Lehti nro 1/2006
Transcript of Lehti nro 1/2006
1/2006
Kytkentöjä jakatkaisuja
CDT- suurkulutuksen mittari
Tulospalkkion pyörät eivät pyöri
Veturimiespilkit 2006
Kilpailuavaikka
väkisin
2 Veturimies 1/2006
Pääkirjoitus
Helsingissä 6. päivänä maaliskuuta 2006
Rautateiden tavaraliikenne avataan myös Suomes-sa kilpailulle vuoden 2007 alusta EU:n lainsäädän-nön vaatimalla tavalla. Kun kilpailun mahdollista-vaa lainsäädäntöä valmisteltiin, niin yleisesti arvi-oitiin, ettei Suomen rataverkolle olisi suuremmassamäärin rynnimässä VR:lle haastajia. Suomen rauta-tieverkko on maantieteellisesti erillään muusta EU –Euroopasta ja meillä on historiallisista syistä euroop-palaisesta standardista poikkeava raideleveys. Tun-nettua on, että Venäjän, Suomen ja Baltian rautatiettoimivat samalla raideleveydellä. Kilpailun avaami-nen rautateiden tavaraliikenteessä ei koske Suomenja Venäjän välistä liikennettä, jota määrittää Venä-jän ja Suomen valtioiden välinen rautatieliikenne-sopimus.
Yhdessä EU:n jäsenmaassa rautatieyrityksellemyönnetty toimilupa on voimassa kaikissa EU:n jä-senmaissa. EU:n lainsäädännön mukaan rautateidentavaraliikenteen kilpailun avaaminen merkitsee sitä,että yhdessä jäsenmaassa toimintaoikeudetomaavalle rautatieyritykselle on mahdollistettavaoperointi myös toisessa jäsenmaassa. EU:n rauta-tietiedirektiivit sekä näille perustuva Suomenrautatielaki edellyttävät toimiluvan saamisenehtoina, että rautatieyritys täyttää rautatietekniikkaa,junaturvallisuutta ja ammatillisia pätevyysvaatimuk-sia sekä taloudellisia toimintaedellytyksiä koskevatedellytykset. Rautatieyrityksen on Suomen rautatie-lain mukaan järjestettävä korkea turvallisuustasotarjoamissaan palveluissa henkilöstönsä, liikkuvankalustonsa ja organisaationsa osalta. Voidakseen
Virolaisyhtiö pyrkii Suomenrataverkolle
toimia toisessa EU:n jäsenmaassa on rautatie-yrityksellä oltava toimiluvan lisäksi myös turval-lisuustodistus. Suomessa turvallisuustodistuksenmyöntää Ratahallintokeskus.
Viroon rekisteröity ja siellä toimiluvan omaavarautatieyritys nimeltään AS Spacecom on jättänytäskettäin Ratahallintokeskukseen turvallisuus-todistushakemuksen. Yritys toimii tavaraliikentees-sä Baltian maiden rautatieverkoilla sekä Venäjän jaBaltian välisessä transitoliikenteessä. Yritys hoitaamuun muassa öljykuljetuksia. Nyt Suomen viran-omaisten on perusteellisesti ja vastuullisesti selvi-tettävä, onko yrityksen Virossa vuonna 1993 saamatoimilupa riittävä EU:n ja Suomen rautatie-lainsäädännön kannalta.
Tässä yhteydessä on kiinnitettävä huomiota myössiihen, mikä on Viron ja muiden Baltian maidenrautatielainsäädännön ja –turvallisuuden taso. OnkoEU:n rautatielainsäädäntö pantu täytäntöön Baltias-sa siten, että direktiivien vaatima korkea turvalli-suustaso myös käytännössä toteutuu? Eräänä EU:nlainsäätämistyön johtavana periaatteena on, ettäkoko EU:n alueen lainsäädäntö korotetaan direk-tiivien säätelemälle vähimmäistasolle. On vakavastiselvitettävä, täyttääkö esimerkiksi Viron rautatie-lainsäädäntö EU:n lainsäädännön edellyttämät kor-kean turvallisuustason vaatimukset. Jos näin ei ole,virolaiselle hakijalle ei pidä automaattisesti myön-tää toimintaoikeuksia Suomen rataverkolle rautatie-kilpailun vapauttamisen ideologian nimissä.
Veturimies 1/2006 3
Päätoimittaja: Timo Tanner
puh: 09-5760 3702,
Toimitusneuvosto: Risto Elonen, Timo
Tanner ja Markku Vauhkonen
Toimittaja:
Markku Vauhkonen
GSM 044- 2703 585
fax 09 5760 3737
Kesäkatu 6, 76100 Pieksämäki
Tilaushinta vsk. 10 euroa
Ilmoitushinnat 2006:
1/1 sivua 250 euroa
1/2 sivua 170 euroa
pienemmät ilmoitukset, lisäväri ja
4-väri sopimuksen mukaan.
ISSN 0355-8207.
Turenki - Kirjapaino Jaarli Oy
Julkaisija Veturimiesten liitto
Toimitus: John Stenbergin ranta 6, 00530 Helsinki puh. 09-5760 3700
Liiton ajankohtaista
2 Pääkirjoitus: Virolaisyhtiöpyrkii Suomen rataverkolle
4 Puheenjohtajan palsta:Kilpailua vaikka väkisin
6 Hallituksen kokouksia
10 Pääsihteerin päivyri:Rautateiden henkilöliiken-teen kilpailuttaminenEU:n valinkauhassa
11 Pääluottamusmies:Yhteistyö on helpompaa,kun sen saa yksin tehdä
27 Jussin Pussi:Ihmiskeskeistä tekniikkaa?
28 Nurminen:“Väärin tuotettu”sanoi tuotantopäällikkö.
31 Holopainen:LATUAliiton eläkeläisjäsenille
36 Rissanen:Siihen aikaan kun isälampun osti
37 Palomäki:Monien ikävienominaisuuksien juna
17 Perheleirin hakutietoja
38 Heimo Karttusen (1926-2002) näyttely
32 Veturimiespilkit 2006
42 VRU tapahtumia
Vapaa-aika
Alkoholista paljon asiaa. Sivut 24-26.
Kytkennät puhuttavat niin talossa kuin
liitossakin. Jopa sanomalehdissä. Enemmän
sivuilla 4, 11, 37.
Seuraava Veturimies -lehti ilmes-tyy toukokuussa. Lehteen tar-koitetun aineiston tulee ollahuhtikuun 25. mennessä toi-mittajalla.
12 Wallin:Hedelmöityshoito, seksi jakarvalakkilähetystö
13 Työpaikkakiusattujentarinoita kerätään talteen
14 Erityisvaltuutettu:DR 14 saneeraus saatiinvalmiiksi
18 Turhat työt aiheuttavatuupumusta
19 Mikä uuvuttaaveturimiehen?
22 Tapaustutkimus veturin-kuljettajien ruokailun jatyön yhdistämisestä
24 CDT – suurkulutuksenmittari
Työsuojelu
Eduskunnasta
Veturimiesten pilkkikisat olivat Turussa, Naan-
talin edustalla, sivut 32-35.
Kentältä
Dr 14 koko sarja saneerattu, sivuilla 14-15
lisää saneerauksesta.
4 Veturimies 1/2006
Liiton ajankohtaista
PUHEENJOHTAJAN PALSTA
Risto Elonen
Kilpailua vaikkaväkisin
Kuluva vuosi on viimeinen, minkä ai-
kana VR Oy:llä on yksinoikeus rataver-
kolla harjoitettavaan tavaraliiken-
teeseen. Euroopan Unionin antaman
toisen rautatiedirektiivipaketin mu-
kaan kansallinen tavaraliikenne tulee
vapauttaa kilpailulle 1.1.2007 alkaen.
EU:n pyrkimyksenä rautateitä koske-
villa toimenpiteillään on siirtää kul-
jetuksia maanteiltä rautateille, mikä on
kannatettavaa ja varmasti osittain pa-
kon sanelemaa Euroopan ylikuor-
mitetuista maanteistä johtuen. Mikäli
rautateiden tavaraliikenteellä olisi
Euroopassa Suomen luokkaa oleva
markkinaosuus kuljetettavasta koko-
naisrahdista, niin EU olisi varmasti
tyytyväinen ja kilpailunesteiden pois-
tamisen syy olisi pelkästään ideolo-
ginen, mikä osittain on myös nykyis-
ten pyrkimysten taustalla.
Suomen tilanne on näistä lähtökoh-
dista tarkasteltuna erittäin mielenkiin-
toinen. VR on kehittänyt omaa kul-
jetusjärjestelmäänsä koko ajan yhdes-
sä asiakkaidensa kanssa ja pyrkinyt
luomaan kustannustehokkaita vaihto-
ehtoja. Kilpailutilannehan on ollut erit-
täin kova muiden kuljetusmuotojen
kanssa ja sitä se on varmasti myös
jatkossa. Kuljetusvarmuus ja täsmäl-
lisyys on saatu verrattain korkealle
tasolle pitkän kehitystyön tuloksena.
Turvallisuus on ollut keskeinen osa-
alue, jota on pyritty parantamaan mo-
nin eri toimenpitein.
VR:n henkilöstö on ollut mukana
monissa projekteissa, joilla on paran-
nettu yrityksen kustannustehok-
kuutta. Nämä projektit eivät loppu-
tuloksiltaan ole aina olleet henkilös-
tön kannalta miellyttäviä. Toisaalta
kehittämishankkeisiin on sitouduttu
vahvasti ja yhdessä sovittujen suun-
taviivojen mukaan on myös toimittu.
Vuosien kehittämistyön tuloksena VR
Osakeyhtiöstä on luotu yksi Euroopan
tehokkaimpia rautatiekuljettajia, mi-
tataan sitä sitten Oy:n tuloksella, lii-
kenteen täsmällisyydellä, turvallisuu-
della tai millä mittarilla tahansa. VR ei
myöskään tämän kehittämistyönsä
aikana ole lisännyt työttömien työn-
hakijoiden joukkoa muutamia poikke-
uksia lukuun ottamatta.
Rataverkon heikkoakilpailuasemaa pahentaaromukalusto
VR tarjoaa kuljetuspalveluja sekä hen-
kilö- että tavaraliikenteessä lähes
koko rataverkolla. Suomi toiminta-
ympäristönä poikkeaa melkoisesti
rautatieliikenteen osalta monista Eu-
roopan maista. Meillä kuljetus-
etäisyydet ovat verrattain pitkät ja maa
on harvaan asuttu. Kuljetusyrityksen
on Suomessa lisäksi otettava huomi-
oon vaihtelevat sääolot, joka asettaa
kalustolle korkeat laatuvaatimukset.
Ne lisäävät samalla operaattorin ja sitä
kautta kuljetusten kustannuksia. Us-
kallan epäillä, että Suomessa rautatie-
kuljetukset eivät ole kasvavamassa -
pikemminkin päinvastoin, jos raskaan
teollisuuden siirtyminen muualle Suo-
mesta alkaa. Samalla idän liikenteen
kehitys on hyvin epävarmalla pohjal-
la, vaikka toisaalta siihen liittyy suu-
ria mahdollisuuksia. Tosiasia on
myös, että näitä mahdollisuuksia on
jakamassa monia muitakin tahoja suo-
malaisten ohella.
Kilpailun ja kuljetusten kustannus-
tehokkuuden kannalta asiaa tarkastel-
taessa Suomen rataverkko ei ole mi-
tenkään mairittelevassa kunnossa.
VR:llä on tavaraliikenteen asiakkaille
tarjolla tavaravaunuja 25 tonnin
akselipainolla, joilla massakuljetuk-
sissa on mahdollista parantaa kulje-
tuksen tehokkuutta ja alentaa kustan-
nuksia. Rataverkkomme on kuitenkin
sellaisessa kunnossa, että näitä vau-
nuja voi käyttää ainoastaan muutamil-
la rataosuuksilla. Henkilöliikenteen
ongelmat ovat kaikkien tiedossa ja
voidaan ilman liioittelua sanoa, että
VR:n henkilöliikenteen kalusto on
suunniteltu kokonaan erilaisia no-
peustasoja varten, kuin mitä nykyinen
rataverkko mahdollistaa. Rataverkon
huonon palvelutason lisäksi verkko
on suurelta osin yksiraiteista ja siten
erittäin huonosti eri rautatieyhtiöiden
kilpailuun soveltuva.
Suomeen pyrkivä kuljetusope-
raattori hankkii todennäköisesti ka-
lustonsa käytettynä alueelta, jonka
raideleveys on sama kuin Suomessa.
Uuden kaluston hankkimiseen ja tes-
taamiseen kuluva aika on verrattain
pitkä, kuten kaikki VR:llä työskente-
levät tietävät. Toimittaessa vanhalla
kalustolla huoltovälejä venyttäen ol-
laan helposti tilanteessa, jossa tapah-
tuu linjalle jääntejä tai ainakin tapah-
tuu suuria myöhästymisiä. Yksi-
raiteisuuden takia ongelmat ker-
tautuvat helposti.
Maantieliikenteessä homma toimii
täysin toisin. Jos huonommalla kalus-
tolla toimivan yrityksen ajoneuvo jää
tien sivuun, paremmalla kalustolla
liikkeellä oleva kilpailija ajaa ohi
savuavan vanhemman ajoneuvon ja
hoitaa oman kuljetuksensa perille so-
vitun aikataulun mukaan. Rautatie-
liikenteessä yhden operaattorin kalus-
ton leviäminen korpitaipaleelle saat-
taa aiheuttaa merkittävää haittaa koko
verkon liikenteeseen ja sitä kautta
Veturimies 1/2006 5
Liiton ajankohtaista
kaikkien yhtiöiden asiakkaille. On
vaikeaa uskoa, että suomalainen teolli-
suus haluaisi vaarantaa kuljetusten ai-
kataulunmukaisuutta kovin helposti.
Kilpailu lisää konflikteja jabyrokratiaa
Asiaa voidaan tarkastella veturin-
kuljettajien kannalta ilman suurta kiih-
koa ja todeta, että mikäli kilpailua syn-
tyy ja uusia operaattoreja tulee maa-
hamme, kaikki junat tarvitsevat joka
tapauksessa kuljettajan. Varmaa on
myös, että pienemmissä firmoissa
monet asiat ovat aikalailla toisin kuin
VR:llä. Veturimiesten liiton ja Liiken-
teen ja Erityisalojen Työnantaja-
yhdistyksen välillä solmittu työehto-
sopimus on yleissitova ja sitä kautta
kaikkia toimijoita koskeva veturi-
miestehtävien osalta. Uusien toimi-
joiden osalta sopimusehtojen valvo-
miseen saattaa olla tarvetta keskittyä
paljon enemmän kuin VR:n osalta. Voi-
daan olettaa, että mahdolliset uudet
toimijat uusine toimintatapoineen
ajautuvat törmäyskurssille ammatti-
liiton jäsenten kanssa. Erilaisten
työmarkkinaselkkausten mahdolli-
suus ja jopa todennäköisyys lisään-
tyy merkittävästi.
Tarkasteltaessa asiaa koko rautatie-
kuljetuselinkeinon kannalta, on vaike-
aa nähdä pelkästään kilpailuideo-
logian lähtökohdista saatavan aikaan
mitään positiivista kehitystä asiakkai-
den tai elinkeinon piirissä työskente-
levien kannalta. Kilpailuun avautumi-
nen ja jo pelkästään sen mahdollisuu-
den olemassaolo aiheuttaa merkittä-
vässä määrin byrokratian lisääntymis-
tä. Kilpailun avaamista perustellaan
tarjonnan lisääntymisellä ja nopealla
mukautumisella kuljetustarpeiden
muutoksiin sekä matkalippujen ja
rahtihinnoittelun alenemisella. Sa-
maan aikaan perustetaan uusia virko-
ja eri virastoihin. Virkamiesten tehtä-
vä on valvoa kilpailuun liittyviä seik-
koja ja huolehtia turvallisuudesta ylä-
tasolla. Lisäksi heidän tehtäviinsä
kuuluu ratainfraan osoitettujen bud-
jettivarojen kohdentaminen sekä
rakennusurakoiden kilpailuttaminen.
Ratarahaa on vain aivan suhteessa yhtä
vähän kuin ennen näitä virastoja ja
virkamiehiä, mutta jakajia sekä byro-
kratiaa on merkittävästi enemmän
kuin tänä päivänä.
Kilpailun näkökulmasta perustetun
virkakoneiston on tietysti pyrittävä
luomaan kilpailua vaikka väkisin, jotta
omakin työ tuntuisi tarkoituksen-
mukaisemmalta. Ratarakennus on ol-
lut kilpailun piirissä jo useiden vuo-
sien ajan, mutta kun siirrytään liiken-
teen kilpailuun, ollaan vieläkin kriitti-
semmällä alueella esimerkiksi turval-
lisuus- ja kelpoisuusehtojen osalta.
Viranomaisten tulee valvoa uusien
toimijoiden osalta toimilupa ja turval-
lisuustodistuksen ehtojen täyttymistä
kaikilta osin - samoin kuin tietysti
VR:n osaltakin.
Toivottavasti tällä rautatieliiken-
teen kilpailun avaamisen erinomaisuu-
den nimeen vannotulla ideologialla
luodaan edellytyksiä rautatiekul-
jetusten elinvoimaisuuden parantami-
seksi eikä luoda tilannetta, missä ke-
hitys on päinvastainen. Suomessa
markkinat ovat hyvin hajallaan ja
liikennevirrat koostuvat pienistä pu-
roista. Tilanteessa, missä kuljetusten
täsmällisyys ja luotettavuus eivät säi-
ly nykyisellä tasolla, kuljetettava ta-
vara etsii nopeasti muita vaihtoehtoja
muista kuljetusmuodoista. Mikäli rau-
tateiden markkinaosuus lähtee alene-
maan, ollaan nopeasti tilanteessa jos-
sa tavara- tai henkilöliikennepalveluja
ei enää ole tarjolla koko maan kat-
tavasti. Negatiivinen kierre johtaa no-
peasti alueellisesti hyvinkin eriarvoi-
seen kehitykseen rautatieliikenteen
palveluiden saatavuudessa.
Uuden kaluston ongelmateivät johduveturinkuljettajista
Kulunut talvi on jälleen osittanut, että
Suomen ilmastolliset olosuhteet aset-
tavat kalustolle ja kunnossapidolle
erityisiä vaatimuksia. Veturinkul-
jettajat ovat pyrkineet omalta osaltaan
tekemään voitavansa kaluston toimi-
vuuden varmistamiseksi. Ongelmat
ovat koskettaneet enemmän henkilö-
liikenteen kalustoa. Uskon, että vetu-
rinkuljettajien sitoutuminen kaluston
ongelmien poistoon on tasolla, jota on
vaikea ylittää. Kun ongelmia esiintyy,
ne ovat lähes 100 prosenttisesti luon-
teeltaan teknisiä. Tämä pitäisi kaikki-
en henkilöiden myös muistaa, varsin-
kin tiedotusvälineille osoittamassaan
viestinnässä. Veturinkuljettajan kan-
nalta on vähemmän mairittelevaa lu-
kea valtakunnan ykkössanomaleh-
destä, että kuljettajien koulutuksella
erään kalustolajin kytkeytymison-
gelmat poistetaan.
Varmasti koulutuksen lisäämisel-
lä voidaan ongelmia poistaa, mutta
kun ne ovat olleet tiedossa jo lähes
vuosikymmenen verran, niin koulu-
tuksessakin tähän asiaan on jo rea-
goitu. Harkitsemattomilla lauseilla
tiedotusvälineissä voidaan henkilö-
kunnan työmotivaatiota helposti pu-
dottaa rajustikin, kuten tämän uutis-
jutun yhteydessä on ollut havaittavis-
sa. Veturimiesten liitto on osaltaan
toistaiseksi pyrkinyt myös kalustoon
liittyvissä kysymyksissä noudatta-
maan julkisuuden suuntaan hyvin
neutraalia, vähemmän syyllistävää
tiedotuspolitiikkaa. Mielestäni ky-
seessä olevan kaluston parissa työs-
kenteleviä veturimiehiä työnantaja
voisi pikemminkin kiittää hyvin teh-
dystä työstä ongelmien rasittamassa
kalustossa ja näin kannustaa henkilös-
töä edelleen yrittämään parhaansa.
Samalla tulee koko ajan pyrkiä paran-
tamaan teknisiä edellytyksiä ja löytä-
mään uusia ratkaisuja tilanteen paran-
tamiseksi.
Veturinkuljettajan kannalta on vähemmän mairittelevaa lukea valtakunnan ykkössanomalehdestä,
että kuljettajien koulutuksella erään kalustolajin kytkeytymisongelmat poistetaan.
6 Veturimies 1/2006
Liiton ajankohtaista
Hallitus 11-2005
Joulukuun hallituksen alussa VR elä-
kesäätiön uusi toimitusjohtaja Hannu
Hokka esitteli eläkesäätiön sijoitus-
toimintaa. Hokka ottaa eläkesäätiön
vastuulleen 1.1.2006. Eläkesäätiön si-
joitukset kohdistuvat kotimaahan
noin 40 prosenttisesti.
Hallitukselle tuli hyvää tietoa ja
vinkkejä käytännön sijoitustoimin-
nasta ja kuinka ammattimainen sijoit-
taja toimii ja mihin asioihin hän kiin-
nittää huomionsa.
Puheenjohtaja Elonen kertoi totut-
tuun tapaan VR:n kokouksista ja neu-
votteluista. Osakeyhtiön hallituksen
terveisinä todettiin henkilöliikenteen
matkojen kehityksen muuttuneen
myönteiseen suuntaan, tavaraliikenne
on vielä jäljessä suunnitellusta. Ilmei-
sesti metsäalan tohinan jälkeen kulje-
tuksia on siirtynyt muualle.
Eläkesäätiön kokouksessa oli ollut
esillä mm. uuden toimitusjohtajan
astuminen säätiön peräsimeen. Sääti-
ön talous on hyvällä mallilla ja sijoi-
tukset tuottaneet kohtuullisesti.
Junaliikennöinnin kanssa oli neu-
voteltu pääkonttoritasolla. Keskuste-
lu oli pyörinyt mm. heittomiesten
poikkeusluvista, vanhojen veturin-
lämmittäjän kouluttamisesta kuljetta-
jiksi, veturimiesten siirtymisestä eri
varikoille, ohjeiden valmistumisesta
ja tupakoinnista. Vetureiden ja junien
ohjaamoissa ei enää sallita tupakoin-
tia 1.1.2006 alkaen. Talviajokou-
lutuksesta oli myös puhetta ja asiaa
selvitetään edelleen.
Liikenneministerin luona
Liiton johto on yhdessä muiden rauta-
teiden henkilöstöjärjestöjen kanssa
käynyt liikenneministeriössä kerto-
massa rautatieliikenteen tarpeista ja
tulevaisuudesta. Vastaavia kohtaami-
sia on järjestetty perinteisesti vuosit-
tain. Nyt saatiin tutustua myös uuteen
liikenneministeri Susanna Huoviseen.
EU-direktiivien mukainen kaluston
käyttöön oikeuttava ajokortti on tulos-
sa myös VR:n henkilökunnalle.
Työryhmät
Tavu- työryhmä on kokoontunut ja
pohtinut raportin sisältöä ja koettanut
saada yhteistä näkemystä siihen kui-
tenkaan pääsemättä. Työryhmän aika
päättyy tämän vuoden lopussa. Edel-
leen auki olevia kysymyksiä on jon-
kin verran ja työryhmä sai jatkoaikaa.
Työaikoja on myös pohdittu ylei-
sien työaikamääräysten työryhmässä.
Keskusteluja on käyty mm. päivittäi-
sen lepoajan pituudesta ja keskey-
tyneen työjakson tuntien tasaamisesta
esim. sairasloman jälkeen. Kyseessä
oli niin tuntien teettäminen täyteen
kuin ylitöiden maksamiseen liittyvät
probleemat.
Linjaliikenteen työryhmässä on
selvityksessä nykyisten työvuorojen
tauotus ja niiden suhde työaikaan.
Sama on menossa myös lähiliikenne-
työryhmässä.
Työssä jatkamista pohtiva työryh-
mä ei ole vielä edennyt paljoakaan ja
yhteinen näkemys on vielä kaukana.
Erilaisia malleja on selvitelty, kuinka
veturinkuljettaja voisi tai haluaisi jat-
kaa työssään 55 ikävuoden jälkeen
helpottaakseen VR:n veturinkuljettaja-
pulaa tulevina vuosina. Hallitus kävi
pitkän keskustelun veturimiesten
työssä jaksamisesta ja sairauslomien
lisääntymisestä.
Etv:n raportissa kuultiin muuta-
mista menossa olevista asioista. Ra-
dio-ohjattava veturi on ollut kat-
selmuksessa Kouvolassa. Dv 12 ei
kestä laskumäkiveturina ja radio-oh-
jaus ei ole toimiva ratkaisu kun lasku-
mäessä on kiirettä. Radio-ohjauksella
työskentely on toimivampi muilla
vaihtotyöalueilla. Kokeilu jatkuu vuo-
den loppuun Kouvolassa ja veturi siir-
tyy Poriin. Pakkaskokeet tehdään tal-
ven aikana pohjoisessa.
Tampereen veturimiesten uusia
sosiaalitiloja rakennetaan asemalle.
Toiminta siirtyy sinne 8.1.2006.
Liiton hopeisia ansiomerkkejä
myönnettiin 28 kappaletta.
VR:n eläkesäätiön hallituksen jäse-
neksi valittiin liiton puheenjohtaja.
NTF:n kongressiin Naantalissa va-
littiin Timo Tanner ja Ilkka Noranta.
Lomapaikat
Työryhmä Elmeranta, Satomaa, Turs-
ka, Suomalainen ja Ojala ovat laatineet
raportin kaikista liiton omistamista
lomapaikoista. Kylmälahti Pielavedel-
lä lienee kaikkein tutuin. Savonlinnas-
sa on saaressa Vesama- niminen loma-
mökki ja Toijalan Tuomisaari on myös
jäsenten käytössä oleva mökki. Työ-
ryhmän esitys menee valtuuston kä-
sittelyyn. Työryhmän mielestä Ve-
sama ja Tuomisaari voitaisiin myydä
pois ja käyttää saatu raha esimerkiksi
Kylmälahden kehittämiseen tai poh-
joisen lomapaikkaan. Valtuuston ko-
koukseen mennessä Vesamasta ja
Tuomisaaresta haetaan kiinteistö-
välittäjän hinta-arvio.
Veturimiesten Vakuutuskassan
Edustajiston kokouspidetään 20. huhtikuuta 2006 klo 13.15
Kuljetusliittojen toimistojen kokoustiloissa,
John Stenbergin ranta 6, Helsinki
Kokouksessa käsitellään sääntöjen 30 §:ssä mainitut asiat sekä kassan
hallituksen esitys kassan toiminnan lopettamisesta ja asettamisesta va-
paaehtoiseen selvitystilaan 1.1.2007 alkaen,
sekä sääntömuutokset: 37 § hallituksen jäsenten ikä, 45 § varojen jaka-
minen kassan purkautuessa.
