Malli 1975 käsikirja

Yleismerkit m/1975käsikirja

SUO

ME

N F

ILATELIA

PA

LV

EL

U

OY

Lauri Väätäinen, Hannu Kauppi, Matti Heikkinen, Alpo Lehtonen, Reijo Siltanen

SU

OMEN FILA

TE

LIA

PALVELU OY

SU

OMEN FILA

TE

LIA

PALVELU OY

Yleismerkit m/1975käsikirja

Suomen Filateliapalvelu Oy

� Yleismerkit m/1975 - käsikirja

Esipuhe

Yleismerkitm/1975on laaja jakiintoisaerikoiskeräilyynsopivaalueSuomenyleismerkkijulkaisujen joukossa.Pieniä leijonia julkaistiin20,mallinleijonamerkkejäsisältäviäautomaattivihkojakuusijaisokokoisiakuvamerkkejä29kaikkiaan366tilauserässä.Edellämainittuuntilause-rienlukumääräänpäätyy,kunlaskeeautomaattivihkoissajulkaistujenpäälajientilauserätomikseen,vaikkaneovatkinpainettusamallatilauseränumerolla. Lisäksimallinrajaustakasvattaenkokoelmaanotettavienkuvamerkkienlukumääräävoikasvattaajopa41päälajiin.Julkaisuonsiis riittävänmonipuolinen, jottasiitävoidaanrakentaaperinteisen filatelian tyylillä erikoiskokoelma: paperi-, väri-, värivivahde- jahammaste-erojalöytyyriittävästijajulkaisunaikakaudellaonollutkäytössämonenlaisiapostileimoja,postitaksojajapostinlomakkeita,joiden avulla kokoelmaan saa näyttävää filateelista vaihtelua.

Yleismerkit m/1975 - käsikirja �


Yleismerkeistäm/1975onkirjoitettusenverran,ettäperustiedotovatmelkohelposti saatavilla,mutta lehdissä,huutokauppa- japostimerkkiluetteloissasekäkirjoissaonpaljonkaikenlaisiatiedonmu-rusiahajallaan.Jaajantasallaolevakirjapuuttuu.Nyttähänkirjaanonkoottusaatavillaoleviatietojayksiinkansiinjaniitäonhöystettykirjatyöryhmänomientutkimustenjavuosikausienkeräilyntuloksilla.Erikoisuuksienosaltaonkoottuyhteentietoja,jalähdeluettelonviitta-ustenavullaonmahdollistalöytäälisääkuviasellaisistaerikoisuuksista,joistaeioleollutmahdollistasaadakuvaakirjaan.

Verrattainuutenakeräilyalueenamallim/1975tarjoaaedelleenlöytämisen mahdollisuuksia sekä erikoisien kohteiden että filateelis-tenseikkojensuhteen–täysintutkimattomiaeriäonvieläsaatavilla.Toivommekin,ettäkirjavauhdittaamallinkeräilyäjatutkimustasekäopastaakokoelmienrakentamisessa,olipasittenkyseessälaajennettupäälajikokoelmavalmiiksipainetuillelehdilletaisyvälliseentutkimuksenpyrkivänäyttelykokoelma.Perustiedotmallistasaamyöstästäkirjasta,jotensesoveltuuniillekin,joitaeierikoiskeräilykiinnosta,muttajotkahaluavattietäämistämallinkerääjätpuhuvat.

Työryhmäkiittäänimeltämainitsemattakaikkianiitä, jotkaovatvuosienvarrellahavainnoistaantyöryhmän jäsenillekertoneet jasitenosaltaanmahdollistaneetsellaisentietämyksentason,jotakir-jantekemiseentarvitaan.Erityinenlisäkiitoskuuluuvieläniille,jotkaovatantaneetkäyttööntietojaantämänkirjaprojektinaikana.Kirjaonsiisloppujenlopuksimeidänkaikkienmalliakeräävienyhteistyöntulos.Jotenröyhistäkäärintojanne:minäkinolentätämalliatutkinutjaosaltaniauttanut.

Kiitos!

m/1975kirjatyöryhmä

LauriVäätäinen HannuKauppi MattiHeikkinen AlpoLehtonen ReijoSiltanen


16

Tyyppierot

Tyyppieroja esiintyy ainoastaan pienissä vaakunaleijonissa. Tässä kirjassa käytetään tyypeistä roo-malaisia numeroita I, I ja III1.

Leijonan tyyppejä on kolme kappaletta. Kaikissa päälajeis-sa ei ole kaikkia tyyppejä. Tyypit eroavat toisistaan arvonumeron ja vaakunan sisäkehyksen osal-ta. Tyyppi I oli käytössä vuosina 1975-1982. Tyypin I merkit ovat aina Enso Gutzeitin valmistamaa (yEG) paperia. Tyypissä I arvonu-meron ja vaakunan sisäkehyksen väripinnan muodostuvat pisteras-terista, joka on usein niin paksu, että rasteria ei näy ja väripinnat ovat yhtenäiset.

Tyyppi II oli käytössä vuosina 1980-2000 ja sen rinnalla tyyppi III vuosina 1983-2000. Tyypeissä II ja III arvonumero ja vaakunan sisäkehys muodostuvat vinovii-voituksesta.

Tyyppi III eroaa tyyppi II:sta arvonumeron desimaalipilkun

osalta. Tyypissä II desimaalipil-kussa on yhtenäinen väripinta ja tyypissä III desimaalipilkku ei ole värin täyttämä, vaan se muodos-tuu ääriviivoista.

Pienessä 1,20 mk vaakunalei-jonamerkissä (osassa tilauserää 1865) esiintyy tyypissä II sään-nönmukaisesti alalaji, jossa vaa-kunakehyksen yläosasta väri on levinnyt kohti viivapunosta. Joskus väri on levinnyt myös arvonume-ron ykkösen päältä. Tämä alalaji käsitellään tarkemmin 1,20 mk merkin yhteydessä.

Joissakin tapauksissa II ja III tyypin tunnistaminen on hanka-laa siksi, että painoväri on ollut paksua, jolloin vinoviivoitukses-sa viivojen välit ovat täyttyneet. Tällöin tunnistamisen apuna voi käyttää lisäksi merkin paperia, sillä Harrisonin (yHS), Smith McLaurinin (ySL) ja tavallisille papereille on painettu ainoastaan II- ja III-tyypin merkkejä. Paperi huomioimalla virhemäärittelyn mahdollisuus

1 Aiemmassa kirjallisuudessa leijonamerkkien tyypeistä käytetään merkintöjä I, IIa ja IIb. Suomen filateliassa on johdonmukaisesti käytössä pelkät roomalaiset numerot merkkien tyypeissä riippu-matta tyyppien välisten erojen suuruudesta. Tämän takia merkintätapaa on muutettu.

Pienten vaakunamerkkien tyypit I, II ja III. Tyyppi I, pisterasteri näkyvissä.

Yleismerkit m/1975 - käsikirja 17


pienenee. Huolellisella tarkas-telulla ja hyvällä suurennoksella näistä paksuvärisistäkin II ja III tyypin merkeistä löytyy yleensä jokin paikka, joka antaa vihjeen tyypistä. Esimerkkinä tästä on 20 p II-tyypin PORO-koneella pai-

Tyyppi II, PORO-painokoneella painetusta Automaattivihkosta AV9.

