Lutune Märehtijäryhmä:Lutune Märehtijäryhmä:Yksivuotiset laitumet luomutiloillaLuomuneuvojien koulutuspäivät, Helsinki 17.12.2013

Marketta Rinne1), Anne Johansson2), Jan-Olof Johnsson3),Marketta Rinne , Anne Johansson , Jan Olof Johnsson , Ulla-Maija Leskinen4), Arja Nykänen5), Maiju Pesonen6), Pirkko Tuominen7), Ulla Turunen8) ja Marja Suutarla9)

1)MTT Kotieläintuotannon tutkimus, Jokioinen, marketta.rinne@mtt.fi2)ProAgria Länsi-Suomi, Pori, anne.johansson@proagria.fi3)ProAgria Österbotten, Vaasa, jan-olf.johnsson@proagria.fi4)P A i Et lä P hj S i äj ki ll ij l ki @ i fi4)ProAgria Etelä-Pohjanmaa, Seinäjoki, ulla-maija.leskinen@proagria.fi5)ProAgria Etelä-Savo, Mikkeli, arja.nykanen@proagria.fi6)MTT Kotieläintuotannon tutkimus, Ruukki, maiju.pesonen@mtt.fi7)ProAgria Pohjois-Savo, Kuopio, pirkko.tuominen@proagria.fi8)P A i P hj i K j l J ll t @ i fi8)ProAgria Pohjois-Karjala, Joensuu, ulla.turunen@proagria.fi9)ProAgria Etelä-Suomi, Kouvola, marja.suutarla@proagria.fi

Laidunnukseen paneuduttava!Laidunnukseen paneuduttava!

• Laidunalan sovitus laidunkierto• Laidunalan sovitus, laidunkierto• Laitumeen sopivat kasvilajit, laitumien uusiminen,

puhdistusniitotpuhdistusniitot• Juotto, väkirehutäydennys, kivennäistäydennys• Eläinliikenne lypsyrobottitiloilla lisäväkirehun annostelu• Eläinliikenne lypsyrobottitiloilla, lisäväkirehun annostelu

seosrehutiloilla ym. ym.

• Yksivuotiset nurmet tuovat yhden lisämahdollisuuden vahvistaa laidunnuksen onnistumista tilatasolla

Yksivuotiset laitumet Lutune-hankkeen aiheenaYksivuotiset laitumet Lutune-hankkeen aiheena

• Aihe valittiin neuvojien ja tutkijoiden yhteisen ideoinnin• Aihe valittiin neuvojien ja tutkijoiden yhteisen ideoinnin pohjalta

• ProAgrian neuvojat rekrytoivat tilat ja vastasivat näytteiden g j y j yotosta

• MTT vastasi näytteiden oton ohjeistuksesta ja tulosten ht d tyhteenvedosta

• Mukana 14 luomunautakarjatilaa ja 16 kasvustoa eri puolilta SuomeaSuomea• Emolehmät (+vasikat) 6 kpl• Lypsylehmät 5 kpl• Hiehot (+vasikat) 3 kpl

Näytteiden otto ja analysointiNäytteiden otto ja analysointi

• Kasvustojen perustamisesta ja• Kasvustojen perustamisesta ja laidunkokemuksista kerättiin tieto viljelijöiltä• Maalaji, esikasvi, lannoitus, kylvöpäivämäärä,

siemenseos• Eläinryhmä, laidunnusmenetelmä, maittavuus,

tallautuminen, tuotantovaikutus, lisärehut• Miksi viljelykiertoon otettiin yksivuotinen laidun

• Kasvustoja seurattiin kehikkonäytteinS d ää ä j k t k k• Sadon määrä ja kasvuston korkeus

• Kasvilajikoostumus• ARTTURI®-rehuanalyysi

• Kemiallinen koostumus: Tuhka, raakavalkuainen, kuitu, sulamaton kuitu

• Rehuarvot: D-arvo, ME, OIV, PVTRehuarvot: D arvo, ME, OIV, PVT• Kivennäiset: Kalsium, fosfori, kalium

Kuva: ©ProAgria Jessika Eklund

Kasvustojen kehitystä seurattiin kehikkonäyttein

• Kehikon koko 50×50 cm tai• Kehikon koko 50×50 cm tai 25×100 cm (kuvassa)

