Kuntarakennelain vaikutukset Satakunnassa

VTT, Timo Aro

18.11.2012

SISÄLTÖ I Hallituksen esitys kuntarakennelaiksi - Tausta - Sisältö - Kriteerit

© Timo Aro 2012

Kaikki alkoi jo

tästä…

© Timo Aro 2012

”Kunta muodostuu työssäkäyntialueesta tai muusta toiminnallisesta

kokonaisuudesta…Kunnat saavat valita, täyttävätkö ne väestöpohjan kuntaliitoksen

kautta vai perustumalla yhteistoiminta-alueen ”

© Timo Aro 2012

”Kuntauudistusta ei ole myyty miellyttävillä sävyillä. Suomessa uudistuksia pohjustetaan aina tummilla sävyillä: ihmiset vanhenevat, talous on synkkä, tämä sanoma on aina sama. Tanskassa uudistus onnistuttiin myymään ”Uusi Tanska” nimellä. Kuntakoko suureni ja päästiin eroon maakunnista ja maakuntaverosta…Tanskan malli on houkuttelevan yksinkertainen. Uudistuksen seuraukset eivät olleet ruusuisia, mutta se onnistuttiin myymään” - Tutkija Siv Sandberg, Kuntalehti 2/2012 -

”Uudistusta ei ole myyty miellyttävillä sävyillä…”

© Timo Aro 2012

Järki ja tunteet

© Timo Aro 2012

Kuntauudistuksen tausta

© Timo Aro 2012

hallitusohjelman linjaukset vahvoista peruskunnista

• Tavoitteena elinvoimainen kuntarakenne, joka turvaa laadukkaat ja yhdenvertaiset palvelut asiakaslähtöisesti koko maassa

• Vahva peruskunta

– muodostuu luonnollisista työssäkäyntialueista

– riittävän suuri vastatakseen itsenäisesti peruspalveluista pl. erikoissairaanhoito ja vaativat sosiaalihuollon palvelut

– Kykenee tulokselliseen elinkeinopolitiikkaan ja kehittämistyöhön

– Vastaa tehokkaasti yhdyskuntarakenteiden hajautumiskehitykseen

© Timo Aro 2012

kuntarakenneuudistuksen perustelut rakennetyöryhmän selvityksessä

© Timo Aro 2012

kuntarakenneuudistuksen tavoitteet

• Turvata laadukkaat ja yhdenvertaiset kunnalliset palvelut koko maassa

• Vahvistaa kuntien edellytyksiä järjestää ja tuottaa ennaltaehkäiseviä palvelukokonaisuuksia

• Luoda edellytykset kuntien taloutta vahvistavalle kehittämistoiminnalle

• Vahvistaa kunnallista itsehallintoa ja paikallista demokratiaa

• Vastata hallitusohjelmassa asetettuihin vahvojen peruskuntien tavoitteisiin

© Timo Aro 2012

”…Päätöksenteossa tulisi antaa nykyistä enemmän painoarvoa muun muassa sille,

miten kuntajaon muutos vaikuttaisi alueen kokonaisetuun. Uusien kuntien tulee täyttää kuntajaon kehittämisen tavoitteet siten, että kuntien yhdistymisen

edellytyksiä katsotaan koko alueen näkökulmasta…”

- Kuntarakennelaki 4 § -

© Timo Aro 2012

kuntarakenneuudistus on vain yksi osa laajaa kuntien uudistamiseen liittyvää kokonaisuutta

Kuntarakennelaki: - Uudistuksen keskiössä - Sisältää uudistuksen kriteerit - Kolme pääkriteeriä: jos yksikin

toteutuu selvitysalue - Selvitysalueiden oltava alueellisesti

eheitä toiminnallisia kokonai-suuksia

Valtionosuusjärjestelmän uudistaminen:

- Selkeämpi ja yksinkertaisempi laki 1.1.2015 alkaen osana kuntaraken-neuudistusta

