MAANMITTAUSLAITOKSEN JULKAISUJA NRO 92 … · 2017. 9. 6. · Sekä lopullinen korjausprosentti...
Transcript of MAANMITTAUSLAITOKSEN JULKAISUJA NRO 92 … · 2017. 9. 6. · Sekä lopullinen korjausprosentti...
KÄSIKIRJA YKSITYISTEIDENTIENPIDON OSITTELUSTA
MAANMITTAUSLAITOKSEN JULKAISUJA NRO 92KEHITTÄMISKESKUS 2010
MAANMITTAUSLAITOKSEN JULKAISUJA NRO 92
Käsikirja yksityisteiden
tienpidon osittelusta
MAANMITTAUSLAITOS
KehittämiskeskusHelsinki2010
ISBN978-951-48-0222-5ISBN978-951-48-0221-7(verkkojulkaisuPDF)ISSN1236-5084ISSN-L1236-5084ISSN1799-2133(verkkojulkaisuPDF)
Käsikirjayksityisteidentienpidonosittelusta5.uudistettupainos2010Maanmittauslaitoksenjulkaisujanro92
Kansikuva:AnteroAaltonen
JulkaisijaMaanmittauslaitosKehittämiskeskusOpastinsilta12CPL8400521HelsinkiVaihde020631121
ALKUSANAT
Tieosakkaatvastaavatomallakustannuksellaanyksityistienrakentamisestajakunnos-sapidosta.Tienpidonositteluntarkoituksenaonmäärittääkunkintietäkäyttävänosuustiekunnanmenoista.Vanhaaositteluajoudutaantarkistamaanesimerkiksisilloinkuntienkäyttäjäksituleeuusiaosakkaitataivanhojenosakkaidentienkäytössätapahtuumuutoksia.Arvioitavaksivoitullamyöstientilapäisestäkäytöstäperittävienmaksujenmäärä.
Yksityistien kunnossapito- ja rakentamiskustannusten osittelu on arviointitehtävä,jonka perustaksi voidaan antaa vain keskimääräisiä normeja sekä suuntaa antaviaohjeita.Niitäonsitenyksittäistapauksissasovellettavaharkintaakäyttäenjaarvioita-vankohteenolosuhteethuomioonottaen.Peruslähtökohtanaonosakkaanomistamankiinteistöntodellinentienkäyttö.Lopputuloksenkannaltaonkuitenkintärkeintä,ettämääritettävätyksikötsaadaantoisiinsanähdenoikeisiinsuhteisiin.
Käsikirjaa yksityisteiden tienpidon osittelusta on julkaistu vuodesta 1978 lähtien.Ohjeenmukaantieyksiköintiperustuukunkintieosakkaanliikennelajeittaiseentien-käyttöarvioon, painolukujen ohjearvoihin ja käytetyn matkan huomioonottamiseen.Uudemmissapainoksissaonliikennelajienpainolukujenohjearvojatarkistettujaoh-jeistoaselkeytetty.
Käsikirjanohjearvotonjulkaistutieosakastyypeittäinjaliikennelajeittain.Asumiseen(pientalotjamaatilat)liittyvätmatkatonjohdettuhenkilöliikennetutkimuksesta.Matkatlomakiinteistölleonsuhteutettuasumiseenliittyviinmatkamääriin.Maatalousliiken-teenmatkojenosaltalähtötiedotonkerättylähinnäTyötehoseuranjulkaisuista.Metsänkäytöstäjohtuvaanliikenteeseenvaikuttavatenitenhakkuumäärät.
Tienpidonosittelunperiaatteetontarkoitusuudistaalähivuosinaperusteellisemminyksityistielain uudistamisen yhteydessä. Tästä syystä painolukujen systemaattistatarkistamistaeikatsottutässävaiheessatarpeelliseksi.Uuteenpainokseentehdyillämuutoksillapyritäänyksinkertaistamaanositteluajaselkeyttämäänuseinesilletuleviaongelmakohtia.
Viimeisimmänhenkilöliikennetutkimuksen(2004–2005)mukaaneritarkoituksiinteh-tävätmatkatovatedelleenlisääntyneet,mikävoitaisiinottaahuomioonpainolukujenohjearvoissa.Varmatutkimustietokohdistuukuitenkinvainasuinkiinteistöiltäkäsintapahtuvaan liikenteeseen. Muiden liikennelajien osalta tarvittaisiin painolukujentarkistamiseksilaajempiselvitystyö,jossaerityisestiolisiotettavahuomioonraskaanliikenteenvaikutus.
Vuoden2010painoksessaontarkistettujaselvennettymääritelmiäsekäpainolukujenperusteita.Asuin-jalomakiinteistöjenkohdalleonlisättyohjeistusrakentamattomienrakennuspaikkojen huomioonottamisesta tieyksikkölaskelmissa. Lomakiinteistöjenkäyttömäärienluokitteluaontarkistettu.Asuinkiinteistönpainolukuonpidettyen-tisellään,vaikkeiseenäävastaakaannykyisiämatkojenmääriäeikäautojenpainoja.Asuin-jalomakiinteistöjenliikenneonkuitenkinpääosinhenkilöautoliikennettä,jokarasittaatietävainvähäisessämäärin.
Maa-jametsätalousliikenteessäpainoluvutontarkistettuvastaamaanyleisestikäytös-säolevaakonekantaa.Maataloudenpeltoviljelynulkoisen(ULV)jasisäisenliikenteen(SLV)ohjepainolukuihinontehtytarkistuksia.Lannankuljetuksenvaikutuksetvoidaanottaahuomioonmyöserikseen.Metsäliikenteenpainolukujaontarkistettukantojenjamuunenergiapuunkeruunjakuljetuksenosalta.Erityisliikenteessäraskaanliikenteenpainoluvutlasketaantodellistenmatkojenjaajoneuvopainojenmukaan,jolloinniidenrasittavuus suhteessa henkilöautoliikenteeseen tulee tämän käsikirjan ohjearvojakäytettäessäotetuksioikeansuuntaisestihuomioon.Painoluvutovatsitensuhteellisiaarvoja,joitavoidaankäyttääsamoissalaskelmissa.
Liikennelajikohtaisetesimerkitonajantasaistettutarpeelliseltaosinjaosaesimerkeistäuusittuhavainnollisemmiksi.Jakeluyhtiöillemäärättävätkäyttömaksutonmyösajan-tasaistettukohdassa4.4.
SISÄLLYSLUETTELOALKUSANAT1 .YLEISTÄ .......................................................................................................................... 72 TIENPITOKUSTANNUSTEN OSITTELU
2.1 Yleistä ...................................................................................................................... 92.2 Rakentamiskustannusten osittelu ............................................................... 102.3 Kunnossapitokustannusten osittelu ........................................................... 102.4 Tienpitokustannusten osittelu käytännössä ........................................... 10
3 PAINOLUVUT3.1 Asuinkiinteistö ....................................................................................................... 133.2 Lomakiinteistö ...................................................................................................... 143.3 Maatila .................................................................................................................... 16
3.3.1 Talouskeskus .................................................................................................. 163.3.2 Viljelmä ........................................................................................................... 183.3.3 Metsälö ........................................................................................................... 21
3.4 Elinkeinon harjoittajat ja muut erityiskäyttäjät ..................................... 234 KÄYTTÖMAKSUT
4.1 Soranajosta määrättävä käyttömaksu ........................................................ 284.2 Maitoautolle määrättävä käyttömaksu .................................................... 294.3 Erityiskäytöstä määrättävä käyttömaksu ................................................. 294.4 Jakeluyhtiöille määrättävä käyttömaksu .................................................. 30
5 KORJAUSKERTOIMET5.1 Sivuetäisyyden korjaus .................................................................................... 325.2 Matkan korjauskerroin .................................................................................... 32
6 MAKSIMIKUSTANNUSTARKASTELU ............................................................... 347 .ERITYISTAPAUKSET
7.1 Monihaaraiset tiet ............................................................................................... 367.2 Läpikulkutiet ........................................................................................................ 367.3 Ennestään olevan kulkuyhteyden huomioon ottaminen ................... 36
8 LASKENTAESIMERKKEJÄ8.1 Tavallinen yksityistie ......................................................................................... 398.2 Monihaarainen tie ............................................................................................. 538.3 Läpikulkutie ......................................................................................................... 63
7
1 YLEISTÄ
Tieosakkaita ovat tien vaikutuspiiriin kuuluvienkiinteistöjen omistajat silloinkun kiinteistöllä on tieoikeus ositeltavaan tiehen sekä elinkeinon harjoittajat. Joskiinteistölläeioletieoikeutta,sitävoidaanhakeatiekunnalta.Kiinteistöllätarkoitetaanalueellisestirajattua,kiinteistörekisteriinmerkittyärekisteri-jaomistusyksikköä.Kiin-teistöihinverrattaviatieosakkaitaovatyksityistielain2§:nmukaanmyösmääräalat,kaivokset jaolosuhteidenmukaanmyös toisenmaallaolevat,pysyväksi tarkoitetutrakennukset ja laitokset.Omistajanveroiseksikatsotaankiinteistönhaltija, jollaonpysyvätaimääräämättömänajanjatkuvaoikeushallitakiinteistöä.
Asuin-jalomakiinteistötmuodostuvatyleensäyhdestäkiinteistöstä.Maatilaonuseinviljelmänjametsälönmuodostamakäyttöyksikkö,jokavoikäsittääyhdentaiuseam-mankiinteistön.Maatilanliikennelajitlasketaanerikseenmaatilantalouskeskuksellesekäpelto-jametsälohkoille.
Taulukko 1. Tieosakastyypit ja liikennelajit.
Tieosakas Liikennelaji
1.Asuinkiinteistö(A) Asuinkiinteistönulkoinenliikenne(ULA)
2.Lomakiinteistö(L) Lomakiinteistönulkoinenliikenne(ULL)
3.Maatila(M) Talouskeskuksenulkoinenliikenne-asumisestaaiheutuvaliikenne(ULM)-maitoajot(ULMa)
ViljelmäUlkoinenliikenne
-maatalousammatinharjoittamisestaaiheutuvatajot(ULV)Sisäinenliikenne(SLV)MetsälöMetsäliikenne(MeL)
-puutavarankuljettamisestaym.aiheutuvaulkoinenliikenne(ULMe)-metsätöistäym.aiheutuvasisäinenliikenne(SLMe)
4.Elinkeinonharjoitta-jatjamuuterityiskäyt-täjät(E)
Erityisliikenne(EL)
Painolukuontieosakkaankeskimääräisenvuotuisenliikenteenkokonaispainoakuvaavaluku.Käytettymatkatarkoittaatieosakkaanyhdensuuntaistakulkumatkaaositeltavallatiellä.Silloinkunpainolukuonannettuvalmiina,painolukuunsisältyyedestakainenmatka.
Viljelmän ulkoisella liikenteellä tarkoitetaankiinteistön talouskeskuksen ja senulkopuolistenkohteidenvälistäliikennettä.Metsälönulkoisellaliikenteellätarkoite-taanmetsäpalstanjakiinteistönulkopuolistenkohteidenvälistäliikennettä.Sisäisellä liikenteellätarkoitetaankiinteistöntalouskeskuksenjasenpelto-taimetsälohkojenvälistäliikennettä.
8
Erityisliikenteeksikutsutaankaikkeanormaalistaasumisesta,lomailustataimaa-jametsätaloudestapoikkeavaasäännöllistäliikennettäsekäelinkeinonharjoittajanaihe-uttamaaliikennettä.Erityisliikenteenosaltapainolukumääräytyykäytetynajoneuvonpainonmukaan.Tällöinonotettavahuomioonsekämeno-ettäpaluumatka.
Tienpitovelvollisuuden ja siitä aiheutuvienkustannusten jakamiseksi tieosakkaidenkeskenvahvistetaanheilletieyksiköt,joidenperusteellamäärättäviämaksujasano-taantiemaksuiksi.Tieosakkaatvoivatpäättää,ettätiemaksuunsisältyytieyksiköidenperusteellamäärätynmaksunlisäksikaikilletieosakkaillemäärättäväsamansuuruinenperusmaksu,jokakattaatiekunnanhallintoasioidenhoitamisesta(kutenkokouskus-tannukset,tiekunnankirjanpito)aiheutuvatvälittömätkulut.Tilapäisestäjasatunnaisestatienkäytöstävoidaanmäärätäkäyttömaksua.Käyttömak-sunarvioimistakäsitelläänluvussa4.
9
2 TIENPITOKUSTANNUSTEN OSITTELU
2.1 YleistäYksityistielain6§:nmukaantienpito käsittää tien tekemisen ja kunnossapidon.Tientekemisellätarkoitetaanuudentienrakentamistasekäennestäänolemassaolevantiensiirtämistä(oikaisemista),levittämistätaimuutaparantamista.
Muutaparantamistaovattoimenpiteet,joillakorjataanaiheutuneitavaurioitataipa-rannetaantienrakennetta,esimerkiksi:
•isompienroutavaurioidenjatulvavaurioidenkorjaaminen.•siltojenjaisompienrumpujenuusiminentaikorjaaminen•tienkantavuudenparantaminenjasamallatienkuivatuksenparan-
taminen•leikkaukset,pengerrykset.
Tienkunnossapitoaovatnetoimenpiteet,joillatiepidetäänsennykyisessäkunnossaelitiesaatetaanentiselleenliikenteenaiheuttamankulumisenjälkeen.Kunnossapitojaetaankesä-jatalvikunnossapitoon.
Kesäkunnossapidollatarkoitetaanseuraaviatoimenpiteitä:•höyläysja/tailanaus•sorastus(kulutuskerrokseenmurskettataisoraa)•pölynsidonta•ojienjarumpujenkunnostusjaavaussekätienvarsienraivaus,niittoyms.
Talvikunnossapitoonkuuluvat:
•auraus•aurausviitoitus•talvihöyläys•hiekoitus.
Yksityisteiden luokittelu riippuuasiayhteydestä; esimerkkeinämainittakoonhallin-nollinen, liikenteellinen, tieverkollinen ja tekninen luokitus. Valtionavustusjärjes-telmässä yksityiset tiet jaetaan niiden liikenteellisen merkityksen mukaan neljäänkunnossapitoluokkaan. Kunnossapitoluokan määrittelyssä otetaan huomioon kaikkitienvaikutusalueenliikennettätuottavattekijät,joitaovatpysyväasutus,loma-asutus,maa-jametsätaloussekäerityistoiminnot.Lisäksiotetaanhuomioontientieverkollinenasema,jonkavuoksitiellävoiollalinjaliikennettätailäpikulkuliikennettä.Em.tekijätpisteytetäänjatienkunnossapitoluokkamääritetäänkokonaispistemääränperusteella.Yksityistielain23§:nmukaantienpitovelvollisuusontieosakkaidenkeskenjaettavasenhyödynmukaan,minkätienkatsotaankullekinosakkaalletuottavan.
Tiestä saatava hyöty voidaan määrittää tien käytön perusteella. Tieosakkaan tienkäyttö, tieyksiköt, määritetään tonnikilometreinä, joilla tarkoitetaan tieosakkaankeskimääräisenvuotuisenliikenteenkokonaispainon(tonnia)jakäytetynmatkan(ki-lometriä)tuloa.
10
Tieosakkaan lopullinen tiestä aiheutuva maksu saadaan kun osakkaalle määrätyttieyksikötkerrotaantiekunnanpäättämänyhdentieyksikönhinnallataitiekunnanta-lousarviossaperittäväksimäärättymaksujaetaantieosakkailleheidäntieyksiköidensäsuhteessa.
Yksityistielain7§:nmukaantieonpidettäväsellaisessakunnossakuinsentarkoitusjasiitätulevahyötyedellyttävät.Talviaurausonnormaalikunnossapitomenosellaisellayksityistiellä, jonka varrella on asuinkiinteistöjä. Kaikki kunnossapitomenot, joihinsisältyymyös talviaurausmenot, jaetaan tieyksikköjenperusteella. Josyksityistielläeioletalvikäyttöäelisenkaikkiosakkaatovatesimerkiksikesäkäytössäolevialoma-kiinteistöjäjametsätiloja,voitiekuntapäättää,etteitalvikunnossapitokuuluyhteisiinkunnossapitokustannuksiin.
2.2 Rakentamiskustannusten ositteluYksityistielain 23 §:stä johdettuna rakentamiskustannusten ositteluperusteena onjoko
•sesuhteellinenkustannustensäästö,jonkatiekullekintieosakkaalletuottaatai•tieosakkaantienkäyttömääritettynätieosakkaantalousyksikönkes-
kimääräisenpysyväisluontoisenkäytönperusteella.
Josuusitierakennetaanalueelle,jossaonolemassavanhatieyhteys,voidaanosittelutehdäsuhteelliseenkustannustensäästöönperustuen(ks.luku7.3.).Tässämenetelmässämääritetäänsäästöosakkaittaintonnikilometrienerotuksenavanhassajauudessatilan-teessa.Josalueellaeiolevanhaatieyhteyttä,rakentamiskustannustenositteluperusteenaonyleensätieosakkaantienkäyttö,jokamääritetääntonnikilometreinä.
Rakentamiskustannusten osittelussa on tieosakkaiden tonnikilometrit kumpaakinositteluperustetta käytettäessä määritettäväkeskimääräisen pysyväisluontoisen käytön perusteella.Rakentamiskustannustenosittelutehdäänpidemmälleaikavälil-lekuinkunnossapitokustannustenosittelu,jotentonnikilometrejälaskettaessatulisikäyttääohjearvojenmukaisiapainolukuja,joihintehdäänvain pysyväisluonteisten tekijöiden aiheuttamat korjaukset.
Tieosakkaanosuusrakentamis-jakunnossapitokustannuksistamääräytyyhänentonni-kilometrimääränsäsuhteessakaikkienosakkaidentonnikilometrimääriensummaan.
