Lahden kaupungin ilmoitusliite

LAHTIELINVOIMAINEN YMPÄRISTÖKAUPUNKI

Ympäristön asiallaSaara Vauramo sai ympäristöherätyksen jo lapsena. Mustikka-metsässä kannonnokassa syntynyt kutsumus vastuullisuuteen on vienyt Lahteen ympäristöjohtajaksi.

PERHEYRITTÄJYYS ON LAHDEN

VAHVUUS

Pär-Gustaf relander:

VUOROVAIKUTUS JA AVOIMUUS

TEKEVÄT KAUPUNGIN sivu 2

sIvu 8

2017Lahden MM-kisat ovat

kansanjuhlat vailla vertaa. Samalla syntyy uusi maailmanennätys.

sivu 6

sivu 4

Julkaistaan Lahden kaupungin ilmoituksena 20.11.2016

Kuva: Lassi Häkkinen

Lahden kaupungin ilmoitusliite

2

ahdessa tapahtuu vuoden vaihteessa yksi sen historian suurimmista muu-toksista, kun sosiaali- ja terveyspal-

velut siirtyvät uuden hyvinvoin-tikuntayhtymän vastuulle. Samalla noin puolet henkilöstöstä vaihtaa työnantajaa, ja iso osa kaupungin budjetista siirtyy uu-delle yhtymälle.

– Organisaation kannalta muutos on toki iso. Kaupunkilaisille sen sijaan sillä, että palveluja tarjoava taho vaih-tuu, ei ole näkyvää vaikutusta muuten kuin toivottavasti positiiviseen suuntaan. Uudistuksen tavoitteena on parantaa so-te-palvelujen tasoa ja saatavuutta, kau-punginjohtaja Jyrki Myllyvirta sanoo.

Kun vastuu peruspalvelujen käy-tännön hoitamisesta siirtyy toisille hartioille, kaupungin rooli asukkaiden arjen helpottajana sekä elämänlaadun ja elinympäristön parantajana korostuu entisestään.

– Vuorovaikutus ja avoimuus ovat menestyvän kaupungin tunnusmerkke-

jä. Kaupungissa on erilaisia toimijoita kuten kolmas sektori sekä aktiiviset, yksittäiset ihmiset, jotka eivät toimi yhdistyksissä. Meidän tehtävämme on kuunnella hiljaisia signaaleja ja luoda edellytykset kaikille näille eri tavoille toimia. Haluamme, että kaupungissa vallitsee aloitteellisuuteen kannustava ja rohkaiseva ilmapiiri.

Kaupunkien toinen tärkeä tehtävä on vahvistaa omilla teoillaan yritysten kilpailukykyä kotimaassa ja ulkomail-

la. Lahden seudun tavoitteena on olla Suomen yritysystävällisin kasvukeskus vuoteen 2020 mennessä. Kaupungin-johtaja Myllyvirran mukaan joustavien yrityspalvelujen ja -hautomoiden ke-hittäminen kuuluu luonnollisena osana tavoitteen saavuttamiseen. Elinkeinoelä-män kansainvälistymiselle Lahden pk- ja perheyrittäjyydestä ponnistava toi-mintamalli referenssiympäristöineen on luonut hyvät edellytykset. Kaupungin kansainvälisten suhteiden kehittäminen on myös yksi tärkeä osa strategiasta.

Tekstit: Pasi Salmela • Kuva: Lauri Rotko, Lassi Häkkinen

L

Sisältöön liittyviin kysymyksiin vastaa viestintäpäällikkö Heini Moisio, heini.moisio@lahti.fi www.lahti.fi

InPress on Conny Unéusin perustama lehtialan yritys, joka on jo vuodesta 1984 lähtien tuottanut ilmoitusliit-

teitä valtakunnallisiin lehtiin Pohjoismaissa.Projektipäällikkö: Johan Lithén . Toimitus: Pasi Salmela/Nystig Oy

Graafinen ulkoasu: Sofia Karlsson . Repro: Bildrepro . Paino: Sanomapaino Oy, Vantaa . Lisätietoja ilmoitus-

liitteistä Helsingin Sanomissa: Johan Lithén, 040 5024 943, johan.lithen@inpress.fi . www.inpress.fi

Älykästä tiedonvälitystä jo vuodesta 1984 lähtien.

Haluamme, että kaupungissa vallit-see aloitteellisuu-teen kannustava ja roh kaiseva ilmapiiri. Jyrki Myllyvirta

Kansainvälinen ihmisten ja yritysten ympäristökaupunki

Kaupunki on ihmisiä, yhteisöllisyyttä ja kohtaamisia mahdollistavia ympäristöjä. Se on myös

elinvoimaisen yritystoiminnan alusta.

Asukkaiden La

Miten ensimmäiset viikot ovat menneet?

– Oikein mukavasti. Lahti on kotikaupunkini ja olen asunut täällä jo pitkään. Työmatka lyheni vaikka ei se ollut ongel-ma entisessä työpaikassakaan. Matka Lahdesta Pasilaan kun kestää vain 45 minuuttia.

Mari Kuparinen vastaa työs-sään mm. edunvalvonnasta ja yhteydenpidosta sidosryhmiin. Hän on perehtynyt aiemmissa tehtävissään Lahden ja pääkau-punkiseudun kaupunkien sekä Sitran perustaman Smart & Clean -säätiön toimintaan.

Mikä säätiön merkitys on seudun yrityksille?

– Säätiö mahdollistaa muun muassa läheisen yhteistyön pääkaupunkiseudun toimijoiden kanssa ja Lahden ympäristö-osaamisen kehittämisen. Se muuttaa seudun älykkäiden ja puhtaiden edelläkävijärat-kaisujen referenssialueeksi.