- Nyt noin 50 määräytymis-perustetta jatkossa vähemmän

- Arno Miettinen selvitysmies

Kuntalain kokonaisuudistus: - Kunnan hallintoa ja päätöksen-

tekomenettelyä koskeva yleislaki - Tavoitteena vähentää erityis-

lainsäädännön tarvetta - Työvaliokunta ja neljä jaostoa

(johtaminen, demokratia, talous ja markkinat)

Kuntien tehtävien arviointi: - Määritetään kuntien tehtävät ja

niihin liittyvät uudistustarpeet - Kuntien tehtävien ja velvoitteiden

vähentäminen - Uusien kuntien velvoitteet ja

vapaudet Sote palvelurakenneuudistus:

- Palvelurakenteen uudistaminen

osana kuntarakenneuudistusta - Rahoitus- ja järjestämisvastuu

pääsääntöisesti vahvoilla peruskunnilla

- ERVA-alueet, vahvat peruskunnat ja muut sotealueet

© Timo Aro 2012

Satakunta: Porin alueen Uusi Kunta

muodostuisi kahdeksasta

nykyisestä kunnasta.

Asukasluku 120 749

asukasta.

Rauman alueen Uusi Kunta

muodostuisi kolmesta

kunnasta. Asukasluku 47.874

asukasta

Kankaanpään alueen Uusi

Kunta muodostuisi viidestä

kunnasta. Asukasluku 20.691

Euran, Säkylän ja Köyliön

Uusi Kunta 20.034 asukasta

Huittisten, Kokemäen ja

Punkalaitumen Uusi Kunta

21.931 asukasta

© Timo Aro 2012

mitä on tähän mennessä tapahtunut kuntauudistuksessa?

VM:n yhteenveto

kuntien lausunnoista (22.5.2012)

Hallituksen iltakoulun

linjaukset ja tiedonanto (5.-

6.6.2012)

Kuntarakenteenuudistamista

ohjaavat kriteerit

(27.6.2012)

Sosiaali- ja terveyden-

huollon palvelu-ryhmän väli-

raportti (31.5.2012)

Kuntarakenne-lain sisältö ja

lausuntokierros (15.11.2012)

© Timo Aro 2012

Kuntarakennelain sisältö

© Timo Aro 2012

LAUSUNTO (19.11.2012-

7.3.2012)

SELVITYS (- 30.11.2013)

PÄÄTÖS

(viimeistään 1.4.2014

mennessä)

YHDISTY-MINEN

(2015-2017)

kuntarakennelain toimeenpano kunnissa

© Timo Aro 2012

aikataulu tästä eteenpäin

Kuntarakennelakiluonnos lähtee lausuntokierrokselle viikolla 47 ja lausuntoaika päättyy 7.3.2013

Hallituksen esitys kuntarakennelaista siten, että tulee voimaan 1.5.2013 (todennäköisesti viivästyy jonkin verran)

Kuntien on tehtävä laissa edellytetyt selvitykset ja mahdolliset yhdistymisesitykset 1.4.2014 mennessä. Mikäli kunta ei ole tehnyt esitystä siihen mennessä, valtionvarainministeriö määrää tarvittaessa erityisen kuntajakoselvityksen

Kuntien on kuitenkin ilmoitettava valtionvarainministeriölle 30.11.2013 mennessä, minkä kunnan tai kuntien kanssa se selvittää kuntien yhdistymistä

Hallitus arvioi kuntauudistuksen etenemistä vuoden 2013 lopussa Nykyinen kuntajakolaki muutetaan paremmin sisältöä kuvaavaksi

kuntarakennelaiksi, johon lisätään säädökset uudistuksen tavoitteista, selvitysvelvollisuudesta, selvitysperusteista ja poikkeamisesta