2.3 Kunnossapitokustannusten ositteluKunnossapitokustannusten ositteluperusteena on kunkin tieosakkaan tien käyttö.Tieosakkaantienkäyttö,tieyksiköt,määritetääntonnikilometreinä.Tonnikilometritsaadaan,kuntieosakkaankeskimääräisenvuotuisenliikenteenkokonaispaino(tonnia)kerrotaankäytetynmatkan(kilometriä)pituudella.
2.4 Tienpitokustannusten osittelu käytännössäTienpitokustannustenositteluperusteenaonyleensätieosakkaantienkäyttö.Tienpito
11
hoidetaanyhteiseenlukuun,jakaikkitieosakkaatosallistuvatkustannuksiintieyksi-köittensämukaisesti.Tavanomaisiatienparantamishankkeitavarteneiyleensätehdärakentamiskustannustenosittelua,vaankustannuksetjaetaankunnossapitoyksiköidenperusteella.
Erityisiäkustannuksiaaiheuttavanyksittäisentienkohdanparantamisesta,esimerkiksitiensiirtämisestätaiisommanrummuntaisillanrakentamisestaaiheutuvattienpito-kustannuksetvoidaanjakaakasvattamallaniidentieosakkaidenmaksuosuutta, jotkasiitähyötyvät.
Seuraavassa on esitetty tieyksiköiden laskeminen vaiheittain.
1.Tieosakaskohtaisettiedotkerätääntieosakkailtatiedonkeruulomakkeelle.
2.Tiedonkeruulomakkeelle täydennetään tarpeenmukaankartalta taimuista tieto-lähteistä:
•tieosakkaanliikennelajit•pelto-jametsälohkojenpinta-alat•liikennelajienohjeellisetpainoluvutkohdan3perusteellasekä•kunkinliikennelajintarvitsemantievälinpituuskilometreinä.
3. Tieosakaskohtaisen käsittelyn jälkeen ratkaistaan, voidaanko osittelu suorittaasuoraanohjeellistenpainolukujenmukaanvaionkoniitäoikeudenmukaisentuloksensaamiseksitarkistettavatieosakaskohtaisillakorjaustekijöillä.Tiekuntienkannattaaosit-teluatehdessäänpyrkiäkäyttämäänkorjaustekijöitämahdollisimmanvähän.Osittelunylläpitäminenonsitätyöläämpää,mitätarkemmallatarkkuustasollasetehdään.
Rakentamiskustannustenosittelussatienkäyttömääritetäänkeskimääräiseenpysyväis-luontoiseenkäyttöönperustuen.Perusarvoinakäytetäänkunkinliikennelajinohjearvoa,jota korjataan vain ilmeisen pysyväisluonteisena pidettävillä tekijöillä painoluvunkorjauskertoimella.
Korjausmääritetäänprosenttilukuna,jollakeskimääräistäpainolukuaalennetaantaikorotetaan.Korjausprosenttimääritetäänharkinnanmukaankohdassa3keskimääräisenpainoluvunjälkeenesitettyjenkorjaustekijöidenperusteella.Tieosakkaanpainolukujavoiollatarpeenkorjatamyöstekijöillä,joilleohjeessaeioleannettuohjeellisiaarvoja.Joskorjaustavaativiatekijöitäonuseita,lopullinenkorjausprosenttionmääritettäväniidenyhteisvaikutuksena.Koskakorjausprosentitperustuvaterillisvaikutuksenhuo-mioonottamiseen,yhteisvaikutusonyleensäosatekijöidensummaapienempi.
Kunlopullinenkorjausprosenttionmäärätty,semuutetaankorjauskertoimeksiseu-raavallalaskutoimituksella:
missäK =korjauskerroinp =lopullinenkorjausprosentti.
100p=1,00±K
12
Sekälopullinenkorjausprosenttiettäkorjauskerroinmerkitääntiedonkeruulomakkeelle.
4.Tiedonkeruulomakkeeseenlisätäänulkoisenliikenteenmatkankorjauskertoimet.Nemääritetäänliikennelajeittaintievälinpituudenperusteellataulukosta7.
Joskyseessäonns.läpikulkutie,jossapääsyliikenneonmahdollistakahteensuuntaantaijostieonhyvinlyhytjavähäliikenteinen,voidaanmatkankorjauskertoimetjättääpois.Sisäisenliikenteenosaltaeiyleensäkäytetäkorjauskertoimia.
5.Lopuksilaaditaantieyksikkölaskelma,jossatieosakkaidentonnikilometritlasketaanliikennelajeittainjayhteensä.
Tieyksikkölaskelma voidaan joko laatia vapaamuotoisesti tavalliselle paperille taikäyttäävalmiitalomakkeitataitietokoneohjelmaa.
Tieyksikkölaskelmastatuleeselvitäseuraavatasiat:•Tieosakastyyppi(maatila,asuinkiinteistöjne.)•Liikennelajitkiinteistöittäinjalohkoittain(ULA,ULV,SLVjne.)•Pelto-jametsälohkonpinta-ala,ha•Painoluvunohjearvo(esim.luvun3mukaan)•Käytettymatka,km•Korjauskertoimet(painoluvun,matkanjasivuetäisyyden)ja•Osakkaanlopullisettonnikilometrit(tieyksiköt).
Liikennelajintonnikilometritsaadaankertomallayhteenpelto-taimetsälohkonpinta-ala,ohjeellinenpainoluku,käytettymatka,matkanjapainoluvunkorjauskerroin.Tieosakkaanyhteenlaskettujatonnikilometrejävoidaankäyttääsellaisenaantieyksik-köinä.
6.Laaditaantarpeenmukaanmaksimikustannustentarkistuslaskelma(ks.tarkemminluku6).Tämätehdäänyleensäsilloin,kun
•liikenteentiheyksissäeritieväleilläonsuuriaerojatai•tien varrella on osakastihentymiä ja tieosakkaat käyttävät hyvin
eripituisiatievälejä.
13
3 PAINOLUVUT
3.1 AsuinkiinteistöAsuinkiinteistöllätarkoitetaanyksityistienvaikutuspiiriinkuuluvaa,ympärivuotiseenasumiseentarkoitettuakiinteistöä,jollaonpientalo,eikuitenkaanmaatilanpääraken-nus.Asuinkiinteistönliikenneonulkoistaliikennettä(ULA).
Asuinkiinteistö, koko maa 900 tonnia/asuntoAsunnolla tarkoitetaan ruokakuntaa. Painolukua laskettaessa on oletettu, että ruo-kakunnalla on henkilöauto, jolla käydään päivittäin töissä kiinteistön ulkopuolella.Ruokakuntaan kuuluu keskimäärin kaksi aikuista ja kaksi lasta. Painoluku sisältääjätekuljetukset sekäkaikilleyhteistenpalvelujen (esim.posti, kirjastoauto,palvelu-auto)kuljetukset.
Ulkoisenliikenteenpainoluvunkorjaustekijät:•Asuinkiinteistölleliikennöiuseampikuinyksihenkilöauto: kaksihenkilöautoa +10...30% kolmehenkilöautoa +30...50%
Asuinkiinteistön painoluku on määritetty henkilöliikennetutkimuksen (otantatutki-musnoinkuudenvuodenvälein)perusteella.Tutkimuksenmukaanmatkojenkolmepääryhmääovat:vapaa-ajanmatkat,työ-,koulu-jaopiskelumatkatsekäostos-jaasi-ointimatkat.
Asuinkiinteistönliikenteeksilasketaankaikkisäännöllinenkiinteistöllesuuntautuvaliikenne.Ratkaisevaaeiole,kuinkamontaajokorttia taiautoaosakkaalla taihänenperheellään on.Tärkeintä on arvioida asuinkiinteistön todellisen liikenteen suuruusluokka.
Vaikka henkilöliikennetutkimuksen mukaan asuinkiinteistöllä asuvien henkilöidenmääräjaelämäntilannevaikuttavatmatkojenlukumäärään,niinasuinkiinteistönpai-noluvunkorjaaminenpainolukuaalentavastitehdäänvainpoikkeustapauksissa.
Josrakentamattomallaasumiskäyttööntarkoitetullaasuinkiinteistölläeisuoritetara-kennus-tairaivaustoimenpiteitä,ohjeellisenapainolukunakunnossapitokustannustenosittelussavoidaankäyttää30 tonnia/rakennuspaikka.Painolukuvoiperustuamyöstodellisenliikenteenarviointiin.Mitätodennäköisempäärakennuspaikankäyttöönottolähivuosinaon,sitälähempänäjorakennetunrakennuspaikanpainolukuakäytettävänpainoluvun tulee olla. Samaa periaatetta voidaan soveltaa myös kaavan mukaisilleerottamattomillerakennuspaikoille.Tieyksikötmäärätäänkiinteistönomistajalle.
Tienrakentamiskustannustenosittelutehdäänkertaluonteistenrakentamiskustannustenjakamiseksi.Samakoskeeperusparannuskustannustenosittelua.Tulevatrakennuspaikatosallistuvattienrakentamiskustannustenositteluun,josrakennuspaikkojenomistajattaihaltijatovattieosakkaita.Painolukunaonasuinkiinteistönpainoluku.Josrakennus-paikatsisältyvätlaajempaankiinteistöön(esim.kaavatilanteessa),voiosallistuminen
14
tienrakentamiskustannuksiintapahtuakahdellavaihtoehtoisellatavalla.Ensinnäkinrakennuspaikatomistavakiinteistövoiosallistuatienrakentamiskustannustenositte-luuntulevanasumiskäytönperusteella.Toisenavaihtoehtonaontakautuvienraken-tamiskustannustenmäärääminenyksityistielain24§:nmukaansiinävaiheessakunrakennuspaikatsaavattieoikeuden.
Esimerkkejä:a)Asuinkiinteistölläasuuvanhus,jollaeioleomaahenkilöautoa.Hänenluonaankäysäännöllisestiautollakolmekertaaviikossakotiavustaja.
Kiinteistöllesuuntautuvasäännöllinen liikenneonmuihinalueenkiinteistöihinverrattunaonselvästivähäisempää,mm.työmatkaliikennepuuttuujaasiointihoi-tuupaljoltikotiavustajankautta.Vanhuksellaeioleautoa.Painolukuaeiyleensäalenneta,muttaharkintaanperustuensitävoidaanalentaa25%.
b)Asuinkiinteistölläasuueläkkeelläolevapariskunta.Hekäyttävätomaahenkilöauto-aanasiointi-javapaa-ajanmatkoihin.Vaikkaruokakunnankokoonohjearvonlaskennassakäytettyäpienempieikäsäännöllistätyömatkaliikennettäole,käytetäänpainolukunaohjeellistaasuinkiinteistönpainolukua900tonnia/asuinkiinteistö.
c)Perheenisälläontyösuhdeautojakotirouvanaolevavaimokäyttääperheenomaaautoapäivittäistenostostenjaasioidenhoitamiseen.Asuinkiinteistöllekatsotaanlii-kennöitävänkahdellahenkilöautolla,jotenpainolukuakorotetaanharkinnanmukaan20%.
d)Omakotikiinteistönyläkerrassaasuuvanhapariskunta.Pariskunnanpoikaperheineenasuu talonalakerrassa.Kiinteistöllemäärätäänyksiköitä senmukaan,että samassatalossaasuukaksieriruokakuntaa.Tiemaksustavastaakiinteistönomistaja.
e)Kiinteistökäsittääneljänasunnonrivitalon.Yksikötlasketaanasuntokohtaisestijakiinteistöllelähetäänyksitiemaksu.
3.2 LomakiinteistöNormaalillalomakiinteistölläonlähinnäkesäasumiseentarkoitettuloma-asuntojasiihen liittyvät talousrakennukset. Lomakiinteistön liikenne on ulkoista liikennettä(ULL).Matkatkoostuvatmm.siirtymismatkoista,vierailumatkoistajaasiointimatkoista.Lomakiinteistönpainolukusisältääjätekuljetuksetsekämuutanormaaliinkiinteistön-huoltoonliittyvääliikennettä.
Lomakiinteistönpainolukuporrastetaankolmeen luokkaan.Luokatmääräytyvät lo-makiinteistönkäyttötiheydenperusteella.Ratkaisevaaeiole,minkäkokoinenlomara-kennusontaimitenlähelläosakkaanvakituistaasuntoalomakiinteistösijaitsee,vaantärkeintä on arvioida lomakiinteistön todellinen liikenne.
A. Kesäkäyttö 150 – 300 tonnia/lomakiinteistöSuosituksenalarajanarvoakäytetäänesim.silloinkunlomakiinteistölläoleskellaan1–3viikonajan.Ylärajanarvoakäytetäänkunlomakiinteistöontavanomaisessakäytössäjasitäkäytetään4–5viikonajankesälläsekämuutamanaviikonloppunakeväälläjasyksyllä.Kesäkäyttöeiedellytätientalvikunnossapitoa.
15
B. Ympärivuotinen käyttö 500 – 700 tonnia/lomakiinteistöLomakiinteistölläkäydäänuseinjaseonympärivuotisessakäytössä.Suosituksenalara-janarvoakäytetäänesim.kunlomakiinteistölläoleskellaan4-5viikkoakesälläjalähesjokaviikonloppumuunaaikana.Ylärajanarvoakäytetäänsilloinkunlomakiinteistöonns.kakkosasunto.
C. Rakentamaton 30 tonnia/rakennuspaikkaJosrakentamattomallalomakäyttööntarkoitetullakiinteistölläeisuoritetarakennus-tairaivaustoimenpiteitä,ohjeellisenapainolukunakunnossapitokustannustenosittelussavoidaankäyttää30 tonnia/rakennuspaikka.Painolukuvoiperustuamyöstodellisenliikenteenarviointiin.Mitätodennäköisempäärakennuspaikankäyttöönottolähivuosinaon,sitälähempänäjorakennetunrakennuspaikanpainolukuakäytettävänpainoluvuntuleeolla.Samaaperiaatettavoidaansoveltaamyöskaavanmukaisilleerottamattomillerakennuspaikoille.Tieyksikötmäärätäänkiinteistönomistajalle.
Tienrakentamiskustannustenosittelutehdäänkertaluonteistenrakentamiskustannustenjakamiseksi.Samakoskeeperusparannuskustannustenosittelua.Tulevatrakennuspaikatosallistuvattienrakentamiskustannustenositteluun,josrakennuspaikkojenomistajattaihaltijatovattieosakkaita.Painolukunaonlomakiinteistönpainoluku.Josrakennus-paikatsisältyvätlaajempaankiinteistöön(esim.kaavatilanteessa),voiosallistuminentienrakentamiskustannuksiintapahtuakahdellavaihtoehtoisellatavalla.Ensinnäkinrakennuspaikatomistavakiinteistövoiosallistuatienrakentamiskustannustenositte-luuntulevanasumiskäytönperusteella.Toisenavaihtoehtonaontakautuvienraken-tamiskustannustenmäärääminenyksityistielain24§:nmukaansiinävaiheessakunrakennuspaikatsaavattieoikeuden.
Mikäli lomakiinteistön käyttötiheyttä ei tiedetä, käytetään painolukua 300 tonnia/lomakiinteistö.
Kunkiinteistölläonerillisiäloma-asuntoja,joitaeriruokakunnatkäyttävätitsenäisesti,arvioidaanliikenteenpainoluvutruokakuntakohtaisesti.Toisaaltasuvunyhteiskäytössäolevalla loma-asunnolla, jossamajoitustilojaonmyös talousrakennuksissa,voidaanlähtökohtanapitäälomakiinteistönkäyttöönperustuvaapääjaotteluajakorjatapaino-lukuasuoraankäyttömääränjahenkilöautojenmääränperusteella.
Ulkoisenliikenteenpainoluvunkorjaustekijät:•Lomakiinteistölleeiliikennöidähenkilöautolla-30...-60%•Lomakiinteistölleliikennöiuseampikuinyksihenkilöauto:
kaksihenkilöautoa +10...30% kolmehenkilöautoa +30…50
Esimerkkejä:a)Henkilöomistaavanhanmaatilanpäärakennuksenyksityistienvarrella.Rakennustoimiilähinnäkesämökkinäjahenkilölläeioleomaaautoa.
Kyseessäontavanomainenkesäkäyttö.Painolukuaalentavinatekijöinäpidetäänyh-denhengentalouttasekäautottomuutta.Tällöinkesäkäytönpainolukua300tonnia/lomakiinteistöalennetaanharkinnanmukaan60%eli120tonniin/lomakiinteistö.
16
b)Maanomistajaon laadituttanutmetsälohkolleranta-asemakaavan.Kaavanperus-teellametsälohkoonmahdollistalohkoauseammaksilomakiinteistöksi.Metsälohkollekuljetaanyksityistietäpitkin.
Niinkauankunlomakiinteistöjäeiolemyyty,kunnossapitokustannustentieyksiköitämäärätäänmetsälohkonmukaan.Kunyksittäinenlomakiinteistötaimääräalamyy-dään,senostajastatuleetieosakasjahänellemäärätäänkunnossapidonpainolukulomakiinteistönkäyttötiheyden(rakentamaton–rakennettu)perusteella.
Perusparannustavartenlaaditaanerillisettieyksiköt.Vaikkalohkottujalomakiinteis-töjäeiolisivielämyyty,otetaannehuomioontietäperusparannettaessarakennetunlomarakennuspaikanpainoluvunmukaan.
c)Perheenlomamökkisijaitseesaaressa.Saareenkuljetaanveneellä,jotasäilytetäänyksityistienpäässäsijaitsevassavenevalkamassa.Venevalkamastaonsaareenmatkaanoin1,5km.
Koskavenevalkamastaonsuhteellisenpitkämatkasaareen,voidaanolettaa,ettäperheeikäykovinkaanuseinlomamökillä.Painolukunakäytetään150tonnia.
d)Pariskuntaasuukesämökilläympärivuoden.Heovatkirjoillakaupunkiasunnol-laan.
Koskalomakiinteistönkäyttöonlähesvastaavaakuinasuinkiinteistöllä,painolukuonsilloin700tonnia.
