vkertomus 00-01 lopullinen - Jyväskylän yliopisto · 5 Lehtorit Leena ja Tarmo Parvela...

LUKUVUODEN PÄÄPIIRTEET

Jyväskylän normaalikoulun kuluneeseen lukuvuoteen on sisältynyt sekä muutoksia että perin-nettä. Elokuun alussa koulun koko rehtorikunta vaihtui, mikä on vaikuttanut monin eri tavoinNormaalikoulun lukuvuoteen. Uudet “vihreät” rehtorit ovat tuoneet lukuvuoteen varmasti erilaisiatuulahduksia pyrkien kuitenkin samalla säilyttämään koulun arvokasta perinnettä. Jätämme tei-dän arvioitavaksanne, miten olemme onnistuneet haasteellisessa työssämme.

Esiopetuksen ja perusopetuksen 1. - 6. luokkien uudisrakennuksen rakentaminen käynnistyitoukokuussa 2001 Pitkäkadun varteen, lähelle nykyistä Alvar Aallon suunnittelemaa ala-asteenrakennusta ja uimahallia. Arkkitehtikilpailun voitti Arkkitehtitoimisto Lahdelma & Mahlamäki eh-dotuksellaan SYLI. Palkintolautakunta oli päätöksessään yksimielinen. Palkintolautakunnan mu-kaan ehdotus oli toiminnallisesti paras, rakenteiltaan ja jäsennyksiltään selkeä ja joustava. Tule-van Normaalikoulun uudisrakennuksen bruttoala on n. 6 100 m2 ja hankkeen kustannusarvio 47Mmk. Uusi yliopiston kampuksen arkkitehtuuriin sulautuva avara koulutalo otetaan käyttöön elo-kuussa 2002.

Norssin päivää vietettiin esi- ja perusopetuksen 1. - 6. vuosiluokilla tutustumalla sekä nykyisenkoulun että Seminaarinmäen historiaan. Samalla aloitettiin myös koulumme toiminnan doku-mentointi. Koulumme nykyistä toimintaa on tallennettu lukuvuoden aikana Yliopiston museoonmonin eri tavoin tuleville sukupolville tarkasteltavaksi. Monet juhlat ja yhteiset tapahtumat kuului-vat perinteisesti lukuvuotemme ohjelmaan.

Koulumme perusopetuksen vuosiluokat 7. - 9. ja lukio juhlivat syksyllä 85:tä toimintavuottaan.Syyskuun alussa vuonna 1915 käynnistettiin Jyväskylässä normaalikoulun edeltäjä JyväskylänSuomalainen Yhteiskoulu. Kouluhankkeella oli kaupungissa ja sen lähiympäristössä eri yhteis-kuntaryhmien laaja kannatus, sillä suuri osa pienen kaupungin liike- ja virkamiehistä samoinkuin lähiympäristön maanviljelijät ja kaupungin työväestö tukivat yhteiskouluhanketta. Varsinkinnaiset olivat aktiivisia ja halusivat tytöille lisää opiskelumahdollisuuksia.

Koulun alkuvaiheet olivat vaatimattomia. Ensimmäisenä lukuvuonna koulussa oli yksi ainoa va-kinainen opettaja, Anni Oksanen, sekä 40 oppilasta. Koulu kasvoi vähitellen. Se oli ensimmäis-ten toimintavuosien aikana suosittu koulu, johon pyrki jatkuvasti enemmän oppilaita kuin sinnevoitiin ottaa. Vuonna 1928 nykyisen koulurakennuksen vanhimman osan valmistumisen myötätilaongelmat ratkesivat useaksi vuosikymmeneksi. Oppilasmäärä kasvoi 1930-luvun lopulla noinkolmeensataan. Viidensadan oppilaan määrä saavutettiin 1990-luvulla. Pienestä koulusta onvuosikymmenten aikana kehittynyt uudenaikainen oppimiskeskus, mutta samalla arvokkaitaperinteitään vaaliva Normaalikoulun yläaste ja lukio.

2

Kodin ja koulun yhteistyö on kuluneen lukuvuoden aikana vahvistunut. Norssin nuotta alemmillaluokilla ja vanhempainverkko ylemmillä luokilla sekä koko kaupungin yhteinen kasvatusyhteistyöMeidän Jykä ovat omalta osaltaan olleet vahvistamassa tätä tärkeää osaa koulun toiminnassa.

Yhteiskunnassa tapahtuneet muutokset ovat synnyttäneet monenlaisia paineita niin koulun kuinopettajankoulutuksenkin kehittämiseksi. Kansainvälistyminen, tieto- ja viestintätekniikan nopeakehittyminen, moniarvoistuminen, erilaisten sosiaalisten ongelmien lisääntyminen jamonikulttuurisuus ovat asettaneet uusia vaatimuksia koululaitokselle. Koulujen opetussuunnitel-mien uudistuminen oppilaiden tarpeita huomioon ottaviksi asettaa myös valmistuvat opettajatpohtimaan omaa opettajuuttaan ja työnsä perusteita. Opettajat tarvitsevat yhä parempiaihmissuhde-, yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja. Ne ovat olennaisia myös erilaisten oppijoidenkohtaamisessa, ongelmien havaitsemisessa ja ehkäisemisessä. Näitä taitoja ei tarvita vainoppimisvaikeuksien ja syrjäytymisuhan alaisten oppilaiden havaitsemiseen, vaan opettajan-koulutuksen tulee valmentaa myös erityisen lahjakkaiden oppilaiden kohtaamiseen. Opettajan-koulutuksen aikana on painotettava myös yhteisöllisyyttä opettajan jaksamisen vuoksi.

Kuluvan lukuvuoden aikana uudistettiin sekä luokanopettajakoulutuksen että aineen-opettajakoulutuksen opetussuunnitelma, ja ensi syksyn opettajaharjoittelijat aloittavat pedago-giset opintonsa sen mukaisesti. Opetussuunnitelmatyöhön osallistui useita opettajia Normaali-koulusta. Muita muutoksia aiheuttaa ennakoitu opettajapula, mikä lisää koulutuspaikkojaluokanopettajakoulutukseen, englannin ja saksan kieleen sekä äidinkieleen ja kirjallisuuteen.Normaalikoulu on mukana näissä opettajakoulutuksen laajentamis- jalaadunkehittämishankkeissa.

Vuosien 2000 ja 2001 talousarvioon koulu sai jälleen opetusministeriön kohdentamaatuloksellisuusrahaa koulun kokeilu- ja kehittämistoiminnan ja opettajaharjoittelun kehittämisenansiosta. Yksi lukuvuoden kohokohdista oli yli 80 kouluyhteisön jäsenen koulutus- ja virkistys-matka Keurusselälle. Ulkopuolinen kouluttaja johdatti henkilöstömme erilaisiin ryhmätyötaitojakehittäviin tehtäviin. Koulutusmatka nosti jälleen vahvasti esiin norssilaisten yhteishengen: “Toistentuella saavutat nekin tavoitteet, joihin et yksin pysty!”.

Koulumme johtokunnan 4-vuotinen toimikausi päättyy tänä kesänä. Se on toimielin, jossa käy-dään vuoropuhelua eri tahojen kesken koulua koskevissa tärkeissä asioissa. Johtokunnan teh-täväksi on asetettu muun muassa kasvatus- ja opetustyön arviointi sekä koulun kehittäminen jatukeminen. Johtokunta ansaitsee lämpimät kiitokset työstään sekä myönteisestä ja kouluakannustavasta toiminnastaan.

Normaalikoulu kiittää sydämellisesti kuluneen lukuvuoden työn onnistumiseen vaikuttaneita lu-kuisia yhteistyötahoja. Kiitämme lämpimästi koulun henkilöstöä kuluneesta lukuvuodesta. Toi-vomme kaikille kouluyhteisön jäsenille, etenkin oppilaille, rentouttavaa ja mukavaa kesälomaa!

Jyväskylässä 2. kesäkuuta 2001

Pekka Ruuskanen Sari Nissinen Helena Muilu Kirsti KoskiNormaalikoulun perusopetuksen rehtori perusopetuksen rehtori lukion rehtorijohtava rehtori vuosiluokat 1.-6. vuosiluokat 7.-9.

3

ELÄKEPÄIVILLE

Johtava rehtori Pälvi Teppo

Pitkäaikainen Normaalikoulun johtava rehtori Pälvi Teppo jäi eläkkeelle lokakuun alussa. Hänsuoritti filosofian maisterin tutkinnon vuonna 1969 pääaineenaan germaaninen filologia. Seu-raavana lukuvuonna hän auskultoi Jyväskylän normaalikoulussa. Heti auskultoinnin jälkeen hä-net palkattiin saksan ja suomen kielen opettajaksi samaan kouluun. Tässä tehtävässä hän toimiviisi ja puoli vuotta. 1970-luvun puolivälissä Pälvi Teppo siirtyi kaupungin kouluviraston opetus-päälliköksi. Tässä virassa hän toimi yli 11 vuotta. Elokuun alussa 1987 ympyrä sulkeutui, kunhän palasi Jyväskylän normaalikouluun rehtoriksi. Koko Normaalikoulun rehtorina hän ehti toi-mia hieman yli kolmetoista vuotta. Pälvillä Tepolla on ollut myös useita kunnallisia luottamusteh-täviä ja hänelle on myönnetty ansioistaan Suomen Leijonan ritarikunnan ritarimerkki.

Pälvi Teppo oli ensimmäinen Normaalikoulun rehtori, joka valittiin virkaan nimen omaan vankanhallintokokemuksensa vuoksi. Hänen aiempi työkokemuksensa näkyi jo aivan rehtorin uran al-kuvaiheissa muun muassa suunnitelmallisuuden lisääntymisessä ja työyhteisön toimintarakenteenkehittämisessä. Hän paneutui syvällisesti asioihin ja valmisteli asiat huolellisesti. Koulun talous-hallinto oli lamavuosista huolimatta vakaalla pohjalla. Ainekoordinaattorijärjestelmän ansiostamäärärahoja ryhdyttiin jakamaan suunnitelmallisesti ja sisäistä tiedonkulua parannettiin. Näinmahdollistui koko se huima kehitys, jota Normaalikoulussa tapahtui Pälvin rehtorikaudella.

Johtava rehtori tunsi tarkasti hallintomenettelyn sekä lait ja asetukset. Niinpä hän loi turvallisenpohjan yli sadan hengen työyhteisön jokapäiväiselle työnteolle. Pälvillä oli kyky tehdä selkeitäpäätöksiä. Hänen henkilöstöpolitiikkansa perusajatuksena oli aina selkeä johtajuus,tasapuolisuus ja oikeudenmukaisuus työntekijän asemasta riippumatta. Hänen keskeisiä peri-aatteitaan oli: “Jos seuraava ihminen kävelee sisään saman pyynnön kanssa, voinko vastatasamoin?”

Työntekijän henkinen hyvinvointi ja jaksaminen olivat Pälville tärkeitä asioita. Hän kannusti ainaalaisiaan osallistumaan koulutukseen ja näin ylläpitämään ammattitaitoaan. Hän vaati muilta,mutta vielä enemmän itseltään. Hän osasi olla tarvittaessa myös lempeä ja empaattinen kuun-telija. Hän otti vastuun sanoistaan ja pysyi niiden takana.

Pälvi Teppo pyrki aktiivisesti edistämään koulun ja yliopiston yhteistyötä ja vuorovaikutusta. Hänenesimiesaikanaan Normaalikoulun asema osana Jyväskylän yliopistoa vahvistui huomattavasti.Hän loi suhteita myös ulkopuolisiin yhteisöihin ja muihin normaalikouluihin sekä yksityisiin ihmi-siin. Lisäksi hän piti huolen myös entisistä työntekijöistä ja oppilaista kutsumalla heitä ainakoulun juhliin.

4

Tinkimättömyys ja henkilökohtaiset verkostot olivat välttämättömiä rehtorikauden alkuvuosiensuurhankkeessa, yläaste-lukion laajennus- ja peruskorjauksessa. Samoin niitä tarvittiin ala-as-teen uuden koulutalon rakennushankeen käynnistämisessä.

Pälvin Tepon ansiosta koulun historiaa tallennettiin näkyvästi. Hänen aloitteestaan saimme omanpysyvän historiallisen näyttelyn. Näillä toimillaan hän sai myös muut arvostamaan koulummeperinteitä ja tapoja ja toi työhömme pysyvää arvoperustaa. Jyväskylän normaalikoulun rehtoreidenmuotokuvakokoelma täydentyi maamme eturivin taiteilijan työllä, kun taiteilija Marjatta TapiolanPälvistä maalaama muotokuva paljastettiin 31.5.2001.

Koko koulu haluaa kiittää Sinua, Pälvi, Normaalikoulun ja opettajakoulutuksen hyväksi tehdystäerittäin mittavasta työstä siirtyessäsi pitämään ansaittuja ylityövapaitasi. Haluamme muistaasinua Angela L. Wozniakin mietelauseella:

“Jokaisen uuden päivän myötä panen pois menneisyyden ja löydän uudet alut, jotkaminulle on annettu”.

Viimeisen varsinaisen työpäivän tunnelmia.

5

Lehtorit Leena ja Tarmo Parvela

Jyväskylän normaalikoulua pitkään eri tehtävissä palvellut pariskunta Leena ja Tarmo Parvelajää eläkkeelle 1.8.2001 alkaen. Jyväskylän normaalikoulun palvelusta heillä tulee alkavana ke-sänä yhteensä noin 68 lukuvuotta.

Marja-Leena Parvela kirjoitti ylioppilaaksi 1959. Hän suoritti filosofian kandidaatin tutkinnonJyväskylän yliopistossa 1966 pääaineenaan suomen kieli. Aineenopettajan tutkinnon lisäksiLeena Parvela suoritti vielä peruskoulun luokanopettajan tutkinnon Jyväskylässä 1976.

Lukuun ottamatta lyhyitä opettajantehtäviä muualla Leena Parvelan opettajantyö on tapahtunutJyväskylän yliopiston kampuksella sekä opettajankoulutuslaitoksella että Normaalikoulussa.Vuosina1970 - 75 Leena Parvela hoiti Normaalikoulun yläasteen äidinkielen lehtorin tehtäviä.Syksystä 1976 alkaen hänet nimitettiin Normaalikoulun luokanopettajana toimivan lehtorin vir-kaan.

Olemme oppineet tuntemaan Leena Parvelan ahkerana ja töihin paneutuvana opettajana, kas-vattajana ja opettajankouluttajana. Opiskelu- ja harrastustausta ovat ohjanneet hänet koulutyössäerityisesti äidinkielen ja kirjallisuuden asiantuntijuuteen. Näitä asiantuntijuustietoja ja -taitoja Leenaon työssään jakanut auliisti niin kollegoilleen kuin tuleville opettajille ja oppilailleen. Yhteisiä tilai-suuksia Leena on usein piristänyt tai syventänyt tilaisuuteen liittyvillä runoilla, teksteillä taiajatelmilla. Leenan päiväkirja- ja valokuvakokoelmat sisältävät palasen tärkeää nykykoulundokumentointia.

Tarmo Parvela kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 1958 ja valmistui kansakouluopettajaksi Jyväsky-län kasvatusopillisesta korkeakoulusta 1962. Kasvatustieteiden maisterin tutkinnon hän suorittiJyväskylän yliopistossa 1970. Toimittuaan opettajana Kuhmossa ja Hankasalmella TarmoParvela palasi Jyväskylään ja nimitettiin Jyväskylän kasvatusopillisen korkeakoulun harjoitus-koulun virkaan 1963.

Tarmo Parvelan virkauran aikana on maassamme tehty merkittäviä koulujärjestelmän ja opettajan-koulutuksen muutoksia. Näissä Tarmo on ollut aktiivisesti mukana. 1970-luvun alussa alkanutperuskoulu-uudistus tuli kokeilu-uudistuksena jo varhain myös harjoituskouluun. Kaksi merkittä-vää opettajakoulutuksen instituutiota, harjoituskoulut ja normaalilyseot yhdistettiinperuskoulumuotoisiksi oppilaitoksiksi. Tämän muutoksen suunnittelu- ja toteutustyöhön TarmoParvela osallistui työssään aktiivisesti erilaisissa yliopiston luottamus- ja hallintotehtävissä.

6

Kun Tarmo Parvela 1974 nimitettiin koko Jyväskylän normaalikoulun rehtoriksi, oli juuri alkanutuuden harjoittelukoulujärjestelmän sisäänajo. Kaksi koulua sulautui Tarmon johdolla vähitellenyhdeksi Norssiksi, jossa on kolme kouluastetta. Harjoittelukoulujen hallintoa uudistettiin. Sa-manaikaisesti oli menossa suuria opettajankoulutuksen muutoksia. Kolmivuotisestaluokanopettajakoulutuksesta muokattiin ylempää korkeakoulututkintoa. Kaikki korkeakoulu-tutkinnot uudistettiin opintoviikkopohjaisiksi tutkinnoiksi. Opettajankoulutuksen opiskelijamää-rät lisääntyivät huomattavasti. Tähän kaikkeen oli sovitettava harjoittelukouluissa tapahtuvaopetusharjoittelu. Yläaste-lukion koulurakennuksen peruskorjausta ja laajennusta suunniteltiin.Kaikkeen tähän Tarmo perehtyi nimensä mukaisesti.

Yhteydet vanhempiin toimivat. Perustettiin mm. Norssin Tuki ry, ja Norssilainen -lehti ilmestyimonena vuonna. Kouluneuvostot muutettiin johtokunniksi. Vuonna 1985 Tarmo palasi luokan-opettajan tehtäviin. Hänen asiantuntemustaan on koulu voinut edelleen käyttää monenlaisissakoulun kehittämisen ja opettajankoulutuksen tehtävissä. Opetuksessa hänen kiinnostuksensaon virittynyt erityisesti luontoasioihin. Tarmo Parvelalle on myös myönnetty Suomen Leijonanritarikunnan 1. luokan ritarimerkki.

Viime vuosina Parvelat ovat osa-aikaeläkkeellään suuntautuneet vähitellen Pohjois-Karjalaanpäin. Aluksi kesäpaikan rakentaminen ja nyt uuden kodin hankkiminen sekä lastenlapset työllis-tävät eläkkeelle jääviä tulevaisuudessa.

Toivotamme Leenalle ja Tarmolle antoisia eläkepäiviä!

Lehtori Lea Airaksinen

Koulumme pitkäaikainen saksan ja ranskan kielen lehtori Lea Airaksinen jäi eläkkeelle1.3.2001.Lean juuret ovat syvällä norssilaisuudessa, onhan hän itse entinen koulumme oppilas.Kirjoitettuaan ylioppilaaksi silloisesta Jyväskylän Normaalilyseosta vuonna 1962, Lea aloitti ro-maanisen ja germaanisen filologian opinnot Jyväskylän yliopistossa.Opintojen päätyttyä seura-si opetusharjoittelu tutussa ja turvallisessa Jyväskylän Normaalilyseossa, kuinkas muuten. Työ-elämä vei Lean pois Jyväskylästä Seinäjoelle muutamaksi vuodeksi, mutta pian oli edessäpaluu Jyväskylään ja vuonna 1976 lehtoriksi omaan kouluun.

Lean opettajanura painottui ranskan kielen puolelle. Hän panosti omaan kieli - jakulttuurikoulutukseensa tehden lukuisia matkoja sekä Saksaan että Ranskaan. Laajaltimatkustaneena Lealla oli paljon omakohtaista annettavaa oppilailleen. Oppilaat olivatkin Lealletärkeä asia.Monet norssilaispolvet ehtivät saada Lean luokassa todella kestävän pohjankielitaidolleen ja innostuksen jatkaa omia kieli- ja kulttuuriopintojaan.

Lea oli aktiivinen oman aineensa asioiden ajaja sekä koulun tasolla että valtakunnallisestikinainejärjestöissä.Hän osasi tuoda asiat ja epäkohdat esiin selkeästi ja konkreetisti.MuistammeLean kollegana, jonka kanssa yhteistyö tomi ja sopimukset pitivät. Hänen erinomaistahuumorintajuaan ja myönteistä elämänasennettaan eivät edes vaikean sairauden vaivat tuntu-neet musertavan.Tästä valoisasta sitkeydestä ja elämänmyönteisyydestä me kaikki muutkintunnuimme saavan energiaa.

7

Lehtori Eila Kosunen

Kotitalouden lehtori Eila Kosunen teki viimeisiä työpäiviään Norssissa joulunalusviikolla, viralli-sesti eläkepäivät alkoivat vuoden 2001 alusta.

Eila Kosunen valmistui talousopettajaksi Järvenpään kotitalousopettajaopistosta 1963. TyönsäNorssissa hän aloitti jo seuraavana vuonna, ja jatkoi koulussamme yhtenäisesti eläkkeellejäämiseensä saakka.

Näiden vuosien aikana Eila ehti kokea useita muutoksia koulutyössään . Oppikoulun opettajastatuli peruskoulun lehtori, ja peruskouluakin on hänen aikanaan ehditty uudistaa useaan ottee-seen. Norssin peruskorjauksen yhteydessä opetuskeittiö siirtyi ylimmästä kerroksesta ( nykyi-sistä uskonnon ja psykologian tiloista ) Harjun puoleiseen siipeen nykyisiin tiloihin. Eila oli mu-kana suunnittelemassa nykyistä toimivaa ja viihtyisää opetustilaa.