© Timo Aro 2012

selvitysalueet ja selvitysvelvoitteet

• Kunnilla on selvitysvelvollisuus, jos täyttävät yhdenkin kolmesta selvitysperusteesta – Väestöpohja ja palvelurakenne – Työpaikkaomavaraisuus, työssäkäynti ja yhdyskuntarakenne – Kuntien taloudellinen asema (kuntatalous)

• Kunta ei voi jättäytyä selvityksen ulkopuolelle, vaikkei yksikään selvitysperuste täyty, jos se rikkoo alueen toiminnallisen kokonaisuuden syntymisen

• Selvityksen tavoitteena saada aikaa esitys kuntien yhdistymisestä ja siihen liittyvä yhdistyssopimus

• Selvityksen tulee sisältää vähintään: – Suunnitelma palveluiden ja hallinnon järjestämisestä sekä palvelujen

tuottamisesta selvitysalueella – Selvitys yhdistymisen vaikutuksista kuntien yhteistoimintaan – Selvitys taloudellisesta tilanteesta – Arvio asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksista sekä

lähidemokratian toteutumisesta – Yksityiskohtainen arvio kuntien yhdistymisen eduista ja haitoista – Arvio kielellisten oikeuksien toteutumisesta

© Timo Aro 2012

Kuntarakennelain kriteerit

© Timo Aro 2012

selvitysperusteen toteutumiseen liittyvät kriteerit

PALVELU- JA VÄESTÖPOHJA

-kriteerit (2)

ELINVOIMA -kriteerit (3)

KUNTATALOUS -kriteerit (6)

© Timo Aro 2012

© Timo Aro 2012

1. palvelu- ja väestöpohjakriteerien täyttyminen Satakunnan kunnissa

© Timo Aro 2012

Kriteeri 1a: Väestöpohja vähintään 20 000 asukasta

1 265

1661

1 848

1 945

2 003

2415

2 599

2 804

3304

3353

4 673

5780

5 844

7504

7 922

10 638

12 078

12 424

13554

39 820

83133

0 10 000 20 000 30 000 40 000 50 000 60 000 70 000 80 000 90 000

Kiikoinen

Siikainen

Honkajoki

Lavia

Jämijärvi

Pomarkku

Karvia

Köyliö

Merikarvia

Luvia

Säkylä

Nakkila

Eurajoki

Harjavalta

Kokemäki

Huittinen

Kankaanpää

Eura

Ulvila

Rauma

Pori

Pori ja Rauma ovat ainoat

kunnat, jotka täyttävät

väestöpohja-kriteerin

Joka toisessa kunnnassa (173)

alle 6000 asukasta. Nakkila Suomen mediaanikunta

(5780 asukasta).

Vain 56 kunnassa (16 %) kaikista

kunnissa väkiluku ylittää 20 000

asukkaan rajan.

© Timo Aro 2012

Kriteeri 1b: Syntyvän ikäluokan koko vähintään 50 lasta

10

12

13

15

20

20

22

23

24

35

45

53

65 68

69

98

112

123

143

403

823

0 50 100 150 200 250 300 350 400 450 500 550 600 650 700 750 800 850 900

Siikain…

Kiikoin…

Lavia

Jämijä…

Honka…

Karvia

Pomar…

Köyliö

Merik…

Luvia

Säkylä

Nakkila

Harjav…

Kokem…

Eurajoki

Huittin…

Kanka…

Eura

Ulvila

Rauma

Pori

10 kunnassa syntyvän

ikäluokan koko vähintään 50

lasta Satakunnassa (2008-2010)

Joka kolmannessa kunnassa (136)

syntyi alle 50 lasta vuodessa ja joka neljännessä alle

30 lasta koko maassa (2008-

2010)

© Timo Aro 2012

2. työpaikkaomavaraisuus-, työssäkäynti- ja yhdyskuntarakennekriteerit Satakunnan kunnissa