Veturimiesten Vakuutuskassa
Hallitus
Veturimies 1/2006 7
Liiton ajankohtaista
Hallitus 1-2006
Hallitus istui vuoden aluksi kaksipäi-
väisen kokouksen ja teki merkittäviä
linjauksia veturimiesten järjestöllises-
tä tulevaisuudesta työvaliokunnan
ajatusten pohjalta.
VR:n kokouksista saatiin palautet-
ta puheenjohtajan kertomana. Konser-
nin investoinnit ovat kääntymässä
laskusuuntaan, koska uusi kalusto on
nyt pääosin hankittu. Vali 2006 tulee
käyttöön asteittain ensivuoden aika-
na ja se sattuu kaikin puolin hyvään
saumaan. Uusi kalusto on käytössä,
rataoikaisu itään avautuu ja yleinen
kiinnostuksen paraneminen joukko-
liikenteeseen on nousussa. Tavaralii-
kenteen tavoitteena on saavuttaa vuo-
den 2004 taso.
Liikenteen täsmällisyys on ollut
varsin kohtuullisella tasolla. Samoin
tulos on ollut hieman budjetoidun pa-
remmalla puolella. Turvallisuudesta
voisi huomioida tasoristeysten onnet-
tomuuksien ja ratapihojen työtapa-
turmien kasvun.
Kiskobussikokouksessa selvitel-
tiin veturimiesten näkemyksiä uuden
kaluston tuomista lisätehtävistä.
Siivoukset, tankkaukset, vesitykset ja
wc -tyhjennykset ovat muiden tehtä-
vinä ja rahastuksesta ei ollut vielä pa-
rempaa tietoa. Uutta ovat lopetukseen
tulevat mahdolliset talviaikaan tapah-
tuvat käyttöönoton varmistamiset.
Tämä olisi lähinnä lumi- ja jääty-
misongelmien teknistä ehkäisyä. Kis-
kobussin moottoritilaan ja teleihin
kertyvä lumi on aiheuttanut paljon
ongelmia. Tähän ollaan saamassa pa-
rannusta.
Tulospalkkioista saatiin tietoa sen
verran, että tavoitteita ei olla saavu-
tettu eikä tulospalkkioita tule mak-
suun.
Työryhmiä
Työaikatyöryhmän asioista hallitus
kävi pitkän keskustelun. Työryhmän
jäseninä meillä ovat Kostiainen, Koli
ja Tanner.
Työvuorojen nähtävillä olo on yksi
keskustelun aihe. Viikkoa ennen voi-
maantuloa ne on oltava työntekijöiden
nähtävinä ja 10 vrk luottamusmiehen
nähtävillä. Kymmenen vuorokautta on
maksimi aika joka voi olla lyhye-
mpikin. Luottamusmiehen olisi olta-
va mukana tekemässä työvuoroja, jol-
loin hänen näkemyksensä ja TES:n
mukainen nähtävillä olo tulee täytet-
tyä. Kun lm on mukana tekemässä
vuoroja, hän voi vaikuttaa parhaiten
vuoron rakenteeseen. Hallitus totesi,
että luottamusmiehelle on varattava
tutustumisaika vuoron suunnittelun
aikana.
Painavasta syystä vuoroa muutet-
taessa - on vanha fraasi. Tästä hallitus
totesi, että painava syy on hebreaa.
Hallitus totesi, että jos joku haluaa
työvuoroa muuttaa, siitä tulee maksaa
korvaus veturimiehelle. Korvaus oli-
si riippuvainen siitä paljonko aikai-
semmin muutetusta vuorosta ilmoi-
tetaan. Lisäksi hallitus toteaa, että vain
työntekijän suostumuksesta muutos
voitaisiin toteuttaa.
Työryhmä miettii myös ruoka-
taukojen pituutta ja kokonaiselpy-
misajan laskemisen yksinkertaista-
mista. Asian tekee hankalaksi erilais-
ten työvuorojen ja ruokailumahdol-
lisuuksien puute mm. yöaikaan tai
vaikkapa linjaliikenteessä. Hallitus
pohti, olisiko mahdollista laatia
veturimiesten työnlaatu ja olosuhteet
huomioiden omanlainen ruokailu- ja
tauotusohjeisto. Lisäksi prosentti-
pohjainen elpymisaikalaskenta jätet-
tiin edelleen pohdintaan.
Helatorstaista hallitus otti kannan,
että mikäli se lyhentää työaikaa, jak-
son työajat voivat olla 115 h.
Kiskobussin rahastuksesta on käy-
ty vuosien varrella paljonkin keskus-
teluja ja veturimiehet eivät ole kiel-
täytyneet rahastuksesta, kun junassa
ei ole muuta henkilökuntaa. Asiassa
on vielä monta selvitettävää seikkaa
ja kaikkia edellytyksiä kuljetta-
jarahastuksen onnistumisesta ei ole
vielä selvillä.
Radio-ohjausveturi ei ole kokeilus-
sa soveltunut laskumäkeen. Ongelmia
on ilmennyt myös jarrutuksen ajoi-
tuksessa. Ohjausveturi on hankkeen
mahdollisen nurinmenon jälkeen toi-
mittajan myytävissä kenelle haluk-
kaalle tahansa. Kiinnostusta Euroopas-
sa on ilmennyt. Veturin käyttö olisi
ilmeisesti mahdollista järjestäjä-
junatyyppisissä töissä tai suljetuilla
ratapihoilla järjestelytöissä. Edelleen
on selvitettävä, mikä on kuljettajan
työnkuva radio-ohjausveturia käytet-
täessä. Järjestelmä sopii myös Dr14
vetureihin. Hallitus on edelleen sitä
mieltä, että veturimiesten liitto ei ole
antamassa ajotehtäviä millekään
muulle henkilöstöryhmälle. Kumpi-
kin henkilöstöjärjestö voi halutessaan
lopettaa koko hankkeen.
Hallitus kävi pitkän ja syvälle
pohdiskelevan keskustelun asiasta ja
vaihtotöiden tulevaisuudesta. Asiassa
nähtiin paljon myös hyvää nimen-
omaan linjan vaihtotöiden rationa-
lisoimisessa kuljettajille. Hallituksen
mielestä tarvitaan myös uusien kul-
jettajien näkemys ja kentän mielipide
asiassa. Radio-ohjaus käydään läpi
osastoissa kevään aikana vuosi-
kokouskiertueella.
Todettiin, että Dr 14 sarja on sanee-
rattu kokonaan.
Veturimiesliitontulevaisuus
Hallitus keskusteli tulevaisuudesta
työvaliokunnan esitysten pohjalta. Lii-
ton toimiston henkilökunnan uudel-
leenjärjestelytarve on eläkkeelle siir-
tymisten vuoksi ajankohtainen. Pää-
sihteeri jatkaa kuitenkin liittokokous-
kauden loppuun. Rahastonhoitajan toi-
meen haetaan syksyn kulussa uusi
henkilö. Sijoitustoiminta pidetään
edelleen maltillisena ja suositaan ma-
talan riskin sijoituksia.
Asiaa käsitellään myös kevään val-
tuustossa.
8 Veturimies 1/2006
Liiton ajankohtaista
Hallituksen helmikuun kokouksen
alussa oli Pekka Myyrä selvittämässä
uuden kannettavan vaihtotyöradion
ominaisuuksista. Hallitus otti kantaa
radioliikenteen tallentamisesta. Uusi
järjestelmä ei käytä tukiasemia, jol-
loin tallentamiseen tarvitaan uusi jär-
jestelmä, jota ei vielä ole sovittu. Eri-
laisia mahdollisuuksia on olemassa ja
hallitus totesi tallentamisen olevan
tarpeellista oikeusturvan takia. Kes-
kustelu kävi myös sen osalta, mikä
radioliikenteestä tallentuu ja voidaan-
ko tallenteesta todeta, mitä kannet-
tavasta radiosta on todella kuulunut
kuljettajan korviin. Kaiken kaikkiaan
varsinainen kuuluvuus on parempi
uusilla radioilla, joten käyttöön oltai-
siin saamassa parempi järjestelmä,
kunhan vain tallentaminen saataisiin
järjestettyä. Testaus jatkuu Savon-
radan suunnalla myös senkin takia
että saadaan GSMR- verkon yhteen-
sopivuus kokeiltua.
Kokouksia
Sisämaan yöjunaliikenne loppuu syys-
kuussa. Rovaniemen yöjunat kulkevat
edelleen. Yöjunaliikenteen muutokset
poikivat todennäköisesti muutaman
uuden junan.
Valtakuntaan on myönnetty työ-
vuoroluettelon vapautus yhteensä
328:lle henkilölle. Heiton poikkeus-
lupa on nykyään valtakunnallinen ja
se myönnetään keskitetysti Uuden-
maan työsuojelupiiristä. Työsuojelu-
piiri myönsi luvan määrältään suu-
rempana vastoin VML:n luottamus-
miesten näkemystä Kouvolaan ja Tam-
pereelle. Muutamien paikkakuntien
poikkeuslupien määrässä on joitain
epäselvyyksiä jotka pääluottamus-
miehen toimesta selvitetään.
Junaliikennöinnin YT kokoukses-
sa oli esitelty henkilöstötutkimuksen
tuloksia. Tulospalkkiomittareita on
vähennetty reilusti. Ja jäljelle jääneitä
mittareita on kiristetty. Saa nähdä,
onko porkkanassa vieläkään vetoa.
Edellisenä vuonna ainoastaan huolto-
kuljettajien mittarit ylittyivät.
Cargon Yt:ssa maristiin vieläkin
metsäteollisuuden työselkkauksen
vaikutuksista.
Hallitus 2 -2006
Tukitoimien YT:ssä oli esillä miten
tuntikorttien tarkastukset on hoidet-
tava ja miten palkanmaksu saadaan
oikeaksi. Kun veturimiehen tekemä
tuntikortti on oikein tehty, ongelmia
ei tule. Nykyjärjestelmässä on melko
helppo tarkastaa tuntikortin oikeelli-
suus. Lisäksi hallitus totesi keskuste-
lussa, että työvuorojen vaihtamiset
voi tehdä vain ja aina esimiehen suos-
tumuksella.
Eläkesäätiöön oli tullut paljon pu-
heluita alkuvuoden aikana. Veturi-
miehet olivat olleet ahkeria ja kuor-
mittaneet säätiötä jopa vuonna 2014
eläkkeelle jäävien osalta. Säätiöstä ei
anneta eläke-ennustusta vaan sieltä
saa olemassa olevan aineiston mukai-
sen tiedon eläkkeestä. Yhden maksut-
toman sellaisen. Liiton kotisivuilla ja
osastoihin jaettu eläkelaskentaopas on
myös säätiössä todettu sellaiseksi,
jolla jokainen voi laskea eläkkeensä
suuruusluokan noin sadan euron tark-
kuudella ennakkoon.
Talous
Hallitus käsitteli liiton edellisen vuo-
den tuloslaskelman ja tulevan budje-
tin.
Liiton varsinaisen toiminnan kulut
katettiin jäsenmaksutuloilla. Hallitus
keskusteli edellisen vuoden toteu-
tuneesta taloudesta ja sai selvityksen
kysymyksiinsä.
Taseessa käytiin läpi vastaavat ja
vastattavat, sijoitukset ja omistukset,
velat ja saamiset.
Tilintarkastusrengas Oy:n tekemä
valvontatarkastusraportissa ei ollut
huomautettavaa liiton talouden osal-
ta. Hallitus hyväksyi tilinpäätöksen.
Päätettiin esittää valtuustolle ylijää-
män käytöstä, että puolet ylijäämästä
laitetaan työtaistelurahastoon ja toi-
nen puoli käyttörahastoon.
Budjetti noudattaa edellisen vuo-
den linjoja sekä 2005 valtuuston
hyväksymää taloussuunnitelmaa vuo-
siksi 2005-2008. Jäsenmaksutuloilla
katetaan liiton varsinainen toiminta.
Hallitus hyväksyi budjettiesityksen.
Raportit
Pääluottamusmies kertoi toiminnas-
taan mm. Oulussa herätty uuden kak-
sikerroksisen autovaunun kilometri-
korvauksen takia. Uusi vaunu ei muu-
ta henkilökilometrikorvausta. WIRE
työryhmä on luovuttanut loppuraport-
tinsa ja sopi kyselystä, joka suorite-
taan toiminta-alueella. Poikkeama-
korvausten maksuun meno aiheutti
paljon keskustelua lähinnä ylimääräis-
ten työvuorojen tekemisen suhteen.
Eri paikkakunnilla on vaihtelevia
käytäntöjä, kuinka vapaa-ajan poik-
keamakorvauksella loivennetaan
vapaapäivänä työhön lähtevän kipu-
kynnystä.
ETV:n raportti käsitteli mm. Pen-
dolinojen kytkeytymisestä. Hallitus
ihmetteli syytöksiä, jotka kohdistuvat
kuljettajiin ja heidän mukamas taita-
mattomuuteensa kytkentöjä tehtäessä.
Veturinkuljettajan käsikirjaa päivi-
tetään jälleen.
Junaturvallisuus
Tilapäisen nopeusrajoituksen baliisi-
kokeilu on jätetty ensimmäisen junan
tehtäväksi ja asian tarkempi käsittely
on viety työryhmään.
Uimaharju - Nurmes väli on poik-
keusluvalla käytössä ilman kulun-
valvontaa. Savonlinna - Parikkala vä-
lillä on haluja samanlaiseen tilantee-
seen materiaalitoimitusten vuoksi.
Punaisten ohiajoja on ollut 21 kpl.
Jos yhtään lohduttaa, niin englannissa
vastaavana aikana oli 650 ohiajoa.
Vaihtotyötapaturmat ovat kolmin-
Pekka Myyrä oli selvittämässä uuden kannet-
tavan vaihtotyöradion ominaisuuksista. Tes-
taus jatkuu Savonradan suunnalla.
Veturimies 1/2006 9
Liiton ajankohtaista
kertaistuneet. Tasoristeysonnetto-
muudet ovat myös lisääntynee ja VR
yhtymän pyynnöstä OTK tekee niistä
tutkimusta.
Terveystarkastuksiin saatiin sil-
mänpainearvon mittaus. PSA arvoja ei
RHK:n mielestä junaturvallisuus tar-
vitse ja se on sovittava työnantajan
kanssa erikseen.
Valinnat
IRKA:n valtuuskuntaan valittiin Ilkka
Noranta, Jarmo Silvennoinen ja Tero
Palomäki.
ITF:n kongressiedustajat ovat Ris-
to Elonen ja Timo Tanner.
SAK:n 17. varsinaiseen edustaja-
kokoukseen valittiin Timo Koli. Varal-
le Ilkka Noranta ja Jarmo Levänen
Perheleirin vetäjäksi valittiin Mark-
ku Vauhkonen
Työryhmät
TES-neuvotteluissa sovittiin, että py-
ritään yhteisesti sopimuskauden aika-
na järjestelyihin, joilla pysyvästi li-
sätään veturimiestyönä tehtävien kul-
jetusten tehokkuutta, tuottavuutta ja
taloudellisuutta. Asian takia perustet-
tiin viisi alatyöryhmää.
Osa työryhmistä on jo saanut työn-
sä päätettyä ja luovuttanut loppu-
raporttinsa.
Uudelleen sijoitusta miettinyt työ-
ryhmä on lopettanut ja hallitus hyväk-
syi loppuraportin.
Linjaliikenne työryhmä ja Sm työ-
ryhmät eivät ole edenneet juuri lain-
kaan. Elpymisajat ovat eniten puhut-
tanut seikka, johon hallituskin otti
kantaa. Hallituksen mielestä jatketaan
edelleen prosenttipohjaisilla elpy-
misjoilla.
Vapaaehtoisen määräaikaisen työs-
sä jatkamisen kautta henkilöstöraken-
teen muutoksien hallintaa mietti myös
työryhmä. Tätä loppuraporttia ei ole
allekirjoitettu ja asia on edelleen kes-
ken.
Työaikamääräyksiä miettinyt työ-
ryhmä ei löytänyt yhteisesti hyväksyt-
tyjä muutosehdotuksia, eikä esitä
muutoksia.
TaVu- työryhmä mietti tavaralii-
kenteen vuorojen hallitsemattomia
muutoksia ja niiden vähentämistä.
Työryhmän mielestä pitää parantaa
sopimuskatselmusmenettelyä, luoki-
tella tavaraliikenteen kuljetusjär-
jestelmä muutosherkkyyden mukaan
perusliikenteeseen, kausiliikentee-
seen ja lisäliikenteeseen. Työvuorot
tulisi suunnitella yhden liikennetason
liikenteestä. Lisäksi operatiivista
muutostenhallintaa tulee kehittää.
Muuta
Järjestelyvaraerä 0,4 % käyttämisestä
päätettiin siten, että neuvotellaan 1,8
% yleiskorotus 1.6. alkaen, johon
järjestelyvaraerä sisältyy. Myös lisä-
palkkiot korottuisivat samoin. Asias-
ta on siis neuvoteltava ensin sopimus
maaliskuun loppuun mennessä.
Dm 12:lla tehdään matkaveturin
vaihtotyötä, josta ei ole saanut korva-
usta. Hallituksen mielestä asia pitää
saada neuvoteltua muuta junaliiken-
nettä vastaavan käytännön mukaisek-
si. Hallitus totesi lisäksi keskusteluis-
sa, että veturinkuljettajan tehtävän-
kuvien laajentaminen tuntuu aika
mahdottomalta, koska jo näin pienis-
sä asioissa työnantajataholta puuttuu
kokonaan neuvotteluhalukkuus rat-
kaista asia.
Kevään valtuustolle on osastoista
tullut 33 esitystä. Hallitus laati vasta-
uksensa esityksiin. Hallitus totesi
erikseen, että esitykset tulee toimit-
taa osaston kokouksen käsittelyn jäl-
keen puheenjohtajan allekirjoittamana
määräaikaan mennessä liiton toimis-
toon. Esitykset voi lähettää ja on hy-
väkin lähettää sähköpostilla, mutta
myös alkuperäinen allekirjoituksin
varustettu paperi tarvitaan.
Seuraavaksi esitykset palavat hal-
lituksen vastauksineen osastoihin kä-
siteltäviksi. Osastojen kannanotot ja
muutosesitykset esitetään valtuuston
kokouksessa. Valtuusto päättää huh-
tikuussa, kuinka tehtyjä esityksiä vie-
dään eteenpäin.
Uusi radio tarvitse tukiasemaa. Hallitus otti kantaa radioliikenteen tallentamiseen. Kuuluvuus
uudella radiolla on parempi kuin nyt käytössä olevilla.
10 Veturimies 1/2006
Liiton ajankohtaista
Pääsihteerin päivyri
RautateidenhenkilöliikenteenkilpailuttaminenEU:n valinkauhassa
Timo Tanner
EU:n palvelusopimusasetusehdotus
koskee sekä maantie- että rautatie-
liikennettä. Se asettaisi rajat sille, mi-
ten kansallinen viranomainen voi
myöntää yksinoikeuksia joukko-
liikenteelle ja antaa rahallista tukea
joukkoliikenteen harjoittamiselle.
Palvelusopimusasetus on ollut jäissä
EU:ssa viisi vuotta eikä sitä ole saatu
ratkaistua puoleen eikä toiseen. Nyt
näyttää siltä, että EU:n liikenneminis-
terit voisivat hyväksyä Itävallan pu-
heenjohtajuudessa syntyvän kompro-
missin, jolloin liikenneministerien
neuvosto hyväksyisi palvelusopimus-
asetuksen kesäkuun 2006 kokoukses-
saan.
Rautatieliikenteen osalta palvelu-
sopimusasetus ei merkitse sitä, että
kaikessa rautateiden henkilöliiken-
teessä olisi pakko ryhtyä kilpailut-
tamaan toimintoja ja että kansalliset
rataverkot olisi avattava kaikille ha-
lukkaille tulijoille. Rautateiden henki-
löliikenteen kilpailun avaamisen laa-
juus olisi edelleen kansallisen poliit-
tisen päätöksenteon kysymys.
Kun kyseessä on alueellinen rauta-
tieliikenne tai rautateiden kaukolii-
kenne, kansallinen viranomainen voi
tehdä julkisia henkilöliikennepalve-
luja koskevan sopimuksen suoraan
palveluja tarjoavan rautatieyrityksen
kanssa ilman kilpailuttamismenet-
telyä. Julkista tukea saava henkilölii-
kenne on kilpailutettava, mikäli viran-
omainen tai viranomaisten yhteenliit-
Euroopan komission viime vuoden kesällä anta-maa uutta ehdotusta joukkoliikenteen palve-lusopimusasetukseksi on käsitelty syksyn ja tal-ven aikana sekä EU:n elimissä että Suomen halli-tuksessa ja eduskunnassa.
tymä ostaa henkilöliikenteen palvelun
ulkopuoliselta taholta. Suomen osalta
asetus merkitsee velvollisuutta kil-
pailuttaa pääkaupunkiseudun lähilii-
kenne eli YTV:n ostama liikenne.
Asetuksen alueellinen soveltami-
nen on ehdotuksessa tulkinnanvarai-
nen. Avoin kysymys on esimerkiksi
se, kuuluisiko asetuksen sovelta-
misalaan muu Helsingin lähiliikenne
eli yhteydet Karjaalle ja Riihimäelle
sekä oikoradan taajamajunaliikenne.
Suomen hallitus on EU–tason neuvot-
teluissa tukenut soveltamisalan sup-
peaa tulkintaa. Hallitus on pyrkinyt
siihen, ettei asetuksen määritelmä estä
tarkoituksenmukaisten liikenne-
kokonaisuuksien syntymistä.
Suomen hallitus ei ole pitänyt kil-
pailun avaamista ensisijaisena keino-
na etenkään rautatieliikenteen edistä-
misessä. Rautateillä asetus merkitsisi
ensisijaisesti sitä, että pääkaupunki-
seudun lähiliikenne eli YTV:n ostama
liikenne tulisi kilpailuttaa. Puolet lii-
kenteestä pitäisi kilpailuttaa viiden
vuoden kuluessa ja loput seuraavan
viiden vuoden kuluessa. Suomen hal-
litus edellyttää, että siirtymäaika kes-
täisi rautatieliikenteessä vähintään
vuoteen 2017.
Järjestöt vastustavat
Rautatieläisjärjestöt eivät ole hyväk-
syneet komission kaavailuja. Järjes-
töjen mielestä palvelusopimusasetus-
ehdotuksen lähtökohtana rautateiden
saamaan yhteiskunnan tukeen pitää
olla se, että valtio ja kunnat sekä pal-
velusten tuottajat voisivat tehdä suo-
ran sopimuksen ostopalveluista. Rau-
tateiden joukkoliikenteen harjoittami-
nen ja sen tukeminen onkin jätettävä
mahdollisimman suuressa määrin
jäsenvaltioiden oman päätöksenteon
varaan ns. subsidiariteettiperiaatteen
(läheisyysperiaatteen) mukaisesti.
Järjestöt ovat olleet myös sitä miel-
tä, että asetusehdotuksen liikkeen-
luovutussäätelyä koskeva artikla-
ehdotus on epämääräinen. Kysymys
on henkilöstön oikeuksista ja palve-
lussuhteiden ehdoista liikkeenluo-
vutustilanteessa. Järjestöjen mielestä
henkilöstön asema tulee turvata kai-
kissa mahdollisissa toiminnan siirty-
mistapauksissa. Tämän vuoksi vali-
tun liikkeenharjoittajan on tarjottava
kyseisten palvelujen tarjontaan aikai-
semmin osallistuneelle henkilöstölle
vähintään sellaiset oikeudet, joista se
olisi nauttinut, jos olisi tapahtunut
EU:n liikkeenluovutusdirektiivissä
(2001/23/EY) tarkoitettu toimintojen
siirtyminen toiselle yritykselle.
Euroopan Kuljetusliittojen Federaa-
tio ETF ja sen rautatiejaosto ovat ol-
leet Eurooppa- tasolla hyvin aktiivia
palvelusopimusasiassa. ETF on kir-
jelmöinyt ja lobannut Euroopan uni-
onin päättäjiä asiassa. Myös mieleno-
soituksia on näyttävästi järjestetty.
Veturimies 1/2006 11
Liiton ajankohtaista
Liian usein törmään tilanteeseen, jos-
sa paikallinen työntekijä kertoo tavas-
ta, miten asia on tehty. Esimies on vain
toteuttanut toimintasuunnitelman tai
johtoryhmän toimeksiantoa ja suorit-
tanut sen täsmällisesti ja tehokkaasti.
Minulle tullaan myös kertomaan
“ihmeellisestä ratkaisusta” ja ihmetel-
lään toimintatapoja. Lisäksi kuulen
erilaisista suoritetuista toimenpiteis-
tä tai suunnitelmista, jotka on jo hy-
vällä vauhdilla muuttumassa toimin-
naksi.
Esitän lähes poikkeuksetta kysy-
myksen: Olihan paikallinen henkilös-
tön edustaja mukana tekemässä rat-
kaisua? Ja liian usein vastaus on ei.
Onko siis nyt jokin muuttunut? On-
ko kirjaimista yt otettu uusi ja varmas-
ti väärä tulkinta: yksin tehden?
Kyse taitaa olla tietämättömyydes-
tä, sillä en halua uskoa sen olevan vä-
linpitämättömyyttä tai kaikkein vii-
meksi työpisteen huonoa yhteishen-
keä paikallisten asioiden hoidossa.
Työehtosopimuksessa on kuiten-
kin asiasta hienosti kerrottu seuraa-
vaa:
“Yhteistoiminnan tarkoitus on an-
taa henkilöstölle vaikutusmahdolli-
suus sen työhön ja työoloihin vaikut-
tavaan, VR:n tai sen osan toimintaa
koskevaan päätöksentekoon. VR:n
tuloksellisuuden, taloudellisuuden ja
palvelukyvyn parantamisen tärkeä
edellytys on, että sen henkilöstö käyt-
tää yhteistoiminnassa asiantuntemus-
taan osallistumalla päätöksenteon val-
misteluun.
Yhteistoiminnan tavoitteena on
myös edistää VR:n henkilöstöpoli-
tiikan yleisten päämäärien toteutumis-
ta ja parantaa työyhteisön toimintaa
ja työoloja. VR:n kehittämistyö, johon
henkilöstö yhteistoiminnassa osallis-
tuu, parantaa VR:n edellytyksiä tarjo-
ta pysyviä palvelussuhteita sekä ke-
hittyviä ja sisällöltään monipuolisia
työtehtäviä.”
