LOIMAAN IHME - Etusivu · myyjäksi tuli myös Valmet, Kaskiluoto sa noo. Tänään firma on alansa...
Transcript of LOIMAAN IHME - Etusivu · myyjäksi tuli myös Valmet, Kaskiluoto sa noo. Tänään firma on alansa...
LOIMAAN KYliÄS Vlh./tO,•t• Y\14"0 1lff•" fft'f'o ly•lh1et1 k•l'ltlttl 161moo1ehte11 l<i•vetlo, ll!lwtt• .. pyttyftyt _._ ..... _,, "·· polol'li-0 •uoluvo I• pctllkli:I klet.Sy,yl ffiylntlffllbUI hl"effe MHlo11\tlkfe"'kYl'l'l""•"•"1Vho11".., ,ronltaft mo,li:o" loln.oo, Yaikka tokaojl1t11 .. , kelm.,. YOWOO" toi- bl11fl-1t,
N:,t hlliftlffl kon•,alouoo" 0ft 110 ty..,_,teklll• t- rukuto n111to11 toot-11 Mclolln,.o,.�ln rnylntimlln S-tGft twvll'I, lliko..,ow-.to 011 k1o1w,I •}'1t-ymlll-•• •iJff•u•. Alko"tofMn ,.,. - kytlhop811 ..
OV.VI
......
•
.....
... , ...
Melko tarkalleen 50 vuotta sitten Apu kertoi T. Syväsen Konepajan suurtilauksesta.
LOIMAAN IHME Menestys. Alussa oli vain loimaalainen kyläseppä, joka
kengitti hevosia. Hän halusi laajentaa, mutta hänet naurettiin pankista. Tänään entinen T. Syväsen Konepaja, nykynimeltään Lännen Tractors, tuottaa monitoimikoneita ympäri maailmaa.
TEKSTI JORMA LEHTOLA, KUVAT KARI KAJPAJNEN JA VEIIU<O HULKKO
Toukokuinen maanantai 1966 valkenikirkkaana johtaja Teuvo Syväselle. Sinä päivänä T. Syväsen Konepaja luovutti TVH:lle ensimmäisen erän mittavasta Wa
uksesta, johon kuului 125 traktorin etukuormaajaa, 125 kaivuria, 50 kaivurikuormainyhdistelmää ja 50 katuhaijaa. Tilauksen yhteissumma oli yli 3,5 miljoonaa mai·kkaa (noin 6 miljoonaa euroa nykyrahassa.)
Paikalla olleen Apu-lehden mukaan kättelyjonossa oli "Tie- ja Vesirakennuslaitoksen pääjohtajaa, Hankkijan vuorineuvosta, insinööriä ja ruuvaria,julkista sanaa, lehtikuvaajaa''.
Kaikki tiesivät, että kaupan taustallahäämötti itsensä Maailmanpankin myöntämä laina. Sen saamiseksi Syväsen oli pitänyt
20IAPU
läpäistä, paitsi kova kansainvälinen tarjouskilpailu, kova kilvoittelu yrittäjänä Suomessa.
ELÄKELÄINEN KALLE KASKILUOTO seisoo loimaalaisen pellon pientareella. Taivaalta tipahtelee pisai·oita kuin muistoja.
Tässä on seppä Syväsen toinen paja 1950-luvun alusta, nyt jonkun yksityisen varastona. Viereisellä niityllä, ajan jo aikaa nielemänä, oli alkuperäinen kengityspajaja pellon toisessa päässä Syväsen kotitalo.
- Uudisrakennus oli vuokramaalla. Syvänen maksoi neljä työpäivää vuodessa taloon töitä vuokrana tontista, mutta rakennus oli oma, Kaskiluoto sanoo.
Teuvo Syvänen oli 1950-luvun alussa pahainen nuori kyläseppä,joka kengitti hevo-
sia Loimaan Piltolassa. Pieni oli paja, neljä kertaa neljä metriä, kaksi korkea, eikä sen tuotolla saanut edes vuokraa maksettua.
Syvänen oli pienviljelijän poika Kurkijoelta, läheltä Laatokkaa. Sota heitti perheen toimaalle,ja sinne hän valtakuntansa perusti. Hän kävi neljän kuukauden kurssin Ypäjän maatalousseppäkoulussa, mutta eivät tahtoneet Loimaan juurevat isäntämiehet luottaa nuoren miehen taitoihin.