© Timo Aro 2012

Kriteeri 2a: Työpaikkaomavaraisuus vähintään 80 %

52,4

57,6

64,9

66,7

76,3

77,1

78,1

82,5

85,9

85,9

88,7

92,3

98,4

102,1

104,3

104,3

107,4

109,7

112,7

119,3

130,4

0 40 80 120 160

Luvia

Köyliö

Pomarkku

Ulvila

Nakkila

Kiikoinen

Lavia

Jämijärvi

Kokemäki

Merikarvia

Siikainen

Karvia

Huittinen

Rauma

Eura

Eurajoki

Pori

Kankaanpää

Honkajoki

Säkylä

Harjavalta

Joka viides kunta ylittää 100 %:in

rajan koko maassa. Harjavallan

työpaikkaomavarai-suusaste (%)

3:nneksi korkein koko maassa

Kunnan työpaikkaomavaraisuus jää alle 80 %:in

raja-arvon 114 kunnassa

© Timo Aro 2012

Kriteeri 2 b: Pendelöinti keskuskuntaan vähintään 25 %

0

0

0

0

0

0

0

11,5

11,8

11,8

12,2

15,1

15,6

18,2

24,5

26,5

28,1

40

42,2

42,2

49,1

0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50

Eura

Huittinen

Kankaanpää

Karvia

Kokemäki

Rauma

Pori

Siikainen

Lavia

Harjavalta

Honkajoki

Säkylä

Merikarvia

Kiikoinen

Jämijärvi

Nakkila

Pomarkku

Köyliö

Eurajoki

Luvia

Ulvila

Kunta kuuluu sa-maan työssäkäynti-alueeseen, jos pen-

delöinti keskus-kuntaan ylittää 10

%:in rajan

Jos pendelöinti keskuskuntaan

ylittää 40 %:in ra-jan, käytännössä sa-maa toiminnallista aluetta: neljä kun-taa Satakunnassa

© Timo Aro 2012

Eurajoki (43,2%)

Harjavalta (65,2%)

Honkajoki (75,2%)

Jämijärvi (57,4%)

Kankaanpää (80,8%)

Karvia (77,5%)

Kiikoinen (47,1%)

Kokemäki (63,7%)

Köyliö (37,7%)

Lavia (52,2%)

Luvia (35,2%)

Merikarvia (69,8%)

Nakkila (43,4%)

Pomarkku (46,2%)

Siikainen (64,5%)

Säkylä (62,3%)

Ulvila (35,9%)

Eura (68,4%) Huittinen

(72,0%)

Rauma (80,3%)

Pori (84,8%)

15,8%

41,3%

12,3%

27,1%

48,5%

25,7% 11,2%

42,0% 17,1%

22,2%

16,2%

24,4%

11,2%

11,9%

Satakunta/pendelöinti yli 10 % (suluissa omassa kunnassa työssäkäyvien osuus)

Eura (12 507), Köyliö (2824),

Säkylä (4703) yht. 20 034 as.

Eura, Köyliö ja Säkylä eivät

muodosta Tilastokeskuksen

luokituksen mukaista

työssäkäyntialuetta.

10,3%

Sastamala

21,4%

Sastamala

12,2%

12,8%

14,0%

Pyhäranta

41,1%

(kuuluu

Uudenkaupungin

työssäkäyntialuees

een)

Porin työssäkäyntialue:

Pori (83 032), Merikarvia

(3347), Siikainen (1654),

Pomarkku (2460), Ulvila

(13 606), Harjavalta

(7540), Nakkila (5788),

Luvia (3322) yht. 120 749

as. (+ Kokemäki 7987 as)

Kankaanpään

työssäkäyntialue:

Kankaanpää (12 135),

Honkajoki (1878),

Jämijärvi (2041), Lavia

(1994) yht. 18 048 as.

Rauman työssäkäyntialue:

Rauma (39 715), Eurajoki

(5923) yht. 45 638 as.