Joskus paksuvärisissä merkeissä väri on saanut ilmakuplan jonka jälkeen väri on lähtenyt pois, eli samassa merkkiryhmässä tuntuisi olevan II ja III -tyyppiä.

netut vihkomerkit, joissa vihje on arvonumeron kakkosen kaaressa: siinä näkyy vinoviiva, vaikka muu-ten merkki on yleensä niin paksu-värinen, että muualta merkistä tyyppiä ei voi tunnistaa.


18 Yleismerkit m/1975 - käsikirja

Mallissa m/1975 on joissakin ar-voissa merkin painamiseen käy-tetyn painokoneen vaihtamisesta peräisin olevia hammaste-eroja. Lisäksi hammasteeseen on voinut painotyön aikana tulla vähäisiä poikkeamia verrattuna normaa-liin hammasteeseen. Joidenkin merkkien hammastevirheitä on keräilijöiden kokoelmissa. Tässä yhteydessä hammasteita käsi-tellään yleisellä tasolla ja pääla-jikohtaiset tiedot löytyvät kunkin pääläjin kohdalta silloin, kun ham-maste-eroja esiintyy.

Hammaste-erotRullarotaatiopainossa (WIFAG, STIF, PORO) kaikkien merkkien hammasteeksi tuli 11 ¾ ja arkki-painossa (Koebau - Giori, Falcon, Heidelberg) 13 x 12 ¾ tai 14. Rul-larotaatiopainossa on painettu kaikki leijonamerkit ennen vuotta 1988, pienet kuvamerkit sekä 2,50 mk Juustomuotit- ja 4,50 mk Rukin-lavat -kuvamerkit. Muut kuvamer-kit painettiin arkkipainossa.

Hammasteet mallissa m/1975

Merkkimallissa olevat ham-maste-erot syntyivät vuodesta 1988 alkaen, jolloin aiemmin rul-larotaatiolla painettuja merkkejä ryhdyttiin painamaan arkkipainos-sa. Tällöin niihin leijonamerkkeihin, joista tarvittiin uusintapainoksia tuli hammasteeksi 13 x 12 ¾. Ensim-mäinen tilauserä, josta tiheäm-pihampaisia leijonia ilmestyi, oli automaattivihkon AV14 tilauserä 2090. Viimeinen WIFAG-koneella painettu tilauserä oli 20 p leijonan 35a vuodelta 1990, jonka jälkeen kaikkiin aiemmin rullarotaatiossa painettuihin päälajeihin tuli uu-si hammaste. Hammaste-eroja syntyi tällä tavoin 10 – 60 p, 80 p, 1 mk ja 1,80 mk leijoniin sekä 2,50 mk Juustokehät- ja 4,50 mk Rukinlavat -kuvamerkkeihin.

Erikoiskeräilyssä huomioitavia variantteja ovat myös AV13 auto-maattivihkossa (Finlandia -vihko) olevat merkit, joissa on 3-sivui-nen 11 ¾ -hammaste ja leikattu sivu on joko ylhäällä tai alhaalla.



Vihkon leikkaus vaihtelee jon-kin verran ja vihkomerkeistä on mahdollista löytää korkeampia tai matalampia merkkejä. Puolen hammasterei’än verran korkeam-pi merkki löytyy helposti, mutta ko-konaisen hammasterei’än verran pidentynyt merkki on ja vaikeampi löytää. Vihkoissa tavataan myös vinoa leikkausta jolloin merkkien sivut ovat leikkautuneet vastaa-vasti vinoiksi.

STIF- ja Koebau - Giori -ko-neen hammastepoikkeamatSTIF -koneen hammastuslaite saat-taa jättää merkkiriville normaalia lyhemmän tai leveämmän ham-paan silloin kun paperirata ei liiku aivan oikeaa määrää ennen kuin hammastekampa lävistää ham-masteen. Tällaiset vähäiset ham-maste-epäsäännöllisyydet ovat mallin merkeillä melko tavallisia. STIF -koneella painetut vihkomerkit ovat kulkeneet painokoneessa kylki edellä, joten vihkomerkeis-sä hammaste-epäsäännöllisyys esiintyy vaakasivuilla kun taas arkkimerkeissä se on aina pystysi-vuilla. Parhaimmillaan poikkeavat hampaat ovat aivan teräviä tai leveydeltään lähes kaksinkertai-sia normaaliin nähden, jolloin ne havaitsee helposti. Myös melko huomaamattomia, vain merkkiä tarkasti tutkimalla havaittavia, leveyseroja esiintyy.

Myös Koebau - Giori -koneella painetuissa merkeissä on mahdol-lista löytää samanlaisia hammas-

STIF-koneella painettujen merkkien hammaste-epäsäännöllisyyksiä leijonamerkeillä. Oikeanpuolimmaisessa merkissä leveät hampaat ovat vaakasivuilla ja kysessä on automaattivihkomerkki.

tepoikkeamia, mutta ne lienevät harvinaisempia kuin STIF -koneella painetuissa merkeissä.

Kuvamerkkien hammasterei-kien kokoerot1970-luvun loppupuolelta alkaen on arkkipainokoneissa painetuissa merkeissä ollut käytössä erikokoisia hammasteneuloja. Helpoiten asi-an havaitsee tutkimalla merkkipa-reja tai suurempia ryhmiä, jolloin kokoerot ovat helposti havaitta-via. Kaikkein suurimmalla neula-koolla hammastettuja merkkejä voi luokitella jo terävähampaisiksi. Tämä on toistaiseksi melko tutki-maton alue mallin merkeissä, eikä tiedossa ole, että onko samassa tilauserässä käytetty sekaisin eri-kokoisia hammasteneuloja, kuten asianlaita on joissakin 1980-luvun lopun juhlamerkeissä. Saman päälajin tilauserien välillä ham-masteneulojen kokoeroja siis ai-nakin on. Seuraavista päälajeista on tavattu hammasteneulojen kokoeroja:

70 p Kauhaneva 1,80 mk Itäisen Suomen-lahden kansallispuisto

2 mk Sauna


3 mk Raanu ja sukkula 8 mk Hollolan kirkon ovi 9 mk Atrain 10 mk Vaakuna 12 mk Damastiliina

Muistakin arvoista eroja voi vielä löytyä.

Esimerkkejä kuvamerkkien hammasteneulojen kokoeroista. Isompi reikä on n. 1,1mm ja pienempi on n. 0,8mm

HammastevirheistäHammastevirheet ovat mallin mer-killä melko harvinaisia, varsinkin pikkuleijonissa. Tiedossa ovat vain 10 p leijonan hammastamattomat merkit sekä 70 p leijonan ham-mastesiirtymä. Kuvamerkeissä hammastevirheitä on tullut keräi-

lijöiden käsiin selvästi enemmän: 60 p Kansallismuseo, 2 mk Sauna, 2,20 mk Kerimäen kirkko, 5 mk Viirikukko, 6 mk Käs’paikka ja 10 mk vaakuna ovat merkkejä joista kaikista tunnetaan hammaste-virheitä. Näistä tavallisin lienee Viirikukkomerkin tilauserän 77002 hammastesiirtymä, jota on ollut tarjolla lähes kaikissa kotimaisissa huutokaupoissa usean vuoden ajan. Näitä hammastevirheitä käsitellään yksityiskohtaisemmin kunkin päälajin kohdalla kirjan luettelo-osassa.

