Koululaiset loistavat Kansallisoopperassa · Raimo Inkinen kokoaa yhteen pääkaupunkiseudun...

Julkinen tiedote Numero 1 – 2010 Viikko 7

Koululaiset loistavat KansallisoopperassaPalveluverkoista keskustellaan

Osallistu ilmastotalkoisiin

Mars är tid för studieval

English Supplement on the Web

2 Helsinki-info 1 2010

Toimitukselta

Rita Ekelund

English Supplement on the WebHelsinki-info – this printed newspaper – is published by the City of Helsinki and distributed to all Helsinki households six times a year. Helsinki Info’s English Supplement is published only on the City Website, also six times a year.

Now on the Web:Carbon neutral is the goalHelsinki’s energy company Helsingin Energia seeks ways to fight climate change. One of them is public art, says Martti Hyvönen.

Martti Hyvönen is proud to introduce a wind turbine on the balcony of his office at Hels-

ingin Energia, overlooking a busy street in cen-tral Helsinki. The turbine produces enough elec-tricity to power his laptop computer and recharge his mobile phone and other electrical devices.

Hyvönen ponders how similar thinking and approaches could be extended to society at large.

As Helsingin Energia’s environmental direc-tor, his main focus is on climate change, a key component and a motivating factor in the com-pany’s new strategy.

Relying largely on fossil fuels, mainly natural gas and coal, the company aims to become carbon-dioxide neutral by 2050 – emitting no carbon di-oxide into the atmosphere, if still using some fos-

sil fuels to produce energy.Helsingin Energia is hailed as one of the lead-

ers in efficiency among the world’s energy com-panies, thanks to combined heat and power pro-duction and, a fairly new product, district cool-ing. Further eco-efficiency will come from renew-able fuels and new carbon-capture technologies.

However, the most remarkable boost to eco-efficiency comes from a new look at how we con-sume energy.

“Sensible consumption of energy is the best way to reach our climate goals,” Hyvönen emphasizes.

He redefines the outlook of Helsingin Energia in society: “We must see ourselves as both produc-ers and consumers.”

In reducing consumption, the general public is in key roles. Readmore:www.hel.fi/helsinki-info > In English

Leiviskä wins the City Building award

The City of Helsinki´s building and construction board annually rewards architects and other

key players distinguished in the architectural de-sign and development of Helsinki. The winner of the 2010 main award is architect Juha Leiviskä, recognized for his lifetime achievement.

Leiviskä is one of Finland´s most renowned living architects. Readmore:www.hel.fi/helsinki-info > In EnglishM

artt

i Hyv

önen

pho

togr

aphe

d by

Mar

i Hoh

tari

, Rhi

noce

ros

Ltd.

Palvelut puntarissaMiten kaupungin tilojen käyttöä voisi tehostaa ja niiden yhteiskäyttöä

lisätä? Miten sähköisiä palveluja tulisi kehittää? Ratkaisuvaihtoehto-ja etsitään ja vastauksia kysytään nyt palveluja käyttäviltä kaupunkilaisilta.

Kaupungin palveluverkon kehittämistyössä haasteena on, miten luoda ta-sapaino vanhojen kaupunginosien ja rakennettavien uusien kaupunginosien välillä. Uusille ja kasvaville alueille tarvitaan investointeja. Samalla palvelu-tarpeet muuttuvat vanhoissa kaupunginosissa, sillä väestömäärä vähenee ja väestörakenne muuttuu. Kaupungin taloudenpito on tasapainoilua vähenty-neiden verotulojen ja lisääntyvien palvelutarpeiden välissä.

Nyt kaupunki selvittää helsinkiläisten mielipiteitä palveluverkostaan eli terveys-, sosiaali-, päivähoito-, koulu-, kulttuuri- ja liikuntapalveluista sekä kaupunkisuunnittelusta. Asukkaiden näkemyksiä tarvitaan myös uusien säh-köisten palvelujen kehittämisestä.

Keskustelua varten on avattu nettisivusto osoitteessa http://palveluverk-ko.hel.fi. Tällä sivustolla voi lukea palveluiden kehittämiseen liittyvää aineis-toa ja kysymyksiä sekä seurata keskustelua. Nähtävänä on muun muassa kau-punginhallituksen käsittelemä tausta-aineisto, julkisuudessa paljon riepotel-tu ns. palveluverkkomuistio. Palvelukartalta näkee Helsingin palvelut ja in-vestointikartalta tulevat investoinnit.

Mielipiteensä voi kertoa rekisteröitymällä keskustelijaksi nimellään tai nimimerkillä. Jokainen voi omalta kohdaltaan miettiä esimerkiksi seuraavia kysymyksiä: Olisinko valmis käyttämään lähiterveysaseman sijasta esimerkik-

si työpaikkani lähellä sijaitsevaa terveysasemaa? Miten peruskoulujen ver-kostoa omalla lähialueellani tulisi kehittää? Mihin sosiaalipalveluihin käyt-täisin mieluiten palveluseteliä?

Keskustelua käydään 15.2. – 5.3. Kaikki kiinnostuneet voivat seurata kes-kustelua rekisteröitymättä. Osallistua voi paitsi netitse myös kirjastoissa ja kaupungintalon neuvontapisteessä Virka Infossa (ks. s. 6). Yhteenvedot kes-kusteluista menevät kevään mittaan kaupunginhallituksen käsiteltäväksi ja evästykseksi lauta- ja johtokunnille.

Hyviä ideoita ja kansalaisten aktiivisuutta kaivataan moneen muuhun-kin tarpeeseen kuin palveluverkkojen kehittämistyöhön. Kansainvälisten il-mastonmuutostalkoiden paineissa hiilidioksidipäästötöntä tulevaisuutta ta-voitteleva Helsinki on edellyttänyt energiatuotannon rakenteen suunnan-muutosta. Helsingin Energia onkin esittänyt kunnianhimoisen ja väistämät-tä kalliin ympäristöohjelman, joka vähentäisi radikaalisti laitoksen hiilidi-oksidipäästöjä, mutta myös uhkaavasti pienentäisi kaupungin saamia tuloja. Mitä arvoja painotamme? Tavoitteena on, että kaupunginvaltuusto käsitteli-si ohjelman kevään aikana.

Jokainen joutuu joka tapauksessa omissa elämäntapavalinnoissaan pun-taroimaan toimintansa vaikutuksia yhteiseen ympäristöömme. Kaupungin ympäristökeskus on tuottanut esite- ja nettiaineistoa valintojemme vaiku-tuksista hiilidioksidipäästöihin ja ilmastonmuutokseen. Vinkkejä vähäpääs-töisempään arkeen löytyy tästä lehdestä sivuilta10 –12.

3 2010 1 Helsinki-info

Sisällys Tässälehdessä

Numero1–2010jakelu15.–19.2.34.vuosikerta

Julkaisija Helsinginkaupunki PL1,00099Helsinginkaupunki puhelin310 1641(vaihde)Vastaava toimittaja RitaEkelundToimitussihteeri LeenaSeitolaToimittaja TiinaKotkaRuotsinkieliset sivut NinaWeckströmUlkoasu PekkaNiemi,RhinocerosOyKannen kuva KimmoBrandtKirjapaino Sanomapaino,VantaaPainosmäärä 334291kpl ISSN0782-0453Jakeluasiat Itella puhelin0200 71000, [email protected]

Lehdeninternetversioonosoitteessawww.hel.fi/helsinki-info.Sivuillavoiantaapa-lautettatailähettääsitäsähkö[email protected].

Seuraava Helsinki-info jaetaan 22. – 26.3.

Helsinginkaupunginpalvelujajaorganisaatio-takoskeviintiedusteluihinvastataanVirkaInfonpuhelinnumerossa310 11111(ma–peklo9–15),VirkaGallerianpalvelutiskillä(ma–peklo9–19,la–suklo11–17Kaupungintalonala-aula,Poh-joisesplanadi11–13jaSofiankatu1)sekäsähkö[email protected].

Lainattua

Toimitukselta . . . . . . . . . . . . . . . . 2

EnglishSupplementontheWeb. . . . . 2

Lainattua. . . . . . . . . . . . . . . . . .3

Yhdessäympäristönparhaaksi. . . . . . 4

Valoapimeyteen. . . . . . . . . . . . . . 5

Reaktoritarjoaavauhtiatalvilomaan. . 6

Nytkeskustellaanpalveluverkosta . . . 6

Koululaisetloistavatoopperatähtinä . . 8

Jokaisessapiileepienitaiteilija . . . . . 9

Ilmastotalkoissatarvitaankaupunkilaisia. . . . . . . . . . . . . . 10

Valinnoillaonvaikutusta. . . . . . . . 11

Kotoisiaympäristövalintoja . . . . . . 12

OlohuoneeläkeläisilleTöölöön. . . . . 13

Hyvinvointinäkyykoulunarjessa . . . 14

Koulutterävöittävätturvatoimiaan. . 15

Nytmenoksi . . . . . . . . . . . . . 16–18

Skolantarslut–sendå? . . . . . . . . 19

Alltidsällskap,aldrigensam. . . . . . 20

SvenskakulturbyrånnuiNordhuset . 21

Laboratoriopalvelutkeskittyvät . . . . 22

Virka–Intoa,neuvontaajanäyttelyitä . . . . . . . . . . . . . . . 23

Kodistatulikulttuurikeskus . . . . . . 24

Kannen kuva: Pikku Huopalahden ala-asteen koulun kuudesluokka-laiset Topi Diego Porkka, Luisa De-cat ja Brendan Boyle esiintyivät Suo-men Kansallisoopperan Alminsalissa Auringonkukat-koululaisoopperassa.

Iloitse, kun olet iloinen,kun kiitollinen, kiitä.Maailmankaikkeus on rajatonja minä osa siitä.Sain tämän elämän lahjaksi,jokainen hetki on uutta.Elän ne maan päällä etsienmieleni avaruutta.

Aurinko on hieno heppu,taivaankannen lämpöreppu,kuumaakin kuumempi pallo.

Se hohtaa, paistaa meille,aikuisten ja lasten teilleettemme pimeyteen eksy,ettemme pimeyteen eksy.

Oheiset lainaukset ovat Auringonkukat-koululaisoopperan libretosta, jonka on kirjoittanut Jukka Itkonen. Sivuilla 8 –9 kerrotaan, kuinka Pikku Huopalahden ala-asteen koulu esitti Auringonkukat Suomen Kansallisoopperassa.

Kuva

Pat

rik

Lind

strö

m

Luovuus esiin9 Taidemuseon maksuton työpaja voi synnyt-

tää maalausinnon niin pienissä aloitteli-joissa kuin kauan sitten pensseliä pidelleis-säkin. Kaarlo Ståhlberg (vas.) ikuistaa läpi-näkyvälle pleksille serkkunsa Pavel Pulkki-sen kasvokuvaa humoristisin painotuksin.

”Koska taidemuseo on kaikkien helsin-kiläisten, haluamme heidän olevan myös tekijöitä eikä vain vastaanottajia. Koetamme löytää mahdollisimman monia tapoja yhdistää taidetta asukkaiden elä-mään”, kertoo vastaava museolehtori Kaisa Kettunen.

Kuva

Pat

rik

Lind

strö

m

Kuva

Kim

mo

Bran

dt

Turvallista koulua14–15Helsingin koulujen turvakäytäntöjä kehite-

tään ja yhtenäistetään. Koulut uusivat turva-järjestelmiään ja tekevät yhteistyötä lähipoliisin kans-sa. Virtuaalipoliisit puolestaan päivystävät nuorten suo-simissa nettiyhteisöissä.

Ilmastotalkoot kutsuvat10–12Kaupungin ympäristökeskuksessa on koottu

tietoa päivittäisten elämäntapavalintojem-me vaikutuksista yhteiseen ympäristöömme ja ilmas-tonmuutoksen hillitsemiseen. Ympäristösuunnittelijat Kari Silfverberg, Pauliina Jalonen ja Petteri Huuska kertovat suosituksista ja omista valinnoistaan.

Uusitut tilat eläkeläisille13Eläkeläisille suunnattu Töölön palvelukeskus on

avattu remontin jälkeen uusituin tiloin ja laajen-netuin toiminnoin. Yksi keskuksen suosituimmista pai-koista on käsityöhuone, jossa voi tehdä omin päin tai ohjatusti käsitöitä. ”Paikan ilmapiiri on mukava ja hen-kilökunta ammattitaitoista”, kertovat pajutyökurssille osallistuvat Else Järvelä (vas.) ja Esteri Lohilahti.

Palvelukeskus järjestää maksutonta ohjelmaa ka-raokesta levyraatiin ja jumppaan. Keskuksessa voi ruo-kailla joka päivä. Asiakkaiden käytettävissä on esi-merkiksi tietokoneita, sanomalehtiä, pesutupa ja verenpainemittari.

Helsinkiläisiä


Raimo Inkinen, 47, nimitet-tiin vuodenvaihteessa pe-

rustetun Helsingin seudun ym-päristöpalveluiden eli HSY:n toi-mitusjohtajaksi. Inkisen partio-tausta, retkeily- ja veneilyhar-rastus Itämerellä kertovat luon-toa arvostavasta ihmisestä.

Entinen YTV on uudistu-nut kuntayhtymä HSY:ksi, joka

tuottaa päivittäin vesi- ja jäte-huoltopalveluita yli miljoonal-le pääkaupunkiseudun asuk-kaalle. Inkisellä on ympäristö-suojelutekniikan diplomi-insi-nöörinä ja toimitusjohtajakon-karina sopiva koulutus tehtä-väänsä sekä luottamustoimien kautta kertynyt pitkä kokemus kuntayhteistyöstä.

Helsinkiläiset ovat jo huo-kaisseet helpotuksesta, sil-

lä sikainfluenssan ensimmäinen aalto pyyhkäisi yli pääkaupun-gin odotettua lievempänä.

Kaupunginepidemiologi Hannele Kotilaisen vastuulle kuuluvat tartuntataudit ja toi-mintasuunnitelmien tekemi-nen niiden hoitamiseksi sekä rokotusyhdyshenkilön rooli Helsingissä.

”Ihmisten on hyvä seurata asioita pidemmällä perspektii-villä, sillä menneisyys on osoit-tanut, että virukset toistuvat omalla syklillään. Sikainfluens-saepidemian suhteen otamme oppia aiemmista pandemioista”, Kotilainen kertoo.

Osaamme siis odottaa tois-ta ja jopa kolmatta aaltoa sikain-fluenssaa. Siksi sisä- ja infektio-tautien erikoislääkäri Kotilai-nen suosittelee ottamaan sikain-fluenssarokotuksen, vaikka juu-ri nyt virus on rauhallisemmassa vaiheessa. Tauti on jo etäänty-mässä ihmisten mielistä, mutta terveyskeskukset ottaisivat mie-lellään rokotettavia vastaan ta-saiseen tahtiin.

Sikainfluenssaviruksen toi-sen aallon arvioidaan saapu-

van keväällä tai viimeistään ensi syksynä. Sitä ei vielä tie-detä tuleeko siitä hankalampi kuin edellisellä kerralla, sillä virukset muuntuvat koko ajan.

”Rokotteen antama suoja tautia vastaan on 90 prosentti-nen”, Kotilainen muistuttaa. Se on siis helpoin keino suojautua sikainfluenssalta.

Riskiryhmien rokottamiset ovat jo lähes toteutuneet, mutta jatkuvat vielä kevään ajan, kun-nes kaikki halukkaat on roko-tettu. Myös perusterveiden ro-kottaminen on jo aloitettu. Moni yhdistää kausi-influenssa- ja si-kainfluenssarokotukset samaan terveyskeskuskäyntiin, sillä sil-loin saa otettua rokotteet mo-lempiin olkavarsiin yhdellä kerralla.

Perusterveiden rokottamista Kotilainen suosittelee, sillä

esimerkiksi ulkomailla matkus-taessa ei ole mukavaa sairastua sikainfluenssaan. Helsinkiinkin tullaan kaikkialta maailmasta, joten virukset voivat yllättää aivan kotikulmilla.

Kotilaisen mukaan rokotusta harkitessa on hyvä tietää, että

”Ihmiset ovat yllättävän kiin-nostuneita ympäristöasioista, mutta olennaista on tiedon ja kohderyhmän oikeanlainen koh-taaminen”, Inkinen sanoo.

HSY on Suomen suurin ympä-ristöalan toimija, joka yhdis-

tää Helsingin, Espoon, Kauniais-ten ja Vantaan vesilaitokset sekä pääkaupunkiseudun jätehuollon. Edellisten lisäksi HSY kokoaa so-pimusyhteistyöhön esimerkik-si Kirkkonummen ja joukon Kes-ki-Uudenmaan kuntia. Pietarin kanssa toimitaan yhdessä Itäme-ren suojelemiseksi.

HSY seuraa myös muun muassa ilman ja veden laa-tua tuottaakseen ajankohtaista ympäristötietoa.

”Palveluidemme löydettävyys on meille tärkeä tavoite. Sen li-säksi haluamme tehdä arjen pie-net ympäristöteot mahdollisim-man helpoiksi ihmisille”, Inki-nen toteaa.

Kaupunkilaisten näkökul-masta katsoen tuore uudis-

tus kohentaa asiakaspalve-lua ja yhtenäistää maksuja yli kuntarajojen.

Kuntatason yhteistyössä haetaan myös kustannustehok-kuutta, sillä kaupungit varau-tuvat tuleviin suuriin investoin-teihin, joita on seuraavan kym-menen vuoden kuluessa tulos-sa miljardin euron edestä. Esi-merkiksi vesi- ja viemäriver-koston rahoituksen järjestämi-nen sekä verkoston kunnostus ovat lähivuosien keskeisimpiä hankkeita.