Miten kuvailisit Lahtea asuinpaikkana?

– Lahessa, niin kuin täällä sanotaan, on omaleimainen kaupunkikulttuuri. Se, että kaikki on lähellä, 15 minuutin säteellä, on ihan parasta luksusta. Ja onhan täällä aivan huikeat vapaa-ajanviettomahdollisuu-det. Salpausselän luonnossa virkistyy kummasti. ■

Mitä kuuluu? Mari Kuparinen aloitti Lahden

kaupungin yhteysjohtajana reilu kuukausi sitten. Kaupungille hän siirtyi Uudenmaan Liiton elinkeinopäällikön tehtävistä.

Lahessa, niin kuin täällä sanotaan, on omaleimainen kaupunkikulttuuri.MARI Kuparinen

Kuva

: Lass

i Häkkin

en

3

Lahden kaupungin ilmoitusliite

LahtiMob -mobiilisovellus on kattava tietopankki kaupungin palveluista, vierailukohteista ja tapahtumista. Sovellus opas-taa sinut lenkkipolulle, luonnonsuojelualueelle, museoon, konserttiin ja teatteriin tai vaikkapa lähimpään koirapu-istoon. LahtiMob on saatavilla iOS- ja Android-puhelimille. Mobiilisovellus on maksuton ja se on ladattavissa App Storesta ja Google Play -palvelusta.

Lahti löytyy Kännykästä

Lahti on

120 000

asukkaal-

laan Suomen

kahdeksan-

neksi suurin

kaupunki.

a htiMarraskuun alussa Lahden seudun

kehitys Ladec Oy:n ja lahtelaisten yri-tysten edustajat vierailivat Kiinassa Lahden ystävyyskaupunki Wuxissa. Matkan kärkiteemoja olivat muotoilu ja ympäristöosaaminen.

– Isännät olivat erityisesti kiinnos-tuneita lahtelaisesta teollisen muotoi-luun, cleantechiin ja vedenkäsittelyyn liittyvästä osaamisestamme. Vierailulla myös allekirjoitettiin kaupunkien välinen muotoiluyhteistyötä tarkentava toimin-tasuunnitelma, Myllyvirta kertoo.

Suomi kaupungistuu kovaa vauhtia ja ihmiset hakeutuvat kaupunkeihin ja kasvukeskuksiin. Lahti on yli 100 000 asukkaallaan suomalaisen mittakaavan

mukaan suuri kaupunki. Nastolan kun-taliitoksen jälkeen Lahdessa on kaupun-kimaisen elämänpiirin lisäksi kaunista maaseutua ja luontoympäristöä. Lahden vetovoimatekijät muodostuvat kaupun-ginjohtajan mielestä hyvien palvelujen lisäksi mm. monipuolisesta kulttuuri-tarjonnasta ja erinomaisista vapaa-ajan-viettomahdollisuuksista.

– Suomalaiset tuntevat meidät ur-heilukaupunkina, mutta Lahti on vii-me vuosina noussut esille myös uusien musiikkityylien kotikaupunkina. Sano-taanhan Lahtea suomalaisen rapin kes-kukseksi. Lisäksi meillä on maailman-luokan sinfoniaorkesteri ja runsaasti teatteritarjontaa. ■

KONSERTIT

MESSUT

KOKOUKSET

JUHLAT

www.sibeliustalo.fiAnkkurikatu 7, 15140 Lahti

www.lahdenmessut.fiSalpausselänkatu 7, 15110 Lahti

LAhti

Helsinki

Lahden kaupungin ilmoitusliite

4

aara Vauramo aloitti Lahden ympäristöjohtajan tehtävässä helmikuussa, ja sanoo viihty-

vänsä työssään erinomaisesti.– Ympäristö ja vastuullisuus ovat ol-

leet minulle jo lapsesta saakka hyvin tärkeitä. Tuntuu hienolta saada työsken-nellä itselle läheisten asioiden parissa, Sara Vauramo sanoo.

Yksi syy viihtymiseen on myös työnku-vassa. Vauramo johtaa Lahden kaupunki-organisaatioon vuoden alussa perustettua uutta ympäristökehitys-palveluyksikköä.Sen tehtävänä on tukea kaupungin ympä-ristöjohtamista, ilmastonmuutoksen hillin- tään ja varautumiseen liittyvää suunnitte-lua ja ympäristöhankkeiden valmistelua. Lisäksi yksikkö tarjoaa kaupunkilaisille ympäristö- ja jäteneuvontaa.

Lahtelaiset ovat Suomessa kierrätyk-sen edelläkävijöitä, sillä kaupungissa tarjottiin jätteiden lajittelupisteet huo-mattavasti aikaisemmin kuin esimer-kiksi pääkaupunkiseudulla. Energiajäte ryhdyttiin keräämään talteen kymmen-kunta vuotta ennen muita.

– Me lahtelaiset olemme tottuneita la-jittelemaan ja kierrättämään jätteet. Tun-tuisi hyvin oudolta ajatukselta, heittää esimerkiksi energiajätettä sekajätteisiin, Saara Vauramo sanoo.

Tottumuksesta huolimatta neuvontaa tarvitaan silti edelleen. Vauramo tunnustaa,

että valistajan tehtävä ei aina ole helppo.– Arkipäivän yksittäisten kokemusten

ja kaupunkitasoisten suunnitelmien välil lä on silloin tällöin ristiriitaa. Arjen seka-melskassa voi vaikuttaa, että asiat eivät etene, tai menevät väärään suuntaan. Ti-lastoja ja muuta aineistoa tarkastelemalla iso kuva näyttää kuitenkin toiselta. Lah-dessa on menty ympäristöasioissa valta-vasti eteenpäin viime vuosikymmeninä.

