HELSINGIN SEUDUN

KEHITYSKUVA 2050

“RAJATON METROPOLI”

MAL-neuvottelukunnan

puheenvuoro

MAL-2050

HELSINGIN SEUDUN KEHITYSKUVA 2050

”RAJATON METROPOLI” MAL-neuvottelukunnan puheenvuoro

Helsingin seudun kehityskuva 2050; MAL-neuvottelukunnan puheenvuoro

Ulkoasu: Tapio Kovero, Yliopistopaino

Taitto: Paavo Moilanen, Strafica Oy

Kuvat, kuviot: Paavo Moilanen, Strafica Oy, sekä Rodeo.fi

Kehityskuvakartta: Staffan Lodenius, A-Konsultit Oy

Helsingin kaupungin talous- ja suunnittelukeskuksen julkaisuja 3/2011

Paino: Helsingin kaupungintalon digipaino

Helsinki 2011

ISSN 1459-8779

ISBN (painettu): 978-952-272-109-9

ISBN (verkko): 978-952-272-110-5

HELSINGIN SEUDUN KEHITYSKUVA 2050 ”RAJATON METROPOLI”MAL-neuvottelukunnan puheenvuoro

Kehityskuva on Helsingin seudun pitkän aika-välin kehittämistä käsittelevä MAL-neuvottelu-kunnan puheenvuoro

Helsingin seudun 14 kuntaa ja niiden yhteinen maankäytön, asumisen ja liikenteen MAL-neu-vottelukunta päättivät keväällä 2011 teettää metropolialueen yhdyskuntarakenteeseen ja alueen kehittämiseen tähtäävän kehityskuvan. Syksyn prosessin tuloksena kehityskuva hyväk-syttiin 4.11.2011 MAL-neuvottelukunnan koko-uksessa neuvottelukunnan puheenvuoroksi, joka viedään eteenpäin seudulliseen keskusteluun.

MAL-kehityskuvan keskeisenä tehtävänä on toimia vapaamuotoisena kaavajärjestelmään kuulumattomana maankäyttöä, asumista ja lii-kennettä yhteen sovittavana suunnittelu- ja to-teutuspoliittisena asiakirjana, joka auttaa koko seudun toimijoiden yhteisen tahtotilan muodos-tamisessa ja myös päätöksenteon kipupisteiden kartoittamisessa.

MAL-kehityskuvaa laaditaan nykyisessä kunnallisessa ja seudullisessa toimintaympäris-tössä. Kehityskuvassa tavoiteltavan ”rajattoman metropolin” ideana on ollut kunta- ja hallinto-rajat ylittävä toimijoiden yhteistyö. Tavoitteena on myös löytää kuntien ja kuntaryhmien omia erityisvahvuuksia yhteisellä seudulla. Kehitysku-vaan liittyy erilaisia näkökulmia, kuten esimer-kiksi:• seudun kilpailukyky,• eri alueiden omaleimaisuus, erikoistuminen

ja niiden välinen vuorovaikutus ja tehokas verkostoituminen,

• seudullinen kilpailu,• kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiselle

asetetut tavoitteet,• yhdyskuntataloudellinen tehokkuus ja kunta-

talous,• kulttuuri- ja muiden ympäristöjen kestävä

kehittäminen,• liikennejärjestelmän toimivuus erityises-

ti joukkoliikenteen, jalankulun ja pyöräilyn näkökulmasta,

• maankäytön potentiaalit ja kuntien omat ke-hittämisstrategiat,

• seudullinen kokonaisnäkemys maankäytön ja liikenteen kehittämisestä, sekä

• maaseudun kehittämistarpeet vs. haja-asu-tuksen ongelmat.

Rajattoman metropolin kuvaus ilmentää seudun tahtotilaa

Kehityskuva ilmentää seudun tahtotilaa ja konk-retisoi seudun yhteisen tahtotilan ja vision kar-tan muotoon. Ideana on tiivis urbaani, raiteisiin tukeutuva ydinalue ja raiteisiin tai muuhun kestävään liikkumiseen (joukkoliikenne, kävely, pyöräily) tukeutuva muu seutu. Tärkeä osa kehi-tyskuvaa ovat myös kartan ja sen toteuttamis-polun luonnehdinnat, jotka ovat pääpiirteissään seuraavat: • Seutu ja sen ydin kytkeytyvät vahvasti koko

valtakuntaan ja kansainvälisiin keskuksiin. Teollisuus- ja logistiikkavyöhykkeet sijoite-taan näihin käytäviin.

• Kantakaupunki laajenee Seurasaarenselän ja Vanhankaupunginselän ympärille ja tiivistyy elinkeinojen kasautumisvaikutuksen ja kil-pailukyvyn vahvistamiseksi.

• Asumiseen painottuvassa kantakaupunkia ympäröivässä yhtenäisessä ja tiiviissä raken-teessa olevia kaupunginosia kehitetään poi-kittaissuuntaisina raideliikennekäytävinä.

• Pääkaupunkiseudun ulkopuolella seutukes-kusten ja paikalliskeskusten poikittaissuun-taisia vuorovaikutuksia ja yhteyksiä kehite-tään verkostoituvan monikeskusmallin mu-kaisesti myös bussiliikenteeseen tukeutuen.

• Taloudellinen ja ekotehokas seutu on tiivis ja kasvaa ensi sijassa ’sisäänpäin’ vahvoilla joukkoliikennevyöhykkeillä. Säteittäissuun-tainen kasvu ajoittuu aluksi raideliikenteen olevien runkoyhteyksien varaan ja myöhem-min uusiin kehityskäytäviin, jotka rakenne-taan taloudellisuuden mukaisessa järjestyk-sessä yksi kerrallaan riittävän tiiviiksi.

• Kantakaupungin rantavyöhykkeellä ja ran-nikolla yleisemmin korostetaan seudun me-rellistä identiteettiä. Sisämaassa korostuvat maanviljelyn kulttuurimaisemat ja laajat vihervyöhykkeet, jotka ulottuvat seudun reu-noilta seudun ytimeen asti. Viherkäytävät ra-jaavat käytävien kasvua selvärajaisesti.

Kehityskuvaprosessi ilmentää puolestaan seu-dun yhteistyön tilaa. Prosessin aikana huomat-tiin, että useista asioista on erilaisia käsityksiä, joten kovin yksityiskohtaisesta kehityskuvasta ei voida tällä hetkellä päättää. Kehityskuvakartta on siksi skemaattinen ja lisäksi esitetään vielä symbolisempi metafora riikinkukosta.

HELSINGIN SEUDUN KEHITYSKUVA 2050: ”RAJATON METROPOLI”MAL-neuvottelukunnan puheenvuoro

Seudun kehittämisstrategian ja kehityskuvan tu-lee olla joustava myös toimintaympäristön muu-tosten suhteen, kuten:• seudun kasvuvauhdin vaihtelu,• työpaikkamäärien ja -sijoittumisen kehitys,• valtakunnalliset rataverkkopäätökset, • henkilöautoilun edellytysten muutokset,• liikennejärjestelmän sekä muun infrastruk-

tuurin ja maankäytön kehittämisen rahoituk-sen riittävyys,

• ikääntyvä väestö, ja• mahdollisten ilmastonmuutosten ja ilmasto-

pakolaisuuden seuraukset.

Riittävällä päätöksenteolla varmistetaan haluttu seudun kehittyminen

Kehityskuva tähtää aktiiviseen kehittämiseen, yhteisten toimintaperiaatteiden määrittelemi-seen ja konkreettisten toimenpiteiden käynnis-tämiseen. Ilman riittävää päätöksentekoa strate-gisella dokumentilla ei ole todellista seudullista vaikuttavuutta esimerkiksi seuraavien kehittä-mistä vaativien perustekijöiden suhteen:• Alueen yhdyskuntarakenteen ja -talouden

vahvistaminen, riittävän ja monipuolisen asuntotarjonnan turvaaminen ja elinympä-ristön laadun parantaminen.

• Alueen ekotehokkuuden vahvistaminen, il-mastonmuutoksen hillitseminen ja sen seura-uksiin varautuminen.

• Seudun sosiaalisten epätasapainotekijöiden (segregaation) hahmotus ja sen estämiskei-nojen löytäminen, sekä toisaalta alueiden erilaisuuden tunnustaminen voimavarana ja vetovoimatekijänä.

• Nykyisen rakenteen ja infrastruktuurin täy-simääräinen hyödyntäminen, alueen yhdys-kuntarakenteen kehittäminen täydentämällä ja eheyttämällä sekä maankäytön ja liiken-teen tasapainon hakeminen.

• Yhdyskuntarakenteen ja taajamien laajentu-misen keskeisimpien vyöhykkeiden, kehitys-käytävien ja –kohteiden määrittely.

• Korkealaatuiset ja ekotehokkaat liikkumis- ja kuljetusmahdollisuudet, jotka edistävät Hel-singin seudun kehitystä ja hyvinvointia.

• Toteutuksen kuntarajoista riippumaton suun-nittelu ja vaiheistus yhdyskuntataloudellises-sa edullisuusjärjestyksessä seudullisesta nä-kökulmasta.

• Seudun kehittämisen kannalta vaikuttavim-pien toimenpiteiden ja keinojen määrittely.

Tässä puheenvuorossa on käsitelty eri teemojen kautta kaikkia näitä seikkoja jatkojalostuksen ja päätöksenteon pohjaksi.

Keskustatoimintojen vyöhyke

Esikaupunkien renessanssi -vyöhyke

Kuntakeskus

Toiminnallisesti aktiivinen maaseutuvyöhyke

Seudullinen virkistys- ja luontovyöhyke

Toiminnallisesti aktiivinen saaristovyöhyke

Logistiikka- ja työpaikkavyöhyke

Tieliikenteen pääyhteys

Raideliikenteen runkoyhteys

TiivistelmäHELSINGIN SEUDUN KEHITYSKUVA 2050: ”RAJATON METROPOLI”MAL-neuvottelukunnan puheenvuoro

Helsingin seudun 14 kuntaa ja niiden yhteinen maankäytön, asumisen ja liikenteen MAL-neu-vottelukunta päättivät keväällä 2011 teettää konsulttityönä metropolialueen yhdyskuntara-kenteeseen ja alueen kehittämiseen tähtäävän kehityskuvan. Prosessin valmistelu tapahtui keväällä 2011, prosessia tukevan konsulttityön kansallinen hankintailmoitus tehtiin huhtikuus-sa 2011, ja toukokuussa 2011 konsultiksi valit-tiin Strafica Oy:n johtama asiantuntijaryhmä. Kehityskuva hyväksyttiin 4.11.2011 MAL-neu-vottelukunnan kokouksessa neuvottelukunnan puheenvuoroksi, joka viedään eteenpäin seudul-liseen keskusteluun.

Konsulttityötä on johtanut ja ohjannut MAL-neuvottelukunta ja hanketyöryhmänä sen ni-meämä työryhmä (ohjausryhmä). Ohjausryhmän tehtävänä on ollut tarjouspyyntöasiakirjojen laatiminen ja kilpailutusprosessin läpivienti sekä konsulttityön ohjaus. Hankintailmoitus julkis-tettiin huhtikuussa ja toukokuussa konsultiksi valittiin Strafica Oy:n asiantuntijaryhmä, joka koostui seuraavista henkilöistä: DI Paavo Moi-lanen ja DI Hannu Pesonen Strafica Oy:stä, Ark-kitehti, Professori Staffan Lodenius A-konsultit Oy:stä, Valtiotieteen tohtori Seppo Laakso Kau-

Esipuhe

punkitutkimus TA Oy:stä, Arkkitehti, tekn.lis. Pekka Lahti VTT:stä, FM Kimmo Koski ja Val-tiotieteen tohtori Rosa Vihavainen FCG Oy:stä.Konsulttityön ohjausryhmään ovat kuuluneet yleiskaavapäällikkö Markku Lahti (puheenjoh-taja 17.6.2011 saakka), kaupunginsihteeri Tanja Sippola-Alho (puheenjohtaja 20.6.2011 alkaen) ja suunnittelupäällikkö Kirsi Mäkinen Helsingis-tä, yleiskaavapäällikkö Matti Pallasvuo Vantaal-ta, asemakaavapäällikkö Ossi Keränen Espoosta, kaupunginarkkitehti Ilkka Holmila Järvenpäästä ja tekninen johtaja Jyrki Mattila Hyvinkäältä. Työryhmää on myöhemmin täydennetty Helsin-gin seudun liikenne –kuntayhtymän edustajalla, joka on ollut liikennejärjestelmäosaston johta-ja Suoma Sihto. Markku Lahden viransijaisina ohjausryhmään ovat osallistuneet yleiskaava-arkkitehti Marja Piimies ja yleiskaavapäällikkö Rikhard Manninen (1.10.2011 lukien) Helsin-gistä. Ohjausryhmä on kuullut asiantuntijana kaavoituspäällikkö Merja Vikman-Kanervaa Uu-denmaan liitosta. Ohjausryhmä on kokoontunut yhteensä 8 kertaa.