3.3 MaatilaMaatilanliikenneerotellaantalouskeskuksenliikenteeksisekäpelto-jametsälohkoistajohtuvaksiliikenteeksi.
Josmaatilaansisältyyuseampiakiinteistöjä, laaditaanniilleyhteisetyksiköt tainemerkitääntieyksikköluetteloonperäkkäin.Painolukujenarvioinnissalähtökohtanaonkuitenkinyhdestätalouskeskuksestalähteväulkoinenliikennesekäsisäinenliikennemaatilan käyttöyksikköön kuuluville eri palstoille ja kiinteistöille. Useammastakinkiinteistöstäkoostuvallemaatilallevoidaantieyksikkölaskelmanmerkinnöistäriippu-mattamäärätävainyksiperusmaksu.
Pellonvuokraajaeioletieoikeudenhaltija.Tieyksikötmäärätäänainaomistajalle.Pel-lonomistajajavuokraajavoivatkeskenäänsopia,ettäyksikkömaksutmaksaapellonvuokraaja.Vuokrapeltojenosaltatienkunnossapidonpainoluvutjamatkatarvioidaantientodellisenkäytönmukaan.
3.3.1 TalouskeskusMaatilan asumisesta johtuva liikenne on talouskeskukseen suuntautuvaa ulkoistaliikennettä(ULM)japinta-alastariippumatonta.
Koko maa 750 tonnia/maatilaPainolukua laskettaessa on oletettu, että ruokakunnalla on henkilöauto. Ruokakuntaan
17
kuuluu keskimäärin kaksi aikuista ja kaksi lasta. Työssä käydään kotitilalla. Painoluku sisältää jätekuljetukset sekä kaikille yhteisten palvelujen (esim. posti, kirjastoauto, palvelu-auto) kuljetukset.
Mikälimaatilaltakäydääntöissätilanulkopuolella,käytetäänasuinkiinteistönpaino-lukua.
Ulkoisenliikenteenpainoluvunkorjaustekijät:•Talouskeskukseenliikennöidäänuseammallakuinyhdellähenkilö-
autollataityössäkäydääntilanulkopuolella: kaksihenkilöautoa +10...30% kolmehenkilöautoa +30...50%
Esimerkkejä:a)Perheomistaamaatilan,jokakäsittää25hehtaariametsääjamaatilantalouskes-kuksen.Koskapäärakennuksestapuuttuvat kaikkimukavuudet, perhe asuu talvisinläheisessäkaupungissajakesäisinmuutamanviikonmaatilalla.
Koska maatilan omistajalla on vakituinen asunto muualla, painoluku voidaanmäärittäälomakiinteistönkäyttötiheydenmukaan,esim.300tonnia.Metsänosaltamäärätäänpainolukunormaalisti.
b)Maatilanpellotonvuokrattutoiselleviljelijälle:Asuinrakennustakäytetäännor-maaliinasumiseen,muttamuillerakennuksilleeiolelöytynyttuotannollistakäyttöä.Toinenpuolisoistakäytöisssäsatunnaisesti.
Painolukumääritetäännormaalinasumisenperusteella,900tonnia/asunto
Maidonkuljetus (ULMa)
Maidonkuljetustavoistanykyäänonyleisintankkiautonsuorittamatilakohtainenkeräi-ly.Tällainenliikenneonsekäraskastaettäsäännöllistä,jotensevaikuttaaoleellisestitienkunnossapitokustannuksiin.Maidonkuljetuksistaaiheutuvaliikenneonmaatilantalouskeskuksenulkoistaliikennettä(ULMa).
Rakentamiskustannustenosittelussapainoluvutlasketaantodellisuudessakäytettä-väntankkiauton(esim.16tonnia)mukaan.Maidonkuljetuksestaaiheutuvakokonais-tonnikilometrimääräositellaanmaidonkuljetusmatkojensuhteessamaitoatuottavientilojenkesken.
Kunnossapitokustannustenosittelussapainoluvunylärajasaadaankäyttämällära-kentamiskustannustenkohdallaesitettyämenettelyä.Koskamaitoajotovatkeräilyajoajatästäjohtuentankkiautonkuljetuskapasiteettionyksittäisenmaidontuottajankannaltaylimitoitettu,käytetäänkohtuullisuusharkintaasenvarmistamiseksi,etteiyksittäisentilanmaidonkuljetustenosuuskokotienkunnossapitokustannuksistatulekohtuutto-mansuureksi.Jostodellisuudessakäytettäväntankkiautonpainonmukaanlaskettujamaitotilojenkeskenositeltuosakaskohtainenpainolukuylittääkohtuulliseksikatsotun,esimerkiksi2500tai3000tonninmääränjokatoinenpäivätapahtuvassakeräilyssä,voidaanlaskelmatehdäkevyemmänkulkuneuvon(esim.12tonnia)painoonperustuen.Painoluvunlaskentaselviääjäljempänäolevastaesimerkistä.
18
Taulukko 2. Maidonkuljetuksesta aiheutuvan vuotuisen liikenteen paino luovutuskertojen (edestakaisia matkoja) vaihdellessa (tonnia). Maitoautojen painot ovat ohjeellisia.
Luovutuskertojakuukaudessa
Maidonkuljetus 30 15 10
Tankkiauto(20tonnia)Tankkiauto(16tonnia)Tankkiauto(12tonnia)
14400t11520t8640t
7200t5760t4320t
4800t3840t2880t
Tilallatuotettuamaitomäärääeioleyleensätarpeenottaahuomioonmaidonkuljetuk-sistaaiheutuvaapainolukuaarvioitaessa. Joissakintapauksissasesaattaakuitenkinolla tarpeen tilojen keskinäisten painolukujen saattamiseksi keskenään vertailukel-poisiksi.
Maidonkuljetuksesta aiheutuvan liikenteen painoa laskettaessa tulee noudattaamaksimikustannusperiaatetta.Yksittäisenmaidontuottajanosalle tuleva tonniki-lometrimääräeisaaollasuurempikuin,josmaitoahaettaisiinvainhänentilaltaan.Maidonkuljetusmatkatuleekinainalaskealyhintämahdollistareittiäpitkin.
Esimerkki:Saviniitynyksityistienvarrellasijaitseekaksimaidontuotantoonerikoistunuttatilaa:TilaAsijaitsee1,4km:njatilaB2,5km:npäässätienalkupisteestä.Tilojenyhteenlas-kettumaidonkuljetusmatkojenpituuson3,9km.Tankkiautohakeemaidonmolemmiltatiloiltajokatoinenpäivä.
Rakentamiskustannusten osittelu:Maidonkuljetuksestaaiheutuvakokonaistonnikilometrimääräon5760tx2,5km=14400tkm.Osakaskohtaiseksipainoluvuksisaadaan14400/3,9km=3692tonnia.
Kunnossapitokustannusten osittelu:Rakentamiskustannusten osittelussa osakaskohtainen painoluku on 3 692 tonnia.Tämäharkitaantässätapauksessaliiansuureksijasiirrytäänkäyttämäänkevyemmänajoneuvonmukaistapainoa.Maidonkuljetuksestaaiheutuvakokonaistonnikilometrimääräon4320tx2,5km=10800tkm.Osakaskohtaiseksipainoluvuksisaadaan10800tkm/3,9km=2769tonnia.
3.3.2 Viljelmä
Peltolohkon ulkoinen liikenne (ULV)
Maatalousammatinharjoittamisestajohtuvaanjapeltopinta-alastariippuvaanulkoiseenliikenteeseen(ULV)lasketaantalouskeskuksenjaulkoisenkohteenvälisettarvikkeidenhankintamatkat,lannoitteidenjasiementenkuljetuksetsekäsadonkuljetukset.Paino-luvutonlaskettuviljelykiertojakäyttäen.
19
Nautakarjatilat 25 tonnia/hehtaariTilalla viljellään oman karjan ruokintaa varten nurmikasveja ja rehuviljaa. Painolukuun sisältyy karjanhoidosta aiheutuva normaali säännöllinen liikenne (maatalouslomittajan ja eläinlääkärin ajot, huoltoajot yms.).
Viljatilat 25 tonnia/hehtaariTilalla viljellään pääasiassa tavallisia vilja- ja öljykasveja. Samaan luokkaan voidaan lukea myös ruokohelpi. Siipikarja-jasikatilojenosaltakäytetäänviljatilojenpainolukuja.
Sokerijuurikas- ja perunatilat 75 tonnia/hehtaariSokerijuurikastilalla viljellään pääasiassa sokerijuurikasta. Perunatilalla perunan ohella viljellään myös vilja- ja nurmikasveja. Jos vain osa tilan pelloista sisältyy em. juurikasvikier-toon, sovelletaan ohjepainolukua vain tälle alueelle.
Ulkoiseksiliikenteeksiluettavalannankuljetustapahtuutienvaikutusalueentalous-keskuksestatienulkopuolisenviljelijänpeltolohkolletaitienulkopuolisenviljelijäntalouskeskuksestavaikutusalueenviljelijänpeltolohkolle.Painolukunavoidaankäyttää25tonniakuljetettualietelantakuormaataikohteenaolevaapeltohehtaariakohden.
Ulkoisenliikenteenpainoluvunkorjaustekijät:•Luomutila –5...–10%
Vilja-janautakarjatiloillaulkoisenliikenteenkatsotaantapahtuvanviljelmäntalous-keskuksesta. Sokerijuurikas- ja perunatiloilla ulkoisen liikenteen matka lasketaanvälivarastonsijainninmukaan.
Ulkoisenliikenteenpainoluvutonlaskettulähinnäviljan,heinän,perunanjasokeri-juurikkaanviljelynaiheuttamienkuljetuskustannustenperusteella.Nautakarjatiloillapainolukuihinsisältyynormaaliakarjanhoitoonliittyvääsäännöllistäliikennettä,jokaonarvioitumaidontuotantotilojenmukaan.Peltohehtaareihinrinnastettavanliikenteenlisäksitiloillaonmuutasäännöllistäliikennettä,jokariippuuesimerkiksitilanerikois-tuneestakotieläintuotannosta taisivuelinkeinoista.Tällainenylimääräinen liikennearvioidaanerikseenerityisliikenteenä(katsotarkemminkohdasta3.4).
Mikäliviljelmänpääasiallisiaviljelykasvejaeivoidakohtuullisellatyömäärälläselvittää,voidaankäyttääviljatilojenpainolukua.
Peltolohkon sisäinen liikenne (SLV)
Viljelmänsisäinenliikennelasketaanpeltolohkoittain.Peltolohkollatarkoitetaantässäaluetta,jollakasvinviljelytyötsuoritetaanviljelytekniikanjatöidenajoituksensuhteenyhtenäisesti.
Peltolohkonsisäiseen liikenteeseen lasketaankaikkiviljelmännormaalitviljelytyö-matkat, jotka tapahtuvat tilantalouskeskuksestapellolle.Matkoiksion luettumyöslannoitteidenjasiementenkuljetusmatkatjatuotteidenvientipelloltatilakohtaiseen
20
varastoon.Nautakarjatiloillamatkoiksionlaskettulisäksilietelannanjaoljenkulje-tusmatkat.
Nautakarjatilat 120 tonnia/hehtaariTilalla viljellään oman karjan ruokintaa varten nurmikasveja ja rehuviljaa. Säilörehuruokinta. Painoluku sisältää lannankuljetuksen 1 – 2 kuormaa/hehtaari.
Viljatilat 50 tonnia/hehtaariTilalla viljellään pääasiassa tavallisia viljakasveja, öljykasveja tai ruokohelpiä. Jos pelloille kuljetetaan lantaa, lisätään 25 tonnia/ha tai kuormien määrän mukaan 25 tonnia/kuorma (lietelanta).Siipikarja-jasikatilojenosaltakäytetäänviljatilojenpainolukuja.
Sokerijuurikas- ja perunatilat 100 tonnia/hehtaariSokerijuurikastilalla viljellään pääasiassa sokerijuurikasta. Ei sisällä sokerijuurikkaan sa-donkuljetusta. Perunatilalla viljellään perunan (50 %) ohella myös vilja- ja nurmikasveja. Jos vain osa tilan pelloista sisältyy em. juurikasvikiertoon, sovelletaan vain tälle alueelle ohjepainolukua.Jos pelloille kuljetetaan lantaa, lisätään 25 tonnia/ha tai kuormien määrän mukaan 25 tonnia/kuorma (lietelanta).
Hoidettu viljelemätön pelto 15 tonnia/hehtaariKesannot ja luonnonhoitopellot, niitto kerran vuodessa.
Lannankuljetus erillisenä 25 tonnia/lietelantakuormaJos lannankuljetusta ei ole otettu muussa yhteydessä huomioon, voidaan sen painoluku ar-vioida kuljetettujen kuormien määrän mukaan. Nautakarjan lantaa levitetään yleensä 1 – 2 kuormaa/ha. Siipikarja- ja sikatiloilla hehtaaria kohden levitettävä määrä on vähäisempi.
Sisäisenliikenteenpainoluvunkorjaustekijät:•Peltolohkonpinta-alaotetaantarvittaessa
huomioonsuurillayli5ha:nlohkoilla,korjaus –10…–30%•Luomutila –5...–10%
Mikäliviljelmänpääasiallisiaviljelykasvejaeivoidakohtuullisellatyömäärälläselvittää,voidaankäyttääviljatilojenpainolukua.Normaaliinviljelykiertoonsisältyvätkesannotovatmukanakasvinviljelynpainoluvuissa.
Jos tilakäyttääpeltotöissäulkopuolistaurakointiapua,onurakoitsijoidenkäyttämämatka(kulkureitti)syytätarkistaa.Sisäisenliikenteenmatkojenohjepainoluvutsisältä-vätsekäviljelymatkojaettäkuljetuksia.Kokonaispainolukupysyyjotakuinkinsamana,vaikkatöidensuorittajatvaihtuvat.
Sisäisessäliikenteessäkäytettymatkaontodellinenmatkakäsiteltävällätiellätalous-keskuksenjapeltolohkonvälillä.
Esimerkkejä:a)Tilaonluomutuotannossajaerikoistunutöljypellavanjakuminanviljelyyn.Tila
21
eituotaitsekarjanlantaa,muttasitähankitaansatunnaisestiulkopuolelta(noinjokaviidesvuosi).
Luomutuotannossakasvienvuorotteluonkeskeistä, jolloinvainosallapeltoalaavoidaanviljelläem.erikoiskasveja.Lähtökohtanakäytetäänviljatilojenpainolukua,jokaulkoisenliikenteenosaltaon25tonnia/hajasisäisenliikenteenosalta50ton-nia/ha.Sadonnormaaliapienemmänpainonjalannoitteenkuljetustenvähäisyydenvuoksikumpaakinpainolukuakorjataankertoimella0,9(luomualennus).Lannankuljetuksestaaihetuvaksiulkoiseksiliikenteeksiarvioidaan0,2x25tonnia/ha=5tonnia/ha.
b)Perunatilanpeltolohkosijaitseeyleisentienvarrella.Perunatilankylmävarastollekul-kemiseeneikäytetäyksityistietä,muttamuuviljelyliikennekäyttääko.yksityistietä.
Perunanviljelyssäkäytetäänviljelykiertoa,jossaperunanosuusonnoin50%.Vaik-kaperunansadonkuljetuksetjäävätpois,tapahtuumuuperunanviljelyynliittyväliikennejakaikkiviljanviljelyynliittyväliikennetalouskeskuksenkautta.Ulkoisessaliikenteessäpainolukunakäytetäänviljatilanpainolukua25tonnia/ha.Sisäisessäliikenteessäpainolukuarvioidaanviljatilojenjaperunatilojenpainolu-kujenkeskiväliltä,70tonnia/ha.
c)Viljatilaottaavastaanyksityistienvaikutusalueenulkopuolellasijaitsevaltakarjati-laltakuivalantaavuosittainnoin25kuormaa.
Lannanajokatsotaanulkoiseksiliikenteeksi,jokaotetaanhuomioonyksiköitävällätielläkuljetunmatkanmukaisesti.
painoluku:25kuormaax20tonnia/kuorma=500tonniaVaikkakarjanlannankäyttövähentää tilan lannoitteidenkäyttöä, silläeiolekuitenkaanniinsuurtamerkitystä,ettäviljatilanohjeellisiapainolukuja(ULVjaSLV)olisitarpeenalentaa.
d)Nautakarjatilakäyttääsokerijuurikkaannaatitrehuna.Sokerijuurikkaanosuusko.peltolohkonviljelyssäon75%.
Sokerijuurikaannaatiteivätsisällysokerijuurikastilojenohjepainolukuun.Korjattavanaattisatoonnoin30tonnia/ha,jokavastaanoin6kuormaa.Kuormanpainoluvuksiarvioidaan15tonnia/kuorma.Kunviljelykiertootetaanhuomioon,naateistatulevapainoluvunlisäyson0,75x6kuormaax15tonnia/kuorma=67tonnia/ha.Sokerijuurikaslohkonpainoluvuksi saadaan100 tonnia/ha+67 tonnia/ha=167tonnia/ha.
3.3.3 MetsälöMetsälönliikennelasketaanmetsälohkoittain,joillatarkoitetaanmetsänhoidollisestipienintäyhtenäistämetsäaluetta.Kunmetsänpainolukuarvioidaanmetsänkeskikas-vun ja siitä johdetunhakkuukertymänperusteella,metsälohkotvoidaanmuodostaayhtenäisiksisuuremmiksialueiksikuljettavanmatkanperusteella.Metsälohkon liikenne jaetaan hakkuusta ja puutavaran kuljetuksista aiheutuvaanulkoiseen liikenteeseen (ULMe) jametsä-,perusparannus- jametsänhoitotöistäym.aiheutuvaansisäiseenliikenteeseen(SLMe).Puutavarankuljetustenkatsotaantapah-tuvanpääasiassakuorma-autolla.
22
Kantojen ja hakkuutähteiden keruu ja kuljetus sisältyy metsän ulkoisen liikenteenpainolukuihin.