Toden totta: tilastot osoittavat, että Lah-dessa on viimeisimpien 10 vuoden aikana onnistuttu lisäämään yhdyskuntajätteen hyödyntämistä materiaalina ja energiana merkittävästi. Vuonna 2015 Päijät-Hä-meen Jätehuollon vastaanottaman jätteen hyötykäyttöaste oli 92 prosenttia, kun vuonna 2006 se oli alle 40 prosenttia.

– Olemme hyvällä tiellä, mutta emme ole vielä tyytyväisiä. Etsimme koko ajan uusia ratkaisuja tehostaa materiaalien kier-toa niin, että hukkaa ja jätettä syntyy mah-dollisimman vähän, Saara Vauramo sanoo.

Lahden osaaminen kiertotaloudessa on herättänyt kiinnostusta ulkomaita myöten.

– Kansainvälisiä delegaatioita vierai-lee niin usein tutustumassa jätealaamme, että olemme tuotteistaneet Kujalaan jä-tekeskukseen liittyvän turismin. Meillä on kaksi opasta, jotka ovat erikoistu-neet näiden jätevieraiden opastamiseen, Vauramo kertoo.

Kiertotaloudessa tavoite on minimoida jätteen syntyminen ja materiaalin huk-kaaminen – ei siis jätteen määrällisesti mahdollisimman suuri hyödyntäminen raaka-aineena tai energiana.

– Lahdessa on jo vuosien ajan kartoi-tettu kiertotalouteen liittyviä liiketoimin-tamahdollisuuksia, ja siitä on jo hyviä tuloksia. Hyvä esimerkki on kattohuovanja purkubitumin kierrätykseen eri-koistunut Tarpaper Recycling Finland Oy, joka sijoittui kaupunkiin pari vuotta sitten.

Ympäristön hyväksi tehtävä työ vaatii pitkäjänteisyyttä ja näkyviä tuloksia saa odottaa useita vuosia.

– Joskus tuskastun asioiden hitaaseen etenemiseen, mutta elinympäristössä ta-pahtuva myönteinen kehitys tulee näky-viin vasta ajan kuluessa, Saara Vauramo hymyilee. ■

Lahti on jo vuosia panostanut vastuullisuuteen ja kiertotalouteen. Paikallisia kestävän kaupungin tekijöitä on entistä enemmän.

Muutoksen johtaminen on verkostojen kanssa toimimista. Teksti: Pasi Salmela • Kuvat: Lassi Häkkinen

Edelläkävijät

S

Vastuullisuus DNA:ssa

Ympäristöjohtajana Saara Vauramo pääsee toteuttamaan

lapsuuden kutsumustaan: toimimaan ympäristön hyväksi.

Porukka-sovelluksen avulla lahtelaiset pää-sevät antamaan mielipiteensä kaupungin palveluista ja antamaan ehdotuksia niiden parantamisesta. Porukan kautta saa myös hyödyllisiä vinkkejä ja tietoa kaupungin asioista. Mobiilisovellus on maksuton ja se on ladattavissa App Storesta ja Google Play –palvelusta.

porukka

Lahden kaupungin ilmoitusliite

5

YHDESSÄ PUHDAS YMPÄRISTÖ(ME TIEDÄMME, MITEN SE ONNISTUU)www.ramboll.fi

Tiesitkö, että Ramboll on ympäristökonsultoinnin johtava toimija Euroopassa? Olemme arvostettu asiantuntija kaikilla veteen, ympäristöön ja luontoon liittyvillä aloilla.Suomessa palveluksessasi on yli 400 asiantuntijaa.

YLIOPISTOJEN YHTEINEN

TOIMINTA-ALUSTA

TAVOITTEENA OSAAVA, ELINVOIMAINEN JA HYVINVOIVA KAUPUNKISEUTU• monialaista tutkimusta

• opetusta

• innovaatiotoimintaa

• yritysyhteistyötä

”Lahden Yliopistokampus on erinomainen yliopistojen

yhteistyön ja kumppanuuden solmukohta”, toteavat

lahtelaiset professorit Rauni Strömmer Helsingin yliopistosta

ja Tuomo Uotila Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta.

www.lahdenyliopistokampus.fi

Lahden Yliopistokampus

Valtatie 4:sta matkaavalle Heinola jää mieleen upeista silloista ja kauniista järvimaisemas-ta. Kuten niin usein, asiat ovat miltä ne näyttävät. Heinola on luonnonkaunis pikkukaupunki, jossa voi toteuttaa suomalaisen unelman kodista järven rannalla keskellä kaupunkia.

– Elämänlaatua voi mitata monella tavalla. Meil-lä se tarkoittaa muun muassa lyhyitä välimatkoja, edullista asumista ja monipuolisia harrastusmahdol-lisuuksia, elinkeinojohtaja Heikki Mäkilä sanoo.

Heinola on viime vuosina vetänyt erityisesti lapsiperheitä, joita hyvän elämän asuinympäristö houkuttaa. Nuoria asukkaitaan ajatellen kaupunki panostaa voimakkaasti kouluihin ja päiväkotei-

hin. Seuraavan 3-4 vuoden aikana Heinola inves-toi reilut 40 miljoonaa euroa peruskorjauksiin tai uudisrakennuksiin.