• 4 kehikkoa per näytep y• Ruoho leikattiin 5 cm sänkeen• Pussi punnittiin satotason

määrittämiseksi• Näytteen kasvilajikoostumus

määritettiinmääritettiin• Botaaninen analyysi (lajittelu) tai

silmämääräinen arvio

• Näytteestä tehtiin ARTTURI®-rehuanalyysi ja suppea kivennäisanalyysi

Kuva: ©ProAgria Jessika Eklund

kivennäisanalyysi

Kasvilajikoostumuksen tietäminen on tärkeääKasvilajikoostumuksen tietäminen on tärkeää

• Botaaninen analyysi tehdään erottelemalla eri kasvilajit näytteestä ja punnitsemalla niiden paino

Kuva: ©ProAgria Jessika Eklund

Aineistossa paljon vaihteluaAineistossa paljon vaihtelua

• Kyseessä ei ole tutkimusaineisto joka voidaan tilastollisesti• Kyseessä ei ole tutkimusaineisto, joka voidaan tilastollisesti analysoida

• Seuratut kasvustot vaihtelevia kasvilajikoostumukseltaan ja j jnäytteiden oton ajoitukseltaan

• Tuloksissa paljon vaihtelua, mikä kuvaa osittain yksivuotisten l id t l ttlaidunten luonnetta• Kasvilajikoostumus• Rikkakasvien esiintyminenRikkakasvien esiintyminen• Näytteidenoton ajoitus

• Kasvien kehitysvaiheL id ki t ( ik i jälkik )• Laidunkierto (ensikasvu vai jälkikasvu)

Yksivuotisissa laidunkasvustoissa käytetyt kasvilajit

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 Yht1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 Yht.

Raiheinät X X X X X X X X X X X X X X 14

Kaura X X X X X X X X X X X X 12

Virnat X X X X X X X X X X 10

Heinät (monivuot.) X X X X X X X X 8

Apilat X X X X X X X X 8

Vihantaherne X X X X X X 6

Oh X X X 3Ohra X X X 3

Vehnä X X 2

Syysruis X 1Syysruis X 1

Härkäpapu (Fuego) X 1

Yksivuotisten luomulaidunten siemenseokset (kg/ha)

1Timotei Grindstad 6, Koiranheinä Ambra 6, nurminata Kasper 6, alsikeapila Frida 3, valkoapila Sonja 3, englanninraiheinä Riikka 15, vihantaherne 40 kg

2Herne Arvika 70, Kaura Aslak 90, Virna n. 20 (juuressa monivuotinen nurmiseos: timotei 15, nurminata 10, niittynurmikka 5, valkoapila 3)

3 Kaura Roope 50, ohra Jyvä 50, rehuvirna Ebena 25, italianraiheina Meroa 254 Kaura Roope 120, rehuvirna 20, italianraiheinä 55 Ohra Volmari 60, ruisvirna Hungvillosa 20, rehuvirna Ebena 20, italianraiheinä 206 Syysruis Iivo 80, rehuvirna Ebena 25, Italianraiheinä Meroa 25

R h i Eb 50 k Ak li 50 il Y 3 lk il S j 3 ti t i G i d t d 12 i t7

Rehuvirna Ebena 50, kaura Akseli 50, puna-apila Ynve 3, valkoapila Sonja 3, timotei Grindstad 12, nurminata Kasper 3, englanninraiheinä 5, rainata Hygor 5

8 Rehuvirna Ebena 11, raiheinä 40, kaura 80, ohra 409 Kaura Roope 100 ruisvirna Savene 20 rehuvirna Ebena 20 italianraiheinä Meroa 209 Kaura Roope 100, ruisvirna Savene 20, rehuvirna Ebena 20, italianraiheinä Meroa 20

10Kaura Veli 200, herne Kleopatra 60, ruokonata Kora 10, timotei Tenho 10, puna-apila Bjursele 5, valkoapila Sonja 4, raiheinä Riikka 10Kaura Peppi 80, timotei Grindstad 15, nurminata Kasper 6, alsikeapila Frida 2, valkoapila Sonja 2,

11 englanninraiheinä Riikka 10

12

Rehuvirna Ebena 50, herne Florida 50, kaura Venla 80, kevätvehnä Anniina 80, valkoapila Huia1, alsikeFrida 1, persianapila Marco Polo 1, italianraiheinä Meroa 4.25, rainata Hykor 4.25, timotei Grindstad4.25,

ii ikk B li 4 212 niittynurmikka Balin 4.25

13

Härkäpapu Fuego 20, rehuvirna Ebena 50, herne Florida 50, kaura Venla 80 , kevätvehnä Anniina 80,alsike Frida1, persianapila Marco Polo 1, italianraiheinä Meroa 4.25, rainata Hykor 4.25, timotei Grindstad4 25 niittynurmikka Balin 4 2513 4.25, niittynurmikka Balin 4.25