Hannu PenttiläMAL-neuvottelukunnan puheenjohtaja

Tiivistelmä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4

Esipuhe . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7

Sisällysluettelo . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9

Kehityspuheenvuoron tausta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11

Tarkoitus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11

Valittu lähestymistapa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11

Lähtökohta-aineisto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11

Menetelmä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12

Teemat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13

Elinvoimaisuudesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14

Tahtotila: Rajaton metropoli varmistaa elinvoimaisuuden perustan. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15

Monimuotoisuudesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 16

Tahtotila: Rajaton metropoli on suvaitseva ja kunnioittaa monimuotoisuutta. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 17

Toimivuudesta, turvallisuudesta ja viihtyisyydestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 18

Tahtotila: Seudullinen kehittäminen lähtee asukkaiden tarpeista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 19

Saavutettavuudesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 20

Tahtotila: Maankäytön ja liikenteen yhteispelillä seudusta yhä saavutettavampi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 21

Ekotehokkuudesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 22

Tahtotila: Seudun on oltava tehokas - erityisesti ekotehokas . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 23

Toteuttamiskelpoisuudesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 24

Tahtotila: Seutu sitoutuu taloudellisen ja kehittämiskelpoisen strategian rahoittamiseen . . . . . . . . . . . . . . 25

Yhteistyökyvystä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 26

Tahtotila: Rajattoman metropolin visio toteutuu yhteistyössä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 27

Kehityskuvan roolista MAL-yhteistyössä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 29

Johtopäätöksiä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 29

Rajattoman metropolin kuva ilmentää seudun tahtotilaa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 31

Hyvä strategia varautuu myös toimintaympäristön muutoksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 32

Päätöksentekoa vaativat keskeiset seikat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 32

Kehityskuva osana strategista kokonaisuutta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 33

Sisällysluettelo

Rajattoman metropolin ideaa hahmoteltiin myös riikinkukon metaforan avulla. Sen monimuotoi-nen pyrstö ja muut hienot yksityiskohdat muodostavat viihdyttävän ja toimivan kokonaisuuden. Rajatonta Metropolia ei voi mieltää pelkän ytimen kautta; ilman toimivaa seutukeskusten verkos-toa, laajoja virkistysalueita tai elävää maaseutua. Paikalliset vahvuudet ovat saavutettavissa koko seudulta ja siksi myös ongelmat ja uhat ovat paljolti yhteisiä. Ympäristön haasteet ja mahdollisuu-det ovat muokanneet evoluution avulla riikinkukosta elinvoimaisen luontokappaleen. Myös Helsin-gin seutu voi olla toimintaympäristönsä mukaan muuntautumis- ja yhteistyökykyisenä kokonai-suutena kilpailukykyinen toimija globaalissa kaupunkiseutujen välisessä kilpailussa.

11

Tarkoitus

MAL-kehityskuva on laadittu alueelle, joka kä-sittää pääkaupunkiseudun kunnat Helsinki, Es-poo, Vantaa ja Kauniainen sekä KUUMA-kunnat Hyvinkää, Järvenpää, Kirkkonummi, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Tuusula ja Vihti.

Metropolialueen yhdyskuntarakenteeseen ja alueen kehittämiseen tähtäävän kehityskuvan tekeminen käynnistettiin keväällä 2011. Kehi-tyskuvan tavoitteena on käsitellä seutua ”rajat-toman metropolin” näkökulmasta, vahvana ja toimivana kokonaisuutena. Asiakirjaa tullaan käyttämään Helsingin seudun yhteisenä päätök-senteon, kaavoituksen ja toteuttamislinjausten pohjana.

Kehityskuvaa pohdittiin kehityskuvasemi-naarissa 25-26.8 viiden pää- ja kahden kokoa-van teeman avulla. Seminaarin aineistot jalos-tettiin ohjausryhmässä tämän jälkeen kehitysku-van muotoon syys-lokakuun aikana.

MAL-neuvottelukunta päätti kokouksessaan 18.10.2011, että kehityskuva on MAL- neuvot-telukunnan ohjauksessa syntynyt puheenvuoro. Näin käytettävissä ollut aika ja toimintaympäris-tö huomioiden vältetään liian raskaita hallinnol-lisia päätöksentekoprosesseja ja mahdollistetaan vapaampi keskustelu seudulla ennen kuin tähdä-tään kohti yhteistä tahtotilaa.

Valittu lähestymistapa

Kehityskuva konkretisoi Helsingin seutu 2050 MAL-linjaukset kartan muotoon ja lausuu myös seudun yhteisen tahtotilan tältä kannalta.

Kehityskuvaan on kulminoitunut prosessin aikana ristiriitaisiakin tavoitteita ja näkökulmia, mistä syystä yhden yhtenäisen ja yksityiskoh-taisen kehityskuvan toteuttaminen viralliseksi, seudun eri osapuolten hyväksymäksi asiakirjaksi suunnitellussa ajassa ei ole ollut realistista, vaan kehityskuvan muodostamisesta on muodos-tumassa pidempiaikainen strateginen prosessi jossa haetaan eri näkökulmien ja toimijoiden kompromissia.

Kehityskuvaprosessin tilanne on dokumen-toitu puheenvuoron muodossa. Eri osapuolten tavoitteita on tunnistettu siten, että hedelmälli-nen kehittämisprosessi on jatkossa mahdollinen.

Prosessi on koostunut toimenpiteistä joiden läh-tökohtana on ollut:- Analysoida ja dokumentoida eri näkökulmi-

en tila seudulla, eli muodostaa ns. tilanneku-va.

- Tarkentaa, konkretisoida ja visualisoida MAL-visio mahdollisimman ymmärrettävään ja kannustavaan muotoon.

- Sisällyttää puheenvuoroon seudun kehittämi-sen kannalta oleelliset asiat ja niiden erilaiset näkökulmat siten kun yhteiseen tahtotilaan on nähtävissä aineksia.

- Olla mahdollisimman tavoitteellinen ja toi-saalta realistinen seudun analyysi sekä luon-nollisten ristiriitojen että prosessien valmiuk-sien kannalta.

- Edistää seudun yhteisymmärryksen muodos-tamista kehittämisen eri mahdollisuuksista ja vaihtoehdoista.

- Pyrkiä varmistamaan hedelmällinen kehittä-misen jatkumo visiosta toteuttamiseen.

- Mahdollistaa innovatiivisten seudun kehi-tystä edistävien ja päätöksentekoa tukevien suunnittelu- ja vaikutusarviointimenetelmien rakentaminen (ks. johtopäätösten viimeinen luku).

Lähtökohta-aineisto

Käydyn keskustelun merkittävänä lähtökoh-ta-aineistona on toiminut MAL-yhteistyössä ai-emmin järjestetyn kansainvälisen Greater Helsin-ki Vision 2050 – ideakilpailun ja sen jatkotyön pohjalta laaditut Helsingin seutu 2050 maankäy-tön, asumisen ja liikenteen strategiset linjauk-set. Aihepiiriin liittyvät myös seudun kuntien ja valtion metropolipolitiikan edistämiseen liitty-vät ohjelmat ja aiesopimukset sekä yhdyskunta-rakenteelliset tarkastelut (www.helsinginseutu.fi) sekä parhaillaan tarkistettavana oleva MAL 2017 toteuttamisohjelma, MAL-2020.

Lähtökohta-aineistoa ovat lisäksi olleet sekä valmistuneet että vireillä olevat seututason suunnitelmat taustaselvityksineen. Näitä ovat erityisesti 14 kunnan alueelle laadittu Helsin-gin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ 2011) taustaselvityksineen (www.hsl.fi/hlj). Li-säksi aiheeseen liittyvät maakuntakaavan uu-distaminen (www.uudenmaanliitto.fi) ja seudun pienempien osa-alueiden kehityskuvat.

Kehityspuheenvuoron tausta

12

Menetelmä

Keskustelun pohjaksi asiantuntijatyöskentelyllä muodostettiin työn alussa seudun vahvuuksia ja ongelmia sekä tulevaisuuden mahdollisuuksia, uhkia ja haasteita koskevat analyysit eri näkö-kulmien kautta.

Teemat kokoavat ja tiivistävät kehityskuvan eri näkökulmia ja seudullisten prosessien yhtei-siä kysymyksiä yhtenäisiksi puheenvuoroiksi. Teemoihin pyrittiin tietoisesti yhdistämään eri suunnittelusektorien kysymyksiä. Maankäytön, asumisen, liikenteen, palveluiden ja elinkeinojen kysymyksiä käsiteltiin yhtenä kokonaisuutena lähes kaikissa teemoissa, eri näkökulmista. Esi-merkiksi liikenteen osalta kansainvälisiä yhteyk-siä käsiteltiin elinvoimaisuus-teemassa, liiken-nepalveluita toimivuuden teemassa, seudullisia yhteyksiä saavutettavuus-teemassa ja ulkoisvai-kutuksia ekotehokkuuden alla.

Toisaalta teemat pyrkivät tarkastelemaan asi-oita eri perspektiivistä toistensa suhteen. Esimer-kiksi paikallisuuteen (teemassa monimuotoisuus) ja seudullisuuteen (teemassa toimivuus, turval-lisuus ja viihtyisyys) liittyvissä kysymyksissä esiintyy usein ristiriitaisiakin näkökulmia joita tulisi pystyä tasapainottamaan. Toisena esimerk-kinä ekotehokkuus on sijoittumista ja autoilua rajoittavana tekijänä osittain ristiriidassa alu-eellisen monimuotoisuuden, paikallisten kehit-tämistarpeiden ja myös liikenteellisen saavutet-tavuuden lisäämisen ja uusia yhteyksiä luovien väylätarpeiden kanssa.

Teemat ja niiden teemakuvat ovat toimineet erityisesti kehityskuvan jäsentelyprosessin työ-kaluina 25-26.8 järjestetyssä MAL-yhteistyö-seminaarissa. Tässä puheenvuorodokumentissa jokainen teema keskustellaan yhden aukeaman kokonaisuutena. Jokainen teema esitellään kä-siteltyjen näkökulmien tilannekuvan avulla ja kirjaamalla seudulla todettuja kipupisteitä.

Näkökulmat listaavat asiakokonaisuuksia, jotka on ryhmitelty kunkin teeman alle keskustelun orientointia varten. Näkökulmat on pyritty erot-telemaan eri teemoihin, vaikka päällekkäisyyk-siä luonnollisesti olisikin, jotta samoja asioita ei käsiteltäisi keskustelussa useaan kertaan. Jokais-ta näkökulmaa ei toisaalta analysoida erikseen omana asiakokonaisuutenaan, vaan tilanneku-vaan on pyritty dokumentoimaan kehityskuvan kannalta oleellisia seikkoja.

Kipupisteet listaavat ja konkretisoivat teemo-jen keskeisiä ongelmia ja tavoitteita, jotka tulisi seudulla ratkaista – tai joille pyritään hakemaan yhteistä tahtotilaa. Kipupisteitä on erilaisia riip-puen siitä mistä ja kenen kannalta asioita tar-kastellaan, eikä edes niiden yhteisestä tunnis-tamisesta ole välttämättä päästy vielä seudulla sopuun.

Puheenvuorossa tehdään myös esitys seudun tahtotilaksi ja sitä konkretisoiviksi toimintape-riaatteiksi sekä kirjataan ehdotettuja toimenpi-teitä. Kehityskuvaprosessin ensisijaiseksi tavoit-teeksi on otettu tässä vaiheessa kehittämispoten-tiaalien ja kehittämissuuntien mahdollisuuksien ja valmiustilan kartoittaminen. Näin saadaan vahva pohja erilaisten vaihtoehtojen muodos-tamiseen ja varmistetaan seudun kehittämisen strateginen liikkumavara. Samalla viedään seu-dun prosesseja johdonmukaisesti eteenpäin.

Johtopäätösluku käynnistää keskustelun ke-hityskuvan roolista MAL-yhteistyössä. Luvussa esitetään Rajattoman metropolin kuva, joka il-mentää tämän hetkistä seudun tahtotilaa koos-tuen sekä itse kuvan esitysmuodosta, sisällöstä ja esitetyistä yksityiskohdista että myös itse pro-sessista. Keskustelu jatkuu vielä varautumista vaativista toimintaympäristön muutoksista ja jatkossa vaadittavista päätöksenteosta sekä sitä tukevasta kehityskuvan menetelmällisestä hyö-dyntämisestä.

13

Elinvoimaisuus: Alue- ja yhdyskuntarakenne luo edellytykset elinvoimalle ja terveelle taloudelle. Työllisyys luo hyvinvointia.

Monimuotoisuus: Jokaiseen yhteisöön ja paikkaan liittyy piirteitä, joiden yhdistelmä tekee niistä ainutlaatuisia.