Melko epätavallista on sekin, että hammaste on siirtynyt sen veran, että merkin kuva juuri ja juuri leikkautuu. Tällaisia merkkejä näkee joskus tarjottavan myös hammastesiirtyminä. Jos tällaisia merkkejä arvioidaan perinteisel-lä filateelisella laatuluokituksella, niin kyseessä on kuitenkin huo-no keskitys. Tästä syystä tällaisia merkkejä ei ole luetteloitu tässä kirjassa erikoisuuksiksi, vaan ham-mastesiirtymän kriteerinä on, että viereinen merkki näkyy tai olisi näkyvissä silloin jos kyseessä ei olisi arkinreunakappale.




80- luvun puolivälin jälkeen on postimerkkien arkinreunoihin alettu painaa perinteisten arkin-reunapainamien lisäksi merkkien aiheeseen liittyvää kuvitusta, pos-tin liikemerkkejä ja eräitä muita reunapainamia. Nämä arkinreu-napainamat ovat tulleet käyttöön myös yleismerkeissä uusintapai-nosten yhteydessä. Niinpä m/1975 arkeista löytyy sellaisia reunapai-namia, joita aikaisemmin m54 ja m/63 yleismerkkijulkaisuissa ei ollut käytössä. 1980-luvun lopulla tuli käyttöön pienet 20 ja 25 merkin myyntiarkit. Kaksi m/1975 merkkiä on painettu näihin pieniin ark-keihin. Tässä luvussa käsitellään aluksi sellaisia m/54:ään ja m/63:een nähden uusia arkinreunapai-namia, jotka esiintyvät arkeissa riippumatta siitä, millä koneella ne on painettu ja sen lisäksi ko-nekohtaisia arkkeja painokoneen mukaisine reunapainamineen.

Painokoneesta riippumatto-mat arkinreunapainamatEnsimmäisenä uutena arkinreuna-painamana merkkeihin tuli merkin ilmestymispäivä. Se otettiin käyt-töön vuoden 1976 alussa ja en-simmäisen kerran ilmestymispäivä painettiin 80 p leijonamerkille sen ensimmäiseen tilauserään 1627. Yleensä yleismerkkien lisätilau-serissä ei ilmestymispäivää ole, mutta silloin kun uusintapainos on tehty samalla painosylinterillä kuin ensimmäinenkin tilauserä, niin ilmestymispäivätieto näkyy arkissa värittömänä painoreliefinä. Esimerkkinä käy 10 p leijona, jossa ilmestymispäivä on värittömänä ainakin tilauserissä 1637 ja 1751, jotka ovat merkin toinen ja kolmas STIF-koneella painetut tilauserät. Ainakin yksi poikkeus tähän tun-netaan: 30 p leijonan tilauserässä 1732, joka on merkin toinen tilau-serä, on ilmestymispäivä edelleen näkyvissä. Havainnon on tehnyt Pertti Niinimäki [Nii98].

Arkit

Yleismerkit m/1975 - käsikirja46


Arkkeihin lisättiin postin liike-merkit vuonna 1998. Ensimmäinen liikemerkki oli Postin 350-vuotisjuh-lalogo, ja samana vuonna tuli käyttöön Posti- ja Telelaitoksen tunnus. Kolmas mallin m/1975

arkeilla esiintyvä tunnus on Suo-men Posti Oy:n tunnus, joka tuli käyttöön valtion liikelaitoksen yh-tiöittämisen yhteydessä vuonna 1995.

Ilmestymispäivä arkin reunuksessa

Postin 350v. juhlalogo

Posti- ja Telelaitoksen liikemerkki



Posti- ja Telelaitoksen liike-merkki vaihtuu arkin reunukseen samassa päälajissa johdonmu-kaisesti Suomen Posti Oy:n liike-merkiksi sen jälkeen kun merkin uusintapainos on otettu vuonna 1995 tai sen jälkeen. Logot ovat

useimmiten mustia. Postin 350-vuotisjuhlalogo on punainen ja 3 mk Raanu ja sukkula -merkissä logot ovat sinisiä. Seuraaviin tau-lukoihin on kerätty tiedot mallin m/1975 arkeilla tavattavista lii-kemerkeistä.

Suomen Posti Oy;n liikemerkki

Merkki Tilauserä Liikemerkki Väri Sijainti arkissa

10 p Vaakunaleijona 78002c-01-1997 Suomen Posti Oy musta 2 kpl oik. ja vas. 5. rivi

78002d-01-1999 Suomen Posti Oy musta 4 kpl oik. ja vas. 2. ja 9. rivillä

78002e-10-1999 Suomen Posti Oy musta 4 kpl oik. ja vas. 2. ja 9. rivillä

20 p Vaakunaleijona 77005a-01-1998 Suomen Posti Oy musta 4 kpl oik. ja vas. 2. ja 9. rivillä

77005b-02-1999 Suomen Posti Oy musta 4 kpl oik. ja vas. 2. ja 9. rivillä

77005c-10-1999 Suomen Posti Oy musta 4 kpl oik. ja vas. 2. ja 9. rivillä

40 p Vaakunaleijona 75001b-04-1995 4 Suomen Posti Oy musta 2 kpl oik. ja vas. 5. rivi

75001c-12-1995 Suomen Posti Oy musta 2 kpl oik. ja vas. 5. rivi

75001d


50 p Vaakunaleijona 76004d-12-1995 Suomen Posti Oy musta 2 kpl oik. ja vas. 5. rivi


76004f-06-1999 Suomen Posti Oy musta 4 kpl oik. ja vas. 2. ja 9. rivillä

76004g-10-1999 Suomen Posti Oy musta 4 kpl oik. ja vas. 2. ja 9. rivillä

Tietoja malli m/1975 arkinreunoille painetuista liikemerkeistä

4 40 p Tilauserän 75001b arkkien reunoissa on liikemerkit, mutta ei EAN-viivakoodia



1 mk Vaakunaleijona 81001a-12-1997 Suomen Posti Oy musta 4 kpl oik. ja vas. 2. ja 9. rivillä

81001b-03-1999 Suomen Posti Oy musta 4 kpl oik. ja vas. 2. ja 9. rivillä

81001c-10-1999 Suomen Posti Oy musta 4 kpl oik. ja vas. 2. ja 9. rivillä

1,60 mk Seitsemisen kansallispuisto

Posti- ja Telelaitos musta

2,20 mk Kerimäen kirkko

2064-09-1987 Posti 350 v. juhla punainen

2,40 mk UKK kansal-lispuisto

2063-09-1987 Posti 350 v. juhla punainen 4 kpl, oik. ja vas. 3. ja 8. rivillä

2,40 mk UKK kansal-lispuisto

88003b-12-1994 Posti- ja Telelaitos musta (4 kpl), oik. ja vas. x. ja 10. rivillä.

3 mk Raanu ja suk-kula

388a-05-1990 Posti- ja Telelaitos sininen


79003a-11-1996 Suomen Posti Oy sininen

4,30 mk Saaristomeren kansallispuisto

97011-09-1996 Suomen Posti Oy musta (4 kpl, oik. ja vas. ) 1. ja 5. ri-villä

4,80 mk Sauna 99077-04-1999 Suomen Posti Oy musta (4 kpl), oik. ja vas. (x) ja 9. rivillä.