SYVÄNEN PÄÄTTI RAKENTAA KONEPAJAN. Hän haki paikallisesta rahalaitoksesta 150 000 vanhan markan (260 000 euroa) lainaa. Kolme vauraan tilan isäntää ryhtyi takaajiksi, mutta pankki teki tenän: tyhjä mies, emme vaaranna takaajia.
I<un kolmas pankki lopulta heltyi, ei ta-
kaajia sen koommin tarvittu. T. Syväsen Konepaja nousi siivilleen ja James-maanrakennuskoneet koko kansan huulille.
Avo-oja-aurat, lumilingot ja traktoritn etukuormaimet kasvoivat 1960-luvul.la kaivureiksi ja 1980-luvulla runko-ohjatuiksi pyöräkuormainkaivu-
kynimeltään Lännen Tractors, ja pankinjohtajaa ei muista enää kukaan.
KASKILUOTO ALOITTI OPPIPOIKANA Syväsen konepajalla 1957. Hän oli 15-vuotias, ja jo koululaisena Syväsen lumoissa.
reiksi, lajissaan maailman ensimmäisiksi.
-Hän sai hyvät myyjät,ensin SMK (Suomen Maanviljelijäin Kauppa), sitten Hankkija. Hankkijalla oli 1950- ja 1960-lu
Kun kolmas pankki lopulta heltyi,
- Koulussa minulla olisuora näköyhteys pajan pihalle. Opettajani mukaan pää oli kääntynyt 90 astetta väärään suuntaan, joten hän siirrätti minut pihan puolelle, mutta se-
ei takaajia sen koommin tarvittu.
vulla melkein joka kylässä konttori. 1969 myyjäksi tuli myös Valmet, Kaskiluoto sanoo.
Tänään firma on alansa suurimpia, ny-
kään ei auttanut. Kyllä minä vain töihin menin, Kaskiluoto sanoo.
Alussa he olivat pajalla kaksistaan. Syvänen kengitti vielä hevosia, mutta samalla tehtiin jo traktorin kitkaketjuja sekä itse ke-
2$ z
Kalle Kaskiluoto oli todistamassa, kun
T. Syväsen konepajanJames-traktorit aloittivat voittokulkunsa
1960-luvulla.
hiteltyjä, 250-kiloisia avoaoja-auroja kymmenen satseissa.
- Rytmi oli sellainen, että viikolla kasattiin oja-aurat, lauantaina nostettiin paririviin pajan sisälle, otettiin kannuruisku ja maalattiin ne sinisiksi. Sitten pudotettiin alaspäin, maalattiin päältä,ja maanantaina ne olivat valmiita lähtemään maakuntaan. Paja oli aika sininen sekä sisältä että ulkoa, eikä kukaan tuntenut mitään kasvo- tai kuulosuojaimia, Kaskiluoto muistelee.
Lumilingon idea syntyi, kun meijerit rupesivat saamaan hevosten tilalle autoja ja traktorimiehiä,ja talvi tuotti ongelmia. Ensimmäisten !inkojen siivet poltettiin kaasulla vanhoista säiliöistä, koska levyntaivu-tuslaitetta ei ollut. ►
APU l 21
KASKILUODOLLA ON YHÄ TALLESSA mustakantinen vihko, johon hän merkkasi työtunnit, veti viivan alle ja Syvänen maksoi viikko kerrallaan, 50 markkaa tunti - "bensalitran hinta".
- Laitteita ei ollut paljon. Porakoneellatehtiin oja-auran teränaluset, rautasahalla katkottiin tavaraa. Armeijasta palattuani 1962 maatilakuormaaja oli jo kovassa vauh
VUODEN 1966 SUURTILAUS TVH:LTA oli Syväselle selkeä käännekohta. Kaskiluotoa hämmästyttää vieläkin, miten "pienellä referenssillä'' se tuli - aiempien konetilausten määrä oli melko pieni.
Mutta komea paraati siitä syntyi, kun viimeiset luovutettiin vuoden 1966 lopulla.