14 Kaura Akseli 200, rehuherne Florida 40, heinänsiemen Retu+laidunseos 20, valkoapila Nemuniai 315 Italianraiheinä Meroa 15, Westerwoldinraiheinä Lemnos 1516 Italianraiheinä Turgo 31.5, kaura Veli 230

27.6.2013 Kasvusto 2 Kuva: ©ProAgria Pirkko Tuominen

Herne Arvika 70, Kaura Aslak 90, Virna n. 20 (juuressa monivuotinen

nurmiseos: timotei 15, nurminata 10, niittynurmikka 5, valkoapila 3)

26.6.2013 Kasvusto 5 Kuva: ©ProAgria Ulla Turunen

Ohra Volmari 60, ruisvirna Hungvillosa 20, rehuvirna Ebena

20, italianraiheinä 20

8.7.2013 Kasvusto 15 Kuva: ©ProAgria Ulla Turunen

Italianraiheinä Meroa 15, Westerwoldinraiheinä Lemnos 15

RuisvirnaRuisvirna

Rehuvirna

8 7 2013 Kasvusto 98.7.2013 Kasvusto 9 Kuva: ©ProAgria Ulla Turunen

Kasvusto 9 Kuva: ©ProAgria Ulla Turunen

Kaura Roope 100, ruisvirna Savene 20, rehuvirna Ebena 20,

italianraiheinä Meroa 20

Laitumien sadontuottoLaitumien sadontuotto(n=23 eli mukana viimeisen ennen laidunnusta otetun näytteen tulokset)

Keski-arvo

Keski-hajonta Minimi Maksimiarvo hajonta

Tuoremassa, kg/ha 21 125 17 935.7 1 800 82 240Kuiva-ainemassa, kg/ha 3 555 3 613.0 365 14 639, gKasvuston korkeus, cm 56 23.7 15 106Palkokasvien osuus, % 34 21.3 0 68

Kasvun edetessä kuiva-aineen määrä lohkolla kasvaa• Massoissa huima vaihtelu lohkojen välilläj

16000 1

10000

12000

14000

 (kg/ha

)

34

6000

8000

10000

nemassa 6

78

2000

4000

6000

Kuiva‐ain 8

912

05.6. 25.6. 15.7. 4.8. 24.8.

K 121315

Pvm 2013 16

Laidunkasvustojen kemiallinen koostumus(n=23 eli mukana viimeisen ennen laidunnusta otetun näytteen tulokset)

VertailurehutKeski-arvo

Keski-hajonta Minimi Maksimi

VertailurehutLai-dun*

Säilö-rehu**

Kuiva aine g/kg 161 32 4 116 254 200 374Kuiva-aine, g/kg 161 32.4 116 254 200 374Kuiva-aineessa, g/kg ka

Tuhka 89 14.4 57 108 100

Raakavalkuainen 182 41.0 120 278 180 128

Sokeri 86 40 9 30 161 125 76Sokeri 86 40.9 30 161 125 76Kuitu (NDF) 483 47.5 386 568 550 517iNDF 78 30.7 45 152 48 95D-arvo 679 31.5 607 719 705 655

*Rehutaulukoiden (www.mtt.fi/rehutaulukot) monivuotinen heinäkasvilaidun (rehukoodi 06001)**ARTTURI® reh anal sien keskiar o osina 2010 2012 tehd istä l om säilöreh ista (n 1480)**ARTTURI®-rehuanalyysien keskiarvo vuosina 2010-2012 tehdyistä luomusäilörehuista (n=1480)

Kasvien nopea kehitys johtaa rehuarvon laskuun kasvun edetessä• Näkyi selvästi lähes kaikissa näytesarjoissa, joissa seurattiin y y j j

saman kasvuston kehitystä

Laidunkasvustojen rehuarvot( 23 li k ii i l id t t t ä tt t l k t)(n=23 eli mukana viimeisen ennen laidunnusta otetun näytteen tulokset)

ME = muuntokelpoinen energia (lasketaan: 0.016 * D-arvo)OIV = Ohutsuolesta imeytyvä valkuainen)OIV Ohutsuolesta imeytyvä valkuainen)PVT = Pötsin valkuaistase (tavoitearvo 0 koko rehuannoksessa)