© Timo Aro 2012

Eurajoki

Harjavalta

Honkajoki

Jämijärvi Kankaanpää

Karvia

Kiikoinen

Kokemäki

Köyliö

Lavia

Luvia

Merikarvia

Nakkila

Pomarkku

Siikainen

Säkylä

Ulvila

Eura

Huittinen Rauma

Pori

27,1%

48,5%

25,7%

41,3%

24,4%

42,0%

22,2%

Satakunta/pendelöinti yli 20 % (suluissa omassa kunnassa työssäkäyvien osuus)

Pyhäranta

41,1% (kuuluu Uudenkaupungin

työssäkäyntialueeseen)

•Kankaanpää (12 135),

Jämijärvi (2041) yht. 14

176 as.

• Pori (83 032), Pomarkku

(2460), Ulvila (13 606),

Nakkila (5788), Luvia

(3322) yht. 108 208 as.

• Rauma (39 715), Eurajoki

(5923), Pyhäranta (2236)

yht. 47 874 as.

• Köyliö (2824), Säkylä

(4703)

yht. 7527 as.

21,4% Sastamala

© Timo Aro 2012

Eurajoki

Harjavalta

Honkajoki

Jämijärvi Kankaanpää

Karvia

Kiikoinen

Kokemäki

Köyliö

Lavia

Luvia

Merikarvia

Nakkila

Pomarkku

Siikainen

Säkylä

Ulvila

Eura

Huittinen Rauma

Pori

48,5%

41,3%

42,0%

Satakunta/pendelöinti yli 40 % (suluissa omassa kunnassa työssäkäyvien osuus)

Pyhäranta

41,1%

(kuuluu Uudenkaupungin

työssäkäyntialueeseen)

• Pori (83 032), Ulvila (13

606), Luvia (3322) yht. 99

960 as.

• Rauma (39 715),

Eurajoki (5923), Pyhäranta

(2236) yht. 47 874 as.

© Timo Aro 2012

Porin keskustaajama-alueella asuu 93 000 asukasta. Suomen 7:nneksi suurin taajama-alue

© Timo Aro 2012

Yhdyskuntaperusteen kriteeri täyttyy, jos alueen yhdyskunta-rakenne muodostuu useamman kunnan alueelle ulottuvasta keskustaajamasta

Yhdyskuntaperus-teen kriteeri

täyttyy Porissa, Ulvilassa,

Nakkilassa ja Harjavallassa Satakunnassa

118 000 ihmistä asuu 30 kilometrin, kuuden kunnan muodostaman kehän sisällä ”Porin torista”

Lähde: Tilastokeskus,

© Timo Aro 2012

työpaikkaomavaraisuus-, työssäkäynti- ja yhdyskuntarakenneperuteen toteutuminen

Satakunnassa

Kiikoinen

1/3 Pomarkku

2/3

Luvia

2/3

Lavia

1/3

Nakkila

3/3

Köyliö

1/3

Jämijärvi

1/3 Ulvila

3/3 Harjavalta

1/3

Eurajoki

1/3

© Timo Aro 2012

kuntatalouskriteerit Satakunnan kunnissa

”Kriisikunnan” kriteerit: 1. Kunnan vuosikate on negatiivinen ilman harkinnanvaraisen valtionosuuden (30§)

korotusta (tulorahoituksen määrä, joka jää juoksevien menojen maksamisen jälkeen jäljelle käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin jne.)

2. Asukasta kohti laskettu kunnan lainakanta ylittää kaikkien kuntien keskimäääräisen lainamäärän vähintää 50 %:lla

3. Kunnan taseesssa on kertynyttä alijäämää 4. Kunnan tuloveroprosentti on vähintään 0,5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin

kaikkien kuntien painotettu keskimääräinen tuloveroprosentti 5. Kunnan omavaraisuusaste on alle 50 % (omavaraisuusaste= oman pääoman suhde

koko pääomaan) 6. Kunnan suhteellinen velkaantuminen on enemmän kuin 50 % (suhteellinen

velkaantuneisuus = kuinka suuri osuus kunnan käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun)

