisen tutkimuksen kei-noin. Tutkimusten lisäksi psykologilla on tärkeä rooli myös muussa toi-minnassa, jonka tavoitteena on vah-vistaa koululaisten hyvää kasvua ja kehitystä tukevaa ympäristöä. Yksi-lötyön lisäksi olemme kiinnostuneita olemaan mukana vahvistamassa op-pilashuollon yhteistoimintaa konsul-tatiivisella työotteella. Tällä tarkoite-taan toimintaa, jossa psykologi tarjo-aa oman osaamisensa opettajien tai muiden koulun ammattilaisten käyt-töön, ja jossa koulun pedagoginen ja psykologinen osaaminen ja tieto kohtaavat koululaisten tarpeet mah-dollisimman osuvalla tavalla (Anna-rila Ahtola, Psykologi-lehti 07/2010, Tavoitteena hyvinvoiva koulu). Kon-sultoivasta koulupsykologityöstä on tehty hyvän käytännön suositus psy-kologian tieteellisen neuvottelukun-nan toimesta vuonna 2013 (psyli.fi/julkaisuja).

Kouluarkea, esimerkiksi yksittäi-sen luokan tai koko kouluyhteisön toimintaa palvelevat ratkaisut syn-tyvät monialaisen yhteistyön tulok-sena. Näin on myös psykologisten tutkimusprosessien kohdalla. On tär-keää, että lapsen kouluarkeen mah-dollisimman hyvin osuvia, oppimis-ta ja koulunkäyntiä tukevia keinoja mietitään yhdessä vanhempien ja oppilashuollon kanssa.

Lasten ja nuorten ”työpaikka”

Koulu on lasten ja nuorten ”työ-paikka”, jossa kuluu iso osa heidän arkipäivistään. Paljon on puhetta työviihtyvyydestä, mutta vähemmän kuulee puhuttavan koulussa viihtymi-sestä. Tämä on merkittävä osatekijä sekä oppimisen että muun lapsen ja nuoren kokonaisvaltaisen hyvinvoin-nin kannalta. Silloin, kun koulu on paikka, johon lapsen ja nuoren on kiva mennä ja olla, tällöin se on myös ympäristö, jossa on mahdollista saa-da tärkeitä onnistumisen kokemuksia ja harjoitella taitoja pettymyksistä eteenpäin suuntaamiseksi. Koulussa viihtymisen taustalla vaikuttavat mo-net tekijät, kuten opiskeluvaatimus-ten yhteensopivuus lapsen kykyjen

KOULUPSYKOLOGINTYÖSTÄ

Lasten, nuorten ja perheiden kanssa työskennellessä yhtenä keskeisenä toimintaympäristönämme on koulu-maailma - lasten ja nuorten keskeinen kasvuympäristö. Koulusta saadut oppimis- ja muut tärkeät kokemukset ka-verisuhteista sekä yhteistyöstä toisten kanssa kantavat pitkälle heidän tulevaisuuteensa.

Ville Suomäki


ja taitojen kanssa sekä luokassa ja koko koulussa vallitseva ilmapiiri. Psykologeina haluammekin olla tuo-massa asiantuntemustamme koko kouluyhteisön hyväksi olemalla mu-kana lasten ja nuorten kouluarjessa nykyistä tiiviimmin. Tämä on mah-dollista konsultatiivisen työskente-lyotteen kautta, jolloin voimme olla mukana ratkomassa arjen kinkkisiä tilanteita opettajien ja muiden kou-lun ammattilaisten kanssa ja olemal-la yhteistyökumppani kullekin kou-lulle sopivien yhteistyökäytänteiden kehittämisessä.

Kouluarjessa on tilanteita, joissa lapsia tai nuoria voidaan auttaa par-haiten työskentelemällä opettajien kanssa tukemalla heitä päivittäises-sä työssään, esimerkiksi auttamalla heitä kohtaamaan vaikeassa elämän-tilanteissa olevia oppilaita. Konsulta-tiivisen työn tavoitteena onkin tarjo-ta opettajalle keinoja arjessa esiinty-

MERIKRATOKSEN SEKSUAALINEUVOJA OPASTAA

Kyselemme asiakkailtamme paljon henkilökohtaisia kysymyksiä. Yksi tärkeimmistä voi olla kysymys asiakkaan seksuaalisuudesta. On tärkeää antaa asiakkaalle lupa kertoa ja kuunnella häntä aidosti.

Merikratoksen seksuaalineuvoja ja sosiaaliohjaaja Jukka Aho rohkaisee sosiaali- ja terveydenhuol-lon ammattilaisia kysymään tämän vaikean, mutta tärkeän kysymyksen.

Mitä sinun seksuaalisuudellesi kuuluu?Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisina otamme asiakkaan huomioon yksilönä ja kokonai-suutena. Olemme kiinnostuneita hänen arjestaan, elintavoistaan, historiastaan, tunteistaan, tar-peistaan, asioiden merkityksistä ja siitä kaikesta mitä näiden takaa löytyy. Kukin työntekijä antaa omalla persoonallisella tavallaan asiakkaalle luvan kertoa itsestään ja elämästään. Tärkeää on an-taa asiakkaalle lupa olla sellainen persoona kuin hän on ja arvostaa häntä.

Seksuaalisuus on osa ihmisenä olemisen kokonaisuutta ja perustaa, ilman sitä meitä ei olisi ole-massa. Kaikki elämän osa-alueet voivat vaikuttaa seksuaalisuuteen. Otetaan karrikoitu esimerkki ongelmien kumuloitumisesta: asiakkaalla voi olla oman seksuaalisuutensa alueella ongelma, joka heijastuu kumppaniin, mikä taas heijastuu lapsiin, jotka voivat oireilla huoltajien ongelmista ja näin viranomaisten huolet voivat nousta pintaan.

Seksuaalisuutta ei koeta helpoksi aiheeksi puhua, jos siitä ei ole kysytty ensin. Sen vuoksi jokaisen työntekijän pitäisi kysyä asiakkaalta tämä vaikea kysymys - vaikka sujuvasti asiakkaan muun ter-veyden ja hyvinvoinnin kartoituksen yhteydessä. Työntekijän ei tarvitse osata auttaa ja ratkaista asiakkaan esiin nostamaa ongelmaa, vaan tärkeintä on kuunnella ja ohjata eteenpäin.

Kysytään rohkeasti ja annetaan asiakkaillemme lupa kertoa!

P.S. Muista sopivin väliajoin kysyä myös itseltäsi: mitä minun seksuaalisuudelleni kuuluu?

Jukka Aho, seksuaalineuvoja, sosiaaliohjaajaPuh: 050 4129840, Email: [email protected] Lastensuojelu, Tampere

vien haasteellisten tilanteiden tuek-si. Samalla opettaja kartuttaa omaa osaamis- ja menetelmäpankkiaan, ja osaa näin ratkoa jatkossa itsenäisesti samankaltaisia työtilanteita.

