Tuuli Hietaniemi, KEPA, Järjestöjen odotukset ilmastoneuvotteluihin
Järjestöjen näkökulma ja rooli työllistymisen tukemisessa
description
Transcript of Järjestöjen näkökulma ja rooli työllistymisen tukemisessa
Minna Miettinen, Suomen CP-liitto ry
Päätavoitteena edistää vammaisten ihmisten tasa-arvoa ja yhdenvertaisen osallistumisen mahdollisuuksia yhteiskunnassa
”Mahdollisuuksien ovien auki puskeminen on raju ponnistus vammaiselle ihmiselle. Järjestöjen rooli on avata sellaisia ovia.”
Tiedottaminen Kouluttaminen Kannanotot, lausunnot Oikeuksien valvonta Ohjaus ja neuvonta Verkostotyö Tutkimustoiminta Kehittämistyö, uudet toimintamallit mm.
projektien kautta
Vuonna 1999 perustettu 27 valtakunnallisen vammaisjärjestön yhteistyöjärjestö
Edustaa noin 320 000 vammaista ja pitkäaikaissairasta henkilöä
Edistää vammaisten ihmisten yhteiskunnallista tasa-arvoa ja hyvinvointia
Edustaa Suomen vammaisjärjestöjä kansallisessa ja kansainvälisessä yhteistyössä, erityisesti Euroopan vammaisfoorumissa
Työskentelytapa hallinnollisesti kevyttä hajautettua, verkostoihin perustuvaa
Lausuntoja, kannanottoja, tapaamisia jne. Keskeisin tavoite vaikuttaminen
kotimaiseen vammaispolitiikkaan Vammaisfoorumin työllisyysryhmä :
työllisyyteen ja koulutukseen liittyvän lainsäädännön seurantaa
Jokaisella on oikeus hankkia toimeentulonsa valitsemallaan työllä, ammatilla tai elinkeinolla. Julkisen vallan on huolehdittava työvoiman suojelusta.
Julkisen vallan on edistettävä työllisyyttä ja pyrittävä turvaamaan jokaiselle oikeus työhön. Oikeudesta työllistävään koulutukseen säädetään lailla.
Ketään ei saa ilman lakiin perustuvaa syytä erottaa työstä.
Tarkoituksena on edistää ja turvata yhdenvertaisuuden toteutumista sekä
tehostaa syrjinnän kohteeksi joutuneen oikeussuojaa lain soveltamisalaan kuuluvissa syrjintätilanteissa mm. työelämässä
Sovelletaan sekä julkisessa että yksityisessä toiminnassa, kun kysymys on mm.
1) itsenäisen ammatin tai elinkeinon harjoittamisen edellytyksistä tai elinkeinotoiminnan tukemisesta
2) työhönottoperusteista, työoloista tai työehdoista, henkilöstökoulutuksesta taikka uralla etenemisestä
3) koulutuksen, mukaan lukien erikoistumis- ja uudelleenkoulutuksen, tai ammatillisen ohjauksen saamisesta
Yhdenvertaisuuden edistämiseksi työn teettäjän tai koulutuksen järjestäjän on tarvittaessa ryhdyttävä kohtuullisiin toimiin vammaisen henkilön työhön tai koulutukseen pääsemiseksi, työssä selviämiseksi ja työuralla etenemiseksi
Ketään ei saa syrjiä iän, etnisen tai kansallisen alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden, sukupuolisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella
Yhdenvertaisuuslain toteutumista valvovat työsuojeluviranomaiset työsuhteessa ja julkisoikeudellisessa palvelussuhteessa sekä työharjoittelussa ja muussa vastaavassa toiminnassa
30 000 vammaista ja pitkäaikaissairasta haluaisi työelämään
30%:lla vammaisista ja pitkäaikaissairaista työkyky sama kuin muulla väestöllä keskimäärin (PTT:n raportteja N:o 202, 2007)
Vuonna 2008 vajaakuntoisten työllistämiseen palkkatukea 36 miljoonaa
1000 korkeakoulutettua vammaista työttömänä
Työvoimatoimistoissa oli vuoden 2007 lopulla n.32 000 ns. vajaakuntoista työtöntä työnhakijaa
Työnhakija-asiakkaina ’vajaakuntoisia, henkilöitä oli kaikkiaan n. 68 500
Monimutkainen palvelujärjestelmä Kannustinloukut Kielteiset asenteet tai tiedon puute
vammaisuudesta Epärealistiset tavoitteet Tiedon puute tukimuodoista Pitkittynyt työttömyys, työkokemuksen
puute
Tehokkaat tukijärjestelmät Aktiivisuus, itseluottamus Kouluttautuminen Henkilökohtaiset valmiudet, sosiaaliset
taidot Työkokemus Realistiset tavoitteet
Asenteisiin vaikuttaminen, mm. tietoa lisäämällä
Kannustinloukkujen purkaminen Palvelujärjestelmän selkeyttäminen,
palveluohjauksen kehittäminen Yksilöllisten tukimuotojen tarjoaminen Henkilökohtaista, pitkäaikaista tukea mm.
työhönvalmentajien avulla Tiedottaminen tukimuodoista Vastavalmistuneille erityistä tukea
Työkyky on yksilön ja hänen ympäristönsä muodostaman systeemin ominaisuus
Työkykyongelma on tämän kokonaisuuden häiriö eikä yksilön ominaisuus
Jokaisella on vahvuutensa Toimintarajoite ei tarkoita
työkyvyttömyyttä, sillä työkyvyn ratkaisevat:
TyötehtävätVamman laatu ja asteApuvälineetTyöympäristön suunnittelu (esteettömyys) Työyhteisön asenteet, toimintakäytännöt Vajaakuntoinen-termistä tulisi luopua ja
ottaa käyttöön termi osatyökykyinen
Vammaisfoorumin jäsen, mukana vammaisfoorumin työllisyysryhmässä
VATES säätiön taustayhteisö Työllisyysneuvonta: tietoa työelämää
koskevista asioista ja apua työllistymiseen, puh. 09-5407 5415
Mukana Sisäänheitto työelämään! –projektissa, jota koordinoi Lihastautiliitto ry www.sisaanheitto.fi
www.takaisintoimeen.fi www.vamlas.fi/Ote-projekti www.vamlas.fi/Työllistymisen polku -projekti Mahis työhön / Invalidiliitto ry