© Timo Aro 2012

kunta täyttää kriisikunnan tai kriisiytyvän talouden kriteerit jos…

Kunta täyttää kriisikuntakriteerit, jos viimeisessä ja sitä edel-

täneessä tilinpäätök-sessä alittuvat valtion-osuudesta annetun lain

63a §:n mukaisen arviointimenettelyn

raja-arvot

Kunta täyttää kriisiytyvän talouden kriteerit, jos

viimeisessä tai kahdessa sitä edeltäneessä tilinpäätöksessä

em. Kuudesta raja-arvosta täyttyy neljä tai viimeisessä

tilinpäätöksessä taseen kertynyt alijäämä on

vähintään 500 euroa ja kahdessa sitä edeltäneessä

tilainpäätöksessä on kertynyttä alijäämää

© Timo Aro 2012

Kriteeri 3a: Vuosikate euroa asukasta kohden 2010-2011 (kriteeri negativiinen vuosikate)

-32

43

83

127,5

145

154

157,5

160

206

209

230

263

263,5

296

332

363

376

396,5

449

492,5

1782

-200 0 200 400 600 800 1000 1200 1400 1600 1800 2000

Jämijärvi

Kiikoinen

Luvia

Köyliö

Kokemäki

Siikainen

Kankaanpää

Ulvila

Harjavalta

Honkajoki

Pomarkku

Nakkila

Lavia

Eura

Pori

Rauma

Merikarvia

Säkylä

Karvia

Huittinen

Eurajoki

Negativiinen vuosikate vain

Jämijärvellä

Vuosikate keskimäärin 421 euroa per asukas

koko maassa keskimäärin

vuosina 2010-2011

© Timo Aro 2012

Kriteeri 3b: Lainakanta keskimäärin vuosina 2010-2011 (kriteeri lainakanta 50 % korkeampi

kuin koko maan keskiarvo =2956 €)

0

29

80

424

523

564,5

770

1011

1048

1166

1178

1238

1307

1398,5

1496

1514

1754,5

1882,5

2019

2164

2460

0 500 1000 1500 2000 2500 3000

Harjavalta

Rauma

Karvia

Nakkila

Merikarvia

Kiikoinen

Siikainen

Säkylä

Pomarkku

Eurajoki

Eura

Ulvila

Huittinen

Köyliö

Jämijärvi

Luvia

Kokemäki

Kankaanpää

Pori

Lavia

Honkajoki

Kuntien keskimääräinen

lainakanta 1 957 € vuosina 2010-

2011

Koko maassa 12 kuntaa,

joilla lainaa alle 100 € asukasta

kohden

© Timo Aro 2012

Kriteeri 3c: Taseen yli- tai alijäämä (kriteeri tase alijäämäinen 2010-2011)

-1834

-761 -403

-145 0

155

177

179

420

504

542

574

637

642

986

1178

1501

2347

2527

3244

6660

-3000 -2000 -1000 0 1000 2000 3000 4000 5000 6000 7000 8000

Lavia

Honkajoki

Säkylä

Köyliö

Jämijärvi

Kankaanpää

Kokemäki

Pori

Luvia

Ulvila

Eura

Huittinen

Nakkila

Pomarkku

Kiikoinen

Siikainen

Merikarvia

Harjavalta

Rauma

Karvia

Eurajoki

Koko maassa kuntien taseessa

ylijäämää keskimäärin 1301 €

per asukas. Alijäämäisiä kuntia

yhteensä 75

Eurajoella toiseksi eniten kumula-

tiivista ylimäämää asukasta kohden

koko maassa. Karvia 8. ja Rauma 15.

