Kykeneekö järjestöjen palvelutuotanto uudistumaan?

Dosentti Jorma Niemelä

Onko hyvinvointivaltion pirstoutuminen estettävissä?

Seminaari 11.1.2018

THL:n Sosiaalipolitiikan tutkimus -yksikkö

Järjestöt hytessä ja

sotessa

Osallistumis- ja vaikutustyö

Maakuntaidentiteetti

Sote- palvelut

ja niihin liittyvä kansalaistoiminta

Tutkimus-perustainen

kehittämistyö

Varautuminen ja valmiustyö

Hyte/sote Välimaaston

palvelut

Hyte- kansalais- toiminta

Osallistumis- ja vaikutustyö

Järjestöt uudessa sosiaali- ja terveyden-huollossa

Maakunta Sosiaali- ja terveydenhuolto

Kunta Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

11.1.2018 Jorma Niemelä 2

Not-for-profit-toiminnan yhteiskuntapoliittinen merkitys soten palvelutuotannossa

1. Kysymys on ensinnäkin järjestelmän legitimiteetistä: Onko markkinoiden kehittyminen lainsäätäjän aikomuksen mukainen vai ihan jotain muuta?

2. Kysymys on toiseksi järjestelmän resilienssistä: Jos kansantulo romahtaa ja yksityinen pääoma siirtyy muualle, kenellä on hallussa osaaminen? Vrt. Britannia.

3. Kysymys on kolmanneksi valinnanvapauden aidosta toteuttamisesta: Valinnanvapaus edellyttää vaihtoehtoja, joista valita! Kansalaislähtöisen toiminnan tulee olla yksi vaihtoehto.

4. Ja neljänneksi hyvinvointivaltio tarvitsee kansalaisyhteiskuntaa vastatakseen osallisuuden tarpeisiin.

• EU:n laajuisten hyvinvointivaltion tutkimusohjelmien mukaan ollaan menossa hajasijoitus- ja paikallistason vahvistamiseen ja pienten organisaatioiden politiikkaan (Matthies 2016).

11.1.2018 Jorma Niemelä 3

Järjestötoiminta ja sen uudet muodot

11.1.2018 Jorma Niemelä 4

Vakiintuneet muodot

• Edunvalvontajärjestöt

• Vapaaehtoistoimintaa ylläpitävä järjestöt

• Vertaistoimintajärjestöt

• Asiantuntijajärjestöt

• Palvelutuotantojärjestöt

Uusi, spontaani kansalaistoiminta Ratkaisukeskeinen, uusi filantropia

Kevään linjaus/maakunnat:

Järjestöjen asema uudessa valinnanvapausmallissa

• ”Maakunnan lakisääteisissä strategioissa ja julkisessa palvelulupauksessa on tärkeä ottaa huomioon järjestöjen yleishyödyllinen vapaaehtoistoiminta ja vertaistuki.

• Järjestöjen tarjoama tuki voi olla osa palvelu- ja hoitoketjua esimerkiksi lapsiperheiden palveluissa ja mielenterveys- ja päihdepalveluissa. Maakunnan tulee huolehtia sote-asiakkaiden ohjaamisesta järjestöjen toiminnan piiriin.

• Maakunta voi varmistaa esimerkiksi sopimusjärjestelyin vuokraamiensa tilojen tai palveluntuottajien tilojen käyttämisestä järjestöjen yleishyödylliseen toimintaan.

• Lisäksi maakunta huolehtii järjestöjen edustajien osallistumisesta hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen suunnitteluun ja koordinaatioon.”

• Yleisen yhteistyövelvoitteen lisääminen järjestöjen suuntaan hyvä ja kilpailuoikeudellisesti jopa välttämätön asia.

11.1.2018 Jorma Niemelä 5

Todellisuus

11.1.2018 Jorma Niemelä 6

Liki tuhat järjestöä palvelutuotannossa Valviran mukaan / vuosi 2015

• 959 järjestöä tuotti sosiaali- ja terveyspalveluja joko suoraan itse tai omistamiensa yhtiöiden kautta. • Palveluja suoraan itse tuottavia järjestöjä oli 930. • Näistä 822 järjestöä tuotti sosiaalipalveluja, 207

terveyspalveluja ja 98 molempia palveluja.

• Palvelutuotantoa yhtiöittäneitä järjestöjä oli yhteensä 57, eli noin 6 prosenttia kaikista palveluja tuottavista järjestöistä. • Yhtiöitettyjä sosiaalipalveluja oli noin 45 järjestöllä ja

yhtiöitettyjä terveyspalveluja 33 järjestöllä.