- 55 konetta ajettiin tehtaalta Loimaankeskustaan ja lastattiin vaunuihin. Siitä tu
dissa, ja sitä myytiin ympäri Suomea.
Kesällä 1960 Syvänen oli ostanut Hirvikoskelta Ilmaristen kylästä vanhan, jo lopettaneen vaneritehtaan. Sinne siirtyi pajan vaatimaton kone
li 650 metriä pitkä juna, joka vei ne yhtenä letkana Tampereelle. Siellä ne jaettiin tiemesta.ripiireille ympäri Suomea.
Henkilökunta suureni, kun joka nippeli ja nappeli sorvattiin itse.
Kauppa nosti Syväsen mainosarvoa, ja henkilökunta suureni, kun 'Joka
nippeli ja nappeli sorvattiin itse". Sylintereitä ja laakeriholkkeja ei siihen aikaan tilattu komponenttivalmistajilta.
kanta, ja henkilökunta alkoi lisääntyä. Syvänen oli tolkun mies, jämpti ja suo
rasanainen. Tarina kertoo, että hän tarkkana miehenä saattoi ojentaakaivuria testaavaa ostajaa: "Älä sie riko miun asvalttia!"
- Hän oli aika hyvä sanomaan, kärkevästikin. Hän hoiti itse melkein loppuun saakka markkinoinnin ja kaupankäynnin Hankkijalle ja Valmetille, Kaskiluoto sanoo.
- Hän ei ollut sellainen seppä.joka ei puhu eikä pukahda. Hän oli aivan liikemies, vahvistaa Ulla Kaskiluoto, joka hänkin työskenteli 27 vuotta yrityksessä.
22IAPU
VAIVIHKAA SYVÄNEN ALKOI kansainvälistyä. 1970-luvun lopulla kaivureita lähti - tunnetun Massey Fergusonin tuotemerkin alla -Norjaan ja Ruotsiin, Valtran tuotemerkillä aina Irakiin asti. Keski-Eurooppaa halkovat "santa-autot" käänsivät päitä ja junat puksuttivat Venäjän läpi.
- Venäjän aroilla, kun vauhti hiljeni pitkissä ylämäissä, kyytiin hyppi "asentajia",
Teuvo Syvänen nousi hevosenkengittäjästä vientiyrityksen Johtajaksi.
jotka ottivat kaikki kiiltävät osat, akutja jopa. öljyt moottoreista. Osat jouduttiin laittamaan tukevaa.n puulaatikkoon ja hitsaamaan kiinni etukuormaajan ka.uhaan. Syvänen suunnitteli Irakiin omaa kokoonpanotehdasta., mutta sitten ne pistivät siellä piiput vastakkain Iranin kanssa.
Muutenkin asiat muuttuivat yllättäen. - Vuonna 1984 torilta alkoi kuulua, että
Syvänen aiotaan myydä. Kukaan ei sitä uskonut, mutta yksi aamu näyttelyhallissa. Syvänen konkreettisesti luovutti avaimet Mancon-yhtiön edustajalle ja sanoi, että pajalla. on nyt sitten uusi omistaja. Siinä oli aika hiljaista porukkaa. Syvänen oli silloin 58-vuotia.s, Kaskiluoto muistaa.
Kauan ei Syvänenkään enää jaksanut.- Lehdessä oli, että huomenna. täyttää 60
vuotta teollisuusneuvos Teuvo Syvänen. Seurnavana päivänä lehdessä oli sama kuva, että eilen kuoli, Ulla Kaskiluoto muistaa.
Mancon myi yrityksen pian Lännen sokeritehtaille Säkylään. Sielläkin oli ollut konepaja 1950-luvun lopulta lähtien. Syntyi Lännen Tehtaat,joka alkoi synkronoida konema.llejaan.
LÄNNEN TRACTORSIN TOIMITUSJOHTAJA Timo Huttunenja Loimaan tehtaan johtaja Jouko Paalanen kiipeävät lumia.uralla varustettuun 8600i-mallin monitoimikoneeseen hallissa. - Kotkan kaupungille lähtevä "peruskone", 110 kilowattia tehoa.