Keski-arvo

Keski-hajonta Minimi Maksimi Laidun*

ME, MJ/kg ka 10.8 0.47 9.8 11.4 11.4OIV, g/kg ka 91 8.0 78 108 95PVT g/kg ka 49 32 6 -4 125 41PVT, g/kg ka 49 32.6 -4 125 41

*Rehutaulukoiden (www.mtt.fi/rehutaulukot) monivuotinen heinäkasvilaidun (rehukoodi 06001)

Laidunkasvustojen kivennäiskoostumusj(n=23 eli mukana viimeisen ennen laidunnusta otetun näytteen tulokset)

Keski-arvo

Keski-hajonta Minimi Maksimi

VertailurehutLai-dun*

Säilö-rehu**

Kalsium (Ca) 5.5 2.78 2.0 13.2 3.8 7.2Fosfori (P) 4.0 0.73 2.5 5.4 3.5 2.6K li (K) 33 8 8 30 11 4 45 6 31 21 6Kalium (K) 33.8 8.30 11.4 45.6 31 21.6

*Rehutaulukoiden (www.mtt.fi/rehutaulukot) monivuotinen heinäkasvilaidun (rehukoodi 06001)**ARTTURI®-rehuanalyysien keskiarvo vuosina 2010-2012 tehdyistä luomusäilörehuista (n=1480)ARTTURI® rehuanalyysien keskiarvo vuosina 2010 2012 tehdyistä luomusäilörehuista (n 1480)

Tyypillisiä havaintojayyp j

• Lohkojen ravinnetila vaikutti olleen hyvä• Lohkoja oli pääsääntöisesti laidunnettu aikaisempina vuosina• Lohkoja oli pääsääntöisesti laidunnettu aikaisempina vuosina• Karjanlantaa käytettiin yleisesi kasvustojen perustamisen yhteydessä

(yksivuotisten nurmien etuna myös lannanlevitysmahdollisuus perustamisen yhteydessä)perustamisen yhteydessä)

• Hyvä ravinnetila näkyi rehuanalyyseissä• Typpi nosti näytteiden raakavalkuais- ja PVT-pitoisuuksiaypp y j p• Kaliumpitoisuus oli näytteissä myös varsin korkea

• Laidunkasvustot olivat erittäin ”tuoreita” eli niiden kuiva-i it i li t lainepitoisuus oli matala• On haaste, jos kasvustosta tehdään säilörehua

• Runsas puristenesteen muodostuminenp• Virhekäymisten riski – muurahaishappopohjainen säilöntäaine

parantaa käymislaatua märissä rehuissa• Tuoresadon perusteella kuiva-ainesato tulee helposti yliarvioituaTuoresadon perusteella kuiva-ainesato tulee helposti yliarvioitua

LaidunhalvausLaidunhalvaus

• Laidunhalvaus johtuu magnesiumin puutteesta• Laidunhalvaus johtuu magnesiumin puutteesta• Korkea kaliumpitoisuus rehussa voi häiritä magnesiumin

imeytymistäy y• Magnesiumpitoinen kivennäinen laitumella voi olla eduksi

• Laidunhalvauksia ei raportoitu tässä aineistossa• Ilmeisesti havaitut pitoisuudet (keskimäärin 34 g/kg ka) eivät olleet

haitallisen korkeitahaitallisen korkeita

Syyslaidunnus yksivuotisten vahvuusSyyslaidunnus yksivuotisten vahvuus

• Täydentää monivuotisten laidunten kasvukäyrää• Täydentää monivuotisten laidunten kasvukäyrää• Myöhäinen laidunnus ei huononna talvehtimista• Tallausvauriot märissä olosuhteissa pienempi ongelma kuinTallausvauriot märissä olosuhteissa pienempi ongelma kuin

monivuotisissa nurmissa

18.12.2013

Lähde: Perttu Virkajärvi ym. MTT / Maaninka

Lehmien sorkat rikkovat laitumen pinnan helposti erityisesti k lk ä lillä j tt ik ll j li ä h j k ik llkulkuväylillä, juottopaikalla ja lisärehun jakopaikalla-Tallausvauriot yksivuotisilla pienempi ongelma kuin monivuotisissa nurmissa