Toimivuus, Turvallisuus ja Viihtyisyys: Helsingin seutu on viihtyisä paikka asua ja elää koska se on myös toimiva. Monet hyvät asiat ja tärkeät toiminnot ovat seudullisesti saavutetta-vissa.

Saavutettavuus: Työpaikkojen ja palveluiden hyvä saavutetta-vuus syntyy hyvien liikenneyhteyksien ja niihin tukeutuvan maankäytön yhteisvaikutuksesta.

Ekotehokkuus: Ilmastonmuutos ja muut tulevaisuuden haasteet vaativat määrätietoisia yhteisiä ponnistuksia ja kovia päätöksiä maankäytön, asumisen, liiken-teen, palveluiden ja elinkeinoelämän osalta.

Toteutettavuus: Investoinnit mahdollistavat kasvua. Yhdyskun-tarakentaminen ja palvelut maksavat, eikä ke-hittäminen onnistu ilman resursseja.

Yhteistyökyky: Rajaton metropoli tekee haasteista ja mahdollisuuksista yhteisiä. Kestävä ja taloudellinen kehittäminen onnistuu vain elinvoimaiselta ja yhteistyökykyiseltä Helsingin seudulta.

Näkökulmat:Kansainvälinen asema, Globaali kilpailu, Elin-keinot, Toimialojen tarpeet, Taloudellinen isku-kyky, Innovaatiot, Osaaminen, Koulutus, Työlli-syys, Uudet kasvualat

Näkökulmat:Asukkaat, Yhteisöt, Yhdyskunnat, Alueiden vah-vuudet ja erityispiirteet, Omailmeiset keskukset, Paikallisuus, Lähipalvelut, Yhteisöllisyys, Sosi-aalinen ulottuvuus, Monikulttuurisuus, Segre-gaation esto

Näkökulmat:Asuminen, Turvallisuus, Seudullisten palvelui-den sijoittaminen, Liikennepalvelut, Vapaa-ajan liikkuminen, Keskusten verkosto, Kulttuuri-, vir-kistys- ja luonnonympäristöt, Rakennettu ympä-ristö, Design

Näkökulmat:Maankäyttö, Kaupunkirakenne, Toiminnallinen alue- ja yhdyskuntarakenne, Asumisen, työpaik-kojen ja toimintojen sijoittuminen, Yhteydet, Kulkumuodot, Liikkumistarve, Autoriippuvuus, Liikkuminen, Maankäytön ja liikennejärjestel-män yhteensovittaminen.

Näkökulmat:Ilmastonmuutos, Ekotehokkuus, Kestävä kehitys, Energian tuotantoympäristöt, Rakennettu ympä-ristö

Näkökulmat:Tehokkuus, Kustannukset, Asuntotuotanto, In-vestoinnit, Rahoitus, Yhteisen maapolitiikan tarve, Yhdyskuntataloudellisesti edullinen yh-dyskuntarakenne.

Näkökulmat:Seudun sijainti ja asema, Tahtotila, Seudullinen näkökulma, Kilpailukyky, Monikulttuurisuus, Prosessit, Osallisuus, Yhteistyö, Koordinointi, Asuntorakentamisen kilpailutilanne

Teemat

Teemakuvat:

14

Helsingin seutu on toiminnallisesta kaupunki-alueesta muodostuva kokonaisuus, joka perus-tuu seudullisiin työ- ja asuntomarkkinoihin. Seutu on murrosvaiheessa, koska aikaisempi talouden kasvuveturi telekommunikaatiosektori on heikentynyt. Tulevaisuutta ei voida rakentaa edellisten vuosikymmenten vahvuuksien varaan. Talouteen tarvitaan uusia kasvualoja, jotka luo-vat työllisyyttä ja resursseja. Maankäyttö luo edellytykset menestyvälle elinkeinotoiminnal-le, mutta sillä on vain rajalliset mahdollisuudet vaikuttaa talouskehitykseen. Maankäyttö toimii osana muiden elinvoiman edellytyksien koko-naisuutta, kuten koulutusta, osaamista ja palve-luita.

Taloudellisuus ja tehokkuus sekä kaikkien alueiden keskinäinen tasaveroisuus ovat usein ristiriitaisia tavoitteita. Näkökulmana ei tulisi olla yritysten ja työpaikkojen jakaminen kuntien välillä. Eri toimialaryhmillä on erilainen sijoit-tumislogiikka:• Kauppa sekä julkiset ja markkinaehtoiset

kotitalouksien palvelut - saavutettavuus ja asukkaiden sijainti.

• Teollisuus ja logistiikka – logistinen saavu-tettavuus.

• Liike-elämän ja hallinnon palvelut (toimisto-työpaikat) – kommunikaatiosaavutettavuus, yhteistyökumppaneiden, asiakkaiden & työ-voiman saavutettavuus.

• Kaikki toimialaryhmät keskittyvät mutta eri perusteilla.

Toteuttamiskelpoisuus ja taloudellisuus ovat elinvoimaisuuden edellytyksiä. Verovaroilla ra-kennettavien ja ylläpidettävien perusrakenteiden

tulisi pysyä kilpailukykyä säilyttävällä tasolla. Pääkaupunkiseudulla on asemakaavoitettua toimitilavarantoa 2,2-kertaisesti asumisen va-rantoon verrattuna. Kehyskunnista ei ole vas-taavia lukuja, mutta esim. yleiskaavojen perus-teella tilanne lienee vähintään vastaavanlainen. Maanmittauslaitoksen tuoreiden tutkimusten mukaan kaupallis-teollisten tonttien varanto on Helsingin seudulla suuri suhteessa kysyntään, ja kaupallis-teollinen tonttimaa on viimeisten 20 vuoden aikana halventunut asuntotonttimaahan verrattuna noin 40 %.

Helsingin seutu on osa Itämeren alueen suur-kaupunkien verkostoa, jossa muutkin keskeiset kaupungit muuttuvat nopeasti. Helsingin seudun kansainvälisen saavutettavuuden parantamiseen on panostettava. Euroopan laajuisen liikennejär-jestelmän rooli tulee korostumaan EU:n aluepo-litiikassa. On tärkeää, että Helsingin seutu kyt-keytyy Itämeren alueen keskeisiin liikennekäytä-viin ja on mukana niitä kehittävissä hankkeissa.

Elinvoimaisuudesta

Näkökulmat:

Kansainvälinen asem

a, Globaali

kilpailu, Elinkeinot,

Toimialojen

tarpeet, Taloudellinen

iskukyky, Innovaatiot,

Osaaminen,

Koulutus, Työllisyys,

Uudet kasvualat

Kipupisteitä:• Helsingin seutu on yksi EU-alueen kal-

leimmista kaupunkialueista – maankäyttö on osa ongelmaa.

• Asumisen kalleus rajoittaa yritysten työ-voiman saantia.

• Seudulla rakennetaan ja ylläpidetään laa-jaa ja kallista perusrakennetta – hajautu-misen ylimääräiset kustannukset syövät kilpailukykyä.

• Kehittymättömät maaliikenteen yhteydet Baltian kautta Keski-Eurooppaan

15

Alue- ja yhdyskuntarakenne luo edellytykset elinvoimalle ja terveelle taloudelle. Työllisyys luo hyvinvointia. Helsingin seutu on yhtä työs-säkäyntialuetta ja kilpailee maailman muiden kansainvälisten kaupunkiseutujen kanssa. Seu-dun menestymisen elinehto on kansainvälinen verkottuminen.

Yritystoiminta sijoittuu alueille liiketoimin-taan perustuvilla kriteereillä. Seudusta muodos-tuu monikulttuurinen metropoli, jossa on toimi-va paikallistalous. Elinkeinoelämälle tarjoutuu riittävästi niiden vaatimuksia vastaavia sijoittu-mismahdollisuuksia erityisesti liikenteen solmu-kohtiin, mutta seudulla ollaan myös realistisia tarvittavan toimitilan määrän suhteen.

Osaamiselle, innovaatioille ja kasvulle on toi-mivat edellytykset ja innostava ympäristö. Yh-dyskuntarakenteen kustannukset hallitaan aiem-paa tarkemmin. Maankäyttöä kehitetään aidossa vuorovaikutuksessa elinkeinoelämän kanssa.

Toimintaperiaate: Maankäytön, asumisen, liikenteen, palveluiden ja elinkeinojen onnistuneella strategialla var-mistetaan edellytykset menestyvälle ja monipuo-liselle yritystoiminnalle. Elinkeinoille tarjotaan toimiva perusrakenne luomalla hyviä ja yritysten erilaisia tarpeita vastaavia sijoittumispaikkoja.

Strategisesti tähdätään taloudellisen toimin-nan kasautumisen etuihin, mutta tiettyjä osaa-misen alueita pyritään saamaan myös kehyskun-tiin, jotta kaikki seudun työpaikka-alueet voivat verkottua keskenään ja asukasrakenteen kanssa. Seudun eri osien erityisalat tunnistetaan, ja seu-dun kehittämisessä otetaan huomioon paikal-listalouden kasvava merkitys kansantaloudessa. Ydinalueen ulkopuolelle kehitetään seudun stra-tegioita täydentävää monimuotoista yritystoi-mintaa.

Hankkeisiin, jotka nostavat seudun imagoa ja parantavat vetovoimaa, panostetaan. Aktiivista yhteistyötä harjoitetaan seudun eri toimijoiden, valtion, naapuriseutujen sekä muun Suomen kanssa kaikkia toimijoita hyödyttävien ratkaisu-jen aikaansaamiseksi.

Toimenpiteitä:• Seudun kansainvälisten liikenneyhteyksien

saavutettavuuden kehittäminen, jotta met-ropolialue kytkeytyy tehokkaammin kotimai-siin, kansainvälisiin ja globaaleihin verkos-toihin: Lentorata, Pietarinrata, seudun logis-tiset käytävät ja Itämeren reitit Eurooppaan jne.

• MAL-työn (seminaarien ym.) laajentaminen siten, että mukaan kutsutaan kansainvälinen yritystoiminta, poliitikot, rakentajat ja raken-nuttajat ym.

• Uudentyyppisten osaamiskeskusten perusta-minen, esimerkiksi lähiruoan ja luomuvilje-lyn tai ekotehokkuuden kehittämiseksi.

• Seudullista yritysverkostopalvelun kehittämi-nen yhteistyönä.

• Seudun kilpailukykystrategioiden toimien tu-keminen (yhteistyö yliopistojen ja ammatti-korkeakoulujen kanssa, kampusalueiden ke-hittäminen, innovaatioympäristöt, julkisten hankintojen kehittäminen).

Tahtotila: Rajaton metropoli varmistaa seudun elinvoimaisuuden perustan

16

Helsingin seudulla on erilaisia paikallisia asioi-ta, joista asukkaat ovat eri syistä ylpeitä. Mo-nimuotoisuus voi olla paikallista ja laajempaa seudullista monimuotoisuutta. Urbaanisuus, maaseutumaisuus, rannikko-, harjualueet ja mo-nikulttuurisuus kuvaavat esimerkiksi seudullisia kokonaisuuksia. Monimuotoisuus on näin ollen oleellinen osa seudun kilpailukykyä.

Jokaisella asukkaalla ja yrityksillä on erilaisia tilanteita ja preferenssejä, jotka asettavat seu-dun kehittämiselle monimuotoisuuden haasteen. Vaikka lapsiperheet vaativatkin kunnan näkö-kulmasta aluksi kalliita palveluinvestointeja, saadaan pitkällä aikavälillä terve väestörakenne.

Fyysisen ympäristön ja maiseman monimuo-toisuus ja vaihtelevat tarpeet sekä eri alueiden taloudelliset profiilit ovat tärkeitä monimuotoi-suuden kehittämiskohteita. Täydennysrakenta-minen on tärkeä monimuotoisuuden vahvista-miskeino, koska silloin tarjoutuu usein mahdol-lisuus hallintamuodon suhteiden tai kaupunki-rakenteen muuttamiseen, esim. omistusasuntoja vuokra-asuntojen sijaan, kerrostaloalueille saa-daan pientaloja tai vaihtoehtoisesti nykyisille liian tehottomasti rakennetuille alueille saadaan kerrostaloja ja vuokra-asuntoja.

Seudun kuntien tehtävä on omista lähtö-kohdistaan parantaa asukkaidensa elintasoa ja vahvistaa omaa asemaansa, myös seudullisen kilpailun keinoin. Tämä ei ole sinänsä ongelma, vaan kannustaa tehokkuuteen, mutta seudun kokonaisuuden näkökulmasta saavutettavuuden kasvusta johtuva seudullinen rajattomuus johtaa kuitenkin helposti paikallisuuden katoamiseen ja kokonaisuuden kannalta kilpailun epätervei-siin piirteisiin. Monimuotoisuus on vahvuus, jota voi hyödyntää strategisesti kilpailun sijaan. Esimerkiksi maaseudulla on vähän asutusta ja siksi rauhallista. Keskuksissa on paljon asukkai-ta, palveluita ja kasautumiseduista hyötyviä toi-

mialoja. Siksi maaseudun ei pidä antaa muuttua suunnittelemattomaksi pientaloalueeksi, eikä taajamien antaa hajautua epätoimiviksi. Maa-hanmuutto tuo uusia arvoja ja mahdollistaa mo-nikulttuurisuuden kehittymistä.