Yhteistyötä opettajien kanssa

Psykologille ohjautuu vain pieni osa niistä oppilaista, jotka hyötyisi-vät psykologin asiantuntemuksesta. Psykologin ja opettajien yhteistyöllä on mahdollista tavoittaa suurem-pi joukko koululaisia, tähdäten näin samalla hyvinvointia vahvistavaan ja ennaltaehkäisevään toimintaan. Merikratoksen psykologeina olemme työskennelleet lastensuojelun am-mattilaistemme kanssa konsultoivan työn merkeissä pitkään ja tätä osaa-mistamme tarjoamme myös koulu-yhteisöjen avuksi.

Psykologin yhteistyö koulun am-mattilaisten kanssa voi olla tiedon

jakamista tai työssä heränneiden ajatusten ja tunteiden käsittelyä. Opettajat kohtaavat usein samankal-taisia haasteita työssään. Näin ollen kahdenkeskisten keskustelujen lisäk-si näitä tilanteita voisi olla hyödyllis-tä käydä läpi psykologin vetämissä vertaisryhmissä erilaisiin kehityksen, oppimisen tai psyykkisen hyvinvoin-nin teemoihin liittyen. Konsultatiivi-sella työotteella työskentelevä psy-kologi tukee myös opettajien työssä jaksamista ja hyvinvointia.

Kehitetään yhdessä lasten ja nuorten koulumaailmasta sellainen, missä on kiva olla ja oppia ja joka toimii hyvänä ankkurina nuorille ra-kentaa omannäköisensä hyvä tule-vaisuus!

Teksti:Linda Stenberg, psykologi (PsM)Johanna Vilmi, kehitysjohtaja, psyko-logi (PsM)


Kädessäsi on Merikratoksen syksyn 2014 lehti. Merikratos News on il-mestynyt vuodesta 2009 alkaen ja sillä alkaa olla jo vakiintunut lukijakunta. Olen iloinen saadessani päätoimittaa jo lehden toista numeroa: toivottavasti pystymme välittämään lehden avulla sinulle käsityksen siitä, miksi tätä työtä teemme sekä millä tavoilla autamme ja tuemme erilaisia asiakkaitamme. Lehden artikkelit ovat syntyneet Merikratoksen työntekijöiden sekä verkos-tomme asiantuntijoiden kirjoittamina. Lämmin kiitos kaikille, jotka kannoitte kirjalliset ja kuvalliset kortenne kekoon!

Lehden pääosassa ovat aina asiakkaamme, iso joukko perheitä, lapsia ja nuoria, joiden kanssa jaamme arkea ja elämää. Toisaalta asiakkainamme ovat koko ajan enemmän myös erilaiset ammattilaiset ja organisaatiot - tar-joamme apua ja selkeyttä myös työelämän moniin haasteisiin. Työyhteisöjen hyvinvointi ja rakenteiden muutoksiin liittyvät kysymykset ovat olleet meille-kin ajankohtaisia, kuten voit seuraavalta sivulta alkavasta artikkelista lukea. Uskommekin, että meillä on sekä asiantuntemusta että kokemuksellista tie-toa auttaa asiakasperheiden lisäksi myös ammattilaisia!

Merikratokseen voit tutustua myös uusittujen kotisivujemme kautta! Olemme toteuttaneet kotisivut yhdessä Digimediatoimisto Vilperin kanssa. Heille kuuluu iso kiitos ennen kaikkea siitä, että he löysivät punaisen langan vuolaista toivomuksistamme. Sivut toteutettiin ammattitaidolla, sovitussa ajassa ja meitä kuunnellen. Suosittelenkin lämpimästi, käy kurkkaamassa www.merikratos.fi. Samalla toivotan innostavia lukuhetkiä lehtemme pa-rissa: toivottavasti onnistumme tarjoamaan sinulle uusia ajatuksia ja näkö-kulmia!

Ritva Leijala, markkinointijohtaja,Merikratos News päätoimittajap. 010 830 [email protected]

PÄÄTOIMITTAJALTA


MUUTTUVA MERIKRATOS

Vajaat kaksi vuotta sitten Merikratoksessa alkoi voimakas muutoksen aika. Vuonna 1999 perustettu yritys oli kasvanut niin taloudellisesti, maantieteellisesti kuin työntekijöissäkin mitattuna vauhdilla, kunnes heikentynyt kuntatalous pakotti pysähtymään. Syksyllä 2012 alkaneessa muutosprosessissa on pureuduttu syvälle Merikratoksen merkitykseen, toimintaan ja mahdollisuuksiin.

Perinpohjaisen muutoksen läpikäyminen vie aikaa ja voimia. Muutos on edennyt pitkälle ja tällä hetkellä Merikratos on kaikin puolin terveempi yritys kuin pari vuotta sitten: henkilöstö voi paremmin ja talous on tasa-painottumassa. Vaikka muutoksen jälkimainingit pyyhkivätkin vielä ran-taa, on jo nyt selvää, että murroksen lopputuloksena on nousemassa uusi, parempi Merikratos.

Merikratos ja menneisyys

Kuusi sosiaalialan ammattilaista yhdisti voimansa ja perusti viisitois-

ta vuotta sitten osuuskunnan, Merikratoksen. Aluksi yrityksen asiakkaina olivat lähinnä Turun seudun pienet kunnat, joille tuotettiin lastensuojelun avohoitopalveluita. Ajatuksena alusta asti oli tarjota kunnille oikeanlaisia palveluita oikeaan aikaan niin, että kunnille ei koidu kiinteitä kustannuk-sia. Sosiaalitoimen palveluiden lisäksi osuuskunta Merikratos tarjosi myös henkilöstökoulutusta.

Vuonna 2004 Merikratos ryhtyi tuottamaan silloisille työvoimatoimis-toille pitkäaikaistyöttömien työllistymistä edistäviä tukipalveluita. Työs-kentelyn laajentuessa vuonna 2005 eriytettiin työvoimatoimistoille tuo-tettavat palvelut ja henkilöstökoulutus omaksi yrityksekseen, Merikratos työvoimapalvelut Oy:ksi. Kuntien sosiaalitoimille tarkoitettujen palvelui-den tuottaminen jäi Merikratos-osuuskunnalle, joka päätettiin muuttaa osakeyhtiöksi vuonna 2006. Merikratos sosiaalipalvelut Oy:n omistajiksi tuli suurin osa alkuajoista saakka mukana olleista työntekijöistä, entiset osuuskunnan jäsenet.