Kuva Pelsolta: Arja Seppälä

Kasvustojen hallinta kesän eri aikoinaKasvustojen hallinta kesän eri aikoina

• Perustus tyypillisesti toukokuun loppupuolella• Joissain tapauksissa melko myöhäänkin lähempänä kesäkuun loppua• Tällöin voidaan tehokkaasti torjua kestorikkakasveja, mutta sadontuotto

jää luonnollisesti vähäisemmäksi menetetyn alkukesän kasvukauden takiaj y

• Yksivuotisista laitumia pystytään usein laiduntamaan useita kertoja kesässä• Syötön ajoitukseen vaikuttaa kasvustojen kypsyminen ja eläinten

laidunrehun tarve

• Usein laidunnus on tehokkainta, jos laitumen annetaan välillä , jtoipua ja kasvusto laidunnetaan uudestaan sen ehdittyä kasvaa uudestaanM t i k t j l t ttii i l id ki ill• Muutamien kasvustojen laatua seurattiin eri laidunkierroilla• Vain yksi näyte laidunkiertoa kohti juuri ennen laidunusta• Kasvustot 2, 6, 7,10, 11 ja 14Kasvustot 2, 6, 7,10, 11 ja 14

Laidunkasvuston massa eri laidunnuskierroissa• Systemaattisia suuntauksia ei ollut havaittavissa –y

kasvustojen väliset erot suuria7000

5000

6000

kg/ha)

2

3000

4000

nesato (

6

7

1000

2000

Kuiva‐ai

10

11

0

1000

0 1 2 3

K

14

Laidunkierto

Laidunkasvuston D-arvo eri laidunnuskierroissa• Systemaattisia suuntauksia ei ollut havaittavissay

720

680

700

 ka) 2

660

680

vo (g/kg

6

7

620

640

D‐arv

10

11

6000 1 2 3

14

Laidunkierto

Monilla seoksilla hyvä jälkikasvukyky

• Kasvuston koostumus voi vaihdella melko paljonkin eri laidunkierroilla johtuen eroista jälkikasvukyvyssä

• Tyypilliset vallitsevat kasvilajit: • 1. sadossa viljat

2 d i t t lk k it• 2. sadossa virnat, muut palkokasvit• 3. sadossa raiheinä 19.9.2013 Kasvusto 11

Kuva: ©ProAgria Ulla-Maija Leskinen

Raiheinillä erityisen hyvä jälkikasvukyky

Viljelijät: ”Valitsin yksivuotisen laitumen, koska…” lkm

Saadaan ajoitettua laidunnettavaa kasvustoa keskikesään, kun monivuotisten laidunten sadontuottokyky laskee 4S d l til l id ilj l ki t il t i 3Saadaan luomutilan laidunviljelykiertoon apilaton vuosi 3Tapa uudistaa laidun niin että myös uudistusvuonna voidaan laiduntaa 2Pystytään torjumaan kestorikkakasveja laidunlohkolta 2Pystytään torjumaan kestorikkakasveja laidunlohkolta 2Saadaan suurempi sato kuin monivuotisesta laitumesta 2Hyvä tuotantovaikutus eläimiin 2Estetään monivuotisten laitumien tallautuminen syksyllä 2Voidaan korjata säilörehuksi, jos laidunta on riittävästi 1Tarjoaa ravintoa luonnon eläimille (kyyhkyset ja kurjet) 1Tarjoaa ravintoa luonnon eläimille (kyyhkyset ja kurjet) 1Lisää laidunkasvilajien määrää 1Halutaan luomutilalle apilatonta säilörehua / laidunta syötettäväksi 1Parantaa maan rakennetta 1Mahdollistaa nurmen perustamisen kuivanakin kesänä 1Typpilannoitusvaikutus kun mukana palkokasveja 1Typpilannoitusvaikutus, kun mukana palkokasveja 1

HaasteitaHaasteita

• Kasvustojen varsin nopea vanheneminen• Kasvustojen varsin nopea vanheneminen• Kasvustojen korjuu säilörehuksi, jos liikaa laidunmassaa

• Tallautuminen• Kaistasyöttö vähentää

• Korkea valkuaispitoisuus• Johtaa huonoon typen hyväksikäyttöön

• Korkea kaliumpitoisuus• Laidunhalvausriski kasvaa• Laidunhalvausriski kasvaa

• Puhaltumisriski

Yksivuotiset rikat voivat olla merkittävä ongelmaYksivuotiset rikat voivat olla merkittävä ongelma

• Eräs peruste yksivuotisten laidunten käyttöön on kestorikakasvien, erityisesti juolavehnän, torjunta

• Yksivuotiset rikkakasvit voivat kuitenkin olla iso ongelma• Jauhosavikka (Chenopodium album)• Jauhosavikka (Chenopodium album)• Pillike (Galeopsis spp.)