Kipupisteitä:• Joidenkin alueiden taantuminen toisten

kehittyessä nopeammin. Erityisesti van-hojen taajama-alueiden asukkaiden ikä-rakenteen vanheneminen ja palveluiden väheneminen uusien asuinalueiden veto-voimaisuuden kasvaessa. Seudun eri alu-eiden paikalliskulttuurin, hiipuminen olisi uhka seudun monimuotoisuudelle, esim. rannikkoseutujen kulttuuri

• Segregaation kasvun, työttömyyden kas-vun jne. ongelmat kasaantuvat usein tiettyihin paikkoihin. Sen enempää huo-no-osaisuuden kuin hyväosaisuudenkaan kasautuminen ei ole toivottavaa.

• Vuokra-asuntotuotannon vähyys johtaa entistä jyrkempään segregaatioon, jos sa-maan paikkaan keskitetään sosiaalisten ongelmien syitä. Uudisrakentaminen ei riitä segregaation estämiseen. Pitää kiin-nittää huomiota myös olemassa olevaan rakennuskantaan.

• Kuntatalous riippuu osaltaan veronmak-sajista, joita kannattaa houkutella erilai-sin keinoin. Perustellun tasapainon hake-minen seudullisten ja paikallisten etujen välillä on haastavaa. Alueiden välinen kilpailu voi myös säilyä vaikka kuntaja-koa muutettaisiinkin.

• Paikallisen erityisyyden vaalimiseen voi liittyä muutosvastarinta ja ns. NIMBY-ilmiö.

Monimuotoisuudesta

Näkökulmat:

Asukkaat, Yhteisöt,

Yhdyskunnat, Alueiden

vahvuudet ja

erityispiirteet, Om

ailmeiset

keskukset, Paikallisuus,

Lähipalvelut, Yhteisöllisyys,

Sosiaalinen ulottuvuus,

Monikulttuurisuus, Segregaation esto

17

Jokaiseen yhteisöön ja paikkaan liittyy piirteitä, joiden yhdistelmä tekee niistä ainutlaatuisia. So-siaalisia yhteisöjä ja paikallisuutta tulee suojella ja vahvistaa, samalla kun pyritään estämään on-gelmien kasautuminen. Erilaiset alueet täyden-tävät toisiaan, esimerkiksi luonnonläheinen ja vehreä alue täydentää seudun urbaania keskusta.

Monimuotoisuutta hyödynnetään ja aluei-dentiteettejä korostetaan ja vahvistetaan suun-nitelmallisesti, eikä seutua ei pyritä yhdenmu-kaistamaan samaan muottiin. Esimerkiksi seu-dun sisäinen asuntokannan erilaisuus otetaan rikkautena, ei ongelmana. Jokaisella kunnalla on yhteisten tavoitteiden lisäksi omat strategi-ansa, painopistealueensa ja kasvutavoitteensa.

Toimintaperiaate:Paikallinen identiteetti, jota tuetaan seudullisel-la tasolla, määritellään ja luodaan yhteisöllisesti asukkaiden ja yhteisöjen itsensä toimesta. Sa-malla haetaan laajempia alueita, joiden erityis-piirteet tunnistetaan seudullisina vahvuuksina. Monimuotoisuudessa tähdätään tarkoituksen-mukaiseen seudulliseen kehittämiseen.

Alueita kehitetään paikallisista vahvuuksista lähtien ja niitä edelleen vahvistaen, sekä sosiaa-lisena että fyysisenä ympäristönä. Paikan hen-ki otetaan huomioon suunnittelussa. Käytetään positiivisia diskriminaatiotoimia paikallisten on-gelmien ratkaisuissa.

Täydennysrakentamisella ja tiivistämisellä säilytetään historiaa, kulttuuria, valmista identi-teettiä ja palveluita. Paikalliset vahvuudet mää-ritellään oikean tiedon pohjalta realistisesti, ei standardiratkaisuin toivotun lopputuloksen ai-kaansaamiseksi.

Imagoltaan heikompien kaupunginosien vahvuuksia nostetaan esiin ja pyritään koros-tamaan. Ongelmiin puututaan ja niitä ratkotaan yhdessä asukkaiden ja alueen muiden toimijoi-den kanssa. Uudet alueet luodaan todellisten tai saavutettavissa olevien paikallisten vahvuus-tekijöiden varaan. Olemassa olevat alueet huo-mioidaan yhtä lailla kuin uudet alueet, koska suurin osa asuntokannasta on joka tapauksessa olemassa olevaa ja esim. segregaatio kasautuu tyypillisesti vanhoille alueille.

Maahanmuuton kautta mahdollistetaan uu-sien arvojen ja monikulttuurisuuden kehittymi-nen. Ohjaamalla resursseja pyritään välttämään segregaation ja muiden sosiaalisten ongelmien leviäminen tietyillä alueilla.

Toimenpiteitä: • Kauppakeskittymien arviointi ja kielteisten

vaikutusten hallinta.• Sosiaalisten yhteisöjen ja kolmannen sekto-

rin vahvistamisen strategia.• Paikallisten ja monimuotoisten tapahtumien

ja toiminnallisuuden tukeminen.• Paikallisia piirteitä korostavat rakennus-

hankkeet, kuten pääkeskusten turistikohteet, monumentit, tunnelit, pysäköintilaitokset, raitiovaunut jne. Paikalliskeskusten osalta esim. palvelukeskittymät, kohtaamispaikat, paikalliskulttuuri, yhteydet keskuksiin jne.

• Vanhoja taajama-alueita elvyttävät, esikau-punkien renessanssi –tyyppiset hankkeet.

• Pääkaupunkiseudun ja valmisteltavan Hel-singin seudun kilpailukykystrategian paikal-listen linjausten tukeminen.

Tahtotila: Rajaton metropoli on suvaitseva ja kunnioittaa monimuotoisuutta

18

Viihtyvyys rakentuu turvallisuuden ja arjen toi-mivuuden pohjalle. Helsingin seutu on viihtyisä paikka asua ja elää koska se on myös toimiva. Monet hyvät asiat ovat saavutettavissa riippu-matta siitä minkä kunnan alueella ne sijaitsevat.

Toimivuus ja viihtyisyys ovat osa seudun kilpailukykyä. Helsingin seutua arvostetaankin jo maailmalla korkealle. Seutu koetaan kau-niiksi, toimivaksi, viihtyisäksi, turvalliseksi, dy-naamiseksi ja kehittyväksi kaupunkiseuduksi. Kulttuuri- ja vapaa-ajanpalvelut sekä turismi kukoistavat. Väljyys, merellisyys, luonnonlä-heisyys ja muut laatusanat luonnehtivat seu-tua. Merkittävät luontoalueet, viherkäytävät ja virkistysalueet ovat arvossa ja suojeltuja. Seutu on kuitenkin melko kallis paikka asua, ja asun-totuotantotavoitteista on jääty. Turvallisuus on seudun kuntien asuinalueiden suunnittelussa vetovoimatekijä.

Tyytyväisyys asumiseen kiinnittää ihmiset seudulle. Se on myös tärkeä tekijä seudun elin-voimaisuuden kannalta osaajien kiinnittämi-seen. ”Ongelmat asuntomarkkinoilla so. asumi-sen kalleus vaikeuttavat pääkaupunkiseudulle asettumista ja siellä viihtymistä. Pääkaupunki-seudun kannalta uhkana on, että osaajat muut-tavat seudulta pois”. Kehyskuntien yhdyskuntien mittakaava, asumisen hintataso, turvallisuus ja viihtyisyystekijät muodostavat niitä tekijöitä, jonka vuoksi mm. lapsiperheet sinne hakeutuvat

Kipupisteitä:• Monilla asuinalueilla on heikot palve-

lut, ja palveluverkkoa karsitaan edelleen. Yksityiset ja julkiset palvelut keskittyvät, mikä heikentää alueiden viihtyisyyttä, mistä tulee viesti: alu-etta ei kehitetä, jol-loin segregaatio kasvaa.

• Joukkoliikenteen palvelutaso on heikko monilla alueilla. Toisaalta harvaan asu-tuilla se ei ole mahdollista tai kannattavaa ja siksi se ei pitäisi olla aina suunnittelun lähtökohtakaan.

• Seudulla asutaan ja eletään usein kalliisti ja ahtaasti mikä vähentää viihtymistä.

• Asumisen ongelmana on asukkaiden kan-nalta teollisten rakentamisratkaisujen samanlai-suus. Toimijoita on liian vähän. Ryhmärakentaminen voisi olla yksi ratkai-suvaihtoehto.

• Seudullisesti sovittuja asuntotuotannon-tavoitteista (määrällisiä ja ARA-asuntoja koskevia) on jääty kauas jälkeen.

• Väestön ikääntyminen luo haasteita asun-tokannalle ja palveluille.

Toimivuudesta, turvallisuudesta ja viihtyisyydestä

Näkökulmat: Asum

inen, Turvallisuus, Seudullisten palveluiden sijoittaminen, Liikennepalvelut, Vapaa-ajan liikkum

inen, Keskusten verkosto, Kulttuuri-, virkistys- ja luonnonympäristöt,

Rakennettu ympäristö, Design.

19

Helsingin seutu on viihtyisä paikka asua ja elää koska se on myös toimiva. Monet hyvät asiat ja tärkeät toiminnot ovat seudullisesti saavutetta-vissa. Seudun asuntotarjonta on määrällisesti riittävän suuri ja tarjoaa mahdollisuuden koh-tuuhintaiseen asumiseen.

Riittävät yksityiset ja julkiset palvelut sekä joukkoliikenne toimivat koko seudulla. Asunto-kanta on monipuolinen ja tarjoaa valinnanmah-dollisuuksia iän, asuntokuntakoon, elämänvai-heen, tulotason ja arvostusten suhteen erilaisille kotitalouksille.

Asuinalueet ovat viihtyisiä ja turvallisia ja tarjoavat kohtuulliset lähipalvelut. Kaikista alu-eista pidetään huolta eikä sosiaalisia ongelmia päästetä keskittymään. Asuinalueilta on riittävät joukkoliikenteen yhteydet työpaikka-alueille ja palveluihin. Seudulla on hyvät ja toimivat vir-kistys- ja ulkoilumahdollisuudet.

Toimintaperiaate: Suunnittelun lähtökohdaksi otetaan laadukas elinympäristö, joka tukee hyvinvointia ja on-nellista elämää. Tuetaan myös yhteisöllisyyttä ja hyvinvointia tukevia alueellisia tapahtumia sekä turismia tukevaa vilkasta shoppailu- ja kulttuurielämää. Seudulliset vapaa-ajan klusterit suunnitellaan niin, että ne ovat saavutettavissa joukkoliikenteellä, tarpeen mukaan myös klo 16 jälkeen. Muualla lähipalvelut tulee järjestää niin että ne ovat saavutettavissa kävellen ja pyörällä. Täydennysrakentaminen ja toimintojen sekoitta-minen ovat hyviä ratkaisuja asuntoalueiden ke-hittämisessä ja monipuolistamisessa. Vältetään huono-osaisuuden keskittymistä toteuttamalla uudet asuinalueet monipuolisesti.

Huolehditaan riittävästä ja monipuolisesta tonttitarjonnasta asuntotuotantoa varten. Teh-dään yhteisiä strategisia asuntopoliittisia valin-toja. Parannetaan toimenpiteiden koordinointia. Kytketään muut toimijat mukaan (TEM, Kela, ...).

Tahtotila: Seudullinen kehittäminen lähtee asukkaiden tarpeista

Toimenpiteitä:• Seudullisesti merkittävien kohteiden määrit-

tely, jolla varmistetaan kaupallisten ja jul-kisten palveluiden sekä virkistys-, urheilu- ja kulttuuritapahtumien riittävyys.

• Jo olevan huono-osaisuuden keskittymisen lieventäminen panostamalla palveluihin (po-sitiivinen diskriminaatio) sekä monipuolista-malla vanhojen alueiden asuntokantaa täy-dennysrakentamisella.

• Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunni-telman toimenpiteiden toteuttaminen mm. kehittämällä joukkoliikennepalveluita ja laa-jentamalla yhtenäistä lippujärjestelmää.

• Seudullisten kilpailukykystrategioiden lin-jauksien tukeminen: kulttuuritapahtumien ”näyttämöiden” pitkäjänteinen kehittäminen, joista esimerkkinä World Design Capital-vuosi 2012.

20

Saavutettavuus paranee jos asuminen sijoittuu lähelle työpaikkoja tai palveluita tai kun näiden väliset yhteydet paranevat.