Vuonna 2007 uusi lastensuojelulaki julkistettiin. Uuteen lakiin oli kir- >


jattu lastensuojelun painopisteeksi avohuollon ennaltaehkäisevät toimet perinteisen lastensijoituksen sijaan. Tästä johtuen päätettiin toiminnan valtakunnallistamisesta. Avohuollon lastensuojelupalveluita ja asiantunti-jakokonaisuuksia varten perustettiin oma yritys, Merikratos lastensuojelu Oy, johon kuuluu nykyään n. 85% koko konsernin 120 henkilön työvoimas-ta. Merikratos sosiaalipalvelut Oy keskittyy sosiaali- ja terveyspalveluiden rajapinnalla tarvittavien palveluiden tuottamiseen.

Vuoden 2013 alussa Aapelus Oy toi mukanaan kolme pienryhmäkotia, joista saatiin uutta osaamista ja tukea myös avopalveluihin, tärkeimpinä terapiapalvelujen sekä kotiin tehtävän perhekuntoutuksen osaaminen.

Matkalla kriisiin

Merikratos oli käytännössä monopoliasemassa lastensuojelun avohoi-

topalvelujen tarjoajana vuoteen 2011 asti. Palvelun korkea laatu ja refe-renssit takasivat osaltaan turvatun talouskasvun - kilpailijat olivat yhden tai muutaman työntekijän yrityksiä, jotka eivät pystyneet kilpailemaan Merikratoksen valtakunnallisen ja korkeatasoisen tarjonnan kanssa. Sen vuoksi yrityksen talous oli pitkään vahva ja kasvuvauhdikasta.

Merikratos-organisaatio ja yrityskulttuuri olivat konservatiivisia mutta markkinatilanteen pysyessä vakaana muutoksiin ei ryhdytty. Monimutkai-nen ja hierarkinen organisaatiorakenne loi pohjaa monenlaisille tiedonku-lun ja päätöksenteon haasteille. Ilmapiiri happani ja ihmiset alkoivat voida huonosti, mutta toimintakykyä pyrittiin ylläpitämään konservatiivisen toi-mintakulttuurin hengessä uusin säännöin ja ohjeistuksin.

Kriisi iskee

Maailmalla jo aiemmin alkanut ja kotimaassa pitkittynyt taloudellinen

kriisi iski kuntiin todenteolla vuonna 2012. Ensinnäkin kuntien heikko ta-lous vaikutti suoraan siihen, minkä verran ja minkä laajuisia palveluita ylipäänsä ostettiin. Ostopalvelut kilpailutettiin tiukasti, ja Merikratoksen korkealaatuiset palvelut hävisivät edullisemmille tarjouksille. Yrityksen ti-laukset vähenivät radikaalisti, eikä sisään tuleva kassavirta enää riittänyt kattamaan kiinteitä kustannuksia.

Ulkoiset paineet pakottivat Merikratoksen katsomaan sisäänpäin. Joh-to koki yhteisesti muutoksen välttämättömyyden mutta johtamiseen ja toimintakulttuuriin liittyvät muutostarpeet koettiin johdossa eri tavoin. Taloudelliseen tilanteeseen reagointi koettiin riittämättömänä, lisäksi kai-vattiin toimintakulttuurin kokonaisvaltaisempaa muutosta. Tällä varmis-tettaisiin se, että toimintaympäristön muutokset tulevaisuudessa eivät vaarantaisi perustehtäväämme asiakkaiden parissa tai henkilöstömme hy-vinvointia ja toimintakykyä.

Taloudellisen kriisin ratkaisuja etsittäessä yrityksen sisäiset ja erityises-ti johtamiseen kytkeytyneet ongelmat kävivätkin selviksi. Läpimurto ta-pahtui muutoskirjallisuuden tutkimisen kautta: huonosti voivien yritysten kuvaukset peilasivat Merikratoksen arkipäivää, ja ongelmille saatiin nimet.

Samalla tieto siitä, että näitä ongelmia on tutkittu, antoi uskoa siihen, että niille on olemassa ratkaisuja. Taloudellisesta kriisistä toipuminen oli edelleen ensisijainen tavoite, mutta ymmärrettiin, että myös piilevien on-gelmien ratkaiseminen helpottaisi taloudellista tilannetta: terve, dynaami-nen ja toimiva yritys kestää paremmin kriisejä ja painetta kuin sairas ja lamaantunut. Näin reagointi yksittäiseen kriisiin väistyi yrityksen toimin-tatapojen ja ilmapiirin uusimisen ja muuttamisen tieltä.

Terve, dynaaminen ja toimiva yritys kestää paremmin kriisejä ja painetta kuin sairas ja

lamaantunut.

>

>


ALIHANKINTA MERIKRATOKSEN TOIMINNASSA

Luotettavan ja laadukkaan ali-hankintaverkoston avulla Merikratos pystyy tarjoamaan räätälöityjä pal-veluita hyvinkin erityislaatuisissa ti-lanteissa. Merikratoksen alihankkijat ovat omien alojensa asiantuntijoita, joiden työn jäljestä Merikratos pys-tyy menemään takuuseen. Alihan-kintana ostetaan sellaisia täydentä-viä erityispalveluita, joita Merikratos ei itse pysty tarjoamaan. Alihankinta ei siis kilpaile Merikratoksen oman palvelutarjonnan kanssa vaan täy-dentää sitä.

Luottamuksellisen alihankinta-työn perusta muodostuu selkeästi

sovituista vastuukysymyksistä, las-kutuksesta, kirjaamiskäytännöistä ja salassapitosopimuksista. Salassapi-dosta sovitaan paitsi potilastietojen osalta, myös molempien osapuolten mahdollisiin yrityssalaisuuksiin liit-tyen. On kuitenkin tärkeää toimia niin, että salassapitokysymykset ei-vät vaikeuta yhteistyötä. Merikratos myös varmistuu siitä, että alihank-kija maksaa verot, työeläkemaksut, lakisääteiset vakuutukset ynnä muut velvoitteensa kunnolla.

Alihankkijan tekemää työtä ar-vioidaan samoilla pelisäännöillä kuin muidenkin työntekijöiden,

Psykoterapiapalvelut sisältävät mahdollisuuden perhe-, pariterapia- ja vanhempainohjaus-tapaamisiin (Kela-pätevyys perhe- ja pariterapiassa). Psykoterapiapalveluissa erityisosaamisena perhe- ja lähisuhdeväkivaltaan liittyvät asiat.

Työnohjauspalvelut sisältävät mahdollisuuden tilata työnohjausta yksilöil-le, työyhteisöille, esimiehille, johdolle sekä perheterapeuttisesti orientoi-tunut työnohjaus tuki- ja sijaisperheille. (Lisänä perhehoitoliiton täyden-nyskoulutus ja kuuluminen heidän työohjaajapankkiinsa).

Pitkäaikainen kokemus kehitysvammaisten, lastensuojelu- ja NEPSY - las-ten ja mielenterveyshäiriöistä kärsivien nuorten sekä heidän perheidensä tukemisesta vastaanotolla tai heidän luonnollisessa ympäristössään, esi-merkiksi kotona tai koulussa toteutettava ”psykoterapeuttinen kuntoutus”.

www.perheterapia.fi -sivuilta löytyvät Toni Mäkelän yksityisenä ammatin-harjoittajana tarjoamat psykoterapia- ja työnohjauspalvelut.