Luonnon läheisyys heijastuu asukkaiden arjen lisäksi Heinolan yrityskenttään. Kaupunki on Suo-men mittakaavassa merkittävä uusiutuvia luon-nonvaroja käyttävän ja jalostavan bio- ja puualan keskittymä. Suomen suurin yksityinen sahatavaran sekä muita puupohjaisia tuotteita valmistava Verso-wood, Stora Enson Flutingitehdas ja Euroopan suurimman puukerrostalon Vantaalle rakentanut rakennusliike Reponen ovat kolme näkyvää keskit-tymän toimijaa.

– Bio- ja puualan yritykset ja niihin kytkeytyvät liitännäisalat ovat Heinolan teollisuuden selkäranka.

Ne monen muun yrityksen kanssa muodostavat erittäin hyvin toimivan ekosysteemin, Mäkilä sanoo.

Heinolan kaupunki panostaa toimintaympäristön kehittämiseen ja uusien työpaikkojen luomiseen laaja-alaisella Invest In- toiminnalla. Erityisesti bioalan teollisten symbioosien kehittymistä ja uus-investointeja varten on käynnissä Bioinvest – elin-voimaa teollisista symbiooseista -hanke.

– Etsimme yhteistyössä alueen yritysten kanssa uusia liiketoimintamahdollisuuksia, ja toivomme löytävämme samalla uusia toimijoita ja sijoittujia vahvistamaan olemassa olevaa ekosysteemiä, Mäkilä selvittää.

Heinolassa on hyvä kasvaa isoksiHeinola on siitä erikoinen kaupunki, että siellä asuvilla vuorokaudessa on 25 tuntia. Aikaa jää muuhunkin kuin ruuhkissa hermoiluun.

➡ www.heinola.fi

– Heinola on

viime vuosina

vetänyt erityi-

sesti lapsiper-

heitä, kertoo

Heikki Mäkilä,

elinkeinojohta-

ja Heinolassa.

Lahden kaupungin ilmoitusliite

6

ahdella on kokemusta pohjoismaisten hiihtolajien MM-kisojen isännöimisestä enemmän kuin kenelläkään muulla. En-

simmäiset kisat järjestettiin vuonna 1926, ja ensi helmikuun 22. päivänä

Kuten juhlavuoden arvolle sopii, Lahti2017-tapahtuma on paljon

muutakin kuin hiihtokilpailut.

Paljon uutta – ripaus vanhaa

Lahdessa kisaillaan

helmikuussa pohjoismaisten

hiihtolajien MM-mitaleista.

Kisojen aikana Lahdessa

viihtyvät kaiken ikäiset ja

kokoiset lajiniilot ja –niinat.

Ja kaikki muutkin.

alkavat kilpailut ovat jo seitsemännet Lahden Urheilukeskuksessa. Suomen 100-vuotisjuhlavuosi antaa tapahtumalle oman arvokkaan lisämausteensa.

Lahti2017 kisaorganisaation pääsihtee-rin Janne Leskisen mukaan Lahdessa tul-laan näkemään juhlat, joista 100-vuotias Suomi voi olla ylpeä. Järjestäjien tavoite on nostaa perinteinen talviurheilutapah-tuma uudelle tasolle lisäämällä vanhaan uusia ja yllättäviä elementtejä.

– Haluamme tarjota vieraillemme mahdollisimman monipuolisia elämyksiä. Lahdessa viihtyvät sekä intohimoiset laji-ihmiset että ne, joille urheilukisoihin lähteminen on hieman vieraampi ajatus. Ja kaikille siinä välissä, sanoo Leskinen.

Jokaiselle 12 kisapäivälle on luotu oma teemansa. Esimerkiksi ensimmäinen kisa-päivä on ”Historiallinen torstai”, ”Naisten perjantaina” huomion keskipisteenä ovat itseoikeutetusti naiset ja ”Lauantain tal-vikarnevaali” tarjoaa monipuolista ohjel-maa kaiken ikäisille.

Kisa-alueeseen on myös kiinnitetty erityistä huomiota. Visuaalisuuteen on panostettu paljon, ja perinteisten lippusii-

moilla merkittyjen reittien sijaan alueella on erilaisia ”maailmoja”.

– Kisoja voi seurata muun muassa Mielensäpahoittajan metsäkatsomosta,Huuto kaarteesta tai Kisarinteestä. Tapa h-tuma-alueella lapsille on Röllin talvimaa ja vanhemmat voivat jatkaa kisapäivää Festival Arenalla maailman suurimmas-sa afterskissä, Janne Leskinen sanoo.

Kisavieraan ei tarvitse nähdä nälkää vaikka makkara ei maistuisikaan, sillä kisa-alueella on 21 ravintolaa tai ruo-kapistettä, joiden valikoimasta jokainen löytää omaan makuunsa sopivaa ruokaa.

Lahden MM-kisat kiinnostavat suo-malaisia. Tähän mennessä lippuja on myyty jo reilut 60 000 kappaletta. ■

L

Kaikki tulevat Lahteen – 12 päivää juhlaa

Haluamme tarjota

elämyksen, jota ei kannata

jättää väliin.Janne Leskinen

Teksti: Pasi Salmela • Kuvat: Lahti2017

Hiihdon maailmanmestaruuskisat on aiemmin järjestetty Lahdessa vuosina 1926, 1938, 1958, 1978, 1989 ja 2001. Nyt järjestettävät kisat ovat seitsemännet, mikä on uusi maailmanennätys: missään muualla MM-mitaleista ei ole kilpailtu yhtä monta kertaa. Lahden Hiihtoseura on vastannut kisajärjestelyistä joka ikinen kerta.

FAkta

Lahden kaupungin ilmoitusliite

Siellä mihin me olemme matkallapuutkin lentävät

Kaikkeen se puu pystyyUrheilusta on vielä mukavampi nauttia, kun tietää että kisat voidaan

järjestää kestävästi yhä uudestaan ja uudestaan. Lahden hiihdon

MM-kisojen pääyhteistyökumppanina haastammekin tulevien

tapahtumien kisaorganisaatiot ja sponsorit tavoittelemaan 100 %

vastuullisia ja uusiutuvia materiaaleja hyödyntäviä kisoja.