• Yhtiöistä alle miljoonan euron liikevaihdolla toimivia oli 28 prosenttia ja suuria, yli 50 miljoonan euron liikevaihdolla toimivia yhtiöitä oli 3 prosenttia.

0

10

20

30

40

50

60

70

Alle 1 meuro 1-50meuroa

Yli 50meuroa

28

69

3

Järjestöjen yhtiöiden liikevaihto

Sosiaalipalveluja

Terveyspalveluja

11.1.2018 Jorma Niemelä 7

Järjestöjen palvelutuotannon kunto

• Kolmannes pärjää kaikessa vertailussa.

• Toinen kolmannes tarvitsee buustausta

• Viimeinen kolmannes toimii esimerkiksi ongelmakiinteistöissä, hallituksen ja/tai johdon jämähtäneisyydessä tai alueella, jossa ei ole tulevaisuuden markkinoita

11.1.2018 Jorma Niemelä 8

Palvelujärjestöjen loukut

11.1.2018 Jorma Niemelä 9

1. Giljotiinikilpailutuksen loukku: Hankintalain mukaiset kilpailutukset ovat nostaneet yhden ja pudottaneet muut – järjestöt ajettu kilpailemaan keskenään. • Skaalaedut saadaan vain yhteistyöllä.

2. Rahoitusloukku: Keskusjärjestöt eivät ole hankkineet muuta rahoitusta palvellakseen palveluidentuottajajäsenistöään. Palveluja ei saa tukea Stea-rahalla.

3. Osaamisloukku: Järjestöt eivät tunne sote-markkinoiden pelisääntöjä, eivät jaa osaamistaan.

Uusi mahdollisuus

11.1.2018 Jorma Niemelä 10

Sosiaalityö tarvitsee uusia eväitä

THL: ”Hieman hälyttävänä voi pitää sitä, että vaikeat asiakastapaukset jäävät suurimman osan mukaan suunnitelmallisen työn ulkopuolelle”.

• ”Tällaisia ovat mielenterveysongelmaiset, päihdeongelmaiset, moniongelmaiset, kriminaalit ja aggressiivisesti käyttäytyvät asiakkaat.

• Näihin tapauksiin voi lukea myös ne asiakkaat, jotka jäävät ulkopuolelle siksi, etteivät kykene sitoutumaan suunnitelmalliseen työskentelyyn tai jättävät saapumatta varatuille ajoille.” (Saikkonen 2016, 37).

THL: ”Uudessa tilanteessa sosiaalihuollon ja sosiaalista kuntoutuksen toimintamalleja voi hyvinkin löytyä kolmannen sektorin suunnalta”.

• ”Monet järjestöt ovat vuosien ja vuosikymmenien aikana onnistuneet luomaan syrjäytymistä ehkäiseviä ja vähentäviä toimintamuotoja, jopa rakenteita.

• Usein ne perustuvat sellaiseen yhteisöllisyyteen, jopa vertaistukeen, jota julkinen järjestelmä ei voikaan apinoida.” (Karjalainen 2016, 118).

11.1.2018 Jorma Niemelä 11

Oikeus valita!

Asiakkaalla on oikeus valita asiakassetelillä annettavan palvelun tuottajaksi yksityinen palveluntuottaja, jonka jokin maakunta on hyväksynyt asiakassetelipalvelun tuottajaksi. (26 §)

Vvl 24 § / Asiakassetelipalvelut

Maakunnan liikelaitoksen on tarjottava asiakkaalle asiakasseteli tuotantovastuulleen kuuluvien seuraavien tarkemmin määrittelemiensä muiden kuin suoran valinnan palvelujen saamiseksi:

1) sosiaalihuoltolain 17 §:n 1 momentin 3 ja 4 kohdissa tarkoitettu sosiaalinen kuntoutus;

Sosiaalihuoltolaki 17 § Sosiaalinen kuntoutus Sosiaalisella kuntoutuksella tarkoitetaan sosiaalityön ja sosiaaliohjauksen keinoin annettavaa tehostettua tukea sosiaalisen toimintakyvyn vahvistamiseksi, syrjäytymisen torjumiseksi ja osallisuuden edistämiseksi. Sosiaaliseen kuntoutukseen kuuluu: 3) valmennus arkipäivän toiminnoista suoriutumiseen ja elämänhallintaan; 4) ryhmätoiminta ja tuki sosiaalisiin vuorovaikutussuhteisiin;

Lakiperustelut • …sosiaalisella kuntoutuksella tarkoitetaan sosiaalityön ja sosiaaliohjauksen keinoin

annettavaa tehostettua tukea sosiaalisen toimintakyvyn vahvistamiseksi, syrjäytymisen torjumiseksi ja osallisuuden edistämiseksi.