Toni MäkeläPsykoterapeutti (Valvira, KELA), erikoistuminen perhe – ja pariterapiaan (ET) Työnohjaaja (STOry)

Poltinahontie 13 A 3 13130 Hä[email protected]

Alihankintapalvelu: Psykoterapeutti Toni Mäkelä

sekä asiakkaan että tilaajan puolel-ta. Palveluiden tuottaminen on myös eettistä: kaikkia töitä ei vastaanote-ta, jos koetaan että eettiset periaat-teet kärsisivät. Tilaajan puolelta on aina nimettynä vastuuhenkilö myös alihankkijan palvelun kohdalla. On myös tärkeää, että hinnoittelu mah-dollistaa laadukkaan palvelun tuotta-misen koko ketjun osalta.

Alihankintaverkoston avulla asi-akas saa tarvitsemansa palvelun nopeasti ja joustavasti. Kun sekä alihankkija että Merikratos valvovat palvelun laatua, voi tilaaja olla varma palvelun korkeasta tasosta.



Muutoksen alkumetrit Kriisi loi tahdon muuttaa sisäistä rakennetta, jotta ulkoisiin paineisiin

voitaisiin vastata. Muutos oli saatava aikaan, koska muutossignaalit olivat hyvin voimakkaat sekä organisaation sisällä että ulkopuolella. Syntyi ti-lanne, jossa oli valittava käytäntöihin keskittyvän ylläpitävän ja syvällisen kulttuurin tasolla tapahtuvan muutoksen välillä. Jälkimmäinen valittiin ja yrityksen muutosta ryhdyttiin työstämään johtamisen ollessa ensimmäi-senä tarkastelun kohteena.

Taloudellinen tilanne vaati säästöjä, jotka aloitettiin suurimmasta me-noerästä, henkilöstökuluista. Työvoima oli sopeutettava vallitsevaan mark-kinatilanteeseen, yhteistoimintamenettely oli aloitettava ja henkilöstö-suunnittelua tarkennettava. Samanaikaisesti uuden johdon haasteena oli mahdollistaa aito keskusteluyhteys ja luottamus henkilöstön kanssa.

Syvää ja todellista muutosta Yksi uuden Merikratoksen toiminnan kulmakivistä on uudenlainen joh-

taminen. Yrityksen olemassaololle on myös oltava hyvä peruste, joka kantaa kun muut asiat ovat keskeneräiset: oli saatava aikaan yhteinen ymmärrys siitä, miksi olemme olemassa. Uusi johto esittikin kysymyksen koko henkilöstölle: miksi Merikratos on olemassa?

Merikratos on olemassa, jotta lapset ja nuoret voisivat paremmin, ei-vätkä heitä tukevat yhteiskunnalliset organisaatiotkaan kaatuisi taakan alle. Merikratoksella on siis yhteiskunnallisesti merkittävä asema suoma-laisen lapsiperheen hyvinvoinnin tukemisessa ja edistämisessä. Läpi koko muutosprosessin yrityksen palvelutyö onkin sujunut kuten aina. Se kertoo Merikratoksen sitoutuneesta ja välittävästä henkilökunnasta, joka tekee työtään siksi, että se on tärkeää.

Kun yrityksen perusajatus on kunnossa ja yhteinen tavoite selkeä, py-syy yritys myös muutoksessa toimintakykyisenä ja vakaana. Olemassaolon merkityksen ymmärtämisen myötä jokainen työntekijä voi kehittämällä omaa toimintaansa kehittää koko yrityksen kilpailukykyä. On uskomaton-ta, kuinka valtava merkitys on sillä, että olemassaololla on peruste, jonka voi ymmärtää oman työarkensa kautta!

Uusi johtamisen kulttuuri hämmentää yhä: on totuttu odottamaan val-

>


miita vastauksia, suoria käskyjä ja tarkkoja ohjeita. Kannustaminen kokei-lemiseen ja kehittämiseen, myönteisen palautteen antaminen, luottamus ja tarvittaessa vahva tuki ovat asioita, joita käytetään johtamisessa. Viesti, jota halutaan välittää, on: ”Uskalla kokeilla ja myös epäonnistua, syyllisiä ei etsitä, vain uusia ratkaisuja!”

Avoimuutta on lisätty myös yrityksestä ulospäin, sillä nyt haetaan yh-teistyökumppaneita ja tehdään asioita toisten yritysten kanssa, ollaan mukana erilaisissa hankkeissa ja liitytään rohkeasti projekteihin. Myös yk-sityiset asiantuntijat ovat tervetulleita täydentämään palveluita. Syntyy hienoja uusia työmuotoja ja erilaisia kokeiluja työn kehittämiseksi.

Parasta on se, että yksittäiset työntekijät ovat aktiivisia yhteistyön ra-kentajia, eikä yhteistyötä tarvitse johtaa ylhäältä vaan se on ”talon tapa”. Hankesuunnitelmat ja budjetointi tapahtuu tiimeissä, mutta tarvittaessa tuki, ohjaus ja neuvonta toimintaan tulevat johdolta. Liikkeelle lähdettiin alussa hyvin varovasti, mutta kannustus on rohkaissut ja nyt uusia kokei-luja aloitetaan hyvin luontevasti. Vastuu on haluttu ottaa vastaan, kun se on annettu.

Jatkuvaa kehitystä

Isoja muutoksia on vielä edessä. Siirtyminen kohti yhtä osakeyhtiötä on

aloitettu hallituksen päätöksentekoprosessilla. Konsernin yritykset tulevat näin toimimaan ilman raja-aitoja, yhdessä, kuten ihmisetkin.

Yrityksen palveluportfolio on vuosien mittaan muodostunut alueittain vaihtelevaksi. Käytännössä palvelut ovat eri alueilla samat, mutta niiden nimitykset toisistaan poikkeavia. Vastaisuudessa Merikratoksen palvelu-portfolio on kaikkialla sama: samasta palvelusta puhutaan samalla nimellä niin Oulussa kuin Vantaallakin.

Merikratoksen uusi visio on olla suomalaisen lastensuojelun avohuollon halutuin yhteistyökumppani, jonka palvelujen laatu, sujuvuus ja käytettä-vyys ovat markkinoiden parhaat. Mielikuvaa Merikratoksesta sosiaalialalla, erityisesti lastensuojelun palveluntuottajana, selvitetäänkin kyselyllä, jo-ka suunnataan asiakaskuntien sosiaalityöntekijöille. Sama kysely tehdään myös yrityksen sisällä. Tarkoituksena on selvittää, kuinka paljon nämä mielikuvat eroavat toisistaan - ja minkälainen matka vision toteutumiseen vielä on.

