VALOKUVAPÄIVÄKIRJALyhyt johdatus PHOTODIARY-menetelmään

Ari Rapo / PHOTODIARY 2015

Valokuvapäiväkirja

Valokuvapäiväkirja on tekijänsä henkilökohtainen agenda tai projekti, jossa hän jollain tavalla säännöllisesti tuottaa itselleen merkityksellisiä

valokuvia. Valokuvapäiväkirja auttaa hahmottamaan maailmaa, toimii muistin tukena palauttaen mieleen tilanteita, ajatuksia, tunteita.

Se on periaatteessa tavallinen päiväkirja, jossa kiinnitetään erityistä huomiota kuvalliseen ilmaisuun. Se on mitä suurimmassa määrin

henkilökohtainen, kuten päiväkirja yleensäkin. Riippuen valokuvapäiväkirjan muodosta, tekijä voi oman harkintansa mukaan julkaista siitä otteita vaikkapa blogissaan. Valokuvapäiväkirja voi olla myös täysin julkinen. Julkisuus ei ole kuitenkaan päiväkirjan liikkeelle paneva voima. Tärkeintä on, että päiväkirjan pitäjä itse tietää mitä ja

miksi on tekemässä.

PHOTODIARY-menetelmäPHOTODIARY-menetelmä on toiminnallinen menetelmä, jossa tekijä pitää valokuvapäiväkirjaa järjestelmällisesti ja säännöllisesti

omista lähtökohdistaan. Päiväkirjan avulla tarkastellaan ja pohdiskellaan omia onnistumisen kokemuksia. Kirjoittaminen on

osa valokuvapäiväkirjan tuotosta, mutta se ei ole menetelmän ydin. Valokuva ja siihen liittyvä pohdiskeleva teksti muodostavat

sen sijaan tehokkaan kokonaisuuden. Tärkeintä on havaitsemisen prosessi ja siihen liittyvät kognitiiviset toiminnot.

Menetelmän kehittäminen perustuu omakohtaisiin kokemuksiini ja pro gradu -tutkimukseeni ”Photo Diary Project –

valokuvapäiväkirja reflektion välineenä” 2012 – 2013.

PHOTODIARY-tutkimuksestaTutkimuksessa selvitettiin miten valokuvapäiväkirjan rakentaminen ja ylläpitäminen koetaan reflektion välineenä. Siinä tutkittiin millaisia mahdollisia yhteyksiä valokuvapäiväkirjatyöskentelyllä on henkilön

minäpystyvyyden uskomuksiin. Valokuvapäiväkirjatyöskentely tässä kontekstissa tarkoittaa säännöllistä ja toistuvaa, sanallista ja kuvallista reflektointia, jossa painopisteenä on pohdiskelu kuvallisen ilmaisun kautta,

valokuvaamalla. Minäpystyvyyteen vaikuttavat mm. onnistumisen kokemukset, sosiaaliset mallit ja sosiaalinen kannustus sekä positiivinen ajattelu.

Tutkimuksen menetelminä käytettiin etnografiaa ja laadullisen aineiston sisällönanalyysia. Menetelmällisesti hyödynnettiin myös design-tutkimuksen (DBR) lähestymistapaa. Aineistonkeruu toteutettiin kolmessa

vaiheessa: kahtena www-kyselynä (alku- ja loppukyselyt, N=26 ja N=21) sekä blogityöskentelynä (N=22). Osallistujat päivittivät yhteisen blogin kautta valokuvapäiväkirjaa säännöllisesti verkossa vähintään

kahden kuukauden ajan.

Johtopäätöksenä voidaan todeta, että valokuvapäiväkirjamainen pohdinta soveltuu hyvin reflektion välineeksi ja tukemaan perinteistä sanallista reflektointia. Parhaimmillaan se tuo tekijälleen minäpystyvyyden osatekijöitä vahvistavia kokemuksia. Yhteisöllisissä oppimisprosesseissa valokuvapäiväkirja näyttäisi

toimivan hyvin tiedonrakentamisessa ja luovassa kollaboraatiossa. Valokuvapäiväkirja soveltuu menetelmänä itsesäätöisyyden tukemiseen esimerkiksi oppimispäiväkirjan tai portfolion osana, työyhteisön kehittämisprojekteissa

sekä erilaisissa luovan kollaboraation operaatioissa.

