Koulutusvientiselvitys

FCG Finnish Consulting Group – FCG Koulutus ja Konsultointi Oy

yhdessä Haaga-Helia Global Education OY:n ja EduClusterFinland OY:n

kanssa

31.12.2012

Sisällys

Tiivistelmä

1 Johdanto ............................................................................................ 3

2 Selvityksen lähtökohdat ...................................................................... 4

3 Koulutusviennin määritelmä ................................................................. 5

4 Koulutusviennin nykytila ja kompetenssi ................................................ 5

5 Markkinat ........................................................................................... 8

6 Kilpailutilanne .................................................................................... 11

7. Julkiset tukitoimet ja FLF:n toiminta ..................................................... 22

8. ICT osana koulutusvientiä ................................................................... 25

9 Haasteet ja mahdollisuudet ................................................................. 29

10. Johtopäätökset ................................................................................ 32

11. Konkreettiset toimenpiteet ................................................................ 35

Lähteet ................................................................................................ 41

Liitteet ....................................................................................................

Liite 1. Terms of Reference - Koulutusvientiselvitys 47

Liite 2. Kyselylomake .......................................................................... 50

Liite 3. Haastattelukysymykset asiantuntijoille ....................................... 60

Liite 4. Lista haastatelluista asiantuntijoista ........................................... 61

Liite 5. Haastattelukysymykset suurlähetystöille .................................... 62

Liite 6. Valittujen markkina-alueiden tarkastelua 62

1

Tiivistelmä

Suomen opetusjärjestelmää pidetään yhtenä maailman parhaista. Suomi on

jatkuvasti menestynyt erinomaisesti OECD:n PISA-vertailuissa. Ammatillisen

koulutuksen puolella menetystä on tullut Euro ja World Skills -kisoissa. Maa-

hamme on jatkuvasti virrannut korkean tason delegaatioita joka puolelta maa-

ilmaa tutustumaan ”Suomen ihmeeseen”.

Vuonna 2010 laadittiin Opetus- ja Kulttuuriministeriön (OKM) johdolla koulu-

tusvientistrategia, jossa tunnistettiin vientipotentiaali ja alan tilanne, sekä

hahmoteltiin julkisen vallan toimet alan nostamiseksi merkittäväksi vientitulo-

jen ja työllistymisen lisääjäksi. Konkreettisena toimenpiteenä perustettiin

Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) tuella ja yritysten/oppilaitosten omalla ra-

hoituksella Future Learning Finland –yksikkö (FLF) FINPRO:n yhteyteen 2011.

FLF:ssa on tällä hetkellä 72 jäsentä, joista valtaosa on oppilaitoksia yritysten

ollessa vähemmistönä. Lupaavan alun jälkeen toiminta on jähmettynyt paikal-

leen ja tulokset ovat olleet vähäisiä. Syinä tähän ovat olleet mm. sekava, riit-

tämätön rahoitusrakenne, jäsenten vähäinen vaikutusmahdollisuus toimintaan,

jäsenten moninaisuus tarpeiltaan ja oma passiivisuus, sekä FLF:n henkilökun-

nan vaihtuminen ja vähentäminen.

Koulutusviennissä suurimmat volyymit liittyvät perusasteen koulutuksen kon-

septiin yksityissektorilla (suomalaisen mallin mukainen koulu), suuriin kansal-

lisiin koulutuksen reformeihin ja ICT:n avulla skaalautuviin uusiin koulutusin-

novaatioihin. Koulutuksen volyymin suurimmat globaalit kasvutekijät tulevai-

suudessa ovat keskiluokan kasvu ja vaurastuminen ja halu kouluttaa lapset

yksityiskouluissa, väestön kasvu maissa, joissa on sekä varaa että halua pa-

nostaa opetussektorin kehittämiseen sekä opetuksen siirtyminen verkkoon,

maantieteellisestä lokalisaatiosta riippumattomaksi.

Suomen koulutusviennin kasvattamiseksi tarvitaan seuraavat radikaalit toi-

menpiteet:

1) FLF:n toiminta nykymuodossa ajetaan alas kesäkuuhun 2013 mennessä

ja toiminta aloitetaan uudelta toiminta- ja rahoituspohjalta ns. Uuden-

Seelannin mallin mukaan, jossa keskeiset ministeriöt osallistuvat rahoi-

tukseen ja toimintaan vahvalta yhteiseltä mandaatilta yhdessä yritysten

2

ja oppilaitosten kanssa.

2) Uusi organisaatio, Finnish Education Export, keskittyy ylätason markki-

nointiin ja Suomen opetussektorin brändin vahvistamiseen ja yrityk-

set/oppilaitokset varsinaiseen liiketoimintaan. Saudi-Arabiaan sijoite-

taan oma opetussektorin vientihenkilö.

3) Klusteritoiminta perustuu veturiyritysten vetämiin markkinalähtöisiin

hankkeisiin, joiden liikkeellelähtöä edesautetaan rahoitusinstrumentilla

(markkinaselvitykset, feasibility studyt, tuotekehitysrahat). Uusi toimin-

tamalli asettaa selkeät suomalaisen koulutusviennin aikataulu- ja liike-

vaihtotavoitteet, ja toimii strategisesti niiden saavuttamiseksi.

4) Tutkintojen myynnin kokeiluja jatketaan, kokeiluista kehitetään pysyvää

toimintaa ja lainsäädäntöä muutetaan niin, että laajamittaisempi suo-

malaisten yliopistojen ja korkeakoulujen tutkintojen myynti on mahdol-

lista 2014 alkaen.

-

5) ICT:n olemassa olevat ratkaisut, joilla voi olla käyttöä opetussektorilla

ja ruohonjuuritason koulutukseen liittyvät innovaatiot ”törmäytetään”

alueellisina pilotteina valituissa kaupungeissa. Tarkoituksena on löytää

skaalautuvia, uusia opetussektorin innovaatioita, joilla olisi globaalia ky-

syntää.

3

1 Johdanto

Suomen OECD:n PISA koulutusvertailussa saama tunnettuus kasvaa edelleen

ja eri maiden kiinnostus varsinkin perusasteen koulutusta kohtaan on suurta.

PISA -tunnettuus on kasvattanut kiinnostusta koko koulutusjärjestelmäämme

kohtaan käsittäen myös ammatillisen- ja yliopistoasteen. Lukuisat ulkomaiset

delegaatiot ovat vierailleet maassamme. Suomalaista koulutusjärjestelmää

pidetään yhtenä maailman parhaista.

Kansainvälisten rahoituslaitosten rahoittamien hankkeiden rinnalle on syntynyt

nopeasti suora-asiakkuuksien markkinat, jossa asiakkaina ovat yksittäiset

opetusministeriöt, yksityiset yliopistot ja muut koulutuslaitokset sekä yksityi-

set investointiryhmät.

On syntynyt ”mahdollisuuksien ikkuna” avata uusi vientiala, jossa on sekä ai-

toa kysyntää ja tarjoajien heräämistä, mutta puuttuu vahvoja vetäjiä, jotka

johtaisivat tuotekehitystä, markkinatutkimusta ja hankkeiden toteutusta. Li-

säksi kaivataan ”neutraalia” julkisen sektorin operaattoria, joka kykenisi pu-

reutumaan koulutusviennissä toimivien yritysten tarpeisiin, ohjaamaan toimi-

joita isompiin kokonaisuuksiin kannustimilla ja vahvistamaan suomalaisen

koulutusosaamisen brändia ja tunnettuutta riittävän korkealla tasolla.

Suomi on keskellä suurta rakennemuutosta. Suurten yritysten rakenteelliset

uudelleenjärjestelyt, kansainvälinen talouskriisi ja yritysten irtisanomisaalto

synnyttävät itseään ruokkivan syöksykierteen. Nokian menestyksen myötä

Suomeen syntyi huikea ICT-alan osaaminen, joka olisi nyt hyödynnettävä osa-

na muita aloja, joilla voisi olla vientipotentiaalia.

Koulutusviennin hetkellisestä ilmiöstä ja samalla mahdollisuudesta on luotava

kestävä vientiala, joka tuo sekä tuloja että työpaikkoja Suomeen. Kansallisen,

vuonna 2010 linjatun koulutusvientistrategian implementointi kaipaa nopeaa

uudistusta ja toimenpiteitä ennen kuin ainutlaatuinen tilaisuus menetetään.

Tähänastiset tulokset ovat olleet heikkoja.

Tässä selvityksessä tarkastellaan, miten koulutusviennistä tulisi merkittävä

uusi avaus Suomelle, mikä ICT-osaamisen rooli voisi siinä olla ja mitä konk-

reettisia, radikaaleja toimenpiteitä toteuttamiseksi tarvitaan.

4

2. Selvityksen lähtökohdat

Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) antoi marraskuussa 2012 työryhmälle (Jari

Poikonen, FCG, Lars Eltvik, Haaga-Helia ja Jan-Markus Holm, EduCluster Fin-

land) tehtäväksi luoda yhteinen toimintamalli, jolla suomalaisen koulu-

tusosaamisen vienti saataisiin tehokkaammaksi ja tuloksekkaammaksi (kts

Liite 1.) Työ koostui seuraavista elementeistä.

- nykytilanteen kartoitus (mitä koulutusvienti on, mitä on viety, minne ja

millä volyymilla) - mikä on ICT:n osuus koulutusviennistä ja potentiaali

- koulutusviennin potentiaaliset markkina-alueet, koko ja potentiaali - suurimmat esteet koulutusviennille - yritysten, oppilaitosten ja julkisen sektorin rooli koulutusviennissä ja käy-

tännön toimenpiteet - julkinen sektori, yritykset ja organisaatiot koulutusviennissä - vaihtoehtoi-

set toimintamallioptiot - johtopäätökset

Joulukuussa 2012 työryhmä esitteli TEM:ille väliraportin, jonka pohjalta pää-

tettiin, että selvitys keskittyy johtopäätöksiin ja konkreettisiin toimenpide-

ehdotuksiin niiden toteuttamiseksi.

Selvityksen taustaksi kerättiin tietoa kolmella tavalla:

1) FINPRO:n yhteydessä toimivan Future Learning Finlandin (FLF) 72:lle

jäsenelle lähetettiin sähköinen Webropol-kysely (kts. Liite 2), johon vas-

tasi 42 jäsentä. Vastanneista yrityksiä oli 10 ja loput oppilaitoksia.

2) Syvällisempää tietoa koulutusviennistä kerättiin haastattelemalla 13

asiantuntijaa lomake- ja puhelinhaastatteluilla (kts. Liite 3 ja 4).

3) Lisäksi markkina- ja maakohtaista tietoa kerättiin haastattelemalla Bra-

silian, Chilen, Malesian sekä Vietnamin suurlähettiläitä tai suurlähetystö-

jen edustajia Suomessa (kts. Liite 5).

Tämä lisäksi työryhmä on pitänyt useita sisäisiä Work Shop – tyyppisiä koko-

uksia, joihin on osallistunut myös muita asiantuntijoita selvityksen tehneistä

yrityksistä. Taustaselvityksessä on myös hyödynnetty valmiita kansainvälisiä

raportteja ja tilastoja.

5

3. Koulutusviennin määritelmä

Tässä selvityksessä haastateltujen asiantuntijoiden sekä kyselyyn vastannei-

den keskuudessa on sekä yrityksiä että oppilaitoksia, mistä johtuen määritel-

mä ”koulutusvienti ja siihen liittyvät toiminnot” voidaan käsittää monella taval-

la. Yleisesti koulutusviennillä tarkoitetaan koulutuspalveluita, tutkintoja, tut-

kimusta, konsultointia sekä myös koulujen rakentamista, laitetoimituksia ja

ICT:tä. Perinteisissä koulutusviennin maissa (esim. Uusi-Seelanti, Australia,

Iso-Britannia) koulutusvienti käsittää myös opiskelijarekrytoinnin, jolloin koti-

maisia tutkintoja markkinoidaan ja myydään ulkomaalaisille opiskelijoille ja

heidän lukukausimaksuistaan saatavat tulot lasketaan koulutusviennin tuloiksi.

Samoin mukaan lasketaan ns. välilliset tulot eli oppilaan opiskelumaassaan

maksama asuminen, elämiseen käyttämänsä varat ja muu kulutus.

Tässä selvityksessä koulutusvienti käsitetään vientiliiketoiminnaksi, joka on

voitollista ja kohdistuu jollain tavoin Suomen ulkopuolelle. Tarkastelussa kes-

kitytään koulutusviennin osiin, joissa Suomella olisi eniten potentiaalia

tehdä laajaa, uutta ja pysyvää vientiliiketoimintaa, ja jolla olisi lisäksi

selkeä, lisäävä vaikutus kotimaan työllisyyteen.

4. Koulutusviennin nykytila ja kompetenssi

Kyselyvastausten perusteella koulutusviennin osaamisessa on huomattavaa

vaihtelua toimijoiden välillä. Vastaajista suurin osa työskentelee suuressa yli

500 hengen organisaatiossa (ammattikorkeakoulut ja yliopistot) tai pienessä

(alle 20 hengen) organisaatiossa. Loput vastaajista (17) työskentelevät kes-

kisuurissa organisaatioissa (21-500 henkeä). Keskimäärin koulutusviennin

parissa työskentelee 2,5 henkilöä. Suurimmalla osalla vastaajista on 2-5 vuo-

den kokemus koulutusviennistä. Neljäsosalla vastaajista on yli 11 vuoden ko-

kemus, kun taas viidesosa vastaajista on toiminut koulutusviennin parissa alle

vuoden. Yli puolet (26) vastaajista toimii julkisella sektorilla ja yksi valtion

sektorilla, loput yksityisellä sektorilla. Vastaajista suurin osa (24) työskentelee

ammattikorkeakoulussa tai yliopistossa. Kymmenkunta vastaajaa työskentelee

yrityksessä ja loput kahdeksan toisen asteen koulutuslaitoksessa tai muussa

organisaatiossa (aikuiskoulutusorganisaatiot, liitot). Vastaajista suurin osa tar-

joaa koulutuspalveluita, tutkintoja ja konsultointia. Osa tarjoaa myös ICT:tä ja

6

muutama koulurakentamista ja laitetoimituksia. Suurin osa (21) vastaajista

ilmoitti koulutusviennin liikevaihdoksi 0 - 100.000 euroa, viidesosa 250 –

500.000 euroa ja kahdeksasosa 100 – 250.000 euroa. Viisi vastaajaa ylsi lii-

kevaihdollaan 1-5 miljoonaan euroon ja kaksi vastaajaa yli 10 miljoonaan eu-

roon. Suurimmat liikevaihdot kertynevät tällä hetkellä muutamilta laitetoimit-

tajilta (huonekalut, laboratoriot, kielistudiot jne.). Kun nämä otetaan omaksi

ryhmäkseen, Suomen koulutusviennin arvo lienee tällä hetkellä noin

4-5 miljoonaa euroa. Samaan kokoluokkaan on päätynyt myös CIMO:n

johtaja Pasi Sahlberg omassa arviossaan (”Kuka ostaisi suomalaista koulu-

tusosaamista”, 12/2012).

Noin neljäsosa vastaajista pitää tuotteitaan ja palveluitaan kansainvälisesti

erittäin vahvoina ja kilpailukykyisinä (Kuvio 1). Puolet vastaajista on kuitenkin

sitä mieltä, että oman organisaation koulutusvientituotteet vaativat edelleen

kehittämistä. Yksikään vastaajista ei näe, ettei heidän tuotteissaan olisi tällä

hetkellä ollenkaan kansainvälistä potentiaalia.

Kuvio 1. Koulutusviennin osaaminen ja tuotteiden kilpailukyky

Kyselyyn vastanneet arvioivat osaamisperustaisen ammattikoulutuksen, johon

laskettiin mukaan myös täydennyskoulutus sekä ammattiin liittyvä koulutus,

kaikkein vahvimmaksi sisältöalueeksi kansainvälisessä kilpailussa (Kuvio 2).

Oppimisympäristöt, joihin laskettiin mukaan koulurakennukset ja -kalusteet,

opettajankoulutus, johon laskettiin mukaan myös pedagoginen koulutus, sekä

oppimiseen liittyvät ICT-ratkaisut ja -sovellukset nähtiin tasaisesti yhtä vah-

voina sisältöalueina kansainvälistä kilpailukykyä arvioitaessa.

Kuvio 2. Sisältöalueiden kilpailukyvyn arviointi.

7

Ainulaatuisimpina ja erottuvimpina kansainvälisille markkinoille suunnattavina

suomalaisina palveluina ja tuotteina nähdään yleisimmin opettajankoulutusoh-

jelmat (ammatillinen, K-12, täydennyskoulutus, aikuiskoulutus). Seuraavina

nousevat rehtorikoulutus ja erityisopetus, koulujen tukitoiminnot, oppilaanoh-

jaus, arviointityö ja laatutoiminta sekä suomalainen koulumalli yleisesti. Yksit-

täisistä aloista vastauksissa mainitaan metsä- ja kaivosala sekä ICT-ratkaisut

ja -sovellukset.

Laadukkaita ja kilpailukykyisiä tuotteita on, mutta ne ovat yksittäisiä, pieniä ja

osaamisalueeltaan kapeita. Markkinoita ei oikein tunneta ja omassa resurs-

soinnissa ja prosessien tuntemisessa on paljon kehitettävää. Haasteina maini-

taan erityisesti kohdemaiden tuntemuksen vähäisyys, mikä vaikeuttaa todellis-

ten, maksavien asiakkaiden löytämistä. Myös sopimusjuridiikka ja rahoitus-

osaaminen ovat alueita, joita tulisi vastausten perusteella kehittää.

Kyselyvastausten ja yleisen markkinatiedon perusteella on selvää, että koulu-

tusviennin osaaminen on vielä verraten nuorta, ohutta ja pirstaleista – Suo-

messa ei ole koskaan ollut yksityiskouluja, jotka keräisivät lukukausimaksuja

tai yliopistoja, jotka möisivät tutkintoja ulkomaisille opiskelijoille laajassa mit-

takaavassa. Suomesta puuttuu täysin koulutuksen kaupallistamisen osaami-

nen – se on vasta nyt syntymässä.