Hyvien tapojen ja ruokakulttuurin vaaliminen on ollut Eilalle tärkeää. Norssin oppilaat ovat Eilanopastuksella saaneet tutustua niin perinneruokiin kuin kansainvälisiinkin herkkuihin. Opetus-keittiössä vietettiin aina kalenterivuoden juhlat koristelemalla keittiö kauniisti juhlan hengenmukaisesti. Koristelussa näkyi opettajan käden jälki: taitavana käsityöntekijänä Eila valmistiuseat koristeet itse. Myös perhejuhlien järjestämistä harjoiteltiin. Erikoisuutena voisi mainitayhdet oikeat ristiäiset. Myös leikkihäät ovat varmasti oppilaille mieluisia muistoja. Oppilaat ovatEilan valmentamina osallistuneet menestyksellisesti erilaisiin koulujen välisiin kilpailuihin ja valta-kunnallisiin tapahtumiin. Monissa Norssin juhlissa Eila on “ emännöinyt “järjestämällä tarjotta-vaa, usein oppilaiden kanssa. Usean vuoden ajan hän jaksoi myös huolehtia opettajainhuoneenkaunistamisesta työtoveriensa iloksi.

Eila on ollut oppilaille turvallinen ja lämminhenkinen opettaja, jopa toisessa oppilaspolvessa.Vaikeissakin tilanteissa hän ohjasi oppilaita kärsivällisesti ja sopivasti vaatien. Kotitalous-opettajana Eila sai usein kutsun projektiviikkojen työryhmiin, koska keittiö on ollut kysytty toiminta-piste.

Toivomme Eilalle antoisia eläkepäiviä . Ehkäpä hänellä olisi mahdollisuus olla edelleen muka-na erilaisissa koulun harrastuskerhoissa, joihin hän osallistui innokkaasti jo työaikanaan.

8

Lehtori Leena Saloranta

Lehtori Leena Saloranta jäi eläkkeelle syyslukukauden lopulla toimittuaan norssissa 15 vuotta.Hän tuli norssiin vuonna 1985 uskonnon opettajaksi. Hänellä oli ennen opettajan uraansa moni-puolinen kokemus elämän eri alueilta: hän oli kasvattanut lapset kotiäitinä ja toiminut erilaisis-sa tehtävissä seurakunnan palveluksessa ja perheneuvojana. Hän on toiminut myös monissaeri luottamustehtävissä. Laaja yhteiskunnallinen perehtyneisyys ja omakohtainen vastuunottoasioiden hoidosta toivat syvyyttä hänen toimintaansa opettajana ja työyhteisön jäsenenä.

Leena oli erittäin innostunut uskonnon ja etiikan opettamisesta ja pohti tarkkaan käyttämiäänopetusmenetelmiä, jotta saisi oppilaat ajattelemaan asioita ja ottamaan kantaa. Opetuksenjatkuva kehittäminen veti hänet mukaan myös yläasteen uskonnon oppikirjatyöhön. Hän oli opet-tajana voimakas persoona, joka toi vahvasti esille omat näkemyksenä. Leenalle oppilas olitärkeä. Hän huomasi nopeasti ongelmat ja toimi monelle oppilaalle lämpimänä terapeuttina janeuvonantajana. Hän arvosti oppilaiden vahvuuksia ja iloitsi aidosti heidän hyvistä suorituksistaanja onnistumisen kokemuksistaan.

Oppilaat pitivät Leenaa empaattisena opettajana, joka ymmärsi, että jokaisella on joskus myöshuonot hetkensä. Leenaa pidettiin myös erittäin vaativana opettajana, koska hän edellytti kaikil-ta oppilailta asiaan paneutumista ja aktiivista kannanottoa. Oppitunnit sisälsivät paljon keskus-teluja ja aiheita syvennettiin laajasti koskemaan yhteiskunnan eri ilmiöitä, mutta samalla nähtiinniiden yhteys jokaisen yksilön elämään.

Leena aloitti myös “Uskalla elää” -syventävän kurssin pitämisen lukiossa. Kurssi oli monelleosallistujalle itsensä löytämisen aikaa. Yläasteen ihmissuhde- ja vuorovaikutustaitojen kurssillaLeena syvensi taitojen harjoittelua innostamalla oppilaita keskustelemaan ja katsomaan asioi-ta eri näkökulmista. Ryhmässä hän halusi rohkaista kaikkia ilmaisemaan itseään ja luoda tun-teen siitä, että jokainen on tärkeä ja arvokas.

Ihmissuhteet ja työyhteisön ilmapiiri olivat Leenalle erittäin tärkeitä. Me kaikki muistamme hä-net rohkeana ja kantaa ottavana sekä nopeasti erilaisiin tilanteisiin ja ongelmien ratkaisuihintarttuvana kollegana.Hän oli mukana usean vuoden ajan työyhteisön kehittämistyöryhmässä,joka pyrki vaikuttamaan työyhteisön ilmapiiriin ottamalla käsiteltäväksi erilaisia opettajan työstäaiheutuvia stressitekijöitä ja hakemalla niihin ratkaisuja. Hän toimi myös ryhmän vetäjänä kah-della opettajien Toimiva koulu -kurssilla, jotka kokoontuivat usean vuoden ajan.

Normaalikoulu esittää Sinulle, Leena, kiitoksen voimakkaasta panostuksestasi oppilaiden,opettajaharjoittelun ja koko työyhteisön hyväksi.

Määrätietoisesti minä elän sitä kohti, mitä olen unelmoinut.Minä teen unelmistani totta, koska en tahdo elämäni lopulla sanoa:”Minun olisi sittenkin pitänyt...”

Ulrich Schaffer

9

JOHTOKUNTAJohtokunnan kokoonpano on kuluneena lukuvuotena ollut seuraava:

Jäsenet Varajäsenet

Oppilaiden huoltajien Jaakko Rinne Annukka Helanteräedustajat Pirjo Hynynen Tapani Hautamäki

Erja Kautto-Knape Sami KalajaMarkku Varakas Markku Ikkala

Kasvatustieteiden Matti Parikka Matti Partanentiedekunnan edustaja

Jyväskylän kaupungin Erkki Lampinen Ahti Ruoppilaedustaja

Opettajakunnan Risto Räty Sinikka Airoedustajat Marja-Liisa Huhta Vesa Häggblom

Annamari Murtorinne Päivi Lumiaho

Muun henkilökunnan Kullervo Pakkanen Raili Riikonenedustaja

Oppilaiden edustajat Lauri Markkanen Suvi LummilaMaria Wennström Ville KeikkalaMinna Helin Johanna Naarala

Johtokunnan puheenjohtajana on toiminut käräjätuomari Jaakko Rinne ja varapuheenjohtajanalehtori Pirjo Hynynen. Sihteeri ja esittelijä koko koulua koskevissa asioissa on ollut johtava reh-tori, ja muina esittelijöinä ovat toimineet kouluasteen rehtorit. Johtokunta piti lukuvuoden aikanakaksi kokousta. Tavanomaisten asioiden joukosta voidaan nostaa kolme asiakokonaisuutta.

Johtokunnan kokouksessa marraskuussa oli esillä esi- ja perusopetuksen luokkien 1. - 6. en-simmäisen oppilaskunnan säännöt ja toiminta-ajatus. Johtokunta hyväksyi tuolloin myös kym-menen leirikoulun ja opintoretken alustavat suunnitelmat. Lukuvuoden lopun kokouksessa johto-kunta hyväksyi Normaalikoulun koulutuksen ja tutkimuksen tietostrategiasuunnitelman vuosiksi2001-2004. Tämä lähes 30 sivun laajuinen suunnitelma tulee ohjaamaan Normaalikoulun tieto-ja viestintätekniikan opetuskäytön kehittämistä ja tietotekniikan käyttöä seuraavien kolmen japuolen vuoden ajan.

Lukuvuosi oli myös nykyisen johtokunnan toimikauden viimeinen. Kasvatustieteellisen tiede-kunnan tiedekuntaneuvosto nimitti kokouksessaan 17.5.2001 uuden johtokunnan elokuussa al-kavaksi kolmivuotiskaudeksi. Lämpimät kiitokset johtokunnan jäsenille Normaalikoulun kehittä-miseksi tehdystä arvokkaasta työstä ja rakentavista kannanotoista.

10

KOULUN HENKILÖKUNTA

REHTORIT

Normaalikoulun johtava rehtori

Ruuskanen, Pekka, FT, koko koulun rehtori1.8.2000 alkaen

Teppo, Pälvi, FM, koko koulun rehtori30.9.2000 saakka (vuosilomalla 1.8. - 30.9.2000)1.10.2000 eläkkeelle

Kouluasteen rehtorit

Parkatti, Heikki, LitM, HuK, lukion rehtorivv. 1.8.2000 - 31.7.2001vs. Koski, Kirsti, FM

Muilu, Helena, FL, rehtori, perusopetuksen vuosiluokat 7. - 9 ja Normaalikoulun vararehtoriNissinen, Sari, KM, rehtori, perusopetuksen vuosiluokat 1. - 6. ja esiopetus

PERUSOPETUKSEN VUOSILUOKKIEN 1. - 6. OPETTAJAT

Lehtorit

Airo, Sinikka, KkO, KM,3b:n luokanlehtori, osa-aikaeläkkeellä 1.8.1999 alkaenHannula, Marja, PkO, FK, vv. 1.8.2000 - 30.6.2001Hiltunen, Eero, PkO, KM, 1c:n luokanlehtoriHirvonen, Martti O., PkO, HuK, 6c:n luokanlehtoriHuhtala, Sari, FM, englanti ja saksaKalaja, Mari, FM, englanti, ranskaKerimaa, Maarit, KM, MO, EO, 2c:n luokanlehtoriKoivisto, Vesa, KkO, KM, 3b:n luokanlehtori, osa-aikaeläkkeellä 1.8.1999 alkaenKupari, Marjaana, EO, KM, lehtori, erityisopetusKuusisto, Jouni, PkO, KM, 2a:n luokanlehtoriLeinonen, Perttu, PkO, KM, 4a:n luokanlehtoriLeppiniemi, Markus, KK, 6b:n luokanlehtoriLuukkonen Eeva, LitM, liikunta

vv. 1.8. - 31.12.2000vs. Sääkslahti, Arja, LitM

Luukkonen, Unto, LitK, liikuntaNevalainen, Raimo, PkO, KL, 4a:n luokanlehtori

vv. 15.1. - 14.4.2001Nissinen, Sari, KM, rehtori, perusopetuksen vuosiluokat 1. - 6. ja esiopetusOjala, Paula, KM, 1a:n luokanlehtoriParvela, Leena, PkO, FM, 5b:n luokanlehtori, osa-aikaeläkkeelläParvela, Tarmo, PkO, KM, 4c:n luokanlehtori, osa-aikaeläkkeelläRahela, Juhani, PkO, KM, 6a:n luokanlehtoriRäty, Risto, KkO, EO, HuK, erityisluokan lehtoriSiipola, Matti, PkO,Kk, 4b:n luokanlehtori

11

YLÄASTEEN JA LUKION OPETTAJAT

Lehtorit

Airaksinen, Lea, FM, ranska1.3.2001 eläkkeellevv. 1.8.2000 - 28.2.2001

Antila-Kaiponen, Annikki, MO, HuK, musiikkiEloranta Mervi, FL, englantiEloranta, Tuula, LitM, liikunta, terveystieto; 9b:n luokanohjaajaGöös, Irja, FK, ruotsi; IIIA:n ryhmänohjaaja

Streng, Anne, PkO, FM,5c:n luokanlehtoriTikkanen, Pirjo, PkO,KM,1-2b:n luokanlehtoriTähkäpää, Johanna, PkO, HuK, MO, 3a:n luokanlehtori

Tuntiopettajat

Halmio, Pirkko, KM, musiikkiHuovila, Riitta, Ktyo, FM, tekstiilityöHuttunen, Marja-Leena, FM, ranska (sivutoiminen)Kokkonen, Sari, KM, erityisopetus

15.1. - 30.6.2001Kyyrä Anna-Mari, KM, luokanopettaja, esiopetusLahenius, Ulla, KM, 4a:n luokanopettaja

15.1. - 14.4.2001Pulli, Sari, KM, EO, laaja-alainen erityisopettaja

vv. 15.1.-31.7.2001Rintala, Minna, KM, osa-aikainen luokanopettajaTähkänen, Tarja, KM, 3c:n luokanopettajaVeijonen, Piia, KM, osa-aikainen luokanopettaja

YHTEISET OPETTAJAT

Tuntiopettajat

Eronen-Huhtala, Marjatta, srk.lehtori, HuK, ortodoksinen uskonto (sivutoiminen)Halmetoja, Katariina, FM, ruotsi, venäjä (sivutoiminen)Huotari, Kati, LitM, liikunta, 23.10.-1.12.2000 ja 5.3.-13.5.2001

vv. 14.5.-2.6.2001Kinnunen, Markus, KM, tekninen työ

1.8.2000 - 3.6.2001Laine, Jari, LitM, liikuntaLeimu, Mirja, LitK, liikunta, osa-aikaeläkkeellä 1.10.1999 alkaenPuupponen, Elisa,KM, tekstiilityö

1.8.2000 - 30.6.2001Ruodemäki, Rami-Jussi, KM, musiikki; 7a:n luokanohjaajaVilenius-Suhanto, Heli, FK, saksa, ranska

12

Hakanen, Mikko, FK, matematiikka, tietotekniikka, elämänkatsomustieto, filosofiaHuhta, Marja-Liisa, FK, biologia, maantieto; IID:n ryhmänohjaajaHäggblom, Vesa, FM, englanti, ranska; IC:n ryhmänohjaajaKara, Hannele, FL, saksa; IIA:n ryhmänohjaajaKauppinen, Merja, FL, äidinkieli ja kirjallisuusKesti, Taina, EO, YTM, erityisopetus, oppilaanohjaus, psykologiaKoponen, Raimo, FK, matematiikkaKoski, Kirsti, FM, lukion rehtori; fysiikka; IIID:n ja IV vuosikurssin ryhmänohjaajaKosunen, Eila, KtaO, kotitalous

1.1.2001 eläkkeelleLehtivaara, Riitta Liisa, KM, Opo, oppilaanohjausLinnakylä, Heikki, KK, LiK, Opo, oppilaanohjausLintula, Pirkko, TM, uskonto, psykologia, filosofiaLojander, Ulla, tekstiiliopettaja, HuK, tekstiilityö

vv. 1.8.2000 - 30.6.2001Lumiaho, Päivi, LitK, liikunta, terveystieto; 9d:n luokanohjaajaMarjomäki, Heikki, YTL, historia ja yhteiskuntaoppi, filosofia, elämänkatsomustieto;

9a:n luokanohjaajavt. 1.8.2000 - 31.7.2001

Muilu, Helena, FL, rehtori, perusopetuksen vuosiluokat 7. - 9.; fysiikka, kemia;9e:n luokanvalvoja

Murtorinne, Annamari, PkO, KM, äidinkieli ja kirjallisuus; IIIC:n ryhmänohjaajavv. 14.8.2000 - 31.5.2001

Mutikainen, Jouni, LitK, liikunta, terveystieto, oppilaanohjaus; 9d:n luokanohjaajaNukarinen, Kaija, FM, äidinkieli ja kirjallisuus; IIC:n ryhmänohjaaja; lukion vararehtoriNuoranne, Kerttu, TaK, kuvataide; IIB:n ryhmänohjaajaParkatti, Heikki, LitM, HuK, lukion rehtori; liikunta, terveystieto, oppilaanohjaus

vv. 1.8.2000 - 31.7.2001vs. Koski, Kirsti, FM

Parkkinen, Pekka, FK, kemia, fysiikka, matematiikkavv. 1.8.2000 - 31.10.2001

Peltokorpi, Päiviö, FK, matematiikka, tietotekniikkaPietiläinen, Rauno, FK, matematiikka, fysiikka, kemiaPitkänen, Erkki, FL, englantiPollari, Pirjo, FL, englanti; 9f:n luokanohjaajaPöntinen, Kari, FK, historia ja yhteiskuntaoppi, taloustieto, elämänkatsomustieto, filosofiaRaatikainen, Aili, FK, ruotsi; IIIC:n ryhmänohjaajaRahkonen, Anna-Liisa, FM, ruotsiRaninen, Hannu, FM, matematiikka; IIIB:n ryhmänohjaajaRasinen, Aki, TKtyO, KT, tekninen työ

vv. 1.8.2000 - 3.6.2001Rauniaho, Paula, FM, saksa, espanjaReinikka, Leena, FM, matematiikka; 9e:n luokanohjaajaRosti, Marjatta, KkO, FK, äidinkieli ja kirjallisuus; IA:n ryhmänohjaajaSaloranta, Leena, TM, uskonto

1.12.2000 eläkkeelleSaranen, Erkki, FL, matematiikka; 8e:n luokanohjaajaSarestie, Martti, FM, saksaStaff-Ahokas, Liisa, FM, englanti; 7b:n luokanohjaajaSuutarinen, Sakari, KT, FL, historia ja yhteiskuntaoppi, taloustieto, lakitieto

13

vv. 1.8.2000 - 31.7.2001vs. Nummila, Leena, FM; 8b:n luokanohjaajavv. 5.10.2000 - 31.7.2001vs. Jaakkola, Johanna, FM

1.1. - 31.7.2001Säämänen-Huotari, Leena, FM, biologia, maantieto; IB:n ryhmänohjaajaTourunen, Eeva, FM, biologia, maantietoTöhönen, Marja, KtaO, kotitalous

vt. 1.1. - 31.7.2001Vaaherkumpu, Kaisa, FM, ruotsi; 9c:n luokanohjaaja

vt. 1.8.2000 - 31.7.2001Vatanen, Pirjo-Liisa, FL, äidinkieli ja kirjallisuus; vararehtori, perusopetuksen vuosiluokat 7. -9.Vuorimies, Heikki, FM, fysiikka, kemiaWeijo, Inka, FM, fysiikka, tietotekniikka

vv. 31.12.2000 - 31.7.2001

Tuntiopettajat

Ailinpieti, Jaana, FM, biologia, maantietoHankala, Mari, FM, äidinkieli ja kirjallisuus

14.8.2000 - 31.5.2001Huohvanainen, Tiina, HuK, englanti

sivutoiminen 1.8. - 31.12.2000päätoiminen 1.1. - 4.3.2001

Jaakkola, Johanna, FM, uskonto, historia, yhteiskuntaoppi1.8. - 31.12.2000

Kauppinen, Anne, TaM, kuvataide; 8a:n luokanohjaajaKauranen, Mikko, ilmaisutaito (sivutoiminen)Konola, Antti, HuK, uskonto, historia, yhteiskuntaoppiKoponen, Jouni, LitM, liikunta, terveystieto; 9b:n luokanohjaajaKuula, Elina, FM, fysiikka, kemia, matematiikka; 7f:n luokanohjaajaLappeteläinen, Anita, KM, erityisopetusLonghurst, Nicholas, J., M.Ed., filosofia, englannin kielen keskustelukerho (sivutoiminen)Loukiala, Satumari, FL, fysiikka, kemiaMäki-Paavola, Mari, FM, äidinkieli ja kirjallisuus; 8c:n luokanohjaajaRailo, Tuula, FM, kuvataide (sivutoiminen)Rautiainen, Matti, FM, YTM, historia, yhteiskuntaoppi, lakitietoSallinen, Laura, FM, biologia, maantieto; 8d:n luokanohjaajaSorajoki, Sari, KM, kotitalous (sivutoiminen)

1.1. - 30.6.2001Torkkola, Kimmo, FM, kemia, tietotekniikka, fysiikka, matematiikka; 9e:n luokanvalvojaTuominen, Kati, FM, matematiikka

1.1. - 2.6.2001Töhönen, Marja, KtaO, kotitalous (sivutoiminen)

1.8. - 31.12.2000Vilenius-Suhanto, Heli, FK, saksa, ranska

14

MUU HENKILÖKUNTA

Ala-aste

Pohjanheimo Kaisa, yo-merkonomi, osastosihteeri, ala-asteen kanslistiSaleva, Annina, kouluavustaja

7.8.2000 - 6.2.2001Salmenoja, Heli, kouluavustaja

11.8.2000 - 11.2.2001Tuominen, Sauli, vahtimestari (myös yläaste-lukio)

Yhteiset

Jaatinen, Birgit, merkonomi, ma. toimistosihteeri1.8. - 31.12.2000

Kauppinen, Pia, merkonomi, ma. toimistosihteeri8.3. - 7.9.2001

Lauttaanaho, Anne, kirjastosihteeriLind, Jorma, laboratoriomestariKilpeläinen, Tuija, PsL, koulupsykologi

vv. 30.10. 2000 - 29.9.2001vs. Kärkkäinen, Pirkko, YTM

Mattila, Mika, atk-suunnittelijaPakkanen, Kullervo, erikoislaboratoriomestari

Yläaste ja lukio

Hakamaa, Jukka, ma. vahtimestari (myös ala-aste)1.8. - 31.12.2000

Kähkönen, Heikki, huoltomestari (myös ala-aste)Pylvänäinen, Sulo, vanhempi vahtimestariRiikonen, Raili, merkonomi, toimistosihteeri, yläasteen kanslistiSaleva, Annina, ma. toimistosihteeri

1. - 31.3.2000Salmenkivi, Marjo, yo-merkonomi, osastosihteeri, johtavan rehtorin sihteeriSarvi, Rene, mikrotuki-harjoittelija

1.4. - 30.6.2000Varis, Anneli, toimistosihteeri, lukioasteen kanslisti

Kouluruokailu

Ruokaloiden ylläpitäjänä on ollut Amica Ravintolat Oy.