Tutkimuksessa todettua“Työskentely oli hyvää kirjoittamisen harjoittelua. Kirjoittamiseni on ajattelua, jossa

tajunnanvirta jäsentyy ja siten epämääräinen ajatus jalostuu mielipiteeksi tai ajatelmaksi. Valokuva antoi kirjoittamiseen uuden ulottuvuuden, joka herätti

uudenlaisia mielikuvia ja mielleyhtymiä.” (V6)

”Valokuvapäiväkirjalla oli vaikutusta minun osaltani erityisesti kuviin liittyvän reflektion osalta. Kirjoittaminen ja omien ajatusten purkaminen ja auki kirjoittaminen

oli osin yllättävääkin.” (V12)

”Yllätyin siitä, miten hienoja kuvia onnistuin joskus ottamaan. Ja siitä, miten helppoa niitä oli alkukankeuden jälkeen reflektoida. Oli myös mukava lukea muiden

kommentteja omista kuvista. Epäilin alussa, pystynkö pitämään säännöllisesti tällaista päiväkirjaa. Siitä kuitenkin muodostui yksi kesäloman tärkeimpiä asioita. Ilman pitkää

lomaa tuskin olisin pystynyt samalla tavalla heittäytymään valokuvien imuun.” (V4)

Mitä minäpystyvyys on?

• Uskomuksia, joita henkilöllä on omista kyvyistään, kiinnostuksistaan, motivaatiostaan, kognitiivisista taidoistaan ja itsesäätelytaidoistaan.

• Henkilön selviytysodotuksia tietyissä tilanteissa.

Minäpystyvyyteen vaikuttavat tekijät

Minäpystyvyyteen vaikuttaa neljä eri tekijää: • Onnistumiset eli tilanteiden hallinnan kokemukset

(mastery experience) – “Tää on helppo juttu, viimeksikin meni hyvin.”

• Mallit eli toisten henkilöiden onnistumiset (vicarious experience) – “Jos tuo pystyy siihen niin minäkin pystyn!”

• Sosiaalinen tuki eli kannustus, suostuttelu (social persuation) – “Kyllä sä tuon osaat tehdä, laita homma alkuun vain.”

• Fysiologiset tekijät (physiological factor) – “Nyt mulla on kyllä perhosia vatsassa!”  

Miksi kuvat vaikuttavat?

• Kuvat avaavat sellaisia merkityksellisiä ajatuksia ja ajatusketjuja, joihin ‘normaalin’ rationaalisen ajattelun avulla ei ehkä päästä lainkaan käsiksi (Halkola et al. 2009).

• Symbolisten, assosiatiivisten tai metaforisten kuvien käyttäminen liittyy elämän tarinalliseen ymmärtämiseen. Symbolit ovat tärkeitä, koska niillä on yhteys muistiin ja tunteisiin. Kuvat nostavat esiin tunteita, ideoita ja intuitiota.

• Valokuvalla on erityinen todellisuussuhde (kuva on ‘totta’ ja samalla se ei ole), joka liittää sen kehollisuuteen. Tämän lisäksi kuvalla on erilaisia kulttuurisia merkityksiä, jotka tuovat kokijalleen merkityksellisyyttä erityisesti kuvanottotilanteen kautta.

Muoto

Valokuvapäiväkirjaa voi pitää melkein missä muodossa tahansa. Olennaista siinä on tietynlainen

järjestelmällisyys. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä että päiväkirjan pitäjä pääsee suhteellisen helposti käsiksi (=lisäämään ja tarkastelemaan päiväkirjamerkintöjä)

kuvavarastoonsa, on se sitten digitaalinen tai analoginen. Digitaalisella kaudella kuvapäiväkirjan pitäminen on

helppoa, koska useimmilla kulkee muistiväline jatkuvasti mukana: kamerapuhelin. Tärkeintä

valokuvapäiväkirjassa ei pohjimmillaan ole kuvan laatutekijät, mutta sekin voi tekijästä riippuen korostua.