0 5 10 15 20 25

Oppimisympäristöt (ml. koulurakennus ja -kalusteet)

Oppimiseen liittyvät ICT-ratkaisut ja –sovellukset

Osaamisperusteinen ammattikoulutus (ml. täydennys- ja ammattiin liittyvä koulutus)

Opettajankoulutus (ml. Pedagoginen)

Muu, mikä?

8

5. Markkinat

Seuraavassa on tarkasteltu koulutusviennin markkinoita. Kyselyvastausten

perusteella on valittu tietyt alueet, joihin tässä selvityksessä on keskitytty.

Koulutusviennin kyselyyn vastanneet mainitsivat suosituimmiksi koulutusvien-

nin kohdemaiksi Venäjän, Kiinan ja Saudi-Arabian sekä Arabiemiraatit, Ka-

zakstanin, Kosovon, Ruotsin, Vietnamin ja Viron (kuvio 4).

Kuvio 3. Koulutusviennin suosituimmat kohdemaat. (n=41)

Kyselyyn vastanneista suurin osa kuvasi koulutusvientiin liittyvän toimintansa

olevan ensisijaisesti osaamisperustaista ammattikoulutusta, johon laskettiin

mukaan myös täydennyskoulutus sekä ammattiin liittyvä koulutus. Toiseksi

suosituimpana koulutusvientiin liittyvänä toimintana nähtiin oppimisympäris-

töt, joihin laskettiin mukaan koulurakennukset ja -kalusteet. Kolmantena mai-

nittiin opettajankoulutus, johon laskettiin mukaan myös pedagoginen koulu-

tus. Oppimiseen liittyvät ICT-ratkaisut ja -sovellukset olivat neljänneksi suosi

tuin toimintamuoto. Koulutusviennin muuksi toiminnaksi mainittiin esimerkiksi

arviointi, konsultointi tai opetussuunnitelmien kehittäminen. Vastausten ja-

kauma on esitetty kuviossa 5. Kolme vastaajaa ilmoitti jättävänsä luettelemat-

ta 20 maata, joissa heillä on toimintaa.

0 5 10 15 20 25 30

Arabiemiirikunnat

Kazakstan

Kiina

Kosovo

Ruotsi

Saudi-Arabia

Venäjä

Vietnam

Viro

9

Kuvio 5. Koulutusvientiin liittyvä toiminta ulkomailla (n=40, monivalinta).

Maat, joita vastaajat aikovat lähestyä seuraavaksi koulutusvientiin liittyen, on

esitetty kuviossa 6. Suosituimpia maita ovat Venäjä, Saudi-Arabia ja Kiina,

sekä Arabiemiirikunnat, Viro ja Yhdysvallat. Viisi vastaajaa mainitsi yleisesti

Euroopan ja Lähi-idän seuraaviksi kohdealueikseen.

Kuvio 6. Maat, joita halutaan lähestyä seuraavaksi

17

14

27

16

6

0 5 10 15 20 25 30

Oppimisympäristöt (ml. koulurakennus ja -kalusteet)

Oppimiseen liittyvät ICT-ratkaisut ja –sovellukset

Osaamisperusteinen ammattikoulutus (ml. täydennys- ja ammattiin liittyvä koulutus)

Opettajankoulutus (ml. pedagoginen)

Muu, mikä?

6

7

8

21

6

6

0 5 10 15 20 25

Arabiemiirikunnat

Kiina

Saudi-Arabia

Venäjä

Viro

Yhdysvallat

10

Kyselyn tulosten perusteella voidaan todeta, että kiinnostavimpia koulutus-

viennin kohdealueita suomalaisten toimijoiden keskuudessa ovat Venäjä, Gul-

fin alue ja Kiina.

Haastateltujen asiantuntijoiden mukaan Suomen tulisi oppia nöyryyttä, tuot-

teistamista, kokonaisvaltaisten ratkaisujen kehittämistä, markkinoiden seuran-

taa, markkinointia ja myyntiä muilta mailta. Lisäksi Suomi voisi oppia seuraa-

via asioita seuraavilta mailta:

- Saksa: kokonaisvaltainen ja aggressiivinen toimintatapa, markkinoiden val-

taus

- Uusi-Seelanti: ministeriötason malli

- Hollanti ja Tanska: organisatoriset ratkaisut koulutuksen soveltamisesta

suoraan koulutusvientiin

- Australia: tutkintomaksujärjestelmä, tutkintojen myynti, konseptointi

- Ruotsi: markkinointi

- USA: kaupallistaminen

- Iso-Britannia: uskottavuus

Booz & Co:n konsulttitoimiston tekemän tutkimuksen mukaan Gulfin alueen

yksityiskoulumarkkinat kasvavat vuoteen 2020 mennessä 90 miljardin USD:n

suuruisiksi nykyisestä 36 miljardista USD:sta. Samanaikaisesti pelkästään

Saudi-Arabian Opetusministeriön vuotuinen budjetti on 40 miljardia USD. Gul-

fin alueen maat ovat voimakkaasti avautumassa ja hakemassa kansainvälisiä

partnereita opetussektorinsa kehittämiseen. Yksi prosentti Gulfin alueen liike-

toiminnasta koulutuksen yksityisellä sektorilla olisi jo 900.000 miljoonaa

USD:a. Suomen maine alueella tunnetaan ja muutamat yritykset ovat jo pääs-

seet liiketoiminnan alkuun.

Yksityissektorin koulutuksen tarjoana korostuu tulevaisuudessa sekä Kiinassa

että Venäjällä keskiluokan kasvun ja väestönkasvun sekä vanhempien halun

tarjota lapsilleen parempaa koulutusta myötä.

Liitteessä 6 on tarkasteltu markkinatilannetta haasteiden ja mahdollisuuksien

näkökulmasta muutamassa valikoidussa esimerkkimaassa.

11

6. Kilpailutilanne

Koulutusvientitoiminnan suomalaista kenttää kuvaa toimijoiden monimuotoi-

suus, mikä vahvistaa monipuolisuutta mutta on samalla merkittävä heikkous

lisäämällä hajanaisuutta, mikäli toimijoiden erilaisia vahvuuksia ei osata ottaa

huomioon ja hyödyntää toiminnassa. Koulutusvientikyselyn vastausten perus-

teella voidaan päätellä, että huomattava osa sektorin kompetenssista ja

osaamisesta jää hyödyntämättä, koska toimijat ovat pieniä, toimivat toisistaan

erillään ja tietämättä, eikä synergiaetuja synny puuttuvan yhteistyön takia.

Kyselyyn vastanneista organisaatioista suuri osa on uusia alalla, mikä on selit-

tävä tekijä mm. vastauksissa esiin nouseville koulutustarpeille ja konkreetti-

selle vientitoiminnan tuelle. Yli puolet vastaajaorganisaatioista on toteuttanut

koulutusvientiin liittyvää toimintaa 0-5 vuotta. Neljäsosa vastanneista on toi-

minut koulutusviennin parissa yli 10 vuotta. Markkinatuntemuksessa esiintyi

myös hajontaa, yli puolet tuntevat markkinat aika hyvin, kolmasosa vain vä-

hän ja viidesosa hyvin. Yli puolet vastanneista toimii julkisella sektorilla, yksi-

tyisiä toimijoita vastaajista on 14. Yleisimpiä toimialoja ovat koulutuspalvelut,

konsultointi sekä tutkinnot. Muista aloista nousee ICT, jolla toimii 12 organi-

saatiota 41 vastanneesta.

Kyselyyn vastanneissa organisaatioissa nähdään koulutusviennin järjestämi-

selle useita hyviä malleja, joista toimivimpana pidetään eri vaihtoehtojen yh-

distelmää (kuvio 7). Yksittäisistä vaihtoehdoista parhaana pidetään toimintaa

konsortiossa muiden suomalaisten toimijoiden kanssa. Seuraavaksi parhaana

vaihtoehtona nähdään yhteistyö kohdemaan paikallisen toimijan kanssa ja

vasta viimeisenä vientitoiminta itsenäisesti. Muina hyvinä toimintamalleina

mainittiin samanaikainen kansallinen yhteistyö ja kohdemaan kumppani sekä

riittävän vahvat vientiorganisaatiot, joissa on koulutusrajat ylittävää toimin-

taa. Toimintamallin nähtiin olevan myös sidoksissa liiketoiminta-alueeseen,

jolloin esimerkiksi täydennyskoulutuksessa hyvä malli voi olla itsenäinen toi-

minta, ja vastaavasti järjestelmä- ja kouluoperointiprojekteissa yhteistyö tai

konsortio.

Kuvio 7. Koulutusviennin toimintamallit

12

Kyselyssä pyydettiin vastaajia listaamaan tärkeysjärjestyksessä tekijöitä, jotka

parantaisivat heidän koulutusvientitoimintaansa. Vastauksissa oli vaihtelua,

mutta keskeisinä tekijöinä nousivat esiin rahoitus, markkinatuntemus, markki-

nointiresurssit sekä kohdealueiden tuntemus ja ‟asiamiestoiminta‟ eli country

managerit. Lisäksi korkeakoulujen oman puutteellisen kansainvälisen kaupan

osaamisen ja yleisten resurssien vähäisyyden vuoksi toivottiin perustettavan

vientitoimintaa koordinoiva taho, joka avustaisi kontaktien luomisessa, sopi-

musten tekemisessä jne. Myös koulutusvientiin sitoutuminen ja oikea asenne

nähtiin tärkeiksi, tässä nousivat esiin johdon sitoutuminen ja toimintaan pa-

nostaminen.

a. Kilpailuetu

Suomi erottuu kilpailijoistaan kilpailuvalteilla: pedagoginen asiantuntijuus, laa-

tu (6), luotettavuus (9), PISA-menestys ja maine (14), peruskoulujärjestelmä,

korkeakoulu-työelämäyhteistyö (7), substanssi- ja käytännön osaaminen (4),

opettajakoulutus (7), aikuiskoulutus (2), opetusmenetelmät (2), ICT-

asiantuntijuus, teknologia ja verkkopedagogiikka (6), ohjaus ja oppimisen tu-

kipalvelut, turvallisuus, sijainti, sekä kouluruokailu.

13

Kuvio 8. Suomalaisen koulutusviennin kilpailuetu

b. Kilpailijat

Kyselyyn vastanneiden mukaan Suomen kolme tärkeintä kilpailijamaata (kuvio

10) ovat Iso-Britannia, Yhdysvallat ja Saksa, jotka ovat myös tunnettuja pe-

rinteisen koulutusviennin maita. Näiden lisäksi tärkeimpien kilpailijamaiden

joukkoon nostettiin Australia, Alankomaat ja Uusi-Seelanti.

14

Kuvio 10. Suomen merkittävimmät kilpailijamaat

Luettelon perusteella voidaan todeta, että organisaatiot ovat tunnistaneet yk-

sittäisiä selkeitä kilpailijoita, joista enemmistö on selkeästi koulutusinstituutioi-

ta. Näiden perusteella ei voida kuitenkaan päätellä kuinka moni organisaatio

tekee kilpailija-analyysejä ja kuinka moni tekee yhteistyötä kilpailijoiden kans-

sa.

Yleisesti maailmalla on muutamia perinteisiä, omilla erityispiirteillään vahvoiksi

koulutusviejiksi profiloituneita valtioita, jotka mainittiin edellä myös Suomen

keskeisimpinä kilpailijamaina: Yhdysvallat, Iso-Britannia, Australia ja Uusi-

Seelanti. Seuraavassa tarkastellaan syvemmin niitä etuja ja tekijöitä, jotka

keskeisimmin vaikuttavat kyseisten maiden menestykseen kansainvälisessä

koulutusliiketoiminnassa. Tarkastelussa on pyritty löytämään vertailutietoa ja

poimimaan keskeisintä informaatiota perustuen mm. seuraaviin analyyseihin:

15

koulutusviennin kokonaisarvo, tuotteet, valinnat, palvelut, osaaminen, maan

maine, sijainti, myynnin metodit, markkinointi ja mainonta, mielikuvat, valtiol-

linen tai muu taustatuki, sekä suurimmat markkinat. Keskiössä ovat selkeästi

englanninkieliset maat. Seuraavassa on esitetty keskeisimpiä huomioita maa-

kohtaisesti em. analyyseihin perustuen.

c. Kilpailija: Yhdysvallat

Yhdysvaltojen koulutusvienniksi miellettävä toiminta on volyymiltään todella

suurta. Vuosittaisessa the Association of International Educators (AIE) tutki-

muksessa on arvioitu että suoranainen kansainvälisten opiskelijoiden taloudel-

linen vaikutus on noin 19 MrdUS$, joskin artikkelissa (Douglass et al, 2011)

myös todetaan että vaikutus on todennäköisesti paljon enemmän.

Yhdysvalloissa on suhteellisesti vähiten ulkomaisia opiskelijoita verrattuna

muihin englanninkielisiin maihin. Luku 2.04 jokaista 1000 kansalaista kohti voi

johtua esim. korkeista lukuvuosimaksuista, jotka ovat myös vaikuttaneet on-

gelmia opiskelijoiden houkuttelemisessa. USA:ta on pidetty myös alisuoriutu-

jana hankkiessaan kv-opiskelijoita alemmalle korkeakoulutasolle (n. 3 %

USA:ssa vs. n. 10 % eurooppalaisissa verrokkimaissa), kun se taas on vahva

maisteritason opiskelijoiden houkuttamisessa verrattuna muihin englanninkie-

lisiin maihin (Douglass et al, 2011).

Monissa muissa maissa, kuten Australiassa ja Uudessa-Seelannissa kanditason

opiskelijat dominoivat tilastoja, kun taas Yhdysvalloissa pääpaino on post-

graduate –vaiheen opinnoissa. Tämän ylivallan on arvioitu murenevan voi-

makkaasti muiden maiden yliopistojen ja oppilaitosten vahvistaessa laatuaan

ja markkinointiaan, ja hallitusten laajentaessa ohjelmiaan houkutellakseen kv-

opiskelijoita. Tähän lisättynä korkeat lukukausimaksut ja kokonaiskuva eivät

ole enää houkuttelevia.

USA:n koulutuksen tila ei ole ongelmaton. Tuoreessa BBC:n artikkelissa tode-

taan kustannusten olevan kaikkien aikojen huipussaan ja opiskelijat painiske-

levat lainojen ja velkojen kanssa, ja opintoja koskevaa lainaa on jokaista yh-

dysvaltalaista kohden 1000 $ (BBC: October, 2012).

Houkutellessaan opiskelijoita hallitus ja yliopistot eivät luota vain yksin omaan

maineeseensa. Koulutuksen tarjoajat osallistuvat aktiivisesti kansainvälisiin

16

tapahtumiin ja matkustavat paljon promovoidakseen sekä itseään että

USA:laista koulutusosaamista kokonaisuudessaan, kuten seuraavasta lainauk-

sesta voidaan havaita: “Representatives from 66 U.S. colleges and universities

are traversing Brazil, attending education fairs and talking to thousands of

students interested in pursuing an education in the United States. The colleges

and universities are in Brazil as part of an Education Mission led by Under Sec-

retary for International Trade Francisco Sánchez, the largest in the Depart-

ment of Commerce’s history.” (Taken from International Trade Administration

page)

Kokonaisuudessaan Yhdysvaltojen koulutusvientiä voidaan kuvailla alisuoriu-

tuvana kokoonsa nähden, joskin potentiaalisena. Tutkijat ovat väittäneet että

koulutusliiketoiminnalla voisi olla suora vaikutus valtion budjetin tasapainot-

tamiseen ja että USA:lla olisi potentiaalia kaksinkertaistaa koulutusviennin

tuotot vuoteen 2020 mennessä, mikäli luodaan paremmat valtiolliset mallit ja

aktiivisemmat hallituksen tukemat järjestelmät (Douglass et al, 2011). Tämä

voidaan tulkita niin että koulutusvienti ei ole USA:n hallituksen prioriteeteissa

ja sen erittäin yksityisestä luonteesta johtuen potentiaali saattaa hyvin toden-

näköisesti jäädä hyödyntämättä.

d. Kilpailija: Iso-Britannia

Iso-Britannian koulutusviennin kokonaisarvoksi on määritelty 17.3 Mrd€ vuon-

na 2011. Koulutusvienti UK:ssa perustuu pitkälti maahan tulevien ulkomaisten

opiskelijoiden kiinnostukseen ja heidän mukanaan tuomiin tuloihin. Ulkomaisia

opiskelijoita UK:ssa on 3.89 jokaista 1000 kansalaista kohden. Tulos on kan-

sainvälisesti määrällisesti kolmannella sijalla heti Australian ja Uuden Seelan-

nin jälkeen. Iso-Britannialla on erittäin laaja toimistoverkosto ympäri maail-

maa minkä kautta tehdään promootio-, markkinointi- ja tutkimustyötä, sekä

ylläpidetään yleistä näkyvyyttä.

Iso-Britannian kansainvälinen maine perustuu erittäin pitkälti akateemisiin

huippuyliopistoihin jotka ovat tehneet pitkällisen työn promovoidessaan itse-

ään koulutuskohteena. Lisäksi on keskeistä huomioida oma järjestelynsä van-

hojen alusmaiden kanssa sekä viennin helppoutena että opiskelijoiden kiinnos-

tuksena vanhaa isäntämaata kohtaan.

17

e. Kilpailija: Australia

Australian koulutusviennin kokonaisarvoksi on määritelty 15.2 Mrd€ vuonna

2010. Talouskaudella 2009-2010 kirjattiin ennätyksellisen 18.6 Mrd$:n liike-

vaihto. Tulot jakautuvat sektoreittain edelleen korkeakoulutukseen (59.7 %)

ja ammatilliseen ja teknilliseen (25.8 %), kun kolmannella sijalla tulevat tulot

ELICOS (English Language Intensive Courses for Overseas Students) –

koulutuksesta (5.1%). Maahan tulevat opiskelijat sijoittuvat eniten korkeakou-

lutukseen (39.3 %) ja ammatilliseen koulutukseen (33.4 %). Kansakunnan

kokoon suhteutettuna Australia on kaikista maailman englanninkielisistä mais-

ta parhaiten onnistunut houkuttelemaan opiskelijoita; kansainvälisten opiskeli-

joiden määrä on 8.27 jokaista tuhatta kansalaista kohden ollen samalla yli

kaksinkertainen mm. Iso-Britanniaan verrattuna.