Oppilasruokala Omena, ala-aste: Oppilasruokala Muonatupa, yläaste ja lukio:Manninen, Hilkka, ravintolapäällikkö Vuorenmaa Anneli, ravintolapäällikköPiilonen, Satu, ravintolatyöntekijä Hautanen, Ulla, ravintolatyöntekijä

(osa-aikainen)Huuhka, Terttu, kassa-tarjoilijaHuutonen, Mirja, kassa-tarjoilija

15

Siivous

Kummankin koulutalon siivouksesta on huolehtinut SOL Palvelut Oy.

Ala-asteen palveluvastaavat: Yläasteen ja lukion palveluvastaavat:Hakkarainen, Sisko (osa-aikainen) Honkanen, Soile (osa-aikainen)

15.8.2000 alkaen 3.10.2000 - 12.4.2001Hietala, Johanna (osa-aikainen) Kinnunen, Ulla (osa-aikainen)

18.9.2000 alkaen 5.4.2001 alkaenKainulainen, Heidi Klinga, Heidi (osa-aikainen)

2.1.2001 saakka 15.8. - 2.10.2000Liimatainen, Tuija Lepikko, Sanna

2.1.2001 alkaen Nieminen, Heli (osa-aikainen)Liimatta, Mirja 15.8.2000 alkaen

15.8. - 18.9.2000 Salminen, VirpiManninsenmäki, Heidi (osa-aikainen) Tenhunen, Satu

15.8. - 18.9.2000Salokannel-Korhonen, Minna (osa-aikainen)

18.9.2000 alkaen

Terveydenhuolto

Oppilaiden terveydenhuollosta on vastannut Jyväskylän kaupunki:

Haggrén, Outi, koululääkäri1.3.2000 alkaen

Häkkinen, Reijo, koululääkäri1.8.2000 - 28.2.2001

Vuolle, Anneli, terveydenhoitajaUsenius, Pirkko, aluevastuuhammaslääkäri

16

PYSYVÄT TOIMIKUNNATJA TYÖRYHMÄT

OPETUSSUUNNITELMATOIMIKUNTA

Johtokunnan asettamaan opetussuunnitelma-toimikuntaan ovat kuuluneet kasvatustietei-den tiedekunnasta Jorma Ojala (varajäsenKaarina Mäkinen), johtokunnasta Erja Kaut-to-Knape (varajäsen Pirjo Hynynen), ala-as-teen edustajina lehtorit Marjaana Kupari, SariNissinen, Unto Luukkonen ja Raimo Nevalai-nen, yläaste-lukiosta lehtorit Mikko Hakanen,Kerttu Nuoranne, Pirjo Pollari, Kari Pöntinenja Leena Säämänen-Huotari sekä oppilaidenedustajina Meri Westerholm ja MarkkuJuurikkamäki. Lisäksi koulun kaikki rehtoritkuuluvat itseoikeutettuina jäseninä toimikun-taan. Puheenjohtajana on toiminut yläasteenrehtori Pirjo-Liisa Vatanen ja sihteereinä Pir-jo Pollari ja Raimo Nevalainen.

Kuluneen lukuvuoden aikana toimikunta ei olekokoontunut, koska valtakunnalliset perusteetja tuntijakomuutokset ovat vasta valmistumas-sa. Voimassa olevia ainekohtaisia tekstejäon tosin jatkuvasti päivitetty ja siirretty kouluninfo-sivuille.

OPPILASHUOLTORYHMÄT

Koulun oppilashuoltohenkilöstö on kuluneenlukuvuoden aikana käsitellyt monenlaisiakouluyhteisöön liittyviä kysymyksiä. Erityisestion kiinnitetty huomiota erityisopetuksenkohdentamiseen, tukioppilaidenhyödyntämiseen kiusaamisasioiden käsitte-lyssä luokissa, syömishäiriöiden hoitoon jaseurantaan, koulun rooliin kasvavissapäihdevaikeuksissa sekä oppilaiden poissa-oloja vähentävien ja oppimismotivaatiota li-säävien keinojen pohdintaan. Tärkeänä läh-tökohtana toiminnalle on ollut syrjäytymiseenpuuttuminen ja sen ennaltaehkäisy koulus-samme. Yksittäisten oppilaiden asioita onkäsitelty silloin, kun niiden hoitamisessa ontarvittu useiden henkilöiden yhteistyötä.

Yhteistyötä on pyritty kehittämään myös kou-lun ulkopuolisten hoito- ja tukitahojen kanssa.Oppilashuoltoryhmässä vieraili syksylläsosiaalityöntekijä Tuija Ojala kertomassa kou-lunkäynnin tukiyksiköstä HOPE:sta. Keväälläryhmä oli osaltaan vaikuttamassa “Pelotta ai-kuisuuteen - turvallisesti koulussa” - projektinsisältöön ja toteutumiseen. Samalla yhteis-työtä selkiytettiin kaupungin sosiaalitoimenkanssa; ala-asteelle ja yläaste-lukioon nimet-tiin koulua konsultoivat koulukuraattorit.

Edellä mainitun lisäksi oppilashuoltoryhmäjärjesti syksyllä koko kouluyhteisöä koskevantempauksen; huomiota kiinnitettiin koulu-matkojen liikenneturvallisuuteen ja kypärääkäyttäviä pyöräilijöitä palkittiin.

Koulussa on kaksi oppilashuoltoryhmää, joistatoinen tomi luokilla 0. - 6. ja toinen onperusopetuksen ylempien luokkien ja lukionyhteinen. Ryhmien puheenjohtajana on koulu-psykologi, jonka lisäksi molempiin ryhmiinkuuluvat terveydenhoitaja, opinto-ohjaajaterityisopettajat ja rehtorit, . Lisäksi ryhmissäon vuosittain vaihtuvia opettajakunnan edus-tajia. Kokouksiin on osallistunut lisäksi tarvit-taessa luokanopettajia, luokanvalvojia jaryhmänohjaajia. Oppilashuoltoryhmät ovat ko-koontuneet kuukausittain ja tarpeen mukaanpienemmällä kokoonpanolla useamminkin.

KRIISIRYHMÄ

Koko koulun yhteisen kriisiryhmän toiminta onjatkunut edelleen. Sen tavoitteena on kehit-tää koulun valmiuksia henkisten kriisien va-ralle. Tällaisia tapahtumia ovat esimerkiksioppilaan tai koulun henkilökunnan jäsenenkuolema, vakava sairastuminen, itsemurha taisen yritys, vakava onnettomuus, väkivalta taifyysisen vahingoittumisen uhka. Kriisit muut-tavat tuttua ja turvallista elämää tuoden tulles-saan paljon tuskaa ja epävarmuutta. Senvuoksi on tärkeää, että kouluyhteisöön suo-raan tai välillisesti liittyviin kriiseihin osataanvalmistautua entistä paremmin ja myös käsi-tellä niitä tarkoituksenmukaisesti.

17

Kriisiryhmän vetäjänä toimii koulupsykologi.Sen vapaaehtoisesti ilmoittautuneita jäseniäovat terveydenhoitaja, rehtorit ja opettajia kai-kilta kouluasteilta. Noin kymmenen henkilönryhmän lisäksi koulun oppilashuoltohenkilöstötoimii aktiivisesti yhteistyössä kriisiryhmänkanssa.

Syksyllä kriisiryhmä järjesti kaikille kiinnostu-neille koulutuksen koskien nuortensyömishäiriöitä ja masentuneisuutta. Koulut-tajana toimi Birgitta Hartikainen nuoriso-psykiatrian konsultaatio-poliklinikalta. Ryhmäosallistui myös palo- ja pelastusturvallisuuteenliittyvän suunnitteluiltapäivän järjestämiseenluokilla 0. - 6. Lisäksi valmisteltiin ohjeistuskiusaamis- ja päihdetapauksiin koskien sekäpäivitettiin kriisivalmiussuunnitelma. Materi-aali jaettiin opettajille, harjoittelijoille ja muul-le henkilökunnalle. Ne ovat luettavissa säh-köisesti koulun verkossa.

TIETOTEKNIIKANSUUNNITTELURYHMÄT

Luokilla 7. - 9. ja lukiossa on jatkanut toimin-taansa koulun atk-ympäristöä sekä hankinto-jen periaatteita ja kiireellisyysjärjestystä poh-tinut tietotekniikan suunnitteluryhmä. Sen pu-heenjohtajana toimii talon mikrotukihenkilö,lehtori Päiviö Peltokorpi. Lukuvuonna 2000 -2001 suunnitteluryhmän jäseniä ovat olleetlehtorit Tuula Eloranta, Kaija Nukarinen/Mer-ja Kauppinen, Erkki Pitkänen, Erkki Saranenja Leena Säämänen-Huotari, yläasteen reh-tori Helena Muilu, osastosihteeri Marjo Sal-menkivi, atk-suunnittelija Mika Mattila ja joh-tava rehtori Pekka Ruuskanen.

Myös luokilla 0. - 6. on vastaava suunnittelu-ryhmä, jonka puheenjohtaja on niidenmikrotukihenkilö, lehtori Perttu Leinonen. Ryh-män jäseniä ovat opettaja Riitta Huovila, leh-torit Paula Ojala ja Markus Leppiniemi sekäala-asteen rehtori Sari Nissinen.

Koko normaalikoulun yhteisiä atk-suunnitel-mia ja -hankintoja pohtimaan ovat on muo-dostettu myös yhteinen neuvotteluryhmä.

Lukuvuoden aikana ATK järjestelmäämmeuudistettiin ja laajennettiin merkittävästi. Työ-asemia uusittiin ja useita opetustiloja varus-tettiin dataprojektorilla ja dokumentti-kameralla. Kouluun hankittiin kolmet video-neuvottelulaitteet. Koulun järjestelmänetäkäyttöä kehitettiin hankkimalla toinenetäpalvelin entisen rinnalle ja kehittämälläetäkäyttöliittymää. Nykyiseen atk-järjestel-määmme voi tutustua koulun www-sivuillaosoitteessa http://www.norssi.jyu.fi/yaste/yleista/atk/atkpalvelut.htm

Lukuvuoden aikana laadittiin koululle tieto- javiestintätekniikan opetuskäytön tietostrategia2001-2004, jonka lopullinen versio hyväksyt-tiin 22.5.2001 koulun johtokunnassa. Tieto-strategia linjaa järjestelmämme ja sen käy-tön suuntaviivat seuraavaksineljävuotiskaudeksi. Strategiaan voi tutustuaosoitteessa http://www.norssi.jyu.fi/yaste/yleista/atk/strategia.htm

Koulumme osallistui aktiivisesti Suomennormaalikoulujen verkostoitumishankkeeneNorssin kehittämistyöhön, ja olemme jatkos-sa kiinteästi mukana tässä yhteistyössä. Leh-tori Päiviö Peltokorpi toimii eNorssin johto-ryhmässä, ja olemme mukana kahdessakehittämistyöryhmässä, joista toinen työstääeNorssin portaalin kouluopetukseen liittyviäpalveluita ja toinen normaalikoulujen tarjoamiaasiantuntijapalveluita.

RUOKALATOIMIKUNTA

Oppilashuoltoon kuuluvan ruokahuollon kehit-tämistä varten Normaalikoululla on koko kou-lun yhteinen ruokalatoimikunta. Se onyhteydenpitoelin koulun tiloissa toimivienruokaloiden Omenan ja Muonatuvan käyttäji-en ja ruokalanpitäjän Amica Ravintolat Oy:nvälillä. Se seuraa ruuan laatua ja riittävyyttä,kerää palautetta ja hyväksyy lukukausittaisetruokalistat. Kotiruoan rinnalla päivittäin tarjol-la oleva kasvisvaihtoehto on ollut yksi kehittä-misen kohde. Entistä useampi oppilas ja hen-kilöstön edustaja valitsee päivittäin

18

kasvisruoan vaihtoehdokseen.

Ruokalatoimikuntaan ovat kuuluneet oppilai-den edustajina luokilta 0. - 6. Annukka Siek-kinen (Matti Kuivakangas), luokilta 7. - 9. Mik-ko Tyni (Hanna Poikonen), lukiosta Iina Pulk-kinen (Mikko Nummela), opettajien edustaji-na luokilta 0. - 6. Marja Hannula (JohannaTähkäpää), luokilta 7. -9. Mari Mäki-Paavo-la (Heikki Linnakylä) ja lukiosta Kerttu Nuo-ranne (Jouni Mutikainen) ja vanhempien edus-

tajana johtokunnan jäsen Erja Kautto-Knape(Pirjo Hynynen) sekä koulun terveydenhoita-ja Anneli Vuolle ja ruokaloiden henkilökunta.Kokouksiin on osallistunut myös Amican alue-päällikkö Kaija Taponen.

Yläaste-lukion välituntikahvion suosio on kas-vanut edelleenkin. Kahvion palveluja käyttäji-nä ovat olleet oppilaiden lisäksi koulun hen-kilökunta, opetusharjoittelijat ja koululle saa-puneet vieraat.

Uuden koulun rakentaminen aloitettiin kyltin kiinnittämisellä. Kuvassa johtava rehto-ri Pekka Ruuskanen ja perusopetuksen vuosiluokkien 1. - 6. rehtori Sari Nissinen.

19

VALTAKUNNALLISTEN HANKKEIDENYHTEYSHENKILÖITÄ

KIMMOKE - Pirjo Pollari,Hannele Kara jaMari Kalaja

LUMA - Helena Muilu jaJuhani Rahela

TERVE ITSETUNTO - Pirjo-Liisa Vatanenja Eero Hiltunen

TIETOSTRATEGIA - Päiviö PeltokorpiUNESCO-koulu - Anne Streng

KOULUN EDUSTUSMUISSAHALLINTOELIMISSÄ

TIEDEKUNTANEUVOSTO

Kasvatustieteiden tiedekunnan tiedekunta-neuvostossa ovat vaaleissa valittuinavarsinaisina jäseninä olleet lehtori Martti O.Hirvonen ja lehtori Pirjo-Liisa Vatanen.

Normaalikoulua koskevien asioiden valmis-telusta tiedekunnalle on vastannut johtava reh-tori Pekka Ruuskanen.

AINEENOPETTAJAKOULUTUKSENTYÖRYHMÄ

Yliopiston vararehtorin Paula Määtän koollekutsumassa aineenopettajakoulutuksen työ-ryhmässä on ollut koulun edustajana johtavarehtori Pekka Ruuskanen.

OPETTAJANKOULUTUSLAITOKSENMAKSUPALVELUNKOULUTUSTOIMIKUNTA

Opettajankoulutuslaitoksen asettamassamaksupalvelun koulutustoimikunnassa on ol-lut koulun edustajana johtava rehtori PekkaRuuskanen.

OPETTAJANKOULUTUSLAITOKSENYHTEISKUNTAYHTEYKSIÄKEHITTÄVÄNEUVOTTELUKUNTA

Opettajankoulutuslaitoksen yhteiskunta-yhteyksiä kehittävään neuvottelukuntaan onnimettynä johtava rehtori Pekka Ruuskanen.Neuvottelukunta kokoontuu keskimäärin kak-si kertaa vuodessa.

OPETTAJANKOULUTUSLAITOKSENOPISKELIJAVALINTA-TOIMIKUNNAT

Luokanopettajien koulutuksen valinta-toimikunnassa ovat toimineet lehtori Martti O.Hirvonen ja opettaja Tarja Tähkänen.

Aineenopettajien koulutuksen valinta-toimikunnassa, joka valitsee opiskelijat opet-tajan pedagogisiin opintoihin, ovat koulunedustajina olleet lukion rehtori Kirsti Koski jalehtori Kaija Nukarinen. Soveltuvuuskokeidenkäytännön toteutukseen ovat osallistuneetopetusharjoittelun järjestämisessä rehtoriaavustavat opettajat eli “ravustajat”.

Opinto-ohjaajien koulutuslinjan valinta-toimikuntaan ovat kuluneena lukuvuotena kuu-luneet lehtorit Heikki Linnakylä ja JouniMutikainen.

JÄSENYYKSIÄASIANTUNTIJARYHMISSÄ

Lehtori Matti Siipola on toiminut kutsuttunaasiantuntijana opetushallituksen Comenius-koulujen valintaryhmässä.

Lukion rehtori Kirsti Koski on toiminutJyvässeudun toisen asteen koulutuksensuunnitteluryhmässä vastuualueenaan erityi-sesti lukioiden ja korkea-asteen yhteistyösekä kesäopiskelu.

20

OPPILASLUETTELOT

��

��

� ��

��

��

��

��

��

��

��

� � � ��

��

��

��

��

��

��

��

� ��

��

��

PERUSOPETUS, VUOSILUOKAT 1- 6

21

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

22

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

� ��

��

��

��

��

23

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

24

��

��

��

��

Talviliikuntapäivänä Ladun Majalla vedettiin myös köyttä

25

YLÄASTE��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

� � � � ��

��

��

26

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

27

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

� ��

��

28

��

��

��

��

��

��

��

��

� ��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

29

LUKIO

� ��

��

��

��

��

� ��

��

��

��

��

� ��

��

� ��

��

��

30

� � ��

��

��

��

� � ��

��

��

��

��

� � ��

��

��

��

��

� � ��

��

��

��

��

31

� � � ��

��

��

��

� � � ��

��

� � ��

��

� � � ��

��

��

��

��

� � � � ��

��

��

��

� � ��

� ��

��

��

��

32

TUNTIJAOT1. - 6. luokkien tuntijako lukuvuonna 2000 - 2001

Koulun johtokunta vahvistaa kunkin luokan tuntijaon vuosiluokille 3-6 toisen vuosiluokan lopus-sa. Eri luokilla voi olla erilaisia lieviä oppiainepainotuksia valtioneuvoston päättämän tuntijaonmukaisissa liikkumarajoissa.

Esiopetusta on ollut 18 tuntia viikossa.

Valinnaista A2-kieltä opetetaan viidennellä ja kuudennella vuosiluokalla kaksi tuntia viikossa,jolloin oppilaiden viikoittainen tuntimäärä on 28. Valinnaisen kielen opetus jatkuu myös siirryttä-essä seitsemännelle vuosiluokalle.

��

��

��

��

��

��

� ��

� ��

��

� � ��

� � ��

� � ��

� � ��

� � ��

� � ��

� � ��

� ��

��

��

33

7. vuosiluokan tuntijako lukuvuonna 2000 - 01, tavalliset luokat

� ��

��

��

��

��

��

��

��

� � � � � � ��

��

��

� � � � � � ��

��

��

��

��

� � ��

��

��

��

��

��

��

� ��

��

��

� ��

��

��

��

34

7. vuosiluokan tuntijako lukuvuonna 2000 - 01, painotetut luokat

� ��

��

��

��

��

��

��

��

� � � � � � ��

��

��

� � � � � � ��

��

��

��

��

� � ��

��

��

��

��

��

��

� ��

��

��

� � � � �

� ��

��

35

8. ja 9. vuosiluokan tuntijako lukuvuonna 2000 - 01, tavalliset luokat

� ��

��

��

��

��

��

��

��

� � � � � � ��

��

��

� � � � � � ��

��

��

��

��

� � ��

��

��

��

��

��

� ��

��

��

��

36

8. ja 9. vuosiluokan tuntijako lukuvuonna 2000 - 01, painotetut luokat

OPPIAIN E ��

��

��

AI 3 2 3 0 - 4 8

A1-KIELI 2 2 3 1 - 4 8

B1-KIELI 3 2 1 0 - 3 6

U E,U O,ET 1 1 1 0 - 2 3

H Y 2 2 2 0 - 4 6

M A 3 3 3 0 - 4 9

BG 2 3 2 0 - 4 7

FK 2 2 1 1 - 4 6

M U 1 0 0 0 - 4 1

KU 2 0 0 0 - 5 2

KO 3 0 0 0 - 5 3

TN /TS 3 0 0 0 - 6 3

LI 2 2 2 0 - 4 6

OP 0.5 0.7 0.8 2

AT 1 0 0 0 - 5 1

YH T. PAK. 30. 5 19. 7 18. 8 71

A2-KIELI (EN ,SA) 0/2 0/2 0/3 0/1 - 8 0

A2-KIELI (RA) 0/2 0/3 0/3 0 - 8 0

B2-KIELI 0 0/2 0/2 0 - 4 0

ERIKOISTU M IS-KU RSSIT

0

2

2

4

4

IN TEGROIDU T 0 - 6 0

YH T. VAL 0/2 10/12 11/13 21/27

37

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

38

KOKO KOULUN YHTEISET KEHITTÄMISKOHTEET

MEDIAKASVATUS

Kuluneen lukuvuoden aikana käynnistettiinkoulussamme uusi kehittämishanke, media-kasvatus. Lukuvuoden aikana on työstettymediakasvatuksen opetussuunnitelmaa jatulevana lukuvuonna se otetaan kokeiluun.

Hanke on alkuvaiheessa sisältänyt runsaastitäydennyskoulutusta. Kaikille Normaalikoulunopettajille on talven aikana tarjottu täydennys-koulutusta erilaisissa mediakasvatukseen liit-tyvissä teknisissä asioissa, kuten video-kuvauksessa, editoinnissa javideoanimaatioiden valmistamisessa.Koulutukset järjestettiin omin voimin, ja kou-luttajana toimi lehtori Markus Leppiniemi.