HSY on asettanut tavoitteek-seen, että pääkaupunkiseudus-ta tulee maailman puhtain met-ropoli. Tämä ei luokitusten mu-kaan ole kovin kaukana totuu-desta nykyisinkään, sillä Helsin-ki on jo aiemmin nostettu maail-man puhtaimpien pääkaupun-kien kärkijoukkoon.

”Jatkossakin puhdas ilma ja puhdas, raikas vesi ovat elämi-sen perusedellytyksiä. Toisaal-ta jätteiden lajittelupaikat pide-tään mahdollisimman siisteinä

Raimo Inkinen kokoaa yhteen pääkaupunkiseudun ympäristöalan osaamista.

ja helposti tavoitettavina”, Inki-nen listaa.

Olennaista on jätteen synty-misen välttäminen, josta

HSY muistuttaa kuluttajia tie-dottaen ja kampanjoiden. Esi-merkiksi viime jouluna kampan-joitiin aineettomien joululahjo-jen puolesta.

Valistus suunnataan erityi-sesti päiväkoteihin, kouluihin ja oppilaitoksiin. Myös erilaiset kurssit, kuten kompostointikurs-si ovat saaneet paljon kiinnostu-neita liikkeelle.

”Ilmastostrategia on hyväk-sytty kunnissa jo aiemmin, mut-ta seuraamme yhteisesti asetet-tuja tavoitteita, jotta ne olisivat sopivalla tasolla pääkaupunki-seudulla ja Euroopan laajuises-tikin. Työmme HSY:ssä on kaik-kiaan hyvin konkreettista ympä-ristön huomioimista”, Inkinen tiivistää tyytyväisenä.

Nina Rintala HSYHelsinginseudunympäristöpal-velut-kuntayhtymä,www.hsy.fi

Yhdessä ympäristön parhaaksi

Kuva

Kim

mo

Bran

dt

Kuva

Kim

mo

Bran

dt

sikainfluenssa aiheuttaa myös viruskeuhkokuumetta. Se voi vaatia aikaa vievää ja kallista sairaala- tai tehohoitoa.

Jos rokote jää hankkimat-ta, ja tauti iskee kunnolla Osel-tamiviiri-niminen viruslääkkeen ainesosa vaikuttaa vain sikain-fluenssan oireita lievittävästi. Se on reseptilääke, joten sairaa-na on lähdettävä lääkäriin ja ap-teekkiin lääkettä ostamaan.

”Voi käydä niinkin, että vi-rus lisää vastustuskykyään lääk-keeseen toiseen tautiaaltoon

mennessä”, Kotilainen sanoo miettiväisenä.

”Olimme varautuneet jo vuo-den 2007 alussa lintuinfluens-saan, joten toimimme sikain-fluenssan rokotuskampanjassa valmiiksi suunnitellulla tavalla”, Kotilainen tiivistää.

Tähän mennessä raskaa-na olevista on rokotettu 80

prosenttia, ja terveydenhuol-lon henkilöstöstä 60 prosent-tia. Muiden riskiryhmien roko-tuskattavuutta ei vielä tiedetä.

Kaikkiaan noin 200 000 helsin-kiläistä on saanut sikainfluens-sarokotteen. Viime vuonna ar-violta 853 ihmistä sairasti si-kainfluenssan, joka varmistet-tiin hengitysteistä otetusta näyt-teestä laboratoriossa.

”Arvelen, että tuhannet sai-rastivat taudin lievempänä, mut-ta heiltä se jäi toteamatta”, Koti-lainen sanoo.

Todellisen sikainfluenssan sairastaneet eivät saa sitä enää uudestaan.

Nina Rintala

Virusten varalta

Hannele Kotilainen tekee toimintasuunnitelmia tartuntatauteja ennakoiden.


LyhytInfo

Pursimiehenkadun varrel-la on liike, jonka näyteikku-

na pysäyttää ohikulkijan tunnel-mallaan ja erikoisilla vempaimil-laan. Taiteilija Henry Walta te-kee liikkeessä valaisimia mel-kein mistä vain. Materiaalit hän hankkii pääasiassa romukau-poista ja kirpputoreilta sekä saa niitä joskus lahjaksikin.

Walta on ehtinyt tehdä mo-nenlaista ennen innostumistaan valaisimiin. Taide on kuitenkin kiinnostanut häntä aina.

”Soitin nuorempana rumpuja, kitaraa ja saksofonia. Nyt teen va-laisimia ja maalaan tauluja. Omin-ta taiteellista kanavaani olen ha-kenut melko pitkään”, hän kertoo.

Aiemmassa työssäänkin hän pääsi käyttämään taiteellista puoltaan, sillä Walta ansaitsi lei-pänsä useita vuosia graafisena suunnittelijana. Kiivastempoi-nen työ ja nuoren miehen pala-va into oli kuitenkin kuluttava yhdistelmä. Vuosituhannen vaih-teen tietämillä tuli tekemiseen paussi – oli aika ottaa etäisyyt-tä ja miettiä tulevaisuutta. Sil-loin hän jatkoi kierrätysmateri-aalien hyödyntämistä valaisin-taiteessaan, jonka ensi askeleet otti vuonna 1995.

”Kädentaitojen ja visuaalisen näkemyksen yhdistäminen johti siihen, että keräilemäni vanhat tavarat alkoivat saada uuden elä-män. Tein valaisimia aluksi koto-na keittiön pöydällä ja kylpyhuo-neessa sekä kaverini autotallissa. Lopulta yksiöstäni loppuivat tilat, kun seinätkin olivat täynnä näitä vekottimia”, muistelee Walta.

Aikaansaannostensa myyn-tiä hän alkoi miettiä vasta ystä-vien painostuksesta, ja yrittäjä hänestä tuli viisi vuotta sitten.

Koulutusta Henry Walta on hankkinut useammalta-

kin alalta. Ensiksi hän valmis-tui rakentamisen ammattilai-seksi. Sen jälkeen kertyi muita-kin tutkintoja. Kuopiossa hänes-tä tuli mainonnan suunnittelija ja opinnot jatkuivat työn ohella Markkinointi Instituutissa sekä mainonnan perus- että MAT-tut-kinnoilla. Välillä Walta opiskeli myös Snellman korkeakoulussa Steiner-pedagogiikkaa ja taide-aineita, kävi iltaisin kauppaopis-toa sekä suoritti yrittäjätutkin-non Kauhavalla.

Helsingissä syntynyt ja kas-vanut Walta hyödyntää kaikkea oppimaansa edelleen. Graafisen

suunnittelijan taidoille on ky-syntää vieläkin. Siitä kertoo esi-merkiksi naapurikahvilan logo. Korjausrakentaminenkin on yksi tulolähteistä.

”Rakentamisen avulla pys-tyn toteuttamaan tätä eriskum-mallista taidehäröilyäni. Töitäni menee kaupaksi sitä mukaa kun niitä valmistuu, vaikka yleinen tyyli onkin skandinaavisen pel-kistettyä ja nämä minun laittee-ni edustavat vähän jotain muu-ta”, toteaa Walta.

Hänen valaisimensa, joi-ta syntyy niin vanhoista teepur-keista, sifoneista, herätyskellois-ta kuin pölykapseleistakin, ovat mainioita katseenvangitsijoita. Juuri nyt Waltaa kiinnostaa ma-teriaaleista erityisesti kupari, messinki sekä teräs. Niiden vä-risävyt ja kontrastien luominen innostavat tekemään jatkuvas-ti uutta. Luovuus näkyy miehen muussakin tekemisessä.

”Peruskorjaan myös ensim-mäistä omaa asuntoani tässä sa-massa rakennuksessa ja olen re-montoinut muitakin talon huo-neistoja. Kodin kunnostus on ol-lut vaativa projekti, sillä huo-nokuntoinen asunto on koke-nut täydellisen muodonmuutok-

sen. Nyt on kaikki isot työt teh-ty, mutta tekemistä riittää edel-leen” kertoo Walta.

Oman asunnon kunnostuk-seen liittyy myös kirjan kir-

joittaminen ja kuvittaminen. Walta toivoo työvaiheiden tallen-tamisen helpottavan muiden ra-kentajien työtä. Kustannussopi-mus on tehty Rakennustiedon kanssa.

Kun Henry Walta saa kotin-sa valmiiksi, on jokainen yksi-tyiskohta mietitty. Esimerkiksi seinäkaappina on vanha matka-laukku ja makuuhuoneen kattoa koristaa itse maalattu jättimäi-nen avaruusaiheinen taideteos.

Elinympäristöön panostami-nen on vaatinut tilapäistä luopu-mista rakkaasta harrastuksesta, sillä pieteetillä toteutettavan re-montin kulut saivat miehen myy-mään Harley Davidsoninsa. Vain kypärä jäi odottamaan hetkeä, jolloin on mahdollista jälleen kiitää matkaan. Toinen rakas harrastus on kuitenkin jäljellä. Taiteilijan tapaa niin saunaseu-ran saunoilta kuin avannostakin useita kertoja viikossa.

Leena Seitola www.henrydesign.fi

Tietokone tutuksiKaupunginkirjastonkohtaamispaikka@lasipalatsitarjoaakoulutustatietoko-neenkäsittelyssä.Maksuttomatopas-tuksetvihkivättottumattomankintieto-jenhaun,kuvankäsittelynjaohjelmientarjoamiinmahdollisuuksiin.

Mikäliläppärionmennytjunt-turaanvoiKohtaamispaikaltavaratamyösmaksuttomantohtoriajanomallekannettavalletietokoneelle.Lisätieto-jakursseistajatapaamisistasaanume-rosta(09) 310 85900.Kohtaamispaik-kaonavoinnama,to,peklo11–18jati,keklo11–20.OsoiteonMannerhei-mintie22–24.

Kuinka löytää tietoa netistäItäkeskuksenkirjastojärjestääyhteis-työssätyöväenopistonkanssakeskiviik-koisinmaksutontatiedonhaunopetus-ta.Kurssitontarkoitettuvasta-alkajille.IlmoittautuminenItäkeskuksenkirjas-tontietopalveluunp.(09)31085090. Tiedonhaunperusteet03.03.klo9.30–13.30.Osallistujientuleeosatakäyttäähiirtä. Kuinkahoidanasioitaverkonkautta10.03.klo9.30–13.30ryhmä117.03.klo9.30–13.30ryhmä224.03.klo9.30–13.30ryhmä3

Opetusontarkoitettuniille,jotkaovatjonkinverrankäyttäneetInterne-tiäjahallitsevathiirenkäytön. Itäkeskuksenkirjasto,Turunlinnantie1.

Hae maksutonta liikuntaneuvontaaLiikuntavirastotarjoaaammattilais-tenopastuksellatietoaterveyttäedis-tävästäliikunnasta.Henkilökohtaistaneuvontaajärjestetään28.4.astikah-deksassaliikuntahallissa,terveysase-mallajapalvelukeskuksessaympä-riHelsinkiä.Opastuksiaterveelliseenjavirkistäväänliikuntaansaapäiväai-kaanHerttoniemen,Itäkeskuksen,Ja-komäen,KontulanjaOulunkylänter-veysasemillasekäTöölönkisahallissa,MaunulanliikuntahallissajaKinapo-rinpalvelukeskuksessa.Paikkakohtai-setaikataulutjaosoitteetlöytyvätlii-kuntavirastonverkkosivuiltawww.hel.fi/liikunta.Lisätietojasaanumeroista(09)31087509tai(09)31087932.

Kallion kirjasto on avattuKallionkirjastonremonttionvalmistu-nut.Uuttaovatmuunmuassaensim-mäisenkerroksenlajittelevapalautus-automaattisekäuusittulehtialue.Pal-velupisteetjalainausautomaatitonuusittukaikissakerroksissajanettiko-neidenmäärääonlisätty.Lastenosas-toonsaanutmeluavaimentavanma-tonjamukaviapehmeitäsäkkituolejasekäjakkaroita.Lisätietojasaanume-rosta(09) 310 85953sekäwww.lib.hel.fi

-nettiosoitteesta.

Valoa pimeyteen

Henry Walta taiteilee vinkeitä valaisimia kierrätysmateriaaleista Pursimiehenkadun liikkeessään.

Kuva

Kim

mo

Bran

dt


UutisInfo

Suomen suurin nuorisotalo Reaktori avaa ovensa Kaape-

litehtaalle 23. – 27.2. Reaktorissa lomailaiset voivat kokeilla kai-kenlaisia harrastuksia roolipu-keutumisesta pöytälätkäturna-ukseen HIFK:n kanssa. Samal-la tutuksi tulee kaupungin kym-menien nuorisotalojen ja -toimi-paikkojen tarjonnan kirjo.

Reaktorilla on ensi ker-taa käytössään jättimäiset noin 3 200 neliön tilat, joissa voi tu-tustua muun muassa videokuva-ukseen, kädentaitoihin, konso-li- ja pc-pelaamisesta dj-pajoi-hin tai kullanhuuhdontaan sekä hakea infoa kesätöistä ja kesän leireistä. Seikkailemaan pääsee köysillä, ja luvassa on myös hui-kean suosion saavuttaneet säh-ly-, koripallo- ja futisturnaukset. Lauantaina tapahtuman huipen-taa disko, jonka esiintyjinä näh-dään Redrama ja Beatwarriors.

”Kaapelihalliin rakennetaan myös entistä suurempi esiinty-mislava, jossa esiintyjät vaihtu-vat teemoittain. Musiikkigen-reinä esillä ovat muun muassa hip-hop ja j-rock, lisäksi tors-taina järjestöjen esittäytyessä, on lavalla myös yhteiskunnal-

lisia paneeleita. Esiintymisla-van läheisyyteen tulevaa kahvio-ta hoitavat nuoret työharjoitte-lijat,” kertoo tuottaja Susanne Österlund-Toivonen.

Visuaalisen taiteen osastol-la voi kokeilla maskeerausta ja roolipukeutumista, tehdä koruja paperista, skräpätä sekä katsas-taa vaihtuvaa roolihenkilökuvi-en näyttelyä. Järjestöt tarjoavat muun muassa musapajan, maail-manparannusklinikan sekä Red-

Nopeimmat saattavat vielä eh-tiä mukaan nuorten bändi-

katselmukseen. Ilmoittautumi-nen 10 –15-vuotiaiden Junnuvim-maan päättyy 28.2. Ilmoittautua voi soittamalla Arabian nuorisota-lolle numeroon (09) 310 89134, josta saa myös lisäohjeet kaavak-keen täyttämiseen.

Viikonlopun mittelöön ote-taan yhteensä 28 bändiä. Katsel-mus järjestetään Arabian nuori-sotalolla 9. –10.4, joten bändeil-lä on vielä aikaa harjoitella en-nen koitosta.

Junnuvimmassa tärkeäm-pää kuin totinen kisailu on haus-kanpito. Bändikatselmus tar-joaa mahdollisuuden esiintymis-kokemukseen sekä ammattilais-ten kannustavaan palautteeseen.

Mielenkiintoisimmat bändit saa-vat lisäksi lahjakortteja ja keik-kamahdollisuuksia Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskuk-sen musiikkitapahtumiin. Äänen ja Vimman (24.4.) finaaliin Kult-tuuriareena Gloriassa valitaan esiintymään yksi bändi.

Eräs Junnuvimman menes-tystarinoista on SMAK, joka voit-ti katselmuksen vuonna 2003. Hieman myöhemmin bändi oli Äänen ja Vimman finaalissa kol-men parhaan joukossa ja sai sitä kautta levytyssopimuksen. Lisää menestystarinoita tulee varmas-ti tänäkin vuonna! LisätietojaJunnuvimmastasaaosoit-teestawww.nuoriso.hel.fi/aanijavimma

Ilmoittaudu Junnuvimmaan

Reaktori tarjoaa vauhtia talvilomaan

Kuva

Hel

sing

in k

aupu

ngin

nuo

risa

siai

nkes

kus

die Kids kerhonohjaajien koulu-tusta. Reaktorissa toisin sanoen riittää tekemistä – mutta myös ihan vain oleileminen ja muiden, niin uusien kuin vanhojen tuttu-jen, tapaaminen kuuluu Reakto-rin ideaan.

”Reaktoriin kannattaa ottaa mukaan myös kirjastokortti, sil-lä kesädösästä voi lainata kirjoja. Kaapelilta saa myös noutaa tuo-reen Kesäpassin. Kotonakin voi seurata Reaktorin menoa, sil-

lä HattuMedia lähettää tapah-tumatunnelmia suorana osoit-teessa www.hattu.net ja kaa-pelikanava Dina Tv:llä.”, pal-jastaa Österlund-Toivonen.

Reaktori avaa ovensa tiis-taista lauantaihin kello 12 ja riennot jatkuvat iltamyöhään. Tapahtuman päätösdisko Me-rikaapelihallissa järjestetään klo 19 – 23 (ovet avataan klo 18). Ohjelmatiedot osoitteessa: http://nuoriso.hel.fi. Liput dis-

ko-iltaan maksavat 4 euroa, muu-ten Reaktoriin on vapaa pääsy.

Reaktori on helsinkiläisil-le nuorille suunnattu tapahtuma, jonka tarkoituksena on tarjota huikaisevia elämyksiä ja miele-kästä tekemistä talvilomalla. Re-aktori on järjestetty viisi kertaa eri paikoissa ja hieman eri muo-doissa. Vuonna 2008 Reaktori ke-räsi Kaapelitehtaalle ennätyksel-liset 13 500 kävijää!

Tänä vuonna nuorisoasiain-keskus toteuttaa Reaktorin yh-teistyössä Helsingin kaupungin liikuntaviraston, kirjaston, ra-kennusviraston ja HOK-Elannon kanssa.

Happi ottaa ennakkoaToimintakeskus Happi lähtee ro-katen Reaktoriin ja virittelee tun-nelmiin jo lomaviikkoa edeltävä-nä lauantaina. Happi goes rock -tapahtumassa 20.2. klo 18 – 22 soittavat Suicide Hotline, Guild of Passion, Obsessions ja Noora (acoustic). Ovet yleisölle avataan klo 17.30, tilaisuus on päihteetön ja maksuton, ikäraja 15 vuotta. Happi on osoitteessa Sörnäisten rantatie 31, [email protected].