“Koulutuspalvelut” ovat Australian suurin palveluvientiala, edellä mm. ”muista

henkilökohtaisista matkailupalveluista” (11.9 Mrd$) ja “teknisistä, vientisuun-

tautuneista ja muista palveluista” (3.7 Mrd$). Koulutuspalvelut tulevat heti

kolmannella sijalla koko valtion vientituloista heti hiiliteollisuuden ja terästeol-

lisuuden jälkeen.

Australia Education International (AEI) –organisaatio ylläpitää kansallista ja

maailmanlaajuista toimistojen verkostoa jotka promovoivat australialaista

koulutusosaamista ja maata laadukkaana opiskelukohteena. Myös markkinointi

ja mainonta hoidetaan toimistoverkoston kautta. AEI on hallituksen perustama

organisaatio. Se hallinnoi maan hallituksen kansainvälistä koulutusta koskevaa

politiikkaa ja toimii kv-toimijana Department of Industry, Innovation, Science,

Research and Teriatry Education (DIISRTE):lle. Hallituksen ja AEI:n kansain-

välistä koulutustoimintaa koskevan hallinnon perustana on vuonna 2000 hy-

väksytty lainsäädäntö Education Services for Overseas Students Act 2000

(ESOS Act).

Missiona on tarjota korkeatasoista poliittista asiantuntemusta maan hallituk-

selle, luoda maailmanluokan ja kansainvälisesti linkittynyttä koulutusta ja ope-

tusta, joka tulee maan kasvua ja oman koulujärjestelmän, yhteiskunnan ja

talouden kehittymistä, sekä tukea kansainvälistä toimintaa asiantuntijuuden

liikkuvuuden ja tiedonvaihdon muodoissa.

18

AEI tukee kv-koulutustoiminnan pitkän aikavälin strategian kehittämistä Inter-

national Education Advisory Council‟n kautta. Lautakunta on perustettu 2011

ja sen tarkoitus on toimia maan hallituksen neuvonantajana kv-

koulutussektorin kestävän kehityksen ja laadun viisivuotissuunnitelman laa-

dinnassa (AEI 2012).

Tämänhetkiset trendit osoittavat kiinnostuksen hiipumista australialaista kou-

lutusta kohtaan. Tämä johtunee erityisesti viisumikustannuksista, lupa-

asioiden prosessoinnin viiveistä, ja muista yleisistä opiskelun rahoitukseen liit-

tyvistä ongelmista joita etenkin yksittäinen opiskelija kohtaa.

Suurin kolhu on tullut Intian markkinoista, jotka ovat perinteisesti eräät Aust-

ralian suurimmista. Hakemusten määrä on pudonnut 63 %. Vaikuttaneita teki-

jöitä edellä mainittujen lisäksi ovat mm. tapahtuneet pahoinpitelyt, tiukentu-

neet maahantulosäännöt, sekä vahva Australian dollari. Mielikuva on erittäin

vahva ja kauaskantoinen tekijä. AEI:n (2010) vertailututkimuksessa USA:n ja

Iso-Britannian kanssa havaittiin että suurimmat opiskelumaan valintaan vai-

kuttavat tekijät olivat 1) koulutuksen kokonaislaatu ja 2) opiskelu- ja elinkus-

tannukset.

f. Case study: Uusi-Seelanti

Erityiseksi kiinnostuksen kohteeksi nousee Uusi-Seelanti jota voidaan monilla

syillä verrata Suomeen niin kansakunnan koossa kuin perinteisimmillä elinkei-

nosektoreilla. Seuraavassa on edellisiä maita hieman tarkempi Case study –

analyysi koskien Uuden Seelannin kansainvälistä koulutusmyyntiä.

Uusi-Seelanti on maailman johtava koulutuksen viejä muihin vientimaihin ver-

rattuna, toteaa Robert Stevens, entinen Chief Executive, Education New Zea-

land (ENZ). Suhteessa muihin englanninkielisiin koulutusviejämaihin voidaan

Uuden-Seelannin tapauksessa havaita seuraavaa:

a) maa on kyennyt rekrytoimaan kansainvälisiä yliopisto-opiskelijoita toi-

seksi parhaiten maailmassa

b) otettaessa ei-yliopistolliset alat mukaan, maa on maailman menestyk-

sekkäin opiskelijarekrytoija

c) koulutuksen viennin osuus maan kokonaisviennistä on lähes 7 %

19

d) koulutusviennin ulkomaisen vaihdon kokonaistulojen osuus BKT:ssa on

korkeampi kuin missään muussa kohdemaassa

Uuden-Seelannin koulutuksen viennin arvo vuonna 2008 on arvioitu n. 2.1 Mrd

NZ$:ksi (=n.1.3 Mrd €; 1 NZ$ = 0.63 €). Summa pitää sisällään lukukausi-

maksut, asumiskustannukset, offshore-koulutustuotot, sekä välilliset tuotot

muihin liiketoimintasektoreihin liittyen. Kiinnostavaa kuitenkin on se, että ul-

komailla tapahtuvan (offshore education) koulutustoiminnan tuotot ovat vain

70 MNZ$ (n. 44.1 M€) (Economic Impact report, 2008).

Education New Zealand (ENZ) on maan johtava koulutuksen agentuuri ja

edustaja kaikkialla maailmassa. Se on julkinen, maan hallituksen rahoittama

organisaatio jota johtaa kansainvälisestä koulutuksesta vastaavan ministerin

valitsema hallitus. Sillä on toimistoja ja henkilökuntaa ympäri maailmaa.

ENZ toteuttaa maan hallituksen visiota, tavoitteita ja suunnitelmia. Se on lii-

tetty olennaiseksi osaksi kansallista elinkeinoelämän ja yritysten kasvusuunni-

telmaa, jossa kansainvälinen koulutusliiketoiminta on määritelty yhdeksi

avainkasvualueista. Organisaatio on perustettu 1.9.2011 lainsäädäntömuutok-

sella (The Education Amendment Act 2011) yhdistämään eri ministeriöiden ja

valtiohallinnon tahojen kansainvälinen edustaminen ja promootio (Ministry of

Education, Education New Zealand Trust, Ministry of Foreign Affairs and Trade,

ja New Zealand Trade and Enterprise)

Lainsäädäntömuutokseen perustuen ENZ:n on toteutettava hallituksen kv-

koulutusliiketoiminnan politiikkaa. Toimenpiteitä ovat:

a) promovoida, toimittaa ja viedä strategioita, ohjelmia ja muita toimintoja

ulkomaille yhdessä palveluntarjoajien ja muiden valtiollisten tahojen

kanssa,

b) markkinoida Uutta-Seelantia kiinnostavana ja laadukkaana opiskelukoh-

teena ulkomaisille opiskelijoille

c) hoitaa maan koulutuspalveluiden sopimusehtoja ymv. ulkomailla

d) yhdessä muiden mahdollisten valtiollisten tahojen kanssa hallinnoida eri

toteuttajien kansainvälisiä koulutustoimenpiteitä

e) tehdä kv-koulutusmarkkinaan liittyvää tutkimusta ja kehittää strategioi-

ta,

20

f) hallinnoida muita kansainvälisiä ohjelmia tai aktiviteettejä jotka ovat

linjassa hallituksen määrittelyiden kanssa

g) toimia neuvonantajana ja avustajana teollisuuden ja sen osaamisen ke-

hittämiseen liittyvissä toimenpiteissä

h) välittää tietoa kv-opiskelijoille maasta asumis- ja opiskelukohteena,

i) auttaa muita toimijoita opiskelijoiden järjestelyjen toteuttamisessa, se-

kä asioiden jälkihoidossa,

j) sekä suorittaa muita ministerin määrittämiä tehtäviä

ENZ:ia johtaa hallitus jonka valintaan kaikki keskeiset asianosaiset ovat voi-

neet ministerin kautta vaikuttaa. Ministerin tulee lakiin perustuen konsultoida

kaikkia keskeisiä koulutusviejätoimijoita, tai ryhmiä tai henkilöitä joilla muu-

toin voisi olla keskeinen rooli ENZ:n hallinnossa (Education Amendment Act,

2011). Ministeri nimittää hallitukseen lisäksi asiantuntijoita (mm. koulutustoi-

minnan sihteeri, maahantuloviraston johtaja) jotta yhteistyö ja maan hallituk-

sen linjaukset tulisivat parhaiten huomioiduiksi. Lisäksi voidaan nimittää erilli-

nen asiantuntijakomitea erityistarpeisiin. ENZ:n hallitus nimittää organisaation

johtajan.

Maan hallituksen tuoreena strategiana on koulutusviennin arvon kaksinkertais-

taminen. Hallitus on laatinut erillisen kv-koulutustoiminnan johtamissuunni-

telman joka tähtää aina 15 vuoden päähän saakka. Suunnitelmaan sisältyy

viennin arvon kasvattaminen 5 Mrd NZ$:iin seuraavina 15 vuonna tähtäimes-

sään seuraavat asiat:

- kehittää ja ylläpitää olemassa olevia koulutustoimintasuhteita liiketoimin-

takumppanivaltioiden ja –alueiden kanssa, kuten Aasia, Tyynenmeren

alue, Lähi-Itä, Eurooppa ja Amerikka.

- lisätä offshore-koulutuspalveluiden vuosittaista liikevaihtoa vähintään 0.5

MrdNZ$

- lisätä ulkomaisten Uuteen Seelantiin kohdistuvien opintojen tarjoajien

määrää 3000:sta 10000:een

- kaksinkertaistaa ulkomaisten post-graduate –opiskelijoiden (Ph.D.-tasolla

olevien lisäksi) määrä 10000:sta 20000:een

- lisätä yliopisto-opiskelijoiden siirtymistä maan kansalaisiksi, sekä

- lisätä maan omien kansalaisten taitoja ja tietoja monikulttuurisessa ympä-

ristössä toimimiseksi

21

Huomionarvoista on ulkomailla tapahtuvien toimenpiteiden liikevaihdon kas-

vattamisen tavoite vuoden 2008 70 miljoonasta NZ$:sta aina 500 miljoonaan.

Luku on silti pieni suhteessa kokonaisliikevaihtotavoitteeseen.

Uuden-Seelannin yksityisen sektorin koulutusliiketoiminta käsittää koulutta-

mista, konsultointia ja tutkimuspalveluita. Koulutuksen tarjoajat ovat niittä-

neet mainetta useilla sektoreilla erityisesti maa- ja metsätalouteen, ilmailuun,

koulutusjärjestelmien kehittämiseen, sekä matkailu- ja majoituspalveluihin

liittyen. Seuraavassa muutamia kansainvälisiä menestystarinoita:

- Polytechnics International New Zealand Limited (PINZ) on ollut keskeises-

sä roolissa rakennettaessa maailmanluokan teknillistä oppilaitosta Bahrai-

niin, jonka tavoitteena on kasvattaa valtion talouskasvua ja talouden

suunnanmuutosta

- Cognition-konsulttiyhtiö on tarjonnut koulujärjestelmien toiminnan kehit-

tämiseen ja opettajien osaamisen kehittämiseen keskittyvää osaamista lä-

hi-idässä (Gulf) viimeisten neljän vuoden ajan. Tänä aikana yritys on kas-

vanut huimasti ja on tällä hetkellä osana NZTE:n (kts. seur. kappale) sil-

lanpääohjelmaa.

- e-oppimisverkosto iNZed on työskennellyt yhdessä mm. Thaimaan ja Ma-

lesian hallitusten kanssa avustaen tieto- ja viestintätekniikan integroimi-

sessa oppimisen ja opettamisen kehittämiseksi

New Zealand Trade and Enterprise (NZTE) on Uuden-Seelannin kansainvälisen

liiketoiminnan kehittämisagentuuri ja sen tehtävänä on auttaa maan liiketoi-

minnan kasvattamisessa kansainvälisessä markkinassa. Se operoi tuottamalla

uusia tulonlähteitä Uuden-Seelannin koulutussektorin yrityksille markkinoimal-

la alaa ja identifioimalla uusia liiketoimintamahdollisuuksia toimistojensa kaut-

ta ympäri maailmaa. NZTE operoi läheisesti ENZ:n kanssa, erityisesti jakamal-

la resurssinsa kv-rintamalla auttamalla toinen toistaan toimenpiteissä ja saa-

vuttamaan asetettuja tavoitteita.

NZTE on synnytetty “kruununjalokiveksi” vuonna 2003 yhdistämällä Trade

New Zealand ja Industry New Zealand. Se toimii kahden lain alaisuudessa

(Crown entities Act of 2004 ja the New Zealand trade and Enterprise Act

2003) ja sillä on hallituksen määräämä johto. Sen tehtävä on tukea hallituk-

22

sen liiketoiminnan kasvattamisstrategiaa. NZTE edustaa useita sektoreita ku-

ten bioteknologiaa, maataloutta, luovia talouksia, IT-, ruoka-, ja erikoistuotan-

toa, konsultointia, ja tietenkin koulutusta. NZTE:lla on 10 toimipaikkaa Uudes-

sa-Seelannissa ja toimipaikat ulkomailla 36 maassa.

Uusi-Seelanti on monin tavoin verrattavissa Suomeen ja maan case-study an-

taa hyvää osviittaa maan hallituksen visiosta ja tahtotilasta luoda koulutus-

viennistä yksi merkittävimmistä lähitulevaisuuden vientitoiminnan keihäänkär-

jistä.

Suomi pääasiallisiksi kilpailijoiksi koulutusvientimarkkinoilla voidaan katsoa

äidinkieleltään englantia puhuvat koulutusviejämaat. Mailla on kauaskantoinen

historia kv-koulutusliiketoiminnassa, tukijärjestelmät, lainsäädäntö, maine ja

promootio jotka pitävät maita sekä kiinnostavina kohteina opiskella että mai-

den toimijoita kiinnostavina kouluttajina ulkomailla. Valtiollinen lainsäädäntö

eri maissa ottaa vahvasti kantaa kansainväliseen koulutuksen myyntiin, minis-

teriöt tekevät saumatonta yhteistyötä koulutusviennin edistämiseksi, ja sitä

edistäviä organisaatiorakenteita on kehitetty. Sen lisäksi kyseisissä maissa

koulutusvienti on nostettu valtioiden strategisten vientitoimintojen kärkeen.

Erityisesti huomioitavaa on määrätietoinen ja järjestelmällinen koulutukseen

liittyvä promootio- ja markkinointitoimistojen verkosto jollainen löytyy kaikilta

mailta.

7. Julkiset tukitoimet ja FLF:n toiminta

Koulutusvientitoimintaa harjoittavat organisaatiot ovat vientitoiminnan kehit-

tämisen eri vaiheissa, mikä luo haasteita tukitoimille tarpeiden ollessa hyvin

erilaisia.

Koulutusviennin julkisia tukitoimia ei kyselyn perusteella pidetä riittävinä; vain

yksi vastaaja on sitä mieltä, että tukitoimet ovat olleet riittäviä koulutusvien-

nin edistämiseksi (kuvio 11). Koulutusviennin parantamiseksi toivotaan mm.

kohdemaassa tai alueella toimivaa viennin tukihenkilöä, rahoitusta viennin

avaamiseen, rahoitusta ja tukea tuotekehitykseen, markkinatutkimuksia ja

FLF:n kaltaista toimintaa. Lisäksi mainitaan lainsäädännöllisten esteiden pois-

taminen, tutkintokoulutuksen vapauttaminen myyntiin, rahoitusta markkinoi-

23

den avaamiseen ja yhteistä markkinointia sekä korkean tason vienninedistä-

misapua.

Kuvio 11. Koulutusviennin julkisten tukitoimien riittävyys

Future Learning Finlandin toimintaan puolet vastaajista oli aika tai erittäin tyy-

tymättömiä, 14 vastaajaa oli aika tyytyväisiä ja 7 ei osannut sanoa. Yksikään

kyselyn vastaajista ei ole FLF:n toimintaan erittäin tyytyväinen. Vastauksissa

esitettiin runsaasti parannusehdotuksia FLF:n toimintaan sekä koulutusviennin

julkisiin tukitoimiin.

Kuvio 12. Tyytyväisyys Future Learning Finlandin toimintaan

FLF:n fokusta ja toimintaa ei nähdä selkeänä, toiminta on liian yleisellä tasolla

eikä jäsenmaksujen koeta tuoneen vastaavaa hyötyä. Toiminnan tavoitteet

tulisi kirkastaa sekä roolit ja vastuut selkiyttää; toimijoiden tavoitteena on

saada uutta liiketoimintaa aikaan ja hallinnon lisääntyminen nähdään negatii-

visena. FLF:n päätöksentekoon toivotaan läpinäkyvyyttä ja toiminnan tehok-

kaampaa koordinointia sekä rahoitukseen selkeämpiä pelisääntöjä. Koulutus-

sektorin asiantuntemusta katsotaan tarvittavan lisää ja toiminnan toivotaan

olevan aikaisempaa suunnitelmallisempaa. Kyselyyn vastanneet olivat selkeäs-

ti sitä mieltä, että FLF:lla ei ole riittäviä resursseja tulokselliseen toimintaan.

24

Toimintoja halutaan keskitettävän konkreettisiin toimenpiteisiin, esim. välite-

tään suoria tarjouspyyntöjä ja tietoa tarjouskilpailuista, avustaminen kohde-

maan paikallisen henkilön löytämisessä, toimiston avaamisessa, kahdenväliset

suorat kontaktit ja tapaamiset jne. Lisäksi nähdään, että tällä hetkellä yksityi-

sen ja julkisen sektorin erilaiset näkökulmat ja tarpeet eivät tule riittävästi

huomioiduksi johtuen toiminnan yleisestä luonteesta. FLF:n toiminnan toivo-

taan olevan konkreettisempaa fasilitointia ja tiedon välittämistä jäsenille.

Suomen koulutussektorin brändin kehittäminen tulisi keskittää, ohjata tähän

riittävästi varoja ja toiminta systematisoida (ministeriöt, CIMO).