• Sosiaaliseen kuntoutukseen kuuluu muun muassa … valmennus arkipäivän toiminnoista suoriutumiseen ja elämänhallintaan ja … ryhmätoiminta ja tuki sosiaalisiin vuorovaikutussuhteisiin.

• Sosiaalisen kuntoutuksen kokonaisuuteen kuuluvat toiminnalliset osuudet ja niiden sisältö määritellään asiakkaan yksilöllisten tarpeiden ja tavoitteiden mukaan.

• Tavoite voi olla esimerkiksi arkielämän taitojen oppimista, päihteettömän arjen hallintaa, koulutukseen tai työhön tarvittavien asioiden harjoittelua tai tukea ryhmässä toimimiseen.

11.1.2018 Jorma Niemelä 12

Jakamis- ja alustatalous on selkeä maailmanlaajuinen kasvutrendi

• Jakamistaloudella tarkoitetaan ilmiötä, jossa toimijat jakavat vajaakäytöllä olevaa resurssia (esim. päihdepalvelu) tarjoamalla sitä muiden (esim. maakunnan ja ennen kaikkea maakunnan asukkaiden) käyttöön jonkin digitaalisen alustan kautta.

• Alustalla tarkoitetaan palvelua, jonka kautta resurssin omistava palveluntarjoaja ja palvelua etsivä loppukäyttäjä löytävät toisensa.

11.1.2018 Jorma Niemelä 13

Maa-kunta

Alusta

Järjestö

Kymmenen asiakasseteliä vai kokonaisuuksia?

Kasvu-palvelut

Kela Sosiaalityö Terveyden-huolto

Muut

Palvelutarpeen arvio ja asikassuunnitelma

Integraattori / alustatoimija

Palvelu-tuottaja 1

Palvelu-tuottaja 2

Palvelu-tuottaja 3

Palvelu-tuottaja 4

Palvelu-tuottaja 5

• Vaarana on, että kuntoutuspolut pirstoutuvat palveluakteiksi.

• Suuri tahtotila koota toimijat yhteen, niin asiakassuunnitelma tulisi kerralla kuntoon.

• Mutta voisiko toteutukseen tulla prosessin integrointi?

11.1.2018 Jorma Niemelä 14

Mahdollisia ratkaisuehdotuksia ja etenemisportaita järjestöille - tai sitten kaikki kerralla!

Kokonais-analyysi puolestapuhuja

Järjestöjä tunteva Tienhaara-konsultointi

Valtakun-nallinen Konsepti Oy / hoiva, sote-keskukset

Huonossa hapessa oleville* Kehitysyhtiö

Valtakunnallinen maakunnallisesti toimiva alusta-toimija**

* Saman yhtiön perusta muodostuisi ns. hyvästä tavarasta, joka tulee myyntiin sukupolvenvaihdoshaasteiden tai muun syyn vuoksi. ** Perustettu!

11.1.2018 Jorma Niemelä 15

Mitä eteneminen sotessa edellyttää palvelutuotantojärjestöiltä?

1. Strategiaa

2. Sote-markkinatuntemusta

3. Data-analytiikkaa

4. Liiketoimintaosaamista

5. Brändiä

6. Pääomia

7. Skaalaetua (=yhteistyötä)

8. Digipalveluosaamista

9. Päätöksentekokykyä

10. Johtajuutta

11.1.2018 Jorma Niemelä 16

Kolme syytä, miksi x Oy1): Uudistus, trendi ja potentiaali

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus

Sote-uudistuksen tavoitteiden toteutumisen ja kustannusten hillinnän kannalta avainkysymys on moniasiakkaiden sujuvat palvelut.

Siirtyminen alusta- ja jakamistalouteen

Kaikilla aloilla lisääntyy alustapalvelu, jonka kautta resurssin omistava palveluntarjoaja ja palvelua etsivä loppukäyttäjä löytävät toisensa.

Järjestöjen potentiaali

Järjestöjen yli 900 sote-palveluyksikköä ja mittava kansalaistoiminta tarvitsevat yhdessä ja erikseen integroivaa alustapalvelua.

11.1.2018 Jorma Niemelä 17

1) Julkistus keväällä

Kiitos! jorma.niemela @doktriini.fi

Puhelin 0400 200700