5 mk Kirkonkukko 77002-11-1990 Posti- ja Telelaitos musta 4 kpl, oik. ja vas. 3. ja 8. rivillä

77002a-04-1991 Posti- ja Telelaitos musta

77002b-06-1997 Suomen Posti Oy musta 4 kpl, oik. ja vas. 3. ja 8. rivillä

7 mk Ryijy 82003a-01-1997

82003b-01-1998 Suomen Posti Oy musta (4 kpl oik. ja. vas.1. ja 2. ) sekä 9. ja 10. rivin välissä

9 mk Atrain 84002a-01-1998 Suomen Posti Oy musta (4 kpl oik. ja. vas.2. ) ja 9. ri-villä

10 mk Vaakunalei-jona

74001b-12-1997 Suomen Posti Oy musta 4 kpl oik. ja. vas.2. ja 9. rivillä

74001c-10-1999 Suomen Posti Oy musta 4 kpl oik. ja. vas.2. ja 9. rivillä


78001a-01-1997

78001b-01-1998 Suomen Posti Oy musta 4 kpl oik. ja. vas.2. ja 9. rivillä

50 mk Karhu 2130-04-1999 Posti- ja Telelaitos musta (2kpl) oik. (2.) ja 4. rivillä.



Kolmas painokoneesta riip-pumaton reunapainama on EAN viivakoodi, jonka käyttötarkoitus on palvella kassa-automaatiota. EAN-viivakoodi on sijoitettu arkkiin merkkejä oikeinpäin katsottaessa (tai jos kuva on pystysuuntaan, niin

vasen reuna alhaalla) alhaalle keskelle tai vasempaan reunaan keskelle. Väri on musta lukuun ottamatta 3 mk Raanu ja sukkula -merkkiä, jossa väri on sininen. Seuraavassa taulukossa on yh-teenveto tiedoista.

Tietoja m/1975 arkinreunoihin painetuista EAN-viivakoodeista

Merkki Tilauserä Sijainti Väri EAN

10 p Vaakunaleijo-na

78002c-01-1997 alareuna, keskellä musta 6416982001043

78002d-01-1999 vasen reunus, keskellä musta 6416982001043

78002e-10-1999


77005a-01-1998 vasen reunus, keskellä musta 6416982001500

77005b-02-1999 vasen reunus, keskellä musta 6416982001500

77005c-10-1999 vasen reunus, keskellä musta 6416982001500


75001c-12-1995 alareuna, keskellä musta 6416982000688

75001d-12-1996 alareuna, keskellä musta 6416982000688

75001e-01-1998 vasen reunus, keskellä musta 6416982000688


76004d-12-1995 alareuna, keskellä musta 6416982000671

76004e-01-1998 vasen reunus, keskellä musta 6416982001671

76004f-06-1999 vasen reunus, keskellä musta 6416982001671

76004g-10-1999


79003a-11-1996 vasen reunus, keskellä sininen

4,30 mk Saaristome-ren kansallispuisto

97011-09-1996 vasen reunus, keskellä musta 6416982000923

4,50 mk Rukinlavat 76003a-07-1998 alareuna, keskellä musta 6416982001692

4,80 mk Sauna 99077-04-1999 alareuna, keskellä musta 6416982001869

5 mk Kirkonkukko 77002b-06-1997 vasen reunus, keskellä musta 6416982001173

7 mk Ryijy 82003a-01-1997 alareuna, keskellä musta 6416982001104

82003b-01-1998

9 mk Atrain 84002a-01-1998 (vasen reunus, keskel-lä)

musta 6416982001517


78001a-01-1997 alareuna, keskellä musta 6416982001098

78001b-01-1998



STIF- ja WIFAG-koneiden osalta arkkijärjestelyt ovat olleen saman-laiset kuin mitä malleissa m/54 ja m/63. Näitä arkeista käsitellään tässä yhteydessä sellaiset mallia m/1975 koskevat asiat, jotka ero-avat malleista m/54 ja m/63, sillä muilta osin arkeista on julkaistu kattavat tiedot jo aiemmin.

Molemmat painokoneet poistettiin käytöstä mallin aika-na. Viimeinen m/1975 työ STIF-

koneella oli tilauserä 1986, joka oli 1,50 mk leijonaa ja tuli käyttöön 14.10.1985. Viimeinen m/1975 työ, ja tiettävästi viimeinen painotyö muutenkin WIFAG-konella oli 20 p leijonan tilauserä 35a, joka tuli käyttöön 28.8.1990.

STIF-koneella käytössä ollut painopäivän painava yksikkö ei enää ollut käytössä loppuajasta. Uusin kirjan ilmestymishetkellä teki-jöillä tiedossa ollut painopäivä on

EAN-viivakoodi (alla) ja osa Karhumerkkiarkin koristepainamaa (yllä).

Karhu-merkin arkeissa on tilauseränumeron ja Posti- ja Telelaitoksen liikemerkin lisäksi pystyreunoihin sijoitetut koris-tepainamat, jotka kuvaavat karhun jalanjälkiä (oikea reu-na) ja karhuperhettä metsässä (vasen reuna). Muissa m/1975 merkkiarkeissa ei koristereuna-painamia ole.

STIF- ja WIFAG-arkit



12.2.1982 jolloin on painettu 90 p:n Hämeenlinna -merkin tilauserää numero 1844.

Tilapäisesti STIF- ja WIFAG-ar-keille oli painettuna värinpitävyy-den testinauha tilauserissä 1905 (1,30 mk leijona) ja 1907 (1,40 mk leijona) ja 1918 sekä 1933 (1,10

mk Kirjeluokitusuudistus). Värinpi-tävyyden testinauha on oheisen kuvan mukainen kuvio keskellä arkin pitkää sivua (oikealla, 1905 ja 1907, tai vasemmalla, 1918 ja 1933 ), ja se on painettu merkin värisenä. Vastaava testinauha oli käytössä myös PORO-koneella.

PORO-kone (POstimerkkiROtaatio) oli 1970-luvun lopussa Wärtsilän Järvenpään tehtaalla Suomen Pankin Setelipainolle rakennet-tu painokone. Kone luovutettiin käyttöön syksyllä vuonna 1980 ja sillä painettiin useita mallin m/1975 ja juhlamerkkien tilau-seriä 1980-luvulla. Kone lienee tutumpi lähinnä automaattivih-kojen keräilijöille, ja tästä syystä PORO-koneen arkkeja käsitellään tässä luvussa laajemmin kuin WI-FAG- ja STIF-arkkeja. Tämän luvun PORO-konetta koskevat tekniset tiedot perustuvat lähteisiin [Isa81], [Käh90] ja [Oja96].

PORO kone koostui kahdesta osasta, joista toinen oli painoko-ne ja toinen PERFO, johon sisältyi hammastuskone, arkkileikkuri ja laadunvalvonta. PORO-koneella oli mahdollista painaa enintään kymmenellä värillä. Neljä väriä oli rasterisyväpainovärejä, ja niille kullekin oli oma painosylinterinsä, kolme väriä voitiin painaa offset-menetelmällä ja kolme kaiverre-painomenetelmällä. Offset- ja kaiverrepainoa varten koneessa oli yksi sylinteri kummallekin, mutta kumpaankin sylinteriin oli mahdol-lista syöttää kolme eri väriä.