Lukuvuonna 2001-2002 jatketaan edelleenopettajien koulutusta ja kehitetään toiminta-malleja, joita voi helposti opetuksessa hyö-dyntää.

Opettajan medialukutaito

Keväällä 2001 toteutettiin Normaalikoulun,Opettajankoulutuslaitoksen ja Jyväskylän kau-pungin opetustoimen yhteistyönä Opettajanmedialukutaito -niminen täydennyskoulutus-kokonaisuus. Koulutukseen osallistui 17 opet-tajaa Jyväskylästä ja Jyväskylän lähi-ympäristöstä. Kouluttajina toimivat MarkusLeppiniemi ja Mari Hankala (Normaalikoulu),Antti Lokka (OKL) ja Markus Rolig (Jyväsky-län kaupunki). Koulutusyhteistyötä on tarkoi-tus jatkaa myös ensi lukuvuonna.

39

PERUSOPETUKSEN KOULUVUOSIESIOPETUKSEN JAVUOSILUOKKIEN 1-6LUKUVUOSI

Matti Siipola luovuttaa koulun “johdon” SariNissiselle.

Lukuvuosi alkoi avajaistilaisuudella, johonolimme saaneet vieraaksemmejyväskyläläisen uimarin Jere Hårdin. Uima-taidon merkityksestä keskusteltiin vakavasti,sillä asummehan täällä tuhansien järvienmaassa. Syksy toi mukanaan myös moniamuita tapahtumia. Syysliikuntapäivää vietet-tiin koulun lähiympäristössä, ja päivän aika-na koulumme oppilaskunta julisti kouluummekoulurauhan.

Norssin päivänä tutustuimme sekä koulum-me että Seminaarinmäen historiaan ja aloi-timme koulumme toiminnandokumentoimisen. Koulumme toimintaa ontallennettu eri tavoin: on kirjoitettu, piirretty,haastateltu ja kuvattu. Nämä tuotokset tallen-netaan yliopiston museoon. Toimintojentallentaminen on erittäin ajankohtaista nyt,koska vuoden kuluttua olemme siirtymässäuuteen koulurakennukseen.

Yhteiset päivänavaukset juhlasalissa,adventtikirkko, joululaulajaiset, lasten konsert-ti, joulujuhla, talviliikuntapäivä Ladun majalla,monitoimipäivä ja kevätlaulajaiset Lounais-puistossa ovat tänäkin lukuvuonna kuuluneetperinteisiin yhteisiin tapahtumiimme. Joulu-juhlaa vietimme tänä vuonna poikkeukselli-sesti ulkona tulevan koulun paikalla.

Mediassa on paljon keskusteltu pienten las-ten yksinolosta. Koulun tiloissa toimivaJälkkäri-iltapäivätoiminta mahdollistaa sen,että pienimpien oppilaiden ei tarvitse olla yk-sin kotona iltapäivisin.

Koulussamme ovat toimineet lukuvuoden ai-kana myös seuraavat kerhot: liikuntakerhopienille, palloilukerho 3. - 6. -luokkalaisille, kuo-rot pienille ja isoille oppilaille, bändikerhoviidesluokkalaisille, www-sivujen teko -kerho,animaatiokerho, vapakalastuksen kerho, kiel-ten kerhot esi- ja alkuopetusikäisille sekä joviime vuodesta tuttu Moto-kerho. Koulummekerhotoiminta on myös osaltaan olluthelpottamassa yksinäisiä iltapäiviä.

Koulumme oppilaskunnan avulla olemme pyr-kineet vahvistamaan lasten omaa roolia kou-lun kehittämisessä sekä tukemaan lasten hy-vinvointia. Tälle työlle toivotan erittäin menes-tyksekästä jatkoa.

Meidän Jykä (jyväskyläläinen lapsi ja nuori)on toivottavasti tutuksi tullut teema kuluneenvuoden aikana. Kasvatusyhteistyön avulla ta-voitteena on ollut tukea vanhemmuutta sekälasten ja nuorten tervettä kasvua.

Vanhempaintilaisuuksissa on keskusteltumm. lasten perustarpeista, aikuisten merki-tyksestä lapsen elämässä, rakkaudesta jarajoista sekä päihteistä. VanhempainryhmäNorssin nuotta on ollut erittäin merkittävässäroolissa kodin ja koulun yhteistyön lisäämi-sessä. Nuottaan ovat tervetulleita kaikki yh-teistyön kehittämisestä kiinnostuneet van-hemmat.

40

Mennyttä lukuvuotta on koulussamme sävyt-tänyt uuden koulun suunnittelu. Tässä työssäopettajat ovat olleet kiinteästi. Rakennustyötovat jo alkaneet ja tulevan lukuvuoden ajanelämme rakennustyömaan läheisyydessä.Odotamme, että meillä on lukukauden 2002alkaessa viihtyisä ja oppimista tukeva koulu-rakennus.

ESIOPETUS NORMAALIKOULUSSA

Normaalikoulun historian toinenesiopetusryhmä on toiminut ensimmäisenvuosiluokan oppilaiden naapurina.Esiopetuksen lisäksi osa oppilaista on osal-listunut vapaaehtoiseen kerhotoimintaan (kuo-ro, liikuntakerho ja kielten kerho). Koulu onkehittänyt oppimisympäristöä esiopetuksellesopivaksi varustamalla tiloja paremmaksi jahankkimalla esiopetusta tukevaa oppi-materiaalia.

Esiopetuksessa olevien lasten viikkoja ovatrikastuttaneet mm. esi- ja alkuopetuksen sivu-

aineopiskelijoiden kummiopettajatoiminta jamatematiikkaan tutustuminen unkarilaisenopetusmenetelmän mukaan.

Normaalikoulu on ollut kokeilukouluna toteut-tamassa esiopetusta uusien esiopetuksenopetussuunnitelman perusteiden mukaises-ti. Olemme olleet myös mukana antamassapalautetta perusteluonnoksista opetus-hallitukselle. Lisäksi koulumme on osallistu-nut sekä Keski-Suomen alueverkon että kau-pungin sisäiseen esiopetusyhteistyöhön. Tu-levan lukuvuoden aikana meillä on käytössäm-me uusi yhtenäinen opetussuunnitelmaesiopetukseen ja vuosiluokille 1-2.

Marraskuussa 2000 koulummeesiopetusryhmä voitti tonttukylälläänViherlaakson järjestämän askartelukilpailun.Palkinnoksi ryhmä sai Hilarius Hiiri - videonsekä kutsun Viherlaakson joulu - kierroksel-le. Palkintoretken ryhmä teki joulukuun 18.päivä.

Esiopetusryhmä Hilarius Hiiren vieraana

41

Norssin päivän piirustustunti vanhan ajan malliin

Luontoleirikoulussa

42

LUMIKKI JA SEITSEMÄN KÄÄPIÖTÄ -yhteistyöprojekti kaupunginteatterinkanssa

2c - luokka oli mukana yhteistyöprojektissakaupungin teatterin kanssa. Projektiin osal-listui useita kouluja eri puolelta kaupunkia.

Yhteistyöprojektissa seurattiin Lumikki ja seit-semän kääpiötä -näytelmän syntymistä. Näyt-telijät olivat valinneet oman kummikoulunsa.2c: n kummina toimi näyttelijä Minna Aro. Hänkävi pitämässä luokassa starttitunnin ennenluokan ensimmäistä vierailua teatteriin.

Ensimmäisellä vierailukerralla lapset saivattutustua teatteritaloon. Luokkamme seurasimyös näytelmän harjoituksia. Kävimme teat-terilla kolme eri kertaa. Viimeisellä kerrallaseurasimme koko esityksen alusta loppuun.

Koulussa lapset tekivät teemaan liittyen ru-noja , joista syntyi lauluun sanat. Teimme-esityksiä, joissa lapset saivat eläytyä saduneri rooleihin. Myös keppinuket sadun hah-moista olivat mieluisia. Tämä projekti antoierityisesti intoa oman musiikkinäytelmän te-koon. Suuri sirkusseikkailu lauluineen toteu-tui keväällä.

Projektissa olivat mukana myös OH1:n jaOH3:n opiskelijat.

NORSSIN NUOTTA

Vilkaisu menneeseen.

Norssin nuotta eli koulummevanhempaintyöryhmä aloitti syksyllä toisenlukukautensa. Nuotan toiminta saialkusysäyksensä edellisenä kevättalvena. kunlehtori Eero Hiltunen kutsui aluksi koolle van-hempia, joiden esikoinen on Normaalikoulunoppilas. Näiden vanhempien joukosta lähtiliikkeelle aktiivinen ryhmä, joka ensitöikseenlaati kyselyn liittyen vanhempien kokemiinhuolenaiheisiin lastensa suhteen sekä kodinja koulun yhteistyöhön.

Nuotta lukukaudella 2000 - 2001

Uusi lukukausi toi jonkin verran henkilövaih-doksia Nuotan toimijoihin. Vanhemmuus jakasvatus olivat Nuotan teettämän kyselynmukaan olleet toivotuin aihe koko koulun yh-teiseen vanhempainiltaan. Tammikuussa täl-lainen ilta järjestettiin rehtori Sari Nissisen jaNuotan kutsumana. Päärakennuksen aulas-sa tunnelma oli kuin pienen kylän markkinoil-la: musiikki soi, talviurheiluvälineet vaihtoivatomistajaa, buffetista sai hyvää syötävää jajuotavaa ja vilkas puheensorina kaikui käytä-villä. Tuntui ylpeästi siltä, että “Me olemmenorssilaisia”! Perheneuvolan johtajan KaijaPänkäläisen alustus aiheesta “Rakkaus jarajat” oli ajatuksia ja keskusteluakin virittävä.

Keväämmällä järjestettiin myös vapaamuotoi-nen “Pulinailta” vanhemmuuden eri rooleistasekä kotijoukkojen, oppilaiden ja opettajienyhteinen toimintapäivä.

Toiveemme nuotassa on, että mahdollisim-man moni vanhempi voisi kokea toimintam-me omakseen ja olla osaltaan ideoimassa jakehittämässä sitä edelleen. Uskomme, ettätyö, jota Nuotassa tehdään, koituu lastemmehyväksi.

LUMA 2002

Luokissa on toteutettu kuluneen lukuvuodenaikana monenlaisia luonnontieteen ja mate-matiikan oppimisprojekteja. Unkarilainenmatematiikka on tullut tänä lukuvuonna hyvinmukaan esi- ja alkuopetuksen matematiik-kaan. Viidensillä ja kuudensilla luokilla ontutkittu fysiikan ilmiöitä ja materiaaleja Meka-niikka- ja hydrokopteriprojekteissa. 5c-luok-ka on toteuttanut Kouluvaatteet 2001 -projek-tin, jossa opiskeltiin kuluttaja-asioita jaeurojen käyttöä. Ympäristökasvatusteemojaon toteutettu mm. kuudensilla luokilla, onvierailtu jäteasemalla sekä keskusjäteveden-puhdistamolla. Alkuopetuksessa on tehtymonipuolisesti kokeellista työtä ja sovellettuluonnontieteellistä tutkimusprosessia. Kou-lumme perinteisen monitoimipäivän aikanaoppilailla oli tilaisuus tutkia monipuolisesti il-

43

maan, veteen, sähköön, pieneliöihin ja ns.keittiökemiaan liittyviä ilmiöitä. Päivän tee-mana oli Tutki ja kokeile.

Matematiikkaan, ympäristö- ja luonnontietee-seen sekä teknologiakasvatukseen on luku-vuoden aikana hankittu uusia opetusvälineitäja -materiaaleja. Luonnontieteellistä kirjastoaon täydennetty mm. fysiikan perusteossarjallaja pienten vesieliöiden tutkimiseentarkoitetuilla lajinmääritysoppailla. Matema-tiikkaan on hankittu lisää geometrian opetus-välineitä ja didaktista kirjallisuutta.

Opiskelijoita on ohjattu aktiivisesti opetus-välineiden ja opetusvälinesarjojen käyttöönerilaisten oppimisprojektien yhteydessä. Tä-hän on liittynyt myös yhteistyö opettajan-koulutuslaitoksen luonnontieteenperusopetuksen kanssa. Koulussa on toteu-tettu yhteistyössä sellaisia oppimisjaksoja,missä toisen vuosikurssin opiskelijat ovatvoineet soveltaa suoraan opiskelemiaan asi-oita käytännön opetustyöhön.

Olemme tehneet luonnontieteen opetussuun-nitelmien kehittämisyhteistyötä opettajan-koulutuslaitoksen kanssa. Tarkoituksena onjäsentää edelleen energian lähteisiin ja maa-pallolla keskenään vuorovaikutuksessa ole-vaan kuuteen kehään perustuvaa luonnontie-teen opetusta. Yhteistyö liittyy myös lähivuo-sina uudistettaviin valtakunnallisiin opetus-suunnitelman perusteisiin.

Leirikouluja on kehitetty edelleenluonnontiedeteemaisiksi. 6a-luokka tutki Sai-maalla pieniä vesieliöitä ja veden ominaisuuk-sia sekä perehtyi Saimaan järviluontoon ih-misen elinympäristönä. 5a-luokka suunnitte-lee luontoleirikoulua Ahvenanmaalle, missäperehdytään alueen kulttuuriin ja elinkeinoi-hin - erityisesti troolarikalastukseen meri-retkellä. Kolmannet luokat tutkivat Vesalanleirikeskuksen ympäristössä vettä, sen omi-naisuuksia ja käyttöä, sekä toteuttivat maa-taidetta.

Opettajia on osallistunut lukuvuoden aikanamm. unkarilaisen matematiikan koulutukseen

ja käynyt Unkarissa matematiikan opintomat-kalla. Opettajat ovat olleet kouluttajina ym-päristö- ja luonnontieteen kokeellisen työs-kentelyn ja unkarilaisen matematiikan kurs-seilla.

Matematiikkaa unkarilaisittainEsi- ja alkuopetuksen matematiikan arki muu-toksessa

Koulumme yhtenä kehittämishankkeena onedistää matemaattisten aineiden opetusta.Niinpä tämän lukuvuoden aikana muutamis-sa alkuopetusluokissa on opiskeltu matema-tiikkaa unkarilaisittain.

Opetuksessa painottui lasten toiminnan javälineiden merkitys matemaattisen ajattelunmonipuolisena kehittäjinä. Tämä painotusmuutti opetusta opettajan esityksestä jademonstraatiosta lasten ja opettajan väliseksikeskusteluksi ja toiminnaksi suunnitelluillavälineillä. Toimintakulttuurin muutos on mer-kinnyt oppikirjan täyttämisen vähentymistä.

Yllättävää on matematiikan sisällöllinenmonipuolisuus. Perinteisesti suomalainenmatematiikka on pääasiassa luvuilla las-kemista ja geometriaa. Jo pienet lapsetvoivat saavuttaa toiminnan kautta mate-maattista esiymmärrystä joukko-opista,logiikasta, funktioista, yhtälöistä,todennäköisyyslaskennasta, tilastotieteestäja kombinatoriikasta. Eput harjoittelivatkombinatoriikan alkeita salkun lukon tunnus-luvun yhdistelmiä pohtimalla. Salkku aukesi -sisällä oli rakennussarja seuraavaan tehtä-vään.

Suomessa alkuopetuksessa matematiikkaaon 3 tuntia viikossa, Unkarissa 5 tuntia viikos-sa. Siinä on opettajalle haastetta laadullistaatehokkaasti opetustaan tavoitteiden saavut-tamiseksi. Sisältö- ja aikahaasteet ovat rat-kaistavissa lukualueiden rajaamisella. Nytlukualue ensimmäisellä luokalla on 0-20, ai-emmin 0-100, jopa 0 - 1000. Nyt vasta toisel-la luokalla syvennytään lukualueeseen 0-100.

44

esittäjästä kuuntelijaksi ja uusiin havainto-mahdollisuuksiin ja ongelmanratkaisuunjohdattelijaksi . Opetuksessa käytetään tuttu-ja sanoja. Lasten tarkkaavaisuutta ja keskit-tymistä tuetaan monipuolisella ja vaihteleval-la toiminnalla.

Ville, Ida, Matilda ja Mikko lukusuorallakummituksen jalanjäljissä. Näin syntyy mie-likuva luvun suuruudesta sen etäisyytenäorigosta.

Abstraktioon edetään vaiheittain: aluksi lap-set toimivat koko kehollaan, jatkossa leikitäänvälineillä, sitten tarkastellaan opittavaa kuvis-ta, lopuksi opittava kuvataan matematiikansanoilla ja säännöillä. Lapsen täytyy saadapalata konkreettisiin asioihin useaan kertaan,jotta mielikuvalla ja matematiikan käsitteelläon rikas ja toimiva yhteys. Logiikan rikkaansisällön perustaksi olemme luokitelleet pikku-autoja, lentokoneita, lamppuja, kiviä, nauloja,ruuveja, nappeja.

Mielikuvan ja käsitteen rikastamiseksi oppi-lailla on omaa välineistöä työkalupakissaantai luokalla on yhteinen aarrearkku. Jokaises-sa luokassa on Unkarista hankitut laskutangotja loogiset palat. Välineaarteet aktivoivatoppijan tavoitteelliseen toimintaan matema-tiikan parissa.

Merkittävä ero aiempaan opiskeluun on op-pilaiden into kertoa omista matemaattisistahavainnoistaan. Opettajan rooli muuttui

Keskeistä on tarjota lasten aistittaviksi oma-kohtaisia kokemuksia arkielämästä ja opet-taa matematiikan ilmiöitä luontevissa asia-yhteyksissä. Näiden aistikokemusten avullasyntyy voimakkaita mielikuvia, jotka myöhem-minkin konkretisoivat tavoitteellisesti mate-matiikan käsitteitä.

KANSAINVÄLINEN TOIMINTA JAKIELENOPETUS

Monipuolinen kieliohjelma

Kielenopetuksen monipuolisuus on yksi kou-lumme painopistealueista. Perusopetuksenvuosiluokilla 1-6 opiskellaan A-kielenä neljäävierasta kieltä: englantia, ranskaa, saksaa jaruotsia. Huomattava osa oppilaista valitseeensimmäisen vieraan kielensä lisäksi vapaa-ehtoisen, viidennellä luokalla alkavan kielen.Aineenopettajaharjoittelijat harjoittelevat erikielten ryhmissä ympäri vuoden. Englanninkielen opetusryhmissä harjoittelevat lisäksiJuliet-ohjelmaa suorittavat luokanopettaja-opiskelijat.

Hankkeet, projektit ja vierailut

Kuluneen kouluvuoden aikana koulumme onjatkanut aktiivista osallistumistaan erilaisiinhankkeisiin. Viime vuoden myönteisten koke-musten saattelemana jatkettiin englanninkerhotoimintaa 0-1 -luokkalaisille osanaJuliet-opetusharjoittelua. Myös toisen luokanoppilaat saivat tutustua koulussamme

Sampsa merkitsemässä lukua lukusuoralle.Taustalla eput innokkaina osallistumaan.

45

opetettaviin kieliin kielten kerhon kautta. Erikielten harjoittelijat ovat tehneetproseminaareihinsa pienimuotoista tutkimus-ta. Normaalikoulu on jatkanut toimimistaopetushallituksen koordinoimassa kielen-opetuksen monipuolistamis- jakehittämishankkeessa, KIMMOKKEESSA.Tänä vuonna kieltenopettajat ovat osallistu-neet Eurooppalainen kielisalkku -koulutuk-seen. Koulutukset ja teemapäivät ovat anta-neet mahdollisuuden kielenopettajille kehittäätoimintaansa; koulun kieltenopettajien yhtei-nen Kimmoke-seminaarimatka Tallinnaanvahvisti ja kehitti eri asteiden välistä yhteis-työtä. Kevätlukukaudella Normaalikoulu toimikeskisuomalaisten kieltenopettajien koulutus-päivän järjestäjänä. Luennoitsijoina toimivatNormaalikoulun eri kouluasteiden kielten-opettajat.

VIERAITA KOULUSSA

Kuluneena kouluvuonna koulumme ovet ovatolleet avoinna vierailijoille läheltä ja kaukaa.Syyslukukaudella vieraili koulussamme Jy-väskylän yliopiston kutsumana delegaatioopetushallinnon viranomaisia Kiinasta. Kevät-lukukauden kohokohta oli koulumme järjes-tämä Euronetwork-seminaari. Lisäksi koulus-samme on vieraillut opettajia, opettajan-kouluttajia sekä muita vieraita Yhdysvallois-ta, Englannista, Irlannista, Portugalista, Bel-giasta, Hollannista ja Ranskasta. Myös suo-malaiset opettajat ovat käyttäneet mahdolli-suutta tulla tutustumaan kouluumme ja seu-raamaan opetusta.

EURONETWORK -KONFERENSSIJYVÄSKYLÄSSÄ 15. - 18.3.2001

Normaalikoulun ala-aste on kuulunut viidenvuoden ajan eurooppalaisten koulujenyhteistyöverkostoon, johon kuuluu kouluja12:ta maasta. Alunperin saksalaisenComen ius -yh te is työkumppan immeEuropaschule Gladenbachin aloitteesta syn-tynyt verkosto kokoontui v. 2000 Irlannissa.Tuolloin muut yhteistyökumppanit toivoivatseuraavaa konferenssia Suomeen ja nimen-omaan talvella.