Kyselyvastauksissa ehdotetaan myös, että FLF-tyyppinen toiminta sijoitettai-

siin jonkin johtavan toimijan yhteyteen tai kilpailutetaan määräajaksi. FLF:n

jäsenten välistä yhteistoimintaa toivotaan lisää kokonaisuuden konkreetti-

semman jaon kautta, esim. klustereiden ei koeta toimineen toivotulla tavalla.

FLF:n ICT-klusterin koulutusviennin tuloksellisuutta arvioitaessa (kuvio 13)

vastaajista puolet merkitsi tuloksellisuuden tyydyttäväksi, viidesosa huonoksi,

muutama hyväksi ja vain yksi erittäin hyväksi. Vastaajat ehdottivat seuraavia

kehittämistoimenpiteitä: konkreettisia myyntitoimenpiteitä suoraan asiakkaille,

kärkituotteiden määrittäminen, innovatiiviset tuotteet perinteisten tilalle,

Suomen avoimia toimintatapoja ja lähdekoodia tulisi hyödyntää, mobiili- ja

pelisovelluksissa voisi olla isommat markkinat, toimijat voisivat jakaa koke-

muksiaan ICT:n hyödyntämisestä koulutusviennissä. Usea myös koki, ettei

tuntenut riittävästi klusterin toimintaa voidakseen kommentoida aihetta.

Kuvio 13. FLF:n ICT-klusterin tuloksellisuus

Koulutusviennin parantamiseksi tarvittaisiin vastaajien mukaan eniten kohde-

maassa tai alueella toimivaa viennin tukihenkilöä, rahoitusta viennin avaami-

seen ja rahoitusta tai tukea tuotekehitykseen (kuvio 14). Lisäksi tarvittaisiin

25

markkinatutkimuksia sekä edelleen FLF:n kaltaista toimintaa. Muita julkisen

puolen toimia kaipasi 11 vastaajaa ja sellaisiksi vastaajat mainitsivat muun

muassa lainsäännöllisten esteiden poistamista tutkintoon johtavan koulutuk-

sen osalta, koordinoitua vientiyhteistyötä sellaiselta taholta, jolla on paremmat

resurssit ja toimintamallit kuin FLF:llä.

Kuvio 14. Koulutusviennin parantamiseksi tarvittavat toimenpiteet

8. ICT osana koulutusvientiä

Tässä osiossa esitetään vastaajien näkemyksiä siitä, missä roolissa ICT on

koulutusviennissä ja mitkä ovat sen mahdollisuudet ja haasteet. Raportissa on

aikaisemmin tuotu esille oppimiseen liittyvien ICT-ratkaisujen ja sovelluksien

merkittävä osuus jo nyt koulutusviennissä. Vastaajat nostivat sen yhdeksi

suosituimmista toimintamuodoista. Osaaminen nähdään erityisesti ICT:n hyö-

dyntämisen osaamisessa ja sisällöissä kuin myös perusteknologioissa ja tuot-

teissa: ”pedagogiikka, arkkitehtuuri ja teknologia on edistyksellisintä maail-

massa ja kokonaisuudessaan ne muodostavat 5-7 vuotta hiotun konseptin,

joka tehoaa kaikkialla!”

Kuvio 17. Sisältöalueet, joilla osaaminen on kansainvälisesti kilpailukykyistä

26

Vastaajia pyydettiin arvioimaan tarkemmin ICT:n roolia omassa koulutusvien-

nissään (kuvio 18). Enemmistö (30) vastaajista mainitsi ICT:n roolin koulutus-

viennissä olevan koulutustuotteen jakelukanava. Muita merkittäviä rooleja oli-

vat ICT markkinointi- ja myyntikanavana ja tuotteena. Vastaajat kommentoi-

vat, että koulutus on yhä vähemmän paikkaan sidottua ja ICT säästää siten

resursseja; toimijat tarvitsevat omia koulutuksen tarpeisiin soveltuvia ohjelmia

ja ympäristöjä; kohdemaan infra, ohjelmisto ja laitteet ovat heikommalla ta-

solla, mikä asettaa haasteita koulutusviennille. ICT nähdään yhdenlaisena in-

tegraattorina ja skaalautuvan koulutustoiminnan kustannustehokkaana tukena

ja edellytyksenä eri koulutusviennin osa-alueilla. Esimerkkeinä ICT-sektorin

tuotteista mainittiin mobiilituotteet, virtuaalimaailmat, opetusohjelmistot, op-

pimispelit, eBooks ja iBooks -sisällöntuotanto, verkkoyhteisöt, sosiaalisen me-

dian palvelut, ryhmätyöohjelmistot, tiettyä tarkoitusta varten suunnitellut lait-

teet, e-learning ja MOOC-tyyppiset massaverkkokurssit.

Kuvio 18. ICT:n rooli organisaatioiden koulutusviennissä

ICT:n mahdollisuudet osana kansallista koulutusvientiä (kuvio 19) nähtiin hy-

vin samansuuntaisena. ICT:n osuus tuotteena ja markkinointi- ja myynti-

kanavana kasvoi tulevaisuutta ajatellen. Muita vastaajien mainitsemia rooleja

olivat tukitoimi, erityisosaaminen ja tuotekehitys. Vastaajat perustelivat mah-

dollisuuksia seuraavasti: potentiaalia on e-learning, oppimispelit ja living lab -

27

ratkaisuissa sekä jakelukanavana ja tarve kasvaa koko ajan maailmalla, ICT-

yritysten tulisi tehdä enemmän yhteistyötä kotimaisten oppilaitosten kanssa.

Yksittäisten tuotteiden levitykseen vastaajien mukaan tarvitaan kuitenkin voi-

makkaita kansainvälisiä partnereita. Myynti- ja markkinakanavaan liittyen

vastaajat nostivat esiin vahvemman kansallisen koulutusviennin yhteismarkki-

noinnin, brändityön, mahdollisuudet ICT:n avulla.

Kuvio 19. ICT:n mahdollinen rooli kansallisessa koulutusviennissä

ICT:n mahdollisuuksia ja tulevaisuuden näkymiä koulutusviennissä myös asi-

antuntijat arvioivat hyviksi ja moni totesikin, että ICT on yksi merkittävä teki-

jä, jotta koulutusvientisektori voi kasvaa. Useampi oli myös sitä mieltä, että

yhdistämällä suomalaista pedagogiikka- ja informaatioteknologiaosaamista

olisi mahdollista luoda uusia menestystuotteita, kuten oppimispelejä, virtuaa-

limaailmoja, sosiaalisen median palveluita, verkkoyhteisöjä, oppimismateriaa-

leja, elearningiä, eBooks-sisällöntuotantoa, avoimia toimintatapoja ja lähde-

koodia, living labeja, mobiilisovelluksia, simulaatioita jne. Tämä vaatisi yhteis-

työtä opettajien ja insinöörien kesken sekä ymmärrystä palvelukonseptien in-

tegroinnista ICT-tuotteisiin. Toisaalta muutama oli sitä mieltä, että Suomi on

jo jäänyt teknologiakehityksen kyydistä ja totesi, että kymmenen vuoden

päästä nykyiset ratkaisut ovat jo historiaa.

Yhteistä myynti- ja markkinointitoimintaa on toteutettu ICT:n osalta FLF:n

ICT-klusterissa. Sen tuloksellisuus koettiin kuitenkin tyydyttäväksi. Vastaajat

ehdottivat seuraavia kehittämistoimenpiteitä: konkreettisia myyntitoimenpitei-

tä suoraan asiakkaille, kärkituotteiden määrittäminen, innovatiiviset tuotteet

perinteisten tilalle, avointen toimintatapojen ja lähdekoodien hyödyntäminen,

mobiili- ja pelisovellusmarkkinoille meneminen, kokemuksien jakaminen ICT:n

hyödyntämisestä koulutusviennissä. Moni koki, ettei tuntenut riittävästi kluste-

rin toimintaa voidakseen kommentoida aihetta.

28

Suomesta vietäviksi koulutusosaamisen ICT-tuotteiksi asiantuntijat tunnistivat

seuraavat:

- Tietojärjestelmäosaaminen

- Oppimispelit, -ympäristöt, -ratkaisut ja -sovellukset (Rovio, Habbo, labo-

ratorioluokat, X-tune, Nordtouch Flinga, virtuaalimaailmat, opetusohjel-

mistot, sosiaalisen median palvelut, verkkoyhteisöt jne.)

- Mobiilisovellukset ja -ratkaisut,

- Oppimateriaalit (eBooks, iBooks)

.

29

9.Haasteet ja mahdollisuudet

Moni vastaajista arvioi liikevaihtonsa kasvavan nelin- tai viisinkertaiseksi seu-

raavien viiden vuoden aikana, minkä perusteella voidaan päätellä, että organi-

saatiot panostavat koulutusvientiin entistä enemmän tulevina vuosina. On kui-

tenkin mainittava, että vastaajia ei pyydetty arvioimaan tässä nimenomaan

koulutusviennin liikevaihtoa, joten tuloksia voidaan pitää vain suuntaa antavi-

na. Alla olevassa kuviossa 15 on esitetty vastaajien arvioimat määrät pienim-

pien arvioiden mukaan. Alla oleva asteikko on katkaistu 15.000.000 euron

kohdalta, mutta yksi vastaajista arvioi liikevaihtonsa olevan viiden vuoden ku-

luttua yli 20.000.000 euroa ja toinen 59.000.000 euroa.

Kuvio 15. Arvioitu liikevaihto vuoden ja viiden vuoden kuluttua

Enemmistö haastatelluista asiantuntijoista oli sitä mieltä, että suomalainen

koulutusvienti voi nousta selkeämmäksi vientisektoriksi, mutta ei kuitenkaan

niin merkittäväksi kuin teollinen sektori (esim. paperiteollisuus, teknologiateol-

lisuus). Jotta koulutusviennin sektorista tulisi selkeämpi vientisektori, se edel-

lyttää asiantuntijoiden mukaan:

- Laadukasta osaamista ja sen markkinointia

- Tietotaidon ja osaamisen tuotteistamista sekä tuotepaketteja, jotka sisältä-

vät osaamista, ohjelmistoja (software) koulurakentamista ja koulukalustei-

ta (”hardware”)

0 €

2 000 000 €

4 000 000 €

6 000 000 €

8 000 000 €

10 000 000 €

12 000 000 €

14 000 000 €

1 3 5 7 9 11 13 15 17 19 21 23 25 27 29

Arvioitu liikevaihto

1 vuoden kuluttua

5 vuoden kuluttua

30

- Verkostoitumista ja suhdeverkostojen luontia

- Keskittymistä valittuihin projekteihin

-

Useampi asiantuntija korosti, että koulutus on pohja kehitykselle ja todiste

suomalaisesta osaamisesta.

Suurimmat koulutusviennin haasteet (kuvio 16) ovat kyselyyn vastanneiden

mukaan oman organisaation resursoinnissa, kansainvälisessä myynti- ja

markkinointiosaamisessa, rahoituksessa sekä markkinatuntemuksessa. Muut

mainitut haasteet liittyvät vastaajien mukaan kilpailun vääristämiseen ja seka-

vaan tilanteeseen Suomessa, organisoitumiseen ja verkostojen kokoamiseen,

liiketoimintamalleihin, asennoitumiseen sekä lainsäädäntöön.

Kuvio 16. Koulutusviennin suurimmat haasteet.

Asiantuntijahaastatteluissa haasteiksi nousivat Suomen lainsäädäntö, kansain-

välisen osaamisen puute, kilpailu sekä näiden lisäksi valtion myöntämät tuet

ja niiden kautta saatavan kokemuksen puute, tuotteistamisen vaikeus ja val-

lankäyttö. Haastatteluissa kävi ilmi, että lainsäädäntöä tulisi uudistaa tilaus-

koulutuksen osalta niin, että lukukausimaksut tulisi sallia jossakin muodossa,

mutta muoto jäi vielä epäselväksi. Tätä on käsitelty erikseen kappaleessa 9.1.

Kilpailusta asiantuntijat olivat sitä mieltä, ettei toimijoiden pitäisi kilpailla kes-

kenään, vaan tehdä yhteistyötä ja kilpailla yhdessä kansainvälisiä toimijoita

vastaan sekä verkostoitua laajemmin. Tämä edellyttäisi toimijoilta myös asen-

nemuutosta, sekä yhteisten tavoitteiden ja intressien asettamista. Avoin asen-

31

noituminen lisäisi läpinäkyvyyttä myös vallankäytössä ja mahdollistaisi kaikki-

en halukkaiden toimijoiden mukaanpääsyn: ”Mitä useampi toimija, sitä laa-

jempi verkosto ja suuremmat mahdollisuudet”. Verkostojen laajentaminen

Suomen edustustoihin mahdollistaisi paikallisen tuen ja markkinatiedon saan-

nin kohdemaassa. Osaamisen lisäämiseksi ehdotettiin, että koulutusviennin

osaajille räätälöitäisiin oma tutkintoon johtava koulutusohjelma, jossa käsitel-

täisiin markkinoita, kilpailijoita, rahoitusmahdollisuudet ja muodot sekä kaikki-

en näiden seurantaa. Tällainen koulutus takaisi koulutusviennin osaajien mää-

rän myös tulevaisuudessa ja houkuttelisi kansainvälisiä osaajia Suomeen.

Koulutusvientiä voitaisiin suomalaisten toimijoiden mielestä kehittää seuraavil-

la toimenpiteillä. Toimenpide-ehdotukset on esitetty alla olevassa taulukossa

12. Sarakkeet 1, 2 ja 3 kertoo kuinka moni vastaajista oli maininnut asian

vastauksessaan ja millä prioriteetilla. Tärkeimmäksi toimenpiteeksi nousi

markkinatuntemus, kansainvälinen osaaminen ja resursointi. Toiseksi tär-

keimmäksi nousi markkinointi ja myynti sekä Suomi-brändin vahvistaminen.

Kolmanneksi tärkeimmäksi nousi rahoitus, tuki ja -kanavat tai lisäresursointi

ja organisaation rakennemuutokset. Muita tärkeitä toimenpiteitä oli verkostoi-

tuminen ja yhdessä tekeminen, lainsäädännön muutokset, sekä tuotteistami-

nen ja tuotekehitys.

Taulukko 12. Koulutusvientiä kehittävät asiat prioriteetin mukaan

Asia /prioriteetti 1. 2. 3. Yhteensä

Markkinatuntemus sekä kansainvälinen osaaminen ja re-

sursointi esimerkiksi kohdealueella toimivan kontaktihenki-

lön kautta (vientiorganisaatio)

10 7 7 24

Tuotteistaminen ja tuotekehitys (myös verkkosivuille) 3 3 4 10

Rahoitus ja tuki sekä -kanavat 7 4 4 15

Verkostot, verkostoituminen ja yhdessä tekeminen 4 4 4 12

Lainsäädännön muutos, maksullisen tutkintokoulutuksen

mahdollistaminen sekä selkeät ohjeet

7 2 3 12

Markkinointi ja myynti sekä -osaaminen ja Suomi-brändin

vahvistaminen

4 6 6 16

Lisäresursointi ja organisaation rakennemuutokset (FLF,

kansallinen taso ja korkeakoulut)

2 5 7 14

32

10. Johtopäätökset

Koulutusviennin edistämiseksi tarvitaan kysely- ja haastatteluvastausten pe-

rusteella selkeitä, konkreettisia toimenpiteitä. Kansallisen tason yhteistyötä ja

koordinaatiota tarvitaan, jotta Suomen koulutusvienti voi saavuttaa asetetut

tavoitteet. Yhteinen tahtotila ja kansallisesti yhtenäinen viesti ovat keskeisiä.

Toimijoiden mukaan kansallisen tason koordinointi tulisi keskittää paremmin,

jotta rajalliset resurssit voidaan hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti. Useat

vastaajista ovat sitä mieltä, että FLF-tyyppistä toimintaa tulee jatkaa, mutta

toiminta tulee organisoida ja sen sijainti harkita uudelleen. Nykyistä mallia

toimivampana vaihtoehtona nähdään esim. sijoitus relevantin ministeriön yh-

teyteen, mikä mahdollistaisi myös tehokkaampaa brändityötä. Kansallisesta

näkökulmasta koulutusvientiä tulee vahvistaa osana muiden alojen vientiä.

Kansallinen koulutusvientistrategia tarjoaa useita hyviä toimenpidevaihtoehto-

ja, jotka tulee ottaa nopealla aikataululla uudelleen tarkasteluun ja strategian

jalkauttamista tehostaa.

Samankaltainen tarvekartoitus priorisoiduilla alueilla, kuten Ulkoministeriön

tekemä kartoitus vuonna 2009, antaisi toimijoille hyödyllistä ajantasaista tie-

toa. Lisäksi yhtenä keskeisenä toimenpiteenä voidaan nähdä rahoitusinstru-

menttien tuntemuksen lisääminen sekä ns. matalan kynnyksen ja kevyen hal-

linnon instrumenttien mahdollistaminen koulutusvientitoiminnan edistämiseksi.

Suomalaiset koulutusvientitoimijat tuntevat omat vahvuutensa organisaatiot

solla hyvin. Näiden vahvempi hyödyntäminen edellyttää laajempaa ja myös

syvempää yhteistyötä, jota tavoiteltiin FLF:n klusteritoiminnalla. Alaklusterit

eivät toimijoiden mukaan ole kuitenkaan toimineet toivotulla tavalla, joten nii

den hyödyntäminen ja uudelleen rakentaminen tulisi ottaa pikaisesti uuteen

tarkasteluun.

33

Koulutusviennin edistämiseksi tarvittaisiin haastateltujen asiantuntijoiden mu-

kaan:

Kuvio 20. Koulutusviennin edistämiseksi tarvittavat toimenpiteet

Kehitysavun suuntaaminen opetussektorille ja siten koulutusviennin tukeminen

herätti vastaajien keskuudessa erilaisia näkemyksiä. Monen mielestä Suomi

voisi osoittaa kehitysapua kohdemaan infrastruktuurin rakentamiseen, mikä

mahdollistaisi myöhemmin markkinoiden kehittymisen koulutusvientiä varten,

esimerkiksi osaamisen kehittämisen muodossa. Kehitysapu nähtiin myös tär-

keänä koulutusviennin kannalta, koska sen avulla saadaan tärkeitä referensse-

jä sekä kokemusta tulevaisuutta varten. Usea pohti, tulisiko kehitysavun olla

erillistä toimintaa kaupallisen koulutusviennin ohella, sillä kaupallinen toiminta

ei voi rakentua kehitysavun varaan. Joka tapauksessa nähtiin hyvänä suunna-

ta kehitysapua koulutussektorille, sillä koulutus on paras tapa lisätä hyvinvoin-

tia ja rakentaa tulevaisuutta kehitysmaassa.