Teksti perustuu Merikratos lastensuojelu Oy:n toimitusjohtaja Ilona Lehtisen JOKO-tutkiel-maan

Valokuvat Merikratoksen kuva-arkistosta vuosien varrelta, valokuuvajina muun muassa Kristiina Mäki, Ville Suomäki ja Teemu Tähtinen.

Merikratoksen uusi visio on ollasuomalaisen lastensuojelun avohuollon

halutuin yhteistyökumppani,jonka palvelujen laatu, sujuvuus

ja käytettävyys ovat markkinoiden parhaat.


MERIKRATOKSEN CASE-TYÖNOHJAUS- JÄSENNYS, SUUNTA JA JAKSAMINEN

LÄHIYMPÄRISTÖSSÄ TEHTÄVÄ TYÖ

Merikratos erottautuu kilpailijoistaan työn laadulla ja vaikuttavuudella. Keskeinen keino tämän saavutta-miseen ovat työskentelyn rinnalla toteutetut case-työnohjaukset eli yksittäiseen asiakkuuteen suuntau-tuvat säännölliset ohjaukset. Yhdes-sä Merikratoksen psykologin kans-sa työntekijä, työpari tai työryhmä asettuvat pohtimaan asiakkuudessa havaittuja ilmiöitä, tarkentamaan työskentelyn suuntaa ja purkamaan työn herättämiä tunteita. Työsken-tely ei ole yksisuuntaista, ylhäältä tulevaa neuvontaa vaan yhdessä et-simistä ja oppimista.

Kun työtä tehdään niin intensiivisesti ja lähellä asiakasta, hämärtyvät hel-posti työntekijälle tututkin ilmiöt. On hankala nähdä metsää puilta. Osal-

Teksti: Visa Metsälä, psykologi

taan tämä johtuu siitä, että asiak-kuuden pohtimiselle jää perustyön ohella helposti liian vähän aikaa. Li-säksi työskentelyn suunta ja paino-piste saattaa usein matkan varrella muuttua, jolloin on hyvä pystyä rea-goimaan asiakkuuden uusiin tarpei-siin.

Case-työnohjaus on aina myös oppi-mistilanne. Siinä meillä on mahdolli-suus oppia asiakkuuksissa tapahtu-vista ilmiöistä, mutta ennen kaikkea itsestämme työntekijänä. Turvalli-sen ja luottamuksellisen ilmapiirin muodostuminen mahdollistaa omien asiakastyön herättämien ajatusten-sa ja tunteidensa tutkimisen. Ta-paamiset toimivat venttiilinä niiden purkamiseen ja tätä kautta toimivat työssä jaksamisen tukena. Asiakas-

työhön kohdistuvat tunteemme vai-kuttavat vuorovaikutukseemme asi-akkaan kanssa ja niinpä erityisesti negatiivisten tunteiden ja ajatusten työstäminen kohti myötätuntoista lä-hestymistapaa on merkittävää posi-tiivisten muutosten saavuttamiseksi.

Merikratos haluaa olla mukana aut-tamassa myös yhteistyökumppaneita ja tarjoaakin case-työnohjauspalve-lua myös ulospäin. Jos kiinnostuit työskentelytavoistamme ja haluai-sit kuulla niistä lisää on sinulla tä-hän mahdollisuus elokuun avoimien ovien päivänä Merikratoksen Turun toimistolla. Muun ohjelman lisäksi Merikratoksen psykologi ja sosiaa-liohjaaja jakavat tuolloin ajatuksia ja kokemuksia case-työnohjauksen merkityksellisyydestä työarjessa.


VOISIKO CASE-TYÖNOHJAUKSESTA OLLA MINULLE HYÖTYÄ?

Alla olevat kysymykset voivat auttaa sinua selvittämään, voisiko Merikratoksen case-työnohjauksesta olla hyötyä sinulle tai työryhmällesi.

Pohdi erikseen jokaisen asiakkuutesi kohdalla, sopiiko esitetty väittämä juuri kyseiseen asiakkuuteen. Mitä enemmän rasteja saman asiakkuuden kohdalle kertyy, sitä enemmän case-työnohjauksesta voi olla sinulle tai työryhmällesi, sekä asiakkaalle/asiakkaille hyötyä. Taulukkoon on malliksi kirjattu neljä asiak-

kuutta ja voit jatkaa sitä itse.

1. Asiakkuudesta syntyy syvä huoli.

2. On vaikea päästä kiinni, millaisesta ilmiöstä asiakkuudessa on kyse, tai miten sitä sanottaisi.

3. Asiakkuus vie paljon energiaani, ja työaika ei tunnu riittävän asiakkuuden jäsentämiseen.

4. Työskentely asiakkuuden parissa tuntuu pysähtyneeltä.

5. Asiakkuus herättää minussa vahvoja tunteita.

6. Asiakkuuden olosuhteet ovat muuttuneet merkittävästi, ja tavoitteita/työskentelyn painopisteitä on tarkasteltava uudelleen.

7. Haluan ammatillisesti kehittyä reflektoimalla omaa asiakastyöskentelyä.

ASIAKKUUS4

ASIAKKUUS3

ASIAKKUUS2

Jos kiinnostuit ja haluat tutustua Merikratoksen case-työnohjaukseen, ota yhteyttä, niin jutellaan lisää!

Johanna Vilmi, kehitysjohtaja, psykologipuh. 050 [email protected]

ASIAKKUUS1



Jotta jaksaa, on pidettävä itsestä ja työkavereista hyvää huolta.

Sosiaalialalla työskentely on antoisaa, mielenkiintoista ja arvokasta. Välillä se on myös haastavaa, raskasta ja turhauttavaa. Jotta jaksaa, on pidettävä itsestä ja työkavereista hyvää huolta.

Olisitteko sinä ja työkaverisi ansainneet päivän, jolloin uuden oppimisen rinnalla myös hemmoteltaisiin itseä, pidettäisiin hauskaa ja jolloin työhyvinvointi, työssä jaksaminen ja voimaantuminen lisääntyisivät?

Me Merikratoksella uskomme ymmärtävämme useimpia niistä haasteista, joita sosiaalialan arkityössä koh-dataan. Kokemuksemme sopeutumisesta ja oppimisesta on tarjonnut valmiuksia auttaa muita erilaisten haasteiden kanssa ponnistelevia.

Päivän tavoitteena voi olla syventyminen johonkin työn osa-alueeseen, työssä jaksamisen lisääntyminen, työilmapiirin ja joukkuehengen kehittäminen sekä yhteinen hauskanpito.