Koe, käsittele ja unohda

Valokuvapäiväkirja on eräänlainen lokikirja, jonka merkintöjä voidaan tarkastella helposti myöhemmin. Tarkoituksena ei

kuitenkaan ole takertuminen menneeseen, vaan tässä hetkessä tapahtuvien asioiden prosessointi. Työstäminen auttaa pääsemään vaikeidenkin asioiden yli, eivätkä ne jää vaivaamaan mieltäsi. Jos

niihin pitää palata uudelleen myöhemmin, voit sen helposti tehdä. Kuva auttaa hahmottamaan ja konkretisoimaan ajatuksiasi. Kuva

saattaa tuoda jotakin olennaista esiin myös tiedostamattomasta mielestäsi. Kaiken kaikkiaan valokuvapäiväkirjan pitäminen on

hyvä keino ongelmien käsittelyyn, onnellisuuden etsimiseen, henkiseen eheytymiseen ja itsetunnon kehittymiseen. Voit löytää

olennaisen minäsi pitämällä päiväkirjaa.

Erilaisia muotoja

Hyväksi havaittuja päiväkirjan muotoja ovat erilaiset mobiilisovellukset, jolloin

päiväkirjamerkintöjä on mahdollista tehdä ajasta ja paikasta riippumattomasti. Sellaisia sovelluksia ovat esimerkiksi Day One, Evernote ja OneNote. Näissä kaikissa kätevänä puolena on myös se, että

ne on synkronoitavissa pilveen, jolloin päiväkirjamerkintöjä voidaan editoida myös

muilla laitteilla. Tärkeää on se, että muistiinpanon voi tehdä juuri silloin kun itselle

on sopivin hetki.

Vallitsevan hetken kokeminen

Käytä valokuvaamista apuna siihen, että koet vahvasti tämän hetken. Kiinnitä huomiota yksityiskohtiin ja tee havaintoja. Älä arvota

havaintojasi, vaan vain totea niiden olemassaolo.

Eckhart Tolle toteaa kirjassaan Läsnäolon voima (1997), että takertuminen menneeseen ja

haikaileminen tulevaisuuteen vie huomion siltä hetkeltä jossa juuri nyt elämme. Tämä aiheuttaa

kärsimystä ja ristiriitoja.

Miksi: 10 hyvää syytä aloittaa valokuvapäiväkirja

1. Onnistumisen tunteiden, minäpystyvyyden ja voiman tunteen kasvattamiseen.

2. Ideoiden muistiin kirjaamiseen visuaalisessa muodossa.

3. Luovuuden kehittämiseen, kirjoittamisen ja valokuvailmaisun oppimiseen.

4. Tietoisuustaitojen kehittämiseen.

5. Oppimispäiväkirjan tehostamiseen.

6. Erilaisten projektien dokumentoimiseen.

7. Oman lapsen tai lemmikin kehityksen seuraamiseen.

8. Parisuhteen tukemiseen.

9. Asioiden muisteluun, yksin tai porukassa.

10.Keräilyharrastuksen tukemiseen.

Miten aloittaisin?

Tärkeintä ensinnäkin on päätös aloittamisesta. Muodon voit päättää myöhemmin ja todennäköisesti valokuvapäiväkirjasi muuttaa

muotoa jatkossa useaankin kertaan. Ainakin itselläni on käynyt niin. Kaikki alkoi vuonna 2010 100DAYS -miniprojektilla, jossa kuvasin 100 päivän aikana kuvia ja julkaisin ne päivittäin nettiyhteisössäni.

Sittemmin mukaan on tullut blogi, yhteisblogi, useita erilaisia mobiilisovelluksia. Tällä hetkellä pääformaattina on Day One päiväkirjasovellus, jota toteutan pääasiassa iPhonen ja iPadin

kanssa, mutta teen merkintöjä myös tietokoneilla. Kaikilla laitteilla tehdyt päiväkirjamerkinnät synkronoituvat keskenään pilvessä.

Tärkeää on, että löydät juuri itsellesi soveltuvan, mutkattoman tavan kuvata ja kirjoittaa.

Pyri löytämään kuvatessasi asioita, jotka

• Kuvaavat sinun tapaasi ajatella, toimia ja selviytyä.

• Ovat sinulle merkityksellisiä ja kiinnostavia.

• Tuovat mieleesi onnistumisen kokemuksia.

• Tuovat mieleesi uusia ideoita.

• Saavat sinut pohdiskelemaan tapaasi oppia uusia asioita.

• Saavat sinut uskomaan, että kykenet tekemään haastaviakin asioita nykyisessä tehtävässäsi; työssä tai opiskelussa.