Suomi-brändin vahvis-

taminen - Suomitarina suomalai-

sesta koulukonseptista

(arkkitehtuuri, rakennuk-set, opetus, hallinto, yh-

teiskunta)

- Ministeriön 2 PowerPoint

diaa jaettavaksi koulu-tuksen viejille (esitettä-

väksi aina esityksen aluksi ulkomailla)

- Kehitysprojektit infran

parantamiseksi kohde-

maassa ja sen jälkeen koulutusvientiä paranta-

malla kompetensseja kohdemaassa

Tukea toimintaan koh-

demaassa - Edustustoihin 1 koulu-

tusvientiin keskittyvä

henkilö - Markkinaselvitykset koh-

demaasta

- Kampuksien rakentami-

nen kohdemaihin

Yhteistyö toimijoiden

kesken - Verkostojen ja konsorti-

oiden vahvistaminen ja

pitkäkestoisen lisäämi-nen

- Toiminnan koordinointi

ja seuranta ministeriön

tasolta - Yhteisten tuotteiden

kehittäminen ja palvelu-

jen tuotteistaminen - Tiedonkulun lisääminen

edustustojen ja koulu-

tusviejien välillä (interak-

tiivisempi ja toimivampi ratkaisu FLF-alusta)

Rahoitus - Riskirahoitus kaupallis-

ten sopimuksen toteut-

tamiseen - Sijoittajia

- Sijoituksia kasvuyrityk-

seen

- Erilaiset rahoitusmuodot:

Maailmanpankki, YK-järjestöt, kehityspankit

Markkinointi - Markkinointiosaamisen

lisääminen

- Digitaalinen markkinointi

- M

Lainsäädäntö - tutkintojen myynti

bachelor- ja master-

tasoilla EU-/ETA-alueen ulkopuolisille

- lukukausimaksut EU-

/ETA-alueen ulkopuolisil-le yksilöille

34

Suomen PISA-menestyksen uskottiin pääsääntöisesti jatkuvan, mutta aikaa

myöten hiipuvan, eikä sen nähty yksin riittävän ylläpitämään ja kehittämään

Suomen mainetta koulutusviennissä. Vaihtoehtoisia mittareita PISA-testeille

tulisi etsiä esimerkiksi World Skills -kilpailun kautta.

Tutkintojen myynnin vapauttaminen jakoi kyselyyn vastanneiden asiantunti-

joiden mielipiteitä, mutta suurin osa oli sitä mieltä, että nykyinen lainsäädäntö

on epäonnistunut ja aiheuttaa epäselvyyttä. Heistä lukukausimaksut pitäisi

mahdollistaa EU- ja ETA-alueen ulkopuolisille. Yhden asiantuntijan mielestä on

epäuskottavaa tarjota maksuttomia koulutuksia. Toisen mielestä on kummal-

lista, ettei Suomessa peritä maksuja, vaikka se on yksi suurimmista vientisek-

toreista muissa maissa. Muutama asiantuntija ehdotti, että koulutuksen tulisi

olla maksullista tasapuolisesti kaikille, mutta maksu tulisi suorittaa vasta val-

mistumisen jälkeen ja oman tulotason mukaan palkastaan, kuten australialai-

sessa mallissa. Tällöin koulutus olisi opiskeluajan ilmaista. Toisaalta muutama

vastaajista oli sitä mieltä, etteivät ulkomaalaiset enää tule Suomeen, mikäli

koulutuksesta tehdään maksullista. He voivat silloin hakeutua nimekkäämpiin

ja paljon tasokkaampiin korkeakouluihin muihin maihin, jossa he varmasti

saavat laadukasta koulutusta ja vastinetta rahoilleen. Lisäksi ilmainen koulu-

tus on ollut yksi Suomen koulutusjärjestelmän menestystekijöistä. Paremmak-

si strategiaksi ehdotettiin etäkampusten luontia yhteistyössä sekä suomalai-

sen, että paikallisen toimijan kanssa. Yksi oli sitä mieltä, että tutkintostrategia

pitäisi rakentaa vahvojen alojen varaan, esimerkiksi tekemällä maisteriohjel-

mia metsä-, telekommunikaatio- ja mobiilialoille.

Vastauksista voidaan päätellä, että nykyinen lainsäädäntö on haastava ja vai-

keasti tulkittavissa.

35

11. Konkreettiset toimenpiteet

10.1 Julkinen tuki

Nykyinen FLF-toiminta ei vastaa jäsenten tarpeisiin koulutusviennin edistämi-

seksi. Ehdotamme seuraavia toimenpiteitä.

1) FLF:n toiminta nykymuodossaan ajetaan alas kesäkuun 2013 loppuun

mennessä ja samanaikaisesti asetetaan selvitysmies/ryhmä luomaan

uudet puitteet toiminnalle käyttäen Uuden Seelannin mallia, jossa kes-

keiset ministeriöt sitoutuvat toimintaan mukaan (= OKM, UM ja TEM)

yhdessä yritysten/oppilaitosten kanssa.

2) FLF:n toiminta irrotetaan FINNPROsta ja uudelle yksikölle luodaan sel-

keä mandaatti koulutusviennin edistämisessä (Education Export of Fin-

land). Toiminta sijoitetaan joko tarjouskilpailun kautta ulkopuoliselle

toimijalle tai sijoitetaan esim. osaksi Opetus- ja kulttuuriministeriötä.

Rahoitukseen osallistuvat sekä yritykset/oppilaitokset että ministeriöt.

Toimintaa ohjaa johtokunta, jossa on jäsenten selkeä edustus.

3) Yksikkö keskittyy ns. ylätason toimintaan eli Suomen koulutusbrändin

vahvistamiseen, ulkomaisten delegaatioiden vastaanottamiseen ja uusi-

en markkina-alueiden korkean tason avauksiin. Yksikkö järjestää lisäksi

korkean tason opetussektorin kansainvälisiä myyntitapahtumia Suo-

messa ja ulkomailla, toimittaa materiaalia yleiseen käyttöön ja tekee

markkina- ja tuoteselvityksiä sektoritasolla.

4) Yksiköllä on ulkomailla aluksi yksi korkean tason opetussektorin edusta-

ja ulkomailla, joka sijoitetaan Riadiin, Saudi-Arabiaan. Myöhemmin

edustajia lisätään tarpeen mukaan muualle.

5) Yksiköllä on käytössään rahoitusinstrumentti, jolla tuetaan isojen mark-

kinalähtöisten volyymihankkeiden liikkeellelähtöä. Klusteritoiminta pyri-

tään käynnistämään uudelleen ns. veturiyritysten avulla, jotka vetävät

mukanaan muut pienemmät toimijat.

6) Varsinaisen koulutusliiketoiminnan vaatima osaaminen on yritysten ja

oppilaitosten omalla vastuulla ja kustannuksella. Emme näe, että jokai-

seen Suomen oppilaitokseen/yritykseen tulisi perustaa oma vientiyksik-

36

kö julkisen rahoituksen turvin. Pienistä yksittäisistä hankkeista on pääs-

tävä suuriiin, skaalautuviin hankkeisiin, jotka ovat markkinavetoisia.

10.2 Tutkintojen myynti

Suomalaisten tutkintojen myynti tulee kysymykseen sekä yliopisto- että am-

mattikorkeakoulujärjestelmässä. Suomessa on ollut käynnissä kokeiluita joissa

ulkomaisilta tutkinto-opiskelijoilta voidaan opinnoista periä maksu. Kokeilusta

olisi syytä tehdä pysyvää toimintaa ja muutoinkin avata mahdollisuudet laa-

jamittaisemmalle tutkintojen myymiselle niin yksittäisille opiskelijoille kuin

erillisryhmille sekä kotimaassa että ulkomailla. Yliopistot pystyvät tällä hetkellä

tarjoamaan mm. maksullisia kv-maisteriohjelmia kokonaisille ryhmille tietyin

varauksin. Avaamalla erilaiset tutkintomyynnin varioinnin mahdollisuudet,

päästään lähemmäksi mm. Uuden-Seelannin kaltaista mallia suomalaisessa

koulutusvientitoiminnassa.

Lainsäädännölliset muutokset ovat hitaita, joten tässä selvityksessä annetaan

suosituksia lain tulkintaan sekä tarvittaessa muutoksiin. Ammattikorkeakoulu-

lain 26 a ja b pykälien tulkinnan ei tulisi rajoittaa ammattikorkeakoulujen kau-

pallista toimintaa Suomen eikä EU- ja ETA-alueen rajojen ulkopuolelle. Samaa

analogiaa voidaan käyttää myös akateemisiin yliopistotutkintoihin. Lainsää-

dännön tulkinnan tulisi mahdollistaa:

1. tutkintojen myynti EU- ja ETA-alueen ulkopuolelle, jolla saavutetaan pien-

koulutuksia suuremmat katteet ja volyymit.

2. lukukausimaksujen perinnästä pysyvää toimintaa EU- ja ETA-alueen ulko-

puolelle toteutettavasta tutkintokoulutuksesta suoraan opiskelijalta siten,

että toiminnasta saadaan kaupallisesti kannattavaa.

3. top-up -tutkintojen myynti, eli kaupallinen yhteistyö kansainvälisten kor-

keakoulujen kanssa.

4. tutkintolisenssin myynti ja akkreditointi ulkomaisille korkeakouluille, kau-

pallisen tutkintotoiminnan partnerimallit.

Tutkintoon johtava koulutus EU- ja ETA-alueiden ulkopuolisilta alueilta tuleville

opiskelijoille voisi tarjota esimerkiksi enemmän virtuaaliopetusta tai koko tut-

kinto verkkopohjaisena, jolloin ulkomaalaisten opiskelijoiden ei tarvitsisi tulla

lainkaan Suomeen.

37

10.3 Alueelliset törmäytysalustat

Koulutusliiketoiminnan ja ICT-sektorin kesken ei ole riittävästi yhteistyötä.

ICT-sektorillamme löytyy maailmanluokan pitkälle viriteltyjä ja tuotekehitetty-

jä laitteita, sovelluksia ja palveluja joilla on hyvät markkinanäkymät. Voidaan

tehdä karkea johtopäätös että Suomella on paljon valmiita tuotteita, palvelu-

ratkaisuja ja sisältöjä molemmilla sektoreilla joiden yhteistyömahdollisuuksia

ei ole riittävästi tarkasteltu.

Alueilla ympäri Suomen on olemassa olevia liiketoiminnan ja tutkimuksen yh-

teistyön kehittämisrakenteita. Kiinnostus koulutusviennin kontekstissa ja tässä

yhteydessä kohdistuu erityisesti ICT-palveluiden ja -yritysten kehittämisraken-

teisiin. Lähtökohtaisesti haetaan innovatiivisia ja palvelukeskeisiä törmäy-

tysalustoja, joilla erityisesti koulutusliiketoiminta ja ICT-ala saataisiin kohtaa-

maan. Törmäyttäminen on määritelty tarkemmin myöhemmin tässä luvussa.

Kyselyn tuloksista voidaan havaita että oppimiseen liittyvät ICT-ratkaisut ja -

sovellukset ovat neljänneksi suosituin toimintamuoto osaaminen sisällöissä.

”Pedagogiikka, arkkitehtuuri ja teknologia ovat edistyksellisintä maailmassa ja

kokonaisuudessaan ne muodostavat 5-7 vuotta hiotun konseptin jonka näh-

dään tehoavan kaikkialla!”. Fokus tulee siirtää perusteknologiasta ja tuotteista

hyödyntämisen osaamiseen. ICT nähdään merkittävänä myynti-, markkinointi-

ja jakelukanavana koulutusviennissä. Se on integraattori, skaalautuvan toi-

minnan tuki ja edellytys, sekä kustannustehokas väline eri koulutusviennin

osa-alueilla. Kansallisen yhteismarkkinoinnin mahdollisuudet ovat suuret ja

olisi syytä hyödyntää lisäksi ”Finnish education” -brändityötä synergiassa mo-

lemmin puolin.

i. Törmäyttämö

Törmäyttämö luo ihmisten, ideoiden ja liiketoimintamahdollisuuksien yllättäviä

kohtaamisia yli toimialojen ja alueiden rajojen. Se yhdistää yritykset toisiinsa

”start-upeista” globaaleihin jätteihin konkreettisen tekemisen kautta. Se tuo

mukaan tutkimus-, kehittämis- ja rahoitusorganisaatiot. Se synnyttää kokeilu-

ja ja pilotteja, joiden parhaista paloista toivotaan skaalautuvan globaalia liike-

toimintaa.

38

Törmäyttämö ei tarkoita uutta ohjelmaa, rakennetta tai rahoitusta. Sen ole-

massa olon oikeutus syntyy lisäarvosta, jota ”ristiinpölytys” tuottaa osallistujil-

le. Ensimmäisessä vaiheessa törmäyttämölle luodaan avoin toimintamalli muu-

tamien alueiden ja toimialojen kanssa Kauppa- ja teollisuusminsteriön (TEM)

fasilitoimana. Toisessa vaiheessa malli leviää itse ohjautuvasti laajempaan

käyttöön. (Tapio Virkkunen, TEM, 12.12.2012).

ii. Toimintaympäristö ja toimijat nyt - Case Keski-Suomi

Tarkoitus on lähestyä törmäyttämistä kolmessa kaupungissa: Jyväskylässä,

Tampereella ja Oulussa. Kaupungeissa on paljon erilaisia kehittämistoimintoja

ja –toimijoita joiden synergiat on tarkoitus yhdistää palveluviennin edistämi-

seksi.

Kuviossa 21 on esitelty olemassa olevien rakenteiden muodostama toimin-

taympäristö joka esimerkiksi voisi toimia paikallisena törmäytysalustana Jy-

väskylässä. Yhtäältä kaupungissa on vahvat rakenteet osaamiskeskusohjel-

man ja yliopiston puitteissa, Human Technology –työn toimenpiteet, ja Agora

Center, sekä toisaalta vuosia rakennettu Edu Cluster –verkosto, sen yhteis-

työyritykset ja alueelliset kehittämisrakenteet, jotka tähtäävät kansainvälisyy-

teen. Rakenteet ja volyymit ovat hallittavan kokoisia, joustavia ja herkkäliik-

keisiä jolloin törmäytykselle tarvittavaa dynaamisuutta on odotettavissa. Voi-

daan todeta että nämä ICT-sektorin ja koulutuksen kehittämisympäristöt eivät

liity toisiinsa niin järjestelmällisesti ja laajasti kuin niillä olisi mahdollisuus. Fa-

silitoinnin tuella rakenteet on mahdollista saada yhteen ja löytää sitä kautta

uusia palveluliiketoimintamahdollisuuksia.

39

Kuvio 21. Esimerkkikuva jyväskyläläisen törmäytysalustan mahdollisesta toimijaken-

tästä.

iii. Aluekohtainen eteneminen

Alla on esimerkinomainen ehdotelma siitä, miten alueilla uudenlaisen törmäyt-

tämisen aloittaminen ja sen kanssa eteneminen voisi tapahtua. Fasilitointi ta-

pahtuisi TEM:n taholta. Operatiivista tukea antavat koulutusvientiselvityksessä

mukana olevat tahot (ECF, FCG, HHGE) erikseen sovittavalla tavalla.

1. Haetaan päävastuullinen taho (alueet Jyväskylä, Oulu ja Tampere)

2. Haetaan potentiaalisimmat koulutus- että ICT-verkostot ja toimijat

1. Valmiiksi organisoituneiden tahojen liittymät

2. Veturin roolissa olevat tahot

3. Vaikutus- ja päätösvaltaa

3. Päävastuutahon toimittama alustus (taustat, idea, kv-markkinat, selvi-

tysraportti, jne.) ja kutsu yhteiseen törmäyttämiseen

4. Yhteinen kokoontuminen

5. Sovitaan alueella parhaiten toimiva käytännön yhteistyömalli

6. Yhteiset palvelutuotteet - case-esimerkkien luonti ja testaus

7. Evaluointi ja raportointi

8. Tiedon jakaminen (onnistumiset / epäonnistumiset)

40

iv. Törmäyttämisen tulokset

Törmäyttämisellä on tarkoitus hakea uusia palveluratkaisuja ja nopeita tulok-

sia. Tavoitteena on tuoda ICT ja EDU–sektorit yhteen uudella tavalla, olemas-

sa olevia rakenteita tehokkaammin ja innovatiivisemmin hyödyntäen. Sillä

saavutettavien, alueellisten hyvien käytänteiden pohjalta voidaan rakentaa

laajemmin sovellettavia malleja koko maahan. Törmäyttämö luo ihmisten, ide-

oiden ja liiketoimintamahdollisuuksien yllättäviä kohtaamisia yli toimialojen ja

alueiden rajojen. Uudenlaisen yhteistyön parhaista paloista toivotaan skaalau-

tuvan globaalia liiketoimintaa.

41

Lähteet

AEI 2012. Australian Education International. Australian Government. Luetta-

vissa https://aei.gov.au/about-aei/pages/default.aspx. Luettu 20.12.2012.

Alquraini, T. 2010. Special Education in Saudi Arabia: Challenges, perspec-

tives, future possiblities. International Journal of Special Education. Vol. 25.

No 3. 2010.

ASEAN 2011. Selected Basic ASEAN indicators. ASEAN Statistics. Luettavissa:

http://www.asean.org/archive/stat/Table1.pdf. Luettu 12.12.2012.

Association of International Educators 2010. “The Economic Benefits of Inter-

national Education to the United States for the 2009-10 Academic Year: A Sta-

tistical Analysis, NFSA: New York, November 2010. Luettavissa:

http://www.nafsa.org/publicpolicy/default.aspx?id=23158. Luettu 21.12.2012.