Sillä kaikki mikä valmistetaan uusiutumattomista raaka-aineista

tänään, voidaan valmistaa puusta tulevaisuudessa. Tänään

puusta valmistetaan kaikkea kartonkikupeista stadioneihin, mutta

tulevaisuudessa kyse on myös kisoihin energiaa tuottavista

aurinkopaneeleista ja urheilijoitamme lennättävistä lentokoneista.

100% uusiutuvaa 100% urheilun puolesta.

Liity matkaan:

storaenso.com/renewablefuture

ahtavatko MM-kisahur mok -ses saan osata kaataa tuoppiin enää muuta kuin urheilujuo-maa? Oikoradan kaupunkiin

tuoma Satunnainen Kulkija huomaa ole-vansa Janoinen Kulkija ja ilahtuu näy-stä Vapaudenkadulla. Käsityöläis oluistaan tun nettu Teerenpeli on avannut olutra-vintolan myös Lahteen! Satunnainen Kulkija astuu sisään ja häpeää pian auk-koa yleissivistyksessään. Paikkahan on lahtelainen. Hippaheikki. Pakkaspaavo. Laiskajaakko. Kaamoskalle. Maltainen veljessarja on pitkä ja luonteikas.

Akuutti jano on sammutettu. Satun-nainen Kulkija lähtee klassikon innoit-tamana etsimään uudempia lahtelaisia pelinavauksia. Kas siinähän on Pikku Hanhi heti vieressä. Live-musiikkia-kin tarjolla, mutta ei ketään jonossa? Sangen epäilyttävää. Satunnainen Kul-kija ottaa riskin ja yllättyy rempseästä puheensorinasta: jonottamatta suoraan sisään tunnelmaan. Baarimikko suosit-

telee Panimo Pajan pilssiä hanasta. Helppoa nautittavaa, seurusteluolutta parhaimmillaan vain muutaman kilome-trin päästä Jokimaalta. Naapuripöydässä puhuvat Bryggasta, lahtelaisten omasta feenikslinnusta. Kesäisen tulipalon jälkeen

pieni citybar nousi tuhkasta lahtelaisella sinnikkyydellä. Ovet on taas avattu. Kuuluvat kehuvan, että Bryggassa on kaupungin laajin valikoima pienpanimo-oluita. Satunnainen Kulkija tietää siis seuraavan etappinsa. Mutta ensin on nau-tittava illan artistista ja ehkä toisestakin huurteisesta. Lahtelaista, tottakai. ■

Lahtelaista, tottakaiSatunnainen Kulkija muistaa takavuosien televisiomainoksesta nuo janon sammuttavat taikasanat.

Olutkulttuuriaetsimässä

Grilliherkkunalihamuki!

Mitä mahtavat tuoppeihin tarjoilla?

Satunnainen Kulkija

www.inpress.comJohan Lithén, johan.lithen@inpress.fi

040 5024 943 • www.inpress.fi

Onko teilläkin tärkeää kerrottavaa?Onko edustamallasi yrityksellä tai organisaatiolla kerrottavaa

Helsingin Sanomien lukijoille? Uskomme että korkealaatuinen

ammattilaisten toteuttama insertti Helsingin Sanomien välissä

on sisältömarkkinointia parhaimmillaan.

Ottakaa yhteyttä niin tuotamme teille julkaisun, jonka sisältö

puhuttelee, antaa uutta tietoa, vaikuttaa ja viihdyttää.

MK

uva

: Lass

i Häkkin

en

Lahden kaupungin ilmoitusliite

uonna 1883 perustettu Polt-timo Yhtiöt on yksi Lahden

vanhimmista edelleen toimivista yrityksistä. Polttimo valmistaa

elintarvikkeiden ja juomien raaka-aineita ja valtaosa sen tuotannosta menee kan-sainvälisille markkinoille. Kuten suurin osa lahtelaisista yrityksistä Polttimo on ollut saman suvun hallussa perustami-sesta saakka. Toukokuussa 2013 yhtiön hallituksen puheenjohtajan nuijaan tart-tunut Pär-Gustaf Relander, 39, edustaa jo viidettä sukupolvea.

– Perheyrittäjyys antaa kasvollista ja vastuullista omistajuutta, jota leimaa yhteisöllisyys ja pitkäjänteisyys. Se on varmasti yksi syy siihen, että lahtelaiset yritykset ovat selvinneet suhteellisen vaikeista ajoista huolimatta hyvin, Lah-den Teollisuusseura ry:n hallituksen pu-heenjohtajana toimiva Relander sanoo.

Relanderin mukaan perheyrittäjyy-den lisäksi oikea-aikainen toiminnan uudistaminen ja kansainvälistyminen ovat olleet lahtelaisten yhtiöiden me-nestyksen kulmakiviä. Yksi esimerkki

on betonirakenteiden liitososiin ja liitto-rakenteisiin erikoistunut Peikko Group, jolla on tuotantotoimintaa yhdeksässä maassa. Muita hyviä esimerkkejä ovat hitsausalan yritys Kemppi, joka työl-listää yli 600 henkilöä 17 maassa sekä maailman johtaviin ajoneuvo- ja turval-lisuusvalaistusvalmistajiin kuuluva Tek-noware.

Peikko ja Kemppi kuuluvat Lahden seudun kone-, metalli-, ja elektroniik-ka-alan mekatroniikkaklusteriin, jossa perinteinen metalli- ja koneteollisuus-osaaminen yhdistyvät moderniin ICT- ja elektroniikkaosaamiseen.