Euronetwork-verkosto suunnittelee ja toteut-taa siihen kuuluvien koulujen yhteistyöhank-keita. Kokoontumisissa saadaan palautettatoteutuneista ja meneillään olevista hankkeis-ta ja suunnitellaan uusia projekteja. Luonnol-lisesti tutustutaan myös paikallisiin koulu-oloihin. Jyväskylässä halusimme esitellämyös suomalaista opettajankoulutusta.

Tämän vuoden Euronetwork -konferenssiinosallistui rehtoreita opettajia seuraavistamaista: Italiasta 2 , Irlannista 3, Englannista4, Tanskasta 3, Saksasta 3, Ranskasta 2 jaVenäjältä 2 osallistujaa. Jyväskylännorssilaisia oli mukana erilaisissa tilanteis-sa kymmenkunta opettajaa ja rehtoria. Hyvääyhteistyötä tehtiin myös opettajankoulutus-laitoksen ja Jyväskylän kaupungin koululaitok-sen kanssa. Koulun ja yliopiston lisäksi kon-ferenssia tukivat taloudellisesti Jyväskylänopetustoimi, Suomen matkatoimisto ja Se-naatti-kiinteistöt.

Projektisuunnittelun ja paikallisen opettajan-koulutus- ja koululaitostiedon lisäksi vieraam-me saivat aimo annoksen suomalaista talvi-luontoa parhaimmillaan. Päivä yliopistonKonneveden tutkimusaseman talviluonnossasai eurooppalaiset ystävämme kokemaansellaista, mikä jäi heille syvälle kokemus-varastoon ja kotiin viemisiksi. Murtomaa-hiihto, potkukelkkailu, pilkkiminen, lumikenkä-kävely, avantouinti ja saunominen olivatuseimmille ainutkertaisia elämyksiä. Kaikenlisäksi kaukana keskuksista metsien ja järvi-en keskellä tutustuttiin korkeatasoista tutki-musta tekevääänyliopiston laitokseen!

Norssin ala-aste on vuosien mittaan ollut mu-kana seuraavissa Euronetworkinprojekteissa: Waters around our town, Tastesof Europe, Classroom of the Future. Näistäensiksi mainittu on ollut Comenius-hanke.Edelleen jatkuvia projekteja ovat Tourism andEnvironment sekä Parents as Partners. Nytsuunniteltu uusi projekti, johon tulemme osal-listumaan, on nimeltään Music project. Näis-tä Tourism and Environment -projektia onanottu Comenius-hankeeksi.

46

Eri maiden osallistujat suunnittelevat yhteistyöhankkeita

Euronet -konferenssin osallistujia pilkillä

47

VUOSILUOKAT 7. - 9.

PAINOTETUT LUOKAT - MALU ja KULU

Yläasteella on jo vuosia jokin opetusryhmäkoottu oppilaista, jotka ovat ilmoittaneet ole-vansa erityisen kiinnostuneita joidenkin ainei-den opiskelusta: matemaattis-luonnontieteel-lisiä luokkia on aloitettu jo kuutena syksynä,ja kulttuuriaineista kiinnostuneiden luokkaaloitti viime syksynä kolmatta kertaa. Näilleluokille ei ole pääsykoetta, vaan oppilaanoma kiinnostus kyseisiin oppiaineisiin on tär-keintä. Yhteisten aineiden oppituntimäärissäpainotetut luokat eivät eroa muista, ns. taval-lisista luokista. Ero syntyy valinnaiskurssienosalta: painotetuilla luokilla opiskellaanoman kiinnostusalueen integroituerikoistumispaketti, jonka aikana pyritäänsyventämään oppimista. Lisäksi painotetuillaluokilla on kehitetty työmuotoja, jotta voitai-siin pitää yllä valmiiksi virinnyttä kiinnostus-ta.

Kulttuuripainotteiset luokat

8a suunnitteli ja toteutti Oma tunti -näytel-män, joka esitettiin kahdeksansien luokkienvanhempainillassa ja puurojuhlassa. Näytel-män valmistusta ja toteutusta kuvaa 8a-luo-kan oppilas, pahiksen roolissa näytellyt,Jantso Jokelin seuraavasti:

“Aloitimme Oma tunti -projektin työstämisenvaihtoehtona, ehkä vastalauseenakin, perin-teisestä kouluesityksestä poiketen. Oli 8a-luokan aika tehdä jonkinlainen esitys juhlaan,ja vaihtoehtojen ollessa nenän edessäluokkamme valitsi miltei yksimielisesti näy-telmän teon. Kysyimme freelance-ohjaajaRauli Jokelinia, ryhtyisikö tämä ohjaamaanluokkaa. Luokanohjaajamme Anne Kauppi-nen otti asian hienosti vastaan ja saatoimmealkaa.

Koululaisille ei ole käsikirjoitettu juurikaannäytelmiä, joten vastaan tuli ongelma siitä,mitä esitetään. Nigel Williamsin käsikirjoituk-sesta “Luokan vihollinen” löytyi vastaus. Uu-delleen kirjoitettuna Rauli Jokelinin toimesta

saimme noin 25 minuuttisen draaman, jokakertoo tarkkailuluokan raadollisesta elämäs-tä. Sopivia henkilöitä oli hankala löytää, ja yh-den vetäydyttyä pois projektista saimme taasmietittävää.

Harjoitteluprosessi oli raskas ja hankala joh-tuen lukujärjestyksen eroavaisuuksista. Asiaahankaloitti myös rekvisiitan jatkuva raahailuvapaasta luokkahuoneesta toiseen. Näytel-män valmistuminen tarvitsee paljon aikaa japirteitä ihmisiä, ja aika ajoin tuntui, ettäkumpaakan ei ole, omaa ryhmää sekä AnneKauppista lukuunottamatta. Kaikesta huoli-matta saimme esityksen ajallaan valmiiksi 8.-luokkien vanhempainiltaan. Näytelmä toimionnistuneesti ja yleisö katseli kiinnostuneenaoppilaiden pannessaan parastaan lavalla.

Aihe oli hieno ja sopi nykypäivään. Luokassaoleva pomohahmo haukkui, rääväsi ja paikoinpahoinpiteli muita oppilaita, kaikki jollain ta-voilla erilaisia, omia ongelmiaan kantavia sie-luja. Lopussa pahiksen murtuessa ajatteli, tu-lisiko olla tyytyväinen vai sääliä tätä.

Näytelmä opetti jokaista: itseluottamus kas-voi, opimme ilmaisemaan itseämme parem-min, myös ohjaaja oli tyytyväinen oppilaidenaktiivisuuteen. Hieno kokemus sekä minulleettä varmasti katsojillekin.”

48

Leirikoulu Tuusulassa

Syyskuussa 2000 9a-luokka tekinelipäiväisen leirikoulumatkan Tuusulanjärvenmaisemiin. Seutu oli luonteva kohde suoma-laisen kulttuuri- ja taidehistorian integroidulleopetukselle: tutustuttiin eri taiteenalojen kes-keisiin suomalaisiin vaikuttajiin ja heidänelämänpiiriinsä: Nurmijärven Palojoellavierailtiin Aleksis Kiven kotitalossa jaTaaborinvuorella, kirjallisuuskurssilta tutuissa

maisemissa. Tuusulanjärven ympäriltä löytyi-vät Kiven kuolinmökin lisäksi Eino Leinon jaJuhani Ahon asuinsijat.

Halosenniemellä ihasteltiin Pekka Halosenmahtavaa hirsiateljeeta ja tutustuttiin sen näyt-telyihin ja Halosten historiaan. Kirpeässä jasumuisessa, mutta aurinkoisessa aamu-säässä maalattiin itse vesivärein Halosenmaisemissa ulkoilmamaalauksen hengessä:sormet kohmeessa niin kuin mestarillakinennen.

Ulla Viinikainen ja Silja Leinonen Halosenniemen hirsiateljeen pihalla

Atte Hämäläinen Tuusulanjärven aamutunnelmia ikuistamassa

49

Järvenpään kirjaston näyttelytilassa nautittiinJärnefeltin veljesten - kuvataiteilija Eeron,mutta myös Kasperin, Arvidin ja Armaksen -sekä heidän venäläisen Misha-enonsa maa-lauksista. Juhani Ahon vaimon, kuvataiteilijaVenny Soldan-Brofeldtin töitä oli myöskattavasti esillä. Jean Sibeliuksen ja AinoJärnefeltin kodikas Ainola päättymättöminetarinoineen tuli oppilaille myös tutuksi. Aino-

lan ikkunasta näkyi Suviranta, Järnefeltien koti.

Myös Espoossa, Helsingissä ja Kirkkonum-mella käytiin Akseli Gallén-Kallelan Tarvas-päässä tutustumassa paitsi Gallénin koti-museoon myös suomalais-ugrilaisen nykytai-teen näyttelyyn. Tarvaspäässä nähtiin myösvideo suomen kultakauden taiteesta ja sensuhteesta yhteiskunnalliseen kehitykseen.

Soile Laitinen Sanomatalon toimitussimulaattorissa

Komea Sanomatalo Helsingissä tarjositoiminnallisen elämyksen. Toimitus-simulaattorissa oppilaat pääsivätvirtuaalitodellisuudessa tutustumaan toimit-tajan työhön. Kotimatkalla Hvitträskin karta-no Kirkkonummella havainnoillisti arkkitehti-kolmikko Gesellius-Lindgren-Saarisen elä-mäntyötä. Siellä syötiin myös maittava lounasja summattiin viikon kokemuksia: aurinkoisensyyskesän sään kruunaamaa suomalaisentaiteen ja kulttuurin löytöretkeä.

Hvitträskin idylliä

50

PERUSOPETUKSEN LUOKKIEN 7. - 9.KIELTEN VALINNAISKURSSEILLEMAINETTA JA KUNNIAA

Jyväskylän normaalikoulu on ollut muutamanvuoden ajan mukana opetushallituksenkoordinoimassa kieltenopetuksenmonipuolistamis- ja kehittämishankkeessa,joka koulupiireissä tunnetaan myös KIMMO-KE-nimellä. Osana hanketta olemme pyrkineetkehittämään vieraiden kielten opetustammemm. valinnaiskurssien avulla. Niinpäperusopetuksen ylempien luokkien kielten-opetus ja sen laaja valinnaiskurssitarjonta osal-listui vuoden 2000 European Label-kilpaan,jossa palkittiin hyviä kielenopetuksenkehittämisideoita. Saimme kilvassa kunnia-maininnan. Seuraavassa tarkemmin kilpaanosallistuneesta hankkeestamme.

Perusopetuksen ylempien luokkien laajakielten valinnaiskurssitarjonta

Koulussamme on pyritty monipuolistamaanyläasteen kieltenopiskelua ns. pakollisenvalinnaiskurssin avulla. Käytännössä tämä jär-jestely tarkoittaa sitä, että yläasteen kahdek-sasta pakollisesta A-kielen kurssista yksi onns. pakollinen valinnaiskurssi.

Valinnaiskurssien joukossa on luovaa ilmaisuadraaman tai luovan kirjoittamisen avulla, usei-ta suulliseen kielitaitoon paneutuvia kursseja,maantietoon, kulttuuriin ja/tai historiaanperehtyviä kursseja, joissa vieras kieli toimiiopiskelun välineenä eikä kohteena,k a n s a i n v ä l i s y y s k a s v a t u s t a ,tietokoneavusteista kieltenopiskelua sekä‘perinteisempää’ opiskelua. Omienvalintojensa avulla oppilas voi suunnata opin-tojaan sekä omien taitojensa, tarpeidensa ettätoiveidensa mukaan. Koulukohtaisen opetus-suunnitelman kurssitarjontaa tarkistetaan jatarvittaessa muutetaan vuosittain.

Valinnaiskurssijärjestelmämme on selvästimonipuolistanut kielten opiskelua. Tällä hetkel-lä englannin ja saksan valinnaiskursseina tar-jotaan yhteensä 17 erilaista kurssia. Pakollis-ten valinnaiskurssien lisäksi monet oppilaat

valitsevat muitakin kielten valinnaiskursseja.Keskimäärin jokainen koulumme oppilasopiskelee lähes kolme vieraiden kieltenvalinnaiskurssia yläasteen aikana (tämä lukuei siis sisällä ns. tavallisia A2- ja B2-kielenkursseja).

Näin laajamittaista valinnaiskurssitoteutustaei tietääksemme ole millään muulla saman-kokoisella perusasteella; myös yhden kaikilleyhteisen kurssin muuttaminen pakolliseksivalinnaiskurssiksi sekä A1- että A2-kieles-sä lienee ainutlaatuista Suomessa. Sekäopettajat että oppilaat kokevat, että A1- jaA2-kielten perustavoitteet ehditään saavut-taa seitsemän ehkä hieman tiivistetyn ‘taval-lisen’ kurssin aikana, joten pakollinenvalinnaiskurssi ei vähennä perinteisiäoppimistuloksia mutta tuo lisää uusia mah-dollisuuksia ja kielenkäyttötaitoja.

A1- ja A2-kielten valinnaiskurssien suosio onraivannut tietä myös muiden kieltenvalinnaiskursseille. Tarjolla on mm. B1-ruot-sin valinnaiskursseja, välähdyksiä espanjankielestä ja kulttuurista, venäjän kieleneloonjäämiskurssi, matkalla latinaan -kurs-si sekä viittomakielen kurssi.

Hankkeemme taustalla oli halu tarjota erilai-sille kieltenopiskelijoille kullekin sopivia kurs-seja ja siten motivoida myös niitä, joitaperinteisempi kieltenopiskelu ei ehkä olekovin kiinnostanut. Valinnaiskurssit mahdol-listavat oppilaiden erilaiset intressit, tarpeetja toiveet, joten opiskelumotivaatio onkinvalinnaiskursseilla yleensä hyvä. Kurssinsisältöjen erilaisuuden lisäksi valinnaisuustoteutuu myös ajoituksessa, sillä oppilas voivalita pakollisen valinnaiskurssin joko 8. tai9. luokalla ja siten itse hieman rytmittää kiel-ten opiskeluaan.

Valinnaiskursseilla on pyritty laajamittaisestihyödyntämään uusia opiskelu- ja arviointi-menetelmiä kuten portfoliota sekä tietoko-neita ja internetiä opiskeluympäristönä. Kurs-sien toteutus on räätälintyötä, sillä ne poh-jautuvat yleensä opettajan luomaan materi-aaliin. Kurssien suunnittelu alusta asti teet-

51

tää opettajilla paljon töitä, mutta toisaaltaopettajat ovat kokeneet sen positiivisenahaasteena ja mahdollisuutena hyödyntääomia intressejään ja erityistaitojaan. Esimerk-kinä mainittakoon esim. saksan suullisen kie-litaidon kurssi, jossa oppilaat ovat opettajan-sa Hannele Karan johdolla tehneet uraauur-tavaa työtä kehittäessään kurssin osana pe-ruskouluun suullisen kielitaidon arviointiin so-pivia tehtäviä ja arviointikriteerejä.

Kimmokkeita yläasteenkieltenopetukseen -julkaisu

Koska olemme kokeneet, että ns. pakollinenvalinnaiskurssijärjestelmä on ollut rohkeamutta erittäin onnistunut innovaatio, halusim-me välittää kokemuksiamme ja ideoitammemyös laajemmalle yleisölle. Muutamia kieltenvalinnaiskursseja käsittelevä artikkeli julkais-tiin kieltenopettajien liiton lehdessäTempuksessa syksyllä 2000. Lisäksi halusim-me koota kokemuksiamme laajemmin kan-sien väliin julkaisemalla kieltenopettajiemmekirjoittamien artikkeleiden kokoelmanNormaalikoulun omassa, uudessa julkaisu-sarjassa. Pirjo Pollarin ja Pirjo-Liisa Vatasentoimittama julkaisu Kimmokkeita yläasteenkieltenopetukseen - monipuolisuutta ja yk-silöllisyyttä valinnaiskurssien avulla valmistuijuuri sopivasti: samalla, kun rehtori HelenaMuilu otti European Label -kunniakirjan vas-taan opetushallituksessa 7. 11. 2000 järjes-tetyssä palkintojenjakotilaisuudessa, hänojensi opetushallituksen ja palkintoraadinedustajalle opetusneuvos Kalevi Pohjalalleuunituoreen julkaisumme.

Kimmokkeita kieltenopetukseen-koulutuspäivä 9. 3. 2001

Kunniamaininnan ja julkaisumme innoittami-na päätimme järjestää Keski-Suomen alueenkieltenopettajille suunnatuntäydennyskoulutustilaisuuden maaliskuussa2001. Koulutuspäivän keskeisenä aiheenaolivat nimenomaan yläasteenvalinnaiskurssit, mutta tilaisuuteen osallistuimyös lukioiden ja ala-asteiden opettajia.Koulutuspäivän suosio yllättikin meidät: osal-

listujia oli kaiken kaikkiaan lähes sata. Kes-ki-Suomen alueen koulujen kieltenopettajiaosallistui 45, kielten opettajaharjottelijoita olipaikalla OKL:n kielten didaktiikan lehtorienjohdolla kolmisenkymmentä ja lisäksi koulum-me omia opettajia sekä kouluttajina ettäosallistujina oli läsnä toistakymmentä.

Myös koulutuspäivän saama erittäin positii-vinen palaute yllätti meidät - tällaiselle “opet-tajilta opettajille” -koulutukselle tuntui olevansuurta tarvetta. Toiveitten mukaisestiyritämmekin järjestää uuden koulutus-tilaisuuden jo tulevana lukuvuonna.

NORSSIN JYKÄ - YHTEINENKASVATUSVASTUU

Jyväskylän kaupungissa käynnistettiin syksyl-lä yhteinen kasvatusprojekti “MEIDÄN JYKÄ- yhteinen kasvatusvastuu”. Normaalikoulukuuluu projektissa Mäki-Matti - Syrjälä -alu-eeseen, ja on ollut aktiivisesti mukana muunmuassa alueyhteistyöryhmän toiminnassa.Teema on sopinut hyvin myös koulussammekäynnissä olevaan opetushallituksen Terveitsetunto -hankkeeseen. Teemaan liittyen hel-mikuussa järjestettiin koko koulun yhteinenVESO-päivä. Kasvatusvastuu on ollut esillämyös koulun vanhempainilloissa ja ennenkaikkea vanhempainverkon järjestämissä ti-laisuuksissa.

Kodin ja koulun yhteistyössä ovat kehitys-keskustelut vakiintuneet pysyväksi työ-muodoksi kerran lukuvuodessa. Kehitys-keskustelun keskeisenä tarkoituksena on tu-kea oppilaan tiedollista, taidollista ja sosiaa-lista kehitystä. Näihin keskusteluihin osallis-tuivat 7.- ja 8.- luokilla luokanohjaaja, oppilasja oppilaan huoltajat. Yhdeksännellä luokallakeskusteluja käytiin tarveharkinnaisesti opin-to-ohjaajan kanssa; tällöin pohdittiin yhdes-sä jatko-opintovaihtoehtoja.

Jykä-projektin osana Kilpisen koulun tiloihinjärjestettiin syksyllä eri vapaaehtoisjärjestöjentoimesta elämykselllinen päihteiden käyttöäkäsittelevä toimintaympäristö, rastirata“Koukkuloukku”. Koulumme valinnainen

52

näytelmäkurssi osallistui Koukkuloukku-terveyskasvatustapahtuman ideointiin ja to-teuttamiseen. Näytelmäkurssilaiset suunnitte-livat ja toteuttivat pienoisnäytelmien sarjan,joka viritti katsojat tarinateatterin ja osallistu-van draaman keinoin rastiradan tunnelmiin.Kahden päivän mittainen esiintyvän taiteilijanpesti oli kurssilaisille rankka mutta antoisakokemus. Kaikki koulummeseitsemäsluokkalaiset ja lukuisa joukko kou-lumme opettajia ja vanhempia kävi läpiKoukkuloukun.

NORSSIN TORWET

Norssin Torwet on oppilaiden ja opettajien yh-teinen puhallinorkesteri, joka on perustettuvuonna 1996.

Torwissa soittavat:Tiia-Riikka Tero, huiluEmilia Pehkonen, huiluHanna Uutela, huiluTuulia Nieminen, huiluOona Lahtinen, huiluVirve Ruokokoski, klarinettiAaro Mustonen, klarinettiUrho Sompa, fagottiAnna Hietala, käyrätorviAntti Alanko, trumpettiKaisa Vaaherkumpu, trumpettiHeikki Linnakylä, tenori- ja alttosaksofoniAnni Kiviniemi, piano

Kulunut lukuvuosi oli Norssin torwille olemas-saolonsa toistaiseksi aktiivisinta aikaa.Keikkakalenteriin merkittiin peräti seisemänesiintymistä. Vuoden avauskeikka oli syyskuunalussa Vesilinnassa koulumme rehtorin PälviTepon läksiäisissä, jossa soitimme ensimmäi-sen kantaesityksemme “Norssin sinisen”.Muista keikoista mainittakoon Suhon talvi-päivien avaustilaisuus yliopiston pää-rakennuksella ja Jyväskylän Lionsien järjestä-mä kevättapahtuma Vaajakoskella.Esiintymisien lomassa Torwet tekivät myösensimmäisen nauhoituksen “Norssin sininen”,joka on saatavilla CD:nä.