Saavutettavuudella on yhteys seudun elin-voimaisuuteen ja kasvuun, elämisen laatuun – ja myös liikenteen haittoihin ja kustannuksiin. Saavutettavuudella on paikallisia, seudullisia ja ulkoisia tasoja. Tähän mennessä saavutettavuut-ta on parannettu enemmän liikennejärjestelmää kehittämällä kuin seudun maankäyttöä ohjaa-malla.

Saavutettavuudesta

Näkökulmat: M

aankäyttö ja liikenneyhteydet, Kaupunkirakenne, Asumisen, työpaikkojen ja toim

intojen sijoittuminen, Liikkum

istarve eri kulkumuodoilla, Toim

innallinen yhdyskuntarakenne, Liikkum

inen ja liikenne, Autoriippuvuus, Täydentäminen, Eheyttäm

inen, Maankäytön ja liikennejärjestelm

än seudullinen yhteensovittaminen.

Kipupisteitä:• Asumisen sijoittuminen etäälle työssä-

käynti- ja palvelukeskuksista ja kestävän liikkumisen ulkopuolelle.

• Palveluiden, kuten kauppakeskusten, si-joittuminen etäälle asumisesta.

• Joukkoliikenteen puutteet poikittaisliiken-teessä ja poikittaisia runkoyhteyksiä tuke-van maankäytön kehittämisen haasteet.

• Idän suunnan raide- ja maankäyttöratkai-sujen avonainen tilanne.

• Uusien raidekäytävien valinta ja toteutus-järjestys.

21

Työpaikkojen ja palveluiden hyvä saavutetta-vuus syntyy hyvien liikenneyhteyksien ja niihin tukeutuvan maankäytön yhteisvaikutuksesta. Saavutettavuus paranee erityisesti yhdyskun-tarakenteen eheytymisen myötä, ei väyläinves-tointien ja matkojen pidentymisen kautta.

Liikkumistarve ja henkilöauto käyttö vähe-nee uuden rakentamisen kohdistuessa seudun ydinalueille olemassa olevien hyvien joukkolii-kenneyhteyksien tuntumaan ja toisaalta uusiin, hyvin saavutettaviin raideliikenteeseen tai jouk-koliikenteen laatukäytäviin tukeutuviin yhdys-kuntiin. Näillä alueilla on riittävästi kohtuuhin-taista ja monipuolista asuntotarjontaa.

Toimipaikat ja palvelut sekä vapaa-ajan pal-velut keskittyvät selkeästi keskuksiin ja jouk-koliikenteen solmukohtiin, joissa ne ovat hyvin saavutettavissa sekä paikallisesti että seudulli-

Toimenpiteitä:• Yhdyskuntarakenteen tiivistämistä ja täyden-

nysrakentamista tukevien joukkoliikenteen kehittämishankkeiden toteuttaminen Helsin-gin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman mukaisesti.

• Kävelyn ja pyöräilyn edellytysten parantami-nen (väylät, verkot, pyöräpysäköinti, pyörä-tarjonta) sekä liityntäliikenteen ja -pysäköin-nin kehittäminen.

• Nykyisen raideliikenteen toimivuuden pa-rantaminen investoimalla pullonkaulojen li-säkapasiteettiin ja nostamalla liikennöinnin laatua.

• Poikittaisen joukkoliikenteen ja tukeutuvan maankäytön lisäämismahdollisuuksien tutki-minen.

• Uusien raidekäytävien kokonaisvaltainen suunnittelu ja arviointi.

• Hajarakentamisen tehokkaamman ohjauksen mahdollistavan lainsäädännön valmistelu yhteistyössä valtion kanssa.

Toimintaperiaate: Yhdyskuntarakennetta tiivistetään ensin nykyi-sillä alueilla ja rakennetta täydennetään uusilla alueilla keskusten ympärillä. Kasvun ohjaami-sessa hyödynnetään nykyisten ja lähivuosina toteutuvien joukkoliikennekäytävien ja solmu-kohtien potentiaali sekä maankäytön että liiken-nejärjestelmän kehittämisen osalta. Vasta tämän jälkeen valitaan kasvusuunnat ja varaudutaan voimakkaampaan kasvuun.

Täydennetään maankäyttöä alueilla joilla on hyvät kestävän liikkumisen edellytykset. Täy-dentämisen jälkeen avataan uusia hyvin saavu-tettavia joukkoliikenteeseen tukeutuvia käytäviä yksi kerrallaan sen mukaan kuin liikennehank-keista ja maankäytöstä tulee yhdessä tehokkaasti toteutettavia. Ydinalueella maankäytön tiivistä-mistä tuetaan kehittämällä poikittaissuuntaista raideliikennettä ja nykyisissä säteittäisissä raide-käytävissä liikennöintiä tehostetaan. Siellä missä raideliikenne ei ole taloudellisesti kannattavaa, sitä täydennetään bussiliikenteellä.

Seudusta tehdään yhä saavutettavampi maankäytön ja liikenteen yhteispelillä varmis-tamalla, että uusi maankäyttö ohjataan ensi-vaiheessa nykyiseen yhdyskuntarakenteeseen ja olemassa olevaa raideverkkoa hyödynnetään tehokkaasti. Kehitetään liikennejärjestelmää ko-konaisvaltaisesti HLJ 2011:n toteuttamisen avul-la mm. joukkoliikennepalveluja kehittämällä, yhtenäistä lippujärjestelmää laajentamalla sekä kävelyn ja pyöräilyn käytön mahdollisuuksia pa-rantamalla. Liikenteen, maankäytön ja palvelui-den seudullinen suunnittelu yhdistetään.

Tahtotila: Maankäytön ja liikenteen yhteispelillä seudusta yhä saavutettavampi

sesti. Näin matkat ovat myös nykyistä luonte-vammin yhdistettävissä ja ketjutettavissa.

Kestävän liikkumisen edellytykset ovat ny-kyistä paremmat myös joukkoliikenteen paran-tuneen palvelutason, toimivien matkaketjujen sekä yhtenäisten lippu- ja informaatiojärjestel-mien ansiosta. Korkealaatuiset ja ekotehokkaat liikkumis- ja kuljetusmahdollisuudet edistävät Helsingin seudun kehitystä ja hyvinvointia.

22

Ilmastotavoitteet on asetettu kansainvälisessä ja kansallisessa päätöksenteossa erittäin korkeal-le. Useita toimia tutkitaan (mm. ERA 17) ja on jo toteutettukin, kuten rakentamisen energian-säästö- ja ilmastotavoitteiden asettaminen (EU direktiivit, hallituksen linjaukset), syöttötariffien käyttöönotto ja ajoneuvoverotuksen uudistus.

Seudulla on suuri tarve vähentää päästöjä ja tehostaa ekotehokkuutta yleisemminkin. Enna-koivia ja erityisesti rajoittavia päätöksiä on epä-mukavaa perustella asukkaille, mutta on myös lyhytnäköistä luvata että yhteiskunta voi jat-kossa turvata saman perusrakenteen ja palvelut riippumatta kunkin omista valinnoista esimer-kiksi hajaasutuksen ja liikkumisen suhteen.

Ekotehokkuutta kuvaavaa ja sen kehittä-mistä ohjaavaa seudullista karttaa ei ole ollut mahdollista vielä tehdä. Tavoitteiden ja ohjaa-misen kannalta näyttää kuitenkin muodostuvan kahdenlaisia alueita: niitä joiden ekotehokkuu-den hallinta voidaan hallita yhteisin resurssein keskitetysti esimerkiksi kaukolämpöverkkojen ja joukkoliikennejärjestelmien avulla; sekä niitä joihin täytyy luoda periaatteet paikallisille, oma-toimisille ekotehokkuuskäytännöille.

Keskitettyjen ratkaisujen alueiden ulkopuo-lelle jäävällä seudulla rakentamiselta edellytet-täisiin hajautetun ja omavaraisen energiantuo-tantojärjestelmän sekä muun perusrakenteen toteuttamista. Rakentaminen sallitaan, mutta ei yhteisillä resursseilla. Muita vastaavia ”ei-alu-eita” voivat olla tietyt tulvaherkät ranta-alueet, suojellut tai muuten tärkeät viheralueet.

Näkökulmat: Ilm

astonmuutos, Ekotehokkuus, Kestävä kehitys, Energian tuotantoym

päristöt, Rakennettu ympäristö

Ekotehokkuudesta

Kipupisteitä:• Ilmastotavoitteista voi tulla useissa ske-

naarioissa muut kriteerit ylittävä ”eko-loginen imperatiivi”, sillä ekotehokkuus voi olla tulevaisuudessa pakko varmistaa, jotta muiden kestävyyden dimensioiden, talouden ja sosiaalisuuden, ylläpitäminen olisi edelleen mahdollista.

• Jos ilmastotavoitteita ei saavuteta, ko-rostuu jatkossa varautumistarve erilaisiin yllättäviin ja kalliisiin toimintaympäristön muutoksiin.

• Korjaus- ja uudisrakentamisen kustannus-ten nousu ja muut ekologisuutta paranta-vien toimien kustannukset.

• Tavoitteiden saavuttaminen vaatinee jos-sain määrin saavutetuista eduista tai mu-kavuus tasoista tinkimistä.

• Vaadittavien kovien päätöksien seuraus-ten jakaminen yhteisvastuullisesti.

23

Toimintaperiaate:Hajarakentamista ehkäistään ohjaamalla pienta-lorakentamista nykyistä enemmän taajamiin ja kyläkeskuksiin, mm. osayleiskaavoituksen kei-noin. Yksityisautoilun haittoja, erityisesti pääs-töjä, vähennetään suosimalla raide- ja muuta joukkoliikennettä, kävelyä ja pyöräilyä sekä huolehtimalla siitä, että liikenteen tarvitsema energia on hiilineutraalia tai vähähiilisesti tuo-tettua.

Energiatehokkuutta lisätään, tavoitteena uu-siutuvia energianlähteitä hyödyntävät ja kestä-villä kulkumuodoilla hyvin saavutettavat yh-dyskunnat. Kaavoituksella luodaan edellytykset uusiutuvia energianlähteitä hyödyntäville yh-dyskunnille sekä varaudutaan energiahuollon järjestämiseen tulevaisuudessa mahdollisesti ny-kyisestä poikkeavin tavoin.

Tulevaisuuden energiantuotannon, esimer-kiksi merilämmön, tuulivoiman sekä jätteiden ja jätevesien nykyistä laajemman hyödyntämi-sen edellyttämiin tilatarpeisiin varaudutaan. Hajautetun pienenergiantuotannon edellyttä-mät maankäyttöratkaisut huomioidaan. Kaa-voituksen mahdollisuudet ohjata rakentamista energiataloudellisesti suotuisasti hyödynnetään. Hiilinielujen ja puurakentamisen mahdollisuudet hyödynnetään.

Tahtotila: Seudun on oltava tehokas - erityisesti ekotehokas

Ilmastonmuutos ja muut tulevaisuuden haasteet vaativat määrätietoisia yhteisiä ponnistuksia ja kovia päätöksiä maankäytön, asumisen, liiken-teen, palveluiden ja elinkeinoelämän osalta. EU:n, valtakunnan ja seudun tasolla asetetut ilmastotavoitteet saavutetaan. Maankäytön rat-kaisuilla vähennetään liikkumisen tarvetta ja parannetaan energiatehokkuutta. Eri osapuolil-le mahdollisesti koituvien haittojen vaikutuksia lievennetään ja kustannuksia jaetaan seudulla yhteisvastuullisesti.

Seudullisten toimien kehittämistä jatketaan

Toimenpiteitä:• Tehostetaan hajarakentamisen ohjausta val-

takunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti. Määritellään esim. strategisissa yleiskaavoissa hajarakentamisen ohjaustoi-met ja rakentamisen määrä osa-alueittain.

• Edistetään raide- ja muuta joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn kehittämistä Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman to-teuttamisen avulla: mm. joukkoliikenteen palvelutasoparannukset, yhtenäinen lippu-järjestelmä, kevyen liikenteen väylät.

• Seurataan seudun energiatasetta. Lisätään Helsingin seudun kuntien ja valtion välisen aiesopimuksen seurantaan uusien asuntojen energialuokituksen tilastointi kunnittain.

• Luodaan aidosti motivoiva taloudellinen kannustinverojärjestelmä energia- ja materi-aalitehokkuuden lisäämiseen sekä uudis- että korjausrakentamisessa. Valtion korkotukilai-nat suunnataan materiaali- ja energiatehok-kaisiin kohteisiin.

• Jatketaan selvityksiä liikennemaksujen käyt-tömahdollisuuksista.

• Kehitetään henkilökohtaisen kulutuksen hii-lijalanjäljen seurantajärjestelmä.

• Edistetään vähäpäästöisten ja ekotehokkai-den liikennemuotojen käyttöönottoa, esim. sähköauton latausverkon toteuttamista.

yhteistyössä valtion kanssa. Seutu toimii kehi-tyksen kärjessä mikä tuottaa uuttaa teknologiaa ja uusia vientimahdollisuuksia.