Tähän on tultu. Kone on hirmuinen, eikä edes malleista. suurin. Tuotantotilaa on se kaksi hehtaaria, minkä Syvänen hankki, mutta konekanta vallan muuta.
Tuolla on kaksi massiivista vesirakennuskonetta, "Watermasteria", lähdössä ►
TV H:n suurtllaus vuonna 1966 oli käänteentekevä Teuvo Syväsen määrätietoiselle yritykselle.
Itse kehitellyt avo• oja-aurat olivat Syväsen pajan ensimmäisiä teknisiä Innovaatioita.
Syväsen ensimmäi
nen paja Loimaan
Piltolassa 1952 ei
ollut koolla pilattu,
mutta kyläsepän
töillä siunattu.
Kutsu sinulle Avun lukija
Tervetuloa Veikkausliigan otteluun HJK-RoPS
Apu tarjoaa lukijoilleen ilmaiseksi pääsyliput Veikkausliigan otteluun HJK-RoPS,
sunnuntaina 12.6.2016 alkaen klo 13:30
Sonera Stadium, Urheilukatu 5, 00250 Helsinki.
Ilmoittaudu mukaan osoitteessa:
www.apu.fi/ ottelu Ilmoittautumisen vahvistusviesti toimii
sisäänpääsylippuna tapahtumaan. Voit ilmoittaa mukaan itsesi lisäksi viisi (5) henkilöä.
Toimi nopeasti, lippuja on rajoitetusti!
lämpimiin maihin, toinen Sambiaan, toinen Vietnamin jokirannoille. 98 prosenttia näistä matalien vesien monitoimikoneista menee vientiin, mutta on niitä Talvivaaran vuotavilla patoaltaillakin nähty.
Viimeisen vuoden aikana vesimestareita on mennyt kymmenellä miljoonalla eurolla Afrikkaan - Tansaniaan, Egyptiin, Ghanaan, Algeriaan, Etelä-Afrikkaan.
- Vesireitit ovat nousseet arvoon arvaamattomaan. Siellä on heijastumia Kiinastakin: kun Ghanaan tilattiin kolme konetta, urakoitsija on kiinalainen. Intia on toinen merkittävä markkina-alue: paljon suurkaupunkeja kanavien varressa, ja vesireittien toimivuus on tärkeä, Huttunen sanoo.
TIMO HUTTUNEN SYNTYI samana vuonna,jolJoin Syvänen TVH-kaupoillaan avasi ovet menestykseen. Nyt hän "maatilan poikana" jatkaa työtä Lännen Tractorsin pääomistajana.
- Jos Syvänen kirosi sitä, ettei ole käynytkouluja, niin minä olen diplomi-insinööri ja juristi, Huttunen naurahtaa.
Huttusen johdolla yritys vuonna 2004 ir-
Lännen Tractorsin toimitusjohtaja Timo Huttunen (ylh.) Ja Loimaan tehtaan johtaja Jouko Paalanen ovat nostaneet vanhan konepajan aivan uuteen kokoluokkaan.
tautui Lännen pörssiyhtiöstä yksityiseen omistukseen, kun Lännen tehtaat päätti keskittyä eineksiin.
Tänään kuuden yhtiön konsernin liikevaihto on 50 miljoonaa euroa, josta Tractors takoo puolet. Töissä on 160 ihmistä, valtaosa Loimaalla. Suunta on selkeästi maailmalle.
- Vuonna 2004 liikevaihto oli 15 miljoonaa ja suurin osa tuli Suomesta. Nyt Suomesta tulee saman ver-
KYLLÄ KÄÄNTYISI KYLÄSEPPÄ SYVÄSEN pää, jos tämän touhun näkisi.
Syväsen mekaanisemmasta maailmasta on kallistuttu kohti tietotekniikkaohjattuja värkkejä. Eläköityvien hitsareiden tilalle tulee nuoria operaattoreita, jotka ohjaavat robotteja. Traktorien runko-ohjaamokin on jo täynnä sähköä ja tietokoneita- "edes ohjauspyörä ei enää ole samanlainen", saa Kalle Kaskiluoto todeta.
Samaan aikaan erilliset ran, mutta se on liikevaihdosta enää vajaa kolmannes. Tuotteita viedään 72 maahan, Huttunen toteaa.