© Timo Aro 2012

18 18

18,75 18,75

19 19 19

19,5 19,5 19,5

19,75 19,75 19,75 19,75 19,75

20 20 20 20

20,25 20,75

16,5 16,75 17 17,25 17,5 17,75 18 18,25 18,5 18,75 19 19,25 19,5 19,75 20 20,25 20,5 20,75 21

Eurajoki Rauma

Harjavalta Pori

Karvia Kiikoinen

Luvia Eura

Merikarvia Ulvila

Huittinen Jämijärvi

Kokemäki Nakkila

Pomarkku Kankaanpää

Köyliö Säkylä

Siikainen Honkajoki

Lavia

Kriteeri 3d: Tuloveroprosentti keskimäärin 2010-2011 (kriteeri tuloveroprosentti 0,5 %

korkeampi kuin koko maan painotettu keskiarvo =19,57)

Koko maan painotettu keskiarvo 19,57, jonka alle jää

10 kuntaa Satakunnassa

© Timo Aro 2012

Kriteeri 3e: Suhteellinen velkaantuneisuus % (kriteeri suhteellinen velkaantuneisuus

enintään 50 %)

9,8

10,5

13,65

18,7

19,7

23,2

23,25

24,4

27,35

28,7

29,1

29,7

33,8

35,8

37,6

38,6

40,6

40,8

41,3

46,4

53,45

0 10 20 30 40 50 60

Karvia

Harja…

Rauma

Merik…

Nakkila

Kiikoi…

Köyliö

Siikai…

Eura

Euraj…

Poma…

Huitti…

Ulvila

Honk…

Jämijä…

Lavia

Koke…

Luvia

Pori

Kanka…

Säkylä

Suhteellinen velkaantuneisuus

keskimäärin 44,5 % kaikissa Suomen

kunnissa

Karvian suhteellinen

velkaantuneisuus neljänneksi alhaisin

koko maassa vuonna 2010.

Harjavalta 6:nneksi alhaisin

© Timo Aro 2012

Kriteeri 3f: Omavaraisuusaste % (kriteeri omavaraisuusaste vähintään 50 %)

29,4

37

37,7

41,5

43,6

52,5

60,4

61,3

61,8

64,1

64,3

64,8

66,2

73

76,7

80,2

81,3

86

88,9

89,6

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100

Lavia

Honkajoki

Kankaanpää

Kokemäki

Jämijärvi

Luvia

Pomarkku

Säkylä

Köyliö

Pori

Ulvila

Eura

Huittinen

Nakkila

Siikainen

Merikarvia

Eurajoki

Rauma

Harjavalta

Karvia

Neljä pohjois-satakuntalaista

kuntaa ja Kokemäki jäävät

alle 50 %:in rajan.

Karvian omavaraisuusaste oli 5:nneksi, Harja-vallan 6:nneksi ja Rauman 8:nneksi korkein vuonna

2011

© Timo Aro 2012

kuntatalousperusteen toteutuminen Satakunnassa

Jämijärvi

3/6

Lavia

3/6

Honkajoki

3/6

Säkylä

3/6

Kankaanpää

2/6

Köyliö

2/6

Kokemäki

2/6

© Timo Aro 2012

toteutuuko selvitystarve?

Pää

krit

ee

ri 1

: P

alve

lu-

ja v

äest

öp

oh

ja

• KAIKKI PL. PORI JA RAUMA

• 11 kuntaa ikäluokan koko:

• Säkylä

• Luvia

• Merikarvia

• Köyliö

• Pomarkku

• Karvia

• Honkajoki

• Jämijärvi

• Lavia

• Kiikoinen

• Siikainen

Pää

krit

ee

ri 2

: El

invo

ima

• 10 kuntaa

• Nakkila

• Ulvila

• Pomarkku

• Köyliö

• Luvia

• Harjavalta

• Kiikoinen

• Jämijärvi

• Lavia

• Eurajoki

Pää

krit

ee

ri 3

: K

un

tata

lou

s

• 0 kuntaa

© Timo Aro 2012

poikkeamisperusteet

• Poikkeamisperiaatteet koskevat selvitysaluetta, mutta ei selvitysvelvollisuutta