Samaisessa sopimuksessa on mai-
ninta siitä, kuka toimii missäkin tilan-
teessa henkilöstön edustajana: “Yhteis-
toiminta tulee toteuttaa siten, että se
varmistaa YTL:n edellyttämien yhteis-
toiminta-asioiden sekä tässä sopimuk-
sessa sovittujen asioiden asianmukai-
sen käsittelyn organisaation kaikilla
tasoilla, jota varten on huomioitava
että:
-Yksittäistä henkilöä koskevat yh-
teistoiminta-asiat käsitellään ensisi-
jaisesti esimiehen ja ao. henkilön kes-
ken ja jommankumman sitä vaatiessa
myös luottamusmiehen kanssa.
-Yhtä henkilöstöryhmää koskevat
asiat käsitellään esimiehen ja ao.
henkilöstöryhmää edustavan luot-
tamusmiehen kesken.
Useampia henkilöstöryhmiä kos-
kevat asiat käsitellään esimiehen ja
ao. henkilöstöryhmiä edustavien luot-
tamusmiesten kesken.”
Lisäksi pistelaskujärjestelmä on
tarkoitettu helpottamaan henkilöiden
sijoittumista erilaisiin veturimies-
tehtäviin. Näin myös silloin kun vali-
taan henkilöitä tekemään muita tehtä-
viä, sillä pistelaskujärjestelmässä to-
dettu vielä seuraavaa: “Valittaessa
veturimiehiä esimies- tai niihin ver-
rattaviin tehtäviin tulee valinnat suo-
rittaa ensisijaisesti henkilöiden sovel-
tuvuuden perusteella. Samoin tulee
myös menetellä myös tehtäessä valin-
toja erikoistehtäviin. Soveltuvuuden
arviointi ja valinnat tulee tehdä yt-
menettelyn mukaisesti.”
Tämäkin asia on unohdettu viime-
aikoina muutamia kertoja ja on syytä
palauttaa mieliin.
Olisi kai väärin sanoa, että tämä
on vallitseva käytäntö, mutta on tul-
lut tapauksia joissa olisi ollut syytä
muistaa myös nämäkin sopimukset.
Curlingia
Olemme olympialaisissa saaneet seu-
rata huikeaa taktista lajia värikkään
“Voden” selostamana. Jotenkin tuntuu
samalta kuin työelämän pyörteissä
silloin tällöin.
Jaa että miten niin. No jos voisi vä-
hän selvittää asiaa, niin peli kulkee
seuraavasti:
Keltaisen joukkueen ensimmäinen
heittäjä, kutsuttakoon sitä vaikka S-
heittäjäksi heittää suojakiven ja punai-
nen J pistää kirkkaasti pesään oman-
sa. Seuraavana vuorossa on keltaisten
H, ja taidokkaasti kivi liukuu päin pu-
naista ja suojaan S:n heittämän kiven
taakse ja sanomattakin on selvää, että
punainen tämähtää takaseinään. Punai-
sen yritykset saada kivi “tarttumaan
pesään” epäonnistuvat kerta toisensa
jälkeen ja seurauksena on pelkkiä
kilahduksia ja heikkoja yrityksiä. Näin
peli jatkuu loppuun asti ja seuraavan
päivän lehdestä saamme lukea S:n ja
H:n taitavuudesta ja upeasta yhteis-
työstä ja siitä kuinka surkea J:n jouk-
kue on ja kuinka harjoitellut aivan lii-
an vähän.
Loppujen lopuksi J pelasi H:n
kelvottomilla harjoilla ja ne oli S kun-
nostanut toinen käsi taskussa ja
varrethan ei ollenkaan pysyneet al-
kuunkaan kiinni, mutta senhän unoh-
ti seuraavan päivän lehti kertoa.
Ari Kostiainen
Yhteistyö onhelpompaa, kunsen saa yksintehdä
Pääluottamusmies
12 Veturimies 1/2006
Eduskunnasta
Harry [email protected]
Tunnelma eduskunnassa kevään tullessa kiihtyy. Hallitus
on antanut eduskunnan käsiteltäväksi valtakunnan mitta-
puu mukaan pieniä asioita, mutta jotka herättävät runssasti
keskustelua. Tällä hetkellä lähetekeskustelussa on hedel-
möityshoitolaki. Esitystä hedelmöityshoitolaiksi on val-
misteltu siltä pohjalta, että hoitoa saataisiin antaa kaikille
naisille. Edellytyksenä olisi, että hoidon antamisen yleiset
edellytykset täyttyvät. Hoitoa ei saisi antaa esimerkiksi
silloin, jos on ilmeistä että lapselle ei voida turvata tervet-
tä kehitystä. Kiistanalaisia kohtia ovat mm. se, että hedel-
möityshoitoa voidaan antaa yksinäisille naisille ja
lesbopareille. Lisäksi hedelmöityshoidon tuloksena syn-
tyneellä lapsella olisi 18 vuotta täytettyään oikeus saada
tietää biologinen isänsä. Oma mielipiteeni kiistanalaisiin
kohtiin on selvä. Laissa on lähdettävä lapsen oikeuksista.
Lapsen tasapainoiselle kehitykselle on tärkeää, että lapsel-
la on äiti ja isä. Hallituksen esityksessä syntyy lapsia, joil-
la ei ole mahdollisuutta saada isää ja isäsuhdetta.
Toinen ongelmallinen hallituksen esitys on prostituu-
tion oston kieltäminen. Se on lähtöisin Ruotsista, jossa sek-
sin osto kriminalisoitiin v. 1999. Ruotsin kokemukset ovat
pääsääntöisesti olleet kielteisiä, sillä laki on heikentänyt
prostituutiossa mukana olevien naisten asemaa. Hallituk-
sen esityksen perusteluissa väitetään seksinoston krimi-
nalisoimisen tukevan prostituutiosta luopumista ja ehkäi-
sevän prostituutioon ryhtymistä sekä seksipalveluiden ky-
synnän vähentäminen. Tämä ei pidä paikkansa, sillä maa-
ilmanlaajuisesti tarkasteltuna seksityötekijöiden koh-
taamat ongelmat ovat sitä vaikeampia mitä enemmän pros-
tituution ympärillä oleviin asioihin liittyy kriminali-
sointeja. Helsingin rikospoliisin mukaan näyttöä mahdol-
lisesta rikoksesta on lähes mahdotonta saada, koska polii-
silla ei ole mahdollisuutta valvoa asuntoa eikä hotelli-
huonetta näin vähäisessä rikoksessa, josta tulisi sakko-
tuomio.
Viime vuosien lainsäädännön kehitys on ollut huoles-
tuttava, sillä Suomesta on tulossa valvonta- ja kielto- yh-
teiskunta. Laaditaan lainsäädäntöä, jota on melko mahdo-
ton valvoa tai poliisin resurssit eivät millään riitä. On sää-
detty tai säätämässä mm. hansfree-pakko, talvinopeus-
rajoitukset, turvavyöpakko, pyöräilykypäräpakko,
heijastinpakko, tupakoinninkielto ravintoloissa, yleinen
70 km/h nopeusrajoitus, seksin ostokielto jne. Yllätyk-
seksi erityisesti demareiden ja vasemmistoliiton nuorehkot
naiskansanedustajat kunnostautuvat keksimällä lisää kiel-
toja ja rajoituksia ryhmäkurin voimalla. Normaalille
seksille asetetaan rajoituksia, mutta sitä vastoin homo- ja
lesboseksiä suositaan. Toisinajattelijat lokeroidaan
taantumukseen ja vanhoillisuuteen.
Kevät toi myös eduskunnan porteille pitkästä aikaa n.
karvalakkilähetystön, kun itälappilaiset puolustivat Rova-
niemen ja Kemijärven junaliikennettä. Karvalakkilähetystöt
olivat Kekkosen aikaan yleisiä, nykyään ne ovat liiankin
harvinaisia. Karvalakkilähetystö syntyy, kun jokin kansa-
laisryhmä kokee joutuneensa vääryyden kohteeksi ja mat-
kustaa Helsinkiin tapaamaan kansanedustajia ja muita päät-
täjiä vaikuttaakseen asioiden kulkuun. Sana karvalakki-
lähetystö syntyi suomen kieleen, kun jokivarren kalasta-
jat hakivat vuosikymmenien ajan korvauksia Kemijoen
voimalaitosten rakentamisesta aiheutuneista tulon-
menetyksistä. VR:n nykyisten suunnitelmien mukaan Ke-
mijärven junavuorot aiotaan lakkauttaa tämän vuoden lo-
pussa. Vastedes henkilöliikenne pysähtyisi Rovaniemelle
ja tavaraliikenne loppuisi kokonaan Kemijärvi – Salla rata-
osuudelta. Kemijärvelle tulee ja sieltä lähtee päivittäin yksi
junapari ja se korvattaisiin bussikuljetuksella. Asian-
tiimoilta pidetään seuraava kokous 24.3 Kemijärven kau-
pungintalon valtuustosalissa, sen järjestävät eduskunnan
rautatieliikenteen ystävät, Lapinliitto ja Kemijärven kau-
punki.
Hedelmöityshoito,seksi jakarvalakkilähetystö
Veturimies 1/2006 13
Työsuojelu
Työpaikkakiusattuja pyydetään kerto-
maan omakohtaisia kokemuksia kiu-
saamisesta ja siitä selviämisestä. Ta-
rinoita käytetään tutkimukseen, jossa
kartoitetaan keinoja päästä eroon kiu-
saamisesta.
– Tutkijana olen erityisen kiinnos-
tunut siitä, onko työyhteisöstä lähte-
minen edelleen pääasiallinen selviy-
tymisstrategia, kiusaamistutkija Maa-
rit Vartia Työterveyslaitokselta sanoo.
Tarinat säilötään Suomalaisen Kir-
jallisuuden Seuran arkistoihin, jotta
niitä voi käyttää myöhemmin esimer-
kiksi yhteiskuntahistorian lähde-
aineistona.
Kiusaamistarinoista laadittava tut-
kimus on ainutlaatuinen maailmassa.
- Näin isoa tarinoiden tai omakoh-
taisten kokemusten kautta tehtyä tut-
kimusta en ole nähnyt. Tunnen kuiten-
kin valtaosan maailman kiusaamis-
tutkijoista, Vartia toteaa.
Aikaisemmin tutkimusta on tehty
enimmäkseen kyselykaavakkeilla.
Vartia huomauttaa, että pelkillä kyse-
lyillä ei päästä ilmiön syiden juurille.
Kaksi perussyytä
Työpaikan henkinen väkivalta voi-
daan tutkijan mukaan jakaa karkeasti
kahteen ryhmään.
Yhtäältä kiusaaminen voi liittyä jo-
honkin tiettyyn työpaikan ristiriitaan
tai kiistaan. Toisaalta taustalla voivat
olla myös tilanteet, joissa henkisen
väkivallan kohteeksi joutunut ei ole
itse tehnyt mitään provosoidakseen ti-
lannetta.
- Uhri voi joutua kiusatuksi esi-
merkiksi siksi, että on ensimmäinen
nainen työpaikalla tai kiusaaja on ha-
kenut samaa työpaikkaa, Vartia selos-
taa.
Kiusaamisen taustalla voi olla
rooliristiriitoja, tavoitteiden epäsel-
vyyttä, huonoa tiedonkulkua, tyyty-
mättömyyttä esimiestyöhön tai ylei-
sesti huono työilmapiiri.
Lisäksi organisaatiomuutokset,
saneeraukset ja fuusiot ovat tilantei-
ta, joissa kiusaamisen riski kasvaa.
Henkinen väkivalta työssä on
syvenevä prosessi, jossa kiusatun
mahdollisuudet asteittain heikke-
nevät. Kielteisen käyttäytymisen koh-
teena uhrin on vaikea käsitellä tilan-
netta.
Useimmiten kiusattu yrittää puo-
lustautua ja voi alkaa toimia itselleen
epätyypillisellä tavalla. Tämä puoles-
taan aiheuttaa sen, että työtovereiden
asenteet häntä kohtaan alkavat muut-
tua yleisesti kielteisiksi. Hänet aletaan
nähdä eri tavalla ja mielletään “vai-
keaksi ihmiseksi”.
Monenlaista kiusaamista
Työterveyslaitokselta muistutetaan,
että kiusaamisella on hyvin erilaisia
muotoja. Yksi voi kokea kiusaami-
seksi sen, mitä toinen ei edes huomaa.
Kiusaamiseen ei välttämättä tarvi-
ta sanoja tai tekoja; myös eleillä ja
sanattomalla viestinnällä voi saada ai-
kaan kiusaa. Esimerkiksi ilmeet,
Työpaikkakiusattujen tarinoita kerätään talteen
Tutkimuksella etsitään keinoja kiusaamiskierteen katkaisuun
UP/Aleksi Vienonen
Kiusattuja pyydetään kirjoittamaan omalla äidinkielellään koneella
tai siististi käsin. Tekstin pituus on vapaa. Kirjoitusten on oltava perillä
viimeistään 30. kesäkuuta.
Postitse kirjoitukset tulee lähettää osoitteeseen “Suomalaisen Kirjal-
lisuuden Seura / Kansanrunousarkisto, PL 259, 00171 Helsinki”. Kuoreen
kirjoitetaan “Eroon työpaikkakiusaamisesta”.
Sähköpostilla kirjoitukset voi lähettää osoitteeseen [email protected].
Viestin aihekenttään kirjoitetaan tunnukseksi “Eroon työpaikka-
kiusaamisesta”.
Kirjoituksen kansilehdeltä on löydyttävä oma nimi, syntymäaika ja -
paikka, ammatti, koulutus sekä postiosoite ja puhelinnumero.
Kansilehteen on kirjoitettava myös suostumus siihen, että aineisto
arkistoidaan kirjoittajan nimellä Kansanrunousarkistoon tutkimuskäyttöä
varten. Suostumus on allekirjoitettava.
Vastaajia pyydetään kirjoittamaan vain toiselle puolelle paperia ja
jättämään sivun vasempaan reunaan nelisen senttiä tyhjää tilaa. Kirjoi-
tuksia ei palauteta.
Lisää kirjoitusohjeita löytyy Työterveyslaitoksen internet-sivuilta
www.ttl.fi.
äänensävyt tai olankohautukset voi-
daan tulkita työpaikkakiusaamiseksi.
Myös työntekijän ammattitaidon
väheksyminen on työpaikkakiusaa-
misen muoto. Esimerkiksi työyhteisön
ainoan naisen niskaan saatetaan heit-
tää ammattitaitoa aliarvioivia työteh-
täviä.
Joskus työntekijää kiusataan sy-
säämällä hänelle mahdottomia työteh-
täviä tai niin paljon töitä, ettei niistä
voi kunnolla selvitä.
Kaikki työpaikoilla esiintyvä nal-
jailu ei ole työpaikkakiusaamista,
Työterveyslaitoksen ohjeissa huo-
mautetaan. Henkiseksi väkivallaksi
naljailu muuttuu, kun se jatkuu pitkään
ja sen kohteena oleva työntekijä ko-
kee itsensä puolustuskyvyttömäksi.
Työterveyslaitoksen ja Suomalai-
sen Kirjallisuuden Seuran ohella
tutkimusprojektiin osallistuvat TJS
Opintokeskus ja Johtamistaidon opis-
to.
Lähetä heinäkuuhun mennessä
14 Veturimies 1/2006
Työsuojelu
Vuosi vaihtui jälleen ja tunne siitä et-
tei tänne Pohjolaan enää saada talvea
tai ei ainakaan pakkasia voidaan unoh-
taa. Lunta on sen verran, että pääsee
hiihtämään ja pakkanen paukkui talon
hirsillä vaatien takan tai leivinuunin
lämmitystä. Silläkin kiusalla, etteivät
Fortumin osakkaat saisi liian suuria
optioita, oli pakko ainakin omalta
kohdalta pyrkiä pistämään puuta pe-
sään ja sillä konstilla estää nousut.
Nyt sitten pakkaset kuitenkin hi-
dastivat junaliikennettä pääkaupunki-
seudulla tuntuvasti ja muualla Suo-
messa vaunujen jarrujen ja pendon
kytkeytymisien vuoksi.
Myöhästymisistä tai muista poik-
keuksista huolimatta on henkilölii-
kenteessä tapahtunut viime vuonna
jopa 3% kasvua ja se on paljon ajatel-
len joukkoliikennettä.
Rautateillä otettiin tulospalkkio
käyttöön viime vuonna, mutta ei se
tuottanut työntekijöille muuta kuin
harjoitusta tulevaa ajatellen sillä tun-
netusta työsulusta johtuen VR:n tulos
tippui alle budjetoidun.
Tänä vuonna tulospalkkiomitta-
reiden avulla pyrimme tekemään hie-
man ahkerammin työtä, jotta mittarien
arvoihin pääsisimme. Silti kaikesta
riippuu kuitenkin jälleen mikä on ta-
lon yhteinen viivan alle jäävä luku, että
sillai.
Mitäs sitten jos tavoitteet ei jostain
syystä täyty tältä vuodelta, niin kuka
enää uskoo tulospalkkioajatteluun? Pi-
täisikö muuttaa keskustelut johonkin
toiseen suuntaan?
DR14 saneerausohjelma
Itä- Suomen veturimiehiä oli ASLAK-
kuntoutuksessa vuonna 1992. Kun-
toutuksen yhteydessä käytiin myös
työpaikka käynnillä DR14 ohjaamos-
sa. Käynnin aikana todettiin kuljetta-
jan työasennoissa paljon kierto-
liikkeitä kuten suoratoimijarrun käyt-
tö, taaksepäin ajo ja istuimen huono
alaselän tuki ym.
Ko. sarjan veturithan ovat valmis-
tuneet Lokomon tehtailta Tampereel-
ta vuosina 1969-1972 ja sarjaan kuu-
luu 24 veturia. Ehkä ne täyttivät sen
ajan vaatimukset työskentelyolo-
suhteista, mutta vuosien saatossa niin
lämpö- kuin meluongelmat tulivat esil-
le. Vesikierto heikkeni ja sen aikaiset
äänieristykset eivät vastanneet nyky-
päivää.
Veturit olivat suurimmalta osin
käytössä Itä- Suomen vaihtotöissä ja
niinpä sieltä lähti ajatus ohjaamon
melutason kuin lämmityksen paran-
tamiseen.
Vuosina 1996 ja 1997 tehtiin mit-
tauksia yhdessä Työterveyslaitoksen
sekä Kuopion konepajan kanssa. Nii-
den tuloksien ja kuljettajailta tullei-
den ehdotuksien perusteella aloitettiin
1999 silloisella Kuopion konepajalla
veturin 1862 saneeraus.
Saneerauksen alkuvaiheet
Alussa saneerauksessa oli mukana
Kouvolan veturimiehiä sekä silloinen
erityistyösuojeluvaltuutettu Markku
Vauhkonen. Ensimmäinen protoveturi
oli lähes vuoden Kouvolassa käytös-
sä. Sieltä saatiin paljon toiveita kuin-
ka hallinta ym. laitteita pitäisi sijoit-
taa. Toiveiden tynnyri jatkoi kasva-
mistaan ja saneerauksen aloitus siir-
tyi, joten oli puhallettava peli poikki
vuonna 2000. Tähän vaikutti myös
Kuopion konepajan alasajo ja koko
saneerauksen siirtyminen Hyvin-
käälle.
Homma alkoi lähes alusta. Perus-
tettiin saneerausprojektiryhmä ja se
teki päätöksen saneerauksen sisällöstä
Allekirjoittanut tuli mukaan pro-
jektiryhmään vuoden 2001 alusta ja
tämä projektiryhmä kokoontui 86 ker-
taa. Alkuvaiheessa noin kaksi kertaa
viikossa ja loppuvaiheessa kolmen
viikon välein. Palavereissa on käyty
läpi ongelmat ja tämän jälkeen on ky-
seiset kohdat korjattu. Ongelmat tuli-
vat määräajoin esille joten senkin ta-
kia jatkuva seuranta oli hyvästä.
Saneerauksen ongelmat
Veturit näinkin pienessä sarjassa ovat
erilaisia ohjaamon kunnon suhteen.
Koska kaikista vetureiden vaurioista
ja kunnosta ei ollut ennakkotietoa,
saattoi joihinkin ohjaamoihin tulla
isojakin kunnossapitotöitä. Joissakin
rungoissa oli sellaisia vaurioita, että
ne jouduttiin oikaisemaan. Materiaa-
lin saanti sekä hallinta oli myös iso
työllistäjä. “Tavaran saanti oikeaan ai-
kaan oikeaan paikkaan seuraaville
projekteille, siinä on vielä paran-
nettavaa”, toteaa kalustolajivastaa Kari
Aaltonen.
Saneerauksen onnistuminen
Tullessani mukaan projektiin teimme
yhteistyössä työantajan edustajan
kanssa päätöksen, tässä tapauksessa
Juha Inkilä, että tulemme sijoittamaan
paineilmatuolin kyynärnojiin teho-
sekä jarrukahvat.
Sähköisen suoratoimijarrun toi-
minta oli kuljettajille aluksi jonkin
verran outoa viiveen takia. Nyt kun sen
ominaisuuksiin on opittu, ei ainakaan
DR 14 saneeraussaatiin valmiiksi
Kari Ojala VML etv.
Erityisvaltuutettu
Veturimies 1/2006 15
Työsuojelu
paljoa negatiivista palautetta ole mi-
nulle tullut.
Ihmisten eri koko tekee sen, että
kaikki eivät ole tyytyväisiä valittuun
penkkimuutokseen. Joidenkin mieles-
tä työasento on raskas ja toiset koke-
vat tämän muutoksen taas hyväksi.
Työn laatu
Työn laatua ja jälkeä on pidetty hyvä-
nä ja siitä ei ole saatu hirveästi nega-
tiivista palautetta. Koko projektin
onnistumisenkin suhteen on panostet-
tu laadun hyvään jälkeen ja siihen, että
se myös vuosien saatossa pysyy ka-
sassa.
Jokaiselle veturille on järjestetty
luovutustarkistus kotivarikolla, jossa
on ollut mukana veturimiesten edus-
tus; joko paikallinen tsv tai VML etv.
Myös omistajan edustaja, tässä tapa-
uksessa, Tapio Vierimaa sekä varikon
edustajat sekä kalustolajivastaava
Kari Aaltonen.
Tulevaisuus
VR Osakeyhtiön satsattua tähän kalus-
toon suuren summan euroja tarkoituk-
senaan käyttää vetureita vielä 20 vuot-
ta, vaatii se myös kunnossapidolta
huolellisuutta niin varaosien saannin
kuin myös korjaustaidon ylläpitä-
misen suhteen.
Viime vuoden puolella pidettiin
projektin loppupalaveri joululounaan
merkeissä. Siellä puheessani kiitin ny-
kyistä kalustolajivastaavaa siitä erin-
omaisesta työstä, jota me veturimiehet
olemme saaneet hänen kanssaan teh-
dä. Molempien osapuolien ääntä on
kuultu ja näin on saatu tämä projekti
vietyä läpi, mielestäni hyvinkin onnis-
tuneesti. Samoin pitää vielä antaa kii-
tokset Kouvolan veturimiehille siitä
alkuun panevasta sysäyksestä, jolla
koko homma saatiin alkuun.
Kiskobussi DM12
Jokaisella lempilapsella on jokin nimi,
niin tämäkin kalusto on jo nimetty
“Peräkylän Pendoksi” Ensimmäinen
saapui Suomeen vuonna 2004. Alku-
testaukset tehtiin talviolosuhteissa
Pieksämäen ympäristössä. Yksikkö
vietiin talliin yötä varten ja otettiin
käyttöön sulaneena. Kaikki toimi hy-
vin, ainoastaan moottorin imuilmaan
tehtiin suodatinmuutos, koska imu-
ilman suodattimeen imeytyi pöl-
lyävää lunta.
Projektissa mukana olevat saivat
mielestään hyvää kokemusta näistä
koeajoista. Niin varmaan saivatkin,
mutta totuus valkeni kuten lumi tänä
talvena. Generaattorin suojakoteloon
kertyy lunta niin paljon, että se aihe-
uttaa laturin pyörimisongelmia sillä
seurauksella, että laturin hihnat kat-
keavat.
Pöllyävä lumi aiheuttaa myös ala-
kertaan kovia lumitilsoja, jotka saat-
tavat katkaista tiedonsiirtokaapeleita.
Sarjan yksiköt olivat hieman aikaa
pois käytöstä. Generaattoriongelmaa
on yritetty saada korjattua ja alkuvuo-
desta pyritään jatkamaan liikennettä
suunnitelman mukaisesti.
Muiden toimenpiteiden suhteen on
vielä pidettävä palavereita, jotta saa-
daan oikea näkemys, mitä suojataan
ja miten.
Koulutusta ovat saaneet kuljettajat
siellä suunnalla, missä näillä on tar-
koitus liikennöidä.
Kuljettajarahastus puhuttaa koulu-
tuksessa, mutta sen asian suhteen ei
ole edetty millään lailla, eli se on edel-
leen avoin.
SR2
3235 veturin ohjaamoon on asennet-
tu vihdoin ilmanohjaimet, joilla saa-
Saneerauksen jälkeen Dr14 vetureita on tarkoitus käyttää vielä 20 vuotta. Veturin ohjaustekniikka, ajopöydät, istuimet, sähköjohdot, putkistot,
ohjaamon ääni- ja lämpöeristys on uusittu. Moottorin ilmuilmamelu on poistettu ja kuljettajan näkökenttää on parannettu.
daan rauhoitettua ilmakierto oh-
jaamoissa. Mittauksien perusteella on
todettava niiden parantavan huomat-
tavasti ilmankiertoa. Nyt ei tarvitse
16 Veturimies 1/2006
Työsuojelu
laittaa työtakkeja häikäisysuojan ylä-
puolelle, sillä kierto ei aiheuta kuljet-
tajan niskaan enää vedon tunnetta.
Veturissa on ollut palautevihko, jo-
hon jokainen on saanut kertoa mieli-
piteensä uudistuksesta. Palaute on
kauttaaltaan ollut positiivista, joten
näitä ohjaimia tullaan lisäämään ko.
vetureihin tämän vuoden aikana.
Tupakointi
Tupakointikielto astui voimaan vetu-
reiden ohjaamossa tämän vuoden alus-
ta alkaen. Tähän mennessähän on kiel-
to ollut jo lähiliikennejunissa ja
vaihtotöissä sekä yhteisellä päätöksel-
lä pendossa.
Myös heti alusta lähtien on ollut
kiskobussin ohjaamoissa tupakointi-
kieltolaput ja siitä ei ole tullut kiel-
teistä palautetta. Sen seurauksena ja
yhteisellä päätöksellä, joka sai vahvis-
tusta parista lm/tsv päivien kyselys-
tä, päätti työnantaja kieltää tupakoin-
nin myös muissa kaluston ohjaa-
moissa.