Yksi PORO-koneen sylinte-rikierros painoi 3 myyntiarkkia.

Värinpitävyyden testinauhat WIFAG-arkeilla

PORO-arkit



Myyntiarkeilla ei ole tunnuksia STIF-koneiden tapaan. Pieniä merkkejä myyntiarkissa oli 100 ja isoja merkkejä 50. Automaatti-vihkojen valmistuksessa yhdellä sylinterikierroksella painettiin 36 vihkolehteä.

PORO-koneen arkkeihin painetut reunapainamat ovat: rivisummat, tilauseränumero, il-mestymispäivä (1. tilauserässä), kontrollinumero (yksi jokaisessa myyntiarkissa), käsi- ja automaat-tisäädön sovitemerkit (smk, amk), rekisterimerkki (regm), hammas-tusmerkki, keskitysmerkki ja arkin-leikkausmerkki. Kaikkia PORO-ko-neen reunapainatuksia ei esiinny kaikilla arkeilla, ja arkkien välisiä

eroja on ainakin keskitysmerkissä ja rekisterimerkissä.

PORO-koneen arkinreunapai-namien sijainti arkilla voi myös vaihdella päälajeittain ja tilause-rittäin. Esimerkiksi tarkastusluku voi olla aivan arkin kulmassa, auto-maattisen sovitemerkin kohdalla tai vastakkaisella reunuksella kuin mitä automaattinen sovitemerkki on. Arkinreunapainamien värit vaihtelevat merkkien värin mu-kaan lukuun ottamatta kontrol-linumeroa, joka on aina musta. Arkin leikkausmerkkejä on ollut käytössä erilaisia.

Kuvissa on esimerkkejä PORO-koneen arkinreunapainamista.

PORO-koneen arkinreunapainamia: sma, smp, tl, smk, kem ja hm.



Yllä olevassa kuvassa ovat 1,50 mk Kousa -merkin arkinleikkaus-merkit, vasemmalla tilauserässä 1773 ja oikealla tilauserässä 1943. Arkinleikkausmerkeistä on ollut käytössä erilaisia variaatiota.

Tilapäisesti PORO-arkeilla oli painettuna värinpitävyyden tes-

tinauha tilauserässä 1929 (1,40 mk kirjeluokitusuudistus). Värin-pitävyyden testinauha on kuvan mukainen kuvio keskellä arkin oi-keaa reunusta.

PORO-koneen mekaanisen testaamisen yhteydessä synty-nyttä materiaalia on jonkin verran

Edellisellä sivulla olevissa kuvissa ovat seuraavat arkinreunapai-namat.

1,40 mk Kirjeluokitusuudistus: sovitemerkki (smp, värien kohdis-tus syövytyssyväpainoyksikössä), tarkastusluku ja automaattisää-dön sovitemerkki (”kolmiot”, sma, värien kohdistus syväpaino-, off-

set- ja kaiverrepainoyksiköiden välillä).

4,50 mk Rukinlavat: käsisää-dön sovitemerkki (”maapallo”, manuaalinen värien kohdistus ja kontrolli syväpaino-, offset- ja kai-verrepainoyksiköiden välillä), kes-kitysmerkki ja hammastusmerkit

PORO-koneen arkinreunapainamia: alm2 ja alm3. (Kuvat koostettiin kuvankäsittelyn avulla arkin vastakkaisista päistä otetuista kuvista.)



keräilijöiden kokoelmissa ja sitä ollut julkisesti myynnissä ainakin jo vuonna 1996 [Oja96]. Kokei-luissa käytössä olleet painosylin-terit ovat olleet Wärtsilän omia ja kuva-aiheena on joen varressa olevat makasiinit ja joessa oleva soutuvene.

Näiden konevedosten paperi on liimoitettua. Liimoissa on eroja. On tavattu kiiltävää ja karkea-pintaista tai puolikiiltävää liimaa.

Paperi on painopuolelta kiiltävää ja fluoresoivaa (eroja kirkasteai-neessa). Siinä ei siis ole fosforoivaa pintaa kuten tuolloin käytössä olleessa postimerkkipaperissa oli. Konevedosten hammaste on 11 ¾, osa niistä on hammas-tamattomia tai niissä on erilaisia hammastevariantteja. Voidaan todeta, että keräilijöiden käsis-sä olevissa vedoksissa on paljon variaatioita.

PORO-koneen konevedoksia



Tässä luvussa esitellään kaikki mal-lin merkit aikaisemmin esitetyn rajauksen mukaisena. Kustakin päälajista on esitetty yleistä tie-toa ja laadittu kahden tasoiset (helpompi ja vaikeampi) taulukot lukuun ottamatta sellaisia pääla-jeja, joista tilauseriä on ilmestynyt vain yksi tai kaikki merkin tilauserät ovat samanlaisia. Taulukoiden tarkoituksena on auttaa keräili-jää jäsentämään kukin päälaji ja helpottaa sitä kautta kokoelman rakentamista. Taulukot palvelevat mallin keräilyä kahdella tasolla tarjoamalla kuhunkin päälajiin tiivistetyn laajennetun päälajike-räilynäkökulman tai sitten tilau-seräpohjaisen mahdollisimman pitkälle eritellyn syvällisen erikois-keräilynäkökulman.

Helpompi taso on tiivistel-mä, jossa erilaiseksi eriteltävän saman päälajin merkin erilaisuu-den kriteerinä ovat erot hammas-teessa, merkin tyypissä (pienissä leijonamerkeissä), painomenetel-mässä (=leijonien offsetpainossa

painetut merkit) tai luminenssis-sa silloin, kun päälajista on sekä fosforesoivalle että fluoresoivalle paperille painettuja merkkejä. Tämä vastaa käytäntöä, jonka mukaisesti on esimerkiksi valmistet-tu valmiiksi painetuttujen Leuch-turm-kansioiden lehdet.

Vaikeamman tason kriteerinä on edellisen lisäksi paperintoimit-tajien eri alalajien, liima- ja väri-erojen tai jopa yksittäisten tilause-rien tunnistaminen. Vaikeamman tason keräilyyn tarvittavat tiedot ilmenevät tilauserätaulukoista.

Tiedossa olevista erikoisuuksis-ta on tuotu esiin mahdollisimman paljon tietoja mukaan lukien kir-jallisuusviitteet. Kaikista erikoisuuk-sista ei ole ollut mahdollisuutta saada kuvia kirjaan. Tästä syystä kirjallisuusviitteissä on paljon viit-tauksia huutokauppaluetteloihin. Viittausten avulla asiasta kiinnos-tuneiden on helpompi löytää lisää kuvia erikoisuuksista.

Mallin merkit ja niiden tilauserät



Tilauserien tiedot ilmestymispäivis-tä ja painosmääristä perustuvat käsikirjaan ja postilaitoksen julkai-semiin tietoihin, joihin käsikirjankin tiedot perustuvat. Mallin m/1975 aikana Postimerkkikeskuksesta (ai-emmin Postimerkkeilyjaos) on ollut saatavissa tietoja postimerkkien painoksista ja tilauseristä eri muo-doissa. Käytössä ollut postilaitok-sen julkaisema materiaali alkaa vuodelta 1979. Vuosilta 1979–1985 on ollut käytössä Postimerkkipai-nokset niminen luettelo, vuosilta 1982–1991 ”Luettelo postimerkki-en ja postimerkkivihkojen tilaus-numeroista ja painosmääristä” ja sen seuraaja ”Luettelo Posti-merkkikeskuksen filateliapalve-lun päävarastossa jäljellä olevien yleispostimerkkien tilauseristä sekä kaikista tilauseristä ajalta …” ja vuosilta 1986–2000 tiedotteet ot-sikoiltaan ”Ilmoitus uudesta posti-merkkiannista” ja ”Ilmoitus uusista postimerkkianneista”.