Leena Seitola

Vesijohtojärjestelyissä ei vakavia puutteitaHSY Veden tuore kartoitus ris-

kikohteista osoittaa, että Helsingin maanalaisten julkis-ten tilojen vesijohtojärjestelyissä ei ole vakavia puutteita. Tarkas-telun kohteina olivat erityisesti maanalaiset metroasemat, jotta Rautatieaseman vesijohtovuodon kaltaisilta suurvahingoilta vältyt-täisiin tulevaisuudessa. HSY Vesi on tarkentanut kartoituksen tu-losten perusteella toimintaohjei-taan sekä kerännyt tietopaketit riskikohteista. Lisäksi riskikoh-teissa tarkastetaan vesijohtojen sulkuventtiileiden toiminta ja erikoisrakenteiden kunto.

”Riskikartoituksen tulokset eivät onneksi olleet hälyttäviä. Kohteiden havainnoiminen jat-kuu osana päivittäistä työtäm-me”, sanoo HSY Veden toimiala-johtaja Jukka Piekkari.

HSY Vesi (entinen Helsingin Vesi) käynnisti maanalaisten jul-kisten tilojen riskikartoituksen marraskuussa välittömästi sen jälkeen, kun Rautatieaseman suurvuodossa vesi purkautui be-tonirakenteessa olleesta reiästä Asematunneliin ja siitä edelleen alas metrotunneliin.

Kartoituksessa tarkastel-tiin riskejä erityisesti kohteis-

sa, joissa vuodosta voisi aiheu-tua henkilövahinkoja. Pääkoh-teita olivat maanalaisten met-roasemien vesijohtojärjeste-lyt. Lisäksi mukana oli muu-tamia muita riskialttiina pi-dettyjä julkisia maanalaisia ti-loja, kuten Kampin keskus bussiterminaaleineen.

Kartoituksen lähtökoh-tana oli, että erityisen riskin aiheuttavat muut kuin maa-han asennetut vesijohdot, sil-lä erikoisrakenteista vesi ei välttämättä ohjaudu vuoto-tilanteessa suoraan maan pinnalle.

K u v a s s a J u n n u v i m m a n 2 0 0 9 v o i t t a j a S p i d e m i a .

Nyt keskustellaan palveluverkostaHelsingin kaupunki haluaa kuulla helsinkiläis-

ten mielipiteitä palveluverkostaan eli terveys-, sosiaali-, päivähoito-, koulu-, kulttuuri- ja liikunta-palveluista sekä kaupunkisuunnittelusta.

Puntarissa ovat etenkin kaupungin tilojen käy-tön tehostaminen ja yhteiskäyttö. Helsinkiläisten näkemyksiä tarvitaan myös sähköisten palvelujen kehittämisestä.

Keskustelua käydään 15.2. – 5.3. nettisoittees-sa http://palveluverkko.hel.fi. Tällä sivustolla pää-see lukemaan palveluiden kehittämiseen liittyvää

aineistoa ja kysymyksiä sekä seuraamaan keskuste-lua. Mielipiteensä voi kertoa rekisteröitymällä kes-kustelijaksi omalla nimellä tai nimimerkillä.

Palveluverkkopalautetta voi antaa myös kirjas-toissa sekä kaupungintalon Virka Infossa, osoite Pohjoisesplanadi 11–13, avoinna ma – pe klo 9 –19, la – su klo11–17, puhelinneuvonta p. (09) 310 11111 (klo 9 –15).

Yhteenvedot keskusteluista menevät kevään kuluessa kaupunginhallituksen käsiteltäviksi ja evästykseksi lauta- ja johtokunnille.


LyhytInfo

Helsingin joukkoliiken-ne koki vuoden vaihtees-

sa mullistuksen, kun organi-saatio muuttui osittain seudul-liseksi. Helsingin seudulle pe-rustettu yhteinen joukkoliiken-teen tilaajaorganisaatio HSL (Helsingin seudun liikennekun-tayhtymä) aloitti toimintan-sa tammikuun alusta. Se vas-taa nyt jäsenkuntiensa Helsin-gin, Espoon, Vantaan, Kauniais-ten, Keravan ja Kirkkonummen joukkoliikenteen suunnittelus-ta, järjestämisestä, matkalip-pujen tarkastuksesta sekä mat-kustajainformaatiosta. Lisäksi se laatii suunnitelmat seudun liikennejärjestelmälle.

Pulssi piirrättää nuoriaOperaatioPulssijärjestää”Mäjamunmesta–nuorenaLänsi-Helsingissä”

-kuvataidekilpailunnuorille.KilpailuonavoinPohjois-Haagan,KannelmäenjaMalminkartanonalueellaasuvilletaiopiskeleville7–9-luokkalaisille.

Kilpailunideanaonantaanuoril-lemahdollisuuskäsitelläasuinympä-ristönsävaikutustaomaanminäku-vaansajaidentiteettiinsä.Miltätun-tuuollakantsulainentaipohjois-haa-galainen?Mitenmaltsulaisuusnä-kyysinussa?MillaistaoneläänuorenaLänsi-Helsingissä?

Pulssinkokoamaraativalitsee31.3.mennessäsaapuneistatöistäparhaatjakokoaaniistänäyttelynKanneltalonaulanjakahvilannäyttelytilaan.Näyt-telynavajaisetpidetään19.4.janäytte-telyonavoinna20.–30.4.

Kilpailuohjeet:TyöttoteutetaanpiirtäentaimaalatenA3-arkille.Työ-höntuleeliittäätekijännimi,koulujaluokka-astesekälyhytkuvausteokses-ta.Valmiittyötpalautetaanmääräai-kaanmennessäosoitteeseenOperaatioPulssi!/Hanna-MariaLehtonen,Kult-tuurikeskusKanneltalo,Klaneettitie4,00420Helsinki.

OperaatioPulssitarjoaahar-rastustoimintaajakohtauspakko-ja12–18-vuotiailleMalminkarta-non,KannelmäenjaPohjois-Haaganalueella.Keväänkurssitjatapahtumatlöytyvätosoitteestawww.operaatio-pulssi.net.

Taidekursseja AnnantalossaAnnantalontaidekeskustoimiivakinai-sissatiloissatehtävänremontinvuok-sivuoden2010Töölössä,osoitteessaTo-peliuksenkatu16.Jonkinverranhaja-paikkojaonjäljelläesimerkiksiseuraa-vissakuvataideryhmissä:Piirustus-jataidegrafiikka(12–16v),Grafiikkajakeramiikka(12–17v),Maalataan(7–9v),Leonardo(10–12v),Lauantaikuvat(10–13v),Lentävänorsu(11–13v),Ku-vataide(12–14v),Väritassut(12–14v),Picasso(13–15v).Tilaaonmyössana-taideryhmässäElävättarinat(11–16v),tanssiryhmissäTanssileikki(5–6v)jaPiccoloZucchero(9–10v),Nukketeat-teriryhmässä(9–12v)sekäDigikuva-jagrafiikkapajassa(12–17v).Muitakinvapaitapaikkojavoikysyäkurssisihtee-riltäp.09 31037173.

Helsinki kartallaLaiturillaNarinkkatorinlaidalla,enti-sessälinja-autoasemanrakennukses-saonesillä26.2.–27.3.Helsinkikartal-la-näyttely.Näyttelykoostuuvanhois-takartoista,jasenmateriaalitpohjau-tuvatviimevuonnajulkaistun”Hel-singinHistoriallinenKaupunkikartasto”

-aineistoon.Näyttelyonavoinnati–peklo10–18jala12–16.

Vanha tuttu HKL jatkaa Hel-singin raitiovaunujen ja metro-jen liikennöintiä sekä huoleh-tii näiden raideliikennevälinei-den ratojen, asemien ja varikoi-den hoidosta. HKL vastaa myös Suomenlinnan liikenteestä, jon-ka liikennöinnin hoitaa HKL:n osakkuusyhtiö Suomenlinnan Liikenne Oy.

Muutokset näkyvät matkus-tajien kannalta ensisijaises-ti liikennevälineiden uusissa tunnuksissa.

HSL-yhtymää johtaa Suvi Rihtniemi ja HKL:n johdossa jatkaa Matti Lahdenranta.

HKL:n puhelinnumerot ja Internet- sekä sähköpostiosoit-

Joukkoliikenteen uudet kuviot

Kuva

Tim

o-Pe

kka

Hei

ma

Kuva

Kim

mo

Bran

dt

Suvilahden grafiittiaidan on tarkoitus avautua jälleen ensi kesänä.

teet säilyvät ennallaan. Aika-tauluja lipputiedot sekä muu matkustajainformaatio löytyvät HSL:n Internet-sivujen kautta osoitteesta www.hsl.fi.

Reitit ja aikataulutiedot saa

Kuljettaja Vilho Aho esittelee uutta HSL:n tunnusta.

edelleen numerosta 0100 111, ja palvelupisteet sijaitsevat en-tisillä paikoillaan Rautatien-torin metroaseman parve-ketasolla sekä Itäkeskuksen metroasemalla.

FunActionLiikuntamyllyssä järjeste-

tään keskiviikkona 24.2. klo 15 –18 FunAction -tapahtuma 13 –17-vuotiaille nuorille. Ohjel-massa on muun muassa parkou-ria, seinäkiipeilyä ja jousiam-muntaa. Tilaisuus on maksuton. Liikuntamylly, Myllypurontie 1, p. (09) 310 87535.

Talvirieha PaloheinässäKoko perheen talvirieha järjestetään Paloheinän ulkoilualueella tiis-

taina 23.2. klo 15 –19. Tarjolla on talvista liikuntaa Paloheinän jää-hallissa ja hiihtoladuilla. Maksuttomassa tapahtumassa voi muun muassa pelata lätkää, osallistua luistelukouluun, kurvailla luistelutemppura-dalla, suksia hiihtomaassa sekä kokeilla lumikenkiä. Mukana menossa ovat Kana, Muumipeikko, Mimi & Kuku, muodostelmaluistelujoukkue Marigold Ice Unity sekä Kim Hirschovits ja Mikael Granlund HIFK:sta. Osoite on Pakilantie 124. Lisätietojawww.hel.fi/liikuntaKu

va L

iiku

ntav

iras

to /

Juh

a Tu

omi,

Rod

eo

Palkittua graffitia ja muita kulttuuritekojaAinutlaatuista, kauan odo-

tettua, nuoria aktivoivaa ja kaupunkia piristävää kulttuu-ritoimintaa. Viimein on annet-tu graffititaiteelle mahdollisuus kehittyä oikeaan suuntaan ja an-nettu paikka luvalliselle maalai-lulle, mikä kuuluu jokaisen suur-kaupungin kulttuuriin.”

Tällaisia kommentteja kerä-si Suvilahden graffitiseinä sitä Helsingin kulttuuriteko 2009 -palkinnon saajaksi ehdottaneil-ta kaupunkilaisilta.

Kulttuuri- ja kirjastolauta-kunta jakoi tammikuussa ensim-mäistä kertaa tunnustusta hel-sinkiläisille kulttuuriteoille kau-punkilaisten lähettämien ehdo-tusten pohjalta. Ensimmäisen palkinnon sai viime kesänä Suvi-lahden alueelle pystytetty luval-linen graffitiaita, joka tosin pu-rettiin syksyn tullen.

Kunniamainintoja jaettiin kolmelle muulle vuoden 2009 kulttuuriteolle. Näitä olivat Mu-siikkiteatteri Kapsäkin uuden ti-lan perustaminen Vallilaan, nuo-risokulttuuria esiin nostava Oy Basso Media Ltd sekä Open-HouseHelsinki-tapahtuma. Kau-punkilaiset ehdottivat vuoden

”

kulttuuriteoiksi myös muun muassa kansanmusiikkiradio Traditiota, Madonnan konserttia, Picasso-näyttelyä, Vallilan Tan-gon vapputansseja ja Lasipalat-sin Maatilatoria.

Kaikkiaan kisaan tuli 460 ehdotusta. Yleisön suosikiksi noussutta graffitiaitaa ehdotet-tiin 120 kertaa. Lautakunta ei

ole ratkaisussaan sidottu yleisö-äänestyksen tulokseen.

Luvattomien seinätöhry-jen määrä väheni Suvilahden alueella selvästi graffitiaidan ansiosta, toteaa Kiinteistö Oy Kaapelitehtaan toimitusjohta-ja Stuba Nikula. Niinpä aidan on luvattu aukeavan uudestaan ensi kesänä.

Helsingin kulttuurite-ko -palkinto jaetaan seuraa-van kerran tammikuussa 2011. Haussa on tänä vuonna tehtyjä kulttuuritekoja, jotka ovat saa-neet näkemään asiat uudella tavalla, muuttaneet tai haasta-neet olemassa olevaa tilaa tai toimintatapaa. www.annakulttuurinvarittaa.fi


Pikku Huopalahden ala-asteen juhlasalissa väreilee jän-nittynyt tunnelma, kun kuudesluokkalaiset viimeiste-

levät esitystään oopperatalon Alminsaliin. Kansallisoop-peran koululaisille räätälöimä Auringonkukat-teos kertoo karunkauniisti taiteilija Vincent van Goghin elämästä.

”Ottakaa sellainen ilme naamalle kuin olisitte just syö-neet aamupalaksi sitruunan. Ilme vaikuttaa ääneen”, oh-jaa musiikinopetuksesta vastaava Juha Saarikoski op-pilaitaan, ja kuoro muuttuu hetkessä hapannaamaiseksi.

Ryhmä on harjoitellut Auringonkukkia pari kuukaut-ta. Aluksi oopperaa kuunneltiin luokissa ja makusteltiin sanoja. Oppilaat valitsivat, haluavatko taiteilijan elämän myönteisiä puolia kuvaavaan valokuoroon vai synkempiä sävyjä ilmentävään varjokuoroon. Sitten he opettelivat teosta luokissa ja kotona. Esityksen pianisti ja solisti tu-livat kouluun ohjaamaan oppilaita päiväksi, mutta muu-ten harjoituksista ovat vastanneet opettajat.

”Koska teoksessa näkyvät taiteilijan vaihtuvat mieli-alat, olen harjoituttanut oppilaita ilmaisemaan tuntei-taan. Se luo samalla pohjaa itsetuntemukselle. Muuten-kin projekti antaa kaikkine vaiheineen ja työskentelyta-poineen oppilaille monenlaisia eväitä tiimityötaidoista taiteentuntemukseen”, toteaa Saarikoski.

Oopperan teemoihin ja päähenkilöön on pureudut-tu useiden oppiaineiden näkökulmista, sillä pelkät mu-siikkitunnit eivät riittäisi valmistautumiseen. Kuvaama-taidon tunneilla on perehdytty van Goghin taiteeseen ja maalattu auringonkukkia. Historian tunneilla on käsitel-ty aikakauden tapahtumia; käsityötunneilla puolestaan on askarreltu auringonkukkarekvisiittaa esitystä varten. Projekti leviää oppiainerajojen lisäksi luokka-asteiden yli, sillä ensimmäiseen näytökseen kutsutaan kaikki koulun oppilaat. Pikku Huopalahden ala-aste on osallistunut oop-perayhteistyöhön jo kahdesti aiemminkin.

”Kokemukset ovat olleet todella myönteisiä ja ne ovat vaikuttaneet koko kouluun. Nyt mukaan lähteminen tun-tui luontevalta, koska meille on sattunut laulavaisia ja esiintymisestä pitäviä oppilaita. Olen heistä erityisen yl-peä sen vuoksi, että kyseessä ovat tavalliset koululaiset eivätkä musiikkiluokkalaiset”, toteaa oopperaharjoitus-ten lomassa luokanopettaja Elina Kirkinen-Kivelä.

Hänen mielestään oppilaat ovat olleet innoissaan esi-tyksestä, ja väite on helppo uskoa, kun katsoo eläytyvää joukkoa. Yksi pojista, Brendan Boyle, pysähtyy hetkeksi kertomaan tunnoistaan.

”Halusin kokeilla varjokuorolaisen osaa, koska tykkään melankoliasta. Se antaa vapauden tunteen. Minusta on mukavaa, että lapsetkin pääsevät esiintymään oopperas-sa eikä tarvitse olla aikuinen ja kokenut.”

Katsomo liikuttuuMuutaman päivän päästä Suomen Kansallisoopperan Al-minsalissa on käsinkosketeltavan tiivis tunnelma, kun op-pilaat rytmittävät kuoroina Tero Harjunniemen esittä-män päähenkilön ja sivuroolien esittäjien osuuksia. Näyt-tämölle levittäytyy kuva van Goghista yksinäisenä, vim-maisena ja varattomana taiteilijana, jonka teokset saa-vuttavat myöhemmin huikean suosion ja hinnan.

Katsomossa pyyhitään vaivihkaa silmäkulmia. Kun lapsia päästään onnittelemaan kolmen vartin mittaisen esityksen jälkeen, Luisa Decatin äiti Roberta ei yritä piilotella liikutustaan.

”Jännitin varmasti tytärtäni enemmän. On upeaa, että ooppera antaa lapsille mahdollisuuden työskennellä am-mattilaisten kanssa. Olen erittäin ylpeä tyttärestäni ja näistä oppilaista. Muistamme tämän illan pitkään”, hän hymyilee.

Frank Boyle on tullut onnittelemaan poikaansa Brendania.