Ulkoisenliikenteen(ULMe)käyttömatkaontodellinenmatkametsälohkonpainopisteenkohdaltataipuutavaranvarastoalueenkohdaltatienalkuuntaiulospääsyyn.Sisäisenliikenteen(SLMe)käyttömatkaontodellinenmatkakäsiteltävällätiellämetsälohkonjatalouskeskuksen/asunnonvälillä.
Taulukko 3. Metsälohkon ulkoisen ja sisäisen liikenteen painoluvut (tonnia/hehtaari). Alu-eet on esitetty liitekartassa 1. Aluejako perustuu keskimääräiseen hakkuumahdollisuuteen. Lähde, keskikasvu ja hakkuukertymä: Metsätilastollinen vuosikirja 2008 ja Metsäkeskus Tapio 1995.
Alue Keskikasvum3/ha/v
metsämaa
Hakkuu-kertymäm3/ha/v
metsämaa
UlkoinenliikenneULMet/ha
SisäinenliikenneSLMet/ha
Metsälönkoko
liikenneMeLt/ha
IEtelä-SuomiIILänsi-SuomiIIIEtelä-PohjanmaaIVPohjois-Pohjanmaa,KainuuVPohjois-SuomiVa,Etelä-LappiVb,Keski-LappiVcPohjois-Lappi
7,05,75,03,2
3,02,21,0
5,54,03,52,5
2,01,50,5
11986
431
3221
111
1411107
542
Metsälohkon ulkoisen (ULMe) ja sisäisen liikenteen (SLMe) painoluku on arvioituvuotuisenhakkuukertymän(k-m3/ha)perusteella.Hakkuukertymäperustuuvuotuiseenkeskikasvuun.Kitu-jajoutomaallametsälohkonkokoliikenteenpainolukunavoidaankäyttää0–1t/ha.
Metsälohkonkokoliikenteen(MeL)painolukuakäytetäänsilloinkunmetsälohkonsi-säisenjaulkoisenliikenteenkäyttämämatkaonsama,kutenesimerkiksitapauksessa,jossakiinteistöntalouskeskusonosittelunkohteenaolevanyksityistienulkopuolella.Laskelmanyksinkertaistamiseksivoidaankokoliikenteenpainolukuakäyttääyleisestikaikillametsälohkoilla.
Laskelmatehdääna)keskimääräisenhakkuukertymäntaib)metsäsuunnitelmaanno-jautuvientulevienhakkuu-jahoitotoimenpiteidenperusteella.Saman tien varrella olevien metsälöiden painoluvut tulee kuitenkin laskea vain toisella vaihtoeh-toisella tavalla, sekamuotoa ei tule käyttää.Josalueellaeioleajantasallaoleviametsäsuunnitelmiataimetsälötovatkasvuvaiheel-taansamassatilassa,käytetäänkeskimääräisiähakkuukertymälukuja.Hakkuukertymäar-vioidaana)-vaihtoehdossajokosuuralueenkeskikasvunperusteellataimetsälohkoittainarvioidunpitkäaikaisenkeskimääräisenhakkuukertymänperusteella.Hakkuukertymästäjohdetutpainoluvutsaadaantaulukosta3.Metsäsuunnitelmaannojautuvassaarvioin-nissa(b-vaihtoehto)painoluvutlasketaanesimerkiksiseuraavankymmenvuotiskauden
23
aikana tapahtuvien hakkuiden ja hoitotöiden perusteella. Rakentamiskustannustenosittelussatarkasteluväliksiotetaanmieluumminseuraavat15vuotta.
3.4 Elinkeinon harjoittajat ja muut erityiskäyttäjätErityisliikenteeksi(EL)katsotaankaikkitavanomaisestaasumisesta,maa-jametsäta-loudestapoikkeavaliikennesekäerilaisestayritystoiminnastajohtuvaliikenne.Erityisliikenteenvuotuisenliikenteenpainolasketaankertomallakeskenään
•vuotuinenmatkojenlukumäärä(menomatkajapaluumatkalasketaankumpikinerikseen)ja
•kyseisessä liikenteessä käytetyn ajoneuvon keskimääräinen koko-naispaino(ajoneuvo+kuorma).
Näinlaskettuvuotuisenliikenteenpainoonsellaisenaanvertailukelpoinentässäkäsi-kirjassaesitettyihinohjeellisiinpainolukuihin.
Taulukkoon4onkerättyjoitakinesimerkkejäerityisliikenteenajoneuvojenpainoista.
Taulukko 4. Erityisliikenteen arvioinnissa tarvittavat tiedot tärkeimpien ajoneuvotyyppien painoista. Linja- ja kuorma-autojen osalta lähteenä on käytetty: Asetus 11.7.1997/670.
Ajoneuvotyyppi Tyhjäpaino,tonnia
Kokonaispaino,tonnia
Henkilöauto,keskimäärin 1*
Pakettiauto,keskimäärin 2
Linja-jakuorma-autotilmanperävau-nua(nuppiautot)
-kaksiakselinenauto 10 18
-kolmiakselinenauto 12 26
-neliakselinenauto 15 32
-viisiakselinenauto 17 38
Puoliperävaunullisetkuorma-autotakselimääränmukaan
18 28–48
Täysperävaunullisetkuorma-autot,autonjaperävaununyhdistelmä
-neliakselisena 16 36
-viisiakselisena 18 44
-kuusiakselisena 20 53
-7jauseampiakseliset 22 60
Traktori+perävaunu 5 15
*)Henkilöautonkokonaispainoa(1tonni)onkäytettyohjepainolukujenlaskennassa.Vaikkaseonhenkilöautojentodellistakeskipainoapienempi,niinsekuvaahenkilöautonrasittavuuttasuhteessapainavampiinajoneuvoihin.
24
Yritystoiminnasta johtuvaa liikennettä
•liikeyritys:pankki,posti,kauppa,parturitms.•kauppapuutarha•uimaranta•golfkenttä•venesatama•teollisuuslaitos•soran-taimuidenmaa-ainestenottopaikka•turvetuotantoalue•matkailunähtävyys•ampumarata•metsästysmaja•yritystenlomanviettopaikat•laskettelurinne•jne.
Esimerkkejä:a)Golfkentälläon300jäsentä.Jäsenettekevätkeskimäärin30matkaapäivässä120päivänajanvuodessa.Painoluvuksisaadaan: 2x30kertaa/päiväx120päivää/vuosix1tonni=7200tonnia/vuosi
b)Maatilanyhteydessäolevaltasoramontultaajetaansoraanoin300irtokuutiometriä(i-m3)vuodessa.Yksiirtokuutiometrisoraapainaan.1,6tonnia.Kuljetukseenkäytetään4-akselistakuorma-autoa,jonkakuormakoko17tonnia,tyhjäpaino15jakokonaispaino32tonnia. Soranpaino:300i-m3x1,6tonnia=480tonnia Täysiäkuormia:480tonnia/17tonnia=28kpl Kuljetuksenkokonaispaino:28x32t+28x15t=1316tonnia/vuosi
Luonnonsuojelualueille suuntautuva liikenne
Luonnonsuojelualueellatarkoitetaanaluetta,jokaonhankittutaivarattuluonnonsuo-jelutarkoituksiin. Perusyksiköt määrätään erityisliikenteenä, joka perustuu alueellekohdistuvaanvierailu-jahuoltoliikenteeseen.Kunnossapidonyksiköintiävartensuo-jelualueetjaetaankolmeenluokkaankäyttömäärienperusteella:
•kansallispuistotaso(runsaastikävijöitä)•vähäisenasiakasliikenteenalueet•ei-liikennöitävätalueet.
UseimmatnäistäerilaisistaalueistatulevatkuulumaanNatura2000-verkostoon.
Jossamaansuojelualueeseensisältyyuseampiakiinteistöjä,laaditaanniilleyhteisetyksiköt.Kansallispuistonalueelleontunnusomaistaopastushenkilöstö,opetusaineisto,vä-hintään kohtuullinen palveluvarustus ja alue-esite. Tällaisella alueella kävijämääräsaattaa olla useita kymmeniä tuhansia henkilöitä vuodessa. Kansallispuistotasollapääsääntönäon,ettäliikenneyhteyspyritäänhoitamaanperustamallaalueellekulkua
25
vartenyleinentie.Joskuitenkinyksityistietäjoudutaankäyttämääneikäkävijämääräoleselvillä,kunnossapidostaonsovittavatapauskohtaisestitiekunnankanssa.Kunnos-sapitovelvollisuusvoidaansopiaesimerkiksitietyntienosankunnossapitona.
Vähäisen asiakasliikenteenalueetvoi tunnistaavähäisestäpalveluvarustuksesta,joitaovatmm. lintutorni, tulentekopaikka, järjestetty jätehuolto, rantautumispaikkajaparkkipaikka.Tällaistenalueidentieyksikötmäärätäänliikenteenmääränjalaadunperusteella.Liikennekoostuuvierailijoista,huoltotoimenpiteistäjavalvonnasta.Kävi-jämäärätvaihtelevatmuutamistasadoistamuutamiintuhansiinkävijöihinvuodessa.Matkailukohteiden läheisyydessä vähäisenkin palveluvarustuksen alueella voi ollaerittäin suuria kävijämääriä, jolloin alue on syytä luokitella kansallispuistotasoon.Metsähallitukseltavoitiedustellatehdyistäkävijämääräkartoituksista.
Ei-liikennöitäviä luonnonsuojelualueitaovatsellaisetkohteet,joitaluonnonsuoje-lualueenhaltija(yleensäMetsähallitustaiympäristökeskuksenpäätöksellärauhoitetunyksityisenluonnonsuojelualueenomistaja)eierityisestituoesillekäyntikohteena.
Tällaiset ei-liikennöitävät alueet kuuluvat mm. erilaisiin suojeluohjelmiin (lehdot,vanhatmetsät,rannat,lintuvedet,harjut),uhanalaistenlajien(esim.maakotka,valkosel-kätikka,saimaannorppa)tailuontotyyppien(maakunnallisestiarvokkaatperinnemai-semat)suojelusuunnitelmiintaivahvistettuihinkaavoihinluonnonsuojeluvarauksina(esim.SL-merkintä).
Ei-liikennöitävien luonnonsuojelualueiden luokkaan kuuluvilla alueilla haltija taiomistajaeiaiheutasäännöllistäliikennettä.Luonnonsuojelualueenhaltijan(lähinnäMetsähallitus)asiakkaiksitaivieraiksieiluetamarjastajia,sienestäjiä,lintuharrastajia,melojiataimuitavastaaviajokamiehenoikeuksinliikkuviaretkeilijöitätaivapaallamet-sästysoikeudellametsästäviäkuntalaisia(Pohjois-Suomi).Näillealueillevalvonta-taisuunnittelumatkojaeitehdäedesjokavuosi.Tieyksikkölaskelmassavoidaankuitenkinperusteenapitää1–2käyntikertaavuodessahenkilöautolla.
Muuta yksiköinnissä huomioonotettavaa.Monilleluonnonsuojelualueilletehdäänsatunnaisestimyösluonnonhoitoonjaennallistamiseen,maisema-arvojenylläpitoontaitutkimukseenliittyviätoimenpiteitä(esim.hakkuita,kulotuksia,suo-ojientukkimista).Tällaisista toimenpiteistä aiheutuva liikenne katsotaan kertaluonteiseksi ja otetaanhuomioonesimerkiksikäyttömaksunataisuorittamallatienkunnostussuojelualueenhaltijantoimestavälittömästityösuorituksentultuatehdyksi.
Tutkimustoimintaan(esim.näytteidenkeruu,koealaseuranta)liittyväliikennevoidaanottaahuomioonjokoperusyksiköissätaikäyttömaksuina.
Rantojensuojeluohjelma-alueilla on tuleva käyttö tarkistettava rakennusten ja tont-tien osalta. Koska valtiolle hankitut tontit siirtyvät pääsääntöisesti luonnonsuoje-lutarkoituksiineikämetsätalous- tai retkeilykäyttöön, tuleerakennusten ja tonttienkäyttötarkoituksenmuuttuminenhuomioidajayksiköintiontarkistettavatodellisenkäyttötarkoituksenmukaiseksi.
Rakentamiskustannusten ositteluavartenonmääritettävätapauskohtaisestisuo-jelualueentienkäytönluonne(kohta2.2).Lähtökohtanavoidaanpitääerityiskäyttöä
26
(kutenkunnossapitokustannustenkinosalta)niiltäosinkuinalueeitulemetsätalous-käytönpiiriin.
Esimerkki:Karhuvaaranalueonvanhojenmetsienohjelmakohdejasisältäälisäksisoidensuoje-lualueita.Osaalueestaonhankittuvaltiolleluonnonsuojelualueeksi.Aluesijaitseetaajamanläheisyydessä.Alueenluontopolkuonesiteltyinternetissämm.kunnanko-tisivuilla.Taajamankoulutkäyttävätaluettaopetuskohteena.
Kävijämääräksiarvioidaan2000henkeävuodessa.Näistäkuitenkinpuoletonkoulu-laisia,jotkakulkevatpolkupyörillä.Autollatehtyjenmatkojenlukumääräksiarvioidaanhuoltoliikennehuomioonottaen500matkaavuodessa.Tieyksikötmäärätäänmetsä-hallitukselle.
Painoluvuksisaadaan2x500x1tonni=1000tonnia/vuosi.
Maa- ja metsätalouden harjoittamisesta aiheutuvaa ylimää-räistä ja säännöllistä liikennettä, jota ei lueta viljelmän nor-maaliin sisäiseen tai ulkoiseen liikenteeseen
•teurasajo(esim.lihakarjatilat,broilerikasvattamot)•rehukuljetukset(esim.siipikarja-jasikatilat)•kuivikkeen(turpeenyms.)kuljetukset•tuotantorakennustenlämmitykseenliittyvätajot•asiakasliikennesuoramyynti-,maatilamatkailu-,viini-,mansikanvil-
jely-tms.tiloille•kaikkiliikenne,jokaaiheuttaatavanomaisestaviljelystäpoikkeavaa
henkilö-taikuorma-autoliikennettätilalle.
Esimerkkejä:a)Sika-jasiipikarjatiloillesuuntautuvasäännöllinenrehu-jateurasajomääritetäänkeskimääräisenkuormakoonjakuljetuskertojenmukaan.Nautakarjatiloillapienehkömäärä rehukuljetuksia voidaan katsoa sisältyvän ulkoisen liikenteen painolukuun,samoinsatunnaisetteurasajot.
b)Mansikanviljelytilallaliikennettälisäävätpoimijatsekäasiakas-jatukkuliikenne.Asiakasliikennearvioidaankeskimääräisenasiakasmääränmukaan.
c) Yksityistien varrella sijaitsevilta kolmelta luomukananmunia tuottavalta tilaltahaetaankeräilyautollakerranviikossamunia.Kuljetuksenvuotuisenliikenteenpainoon2500tonnia/vuosijakokonaistonnikilometrimäärä1,3kmx2500tonnia/vuosi=3250tkm/vuosi
Tieosakas Kuljetusmatka(km)
TilaATilaBTilaC
0,20,91,3
Yht. 2,4
27
Tieosakaskohtaiseksipainoluvuksisaadaan3250tkm/vuosi/2,4km=1354tonnia/vuosi.
Lopputulokseksisaadaan:
Tieosakas Kuljetusmatka(km) Painoluku(tonnia) Tulo
TilaATilaBTilaC
0,20,91,3
135413541354
27112191760
Yht. 2,4 3250
Muu erityisliikenne•jokavuotisetkesäjuhlattms.•hoiva-japäiväkodit•jätevedenpumppaamotyms.huoltorakennukset•metsästys-jakalastusoikeus•ravivalmennus,ratsastus•jne.
Metsästys-jakalastuskäytönperustuessaalueidenvuokraukseenmäärätääntieyksikötalueenvuokranantajalletodellisenliikenteenarvioinninperusteella.Kunmetsästyk-sestäaiheutuvanliikenteenkohdistuminenyksityistielleonsatunnaista(esimerkiksihirvenmetsästys),voidaantällaisenliikenteenkatsoasisältyvänmetsätaloudestaai-heutuvaanliikenteeseen.
Jokamiehenoikeudellasaatilapäisestikulkeajalan,hiihtäenjaratsastaentoisenalueella,myösyksityistiellä,kunhaneituotavahinkoa,haittaataihäiriötä.Ratsastuksenjaraviur-heilunsäännöllinenjaammattimainenharjoittaminentuleehuomioidatieyksiköissä.
Ravihevostenvalmennuskuluttaatietä.Mitäintensiivisempääharjoitteluon,sitäenem-mänsenäkyytienkunnossa.Tieyksiköitämäärättäessäotetaanhuomioonhevostenmäärä,käytönmääräjalaatusekäkäytettävätiepituus.Tavanomaisenravivalmennuksenrasituksenarvioidaanvastaavanneljännestäasuinkiinteistön tonnimäärästäeli225tonnia/ravihevonen/km.Painolukuunsisältyyedestakainenmatka.
Valmennuksenluonteestajohtuenvoidaanpainolukuakorjata:•Tienkäyttökeskimääräistävilkkaampaa +10...50%•Tienkäyttökeskimääräistäkevyempäätaiharvempaa -10...-40%•Tienkäyttösatunnaista -50...-80%
Ratsastuksenrasitukseksivoidaanarvioidapuoletravivalmennuksenrasituksesta,elipainoluvunohjearvoon110tonnia/hevonen/km.Painolukuunsisältyyedestakainenmatka.
Ks.myösravivalmennuksenjaratsastuksenosaltakohta4.3Erityiskäytöstämäärättäväkäyttömaksu.
28
4 KÄYTTÖMAKSUT
Tieosakkaillemäärätään tieyksikötosakkaankiinteistön jasenkäytönvaatiman lii-kenteen mukaan. Kuitenkin jonkun tieosakkaan kiinteistön käyttö saattaa muuttuaesimerkiksitieosakkaanryhdyttyämyymäänkiinteistöltäänkiviainestatairuokamul-taa, mistä aiheutuu huomattava useimmiten vain tilapäinen raskaiden kuljetustenkasvutiellä.Tällainenosakkaantilapäinenliikenteenmuutosjasenaiheuttamatienkunnossapitotarpeenkasvu,jotaeiolevoituottaahuomioontieosakkaantieyksikköjämäärättäessä,voidaanottaahuomioonmääräämälläosakkaalletällaistenkuljetustenajaksiarvioituatienkäyttöävastaavakäyttömaksu.