Työyhteisöpäivän mahdollisia teemoja:• lasten ja nuorten kanssa työskentely• lapsi/nuoren eri ikävaiheiden kehityshaasteet moniammatillisessa tiimityössä• työssäjaksaminen haastavissa elämäntilanteissa olevien asiakkaiden kanssa• tiimityön haasteet ja mahdollisuudet lapsi- ja nuorisotyössä• yhteistyön ja työilmapiirin kehittäminen• työkaluja oman työhyvinvoinnin varmistamiseen

Lisäksi toiveidenne mukaisesti päivään voi liittää liikunnallista / toiminnallista yhdessä tekemistä. Päivää voi jatkaa illanvietolla, jossa tarkoituksena on mukava yhdessäolo.

Työyhteisöpäivänne luotsina toimivat Merikratoksen työyhteisökehittämiseen paneutuneet psykologit ja so-siaalityöntekijät tai muut ammattilaiset.

Olkaa yhteydessä, niin suunnitellaan yhdessä teille sopiva työhyvinvointipäivä. Hinta määräytyy päivän sisällön ja osallistujamäärän mukaan.

Johanna Vilmi, T&K-johtaja, psykologipuh. 050 [email protected]

Merikratos pyrkii kaikissa toimissaan siihen, että olemme luotettava ja innostava yhteistyökumppani. Halu-amme jokaisen asiakkaamme kanssa luoda yhteistyösuhteen, jonka tuloksena syntyy jotakin ainutlaatuista.

TÖISSÄ JOUKKUEENA TYÖHYVINVOINTIPÄIVÄLasten, nuorten ja perheiden kanssa työskenteleville ammattilaisille



Merikratoksen menossa mukana:

Yrittäjä, turvaamme menestyksesi.

Palveluntarjoajat: LähiTapiola Keskinäinen Vakuutusyhtiö, LähiTapiolan alueyhtiöt, LähiTapiola Keskinäinen Henkivakuu-tusyhtiö. Eläkevakuutukset: Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo.

Toyota Auto-Center ja Merikratos - toimivaa yhteistyötä autoasioissa jo yli kymmenen vuoden ajan

Kuvassa Merikratoksen Joni (vas.) ja Auto-Centerin Timo Toyota Yarisin vierellä, joita Merikratoksellakin on käytössään useampi

SSARAISIO LOIMAA FOR

TOYOTA www.toyotaautocenter.fi

Löydät meidät myös Facebookista!www.facebook.com/toyotaautocenter

“Luotettavuus ja vaivattomuus on meille tärkeää niin autohankinnoissa kuin itse autoissa. Meidät otettiin aikoinaan lämpimästi vastaan Auto-Centerissä ja sen jälkeen homma on toiminut.”-Joni Lehtonen, hallintopäällikkö, Merikratos

“Arvostamme suuresti Merikratosta asiakkaana. Meillä on Jonin kanssa vahva vuosien aikana syntynyt molem-minpuoleinen luottamus. Monesti toinen tietää jo ennalta mitä toinen haluaa.”-Timo Lehtinen, yritysmyyjä AMT, Auto-Center

Varsinais-Suomen Auto-Center on lähes 30-vuotias turkulainen perheyritys. Ideanamme on olla aidosti joustava ja ihmisläheinen kunnon vanhan ajan palveluy-ritys. Meillä on tarjolla kaikenhintaisia autoja sekä erityisen hienosti toimiva pikahuolto. Olemme ylpeitä siitä, että meillä on mukava asioida.

Tervetuloa!


NUORET JA NUORISOTYÖ

VERKOSSAVerkosta on tullut meille tänä päivänä keskeinen toi-mintaympäristö. Työ-, opiskelu- ja vapaa-aikaa kuluu yhä enenevässä määrin erilaisissa verkkopalveluissa ja sosiaalisen median ympäristöissä. Etenkin nuorille in-ternet mahdollistaa uudenlaisia tiloja olla, ilmaista itse-ään ja jakaa erilaisia kiinnostuksen kohteita vertaisten kanssa. Myös nuorisotyössä pyritään jatkuvasti etsi-mään uusia keinoja, joilla vastata paremmin nuorten muuttuviin tarpeisiin.

Suomalaisessa nuorisotyössä on hyödynnetty uuden median tai tek-nologian ominaisuuksia ja ilmiöitä usein hyvin nopeasti niiden ilmesty-misen jälkeen. 1980-luvulta lähtien pelikonsolit ovat olleet enemmän tai vähemmän nuorisotalojen vakioka-lustoa biljardipöydän ohella. Siinä missä 1990-luvulla rakennettiin nuo-risotyössä verkkosivustoja tiedot-tamista varten, siirryttiin 2000-lu-vun puolella työskentelemään niihin verkkoyhteisöihin, missä nuoretkin olivat. Vuoden 2005 jälkeen alkoi so-siaalisen median murros näkyä nuo-risotyössä, ja etenkin kunnallisessa nuorisotyössä Facebookista tuli pit-kälti synonyymi verkkonuorisotyön tekemiseen.

Maailma taskussa - mobiilit sukupolvet

Viimeisten vuosien aikana verk-kokulttuurissa on eletty uudenlais-ta murroskautta, jossa erilaiset yh-teisöpalvelut ja sosiaalisen median välineet ovat vakiintuneet osaksi arkitodellisuuttamme. Mobiilien me-diapäätelaitteiden, kuten kannet-tavien- ja taulutietokoneiden sekä älypuhelinten määrä on kasvanut räjähdysmäisesti. Samanaikaisesti verkossa tapahtuva toiminta, kuten esimerkiksi pelaaminen, on siirty-mässä pöytäkoneilta ja konsoleilta mobiileille laitteille, joiden perus-

Kuvat: Verke


Heikki Lauha

Kirjoittaja työskentelee projektisuunnittelijana Verkkonuorisotyön valtakunnallinen kehittä-miskeskus Verkessä. Verke on yksi opetus- ja kulttuuriministeriön nimeämistä nuorisotyön valtakunnallisista palveluja kehittämiskeskuk-sista, ja sen toimintaa koordinoi Helsingin kau-pungin nuorisoasiainkeskus. Lisätietoa verk-konuorisotyöstä ja Verken toiminnasta löytyy osoitteesta www.verke.org.

ominaisuuksiin kuuluvat internet ja erilaiset sosiaalisen median työkalut. Tutkimusten mukaan esimerkiksi val-taosalla yli 10-vuotiaista suomalais-koululaisista on käytössään älypuhe-lin (DNA:n koululaistutkimus 2013) ja yli 75% 13–29-vuotiaista nuorista käyttää sosiaalisen median palveluita älypuhelimella (ebrand Suomi 2013).