Painosmäärissä on joskus eri lu-etteloissa eroja. Syynä lienee, että tilauserän tilattu ja toimitettu posti-merkkimäärä eivät aina ole olleet samoja ja joissakin luetteloissa on tieto tilatusta määrästä ja joissakin tieto toimitetusta määrästä. Tau-lukkoja laadittaessa tarkempi tieto on oletettu oikeammaksi, milloin sellainen on jossakin postilaitok-sen luettelossa tai tiedotteessa ilmoitettu. Valitettavasti vuosien 1979 ja 1986 tiedoissa on aukkoja (tilauserät 1739, 1997 ja 2000). Joko tietoja on vahingossa jäänyt julkaisematta tai sitten käytössä

oleva materiaali ei ole tarpeeksi täydellinen.

Tämän luvun taulukoissa käy-tetään merkkien paperista ja leijo-namerkkien tyypeistä aiemmissa kirjan luvuissa esitettyjä lyhenteitä ja painokoneista yleisesti Suomen filateelisessa kirjallisuudessa esitet-tyjä lyhenteitä. Joidenkin tilau-serien kohdalla on luetteloissa ja lehtiartikkeleissa ristiriitaisia tietoja. Näitä on myös tuotu esiin, jotta näihin tilauseriin kiinnittyisi huomio. Ristiriitaisten havaintojen syynä voi luonnollisesti olla tulkintavirheet, mutta kyse voi olla myös siitä, että eri keräilijöillä on kokoelmissaan erilaista materiaalia, josta erot johtuvat ja jolloin tällaisia tilauseriä kannattaa tutkia tarkemmin.

Mallia koskevassa julkaistussa kirjallisuudessa ei ole yhtenäis-tä käytäntöä kirjainten käytössä mallin merkkien hammaste-erojen luetteloimiseen. Tämän luvun tau-lukoissa hammasteista käytetään isoja kirjaimia A, B ja C koko mallin laajuisesti, vaikkakin yleensä kir-jallisuudessa kirjaimia käytetään päälajikohtaisesti. Lyhenteet Ahn (alareunasta hammastamaton) ja Yhn (yläreunasta hammastama-ton) ovat käytössä AV13:n yhte-ydessä, josta ovat peräisin joko ylhäältä tai alhaalta leikatut eli yhdeltä sivulta hammastamatto-mat merkit. Hammaste- ja värierot on tuotu esille taulukoihin vain tarvittaessa.

86


Automaattivihkoihin viitataan taulukoissa Suomen Postimerkki-vihkojen kerääjät ry:n kehittämällä vihkojen koodijärjestelmällä AV9,

AV10 jne. [Käh90], joka on nykyisin käytössä myös LaPe- ja Norma- luetteloissa.

A hammaste 11 ¾

AV11.M1 Automaattivihko AV11, kansi M1

AV11.M2 Automaattivihko AV11, kansi M2

AV14,P Automaattivihko AV14, kansi P

AV14,Q Automaattivihko AV14, kansi Q

Ahn Alareunasta hammastamaton

B hammaste 14

C hammaste 12 ¾ x 13 tai 13 x 12 ¾ 5

I pienen vaakunaleijonan tyyppi I

II pienen vaakunaleijonan tyyppi II

III pienen vaakunaleijonan tyyppi III

KG Koebau - Giori –painokone

Off Offsetpaino, Roland- ,Falcon- ja Heidelberg-koneet ja STIF- ja PORO-koneiden offsetpainoyksiköt

PORO Wärtsilän valmistama postimerkkirotaatiokone

STIF STIF-painokone

WIFAG WIFAG-painokone

Yhn Yläreunasta hammastamaton

Lyhenteiden selityksiä taulukoissa

5 Saman hammastuskoneen vaaka- ja pystysuuntaisissa merkeissä hammaste kääntyy merkin kuvan mukaan. Mallissa m/1975 ei kaikkien merkkien hammasteluvulla ei ole suurempaa merki-tystä ja siksi viitataan hammastuskoneeseen, ei merkkiin.



Kymmenen pennin vaakunamerk-ki tuli käyttöön 1.4.1978. Merkkiä painettiin kaikkiaan 50 tilauserää automaattivihkot mukaan lukien, mikä on suurin tilauserien luku-määrä koko mallissa. Lähes 300 miljoonan yhteispainos on samalla myös mallin suurin painosmäärä ja on kärjen tuntumassa kaikkien suomalaisten postimerkkien jou-kossa. Lähes koko mallin historian mittainen käyttö täytearvona on tehnyt merkistä varsin monipuo-lisen. Helpoimmalla tasolla on päälajista eriteltävissä 9 erilaista

merkkiä. Fosforesoivalle paperille on painettu merkkejä kaikilla kol-mella tyypillä. Automaattivihkosta AV13 tulevat mukaan ylhäältä ja alhaalta hammastamattomat merkit. Fluoresoivalle paperille on painettu merkkejä sekä WIFAG- että Koebau - Giori -koneilla ja siksi tavataan kahta hammastetta. Vielä on olemassa fosforoivalle paperille painettu merkki, jonka hammaste on 13 x 12 ¾. Merkki on saatavilla ainoastaan automaatti-vihkon AV14 tilauserästä 2141.

0,10 vaakunaleijona

Ilmestymispvm: 01.04.1978Värit: vaaleanlila: vivahteitaHammaste: A=11¾, A/Ahn, A/Yhn, C=13x12¾Paperit: yEG, yHS, ySL, xXTilauseriä: 50Painos: 295,531 milj.Painomenetelmä: syövytyskaiverrepaino, STIF-, WIFAG-, PORO- ja KG-koneilla



Kaikissa II-tyypin WIFAG-pai-nokoneella painetuissa merkeissä tavataan säännöllinen kuvakevir-he, leijonan alahuulen ääriviiva on poikki. Virhe sijaitsee joka arkin ensimmäisen pystyrivin viidessä alimmassa merkissä, siis kenttätyy-peissä 51, 61, 71, 81 ja 91.

ErikoisuudetKeräilyuutiset kertoi numerossa 6/2003, että 10 p leijonasta on löy-detty kokonaan ja yhdeltä sivulta hammastamattomia merkkejä [Ker03].

Myöhemmin saatujen tie-tojen mukaan löytö on tehty Itä-Suomessa toimivan yrityksen postimerkkikassasta. Löytö sisälsi 9-ryhmän, jossa oli 6 täysin ham-mastamatonta merkkiä ja kolme oikeasta pystysivusta hammasta-matonta merkkiä ja lisäksi ham-mastamattoman parin. Loppuosa arkista oli saman tiedon mukaan käytetty. Yhdeksänryhmä jaettiin kolmeen osaan, joista kaksi sekä hammastamaton pari myytiin vuonna 2008. [Ker08a, s. 241 (ku-va)] [Ker08b, s. 326 (kuva)] Huu-tokauppojen kuvitusten ja paperin perusteella ja voidaan päätellä, että tilauserä on 78002c.