Erilaisten lunastusyritysten, kuten voimansiirtolinjojen ja vesistörakentamisen yh-teydessä,lunastetaantiettyjäkäyttöoikeuksiataimuutenrajoitetaanmaanomistajanoikeuttakiinteistönsäkäyttämiseen.Oikeudentoteuttamiseksilunastajalleperustetaanoikeuskäyttäälunastuspäätöksessäerikseennimettyjäolemassaoleviayksityisiäteitä.Näin lunastusoikeuden haltijasta tulee tieosakas. Tällaisille käyttöoikeusyksiköillekulkeminensaattaatilanteestariippuenollahyvinkinvähäistäjasatunnaista.Näissätapauksissaontarkoituksenmukaisintaperiäosakkaaltatiemaksujensijastakuljetustenperusteellamäärättäväkäyttömaksu.
Yksityistielain25§:nmukaanvoidaanasianosaisenehdotuksestamäärätä,ettämetsätienkunnossapitoavartentarvittaviavarojaeikerätätieosakkailtatiemaksuina,vaantienkäytönperusteella suoritettavinakäyttömaksuinaniiltä, jotkaovatkäyttäneet tietä.Käyttömaksujenmääräytymisperusteetonsamallavahvistettavaottamallahuomioonerilaisenkäytönvaikutustienkunnossapitokustannuksiin.
Yksityistielain26§:ssäsäädetään,ettäsen,joka80§:nmukaisestitilapäisestikäyttäätietä,onsuoritettavasiitäkorvauksenakäyttömaksu.Maksuonmäärättäväsenmukaan,kuin katsotaan kohtuulliseksi ottamalla huomioon vastaavanlaisesta tien käytöstäosakkaallemäärättävätiemaksujatienkäyttämisestäehkäjohtuvaerityinenkunnos-sapitokustannustenlisääntyminen.
Käyttömaksuavastaantietäkäyttävänonviivytyksettäkuljetuksentaimuunkäytönpäätyttyäannettavayksityistienhoitokunnalletaitoimitsijamiehelleselvityskuljete-tuntavaranmäärästä,kuljetustavastaja-ajastataitienmuustakäytöstä.Elleitällaistaselvitystäsaada,voidaankäyttömaksumäärätäarvionperusteella.
4.1 Soranajosta määrättävä käyttömaksuJostieosakassäännöllisestimyyjakuljettaasoraaalueeltaan,onsoranajohuomioi-tavahänentieyksiköissään.Jossoranajoontilapäistä,voidaantieosakkaallemäärätätieyksiköidenlisäksikuljetustenperusteellakäyttömaksu.Jossorakuoppaonvuokrattuja kuljetuksenhoitaa soraliike tai -autoilija, voidaankuljetuksenhoitajallemäärätäkäyttömaksu.Tonnikilometritsaadaanlaskettuajahinnoiteltua,kunkuljetettavako-konaiskuutiomääräjakuljetusmatkaovattiedossa.
Esimerkki:Kiinteistöltä ajetaan vuodessa 1 000 i-m3 soraa. Yksi irtokuutiometri soraa painaa
29
n.1,6tonnia.Ajomatkaon1,8km.Kalustonakäytetään26tonninkokonaispainoistatelikuorma-autoailmanperävaunua,jonkakuormakokoon14tonniajatyhjäpaino12tonnia.
Soranpaino:1000i-m3x1,6t=1600t Täysiäkuormia:1600t/14t=114kpl
Kuljetuksenkokonaispaino:114x26t+114x12t=4332t/vuosiTonnikilometrimääräksisaadaan4332t/vx1,8km=7798tkm/vuo-si.
Käyttömaksunsuuruussaadaankertomallatonnikilometrienmäärätiekunnassaperit-tävällätonnikilometrinyksikköhinnalla.
4.2 Maitoautolle määrättävä käyttömaksuJostieosakkaanaonmaidontuottajia,otetaanmaitoajoistaaiheutuvarasitushuomioonheidäntieyksiköissään.Josmaidontuottajiaeiole,muttamaitoautokäyttäätietäesim.oikotienä,voidaanmeijeriltätaikuljetusliikkeeltäperiäkäyttömaksua.Käyttömaksu-laskelmienperusteenakäytetääntodellisiaajoneuvo-jakuormapainojasekäajettaviamatkoja
Esimerkki:Kokonaispainoltaan 12 tonninen maitoauto ajaa 3 km pitkän yksityistien läpi jokatoinenpäiväkäyttäensitäoikotienään.Paluumatkanauto tekeemuutakautta.Tienvarrellaeiolemaitotiloja.
Tonnikilometrienmääräon12tx3kmx180krt/v=6480tkm/v.
Käyttömaksunsuuruussaadaankertomallatonnikilometrienmäärätiekunnassaperit-tävällätonnikilometrinyksikköhinnalla.
4.3 Erityiskäytöstä määrättävä käyttömaksuVenevalkamasta, uimarannasta, metsästysseuralle metsästysmajasta tai pelkästämetsästyksestäaiheutuvasta liikenteestämäärättävätkäyttömaksutonperustettavatodellisenliikenteenarviointiin.
Esimerkkejä:• Eräällä yhdistyksellä on yksityistien varressa venevalkama pysäköintialueineen.Mitäänrakennuksiaalueellaeiole.Liikennettäonsekäkesälläettätalvella.Kuljettumatkaon2,3km.
Yhdistykseltäeiolesaatutietojavenevalkamankäytöstä,jotenkäyttömaksumää-ritetäänarvionperusteella.Kesäliikenteeksiarvioidaan4autoaarkipäivisinja10autoaviikonloppuisin.Talviaikaanliikennearvioidaanvähäisemmäksi,pilkkijöitäarkipäivisin2autollistajaviikonloppuisin5autoa.Talviaikaalasketaanolevan5kuukautta.Viikoittainenautomääräkesälläon40autoajatalvella20autoa.Vuo-tuiseksikokonaisliikennemääräksisaadaan30vkox40autoa+22vkox20autoa=1640autoa/v.Autojenkeskimääräisenäpainonavoidaankäyttää1tonnia.Koskaautot ajavat edestakaisen matkan, on tonnikilo metrimäärä kerrottava kahdella.Venevalkamanaiheuttamaksiliikenteenkokonaisrasitukseksisaadaan2x1640autoa/vx1tx2,3km=7544tkm/v.
30
Käyttömaksun suuruus saadaankertomalla tonnikilometrienmäärä tiekunnassaperittävällätonnikilometrinyksikköhinnalla.
•Metsästysseuranhirviporukkakäyttääyksityistietähirven-japeuranmetsästysmat-koillaan. Metsästyskertoja on 12 viikonloppuna, yhteensä 10 autolla. Hirviporukankäyttämäyksityistienpituuson3,5km.
Vuotuinenkokonaisliikennemääräon12x2x10autoa=240autoa.Autojenkes-kimääräisenäpainonavoidaankäyttää1tonnia.Koskaautotajavatedestakaisenmatkan,ontonnikilometrimääräkerrottavakahdella.Hirviporukanaiheuttamaksiliikenteenkokonaisrasitukseksisaadaan:2x240autoa/vx1tx3,5km=1680tkm/v.
Käyttömaksunsuuruussaadaankertomallatonnikilometrienmäärätiekunnassaperit-tävällätonnikilometrinyksikköhinnalla.
• Ratsutallin omistajalle, joka ei ole yksityistien osakas, mutta käyttää tietä sään-nöllisesti ratsastukseen, voidaan määrätä tien käytöstä käyttömaksu. Lähtökohtanavoidaan käyttää erityisliikenteelle (kohta 3.4) ohjeistettuja ratsastuksen painolukua110 tonnia/hevonen/km, jostakäyttömaksu johdetaankyseisen tien tonnikilometrinyksikköhinnanperusteella.Maksukattaavainhevosliikenteen.Kaikkimuuhevosistavälillisestiaiheutuvayksiköitäväätietäkäyttäväajoneuvoliikenne,kutenrehukuljetuk-set,hevoskuljetukset,asiakasliikennejahuoltoliikenne,tuleearvioidakäyttömaksuamäärättäessäerikseen.RavivalmennuksenjaratsastuksenkäyttömaksujaonohjeistettumyösMaa-jamet-sätaloustuottajain Keskusliiton ym. vuonna 2001 tekemässä suositussopimuksessa.Sopimuksessa ratsastuksen yksikköhinnan vuotuinen ohjearvo on yhteen suuntaan8€/hevonen/km.
4.4 Jakeluyhtiöille määrättävä käyttömaksuTyöryhmä, johon kuuluivat Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y:n,Svenska lantbruksproducenternasCentralförbundSLCrf:n,FingridOyj:n jaSuomenTieyhdistys ry:n edustajat, on selvittänyt perustetta, jolla korvataan voimajohtojen(vähintään110kV)kunnossapitotyössätarvittavayksityistienkäyttö.AsiantuntijoinaonkuultuMaanmittauslaitostajaSuomenYksityistiepalveluOy:tä.
Käyttömaksunperusteeksiselvitettiinvoimajohtojennormaalienkunnossapitotöidenjaperusparannustöidenmäärä10vuodenaikajänteellä.Kuntotarkastustehdäänjokatoinenvuosi.Kunnossapitoraivauksiatehdään5–7vuodenvälein.Lisäksionsatun-naisiatarkastus-jakorjauskäyntejä.Suurempienperusparannustöidenvälionyli20vuotta.Autokalustona käytetäänhenkilö- jamaastoautoja, korjauskäynneillä joskusmyöskuorma-autoja.
Käyttömaksumaksetaankäytettyätiekilometriäkohdenjakymmeneltävuodeltaker-ralla.Siihensisältyytienedestakainenkäyttö.Yksityistietluokitellaanvoimajohdonkunnossapidonkannaltaneljäänryhmään:
31
•Satunnaisesti käytetyt aputietovat teitä, joitaeikäytetäsään-nöllisesti,muttaniitäonmahdollisuuskäyttääpoikkeustilanteissa.Käyttömaksusuosituson12€/km/10v.
•Säännöllisesti käytetyt tavanomaiset huoltotietpalvelevat1–4pylväänkunnossapitoa.Käyttömaksusuosituson24€/km/10v.
•Säännöllisesti käytetyt merkittävät huoltotietpalvelevat5–8pylväänkunnossapitoa.Käyttömaksusuosituson32€/km/10v.
•Merkittävät runkotietpalvelevatyli8pylväänkunnossapitoataiovatpylväillejohtavienhuoltoteiden(haarojen)runkoteitä.Käyttö-maksusuosituson40€/km/10v.
Jokaisentienkäytöstämaksetaankuitenkinkäyttömaksulaskelmastariippumattavä-hintään20€/10v.
Normaalia voimajohtojen kunnossapitoa merkittävästi suurempien korjaustöidenaiheuttama tierasituskorvataan tämän suosituksenmukaisenkäyttömaksun lisäksimaksettavalla,todelliseentienkäyttöönperustuvallaerilliselläkäyttömaksulla.
Tielle aiheutuneet vauriot korvataan erikseen tai tie korjataan vähintään entiseenkuntoon.
32
5 KORJAUSKERTOIMET
5.1 Sivuetäisyyden korjausMetsäteiden rakentamiskustannusten osittelussa metsäkappaleen sijainti tietävastaankohtisuorassasuunnassavoidaanottaahuomioonns.sivuetäisyydenkorjaus-kertoimella.
Sivuetäisyydellätarkoitetaansenjuontomatkanpituutta,jonkalasketaanalkavanmet-sätienreunasta japäättyvänmetsäkappaleenpainopisteeseen.Sivuetäisyysvoidaanottaahuomioonmyöstapauksissa,joissamaanomistajaonitserakentanutsivuhaaranjasamallalaajentanuttienvaikutusaluetta.
Korjauskertoimen käyttö ja korjauksen määrä on harkittava tapauskohtaisesti.Taulukossa5esitetytsivuetäisyydenkorjauskertoimetperustuvatvuonna1984tehtyynselvitykseenmetsäkuljetuskustannuksista.Metsänkäsittelymenetelmienmuutoksistajohtuen kertoimet ilmeisesti ottavat sivuetäisyyden muutoksen liian voimakkaanahuomioon.
Taulukko 5. Sivuetäisyyden korjauskerroin
Sivuetäisyys,km
0,2 0,3 0,4 0,5 0,6 0,7 0,8 0,9 1,0
Korjauskerroin 1,00 0,82 0,72 0,62 0,52 0,44 0,35 0,29 0,22
5.2 Matkan korjauskerroinMatkankorjauskertoimenkäyttöperustuuselvityksiin,joidenmukaantienpidonkustan-nukseteivätkasvasamassasuhteessakuintievälipitenee,vaantätähitaammin.Tämäpuolestaanjohtuusiitä,ettätienpitoonliittyykustannusosia,jotkaovatkokonaantaiosittainriippumattomiatienpituudesta.Matkankorjauskertoimiakäyttämällävoidaantieyrityksenlaajentumisestajohtuvahyötyjakaatasaisemmintieosakkaidenkesken.
Matkankorjauskertoimetmääritetäänerikseenkunkinliikennelajinkohdallakäytetyntievälin pituuden perusteella.Kertoimella korjataan vain ulkoisen liikenteen painolukuja.Matkankorjauskerroinjätetäänpois,josositeltavatieonns.läpikulkutie,jossapääsy-liikenneonmahdollistakahteensuuntaan.Harkinnanmukaankorjauskerroinvoidaanjättääpois,kuntieonhyvinlyhytjavähäliikenteinen.
33
Taulukko 6. Matkan korjauskerroin
Tievälinsuhteellinenpituus
Kerroine
0,10,20,30,40,50,60,70,80,91,0
1,581,381,271,201,151,111,071,051,021,00
Korjauskerroinlasketaankaavalla:
missäe =matkankorjauskerroinL =kokotienpituus,kml =tievälinpituus,km
Tievälinsuhteellisellapituudellatarkoitetaanmitattavantievälinpituuttasuhteessakokoositeltavantienpituuteen.Suhteellinenpituussaadaanjakamallatievälinpituuskokotienpituudella.
Esimerkki:Tieosakaankäyttämänmatkanpituuson1,4km.Kokoositeltavantienpituuson2,3km.Matkansuhteellinenpituusontällöin1,4km/2,3km=0,6jamatkankorjausker-roin1,11.
e = L x l 0,8
l x L0,8 = Ll( )
0,2
34
6 MAKSIMIKUSTANNUSTARKASTELU
Rakentamis- ja kunnossapitokustannusten osittelussa noudatetaan ns. maksimikus-tannusperiaatetta.
Maksimikustannusperiaate rakentamiskustannusten osittelussa merkitsee sitä,etteikenenkääntieosakkaanosuusrakentamiskustannuksistasaatullasuuremmaksikuinkustannuksetolisivatedullisimmanmuuntoteuttamiskelpoisenratkaisunmu-kaisesti.
Maksimikustannusperiaatteellakunnossapitokustannusten osittelussatarkoitetaansitä,etteikenenkääntieosakkaantienpitovelvollisuussaaylittääns.maksimikustan-nusta.Maksimikustannusonkustannus,jokaosakkaalleaiheutuisi,jostiehenkuuluisivainosakkaantarvitsematieväli(esim.0–1,4km)jatätätieväliäkäyttäisivätvainneosakkaat,joidenliikennetarvetuleekokonaantyydytetyksitällätievälillä.Toisinsa-noentienlaajentumineneisaakohottaalyhyempäätieväliätarvitsevantieosakkaantienpitorasitusta,muttasesaasensijaanalentaasitä.Tienpitorasituksenkohoaminenonkuitenkinhyväksyttävä,jossiitäaiheutuutienlaaduntaitienkäytettävyydenpa-raneminen.
Maksimikustannustentarkistelulaskelmaaeikäytännössäuseinkaantehdä.Seonkui-tenkintärkeämm.silloin,kun
•liikenteentiheyksissäeritieväleilläonsuuriaerojatai•tien varrella on osakastihentymiä ja tieosakkaat käyttävät hyvin
eripituisiatievälejä.
Maksimikustannustarkasteluaeikaikissatapauksissajohdaoikeudenmukaiseenlop-putulokseen.Erityisestionhuomattavaseuraavattilanteet:•Monihaaraisillateillämaksimikustannuslaskelmanlaatiminenvoiollahankalaa.Onharkittava,korjataankoyksiköitä laskelmanperusteella.Maksimikustannuslaskelmavoidaanjättääjoissakintapauksissatekemättä.•Mikälitielläonhuomattavastierityisliikennettä,eiosittelunkorjaamistamaksimi-kustannustarkastelunperusteellasuositellatehtäväksi.Tällaisissatapauksissakorjailuvoidaantehdäkohtuullisuusharkintaanperustuen.
Tarkistuslaskelma tehdään kaikille tieväleille. Ensimmäiseksi tieväliksi tulee tienalustalähtiensetieväli,jotalähimpänätiensuupuoltaolevattieosakkaattarvitsevat.Seuraavaksitieväliksituleejälleentienalustalähtientieväli,jotalähinnäseuraavatosakkaatkäyttävätjne.
Tämän jälkeen lasketaanmontakoprosenttia tieväleittäin laskettu tonnikilometrienkumulatiivinensummaonkokotientonnikilometriensummasta.Laskettuprosentti-lukuedustaakyseisentievälinns.suhteellistatienkäyttöä,jotaverrataantaulukossa7vastaavantievälinkohdallaolevaanarvoon.Jossuhteellinenkäyttöonenintäänyhtäsuurikuintaulukostasaatavaarvo,suhteellistamaksimikustannustaeioleylitetty.Jostaassuhteellinenkäyttöonselvästisuurempikuintaulukostasaatavaarvo,kyseisentievälintonnikilometrejäalennetaan.