Myös nuorille suunnattujen verk-kopalvelujen tarjonta on kasvanut viimeisten vuosien aikana huomatta-vasti: kunnat, järjestöt, seurakunnat ja yksityisen sektorin toimijat tarjo-avat verkossa muun muassa monia-mmatillisia tieto- ja neuvontapalve-luja, ehkäisevää päihdetyötä, etsivää työtä ja verkkonuorisotalotoimintaa. Toisaalta, suurin osa palvelumuo-doista pohjautuu hyvin samankaltai-sille toimintaperiaatteille, joita yh-distää chat-pohjainen kommunikaa-tiotapa sekä palvelujen ensisijaisesti auttava luonne. Lisäksi palveluissa ei huomioida vielä riittävän hyvin mo-biiliteknologisen kehityksen aiheut-tamia muutoksia nuorten internetin käyttötottumuksissa, joita ovat esi-merkiksi eri sovellusten rinnakkainen käyttö samanaikaisesti sekä visuaali-suuden korostuminen kuvien ja vide-oiden avulla.

Palvelujen kehittämisessä kes-keistä on myös ymmärtää, että nuo-ret kiinnittyvät edelleen vahvasti omaan alueeseensa ja lähiympäris-

töönsä, johon kuuluvat niin perhe, ystävät kuin harrastukset. Saman-aikaisesti internet kuitenkin tarjoaa omassa lähiympäristössä uudenlai-sia sosiaalisuuden muotoja. Se myös mahdollistaa uusien, maantieteelliset rajat ylittävien sosiaalisten verkosto-jen ja yhteisöjen rakentumisen. Nuo-risotyössä tästä hyvinä esimerkkeinä ovat vaikkapa Tampereen seurakun-tien järjestämät bittileirit nuorten suosimassa Minecraftissa sekä Turun Tyttöjen Talon ryhmäblogitoiminnan hyödyntäminen tyttötyössä.

Kaikkein tärkeintä on vuorovaikutus

Teknologinen kehitys asettaa pait-si nuorisotyön myös muiden nuoriso-alalla toimivien näkökulmasta mo-nenlaisia haasteita. Toisaalta kyse on teknisestä kehityksestä, joka liittyy esimerkiksi uudenlaisten verkkoväli-neiden ja -palvelujen omaksumiseen ja hyödyntämiseen ammatillisesti. Toisaalta kyse on laajemmasta kult-tuurisesta muutoksesta, joka liittyy identiteetin, sosiaalisten suhteiden ja vuorovaikutuksen, jopa valta-ase-telmien uudelleenmuotoutumiseen tietoverkottuneessa yhteiskunnassa.

Nuorisoalalla keskustelu nuorten internetin käytöstä jää helposti vä-linetasolle, jolloin lähinnä pohditaan sitä, mitä palvelua nuoret käyttävät ja mihin ammattilaisten tulisi men-

nä. Hedelmällisempää olisi kuiten-kin miettiä esimerkiksi sitä, millaisia merkityksiä nuoret antavat erilaisille verkkoyhteisöille ja -palveluille. Ehkä samalla huomaisimme, että ihmisen perimmäinen halu olla vuorovaiku-tuksissa toisten ihmisten kanssa ei muutu, oltiinpa sitten kasvokkain tai verkossa.


Graffiti työskentelymenetelmänä ammatillisessa tukihenkilötyössä

Graffiti Graffiti Graffiti

”Meille on tärkeää, ettei laiton töhrintä lisäänny.

Tälle on selkeästi tilausta, joten on tärkeää, että maalaukset

tehdään laillisesti ja valvotullepaikalle.”

- Helsingin kaupungininsinööri Raimo K. Saarinen

ww.hs.fiHelsinki lisää julkisia graffitiseiniä

– nollatoleranssille loppu2.3.2014 7:42

Kuvat: Lauri Kouki

”Tämä on nuorisokulttuurin muoto, jolle on selvästi tilausta.

Meidän tehtävämme on tukea sitä” - Helsingin nuorisotoimenjohtaja

Tommi Laitio

ww.hs.fiHelsinki lisää julkisia graffitiseiniä

– nollatoleranssille loppu2.3.2014 7:42


tynyt, omat muotonsa omaava ku-vataiteen alalaji, mutta usein se on ollut myös taistelua kaupunkitilasta.

Suomessa on laillisten maalaus-paikkojen määrä kasvanut 200 luvul-la kaikissa suurimmissa kaupungeis-sa. Maalauspaikkoja löytyy Turusta, Helsingistä, Jyväskylästä ja Vantaal-ta vain muutamia mainitakseni. Ko-kemukset laillisista maalauspaikoista ovat pääosin positiivisia.

Asenteet graffiteja kohtaan ovat tulleet sallivimmiksi.

Merikratos ja graffitit

Merikratoksen ammatillisessa tu-kihenkilötyössä graffitityöskentelyllä on sama funktio kuin muullakin yh-teisellä toiminnallisella tekemisellä. Voimaannuttava ja kehittävä koke-mus edistää työskentelylle asetet-tujen tavoitteiden saavuttamista. Graffitityöskentely lisää työntekijän ja asiakkaiden välistä luottamusta ja ymmärrystä toisiaan kohtaan lasten-suojelutyössä. Luottamus ja ymmär-rys syntyy prosessista, jossa graffiti-maalaus suunnitellaan ja toteutetaan yhteistyössä luovana prosessina yh-teisten suunnittelukompromissien tuloksena.

Työskentely sopii kaikille asiak-kaille, niin tytöille kuin pojillekin, ja se voidaan toteuttaa yksilöoh-jauksena tai isommalla asiakas-ryhmällä. Työskentelylle voidaan asettaa tietty teema tai aihe, jonka

Graffiti on teksti tai kuva, joita on tehty kautta aikojen erilaisilla sopivilla piirtimillä, nykyisin yleensä musteella tai spraymaalilla. Graffiti voi olla usean neliömetrin kokoinen seinämaalaus tai esimerkiksi vessan seinästä löytyvä pieni kirjoitus, joita puhekielessä usein kutsutaan ”tageiksi”.

Graffitin syntyjuuret johtavat 1960-luvun Yhdysvaltojen suur-kaupunkeihin. Erityisesti New Yor-kissa juniin ja rakennuksiin ilmes-tyneitä kirjoituksia alettiin kuitenkin huomioida enemmän vasta 1970- ja 1980-luvuilla‚ kun graffitit muuttui-vat suuremmiksi ja monipuolisem-miksi. Sana graffiti on johdos italian kielen verbistä graffiare (raaputtaa), joka edelleen on laina kreikan kielen verbistä γραφειν (graphein) eli kir-joittaa. (Lähde: Wikipedia)

Asenteet graffiteja kohtaan vaih-televat. Jotkut kannattavat ankaraa nollatoleranssia, toisten mielestä graffitit ovat osa urbaania kulttuu-ria. Graffitien ja tagien tekeminen ilman lupaa on laitonta useimmissa maissa, myös Suomessa. Usein graf-fiti tehdäänkin luvatta, mutta myös laillisia graffitin maalauspaikkoja on koko ajan enemmän.

Taidetta vai vandalismia?

Monet pitkän linjan graffititaitei-lijoista ovat löytäneet osaamiselleen käyttöä työmarkkinoilta, graafikkoi-na, tatuoijina, taiteilijoina tai muissa visuaalista silmää vaativissa tehtä-vissä. Joissain paikoissa voi ammat-tigraffititaiteilijalta myös tilata graffi-tin oman talon seinälle.