24

Toteuttamiskelpoinen: miten saadaan aikaan se mitä on ajateltu? Hyvin suunniteltu on enintään puoliksi tehty, eikä saa vielä oikeasti aikaan ha-luttuja vaikutuksia. Esimerkiksi kaavan tekemi-sen jälkeen alkavat toteuttamisen ongelmat.

Eri toimintojen sijoittuminen vaikuttaa rat-kaisevasti yhdyskuntarakenteen toimivuuteen ja siitä kunnalle, asukkaille ja yrityksille aiheu-tuviin taloudellisiin vaikutuksiin. Suurimmat kustannukset kertyvät asunto- ja toimitilaraken-tamisesta, kunnallisista palveluista, liikenteestä sekä infrastruktuuriverkon rakentamisesta. Yh-dyskuntarakenne vaikuttaa oleellisesti näiden kustannusten muodostumiseen.

Maankäyttöratkaisuilla sidotaan myös suuria pääomia pitkäksi ajaksi rakennuksiin ja kunnal-listekniikkaan. Tänään tehtävien yhdyskuntara-kennetta koskevien ratkaisujen vaikutukset ovat pitkäkestoisia ja niitä saattaa olla vaikeaa tai kallista muuttaa myöhemmin – mahdolliset hyö-dyt tai haitat siirtyvät seuraaville sukupolville.

Olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta täy-dentävä rakentaminen tuo kustannussäästöjä, koska silloin voidaan hyödyntää ja tehostaa jo tehtyjä investointeja liikenteen ja teknisen huol-lon verkostoihin ja palveluihin. Koska täyden-nysrakentamisalueet sijoittuvat yhdyskuntara-kenteen sisään, merkittäviä säästöjä kertyy myös liikkumiskustannuksissa.

Rahoituksen järjestäminen on vaikeimpia päätöksenteko-ongelmia. Yhteisistä periaatteista sopiminen auttaa yhteisvastuun ja luottamuksen kasvattamisessa. Laskelmia on tämän jälkeen myös suhteellisen helppo tehdä. ”Käyttäjä mak-saa” ja ”hyötyjä/aiheuttaja maksaa” –periaatteita ei ole vielä onnistuttu lanseeraamaan fiskaali-seen verorahoitukseen tottuneessa Suomessa.

Näkökulmat: Tehokkuus, Kustannukset, Asuntotuotanto, Investoinnit, Rahoitus, Yhteisen m

aapolitiikan tarve, Yhdyskuntataloudellisesti edullinen yhdyskuntarakenne.

Toteuttamiskelpoisuudesta

Kipupisteitä:• Maapolitiikan ratkaisut jotta mm. tiivistä-

minen on mahdollista. Kuntia ei tarvitse yhdenmukaistaa, mutta niiden tulisi olla synkroonissa keskenään (omista lähtö-kohdistaan).

• Hajarakentamisen toteutuminen osin suunnittelemattomasti.

• Kaavavarannot taajamissa ovat ajan myö-tä pirstaloituneet, kun taas rakentajat ha-kevat suurempia kokonaisuuksia. Heitä ei kiinnosta yksittäinen, pienimuotoinen rakentaminen, vaan heille olisi tarjottava riittävän suuri taloudellinen porkkana.

• Osaa joidenkin alueiden vanhojen asema-kaavojen varannoista on vaikea toteuttaa, jolloin kaavoja olisi uudistettava.

• Nykyisten keskusten, erityisesti kehyskun-tien paikalliskeskusten, tiivistäminen niin tiiviiksi, että se mahdollistaa joukkoliiken-teen kehittämisen. Ei tulisi hukata mah-dollisuuksia, vaan tehdä kerralla riittävän tiivistä. Tällä säästetään kunnallisteknisiä kustannuksia.

• Uudet, merkittävätkin asuinrakentamis-kohteet eivät ole aina perustutuneet jouk-koliikenteen käyttömahdollisuuteen

• Liikennejärjestelmän hoidon ja ylläpidon sekä liikennehankkeiden rahoittamisen vaatimat uudet tulolähteet nykyisessä ta-loudellisessa tilanteessa. Näitä voivat olla esimerkiksi joukkoliikenteen vyöhykemal-lit ja ajoneuvoliikenteen maksut.

• Kuntien kasvuprosentti on kipurajoilla sil-loin kun se ylittää kahden prosentin vuo-tuisen kasvun.

25

Investoinnit mahdollistavat kasvua. Yhdyskun-tarakentaminen ja palvelut maksavat, eikä kehit-täminen onnistu ilman resursseja. Hyvin saavu-tettava ja ekologisesti kestävä Rajaton Metropoli on myös yhdyskuntataloudellisesti edullinen ja rahoituksen kannalta toteuttamiskelpoinen.

Toteuttaminen realisoi elinvoimaisuuden kasvun. Rahoittamisen perusteena on kuntien ja kuntalaisten hyöty tehtävistä investoinneista ja ylläpidosta. Yhteisesti sovittuihin, mm. MAL-ai-esopimusten muodossa tehtyihin liikennejärjes-telmän kehittämistoimiin, asuntotuotantotavoit-teisiin sekä asumisen, työpaikkojen ja palvelui-den sijoittumisperiaatteisiin sitoudutaan.

Riittävä kaavoitus sekä kohtuuhintainen asuntotuotanto varmistetaan seudullisella ta-

Toimintaperiaate:Maankäytön suunnittelun ja kehittämisen pe-rustaksi muodostetaan selkeä näkemys seudun alue- ja yhdyskuntarakenteellisesta kokonaisuu-desta, eri toimintojen sijoittumisesta sekä kär-kihankkeista. Tämä edellyttää myös aktiivista ja ennakoivaa yhteistä maankäytön suunnittelua ja maapolitiikkaa.

Strategian toteuttamisen rahoitus varmiste-taan luomalla seututason toteuttamiskelpoinen ja houkutteleva investointi- ja ylläpito-ohjelma yhteistä päätöksentekoa vaativista hankkeista. Tehostetaan myös pienten, kustannustehok-kaiden hankkeiden hyödyntämistä (nk. KUHA-hankkeet, HLJ). Määritellään yhteisesti selkeät priorisointiperiaatteet, esimerkiksi toteutetta-vuuden, kilpailukykyyn ja yhteiskuntataloudel-lisen tehokkuuteen sekä kestävään kehitykseen perustuen.

Luodaan toimivat rahoitusjärjestelmät ja houkuttelevat tukimuodot, joiden avulla hank-keiden seudullinen toteuttaminen on järkevää. Strategisen näkemyksen ja seudullisen sovun ohella suunnitellaan myös keinot ohjata maan-käyttöä halutulla tavalla, halutuilla alueilla ja halutulla aikataululla käytännössä. Maankäytön suunnittelu sovitetaan yhteen liikennejärjestel-mäsuunnittelun kanssa.

Seudun toimivuutta ja viihtyvyyttä paranne-taan koordinoidusti paikallista monimuotoisuut-ta kunnioittaen. Huolehditaan asuntotuotanto-tavoitteiden noudattamisesta mm. aktiivisen seurannan avulla. Parannetaan aktiivisella maa-politiikalla ja kaavoituksella riittävää, kohtuu-hintaista ja monipuolista asuntotarjontaa kes-kuksissa, niiden läheisyydessä ja solmukohdissa.

Toimenpiteitä:• Asuin-, toimitila- ja infrarakentamisen mer-

kittävimpien painopistealueiden määrittely sekä niiden mitoitus, kustannukset ja toteut-tamisen ajoitus.

• Valtion ja kuntien yhteisesti rahoitettavien ”rajattomien investointien” määrittely.

• Toimivasta seudullisesta rahoitustavasta ja taloudellisesta ohjauskeinoista päättäminen, esimerkiksi seudullisen fiskaalinen rahoitus-mekanismin tai käyttäjä/hyötyjä/aiheuttaja maksaa –periaatteen sovelluksena (ruuhka-/tiemaksut, maankäyttösopimukset)

Tahtotila: Seutu sitoutuu taloudellisen ja kehittämiskelpoisen strategian rahoittamiseen

solla koska elinvoimaisuus, monimuotoisuus, toimivuus, saavutettavuus ja ekologinen kes-tävyys eivät ole kokonaisuutena ratkaistavissa kuntatasolla. Oleellista on saada paitsi yhteisiä päätöksiä, myös varmistaa niiden toteuttaminen paikallisesti.

26

Helsingin seutu menestyy tavallisesti hyvin kan-sainvälisissä vertailuissa, sillä se on toimiva ja viihtyisä. Seutu on toisaalta Euroalueen kallein kaupunkiseutu – maankäyttö vaikuttaa asumi-sen ja liikkumisen hintaan. Liikenne ja maan-käyttö on nähtävä osana kokonaisuutta, johon kuuluvat myös yritystoiminta, työ, asuminen, koulutus, palveluverkostot. Helsingin seudun yh-teinen kehityskuva muodostaa kokonaisuuden, josta saadaan huomattavasti vahvempi kuin mi-hin kunnat erikseen pystyisivät.

Helsingin seutu nähdään muualla Suomessa usein kilpailijana, mikä ei ole järkevää, sillä se toimii koko Suomen veturina. Myös kuntien vä-lisen kilpailun lisääntyminen huolestuttaa ja yh-teistyön lisäämisen tarve tunnustetaan seudulla. Helsingin seudun yhteistyökokous hyväksyi ko-kouksessaan 8.4.2011 ns. HOT-ryhmän esittämät hallitusohjelmatavoitteet , jossa todetaan mm. seuraavaa:

“Helsingin seudulle tarvitaan MAL - aiesopi-musta ja Helsingin seudun liikennejärjestelmää tukeva kaavallinen yhteinen näkemys. Samalla kootaan yhteen tällä hetkellä hajanaista ja pääl-lekkäistä suunnittelua ja valmistelua, edistetään demokraattista päätöksentekoa ja selkiinnyte-tään toimijoiden välistä työnjakoa. Tavoittee-na on yksinkertaistaa, tehostaa ja selkiinnyttää

Näkökulmat: Seudun sijainti ja asem

a, Tahtotila, Seudullinen näkökulma, Kilpailukyky, M

onikulttuurisuus, Prosessit, Osallisuus, Yhteistyö, Koordinointi, Asuntorakentamisen kilpailutilanne

Yhteistyökyvystä

Kipupisteitä:• Seudun tiiviiden ”ytimien” ja harvaan-

asuttujen ”reunojen” vastakkainasettelu.• Suunnittelu ja ohjaus ei ole riittävän teho-

kasta ja vaikuttavaa enää yhden kunnan toimesta eikä erillisratkaisuina. ”Oman toimen ohessa” tapahtuva seudullisen päätöksenteon valmistelu ei ole toisaalta kaikilta osin riittävää. Seudulliset proses-sit ovat monisyisiä ja -mutkaisia. Seudul-lista päätöksentekoa vaivaa myös luotta-muksen puute.

• Hyötyjen ja kustannusten epätasainen ja-kautuminen.

• Seudullisten suunnitelmien toimenpitei-den rahoitus.

nykyistä seudullisten palvelujen suunnittelua ja päätöksentekoa erityisesti Helsingin seudun alu-een maankäytön, asumisen, liikenteen ja ympä-ristön osalta demokratian lisäämiseksi, kilpailu-kyvyn vahvistamiseksi ja segregaation ehkäise-miseksi.”

27

Rajaton metropoli tekee haasteista ja mahdol-lisuuksista yhteisiä. Kestävä ja taloudellinen kehittäminen onnistuu vain elinvoimaiselta ja yhteistyökykyiseltä Helsingin seudulta. Seudul-lisuus kunnioittaa ja vahvistaa myös alueiden paikallisia piirteitä. Elinvoimaista metropolia kehitetään tiivistämällä, vahvistamalla verkko-rakennetta ja tukemalla alueiden monimuotoi-suutta.

Kuntien yhteinen etu on yksinkertaistaa, te-hostaa ja selkiinnyttää nykyistä seudullisten pal-velujen suunnittelua ja päätöksentekoa erityises-ti Helsingin seudun alueen maankäytön, asumi-sen, liikenteen ja ympäristön osalta demokratian lisäämiseksi, kilpailukyvyn vahvistamiseksi ja segregaation ehkäisemiseksi. Toimenpiteiden ta-voitteena tulee olla kustannustehokkuus, edus-tavuus, avoimuus ja selkeys kilpailussa muiden

Toimintaperiaate:Seudullisuudesta ja paikallisuudesta yhdistetään tasapainoinen kokonaisuus

Yhteistyötä kehitetään edelleen tunnustamal-la seudullinen yhteisvastuu ja seudun eri osien ominaispiirteet. Metropolialueen etua laajasti ja pitkällä aikavälillä kokonaisuutena kehittävään yhteistyöhön sitoudutaan aidosti.

Maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteen-sovittamista kehitetään edelleen siten, että se vastaa nykyrakenteita paremmin kustannuste-hokkuuden, edustavuuden sekä hallinnon avoi-muuden ja selkeyden vaatimuksiin kilpailtaessa muiden Euroopan metropolien kanssa.

Periaatteena on tiivistää ja täydentää sekä tukea seudun verkostomaisuutta ja monimuo-toisuutta. Seudun suunnittelussa otetaan laa-ja ja pitkän aikavälin näkökulma. Kehitetään koordinointia sekä yhteisiä toimia maapolitiikan edistämiseksi. Edistetään demokraattista päätök-sentekoa ja selkiinnytetään toimijoiden välistä työnjakoa. Kehitetään ja ”institutionalisoidaan” meneillään olevan ensimmäisen MAL-sopimuk-sen neuvottelukäytäntöä valtion kanssa.

Tehostetaan kaksisuuntaista vuorovaikutusta eri tavoin seudullisten ja kunnallisten toimijoi-den sekä alueen elinkeinoelämän ja kansalaisten välillä. Kokeillaan uusia vuorovaikutuksen me-netelmiä, kuten avoimia ja suorana lähetettäviä kuulemistilaisuuksia. Jatketaan tietovarantojen avaamista yhä laajemmin yleiseen käyttöön.

Toimenpiteitä:• Konkretisoidaan ns. HOT-ryhmän esittämä

”tällä hetkellä hajanaisen ja päällekkäisen suunnittelun ja valmistelun yhteen kokoami-nen ja päätöksenteon vahvistaminen”.

• Kunnallisen vastakkainasettelun ja kilpailun järkeistäminen sopimalla yhteisistä maapoli-tiikan periaatteista.

• Muodostetaan Helsingin seudun liikennejär-jestelmää ja maankäytön kehittämistä tukeva kaavallinen yhteinen näkemys esimerkiksi metropolikaavan muodossa vuoteen 2020 mennessä. Tämä edellyttänee myös lainsää-däntöä.

• Suunnittelun, toteutuksen, toimintojen jär-jestämistä ja rahoitusta koskevat tehokkaat kumppanuus- ja PPP-hankkeet.

Tahtotila: Rajattoman metropolin visio toteutuu yhteistyössä

Euroopan metropolien kanssa. Liikenteen ja maankäytön pitää tukea kestävää kasvua. Seu-dullinen koordinointi suunnittelussa ja maapo-litiikassa on välttämätöntä tavoitteiden saavut-tamisessa.

28

29

Kehityskuvan roolista MAL-yhteistyössä

MAL-kehityskuvan keskeisenä tehtävänä on toimia maankäyttöä, erityisesti asumista ja lii-kennettä yhteen sovittavana suunnittelu- ja to-teutuspoliittisena asiakirjana, joka auttaa koko seudun toimijoiden yhteisen tahtotilan muo-dostamisessa ja myös päätöksenteon kipupis-teiden kartoittamisessa. Kehityskuva ei asetu maankäyttö ja rakennuslain (MRL:n) kaavajär-jestelmän osaksi, vaan se on vapaamuotoinen ja avoin kehitystyökalu. Kuntien sitoutumista tavoitteisiin voidaan kehityskuvan pohjalta jat-kossa vahvistaa myös kuntien ja valtion välisillä sopimusmenettelyillä (aiesopimuksilla) tai kaa-voitustoimin.

MAL-kehityskuvaa laaditaan nykyisessä kunnallisessa ja seudullisessa toimintaympäris-tössä. Kehityskuvassa tavoiteltavan ”rajattoman metropolin” ideana on ollut kunta- ja hallinto-rajat ylittävä toimijoiden yhteistyö. Tavoitteena on myös löytää kuntien ja kuntaryhmien omia erityisvahvuuksia yhteisellä seudulla.

Kehityskuvaan liittyy erilaisia näkökulmia, kuten esimerkiksi:• seudun kilpailukyky,• eri alueiden omaleimaisuus, erikoistuminen

ja niiden välinen vuorovaikutus (tehokas verkostoituminen),

• seudullinen kilpailu,• kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiselle

asetetut tavoitteet,• yhdyskuntataloudellinen tehokkuus ja kunta-

talous,• kulttuuri- ja muiden ympäristöjen kestävä

kehittäminen,

• liikennejärjestelmän toimivuus etenkin jouk-koliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn osalta,

• maankäytön potentiaalit ja kuntien omat ke-hittämisstrategiat,

• seudullinen kokonaisnäkemys maankäytön ja liikenteen kehittämisestä, sekä

• maaseudun kehittämistarpeet vs. haja-asu-tuksen ongelmat.

Kehityskuva konkretisoi seudun yhteisen tahto-tilan ja vision kartan muotoon. Helsingin seu-dun vision mukaan ”seutu on kehittyvä tieteen, taiteen, luovuuden ja oppimiskyvyn sekä hyvien palvelujen voimaan perustuva maailmanluo-kan liiketoiminta- ja innovaatiokeskus, jonka menestys koituu asukkaiden hyvinvoinnin ja koko Suomen hyväksi. Metropolialuetta kehite-tään yhtenäisesti toimivana alueena, jossa on luonnonläheinen ympäristö ja hyvä asua, oppia, työskennellä sekä yrittää. Seudun eheä yhdys-kuntarakenne on hyviin joukkoliikenneyhteyk-siin perustuva, toiminnoiltaan monipuolinen, ekotehokas ja vähähiilinen. Tiiviin ydinalueen ympärillä on omailmeisten keskusten verkosto.”

Kehityskuva ilmentää seudun tahtotilaa. Ide-ana on tiivis urbaani, raiteisiin tukeutuva ydin-alue ja raiteisiin tai muuhun kestävään liikkumi-seen (joukkoliikenne, kävely, pyöräily) tukeutu-va muu seutu.

Kehityskuvaprosessi ilmentää puolestaan seudun yhteistyön tilaa. Prosessin aikana huo-mattiin, että useista asioista on niin erilaisia kä-sityksiä, että kovin yksityiskohtaisesta kehitys-kuvasta ei voida tällä hetkellä päättää. Asiakir-jassa esitetään siksi sekä kannessa symbolinen ajatus riikinkukosta että alla yksityiskohtaisempi kehityskuvakartta. Tärkeä osa kehityskuvaa ovat myös kartan luonnehdinta, esitetyt periaatteet ja tarkennukset, joita ei ole voitu kuvata kartassa.

Johtopäätöksiä

Keskustatoim

intojen vyöhyke

Esikaupunkien renessanssi -vyöhyke

Kuntakeskus

Toiminnallisesti aktiivinen m

aaseutuvyöhyke

Seudullinen virkistys- ja luontovyöhyke

Toiminnallisesti aktiivinen saaristovyöhyke

Logistiikka- ja työpaikkavyöhyke

Tieliikenteen pääyhteys

Raideliikenteen runkoyhteys

MAL-neuvottelukunnan puheenvuoro Helsingin seudun kehityskuvasta 2050. Kuvan tarkoituksena ei ole osoittaa uusia taajam

ia tai väylähankeeita eikä niiden tarkkaa sijaintia vaan visualisoida skem

aattisesti seudun yleispiirteinen kehitys ja toteuttamispolku oheisen tekstin m

ukaan.

31

Rajattoman metropolin kuva ilmentää seudun tahtotilaaKeskustelun pohjaksi muodostetun kehityskuvan ja sen toteuttamisstrategian pääpiirteet ovat:

• Kantakaupunki laajenee Seurasaarenselän ja Vanhankaupunginselän ympärille elinkeinojen kasautumisvaikutuksen ja kilpailukyvyn vahvis-tamiseksi. Uuteen kantakaupunkiin sijoittuvat seudun nykyiset ja tulevat hallinto-, innovaa-tio- ja tutkimusklusterit. Asumista kehitetään uudessa kantakaupungissa tiiviinä ja yhtenäise-nä jalankulku- ja pyöräliikenteeseen sekä jouk-koliikenteeseen perustuvana kaupunkimaisena rakenteena hyödyntäen palveluiden läheisyyttä.

• Seutu ja sen ydin kytkeytyvät vahvasti koko valtakuntaan Lentoradan, Pietarinradan ja mui-den yhteyksien avulla. Teollisuus- ja logistiik-kavyöhykkeet sijoitetaan näihin käytäviin. Len-tokenttä/Aviapolis sekä Vuosaaren satama on kansainvälisten yhteyksien solmukohtia. Len-tokenttä/Aviapolis kytketään yhdyskuntaraken-teellisesti tiiviisti Pasilaan ja kantakaupunkiin. Sieltä meriyhteydet (ja mahdollisesti pitkällä ai-kavälillä tunneli) jatkuvat kohti Baltiaa ja EU:a.

• Keskusta-Pasila-Lentokenttä-akseli ja uusi kantakaupunki muodostuvat monipuolisesta sekä asumista että työpaikkoja (Turismi, hallin-to, palvelut, kulttuuri jne.) sisältävästä metropo-lin ydinkaupunkirakenteesta. Keski-Pasila kehit-tyy seudun yhdeksi painopisteeksi, jossa suuren mittaluokan toimitilakehittäminen ja yritysten kasautuminen on vielä mahdollista ja joka on erittäin hyvin saavutettavissa koko seudulta. Pitkällä aikavälillä kehitetään myös Ristikydön aluetta uutena asuinalueena ja logistiikan kes-kuksena raideliikenteen solmukohdassa.

• Taloudellinen ja ekotehokas seutu on tiivis ja kasvaa ensi sijassa ’sisäänpäin’ vahvoilla jouk-koliikennevyöhykkeillä, jotka ulottuvat kehys-alueen paikalliskeskuksiin. Käytävissä pyritään urbaaniin korttelimaiseen helminauhaan ja ky-lien ’rihmastoon’.

• Kantakaupunkia ympäröivässä yhtenäisessä tiiviissä asumisen rakenteessa jo olevia kaupun-ginosia kehitetään elävinä poikittaissuuntaisi-na raideliikennekäytävinä joissa asuntokantaa eheytetään, täydennetään ja monipuolistetaan.

• Säteittäissuuntainen kasvu ajoittuu aluksi raideliikenteen olevien runkoyhteyksien va-raan ranta- ja pääradan kehityskäytäviin. Poh-joissuuntainen akseli levenee edelleen ytimes-tä käsin. Rakenteilla oleva Länsimetro on alku vahvalle rannikon suuntaiselle akselille, joka rantaradan ja länsimetron kehitysvyöhykkeiltä jatkuu Pasilan ja Viikin ja Itä-Helsingin kautta Östersundomiin ja eteenpäin.

• Pääkaupunkiseudun ulkopuolella kehitetään seutukeskusten ja paikalliskeskusten poikittais-suuntaisia vuorovaikutuksia ja yhteyksiä ver-kostoituvan monikeskusmallin mukaisesti. Seu-tukeskukset toimivat seudullisella tasolla ’sisältä ulos’ eli vahvistavat monimuotoista kokonai-suutta omien ominaispiirteidensä ja vahvuuk-siensa kautta.

• Bussiliikenteellä on seudulla jatkossakin mer-kittävä rooli joukkoliikenteen runkona toimivan raideliikenteen täydentäjänä ja keskusverkoston poikittaissuuntaisten joukkoliikennepalveluiden rungon kehittämisessä tieverkon varaan tarpeen mukaan.

• Kasvu suuntautuu olemassa olevien käytävien hyvien sijoittumismahdollisuuksien tyrehtyessä uusiin kehityskäytäviin, jotka kasvavat tarpeen mukaan seudun ytimestä ulospäin. Uudet käytä-vät rakennetaan yhteis- ja yhdyskuntataloudelli-suuden mukaisessa järjestyksessä yksi kerrallaan riittävän tiiviiksi.

• Maankäytön kasvutarpeet sekä kansallisten ja kansainvälisten vuorovaikutusten kasvu esim. uusina kaukoliikenteen raideyhteyksinä vaikut-tavat seudullisten strategioiden ajoitukseen. Tu-levaisuuden kehityskäytävien toteuttamismah-dollisuuksia ja tehokkuutta ei vaaranneta esim. väljällä rakentamisella.

• Kantakaupungin rantavyöhykkeellä ja ranni-kolla yleisemmin korostetaan seudun merellistä identiteettiä. Sisämaassa korostuvat puolestaan maanviljelyn kulttuurimaisemat ja laajat vi-hervyöhykkeet, jotka ulottuvat seudun ytimeen asti. Viherkäytävät rajaavat urbaanien alueiden kasvua selvärajaisesti. Maankäyttöä tiivistetään seudullisissa keskuksissa, paikalliskeskuksissa ja asemanseuduilla, jolloin vältetään niiden leviä-minen tarpeettomasti virkistys- ja vihervyöhyk-keille.