35
d = 100 x lL( )
0,8
Maksimikustannustarkasteluakäsitelläänkohdassa8laskentaesimerkkienyhteydessä.
Taulukko 7. Suhteellinen maksimikustannus
Tievälinsuhteellinenpituus
Kerroind,%
0,10,20,30,40,50,60,70,80,91,0
162838485766758492
100
Suhteellinenmaksimikustannussaadaankaavalla:
missäd =suhteellinenmaksimikustannus,%l =tievälinpituus,kmL =kokotienpituus,km
36
7 ERITYISTAPAUKSET
7.1 Monihaaraiset tietMonihaaraisella tiellä tarkoitetaantietä, jonkayhdestäpäähaarastaerottuuyksi taiuseampiasivuhaaroja.Sivuhaaratvoivatollahyvinkinpitkiä.Lyhyidensivuhaarojenvoidaankatsoasulautuvanpäähaaraan.Tällaistenteidenosittelusaattaaollaerityisenhankalaa, varsinkin, jos haaroja on monta ja niiden varrella asuu suhteessa vähäntieosakkaita.
Pääsääntöisestimonihaaraistenteidentienpidonosittelutehdäänsamallatavallakuinyksihaaraisen.Tieosakkaankäyttämänmatkanpituuslasketaanpääasiallista kulku-reittiä pitkinyleiselletielle.
Monihaaraisillateilläonsyytätehdämaksimikustannustarkastelutieyksiköidenoikeel-lisuudentarkistamiseksi.Tiekunnanlaajentumineneisaakohottaalyhyempäätieväliätarvitsevantieosakkaantienpitorasitusta,muttasesaasensijaanalentaasitä.Tienpi-torasituksenkohoaminenonkuitenkinhyväksyttävä,jossiitäaiheutuutienlaaduntaitienkäytettävyydenparaneminen.
7.2 LäpikulkutietLäpikulkutiellätarkoitetaantietä,jollepääsyliikenneonmahdollistavähintäänkah-destasuunnasta.
Läpikulkuteiden tienpidonosittelu suoritetaanpääsääntöisesti samalla tavallakuinmuillakinyksityisteillä.Tieosakkaankulkemanmatkanpituuslasketaanpääasiallistakulkureittiä pitkin yleiselle tielle. Vaihtoehtoisesti tieosakkaan kulkeminen jaetaankahteenosaan, jolloinmyöspainolukujaetaankulkusuuntaavastaavankäytönsuh-teessa.
Matkankorjauskerroinjätetäänpoistonnikilometrienlaskennassa,muutenlaskentaeieroatavallisestatilanteesta.
Läpikulkuteilläeitehdämaksimikustannustarkastelua.
7.3 Ennestään olevan kulkuyhteyden huomioon ottaminenKun uusi tie rakennetaan korvaamaan vanha tie, rakentamiskustannusten osittelutehdäänsuhteelliseen kustannusten säästöön perustuen.
Suhteelliseenkustannustensäästöönperustuvassamenetelmässämääritetäänsäästötonnikilometrien erotuksena vanhassa ja uudessa tilanteessa.Tonnikilometritmääritetäänkutenrakentamiskustannustenosittelussakeskimääräisenpysyväisluon-teisenkäytönperusteella.
Matkavanhassa tilanteessamääritetäänseuraavasti:Lasketaanmatkanpituusta-louskeskuksesta,asuinkiinteistöltätms.vanhaatieyhteyttäpitkinyleiselletielle.Tästävähennetääntieosakkaantilustiellätaivastaavallakuljettavamatkatalouskeskuksesta
37
tms.uudelle(ositeltavalle)tielleuudessatilanteessa.
Matkauudessa tilanteessaonmatkanpituustieosakkaantilustieliittymästätaivas-taavastauuttatietäpitkinyleiselletielle.
Vanhantilanteenajomatkastapoistetaansiisnetieosat,jotkaosakasajaasamantasoisellatiellämyösuudessatilanteessa.Tällätavoinpäästäänsuoraanvertaamaantieyksiköitävanhassajauudessatilanteessa.
Kunuusitierakennetaanyleensäliikenteellisestiparemmaksikuinvanhatie,syntyytästä lisäsäästö, jokamuodostuutieosakkaan liikennekustannuksienvähenemisestä.Tämälisäsäästöotetaanhuomioontaulukossa8esitettyjenohjeellistenkorjauskertoi-mienavulla.
Taulukko 8. Korjauskerroinsarjat
Korjauskerroinsarja
Keskinopeuskm/h
I II III IV
5–1010–2020–3030–4040–50
1,4–1,71,0
0,6–0,90,5–0,70,4–0,6
1,7–2,41,2–1,5
1,00,8–0,90,7–0,8
2,0–2,81,3–1,81,1–1,3
1,00,8–1,0
2,0–3,01,4–1,81,2–1,41,0–1,2
1,0
Korjauskerroinsarjat kuvaavat ajokustannusten keskimääräistä muutosta, kun tielläsaavutettavakeskinopeusmuuttuu.
Korjauskertoimenmäärittämistävartenarvioidaanensintielläsaavutettavakeskinopeusuudessajavanhassatilanteessa.Korjauskerroinvalitaankorjauskerroinsarjasta,jossauudentienarvioidunkeskinopeudenkorjauskerroinon1,0. Josesim.uudellatielläsaavutettavakeskinopeusolisi35km/h,valitaankorjauskertoimetsarjastaIII.
Käytettäväkorjauskerroinmääritetääntästäkerroinsarjastavanhantienkeskinopeudenperusteellajasilläkorjataanvanhantilanteentonnikilometrejä.
Korjauskertoimenvalintaavoidaantarkentaaseuraavillatekijöillä:•Joskunnossapitokustannustentieosakastakohtiuudellatielläarvioi-
daanpienenevänverrattunavanhaantiehen,valitaankorjauskerroinylärajantuntumasta.
•Joskunnossapitokustannustentieosakastakohtiuudellatielläarvioi-daankasvavanverrattunavanhaantiehen,valitaankorjauskerroinvastaavastialarajantuntumasta.
Metsäalueilla määritetään erikseen lähikuljetusmatka sekä autokuljetusmatka van-hassajauudessatilanteessa.Lähikuljetusmatkamääritetäänmetsäkappaleenpuustonpainopisteenetäisyytenäkäytetystäautokuljetuskelpoisestatiestävanhassajauudessatilanteessa.Vastaavastiautokuljetusmatkamääritetäänlähikuljetusreitinpäätepisteestäyleiselletiellevanhassajauudessatilanteessa.
38
Metsäajoissamuodostuuvaltaosa tieosakkaankustannusten säästöstänimenomaanlähikuljetusetäisyydenlyhenemisestä.Tämäjohtuusiitä,ettämetsäkuljetuksissaajo-kustannuksetmk/tonnikilometriovatnoin2,5–5,0kertaisetverrattunakeskimääräisiinajokustannuksiinmuissa liikennelajeissa.Näinollenonmetsäkuljetuksissasyntyväsuhteellinensäästökinmuissaliikennelajeissasyntyväänsäästöönverrattunavastaa-vastisuurempi.Tämäotetaanhuomioonns.maastokuljetuskertoimella,jokavalitaanväliltä 2,5–5,0. Maastokuljetuskerroin pysyy samana sekä vanhassa että uudessatilanteessa.
Kerrointavoidaantarkentaaseuraavillaperusteilla:•Joslähikuljetustenarvioidaantapahtuvanpääasiassamaataloustrak-
torilla,kerroinvalitaankeskiarvonalapuolelta.•Joslähikuljetustenarvioidaantapahtuvanpääasiassametsätraktorilla,
kerroinvalitaanväliltä3–5.•Kerrointa korotetaan uuden tien keskinopeuden kasvaessa keski-
määräisestäarviosta25km/hjavastaavastialennetaanuudentienarvioidunkeskinopeudenlaskiessaem.arvosta.
Tämän jälkeen lasketaan tieosakkaan tonnikilometrit liikennelajeittain vanhassa jauudessa tilanteessa. Tonnikilometrit saadaan kertomalla tiekäyttöyksiköiden luku-määrä (ha, kpl) ohjeellisella painoluvulla, painoluvun korjauskertoimella, vanhalla/uudellamatkallajamaastokuljetuskertoimella/tieluokanparanemisestaaiheutuvallakorjauskertoimella.
Seuraavaksilasketaantieosakkaantonnikilometriensummavanhassajauudessatilan-teessasekänäidenerotus.Tonnikilometrienerotuskerrotaanvielätarvittaessamatkankorjauskertoimella,jokasaadaantaulukosta6uuttatietäkuljettavanmatkanperusteella.Näinsaatuerotusontieosakkaansuhteellinenkustannustensäästö,jotasellaisenaanvoidaankäyttääosakkaantieyksikkömääränärakentamiskustannuksiaositeltaessa.
39
8 LASKENTAESIMERKKEJÄ
8.1 Tavallinen yksityistie
Tallukan 2 km pitkä yksityistie sijaitsee Tohmajärven kunnassa. Tieosakkaina onuseitamaatiloja,jotkaovatkeskittyneetlähinnämaidontuotantoonjaviljanviljelyyn.Muutamanaikaisemminmaatilakäytössäolleen tilan tiluksetovatnytvainmetsääja talouskeskuksenkäyttövastaanormaaliaasuinkiinteistönkäyttöä.Tieosakkaan2maatilanyhteydessäonsoranottopaikka,joltaajetaansoraalähikuntiin.Tieosakkaan9maatilantalouskeskussijaitseeositeltavanyksityistienulkopuolella.
Taimikoidenosaltapäätettiintässätapauksessakäyttääsamaapainolukuakuinmet-sällä.
Tienosaltatehdäänkunnossapitokustannustenosittelu.
MAIDONKULJETUS
Maidonkuljetuksestaaiheutuvaliikennemääräositellaanmaidontuottajienkeskenmai-toajomatkojenpituuksienmukaisessasuhteessa.Maitoajonpainoluvunmäärittämiseksiontehtyseuraavatlaskelmat:
•Tankkiauto(16t)noutaamaidontalouskeskuksistajokatoinenpäivä.Maitoajoreitinpituusyhteensuuntaanon1,4km.Näinollenmai-donkuljetuksestaaiheutuvakokonaistonnikilometrimääräon5760tonniax1,4km=8064tkm(ks.taul.2)
•Lasketaanmaidonkuljetusmatkojensumma:
Tieosakasnro Maidonkuljetusmatka(km)
137810
0,30,71,21,21,4
Yht. 4,8
Maitoajostaaiheutuvakokonaistonnikilometrimääräjaetaanmaidonkuljetusmatkojensummalla, jolloin tieosakaskohtaiseksi painoluvuksi saadaan 8064 tkm / 4,8 km =1680tonnia.
Tilalla tuotettuamaitomäärääeiotetahuomioonpainoluvunkorjaustekijänä,koskatieosakkaidentuottamatmaitomääräteivätmerkittävästieroakeskenään.
40
ERITYISLIIKENNETieosakas 2Harjulan7:20tilanyhteydessäolevaltasoranottopaikaltaajetaansoraanoin300irto-kuutiometriä(i-km3)vuodessa.Yksiirtokuutiometrisoraapainaan.1,6tonnia.Kulje-tukseenkäytetään4-akselistakuorma-autoa,jonkakuormakoko17tonnia,tyhjäpaino15jakokonaispaino32tonnia.Erityisliikenteenpainoksisaadaan:
Soranpaino:300i-km3x1,6tonnia=480tonnia Täysiäkuormia:480tonnia/17tonnia=28kpl
Kuljetuksenkokonaispaino:28x32tonnia+28x15tonnia=1316tonnia/vuosi
MAKSIMIKUSTANNUSTARKASTELUTienalkupäästälukienlasketaantieväleittäintieosakkaidentonnikilometrienkumu-latiivinensumma(kertymäsumma).Sisäisenliikenteenliikennelajientonnikilometritlasketaantievälinliikenteeseenvastakunsisäinenliikennetapahtuukokonaisuudessaanko.tievälillä(ks.tieosakkaat7ja11).
Tieosakkaidentonnikilometriteritieväleillä
Tieosa-kasnro
0–0,3 0–0,50 0–0,70 0–0,95 0–1,20 0–1,40 0–1,50 0–1,90 0–2,00
12345678910111213
1197 11971450
119714502442
797
119714502442
7971515
331108
119714502442
7971515
33136843575
328
119714502442
7971515
33137473575
3283968
119714502442
7971515
33137473575
32839681432
119714502442
7971515
33137473575
32839681652
119714502442
7971515
33137473575
3283968165222141897
T ikum
pi
di
11975
22
26471133
58862343
78403155
153196166
193507775
207828379
210028496
25113100100
missäT i
kum =tievälinitonnikilometrienkumulatiivinensummaTtot =kokotientonnikilometriensummapi =tievälinisuhteellinenkäyttö,jokasaadaanjakamallatievälinitonnikilometri-
enkumulatiivinensummakokotientonnikilometriensummallajakertomallalopputulossadalla
di =tievälinisuhteellinenmaksimikustannus,jokasaadaantaulukosta7tailas-ketaantaulukonyhteydessäolevallakaavalla.
41
k1 =di
100x
Ttot
T ikum
= 79100
x 2511320782 = 0,95
k2 =100 – di
100x
Ttot
(Ttot – T ikum)
=100–79
100x 25113
(25113–20782)= 1,22
Laskelmastahavaitaan,ettätievälin0–1,40ja0–1,50kohdallasuhteellinentienkäyttökasvaaylisuhteellisenmaksimikustannuksenelipionsuurempikuindi.
Suhteellisenmaksimikustannuksenylittyminenmerkitseekäytännössäsitä,ettäal-kupääntieosakkaatpitävätylläpidempäätietäkuinheitsetarvitsevat.Tätäeimaksi-mikustannusperiaatteenmukaanvoidasallia,jotentieyksiköitäonkorjattava.Korjaustehdäänsiten,ettäalkupääntieosakkaidentonnikilometrejäalennetaanjaloppupääntieosakkaidentonnikilometrejävastaavastikorotetaan.Korjauskertoimialaskettaessatermiendi jaT i
kum arvototetaansen tievälinkohdalta, jossamaksimikustannustenylitys on suurin, eli tässä esimerkissä tievälin0–1,50 kohdalta. Saadaan seuraavatkorjauskertoimet:
Alkupäänkorjauskerroink1:
Loppupäänkorjauskerroink2:
Tieosakkaiden1–11 tonnikilometrit kerrotaan luvulla0,95.Tieosakkaiden12 ja13tonnikilometritkerrotaanluvulla1,22.
Maksimikustannustarkastelu ja korjaukset on tehty olettaen, että ko. yksityistienkunnossapitokustannukset ovat keskimääräisiä ja että tien kunnossapitokustannuspituusyksikköäkohtionkokotiellälikimäärinsama.
Korjatut painoluvut on esitetty tieyksikkölaskelmassa tummennettuina.
Havainnollisuudenvuoksikorjauskertoimetonlaskettuedellisestätaulukostasaatu-jenkokonaislukujenperusteella.Korjauksettieyksikkölaskelmaanonniinikääntehtykokonaislukuinailmoitettuihintonnikilometrimääriin.Pyöristyksilläeioleoleellistavaikutustalopputulokseen.Tonnikilometriensummaennenjajälkeenmaksimikustan-nustarkastelunsaadaantäsmäämään,joslaskennassakäytetäänuseampaadesimaaliajaosakkaan11tonnikilometrejäkorjataanliikennelajeittainerikseenalkupään(0–1,50km)jaloppupäänkorjauskertoimienmukaan.