Traktorimaisesta nimestään huolimatta yri
Eläköityvien hitsareiden tilalle
tulee nuoria operaattoreita.
koneet yhdistyvät monitoimikoneiksi, joilla tähdätään vaikkapa kwmallisen perusinfran markkinoille.
- Meillä on valtava kou
tys ei nojaa maatalouteen. Sen lujaa ydinaluetta ovat maarakennus- ja ympäristökoneet.
- Meillä on konsernissa kolme taistelulinjaa. Yksi on Lännen monitoimikone, Ruotsissa l<linteistöh.uollon monitoimikone Lundberg ja kolmantena vedessä toimiva Watermaster.
lutustyö saada julkinen sektori ymmärtämään, ettei tarvita neljää konetta riviin seisomaan, kun voi tehdä kaiken yhdellä koneella. Kuntien kulut ovat keskimäärin 6 000 ew·oa per asukas. Ympäristö ja katujen ylläpito ovat kolmanneksi suurin kuluerä. Siinä on valtavat säästöpotentiaalit.
Ympäristökuorman keventäminen on osa
Lännen Tractors
• Teuvo Syväsen vuonna 1952 pajana perustama yritys, josta tuli T. Syväsen Konepaja, sittemmin Syväte, LännenEnglneering ja vuodesta2004 Lännen Tractors.• Osa Lännen MCE-ryhmää, johon kuuluvat lisäksi suomalaiset Lännen MCE Oy ja
Aquamec Oy, ruotsalaiset Lundberg Hymas AB ja Lännen Tractors AB sekä osakkuusyhtiönä HVL Maskin AB. • Konsernin liikevaihtonoin 50 miljoonaa euroa, siltä puolet LännenTractorsin.• Työntekijöitä noin160, pääosin Loimaalla.
yrityksen filosofiaa. Vuoden alussa Loimaan tehdas siirtyi biolämpöön. Uusiutuva kotimaan energia vähentää hiilidioksidia vuosittain 500 000 kiloa eli 120-130 henkilöauton verran.
- Heinäkuussa valaistuksessa siirrytäänledeihin. Se vähentää hiilidioksidia 50 000 kiloa lisää vuodessa, Huttunen sanoo.
JOS YRITYS ON VUOSIEN VARRELLA liikkunut leveällä rintamalla, niin tänään se kesl<lttyy selkeämmin ydinosaamiseensa. Ja kakovan Suomen talouden keskellä Loimaan tehdas elää täystyöllisyyttä.
- Niin kauan kuin on yhteiskunnallekriittistä infrastruktuuria, kuten rataverkot ja sähköverkosto, joiden kanssa ei ole hirveästi leikkimistä, tämä ala ei ole niin suhdanneherkkä, Huttunen sanoo.
- On ollut kovempia ja parempia aikoja,mutta idea on seisoa useammalla tuki jalalla, monella markkinalla ja monen tuoteryhmän kanssa. Kun olet kalastamassa useilla vesillä ja on paljon vieheitä, niin aina jonnekin nappaa. Ei olla yhden veneen tai vieheen varassa.
Varastoon koneita ei tehdä, koska ne pääosin räätälöidään asiakkaalle. Koneiden lisäksi tehtaan uumenista löytyy 15 000 varaosanimikettä.
VIISIKYMMENTÄ VUOTTA JA KAKSI päivää työskenneltyään Kalle Kaskiluoto jäi varastopäällikkönä eläkkeelle vuonna 2007. Hän on seurannut aitiosta yhteiskunnan kehitystä hevosen kengityksestä maatalouden mekanisoitumiseen, liiketoiminnan kansainvälistymiseen ja robottiaikakauteen.
Kun Apu-lehti 50 vuotta sitten kysyi Syväseltä itseltään, mikä on yrityksen menestyksen salaisuus, Syvänen vastasi:
"Se, että en osaa laskea. Mies, joka on käynyt vain kansakoulun, ei osaa laskea vaikeita laskuja. Jos olisin opiskellut insinööriksi tai ekonomiksi niin, että olisin pystynyt tekemään tarkkoja laskelmia etukäteen, en olisi ikinä lähtenyt tällaiseen riskiin."
Näin pienestä se on joskus kiinni.•
APUl25