”Oli hienoa nähdä kuinka Brendan eläytyi ja teki fo-kusoituneesti tiimityötä oppilaiden ja ammattilaisten kanssa. Esitys oli hieno niin musiikillisesti, emotionaali-sesti kuin symbolisesti. Tämä oli todellinen taideteos. Ylei-sö liikuttui. On ollut ilo nähdä, kuinka vahvasti opettajat-kin sitoutuivat esitysprojektiin. Oopperan teemat olivat rankkoja, mutta yhteiskunnassa tapahtuu koko ajan tra-gedioita, ja lasten on hyvä puhua tällaisistakin asioista aikuisten kanssa. Esitys jättää paljon ajateltavaa ja kes-kusteltavaa kotiin ja kouluun”, toteaa Boyle.

Koululaiset loistavat oopperatähtinäOppilaiden esitys Kansallisoopperassa sykähdyttää koko koulua, vanhempia ja oopperan ammattilaisia.

Oopperatalo haluaa pitää oviaan auki kaikille, joten se tarjoaa paljon ilmaisohjelmaakin.

Kuudesluokkalaisten valokuoro ilmentää Tero Harjunniemen esittämän Vincent van Goghin elämän valoisaa puolta.

Topi Diego Porkka ja Brendan Boyle eläytyvät varjo-kuorolaisten osaan.

Kuva

t Ki

mm

o Br

andt

, aur

ingo

nkuk

ka f

utur

eim

age.

com


Tennispalatsin toisen kerroksen työpajassa vallitsee keskittynyt tunnelma, kun eri-ikäiset maalaavat kas-

vokuvia läpinäkyville muovisille plekseille. On meneil-lään sunnuntainen kaikille avoin työpaja Helsingin kau-pungin taidemuseossa.

”Täällä pääsee kokeilemaan erilaisia tekniikoita ja li-säksi välineitä, joita ei ole kotona. Lapset ovat aikuiselle hyvä alibi tänne tulemiseen. Olen yllättynyt siitä, miten mukavaa on ollut maalata. Yleensähän aikuiset laittavat lapset tekemään ja katsovat sivusta”, toteaa yksi kävijöis-tä, Pauliina Ståhlberg, viimeistellessään maalaustaan.

Viereisen pöydän ääressä hänen 9-vuotias poikansa Kaarlo ikuistaa hekotellen serkkuaan Pavel Pulkkista, 8. Vakavailmeistä ei ole jälkikään: serkkupoika saa vauh-dikkaasti vihreät viikset, sinisen parran ja punaisen kär-sän. Työpajaohjaaja, kuvataiteilija Vappu Rossi auttaa Kaarloa asettelemaan maalatun pleksin ja puhtaanval-kean paperin taidegrafiikan prässiin. Serkukset pyörit-tävät prässin kampea innoissaan ja vähintään yhtä suur-ta riemua tuottaa paperiin tarttunut maalaus – taideter-mein kutsuttuna monotypia.

”Käytämme vesiliukoisia kohopainovärejä, koska ne ovat turvallisia kaikenikäisille eikä niistä ei kulkeudu ha-jua näyttelytiloihin, jonne pidämme ovet avoinna. Valit-semme helppoja tekniikoita, jotka sopivat aloittelijoillekin. Tänne voivat tulla kaikenikäiset, joskin alle 10-vuotiailla pitää olla aikuinen mukanaan. Edellytämme ennakkoil-moittautumista samana päivänä, mutta vapaita paikkoja voi kysellä vielä työpaja-aikaankin”, kertoo ohjaaja Rossi.

Työpajoja järjestetään yleensä useita kertoja kuussa sunnuntaisin, ja vain kesällä pidetään taukoa. Kullakin kerralla käsitellään tiettyä tekniikkaa ja teemaa, jotka valitaan meneillään olevan taidemuseon näyttelyn mu-kaan. Työpajoihin pääsee museon pääsylipulla eikä ma-teriaaleista peritä erillistä korvausta. Oman työnsä saa mukaansa muistoksi. Usein kotiin viedään myös hyvää mieltä ja uusia näkökulmia.

”Kun kävijälle kertyy tietoa ja kokemusta eri teknii-koista, hän alkaa todennäköisesti katsoa taidetta vähän eri silmällä. Lisäksi näyttelyn teemat usein syventyvät täällä. Moni osallistuja on empinyt tänne tuloa, koska ei ole maalannut mitään vuosikymmeniin, mutta onkin in-nostunut valtavasti kokeiltuaan taitojaan”, toteaa Rossi.

Museo on helsinkiläistenHelsingin kaupungin taidemuseon työpajoja ja muuta yleisötyötä suunnittelevat työpajaohjaajien lisäksi mu-seolehtorit. Suurimman osan heidän ajastaan vievät kou-lulais- ja päiväkotiryhmät, mutta lehtorit tuottavat ohjel-maa muunikäisillekin. Aikuisille on tilaustyöpajoja, jois-sa näyttelykierroksen lisäksi tehdään animaatio tai var-joteatteriesitys. Näyttelyopastukset ovat avoimia kaikil-le. Museolla järjestetään myös muutaman illan mittaisia taiteilijoiden vetämiä lyhytkursseja. Uusia toimintatapo-ja kehitellään kaiken aikaa.

”Parhaillaan käynnistelemme nuorten ryhmää, joka järjestäisi museossa tapahtumia. Koska taidemuseo on kaikkien helsinkiläisten, haluamme heidän olevan myös tekijöitä eikä vain vastaanottajia. Koetamme löytää mah-dollisimman monia tapoja yhdistää taidetta asukkaiden elämään. Tavoitteenamme on tukea kävijöiden hyvin-vointia ja visuaalista lukutaitoa sekä ylipäätään kykyä käsitellä ympärillä näkemiään asioita”, kiteyttää vastaa-va museolehtori Kaisa Kettunen yleisötyön tarkoitusta.

Tiina Kotka SeuraavissataidemuseontyöpajoissaTennispalatsissaovatsun-nuntaisinkello12–15aiheina21.2.tarina–maalaus,28.2.asetelma–maalaus,7.3.muotokuva–grafiikkaja14.3.tarina–sarjakuva.MyösmuseonMeilahdentiloissapidetäänvalokuvataiteilijoidennäyt-telyynliittyviätyöpajojamaalis-huhtikuussasunnuntaisinkello15–17,tarkemmattiedotnetistäwww.taidemuseo.fi-osoitteesta.

Oopperaproduktio on ollut oppilaille selvästi paitsi suuri elämys, myös melkoinen oppimiskokemus.

”Nyt vasta tajuan, miten paljon oopperaesitys vaatii työtä ja harjoittelua erilaisilta ammattiryhmiltä. Lasten ja aikuisten välinen yhteistyö sujui hienosti. Me oppilaat teimme pari pientä mokaa, mutta yleisö ei ehkä huoman-nut niitä”, hymyilee huojentuneesti Topi Diego Porkka samalla kun häntä rientää onnittelemaan pojastaan sil-minnähden ylpeä Rene-äiti.

Ooppera on sinnikkyyskoeJos Alminsalista poistuu onnellisia oppilaita, lähtee siel-tä myös tyytyväinen rehtori.

”Tämä on sinnikkyyden ja itsensä peliin laittamisen koe, jossa oppilaat huomaavat, kuinka muut voivat tukea heitä ja kuinka kukaan ei saisi aikaan tällaista yksin. On tärkeää satsata lapsiin. Voisin sanoa oopperaa mukaillen, että samaan tapaan kuin van Goghin työt ovat enemmän arvoisia kuin niihin käytetyt maalit ja materiaalit, ovat lapsetkin enemmän arvoisia kuin raha joka heihin laite-taan”, toteaa rehtori Vilma Tuomi.

Oopperan tekemisen kulut maksaa valtaosin Kansal-lisooppera, mutta kouluille jäävän osuuden kattaa Hel-singissä kaupungin opetusvirasto. Koulut voivat halutes-saan myydä esityksiin lippuja ja kerätä siten tuloja luo-kille. Oppilaitokset kantavat päävastuun esityksen har-joituksista, tiedottamisesta ja oppilaskuljetuksista. Kou-lut myös tuottavat esitykseen vähän rekvisiittaa. Kansal-lisooppera vastaa kaikesta muusta aina sävellyksen tilaa-misesta lavastukseen ja puvustukseen.

Kaikenikäisille ilmaisohjelmaaAuringonkukat-ooppera sai ensi-iltansa lokakuussa. Sitä on esittänyt kahdeksan koulua ympäri Suomen, niistä puolet Helsingistä. Tänä keväänä Alminsalin estradille nousee neljä uutta helsinkiläiskoulua, ja ooppera näh-dään myös kuudella muulla paikkakunnalla. Kansallis-ooppera on räätälöinyt koululaisille esityksiä vuodesta 2000 saakka.

”Olemme kaikkien suomalaisten ooppera, joten ha-luamme kehittää kansalaisten osallisuutta ja omistajuutta edelleen. Parhaiten se syntyy itse tekemällä. Peruskoulu-jen kautta tavoitamme kaikenlaisia suomalaisia lapsia ja heidän vanhempiaan. Koululaisooppera tuo monet heistä ensimmäistä kertaa oopperaan. Kun lapsille jää olo, että heillä on ollut oopperassa hauskaa, todennäköisyys uudel-leenvierailuun kasvaa. Samalla kasvaa heidän tietämyk-sensä oopperoista ja oopperasta taidemuotona”, kertoo yleisöyhteistyöstä vastaava osastopäällikkö Ulla Laurio.

Koululaisoopperat ovat olleet mieluisia myös ooppe-ran henkilöstölle.

”Taiteilijamme arvostavat esiintyviin lapsiin ja yleisöön syntyvää suoraa kontaktia sekä heidän antamaansa väli-töntä palautetta. Taiteilijat saavat koululaisoopperoista uutta näkökulmaa ja virkistystä työhönsä”, kertoo Laurio.

Kansallisooppera tekee yhteistyötä oppilaitosten kans-sa monilla muillakin tavoilla, kuten työpajojen ja draama-työskentelyn avulla. Ooppera järjestää kohdennettua oh-jelmaa myös muun muassa päiväkodeille, joille tuotetaan 4 – 8-vuotiaille suunnattuja lämpiöteoksia. Lisäksi on tar-jolla kaikille avoimia tilaisuuksia, kuten kiertokäyntejä, teosesittelyjä, taiteilijatapaamisia, avointen ovien päiviä ja muita tapahtumia. Näihin tapahtumiin ja erityisryh-mille suunnattuihin esityksiin osallistuu vuosittain kes-kimäärin 20 000 – 30 000 ihmistä.

Tiina Kotka SeuraavatSuomenKansallisoopperankoululaisoopperatesite-täänAlminsalissa18.–19.3.ja22.–26.3.kello18.Lippujavoitie-dustellaoopperanyleisöyhteistyöosastolta.

Seuraavassa Helsinki-infon numerossa käsitellään Hel-singin kaupunginmuseon, kaupunginorkesterin ja kau-punginteatterin yleisötyötä.

Jokaisessa piilee pieni taiteilijaKuka vain voi löytää itsestään taiteilijan museon työpajassa.

Serkukset Pavel Pulkkinen (vas.) ja Kaarlo Ståhlberg jännittävät, miten hyvin Pavelin humoristinen piir-ros isosiskostaan on tarttunut pleksin pinnasta pape-riin prässissä. Työpajaohjaaja Vappu Rossi avustaa.

Pessi, 3, maalaa isänsä Pete Veijalaisen kasvoja pleksille. ”Tämä on mukavaa yhdessäoloa. Maalatessa poika kes-kittyy uskomattoman hyvin. Itsellenikin maalaaminen aiheuttaa lähes meditatiivisen tilan”, kertoo Veijalainen.

Kuva

t Pa

trik

Lin

dstr

öm


Ilmastonmuutos on todellinen ja vakava on-gelma, johon Helsinki pyrkii monin keinoin

vaikuttamaan.”Maailmanlaajuinen ilmaston lämpeneminen pi-

täisi saada rajoittumaan korkeintaan kahteen as-teeseen, koska haitalliset vaikutukset moninkertais-tuvat, jos ilmasto lämpenee enemmän. Tämä kriit-tinen raja on nyt todella lähellä”, sanoo Helsingin ympäristökeskuksen ympäristösuunnittelija Kari Silfverberg. Kollegat Pauliina Jalonen ja Pette-ri Huuska ovat samoilla linjoilla.

”Haasteet ovat kovia, eikä muutoksia tapahdu taikaiskusta. Tarvitaan sekä valtiotason isoja pää-töksiä että energiantuottajien ja kuluttajien yh-teistyötä eli joukkovoimaa”, Petteri Huuska toteaa.

”Viime keväänä tehdyn tutkimuksen mukaan suomalaiset olivat huolestuneempia ilmastonmuu-toksesta kuin lamasta. Motivaatiota siis luulisi löy-tyvän”, Pauliina Jalonen painottaa.

Ilmastonmuutos vaikuttaa myös Helsingin ra-kentamiseen, sillä se lisää sademääriä ja rankka-

Ilmastotalkoissa tarvitaan kaupunkilaisiaIlmastonmuutoksen seuraukset näkyvät Helsingissä jo nyt esimerkiksi citykanien

vakiintumisena Helsingin eläimistöön. Ilmastonmuutosta ei voida enää kokonaan torjua,

mutta sitä voidaan hillitä. Jokaisen helsinkiläisen valinnoilla on merkitystä.

Ympäristösuunnittelijat Pauliina Jalonen (vas.), Petteri Huusko ja Kari Silfverberg kannustavat kaupunkilaisia mukaan ilmastotalkoisiin.

Kuva

Pat

rik

Lind

strö

m

sateita. Helsingissä sijaitsee yli 700 rakennusta alle 2,5 metrin korkeudella merenpinnasta alueilla, jot-ka ovat myrskytuulten ja merenpinnan nousun vuok-si alttiina tulville. Näille tulvariskialueille suunni-tellaan rakennettavaksi tulvapatoja.

”Nykyisessä kaavoituksessa on rantarakenta-misen vähimmäistasoja nostettu kolmeen metriin, mutta sekin saattaa pitkällä aikavälillä osoittautua riskialttiiksi”, Silfverberg kertoo.

Uusiutuviin energialähteisiinKeskivertosuomalaisen hiilidioksidipäästöt ovat noin kolme kertaa suuremmat kuin keskimää-räiset asukaskohtaiset päästöt koko maapallol-la. Pääkaupunkiseudun asukaskohtaiset pääs-töt olivat vuonna 2009 keskitasolla Euroopan kaupunkiseutuvertailussa.

”Tilastollisesti suurin ilmastovaikutus tulee kau-kolämmöstä. Helsingissä päästöjä nostaa runsas fos-siilisten polttoaineiden käyttö. Isoja muutoksia on kuitenkin suunnitteilla. Helsingin Energia valmis-

telee esimerkiksi kahden merkittävän kokoluokan tuulivoimapuiston rakentamista”, Huuska kertoo.

Tammikuun puolivälissä Helsingin Energia esit-teli kolmen miljardin euron kehitysohjelman, joka vähentäisi Helsingin Energian hiilidioksidipääs-töjä vuoteen 2030 mennessä vuoden 1990 tasoon verrattuna jopa 98 prosenttia. Tavoitteena on, että kaupunginvaltuusto käsittelisi ohjelman kevään aikana.

EU:n tavoitteetHelsinki on sitoutunut vuoden 2008 Energiapoliit-tisessa linjauksessaan EU:n tavoitteeseen vähen-tää hiilidioksidipäästöjä vuoteen 2020 mennessä 20 prosentilla vuoden 1990 tasosta ja nostaa uu-siutuvan energian osuus nykyisestä 6 prosentista 20 prosenttiin.

Hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli IPCC edellyttää kuitenkin vähintään 25 – 40 prosentin päästöleikkauksia länsimailta 2020 mennessä.

Päivi Arvonen


Mitä me voimme tehdä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi?*Runsaspäästöinen valinta Vähäpäästöisempi valinta Vähäpäästöisemmällä valinnalla saavutettu vähennys (kg CO2-ekv. **) _=0–99 __=100–499 ___=500–999 Päästöt Päästöt ____=1000–4 999 kg/v kg/v _____=yli5 000

Liikkuminen ja palvelutMennääntöihinautolla Mennääntöihinjoukkoliikenteellä(1hlö,10kmtöihin) 790 (1hlö,10kmtöihin) 250 _ _ _Hki-Rovaniemi-Hkilentäen 1 300 Hki-Rovaniemi-Hkijunalla 240 _ _ _ _Viikoittainenautomatka Kolmestiviikossakävellentaihypermarkettiin(10km) 210 pyörällälähikauppaan(1km) 0 _ _

Keskikokoinenhenkilöauto A-energiamerkinsaanuthenkilöauto(163gCO2 /km,20 000km/v) 3 300 (100gCO2/km,20 000km/v) 2 000 _ _ _ _Thaimaanlentomatka 14 000 Pohjois-Italianlentomatka 3 500 _ _ _ _ _Hankinnat ja jätteetVanhajääkaappipakastin 70 A++-energialuokanjääkaappipakastin 20 _Talvilämmitettymökki Mökki100kmpäässäasunnosta200kmpäässäasunnosta 4 190 ilmantalvilämmitystä 1 000 _ _ _ _

150m2omakotitalo, 80m2kaukolämmitettysuorasähkölämmitys 9 000 kerrostaloasunto 3 960 _ _ _ _ _ElintarvikkeetKeskivertoperheenruokahankinnat 6 300 Perhemitoittaaruokamääränsiten, etteiturhaabiojätettäsynny 5 670 _ _ _

Naudanlihaasyödään Puoletnaudanlihastaonkutenkeskivertoperheessä 940 vaihdettukasviksiin 490 _ _SähkönkulutusKylpyhuoneenlattialämmitys Lattialämmitysotetaanpoisonainapäällä 1 200 tilojenkuivuttuajalomilla 300 _ _ _Käytetäänkeskimääräistäsähköä 1 150 Käytetääntuulisähköä 0 _ _ _ _Laitteetjätetäänlepotilaan,kunniitäeikäytetä 80 Sammutetaanlaitteistalepotila 0 _LämmönkulutusSisälämpötila+23°C 2 200 Sisälämpötila+21°C 1 980 _ _Otetaanpitkiäsuihkuja Käydäännopeastisuihkussavanhoillasuihkukalusteilla 830 vettäsäästävilläkalusteilla 210 _ _ _

Suorasähkölämmityspientalossa 9 000 Sähkölämmitteiseentaloon hankittuilmalämpöpumppu 6 300 _ _ _ _

*Laskettukolmihenkisenhelsinkiläisperheenkulutuksenperusteella.**Kunmuidenkasvihuonekaasujenvaikutusmuunnetaanvastaamaanhiilidioksidinvaikutusta,puhutaanhiilidioksidiekvivalenteista(CO2-ekv).