• Suuntaavat ajatuksesi tähän hetkeen.

• Vahvistavat sinua.

• Voisivat auttaa sinua ylittämän itsesi.

Lainattua luovuudesta, havainnosta ja valokuvasta

“Kun käytät mieltäsi - ja erityisesti kun tarvitaan luovaa ratkaisua - tietoisuutesi siirtyilee muutaman minuutin välein ajatuksen ja hiljaisuuden, mielen ja ei-mielen välillä. Ei-mieli merkitsee tietoisuutta ilman ajattelua. Vain sillä tavalla luova ajattelu on mahdollista, koska ainoastaan siten ajatus saa todellista voimaa. Ellei ajatuksella ole yhteyttä tietoisuuden paljon valtavampaan maailman, siitä tulee yksinään pian hedelmätön, mielipuolinen ja tuhoisa.” Eckhart Tolle, 1997

“Kamera houkuttelee, myöhemmin vaatii, luomaan näkemisen kautta. Se vaatii henkilön oppivan kokemusmaailmansa käyttämisen luovan aktiivisuutensa raaka-aineena. Kameratyöskentelylle on enemmän ominaista luova ymmärtäminen kuin keksiminen.” Minor White, 1952

“Vallitseva hetki on sellainen kuin on. Ikuisesti. Voitko hyväksyä sen?” Eckhart Tolle, 2003

”Valokuvien satunnaisuus vahvistaa käsityksen kaiken katoavaisuudesta; valokuvatun todistusaineiston mielivaltaisuus osoittaa, että todellisuutta on pohjimmiltaan mahdoton luokitella. Todellisuus tiivistyy satunnaisten osien joukoksi - loputtoman kiehtova ja äärimmäisen rajoittava tapa käsitellä maailmaa. Valokuvaajan inttämä käsitys, että kaikki on todellista, toisaalta kuvastaa surrealisteja yhdistävää, osaksi ihastelevaa, osaksi alentuvaa suhdetta todellisuuteen, toisaalta myös viittaa siihen että todellisuus ei ole tarpeeksi.” Susan Sontag, 1984

”When you approach something to photograph it, first be still with yourself until the object of your attention affirms your presence. Then don't leave until you have captured its essence.” Minor White 1952

“But I also look at the world through the mind. ‘What happens inside your mind can happen inside a camera.’ It is the line I wrote as a copywriter for a camera campaign before becoming a photographer.” Arno Rafael Minkkinen 2008

“Aina, kun kohdistat huomiosi johonkin luonnossa ilmenevään, mihin tahansa, mikä on syntynyt ilman ihmisen vaikutusta, astut ulos käsitteellisen ajattelun vankilasta ja saat välähdyksen yhteydesta olemiseen, yhteydestä, jossa kaikki luontoon kuuluva yhä on.” Eckhart Tolle, 2005

“Kokeile, pystytkö katsomaan valokuvia niin, että ajattelet mahdollisimman vähän - tai mitään ajattelematta. Älä kuitenkaan yritä olla ajattelematta. Anna sen sijaan koko huomiosi katsomiselle. Jos ajatuksia tulee, älä lähde niiden mukaan. Suhtaudu niihin kuin ohikiitäviin pilviin. Kun myöhemmin olet luonnossa, pyri mahdollisuuksien mukaan havaitsemaan samalla tavalla. Näe muotoja ja värejä. Haista ilmaa, kuule lehtien kahinaa ja lintujen laulua. Käytä aistejasi kokonaisvaltaisesti ja anna sisälläsi olevan valppaan tyyneyden toimia havaitsijana mielesi sijasta.” Eckhart Tolle, 2004

Lisätietoja ja apua PHOTODIARY-projektien ohjaamiseen

• Olen käytettävissä erilaisiin valokuvapäiväkirjaa hyödyntäviin luoviin projekteihin. Pyydä tarjous koulutuspäivistä tai verkkokurssista!

• ari.rapo@photodiary.fi

• 044-033 0333

• PHOTODIARY-menetelmäopas: Onnistumisen elämyksiä valokuvapäiväkirjan avulla (ISBN 978-952-93-3662-3) ilmestyy vuoden 2015 aikana. Ennakkotilaukset osoitteesta: http://ekirja.photodiary.fi