Norssin torwet on kasvanut 4-5 hengenpuhallinyhtyeestä yli kymmenjäsenisen ka-mariorkesterin kokoon. Tämä lienee yksi syyyhtyeen suosion kasvuun. Uusista seiskoistasaimme heti syksyllä peräti viisi uutta soitta-jaa: trumpetistin, pianistin ja kolme huilistia.Jatkossakin vahvistuksia kaivataan, etenkinbassopuolella olisi tilaa pasunistille taituubanpuhaltajalle.

Ensi syksynä suunnitteilla on soittaa ainakinelokuvamusiikkia. Uusia kantaesityksiähaikaillaan myös ohjelmistoon. Lisäksi jat-kamme nauhoituksia “Normaalistudiossa”aina kun saamme kappaleitaäänityskuntoon.

NORMAALISTUDIO ALOITTITOIMINTANSA

Musiikin tiloihin kasattiin syksyn ajan pieni-muotoista digitaalistudiota, ja ennen jouluaensimmäiset äänitykset oli saatettu CD:llesaakka. Vuoden mittaan äänityksiä jalevyllekin saakka tehtyjä tuotoksia kertyi usei-ta.

Normaalistudion discografia:

8a: Sinä lähdit varhainLukion midikurssi: Hei se nauhoittaa jo!Norssirock 2001: Live!Ganska Bra: Kuuma yöNorssin torwet: Norssin sininen7a:n musiikkivideo: Tupakka tappaaKokoelma: Normaalistudion satoa 2000 -2001

Osa esiintyjistä on lähettänyt oman CD:nsäYläkaupungin yö ry:lle esiintymistilaisuudentoivossa. Tupakka tappaa musiikkivideolla 7aosallistui Smokefree-toimintakilpailuun. Jat-kossa äänityksiä tullaan tekemään lähinnämusiikin valinnaiskurssien puitteissa.

53

LUKION KOULUVUOSIVuoden 1999 alusta voimaan tulleet lukiolakija -asetus siirtymäsäännöksineen ovat osoit-tautuneet toimivaksi jatkoksi koko 1990-luvuntoisen asteen kehittämistyölle. Säädöstenedellyttämää yhteistyötä alueella toimivienmuiden keskiasteen ja korkea-asteen oppilai-tosten kesken on kehitetty aktiivisesti.

Jo useaan kertaan siirretty ylioppilastutkinnonasetusmuutos on valmisteluvaiheessa, jarakennekokeilussa mukana olevien 29 lukiontoiminta on rauhoitettu vuoden 2003 loppuunjatketulla rakennekokeilun jatkomääräyksellä.

Toisen asteen yhteistyö

Jyväskylän seudulla jatkuu neljättä vuotta luki-oiden ja ammatillisten oppilaitosten yhteistyö.Merkittävin uudistus on ammatillisenkaksoistutkinnon aseman vahvistuminenJyvässeudulla. Ensi lukuvuonna aloittaa 75uutta opiskelijaa tavoitteenaan sekä ammatil-linen että ylioppilastutkinto. Yhteistyölukioinatoimivat Muuramen ja Palokan lukiot. Muilletoisen asteen opiskelijoille koulutustarjottimellaon eri oppilaitosten kursseja, jotka ovat va-paasti liitettävissä opintosuunnitelmiin.

Lukioiden yhteistyötä on tiivistetty siirtymälläosittain samaan kiertotuntikaavioon jamuodostamalla yhteistarjonta kaupungin luki-oiden opiskelijoille. Normaalikoulu toimii ensivuonna tarjonnan ylläpitäjänä, ja tiedotyhteiskursseista ovat koulumme nettisivuilla.Tarjonta kohdistuu harvinaisiin kieliin ja mui-den aineiden ainutkertaisiin erikoiskursseihin.Esimerkiksi korkea-asteen yhteiskurssit ovatnäin avautuneet kaikille kaupungin lukiolaisille.

Korkea-asteen yhteistyö

Normaalikoulun ja yliopiston eri ainelaitostenvälinen yhteistyö monipuolistuu.Tähän men-nessä lukion opiskelijat ovat suorittaneet aine-laitoksille tai avoimeen yliopistoon arvosana-opintoja rinnan lukio-opiskelun kanssa. Eri lai-tosten ja koulun yhteisiä yksittäisiä kursseja

on pidetty historiassa ja matemaattisissa ai-neissa.

Ensi syksystä lähtien Normaalikoulu tarjo-aa yhdessä kemian laitoksen ja Teknisenammattioppilaitoksen kanssa kemiana p p r o b a t u r o p i n t o k o k o n a i s u u d e nsuorittamismahdollisuuden kolmen seuraa-van lukuvuoden aikana. Teoreettisista opin-noista vastaa Normaalikoulu ja laboratorio-opinnoista Tekninen ammattioppilaitos.Opintokokonaisuus on jaettu moduleihin si-ten, että osasuoritukset voi liittää suoraanlukio- ja jatko-opintoihin.

Kaikille avoin luentosarja Studia generaliajatkuu ensi syksynä. Esittelyvuorossa ovatsoveltavan kielitieteen ja etnologian laitos-ten ajankohtaiset aiheet.

Kesäopiskelu

Lukion kesäkursseja toteutetaan englanninja ruotsin kielessä sekä matemaattisissaaineissa. Kesällä 2001 toteuttavat informaa-tioteknologian tiedekunta, matematiikan lai-tos ja Normaalikoulu tietotekniikan ja mate-matiikan kesälukion.

Lukion uusien opiskelijoidenperehdyttäminen

Lukion aloittaville järjestetään kaikille yhtei-nen menetelmäkurssi, jonka aikana kehite-tään opiskelu- ja ryhmätyötaitoja ja opiskel-laan eri oppiaineiden keskeisiä työtapojasekä oppimistyylejä. Luokattomassa lukios-sa opiskelija ryhmäytyy lukuvuoden aikanausean kerran eri tavalla, joten oman jousta-vuuden löytäminen parantaat opiskelu-olosuhteita. Vuosikursseista muodostetaanpienempiä ryhmiä, jotka hakevat omaleimai-suutensa osittain eriytyvien metodiopintojenkautta.

54

MALU (matemaattis-luonnontieteellinenpainotus) lukiossa

Koulumme on pystynyt parantamaan luonnon-tieteellisesti suuntautuneiden oppilaidenopiskelumahdollisuuksia. Kurssit yhteistyössäyliopiston kanssa, toiminnalliset opintoretketteollisuuteen, erilaiset leirikoulut ja yhteisethankkeet ovat lisänneet ryhmäytymistä, moti-vaatiota ja tietämystä luonnontieteellisistä vaa-timuksista ja mahdollisuuksista. Pyrimme huo-lehtimaan myös siitä, että kaikki pitkästä ma-tematiikasta kiinnostuneet oppilaat saavat lu-kiossa omanlaisensa opiskelutahdin. Siksiolemme kahtena vuonna järjestäneet lukionpitkän matematiikan tavallista perusteellisem-man opiskelun lukiopolun alkuun. Oppilaittenaloitteesta aiomme laajentaa tätä työtapaa ensivuoden aikana myös toisen vuosikurssin pitkänmatematiikan opiskeluun. Nämä kaksi tapaaeriyttää palvelevat hyvin matematiikanhaasteissa. Luonnontieteellisen kipinän ylläpi-tämiseksi on lisäksi pidetty tukiopetuksen kal-taista pajatyöskentelyä viikoittain.

Tänä keväänä kirjoittivat ylioppilaaksi ensim-mäiset oppilaat, jotka ovat opiskelleet jo pe-ruskoulussa painotetusti matemaattis-luonnon-tieteellisiä aineita. Perusopetusvaiheessapainotimme suhdetta luontoon. Syventävänäosana toimivat kaksi viikon mittaista luontoleiri-koulua yhteistyössä unkarilaisen vastaavan luo-kan kanssa. Tutkimme yhdessä Konnevedenja Pustan luonnonoloja ja saimme samalla an-noksen kansainvälistä kulttuurikosketusta.

Myös lukiossa on ollut enemmän valinta-mahdollisuuksia tämän alueen kursseissa.Lukiovaiheessa painottui aineidenakateemisempi puoli. Teimme opintoretkenkemian teollisuuteen Kokkolaan; OutokumpuZinc ja OMG Chemicals tarjosivat täysin erilai-set kemialliset sovellukset. Tutkimmeihmiskehon analysointilaitteita ja -tapoja bio-fysiikankurssilla yhteistyössä Jyväskylän Säde-sairaalan fyysikkojen kanssa, ja energiamuo-tojen vertailuja pääsimme tekemään rannikol-le suuntautuneen opintoretken aikana. Olkiluo-don ydinvoimala, Meriporin hiilivoimala ja tuu-livoimala olivat tähän erinomainen mahdolli-

suus. Näin yhdistimme arjen todellisuudenja hankitun opin käytännössä.

Huipentumana meille avautui mahdollisuuspäästä leirikouluun Geneveen Euroopanydintutkimuskeskukseen CERNiin. Vietim-me todella mielenkiintoisen viiden päivänjakson ydintutkimuksen huipulla. CERN oliasettanut käyttöömme eritutkimusryhmiensä asiantuntijat, ja oli upe-aa kokea innokas tutkimusilmapiiri todelli-suudessa!

DELPHI-kokeen magneetin koko on my-kistävä...

55

Täällä opimme kännykkäakun kemiaa!

Tämän 100-metrisen käytävän päässä on Olkiluodon ydinpolttoainevarasto

56

KIRJASTON KUULUMISIAKäyttö

Koulun kirjasto toimii kahdessa eri paikassa:ala-asteella sekä yläaste-lukiolla. Kirjasto-sihteeri työskentelee aamupäivisin ala-asteel-la ja iltapäivisin yläaste-lukiolla. Ala-asteenkirjasto on oppilaiden käytössä kuitenkin kokopäivän. Kirjastossa on käytössä yksiasiakaspääte tulostimella, joka on tarkoitettuvain opiskelukäyttöön tunneilla. Ala-asteella onmyös ns. pikkukirjasto alkuopetuksensiivessä.

Yläaste-lukion kirjasto on auki kello 12.00 -16.00. Oppilaiden ja opiskelijoiden käytössäon kuitenkin lukusali koko päivän. Lukusaliinon sijoitettu neljä asiakaspäätettä, tulostin jaskanneri, jotka ovat oppilaiden ja opiskelijoi-den käytössä. Käyttöjärjestys on sama kuinmuillakin koulun koneilla. Koneet on tarkoitet-tu ensisijaisesti opiskelukäyttöön ja sen jäl-keen sähköpostikäyttöön sekä muuhun vapaa-ajankäyttöön.

Molempia kirjastoja käytetään ryhmä- japrojektityötiloina. Yläaste-lukiolla oppilaat jaopiskelijat viettävät myös vapaatuntejaan kir-jastossa. Kirjastot toimivat käsikirjasto-periaatteella, kuitenkin kaunokirjallisuutta lai-nataan kotilainoiksi. Ala-asteen oppilaat voi-vat käydä lainaamassa kaunokirjallisuuta koti-lainaksi välitunneilla. Alkuopetuksen pikku-kirjastosta 1. - 3. -luokkalaiset voivat lainatapulpettikirjoiksi kaunokirjallisuutta.

Opettajaharjoittelijoille tarkoitetut oppikirjat onmyös sijoitettu molemmissa kouluissa kirjas-toon, josta harjoittelijat lainaavat niitä käyt-töönsä. Ala-asteella opettajaharjoittelijat käyt-tävät kirjastoa myös työtilanaan suunnitelles-saan tuntejaan.

Kirjastonkäytön opetus

Yläaste-lukiossa lukuvuoden alussa kaikkiperusopetuksen 7. luokat ja lukio-opetuksenI vuosikurssin opiskelijat kävivät tutustumas-sa koulun kirjastoon ja heitä opastettiin tiedon-

hakuun. 7. luokkalaisten kanssa käytiin myöskaupunginkirjastossa äidinkielen ja kirjallisuu-den tunneilla. Koulujemme atk-verkko kuuluuJyväskylän yliopiston atk-verkkoon, jotenkouluilta voidaan käyttää kaikkia yliopiston kir-jaston tietokantoja sekä muita yliopisto-verkossa olevia palveluita. Oppilaat tutustu-vat esimerkiksi Aleksi -tietokantaan joka onkotimaisten aikakaus- ja sanomalehtienartikkeliviitetietokanta.

Ala-asteella lukuvuoden alussa kaikki 1. luo-kat tutustuivat alkuopetuksen siivessä olevaanpikkukirjastoon. Kaikki 4. luokat tutustuivatkoulun omaan kirjastoon sekä lisäksi kirjasto-sihteerin opastuksella Jyväskylän kaupungin-kirjaston lastenosastoon. Uutta oli myös se,että lukukauden aikana uudetopettajaharjoittelijat tutustuivat koulun kirjas-toon.

Kaikki oppilaat ja opiskelijat saavat kirjastos-sa työskennellessään yksilöohjausta tiedon-hankintaan ja -hallintaan.

Kokoelmat

Ala-asteella on 9785 nidettä, joista vuoden2000 kartuntaa 414 nidettä. Aikakauslehtiätilattiin 14 kappaletta. Yläaste-lukiolla on19122 nidettä, joista vuoden 2000 kartuntaa675 nidettä. Aikakauslehtiä tilattiin 52 kap-paletta. Lisäksi kirjaston lukusaliin tilattiinKeskisuomalainen ja opettajainhuoneeseentuleva Helsingin Sanomat tuodaan päivänvanhana lukusaliin luettavaksi.

Ala-asteen ja yläaste-lukion kirjastoon siirret-tiin oppikirjoja Aallonkirjastosta.

Muuta

Ala-asteella on paneuduttu uuden koulun kir-jaston suunnitteluun. Koulumme entiset oppi-laat ja oppilaiden vanhemmat lahjoittivat ylä-aste-lukion 85-vuotisjuhlien yhteydessä kirja-sarjan ja kirjoja. Kiitämme lahjoituksista.

57

OPPILASKUNTAPERUSOPETUKSENVUOSILUOKAT 1. - 6.

Normaalikoulun alempien vuosiluokkien uusioppilaskunta aloitti toimintansa viime elo-kuussa. Oppilaskuntalaiset oli valittu jo edel-lisenä keväänä yhteisellä äänestyksellä 3. -6. -luokkalaisten oppilaiden keskuudesta.Vuoden aikana oppilaskunta kokoontui lähesviikoittain. Oppilaskunta kiinnitti myös heti toi-mintansa aluksi käytävälle postilaatikon, jon-ka kautta oppilaskuntaan sai helposti yhteyt-tä.

Ensimmäisenä tempauksenaan oppilas-kunta julisti koko koulun liikuntapäivän alka-jaisiksi koulurauhan. Oppilaskunnan jäsenetjärjestivät kuluvan vuoden aikana myös-ruokalajärjestäjien organisoimisen ruokala-väen avuiksi sekä kehittivät ruokalajärjestäjilleomat pinssimerkitkin.

Vuoden aikana pidettiin myös myyjäisiä jamyyjäisten tulot käytettiin koko kouluahyödyntävien hankintoihin. Tämän vuodenkohokohtana ajatuksiin jäi varmasti ystävän-päiväkonsertti, joka ilahdutti monia ja saa toi-vottavasti jatkoa myös ensi vuonna.

Oppilaskuntaan kuuluivat lukuvuonna 2000 -2001 seuraavat oppilaat:

Joonas Aho (varalla Nora Lamberg), KaisaJärvelä (Juuso Paavola), Pyry Mikkonen(Saara Aavajoki), Elisa Keisanen (Aapo Nis-sinen), Tuulimari Pekkarinen (Miska Venäläi-nen), Sami Myllymäki sekä Laura Riipinen.

Kuudesluokkalaisten tilalle oppilaskuntaanlukuvuodeksi 2001- 2002 on valittu:Paula Sopanen, Nelli Puukko sekä Kalle Kui-tunen.

Oppilaskunnan vetäjinä toimivat MaaritKerimaa ja Tarja Tähkänen.

PERUSOPETUKSEN VUOSILUOKAT7. - 9. JA LUKIO

Toimintakertomus

Oppilaskunnan hallitus avasi syyslukukaudenjärjestämällä koko koululle tervetulojuhlan sa-lissa. Uusia rehtoreita evästettiin tehtäviinsäleikkimielisillä lahjoilla. Oppilaskunnan halli-tuksen jäsenet valittiin uuden käytännön mu-kaan suorilla henkilövaaleilla, joiden tarkoituk-sena oli aktivoida oppilaskuntaa vaikutta-maan omiin asioihinsa. Oppilaskunta rahoittibussikyytiä Studia-messuille.

Oppilaskunnan hallitus ja aktiiviset apuvoimatjärjestivät loistavasti onnistuneetlukiolaisbileet Lutakossa ja olivat mukanalukiolaisten itsenäisyyspäivän bileiden järjes-telyissä. Perinteikäs puurojuhla kuului myössyyslukukaudenohjelmaan,muttayleinenmie-lipide ohjelmasta kuului, että esityksiä oli hie-man liikaa.

Kevätpuolella järjestettiin taas koko kaupun-gin lukioiden kevätbileet monitoimitalolla,mutta vaisun osanoton vuoksi järjestävätoppilaskunnat myös Norssi, jäivät hieman tap-piolle. Koulun omat, erityisesti yläasteelaisillesuunnatut latinohenkiset kevätbileet osoittivat,että vaikka koulumme ei järin innostu omallaporukalla irrottelemaan, ovat koulun omatkinbileet järjestämisen arvoisia.

Oppilaskunnan hallitus lukuvuonna 2000 -2001

puheenjohtaja Oona Lahtinensihteeri Noora Mustonen

7. lk. Maija Pitkänen (Elina Valkeinen)8. lk. Antero Jalava (Heta Pasi)9. lk. Anssi Salmenoja (Peppi Nikula)

I vsk. Tuukka Pernu (Sampo Mutka)II vsk. Hannes Björninen ( Li Xiao Wei)III vsk. Matti Parry (Taavetti Männikkö)

58

TUKIOPPILASTOIMINTATukioppilastoiminnassa ovat olleet mukanaseuraavat oppilaat:

8a Paavola Akseli, Pyökkimies Irma-Liisa8b Räsänen Timo, Varakas Viivi8c Granroth Tommi, Ollikainen Maija8d Järvinen Tiia, Kaski Joonas8e Pulkkinen Kaisa, Miesperä Matti

9a Hämäläinen Atte, Mero Elina9b Lukkarinen Miila, Terho Arto9c Rahikkala Emmi, Vanhanen Juha9d Häkkinen Leena, Kraama Matti9e Ruokokoski Virve, Wennström Mikko9f Kakko Miika, Hiltula Noora

Tukioppilastoiminnan tavoitteena on kehittääoppilaiden itsetuntemusta ja aktivoida oppi-laita hyvien toverisuhteiden luomiseen ja nii-den ylläpitämiseen. Toiminnalla pyritään li-säämään oppilaiden välistä yhteistyötä koulu-asteiden sekä nuorten ja aikuisten välillä.

Kahdeksansien luokkien tukioppilaat järjes-tivät syksyllä tervetulojuhlan uusille seitsemäs-luokkalaisille. Osa heistä osallistui syksyllä,osa keväällä Mannerheimin Lastensuojelulii-ton Keski-Suomen piirin järjestämään kaksi-päiväiseen tukioppilasseminaariinVesalassa. Syksyn aikana käsiteltiin su-vaitsevaisuutta ja ennakkoluuloja; keväälläpanostettiin ryhmän sisäiseen toimivuuteen jaharjoiteltiin opetustuokioiden vetämistä.

Loppukeväästä järjestettiin seitsemäs- jak a h d e k s a s l u o k k a l a i s i l l eluokanohjaajatuokioissa piristävää yhteistoi-mintaa. Kahdeksansien ja yhdeksänsienluokkien tukioppilaat tutustuttivat yhdessäkuudesluokkalaisia yläasteeseen.

Yhdeksänsien luokkien tukioppilaat pitivätsyksyllä koulukiusaamiseen liittyviä oppitun-teja seitsemänsien luokkien oppilaille. Tun-

tien tavoitteena oli herättää keskustelua tee-masta ja auttaa oppilaita eläytymään kiusatunrooliin. Helmikuussa tukioppilaat kävivät lisäk-si kertomassa seitsemäsluokkalaisille tuki-oppilastoiminnasta. Nykyisillä seitsemäs-luokkalaisilla on mahdollisuus valita tuki-oppilastoiminta valinnaisainekurssiksi ensim-mäistä kertaa ensi lukuvuonna.

Ystävänpäivänä järjestettiin yläaste-lukion op-pilaille halauskilpailu, jossa muutamalämminsylinen norssilainen sai palkintoja.Ruokalassa sydämellä varustetut tarjottimettoivat ilonpilkahduksia joidenkin päivään.Tukioppilaat evästivät kevään loppupuolellauusia seitsemänsien luokkien luokanohjaajiakertomalla oman näkökulmansa siitä, millai-sia odotuksia luokanohjaajiin kohdistuu. Hekävivät myös kertomassa kuudes-luokkalaisille yläasteesta opinto-ohjaajienkanssa ja olivat mukana järjestämässä näilletutustumispäivää uuden koulun puolelle.