42
CopyrightMaanmittauslaitos2001, Helsinki
43
44
45
46
47
48
49
50
KUNNOSSAPITOKUSTANNUSTEN OSITTELUTIEYKSIKKÖLASKELMA
Tallukan yksityistie Tienpitokustannusten osittelemiseksiYksityistien nimi Tien pituus, km
Tohmajärven kunta (848) 2,00
Tienk. Tonnikilometrityks. Painolu- Käytetty Korjauskertoimet (tieyksiköt)
Liikenne lukum. vun ohje- matka, Matkan Paino- Sivuetäi-Tienkäyttöyksikkö laji 1) ha, kpl arvo km luvun syyden Erikseen Yhteensä
1. Mattila 7:18,maatila,Mikko Koistinen,lh 14.9.1982 § 15
Tal.kesk. ULM 1 750 0,3 1,46 329
" ULMa 1 1680 0,3 1,46 736
Pelto ULV 9 25 0,3 1,46 99
Metsä ULMe 3,5 9 0,15 1,68 8
" SLMe 3,5 2 0,2 1 1137
" ULMe 6,2 9 0,3 1,46 24 1197
2. Harjula 7:20,asuink./erityisk,Ensio Vatanen,lh 9.8.1959 §118
Tal.kesk./As.ULA 1 900 0,5 1,32 0,8 475
Metsä/pelto ULMe 2,5 9 0,5 1,32 15
Metsä ULMe 3,5 9 0,5 1,32 21
" ULMe 4,5 9 0,5 1,32 27
" ULMe 7,3 9 0,5 1,32 43 1378
Soramonttu EL 1 1316 0,5 1,32 869 1450
3. Väinölä 7:19,maatila,Väinö Salminen,lh 19.9.1966 § 68
Tal.kesk. ULM 1 750 0,7 1,23 646
" ULMa 1 1680 0,7 1,23 1446
Pelto ULV 13 25 0,7 1,23 280 2320
Metsä ULMe 9 9 0,7 1,23 70 2442
4. Tonttila 7:9,asuinkiint.,Eino Ollikainen,lh 9.2.1970 § 28
Tal.kesk./As.ULA 1 900 0,7 1,23 775 757
Metsä ULMe 2,8 9 0,7 1,23 22 797
Siirto 5886
1) LIIKENNELAJIT ULM = Talousk. asumisesta aih. ulk.liikenne MeL = Metsälön liikenneULA = As.kiinteistön ulk.liikenne ULMa = Maitoajot ULMe = Metsälön ulk.liikenneULL = Lomakiinteistön ulk.liikenne ULV = Maatalalousamm.harj.aiheut.ajot. SLMe = Metsälön sis.liikenne
SLV = Viljelmän sisäinen liikenne EL = Erityisliikenne
51
KUNNOSSAPITOKUSTANNUSTEN OSITTELUTIEYKSIKKÖLASKELMA
Tallukan yksityistie Tienpitokustannusten osittelemiseksiYksityistien nimi Tien pituus, km
Tohmajärven kunta 2,00
Tienk. Tonnikilometrityks. Painolu- Käytetty Korjauskertoimet (tieyksiköt)
Liikenne lukum. vun ohje- matka, Matkan Paino- Sivuetäi-Tienkäyttöyksikkö laji 1) ha, kpl arvo km luvun syyden Erikseen Yhteensä
Siirto 5886
5. Yrjölä 7:10,maatila,Veikko Yrjönen,lh 19.8.1964 § 118
Tal.kesk. ULM 1 750 0,95 1,16 827
Pelto ULV 21 25 0,95 1,16 579
Metsä ULMe 4 9 0,95 1,16 40 1439
" ULMe 7 9 0,95 1,16 69 1515
6.Kesäranta 7:7,lomakiinteistö,Ari Verkkonen,lh 18.10.1972 §192
314
Lomakiint. ULL 1 300 0,95 1,16 331 331
7. Veikkola 7:23,maatila,Jaakko Heino,lh 1.1.1985 § 116
Tal.kesk. ULM 1 750 1,2 1,11 999
" ULMa 1 1680 1,2 1,11 2238
Pelto ULV 10 25 1,2 1,11 333
Metsä ULMe 3,6 9 0,95 1,16 36
" SLMe 3,6 2 0,25 2
" ULMe 4,5 9 1,4 1,07 61
" SLMe 4,5 2 0,2 2
" ULMe 7,3 9 0,95 1,16 72 3560
" SLMe 7,3 2 0,25 4 3747
8. Koivula 7:22,maatila,Matti Koivunen,lh 9.11.1962 § 192
Tal.kesk. ULM 1 750 1,2 1,11 999
" ULMa 1 1680 1,2 1,11 2238
Pelto ULV 9 25 1,2 1,11 300 3396
Metsä ULMe 3,2 9 1,2 1,11 38 3575
Siirto 15054
1) LIIKENNELAJIT ULM = Talousk. asumisesta aih. ulk.liikenne MeL = Metsälön liikenneULA = As.kiinteistön ulk.liikenne ULMa = Maitoajot ULMe = Metsälön ulk.liikenneULL = Lomakiinteistön ulk.liikenne ULV = Maatalalousamm.harj.aiheut.ajot. SLMe = Metsälön sis.liikenne
SLV = Viljelmän sisäinen liikenne EL = Erityisliikenne
52
KUNNOSSAPITOKUSTANNUSTEN OSITTELUTIEYKSIKKÖLASKELMA
Tallukan yksityistie Tienpitokustannusten osittelemiseksiYksityistien nimi Tien pituus, km
Tohmajärven kunta 2,00
Tienk. Tonnikilometrityks. Painolu- Käytetty Korjauskertoimet (tieyksiköt)
Liikenne lukum. vun ohje- matka, Matkan Paino- Sivuetäi-Tienkäyttöyksikkö laji 1) ha, kpl arvo km luvun syyden Erikseen Yhteensä
Siirto 15054
9. Mäntylä 6:13,maatila,Joni Vartiainen,lh 9.4.1977 § 3
Pelto SLV 2 50 1,2 120
Metsä MeL 3,8 11 1,2 1,11 56 312
Metsä MeL 10,4 11 1,2 1,11 152 328
10. Anttila 10:10,maatila,Jaakko Eskelinen,lh 19.1.1993 § 99
Tal.kesk. ULM 1 750 1,4 1,07 1124
" ULMa 1 1680 1,4 1,07 2517
Pelto ULV 8 25 1,4 1,07 300 3770
Metsä ULMe 2 9 1,4 1,07 27 3968
11. Rantala 10:11,maatila,Ari Rantanen,lh 9.8.1976 § 172
Tal.kesk. ULM 1 750 1,5 1,06 1193
Pelto ULV 6 25 1,5 1,06 239
" ULV 2 25 1,7 1,03 88
" SLV 2 50 0,2 20
Metsä ULMe 6,2 9 1,9 1,01 107 1569
" SLMe 6,2 2 0,4 5 1652
12. Honkala 8:4,asuinkiint.,Joonas Honkanen,lh 11.11.1986 § 12
Tal.kesk./As.ULA 1 900 2,0 1,00 1800
Metsä ULMe 10,4 9 2,0 1,00 187 2701
" ULMe 12,6 9 2,0 1,00 227 2214
13. Metsälä 8:3,asuinkiint.,Markku Haka,lh 8.5.1960 § 108
Tal.kesk./As.ULA 1 900 2,0 1,00 1800 2314
Metsä ULMe 5,4 9 2,0 1,00 97 1897
Yht. 25113
Yht. 249671) LIIKENNELAJIT ULM = Talousk. asumisesta aih. ulk.liikenne MeL = Metsälön liikenneULA = As.kiinteistön ulk.liikenne ULMa = Maitoajot ULMe = Metsälön ulk.liikenneULL = Lomakiinteistön ulk.liikenne ULV = Maatalalousamm.harj.aiheut.ajot. SLMe = Metsälön sis.liikenne
SLV = Viljelmän sisäinen liikenne EL = Erityisliikenne
53
8.2 Monihaarainen tieKohdan8.1Tallukanyksityistietäonlaajennettusiten,ettäKesärannantilallejohtava650metriäpitkäsivutieonpäätettyottaamukaanositteluun.Tienpituusonsiis2,65km.Sivutienvarrellaonkolmeuuttaosakasta:kaksilomatonttiajaYrjöläntilanvan-hanisännänuusitalo.Tieosakkaitaonmyöstullutlisää:Mattilantilaonmyynytkaksiasuntotonttiaaivantienalkupäästä.Rantalantilaontaaspistänytpellotkesannolleja ryhtynyt maatilamatkailuyrittäjäksi. Tonttilan tilan uusi omistaja on perustanutkeramiikkapajan.
Taimikoidenosaltaharkittiintässätapauksessakäyttääsamaapainolukuakuinmet-sällä.
Tienosaltatehdäänkunnossapitokustannustenosittelu.
MAIDONKULJETUSMaidonkuljetuksestaaiheutuvaliikennemääräositellaansamallatavallakuinesimer-kissä1.
• Maidonkuljetuksesta aiheutuva kokonaistonnikilometrimäärä on 5760tonniax1,4km=8064tkm(ks.taulukko2)
•Lasketaanmaidonkuljetusmatkojensumma:
Tieosakasnro
Maidonkuljetusmatka(km)
35121315
0,30,71,21,21,4
Yht. 4,8
Maitoajostaaiheutuvakokonaistonnikilometrimääräjaetaanmaidonkuljetusmatkojensummalla,jollointieosakaskohtaiseksipainoluvuksisaadaan8064tkm/4,8km=1680tonnia.
Tilalla tuotettuamaitomäärääeiotetahuomioonpainoluvunkorjaustekijänä,koskatieosakkaidentuottamatmaitomääräteivätmerkittävästieroakeskenään.
ERITYISLIIKENNETieosakas 4
Harjulantilan7:20yhteydessäolevaltasoranottopaikaltaajetaansoraanoin300irtokuu-tiometriä(i-m3)vuodessa.Yksiirtokuutiometrisoraapainaan.1,6tonnia.Kuljetukseenkäytetään4-akselistakuorma-autoa,jonkakuormakokoon17tonnia,tyhjäpaino15jakokonaispaino32tonnia.Erityisliikenteenpainoksisaadaan:
54
Soranpaino:300i-m3x1,6tonnia=480tonnia Täysiäkuormia:480tonnia/17tonnia=28kpl
Kuljetuksenkokonaispaino:28x32tonnia+28x15tonnia=1316tonnia/vuosi.
Tieosakas 6Tonttilantilalla7:9olevakeramiikkapajaonaukineljänäpäivänäviikossaelikeski-määrin16päivääkuukaudessa.Talvikuukausien(8kk)aikanapajassakäykeskimäärinkolmeasiakastapäivässä.Kesälläasiakkaitakäynoin10päivässä.Erityisliikenteenmääräksisaadaan:(8kkx16päivääx3asiakasta+4kkx16päivääx10asiakasta)x2=2048edestakaistahenkilöautomatkaa/vuosi.
Tieosakas 16Rantalan tila10:26palveleekesäisinmaatilamatkailukohteena jayöpymispaikkana.Muuna aikana tilalta myydään erilaisia maataloustuotteita ja tilaviiniä. Asiakaslii-kenteeksionarvioitukesäaikana,kuntilaonavoinnajokapäivä,keskimäärinkolmeasiakastapäivässä.Talvisintilaonavoinnaviitenäpäivänäviikossajaasiakkaitakäynoinviisipäivässä.Kesällätilallakäynoinkaksijatalvisinyksilinja-autokuukaudessa.Erityisliikenteenmääräksisaadaan:(8kkx20päivääx5asiakasta+4kkx30päivääx3asiakasta)x2=2320edestakaistahenkilöautomatkaa/vuosi(8kkx1linja-auto+4kkx2linja-autoa)x2=32edestakaistalinja-automatkaa/vuo-siLaskelmissa henkilöauton painona on käytetty 1 tonnia ja linja-auton painona 11tonnia.
MAKSIMIKUSTANNUSTARKASTELUMonihaaraistenteidenmaksimikustannustarkastelupyritääntekemäänsamallatavallakuinyksihaaraisellatiellä.Päähaaraksivalitaansuurimmankokonaistonnimääränsisäl-tävätienosa.Mikälihaarojaonpaljon,maksimikustannustarkastelustatuleehelpostimonimutkainenjahankalalaskea.Tällaisissatilanteissavoidaanharkitamaksimikus-tannustarkastelunjättämistäkokonaanpois.
Maksimikustannustarkasteluontässätehtykahdelletievälillesiten,ettätieosakkaiden1–6 ja12–18käyttämää tieväliäsanotaan”Päähaaraksi”.Vastaavasti tieosakkaiden1–11käyttämäätieväliäsanotaan”Sivuhaaraksi”.Huomattavaaon,ettätieosakkaiden1–6tonnikilometrejäkorjataantässäkahteenkertaan.
55
k1 =di
100x
Ttot
T ikum
= 79100
x 3095726476
=0,92
”Päähaaran” maksimikustannustarkastelu:Tieosakkaidentonnikilometriteritieväleillä
Tie-osakas
nro
0–0,15 0–0,30 0–0,50 0–0,70 0–0,95 0–1,20 0–1,40 0–1,50 0–1,90 0–2,00
123456
12131415161718
99240
7
99240
1268
99240
12681537
99240
1268153726012726
99240
1268153726012726
115
99240
126815372601272638843768
340
99240
126815372601272639513768
3404197
99240
126815372601272639513768
34041975749
99240
126815372601272639513768
34041975873
99240
126815372601272639513768
3404197587323462011
T ikum
pidi
3461
13
16075
22
31441033
84712743
85862855
164635366
207276775
264768679
266008696
30957100100
missäT i
kum =tievälinitonnikilometrienkumulatiivinensummaTtot =kokotientonnikilometriensummapi =tievälinisuhteellinenkäyttö,jokasaadaanjakamallatievälinitonnikilometri-
enkumulatiivinensummakokotientonnikilometriensummallajakertomallalopputulossadalla
di =tievälinisuhteellinenmaksimikustannus,jokasaadaantaulukosta7tailas-ketaantaulukonyhteydessäolevallakaavalla.
Laskelmastahavaitaan,ettätievälin0–1,50kohdallasuhteellinentienkäyttökasvaaylisuhteellisenmaksimikustannuksenelipionsuurempikuindi.
Alkupääntieosakkaatpitävätsiisylläpidempäätietäkuinheitsetarvitsevat.Tieyksiköitäkorjataansiten,ettäalkupääntieosakkaidentonnikilometrejäalennetaanjaloppupääntieosakkaidentonnikilometrejäkorotetaan.TermiendijaT i
kumarvototetaantievälin0–1,50kohdalta.Korjauskertoimetovatseuraavat:
Alkupäänkorjauskerroink1:
Loppupäänkorjauskerroink2:
k2 =100 – di
100x
Ttot
(Ttot – T ikum)
=100–79
100x 30957
(30957–26476)=1,45
56
k2 =100– di
100x
Ttot
(Ttot – T ikum)
= 100–52100
x 13435(13435–8471) = 1,30
Tieosakkaiden1–6ja12–16tonnikilometritkerrotaanluvulla0,92.Tieosakkaiden17ja18tonnikilometritkerrotaanluvulla1,44.
”Sivuhaaran” maksimikustannustarkastelu:Tieosakkaidentonnikilometriteritieväleillä
Tieosakasnro
0–0,15 0–0,30 0–0,50 0–0,70 0–1,20 0–1,40 0–1,60
1234567891011
99240
7
99240
1268
99240
12681537
99240
1268153726012726
99240
12681537260127261929
99240
126815372601272619291436
99240
126815372601272619291436
533533533
T ikum
pidi
3463
15
16071126
31442339
84716352
104007879
118368890
13435100100
missäT i
kum =tievälinitonnikilometrienkumulatiivinensummaTtot =kokotientonnikilometriensummapi =tievälinisuhteellinenkäyttö,jokasaadaanjakamallatievälinitonnikilometri-
enkumulatiivinensummakokotientonnikilometriensummallajakertomallalopputulossadalla
di =tievälinisuhteellinenmaksimikustannus,jokasaadaantaulukosta8tailas-ketaantaulukonyhteydessäolevallakaavalla.
Laskelmastahavaitaan,ettätievälin0–0,70kohdallasuhteellinentienkäyttökasvaaylisuhteellisenmaksimikustannuksenelipionsuurempikuindi.Alkupääntieosak-kaidentonnikilometrejäsiisalennetaanjaloppupääntieosakkaidentonnikilometrejäkorotetaan.Korjauskertoimiksisaadaanseuraavat,kuntermiendijaT ikumarvototetaantievälin0-0,70kohdalta:
Alkupäänkorjauskerroink1:
Loppupäänkorjauskerroink2:
Tieosakkaiden1–6tonnikilometritkerrotaanluvulla0,82.Vastaavastitieosakkaiden7–11tonnikilometritkerrotaanluvulla1,30.
k1 =di
100x
Ttot
T ikum
= 52100
x 134358471 = 0,82
57
Maksimikustannustarkastelu ja korjaukset on tehty olettaen, että ko. yksityistienkunnossapitokustannukset ovat keskimääräisiä ja että tien kunnossapitokustannuspituusyksikköäkohtikokotielläonlikimäärinsama.
Korjatutpainoluvutonesitettytummennettuinatieyksikkölaskelmassa.Havainnollisuudenvuoksikorjauskertoimeton laskettukokonaislukuinaesitettyjenarvojenperusteella.Korjauksettieyksikkölaskelmaanonniinikääntehtykokonaislukuinailmoitettuihintonnikilometrimääriin.Pyöristyksilläeioleoleellistavaikutustaloppu-tulokseen.Näennäistätarkkuuttavoidaanlisätäpäähaarantarkastelussakäyttämälläosakkaan16osaltaalkupäänkorjauskerrointaniilleliikennelajeille,jotkaovatmukanatievälillä0–1,50kmjaloppupäänkorjauskerrointatätäpitempäätieväliäkäyttävilleliikennelajeille.Monihaaraisellatiellämaksimikustannuslaskelmavoidaantehdämyösniin,ettäpää-haarankorjauskerrointenlaskennanjälkeenkorjataanhetipäähaarantonnikilometrit.Sivuhaaran maksimikustannuslaskelma tehdään näin korjattujen tonnikilometrienperusteella.Jossivuhaarojaonuseampia,jatketaanhaarakerrallaan.Josliikennelaji(osakas)onmukanauseammantiehaaranmaksimikustannustarkastelussa,liikennelajin(osakkaan)lopullinentonnikilometrimääräsaadaansentienhaaranmaksimikustannus-tarkastelusta,jossaseonviimeksiollut.