Sr2 ohjaamon ilmanvaihto kier-
rättää samaa ilmaa 80% ja ottaa uutta
vain 20% tilalle, jolloin siellä tupakan
haju jää kiertämään pitkäksi aikaa
ilmakiertoon.
Ohjaamoihin tullaan vielä asetta-
maan tarrat “ tupakointi kielletty”. Toi-
von kuitenkin, että ne jotka vielä
tupakoivat, tekisivät sen junan pysäh-
dyksen aikana ohjaamon ulkopuolel-
la. Tällä tavalla saadaan jokaiselle
viihtyisämpi työympäristö.
JKV
JKV 3 vaihe on aikataulusta jäljessä ja
suurimpina sekoittajana on ollut niin
koodaimien kuin baliisienkin saannin
heikkous. Tilattu on, mutta niitä ei
vaan saada Suomeen asti, missä sitten
lie vika.
Uimaharju - Nurmes on hyvä esi-
merkki siitä, kuinka jatkoa ajatellen
ei pitäisi luottaa siihen, että koodaimet
tai muut tarvikkeet tulevat aikataulul-
lisesti kuten on kerrottu. Asiasta on
monessa kokouksessa keskusteltu,
mutta silti ko. rataosuudelle piti ha-
kea liikennöimiseen poikkeuslupa
vuoden loppuun asti. RHK JT toimi-
kunnassa veturimiesedustuksen puut-
tuessa poikkeuslupaa jatkettiin alku-
vuodesta kolme kuukautta.
Baliiseista ja koodaimista keskus-
teltiin jo edellisen vuoden kokoukses-
sa ja silloin jo todettiin niiden riittä-
mättömyys.
No, liikennöinti on siellä hoidettu
epäselvien tietojen puutteessa mutta
onneksi varovasti, sillä siellä ei ole
mitään pahempaa sattunut.
Jos rakennusraha loppuu jo alku-
vuodesta, niin siitä kärsii osa radan
rakentamisesta kuten Hyvinkää - Kar-
jaa, Turku- Uusikaupunki, Säkäniemi-
Niirala. Näiden rataosien JKV rakenta-
minen siirtyy vuoden ensimmäisen
kokouksen perusteella ensi vuoteen.
Vaaditaan nopeita päätöksiä, koska
kokous pidettiin tammikuun ensim-
mäisinä päivinä.
Toistopisteiden lisäämisellä sekä
valvontanopeuden käyttöönotolla py-
ritään saamaan liikennöinti joustavak-
si ja sujuvaksi.
Helposti sitä tulee mieleen ikävät
asiat, eikä osaa suhteuttaa kokonai-
suutta, sillä kyllä meidän varmaan pi-
tää myöntää, että JKV on muuttanut
meidän ajotyyliämme mutta kuinka-
han me ollaan ennen ilman sitä pärjät-
ty?
JKV1 ja JKV2 vaihe ovat käsittäneet
noin 2500 km ja 3 -vaihe käsittää noin
2800 km. Näiden toimintojen jälkeen
rataverkostosta on suurin osa kulun-
valvontalaitteella varmistettu.
Fysioterapialähetteitä eienää tarvitse leimauttaa
Kelakorvaus haetaan itse. Kun lääkäri
on todennut hoidon tarpeen, korvaa VR
vuosittain fysioterapiaa viisi hoito-
kertaa.
Hoidon on oltava lisäksi Kelan
hyväksymää ja sen antajan on oltava
ammattihenkilö. Yli viiden tarvittavat
jatkohoidot maksaa potilas pääsään-
töisesti itse.
Jos henkilö tarvitsee toistuvaa tai
pidempää fysioterapiaa tai hoitoa toi-
seen sairauteen saman vuoden aika-
na, voidaan jatkohoito korvata vain
aina etukäteen haettavalla ylilääkärin
erillisellä päätöksellä.
Jatkohoidolle voi olla perusteita
esim. leikkauksen jälkihoitotilan-
teissa tai jos fysioterapiajaksolla voi-
daan lyhentää tai poistaa henkilön
sairausloman tarve.
VR:n työterveyslääkäri ei enää lei-
maa tai hyväksy fysioterapialähetettä
etukäteen.
Terveydenhuollon kulujen korva-
aja tarkistaa, että hoito on ollut Kelan
säännösten mukaista ja onko henki-
löllä aikaisemmin korvattu fysio-
terapiaa.
Perinteistä fysioterapiaa tehok-
kaammaksi todettu DBC- hoitoa kor-
vataan pääsäännöstä poiketen 15 ker-
taa vuodessa. DBC- hoito on aktiivi-
sen liikehoitoon perustuva niskan,
olkapäiden ja selän fysioterapiahoito.
Hoitavan työterveyslääkärin on ar-
vioitava fysioterapian hoitomääräys-
ten lisäksi fysioterapeutin konsul-
taation tarve työtekijän työpisteen er-
gonomian tarkistuksessa ja liikunta-
ohjeiden antamisessa.
Ns. suorakorvausjärjestelmään
siirtymisen johdosta henkilö saa itse
monista hoitopaikoista suoraan Kelan
korvauksen hoitoa maksaessaan.
Myös fysioterapian ja DBC- hoidon
osalta on siirrytty vuoden alusta
yhtäläiseen käytäntöön muiden terve-
ydenhuollon kustannusten korvausten
kanssa eli työntekijä hakee itse Kela-
korvaukset tai saa hyödykseen Kela
korvauksen suoraan hoitolaskua mak-
saessaan.
Maksamisen jälkeen työntekijä ha-
kee VR:ltä omavastuuosuuden itsel-
leen lomakkeella VR 3307.
Lomakkeeseen on liitettävä Kelan
alkuperäinen korvauspäätös, kopiot
lähetteestä, maksukuittista ja tosit-
teista.
Kuntoremontit
VR:llä Kuntoremontti paikkoja on tänä
vuonna tarjolla noin 300.
Terveydelliset hakuperusteet mää-
ritellään aina omassa työterveys-
huollossa. Tasapuolisen paikkajaon
varmistamiseksi kuntoremonttiin
pääsyn edellytyksenä on, ettei hakija
ole ollut kuntoremontissa tai Kelan
kuntoutuksessa 5 edellisen vuoden ai-
kana
Perheleiri
Veturimiesliiton perheleiri tullaan pi-
tämään viikolla 19 8.5.-12.5.2006
Paikkana on tuttu ja turvallinen
Vuokatin Hovi. Viereisellä sivulla on
hakukaavake. Osallistumismaksu on
aikuiselta 100 euroa ja lapselta 50
euroa. Ensikertalaiset ovat etusijalla.
Sitten ei muuta kuin halukkaat täyttä-
mään lomaketta ja perheineen lomaile-
maan Vuokatin Vaaroille.
Lukumäärää ei ole ko. leirille vielä
mietitty, katsotaan kuinka paljon ha-
lukkuutta löytyy.
Veturimies 1/2006 17
Työsuojelu
Leirin hinta on 100 euroa aikuisel-
ta ja 50 euroa alle 15 vuotiaalta lap-
selta.
Hinta sisältää majoituksen loma-
asunnossa, aamiaisen, päivällisen ja
leirin vetäjän palvelut.
Osallistumismaksu suoritetaan lii-
ton tilille OKOPANKKI 554128-1274
kuukautta ennen leirille lähtöä 8.4.
2006 mennessä, maksun aiheeksi
“perheleiri”.
Meno- ja paluuliput hoitaa jokainen
itse.
Liiton puolesta leirin vetäjä on
Markku Vauhkonen ja Vuokatin vetä-
jänä on Jyrki Makkonen.
Leirille valitut saavat kotiin tar-
kemmat ohjeet varusteista, leirin oh-
jelmasta ja muista huomioitavista sei-
koista ennen leirin alkua.
Lähetä ilmoittautumislomake maa-
liskuun loppuun mennessä osoitteel-
la:
Veturimiesten liitto, John Sten-
bergin ranta 6, 00530 Helsinki, tai
sähköpostilla:
marja-riitta.mustonen@veturimies-
liitto.fi
Veturimiesten liiton perheleiri 8.5.-12.5.2006 Vuokatissa
maanantai 08.05
13.00- 14.00 Majoittuminen
14.30 –15.00 Tervetulokahvi ja loma-
info
15.30 –17.00 Ulkolenkki- hiihto-
tunneli, Urheiluopisto, Vuokatin-
rinteet
17.00 –19.00 päivällinen
19.30- 21.00 Illanvietto-ohjelmaa
kammissa
tiistai 09.05
07.00 – 09.30 aamiainen
09.30 – 11.30 Tietoisku: “ Painon-
hallinta “Kuntotesti: 2 km:n kävely-
testi ( aikaan perustuva )
.00- Uinti ja vesijuoksu+ jumppa
Vuokattihallissa
17.00 – 19.00 päivällinen
19.00 - Jousi- ja puhallusputkiam-
muntaa
keskiviikko 10.05
07.00 – 9.30 aamiainen
10.00 – 12.00 Metsägolf- ja frisbee-
golfia
17.00 – 19.00 päivällinen
Kiiking-kisa - virolainen kilpakiikku
torstai 11.05
07.00 – 09.30 aamiainen
09.30 – 11.30 Sählyä ja seinäkiipeilyä
Vuokattihallissa
17.00 – 19.00 päivällinen
19.30 Illanvietto-ohjelmaa kammissa
perjantai 12.05.
07.00- 09.30 aamiainen
09.30 – 11.00 Musiikkiliikunta Vuokat-
tihallissa
12.00 Huoneiden luovutus
12.30 lounas + loppupalaveri
Kotiin lähtö
Lisäksi voit harrastaa omatoimisesti
Vuokatin monipuolisesta tarjonnasta
nauttien. Läheltä löytyvät mm. patik-
kapolut, ratsastustalli, keilahalli,
kuntosali, Vuokattihallin sisäliikun-
tatilat ja uimahalli. Nämä harrasteet
eivät sisälly pakettihintaan.
Perhekuntolomaviikko Vuokatti 08-12.05.2006 alustava ohjelma
Ilmoittautumislomake Perheleiri 8.5.-12.5.2006
Nimi Osasto
Osoite Muut osallistujat:
ikä
ikä
ikä
Puhelin
Paikka ja aika Allekirjoitus
18 Veturimies 1/2006
Ihmisillä on Hakasen mukaan tapana
jakaa työnsä “oikeisiin” töihin ja mui-
hin töihin. Työntekijä kokee, että oi-
keita töitä ovat ne, joihin hänellä on
ammattitaitoa ja koulutus.
Asiantuntijatöissä motivaatiota
vievät turhiksi koetut kokoukset ja pa-
laverit. Jos tekemisen sijaan istutaan
jatkuvasti pohtimassa, mitä pitää teh-
dä, kiristyvät monen hermot.
Koulutusta vaativissa töissä työn-
tekijää harmittaa, jos hän joutuu teh-
tävään, jossa omasta koulutuksesta tai
ammattitaidosta ei ole hyötyä.
Rakennustyömaalla sähkömiestä
ottaa päähän, jos hän joutuu tekemään
apumiehen töitä. Levyseppä-hitsaajan
motivaatio menee, jos hänet määrä-
tään konttoriin kopioimaan kokous-
papereita.
Yliopistosta valmistunut turhau-
tuu ja uupuu, jos hänet palkataan mi-
nisteriöön määräaikaiseksi kahvin-
keittäjäksi.
Myös turhaksi koettu paperin-
pyörittely rasittaa mieltä. Jos sairaan-
hoitajan työajasta suurin osa menee
lomakkeiden täyttämiseen, alkavat
käämit kärytä.
Lisää imua!
Hakasen tutkimus osoittaa, että yksi-
Turhat työt aiheuttavat uupumusta
elämän muutokset, kuten työpaikan
menetys tai saneeraukset.
Suuri ongelma on, että työuupu-
mus ruokkii myös elämän muita huo-
lia. Perhe-elämä alkaa helposti mennä
sivuraiteelle, jos mieli on maassa ja
henkiset voimavarat vähissä.
Uupuneen ja työhönsä kylläs-
tyneen ihmisen elämään saattaa myös
luikerrella alkoholi, jolloin syöksy-
kierre jyrkkenee.
Tutkimuksen mukaan työuupu-
musoireiden syvetessä voimavarojen
hiipuminen heijastuu myös kodin-
hoitoon ja vapaa-ajan harrastuksiin.
Hakasen mielestä työuupumus on
ymmärrettävä henkisten voimavaro-
jen menettämisen kierteenä. Koti-
olojen ja yksityiselämän ongelmat
synnyttävät työuupumusta, ja työ-
uupumus synnyttää ongelmia yksi-
tyiselämässä. Oravanpyörästä irtautu-
minen ei ole helppoa.
Lähde: Hakanen, Jari. Työuupu-
muksesta työn imuun: Työhyvin-
vointitutkimuksen ytimessä ja reuna-
alueilla. Helsingin yliopisto, 2005.
toikkoisuus on turhien töiden ohella
keskeinen väsähtämisen syy.
Kaikkein tärkeintä on työn imu.
Sitä lisäävät muun muassa työn itse-
näisyys sekä esimiehen tuki ja arvos-
tus.
Työn imu on työuupumuksen vas-
tapaino. Raskaat olot jaksaa, jos töis-
sä on tekemisen meininki. Työn imu
näkyy tarmokkuutena, omistautu-
misena ja työhön uppoutumisena. Sil-
loin haluaa myös jatkaa työelämässä
pitkään.
Kireät aikataulut ja ikävä esimies
ovat huono yhtälö. Silloin imu puut-
tuu.
Työn imua lisäävät etenkin am-
mattiylpeys ja yhteenkuuluvuuden
tunne. Siksi imua on enemmän amma-
teissa, joihin vaaditaan koulutus ja
joissa järjestäytymisaste on korkea.
Taloudellinen varmuustärkeää
Työuralla koettu epävarmuus ja talo-
udellisen toimeentulon niukkuus ovat
yhteydessä työuupumukseen ja ylei-
seen tyytymättömyyteen.
Monilla tutkimukseen haastatel-
luilla ihmisillä työuupumusta edel-
sivät vuosikymmeniä kestäneet voi-
mavaroja kuluttaneet työolot ja työ-
Pitkät työpäivät, palkattomat ylityöt tai vuorotyö eivät ole suurimpia työuupumuksenaiheuttajia. Uupumista aiheuttavat etenkin erilaiset turhiksi ja toissijaisiksi koetut työ-tehtävät, selviää valtiotieteen tohtori Jari Hakasen väitöskirjasta.
UP/ALEKSI VIENONEN Turhuus uuvuttaa. Kuva: Mika Peltonen
Veturimies 1/2006 19
Työsuojelu
Osaanko olla rennosti työssäni?
Osaanko levätä vapaalla? Muistanko
huolehtia itsestäni? Miten ikääntyvä
kehoni kestää vielä muutaman vuo-
den ennen eläkkeelle pääsyä? Näitä
kysymyksiä varmaan moni pohtii.
Yli kolmekymmentä vuotta veturi-
miehen ammatissa on opettanut pal-
jon. Se on opettanut tekemään vaati-
vaa ja vastuullista työtä, se on opetta-
nut valvomaan, se on opettanut nuk-
kumaan päivällä. On ollut pakko so-
peutua epäsäännöllisyyteen, lähte-
mään silloin kun muut rupeavat kai-
vautumaan peittojen alle, tulemaan
silloin kun ketään ei ole kotona. Oma
Mikä uuvuttaa veturimiehen?
Markku Vauhkonen
Yön valvominen, pitkä työvuoro, liian lyhyt lepo, tiukka työputki, yksintyöskentely,jatkuva tarkkaavaisuus, onnistumisen pakko, virheiden minimointi, ylityöt, ainakin kaikkinämä ovat veturimiesten riesana.
elämänrytmi on ollut pakko sopeut-
taa muiden muun perheen rytmiin.
Pienet lapset
Muistan kun itselläni lapset olivat pie-
niä. Heille oli hoitopaikka perhe-
päivähoidossa. Maksu meni kuukau-
sittain sen mukaan, kuinka monta
hoitopäivää kertyi. Luulen samanlai-
sen tilanteen olleen hyvin monella am-
mattiveljellä; työvuoron – oikeasti
yövuoron jälkeen jäi hoitamaan omia
lapsia, koska silloin saattoi säästää
hoitomaksuissa. Näin tehtiin välittä-
mättä siitä, kuinka oman lepäämisen
kävi. “Kyllä sitä yhden vuorokauden
jaksaa valvoa” , oli varmaan ajatukse-
na. Kyllä yhden, mutta kuinka sen
seuraavan vuorokauden kanssa oli,
jos piti lähteä taas yöksi töihin.
Moni veturimies on varmaan ollut
pienten lapsiensa kanssa sellaisessa
loukussa, ettei halpaa kunnallista
perhepäivähoitoa saanut ansiotasonsa
takia, vaan yksityisten hoitopaikkojen
maksuista joutui väkisinkin säästä-
mään oman lepäämisen kustannuksel-
la. Kyllä sitä nuorempana jaksoikin.
Rakentaminen
Monen kohdalle on varmaan osunut
oman kodin rakentaminen. Tähän on
Mikä olisi avuksi veturimiehen uupumukseen? Ratkaisuja noihin riesoihin pitää osata hakea oman elämän hallinnasta.
20 Veturimies 1/2006
käytetty sen vuoden kaikki lomat ja
muut vapaat, mitä ikinä vain on saa-
nut. Se on ollut rankkaa aikaa. Yleensä
koko kesä on rakennettu ja syksyn ja
talven tullessa pikkuhiljaa päästy
muuttamaan monesti velkaiseen ta-
loon. Sitten vain keräämään ansioita
ja lisäpalkkioita, joilla velkaa ainakin
alussa koetti lyhentää mahdollisim-
man paljon. Kyllä sitä nuorempana
jaksoikin.
Yksintyöskentely
Veturimiehen ammatissa tapahtui jä-
risyttävä muutos, kun siirryimme
linjallakin yksinajoon. Nyt tätä on ol-
lut jo yli 10 vuotta ja oikeastaan kaik-
ki junat ajetaan yksin. Muutos on vaa-
tinut kokonaan uuden suhtautumisen
työhön ja jaksamiseen. Enää ei voi tur-
vata siihen, että kaveri on levänneempi
ja hänen kanssaan voi jaksottaa ajo-
tehtävää. Nyt on vain itse oltava koko
ajan puikoissa ja mahdollisimman
pirteänä.
Kun aikoinaan ensikertaa laadittiin
yksintyöskentelyn työaikaa rajoittavia
säännöksiä, ei koko asiasta oikeastaan
tiedetty mitään. Onneksi silloin saa-
tiin aikaan melko tiukat sääntelyt ja
vasta kokemusten karttuessa voitiin
myöhemmin työaikoja tarkastella hie-
man löysempään suuntaan. Joka tapa-
uksessa yksintyöskentelyn työajat
mahdollistavat todella raskaidenkin
työrupeamien tekemisen. Kyllä sitä
nuorempana jaksaakin, mutta tätä on
jaksettava eläkkeelle asti.
Vuorot
Työvuorotaulussa on muutakin mer-
kitty kuin työaika. Siellä on vapaa-aika
ja lepo- ja vapaapäivät. Mielestäni yksi
eniten työvuorotaulun raskauteen vai-
kuttava seikka on työvuorojen välinen
aika. Säännöt vaativat kahden työ-
vuoron väliin vähintään 10 tunnin
lepoajan kotona. Tämä on varmaan
riittävä silloin kun tehdään suurin piir-
tein tavallisen työpäivän mittainen
työvuoro, 8-10 tuntia. Kun kahden tosi
pitkän työvuoron, 15-17 tuntia väliin
jää se sama minimi 10 tuntia, ei koto-
na pitäisi tehdä mitään muuta kuin le-
päillä. Tämä on helpompi toteuttaa sil-
loin kun väliaika on yöllä, jolloin
tavallisetkin ihmiset nukkuvat. Entäs
kun väliaika sattuukin päivällä? Kyllä
sitä kaikenlaista puuhaa on tekemättä
ja saattaa olla puolisonkin toimesta
järjestetty. Vaikka pitäisi vain levätä
jaksaakseen taas lähteä, huomaakin
olevansa lumikolan varressa tai ruo-
honleikkurin perässä, ehkäpä jopa
mattopiiskan kanssa pihalla teu-
taroimassa, että ehtisi tehdä homman-
Muuttuva testosteroni ja muut hormonit
Testosteronin, miespuolisen hormonin, pitoisuus alkaa
laskea jo 40 vuoden iässä, vaikka kliinistä merkitystä
laskulla on vasta 50 ikävuoden jälkeen. Keskimäärin
testosteronipitoisuus laskee noin 1 % vuodessa, mutta
yksilölliset erot ovat merkittäviä. Pelkkä testosteronin
taso ei korreloi kliiniseen kuvaan, koska mm. SHBG-
hormonin taso (Serum Hormone Binding Globulin eli
sukupuolihormoneja sitova globuliini) kasvaa iän mu-
kana, ja siten “vapaan” eli aktiivisen testosteronin taso
laskee. Alan julkaisut käyttävät ikääntyvän miehen
hormoniongelmasta nimeä “Androgen Deficiency of the
Aging Male”. Myös termiä andropaussi (vrt. menopaussi)
on käytetty.
Paitsi miespuolisten hormonien eli androgeenien las-
kua, todetaan myös kasvuhormonin, DHEA:n (dehyd-
roepiandrosteronin) ja melatoniinin sekä jonkin verran
myös tyroksiinin laskua. Nämä hormonaaliset muutok-
set ovat fysiologisia eli normaaliin ikääntymiseen liit-
tyviä. Arvioidaan, että noin joka kymmenes alle 60-vuo-
tias mies potee kliinistä testosteronin ja muitten
androgeenien puutosta ja yli 60-vuotiaista noin joka
viides.
Yllä mainitut hormonit vaikuttavat paitsi miehen
sukupuolielimiin, myös lihasmassaan, luustoon, sydän-
ja verisuonielimistöön, immuunijärjestelmään, keskus-
hermostoon ja psyykeen. Miehen hormonaalinen ikä-
muutos tapahtuu pikkuhiljaa, eikä mies aina miellä
oireitaan puutosoireiksi. Väsymys, haluttomuus,
ärtyneisyys ja depressiivisyys on helppo panna työpai-
neitten tiliin. Lisääntynyt vatsanympärys ja heikenty-
nyt lihasvoima johtuvat osittain elämäntavoista, mut-
ta kaikki edellä mainitut oireet voivat viitata myös
androgeenien puutokseen.
Potenssihäiriötä on joskus vaikeatunnustaa
Erektiohäiriöt saattavat ajaa miehen lääkärille. Noin
puolella 55-60 -vuotiaista on erektio-ongelmia, mutta
valitettavan usein niistä ei haluta keskustella, ei vai-
mon eikä asiantuntijan kanssa. Tutkimusten mukaan
miehillä on taipumus panna tämäkin tärkeä elämän laa-
tuun vaikuttava oire “maton alle”. Mies saattaa lopettaa
seksuaalisen kanssakäymisen mieluummin kuin tun-
nustaa kykenemättömyytensä. Parannusta on silti ta-
pahtunut: kaikenikäisten miesten potenssihäiriöt ovat
saaneet asianmukaista huomiota, ja useita hoitomah-
dollisuuksia on tarjolla asianmukaisen diagnoosin jäl-
keen.
Lääkehoidosta on apua
Mies, joka ei tunne voivansa hyvin, tarttuu usein va-
hingolliseen “omahoitoon” eli alkoholiin, tupakkaan ja
ylensyömiseen. Kaikilla miehillä, joilla on masennus-
ta tai väsymystä, ei suinkaan ole androgeenien puute,
mutta terveystarkastus ja “mieskeskeinen konsultaatio”
saattaisi jo auttaa. Osa miehistä hyötyisi androgeeni-
korvaushoidosta, testosteronivalmisteita on useita.
Lähde: http://www.mehilainen.fi/verkkolehti
Miehen vaihdevuodet - totta vai tarua?
Työsuojelu
Veturimies 1/2006 21
sa ennen kuin muut tulevat töistä ja
koulusta kotiin.
Minut yksintyöskentely on ainakin
opettanut lepohuoneella nukkumaan
ja käyttämään työvuoron sisään jää-
vät väliajat yleensäkin lepäämiseen.
Että jaksaisi vanhempanakin.
Vanheneva mies
Kulumat ja kolotukset alkavat vaiva-
ta, yhtäkkiä huomaakin olevansa
pistetaulukossa etusivulla. Ja kurs-
sikavereita jää jo eläkkeelle. Mieli on
kuin kaksikymppisellä, mutta kroppa
ei sitä enää tajua. Se on kuin panisi
parinkymmenen vuoden tauon jälkeen
luistimet jalkaansa ja yrittäisi olla
yhtä nopea kuin silloin. Kokemus on
melko karu.
Viisainta lienee totutella ajatuk-
seen, että oman jaksamisen kannalta
kannattaa kiinnittää itseensä paljon
enemmän huomiota kuin nuorempa-
na. Silloin jaksoi aivan eritavalla.
Tottahan joka tuutista terveellisiä
elämäntapoja meille tolkutetaan: syö
hyvin ja säännöllisesti, liiku, ulkoile,
nuku, lepää ja jopa laiskottele joskus.
Älä stressaa, juo harkiten, vähemmän
ainakin. Älä tupakoi. Näissä sitä on-
kin meidän ammatissa soveltamista.
Jos joku vielä tähän saa hommattua
itselleen jonkin siviilikriisin, niin
johan on jaksamista. Se kun tuo
viidenkympin villitys ei taida olla ta-
rua. Ainakin hormonit heiluu kuin
vaihdevuosissa.
Väsymykseen lääkettä
Mikä se sitten olisi avuksi veturi-
miehen uupumukseen? Ratkaisuja noi-
hin riesoihin pitää osata hakea oman
elämän hallinnasta. En rupea enkä
osaakaan neuvoa kuinka, mutta asiaan
kannattaa varmaan kiinnittää ajoissa
huomiota. Jos vaivoja on, niin lääkä-
rit niitä hoitavat kuntoon ja neuvovat
miten niitä vältetään. Kannattaa herä-
tä ajoissa.
Toinen seikka lienee työhön ja
vuoroihin liittyvät asiat. Vanhem-
panakin pitää jaksaa ajaa yksin yössä.
Mitä epäkohtia voisi vuoroista pois-
taa, miten tehdä työn tekeminen
mielekkäämmäksi, kuinka helpottaa
omaa jaksamista. Tämä voi olla todella
hankalaa, mutta kannattaisi sitäkin
miettiä porukalla.
Kun sitä nuorempana vielä jaksoi,
niin nämä asiat eivät olleet ensimmäi-
sinä mielessä. Nyt tulee jo mieleen, että
kannattaako noin tuttua miestä kuin
itseään turhan takia kiusata ja väsyt-
tää loppuun.