Graffiti jakaa ymmärrettävästi mielipiteitä. Se on taidemuoto, mut-ta se on osaltaan myös vandalismia. Se on vuosikymmenten aikana kehit-

Lauri KoukisosiaaliohjaajaMerikratos lastensuojelu Oy

puitteissa graffitin maalaus toteute-taan. Merikratoksen graffitityösken-telyssä teos toteutetaan lähimpään luvalliseen maalauspaikkaan, joita Varsinais-Suomessa on esimerkiksi Turussa Kupittaalla tai Salossa Ol-likkalassa.

Graffitiprojekti dokumentoi-daan ja valokuvataan asiakas-ta varten. Työskentely on ennen kaikkea ennaltaehkäisevää las-tensuojelua ja sen avulla voidaan ohjata myös nuori toteuttamaan itseään luvallisesti ilkivaltaisen käytöksen sijaan. Työskentelyn ai-kana puhutaan asiakkaan kanssa ilkivaltaisen käytöksen ja laitto-mien graffitien seuraamuksista ja siitä mitä laki sanoo.

Kuten kaikessa Merikratoksen lastensuojelutyössä, graffitityösken-tely on tavoitteellista toimintaa, joka suunnitellaan aina asiakkaan tarpei-siin sopivaksi.

PäiväKodeiSSaKinPideTään nyKyään

gRaffiTi-TyöPajoja LaPSiLLe.

www.aamuposti.fiSpraymaalia ja räppiä päiväkotiin

03.04.2014 19:28

MERIKRATOS NEWS 2/2014 │ 30MERIKRATOS NEWS 2/2014 │ 30

Kuv

a: K

rist

iina

Mäk

i

Tavoitteena on, että elämäsi muuttuu paremmaksi ja teet sen itse.


Minä tulen sinun kotiisi. Ylitän kynnyksen monellakin tavalla. Tulen kotiisi, jotta sinun elämäsi muuttuisi paremmaksi. Aika rankka juttu.

Tavoitteena on, että elämäsi muuttuu paremmaksi ja teet sen itse. Mihin minua sitten tarvitaan? Kun olemme omasta mielestämme umpikujassa, ulkopuolisesta voi ol-la hyötyä. Minä näen aina eri asioi-ta kuin sinä. Mutta silti, miten minä voin auttaa sinua tekemään omasta elämästäsi sellaista, kuin itse toivot?

Missä opit siellä osaat? Onko se niin?

Arki on useimmiten vaativaa, ras-kastakin. Kun ongelmat syntyvät ar-jessa, on luontevaa etsiä niihin rat-kaisujakin siellä. Pienen muutoksen rutiiniksi tekeminen kantaa pidem-mälle kuin muutoksesta puhuminen.

Minkälaista on sinun parempi ar-kesi? Mitä se vaatii sinulta ja mitä an-nettavaa minulla on? Voinko siivota, jos kotisi on sotkuinen, vai pitäisikö minun opettaa sinua siivoamaan? Vai pitäisikö minun pyrkiä tarjoamaan si-nulle onnistumisen kokemus jossain ihan muussa? Luottaa siihen, että siitä voimaantuneena jaksat myös alkaa siivota?

Lupa auttaa

Minun pitää saada sinulta lupa tulla kotiisi. Sinun täytyy saada ko-tona olla juuri sellainen kuin olet. Hyväksyminen ja suvaitseminen ovat ensiarvoisen tärkeitä. Sinun ja minun täytyy tulla hyväksytyksi sel-laisena kuin olemme. Se ei tarkoita, että kaikki tekomme olisivat oikein tai hyväksyttyjä.

Suvaitsevaisuus on toisen kunni-oittamista ja toisen pitämistä arvok-kaana, vaikka erimielisyyttä olisikin siitä mikä on oikein. Suvaitsevaisuus mahdollistaa sen, että voimme ai-dosti tutkia elämäämme ja sitä mikä siinä on hyvää ja mikä kaipaisi muu-tosta. Suvaitsevaisuus on tärkeää, jotta kaikki ajatukset ja ideat saatai-siin hyödynnettyä.

Sitten tarvitaan yhteinen tavoite ja ajatus siitä miksi työskennellään.

Ville SuomäkitoimitusjohtajaMerikratos sosiaalipalvelut Oy

Tarvitaan yhteinen näkemys siitä mi-tä kukakin tekee - ja milloin. Tarvi-taan myös luottamusta toiseen, sii-hen, että sovituista asioista pidetään kiinni.

Yhteistyö ja kunnioitus kulmakivinä

Asioista sovitaan yhdessä, ihan kuten muissakin työpaikoissa, tai missä tahansa missä ihmiset toimi-vat toistensa kanssa. Työnjako ei synny itsestään, eikä sitä voi pitää itsestään selvyytenä. Kumpikaan osapuoli ei voi sanella asioita, jos on tarkoitus työskennellä yhdessä. Toivoa voi ja vaatiakin mutta kun on ihmisistä kyse, kummankin toiveilla tai odotuksilla on yhtä paljon painoa - tai yhtä vähän.

Sitten on tietenkin laki, yhteises-ti sovitut säännöt, joiden mukaan mennään. Kenen tulkinta on oikea, sitä selvitellään useiden ammattilais-ten voimin oikeuslaitoksessa. Yhteis-työtä se ei ole.

Yhteistyö säästää voimia, tai suo-rastaan lisää niitä. Tarvitaan myös kunnioitusta. Yhteistyössä asetettuja tavoitteita täytyy kunnioittaa, toisen tekemää työtä tulee kunnioittaa ja itseään on kunnioitettava.

Mitä on kunnioitus käytännössä? Kuuntelemista ja kiinnostumista, avoimuutta uusille ajatuksille, niil-lekin, jotka eivät ole omiani. Sitou-tuminen ja luottamus ovat merkkejä siitä, että kunnioitamme toisiamme: annan jotain itsestäni ja otan vas-taan sen mitä sinulla on annettava-na. Kun toinen toistamme kunnioit-taen pyrimme yhteiseen tavoittee-seen, olemme jo pitkällä.


meidän työTEHDÄÄN TEIDÄN KOTONA

Merikratos on osaavien ja välittävien ihmisten yhteisö, joka kulkee tukena

elämän solmukohdissa.

Merikratos auttaa lapsia, nuoria ja perheitä, joiden elämänhaasteet

ovat suurimpia kuviteltavissa olevia. Merikratos tukee myös ammattilaisia

ja organisaatioita, jotka tekevät työtään rankassa elämäntilanteessa olevien

ihmisten parissa.

www.merikratos.fi010 830 5100

MERIKRATOS

Merikratos News 2/2014

Documents

Transcript of Merikratos News 2/2014