Kotitalouksien kulutuksen päästöistä suurin osa aiheutuu asumisesta, ruuasta ja liikenteestä.

”Koska Helsingissä usein asutaan suhteellisen pienissä asunnoissa kaukolämmön varassa, helsin-kiläinen pystyy vaikuttamaan eniten omilla liikku-misvalinnoillaan. Ravinnon merkitys on noin 22 prosenttia ilmastopäästöistä ja esimerkiksi nau-danlihatuotannon päästöt ovat huomattavasti suu-remmat kuin sian- tai kananlihan”, Jalonen kertoo.

Myös esimerkiksi kodin sisälämpötilalla ja eko-logisella vihreällä sähköllä sekä kodin sähkölaittei-den energialuokilla on merkitystä kotitalouksien ai-heuttamille ilmastovaikutuksille. Helsingin ympäris-tökeskus on laatinut kaupunkilaisten avuksi ”ilmas-toresepteiksi” kutsutun vinkkitaulukon, joka ohjaa vähäpäästöisempiin valintoihin (ks. alla).

Kuluttajien ilmastovaikutuksista lentomat-kailu ja etenkin kaukolennot ovat merkittävä hiilidioksidipäästötekijä.

Valinnoilla on vaikutusta”Lomareissut kaukokohteiden sijaan kotimaa-

han ja Pohjoismaihin tuovat positiivisten ilmasto-vaikutusten lisäksi lisähyötyä myös työllisyyteen”, Silfverberg muistuttaa.

Ympäristösuunnittelijoiden valintojaKari Silfverberg, Petteri Huuska ja Pauliina Jalo-nen antavat panoksensa ilmastonmuutoksen hil-litsemistalkoisiin paitsi työssä myös työaikansa ul-kopuolella. Heidän valintansa sopivat esimerkiksi monille kaupunkilaisille.

Petteri Huuskan perhe päätti luopua autosta puolitoista vuotta sitten. Kodin lamput ovat ener-giansäästölamppuja ja vihreän sähkön Huuska on valinnut jo kymmenen vuotta sitten.

”Viimeisen neljän vuoden aikana olen lentänyt vapaa-aikana vain kerran, ja silloinkin maksoin va-paaehtoisen päästövähennysmaksun”, Petteri Huus-ka kertoo.

Pauliina Jalonen on luopunut lentämisestä lo-mamatkoilla kokonaan.

”Matkustan työni vuoksi lentäen ja yritän va-paa-ajallani kompensoida työmatkojen aiheutta-mia päästöjä. Olen myös ollut pitkään kasvissyöjä.”

Kari Silfverberg on kulkenut työmatkansa pyö-rällä lähes koko työuransa ajan.

”Minulla on Pirkanmaalla oma metsä, jota hoi-dan ja kasvatan. Metsäthän ovat maailmanlaajui-sesti tärkeitä hiilidioksidinieluja, joiden vahvista-minen on tärkeä osa ilmastonmuutoksen hillitse-mistä. Lomamatkan olen tehnyt lentäen viimeksi kymmenen vuotta sitten.”

Ympäristökeskuksen ympäristösuunnittelijat haluavat kannustaa kaupunkilaisia aktiivisuuteen.

”Ilmastonmuutoksesta ei pidä ahdistua. Kau-punkilaisten olisi hyvä vaatia kaupungilta ilmasto-tekoja ja palveluja. Epäkohdista saa ja pitääkin va-littaa”, Pauliina Jalonen sanoo. PA

Kuva

t fu

ture

imag

eban

k.co

m

L ä h d e H e l s i n g i n k a u p u n g i n y m p ä r i s t ö k e s k u s


Ympäristötietoa esitteissäYmpäristökeskus on julkaissut esit-

teen Helsinkiläinen ja ilmaston-muutos – koska teoillani on merkitys-tä. Siinä kerrotaan ilmastonmuutoksen maailmanlaajuisista syistä ja seurauksis-ta sekä esitellään uusimpia tutkimustu-loksia ja arvioita ilmastonmuutoksen vai-kutuksista Helsinkiin.

Kaupunkilaisten avuksi on myös laa-dittu ilmastoresepti-taulukko (ks. s. 11), joka ohjaa vähäpäästöisempiin valintoi-hin. Ilmastonmuutosesitteitä saa ym-

päristökeskuksen neuvonnasta ma – pe kello 8.15 –16, Helsinginkatu 24, puh. (09) 310 13000 kello 9 –13.

Esitteet ovat saatavilla myös sähköi-sinä versioina: Ilmastonmuutosesite:http://www.hel2.fi/ymk/julkaisut/Ilmastonmuutosesite.pdf

Ilmastoreseptithttp://www.hel2.fi/ymk/julkaisut/Ilmastoreseptit.pdf

Ilmastoreseptitruotsiksihttp://www.hel2.fi/ymk/julkaisut/Ilmastoreseptit_ruotsi.pdf

Päästöseuranta verkossaHelsinki on liittynyt verkossa ilmes-

tyvään sitoutumattomaan uutisleh-teen CO2-raporttiin, joka julkaisee koko Suomen kattavaa, kuntatasolle asti ulot-tuvaa kasvihuonekaasujen viikkotilastoa.

Pääkaupunginviikoittaisiahiilidioksidipääs-töjävoiseurataympäristökeskuksenverkkosi-vuilta:www.hel.fi/ymk>Ympäristökeskus>Ympäristöntila>Ilmastojaenergia>Helsin-ginCO2-päästöjenviikkoseuranta

Ilmastoneuvontaa asukkaille ja yrityksilleHelsinkiin on perusteilla neuvonta-

keskus, joka jakaa tietoa ja käytän-nön vinkkejä pääkaupunkiseudun asuk-kaille ja pk-yrityksille ilmastopäästöjen vähentämiseksi.

Ensi syksynä aloittavassa neuvonnas-sa yhdistyvät monet tällä hetkellä eri ta-hojen vastuulla olevat asiat: energiate-hokkuus ja energiansäästö, veden käyt-tö, liikkuminen, jätteen synnyn ehkäisy ja materiaalien kulutuksen vähentämi-nen. Keskuksessa pääkaupunkiseudun toimijat pyrkivät yhteistyössä toteutta-maan käytännössä ilmasto- ja energia-sopimuksissa sovittuja tavoitteita.

Lähtökohtana on kuluttajien huoli

ilmastonmuutoksesta ja tarve muuttaa omaa elämäntapaa ilmastonmuutosta hillitseväksi. Neuvontakeskus tarjoaa henkilökohtaista palvelua ja tietopis-teitä paikan päällä. Siellä voi vierailla myös virtuaalisesti netin kautta.

Valmistelussa ovat mukana Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupungit, uudet kun-tayhtymät HSL Helsingin seudun liiken-ne ja HSY Helsingin seudun ympäristö-palvelut sekä Helsingin Energia. Toimin-nan käynnistämistä koordinoi Helsingin kaupungin ympäristökeskus. Keskus on osa valtakunnallista työ- ja elinkeinomi-nisteriön ja Sitran rahoittamaa kulutta-jien energianeuvontakokonaisuutta.

Ympäristöpalkinto jaossaKaupunki jakaa vuosittain ympäris-

töpalkinnon tunnustuksena Helsin-gin ympäristöongelmia ratkaisevasti lie-vittävästä teosta tai kehitystyöstä ym-päristön hyväksi. Kilpailun teema vaih-tuu vuosittain. Tänä vuonna teemana on Itämeri, jonka vakavin ongelma on re-hevöityminen. Muita uhkaavia tekijöi-tä ovat muun muassa kemikaali- ja öl-

jykuljetusten lisääntyminen, ympäristö-myrkyt ja vieraslajit.

Palkinnonsaajajulkistetaan9.huhtikuuta.Eh-dotuksetperusteluineentuleejättääviimeistäänperjantaina22.helmikuuta.Kilpailunsäännötjalomakelöytyvätnettiosoitteestawww.hel.fi/ymparistopalkinto.Lisätietojamyös:ympäristö-neuvojaJohannaJoutsenniemi,p.(09)31031565.

U lla Lehtosen ja Kai Laineen kak-siossa Läntisellä Brahenkadulla

tuoksuu palava puu. Pariskunta on miet-tinyt kotinsa energia-asioita perusteelli-sesti sähkönkulutuksen vähentämiseksi.

”Olemme mitanneet kotimme säh-kölaitteiden energiankulutuksen ympä-ristökeskuksesta lainaamallamme ener-giankulutusmittarilla”, Ulla Lehtonen ja Kai Laine kertovat.

”Sähkölaitteemme eivät myöskään ole lepotilassa, vaan niiden virta on katkais-tuna kun niitä ei käytetä. Eniten käyte-

tyt lamput ovat energiansäästölamppuja, ja ostamme vesivoimasähköä. Vaihdoim-me alkusyksystä uudet ikkunat, mikä vä-hentää lämmitystarvetta ja palvelee myös äänieristystä.”

Vuonna 1927 valmistuneen talon huoneistossa oli vielä vuonna 1991 toi-miva puuhella, jonka hormi muurattiin umpeen.

”Putkiremontin yhteydessä syntyi aja-tus takkauunin hankkimisesta. Takka-uunia varten 22 metriä pitkä savupiip-pu kunnostettiin, ja olemme olleet loppu-

Kotoisia ympäristövalintojatulokseen tyytyväisiä. Käytämme takka-uunia lähinnä ruuanlaittoon, mutta tie-tenkin se myös lämmittää. Parilla pesälli-sellä uuni lämpenee 200 asteeseen”, Ulla Lehtonen ja Kai Laine kertovat.

Takkauunin puutarpeet pariskunta hankkii kierrätysperiaatteella. ”Saim-me paljon polttopuuta muun muassa taloyhtiömme ullakon siivousurakan yhteydessä.”

Ilmastonmuutoksesta Lehtonen ja Laine kaipaavat lisää tietoa.

”Etenkin objektiivista faktaa on vai-

Kai Laine ja Ulla Lehtonen ovat pohtineet perusteellisesti kotinsa energiaratkaisuja.

Kuva

Päi

vi A

rvon

en

kea saada, sillä media usein popularisoi asiaa liikaakin”, he sanovat.

”Ilmastonmuutos ei ole jokapäiväi-nen puheenaihe kotona, mutta työssä-ni pohdin asiaa lähes päivittäin. Nuoret ovat ilmastonmuutoksesta hyvin huolis-saan”, kertoo lukiossa aineenopettajana työskentelevä Ulla Lehtonen.

Lehtosen ja Laineen perheessä au- toillaan hyvin harkiten. ”Pidempiä ko-timaanmatkoja tehdään vain muutama vuodessa ja auto on silloin täytetty te-hokkaasti ja reitti suunniteltu huolella.”

Ulla Lehtonen kulkee päivittäiset työ-matkansa Vantaalle osin pyörällä ja osin junalla. Lentäen tehdyistä ulkomaanmat-koista etenkin Ulla Lehtonen kertoo kan-tavansa huonoa omaatuntoa.

”Olen valmis maksamaan ylimääräis-tä päästöveroa, mutta olisi tehokkaam-paa, jos vero olisi automaattisesti mu-kana lentolipun hinnassa”, hän sanoo.

Lehtonen ja Laine lähettävät ter-veisiä Helsingin kaupungille etenkin liikkumisen aiheuttamien päästöjen vähentämiseksi.

”Joukkoliikenteen lippujen hinnat voisivat olla vieläkin alhaisemmat, jot-ta hinta kannustaisi joukkoliikenteen käyttöön”, Ulla Lehtonen sanoo.

”Liikenteessä on aivan liian paljon turhia autoja. Ruuhkamaksujen sijaan autoilijoita voisi positiivisesti palkita esimerkiksi kimppakyydin suosimises-ta vaikkapa siten, että matkustajia täyn-nä oleva henkilöauto saisi ajaa bussikais-talla”, Kai Laine ehdottaa.

Päivi Arvonen


Meille voivat tulla eläkeläiset mistä päin Hel-sinkiä hyvänsä. Oma toimintamme jumpis-

ta yhteislauluiltoihin ja tansseihin on maksuton-ta. Tarjolla on myös työväenopiston ja liikuntavi-raston kursseja. Täällä saa toki pelkästään oleil-lakin ja vaikka lukea päivän lehdet. Monet arvos-tavat juuri kiireetöntä tunnelmaamme”, kertoo palvelukeskuksen johtaja Helena Siltala.

Remontti toi palvelukeskukseen uudenkarhei-den tilojen lisäksi laajennettuja toimintoja. Ruo-kailu muutettiin jokapäiväiseksi ja valikoimaan otettiin lounaan rinnalle aamupala sekä keitto-päivällinen. Kirjastohuoneeseen saatiin pari uut-ta asiakastietokonetta, ja niiden käyttöön anne-taan opastusta.

Palvelukeskuksessa on kiinnitetty huomio-ta ikäihmisten mahdollisuuteen tarkkailla ter-veydentilaansa. ITE-pisteessä voi mitata veren-paineensa, punnita itsensä ja lukea terveyskir-jallisuutta. Myöhemmin alkavat terveydenhoi-tajan vastaanotot, joilla voi vaikka mittauttaa kolesteroli- ja sokeriarvonsa. Keväämmällä toi-seen kerrokseen saadaan kuntosali fysioterapeut-teineen sekä naisten ja miesten saunoineen. Jo nyt asiakkaiden käytössä ovat palvelukeskuk-sen saunavuorot ja pesutupa. Kesällä asiakkaita ilahduttavat suojaisa piha sekä sen huvimaja ja grilli.

Keskuksen ohjelmaan osallistuvilla tulee olla palvelukeskuskortti. Sen saa neuvonnasta todis-tettuaan eläkeläisyytensä tai työttömyytensä. Ruo-kailemaan voi tulla kuka vain, joskin hinnat ovat eläkeläisille edullisimmat. Keskus myös vuokraa tilojaan, joten esimerkiksi taloyhtiöillä on siellä yhtiökokouksia, yksityisillä juhlia ja omaishoidon-toimintakeskuksella pysyvämmät tilat.

Huolet pienemmiksi jakamallaTöölön palvelukeskuksen käsityöhuone on ahke-rassa käytössä. Tänään sen täyttävät pajutyökurs-silaiset ja iloinen puheensorina.

”Punon pajukoria. Olen käynyt säännöllisesti käsityöryhmässä ja venyttelyjumpassa. Aika usein tulen myös yhteislauluiltoihin ja tapahtumiin. Pi-dän paikan leppoisasta ilmapiiristä ja ammatti-taitoisesta henkilökunnasta. Uudet tilat ovat va-loisat ja siistit. Julkisilla pääsee tänne hyvin”, kiittelee Else Järvelä. Vieressä Esteri Lohilah-ti viimeistelee pallokoristetta. Hänkin on tyyty-väinen tiloihin ja kurssiin, jolle tuli kuultuaan ke-huja ohjaaja Merja Syvälästä.

Olohuone eläkeläisille TöölöönEläkeläisille suunnattu Töölön palvelukeskus on avattu entistä ehompana remontin jälkeen. Maksutonta toimintaa ja huokeahintaista purtavaa on tarjolla moneen makuun.

”

”Ohjaaja on ammattitaitoinen ja uudet tilat ovat valoisat”, toteavat pajutyökurssilaiset Else Järvelä (vas.) ja Esteri Lohilahti tyytyväisinä Töölön palvelukeskuksessa.

”Pidän käsityökursseja ja neulekahvilaa parina iltapäivänä, mutta muuten tilat ompelukoneineen, saumureineen ja neulahuovutuskoneineen ovat vapaassa käytössä päivisin. Viereisen huoneen kangaspuilla on kudottu esimerkiksi poppanoita ja villasaaleja. Hyödynnämme asiakkaiden omia sekä edullisia luonnosta ja kierrätyksestä saatu-ja materiaaleja. Vain uusista talon materiaaleista joutuu maksamaan pienen korvauksen. Aloitteli-jatkin ovat tervetulleita tänne, ja pelkästään ru-pattelemaankin saa tulla”, toteaa ohjaaja Syvälä.

Hän alkaa lisäksi ohjata viikoittain eläkeläis-ten Senioripysäkeiksi kutsuttuja keskusteluryh-miä. Niiden osallistujat juttelevat luottamuksel-lisesti mieltään painavista asioista, kuten yksinäi-syydestä ja jaksamisesta. Syvälä on myös viritel-lyt yhteistoimintaa lähialueen päiväkotien ja kou-lujen kanssa, jotta lapset ja ikäihmiset pääsisivät rikastuttamaan toistensa elämää.

Helsingin sosiaaliviraston ylläpitämä Töö-lön palvelukeskus on osa laajempaa Töölön van-hustenkeskusta, johon kuuluu palveluasuntoja, dementoituneille tarkoitettuja ryhmäkoteja ja päivätoimintayksikköjä.

”Kun varttuneen väen palvelut on sijoitettu ko-konaisuudeksi, hyötyvät siitä kaikki. Kehitämme toimintaamme asiakkaidemme toiveiden mukaan ja otamme ilomielin heitä sekä muita vapaaehtoi-siksi vaikka auttamaan tietokoneiden käytössä tai juhlien valmistelussa”, kertoo vanhustenkeskuk-sen johtaja Marja Nurmi-Köngäs.