Työsuojelu
��������������� �������������� ��������������� ������������
���� ����������������������� !""#
$%���� ���&����'�(���) ������'�''
���������* ��������������������������+
����������������������������� ������������������������€���������
������������������������ ������������������������������������� !���������������� �������"��������
€�� �������������#�$�����������%�
�� ���������� ����������€��������
���������������������������������������&���������'����������������������������� !�����
$��( � � � ) � )����)�,(����� �-����' ���*��������%���* �� ����������-���,�'��-����)��-��))�+
�����������#�$�����%����%��������������� �����
������������������ �� �( ��������������������������������� ���� ���������������� ���)������������������ � �� ��� ���� ������������������������ ������ �����*����� ��������������+
PääsiäisenäVuokatissahiihdelläänhohtavillakeväthangilla.Muista varatamajoitus ajoissa!
22 Veturimies 1/2006
Haastattelin tutkimukseeni 19 itä-
suomalaista veturinkuljettajaa ja sel-
vitin heidän ruokahuoltoaan työssä ja
vapaa-aikana. Tutkimus on feno-
menologinen tutkimus. Fenomeno-
logia on lähestymistapa, jonka tavoit-
teena on kerätä tietoja ihmisen elä-
mänkokemuksesta ja tutkia sen perus-
rakenteita. Fenomenologiaan pohjau-
tuva menetelmä on luonteeltaan induk-
tiivinen eli kuvaileva menetelmä, jon-
ka päämääränä on tutkia ja kuvata il-
miöitä mahdollisimman tarkasti siten
kuin ne aidosti ilmenevät koettuina.
Fenomenologia ei koskaan yllä pää-
telmiin, eikä sen tavoitteena ole muo-
dostaa teorioita tai malleja eikä liioin
kehittää yleistyksiä. Päämääränä on
kuitenkin kuvata eletyn kokemuksen
rakenne mahdollisimman laajana ko-
konaisuutena, sisältäen ne merkityk-
set, joita näillä kokemuksilla on yksi-
lölle. (Burns & Grove 1993, 81, Åstedt-
Kurki & Nieminen 1997, 152–155.)
Fenomenologisessa tutkimuksessa
valitaan tutkittaviksi henkilöitä, joil-
la on kokemusta tutkittavasta ilmiös-
tä ja jotka ovat halukkaita kertomaan
kokemuksistaan. Tiedonantajien mää-
rä jää yleensä melko pieneksi. (Hirs-
järvi, Remes & Sajavaara, 2000, 169.)
Tämän tutkimuksen lähtökohtai-
sena tutkimustehtävänä oli kuvailla
seuraavia asioita:
1. Millaisia kokemuksia veturin-
kuljettajilla on epäsäännöllisen työn
ja ruokailun yhdistämisestä?
2. Millaisia kokemuksia veturin-
kuljettajilla on epäsäännöllisen työn
ja perheen ruokahuollon yhteensovit-
tamisessa?
3. Millaisia kokemuksia/käsityk-
siä veturinkuljettajilla on työnantajan
ja työterveyshuollon merkityksestä
terveysneuvonnassa?
Tutkimustulokset
Tutkimuksen tuloksissa veturinkul-
jettajien ruokailutottumukset työaika-
na näyttivät olevan melko samankal-
taiset. Epäsäännöllisten työaikojen ko-
ettiin haittaavan ruokailun järjestä-
mistä työvuorojen aikana varsinkin il-
lalla ja yöllä. Päivällä työreissujen ai-
kana oli kuitenkin usein mahdollisuus
käydä syömässä lämmin ateria lou-
naspaikoissa tai muissa ravintolois-
sa ja tätä mahdollisuutta lähes jokai-
nen haastatelluista käyttikin hyväk-
seen aina, kun siihen vain oli tilaisuus.
Päivällä väsymys ja uupumus tulivat
herkästi, jos ei syönyt kunnolla.
Ruokailun koettiin myös katkaisevan
mukavasti työpäivää ja veturista pois
pääsemisen välillä virkistävän. Päiväl-
lä ruokailun jälkeinen väsymys koet-
tiin vähäisemmäksi kuin yöllä, jolloin
jokainen vastaajista kertoi välttävän-
sä raskasta ruokailua. Ruokailu on siis
kaksiteräinen miekka, jonka kanssa
veturinkuljettajat joutuvat työvuosi-
naan taistelemaan. He sanoivat, että
syöminen väsyttää, mutta syömät-
tömyyskin väsyttää, joten tämä aihe-
uttaa melkoisia pulmia epäsäännöllis-
tä vuorotyötä tekevien ravitsemuk-
sessa.
Käyn syömässä, kun on mahis ja piän
evväitä sillon, kun on tarve. Mulla on
hedelmiä, leipää, tonnikalaa useesti,
jogurttia, siinäpä ne melekein on.
Lähes jokainen haastateltava sanoi
pitävänsä mukanaan useimmiten sekä
päivälle että yöllä eväinä hedelmiä tai
ruisleipää, koska kokivat varsinkin
yöllä pienten eväspalojen pitävän
vireystasoa paremmin yllä kuin ras-
kaamman ruoan.
Appelsiinia tai tuommosia, se piris-
tää kyllä niinku yölläkin, ainakin oon
huomannu sen.
Vapaa-aikana haastatellut veturin-
kuljettavat pyrkivät ruokailemaan ja
elämään muutenkin omien sanojensa
mukaan tavallisen ihmisen elämää
normaalissa aikarytmissä, mutta vuo-
sien ja vuosikymmenien epäsäännöl-
linen työaika oli kuitenkin jättänyt jäl-
kensä miesten ruokailuun ja muuhun-
kin elämään. Toisaalta haastatellut
miehet sanoivat, että olipa työpäivä tai
vapaapäivä he pyrkivät syömään ai-
nakin sen yhden lämpöisen aterian
johonkin aikaan päivästä eli ruoan
määrä sinänsä ei suuresti vaihdellut
työ- tai vapaa-aikana.
No, ei voi sannoo että hyvin hirveesti
on erroo ruuvan laadussa, suurin piir-
tein samanlaista. Tietysti se on sään-
nöllisempää vapaa-aikana, mutta riip-
puu tietysti onko siinä yö ollu alla töissä
ja monenko aikaan herree.
Tutkimukseen osallistuneista vetu-
rinkuljettajista jokainen osallistui jol-
lain tapaa perheen ruokahuollon jär-
jestämiseen. Tässä tutkimuksessa
ruokahuollolla tarkoitetaan kaupassa
käyntiä, ruoanvalmistusta, ateriointia
ja jälkitöitä sekä muita ruokahuoltoon
kiinteästi liittyviä tehtäviä. Parisuh-
teessa elävistä miehistä noin puolet
kertoi jakavansa vastuun lähes tasan
vaimonsa kanssa. Reilu neljännes vas-
taajista kertoi osallistuvansa jonkin
verran perheen ruokahuollon järjes-
tämiseen, mutta kuitenkin vaimoa
huomattavasti vähemmän ja vajaa nel-
jännes kertoi vaimon olevan lähes
kokonaan vastuussa perheen ruoka-
huollosta. Neljä vastaajista kertoi ole-
vansa päävastuussa itse perheen
ruokahuollosta.
Heli HolopainenJoensuun yliopisto,Savonlinnan opettajankoulutuslaitos,kotitalousopettajien koulutus
Tapaustutkimus veturinkuljettajien ruokailun ja työnyhdistämisestä
Tein kasvatustieteen maisteriopintojen pro gradu –tutkimuksen Joensuun yliopistoonveturinkuljettajien ruokailun ja työn yhdistämisestä.
Työsuojelu
Veturimies 1/2006 23
Lämpönen ruoka kahesti päivässä
syyvvään, kun penskat tulloo koulusta,
niin se on neljän viijen aikaan. Molem-
mat ollaan vuorotöissä, että se tietysti
rajoittaa. Kolomivuorotyössä, että se on
kyllä, että kumpi sattuu kotona ole-
maan. Kyllä se meikeläinen on vastuus-
sa. Minä käyn kaupassa. Kyllä, no
puoliks tehhään emännän kanssa
ruuvat.
Veturinkuljettajat arvioivat yleises-
ti oman ravitsemustietonsa tason hy-
väksi, mutta suurin osa oli kiinnostu-
nut saamaan myös lisätietoa aiheesta.
Lisätietoa osa heistä olisi lähtenyt et-
simään lehdistä, kirjallisuudesta tai
Internetistä, mutta moni olisi käänty-
nyt myös työterveyshuollon puoleen
asian tiimoilta. Osa olisi halunnut työ-
terveyshuollon panostavan enemmän,
useammin ja konkreettisemmin työn-
tekijöiden ravitsemusneuvontaan. Eh-
dotuksia konkreettisen neuvonnan li-
säämiseksi oli monia. Harva halusi ot-
taa vastaan pelkkää kirjallista materi-
aalia, koska se hukkuisi herkästi mui-
den papereiden joukkoon. Melko moni
otti esille ensiapukoulutukset ja mää-
räaikaistarkastukset, joiden yhteydes-
sä voitaisiin järjestää myös terveys-
neuvontaa. Pelkkää työajan ulkopuo-
lista ohjaustilannetta ehdotti vain har-
va ja hekin vain silloin, jos aihe kos-
kettaisi heitä itseään. Moni vastaajis-
ta sanoi toivovansa työterveyshuol-
lolta tarkempaa ravitsemusohjausta
siinä tilanteessa, jos terveydessä ilme-
nisi jotain häiriötä.
On minulla kuitenkin tietoo terveel-
lisestä ruuasta. Työterveyshoitajat ja
tällein niin nämähän ne sitä painottaa
ja lehistähän sitä tullee kans luettua.
Minusta saisvat kyllä vaikka enemmän-
kin painottaa noita ruoka-asioita vaik-
ka määräaikastarkastuksissa ja ensi-
apukoulutuksissa. Kun tämä meijän
ammattikunta alakaa olla tämän ikästä
niin sitä pitäs painottaa enemmän.
Hyvinvoinnin ja ravinnon sekä työ-
aikojen yhteyttä hieman noin puolen
haastateltujen joukosta häiritsivät eri-
laiset ruoansulatusvaivat. Kenelläkään
ei ollut mitään kovin isoa vaivaa, mut-
ta närästys ja ummetus olivat ylei-
simmät veturinkuljettajia piinaavat
vaivat. Näillä nähtiin olevan selvä yh-
teys työaikoihin ja ruokaan ja joku
haastateltavista toivoikin työterveys-
huollon huomioivan myös nämä vai-
vat ja niiden ehkäisyn ohjauksessaan.
Onhan se tuo, kun ei piäse vessaan
ajon aikana niin maha, jos haluvais
sillon toimia ja sitten, kun piäsee niin
eipä se sitten toimi.
Johtopäätökset
Vertailtaessa tämän tutkimuksen tu-
loksia aiempiin työväestön miesten
ruokailuun liittyneisiin tutkimuksiin
voidaan todeta veturinkuljettajien
syövän muun työväestön miehiä huo-
mattavasti terveellisemmin. Terveyt-
tä pidetään myös yleisesti tärkeänä ja
vaalittavana asiana, johon veturin-
kuljettajat kokevat itse voivansa omil-
la terveysvalinnoillansa vaikuttaa.
Työnantajan järjestämiä liikunta-
palveluja veturinkuljettajat käyttävät
melko aktiivisesti ja kokevat tämän-
kin olevan yksi terveyttä edistävä te-
kijä. Kaiken kaikkiaan veturinkuljet-
tajat arvioivat itsensä melko terveys-
tietoisiksi oman käsityksensä mu-
kaan ja tämä näkyy myös päivittäisis-
sä arjen valinnoissa.
Veturinkuljettajat osallistuvat
myös useammin perheen ruoka-
huollon järjestämiseen kuin yleensä
yli 40-vuotiaat miehet tutkimusten
mukaan tekevät. Arkivapaat voivat
olla tämän selittävä tekijä, mutta var-
muudella sitä ei voida sanoa.
Veturinkuljettajat kärsivät saman-
kaltaisista ruoansulatusvaivoista kuin
muutkin vuorotyötä tekevät kärsivät.
Närästys ja ummetus ovat tutkimus-
ten mukaan myös muiden vuoro-
työläisten suurimpia työaikoihin liit-
tyviä terveysongelmia.
No, ei voi sannoo että hyvin hirveesti on erroo ruuvan laadussa, suurin piirtein samanlaista. Tietysti se on
säännöllisempää vapaa-aikana, mutta riippuu tietysti onko siinä yö ollu alla töissä ja monenko aikaan herree.
Työsuojelu
24 Veturimies 1/2006
CDT – suurkulutuksen mittariMarkku Vauhkonen
Ylilääkäri Otso Ervasti sanoo, että normaali sosiaalinen- tai kohtuukäyttö ei CDT arvoa nosta ja
tällaisia käyttäjiä tämä ei koske. Yhdessä viikossa tai yhdellä lomalla ei arvot vielä kohoa.
Työsuojelu
VR:n ylilääkäri Otso Ervastin mielestä
CDT arvo on oikeudenmukaisempi
tunnistamaan alkoholin suurkulutusta
kuin aikaisemmin käytössä ollut
GammaGt arvo. GammaGT arvo nou-
see monesta muustakin seikasta kuin
vain alkoholista. Tavallinen ylipaino,
veren sokerin nousu aiheuttivat vää-
riä hälytyksiä. CDT on vain aavistuk-
sen parempi seulomaan alkoholin
suurkulutusta, mutta silloin kun CDT
on kohonnut, se käytännössä lähes
aina johtuu alkoholista.
-” Päihteiden käyttö, alkoholin suur-
kulutus, päihderiippuvuus ja alkoholi-
sairaudet on tällä hetkellä erittäin suu-
ri huoli keski-ikäisissä miesval-
taisessa väestössä. Alkoholin keski-
määräinen kulutus nousee koko ajan.
Aikaisemmin arvioitiin, että suur-
kuluttajia on noin kymmenen prosent-
tia, mutta nyt arvioidaan suurkuluttajia
olevan kaksikymmentä prosenttia
työikäisestä väestöstä.”
Ervastin mielestä suurkulutus ei
vielä haittaa kovinkaan paljon, mutta
huolestuttavaa on, että siitä seuraava
vaihe on alkoholisoituminen. Pitem-
män ajan kuluessa suurkuluttajista
huomattava osa alkoholisoituu.
Terveystarkastuksissa tavoite on
seuloa niitä sairauksia joita pystytään
hoitamaan. - “Päihderiippuvuus on kol-
men merkittävimmän sairauden jou-
kossa, joita kannattaa ja pitää seuloa
ja hoitaa,” sanoo ylilääkäri Ervasti.
Suurkulutus
Kuinka paljon saa juoda ennen kuin
CDT nousee? Tätä on mahdotonta tar-
kasti sanoa, mutta aina kun CDT on
noussut, on käyttöä liikaa. Ervastin
mukaan suurkulutuksen rajana pide-
tään 26 annosta alkoholia viikossa
useamman kuukauden ajan. Se tarkoit-
taa koria keskiolutta tai kahta pulloa
Koskenkorvaa viikossa. Yhdessä vii-
kossa tai yhdellä lomalla ei arvot vie-
lä kohoa. CDT ei poimi kohtuullisia
käyttäjiä, eikä poimi kuin puolet
suurkuluttajista. Kohtuukäyttöön ei
Ervastin mukaan puututa, kun se ta-
pahtuu vapaa-aikana. Työterveys-
huollossa havaittuun suurkulutuk-
seen puututaan aina.
-” Nyt haetaan sairautta esille ja sai-
raus voi iskeä ihmiseen lomalla, ko-
tona vapaa-aikana tai töissä. Sairautta
ei tee paremmaksi tai huonommaksi
se, että se on tullut vapaa-aikana. Päih-
deriippuvuus ja alkoholismi aiheuttaa
aivovaurioita, joka on suurin vaara
tässä taudissa. Sitä haetaan esille.”
Tavoitteena on saada ne ihmiset
joilla arvo on koholla käyttämään vä-
hemmän alkoholia.
Hoitoa
-” Terveydenhuollon tehtävä on nimen-
omaan auttaa ihmisiä.”
CDT arvon viitearvo riippuu siitä,
miten näyte on testattu. Laboratorio-
vastauksissa on aina viitearvo muka-
na ja sen ylittävän tuloksen pitää ai-
heuttaa toimia. “Kun CDT arvo on ko-
holla, asiat on jo pahasti.” sanoo Er-
vasti.
Kohonneet arvot käynnistävät toi-
menpiteet, jossa tehdään myös muita
kokeita, haastatellaan henkilöä alko-
holin käytöstä ja aloitetaan erilaisia
hoitoja. Hoitokeinoja on useita, aluk-
si mini-interventio jossa lääkäri ottaa
esille alkoholin liikakäytön. Tämä on
yllättävän tehokas hoitokeino. Sitten
on A-klinikka, AA-kerhot, Myllyhoito
ja esimerkiksi Järvenpään sosiaali-
sairaala jo raskaampana hoitomuo-
tona. Jatkoseurannassa selvitetään,
saadaanko arvoja laskemaan.
Samassa yhteydessä tehdään diag-
noosi mahdollisesta päihderiippu-
vuudesta. Mikäli riippuvuus todetaan,
seuraa siitä OTV 3 luokitus.
Suurkuluttaja ei vielä ole päihde-
riippuvainen, mutta suurkuluttajaa
pitää seurata, koska merkittävä osa
suurkuluttajista tulee päihderiip-
puvaisiksi.
-” Tauti on sellainen, että se vain
pahenee, mikäli alkoholin käyttöön ei
puututa. Mahdollisimman tehokas
hoito, mahdollisimman alkuvaihees-
sa, silloin siitä on mahdollisuus sel-
vitä.” sanoo Ervasti pitkäaikaisen hoi-
tavan lääkärin kokemuksella.
Jos ihminen motivoituu hoitoon
Tämän vuoden alusta on veturimiestenkin terveystarkastuksen yhteydessä otetaan ve-ren CDT-tutkimus. RHK:n määräämä uusi testi on tarkoitettu alkoholin suurkulutuksenseulontaan. CDT arvo kohoaa alkoholin vaikutuksesta, vain äärimmäisen harvoin muus-ta syystä.
Veturimies 1/2006 25
Niukkahiilihydraattinen transferriini (CDT) eli desialotransferriini
(DST)
Runsas alkoholinkäyttö (yli viisi annosta päivässä muutaman viikon ajan)
suurentaa veren a-, mono-, di- ja trisialotransferriinivarianttien pitoisuutta
eli CDT-arvoa. Arvon puoliintumisaika on 15 vuorokautta, joten se sopii
juomisen muutosten seuraamiseen.
CDT toteaa herkästi alkoholismin, mutta varhaisen suurkulutuksen to-
teamisessa sen herkkyys varsinkin nuorilla on vain GT:n luokkaa. Testi
kuvastaa alkoholinkulutusta, ei maksavauriota, ja se on siksi spesifisempi
kuin GT erottamaan alkoholiperäisen maksavaurion muusta maksavauriosta.
Vääriä positiivisia arvoja saadaan primaarissa biliaarisessa kirroosissa,
muissa kirrooseissa sekä synnynnäisissä transferriinin poikkeavuuksissa.
CDT ja GT ovat yhtä hyviä alkoholismin toteamisessa ja yhtä huonoja
suurkulutuksen varhaistoteamisessa. Niiden yhteiskäytöllä herkkyys para-
nee, mutta spesifisyys huononee.
Pekka Heinälä
erikoislääkäri, A-klinikkasäätiö
Työsuojelu
huonosti, esimerkiksi käy kerran kuu-
kaudessa A-klinikalla ja kolmen kuu-
kauden välein verikokeissa, se ei ole
tehokasta hoitoa.
-” Vaaditaan ihmisen itsensä halu
hoitaa asiansa kuntoon. Katkennut jal-
ka paranee kipsissä ja tulehdus anti-
biooteilla, vaikka ei haluaisikaan.
Tämä sairaus vaatii sitoutumista, on-
gelman tunnistamista ja tunnustamis-
ta.”
Mikäli ihminen ei halua hoitoa, voi
syynä olla sairauteen liittyvä kielto-
reaktio. Se kuuluu tähän sairauteen ja
se täytyisi koettaa ohittaa. Mikäli ih-
minen ei aidosti halua hoitoa, hän al-
lekirjoittaa paperin, joka todistaa tä-
män kieltäytymisen. Itsemääräämis-
oikeus on tässäkin asiassa olemassa.
Arvot alas
Kun seurannassa on todettu arvojen
palanneen normaalille tasolle, tode-
taan hoitomuodon tehonneen ja silloin
asiat ovat kunnossa. Silloin ihminen
ei ole päihderiippuvainen ja jatkaa
töissä normaalisti. Tällöin ylilääkäri
kehottaa hoitavia lääkäreitä pitämään
ihmisistä Hippokrateen valan mukai-
sesti huolta ja seuraamaan tilannetta.
Ohjeena on, että työterveysasemalla
kolmen, neljän kuukauden välein ote-
taan CDT arvo ja tarkistetaan tilanne.
Hoitoa myös jatketaan, mutta tämä jää
lääkäreiden tapauskohtaisesti arvioi-
tavaksi.
CDT arvo tutkitaan kaikilta taloon
tulevilta, määräaikaistarkastuksissa
niiltä, joiden työssä vaaditaan joko
TEV 1tai TEV 2 luokka. Muiltakin tut-
kitaan, mikäli epäillään suurkulutusta
ja aina kun on sellainen junaturvalli-
suuspoikkeama, jossa tehdään ter-
veydentilaselvitys. Lisäksi testi ote-
taan jos palaa TEV1-2 työhön yli vuo-
den poissaolon jälkeen.
Arvojen ollessa koholla alkoholin
käytön lopettaminen puolittaa arvon
melko nopeasti, reilussa kahdessa vii-
kossa. Mikäli alkoholin käyttöä vähen-
tää merkittävästi, arvot alenevat myös
silloin, mutta ei aivan niin nopeasti.
“Jos suurkuluttaja siirtyy koh-
tuukäyttäjäksi, arvot tipahtavat nor-
maaliksi. Toisaalta pitää muistaa, että
mikä on suurkuluttajan mielestä koh-
tuullista ja mikä on lääketieteellisesti
kohtuullista.”
CDT käyttäytyy myös siten, että jos
se on kerran ollut kunnolla koholla,
arvo nousee herkemmin juopottelusta
uudestaan.
Tipaton tammikuu on hyvä, koska
Joulu on suurinta alkoholin käyttö-
aikaa. Tällaisen jälkeen on elimistölle
hyvä antaa levätä. Toisaalta tällaisen
jälkeen voi tulla taas sellainen ajatus,
että nythän sitä voi ottaa taas reilum-
min, joka ei ole hyvä asia. “ Alkoholin
käyttöä pitää pystyä hallitsemaan joka
päivä.” toteaa Ervasti.
Tällä hetkellä VR:n henkilöstö hal-
litsee paremmin alkoholin käyttönsä
kuin Ervastin uran alkuaikoina. Tässä
on tapahtunut valtava kehitys. Valitet-
tavasti työyhteisöissä on alkoholi-
ongelmaisia aina, vuodesta toiseen,
vaikka heidän määrä on vähenty-
nytkin.
Rankin tie
Mikäli päihderiippuvuus todetaan,
kyseessä on paha sairaus, eikä esimer-
kiksi ajotehtäviin enää pääse. TEV
määräykset puhuvat päihderiippu-
vuudesta, joka vaarantaa liikennetur-
vallisuutta. On olemassa myös päih-
deriippuvuutta, joka ei vaaranna lii-
kenneturvallisuutta. Tämä tarkoittaa
niitä ihmisiä, joilla on todettu päih-
deriippuvuus jossakin elämän vai-
heessa, mutta he eivät enää käytä al-
koholia lainkaan. Päihderiippuvuus-
diagnoosi säilyy loppuiän, mutta
päihderiippuvainen voi olla hoidettu
on niin, ettei hän käytä alkoholia ol-
lenkaan. TEV oikeudet voi palauttaa,
kun päihderiippuvainen on ollut kak-
si vuotta todistetusti absolutisti.
OTV3 ei ole pysyvä luokitus, ellei ole
tullut aivovauriota.
Päihderiippuvuuden toteamisen
jälkeen ja vuoden mittaisen alkoholin
käytön lopettamisen jälkeen voidaan
ryhtyä tutkimaan, kuinka aivot ovat
kestäneet alkoholin liikakäytön. Mikä-
li asiat ovat kunnossa, voi toisen vuo-
den aikana hakea RHK:lta erivapautta
voidakseen palata junaturvallisuus-
tehtäviin. Tälläkin tavalla henkilöitä
on palannut työhön.
Mahdollinen aivovaurio tutkitaan
kun päihderiippuvuusdiagnoosia teh-
dään. Tässä tutkimuksessa mitataan
muistia, havaintotoimintoja ja muuta
ja sen tekee neuropsykologi. Alkoho-
lin aiheuttamat muutokset ovat hyvin
tyypillisiä ja ne kohdistuvat tiettyihin
aivolohkoihin ja tiettyihin aivo-
toimintoihin, näin ne pystytään tun-
nistamaan. Osa vaurioista on palau-
tuvia. Tutkimuksissa käytetään myös
magneettikuvausta selvittämään aivo-
jen kokoa. Mikäli aivot ovat surkas-
tuneet, palautumista ei enää tapahdu.
“ TEV luokan pysyvät muutokset
eivät ole hatusta tempaistuja, vaan aina
löytyy selvä peruste. Tutkimusten
ajaksi voi luokka määräaikaisesti pu-
dota.”
Normaali käyttö
Lopuksi Otso Ervasti toteaa, “Se joka
käyttää normaalisti ja kohtuudella
sekä se joka käyttää satunnaisesti
isohkojakin määriä, mutta ei ole suur-
kuluttaja eikä päihderiippuvainen, voi
aivan huoletta ja turvallisin mielin
mennä määräaikaistarkastuksiin. Se,
jolla on alkoholin kanssa oikeita vai-
keuksia, toivottavasti havaitaan ajois-
sa ja hoidetaan. Se on ennen kaikkea
henkilön itsensä etu. Hoitomah-
dollisuudet ovat hyvät.”
26 Veturimies 1/2006
Osoitteesta www.huugo.fi löytyy tam-
mikuun alusta lähtien mm. testi, jolla
voi arvioida omaa alkoholinkäyttöään
ja sen vaikutuksia työkykyyn ja
työilmapiiriin, kosteusmittari, jolla
voi laskea tunnit selviämiseen alko-
holinkäytön jälkeen, tarinoita työelä-
män kosteista ilmiöistä ja mahdolli-
suus kertoa omista kokemuksistaan
alkoholiasioiden käsittelystä työpai-
kalla. Lisäksi nettisivuilla on ohjeita
niille, joille alkoholinkäyttö on tai on
muodostumassa ongelmaksi, ajan-
kohtaista asiaa ja HUUGO-peli.