• Kunnan pitää aina erikseen hakea poikkeusta • Ministeriö voi myöntää poikkeuksen palveluperusteesta

(erilliset neuvottelut). Jos hakee poikkeusta työssäkäynti- tai yhdyskuntarakennekriteerin osalta, ministeriö voi määrätä erillisen kuntajakoselvityksen

• Poikkeuksen voi saada, jos kunnalla on edellytykset vastata palveluiden järjestämisestä eikä poikkeaminen estä toiminnallisten kokonaisuuksien muodostumista alueella

• Muut poikkeamisperusteet liittyvät harvaan asutukseen tai kieleen

© Timo Aro 2012

yhdistymisavustuksen määrä

• Yhdistymisavustuksen saaminen edellyttää, että kuntien yhdistyminen on kuntarakenneuudistuksen keskeisten tavoitteiden mukainen

• Yhdistymisavustuksen perusosa määräytyy yhdistymisessä mukana olevien kuntien lukumäärän ja asukasmäärän perusteella.

• Yhdistymisavustuksen lisäosaa maksetaan, jos liitoksessa on mukana talousperusteen täyttävä kunta tai kuntia. Lisäosa on 150 euroa per talousperusteen täyttävän kunnan asukas ja enintään miljoona euroa yhdistymistä kohden

ASUKASMÄÄRÄ/KUN-TIEN LUKUMÄÄRÄ

ALLE 20 000 20 000-50 000 50 000-80 000 YLI 80 000

2 2 000 000 3 000 000 3 500 000 4 000 000

3-4 3 000 000 4 500 000 5 000 000 6 000 000

5-6 4 000 000 5 500 000 6 500 000 8 000 000

Yli 6 5 000 000 7 000 000 8 000 000 10 000 000

© Timo Aro 2012

valtionosuudet

• Jos yhdistyminen vuosina 2014-2017 vähentää kuntien valtionosuuksia verrattuna kuntien yhteenlaskettuihin valtionosuuksiin, ministeriö myöntää uudelle kunnalle vähennyksen johdosta yhdistymisen voimaantulovuotena ja sitä seuraavina vuosina vuoden 2019 loppuun saakka valtionosuuksien vähenemisen korvausta

• Korvauksen edellytys on, että yhdistymisesitys on tehty 1.4.2014 mennessä

© Timo Aro 2012

kunnanvaltuuston rooli

• Päätöksenteko kuntien yhdistymisessä perustuu pääsääntöisesti kuntien yhteiseen esitykseen

• Valtioneuvosto voi hylätä kuntien yhteisen esityksen, jos esitetty yhdistyminen olisi ilmeisesti vastoin kuntajaon muuttamisen edellytyksiä

• Valtioneuvosto voi päättää kuntien yhdistymisestä valtuuston vastustuksesta huolimatta määrätyissä tilanteissa, kuten vaikea taloudellinen asema, joka edellyttää kunnan asukkaiden palveluiden turvaamista (ns. PAKKOLIITOS -pykälä?)

© Timo Aro 2012

henkilöstön asema

• Kuntien henkilöstön asema turvattaisiin vuosien 2014-2017 alusta voimaan tulevissa kuntajaon muutoksissa nykyisen tasoisena (=viiden vuoden irtisanomissuoja)

• Kuntajaon muutos, joka johtaa työnantajan vaihtumiseen, katsotaan liikkeenluovutukseksi

• Yhdistymisselvitykset ja –esitykset valmisteltava yhteistoiminnassa henkilöstön edustajien kanssa

© Timo Aro 2012

http://www.vm.fi/kuntauudistus

© Timo Aro 2012

Kuntauudistuksen paradoksi on se, että

kaikki ovat täysin yksimielisiä

kuntauudistuksen tarpeellisuudesta ja

täysin erimielisiä sisällöstä eli miten se käytännössä tehdään

© Timo Aro 2012

K I I T O S !

© Timo Aro 2012