58
CopyrightMaanmittauslaitos2001, Helsinki
59
KUNNOSSAPITOKUSTANNUSTEN OSITTELUTIEYKSIKKÖLASKELMA
Tallukan yksityistie, yhd. sivuhaara Tienpitokustannusten osittelemiseksiYksityistien nimi Tien pituus, km
Tohmajärven kunta 2,65
Tienk. Tonnikilometrityks. Painolu- Käytetty Korjauskertoimet (tieyksiköt)
Liikenne lukum. vun ohje- matka, Matkan Paino- Sivuetäi-Tienkäyttöyksikkö laji 1) ha, kpl arvo km luvun syyden Erikseen Yhteensä
1. Simola 7:37,asuinkiinteistö,Simo Talvitie,lh 19.7.1993 § 14
75
Asuink. ULA 1 900 0,05 2,21 99 99
2. Nyppy 7:38,asuinkiinteistö,Mika Heinänen,lh 20.7.1993 § 13 181
Asuink. ULA 1 900 0,15 1,78 240 240
3. Mattila 7:39,maatila,Mikko Koistinen,lh 14.9.1982 § 15
Tal.kesk. ULM 1 750 0,3 1,55 349
" ULMa 1 1680 0,3 1,55 781
Pelto ULV 9 25 0,3 1,55 105
Metsä ULMe 2,5 9 0,15 1,78 6
" SLMe 2,5 2 0,15 1 957
" ULMe 6,2 9 0,3 1,55 26 1268
4. Harjula 7:20,asuink./erityisk,Ensio Vatanen,lh 9.8.1959 § 118
Asuinkiint. ULA 1 900 0,5 1,40 0,8 504
Metsä/pelto ULMe 2,5 9 0,5 1,40 16
Metsä ULMe 3,5 9 0,5 1,40 22
" ULMe 4,5 9 0,5 1,40 28
" ULMe 7,3 9 0,5 1,40 46 1160
Soramonttu EL 1 1316 0,5 1,40 921 1537
5. Väinölä 7:19,maatila,Väinö Salminen,lh 19.9.1966 § 68
Tal.kesk. ULM 1 750 0,7 1,31 688
" ULMa 1 1680 0,7 1,31 1541
Pelto ULV 13 25 0,7 1,31 298 1962
Metsä ULMe 9 9 0,7 1,31 74 2601
Siirto 5745
1) LIIKENNELAJIT ULM = Talousk. asumisesta aih. ulk.liikenne MeL = Metsälön liikenneULA = As.kiinteistön ulk.liikenne ULMa = Maitoajot ULMe = Metsälön ulk.liikenneULL = Lomakiinteistön ulk.liikenne ULV = Maatalalousamm.harj.aiheut.ajot. SLMe = Metsälön sis.liikenne
SLV = Viljelmän sisäinen liikenne EL = Erityisliikenne
60
KUNNOSSAPITOKUSTANNUSTEN OSITTELUTIEYKSIKKÖLASKELMA
Tallukan yksityistie, yhd. sivuhaara Tienpitokustannusten osittelemiseksiYksityistien nimi Tien pituus, km
Tohmajärven kunta 2,65
Tienk. Tonnikilometrityks. Painolu- Käytetty Korjauskertoimet (tieyksiköt)
Liikenne lukum. vun ohje- matka, Matkan Paino- Sivuetäi-Tienkäyttöyksikkö laji 1) ha, kpl arvo km luvun syyden Erikseen Yhteensä
Siirto 5745
6. Tonttila 7:9,asuink./erityisk,Juulia Honka,lh 9.10.1993 § 1
Asuinkiint. ULA 1 900 0,7 1,31 825
Metsä ULMe 2,8 9 0,7 1,31 23 2056
Asiakasl. EL 2048 1 0,7 1,31 1878 2726
7. Yrjölä 7:50,maatila,Jaakko Yrjönen,lh 19.6.1991 § 18
Tal.kesk. ULM 1 750 1,2 1,17 1053
Pelto ULV 21 25 1,2 1,17 737
Metsä ULMe 4 9 1,2 1,17 51 2508
" ULMe 7 9 1,2 1,17 88 1929
8.Uusi-Yrjölä 7:49,asuinkiinteistö,Veikko Yrjönen,1.9.1991 §12 1867
Asuink. ULA 1 900 1,4 1,14 1436 1436
9.Kesäranta 7:7,lomakiinteistö,Ari Verkkonen,lh 18.10.1972 §192 693
Lomakiint. ULL 1 300 1,6 1,11 533 533
10. Suvipielinen 10:24,lomakiinteistö,Hannu Id,lh 13.4.1993 § 1 693
Lomakiint. ULL 1 300 1,6 1,11 533 533
11. Keidas 10:25,lomakiinteistö,Jaana Salo,lh 28.6.1993 § 7 693
Lomakiint. ULL 1 300 1,6 1,11 533 533
12. Veikkola 7:23,maatila,Jaakko Heino,lh 1.1.1985 § 116
Tal.kesk. ULM 1 750 1,2 1,17 1053
" ULMa 1 1680 1,2 1,17 2359
Pelto ULV 10 25 1,2 1,17 351
Metsä ULMe 3,6 9 0,95 1,23 38
Siirto 134351) LIIKENNELAJIT ULM = Talousk. asumisesta aih. ulk.liikenne MeL = Metsälön liikenneULA = As.kiinteistön ulk.liikenne ULMa = Maitoajot ULMe = Metsälön ulk.liikenneULL = Lomakiinteistön ulk.liikenne ULV = Maatalalousamm.harj.aiheut.ajot. SLMe = Metsälön sis.liikenne
SLV = Viljelmän sisäinen liikenne EL = Erityisliikenne
61
KUNNOSSAPITOKUSTANNUSTEN OSITTELUTIEYKSIKKÖLASKELMA
Tallukan yksityistie, yhd. sivuhaara Tienpitokustannusten osittelemiseksiYksityistien nimi Tien pituus, km
Tohmajärven kunta 2,65
Tienk. Tonnikilometrityks. Painolu- Käytetty Korjauskertoimet (tieyksiköt)
Liikenne lukum. vun ohje- matka, Matkan Paino- Sivuetäi-Tienkäyttöyksikkö laji 1) ha, kpl arvo km luvun syyden Erikseen Yhteensä
Siirto 13435
12. Veikkola 7:23 jatkuu...
Metsä SLMe 3,6 2 0,25 2
" ULMe 4,5 9 1,4 1,14 65
" SLMe 4,5 2 0,2 2
" ULMe 7,3 9 0,95 1,23 77 3635
" SLMe 7,3 2 0,25 4 3951
13. Koivula 7:22,maatila,Matti Koivunen,lh 9.11.1962 § 192
Tal.kesk. ULM 1 750 1,2 1,17 1053
" ULMa 1 1680 1,2 1,17 2359
Pelto ULV 9 25 1,2 1,17 316 3467
Metsä ULMe 3,2 9 1,2 1,17 40 3768
14. Mäntylä 6:13,maatila,Joni Vartiainen,lh 9.4.1977 § 3
Pelto SLV 2 50 1,2 120
Metsä MeL 3,8 11 1,2 1,17 59 313
Metsä MeL 10,4 11 1,2 1,17 161 340
15. Anttila 10:10,maatila,Jaakko Eskelinen,lh 19.1.1993 § 99
Tal.kesk. ULM 1 750 1,4 1,14 1197
" ULMa 1 1680 1,4 1,14 2681
Pelto ULV 8 25 1,4 1,14 319 3861
Metsä ULMe 2 1,4 1,14 0 4197
Siirto 25691
1) LIIKENNELAJIT ULM = Talousk. asumisesta aih. ulk.liikenne MeL = Metsälön liikenneULA = As.kiinteistön ulk.liikenne ULMa = Maitoajot ULMe = Metsälön ulk.liikenneULL = Lomakiinteistön ulk.liikenne ULV = Maatalalousamm.harj.aiheut.ajot. SLMe = Metsälön sis.liikenne
SLV = Viljelmän sisäinen liikenne EL = Erityisliikenne
62
KUNNOSSAPITOKUSTANNUSTEN OSITTELUTIEYKSIKKÖLASKELMA
Tallukan yksityistie, yhd. sivuhaara Tienpitokustannusten osittelemiseksiYksityistien nimi Tien pituus, km
Tohmajärven kunta 2,65
Tienk. Tonnikilometrityks. Painolu- Käytetty Korjauskertoimet (tieyksiköt)
Liikenne lukum. vun ohje- matka, Matkan Paino- Sivuetäi-Tienkäyttöyksikkö laji 1) ha, kpl arvo km luvun syyden Erikseen Yhteensä
Siirto 25691
16.Rantala 10:26,maatila/erityisk,Ari Rantanen,lh 9.8.1976 §172
Tal.kesk. ULM 1 750 1,5 1,12 1260
Pelto ULV 5 25 1,5 1,12 0 0
" ULV 2 25 1,7 1,09 0 0
" SLV 2 15 0,2 6
Metsä ULMe 6,2 9 1,9 1,07 113
" SLMe 6,2 2 0,4 5
Asiakasl. EL 2320 1 1,5 1,12 3898 5403
" EL 32 11 1,5 1,12 591 5873
17. Honkala 8:4,asuinkiint.,Joonas Honkanen,lh 11.11.1986 § 12
Asuinkiint. ULA 1 900 2,0 1,06 1908
Metsä ULMe 10,4 9 2,0 1,06 198 3402
" ULMe 12,6 9 2,0 1,06 240 2346
18. Metsälä 8:3,asuinkiint.,Markku Haka,lh 8.5.1960 § 108
Asuinkiint. ULA 1 900 2,0 1,06 1908 2916
Metsä ULMe 5,4 9 2,0 1,06 103 2011
Yht. 35921
35767
1) LIIKENNELAJIT ULM = Talousk. asumisesta aih. ulk.liikenne MeL = Metsälön liikenneULA = As.kiinteistön ulk.liikenne ULMa = Maitoajot ULMe = Metsälön ulk.liikenneULL = Lomakiinteistön ulk.liikenne ULV = Maatalalousamm.harj.aiheut.ajot. SLMe = Metsälön sis.liikenne
SLV = Viljelmän sisäinen liikenne EL = Erityisliikenne
63
8.3 LäpikulkutieKoivulahdenyksityistiesijaitseeHämeenkyrössä.Tieontyypillinenläpikulkutiekah-denyleisentienvälissä.Pohjoisessayksityistiellepääseekahtatienhaaraapitkin.Tienpituuson1,4tai1,45kilometriäriippuensiitä,kumpaatienhaaraakäytetään.Tässäesimerkissälasketaantienkunnossapitokustannusten osittelu.
AlueenmetsänkeskikasvuonselkeästiheikompaakuinEtelä-Suomessayleensä.MetsänosaltapainolukunapäätettiinkäyttääkeskikasvultaanjahakkuukertymältäänparemminvastaavanPohjois-Pohjanmaanpainolukuja(ks.taulukko3):ULMe6tonnia/ha,SLMe1tonni/hajametsälönkokoliikenne7tonnia/ha.
Alueenpelloillaviljelläänheinääjatavallisimpiaviljakasveja,jotenpeltojenosaltapää-tettiinkäyttääulkoisenliikenteenULVpainolukuna25tonnia/hajasisäisenliikenteenSLVpainolukuna50tonnia/ha.
LÄPIKULKULIIKENNE
Tieosakkaat 2, 3 ja 9
Osakastilat2,3ja9ovatmaatiloja.Nekäyttävätläpikulkutienkumpaakinsuuntaa.
Tieosakkaat 4 ja 6
Osakkaiden4ja6työmatkaliikennesuuntautuukaupunkiin.Näidenkintilojenosaltaonjonkinverranliikennettäkuntakeskuksensuuntaan.
Tieosakas 5
Kivelän2:76asuinkiinteistönomistaja,JeminaMäkelä,käykolmenapäivänäviikossatyössäkuntakeskuksessasijaitsevassavakuutusyhtiössä.Kahtenapäivänäviikossahänkäykaupungissavakuutusyhtiönaluekonttorissa.
Koska Jemina Mäkelä käyttää säännöllisesti kahta eri kulkureittiä, voidaan hänenasuinkiinteistöltäsuuntautuvaliikennejakaaerimääräpäänmukaan:Kuntakeskukseen: 900tonnia/asuinkiinteistöx0,95kmx3/5=513tonniaKaupunkiin: 900tonnia/asuinkiinteistöx0,45kmx2/5=162tonnia
METSÄLIIKENNE
Tieosakas 1
TilanRapakko2:246,7hehtaarinmetsäkappaleeltapuuvarastoidaanyleisentienvar-teenjakuljetetaanyleistätietäpitkinpois.
64
Tieosakas 2
TilanNisumäki2:252,2hehtaarinmetsäkappaleeltapuukuljetetaanyleistätietäpitkinpois.
Tieosakas 9
MyöstilanJaakkola17:992,9hehtaarinmetsäkappaleeltapuukuljetetaankäyttäenyleistätietä.
ERITYISLIIKENNE
Tieosakas 4
Napantilalla2:68toimiikenneli.Kennelissäkasvatetaanpentujajamyydäänerilaisialemmikkieläintuotteitakutenesim.koiranruokaayms.Kenneliintuodaannoinkaksikertaavuodessaisompitarvike-eräkuorma-autolla.Koiranruoathaetaankaksikertaaviikossahenkilöautolla.Asiakkaitakäyyleensäkaksiviikossamuttakeväisinjasyk-syisinyhteensänoin10viikonajanasiakkaitakäynoinviisiviikossa.Erityisliikenteenmääräksisaadaan:
Koiranruokienhakujaasiakasliikenne:(2krt/vkox52vko+10vkox5asiakasta+42vkox2asiakasta)x2=476edestakaistahenkilöautomatkaa/vuosi
Tavaraliikennekuorma-autolla:2krt/vuosix2=4edestakaistakuorma-automatkaa/vuosi
Laskelmissahenkilöautonpainonaonkäytetty1 tonnia jakuorma-autonpainona8tonnia.
65
CopyrightMaanmittauslaitos2001, Helsinki
66
KUNNOSSAPITOKUSTANNUSTEN OSITTELUTIEYKSIKKÖLASKELMA
Koivulahden yksityistie Tienpitokustannusten osittelemiseksiYksityistien nimi Tien pituus, km
Hämeenkyrön kunta 1,4
Tienk. Tonnikilometrityks. Painolu- Käytetty Korjauskertoimet (tieyksiköt)
Liikenne lukum. vun ohje- matka, Matkan Paino- Sivuetäi-Tienkäyttöyksikkö laji 1) ha, kpl arvo km luvun syyden Erikseen Yhteensä
1. Rapakko 108-444-2-24, maatila
Juha Mikkola, Kalevankatu 3 A 33, 33100 Tampere
Metsä MeL 1,1 7 0,3 2
" MeL 2,5 7 0,4 7
" MeL 6,7 - - - 9
2. Nisumäki 108-444-2-25, maatila
Kai Vainionpää, Koivulahdentie 6, 39100 Hämeenkyrö
Tal.kesk. ULM 1 750 0,6 0,5 225
" ULM 1 750 0,8 0,5 300
Pelto ULV 6,2 25 0,6 93
Metsä ULMe 2,2 - - -
Metsä ULMe 4,7 6 0,6 17 635
3. Vakkila 108-444-2-67, maatila
Johannes Kyyrä, Koivulahdentie 8, 39100 Hämeenkyrö
Tal.kesk. ULM 1 750 0,5 0,5 188
" ULM 1 750 0,9 0,5 338
Pelto ULV 5,3 25 0,5 66
Metsä ULMe 0,7 6 0,7 3
" SLMe 0,7 1 0,2 0
" ULMe 2,3 6 0,7 10
" SLMe 2,3 1 0,2 0 605
4. Nappa 108-444-2-68, asuinkiinteistö/erityiskäyttö
Jaana Kovala, Koivulahdentie 10, 39100 Hämeenkyrö
Asuink. ULA 1 900 0,4 0,8 288
" ULA 1 900 1,0 0,2 180
Asiakasl. EL 476 1 0,4 190
Tavaral. EL 4 8 0,4 13 671
Siirto 19201) LIIKENNELAJIT ULM = Talousk. asumisesta aih. ulk.liikenne MeL = Metsälön liikenneULA = As.kiinteistön ulk.liikenne ULMa = Maitoajot ULMe = Metsälön ulk.liikenneULL = Lomakiinteistön ulk.liikenne ULV = Maatalalousamm.harj.aiheut.ajot. SLMe = Metsälön sis.liikenne
SLV = Viljelmän sisäinen liikenne EL = Erityisliikenne
67
KUNNOSSAPITOKUSTANNUSTEN OSITTELUTIEYKSIKKÖLASKELMA
Koivulahden yksityistie Tienpitokustannusten osittelemiseksiYksityistien nimi Tien pituus, km
Hämeenkyrön kunta 1,4
Tienk. Tonnikilometrityks. Painolu- Käytetty Korjauskertoimet (tieyksiköt)
Liikenne lukum. vun ohje- matka, Matkan Paino- Sivuetäi-Tienkäyttöyksikkö laji 1) ha, kpl arvo km luvun syyden Erikseen Yhteensä
Siirto 1920
5. Kivelä 108-444-2-76, asuinkiinteistö
Jemina Mäkelä, Koivulahdentie 9, 39100 Hämeenkyrö
Asuink. ULA 1 900 0,45 0,4 162
" ULA 1 900 0,95 0,6 513 675
6. Mikado 108-2-79, asuinkiinteistö
Jari Kytölehto, Koivulahdentie 11, 39100 Hämeenkyrö
Asuink. ULA 1 900 0,4 0,8 288
" ULA 1 900 1,0 0,2 180 468
7. Mäkärä 108-444-2-84, maatila
Joonas Tallqvist, Salmelantie 20, 39100 Hämeenkyrö
Metsä MeL 9,2 7 0,15 10 10
8. Niitty 108-403-17-56, maatila
Yrjö Mäen kuolinp., Kalliotie 5, 39100 Hämeenkyrö (Esa Mäki)
Pelto SLV 2,3 50 0,25 29 29
9. Jaakkola 108-402-17-99, maatila
Niilo Tokka, Hämeenkyröntie 997, 39100 Hämeenkyrö
Tal.kesk. ULM 1 750 0,05 0,5 19
" ULM 1 750 1,4 0,5 525
Pelto ULV 1,4 25 0,05 2
Metsä ULMe 2,9 - - -
Metsä ULMe 3,1 6 0,2 4 550
Yhteensä 3652
1) LIIKENNELAJIT ULM = Talousk. asumisesta aih. ulk.liikenne MeL = Metsälön liikenneULA = As.kiinteistön ulk.liikenne ULMa = Maitoajot ULMe = Metsälön ulk.liikenneULL = Lomakiinteistön ulk.liikenne ULV = Maatalalousamm.harj.aiheut.ajot. SLMe = Metsälön sis.liikenne
SLV = Viljelmän sisäinen liikenne EL = Erityisliikenne
68
Liite 1METSÄLÖN ALUEJAKO
Aluejako on ohjeellinen ja perustuu metsän hakkuumahdollisuuteen.
AlueI Etelä-SuomiII Länsi-SuomiIII Etelä-PohjanmaaIV Pohjois-Pohjanmaa-KainuuV Lappi
Va Etelä-LappiVb Keski-LappiVc Pohjois-Lappi
COPYRIGHTMAANMITTAUSLAITOS, HELSINKI 2010
I
II
III
IV
V
Va
Vb
Vc
III
9 7 8 9 5 1 4 8 0 2 2 2 5