Nro Paperi Tyyppi Hamm. Tilauseristä

1 yEG I A 1687,1721,1729,1737,1735,1777,1745,1777,1768,1776,1816, 1784,1808,1827,1838,1845,1858,1867

2 yEG, yHS tai ySL

II A 1796,1803,1825,1853,1879,1848, 1884,1893,1902,1909,1931,1946,1932,1985, 1924, 1996

3 yHS III A 1967,1982

4 ySL III A 1996,2076

5 xX III A, Ahn 2048 (AV13)

6 xX III A, Yhn 2048 (AV13)

7 xX II C 2090,2122,2143,70203a,78002a,78002b,78002c,78002d, 78002e

8 xX II A 2123,2158

9 yHS II C 2141

10 p merkin yksinkertaistettu erittely

II-tyypin 10 p leijonan primäärinen kuvakevirhe



Vähempiarvoisia mutta ke-räilyn arvoisia esiin tulleita erikoi-suuksia ovat puuttuva väri merkin lounaiskulmassa [Kar92, kuva s. 34], hammastekamman kohdistus-virheestä johtuva ylileveä merkki AV13:ssa [Lai89, s. 36] (kuva 1,70 merkin yhteydessä) ja värivirhe

merkin kuvassa. Viimeksi mainit-tu erikoisuus on kokokohteella ja merkit ovat automaattivihkosta AV15. Se oli huutokaupattava-na vuonna 1995 ja kohteessa oli mukana kirjapainon lausunto [Kar95].

TilauserätEnso Gutzeitin paperille paine-tut merkit ovat hyvin samankal-taisia keskenään. Merkeissä on vivahde-eroja. Osa merkeistä on punertavampia verrattuna esimerkiksi ensimmäisen arkkiti-lauserän merkkeihin. Vain osa AV9:n ja AV10:n vihkomerkeistä on tunnistettavissa (selostus on luvussa Automaattivihkot)

Harrisonin ja Smith McLau-renin paperille painetut merkit

ovat hyvin tasavärisiä samoin kuin xX-paperille painetut merkit. Vii-meisen tilauserän xX3-paperi on erotettavissa sinertävän valkoisen sävynsä ja erittäin kiiltäväpintaisen paperin ansiosta ilman analyy-silamppuakin. Näille papereille painettujen vihkomerkkien tun-nistaminen neuvotaan luvussa Automaattivihkot.

Tilauseristä erityisen huomion ansaitsee 1996, jota on painettu

Hammastamaton pari

Paperi

a xX Hammastamaton/oikealta hammastamaton

b - Isohko väritön alue luoteis-kulmassa, kuva [Kar92]

c xX Ylileveä merkki, AV13:sta, kuva [Lai89]

d xX/AV15 värivirhe, kuva s.55 [Kar95]

10 p merkin erikoisuuksia



sekä II- että III-tyypin sylinterillä. Tätä aikaisemmista tilauseristä ei ySL-paperia tunneta, joten kaik-ki leimatut III-tyypin ySL-paperia olevat merkit ennen tilauserän 2076 käyttöönottoa (12.2.1988) ovat tällä perusteella tilauserästä 1996.

Postituoreen III-tyypin ySL-pa-perilla olevan merkin löytäminen tilauserästä 1996 on hieman vai-keaa, mutta leimattuna merkki on yleisemmin tavattava. Sitä on löytynyt leimattuna mm. alkuvuo-desta 1987. Postituoreen ySL-mer-kin tunnistamiseen riittää myös sellainen arkinreunakappale, jossa merkissä on kiinni arkinreunus joko ylhäällä tai alhaalla. Tämä joh-tuu siitä, että tilauserä 2076 on painettu WIFAG-koneella, jossa hammaste ei jatku arkin reunuk-seen. Tilauserä 1996 on painettu STIF-koneella ja hammaste jatkuu arkin reunukseen arkin ylä- ja ala-reunassa.

Tilauserissä 1946 (automaatti-vihko AV10) ja 1884 (automaatti-vihko AV11) esiintyy sellaisia merk-kejä, joissa on runsaasti pieniä väriroiskeita. Automaattivihkossa AV10 nämä merkit ovat painosy-lintereillä S3 ja S4 painetuista pai-noeristä ja automaattivihkossa AV11 painosylinterillä S1 paine-tusta painoerästä.

Automaattivihkon AV11 tilau-serässä 1932 on todettu, että vaa-kunakehyksessä väri on usein le-vinnyt siten, että kehysviivat eivät

ole kokonaan tarkkarajaisia, vaan väri on ”pursunut yli”. Yleensä vir-hettä tavataan vaakunakehyksen yläreunassa (vaakaviivat) sekä vaakunakehyksen alakaaressa ja se esiintyy vihkossa vain 10 p merkissä.

Toinen huomionarvoinen tilau-serä on automaattivihkon AV11 1893, jossa on molemmat yHS-pa-perin variantit yHS2 ja yHS32.

Automaattivihkojen AV14 ja AV15 merkit ovat käytännössä identtisiä vastaavien arkkimerkki-en kanssa (hammaste 13 x 12 ¾, xX-paperi). Automaattimerkkien tunnistaminen tapahtuu parhai-ten yhdistelmäpainamina, vihko-lehden reunoista, fosforesoivasta paperista tilauserässä 2141 tai primäärisistä kuvakevirheistä, joiden kuvat ovat luvussa Auto-maattivihkot.

Automaattivihkojen AV14 ja AV15 tilauseristä 2090, 2122, 2143 ja 70203a on olemassa tieto pa-perin toimittajasta. Se on Harrison tilauserissä 2090, 2122 ja 2143 (xHS) ja Coated Paper Limited tilau-serässä 70203a (xCPL) [esimer-kiksi Isa91a]. AV15:n postituoreet merkit on erotettavissa toisistaan analyysilampulla vertaamalla tun-nettuihin kappaleisiin.



10 p merkin kaikki tilauserätTilauserä Ilm.pvm Paperi Typ Hamm Vihko Painos Painokone ym.

1687-07-1977 1.4.1978 yEG I A 10,0 STIF

1721-04-1978 16.10.1978 yEG I A AV9 1,5 STIF

1729-12-1978 11.1.1979 yEG I A AV9 2,0 STIF

1737-01-1979 22.2.1979 yEG I A 10,0 STIF

1735-01-1979 19.6.1979 yEG 7 I A AV9 2,0 STIF

1745-03-1979 4.12.1979 yEG I A AV9 2,047 STIF

1751-03-1979 5.9.1979 yEG I A 10,0 STIF

1768-11-1979 3.6.1980 yEG I A AV10 1,48 STIF

1777-11-1979 22.5.1980 yEG I A AV9 2,5985 STIF

1776-11-1979 3.6.1980 yEG I A 20,0 WIFAG

1784-12-1979 25.6.1981 yEG I A AV10 0,52 STIF syl.S 2. kiiltävä, rasvamai-nen väripinta.