Tiina Kotka Töölön palvelukeskus, Töölönkatu 33, neuvontap.(09)31044538.Arkisinaamupalaklo8–9,lounasklo11.30–13.30,keittopäivällinenklo16–17javiikonloppu-nalounasklo11–13.Kahvioonavoinnaarkisinkello9–17.

”Seesteistä tunnelmaa on kehuttu, samoin uusittuja tiloja”, kerto-vat Töölön palvelukeskuksen johtaja Helena Siltala (oik.) ja Töö-lön vanhustenkeskuksen johtaja Marja Nurmi-Köngäs.

Kuva

t Ki

mm

o Br

andt


Turvallisuusasioiden pohtiminen aloi-tettiin Vesalassa kolmisen vuotta sit-

ten – ennen Jokelan ja Kauhajoen tapah-tumia – Tykesin rahoittamalla ”Tavoittee-na vaaraton kouluyhteisö” -hankkeella. Mukana oli viisi itähelsinkiläistä koulua. Vesalan yläaste veti hanketta.

Turvallisuuteen satsaaminen vie re-sursseja, mutta tuottaa myös näkyviä tu-loksia, ainakin Vesalassa näin on käynyt. Hyvät käytännöt jatkuvat.

”Koulun ilmapiiri on rauhoittunut, opettajien ja oppilaiden työskentelyolo-suhteet ovat hyvät. Tämä näkyy koulun suosion eli oppilasmäärien tasaisessa kas-vussa ja henkilökunnan viihtyvyydessä. Hyvinvointi näkyy konkreettisesti koulun käytävillä, mutta saamme myös hyviä tu-loksia kouluterveys-, asiakastyytyväisyys- ja työhyvinvointikyselyissä”, rehtori Juha Juvonen kertoo.

”Arvioimme olemassa olevan tilanteen, kehitimme toimintamalleja ja ryhdyim-me järjestelmällisesti kouluttamaan ih-misiä erilaisissa turvallisuuteen liittyvis-sä asioissa.”

Korjattavaa löytyi niin esine- kuin asennemaailmastakin.

”Kiinteistön ylläpitoon liittyvien asioi-den lisäksi esinepuolelta löytyi paljon pientä korjattavaa”, Juvonen sanoo.

”Mietimme muun muassa sellaisia asioita kuin saksien säilytyspaikkaa ja ka-lusteiden sijoittelua. Ajatuksena oli, että äkillisesti hermostuva ihminen ei pääsi-si tarttumaan mihinkään vaaralliseen esi-neeseen pikaistuksissaan. Huoneesta pi-tää myös päästä karkuun helposti.”

Esimerkiksi kameravalvonnan myö-tä ilkivalta on vähentynyt radikaalisti. Turvallisuuden perusta on rehtorin mie-lestä kuitenkin asenteissa, tiedoissa ja taidoissa.

”Perusturvallisuus syntyy koulutuksen, tietojen ja taitojen myötä sekä sellaisesta ilmapiiristä, jossa asioista puhutaan avoi-mesti. Me emme kaunistele asioita. Kiu-saamisesta ja väkivallasta ei saa vaieta, vaan päinvastoin asiat tulee ottaa esille silloin, kun ongelmat ja uhkat ovat vie-lä pieniä. Väkivallan suhteen meillä on nollatoleranssi.”

Rangaistuksiakin käytetään: mää-räaikainen koulusta erottaminen on te-hokkaaksi osoittautunut sanktio, samoin teoistaan vastaaminen, kuten esimerkik-

Hyvinvointi näkyy koulun arjessaVesalan yläasteen koulussa kiusaamisesta ja uhkista puhutaan niiden oikeilla nimillä. Turvallinen ilmapiiri nojaa pitkäjänteiseen toimintaan ja realismiin.

Vesalassa on tehty paljon töitä turvallisuuden eteen. Tulokset näkyvät niin koulun käytävillä ja luokissa kuin tilastoissakin, rehtori Juha Juvonen iloitsee.

si hajottamansa ikkunan korvaaminen.Poliisi on tuttu vieras koulussa, jos-

kaan ei rikoksia selvittämässä, vaan lail-lisuuteen kasvattamassa. Myös lastensuo-jelun ja sosiaalitoimen kanssa tehdään yhteistyötä tarpeen mukaan. Koulutus-ta tarjotaan niin ensiapuun kuin hanka-lan, väkivaltaisen henkilön kohtaamiseen.

Kuva

t Pe

rtti

Nis

onen

Vesalan yläasteen oppilaita. Ylärivissä vasemmalta Harri Lee, Ida Ilberg, Suweyda Mohamed, Claudia Kisiel ja Vera Kamangar. Alarivissä Peppi Heiskanen, Venera Gazilaeva ja Tomi Salo.

”On tärkeää, että uudet opettajat ope-tetaan talon tavoille. Heidät pitää pereh-dyttää koulun käytäntöihin ja heidän tu-lee saada sama turvallisuuskoulutus kuin muunkin koulun henkilökunnan.”

Turvallisuuden vaaliminen on työläs-tä, mutta palkitsevaa.

Tiina Sandberg


Fobba-, [--jutta--] ja ^mane^ ovat virtuaalipoliise-ja IRC-galleriassa ja Facebookissa – nuorten suosi-

tuimmissa nettiyhteisöissä. Nimimerkkien takaa löyty-vät tosin aivan oikeat nuorisopoliisit Helsingin eteläi-sestä poliisipiiristä.

Nykyään poliisin näkyvä toiminta netissä on entistä tärkeämpää, kertoo ylikonstaapeli Marko Forss alias -fobba-. Reilu vuosi sitten alkanut virtuaalipoliisitoimin-ta on osoittautunut yhdeksi vuosituhannen alun parhais-ta ideoista.

”Netissä kynnys ottaa yhteyttä poliisiin on huomat-tavasti matalampi kuin muualla. Kuukausittain erilai-sia toimenpiteisiin johtavia vihjeitä tulee parikymmen-tä”, Forss kertoo.

Kysymys ei kuitenkaan ole kyttäämisestä tai vihjeiden metsästyksestä, vaan poliisi haluaa saada aidon kontak-tin nuoriin, tutustua heidän maailmaansa ja olla apuna ja turvana, kauppakeskuksissa päivystävän poliisin tapaan.

Viime syksystä lähtien virtuaalipoliisi on ollut muka-na koulukiusaamisen ehkäisemiseen tähtäävässä hank-keessa, jossa on mukana seitsemän keskustan alueen kou-lua: Taivallahden ja Ressun peruskoulut, Kruununhaan

yläaste, Lauttasaaren ja Töölön yhteiskoulut, Högstadies-kolan Lönkan ja Högstadieskolan Svenska normallyce-um. Lähtökohta on sama kuin muussakin toiminnassa, ilmoituskynnyksen madaltaminen.

”Usein nuoret kokevat, että kiusaamiseen ei reagoida. Sanotaan ’kyllä se siitä’ ja jätetään asia sikseen.”

Ilmoituksen saatuaan poliisi on aina yhteydessä kou-luun ja tekee tarvittaessa esitutkinnan asiasta. Syksyn kuluessa kiusaamistapauksia on ilmoitettu vain kym-menkunta – onneksi.

”Ne ovat olleet pahoinpitelyjä ja häirikkösoittoja. Muu-tamasta olemme tehneet rikosilmoituksen, muutama ta-paus on soviteltu koulussa.”

Yhteistyö koulujen kanssa ei tarkoita pelkästään ne-tissä roikkumista. Virtuaalipoliisit kiersivät syksyn alus-sa kaikki koulut ja kävivät kertomassa, mitä kiusaaminen on ja mitä siitä voi seurata. Työtä kouluissa jatkaa oma lähipoliisi, joka vierailee koulussa, tutustuu niin aikuisiin kuin nuoriinkin, opastaa, kouluttaa, neuvoo ja sovittelee.

Forss muistuttaa, että koulukiusaaminen jatkuu yleensä koulun ulkopuolella, kaduilla tai netissä. Näihin tapauksiin koulu ei juuri voi puuttua, mutta poliisi voi. TS

Vaikka turvallisuudesta on aiemminkin huolehdittu, viime vuosina tapahtu-

neet traagiset joukkomurhat ovat muutta-neet koulukulttuuria – sekä hyvässä että pahassa. Turvallisuustyö suuntautuu ilki-valtaa, väkivaltaa ja kiusaamista vastaan ja antaa eväitä erilaisista kriisitilanteis-ta selviämiseen.

”Turvallisuuteen satsataan paljon, niin tekniikkaan kuin koulutukseenkin. Tur-valaitteet estävät ilkivaltaa, lisäävät tur-vallisuuden tunnetta ja helpottavat rikok-sien selvittelyä, mutta tärkeintä on kui-tenkin ihmisten toiminta. Niin kriisitilan-teessa kuin koulun arjessakin”, opetus-viraston turvallisuusjohtaja Hannu Suo-niemi sanoo.

Koulujen turvajärjestelmiä on uudis-tettu vuosituhannen alusta lähtien. Tällä hetkellä jokaisessa helsinkiläisessä kou-lussa on rikosilmoitinjärjestelmä. Kulun-valvonta on 73 koulussa ja kameravalvon-ta 81 koulussa. Sisäkameroita on 30 kou-lussa. Vuosittain järjestelmiä uusitaan ja täydennetään vajaan kymmenen kou-lun tahdilla.Teknisiä laitteita tärkeämpi turvallisuustekijä ovat koulun ihmiset ja toimintasuunnitelma.

”Koulut päivittävät joka vuosi pelas-tussuunnitelmansa ja nimeävät turval-lisuushenkilöstön, joka koulutetaan asi-anmukaisesti”, Suoniemi kertoo. Hän ei usko, että suomalaisissa kouluissa joudu-taan turvautumaan vartijoihin.

”Haluamme luoda turvallisuutta posi-tiivisten asioiden kautta: valistuksen ja koulutuksen ja näitä tukevien teknisten järjestelmien avulla.”

Oma lähipoliisiHelsingin kaupungin uudessa turvallisuus-ohjelmassa vuosille 2010 –13 halutaan yh-tenäistää koulujen turvakäytännöt.

”Ideana on saada jokaiseen kouluun samanlainen suunnitelma, malli ulkopuo-lelta tai sisäpuolelta tulevan uhkan varal-le. Lisäksi jokaisella koululla on nimetty turvallisuushenkilöstö”, Helsingin kau-pungin turvallisuuskoordinaattori Tee-mu Kruskopf kertoo.

Toimintamallin tueksi tarvitaan kou-lutusta ja opastusta. Käytännössä tämä tarkoittaa poliisin ja koulun tiivistyvää yh-teistyötä. Tämän vuoden alusta jokaiselle koululle on nimetty oma poliisi tai polii-siryhmä omasta piiristä. Jokaisella kou-lulla on yksi puhelinnumero ja sen pääs-sä tuttu henkilö vastaamassa kysymyksiin.

”Poliisin kanssa voi sopia laillisuus-kasvatuksen antamisesta oppilaille tai meidät voi pyytää keskustelemaan opet-tajien ja rehtorin kanssa päivänpoltta-vista asioista tai sovittelemaan esimer-kiksi koulukiusaamistapausta”, Krus-kopf sanoo.

Aikaisemmin kouluissa vieraili nuori-sopoliisi, mutta tämä järjestelmä lakkau-tettiin muutama vuosi sitten.

”Lähipoliisi tekee kutakuinkin samaa työtä kuin nuorisopoliisi aikoinaan. Ha-luamme olla lähellä nuoria ja kouluja, tul-la tutuksi ja tutustua. Lisäksi tarkoituk-sena on, että kaikille kouluille tarjotaan samanlaista palvelua.”

Koulut terävöittävät turvatoimiaanKoulujen turvallisuusasioita on pohdittu koko 2000-luvun ajan.

Lähipoliisi jalkautuu nettiin

Perusteet kunnossa”Koppi on otettu. Kriisisuunnitelmat teh-dään nykyään tosissaan ja toimintaa har-joitellaan”, Kruununhaan yläasteen kou-lun pitkäaikainen rehtori Lassi Kilpo-nen sanoo.

Hän on luottavainen kouluturvalli-suuden suhteen. Perusteet ovat kunnos-sa, vaikka ulkopuolinen maailma näyt-tääkin uhkaavan koulua aiempaa enem- män.

”Itse asiassa 90-luvulla ainakin kes-kustan kouluissa oli paljon vilkkaampaa. Ulkopuolisia asiattomia ’vierailijoita’ oli enemmän kuin nykyään. Tänä päivänä ovet ovat pääsääntöisesti lukossa ja val-vontaa lisätty.”

”Huolehdimme Helsingissä siitä, että 45 000 lasta voi turvallisin mielin käydä koulua”, Kilponen jatkaa.

Tähän kuuluvat sekä arkipäiväisestä turvallisuudesta huolehtiminen että krii-sivalmius. Koulujen turvallisuustasoa on nostettu varustelun, koulutuksen ja har-joittelun avulla, ja työ jatkuu yhä.

Jokaisella koululla on pelastussuun-nitelma ja toimintaohje uhkatilanteiden varalle. Kruununhaan yläasteen toimin-taohje on ’punainen kirja’, jossa on sel-keät käytännön ohjeet kriisitilanteiden varalle. Kriisitilainteita myös harjoitel-laan säännöllisesti.

”Talon tyhjentäminen sataprosentti-sen varmasti on kova haaste. Nykyään harjoittelemme myös varautumista ul-kopuoliseen uhkaan. Suojaudumme kou-lun sisällä.”

Tiina Sandberg

-

Nimimerkki -fobba- eli ylikontaapeli Marko Forss vaikuttaa IRC-galleriassa ja Facebookissa.

Opetusviraston turvallisjohtaja Hannu Suoniemi.

Rehtori Lassi Kilponen luottaa koulun henkilökuntaan.

Kuva

t Pe

rtti

Nis

onen


Muksuille

Teatteria

Helsingin Kaupunginteatte-rin suurella näyttämöllä pi-

detään maaliskuun 11. päivä al-kaen vaarallisen hauskaa! Neil Hardwickin ohjaama ja Frank Capran klassikkoelokuvana suursuosioon 40-luvulla nous-sut Arsenikkia ja vanhoja pitsejä on trillerimäinen musta kome-dia. Pääosassa ovat herttaiset tädit Abby ja Martha (Asko Sar-kola ja Esko Roine), jotka viet-tävät suorastaan murhaavan vi-reitä eläkepäiviä. Teatteria vi-haava teatterikriitikko Mortimer Brewster saapuu morsiamensa Elainen kanssa vierailulle kaik-kien rakastamien tätiensä luok-se tietämättä näiden touhuista. Mortimerin huolena ovat hänen

Mahtavaa meininkiä ja hui-keita tuttavuuksia, veikeitä

eläimiä ja jännittäviä hetkiä, tai-kaa ja fantasiaa on tarjolla Mal-mitalossa koululaisille lomavii-kon elokuvaesityksissä joka arki-päivä. Letkan aloittaa tuttu, suo-malainen Pelikaanimies, joka on saanut kiitosta niin värikkääs-tä kuva-annistaan kuin lempeäs-tä tunnelmastaankin (22.2. klo 10 ja 14 S, kesto 90 min). Maa-nantain toinen sankari on valla-ton pesukarhuveijari RJ ani-maatioelokuvassa Yli aidan (klo 12 ja 16, 85 min, K7, puhutaan suomea). Tiistai-na saadaan seuraksi super-koira Bolt, joka joutuu nöyrtymään tosi-elämän haasteissa, mutta palkkiona seuraa monta hy-vää ystävää (23.2. klo 10 ja 14, Walt Disney, 96 min,

Stoan uudessa sarjassa näh-dään humoristisia teatte-

riesityksiä torstai-iltaisin. 4.3. klo 19 nähtävä Rakas lurjus on Waltarin rakastettu farssi, joka leikkii sukupuolirooleilla. Mitä kaikkea voikaan tapahtua kah-den piintyneen naistenvihaajan asunnossa, kun sinne muuttaa mies, joka onkin nainen vai mi-ten päin se nyt oli. Kommelluk-

Herttaiset rouvat Asko Sarkola ja Esko Roine.

Kuva

Tap

io V

anha

talo

veljensä, harmiton hullu Teddy, joka kuvittelee olevansa Theo-dor Roosevelt, ja murhanhimoi-nen mielipuoli Jonathan. Kun tähän porukkaan tupsahtaa vie-lä etsintäkuulutettu tohtori Ein-stein, alkaa Mortimerinkin mie-lenterveys rakoilla. Arsenikkia ja vanhoja pitsejä on teatterin-johtaja Asko Sarkolan ja näyt-telijä Esko Roineen neljäs yh-teinen näytelmä ja toinen kerta, kun he pääsevät yhdessä näyttä-mölle naisten vaatteissa. Liput36/31e.Liputp.(09) 394 022,EnsiLinja2,ma–peklo9–18,Eläin-tarhantie5,laklo12–18,Eerikinka-tu2,p.(09) 696 27 033,ma–peklo9–19,jaLippupistejokapäivä7–22p.0600 900 900(1,75e/min+pvm).

set ja väärinkäsitykset seuraa-vat toisiaan, mutta lopulta kui-tenkin aito rakkaus voittaa. Näy-telmän esittävä Elämänteatteri on pääkaupunkiseudulla toimiva teatterin ammattilaisista koottu vapaa teatteriryhmä. Liput12/8e,(09)31012000,[email protected]. StoaItä-Helsinginkulttuurikeskus,Turunlinnantie1,www.stoa.fi

Humoristisesti Stoassa

Myrkynkeittäjättäret valloillaan

Aarne Alligaattorin elämän-iloisessa lastenmusiikkikon-

sertissa Vuotalossa 27.2. klo 17 tutustutaan ihastuttavaan ja ha-lattavaan alligaattoriin melo-disten kappaleiden säestyksel-lä. Aarnen kanssa esiintyy safa-riasuinen viidakkorumpu-bändi, joka soittaa huumorilla, taidol-

Bravo!-teatterifestivaali tuo Malmitaloon 14. – 21.3. kol-

me esitystä – Kansallisoopperan robottitanssiseikkailun Nime-ni on Sormiradio, italialaisen Gi-rovago e Rondellan sanattoman sormisirkuksen Elävät kädet ja The Starcatchersin vauvoillekin sopivan Minun taloni.