32

Hyvä strategia varautuu myös toimintaympäristön muutoksiinKehityskuvan aikajänne on erittäin pitkä, ulottu-en vuoteen 2050 ja käytännössä vielä vuosikym-meniä eteenpäin. On selvää, että monet tämän hetken suunnitteluun vaikuttavat olosuhteet ja toimintatavat tulevat muuttumaan. Seudun ke-hittämisstrategian ja kehityskuvan tulee olla joustava muun muassa seuraavien toimintaym-päristön muutosten suhteen:• Jos seudun kasvu jatkuu nopeana, haastee-

na on asuntotonttien kaavoituksen ja perus-rakenteen toteuttamisen pysyminen kasva-van kysynnän vauhdissa, ruuhkautuminen, maankäytön pullonkaulat sekä kustannusten nousu. Seurauksena on asumisen hinnan nousu siitä aiheutuvine ongelmineen.

• Sen sijaan jos seudun kasvu hidastuu pitkä-aikaisesti, myös maankäyttöön kohdistuvan kysynnän kasvu on hidasta. Riskinä ovat työttömyyden ja siihen liittyvien sosiaalis-ten ongelmien lisääntyminen sekä ongelmien alueellinen kasautuminen. Seudun kasvu-suuntien välillä on hitaan kasvun vallitessa tehtävä selvempiä valintoja ja niukkenevat investointirahat on kohdistettava entistä va-likoidummin.

• Kantakaupungin, Pasilan ja Aviapoliksen alueen työpaikkamäärien kehitys, mikä voi vaikuttaa merkittävästi työmatkaliikenteen suuntautumiseen tulevaisuudessa.

• Valtakunnalliset rataverkkopäätökset vaikut-tavat raidekäytävien toteuttamiseen ja muut-tavat ratakäytävien avaamisaikatauluja sekä periaatteita, esim. ns. lyhyiden sormien kehi-tyskäytävästrategiasta saattaa kannattaa sii-tyä pitemmän helminauhan toteuttamiseen.

• Henkilöautoilun edellytysten muutokset tule-vaisuudessa. Etätyön mahdollisuudet. Ruuh-kamaksun osalta tekniikan kehittymisen mahdollisuudet ja asenteiden mahdollinen muuttuminen.

• Liikennejärjestelmän sekä muun infrastruk-tuurin ja maankäytön kehittämisen rahoituk-sen riittävyys.

• Ikääntyvä väestö tuo mukanaan tarvetta li-sätä esteettömiä palveluita. Eläkkeelle jäävät ovat aktiivisia kolmannen iän viettäjiä.

• Varaudutaan muuttuvan ilmaston aiheut-tamiin haittoihin, kuten kasvaviin äkillisiin sademääriin ja lisääntyneeseen tulvariskiin. Varaudutaan myös ilmastopakolaisuuteen.

Päätöksentekoa vaativat keskeiset seikatToisin kuin maakunta- ja yleiskaavat, kehitys-kuva tähtää aktiiviseen kehittämiseen, yhteis-ten toimintaperiaatteiden määrittelemiseen ja konkreettisten toimenpiteiden käynnistämiseen. Kehityskuva on strateginen dokumentti, jonka kautta pyritään määrittelemään yhdessä ensin mitä varsinaisesti eri puolella seutua jatkossa suunnitellaan ennen kuin hankekohtaisia pro-sesseja käynnistetään.

Ilman riittävää päätöksentekoa strategisella dokumentilla ei ole kuitenkaan todellista vaikut-tavuutta, jos se ei käynnistä tai edistä käytän-nön suunnittelutoimenpiteitä. Jatkossa riittävän päätöksenteon tukema kehityskuva määrittelee minkälaista seutua yhdessä tavoitellaan maan-käytön, asumisen, liikenteen, palveluiden ja elinkeinojen kehittämisessä. Metropolin kehittä-misen perustekijöitä ovat:• Alueen yhdyskuntarakenteen ja -talouden

vahvistaminen, riittävän ja monipuolisen asuntotarjonnan turvaaminen ja elinympä-ristön laadun parantaminen.

• Alueen ekotehokkuuden vahvistaminen, il-mastonmuutoksen hillitseminen ja sen seura-uksiin varautuminen.

• Seudun sosiaalisten epätasapainotekijöiden (segregaation) hahmotus ja sen estämiskei-nojen löytäminen, sekä toisaalta alueiden erilaisuuden tunnustaminen voimavarana ja vetovoimatekijänä.

• Nykyisen rakenteen ja infrastruktuurin täy-simääräinen hyödyntäminen, alueen yhdys-kuntarakenteen kehittäminen täydentämällä ja eheyttämällä sekä maankäytön ja liiken-teen tasapainon hakeminen.

• Yhdyskuntarakenteen ja taajamien laajentu-misen keskeisimpien vyöhykkeiden, kehitys-käytävien ja –kohteiden määrittely.

• Korkealaatuiset ja ekotehokkaat liikkumis- ja kuljetusmahdollisuudet, jotka edistävät Hel-singin seudun kehitystä ja hyvinvointia.

• Toteutuksen kuntarajoista riippumaton suun-nittelu ja vaiheistus yhdyskuntataloudellises-sa edullisuusjärjestyksessä seudullisesta nä-kökulmasta.

• Seudun kehittämisen kannalta vaikuttavim-pien toimenpiteiden ja keinojen määrittely.

Tässä puheenvuorossa on käsitelty teemojen kautta kaikkia näitä seikkoja jatkojalostuksen ja päätöksenteon pohjaksi.

33

Kehityskuva osana strategista kokonaisuuttaSekä kaava- että liikennejärjestelmäprosessien kokemusten valossa on selvää, että strategisesti vaikuttavan kehityskuvan käyttöönotto perus-tellusti vaatii paitsi aikaa myös tuntuvan ana-lyyttisen työkaluarsenaalin, jotta erilaisten vaih-toehtojen toimivuutta erilaisissa tulevaisuusske-naarioissa voidaan arvioida kaikista tarvittavista näkökulmista. Ilman avointa ja tehokasta vuo-rovaikutusta tukevaa analyyttista menetelmää kehityskuvaa ei voida viedä eteenpäin ja viedä käytäntöön. Tällöin uhkana on, että onnistu-neesta kehityskuvasta huolimatta seutuyhteistyö johtaa tilanteeseen, jossa prosessissa ei voida-kaan käytännössä sopia mitään konkreettista tai sitoutumista kehityskuvan toteuttamiseen ei ta-pahdu, vaan rajat vahvistuvat entisestään.

Seudun MAL-prosessi on jo onnistuneesti tuot-tanut vuosina 2006-2008 käydyn Greater Hel-sinki Vision-kilpailun ja sen jatkotyön pohjal-ta Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen strategiset linjaukset vuodelle 2050, jotka hyväksyttiin keväällä 2010. Kehityskuvan määrittely on tämän prosessin jatkumo. Pää-töksenteon helpottamiseksi olisi myös hyvä, jos valittu kehityskuva pystyttäisiin perustelemaan vaikutusten arvioinnin keinoin.

Kehityskuvan rooli on tuottaa alustava kä-sitys seudulla vallitsevasta yhteisymmärryksestä maankäytön, asumisen ja liikenteen kehittämi-sen mahdollisista suunnista sekä palveluiden ja elinkeinojen toimintamahdollisuuksien seu-dullisen kehittämisen tukemisesta. Tällöin voi-daan puhua lopulta laajemmin strategisen tason MALPE-työkalusta (MAL lisättynä palveluiden ja elinkeinojen analyysillä tarpeellisin osin).

18.11.2011

Matkamäärä (matkaa/vrk) PKS:n ulkopuolella

0

200 000

400 000

600 000

800 000

1 000 000

1 200 000

1 400 000

1 600 000

Nyky SC301 SC302 SC303

HenkilöautomatkatJoukkoliikennematkat

6% 4% 6% 3%

Nykytilanteen autoliikenteen kysyntä (KAVL)

•MP -aineisto

•AP-TP –aineisto

•Täydennetty mallilla

Nykytilanteen joukkoliikenteen kysyntä

•HELVI -malli

•Itä-Uudenmaan ja Kehyli -alueen liikennetutkimukset

•Lähijunaliikenteen matkustajalaskennat

•PKS:n ulkoiset yhteydet (YTV 1998)

Nyky- ja ennustetilanteen maankäyttö

•Asukkaat

•Työpaikat

•Liikerakennukset (krs m2)

•Autotiheys

Nyky- ja ennustetilanteen liikennetarjonta

•Autoliikenteen verkko

•Joukkoliikennelinjasto

Autoliikenteen ennustemalli

• Gravitaatiomalli

Autoliikenteen tuotosten ja suuntautumisen muutokset

Uusien alueiden autoliikenteen kysyntä

Joukkoliikenteen ennustemalli

• Kasvukerroinmalli

Joukkoliikenteen tuotosten muutokset, suuntautuminen nykyisen kysynnän mukaan

Kulkutapamalli

• Logit –malli

Kulkutavan muutoksilla korjatut autoliikenteen ja joukkoliikenteen kysynnät

Uusien alueiden joukkoliikenteen kysyntä

Vyöhykeanalyysit (esim. Urban Zone)

Liikennejärjestelmät Kaavajärjestelmät Tietovarastot, seurantajärjestelmät,

varannot

Liikennemallit

Vaikutusarviot

Rakennemallityökalu Saavutettavuusanalyysi

YVA/SOVA/Ekotehokkuus

Kunta/ yhdyskuntatalous

MALPE-strategia

MAL-Visio 2050 MAL-Kehityskuva

Skenaariotyö

Kehityskuvan rooli osana laajempaa menetelmällistä kokonaisuutta

34

Työkaluprosessi tähtää parhaimmillaan organi-satoriseen ja menetelmälliseen kokonaisuuteen, jossa kehityskuva on lopulta ensimmäinen (mer-kittävä) osa järjestelmää, joka yhdistää seuraavia ohjaus- ja analyysikomponentteja:• Tässä työssä toteutettu kehityskuva muo-

dostaa visuaalisen tilannekuvan ja sen tule-vaisuusvision, jossa määritellään myös ”re-torisesti” seudun kehittämisalueet ja niiden painopisteet sekä täsmentää niille asetettavat tavoitteet. Siinä ohjeistetaan myös ne yleis-piirteiset keinot ja periaatteet, joiden mukaan muut komponentit toteutetaan.

• Maankäytön suunnittelu (maakunta- ja yleis-kaavatasoinen) kaavoitus määrittää maan-käytön sijainnin ja kehittämisen vaihtoehdot ja mahdollisuudet sekä myös tarvittavat ra-joitteet maankäytön kehittämiseen eri alueil-la.

• Liikennejärjestelmäsuunnitelma muodostaa kokonaiskäsityksen liikenteen palvelutason kehittämismahdollisuuksista eri tavoin.

• Skenaariotyö, josta on esimerkkejä eri yhte-yksistä, tarkastelee tarpeen mukaan seudun kehittymistä ja toimintaympäristön muutok-sia erityisesti myös niiltä osin kuin niihin ei seutu itse pysty vaikuttamaan.

• Seudulle laadittu rakennemallityökalu yh-distää skenaariot, maankäytön ja liikenne-järjestelmän eri mekanismit ja muodostaa

analyyttisen kokonaiskehikon kehityskuvan toteutumisesta.

• Vaikutusarviotyökalut (strategiset liikenne-järjestelmämallit, vyöhykeanalyysit, eko-tehokkuuden arviointimenetelmät, YVA, SOVA, aluetaloudelliset arviointimenetelmät, kaava/yhdyskuntataloudellinen laskenta) tuottavat indikaattoreita, jotka kootaan yh-teiseen vaikutusarviokehikkoon.

• Seudun maankäytön tietokannat ja yhdys-kuntarakenteen seurantajärjestelmät varmis-tavat riittävän tietopohjan.

• Kehityskuvasta ja sen rakennemalli- ym. analyyseistä saatavat johtopäätökset työste-tään seutustrategiaksi, joka määrittelee yksi-tyiskohtaisemmat toimenpiteet operatiivisen tason suunnitelmien lähtökohdaksi – ja uu-den kehityskuvaprosessin lähtökohdaksi.

Kehityskuva on tällöin osa suurempaa mene-telmällistä maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnittelun ja arvioinnin kokonaisuutta. Las-kenta- ja arviointimenetelmien yhdistämisen avulla toimenpiteiden ja ohjauksen vaikutuksia voidaan peilata tavoitteisiin. Yllä kuvattuja me-netelmiä on käytetty ja käytetään parhaillaan seudulla eri organisaatioissa, joten kokonaisuu-den kokoaminen ja käyttäminen suunnittelussa on mahdollista. Samalla kyse on innovatiivisesta olevien työkalujen ja menettelytapojen yhdistä-misestä uutta luoviin kehityskuviin.

HELSINGIN SEUDUN

KEHITYSKUVA 2050

“RAJATON METROPOLI”

MAL-neuvottelukunnan

puheenvuoro