Bofitvko 2012. BOFIT-viikkokatsaus 26/2012. Maailmanpankki julkaisi selvi-

tyksen liiketoimintaympäristöstä Venäjän kaupungeissa. Luettavissa:

http://www.suomenpankki.fi/bofit/seuranta/viikkokatsaus/Documents/v20122

6.pdfLuettu 11.12.2012.

Douglass & Edelstein & Hoareau 2011. US Higher Education as an export: it is

about the money, but also much more,University of California, Berkley.

http://cshe.berkeley.edu/research/rugg/Brief_US_HE_Exports.4.30.2011.pdf.

Luettu 21.12.2012.

EHEF Indonesia 2012. Market Information. Luettavissa: http://ehef-

indonesia.org/market-info/. Luettu 11.12.2012.

Embassy of Brazil 2012. Brasilian koulutussektorin tilanne. Suurlähettiläs Nor-

ton Rapesta. Haastattelu 20.12.2012. Helsinki.

Embassy of Chile 2012. Chilen koulutussektorin tilanne. Suurlähettiläs Eduardo

Tapia ja Allan Najum. Haastattelu 13.12.2012. Helsinki.

42

Embassy of Malaysia 2012. Malesian koulutussektorin tilanne. Suurlähettiläs

Cheah Choong Kit. Haastattelu 14.12.2012. Helsinki.

Export Education in New Zealand: A Strategic Approach to Developing the

Sector - An Overview 2006. Luettavissa:

http://www.educationcounts.govt.nz/__data/assets/pdf_file/0015/15117/expo

rted.pdf. Luettu 21.12.2012.

Export Income to Australia from Education Services 2010-11. A Snapshot.

Luettavissa: https://www.aei.gov.au/research/Research-

Snapshots/Documents/Export%20Income%202010-11.pdf. Luettu

21.12.2012.

China MOEC 2010. Education Reform and Development 2010-2020. China Min-

istry of Education. 29.7.2010. Peking.

Filppula, O. 2012. Venäjän toimintaympäristönhaasteita ja tulevaisuudennä-

kymiä. Vie osaaminen kartalle – Venäjän ja itäisen Euroopan alueasiantunti-

juutta etsimässä. Sivut 92-115. Paino Lönnberg Print Oy 2012.

Finpro 2012a. Kasvumarkkinaohjelma. Latinalainen Amerikka. PowerPoint-

esitys 31.8.2012. Finpro. Helsinki. Luettavissa:

http://finpro.materials.fi/get.vers?f=27853. Luettu 12.12.2012.

Finpro 2012b. ICT Brasiliassa. Julkaistu 13.12.2012. Luettavissa:

http://www.finpro.fi/in-front/ict-brasiliassa. Luettu 13.12.2012.

Kauppapolitiikka 2012. Mahdollisuuksia Kazakstanin markkinoilla. Uutiset. Jul-

kaistu 8.10.2012. Luettavissa:

http://www.kauppapolitiikka.fi/public/default.aspx?contentid

=259545&nodeid=41394&culture=fi-FI. Luettu 17.12.2012.

Kazakh TV 2012. Technical and vocational education training programme im-

plemented in Kazakhstan. Luettavissa:

http://caspionet.kz/eng/general/Technical_

and_vocational_education_and_training_programme_implemented_in_Kazakh

stan_1354953465.html. Luettu 17.12.2012.

43

Koskinen-Nisula, T. 2012. Asiantuntija-aineisto. Kerätty 11.12.2012.

Koulutusviennin selvityshanke 2011. Julkaisu 8/2011. Tampereen ammattikor-

keakoulu ja Pirkanmaan liitto. Luettavissa:

http://www.tamk.fi/cms/hakumm.nsf/lupGraphics

/koulutusviennin_selvitysraportti.pdf/$file/koulutusviennin_selvitysraportti.pdf.

Luettu 11.12.2012.

KPMG 2010. Education in China. Infrastructure, Government and Healthcare.

Raportti. KPMG. China.

Leadership Statement for International Education, New Zealand Government,

Version 1, 2011. Luettavissa:

http://www.minedu.govt.nz/~/media/MinEdu/Files/EducationSectors/Internati

onalEducation/PolicyStrategy/LeadershipStatement2011.pdf. Luettu

21.12.2012.

Lepistö, H. & Sormunen, K. 2012. Chilen koulutusvienti. Raportti SNT7050-26,

13.8.2012. Suomen Suurlähetystö, Santiago de Chile.

MEB 2012. Malaysian Education Blueprint 2013-2025. Luettavissa:

http://www4.unescobkk.org/nespap/sites/default/files/Preliminary-Blueprint-

ExecSummary-Eng_0.pdf. Luettu 14.12.2012.

MPI 2009. Education in Vietnam: An Analysis of Key Indicators. Ministry of

Planning and Investment. General Statistics Office. Luettavissa:

http://vietnam.unfpa.org/webdav/site/vietnam/shared/Census%20publication

s/5_Monograph-Education.pdf. Luettu 12.12.2012.

New Zealand “punching above its weight” in Export Education, Media release,

Education New Zealand 2008. Luettavissa:

http://www.educationnz.org.nz/comm/Mediarealeases/Punching%20Above%2

0Weight-26-11-08.pdf. Luettu 21.12.2012.

New Zealand Education Amendment Act 2011. Luettavissa:

44

http://www.legislation.govt.nz/act/public/2011/0066/latest/whole.html. Luettu

21.12.2012.

New Zealand trade and Enterprise. Luettavissa:

http://www.nzte.govt.nz/access-international-networks/explore-opportunities-

in-growth-industries/growth-industries/pages/education.aspx. Luettu

21.12.2012.

Norrag 2011. Networking for policy research review and advice on education

and training (Norrag). No. 46. PDF-tiedosto. Luettavissa: www.norrag.org.

Luettu 11.12.2012.

OKM 2012. Koulutus-, tiede- ja kulttuuriyhteistyö Latinalais-Amerikassa ja Ka-

ribialla – tilannekatsaus ja ehdotus strategisiksi toimenpiteiksi. Julkaistu

20.11.2012. Opetus- ja kulttuuriministeriö. Luettavissa:

http://www.minedu.fi/OPM/Julkaisut/2012/lac.html Luettu 7.12.12.

Pearson plc 2012. Country Profiles (maaprofiilit). Tilastotiedot koottu OECD:n,

UNESCOn, EIU:n, UNODC:n, UNDP:n ja ILOn tiedoista. Luettavissa:

http://thelearningcurve.pearson.com/country-profiles. Luettu 3.12.2012.

Sormunen 2012. Chilen englanninkielen opetuksen ja osaamisen kartoitus.

Raportti SNT7050-20, 3.9.2012. Suomen Suurlähetystö, Santiago de Chile.

Stubb, A. 2012. Kasvua Kazakstanissa. Blogikirjoitus. Julkaistu 5.10.2012. Lu-

ettavissa: http://www.alexstubb.com/fi/blog/1960/#.UM74B3dad8E. Luettu

17.12.2012.

Suomen suurlähetystö 2012. Venäjän WTO-jäsenyys varmistui. Julkaistu

12.7.2012. Luettavissa:

http://formin.finland.fi/public/default.aspx?contentid=253430&;

culture=fi-FI. Luettu 11.12.2012.

The Australian education sector and the economic contribution of international

students, Report by Access Economics Pty Limited for Australian Council for

Private Education and Training, 2009. Luettavissa:

45

http://globalhighered.files.wordpress.com/2009/04/theaustralianeducationsect

orandtheeconomiccontributionofinternationalstudents-2461.pdf. Luettu

21.12.2012.

The Australian 2012. Uutiset. Luettavissa:

http://www.theaustralian.com.au/higher-education/offshore-applications-still-

spiralling-out-of-control/story-e6frgcjx-1226106148900. Luettu 21.12.2012.

The Economic 2008. Impact of Export Education, Education New Zealand &

Ministry of Education. Luettavissa:

http://www.educationcounts.govt.nz/__data/assets/pdf_file/0007/35368/Econ

omicImpactReport08.pdf. Luettu 21.12.2012.

TVTC 2012. Expanding and Improvind Vocational and Technical Education in

Kingdom of Saudi Arabia. Technical and Vocational Education Corporation of

Saudi Arabia.

UNESCO 2012a. Southeast Asia. Luettavissa:

http://www.unesco.org/new/en/communication-and-information/freedom-of-

expression/professional-journalistic-standards-and-code-of-ethics/southeast-

asia/. Luettu 10.12.2012.

UNESCO 2012b. Latin America and the Caribbean. Luettavissa:

http://www.unesco.org/new/en/unesco/worldwide/latin-america-and-the-

caribbean/. Luettu 21.12.2012.

UNESCO 2012c. ICT use in Brazilian education. Unesco office in Brazil. Luetta-

vissa: http://www.unesco.org/new/en/brasilia/communication-and-

information/ict-in-education/. Luettu 17.12.2012.

Virta, H. 2012. The new tigers of Latin America: Peru and Colombia. Esitys

31.8.2012. Latin American Growth Markets Seminar. Finpro. Mexico.

Wildasky, B. 2011. „Econ 101 and the value of foreign students‟, in the Chroni-

cle of Higher Education. Julkaistu 14.2.2011. Luettavissa:

http://chronicle.com/blogs/worldwise/econ-101-and-the-value-of-foreign-

students/27868. Luettu 21.12.2012.

46

World Bank 2012a. GDP comparison. Luetavissa:

http://data.worldbank.org/indicator/NY.GDP.MKTP.CD?order=wbapi_data_valu

e_2011+wbapi_data_value+wbapi_data_value-last&sort=desc. Luettu

10.12.2012.

World Bank 2012b. Education in Vietnam. Development history, challenges

and solutions. Luettavissa: http://siteresources.worldbank.org/

EDUCATION/Resources/278200-1121703274255/1439264-

1153425508901/Education_Vietnam_Development.pdf. Luettu 13.12.2012.

World Bank 2012c. Databank: Peru. Luettavissa: http://data.worldbank.org/

country/peru. Luettu 14.12.2012.

47

Liitteet

1.1 Liite 1. Terms of Reference - Koulutusvientiselvitys

Tausta

Suomen OECD:n PISA koulutusvertailussa saama tunnettuus kasvaa edelleen

ja eri maiden kiinnostus varsinkin perusasteen koulutusta kohtaan on suurta.

PISA-tunnettuus on kasvattanut kiinnostusta koko koulutusjärjestelmäämme

kohtaan käsittäen myös ammatillisen- ja yliopistoasteen. Lukuisat ulkomaiset

delegaatiot ovat vierailleet maassamme. Kansainvälisten rahoituslaitosten ra-

hoittamien hankkeiden rinnalle on syntynyt nopeasti suora-asiakkuuksien

markkinat, jossa asiakkaina ovat yksittäiset opetusministeriöt, yksityiset yli-

opistot ja muut koulutuslaitokset sekä yksittäiset investorit. Suomalaista kou-

lutusjärjestelmää pidetään yhtenä maailman parhaista.

Pelkän yksittäisen vientituotteen sijaan olisi rakennettava kokonaisuuksia, jot-

ka yhdistäisivät sekä suuret että pienet toimittajat muutaman vahvan integ-

raattorin alle. Näin voitaisiin yhdistää mm. nykyaikainen koulurakentaminen,

ICT/virtuaaliset oppimisympäristöt, opettajankoulutus, laadukkaat opetusme-

netelmät, oppisuunnitelmat ja arviointimenetelmät jne. Tällaisille kokonais-

konsepteille on kysyntää mm. Persian lahden maissa ja Aasian kehittyvissä

maissa niin julkisella kuin yksityiselläkin puolella. Pelkästään Saudi-Arabian

opetussektorin budjetti on n. 40 mrd. euroa, joka on maailman suurin opetuk-

seen kohdistettu budjetti. Saudi-Arabia valitsi kaksi vuotta sitten kolme esi-

merkkimaata, mistä he ovat halukkaita ostamaan lisää opetussektorin osaa-

mista: Suomi, Kanada ja Etelä-Korea. Saudi-Arabian Opetusministeriössä vuo-

den 2013 teemamaa on Suomi.

TEM/UM/OKM ja yritysten yhteisesti rahoittama 3-vuotinen Future Learning

Finland (FLF) –koulutusvientihanke on saanut opetussektorin osaajat Suomes-

sa aktivoitumaan ja miettimään osaamistaan viennin kannalta. FLF:ssa on yli

70 jäsentä, jonka vuoksi toiminnalle on ollut vaikea löytää oikeaa tasoa ja fo-

kusta. Jäsenten vaikutusmahdollisuus FLF:n toimintaan ja budjettiin on ollut

vähäistä. Jäsenistö on huolestunut jatkosta ja julkisen tuen ja näkyvyyden hii-

pumisesta sektorilla, jossa on valtavasti potentiaalia ja menestysmahdolli-

48

suuksia Suomelle. Vahva brändi on rakennettava nyt, jotta se kestää myös

”heikommat” vuoden tulevaisuudessa.

Yhteenvetona voi todeta, että nyt on olemassa ”mahdollisuuksien ikkuna”, jos-

sa on sekä aitoa kysyntää ja tarjoajien heräämistä, mutta puuttuu vahvoja

vetäjiä, jotka johtaisivat tuotekehitystä, markkinatutkimusta ja hankkeiden

toteutusta. Lisäksi kaivataan ”neutraalia” julkisen sektorin operaattoria, joka

kykenee pureutumaan koulutusviennissä toimivien yritysten tarpeisiin, ohjaa-

maan toimijoita isompiin kokonaisuuksiin kannustimilla ja vahvistamaan suo-

malaisen koulutusosaamisen brändiä ja tunnettuutta riittävän korkealla tasol-

la. Hetkellisestä ilmiöstä ja samalla mahdollisuudesta on luotava kestävä vien-

tiala, joka tuo sekä tuloja että työpaikkoja Suomeen kasvavasti.

Kansallisen, vuonna 2010 linjatun koulutusvientistrategian implementointi kai-

paa nopeaa uudistusta ja toimenpiteitä ennen kuin ainutlaatuinen tilaisuus

menetetään.

Tarkoitus

Tämän työn tarkoituksena on luoda yhteinen toimintamalli, jolla suomalaisen

koulutusosaamisen vienti saadaan tehokkaammaksi ja tuloksekkaammaksi.

Työ koostuu seuraavista elementeistä.

- nykytilanteen kartoitus (mitä koulutusvienti on, mitä on viety, minne ja millä volyymilla)

- mikä on ICT:n osuus koulutusviennistä ja potentiaali - koulutusviennin potentiaaliset markkina-alueet, koko ja potentiaali - suurimmat esteet koulutusviennille

- yritysten, oppilaitosten ja julkisen sektorin rooli koulutusviennissä ja käy-tännön toimenpiteet

- julkinen sektori, yritykset ja organisaatiot koulutusviennissä - vaihtoehtoi-set toimintamallioptiot

- johtopäätökset ja suositukset

Työtapa

Deskityö, haastattelut ja tapaamiset, ideapalaverit.

49

Resurssit

Työn tekevät koulutusviennin tämän hetken kolme kärkiyritystä: FCG/FCG

Education, EduCluster Finland ja Haaga-Helia Global Education. Sopimuksesta

ja työn johdosta vastaa FCG/FCG Education.

Työn tekevät FCG:n FCG Educationin johtaja Jari Poikonen, EduCluster Finlan-

din toimitusjohtaja Jan-Markus Holm ja Haaga-Helia Global Educationin toimi-

tusjohtaja Lars Eltvik.

Työhön käytetään yhteensä 27 työpäivää, joka jakaantuu seuraavasti:

FCG KKO – 13 tpv

HH – 7 tpv

ECF – 7 tpv

Aikataulu

Työ alkaa heti sopimuksen allekirjoituksesta, mutta viimeistään 21.11.2012 ja

työ on valmis 231.12.2012. Väliraportti annetaan 5.12.2012, joka sisältää

koulutusviennin potentiaaliset markkina-alueet, koon ja potentiaalin sekä alus-

tavat kaavailut toimintamallista.

Lopputulema

Loppuraportti käsittäen aiheet, jotka käsitelty kohdassa ”Tarkoitus” johtopää-

töksineen ja toimenpide-ehdotuksineen. Raportti tullaan esittelemään asiak-

kaalle yhteisessä purkutilaisuudessa.

50

Liite 2. Kyselylomake

Arvioikaa alla oman organisaationne koulutusvientiin liittyvää osaamista ja

kehittämistarpeita sekä sisältöjen että prosessien osalta.

Koulutusviennin markkinat

1. Mihin maihin olette vieneet koulutusta? Ja missä maissa teillä on ollut tai on

koulutusvientiin liittyvää toimintaa? Luettele maat aakkosjärjestyksessä.

_____________________________________________________________

_____________________________________________________________

_____________________________________________________________

2. Millaista koulutusvientiin liittyvää toimintaa teillä on ollut tai on mainitse-

missanne maissa?

a. Oppimisympäristöt

b. Oppimiseen liittyvät ICT-ratkaisut ja –sovellukset

c. Osaamisperusteinen ammattikoulutus

d. Opettajankoulutus

e. Muu, mikä?

3. Mitä maita haluaisitte lähestyä seuraavaksi koulutusvientiin liittyen? Luette-

le maat aakkosjärjestyksessä.

_____________________________________________________________

_____________________________________________________________

_____________________________________________________________

Koulutusvientiin liittyvä osaaminen

4. Miten arvioitte oman organisaationne tämänhetkistä sisällöllistä koulutus-

vientiosaamista?

a. Kansainvälisesti erittäin vahvat ja kilpailukykyiset tuotteet ja palvelut

b. Hyvät tuotteet ja palvelut

c. Tuotteemme vaativat edelleen kehittämistä

d. Emme näe tällä hetkellä tuotteissamme kansainvälistä potentiaalia

51

5. Kommentti:

_____________________________________________________________

_____________________________________________________________

_____________________________________________________________

6. Millä sisältöalueilla näette osaamisenne olevan vahvimmin kansainvälisesti

kilpailukykyinen?

a. Oppimisympäristöt

b. Oppimiseen liittyvät ICT-ratkaisut ja –sovellukset

c. Osaamisperusteinen ammattikoulutus

d. Opettajankoulutus

e. Muu, mikä?