Toinen vahva päijäthämäläinen kluste-ri muodostuu monipuolisen viljaosaa-misen ympärille. Klusteri panostaa voimakkaasti tutkimukseen ja tuote-kehitykseen, ja se työllistää kotiken-tällä noin 2 200 henkeä. Tunnetuim-pia klusterin yri-tyksiä Polttimon li-säksi ovat Hartwall, Fazer Leipomot jaFazer Mylly. Niilläon valtava merkitysalueen viljelijöille, sillä käytän nössä kaikki myyvät viljaa joko Polttimolle ja Fazerille.

– Teemme tiivistä tuotekehitystä yh-teistyössä viljelijöiden kanssa. Olemme ylpeitä siitä, että voimme hyödyntää alueemme osaamista, Relander sanoo.

Kolmas Lahden seudulla toimivista klustereista on samalla yksi Pohjoismai-den merkittävimmistä ympäristöosaami-sen ja -liiketoiminnan keskittymistä. Se on kansainvälisesti tunnettu erityisesti kierrätykseen sekä veden ja maaperän

puhdistukseen liittyvästä osaamises-taan. Lahden seutu on edelläkävijä jät-teiden hyödyntämisessä: 96 prosenttia yhdyskuntajätteestä päätyy hyötykäyt-töön.

Muita Lahden seudun vahvoja aloja ovat muun muassa huonekalu- sekä puunjalostusteollisuus ja logistiikka-ala.

Klusterit ja osaamiskeskittymät muo-dostavat ekosysteemit, jossa yritykset toimivat tiiviissä vuorovaikutuksessa keskenään. Lahden Teollisuusseuran toiminnanjohtajan Valtteri Simolan mu-kaan Lahdessa on hyvä yhteisen tekemi-sen meininki.

– Vaikka yritykset toimivat sam oil -la markkinoilla ja kilpailevat samoista osaajista, niin esimerkiksi toimintaym-päristön kehittämiseen liittyvistä asioista

puhutaan avoimesti hyvässä hengessä, Simola sanoo.

– Polttimo ja Fa-zer ovat tästä hyvä esimerkki. Olemme monessa asiassa kilpailijoita, mutta osaamme silti tehdä yhteistyötä. Näem me

klusterin puitteissa yhdessä toimimisen erittäin suurena voimavarana, Relander jatkaa.

Teollisuus on alueella suuri työllistäjä, ja se tarjoaa lähes kolmasosan seudun työpaikoista.

– Kaikki suurimmat yritykset toimi-vat kansainvälisillä markkinoilla, ja ne tarjoavat kielitaitoisille osaajille monia mielenkiintoisia ja haasteellisia tehtäviä, Pär-Gustaf Relander sanoo. ■

Lahden seudulla on pitkät ja kunniakkaat perinteet suomalaisen teollisuuden yhtenä kivijaloista. Moni merkittävimmistä yrityksistämme on täältä lähtöisin.

Lahden elinkeinorakenne on monipuolisin suurista kaupungeistamme.

V

Teksti: Pasi Salmela • Kuvat: Fazer, Armi Salonen

Perheyritysten kaupunki

Lahden kaupunkiseudulla toimii noin 8 500 yritystä, jotka työllistävät yli 40 000 henkeä. Teollisuus on alueella suuri työllistäjä, ja se tarjoaa lähes kolmasosan seudun työpai-koista. Kaupan ja palveluelinkeinojen piirissä on noin 60 prosenttia alueen työpaikoista ja lähes 80 prosenttia kaikista toimivista ja aloittavista yrityksistä. Nopeimmassa kasvussa ovat viime vuosina olleet liike-elämän palvelut.

FAkta

Perinteistä ponnistavia uudistuvia yrityksiä

mistä. Se ityisesti aaperän

Pär Gustaf Relander sanoo.

yritystä, jotka alueella suuri udun työpai-

ä on noin prosenttia

opeimmassa än palvelut.

Kaikki suurimmat yrityksemme toimi-vat kansainvälisil-lä markkinoilla.

Pär-Gustaf Relander

Betonirakenteiden liitososiin ja liittorakenteisiin erikoistunut Peikko Group

on yksi esimerkki kansainvälisesti menestyneistä lahtelaisista yrityksistä.

Lahden kaupungin ilmoitusliite

9

• Vapaita toimitiloja – vireällä alueella toimii jo 250 yritystä. • Tulossa kaupunkikoteja hulppeiden liikuntamaisemien äärelle.• Ravintola Werstas tapahtumatiloineen avataan marraskuussa 2016. Lahden keskusta 10 min, matkakeskus 2 min Lahti-Helsinki-moottoritie 2 min

AinutlaatuinenAskonalue

www.renor.fi tai www.askonalue.fi

Startup-kulttuuri – hauska marginaali-ilmiö vai menestyksen avain?

Ovatko tieto ja tiede vielä Suomen kilpailuvaltteja?Missä kulkevat hyväksytyn yrittäjyyden rajat?

Peter Nyman ja Piia Pasanen johdattavat keskustelijat ja yleisön inspiroiviin

teemakeskusteluihin.

Varaa paikkasi! www.suomiforum.fi

Astu Tulevaisuuden Tilannehuoneisiin. Kohtaa kahdeksan polttavaa teemaa

yhdessä eri alojen asiantuntijoiden kanssa.

2.-3.3.2017

Päätös Valtatie 12 eteläisen kehätien raken-tamisesta oli tuskin ehditty nuijia pöytään, kun Hollolassa ensimmäiset liikepaikat oli jo varattu väylän varteen esirakennetuilta yritysalueilta.