Kevään aikana käytiin läpi omia koulu-muistoja ja mietittiin, millaisia haasteita pe-ruskoulun jälkeinen elämänvaihe tuo tulles-saan. Ajatukset kerättiin paperille ja laitettiinnähtäväksi koulun aulaan.

Tukioppilaat ovat kokoontuneet pääasiassakoulutuntien aikana tarpeen mukaan. Tuki-oppilaita ohjaavat koulupsykologi PirkkoKärkkäinen ja opettaja Mari Mäki-Paavola.

TUTORTOIMINTALUKIOSSALukion tutoreina ovat toimineet

IB Keinänen Jaakko, Knape KristiinaIC Saukkonen Jaana, Nukarinen Johanna

IIA Mustonen Nora, Myllymäki Tiina, Pulkki-nen ElliIID Pakkanen Kirsi

Opiskelijoiden omasta toiveesta lukiossa onnyt neljättä vuotta tutortoimintaa, johon ovat

Ohjaajina toimivat opettajat Kari Pöntinen jaKimmo Torkkola.

59

osallistuneet halukkaat entiset yläasteen tuki-oppilaat. Toiminnan tarkoituksena on, ettävanhemmat lukion kakkoskurssilaiset tukevatlukion aloittavia opiskelun alkutaipaleella.Tutorit opastavat nuorempiaan mm. kurssi-valinnoissa, ajankäytössä.

Tänä vuonna kakkosen tutorit olivatopastamassa ensimmäisen vuosikurssinmetodikurssilla ja järjestämässä tutustumis-iltapäivän viettoa. Kaikki lukion tutorit valmis-telivat yhdeksänsien luokkien oppilaita luki-on aloittamiseen yhdessä opinto-ohjaajankanssa. He kertoivat, millaisia omia koke-muksia heillä on lukio-opiskelusta, millaisiinhaasteisiin saattaa törmätä ja kuinka niistäselviydytään. Tutorit osallistuivat lisäksi yhdes-sä Laukaan tutoreiden kanssa koulutus-päivään, jonka aiheena oli koululaisen ali-suoriutuminen ja sitä ehkäisemään kehitetynAlis-projektin esittely. Loppukeväästä tutoritsuunnittelivat syksyn uuden vuosikurssinvastaanottamista.Lisäksi he ideoivat tulevanmetodikurssin sisältöä.

Tutorit ovat kokoontuneet tarpeen mukaannoin kerran kahdessa kuukaudessa. Heidäntoimintaansa on ohjannut koulupsykologi yh-dessä opinto-ohjaajien kanssa.

SAAVUTUKSIA

PERUSOPETUKSENVUOSILUOKKIEN 1. - 6.OPPILAAT

Liikunta

PERUSOPETUKSENVUOSILUOKKIEN 7. - 9. JALUKION OPPILAAT

Historia ja yhteiskuntaoppi

Yhdeksäsluokkalaisten valtakunnallinentaloustietokilpailu pidettiin huhtikuussa 2001.Taloustiedon tietäjinä kunnostautuivat LauriMarkkanen ( 9e), Pauliina Nättinen ( 9b) jaKimmo Korpela (9e).

Liikunta

Koululiikuntaliiton (KLL) urheilutoimintaanosallistumisesta ja erityisesti menestymisestäkoululaisten Suomen mestaruuskilpailuissaKLL:n ansiomitalin saavat abiturientit SannaPaasu ja Jaakko Lattu.

Lukuvuonna 2000 - 2001 Normaalikoulun op-pilaat osallistuivat hyvällä menestyksellä usei-siin KLL:n Suomen mestaruuskilpailuihin ja-sarjoihin. Syksyllä koulumme oli edustettunayleisurheilussa, golfissa, suunnistuksessa, jal-kapallossa, pesäpallossa ja koripallossa.Jalkapallon pienpeleissä lukion pojat ottivathienosti pronssimitalit joukkueella MattiHaataja, Markku Juurikkamäki, Tamas Lah-delma, Mikko Leskinen, Matti-Pekka Mazzei,Jouko Mälkönen, Mikko Partio ja SimoPohjankoski. Golfissa erityisen hyvin(joukkekisan 2.) menestyivät Antti Lehto jaOsmo Liimatainen . Pesäpallossa lukion ty-töt putoisivat niukasti lopputurnauksesta,mutta sijoittuivat kuitenkin kahdeksan parhaanjoukkoon.

Keväällä 2001 norssilaiset osallistuivat SM-tasolla uintiin, hiihtoon, hiihtosuunnistukseen,triahtloniin, salibandyyn ja kaukalopalloon.Kevään parhaasta saavutuksesta vastasi lu-kion IC:n oppilas Tuomas Juuti, joka saavuttihiihdossa hopeaa takaa-ajossa ja pronssiaperinteisen tyylin kilpailussa. Joukkueista par-haiten menestyi lukion poikien sali-bandyjoukkue, joka selvitti tiensä aluefinaaliinsaakka.

Koulujenvälisisssä hiihtokilpailuissa menes-tyivät Kaisa Järvelä, Aino Räsänen ja MinttuAlonen. Uinnissa kouluamme edusti ansiok-kaasti Severi Allonen.

60

Matematiikka, fysiikka ja kemia

PRO MATHEMATICA, matematiikanoppilasmitali, annetaan tunnustuksena erityi-sen harrastuksen osoittamisesta ja menes-tymisestä matematiikan kouluopinnoissa.Tämä Matemaattisten Aineiden OpettajienLiiton MAOL ry:n oppilasmitali on tarkoitettukoulunsa päättäville, matemaattisissa aineis-sa erityisesti ansioituneille oppilaille. Tänävuonna mitalin saa Mikko Leskinen (IIID).

PRO SCIENTIA, luonnontieteiden oppilas-mitali, annetaan tunnustuksena erityisenharrastuksen osoittamisesta ja menestymi-sestä fysiikan ja kemian kouluopinnoissa.Tämä Matemaattisten Aineiden OpettajienLiiton MAOL ry:n oppilasmitali on tarkoitettu

koulunsa päättäville, matemaattisissa aineis-sa erityisesti ansioituneille oppilaille. Mitalinsaavat tänä vuonna Matti Parry (IIID), JussiPolkko (IIID) ja Anna Repo (IIID).

Tammikuussa koulu osallistui 7-henkiselläjoukkueella Jyväskylän yliopistonmatemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnanjärjestämään Keski-Suomen lukioiden fysii-kan, kemian ja matematiikan kilpailuun. Mik-ko Leskinen (IIID) voitti fysiikan sarjan ja AnnaRepo (IIID) sijoittui kemian sarjassa neljännek-si.

Tuomas Juuti saavutti koulumme historianensimmäiset SM-mitalit KLL:n hiihto-kilpailuissa.

Äidinkieli ja kirjallisuus

Tytti Matsinen 7a:lta voitti Keski-Suomen äi-dinkielen opettajat ry:n ja Keski-SuomenOsuuspankin järjestämän Sulka-kirjoituskil-pailun tekstillään ”Isin tyttö”. Tytti voitti yläas-teen sarjan ja sai lisäksi koko kirjoituskilpai-lun pääpalkinnon. Palkintojenjako-tilaisuudessa 18.4.2001 voittotekstiä kehut-tiin mm. sen oivallisesta ”arkkitehtuurista” jatunteiden voimasta.

* * *

Isin tyttö

”Joulupukki, joulupukki, valkoparta, vanha ukki… kai-kuu mummolan pitkissä käytävissä samaan aikaan,kun suuren ja parrakkaan miehen hahmo heittää var-jonsa olohuoneeseen. Vasta heränneen kaksivuotiaankasvoille hiipii säikähdys, onhan Isä Joulu hänelle ai-van uusi tuttavuus. Suu vääntyy ja kulmat kurtistuvatlapsen heretessä itkemään. Nopea käännös ympärija käsiä ojentamalla pääsee isin syliin turvaan pelot-tavalta pakkasukoltakin.”

Pitäisi kai olla onnellinen siitä, että on koti ja molem-mat vanhemmat. Kaikilla niitä ei ole, se minulle ontehty selväksi pienestä pitäen. Rautalangasta minul-le on väännetty, ettei kaikilla ole varaa ostaa sitä uut-ta barbinukkea, jolla mainoksen mukaan onhavaijilaiset hiukset. Tv:ssä Arvi Lind kertoo, kuinkapientä kuubalaispoikaa viedään väkisin takaisin ko-timaahansa. Tokkopa poika edes tietää, että hänes-tä on tehty pelinappula, jolla pelataan isompaadominoa kuin se, jonka säännöt hänkin ymmärtää.

Hymyilevä pikkupoika tv-kameroiden edessä on luon-noton ilmestys. Äitinsä menettäneenä vieraassa maas-

61

sa, vieraiden sukulaistensa keskellä hän hymyilee niinkuin mitään ei olisi tapahtunut. Hänellä ei ole turva-naan kuin uppo-oudot sukulaisensa; isä jäi Kuubaan,äidistä tuli hainruokaa. Isälleen palautettunakin hänhymyilee.

Nii-in, ehkä minä olen sittenkin onnellinen. Ruudulleovat jo ilmestyneet vieraat kasvot, joten käännän nap-pulaa, joka saa ruudun pimenemään ja kasvot katoa-maan. Pienenä etsin tv:stä luukkua, josta näyttelijätkulkivat sisään ja ulos. Kun sellaista ei sitten löyty-nytkään, olin pettynyt. Vähän aikaa mietittyäni tulinkuitenkin siihen tulokseen, että ihmiset ovat pieniä jakulkevat johtoja pitkin. Ilmankos unelma uutisten-lukijan toimesta on aina tuntunut niintavoittamattomalta.

Vedän peiton pääni yli ja yritän saada unta äänistähuolimatta. Äänet tulevat ulkoa. Ohi huristavien linja-autojen jylinä häiritsee, mutta luo myös tuttuuden tun-netta. Ohuen seinän läpi kantautuu äidin ja isän ta-vanomaista juttelua, välillä joukkoon osuu jokukiivaampikin lausahdus.

”Aulinko, aulinko, päättyy ujosti hymyilevän neljä japuolivuotiaan soolo päiväkodin kevätjuhlassa. Kädetlaskeutuvat hameen helmaan viimeisten ympyröidenjälkeen juuri niin kuin on opetettu. Sali täyttyy hiljai-suudesta ja pienimmät katselevat laulajaa ihaillen.Pienen hiljaisuuden jälkeen raikuvat aplodit täyttävätsalin, mutta keskeltä salia kuuluu ja näkyykin niistäparhaimmat: siellä isi seisoo keskellä yleisöätaputtaen ja hymyillen. Hän röyhistelee rintaansa kuinsanoakseen: ”Olenpa minä saanut hienon tyttären.”

Posket onnesta punaisina pikkutyttö istuu takaisinpaikalleen ja tarttuu ystävänsä ojennettuun käteen.”

Taas kerran avaan tv:n juuri ennen kuin on Arvi Lindinvuoro aloittaa päivittäiset tarinansa sodista, kuolemas-ta ja palkinnoista. Tänäänpä näyttää olevanerikoispäivä. Arvi Lindin kasvoille pääsee livahtamaanpieni hymynkare, kun hän aloittaa ensimmäisen uuti-sen.

Heti kun kuva uutisstudiosta on vaihtunut toiseen,kajahtaa tv:stä selkeästi ja takeltelematta tervehdys.Tervehdittävänä ei enää olekaan Herra TasavallanPresidentti, vaan uudet kasvot, joita kutsutaan Rou-vaksi. Oranssinpunervat hiukset kauniisti aseteltuna,musta viitta harteillaan hän astelee punaista mattoapitkin kunniakomppaniaa tarkastellen. Ylpeys loistaakansan ensimmäisen äidin olemuksesta askel aske-leelta enemmän. Välillä kuvassa näkyvät myös Pent-ti Arajärvi ja tytär Anna, joiden kasvot loistavat ylpeyt-tä vähintäänkin yhtä paljon kuin itse Presidentillä.Herra Arajärvi röyhistelee rintaansa kuten kuuluukin,ja pisteenä i:n päällä on komea hymynkare kummas-sakin suupielessä.

Seuraavaan uutiseen siirrytään hyvissä ajoin ennenkuin kukaan ehtii kysyä, miksi naista puhuteltiin rou-vaksi. Eihän hän ole edes naimisissa. Arvi Lindkin ontaas oma vakava itsensä, eikä äskeisestä hymystäole tietoakaan.

Linja-autot eivät enää häiritse yhtä paljon kuin ennen.Tilalle on noussut äidin ja isän yhä vain synkempi puheja puheen lomassa veitsenterän lailla välkehtivät javiiltelevät sanat.Tai ehkä seinät ovat vain ohentuneet. Lopulta uni tu-lee.

”En minä mihinkään mene, odotan sinua tässä kokoajan, isi vakuuttelee hoitajan työntäessä sänkyä käy-tävän päässä häämöttävään leikkaussaliin. Juuri en-nen nukahtamista pulleat lapsen kädet vielätiukentavat otettaan Aapo-apinasta, joka on saanutluvan tulla mukaan poistamaan nielurisoja.

Pimeän keskellä häilyy isin tuttu hahmo. Vieressämakaa Aapo tyhjät nappisilmät kattoon tuijottaen.Äitikin näyttää tulevan, mutta katoaa saman tien ves-saan.- Näetkös, tässä minä olen, odotin sinua koko ajan.Minä olen aina tässä sinua varten, en katoa mihin-kään, isi lupaa hymyillen ennen kuin lapsen silmätpainuvat uudelleen kiinni.”

Tänään eivät Arvi Lindin kertomukset jaksa minuakiinnostaa. Maailmanrauha menettää tänään merki-tyksensä, kun oma rauha järkkyy. Tämänpäiväinenjäristys oli paha, Richterin asteikolla sitä ei voi edesmitata. Tunnetasollakin se rikkoi kaikki padot jamuurit. Minut pantiin valitsemaan äidin ja isän välillä.

Kauan minun ei tarvinnut miettiä, isähän oli minullelupauksensa tehnyt. Lapsen vankkumattomalla luot-tamuksella lausun äidin nimen hiljaa. Nostan katsee-ni isään ja yllätyn. Pettymyksen sijaan kasvoilla lois-taa avoin iva äitiä kohtaan. Isän vilkaistessa minuunpystyn lukemaan hänen kasvoiltaan ”pääsinpäs tuos-takin” –ilmeen, ja ääni sisälläni alkaa huutaa hädis-sään. Olenko minä ollut niin suuri taakka, että onsyytä iloita, kun minusta pääsee eroon?

Tänä yönä linja-autot ovat jo ystäviä. Seinän takaakuuluvien toraisten äänien hukuttamiseen kuluu lii-aksi voimia, jotta enää jaksaisin häiriintyä linja-au-toista.

Kyyneleet poskillani heijaan Aapoa ja soperran senhuopuneeseen korvaan lupauksia, jollaiset ainakinminulla on tapana pitää. Aapon nappisilmät tuijotta-vat ilmeettöminä eteensä ja veltot tekoturkiskädetroikkuvat antamatta vastakaikua hellille halauksilleni.

Tänä yönä uni ei tule vaikka kutsun sitä. Auringonensimmäisten kiharoiden syttyessä taivaanrantaanikkunalasien väliin joutunut kärpänenkin lannistuu ja

62

jää siivet levällään maaten odottamaan tulevaa.

”Onnenpotku vielä ja sitten minä menen, kuuluujännittyneen ekaluokkaisen suusta samaan aikaan,kun isi luettelee ohjeita leteistä veteleviä poikia ja tiuk-koja opettajia varten.- Mutta eihän minulla ole edes lettejä, ihmettelee tyt-tö, mutta vastausta odottamatta spurttaa kohtiluokkiinsa virtaavia oppilaita heti onnenpotkuntakamuksissaan tunnettuaan.Isä katselee hetken lyhyttukkaisen tyttönsä peräänja kääntyy sitten lähteäkseen töihin.”

Tänä iltana Arvi Lindin sijasta uutisissa puhuu jokunuorempi mies. Lähetyksen seuraaminen käy pianpitkäveteiseksi ja television nappulan vääntäminen käytavallista vikkelämmin.

Seinän takana kuuluu jo nyt ääniä. Laatikoita vede-tään auki, henkareita kolistellaan ja jotain raskastavedetään eteiseen. Kotimme näyttää jatkuvastivieraammalta ja tavaramäärä pienenee. Porraskäytävätaas alkaa asuntomme kohdalta muistuttaaMississipin suistoa, se on täynnä poispäin virtaavaairtaimistoa.

Aapo kastellaan suolavedellä enää vain satunnaises-ti, sen jo vähän tuhriintunut tekoturkki kuivuukin jokasteluiden välissä.

”Saatathan sinä minut luokkaan asti? tiedustelee en-simmäistä päivää yläasteelle menevä neitokainenviiksekkäältä isältään hieman hämillään.

Isä katsoo tyttöä hetken ja viittaa sitten toisiin oppi-laisiin väittäen samalla, ettei 7. luokkalaisen enääkuulunut kulkea kouluun vanhempiensa kanssa.Melkein vihaisesti hän jatkaa, ettei hän halunnut ty-tärtä, jonka sisu ei riitä edes koulunkäyntiin.Pisteliäästi hän selittää, ettei tyttö saa olla niin itse-käs, että luulee tarvitsevansa assistentin jokaistaasiaansa hoitamaan. Ei isä kuitenkaan aina olisikantamassa ruokaa nenän eteen.

Pyyhkäisten samalla kyynelen silmäkulmastaan tyt-tönen pyyhältää yksin kohti koulua. Eihän hän olluttarkoittanut olla itsekäs, hän vain jännitti uutta tilan-netta.”

Arvi Lindiä eikä uutisia ei enää ole, ei minulle. Omatv:ni keikkuu nyt huterien muuttolaatikoiden päälläorvon ja hylätyn näköisenä ikään kuin tietäen, ettätästedes sillä katseltaisiin vain Tapparan pelejä. Neharvat ohjelmat, joita uutisten lisäksi olin katsonut,olivat pääosin Ilveksen pelejä, mutta nyt sekä Ilvek-sen että Arvi Lindin päivät olivat luetut.

Tänä yönä voi korviaan höristämällä kuulla, kun äitinyyhkyttää paperinohuen seinän takana. Tai ehkä seonkin vain naapurin putkimiehen rikkinäinen vesijoh-

to.

Uni tulee taas.

”Hauskuus ei lopu vaikka tiemme eroaa,tottahan vieläkin iloita saa,joukot on erit, ystävät uudet,myös nämä ilot on varmasti suuret.Vanhat ja uudet, kaikki on omat,

Tytön on pakko turvautua paperiin, joka on tähän astilojunut toimettomana nuottitelineessä. Mutta sittenruno jatkuu kuin mitään katkosta ei olisi oikeasti ol-lutkaan.

kaikkien muistot on kauniit ja somat.Osa muistoista raskaita, kevyitä, eimutta katsokaa mitkä tuuli mukanaan vei,jäi jäljelle muistot meidän,ne olivat raskaat,nyt katsomaan kiidän, riennän,kun saapuvat ystävät vanhat, niin rakkaat.

Viimeinen runon säe jää kaikumaan suuressa salis-sa ja yleisö taputtaa hurmaantuneena tytön itsekirjoittamalle jäähyväisrunolle. Kaikki muut taputta-vat paitsi eräs parrakas mies äidin vierellä. Kaikkimuut näyttävät tyystin unohtaneen tytön takeltelun,paitsi isä, joka kääntää kasvonsa poispäin kuinhalveksuakseen.

Tytön hymy hyytyy, kun hän katsoo isäänsä, ja alla-päin hän palaa paikalleen hymyilemään väkinäistähymyä kehuville ystävilleen.”

Tänä yönä unettaa tavallista enemmän. Enää ei oletv:tä, josta seurata Arvi Lindin lukemia iltasatuja.Keinuva laatikkokasa kannettiin juuri muuttoautoon.

Tutut linja-autot jatkavat matkaa kuten aina, muttaniiden lomassa kulkee tänä iltana myös täyteen las-tattu muuttoauto, jonka ohjaamossa on kuljettajan li-säksi yksi harvinaisen onnellinen mies.

Nyt kun Arvi Lind on mennyt, olen alkanut lukea ilta-rukouksia. Tänä iltana rukoukseni ei kuitenkaan oleJumalalle, vaan isilleni:

Isi, tule takaisin,Sillä minun on ikävä sinua.Älä riepota minua enempää,Äläkä roikota minun onneani,Sillä se riippuu sinusta.

Aniara

63

Lentopallojoukkue Tepon Pojat

Henkilökunnan lentopallojoukkue Tepon Po-jat osallistui tänäkin vuonna Säynätsalonlentopallopuulaakiin. Alkusarjan pelit aloitet-tiin jo marraskuussa ja sarja huipentui loppu-turnaukseen, johon joukkueemme pääsi myöstänä vuonna mukaan. Tiemme etenitasokkaaseen loppuotteluun, mutta ensi vuo-teen jäi vielä parantamisen varaa. Saavutim-me hopeasijan.

Joukkueessa pelasivat Jouni Koponen, MikaMattila, Jouni Mutikainen, Kullervo Pakkanen,Pekka Parkkinen, Pekka Ruuskanen, MarjoSalmenkivi, OKL:sta Seppo Penttinen ja“ulkojäsen” Timo Tuukkanen.