Nimeni on Sormiradio, ker-too kahden toisistaan melkoi-sesti poikkeavan hahmon ystä-vyydestä ja oman paikan löytä-misestä maailmassa. Ooppera-taloon eksynyttä robottia ryh-tyy auttamaan käsistään käte-vä huoltomies, jolta ihmeellisen

”matkustimen” rakentaminen käy kuin tanssi. Lämminhenkis-tä tanssiseikkailua suositellaan yli nelivuotiaille.

Girovago e Rondella -esitys Elävät kädet pujahtaa Suomeen Italiasta. Riemastuttavassa sor-miteatteriesityksessä pienen sir-kuksen rujot hahmot muuntu-vat valovoimaisiksi tähdiksi. Esi-tystä on helppo ymmärtää ja sen runollisuus on kiehtovaa.

Kurkista Aarne Alligaattorin laululaukkuunla ja suurella sydämellä poppia, reggaeta, viisuja, rokkia, count-rya ja spagettiwesterniä.

Liput4e,p.(09)31012000(ark.12–18),[email protected]äLippupalvelu.

Vuotalo,Mosaiikkitori2,www.vuotalo.fi

K7, puhutaan suomea). Päivän lisäantina herkutellaan ranska-laisessa ravintolamiljöössä yh-dessä kokkirotta Remyn kans-sa, elokuvan nimi on Rottatouille (klo 12 ja 16, 103 min, K3, pu-hutaan suomea). Viikon puolivä-lissä valkokankaalla seikkailee Disneyn ikisuosittu Bambi (24.2. klo 10 ja 14, 63 min, K3, puhu-taan suomea), sekä sen parina japanilainen piirroselokuva Liik-kuva linna (klo 11.30 ja 15.30,

119 min, K7, puhutaan suo-mea). Torstain filmisan-karit ovat poikia: Pinoc-chio nimeään kantavassa klassikkofilmissä (25.2.

klo 10 ja 14, 84 min, S, puhutaan suomea)

sekä ruotsalai-nen Håkan eloku-vassa Poika ja kil-pikonna (klo 12

ja 16, 79 min, K3, tekstitys suomeksi).

Hupaisalla elokuvaohjelmal-la täytetyn viikon päättävät eris-kummalliset ötökät Turilas ja jää-rä (26.2. klo 10 ja 14, 68 min, S, puhutaan ötökkää) sekä fantasia-herkkuja tonneittain esittelevä Jali ja suklaatehdas (klo 11.30 ja 15.30, 115 min, K7, tekstitys suo-meksi). Makeaa mahan täydeltä siis. Esityksiin on vapaa pääsy! MalmitaloAla-Malmintori1,www.malmitalo.fi

Talvilomaleffoja tarjolla Malmilla

Vaippakansan karkelot -ta-pahtuma valtaa Malmitalon sun-nuntaina 21.3. Päivän antiin kuuluu myös Bravo!-esitys Mi-nun taloni, vauvateatterivierai-lu Englannista. Pienimmät kat-sojat kutsutaan esityksen myö-tä tutustumaan aivan erityiseen taloon, jossa kaikki ei ole aivan sitä, miltä näyttää; huoneet muuttavat muotoaan, savupiip-puja kasvaa ja yllätyksiä sattuu.18.3 klo 11 ja 13 Nimeni on Sormiradio. Yli 4-vuotiaille. Kes-to 40 min. Vapaa pääsy, paikat on varattava etukäteen Malmi-talon lipunmyynnistä: [email protected]. 19.3. klo 9 ja 10.30 Girova-

go e Rondella: Elävät kädet. Kai-kenikäisille, mutta pienimpiä ajatellen kesto (45 min) on pit-kä. Liput 4 e. Lipunmyynti p. (09) 310 12000. 21.3. klo 10.30 ja 12 The Starcatchers: Minun taloni. 0 – 3-vuotiaille. Kesto 40 min. Li-put 6 e (aikuinen/aikuinen ja lapsi), ryhmälippu 12 e (1– 2 aikuista ja 1– 2 lasta). Lipun-myynti p. (09) 310 12000. Mal-mitalo, Ala-Malmin tori 1. Bravo!-festivaalinohjelmistonesit-tääkuusimaineikastakansainvälis-täteatteriryhmääuseissaosoitteissa.Kaikkiohjelmatiedotlöytyvätfesti-vaalinjaesityspaikkojennettisivuiltawww.bravofinland.org/,www.annan-talo.fi,www.malmitalo.fi,www.stoa.fijawww.vuotalo.fi.

Vaippakansan karkelot ja Bravo!-festivaalin lumoa

Eläm

änte

atte

ri: R

akas

lurj

us, k

uva

Anna

Kau

ppil

a

Aarn

e Al

liga

atto

ri ja

Vii

dakk

orum

pu-b

ändi

Kans

alli

soop

pera

n lä

hiöp

roje

kti:

Nim

eni o

n So

rmir

adio

, kuv

a Ja

akko

Pes

onen

My

Hou

se 3

– A

ndy

Man

ley,

kuv

a Pa

ul W

att

Rott

atou

ille

J a l i j a s u k l a a t e h d a s

Peli

kaan

imie

s


Musiikkia

Bird elää!

Jazzin vallankumouksellisen ja uudistajan Charlie ”Bird”

Parkerin (1920 –1955) synty-mästä tulee kuluneeksi 90 vuot-ta. Esikuvansa kunniaksi sakso-fonisti Jukka Perko tuo Finlan-dia-taloon Parkerille 1940-lu-vulla räätälöidyt, legendaari-set jousiyhtyesovitukset muun muassa Cole Porterin ikivihreis-tä musikaalisävelmistä.

Parker oli ensimmäisiä mus-tia jazz-muusikkoja, jotka pää-sivät levyttämään jousien kans-sa. Koska alkuperäisten sovitus-ten nuotit katosivat 1950-luvul-la, ei niitä ole juuri kuultu kon-serteissa Parkerin esitysten jäl-keen. Nyt kuultavat kappaleet ovat Perkon teettämiä trans-kriptioita levyversioista. Perkol-le projektilla on erityinen mer-kitys, sillä näitä levytyksiä kuun-nellen ja matkien hän omaksui Charlie Parkerin tyylistä ne piir-teet, jotka aukaisivat hänelle ovet itsensä Dizzy Gillespien or-kesteriin. Konsertissa esiintyvät myös Kirmo Lintinen, piano, Vil-le Herrala, basso, Teppo Mäky-nen, rummut sekä HKO:n muusi-koita. 20.3. klo 19 Finlandia-ta-lo, liput 20/13/6 e Lippupisteestä.

Emma Salokoski herätti huo-miota viime kesän lopul-

la tekemällä levyn Vi sålde våra hemman. Levy ansaitsee huo-

mionsa sekä laulajan että taus-tayhtye Ilmiliekki Quartetin tai-don ja omaperäisyyden vuok-si. Emma laulaa äidinkielellään. Albumi sisältää sekä tunnettu-ja ruotsinkielisiä kansanlaulu-ja että uusia sävellyksiä jazzso-vituksin, sanoittajina muun muassa Nils Ferlin ja Edith Sö-dergran ja säveltäjinä Jean Si-belius, Lille Bror Söderlundh ja Emma itse. Konsertti on Malmi-talossa 10.3. klo 19. Liput 16/12 e p. (09) 310 12000 ja Lippupalvelu.

Malmitalo,Ala-Malmintori1,www.malmitalo.fi

Emma Salokoski på svenska

Tiivistä tunnelmaa ja rentoa menoa tarjoaa Suomenlin-

nassa 5. – 6.3. järjestettävä Via-pori Winter Blues. Ohjelmaan Tenalji von Fersenissä kuu-luu folkia, modernia afro-blue-sia, kokeellista, autenttista sekä ehtaa bluesia ja soulia erilais-ten kokoonpanojen esittäminä. 6.3. lauantain ohjelman aloittaa Suomenlinnan ala-asteen Luo-to-projekti, joka juhlistaa kou-

lurakennuksen 50-vuotista tai-valta. Yleisöllä on mahdollisuus bluesfestivaalin yhteydessä näh-dä koululaisten esitykset kello 11.30 –12.15.

Festari-illat ovat 5.3. klo 20 – 23 ja 6.3. klo klo 19 – 23. Liputiltaesityksiin20euroaLippu-palvelustasekähttp://www.viapori.fi/winterblues.OsoitteestasaamyösohjelmatiedotsekäTenaljivonFerse-ninsijaintikartan.

Suomenlinnassa soi blues

Savoy-teatterin maaliskuussa soi muun muassa Otis Taylo-

rin blues (1.3. klo 19). Amerik-kalainen bluesin multi-instru-mentalisti Otis Taylor saapuu bändinsä kanssa ensivisiitil-le Suomeen. Suitsutus-ta saanut artisti on myös aikamme merkittävimpiä bluessanoittajia. Aivan toisenlaista musiikki-tyyliä edustaa upeaääni-

Juuri-bluesia ja herkkiä orienttiballadejanen Yasmin Levy (11.3. klo 19). Hän edistää ja säilyttää kauneim-pia latinon ja juutalais-espanja-laisen musiikin perintöä sekoitta-en siihen turkkilaisia soittimia ja orienttivaikutteita sekä flamen-

coa. Levyn syvä ja kosket-tava laulutyyli on saanut lukuisia ihailijoita ympäri maailmaa.

Poimintoja Savoyn muista tapahtumista: 4.3.

klo 19 UMO & Severi Pyysalo, 5.3. klo 19 & 7.3. klo 18 Club For Five, 9.3. klo 19 Kaamosjaz-zin juhlavuoden avajaiskonsertti, 17.3. klo 18 Onnen Kerjäläiset – Jaakko Teppo musikaali. Savoy-teatteri,Kasarmikatu46–48,www.savoyteatteri.fi.

Rakkaus monine vivahtei-neen puhuttaa Vuotalos-

sa. Sukupolvet kohtaavat näyt-telijä Anja Pohjolan ja tyttären-tyttärensä Anna Hanskin tähdit-tämässä draamallisessa illassa Kaikki mitä rakastin 13.3. klo 19. Esityksessä vuorottelevat Pohjolalle kirjoitetut tekstit ja Hanskin rakastetuimmat laulut. Kun kahden sukupolven naiset

ja elämänmakuiset tarinat koh-taavat, nähdään kuinka vuosien saatossa itkun-, naurun- ja lau-lun aiheet ovat muuttuneet – jos ylipäänsä ovat.

Aihepiirin tutkimus jatkuu Sami Pitkämön ja UMOn tehoil-la perjantaina 26.3. klo 19. Pit-kämö ja UMO tulkitsevat Laulu-ja rakkaudesta ja vähän muus-takin konsertissa, jonka soundi-maailma on suoraan 50-luvun al-kupuolen levymyyntitilastojen kärjestä. Liput 13.3. esitykseen 9/11 e ja 26.3. esitykseen 15 e, klubi-ilta, A-oikeudet, ovet ava-taan klo 18.30. Lippuvaraukset p. (09) 310 12000 (arkisin 12 –18), [email protected] sekä Lippupalvelu. Vuotalo,Mosaiikkitori2,www.vuotalo.fi

Sitä se on – rakkautta vain

Klezmer-musiikkia ja juutalaisia lauluja esittävät Freilach mit Kneidlach-yhtye ja Hazamir-kuoro.

Yhtye vaalii klezmer-musiikin perinteitä säilyttämäl-lä musiikkilajin alkuperäisen tyylin. Musiikki tarjoaa lämpöä, intohimoa, huumoria, temperamenttia, iloa, surua ja rakkautta. Hazamir-kuoron ohjelmiston sel-

kärangan muodostavat jiddishinkieliset kansanlau-lut. Kuoron ohjelmistossa on lisäksi heprean-, suo-men-, ruotsin-, englannin- ja venäjänkielisiä kappa-leita. 18.2. klo 19 – 21, 7/ 5 e (Sali). KansainvälinenkulttuurikeskusCaisa,Mikonkatu17/Vuorikatu14,www.caisa.fi.

Helsingin kaupunginorkes-terin filharmonisessa ilta-

päivässä sunnuntaina 14.3. klo 15 –16 kuullaan Maurice Rave-lin Berceuse sur le nom de Gab-riel Faure (1922). Ilmaisia pää-sylippuja jaossa kaupunginta-lon aulan Virka Infossa 7.3. klo

11 alkaen. Seuraava konsertti järjestetään 18.4. (liput jaossa 11.4. alkaen). Virka,Pohjoisesplanadi11–13/Sofiankatu1,avoinnama–peklo

9–19,la–su klo11–17,p.(09)31011 111(ma–pe9–15),www.virka.fi.

Kamarimusiikkia kaupungintalolla

Juutalaisen musiikin ilta Caisassa

Stoan naistenpäivän konser-tissa viiden laulavan nai-

sen ja viiden soittavan miehen kabareehenkinen yhtye, Kitke-rät neitsyet tarjoaa kuulijoilleen ikä- ja sukupuolirajoja rikkovaa kiperää ironiaa, iskeviä riime-jä sekä laajaa musiikillista epä-määräisyyttä. Yhtyeen perustee-moina ovat tasa-arvokysymykset ja luutuneiden sukupuoliroolien hämmentely sekä pilkka. Yhtye piirtää vuoroin terävää, vuoroin reippaan tärähtänyttä ajanku-vaa, jossa piikki osuu yhtä lailla työelämän kuin kotipuolen aku-punktiopisteisiin: uusliberalismi, tehokkuuden ja tuottavuuden

ilosanoma, liukuhihnainnovoin-ti, luutuneet sukupuoliroolit, mo-nipolvinen tasa-arvokeskustelu, seksuaalinen häirintä työpaikal-la. Hersyvää huumoria ja kiperää ironiaa tarjoava konsertti kuul-laan 8.3. klo 19. Liput 12/8 e, (09) 310 12000, [email protected] tai Lippupalvelu. StoaItä-Helsinginkulttuurikeskus,Turunlinnantie1,www.stoa.fi

Kitkerät neitsyet irrottelevat lavalla

Vuotalon Maestro ja minä -konserttisarjassa Hei-mo Holopainen haastattelee suomirockin ja po-

pin nimekkäitä vaikuttajahahmoja. Muisteloita ja ju-tustelua siivittävät vieraan musiikkiesitykset. Maaliskuussa siirretään katse 1990-luvulle ja aikaan jolloin Suurlähettiläät-yhtye teki lä-pimurtonsa. Illan maestrona kuullaan Jussu Pöyhöstä. 20 vuotta toimineen orkesterin tun-netuimpia hittejä ovat muun muassa Elokuun

yhdestoista, Maailman laidalla ja Kun tänään lähden. Holle Holopainen selvittää minkälaista soul-mennei-syyttä Jussu omaa ja mistä on syntynyt maestron oma

musiikki, joka on ollut irrallaan ajan trendeis-tä. Klubi-iltaa vietetään 12.3. klo 19, Liput 9/11 e, A-oikeudet, ovet avataan klo 18.30. Li-put p. (09) 310 12000 (ark. 12 –18), [email protected] ja Lippupalvelu. Vuotalo,Mosaiikkitori2,www.vuotalo.fi.

Suurlähettiläiden keulahahmo valokeilassa

Kanneltalon konserttisali on kevään ajan remontissa. Oh-

jelma jatkuu kuitenkin Kannelta-lon kahvilan torstaisten klubi-il-tojen merkeissä. Esiintyjäkaar-

Klubi-iltoja Kanneltalon kahvilassatiin kuuluvat muun muassa Ninni Poijärvi trio 18.2., Juha Kukko-nen Leonard Cohen -show’llaan Minä ja Leonard 4.3., Ilpo Tiiho-sen, Merja Ikkelän ja Sara Pulju-lan musiikkia ja runonlausuntaa yhdistävä PoeTrio 11.3. sekä Jar-mo Saaren Trubamolli 18.3. Klu-bi-iltoihin on vapaa pääsy. Tarkemmatohjelmatiedotlöytyvätosoitteestawww.kanneltalo.fi.

Anja

Poh

jola

ja A

nna

Han

ski

Kitk

erät

nei

tsye

t, k

uva

Juss

i Pui

kkon

en

Emm

a Sa

loko

ski,

kuv

a Jo

uni H

aral

a

Oti

s Ta

ylor

, kuv

a Sa

voy-

teat

teri

Yasm

in L

evy,

kuv

a Sa

voy-

teat

teri

J u s s u P ö y h ö n e n , k u v a A l e k s i K o s k i n e n

Poet

rio


MuutamenoaNäyttelyitä

Stoan Kuukauden kirjavie-ras -sarjan teemana on nyt

omaelämänkerrallinen kirjalli-suus. Vieraina ovat 15.3. Annina Holmberg ja 19.4. Heikki Hieta-mies. Holmbergin teoksessa Kai-ku raikas kertojanääni kuvaa lapsuutta boheemissa taiteilija-perheessä. Teatterin maaginen maailma näkyy lapsen ihmet-televin silmin, sitten kiihkeästi ajan tapahtumia seuraavan nuo-ren näkökulmasta. Haastattelija-na on kirjailija Nina Honkanen.