– Meillä on jo jonkin aikaan ollut mukavan

hyvä vire, mutta näin kova kiinnostus heti kärkeen oli lievä yllätys. Erittäin mieluinen toki. Kunnan logistisella sijainnilla, jota uusi tie parantaa en-tisestään, on varmasti merkitystä, Hollolan yri-tyskoordinaattori Harri Numminen sanoo.

10

Lahden kaupungin ilmoitusliite

oin 50 vuotta vireillä ollut ke-hätie saa valtiolta vajaat 200 mil-joonaa euroa. Lahti ja Hollola rahoittavat loput väylän va-

jaan 300 miljoonan euron investoinnista.– Kehätien rakentaminen on erittäin

merkittävä alueen vahvistamishanke. Parempaa investointikohdetta on vaikea kuvitella, Rakennusteollisuus RT:n toi-mitusjohtaja Tarmo Pipatti sanoo.

Lahden keskustan ja Hollolan kunnan läpi kulkeva Vt 12 on tällä hetkellä har-voja tiiviisti rakennetun kaupunkimaisen alueen halkovia valtaväyliä Suomessa.

Tien päivittäiset liikennemäärät Lahden seudulla ovat 15 000–22 000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Väylä muodostaa lii-kenteellisen pullonkaulan ja sen turval-lisuustaso on erittäin heikko.

Uuden tien rakentamisesta on paljon muitakin hyötyjä kuin liikenteen suju-voittaminen, sillä väylärakentaminen ja alueiden kehitys kietoutuvat tiiviisti yhteen. Vt 12 nykyinen reitti estää mm. maankäytön kehittämistä sekä Lahdessa että Hollolassa.

– Kuntatasolta katsottuna kehätien

Valtatie 12 Lahden eteläisen kehätien rakenta-minen alkaa ensi vuonna. Täysin valmista pitäisi

olla vuoden 2021 loppupuolella.

Teksti: Pasi Salmela • Kuvaus: Sofi a Karlsson

Kasvua tiestärakentamisella on valtava merkitys. Se mahdollistaa 12 000–16 000 uuden työ-paikan syntymisen alueelle. Lisäksi asun-torakentaminen lisääntyy ja arvioidaan, että väylän läheisyyteen tulee jopa 3 000 uutta asuntoa, Tarmo Pipatti sanoo.

Maakuntatasolta tarkasteltuna uusi väylä yhdistää Päijät-Hämeen entistä paremmin itäiseen Suomeen sekä Pir-kanmaahan ja Satakuntaan. Kehätien valtakunnallinen merkitys on myös erit-täin suuri, sillä se yhdistää Pietarin ja Turun myös Päijät-Hämeen kautta.

Rakennusteollisuus RT on Tarmo Pi-patin suulla puhunut painokkaasti Vt 12 rakentamisen puolesta.

– Rakennusteollisuus RT:n tehtävä on yhteiskunnallisen kasvun aikaansaami-nen, ja koska Suomen kasvu on pitkälti rakentamisen varassa, tuemme kaikkia sellaisia hankkeita, jotka vauhdittavat sitä. Väylärakentaminen on yksi sellainen.

Viime vuonna liikenteelle avattu Hel-singissä ja Vantaalla kulkeva Kehärata on erinomainen esimerkki uuden liiken-neväylän vaikutuksista ympäristöönsä.

Rata mahdollistaa uusien asuinaluei-

N

50 vuoden odotus on ohi Soramäki

Nostava

OkeroinenVilhersillat.

Vähäjoki 217 m

Luhdanjoki 273 m

➡ www.hollola.fi

Sijainti ja toimivat liikenneyhteydet vetävät yrityksiä Hollolaan.

Hollola kiinnostaa

Nummisen mainitsema hyvä vire näkyy muun muassa hänen työhuoneensa ikkunasta. Kunta-keskukseen rakentuu parhaillaan kauppakeskus ja kerrostaloja.

– Tällä hetkellä meillä on käynnissä rakennus-hankkeita enemmän kuin pitkään aikaan.

Kehätien varteen esirakennetuista yritysalueista eniten kiinnostusta ovat herättäneet Hopeakallio ja Paassilta. Riihimäentien ja kehätien risteysalu-een pohjoispuolella sijaitsevasta Hopeakalliosta Lahteen on noin 10 minuutin ajomatka. Ajan myötä alueelle nousee kauppakeskittymä, jossa on mm. erikoiskauppoja sekä outlet-myymälöitä. Neste on jo tehnyt päätöksen liikenneaseman sijoittamisesta Hopeakallioon.

Paassilta on varattu pääosin teollisuuden- ja varastorakennusten korttelialueille. Hollolan uusi pelastusasema on jo valmistunut alueelle (kuvassa).

Harri Nummisen mukaan kaupan, valmistavan teollisuuden- sekä logistiikka-alan yritysten lisäksi Hollola sopii myös datakeskuksen sijoituskohteeksi.

– Esimerkiksi Paassilta on erinomainen paikka da-takeskukselle sijaintinsa ja vakaan maaperänsä vuok-si, etuihin kuuluu myös hyvät datayhteydet ja riittävät vesijäähdytys-mahdollisuudet, Numminen sanoo.