1796-09-1980 8.12.1980 yEG II A AV9 2,0 PORO paksuvärinen paino-asu

1803-11-1980 27.4.1981 yEG II A AV9 1,0 PORO ” ”

1808-01-1981 26.6.1981 yEG 6 I A AV9 2,0 STIF syl.S2:väripinta kiiltävän rasvamainen, painoasu samea, väri violetinlila.syl.S3,.painoasu selkeämpi, terävämpi,väri violetinlila.

1816-03-1981 1.6.1981 yEG I A 10,0 WIFAG

1825-08-1981 14.9.1981 yEG II A 10,0 WIFAG

1827-09-1981 12.11.1981 yEG 6 I A AV9 4,0 STIF. syl.S3, väri violetinlilaväripinta rasvamainen.

1838-12-1981 5.4.1982 yEG I A AV10 1,2 STIF. syl.S2. kiiltävä väripinta.rasvamainen.

1845-01-1982 19.5.1982 yEG I A AV9 1,0 STIF.syl.S3.väri violetinlila väri-pinta rasvamainen..

1848-02-1982 1.2.1983 yEG II A AV11,M1

0,9885 STIF.syl.S1.punertavanlila, kiil-tävä väripinta.rasvamainen.

1853-03-1982 7.5.1982 yEG II A 10,0 WIFAG

1858-06-1982 11.8.1982 yEG 6 I A AV9 1.018 STIF.syl.S4. väri violetinlila väripinta.rasvamainen.

1867-09-1982 2.11.1982 yEG I A AV9 1,03 STIF.Syl.S3. väri violetinlila väripinta.rasvamainen

1879-01-1983 19.1.1983 yEG II A 10,3 WIFAG

1884-01-1983 5.4.1983 yHS32 II A AV11,M1

2,01 STIF. syl.S1,väri punertavanli-la, painoasu paksuvärinen, samea.Syl..S 2:väri painoasu selke-ämpi.

92


6 Tilauserissä 1808, 1827 ja 1858 on olemassa myös punertavasävyinen yEG-paperi. Postituoreis- sa merkeissä on kiiltävä liima verrattuna muihin yEG-paperin tilauseriin.

1893-05-1983 8.8.1983 yHS32yHS2

II A AV11, M1

2,115 STIF.syl.S2, S3.väri punerta-vanlila “ “ “

1902-09-1983 7.10.1983 yHS2 II A 10,0 WIFAG, UV-valossa puner-tava

1909-10-1983 24.2. 1984 yHS2 II A AV11, M1

2,004 STIF syl.S1/B. väri punerta-vanlila

1924-02-1984 11.5.1984 ySL II A AV10 2,414 STIF

1931-03-1984 13.4.1984 yHS2 II A 15,2 WIFAG

1932-03-1984 12.10.1984 yHS2 II A AV11, M2

0,509 STIF.syl.S1/B,S2/B. väri puner-tavanlila.

1946-08-1984 28.8.1984 yHS2 II A AV10 6,012 STIF

1967-03-1985 19.4.1985 yHS2 III A 24,4 STIF

1982-06-1985 1.11.1985 yHS2 III A AV12 5,261 PORO. tummanpunainen.

1985-08-1985 1.10.1985 yHS2 II A AV10 1,008 STIF

1996-10-1985 14.1.1986 ySL IIIII

AA

25,5 WIFAGWIFAG

2048-03-1987 10.8.1987 xX1 III A,Ahn AV13 1,5 PORO

2076-12-1987 12.2.1988 ySL II A 20,35 WIFAG

2090-05-1988 25.7.1988 xX1(xHS2) II C AV14,P 3,021 KG

2122-02-1989 20.6.1989 xX1(xHS2) II C AV14,Q 1,65 KG

2123-02-1989 14.9.1989 xX1 II A 15,25 WIFAG

2141-09-1989 20.10.1989 yHS2 II C AV14,Q 1,245 KG

2143-09-1989 1.3.1990 xX1(xHS) II C AV15 3,0 KG

2158-01-1990 25.6.1990 xX1 II A 15,95 WIFAG

70203a-05-1990

12.9.1990 xX2(xCPL) II C AV15 2,8 KG

78002a-08-1994

24.10.1994 xX2 II C 3,0 KG

78002b-02-1995

13.3.1995 xX2 II C 5,15 KG

78002c-01-1997

18.3.1997 xX2 II C 2,0 KG

78002d-01-1999

15.2.1999 xX2 II C 3,0 KG

78002e-10-1999

24.3.2000 xX3 II C 5,0 KG

7 Tilauserässä ns. leveän marginaalin (50 p merkin vasen reunus) vihkossa (osa vihkoista) paperi on ultraviolettivalossa voimakkaan keltainen.



Merkit automaattivihkon AV11 tilauserästä 1884. Vasemmalla sylinterin 1 ja oikealla sylinterin 2 painamana.

Levinnyt väri vaakunakehyksessä oikealla.

Ilmoitus lunastettavan postilähetyksen puuttuvasta maksusta 3,10 mk.



0,40 Tampereen Postitalo

Ilmestymispvm: 2.4.1973Värit: 4-painoväriä,vivahteitaHammaste: B=14x14Paperi: xHa6Tilauseriä: 2Painos: 13,0milj.Painomenetelmä: OffsetSuunnittelija: PirkkoVahtero

Tampereenpostitaloaesittävämerkki ilmestyi2.4.1973samaanaikaan60pKansallismuseotaesit-tävänmerkinkanssa.

Merkkijulkaistiinpostikorttitak-saavarten, jokaoli samakoti-

maassajamuihinPohjoismaihin.Pintapostissa lähetettävähalvinpainotuotetaksaPohjoismaidenulkopuolelleolinoussut40p:iinvuodenalusta,jotenmerkkikäviheti ilmestyttyäänmyös tähäntarkoitukseen.



TilauserätMerkistäjulkaistiinkaksitilauserää,jotkamolemmatovatHaarlanfluoresoivaa paperia. Siispä hel-poimmallatasollakokoelmaanriittääyksimerkki.

Merkeissäonvähäisiäväri-vivahde-eroja sinisessävärissä(tummempaajavaaleampaa).Tällöin ruskeaseinä jaharmaakatumuuttuvatvastaavasti.

Tämä ilmenee varsinkin ti-lauserässä1529, jossaonkaksitoisistaanerottuvaapainoerää.Toisessapostitalonvärionpuna-ruskea ja toisessakellahtavan-

Värivivahde-erot tilauserässä 1529

ruskea.Myös liimoissaoneroa.Merkeissä,joidenruskeavärionkellahtavanruskeaa,liimaonkiil-tävääjamerkeissä,joidenruskeavärionpunaruskeaa,liimaonhie-manhimmeämpi.

Tilauserässä1572käytössäollutkeltainen väri on fluoresoivaa ja UV-valossamerkkienpuuthehku-vat.Tilauserätovatmuutenhyvinsamankaltaisiakeskenään.Siksitarkastelemallamerkkejäanalyysi-lampunallatilauserätovaterotet-tavissatoisistaan.Fluoresoivaväriontodettavissasekäpostituoreistaettäliotetuistamerkeistä.

40pTampereenpostitalo-merkinkaikkitilauserätTilauserä Ilm.pvm Paperi Painos Huom!

1529-1-1973 2.4.1973 xHa6 10,0

1572-11-1973 14.1.1974 xHa6 3,0 Keltainenvärion fluoresoivaa

Malli 1975 käsikirja

Documents

Transcript of Malli 1975 käsikirja