Myöhemmin keväällä sivuilla
avautuu myös luottamusmiehille ja
työsuojeluvaltuutetuille suunnattu
työkalupakki, joka sisältää kaiken tar-
peellisen tiedon ja työkalut alkoholi-
haittoja ennalta ehkäisevästä toimin-
nasta työpaikoilla.
HUUGO on SAK:n ja Elämäntapa-
liiton yhteispro jekti. HUUGOssa on
mukana 14 SAK:laista ammattiliittoa:
Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto
Julkisten ja hyvinvointialojen liitto
Kemianliitto
Metallityöväen Liitto
Palvelualojen ammattiliitto
Posti-ja logistiikka-alan unioni
Puuliitto
Rautatieläisten liitto
Rautatievirkamiesliitto
Suomen Elintarviketyöläisten Liitto
Suomen Merimies-Unioni
Sähköalojen ammattiliitto
Veturimiesten liitto
Viestintäalan ammattiliitto
Moderni tekniik-
ka tarvitsee verk-
koja.Mikäli edellä olevien sivujen aiheet jäivät askarruttamaan ja Sinulla on
jotain annettavaa palautteen muodossa, otan palautetta vastaan osoit-
teissa:
e-mail: [email protected]
tai postitse:
Markku Vauhkonen
Kesäkatu 6
76100 Pieksämäki
Julkaisen palautteita ja keskustelua seuraavassa veturimies-lehdessä.
Palaute mieluiten sähköpostilla, nimellä tai nimimerkillä.
Toimittaja
Keskustelua ja palautetta
Testaamaan
Työsuojelu
Veturimies 1/2006 27
Filosofi Timo Airaksisen kirja Ihmis-
koneen tulevaisuus (2006) jatkaa pu-
hetta “tekniikan hiljaisuudesta”, jota
hän kävi jo edellisessä teoksessaan
Tekniikan suuret kertomukset: filosofi-
nen raportti (2003). Airaksisen kirjan
pointti saattaisi olla tekniikan sala-
kavaluus. Tekniikka pyrkii kehitty-
mään kaikessa hiljaisuudessa, ja se te-
kee maailmastamme vähitellen teknii-
kan valtakunnan. Se myös ottaa hal-
tuunsa ihmisen, josta kehitetään bio-
kone (piikoneesta poiketen), kyborgi,
jonka käyttöliittymä kytkee yksilön
toiminnot suoraan verkkoon, osaksi
itseään.
Olemme meihin elimellisesti kyt-
kettyjen käyttöliittymien päässä
kyborgiudesta. Ihminen alustanaan
toimiva biokone on yhtäältä kaukana,
mutta toisaalta niin lähellä, että siihen
tarvittava tekniikka on periaatteessa
olemassa. Tekniikan invaasio etenee
hiljalleen ja tekee meistä entistä
riippuvaisempia tekniikasta ja sen so-
vellutuksista. Elimellisen ja psyykki-
sen riippuvuuden ero on virtuaali-
suuteen piirretty viiva.
Missä vaiheessa tekniikan maail-
manvalloitus on? Käytännössä länsi-
mainen ihminen on jo letkuissa koko
elämänkaarensa. Jos liittymät irtisa-
notaan, eläminen käy hankalaksi ja
loppuu monelta urbaanilta seik-
kailijalta. Vaikka käyttöliittymät ovat
vielä pääosin kehon ulkopuolella, si-
tovat ne meitä niin fyysisesti kuin
henkisestikin Suureen Verkostoon.
Esimerkiksi kännykän unohtuminen
kotiin latauslaitteeseen aiheuttaa
huonomuistiselle psykofyysisiä kär-
simyksiä, puhumattakaan sosiaalisis-
ta paineista.
Jussin Pussi
Yhteyksistä syntyy yhteis-kunta. (Eero Silvasti)
Ihmiskeskeistätekniikkaa?
Juhani Kääriäinen
Vanha tekniikka työllistää thaimaalaisessa veturissa kaksi miestä.
Tekniikka hiipii hiljaa autoon, työ-
paikalle ja kodin jokaiseen huonee-
seen. Uusi tekniikka otetaan halulla
vastaan. Airaksinen väittää, että jokai-
sessa meistä asuu pieni Robocop - tuo
piirrossankari, joka teknisten siir-
rännäisten avulla ylittää inhimilliset
rajansa. Teknisesti viritetty sankari on
kuitenkin vielä vajavainen, koska se
ei ole verkottunut toisten biokoneiden
kanssa. Tekniikka on hiljalleen syö-
pynyt niin syvälle ihmisen elämään,
ettei häntä pysty erottamaan siitä,
Airaksinen esittää. Nuo harmittomalta
näyttävät piisiruja sisältävät laitteet
ovat siis käytännöllisesti katsoen teh-
neet meistä kyborgeja.
Airaksisen kirjan muurahais- ja
mehiläisyhdyskunta vertaukset, jos-
sa yksinkertaiset yksilöt muodostavat
verrattain monimutkaisia pesäyhtei-
söjä, kääntävät katseen väkisin omaan
työyhteisöön. Rautatiet on ollut edel-
läkävijä verkottumisessa. Liikenteen
sujuvuuden ja turvallisuuden vuoksi
tarvittiin kattava viestiverkko. Nyky-
ään liitymme informaatioverkkoon,
jotta voisimme olla yhteydessä Suu-
reen Pesään, joka ohjaa ja haluaa olla
informoitu kaikista sille tärkeistä asi-
oista. Yksilöinä emme ole mitään,
olemme pelkkiä nollia, vasta verkos-
toon liittyneenä tulemme todellisek-
si, ykkösiksi ja nolliksi, yhteisön kan-
nalta merkityksellisiksi. Tämän sa-
man voinee jokainen hyönteistutkija
allekirjoittaa tutkittavistaan.
Tekniikan yhteiskunnallinen mer-
kitys on sen sekä taloudellisen hyvän
että tuotannollisen määrän ja laadun
edistämisessä. Suuret taloudelliset in-
vestoinnit tekniikkaan ja sen kehittä-
miseen perustellaan tulevaisuuden
hyödyillä. Tekniikan on annettava ke-
hittyä, jotta tietty jatkumo säilyisi.
Tekniikan on annettava kehittyä myös
siksi, että se ottaa vähitellen hoitaak-
seen sellaiset valvontatehtävät, jotka
eivät ihmisiä kiinnosta, kuten metro-
kuskin hommat. Metron automaatti-
ohjaus ei ole tämän kehityksen pääte-
piste!
Tekniikan luomat virtuaaliset
väylät eivät johda minnekään vaan
pyrkivät ylläpitämään itseään: myy-
mään tekniikan avulla uutta tekniik-
kaa, perustelemaan tekniikan avulla
uuden tekniikan tarpeellisuutta. Yh-
teiskunta vaihtoehtoja tarjoavana po-
liittisena areenana katoaa koneen
arpomiin näennäisvaihtoehtoihin. Ih-
minen voi osallistua yhteiskunnan
toimintaan, mutta hän ei voi muuttaa
sitä. Ihminen on lopulta yksin valitse-
massa palvelua, jonka vaihtoehdot on
jo valittu: “Valitse yksi, jos haluat ää-
nestää. Valitse kaksi, jos haluat antaa
palautetta…”
Tekniikan itsenäistymisessä piilee
kuitenkin inhimillisesti ajatellen mah-
dollisuus, jonka Airaksinenkin huo-
maa ja jonka jokainen työtätekevä ai-
nakin sisimmässään tajuaa. Orjuut-
tava ihmisiä rattaisiinsa murskaava
tekniikka on keskentekoista tekniik-
kaa. Todellinen tekniikka vapauttaa
ihmisen työn ikeestä ja ajattelemasta
tekniikkaa ja teknisiä järjestelmiä, jot-
ka ovat muutenkin vaikeasti tajuttavia.
Kun tekniikkaa lopulta vapautuu ih-
misen hallinnasta ja verkottuu sekä
uusiintuu itsenäisesti, vapautuu myös
ihminen koneiden pakkotahtisuudesta
filosofoimaan ja nauttimaan halua-
mistaan asioista kuin antiikin ateena-
lainen eliitti konsanaan.
28 Veturimies 1/2006
Odotukset korkealla
Eräänä päivänä noin vuosi sitten työ-
paikalle tullessani oli yleensä melko
rauhallisessa Imatran talliparlamen-
tissa käynnissä kiihkeä keskustelu.
Tunnelma oli kuin tupaillassa, täynnä
innostusta ja intohimoa. Joukkojen
keskuuteen oli levinnyt huhu jostain
uudesta, nykyaikaisesta palkanlisästä,
joka tulee paksuntamaan koko henki-
lökunnan tilipussia. Jipii! Tulos-
palkkio on tullut! Ja positiivista
tulostahan VR on jauhanut jo vuosi-
kaupalla. Viimeinkin työntekijät pää-
sevät rohmuamaan känsäisillä kouril-
laan tuota runsasta rahasäkkiä. Nyt siis
tulee ilmaista ja helppoa mammonaa
kaikille ja oikein suokuokalla. Innok-
kaimmat kai selailivat jo saksalaisten
laatuautojen mainoksia tai etsivät so-
pivia pörssisijoituskohteita. Voi voi,
niinhän sitä luultiin, silloin. Totuus oli
toinen.
Tulokset matalalla
Koko tulospalkkio on ammattiliitoille
oikeastaan aika hankala juttu. Asiaa
käsittelevissä materiaaleissa puhu-
taan hieman harhauttavasti tulos-
palkkiosopimuksesta, vaikka yhden-
kään ammattiliiton johtomiehen sulka-
kynä ei ole moista paperia kastellut.
Kysymys ei siis ole mistään työehto-
sopimuksesta. Työnantaja on vain
hyvää hyvyyttään yksipuolisesti päät-
tänyt maksaa työntekijöille pientä
palkanlisää, mikäli tietyt tulos- ja toi-
minnalliset tavoitteet vuoden aikana
täyttyvät. Siinä se on koko idea yksin-
kertaisuudessaan. Asia on kyllä annet-
tu liitoille YT-kokouksessa tiedoksi,
muuta roolia ei AY-pampuilla tässä ole.
Heitä on siis turha syyttää, jos odotet-
tu rahasäkki jäi saamatta. TES määrit-
tää työehtojen minimitason, mutta ei
ammattiliitto oikein voi kieltää työn-
antajaa maksamasta sen päälle yli-
määräistä, jos se haluaa, vaikka
maksuperusteissa ei järkeä näh-
täisikään. Mikäli taloon jäisi tilivuo-
den jälkeen kovin runsaasti ylimää-
räistä riksaa jaeltavaksi sinne sun tän-
ne, voisi tietysti herätä kysymys sii-
tä, miten hyvin etujen ulosmittaa-
misessa TES neuvotteluissa on aika-
naan onnistuttu. No, nythän ei oltu
maksutapahtumaa lähelläkään. Ehkä
hyvä niin, “läheltä piti” tapaus olisi
voinut jäädä harmittamaan.
Tuplahuti
Kaksiteräisellä miekalla on paha hui-
taista, siinä helposti ainakin toinen
isku menee ohi. VR:n tulospalk-
kiojärjestelmä on juuri tällainen väli-
ne. Tosin siinä tuli viime vuonna huti
molemmilla sektoreilla. Paperiteolli-
suuden työselkkaus rokotti kuljetus-
yrityksemme bisnestä niin pahasti,
että palkkionmaksun laukaisevaa tu-
losta ei saavutettu. Maton rahapotin
alta veti siis täysin talon ulkopuoli-
nen syy. Mutta eipä hyvä tulos mitään
olisi auttanutkaan. Viivan alle jäävä ei
meillä yksin riitä maksuperusteeksi.
Järjestelmään kuuluvaan toiseen
vaatimusosioon on leivottu sisälle
vaikka minkälaista ja monen moista
ammattiryhmäkohtaista toiminnallis-
ta vaatimusta, joiden on myös täy-
tyttävä, ennen kuin roposet kouraan
kolahtavat. Näissäkään vaateissa ei
kovin hääppöisesti onnistuttu. Se ei
siis pelkästään riitä, että tuotetaan tu-
losta. On myös tuotettava tietyllä ta-
valla.
Hau hau !
“Tuotantovälineet yhteiskunnan hal-
tuun!” huusivat proletaarit mielenosoi-
tuksissa ennen vanhaan. “Palkkaus-
järjestelmät työnjohdon välineiksi!”
lausahtaa työnantajamme nykyään.
Tähän lauseeseen sisältyy se, mihin
systeemillä on pyritty. Rahan voimal-
la yritetään ohjata toimintaa tiettyyn
suuntaan. Ei ole olemassa ilmaisia
lounaita eikä ilmaisia tulospalkkioita.
Edesmennyt pääluottamusmies Matti
Korpihalla ei ollut tulospalkkioiden
ystävä. Hän vertasi niitä usein koiran-
koulutukseen. Makupalojahan siinä-
kin tarvitaan, mutta kun joku uusi
temppu on tarpeeksi hyvin opittu, voi
herkun pikkuhiljaa jättää pois, hom-
ma toimii pian hyvin ilman sitäkin.
Näin siinä saattaa ajan saatossa tulos-
palkkioillekin käydä. Toiminnallisis-
sa tavoitteissa saattaa piillä hyvinkin
asioita, jotka nyt näyttävät vaikeilta
saavuttaa, mutta tekniikan kehittyes-
sä ja maailman muuttuessa nämä “tem-
put” voivat joskus kuulua normaaliin
jokapäiväiseen toimintaan. Mah-
detaanko niistä sitten enää kenelle-
kään erikseen mitään vaivanpalkkaa
maksaa? Mutta sitten keksitäänkin tie-
tysti uudet, entistä haastavammat ta-
voitteet, joiden perässä taas juostaan
hiki otsalla monia vuosia, ennen kuin
ne saavutetaan. Joku tässä systeemis-
sä nyt mättää. Oravanpyöräefektiltä ei
voi välttyä. Jotenkin rehdimpää ja yk-
sinkertaisempaa olisi vain tarkistaa
viivan alle kertynyt tulos ja laittaa ra-
hat jakoon, jos aihetta ilmenee. Hen-
kilöstöä kannustavia ja palkitsevia
järjestelmiä olisi toki tarjolla muita-
kin. Imatran osasto teki jo noin kym-
menisen vuotta sitten valtuusto-
aloitteen henkilöstörahaston perusta-
miseksi. Sen kannattaja olen edelleen
ja tietääkseni jotain alustavaa selvitys-
työtä on asian suhteen tehtykin. On-
neksi en tulospalkkion toivossa alka-
nut häntää heiluttaen ja kieli poskella
kiertämään omaa agility rataani sen
kovempaa vauhtia kuin ennenkään.
Mahtaisi nyt vähän harmittaa.
Rahastus käyntiin
Järjestelmän tarkoitus on siis kannus-
taa ja ohjata henkilöstöä oikeansuun-
taiseen toimintaan. Otetaanpa suuren-
“Väärin tuotettu”sanoi tuotantopäällikkö.
Teppo Nurminen
Kentältä
Veturimies 1/2006 29
nuslasi käteen ja katsotaan mitä jokai-
nen veturimies voisi tehdä palkkion-
sa eteen.
Ensin tietysti tämä tulospuoli. Sitä
edesautamme parhaiten tekemällä jo-
kainen työmme mahdollisimman hy-
vin, mutta niinhän olemme tehneet tä-
hänkin saakka. Sitten nämä toiminnal-
liset tavoitteet. Ensimmäiseksi meidän
kaikkien kannattaisi heti yhtenä mie-
henä rynnätä valtakunnallisen työ-
vuorosuunnittelijan konttoriin teke-
mään itsellemme tehokkaampia työ-
vuoroja. Tästä voisi kilahtaa pussiin
0,4 % palkkio, mutta vain keskitetysti-
hän näihin asioihin voi vaikuttaa.
Tallipäivystäjien kannattaisi samalla
reissulla tehdä omia vuorotaulujaan
lyhentäviä, leikkaavia ja supistavia
esityksiä. Jos tätä työmäärää saadaan
supistumaan 1 000 tuntia jaksossa, tu-
lisi mahdollisuus 0,8 % suuruiseen
tapporahaan. Eli siitä vaan kaverin
nahkaa myymään. Harmi vain, että
vetopalvelupäällikkö saisi tästä teos-
ta vieläkin muhkeamman tilin.
Ratapihakuljettajien työvuoroista
kannattaisi rapsaista pois kaikki tyh-
jien vaunujen siirtelyyn kuluva aika,
vain kuormatut vaunut otetaan tulos-
palkkiossa huomioon. Liikenteen täs-
mällisyys on tietenkin järjestelmässä
mukana. Hyvissä ajoin ennen jokais-
ta opastinta onkin nyt syytä ottaa yh-
teyttä liikenteenohjaajaan ja muistut-
taa häntä laittamaan ajoissa värit pääl-
le. Muutenhan emme voi junaa täsmäl-
lisesti kuljettaa.
Jos eteen annetaan jotain kirjalli-
sia mielipidetiedusteluja, niin niissä
VR työnantajana kannattaa haukkua
alimpaan helvettiin. Henkilöstö-
tutkimuksen työtyytyväisyyskyselyn
tulokset vaikuttavat nimittäin myös
tulospalkkioon, mutta vain esimies-
portaan osalta. Kiusa se on pienikin
kiusa.
Kaikenlainen ylitöiden tekemien
pitää heti lopettaa ja kaikki peruutetut
työvuorot on käytävä työpaikalla
istuskelemassa täyteen. Näin saadaan
tuntitilastoista häviämään ns. “hukatut
resurssit”, jotka tekevät rahan tulolle
hallaa. Jokunen juna siinä saattaa aja-
matta jäädä, mutta mitä väliä sillä on
silloin kun tulospalkkioita jahdataan.
Näitä tavoitteita kohti siis jokainen,
määrätietoisesti, mars mars.
Nämäkin pyörät pyörimään, saisikohan sitten tulospalkkion, vai johtaako se oravanpyöräefektiin.
30 Veturimies 1/2006
Vapaa-aika
Nauru pitkästä ilosta
Edellisessä veturimies-lehdessä oli tällä palstalla vitsi,
jossa mainittiin henkilön etunimi. En ajatellut asiaa tar-
peeksi ja tulin tahtomattani loukanneeksi Massimo
Gerardia.
Mielestäni olen anteeksipyynnön velkaa ja sen haluan
tehdäkin. Olen viitannut aiheettomasti yksityiseen henki-
löön ja hänen toimintaansa. Pyydän vilpittömästi anteeksi
tapahtunutta kömmähdystä.
Markku Vauhkonen
toimittaja
veturimies lehti
AnteeksiLaiskat konduktöörit
Savon suunnalla matkusti pakettina kotia kohti pari vä-
synyttä veturimiestä. Samaan vaunuosatoon tuli äiti terävä-
päisen kouluikäisen poikansa kanssa. Nukkuvat veturi-
miehet herättivät pojan kiinnostuksen ja hän sanoi äidil-
leen:
-Kato äiti miten laiskoja konduktöörejä tässä junassa
on. Tarvitaankohan me lippuja ollenkaan.
Veturimies 1/2006 31
Kentältä
Latua tai kanta halki! -huuto saattoi
kuulua hiihtäjän takaa siihen aikaan
kun latu-ura ei muistuttanut moot-
toribaanaa. Yksi luonnonlatu palveli
molempiin suuntiin, vastaantulijalle
annettiin puoli latua, mutta ohittajalle
oli viisainta antaa koko latu, että puu-
suksen kanta säilyisi ehjänä.
Tällainen luonnonlatu löytyy vielä
Pyhätunturilta, kansallispuiston alu-
eelta. Yksi reittivaihtoehdoista kulkee
Isokurun ja Pyhänkasteen putouksen
kautta Karhunjuomalammelle ja
Huttuloman tuvalle. Reitti on mieleen-
painuva eikä varmasti sovi luistelu-
hiihtoon. Moni veturimies on tämän
ladun hiihtänyt liiton hiihtoleireillä ja
vähintään yhtä moni haluaisi hiihtää
sen porukalla uudestaan.
Otan omintakeiset valtuudet eläk-
keellä olevien veturimiesten ja monen
paljon käytetyn nimimerkin - “Yksi
monien puolesta”, “Huutavan ääni kor-
vesta”, “Oikeuksia eläkeläisille” ja
“Kuva olisi kiva yllätys”, - puolesta
esittää, että Veturimiesten liitto järjes-
täisi liiton eläkeläisjäsenille, silloin
tällöin, hiihtoleirin Pyhätunturille eikä
ruskaleirikään olisi pahitteeksi.
Olen sen verran ollut mukana, että
tiedän että joku ärähtää heti, ettei liito
ole mikään eläkeläisjärjestö ja eläke-
läiset järjestäköön menonsa itse! Niin-
hän ne paljolti tekevätkin, mutta
veturimiehet ovat kuitenkin ammatti-
kunta, joka on hyvin itsenäinen ja hy-
vin yhtenäinen ja monet haluavat pi-
tää yhteyttä vielä eläkkeelle jää-
tyäänkin. En tiedä miten suuri prosent-
ti eläkkeelle jääneistä maksaa eläke-
läisjäsenmaksua, mutta uskon että
suurin osa. Mielestäni liiton kannat-
taisi vaalia tätä yhtenäisyyttä.
Eläkkeellä olevat veturimiehet ovat
työvuosiensa mittaan olleet perusta-
massa sitä taloudellista vakautta mikä
Veturimiesten liitolla nykyään on.
Väheksymättä niitä etuja mitä liiton
eläkeläisjäsenillä on (esim. liitto-
vakuutus), en pidä liiton taloudelle lii-
an suurena taakkana aktivoida eläke-
läisjäseniään tällä terveellä tavalla pi-
tämään yhteyttä liittoon ja vanhoihin
työtovereihin. Tuskin leirin järjestä-
minen veisi myöskään liian suuria
voimavaroja siitä niin tärkeästä
edunvalvontatyöstä mitä liitto jäsen-
tensä eteen tekee.
Vetäjiä tällaiselle leirille löytyy
varmasti eläkkeelle jääneistä ja ehkä
joku liiton hallituksen jäsenkin jou-
taisi päivän tai pari kulkemaan muka-
na, kertomaan liiton kuulumisia ja
ehkä kuuntelemaan mitä eläkeläisillä
on sydämellään. Sitä, miten valinta
hakijoiden joukosta tehtäisiin, en osaa
sanoa, mutta ehkä arpa ratkaisisi?
Uskon että Veturimiesten liiton hal-
litus ottaa asian esityslistalleen, suo-
sittelee asiaa valtuustolle, joka seiso-
maan nousten ja käsiä taputtaen hy-
väksyy leirien järjestämisen. Näin me-
netellen vuoden 2007 keväällä iloinen
ukkojoukko hiihtelee Pyhätunturin
rinteillä ja kertoo toisilleen vaikkapa
tällaisia juttuja: Mikä ero on Koff´villa
ja Lapin kullalla? Vastaus: Lapin kulta
voi soittaa reissun jälkeen kotiin.
Lapin miehet olivat tulleet Helsin-
kiin kansallispuvuissaan, hymyssä
suin heiltä kysyttiin, että korkeita talo-
jako ne lapin miehet ovat tulleet kat-
selemaan? - Met tulimma katsomhan,
että minkä näköisiä on ne miehet, jot-
ka lähettävät eukkonsa joka kevät Lap-
piin naitavaksi.
LATUAliiton eläkeläisjäsenille
Kuva on keväältä 1981, leiriläiset kapuavat
Isokurusta Karhunjuomalammen suuntaan.
Lähes kaikki leiriläiset ovat letkassa, las-
kettelijoita ei silloin kovin montaa ollut. Va-
rusteet ovat 25 vuodessa muuttuneet, samoin
muotijuoma joka silloin oli Ruskaa pakkases-
sa.
Risto Holopainen
Kirjoittaja on joskus päässyt huipulle saakka.
32 Veturimies 1/2006
Vapaa-aika
Veturimiespilkit 2006
Veteraanisarjan voittaja, yleis-
mestari, suurimman kalan onkinut,
mukana toiseksi tulleessa joukkuees-
sa…
Viljo Kankareen tyylinäyte.
Veturimies 1/2006 33
Vapaa-aika
Tänä vuonna oli Turun osaston vuoro
järjestää liiton pilkkikisat, ne pidet-
tiin 22.2.2006. Kisaisännät olivat va-
linneet kisapaikaksi Naantalin edus-
tan vesialueen, muumimaailma-huvi-
puiston ympäriltä. Kisapaikka ei muu-
ten ollut mikä tahansa lahdenpohjuk-
ka, sillä osa kisavesistä oli muumi-
mamman (tämän toisen, vasta vaaleil-
la valitun) mökkirantaa. Itse mökki oli
kauempana rannasta, Kultarannankin
nimellä tunnettu hulppea kesänvietto-
paikka
Sääennustus lupaili auringon pais-
tetta pilkkijöiden iloksi mutta toisin
kuitenkin kävi, aamulla oli lumisade.
Päivän vanhetessa sade kuitenkin hel-
litti ja kisa käytiin pilvisessä suoja-
säässä, lämpötila oli asteen pari mii-
nuksen puolella.
Kisoihin osallistui 78 kilpailijaa, 48
yleiseen, 11 eläkeläisten(yli 55v.) ja
19 veteraanien(yli 65v.) sarjaan.
Ahventa jään alta nousi neljän tun-
nin aikana yhteensä 83,703 kg. Ylei-
sensarjan voiton vei Iisalmen Jouni
Toppinen 6.910 kg saaliilla, 2. Juha-
Pekka Kuusisto Tampereelta 5.086 kg,
3. Ilpo Tolonen Kuopiosta 4,866 kg.
Yleisensarjan saaliin yhteispaino
55,416 kg.
Eläkeläistensarjan kolme parasta
olivat 1. Paavo Keto Pieksämäki 2,430
kg, 2. Keijo Mettälä Kouvolasta 2,142
kg, 3. Kyösti Mäyränen 1,162 kg.
Eläkeläistensarjan saaliin yhteispaino
8,936 kg.
Veteraaniensarjan kolme parasta
olivat, 1. Viljo Kankare Turusta 8.475
kg, 2. Antti Anttila 2,044 kg, 3. Jorma
Kauranen Helsingistä 1.294 kg. Vete-
raaniensarjan saaliin yhteispaino
19,351 kg.
Joukkuekisaan osallistui 21, kol-
mehenkistä joukkuetta, joista parhaak-
si nousi Tpe3 11,354 kg saaliilla. Jouk-
kueessa onkivat Juha-Pekka Kuusisto,
Pekka Välkki ja Ari Sipiläinen. 2. Tku3,
Viljo kankare, Yrjö Laamanen, Seppo
Prinkkilä 10,267 kg. 3. Ilm1, Jouni
Toppinen, Osmo Rossi, Voitto Pehko-
nen 8.184 kg,
Kisojen yleismestarin tittelin vei
Turun Viljo Kankare suurimmalla
saaliilla 8,475 kg, samalle miehelle
meni myös suurimman kalan palkin-
to, 366 g ahvenella.