Myös asuntomarkkinat ovat piristyneet eteläisen kehätien rakennuspäätöksen myötä. Omakotitalo-tonttien kysyntä on lisääntynyt selvästi. Esimer-kiksi tänä vuonna uusien alueiden omakotitalo-tonteista 33 varattiin alle aikayksikön. Edullinen hintataso, lähiluonto ja hyvät vapaa-ajanviettomah-dollisuudet kiinnostavat erityisesti lapsiperheitä.

yyyyyyyyyyyyyyyyyyy

Ilmoitusliite

11

YIT Asuntomyynti, BW Tower, Askonkatu 2, 2. krs, Lahti, p. 020 433 4325 (puhelun hinta 0,088 eur/min), olemme avoinna ma–pe klo 8–16, yitkoti.fi

KOTEJA JÄRJELLÄ JA TUNTEELLA

Nyt on hyvä hetki tehdä kotikaupat!

LAHTI KESKI-LAHTI

Uusi Smartti koti Lahden keskustassaLahden Citykodista voit hankkia tyylikkään kodin maksamalla vain myyntihinnan, joka on 30 % velattomasta hinnasta. Loput kattaa S-Pankin smartti yhtiölaina, jossa viisi ensimmäistä vuotta ovat lyhennysvapaita!

Toteuta fi ksusti unelmasi kaupunkikodista ja hanki Smartti Lahden ydinkeskustasta! Kotioven ulko-puolella on eläväinen kaupunki. Jos haluat lähteä kotinurkiltasi kauemmas, uusi matkakeskus on naapurissasi. Katso lisätietoja yitkoti.fi /smartti

Lahden CitykotiKerrostalo | Rautatienkatu 5

Rakenteilla. Arvioitu valmistuminen syksy 2017. C2013

Esim. krs mh. alk. vh. alk. 1 h+kt 21,5 m² 1. 30 690 102 300

1 h+kt+alk 26,5 m² 2. 37 500 125 0001 h+kt 33,5 m² 2. 41 340 137 8002 h+kt 44,0 m² 2. 51 750 172 500

yitkoti.fi/citykoti

1 h + kt vh. alk. 102 300 euroa

Smartin kylpyhuone on tilaihme, jossa pyykin-huolto on siististi piilotettu välioven taakse.

VIERUMÄKI LOMA-ASUNTOJA

Nyt omaan loma-asuntoon mh. alk. 38 100 €, vh. alk. 127 000 €

Vierumäki on liikkujan ykköspaikka Heinolassa Reilun tunnin ajomatkan päässä Helsingistä sijaitseva Vierumäki on monipuolinen vapaa-ajan-keskus.

Vierumäki Chalets 6 -loma-asunnot tulevat aivan sisääntulotien viereen, Cooke-golfkentän ja palvelujen läheisyyteen. Huoneistokoot 26,5–68,0 m2

Tutustu osoitteessa yit.fi /loma-asunnot

ENNAKKOMARKKINOINNISSARAKENTEILLA

POP-UP -LOMA-ASUNNON ESITTELYTervetuloa Vierumäki Chalets 6 tontille (os. Eskonkuja, Vierumäki) tutustumaan sisustettuun pop up-loma-asuntoon – soita Asuntomyyntiin ja varaa esittely!

1 h+kt+alk+ph 26,5 m²

Olimme jo hyvän tovin miettineet muuttoa. Haimme lapsiystävällistä rau-hallista paikkaa, jossa luonto on lähellä. Valitsimme Lahden ja emme ole katu-neet hetkeäkään, kertoo Tanja jonka puoliso käy töissä Helsingissä.

Muuttoon sisältyi myös pieni riski. Tanjalla oli vakituinen työ Helsingissä, mutta hän toivoi löytävänsä työtä uu-desta kotikaupungistaan. Reilun vuoden kuluttua se löytyikin kun tilintarkastus-, vero-, laki- ja neuvontapalveluja tarjoava KPMG etsi arvonlisäverotuksen asiantun-tijaa. Tanja haki paikkaa ja tuli valituksi.

Hän on työnsä kautta tutustunut Lah-den yritysmaailmaan, ja tunnustaa yllät-tyneensä positiivisesti.

– Lahdessa on runsaasti hyvin menes-tyviä yrityksiä, jotka haluavat kehittää toimintaansa. Eri alojen asiantuntijoille riittää siis kysyntää. ■

Riski joka kannatti

• Päijät-Hämeessä on noin 10 000 yritystä. Ne työllistävät yhteensä n. 40 000 henkilöä. Yrityksistä valtaosa eli n. 8 500 Lahden kaupunkiseudulla.

• Lahden seudulla on auki satoja työpaikkoja, ja osaajia rekrytoi-daan kaiken aikaa.

• Lahteen muuttaneissa korkea-koulutettujen osuus on maan toiseksi korkein.

• Lahden seudulla on maltilliset asumiskustannukset.

• 50 minuutissa Helsingin kes-kustaan ja lentokentälle tunnissa.

FAktaden rakentamisen kymmenille tuhansille ihmisille tulevina vuosikymmeninä. Myös uusia työpaikkoja arvioidaan syntyvän ke-häradan varteen, jopa 50 000 ihmiselle. ■

Kehätien rakenta-misella on valtava

merkitys Lahden seudulle ja koko

SuomelleTarmo Pipatti

Laune Kujala

1 km betoni/kalliotunneli

0,5 km betoni-tunneli

Lahti

Tanja Lappalainen, 33, teki reilut kaksi vuotta sitten miehensä kanssa rat-kaisun. Pääkaupunkiseudun hektinen rytmi kyllästytti ja perhe siirsi kotinsa Espoosta Lahteen.

Foto: Matti Matikainen

Foto

: P

etr

i K

oiv

isto

12

Lahden kaupungin ilmoitusliite

Lue lisää Lahti.fi

120 000ASUKASTA

40% KAUPUNGIN PINTA- ALASTA VIHERALUETTA

LAHTION SINUN KAUPUNKISI

KORTTELILIIGA-JOUKKUETTA

460