• Tehokas keino rikkakasvien hävitykseen on puhdistusniitto, y pjoka oli useilla tiloilla käytössä

Puhaltuminen riskinä apilaruokinnoillaPöt i ä d t t kä i k t ( t i hiilidi k idi)• Pötsissä muodostuvat käymiskaasut (metaani, hiilidioksidi) takertuvat limamaiseen pötsinsisältöön eivätkä pääse erottumaan ja poistumaan röyhtäilyinäj p y y• Pötsin sisällön vaahtoutumisen aiheuttaa saponiini• Voi johtaa eläimen kuolemaan tukehtumalla

Kl i i kki• Klassinen esimerkki:• Syysodelma jossa runsaasti apilaa, hallayön jälkeen nälkäiset lehmät

lasketaan aamulla laitumelle

• Säilörehuruokinnassa puhaltumiset eivät ongelmana• Kasvilajikohtainen ominaisuus

• Puhaltumista aiheuttavat puna-apila, valkoapila, sinimailanen• Tanniinipitoinen keltamaite ei puhalluta ja sitä on käytetty seoksissa

puna-apilan kanssa suojaamaan puhaltumisilta• Toisaalta tanniinit voivat huonontaa sulavuutta (erityisesti valkuainen) ja

vähentää syöntiä• Joissain tapauksissa puhaltumisia havaittu myös yksivuotisia raiheiniäJoissain tapauksissa puhaltumisia havaittu myös yksivuotisia raiheiniä

syötettäessä

Palkokasvien osuus kasvustoissa vaihteli runsaasti

• Yhteyttä palkokasvien ja kasvuston Ca pitoisuuden välillä ei• Yhteyttä palkokasvien ja kasvuston Ca-pitoisuuden välillä ei havaittu

• Nurmen apilapitoisuus mahdollista arvioida Ca-pitoisuudestap p p• https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/Artturi/Artturikirjasto/Laskurit/Apilan_osuus_Ca_pitoisuudesta

80

%)

50

60

70

repainosta (

y = 3.02x + 11.0R² = 0.123

30

40

50

osuu

s  tu

or

0

10

20

Palkokasvien

 

00 2 4 6 8 10 12 14

P

Ca‐pitoisuus (g/kg ka)

Onnistumisen eväitä:Onnistumisen eväitä:

• Kasvuston kasvukyvyn ja laidunnuspaineen hallinta• Kasvuston kasvukyvyn ja laidunnuspaineen hallinta• Puhdistusniitoilla rikkakasvit kuriin• Lohkon peruskunnostus vesitalous kuntoonLohkon peruskunnostus, vesitalous kuntoon

Kuva: ©ProAgria Jessika Eklund

Kevyt sähköaita riittää rajaamaan

öt ttä ää lsyötettävää alaa kaistoiksi lohkon

sisällä

8.7.2013 Kasvusto 9 Kuva: ©ProAgria Ulla Turunen

sisälläKaura Roope 100, ruisvirna

Savene 20, rehuvirna Ebena 20, italianraiheinä Meroa 20

Jatkosuunnitelmat• Maataloustieteen Päivät 2014

• Aiheen esittely posterin muodossa Maataloustieteen Päivillä Viikissä 8.-9 1 20149.1.2014

• Pitkä artikkeli saatavissa Maataloustieteen Päivien jälkeen osoitteessa www.smts.fi

• Artikkeli ammattilehteen• Luomulehti 1/2014• Maito ja Me tavoitteena keväällä 2014• Maito ja Me tavoitteena keväällä 2014

• Aineistoa kannattaa hyödyntää myös alueellisessa mediassa, esityksissä ym. – se on vapaasti käytettävissäy y p y• Muistakaa mainita Lutune-hanke ja mukana olleet organisaatiot

• Aiheen työstäminen yhdessä mukana olleiden viljelijöiden kkanssa

Myös Pellot tuottamaan –hankkeessa seurattiin yksi-vuotisia ruisvirna-italianraiheinä-kauralaitumia

• http://issuu com/proagriapk/docs/pt loppujulkaisu web• http://issuu.com/proagriapk/docs/pt_loppujulkaisu_web

Maistuisvarmaan

ll ki sullekin

18.9.2013 Kasvusto 10 Kuva: ©ProAgria Ulla-Maija LeskinenKiitokset

tilakumppaneille Kaura Veli 200, herne Kleopatra 60, ruokonata Kora 10, timotei Tenho 10,

puna-apila Bjursele 5, valkoapila Sonja 4, raiheinä Riikka 10

tilakumppaneille ja MMM:lle!