Vuoden 2007 kisat järjestää Rova-
niemi.
HUOM! HUOM! Aikaisemmasta tie-
dosta poiketen tämän vuoden ranta-
ongintakilpailut eivät ole Tampereel-
la vaan Kuopiossa.
Lähtöä odotellessa, tässä vaiheessa kaikki on vielä mahdollista.
Turun Viljo Kankare on tuonut kisojen suurimman
saaliin punnittavaksi, 8,475 kg ahvenia. Samasta
pussista löytyy myös suurin kala 366 g.
34 Veturimies 1/2006
Tulokset:Yleinen sarja:
1. Toppinen Jouni Ilm 6910g
2. Kuusisto Juha-Pekka Tpe 5086g
3. Tolonen Ilpo Kuo 4866g
4. Välkki Pekka Tpe 4738g
5. Lahtinen Terho Kv 3010g
6. Lilja Taito Hki 2600g
7. Sävilammi Tapio Tpe 2200g
8. Jalkanen Tapani Hki 1724g
9. Poikolainen Ari Pm 1698g
10. Perttunen Juha Kv 1696g
11. Mattila Kauko Kv 1652g
12. Laakkonen Markku Kuo 1626g
13. Vaajamo Harri Pr 1542g
14. Sipiläinen Ari Tpe 1530g
15. Laamanen Yrjö Tku 1338g
16. Niemivirta Juha Imr 1166g
17. Parviainen Seppo Imr 1144g
18. Markkanen Jukka Pm 1132g
19. Kemppainen Juhan Kuo 1110g
20. Hyyryläinen Timo Kv 1090g
21. Arola Urpo Kv 1012g
22. Sainio Jukka Tku 738g
23. Törmälä Risto Jy 652g
24. Airaksinen Matti Ilm 642g
25. Lukander Markku Kv 542g
26. Härkönen Esa Kv 492g
27. Eliala Mauri Pm 458g
28. Ketola Jorma Tku 444g
29. Salo Vesa Hma 342g
30. Virtanen Timo Jy 334g
31. Kunnari Eero Roi 306g
31. Juntunen Jukka Ilm 306g
33. Pietilä Harri Tku 268g
34. Latvala Antti Kv 240g
35. Skippari Jyrki Hma 202g
36. Reijola Markku Kv 182g
37. Sammela Tuomo Roi 166g
38. Juopperi Seppo Roi 164g
39. Lintukangas Eero Kv 68g
40. Alitalo Reijo Rma 0g
41. Kiviniemi Markku Rma 0g
42. Koski Aarre Roi 0g
43. Mäkeläinen Pasi Tku 0g
44. Toivonen Matti Tku 0g
45. Rajala Pertti Tku 0g
46. Keinänen Vesa Tku 0g
47. Kuusisto Matti Tku 0g
48. Suutarinen Jukka Tku 0g
Eläkeläiset:
1. Keto Paavo Pm 2430g
2. Mettälä Keijo Kv 2142g
3. Mäyränen Kyösti Hki 1162g
4. Puumala Tarmo Tku 664g
5. Mutanen Pentti Hki 610g
6. Nyman Raimo Hki 562g
7. Prinkkilä Seppo Tku 454g
8. Mökkönen Keijo Pm 412g
9. Kuustonen Raimo Hki 230g
10. Rannanmaa Hannu Rma 146g
11. Pöntinen Osmo Tku 124g
Veteraanit:
1. Kankare Viljo Tku 8475g
2. Anttila Antti Pri 2044g
3. Kauranen Jorma Hki 1294g
4. Pärssinen Eino Tpe 1286g
5. Rossi Osmo Ilm 856g
6. Virtanen Urho Hki 752g
7. Partanen Seppo Ilm 658g
8. Varis Erkki Hki 622g
9. Sorvali Teemu Hki 614g
10. Lindblom Kauko Pm 436g
11. Kinnunen Tapio Jy 420g
12. Pehkonen Voitto Ilm 418g
13. Pöyhönen Kalevi Ilm 370g
14. Laitinen Tapani Hki 334g
15. Mykkänen Risto Ilm 296g
16. Koponen Pentti Kv 206g
17. Merjokari Juhani Hki 150g
18. Soronen Tauno Hma 78g
19. Laulainen Reijo Hma 42g
Raimo Nyman Helsingistä, kokeilee
onko ahven syönnillään Kultarannassa.
Vapaa-aika
Veturimies 1/2006 35
Vapaa-aika
Joukkue:
1. Tpe3 11354g Kuusisto Juha-Pekka
Välkki Pekka
Sipiläinen Ari
2. Tku3 10267g Kankare Viljo
Laamanen Yrjö
Prinkkilä Seppo
3. Ilm1 8184g Toppinen Jouni
Rossi Osmo
Pehkonen Voitto
4. Kuo1 7602g Tolonen Ilpo
Laakkonen Markku
Kemppainen Juhani
5. Hki1 5618g Lilja Taito
Jalkanen Tapani
Kauranen Jorma
6. Kv1 4262g Lahtinen Terho
Arola Urpo
Latvala Antti
7. Kv4 3724g Mettälä Keijo
Hyyryläinen Timo
Härkönen Esa
8. Kv2 3554g Perttunen Juha
Mattila Kauko
Koponen Pentti
9. Pm1 3288g Poikolainen Ari
Markkanen Jukka
Eliala Mauri
10. Pm2 3278g Keto Paavo
Lindblom Kauko
Mökkönen Keijo
11. Hki2 2118g Mäyränen Kyösti
Varis Erkki
Laitinen Tapani
12. Tku4 1846g Sainio Jukka
Puumala Tarmo
Ketola Jorma
13. Hki3 1786g Sorvali Teemu
Mutanen Pentti
Nyman Raimo
14. Jy1 1406g Törmälä Risto
Kinnunen Tapio
Virtanen Timo
15. Ilm2 1334g Partanen Seppo
Pöyhönen Kalevi
Juntunen Jukka
16. Hki4 1132g Virtanen Urho
Kuustonen Raimo
Merjokari Juhani
17. Kv3 729g Lukander Markku
Reijola Markku
Lintukangas Eero
18. Roi1 636g Kunnari Eero
Sammela Tuomo
Juopperi Seppo
19. Hma1 586g Salo Vesa
Skippari Jyrki
Laulainen Reijo
20. Tku5 392g Pietilä Harri
Pöntinen Osmo
21. Rma1 146g Rannanmaa Hannu
Alitalo Reijo
Kiviniemi Markku
36 Veturimies 1/2006
Vapaa-aika
Rautatie Kainuuseen on ollut jo pitkään
olemassa, jo esi-isiemme aikaan öljy-
lampun valossa, mutta koska tänä päi-
vänä valopetroli on aika hintavaa, niin
sähköistys on pikkuhiljaa valmistu-
massa Kontiomäelle kahdesta suun-
nasta eli Oulusta ja Iisalmesta päin.
Iisalmen tallilla on helmikuussa
aloittanut Sr1 opiskelun neljä ensim-
mäiseksi mukaan päässyttä kirkas-
silmäistä opiskelijanuorukaista Kon-
tiomäeltä, opetuskuljettaja on Oulus-
ta.
On hauskaa seurata sivusta oppi-
misen iloa kun pojille selviää vaikka-
pa mistä se jytke erotusjaksossa kuu-
luu tai mitä aiheuttaa kahvinkeittimen
maavuoto.
Dieselmoottorijunaliikenne on jo
jokin aika sitten alkanut Ylivieskan ja
Iisalmen välillä. Se on kieltämättä he-
rättänyt kovasti keskustelua veh-
keitten käyttövarmuudesta, vaan ei
siitä sen enempää, ettei mene kehu-
misen puolelle.
Myös muuta merkittävää tapahtuu
valtakunnassa samaan aikaan, nimit-
täin tyttäreni poika opettelee juuri kä-
Siihen aikaan kun isä lampun osti
Tämä lausahdus on ehkä kaukaista historiaa ja voisi muuttaa muotoon:- Siihen aikaan kun ukki virroittimen nosti!
velemään. Siinä sitä onkin ihmettä
kerrakseen.
Sinne Jäämerelle jäi myös saamat-
tomia kaloja, joten katsotaan tässä ke-
vään mittaan saadaanko suolaisen pai-
kan leiriä kokoon vai pyydetäänkö ka-
lat messinkikoukulla pakastealtaasta.
Se on tietysti helpoin vaihtoehto, vaan
ei käy elämysmatkasta.
Hyvää kevään jatkoa kaikille toivottaa
Mikko Rissanen Iisalmen osasto
Iisalmen tallilla on helmikuussa aloittanut Sr1 opiskelun neljä ensimmäiseksi mukaan päässyt-
tä kirkassilmäistä opiskelijanuorukaista Kontiomäeltä
Lunta ja jäätä kertyy paljon Dm12 alustaan.
Ja kun moottoritkin ovat siellä, häiriöitä syn-
tyy pakkasilla paljon.
Veturimies 1/2006 37
Kentältä
Pendolino on juna, jossa ei ole mitään
vikaa, mutta ominaisuuksia sitäkin
enemmän. Näin voi kai perustellusti
päätellä, sillä samat ongelmat kuin
kymmenen vuotta sitten vaivaavat sitä
edelleenkin. Koska kyse ei ole vioista
vaan ominaisuuksista, on niiden kans-
sa vain pyritty elämään. Jos itse
laiteessa eikä sen kunnossapidossa
ole mitään vikaa, eikä laite toimi, on
käyttäjässä oltava vikaa. Käyttäjä-
häiriö tai kuljettajavika on kaiken kat-
tava ilmaisu kaikenlaisille nega-
tiivisille asioille tai tapahtumille, mitä
ikinä rautatiemaailmassa voi tapah-
tuakaan.
Sanotaan, että savolaisten kanssa
keskusteltaessa vastuu siirtyy kuun-
telijalle, samalla tavalla Pendolinojen
toimimattomuus siirtyy käyttäjälle.
Näin voisi päätellä koska syytä heik-
koon toimintavarmuuteen on etsitty
tyyppikoulutuksesta ja työvuoro-
tauluista. Puhutaan koulutuksen riit-
tämättömyydestä ja siitä, että Pendo-
linoja ajavat saavat liian vähän ajo-
kokemusta, koska niitä ajaa niin moni.
Mitä sanoisi rekkafirman omista-
ja, jos rekka toimisi kuin Pendolino ja
korjaamolta ilmoitettaisiin, että ongel-
mat johtuvat liian suuresta käyttäjä-
määrästä?
Mitä sinä sanoisit, jos veisit uutta
autoa sadatta kertaa takuuhuoltoon ja
korjaamolta kysyttäisiin kuinka moni
tätä autoa ajaa?
Olisitko tyytyväinen korjauksen
tasoon, jos asentaja korjaisi oikut-
televan autosi irrottamalla kymme-
neksi sekunniksi akun navan ja neu-
voisi tekemään saman seuraavan ker-
ran kun auto alkaa oikutella?
Ajetaan me tandemilla
Kahden Pendolino-yksikön yhteen
kytkeminen on periaatteessa yksin-
kertaista ja nopeaa. Kahta kytkintä
kääntämällä nokkaluukku avautuu ja
kytkin ohjautuu ulos. Valitettavasti
teoria ja käytäntö eivät kohtaa toivo-
tulla tavalla. Liian usein joutuu
sekaantumaan ohjausjärjestelmään ja
se maksaa aikaa, jota tietenkään ei ole.
Eikä kyse ole viasta vaan ominaisuu-
desta, sillä vika olisi korjattu, eikä
kytkentätilanteissa olisi pahimmil-
laan neljää asentajaa ja kolmea veturin-
kuljettajaa. (asentaja joka luukulle ja
kuljettaja molempiin ohjaamoihin)
Jos kytkeytyminen on vaikeaa, ei
katkaiseminen ole sen helpompaa, siis
käytännössä. Teoriassa junat katkeaa
napista painamalla, jos juna on pai-
kallaan ja käsijarru on kiinnitetty,
mutta vain teoriassa. Käytäntö saattaa
olla se, ettei löydy toimivaa irrotus-
painiketta, jolloin juna ei katkea kuin
mekaanisesti, mutta voi se myös kat-
keta silloin kun sitä vähiten toivoisi.
Lähes kaikki Pendolinoja joskus
ajaneet tai Pendolinossa matkustaneet
ovat varmasti huomanneet, että yhden
yksikön kanssa on yleensä ongelmia.
Ja kahden yksikön kanssa ongelmat
moninkertaistuvat, siis jos on käynyt
niin onnellisesti, että naittaminen on
onnistunut. Silti kiinniajot ja irrotukset
lisääntyvät koko ajan ja ongelmat kas-
vavat eksponentiaalisesti.
Pakko sopia kun on vihitty
Kaukoliikennepäällikkö Ari Vanhanen
kertoi valtakunnan luetuimman sano-
malehden sunnuntainumerossa (Hel-
singin Sanomat 26.2.2006) kytkentä-
ja katkaisuongelmia käsittelevässä
haastattelussa, että VR on ostanut
yhtyeenkytkettävät junat, eikä ole mis-
sään tapauksessa nostamassa käsiä
pystyyn. Pendolinojen koko liikenne-
rakenne on suunniteltu niin, että se
perustuu yhtyeenkytkentöihin. Hänen
mukaan Tampereella yhdistely toimii
jo kohtalaisen varmasti, mutta Kou-
volassa vielä harjoitellaan ja aika
usein epäonnistutaan. Hän kertoo
myös, että kuljettajia kouluttamalla ja
yhteistyössä Pendolinojen valmista-
jan kanssa tehdään paljon töitä asian
kuntoon saamiseksi.
Se on hyvä, sillä työtä luotettavuu-
den parantamisessa riittää ja kenel-
läpä mitään pientä koulutusta vastaan
olisi. Mielenkiinnolla jään odotta-
maan, millainen koulutus annetaan
kahden kytkimen kääntöön ja 1 – 2
km/h vauhdin ottoon. Koulutusta var-
ten voisi vaikka kehittää simulaat-
torin, niin koulutus ei olisi pois ar-
vokkaasta huoltoajasta. Muuten joku
voisi väittää - ihan perustellusti –
Pendolino-ongelmien johtuvan vetu-
rinkuljettajien koulutuksesta.
Se simulaattori ei olisi edes kallis.
Kaksi kääntökytkintä laudanpätkään ja
istumaan toimistotuoliin. Sitten kurs-
sitoverit työntävät koulutettavaa sei-
nää kohti niin lujaa kuin oppilas halu-
aa. Onko hyväksytyn raja siinä, että
lyö päänsä seinään, vai jossain muus-
sa? Sen saa joku muu miettiä. Koulu-
tuksen jälkeen sitä voikin sitten jat-
kaa tylyssä arkitodellisuudessa.
Monien ikävienominaisuuksienjuna
Tero Palomä[email protected]
Kahden Pendolino-yksikön yhteen kytkeminen on periaatteessa yksinkertaista ja nopeaa. Kahta
kytkintä kääntämällä nokkaluukku avautuu ja kytkin ohjautuu ulos.
38 Veturimies 1/2006
Heimo Karttusen näyttely avattiin
16.2. Mikkelin taidemuseossa. Samal-
la julkaistiin taidehistorioitsija, filo-
sofian lisensiaatti Marjo-Riitta Sim-
pasen kirjoittama näyttelykirja, jon-
ka avulla saa hyvän kuvan paitsi tai-
teilijan tuotannosta, myös Pieksämä-
en ja koko Itä-Suomen taide-elämästä.
Kirjaa on saatavilla Mikkelin taidemu-
seossa. Taiteilija Kari Juutilainen Kuo-
piosta on ripustanut näyttelyn.
Heimo vietti koko elämänsä syn-
tymäkaupungissaan Pieksämäellä. Äiti
Siiri oli tarmokas kotiäiti ja isä Viljo
peltiseppä. Pikkupoikana Heimo pää-
si katolle kantamaan sekä irrot-
telemaan nauloja ja näkemään vieres-
tä, miten työ sujuu. Silloin ei ollut kyse
lapsityövoimasta, vaan oppimisesta
vanhemman kanssa. Vuosina 1941-44
nuori Karttunen kuului sotilaspoikiin
hoitaen asioita lähinnä Pieksämäen
varikolla. Armeijan hän aloitti viilaa-
ja-alokkaana. 18-vuotiaana hänestä
tuli rintamamies merivoimiin palve-
lupaikkana panssarilaiva Väinämöi-
nen. Silloin hän joutui tutkimaan mer-
ta ja aaltoja jatkuvasti. Kun oma vai-
mo 90-luvun alussa kuoli, syntyivät
Heimon upeat merimaisemat.
Nuoruuden vapaa-ajan harrastuk-
siin kuuluivat uinti ja nyrkkeily. Hän
oli Pieksämäen Pyrinnön riveissä ja
Valtion Rautateiden Urheilijoissa. Hän
toimi myös nyrkkeilyvalmentajana ja
tuomarina. Vuonna 1978 hän sai prons-
sisen ansiomitalin urheilun hyväksi
tehdystä työstä. Kun Heimolta joskus
kysyin, miten taide ja nyrkkeily sopi-
vat samaan ihmiseen, hän nauraen vas-
tasi, että molemmissa tarvitaan tilan
hallintaa. Liikuntaa Heimo piti aina tär-
keänä: aamuisin muutama joogaliike,
kävely, uinti, hiihto ja vieläpä golf
myöhäisemmällä iällä.
Heimon Karttusen ammatiksi tuli
veturinkuljettaja. Veturin päältä hän
näki vuodenaikojen vaihtelut, valot,
kiiltävät kiskot; kaikki tallentui omaan
muistiin ja sieltä sitten tuli tarvittaes-
sa esille.
VR:n Taideliitto järjesti 1963 Hel-
singissä 10-vuotisjuhlanäyttelyn. Esil-
lä oli yli 40 jäsenen teoksia, myös kak-
si Heimo Karttusen maalausta. Kart-
tunen osallistui myös 1966 Haapa-
mäellä järjestettyyn VR:n taideliiton
näyttelyyn. Hän oli mukana kansain-
välisissä rautatieläisten näyttelyissä:
Belgradissa, silloisen Jugoslavian
pääkaupungissa ja Fribourgissa Sveit-
sissä. Rautatieläisten kansainvälisen
harrastajataiteen järjestön FISAIC:n
näyttelyssä 1971 suomalaiset menes-
tyivät hyvin. Sovelletun taiteen sarjas-
sa ei ensimmäistä palkintoa jaettu,
Heimo Karttunen sai hopeamitalin.
Kaikkiaan suomalaiset saivat kolme
mitalia ja neljä diplomia.
Varkauden taideyhdistyksestä saa-
tiin mallia ja taiteen harrastus Pieksä-
mäellä alkoi työväenopistossa. Tästä
innostuksesta syntyi pian Pieksämä-
elle oma kuvataideseura. Heimon li-
säksi mukana oli toinen veturinkul-
jettaja, Raimo Uimonen. Yhdessä
Heimo ja Raimo olivat vahva taiteilija-
kaksikko ja vaikuttajat Pieksämäen
taide-elämässä.
Heimo Karttunen työskenteli Parii-
sissa Académie André Lhote –taide-
koulussa. Vuonna 1965 Karttunen
opiskeli Vapaassa taidekoulussa Hel-
singissä. Hän osallistui myös Orive-
den opiston kesäkursseille, jossa opet-
tajana oli Nandor Mikola.
Taidemaalariliiton jäseneksi Kart-
tunen hyväksyttiin 1972. Tätä kautta
tuli mahdolliseksi päästä liiton omis-
tamiin työtiloihin Italiassa Gras-
sinassa, Villa Lantessa Roomassa ja
Pariisissa Cité International des
Arts’ssa. Näissä kaikissa hän työsken-
teli, samoin myös liiton Lapissa ole-
vassa Suvannon ateljeessa. Lappi oli
kyllä jo tuttu entuudestaan Tenon
kalaretkiltä.
Ensimmäisen yksityisnäyttelyn
Karttunen piti Hotelli Tornin Ateljee-
baarissa 1967. Toinen yksityisnäytte-
ly oli vasta 1981 Joroisten kirjastos-
sa. Vuonna 1989 Pieksämäen uudessa
kulttuurikeskus Poleenissa oli esillä
Heimo Karttusen, Raimo Uimosen,
Kaarina Sepposen ja Hannele Haa-
taisen yhteisnäyttely. Yksityisnäyt-
telyjä enemmän Heimoa kiinnosti olla
mukana yhteisnäyttelyissä. Hänen
mielestään jälkipolven tehtävä on pi-
tää näyttelyt, hänen tehtävänsä on
työskennellä.
Heimo Karttunen kuului 1971 pe-
rustettuun Tutka –ryhmään, jonka tar-
koitus oli lähentää Itä-Suomen taitei-
lijoita keskenään ja järjestää yhteis-
näyttelyitä. Vuonna 1983 Karttunen
kutsuttiin jäseneksi Dimensio-ryh-
mään, joka tähtää taiteen ja tekniikan
yhdistämiseen. Opetusministeriö
myönsi Heimo Karttuselle täyden tai-
teilijaeläkkeen 1987, Pieksämäki pal-
kitsi hänet kaupungin kulttuuripalkin-
nolla vuonna 2000 ja Suomen kulttuu-
rirahasto 2001 Elias Lönnrot –mita-
lilla.
Taiteilijan jälkeen elää hänen käsi-
ensä jälki. Nyt Mikkelissä olevassa
näyttelyssä on mukana mm. Pieksä-
mäen lukiolle kuuluva teos “Koulu-
tiellä”. Heimo Karttusen töitä on myös
Pieksämäen taidekokoelmissa. Näiden
kaikkien teosten kautta muistamme
myös taiteilijan.
Taiteilija Heimo Karttusta lämmöllä
muistaen Marja-Riitta Mustonen
Heimo Karttusen (1926-2002)näyttely Mikkelin taidemuseossa17.2.-9.4.2006
Taiteilijan jälkeen elää hänen käsiensä jälki. Veturinkuljettaja Heimo Karttusen näyttely avat-
tiin 16.2. Mikkelin taidemuseossa.
Vapaa-aika
Veturimies 1/2006 39
Vapaa-aika
Järjestäjänä VML/Sk motoristit.
Majoitus kahden hengen huoneissa Hotelli Ikaaliassa.
· Kaikki huoneet ovat kahden hengen huoneita, yksin majoittuessa
peritään yhden hengen huoneen lisämaksu 30 euroa/vrk.
· Hinta majoitus:
53,00 euroa/ henkilö/vrk/2 hengen huoneessa,
46,00 euroa/henkilö/vrk/3 hengen huoneessa,
83,00 euroa/henkilö/vrk/ yksin majoittuen.
– hinnat sisältävät majoituksen lisäksi vesiosastokäynnit aamu- ja
iltapäivisin, kuntosalin vapaan käytön, aamiaisen ja ravintolaohjelmat.
12 euroa/ateria (lounas/päivällinen) buffet-pöydästä.
Ruokailut: Aamiainen klo 07.00–10.30
päivällinen perjantaina klo 16.00–18.00 hinta 12 euroa
lounas/päivällinen la ja su klo 12.00–18.00 hinta 12 euroa
Varaukset suoraan Ikaalisten kylpylä: “Veturimiesten liiton motoristit” puh (03) 451 2100
Sähköposti: [email protected] , www.ikaalistenkylpyla.fi
Lisätiedot: Jukka Hautamäki 050-5583 828
Tervetuloa Sk-osasto
Veturimies Motoristien Kesätapaaminen
Ikaalisten kylpylässä 11.–13.8.2006
Kilpailun yhteydessä ratkotaan lyöntipeli (scr) ja tasoituksellisen (hcp täysin tasoituksin) sarjojen tulokset.
Kilpailu pelataan ensimmäisen pelipäivän osalta arvotuilla lähtöajoilla klo 10.00 alkaen. Toisen pelipäivän osalta
pelataan käännetyssä paremmuusjärjestyksessä alkaen klo 9.00. Mikäli erikoiskilpailuita järjestetään niistä ilmoi-
tetaan toisen pelipäivän lähdössä.
Kilpailujen järjestäjä, veturimiesliitto tai pelattavakenttäyhtiö ei vastaa mahdollisista onnettomuuksista. Kilpailijalla
täytyy olla voimassa oleva tasoituskortti, jonka vakuutus kattaa mahdolliset onnettomuudet.
Kilpailija on velvollinen ilmoittamaan 1 päivän kilpailukierroksen startissa virallisen voimassaolevan tasoituk-
sen. Väärällä tasoituksella pelaava suljetaan pois kilpailusta.
Kaikki veturimiehet pelaavat samassa sarjassa. Osanotto-oikeus veturimiesten mestaruuskilpailuun on niillä veturi-
miehillä jotka ovat tai ovat olleet jäsenenä veturimiesten liitossa, ja jotka tällä hetkellä ovat työelämässä tai
eläkkeellä kyseisestä toimesta tai työskentelevät veturimiesliiton toimistossa. Mikäli pelaaja haluaa pelata harjoitus-
kierroksen, on varauksista huolehdittava itse. Ennen kilpailupäivää pelatusta harjoituskierroksesta veloitetaan 30
euroa. Pelaaja esittää veturimiesliiton kortin harjoituskierroksen maksun yhteydessä.
Kilpailumaksu 60 euroa (2pv tee ajat).
Tarkemmat ohjeet ja starttiajat lähetetään tallipäivystäjille noin viikkoa ennen kilpailua.
Sitovat ilmoittautumiset kilpailun osalta viimeistään 2.6.2006 Jussille tai Jukalle.
Majoitusvaihtoehto, Sokos Hotel Seurahuone, Eerikinkatu 23, Turku, puh. (02)3373800. Varattavissa tunnuksella
“veturimiesten golfturnaus”. Erikoishinta 73,50 euroa / 2hh/ vrk on voimassa 14.05.2006 asti.
Kuljetukset järjestetään 1 pelipäivänä rautatieasemalta kentälle klo 8.30 ja takaisin hotellille klo 17.00. Toisena
pelipäivänä lähtö hotellilta klo 7.30 ja kentältä asemalle klo 17.00.
Kilpailun johtajana ja järjestäjänä toimii: Jussi Tanskanen puh. 0405047901
sekä avustajana: Jukka Nikander puh. 0442854158, [email protected]
Veturimiesten Golf-mestaruuskilpailut 2006
Veturimiesten valtakunnalliset Golf-mestaruuskilpailut pelataan Maskussa,Kankaisten Golfpuistossa 15-16.6.2006
40 Veturimies 1/2006
Vapaa-aikaJäsenkortista kansain-välinen maksukortti!