Valtakunnallisen Smokefree-toimintakilpailun voitto Norssille

Smokefree-toimintakilpailussa luokka yhdes-sä suunnittelee ja toteuttaa Tupakoi-mattomuutta -hankkeen koulussaan tai lä-hiympäristössä. Kulttuuriluokkamme 7a osal-listui kilpailuun musiikkivideolla “Tupakka Tap-paa”, joka esitettiin koulun kaikille 7.-luokkalaisille raittiuskasvatuksen teema-viikolla (9.-12.4.2001). Video toimi keskus-telun virittäjänä teemaviikon avaus-tilaisuudessa.

Kun ryhdyimme pohtimaan toimintakilpailua,luokasta tuli ideoita videon toteuttamiseksi jakappaleen säveltämiseksi ja sanoittamiseksi.Päätimme yhdistää nämä ideat ja tehdämusiikkivideon. Musiikin tyylilajiksi valitsim-me death metal -tyyppisen soitannan, koskatästä genrestä löytyy valmiiksi elementtejä,joita mielestämme pystyi hyödyntämään tu-pakan vastaisen videon tekemisessä. Teks-tissä kärsiminen ja kuolema, laulutavassakorahtelut ja örinät assosioituvat videollammetupakan pilaamaan kurkkuun ja keuhkoihin.

Videon suunnittelu tehtiin koko luokan voimin.Päätimme, että emme kuvaa ihmisiä vaankeskitymme kuolemaa, tupakointia ja saira-uksia kuvaavien symboleiden kuvaamiseen.Luokasta kerättiin ideoita kuvauskohteista(mm. hautausmaa, tupakkapaikat, savu, sai-raala...) ja koottiin kaksi kuvausryhmää, jot-ka lähtivät metsästämään kohteita. Myös mu-siikki tehtiin luokan omin voimin sävellykses-tä, sanoituksesta ja sovittamisesta jaäänittämisestä lähtien. Luokasta löytyivannoutuneitadeathmetallin kuuntelijoita, joillatyylilajin koukerot olivat hallussa.

Videon editoimiseen käytettiin yhteensä lä-hes 10 tuntia. Ensimmäisellä editointikerrallaideioimassa olivat kaikki, jotka olivat olleetmukana kuvaamassa, jatkossa editoinninhoiti pienempi ryhmä. Ensimmäisellä kerral-la katsoimme läpi kaiken kuvamateriaalin jakeskustelimme mukaan otettavista otoksista.Päätimme myös, että kuvien lisäksi videoonliitettäisiin tekstiä, sloganeita tupakoinnin

haitoista. Tekstit poimimme lukion terveys-tiedon kirjasta. Pyrimme etsimään kiinnosta-via pikkutietoja, joihin emme olleet aiemmintörmänneet (esim. “Suomessa poltetuistatupakoista kertyy vuosittain 1 440 tonnintumppivuori” ja “tupakointi aiheuttaa ihon van-henemista ja ryppyisyyttä”). Tekstit sijoitettiinvideossa välisoittoihin, jolloin kappaleen teks-ti ei kilpaillut kirjoitetun tekstin kanssa. Kou-lumme laboratorio-mestari ja atk-tukihenkilötoimivat teknisinä opastajina videoneditoinnissa. 7a:n oppilaat tekivät myöseditoinnin omalla ajallaan.

Kilpailun raadin mukaan “Tupakka tappaa”-video viehätti erilaisuudellaan. 7A-luokka sai3000 markan rahapalkinnon.

64

OPETTAJANKOULUTUKSEENKUULUVAOPETTAJAHARJOITTELU

Luokanopettajankoulutus

Luokanopettajaksi opiskelu Jyväskylän yli-opistossa kestää 4 - 5 vuotta ja päätyy kas-vatustieteen maisterin tutkintoon.Opintoviikoissa mitattuna tutkinnon laajuus on160 ov. Viime vuosina luokanopettajan opin-not vuosittain on aloittanut 80 opiskelijaa.Heistä keskimäärin neljännes on mies-opiskelijoita. Ennakoidun opettajapulan vuok-si tulevana syksynä opintonsa aloittaa 96opiskelijaa. Lisäksi erilliseen ns.muuntokoulutukseen otetaan vielä 16 opiske-lijaa. Näin ensi syksynä opintonsa aloittavienmäärä on kaikkiaan 112 opiskelijaa.

Luokanopettajankoulutukseen kuuluu kiinte-ästi opettajaharjoittelu. Opiskelija harjoitte-lee opettamiseen liittyviä taitoja normaali-koulussa vuosittain läpi kokokoulutusprosessinsa. Näin teoreettiset asi-at voidaan kytkeä käytännön opetustyöhön jatietenkin myös päinvastoin. Ensimmäiseenharjoittelujaksoon opiskelija tulee aivan opis-kelunsa alkuvaiheessa. Silloin hän tarkkai-lee opetusta ja tutustuu kouluun, oppilaisiinja ohjaaviin opettajiinsa. Onpa hänellä myösmahdollisuus kokeilla, miltä opettajana ole-minen ihan oikeasti tuntuu. Vuosi vuodelta,opiskelijan tietojen ja taitojen karttuessa,harjoittelu muuttuu yhä haasteellisemmaksi.Viimeisessä harjoittelujaksossa opiskelijatoimii hyvin itsenäisesti oppilaiden opettaja-na suunnitellen, toteuttaen ja arvioiden jovarsin laajoja kokonaisuuksia. KaikkiNormaalikoulussa tapahtuva opettaja-harjoittelu on ohjattua harjoittelua. Ohjaajinatoimivat Normaalikoulun ja opettajankoulutus-laitoksen lehtorit.

Kuluvan lukuvuoden aikana uudistettiinluokanopettajankoulutuksen opetussuunnitel-ma kahdeksi vuodeksi eteenpäin. Syksyllä2001 aloittavat opiskelijat opiskelevat sen

mukaan. Opetussuunnitelmatyössä oli mu-kana runsaasti myös Normaalikoulun opetta-jia. Opetussuunnitelma määrittelee jaksojenkeston ja sisältää tarkat kuvaukset harjoittelu-jaksojen tavoitteista ja sisällöistä .

Suurin osa harjoittelusta tapahtuu Normaali-koulussa. Vuosittain koulussamme harjoitte-lee noin kolmesataa luokanopettaja-opiskelijaa. Lisäksi osa aineenopettajaksiopiskelevista käy seuraamassa opetustaasteellamme. Läpi lukuvuoden, muutamiaviikkoja lukuun ottamatta, luokissa on harjoit-telemassa keskimäärin kahdesta neljäänopiskelijan tiimi kerrallaan. Harjoittelujaksotovat kestoltaan noin kuukauden pituisia. Käy-tännössä tämä merkitsee sitä , että Normaali-koulun oppilas kohtaa vuosittain 10 - 20harjoittelijaopettajaa.

Koulussamme on ollut myös erityisopetuksenopettajaharjoittelua.

Aineenopettajankoulutus

Aineenopettajaksi opiskelu kestää 5 - 7 vuot-ta ja päätyy ainelaitoksen mukaiseen mais-terin tutkintoon. Vuosittain valmistuu noin 200uutta aineenopettajaa. Ennakoidun opettaja-pulan vuoksi koulutuspaikkoja on lisättyenglannin ja saksan kieleen sekä äidin-kieleen ja kirjallisuuteen.

Yhteiskunnassa tapahtuneet muutokset ovatsynnyttäneet monenlaisia paineita niin kou-lun kuin opettajankoulutuksenkin kehittämi-seksi. Kansainvälistyminen, tieto- ja viestintä-tekniikan nopea kehittyminen, moniarvois-tuminen, erilaisten sosiaalisten ongelmien li-sääntyminen ja monikulttuurisuus ovat aset-taneet koululaitokselle uusia vaatimuksia.

Koulujen opetussuunnitelmien uudistuminenoppilaiden tarpeita huomioon ottavaksi vel-voittaa myös valmistuvat opettajat pohtimaanomaa opettajuuttaan ja opettajan työn perus-teita. Yhteiskunnallisuus on tulevaisuudenopettajankoulutuksen keskeisiä vaatimuksia.On kehitettävä opettajien valmiuksia yhteis-kunnalliseen osallistumiseen. Tässä tarvitaan

65

yhä parempia ihmissuhde-, yhteistyö- javuorovaikutustaitoja. Ne ovat olennaisia myöserilaisten oppijoiden kohtaamisessa sekä on-gelmien havaitsemisessa ja ehkäise-misessä. Näitä taitoja ei tarvita vainoppimisvaikeuksien ja syrjäytymisuhan alais-ten oppilaiden havaitsemiseen, vaanopettajankoulutuksen tulee valmentaa myöserityisen lahjakkaiden oppilaiden kohtaami-seen. Opettajankoulutuksen aikana on paino-tettava yhteisöllisyyttä myös opettajan jaksa-misen vuoksi.

Kuluvan lukuvuoden aikana uudistettiinaineenopettajankoulutuksen opetussuunnitel-ma, ja ensi syksyn opettajaharjoittelijat aloit-tavat pedagogiset opintonsa sen mukaises-ti. Opetussuunnitelmatyöhön osallistui useitaeri aineiden opettajia Normaalikoulusta.

Opettajankoulutuksen opetussuunnitelmissaopettajaharjoittelu on nostettu keskeiseenasemaan. Harjoittelu jakaantuu aineen-opettajien koulutuksessa kahdelle vuodelle.Opettajuuteen kasvaminen on pitkäkestoinenprosessi, jossa henkilökohtaisen tuen ja oh-jauksen merkitys on keskeistä. Normaali-koulussa tapahtuvat ohjatut harjoittelujaksotluovat aluksi vahvan perustan opettajuuteenkasvulle ja syventävät lopuksi kentällä suori-tettua opettajaharjoittelua. Uusienopettajankoulutusstrategioiden myötä yliopis-tollinen opettajankoulutus hakee aktiivisestiyhteistyömuotoja ammatillisen opettajan-koulutuksen kanssa. Erityisesti aineen-opettajien pedagogisia opintoja on mahdol-lisuus integroida ammatillisten opettaja-opintojen kanssa.

jMUU HARJOITTELU

VALMENNUKSENSUUNTAUTUMISVAIHTOEHDONKOULUHARJOITTELU

Liikuntatieteellisen tiedekunnan valmennuk-sen suuntautumisvaihtoehdon opiskelijat, jot-

OPETTAJAT OPISSA

Opintomatka Tarttoon

Koulussamme oli viime vuonna vierailulla ryh-mä Tarton kaupungin äidinkielen opettajia. Heinnoittivat meidät matemaattis-luonnontieteel-listen aineiden opettajat tutustumaan Vironopettajankoulutukseen ja matemaattis-luon-nontieteellisten aineiden opetukseen.

Teimme opintomatkan Tarttoon syyslukukau-den lopulla. Mukana meiltä oli myös kulttuuri-painotteisten luokkien opettajia. TutustuimmeTarton yliopiston matematiikan opettajien kou-lutukseen ja kävimme neljässä lukiossa seu-raamassa oppitunteja ja luentoja.

Vierailun isäntinä toimivat Tarton kouluviras-ton matemaattis-luonnontieteellisen osastonjohtaja Karin Pihl ja humanistisen osaston joh-taja Piibe Leiger.

ka ovat liikuntabiologian laitoksen kirjoissa,suorittavat osan perusharjoitteluaan Jyväsky-län normaalikoulussa. Tämän harjoittelun ta-voitteena on perehdyttää opiskelija koulunliikunnanopetukseen ja opetussuunnitelmaan.Harjoittelun laajuus on kaksi opintoviikkoa, jaharjoittelu sisältää mm. opetuksen seuraa-mista, oppituntien pitämistä ja yksittäis- jaryhmäohjaukseen osallistumista. Kuluneenalukuvuotena harjoittelijoita oli viisi.

66

Työyhteisöviikonloppu Keuruulla6. - 7.4.2001

Norssilaiset viettivät onnistuneen koulutus- javirkistysviikonlopun Keurusselän ranta-maisemissa 6. - 7.4.2001. Rentouttavien päi-vien aikana ylläpidimme yhteishenkeä ja poh-dimme Jarmo Liukkosen ja muiden koulutta-

jien johdolla työyhteisön toimivuutta ja ilma-piiriä. Kauniissa kevätsäässä norssilaisetratkoivat ongelmia, jotka vaativat erityisestiyhteistyö- ja kommunikointitaitoja sekä luot-tamusta. Maastossa selvittiin leikiten mm. city-hämähäkinverkosta, taikamatosta, kosken-ylityksestä ja lohikäärmeen metsästyksestä.

Yhteinen ongelma - yhteinen ratkaisu

Ihmeellinen naru

67

Naruongelman ratkaisu lähellä

Rap-ryhmä vauhdissa

68

Lukion rehtori Heikki Parkattimaailmalla

Lukion rehtori Heikki Parkatti perehtyi maail-malla koulunpitoon ensin seitsemän kuukaut-ta Fulbright-MCPD-stipendiaattina USA:ssaja sitten kolmen kuukauden ajan opintomat-kalla Uuteen-Seelantiin, Australiaan ja Japa-niin.

Miksi maailmalla?

Runsas vuosi sitten sain tiedon, että minut oli valittuFulbright-stipendiaatiksi uuteen MCDP-ohjelmaan(Mid-career Development Program) Yhdysvaltoihin kuu-deksi kuukaudeksi. Käytännön järjestelyjen vuoksipäätin jatkaa opintomatkaani vielä Uuteen-Seelantiin,Australiaan ja Japaniin eli kiertää maailman kouluja jayliopistoja yhteensä kymmenen kuukautta.

Monet tämän hetken kasvatuksen ja koulutuksen haas-teet ovat kansainvälisiä, kuten aikaan ja paikkaansitomaton oppiminen, henkilökohtaiset opetussuun-nitelmat, koulun vastuukysymykset, opettaja- jarehtoripula ja huumeet. Opintomatkani aikana tiedonja kokemusten vaihto ulkomaisten kollegojen kanssaantoi ainutlaatuisen näkökulman näihin kasvatuksenja koulutuksen ajankohtaisiin kysymyksiin.

USA:ta pitkin ja poikin

Aikaisempien yhteyksieni avulla Yhdysvaltojen ohjel-man suunnittelu ja kontaktien saanti oli melko help-poa. Alkuperäinen suunnitelmani kolmesta kahdenkuukauden jaksosta eri puolilla maata muuttui kuiten-kin matkan aikana huomattavasti. Kongressien ja se-minaarien yhteydessä tapasin useita koulu- jayliopistoihmisiä, jotka halusivat saada tietoa Suomes-ta, koulutusjärjestelmästämme ja yhteistyö-mahdollisuuksista ja keskustella ajankohtaisistakoulutuskysymyksistä. Niinpä ohjelmani muuttui ehkäliiankin kiireiseksi ja käsitti lopulta lähes 30 koulu- jayliopistovierailua yhteensä yli kymmenessä osavalti-ossa idästä länteen ja pohjoisesta etelään.

Vaalivuonna koulutus- ja kasvatuskysymykset olivaterittäin keskeisiä ja tunteita kuohuttavia keskustelunaiheita sekä presidentinvaaleissa että osavaltiovaaleis-sa. Välitin kokemuksiamme suomalaisista koulutus-uudistuksista amerikkalaisille kollegoille lukuisillakouluvierailuilla ja olin kutsuttuna asiantuntijana, kunVirginiassa suunniteltiin ympärivuotista koulutus-kokeilua.

Vierailujen järjestäjät olivat nähneet paljon vaivaaohjelmani onnistumiseksi ja varanneet paljon ajankoh-taista materiaalia helpottamaan ymmärtämistäni.

Uusi-Seelanti ja Australia matkallatietoyhteiskunnaksi

Sekä Uudessa-Seelannissa että Australiassa on käyn-nissä voimakas yhteiskunnallinen murros. Maatalous-voittoiset ja alueellisesti laajat maat panostavat voi-makkaasti koulutukseen, sillä siirtyminen tietoyhteis-kuntaan ei ole tapahtunut yhtä sujuvasti kuin Skandi-naviassa. Koulujen, opettajien ja opettajankoulutuksenharteille on sälytetty voimakkaat muutospaineet. Tie-to suomalaisesta yhteiskuntarakenteesta ja koulutuk-sen järjestämisestä oli haluttua kuultavaa. Nokianmaine kiiri kaikkialla maailmalla suomalaisena ihme-tekona.

Ikärakenne ja talous puhuttavat japanilaisia

Kiivas työtahti ja suurten ikäluokkien vanheneminenheijastuvat voimakkaasti japanilaisessa yhteiskunnas-sa, myös koulussa. Vaikka kouluissa onkin tilaa, kou-lutuksen kalleus, opettajien ikääntyminen ja kilpailunkireys leimaavat myös koulumaailmaa. Maassa onteknologian huippusovelluksia ja osaamista, muttakoulujen välinen eriarvoisuus lisääntyy.

Mitä maailmalla oppii?

Opintomatkani ehdoton anti on entisestään kasvanutarvostus suomalaista yhteiskuntaa ja koulutus-järjestelmää kohtaan. Se ei tarkoita sitä, ettei järjes-telmää ei tarvitsisi jatkuvasti arvioida, muuttaa ja ke-hittää myös kansainvälisesti. Meidän on tarkkaanpuntaroitava, mitä nykyisestä järjestelmästämme onehdottomasti säilytettävä, ja ehkä entistä tarkemminmietittävä niitä vaikutteita, joita omaksumme taisovellamme globaaleista yhteyksistä. Kansainvälisyyson tärkeää, mutta kaikki siihen liittyvä ei ole kultaa.

69

Maailman oppimisympäristöt ovat erilaiset.

71

Harjoittelukoulujen opettajientalvipäivät Jyväskylässä 2.2 - 3.2.2001

“ Ahistaako arki ?” Tällä kysymykselläNorssimme opettajat houkuttelivat kollegoi-taan saapumaan Opettajankouluttajientalvipäiville Jyväskylään. Kutsun otti vastaannoin sata normaalikoulun lehtoria ympäri Suo-men. Talvipäivien teemassa päädyttiin aihei-siin, joista jokainen osallistuja saisi mukaan-sa jotain kipinää omaan arkityöhönsä.

Norssin Torwet -orkesteri johdatti vieraat ter-vetulleeksi Jyväskylään. Yliopiston tervehdyk-

sen lausui rehtori Aino Sallinen ja toi puhees-saan esille tärkeitä opettajankoulutukseen liit-tyviä asioita. Amanuenssi Pirjo Vuorinen joh-datteli vieraat diakuvin kampuksen ja Norssinhistoriaan.

Koulu neuvoteltavana -teema herätti jo nime-nä mielenkiintoa. Yliassistentti Kimmo Joki-nen keskusteli yleisönsä kanssa siitä, mistäkaikesta koulussa oikein neuvotellaan.

Luento “Liikuntakasvatus - väline lapsen ko-konaisvaltaisen kehityksen tukemisessa”, toimielenkiintoisen välähdyksen kokeilusta, jokatoteutettiin Normaalikoulun perusasteenesiopetuksessa ja ykkösluokilla. LehtoriEeva Luukkonen ja assistentti Arja Sääkslahtikertoivat kokeilun taustasta ja tuloksista .

Talvipäivien lopuksi elokuvahistorian profes-sori Peter von Bagh kertoi opettajan työstä jaelämästä elokuvan silmin. Saamastammepalautteesta voimme todeta, että onnistuim-me tuomaan opettajien arkeen uutta innos-tusta.

Lämmin kiitos koko henkilökunnalle päivienjärjestämisestä.

Talvipäivien osanottajat yliopiston aulassa

72

TIEDOTUKSIA

Lukion hylättyjen kurssien uusintakoe ja perusopetuksen ehtolaiskuulustelut ovat maanantai-na 18.6.2001 klo 9.15.

Uuden lukuvuoden aloitus tiistaina 14. elokuuta 2001

1. - 6. luokat ja esiopetus klo 9.00

7. luokat ja lukion aloittavat opiskelijat klo 9.15

8. luokat klo 9.45

9. luokat ja lukion muut opiskelijat klo 10.15.

Lomat lukuvuonna 2001 - 2002

syysloma ma 15.10.2001 - pe 19.10.2001

joululoma la 22.12.2001 - ke 02.01.2002

talviloma ma 25.02.2002 - pe 01.03.2002

lomapäivä pe 10.05.2002

Lukuvuonna 2001 - 2002 järjestetään koko koulussa Norssin päivä lauantaina 6.10.2001.Tällöin vietetään myös perusopetuksen 1. - 6. vuosiluokkien 135-vuotisjuhlia.

Syyslukukausi päättyy perjantaina 21.12.2001, ja kevätlukukausi alkaa torstaina 3.1.2002ja päättyy lauantaina 1.6.2002.

Selvennykseksi

Lomat ovat muutoin yhdenmukaiset Jyväskylän kaupungin koulujen kanssa, mutta Normaali-koulussa työpäiviä ovat lauantai 1.9.2001 ja lauantai 6.10.2001, joita vastaavat lomapäivät ovatkeskiviikko 2.1.2002 ja perjantai 10.5.2002.

vkertomus 00-01 lopullinen - Jyväskylän yliopisto · 5 Lehtorit Leena ja Tarmo Parvela...

Documents

Transcript of vkertomus 00-01 lopullinen - Jyväskylän yliopisto · 5 Lehtorit Leena ja Tarmo Parvela...