7. Miten arvioitte oman organisaationne tämänhetkistä koulutusviennin pro-

sesseihin (esim. markkinointiprosessiin) liittyvää osaamista?

a. Erinomainen

b. Hyvä

c. En osaa sanoa

d. Tyydyttävä

e. Heikko

8. Kommentti:

_____________________________________________________________

_____________________________________________________________

_____________________________________________________________

9. Millä osa-alueilla ovat koulutusvientinne suurimmat haasteet/esteet?

a. Tuotekehitys

b. Markkinatuntemus

c. Kansainvälinen myynti- ja markkinointiosaaminen

d. Oman organisaation resursointi

e. Rahoitus

f. Kilpailu

g. Lainsäädäntö Suomessa

h. Muu, mikä?

52

10. Mainitkaa tärkeysjärjestyksessä kolme asiaa, jotka oman organisaationne

näkökulmasta parantaisivat koulutusvientitoimintaanne.

1. ________________________________

2. ________________________________

3. ________________________________

11. Miten hyvin tunnette markkinat ja kilpailijat?

a. Hyvin

b. Aika hyvin

c. Vähän

d. Ei ollenkaan

12. Mikä olisi paras toimintamalli koulutusviennillenne

a. Itsenäisesti

b. Alihankkijana isommille suomalaisille toimijoille

c. Konsortiossa muiden suomalaisten toimijoiden kanssa

d. Kohdemaan paikallisen kumppanin kanssa

e. Edellisten yhdistelmä

f. Muu, mikä?

Koulutusviennin tuki

13. Ovatko julkiset tukitoimet koulutusviennin edistämiseksi olleet riittäviä?

a. Kyllä

b. Jossain määrin

c. Ei

14. Mitä julkisen puolen toimia tarvitsisitte lisää koulutusvientinne parantami-

seksi?

a. Rahoitusta viennin avaamiseen

b. Rahoitusta/tukea tuotekehitykseen

c. Markkinatutkimuksia

d. Kohdemaassa/alueella toimivaa viennin tukihenkilöä

e. Future Learning Finland (FLF) kaltaista toimintaa

f. Muuta, mitä?

15. Miten tyytyväinen organisaationne on FLF:n toimintaan?

53

a. Erittäin tyytyväinen

b. Aika tyytyväinen

c. En osaa sanoa

d. Aika tyytymätön

e. Erittäin tyytymätön

16. Miten parantaisitte julkisia tukitoimia (esim. FLF:n toimintaa)?

_____________________________________________________________

_____________________________________________________________

_____________________________________________________________

Koulutusviennin tulevaisuuden näkymät ja ICT:n rooli

17. Millaisiksi arvioitte koulutusviennin tulevaisuudennäkymät oman organi-

saationne osalta?

a. Erinomaiset

b. Hyvät

c. En osaa sanoa

d. Tyydyttävät

e. Huonot

18. Millaiseksi arvioitte kansalliset koulutusviennin tulevaisuudennäkymät?

a. Erinomaiset

b. Hyvät

c. En osaa sanoa

d. Tyydyttävät

e. Huonot

19. Kommentteja kahteen edelliseen kysymykseen:

_____________________________________________________________

_____________________________________________________________

_____________________________________________________________

20. Mikä rooli ICT:lla on koulutusviennissänne?

a. Tuote

b. Markkinointi- tai myyntikanava

c. Koulutustuotteen jakelukanava

54

d. Muu, mikä?

21. Kommentteja:

_____________________________________________________________

_____________________________________________________________

_____________________________________________________________

22. Missä roolissa näet ICT:n mahdollisuudet osana kansallista koulutusvien-

tiä?

a. Tuote

b. Markkinointi- tai myyntikanavana

c. Koulutustuotteen jakelukanava

d. Joku muu, mikä?

23. Miten tuloksellista FLF:n ICT-klusterin koulutusvienti on mielestäsi ollut?

a. Erittäin hyvää

b. Hyvää

c. Tyydyttävää

d. Huonoa

24. Kehittämisehdotuksesi:

_____________________________________________________________

_____________________________________________________________

____________________________________________________________

25. Arvioi asteikolla 1-5 (5 hyvä ja 1 huono) millaisena näet ICT:n tulevaisuu-

den näkymät osana koulutusvientiä:

1 2 3 4 5

26. Perustele, miksi?

_____________________________________________________________

_____________________________________________________________

Koulutusviennin kilpailutilanne

27. Kuinka monta henkilöä teillä työskentelee täysipäiväisesti koulutusvientiin

liittyvissä tehtävissä? Voit laskea myös useamman henkilö työpanokset yh-

teen, esim. "puolikkaat" tai "prosenttiosuudet".

55

Yhteensä ________________________________

28. Mitkä kolme maata ovat mielestänne Suomen tärkeimpiä kilpailijoita?

a. Alankomaat

b. Amerikka (USA)

c. Australia

d. Iso-Britannia

e. Itävalta

f. Kazahstan

g. Kiina

h. Latinalaisamerikkalaiset maat

i. Saksa

j. Saudi-arabia

k. Uusi-Seelanti

l. Venäjä

m. Vietnam

n. Joku muu, mikä?

29. Mitkä kolme maata ovat mielestänne teidän organisaationne tärkeimpiä

kilpailijoita?

o. Alankomaat

p. Amerikka (USA)

q. Australia

r. Iso-Britannia

s. Itävalta

t. Kazahstan

u. Kiina

v. Latinalaisamerikkalaiset maat

w. Saksa

x. Saudi-arabia

y. Uusi-Seelanti

z. Venäjä

å. Vietnam

ä. Joku muu, mikä?

30. Mainitkaa Suomen kolme merkittävintä kilpailijaorganisaatiota

1 ________________________________

56

2 ________________________________

3 ________________________________

31. Mainitkaa kolme merkittävintä ja globaalia kilpailijaorganisaatiotanne.

1 ________________________________

2 ________________________________

3 _________________________________

32. Millä koulutusaloilla olette havainneet eniten kilpailua ja miten se ilmenee?

1 ________________________________

2 ________________________________

3 ________________________________

Koulutusviennin kilpailuedut

33. Mitkä ovat mielestänne erottuvimpia ja ainutlaatuisimpia kansainvälisille

markkinoille suunnattuja suomalaisia koulutuspalveluita?

1 ________________________________

2 ________________________________

3 ________________________________

4 ________________________________

5 ________________________________

34. Mitkä ovat erottuvimpia ja ainutlaatuisimpia kansainvälisille markkinoille

suunnattuja oman organisaationne koulutuspalveluita?

1 ________________________________

2 ________________________________

3 ________________________________

4 ________________________________

5 ________________________________

35. Mainitse 2-4 koulutusviennin etua tai valttia, joilla Suomi erottuu kilpaili-

joista.

1 ________________________________

2 ________________________________

3 ________________________________

4 ________________________________

57

36. Mainitse 2-4 oman toimialanne etua tai valttia, joilla organisaationne erot-

tuu kilpailijoistanne.

1 ________________________________

2 ________________________________

3 ________________________________

4 ________________________________

37. Mitkä kaksi seuraavista elementeistä näette suomalaisen koulutusviennin

kilpailuetuna? Valitse vain 2 vaihtoehtoa.

a. Paras hinta

b. Paras laatu

c. Valmiiksi tehdyt paketit

d. Räätälöinti tai yhdessä tekeminen

e. Brändi ja maine

f. PISA-menestys

g. Muu, mikä?

38. Mitkä kaksi seuraavista elementeistä näette oman koulutusvientinne kil-

pailuetuna? Valitse vain 2 vaihtoehtoa.

a. Paras hinta

b. Paras laatu

c. Valmiiksi tehdyt paketit

d. Räätälöinti tai yhdessä tekeminen

e. Brändi ja maine

f. PISA-menestys

g. Muu, mikä?

58

Perustiedot

39. Kuinka monta työntekijää työskentelee organisaatiossanne?

a. 0-20

b. 21-50 henkilöä

c. 51-100 henkilöä

d. 101-500 henkilöä

e. yli 500 henkilöä

40. Kuinka monta vuotta organisaationne on toteuttanut koulutusvientiin liit-

tyvää toimintaa?

a. 0-1 vuotta

b. 2-5 vuotta

c. 6-10 vuotta

d. 11 vuotta tai enemmän

41. Millä sektorilla organisaationne toimii?

a. Julkinen sektori

b. Yksityinen sektori

c. Valtion sektori

42. Onko organisaationne

a. toisen asteen koulutuslaitos

b. ammattikorkeakoulu/yliopisto

c. yritys

d. muu organisaatio, mikä?

43. Millä toimialoilla toimitte?

a. Koulutuspalvelut

b. Konsultointi

c. Tutkinnot

d. Laitetoimitukset

e. Koulurakentaminen

f. ICT

g. Muu, mikä?

44. Mikä on koulutusvientinne liikevaihto tällä hetkellä?

59

a. 0 - 100.000 euroa

b. 100 - 250.000 euroa

c. 250 - 500 000 euroa

d. 500.000 - 1 miljoonaa euroa

e. 1 – 5 miljoonaa euroa

f. 5 -10 miljoonaa euroa

g. yli 10 miljoonaa euroa, kuinka paljon?

45. Minkä arvioisitte liikevaihtonne olevan euroissa...

a. vuoden kuluttua? ________________________________

b. viiden vuoden kuluttua?________________________________

46. Vapaa sana - kommentteja:

_____________________________________________________________

_____________________________________________________________

_____________________________________________________________

Painakaa Lähetä kun vastauksenne on valmis. Kiitos vastauksestanne!

60

Liite 3. Haastattelukysymykset asiantuntijoille

1. Voiko suomalainen koulutusvienti nousta merkittäväksi vientisektoriksi?

Perustele miksi?

2. Mitä tarvittaisiin koulutusviennin edistämiseksi? Kansallisesti ja toimijoi-

den tasolla? Toimintamalleja?

3. Mitä ovat ne suomalaiset menestystekijät, joille koulutusviennin tulisi

perustua?

4. Mitä suomalaisia koulutusosaamisen tuotteita on vietävissä?

5. Mitkä ovat koulutusviennin suurimmat esteet ja miten niitä voitaisiin

purkaa?

6. Pitäisikö tutkintojen myynti vapauttaa? Jos kyllä, miten?

7. Tunnetko Future Learning Finlandin (FLF) toimintaa? Mielipiteesi ja eh-

dotuksesi sen kehittämiseksi tai mahdolliselle vaihtoehtoiselle toiminta-

tavalle?

8. Mikä ovat mielestäsi ICT:n mahdollisuudet ja potentiaali koulutusvien-

nissä?

9. Anna esimerkkejä ICT-sektorin koulutusvientiin soveltuvista tuotteista?

10.Mitä Suomi voi oppia koulutusviennistä muilta mailta, anna esimerkke-

jä?

11.Olisiko Suomen jatkettava/lisättävä kehitysavun suuntaamista opetus-

sektorille ja tukea siten koulutusvientiponnisteluja?

12.Uskotko PISA -menestyksen jatkuvan? Mitä Suomen pitäisi tehdä, jos

PISA-menestys hiipuu koulutusviennin veturina?

61

Liite 4. Lista haastatelluista asiantuntijoista

Auvinen, A.-M. 4.12.2012. Toimitusjohtaja. HCI Productions Oy. Lomakehaas-

tattelu. Helsinki.

Horelli, E. 29.11.2012. CEO. Teklab Oy. Lomakehaastattelu. Helsinki.

Juntunen, T. ja Kaikkonen, L. 27.11.2012. Koulutusviennin asiantuntija ja

T&K-suhteiden päällikkö. JAMK Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Haastattelu.

Jyväskylä.

Karakoski, J. 29.11.2012. Senior Education Adviser. Suomen ulkoasiainminis-

teriö. Lomakehaastattelu. Helsinki.

Lassila, M. 30.11.2012. Ambassador. Suomen ulkoasiainministeriö. Lomake-

haastattelu. Helsinki.

Leinonen, T. 5.12.2012. Associate Professor. New Media Design and Learning.

Aalto yliopisto. Puhelinhaastattelu. Helsinki.

Luukkainen, O. 3.12.2012. Puheenjohtaja. Opetusalan Ammattijärjestö OAJ.

Lomakehaastattelu. Helsinki.

Mertanen, O. 4.12.2012. Koulutusvientiohjelman johtaja. Helsingin yliopisto.

Lomakehaastattelu. Helsinki.

Parkkonen, V. 6.12.2012. Marketing Manager. HAMK Hämeen ammattikorkea-

koulu. Lomakehaastattelu. Hämeenlinna.

Rehn, A. 7.12.2012. Organisaation ja johtamisen professori. Åbo Akademi.

Puhelinhaastattelu. Kööpenhamina, Tanska.

Tähkämaa, J. 6.12.2012. Erityisasiantuntija. CIMO Centre for International

Mobility. Lomakehaastattelu. Helsinki.

62

Liite 5. Haastattelukysymykset suurlähetystöille

1. What kind of needs your country‟s education sector have?

2. What is the competitive advantage of Finland in your country‟s educa-

tion sector?

3. What are the characteristics of your country‟s education sector?

4. What kind of obstacles or challenges can you identify that are prevent-

ing Finnish export of education operations in your country?

5. What is needed to increase Finnish Export of Education in to your coun-

try? Actions? Processes? Decision? Etc.

6. If you think about ICT products, is there a need for those in your coun-

try‟s education sector? Can you provide examples?

7. What could Finland learn from your country concerning export of educa-

tion?

8. What kind of funding opportunities should export of education have in

your country?

Liite 6. Valittujen markkina-alueiden tarkastelua

Kaakkois-Aasia

Maantieteellisesti Kaakkois-Aasia käsittää Kambodža, Laos, Malesia, Myanmar,

Thaimaa, Vietnam, Brunei, Filippiinit, Itä-Timor, Indonesia ja Singapore

(UNESCO 2012). Alueen väkiluku on noin 590 miljoonan ihmistä. Taloudelli-

sesti hajonta alueella on valtava, Singapore on Aasian johtava finanssikeskus,

jossa BKT henkeä kohti on USD 36 631,20 ja Myanmarissa USD 419,5. (ASE-

AN 2011.) Alueen vuotuinen BKT:n kehitys on ollut viimeisen kymmenen vuo-

den aikana keskimäärin 6-7 % vuodessa. Tällä hetkellä osa alueen valtioista

kärsii taloudellisesta lamasta ja korkeasta inflaatiosta. Vietnamissa korkea in-

flaatio on ollut kasvua hidastava tekijä ja haitannut kaupallisten koulutuspro-

jektien aloittamista.

Alueen väkirikkain valtio, Indonesia, on maailman 16. suurin talous ja maa,

jossa on korkeakouluja yhtä paljon kuin Euroopassa. (World Bank 2012a.) Täl-

lä hetkellä Myanmar on kansainvälisen mielenkiinnon kohteena koulutusvien-

nissä johtuen maan saamasta kansainvälisestä tuesta poliittisen liennytyksen

seurauksena. Erityisesti yhdysvaltalaiset yliopistot ovat tehneet avauksia

maassa. Malesia, Indonesia ja Thaimaa (MIT) ovat rakentaneet vuodesta 2008

63

lähtien Bologna -prosessin kaltaista järjestelmää alueella helpottaakseen alu-

eellista opiskelijaliikkuvuutta.

Koulutuksen ongelmat ovat hyvin samankaltaisia kaikissa Kaakkois-Aasian

maissa, joten alla olevat tarpeet ovat tunnistettavissa eripuolilla Kaakkois-

Aasiaa Singaporea lukuunottamatta.

Taulukko 2. Vietnamin markkinatilanne

Asia / tarve Haaste Mahdollisuus

Kansallisen opetus-suunnitelman uu-

distus

Vietnamin markkinat kansainväli-sesti kilpaillut. Markkinoilla kohda-

taan kaikki suuret koulutusmaat

- suomalaisen koulutuksen hyvät tulokset ovat synnyttäneet kiinnos-

tusta suomalaista koulutusta koh-

taan - mahdollistaa suomalaisen osaami-

sen viemisen kaikille koulutus ta-soille

- esikoulutus

- peruskoulutus - toisen asteen koulutus

- ammatillinen koulutus - korkeakoulutus

- aikuiskoulutus - erityiskoulutus

- täydennyskoulutus

Koulutuksen saata-vuuden parantami-

nen

Minimi osaamistason saavuttaminen koko väestölle

- uudet oppimisratkaisut ja elinikäi-sen oppimisen mallit

Opetus- ja opetuk-senhallintohenkilös-

tön kehittäminen

Vietnamissa on noin 1 miljoona opetushenkilökuntaa eri opetusas-

teilla

- tarve on kaiken kattava opettaja- ja henkilöstö koulutus

- suomalaisilla aiempaa kokemusta, vrt. Tampereen yliopisto, HAMK ja

JAMK

Opetuksen infra-struktuuri

Vanhanaikainen infrastruktuuri - mahdollisuus uusien opetustilojen ja opetustilaratkaisujen tarjoami-

sessa; puute kaikesta oppimiseen

liittyvästä

(World Bank 2012b, MIP 2009.)

Taulukko 3. Malesian markkinatilanne

Asia / tarve Haaste Mahdollisuus

Kansainvälinen

kilpailu

Malesia on Kansainyhteisön jäsen ja

vahvat siteet muihin Kansainyhtei-sön maihin

- brittien, australialaisten ja uusi

seelantilaisten dominanssi markki-noilla on nähtävä mahdollisuutena

tarjota muutakin kuin brittiläiseen

perinteeseen nojaavaa koulutusta

Uudet oppimisrat-

kaisut

Kansallinen ohjelma ICT saamisesta

osaksi opetusta, erityiseste etä- ja

itseopiskeluun

- suomalaiset ICT oppimisratkaisut

kaikille opetustasoille

Malesia kv. koulu-

tusviejä

Malesian koulutus on erittäin vienti-

painotteinen, Malesiassa opiskelee yli 80.000 ulkomaalaista

- opetus on lukukausimaksullista,

mahdollisuus kaupalliseen tutkin-tokoulutukseen Malesiassa. Kysyn-

tää on.