* Luoton myöntää Nordea Rahoitus Suomi Oy. Sen korko on 3 kk euribor + 7,5 %. Kun nimelliskorko on esimerkiksi 10,05 % (02/06), on todellinen vuosi-korko 13,05 % (1,09 %/kk). Todellinen vuosikorko on laskettu käytössä olevalle 2 000 euron luotolle ja siinä on huomioitu pääkortin vuosimaksu 60 €.
Hyödynnä ammattiliittosi jäsenkortin kaikki mahdol-lisuudet. Yhdistä siihen kansainvälinen maksuaika- jaluottokortti MasterCard. Saat käyttöösi täyden palvelunjäsenkortin, joka jäsenetujen lisäksi tarjoaa maksuaikaaostoillesi ja käteisnostoillesi, luottoa* joustavaksi vara-rahastoksi sekä ainutlaatuiset vakuutusedut: ostoturvanja käteisnostoturvan.
Halutessasi voit yhdistää korttiisi myös Nordeanpankki- ja automaattikorttiominaisuudet ja hyödyntääverkkopankissamme monipuolisia MasterCard-palveluja.
Tilaa hakemus jo tänään!Lisätietoja ja Liitto MasterCard -hakemuksen saatosoitteesta www.nordea.fi, soittamalla NordeaAsiakaspalveluun 0200 3000 (pvm) ma–pe klo 8–20ja Nordean konttoreista.
Veturimies 1/2006 41
Vapaa-aika
Majoitus- ja kokouspaikkana on Kuntohovi, Nepenmäenkatu 2, 80200 Joensuu.Kaupungin keskustasta torilta on matkaa reilu kilometri.
Aloitamme lauantaina kello 10.00 ilmoittautumisella ja sen jälkeen 10.30 on keittolounas. Sitten ovatpäiväjuhla ja sääntöjen määräämät kokoukset. Käsityönäyttely on avoinna iltapäivällä. Voit myösiltapäivällä käydä saunassa ja uimassa. Iltajuhlassa on ruokailu ja virallisempi osuus. Juhlassa onmyöskin ohjelmaa, huutokauppa ja arpajaiset. Kokouksista vapaat henkilöt voivat piipahtaa iltapäivällävaikka kaupungin keskustassa.
Sunnuntain ohjelmassa ovat kirkossa ja sankarihaudoilla käynti. Retkeilemme läheisellä maaseudulla.Retkisuunnitelma muotoutuu tässä kevään aikana tarkemmin, yritämme keksiä jotain mukavaa jamielenkiintoista koko rahan edestä. Menemme ainakin kesäteatteriin. Samoin lounastamme jossakin jajuomme kahvit ja nautimme välipalaa. Paluu kaupunkiin on n. kello 17 seutuvilla.
Osallistumismaksu on 120 euroa ja se on maksettava 17.6. mennessä Joensuun Veturimiesten Naisetry, Nordea Joensuu 104030-310098. Osallistujien nimilistat samaan aikaan Aunelle.
Ystävyys on yhteisiä hetkiä
Olette lämpimästi tervetulleita Joensuuhun
Joensuun Veturimiesten Naiset ry
Veturimiesten naisten liitto ry:n
Edustajakokous ja Kesäretkipäivät
Joensuussa 29. - 30.7.2006
Laura Ruotsalainen Aune Pelkonen
puheenjohtaja sihteeri
Murtointie 173 Kehrätie 25
82600 TOHMAJÄRVI 80260 JOENSUU
p. 0400-188 611 0400-376 638
sähköposti: [email protected]
42 Veturimies 1/2006
Vapaa-aika
Kunto- ja lomaliikuntatapahtumat
VRU 60v talvikarkelot Messilä 11.3.
Ylläksen hiihto- ja laskettelu Ylläs 18.-25.3.
hiihtoviikko Pyhätunturi 4.-11.3.
Pyhän kylmät kevätretki Pyhä 20.-23.4.
hiihtoviikko Pyhätunturi 11.-18.3.
Helsinki City Run Helsinki 13.5.
hiihtoviikko Pyhätunturi 18.-25.3.
Golfin kertauskurssi Tuusula 25.5.
hiihtoviikko Pyhätunturi 25.3-1.4.
Golf valmennuspelikurssi Tuusula 25.5.
hiihtoviikko Pyhätunturi 1.-8.4.
Erämaa-melontakurssi Kuhmo 25.-28.5.
pääsiäisen hiihtoviikko Pyhätunturi 8.-15.4.
Nuorten liikuntaviikko Vuokatti 5.-10.6.
pääsiäisen hiihtoviikko Pyhätunturi 15.-22.4.
Perhe tenniskurssi Vuokatti 29.6.-1.7.
kiviviikko Pyhätunturi 10.-17.6.
Salpavaellus Miehikkälä 1.-2.7.
marja- ja yrttiviikko Pyhätunturi 5.-12.8.
Vaellus Pulmanki-Sevettijärvi Nuorgam 5.-11.8.
taideviikko Pyhätunturi 12.-19.8.
Hetta-Pallas vaellus Hetta-Pallas 26.-31.8.
ruskaviikko Pyhätunturi 26.8-2.9
Ylläsruska Ylläs 9.-16.9.
ruskaviikko Pyhätunturi 2.-9.9.
Pääjohtajan kuntoviikot VRU:n alueilla 3 0 . 9 . -
15.10. ruskaviikko Pyhätunturi 9.-16.9.
Tenniskurssi Vuokatti 17.-19.11.
ruskaviikko Pyhätunturi 16.-23.9.
Kuntohiihto- ja laskettelu-
päivät Vuokatti 3.-6.12.
ruskaviikko, pyhänkävijät Pyhätunturi 23.-30.10.
Uimahallipooli Koko Suomi 2006
joulu tunturissa Pyhätunturi 22.-27.12.
uusivuosi tunturissa Pyhätunturi 29.12.-2.1.
VRU 60 v 4 vuoden-
aikaa kuntokortti Koko Suomi 2006
VR:n mestaruuskilpailut
Ammunta Joensuu 26.8.
Golf Hyvinkää 1.-2.9.
Golf reikäpeli Messilä heinäkuu
Jalkapallo Tampere 30.8.
Kaukalopallo Pieksämäki 17.3.
Keilailu Seinäjoki 5.-6.3.
Maastojuoksu Riihimäki 5.5.
Maraton Helsinki 19.8.
Pöytätennis, joukkue Karjaa 28.10.
Salibandy Joensuu 17.11.
Shakki, joukkue Tampere joulukuu
Sulkapallo Tampere 21-22.4.
Suunnistus Kouvola 3.8.
Tennis Seinäjoki 29.-31.7.
Voimanosto, penkki-
punnerrus Hyvinkää 25.2.
Yleisurheilu Tampere 4.8.
Muut VRU kilpailut
Katukoris Jokela 19.8.
Beach-volley Pieksämäki 29.-30.7.
Kansainvälinen kilpailutoiminta,
USIC:n mestaruuskilpailut
Pöytätennis Liberec, Tsekki touko-kesä
Ammunta Zurich, Sveitsi 10.-14.7.
Pohjoismaiset mestaruuskilpailut
Maastojuoksu Riihimäki 27.5.
Shakki Tanska 8.-11.6.
VR Urheilu pidättää oikeuden muutoksiin. VRU:n tapahtu-
mista saa lisätietoja lähempänä itse tapahtumaa VR Nyt
lehdestä, VRU Tiedottaa lehtisestä, www.vrurheilu.fi tai
VR:n sähköpostin yleisistä kansioista: Yleiset kansiot -
Kaikki yleiset kansiot – Ilmoitustaulut - Liikunta ja Urheilu
- VR Urheilu. Lisäksi joistakin tapahtumista on tietoja am-
mattijärjestöjen lehdissä sekä VRU:n tapahtuma- ja kilpailu-
lehdissä.
Veturimies 1/2006 43
Vapaa-aika
Pyhän kylymien hiihto- jalasketteluviikonloppu 20.–23.4.
Pyhän “ Kylymät” ovat menossa katsomaan tammikuun ja-
lanjälkiä Pyhätunturin hangille pitkäksi viikonlopuksi. Oh-
jelmassa on mukana tietenkin hiihto- ja lumikenkäretkiä,
laskettelua, illanviettoja sekä yhdessäoloa mukavassa seu-
rassa. Majoitukset Pyhän Astelissa pääsääntöisesti loma-
asunnoissa tai retkeilytason mökeissä. Lähtö Helsingistä
19.4. junalla 61.Paluu ma 24.4. Helsinkiin junalla nro 68.
Pakettihinnat: loma-asunnoissa 195 euroa / aikuinen, lap-
set 4-12 v 149 euroa, retkeilypuolella 165 euroa /aikui-
nen, lapset 4-12v 119 euroa. Hintaan sisältyy: makuupaikat
( 3-hengen hyteissä ), bussikuljetuksen Kemijärvi - Asteli -
Kemijärvi, majoituksen ( 3 vrk ), liinavaatteet, tulolounaan,
aamiaisen (3 kpl), päivällisen (4 kpl), sisäänpääsyt
Kideravintolaan tanssi-iltoina, rinnekuljetuksen, oppaiden
palvelut ja uusille lapinkasteen. Järjestäjä ei vastaa
vakuutuksista. Matka vahvistetaan maksamalla koko sum-
ma Pyhän Kylymien tilille 15.3. mennessä: Okopankki
Oulunkylä/Jouni Heiskanen 572146–229941. Jos maksu
ei ole tilillä määräpäivään mennessä katsotaan matka
peruutetuksi. Peruutusehdot: 15.3.–5.4. on peruutusmaksu
10 euroa/henkilö ja sen jälkeen on peruutusmaksuna mat-
kan koko hinta. Varaukset Jouni Heiskanen puh. 040
5858445 tai [email protected]. Lisätietoja myös muil-
ta “ kylymiltä “ Pertti Jelekäinen 040 8622370 tai pert-
[email protected], Jouni Timosaari 050 3533432, Heimo
Talvensaari 040 5644226 Irja Ekegren 040 8620425
[email protected]. Lähde mukaan katsomaan kevääntuloa
Pyhätunturiin ja tee varauksesi heti!
VRU retkeilyjaosto
Helsinki City Run
Lähde mukaan puolimaratonille Helsinki City Run 13.5..
Ilmoittautuminen 19.4. mennessä sekä tiedustelut: Jyrki
Inkinen, 040 8620118, [email protected] . Mainitse nimi,
syntymäaika ja kotiosoite. Osallistumismaksu on 25 euroa,
joka pitää maksaa 19.4. mennessä VRU:n tilille 127130-
82127 merkinnällä “City Run”. Osanottomaksua ei palau-
teta. Ilmoittautumisen jälkeen osallistujat noudattavat ta-
pahtuman järjestäjän ohjeita ja ehtoja. Tervetuloa!
VR Urheilu
VR URHEILU RYPL 48800101 Helsinki0307 20118040 [email protected]
VR Urheilun 60 vuotta syntymäpäivien kunniaksi noste-
taan esille suomalaisille tuttuja kuntoliikuntalajeja Liikun-
tapassitempauksella. Teemat noudattavat neljää vuoden-
aikaa. Talvella ensimmäinen jakso on hiihto, keväällä toi-
nen jakso on pyöräily, kolmas on kesän kuntokävely ja
viimeisenä syksyn sisäliikuntana uinti sekä kuntosali-
liikunta.
Passin päivän merkintään riittää 30 minuuttia ja sen ylittä-
vä suoritus. Liikuntalajin voi suorittaa eri tavoilla, esim.
kävelyn voi tehdä sauvakävelynä tai marjaretkenä.
Kuntosaliharjoitteluna käy kaikki harjoitusmuodot. Jokai-
sen teeman lisäksi kaudella voi päivittäisen suorituksen
merkitä muun liikunnan X merkillä. Liikuntapassin täyttä-
misen voi aloittaa milloin vain vuoden aikana.
Arvonnat suoritetaan jokaisen jakson lopussa kortin kul-
loisenkin sivun palauttaneiden kesken. Työpaikat ja VRU:n
yhteyshenkilöt voivat vapaasti perustaa omia pisteitä ja
kerätä kortteja paikallisesti sekä toimittaa ne kootusti
VRU:n toimistoon. Passin sivut palautetaan osoitteella VR
Urheilu ry, PL 488, 00101 Helsinki. Viimeisen jakson loma-
setelien arvontaan osallistuu kaikki jotka ovat palauttaneet
jonkun osan kuntokortistaan.
Arpajaispalkintona passin palauttaneiden kesken on mm.
10 paria hiihtosauvoja, 5 polkupyörää, 10 ulkoilupukua ja
5 kappaletta 200 euron kuntolomaseteliä. Kuntopasseja jae-
taan työpaikoilla helmikuun alussa VRU:n paikallisten toi-
mihenkilöiden sekä mm. työterveyshuollon toimesta.
Passeja voi tilata [email protected], mieluimmin
isommissa erissä, ilmoita määrä ja osoite.
Vain osallistumalla voit voittaa!!!
VR Urheilu
VR Urheilu 60 Vuotta Neljä Vuodenaikaa Liikuntapassi
44 Veturimies 1/2006
VIRKISTY LIIKKUENLOMAKOHTEISSAMME!
Kevät ja kesä ovat tulossa, ota ne vastaan reippaasti!Lähde virkistävälle liikuntalomalle säätiön loma-asuntoihin.
Airisto merellinen paikka VR:läisilleParaisten Airistoon on kasvanut monipuolinen matkailukeskus. Sen lomakylästä Rautateiden UrheilunTuki-Säätiö on hankkinut loma-viikkoja vuonna 2004. Loma-asunnot ovat vain VR:läisten käytössä.Tällaisia ovat Airiston loma-asunnotSäätiö omistaa lomaviikkoja loma-asunto nro 10:stä, joka on Kiinteistö Oy Airiston Kutteri. Loma-asunnossakaksi makuuhuonetta, olohuone, koneellistettu keittiö, täydellinen astiasto, takka ja takkapuut, tv, videot jaradio, sauna, erillinen wc, parvi, terassi. Yöpymistilat yhdessä loma-asunnossa 8 henkilölle. Pyyheliinat,lakanat ja siivous kuuluvat huoneistoihin
Punkaharjun lomahuvilat – loma kansallismaisemissaLomahuvilat sijaitsevat kauniilla mäntykankaalla Kulennoistenjärven rannalla. Sen lomakylästä RautateidenUrheilun Tuki-Säätiö on hankkinut loma-viikkoja vuonna 2004. Lomahuvilat ovat vain VR:läisten käytössä.Tällaisia ovat Punkaharjun loma-asunnotSäätiö omistaa lomaviikkoja loma-asunto nro 5A1:stä, Kiinteistö Oy Hiekkaharju II. Loma-asunnoissa onmakuuhuone, olohuone, koneellistettu keittiö, täydellinen astiasto, takka ja takkapuut, tv, videot, radio japuhelin , sauna, oma poreallas, kuivauskaappi , terassi. Yöpymistilat yhdessä loma-asunnossa 4 hlölle.Pyyheliinat, lakanat ja siivous kuuluvat huoneistoihin
Tampereen loma-huoneistot – kylpyläpaikka VR:läisilleTampereen Kylpylä sijaitsee vanhassa Lapinniemen puuvillakehräämössä, jonka ainutlaatuinen miljöö onuudistettu vastaamaan kylpylävieraiden tarpeita ja toivomuksia. Rautateiden Urheilun Tuki-Säätiö onhankkinut sieltä loma-viikkoja vuonna 2004. Loma-asunnot ovat vain VR:läisten käytössä.Tällaisia ovat Tampereen Kylpylän loma-asunnotSäätiö omistaa lomaviikkoja Tampereella, jotka ovat Kiinteistö Oy Lapinniemi XI, Lapinniemi XII, LapinniemiXIV, Lapinniemi XV, Lapinniemi XVI, Lapinniemi XVII. Loma-asunnot sijaitsevat kävelymatkan päästäTampereen keskustasta. Huoneistot ovat studioita tai kahden makuuhuoneen ja olohuoneen asuntoja,koneellistettu keittiö, täydellinen astiasto, tv, videot ja radio, sauna, parvi. Yöpymistilat yhdessä huoneistossaovat 2-6 henkilölle. Pyyheliinat, lakanat ja siivous kuuluvat huoneistoihin
Pyhäniemen loma-asunnot – Pohjois-Hämeessä VR:läisillePyhäniemen loma-alue sijaitsee komealla mäntykankaalla puhdasvetisen ja kalaisan Kankarinjärvenrannalla Kihniössä, Pohjois-Hämeessä. Sen lomakylästä Rautateiden Urheilun Tuki-Säätiö on hankkinuttalviloma-viikkoja vuonna 2004. Loma-asunnot ovat vain VR:läisten käytössä.Tällaisia ovat Pyhäniemen loma-asunnotSäätiö omistaa lomaviikkoja loma-asunnoista, jotka ovat Kiinteistö Oy Pyhäniemi IV, Pyhäniemi VII, PyhäniemiVIII. Tasokkaat ja hyvin varustellut loma-asunnot on rakennettu kelohongasta, ja ne sijoittuvat aivan järvenrantaan. Loma-asunnoissa on yksi tai kaksi makuuhuonetta, olohuone, koneellistettu keittiö, täydellinenastiasto, luonnonkivestä muurattu takka, tv, videot ja radio, sauna, terassi. Yöpymistilat yhdessä loma-asunnossa 6-8 henkilölle. Pyyheliinat, lakanat ja siivous kuuluvat huoneistoihin
Tutustu kohteisiin ja katso varaustilanne:www.rautuki.fi
Airisto
Punkaharju
Tampere
Pyhäniemi
Lämmintä, virikkeellistä ja rentouttavaa lomaa!
Veturimies 1/2006 45
Veturimiesten liiton valtuuston pu-
heenjohtaja Eero Kippola täytti 50
vuotta 25.2. Ylivieskassa.
Valtuuston puheenjohtajana hän on
ollut jo vuodesta 1993 alkaen. Ennen
valtuuston puheenjohtajuutta Eero ehti
olemaan 8 vuotta valtuuston jäsene-
nä, joten hänellä on varsin vankka ko-
kemus Veturimiesten hallinnosta ja
edunvalvontatyöstä valtakunnan ta-
solla. Omassa osastossaan hän on ol-
lut 10 vuotta puheenjohtajana.
Tällä hetkellä Eeron aikaa vie myös
kunnallispolitiikka. Hän on Ylivieskan
kaupungin valtuuston 1. varapuheen-
johtaja ja hän kuuluu myös maakunta-
hallitukseen. Valtakunnan politiikas-
sa mukanaolosta kertoo lahjapöydällä
olleet onnittelusähkeet niin Eduskun-
nan puhemies Paavo Lipposelta, kuin
SDP:n puoluejohdolta. Yhteiskunta-
vaikuttaminen on yksi Eeron rak-
kaimmista ja mielenkiintoisimmista
harrastuksista. Taitaa se käydä mel-
kein työstäkin. Myös lukeminen on
tärkeä asia, osin myös siksi, että luet-
tavaa ja asioihin perehtymistä kertyy
paljon.
Muihin harrastuksiin jäävä aika ku-
luu osaksi Kekajärven mökillä, jossa
remontin näpertämistä ja käsillä teke-
mistä riittää. Lisäksi aivan tavallinen
mutta monipuolinen kuntoliikunta an-
Milloin sitä, josei eläissään?
taa virtaa ja lataa Eeron akkuja.
Veturimiehen ura Eerolla alkoi
vuonna 1973 ja hän on ollut lähes koko
ajan Ylivieskassa. Kuljettajakurssi oli
keväällä 1980.
Toimimalla elää toiminnan ihmi-
nen. Paljon onnea.
Eero Kippolaa ja hänen vaimoaan onnittelemassa Seinäjoelta Kari Jalonen vaimonsa kanssa.
Iisalmessa tammikuun puolivälin kir-
peässä pakkasessa juhlittiin Jouni
Toppisen 50 vuotispäiviä. Juhla oli Ii-
salmen Työväenyhdistyksen juhla-
tiloissa.
Jounilla on pitkä taival veturi-
miesten edunvalvonnassa. Oman osas-
ton puheenjohtajan tehtävien lisäksi
hän kuului kolmen kauden ajan liiton
valtuustoon ja hallituksessa Jouni oli
pienten varikoiden valitsemana 1993-
1997.
Tällä hetkellä Jouni Toppisen edun-
valvontavietti on suuntautunut oman
Jouni Toppinen 50 vuotta
asuinkunnan yhteisten asioiden hoi-
toon. Jouni kuuluu Iisalmen kaupun-
gin hallitukseen sekä Pohjois-Savon
maakuntahallitukseen
Jouni Toppinen tunnetaan veturi-
miesten joukossa hyvin laajalti var-
maankin myös kalastusharrastuk-
sensa takia. Jouni on voittanut veturi-
miesten pilkkimestaruuden niin mon-
ta kertaa, että liekö edes itsellään lu-
kumäärä tiedossa.
Paljon onnea ja kireitä siimoja jat-
kossakin.
Vapaa-aika
46 Veturimies 1/2006
Nimi
Vanha lähiosoite
Vanha postitoimipaikka
Uusi lähiosoite
Uusi postitoimipaikka
Lähetä lipuke: Veturimiesten liitto
John Stenbergin ranta 6
00530 Helsinki
-lehden osoitteenmuutos
In memoriam
Muistamme
2005
19.11. Saarainen Jouko Ensio, Kv, synt 4.5.31 Miehikkälässä
26.11. Rinne Martti Leo, Hki, synt 19.8.36 Viipurissa
30.11. Holappa Vilho Kustaa, Ol, synt 6.6.18 Oulussa
01.12. Värilä Olavi, Hki, synt 27.5.27 Helsingissä
10.12. Vilén Eino Oskari, Hki, synt 16.11.18 Mäntsälässä
16.12. Aakala Kauko Kalervo, Tl, synt 25.5.25 Akaassa
16.12. Korhonen Veikko Olavi, Pm, synt 17.4.35 Kuopiossa
18.12. Arokorpi Eino Artturi, Ilm, synt 19.1.27 Jurvassa
18.12. Kurikka Jorma Tapio, Ol, synt 6.6.52 Hailuodossa
19.12. Ylä-Kotola Viljo Antero, Pm, synt 5.7.25 Pieksämäellä
23.12. Sidorow Viljo Pauli, Pm, synt 14.7.26 Rautussa
28.12. Mansikka Erkki Matias, Ri, synt 15.2.20 Antreassa
31.12. Korpela Allan Arnold, Hma, synt 18.9.17 Viipurissa
2006
04.01. Hietala Aarne Olavi, Imr, synt 16.11.37 Joutsenossa
05.01. Janhunen Esko Vilhelm, Pri, synt 23.5.43 Mouhijärvellä
06.01. Sivonen Johannes, Ol, synt 30.4.19 Harlussa
07.01. Viherä Veikko Matti, Tpe, synt 22.2.40 Alastarossa
09.01. Sulkava Erkki Toivo, Sk, synt 11.10.27 Ilmajoella
12.01. Kylmänen Teppo Albert, Jns, synt 10.7.25 Oulujoella
19.01. Tuovinen Olavi Johannes, Hki, synt 25.6.25 Tuusulassa
20.01. Sukanen Toivo Einar, Roi, synt 13.12.22 Oulussa
24.01. Tuominen Timo Kalervo, Imr, synt 27.10.43 Tervolassa
25.01. Piipari Teuvo Aappo Olavi, Ol, synt 1.1.29 Limingalla
01.02. Ohvo Arvi. Kok, synt 2.7.29 Sortavala mlk
01.02. Riutta Reino Einari, Ri, synt 11.11.27 Riihimäellä
02.02. Salminen Aimo Ensio, Pri, synt 5.9.36 Impilahdella
13.02. Turunen Lauri Kalevi, Jns, synt 6.6.36 Salmissa
14.02. Hannonen Seppo Juhani, Hki, synt 26.5.56 Helsingissä
14.02. Loukola Jari Matti, Hki, synt 26.2.57 Isokyrössä
15.02. Palo Veikko Matias, Kok, synt 9.5.37 Ylihärmässä
23.02. Mykkänen Ahti Erkki Aatos, Kv, synt 13.10.29 Rovaniemellä
24.02. Saarikallio Jaakko Olavi, Ri, synt 25.7.18 Pernajassa
Veturimies 1/2006 47
John Stenbergin ranta 6
00530 Helsinki
Avoinna: ma- to klo 8.00- 16.00
pe klo 8.00- 14.30
lauantaisin suljettu
heinäkuu suljettu
Puhelinvaihde 09-5760 3700
Telefax 09-5760 3737
Postisiirtotili 800012-69384
Kotisivu; www.veturimiesliitto.fi
Puheenjohtaja: Risto Elonen,
puh: 09-5760 3701
GSM: 0400-657 589
Pääsihteeri: Timo Tanner,
puh: 09-5760 3702
GSM: 0400-789 890
Toimistosihteerit:
Marja-Riitta Mustonen,
puh: 09-5760 3700
marja-riitta.mustonen@veturimies-
liitto.fi
Sirkka Koivula, kassa-ja talousasiat,
puh: 09-5760 3703
Veturimiesten liitto r.y.Perustettu 1898
VETURIMIESTEN LIITTO r.y.
Pääluottamusmies: Ari Kostiainen
VR pääkonttori (h.124)
puh: 0307 20950
GSM: 040 86 20950
fax 0307 21823
Erityisvaltuutettu: Kari Ojala
VR pääkonttori (h.124)
puh: 0307 20953
GSM: 040 86 20953
fax 0307 21823
VETURIMIESTEN VAKUTUUSKASSA
Kassanhoitaja Sirkka Koivula
puh: 09-5760 3703
Kevättäilmassa!
AVOINNA JOKA PÄIVÄKLO 7.30-21.00
Soita ja tilaa tai tule käymään rautatieasemalla.Kotiinkuljetus suur-Helsingin alueella.
Kukkavälitys kautta maailman.
RAUTA-KUKKAPuh. (09) 656 524
HELSINGIN RAUTATIEASEMA
Laadukkaat kukkaset tuliaisiksi ja kotia koristamaan.
Naistenpäiväksi (8.3.) ihania kimppuja ja kausikukkasia.
Herätä puutarhuri talviunestaan, kevään siemenet ovatsaapuneet!
Palvelemme ammattitaidolla myös erilaisissa tilaustöissä.
VR:läisille alennusetu henkilöstökortilla.
Oli tosi kliffa reissu !
Tallinna ja VIRU jäi vielä paikoileen.
Timppa ja Seija Laine.
Kiitos Hki os! !
Lähdimme matkaan eilenHuomennaolemme perillä.
Tai jo illalla.
Tämä maisema onelettävä
Tänään.
Kiitos merkkipäivänimuistamisesta
Eero Kippola
Lämpimät kiitokset merkkipäiväni
muistamisesta.
Jouni Toppinen