Opetus- ja opetuk-senhallintohenkilös-

tön kehittäminen

Kehittäminen osa kansallista Ma-laysian EducationBlueprint 2013-

2025 ohjelmaa

- tarve on kaiken kattava opettaja- ja henkilöstö koulutus

64

(MEB 2012, Embassy of Malaysia 2012.)

Taulukko 4. Indonesian markkinatilanne

Asia / tarve Haaste Mahdollisuus

Vuonna 2006 opiskeli

3,663,435 opiskelijaa

3,441 korkea-koulussa

Suomalaisille korkeakouluil-le miltein koskematon

markkina

- suuri lukumäärä opiskelijoi-ta

- 4 vuoden tutkinnon (bache-lor) hinta $ 16 000

Uudet oppimis-ratkaisut

Kansallinen ohjelma ICT saamisesta osaksi opetusta, erityiseste etä- ja itseopis-

keluun

- suomalaiset ICT oppimis-ratkaisut kaikille opetus-tasoille

Opetus- ja

opetuksenhal-lintohenkilös-

tön kehittämi-nen

Opettajan ja opetusalan ura

ei ole ensisijainen valinta nuorille vastavalmistuneille

- tarve on kaiken kattava

opettaja- ja henkilöstö kou-lutus

(EHEF Indonesia 2012.)

b. Kiina

Taulukko 5. Kiinan markkinatilanne

Asia / tarve Haaste Mahdollisuus

Koulutusjärjestel-

män uudistus

Saksalaisilla ja kilpailijoilla on

vahva jalansija markkinoilla.

Kokonaisvaltainen uudistus, joka mahdollis-

taa suomalaisen osaamisen viemisen kaikil-le koulutus tasoille

- esikoulutus - peruskoulutus

- toisen asteen koulutus

- ammatillinen koulutus - korkeakoulutus

- aikuiskoulutus - erityiskoulutus

- täydennyskoulutus

Erityiskoulutus, opetuksen eri

muodot (e-learning) ja eng-

lanninkielen taito

Kilpailu on kovaa englanninkie-len koulutusmarkkinoilla Pe-

kingissä, Shanghaissa, Guang-zhoussa ja Shenzenissä.

Erityistaitojen opetus - kielikurssit (erityisesti englanninkieli)

- ammattikoulutus - lasten koulutus

- kansainvälisten opiskelijoiden koulutus

- IT-ratkaisut

Ylikoulutus ja am-

mattiosaaminen

Vastavalmistuneet jäävät työt-

tömiksi, eikä heillä ole käytän-

nönläheistä ammattiosaamista tai yrittäjyyskoulutusta, jolloin

yritykset joutuvat koulutta-maan vastavalmistuneita uu-

destaan työtehtäviin.

Koulutuksen tulisi vastata paremmin työ-

elämän tarpeisiin. Lisäksi opettajien tulee

osallistua täydennyskoulutuksiin ja työelä-mäjaksoille 5 vuoden välein.

- opetussuunnitelmien kehittäminen käy-tännönläheisen osaamisen ja ammatilli-

sen koulutuksen kautta - työelämäyhteistyö

- yrittäjyyskoulutus ja työllistyminen pie-

niin yrityksiin - opettajankoulutus

Maaseudun koulu-

tuksen laatu

Maaseudun resurssit ja osaa-

minen on rajallista.

Opetusministeriö keskittyy parantamaan

opettajien kehittämistä ja fyysisiä tiloja. - E-learning mahdollistaa opetuksen kau-

65

kaisemmille alueille.

- Toimivat internet-verkostot rakenne-

taan myös kaukaisemmille maaseutu-alueille

- Opetus- ja oppimismenetelmien paran-taminen

- e-kirjastojen, virtuaalilaboratorioiden ja

e-opetussuunnitelmien määrää aiotaan lisätä.

Korkeakoulujen laatu

Korkeakoulujen laadusta ei ole takuuta.

Korkeakoulujen laatua pyritään paranta-maan lisäämällä kansainvälistymistä ja pe-

rustamalla yhteisiä tutkimus- ja kehittämis-

keskuksia ulkomaalaisten tasokkaiden toi-mijoiden kanssa. Opetushenkilöstöä lähete-

tään kouluttautumaan ja työskentelemään ulkomaille.

- laadunvarmistusjärjestelmät

- laatuakkreditoinnit

(China MOEC 2010, KPMG 2010.)

c. Latinalais-Amerikka

Maantieteellisesti Latinalais-Amerikan ja Karibian alue käsittää 38 maata

(UNESCO 2012b), joista Brasilia, Chile ja Peru on valittu tähän selvitykseen.

Väestöä näissä kolmessa maassa on yhteensä 244 miljoonaa, josta 197 milj.

pelkästään Brasiliassa. Köyhyys on korkeinta Perussa (31,3 %) ja alhaisinta

Chilessä (15,1 %). Brasilian suuri pinta-ala ja vaihteleva maasto luo suuria

alueellisia eroja. (World Bank Data 2011.)

Taulukko 6. Brasilian markkinatilanne

Asia / tarve Haaste Mahdollisuus

Markkinoiden kas-vu

- Internetverkko kattaa vain 41% väestöstä

- puhelu- ja datasiirtokulut kalliita

- Verotus ja lainsäädäntö (tullimaksut ohjelmistoille

ja laitteille, verot siirryttä-

essä alueelta toiselle)

Brasilia on kuudenneksi suurin talous, joka kasvaa 3,5 % vuodessa.

- Internetverkko laajenee maaseutualu-eille, käyttö kasvaa ja hinnat alenee

- Melkein jokainen omistaa puhelimen - Etäopetuksen hyödyntäminen mahdol-

listuu

Korkeakoulujärjes-

telmän kehittämi-

nen

- Tutkimuksen taso

- Tutkimustulosten hyödyn-

täminen

Brasilia kehittää voimakkaasti korkeakoulu-

järjestelmäänsä saavuttaakseen maailman-

luokan tason 2022. - 200 brasilialaista opiskelijaa vaihtoon

Suomeen valtion stipendien turvin - opettajankoulutus

- opetusmetodien kehittäminen ICT-

pohjaisiksi - oppimispelit

Alueet Alueelliset erot

- Infran rakentaminen - ICT-ratkaisut opetuksessa

(OKM 2012, Finpro 2012b, UNESCO 2012c, Embassy of Brazil 2012.)

66

Taulukko 7. Chilen markkinatilanne

Asia / tarve Haaste Mahdollisuus

Koulutusjärjestel-

män uudistus

Nykyinen koulutusjärjestelmä

on hallinnollisesti haastava - Vaikutusvalta ja vastuu

julkisissa ja yksityisissä instituutioissa on eri, ja li-

säksi katolilaisilla kouluilla

on uskonnollisesti suuntau-tuneet opetusmallit, jotka

on otettava huomioon (80% katolilaisia)

- Ammattiliittojen vastustus

- Ylikoulutus

Chile on poliittisesti ja taloudellisesti vakaa

maa, jossa korruptio on vähäistä. - Yksityisen puolen koulujen valvontajär-

jestelmän kehittäminen - Ammatillisen koulutusjärjestelmän ke-

hittäminen

- Opettajankoulutusjärjestelmän kehittä-minen

- Opetussuunnitelmien kehittäminen lyhyemmiksi ja käytännönläheisemmiksi

- Hallitus voi antaa suosituksia koulutus-

ohjelmien lakkauttamiseksi/ aloittami-seksi

Ammatillisen koulu-tuksen kehittämi-

nen

- Vahva työvoimantarve kaivossektorilla (n. 45 000

hlöä) sekä metsäsektorilla

- Saksa on merkittävä inves-toija Chilessä ja sillä on

vahva asema markkinoilla. - Australian Skills Council

kiinnostaa chileläisiä.

Maailman kuparista 34% tulee Chilestä. Eniten tarvitaan laitteistojen käyttäjiä ja

huoltajia. Oppilaista 45% on kiinnostunut

ammatillisesta koulutuksesta. - Opetussuunnitelman kehittäminen,

erityisesti kaivosalalle ja metsäalalle - Käytännönläheisemmän ja työelämäläh-

töisemmän opetusmallin kehittäminen

- Laitteistojen ja teknologian päivitys - Saksalaisyritykset tarvitsevat ammatti-

taitoista työvoimaa.

Opettajankoulutuk-

sen kehittäminen

- Opettajien osaaminen on

heikkoa

- Opettajantyötä ei arvoste-ta.

- Opettajankoulutus pedagogisten tieto-

jen ja taitojen osalta

- Kielikoulutus - Opetus- ja oppimismenetelmät

Tasoerot opiskeli-

joiden keskuudessa

Ammattikoulujen opiskelijoista

suurin osa edustaa Chilen yh-teiskunnan kahta köyhintä

viidennestä. - Heikommat taidot

- Vähemmän laitteistoja ja

resursseja

- Virtuaaliset opetusohjelmistot ja -

materiaalit - Kattavat internetyhteydet

Englanninkielen

taito

Chilen englanninkielen taito on

sijalla 36/44. Ammattikouluissa ei opeteta vieraita kieliä, vaik-

ka englannin kieltä tarvittaisiin

turismin, telekommunikaation, tekniikan ja mekaanikon aloil-

la.

- Resursointia englanninkielen opetuksen

parantamiseksi opetusministeriöltä ja yritysmaailmasta tarjolla.

- TV-ohjelmien duppaus ja tekstitys eng-

lanniksi - Mobiilisovellukset kielten opiskelua

varten, sillä Chilessä enemmän matka-puhelimia kuin ihmisiä.

Yhteistyön kehit-

täminen yritysten ja korkeakoulujen

välillä

Opiskelijoita ei osata kouluttaa

työelämän tarpeisiin riittävän käytännönläheisesti.

- Luottamus yritysten ja oppilaitosten välillä

- Yritysten sitoutuminen

- Oppilaiden työelämän pe-rustaidot heikot, jos keski-

tytään vain teknisiin taitoi-hin yhden yrityksen tarpei-

siin.

- Intensiivikoulutuket (kaivosalalla, koulu-

tuskeskukset, stipendit, rekrytointioh-jelma)

- Verkostoitumistaitojen kehittäminen (opetussuunnitelmat, laitteistovaati-

musstandardit, työelämäharjoittelut)

(Lepistö & Sormunen 2012; Finpro 2012a; Education First; Sormunen 2012,

Embassy of Chile 2012)

67

Taulukko 8. Perun markkinatilanne

Asia / tarve Haaste Mahdollisuus

Markkinoiden kas-

vu

- Heikko infrasturktuuri ran-

nokkoalueella hidastaa kasvua (28% asuu maa-

seudulla).

Peru on yksi nopeasti kasvavista (3,4%

vuodessa), kehittyvistä ja teollistuvista maista.

- lisääntyvä kulutus - nuori väestö

- kaasu- ja öljyvarojen löytyminen työllis-

tää

Koulutusjärjestel-

män uudistus

Peru on listattu PISA-tuloksissa

viimeiseksi ja tämä on myös

huomioitu Perun hallituksen osalta.

- Opettajien puute - Opettajien osaamisen al-

hainen taso - Pieni koulutus- ja hallinto-

kapasiteeetti

- Ammattiliittojen vastustus - Alhainen korkeakoulutut-

kintojen määrä (20 % vä-estöstä)

Koulutussektori on 1 viidestä tärkeimmästä

sektorista

- opettajankoulutuksen kehittäminen yhteistyössä opettajankoulutuslaitosten

kanssa - kansainvälisten asiantuntijoiden hyö-

dyntäminen - koulutusjärjestelmän puutteiden arvi-

ointi

- laadunvarmistusjärjestelmän kehittämi-nen

Ammattiosaaminen Koulutus ei vastaa työelämän

tarpeisiin, eikä vastavalmistu-neilla ole käytännöntaitoja,

joita tarvitaan työelämässä.

Työelämää vastaavan koulutusjärjestelmän

kehittäminen - ammattikoulutus

(Finpro 2012a, Virta 2012, Norrag 2011, World Bank 2012c)

d. Venäjä ja Kazakstan

Taulukko 9. Venäjän markkinatilanne

Asia / tarve Haaste Mahdollisuus

Yhteistyö korkea-

koulujen ja yritys-ten välillä

Kiristyvän kilpailun takia yritykset

pyrkivät löytämään parhaat resurs-sit tekemällä yhteistyötä korkeakou-

lujen kanssa - ennenaikainen työllistyminen

- maaseutujen internetyhteydet

- henkilökohtaisten suhteiden merkitys

Venäläiset yritykset lisäävät yhteistyötä

korkeakoulujen kanssa - työelämäharjoittelu

- tutustuminen yrityksen toimintaan - sosiaalisen median suosion kasvu

Koulutusjärjestel-

mä

- Kielitaito ja kulttuurierot

- Korruptio - Lainsäädäntö ja koulutuksen

järjestäjältä vaadittava lisenssi ja akkreditointi

- Tuottojen kotiuttaminen koulu-

tusviennistä - Tullaus

Venäjällä koulutus on ollut aina tärkeä

osa kansallista politiikkaa. - Venäjän kiinnostus kansainvälisty-

miseen - Englannin kielen koulutus

- Täydennyskoulutus

- Aikuiskoulutus - Oppimispelit ja simulaatiot

- Etäopiskelu - Ammattikoulutusta: ICT, terveyden

huolto, vesi- ja jätevesihuolto, energiatehokkuus

- Tytäryhtiön tai edustuston perus-

taminen toiminnan helpottamiseksi

Infrastruktuurin

kehittäminen

Esteettömiä kouluja koko Venäjällä

on vain 2 %.

- National Priority Projects -

ohjelman mukaisten esteettömien

toimintaympäristöjen kehittäminen

68

Modernisaatio-

ohjelma

Tavoitteena on uudistaa tuotanto- ja

osaamisrakennetta.

- Henkilöstön kehittäminen IT-aloilla,

- Kauppasuhteiden kehittäminen eri teollisuuden aloilla

- Uudistunut lainsäädäntö ulkomaa-

laisten yritysten asiantuntijoiden lähettämisestä Venäjälle

WTO-jäsenyys ja markkinoiden ava-

us

Haastava liiketoimintaympäristö Markkinoita avataan laajemmin ulko-maankaupalle poistamalla rajoituksia ja

lupamenettelyitä myös palvelusektoril-

ta. - vientiyritysten markkinoiden kasvu

(Filppula 2012, s. 108; Koulutusviennin selvityshanke 2011, Koskinen-Nisula

2012; Bofitvko 26/2012b, Suomen suurlähetystö 2012)

Taulukko 10. Kazakstanin markkinatilanne

Asia / tarve Haaste Mahdollisuus

Markkinoiden kas-

vu ja ympäristö

- öljy- ja raaka-aineriippuvuus

- korruptio - alueelliset varallisuuserot

Kazakstan on maailman kolmanneksi

nopeimmin kasvava talous. - energiaratkaisut

- kestävä kehitys ja ympäristövas-tuukoulutus

- energiaa säästävät ICT-ratkaisut ja

–laitteistot (Almatyssa alhaisempi verotus)

Koulutusjärjestel-

män kehittäminen

- kilpailijamaat: Japani, Iso-

Britannia - alueelliset varallisuuserot

- korruptio

Kazakstan kannustaa korkeakouluja

hankkimaan opetusta ulkomailta. - koulutusohjelmat

- opetussuunnitelmien kehittäminen - tutkimuksen lisääminen

- englanninkielinen koulutus - ammattikoulutus

- opettajankoulutus

- ICT-laitteistot ja ratkaisut, erityi-sesti köyhemmille alueille

- koulurakentaminen syrjäseuduille

(Stubb 2012, Kauppapolitiikka 2012, Tengri News 2012, Kazakh TV 2012.)

e. Persianlahti

Maantieteellisesti Persianlahti käsittää maat Iran, Irak, Kuwait, Saudi-Arabia,

Qatar, Bahrain, Yhdistyneet Arabiemiirikunnat ja Oman. Persian lahden maat

sijoittavat öljy- ja maakaasuvaroistaan saaneita tuloja koulutukseen taatak-

seen pääoman myös tulevaisuudessa, kun luonnonvarat loppuvat. Persianlah-

den maat ovat kiinnostuneet uusimmasta mahdollisesta ICT-osaamisesta ja

hankinnat liittyvät usein sovelluksiin ja ohjelmistoihin sekä infrastruktuurin

rakentamiseen. Moni maa on poliittisesti vakaa ja turvallinen. Haasteena on

usein paikallisten verkostojen luominen ja kulttuurista kumpuavat esteet.

69

Taulukko 11. Saudi-Arabian markkinatilanne

Asia / tarve Haaste Mahdollisuus

TVTC tarjouskilpai-

lu Hospitality and Tourism Collegesta

FETG (Finnish Education and Trai-

ning Group) on 8 eri jäsenorgani-saation konsortio, joka on mukana

tarjouskilpailun 2. vaiheessa. - resursointi

- vastuut ja velvollisuudet

- kulttuurierot ja -arvot - markkinointi 3 vuoden jälkeen

Tarjouskilpailu mahdollistaa suomalai-

sen koulun etabloitumisen Saudi Ara-biaan

- koulurakennus ja kalusteet - ICT-hankinnat

- Hospitality and Tourism -

koulutusohjelmat ja opetussuunni-telmat

- opettajankoulutus - yrittäjyyskoulutus

- työelämäyhteistyö

- verkostojen laajentaminen - yhteiskunnan kehittäminen

- kansainvälinen pitkäkestoinen projektinhallinta ja kokemus

Erityiskoulutuksen

uudistaminen

- Yhteiskunnan arvot ja asenne

- Lainsäädäntö

Erityiskoulutuksen palvelut

- opetussuunnitelmien kehittäminen - majoitusjärjestelyt

-

Korkeakoulutuksen uudistaminen

- Kilpailijamaat: Saksa ja Uusi-Seelanti

- Laatu - Kulttuuri

- opetusmenetelmien uudistaminen - ICT-laitteet opetukseen

- naisten koulutus - tutkimuksen lisääminen

- opetussuunnitelmien kehittäminen - työelämäyhteistyö

(TVTC 2012, Alquraini 2010, Krieger.)

70