Suurlähettiläiden valokuvia

Virka Gallerian näyttelykausi avattiin poikkeuksellisissa

merkeissä. Kymmenen Suomeen akkreditoitua suurlähettilästä, joille kaikille on yhteistä intohi-mo valokuvaukseen, ovat tarkas-telleet suomalaista elämänme-noa kameran linssin läpi ja tal-lentaneet itselleen ainutkertai-sen erikoisia tai mieltä kiehto-via näkymiä. 50 kuvan näyttely esittelee Suomea monelta kan-tilta katsottuna. Kuvat sisältävät kokoelman suomalaista arkea ja juhlaa, luonnon ja maiseman erityispiirteitä valojen ja värien vaihdellessa vuodenaikojen mu-kaan. Kuvat kertovat miltä tun-tuu kokea Suomi ja suomalaiset toisenlaisista oloista ja kulttuu-reista tulleena. CD–Photo–Suurlähettiläidenva-lokuvia-näyttelyonavoinna28.2. asti,ma–peklo9–19,la–suklo11–17. Virka,Pohjoisesplanadi11–13/Sofiankatu1.Näyttelyynonvapaapääsy.

Nuoret esillä Virka Galleriassa

Virka Galleriassa on helmi-kuussa kaksi pientä näytte-

lyä, joiden toteuttajina ovat nuo-ret helsinkiläiset. Sarah Bakie-hin (1993 – ) Street Art -valoku-vanäyttelyn aiheena ovat kau-pungin graffitit 18.2. asti. Ba-kieh on kuvannut graffiteja ja ta-geja muun muassa Töölössä, Kai-saniemessä, Ruoholahdessa ja Eduskuntatalon vieressä kulke-vassa ratakuilussa. 28.2. asti nähdään Mielipi-de ja minä – Nuorten Ääni toi-mituksen näkökulmia vuosilta 2006 – 2009. Näyttely esittelee julkaistuja lehti- ja blogikirjoi-tuksia sekä TV-juttuja. VirkaGalleriaavoinnama–peklo

9–19,la–su11–17.Näyttelyi-hinonvapaapääsy!

Bulgarian suurlähettiläs Plamen Bonchevin kuva Seurasaaren sillalta on saanut nimekseen Arkaa uteliaisuutta.

Stoa tarjoaa koululaisille ja opiskelijoille maksuttomia al-

keistason katutanssikursseja tal-vilomaviikolla. Kursseilla ei tar-vita aiempaa tanssitaitoa. Niil-lä tutustutaan päivittäin eri ka-tutanssityyleihin (muun muassa breakdance, hiphop ja pop-ping), ja niille osallistutaan joka päivä 22.2. – 28.2. klo 11–12 (7 – 9-vuotiaat), klo 12.30 –13.30 (10 –12-vuotiaat) ja klo 13.30 –14.30 (13 –18-vuotiaat). Ilmoittautumiset: [email protected] tai (09) 310 88404.

Ohjelmassa on myös japani-laisen katutanssija Yascon ve-

tämät työpajat lajia jo aiem-min harrastaneille. Maksutto-missa työpajoissa opetellaan waacking-tanssityyliä. Worksho-pit 27.2. klo 13 –14.30 & 28.2. klo 12 –13.30. Ilmoittautumiset: [email protected].

Katutanssin juhlaa koetaan 27.2. klo 17 – 20, kun SADE Winterjam @ Stoa -tapahtumas-sa jammaillaan monella tyylil-lä. Luvassa on katutanssiesityk-siä, japanilaisen Yascon show-case sekä 2vs2 Freestyle battle, jossa kilpaillaan pareittain. Kil-pailuun voivat osallistua kaik-kien katutanssityylien edusta-jat: b-boy, hiphop, house, pop-ping, locking, waacking. Musiik-ki voi olla funkia, hiphopia tai housea. Jameissa on myös va-paata tanssiaikaa, jolloin juon-taja tanssittaa yleisöä ja kaik-ki pääsevät mukaan. Liput 5 e p. (09) 310 12000, [email protected] tai Lippupalvelu. StoaItä-Helsinginkulttuurikeskus,Turunlinnantie1,www.stoa.fi

Katutanssia koululaisille

Kuva

Tee

mu

Lönn

roth

Amerikkalainen Kelli McLoud-Schingen on moni-

muotoisuus-teemaan ja kulttuu-rien väliseen kommunikaatioon perehtynyt kouluttaja. Metodi-naan hän käyttää muun muassa kerronnallista draamaa ja työpa-joja. McLoud-Schingen pitää Cai-sassa kaksi esitystä ja työpajaa, jotka sopivat vuorovaikutustaito-jen ja ”toiseuden” kohtaamisen kehittämisestä kiinnostuneille henkilöille sekä rasismin vastai-

sen työn tekijöille. Monologeihin on vapaa pääsy. Työpajoihin on 15 e kurssimaksu (sis. kahvi/tee). Lisätietoja ja ilmottautumiset työpajoihin [email protected]

Esitykset ja työpajat (kaik-ki englanniksi): 8.3. klo 18 – 20 monologi ja työpaja – Kirje ystä-välle, vapaa pääsy (Sali).

Perheväkivallan uhri kirjoit-taa syvän henkilökohtaisen kir-jeen ystävälleen. Draamaker-ronnallinen monologi johdattaa kuulijat kipeään aiheeseen. Esi-tystä seuraa työpaja, jossa käsi-tellään kysymyksiä inhimillises-tä vuorovaikutuksesta sekä mo-nologin herättämistä tunteista. 10.3. klo 18 – 20 Monologi: Mitä tahansa, paitsi musta, vapaa pää-sy (Sali). Ainutlaatuinen mentaa-limatka afrikkalaisamerikkalai-sen naisen elämään ja siihen mi-ten ihonväri ja ulkonäkö määrit-tävät naista. 9.3. klo 10 –14 työpaja: Avoin keskustelu rasismista sekä 10.3. klo 10 –14 työpaja rasismin vas-taisesta työstä. KansainvälinenkulttuurikeskusCaisa,Mikonkatu17/Vuorikatu14,www.caisa.fi.

Kulttuurienvälistä dialogia

Frankofonia juhlii

Frankofonian eli ranskankielisen maailman monimuotoisuutta juh-litaan 19.3 klo 18 – 21, vapaa pääsy. Ranskankielisen maailman

kulttuureihin ja kieleen tutustutaan Caisassa koko perheelle suunna-tussa iltamassa. Tule viihtymään satujen ja musiikin pariin sekä tu-tustumaan eri maiden ruoka- ja viinikulttuuriin. Ohjelma www.caisa.fi -nettisivuilta. Järjestäjät: Ranskan kulttuurikeskus & Caisa. KansainvälinenkulttuurikeskusCaisa,Mikonkatu17/Vuorikatu14,www.caisa.fi.

Stoassa koetaan helmikuus-sa tanssin juhlaa, kun kaksi

vahvaa naiskoreografia tuo teok-sensa samaan iltaan Stoan näyt-tämölle. Susanna Leinosen Chi-nese Objects ja Kaari Martinin Kerro minulle sade yhdistävät musiikin ja tanssin vahvaksi lii-tokseksi. Chinese Objects sukel-taa fyysisen liikkeen kautta ali-tajunnan maailmaan. Ruotsin Kuninkaalliselle baletille val-mistunut nykytanssiteos on ollut myös Dansk Danseteaterin oh-jelmistossa ja sai kiittävät arviot niin yleisöltä kuin kriitikoilta.

Madridin koreografiakil-pailussa palkittu Kerro minul-le sade rakentuu säveltäjä Roni Martinin runojen ja musiikin ym-pärille. Teos on nykyflamencoa ihmisluonnosta, riippuvuudesta ja uusiutumisesta, joita alkupe-räissävellysten ohella ilmentävät Kaari Martinin koreografia sekä Richard Kauton maalaukset.

Musiikin ja tanssin liitto17., 18., ja 20.2. klo 19,

21.2. klo 15 ja klo 19. Liput 18/10 e. Lipunmyynti: (09) 310 12000, [email protected] tai Lippupalvelu.

StoaItä-Helsinginkulttuurikeskus,Turunlinnantie1,www.stoa.fi.

Heikki Hietamies kertoo len-nokkaasta urastaan teoksessaan Iltaa hyvät ihmiset. Hietamie-hen värikkään matkan hurjimpi-na vuosina hän paiski töitä vuo-rotta ja humppamiehen maine istui lujassa. Haastattelijana on kirjailija Kaiho Nieminen.

Tilaisuuksiin on vapaa pää-sy ja ne järjestetään kello 18 al-kaen Stoan kahvilassa.

StoaItä-Helsinginkulttuurikeskus,Turunlinnantie1,www.stoa.fi

Kuukauden kirjavieraat Stoassa

Com

pañí

a Ka

ari M

arti

n: K

erro

Min

ulle

Sad

e, k

uva

Nau

ska

Susa

nna

Lein

onen

Com

pany

: Chi

nese

Obj

ects

, kuv

a Sa

kari

Vii

kaKu

vass

a H

eikk

i Hie

tam

ies,

kuv

a Ir

mel

i Jun

g

Kuva

ssa

Anni

na H

olm

berg

, kuv

a U

llam

aija

Hän

nine

n /

WSO

Y

19 2010 1 Helsingfors-info

Of

fent

lig in

form

atio

n

Nummer 1 – 2010 Vecka 7

Foto

n Le

if W

ecks

tröm

Skolan tar slut – sen då?Kock, bilmekaniker eller närvårdare? Eller gym-

nasiet? Det är i början av mars som elever som går ut nian ska välja för framtiden. Utbudet är brett, möjligheterna många. De svenska alter-nativen är att få yrkesutbildning, gå i gymnasiet eller kombinera båda.

Yrkesutbildningen finns främst i yrkesinstitu-tet Prakticum och spektret är brett: merkonom, datanom eller medieassistent, närvårdare, frisör eller kosmetolog, restaurangkock, receptionist eller servitör, bilmekaniker, reservdelsförsäljare eller installatör. Utbildningen tar ungefär tre år och inkluderar en hel del praktik.

”Det praktiska arbetet sker också i samband med utbildningen i skolan. De blivande bilmeka-nikerna mekar med riktiga bilar som folk lämnar in för service eller reparation, säger läraren Ro-ger Lönnberg på linjen för teknik. I Praktikum förfogar man över en fungerande bilverkstad och som något av en guldkant på tillvaron är rallybi-len, en gammal Toyota från 1979, som lärarna och eleverna underhåller och trimmar med omsorg.

”Bilen är skaffad för utbildningen för den är så gammal att den saknar all nutida elektronik men ger extra bonus i det dagliga arbetet i och med att vi faktiskt deltar med den i årets F-cup i rally. Nästa tävlan är den 27 februari”, säger Lönnberg, som rattar bilen och deltar tillsammans med en av skolans IT-lärare. Eleverna får inte köra. Or-saken är att alla inte har körkort.

Utöver bilmekaniker utbildar man reservdels-försäljare. Moderna bilar är inte helt enkla att för-stå och för att kunna sälja rätt delar till rätt bilar behövs grundlig utbildning.

”Jag tror nog att de flesta får jobb genast efter skolan”, säger han och tre av de blivande bilmeka-nikerna. Niklas, Janis och Rafael ser förväntans-fulla ut. De är snart redo att börja jobba på riktigt.

Det är också Ulrika Degerth och Marika Lil-jeström. De är blivande närvårdare och de lär sig

yrket genom att både gå i Prakticum och ha lä-roavtal. I praktiken har de skola en dag i veckan, sedan jobbar de med vård de andra dagarna och kvällarna ägnar de åt studier.

”Det blir inte mycket tid för annat men ett är säkert, det finns jobb hur mycket som helst”, sä-ger Marika Liljeström och förbereder sig att ge en spruta åt Ulrika Degerth. Barnmorskan My Törn-Luukkaa förklarar med omsorg hur sticket ska ske och Liljeström är snabb. Degerth klagar inte alls men sedan är det hennes tur att ”testa” sina färdigheter på Liljeström. Hon ler brett och tar sprutan i handen. Också på den här linjen går te-ori och praktik bokstavligen hand i hand.

I köket bakom den lilla lunchkrogen i Prakti-cum står bland andra Peter Nieminen och skär morot i tunna smala strimlor. Han är blivande restaurangkock och drömmen är att öppna eget i något skede. Han går sista året i Prakticum och är urnöjd:

”Jag har lärt mig massor. Både i skolan och på praktiken”, säger Nieminen och tillägger att hans favoriträtt är stekta pilgrimsmusslor med blom-kålskräm. Han hade nöjet att få praktisera på restaurang Eksbacka i Sollentuna nära Stock-holm. Ingen dålig praktikplats. Krogen har två Michelinstjärnor.

I Helsingfors finns fyra svenska gymnasier, Brändö, Lärkan och Svenska Normallyceum, mera känt som Norsen. Dessutom finns Tölö gymnasium som är ett gymnasium med särskild specialisering i bildkonst, musik eller humanekologi. För tillträ-de till Tölö gymnasium förutsätts inträdesprov.

Så kallad gemensam elevansökan sker 1–19 mars och eventuella inträdesprov eller lämplig-hetstest ordnas 26.4 – 28.5.

Man kan ansöka elektroniskt och hittar blan-ketten på www.studieval.fi eller www.haenyt.fi. Viktigt är att fylla i blanketten med omsorg och läsa anvisningarna noga för det går inte att änd-ra på ansökan i efterskott. Blanketter finns ock-så att få hos skolans studiehandledare, i biblio-teket eller på TE-centralen.

Livets goda. Peter Nieminen blir kock och drömmen är att nångång öppna eget.

Jobb i sikte. Niklas, Janis och Rafael är nästan färdiga bilmekaniker.

Övning ger färdighet. Ulrika ger vaccin åt Marika och My Törn-Luukkaa övervakar.

20 Helsingfors-info 1 2010

Ikorthet

Alltid sällskap, aldrig ensamL iv, Emma, Hanna och Gabriela går

i samma klass i Minerva och oftast promenerar de tillsammans några kvar-ter norrut till Tölötorg där Sandels lig-ger. I huset sker mycket, här verkar hög-stadium, gymnasium och musik- och kul-turskolan Sandels och så är det här som den svenska ungdomsgården i innerstan verkar.

Liv, Emma, Hanna och Gabriela besö-ker ungdomsgården åtminstone på torsda-gar och ibland på fredagar. Det är dagar som är avsedda för lågstadieelever. Flick-orna är helt eniga. ”Det bästa med San-dels är att man alltid har sällskap, aldrig är ensam. Här finns alltid någon”.

Flickorna ger dessutom både ung-domsledarna och verksamheten i San-dels gott betyg och menar att de inte sak-nar någonting. ”Det enda som är störan-de är oljudet när högstadieeleverna har DJ i Buller och Bång”. Buller och Bång är en blandning av gympasal, festsal och diskosal.

Ungdomsgården har hyst in sig i käl-laren av Sandels och om det myllrar av elever i Lönkan och Tölö gymnasium i de övre våningarna är källaren i minst lika flitig användning.

”Vi har omkring 360 barn och unga som har medlemskort. Medlemskortet är förutsättningen att man får komma. Kortet kostar ingenting”, säger ungdoms-ledare Denice Lönnroth.

På torsdagar har lågstadieeleverna förkörsrätt och då brukar upp till 80 elev-er i främst årskurserna tre till sex komma. Det går livligt till kring biljardbordet och turneringen mellan några pojkar är sten-hård. Några andra pojkar spelar Playsta-tion och flickorna sitter i pysselrummet och ritar. Kiosken är öppen och flitigt an-litad. Hot dog toppar listan och priset är facilt, 60 cent. Nudlar till samma pris har också stor efterfrågan.

”För många står kiosken för mellanmål efter skolan och före middagen hemma. Vi har satt en övre gräns på 3 euro som lågstadieeleverna får spendera i kiosken per dag. Det fungerar bra”.

I Sandels finns också ett utrymme för band som vill träna, kanske bara för hus-behov eller för det stora genombrottet.

Musik för många

”Tyvärr, jag kan ingen Taube”SålydertematförmusikaftoneniLuckanden25februarikl.19.DåärdetBenny LarssonfrånGöte-borgsomsjungersvenskavisoravDan AnderssonochNils Ferlin.Påprogrammetstårocksåokändavisorochkändafolkvisor.Inträde5euro.

Stefan Sundström i LuckanEnavSverigesmestatrubadurer,Stefan Sund-strömgästaråsinsidaLuckansmusikaftonden7aprilkl.19.Enrolig,stämningsfullochoförglömligkvällmedmångavisorärattvänta.Inträde5euro.

Open stage –scen för bandOpenstageerbjuderenunikmöjlighetattupp-trädaochmanräknarmedatttrebandskahin-nageprovpåsittkunnandeunderenkväll.Luck-anstårförteknikochhandledning.Openstageordnasivår19februari,26marsoch24april.Pro-grammetstartarkl.19ochpågårfyratimmar.Ingetinträde.ScenenärpåVerandan.

Arbis nya flygel invigsArbisharskaffatennyflygelochdenskainvi-gassomsigbör,genomenkonsertsombjuderpåFranz Schubertspianosonaterfrån1817.Konser-tengesavJavier ArrebolasomarbetarmedsindoktorsavhandlingpåSibelius-Akademin.Frittinträde.KonserteniArbisfestsalpåDagmarsga-tanhålls19februariochbörjarkl.18.

Vinterblues på SveaborgSveaborgstraditionellavinterbluespågåriår5och6marsochfrämstiTenaljvonFersensomlig-gerpåVargön.Detärfemtegångensomevene-mangetordnasochpåprogrammetstårblandannatbluesmedanknytningtillfolkmusik,expe-rimentellbluesochmodernafroblues.Blandan-draspelarRaoul Björkenheim.Inträdetillkonser-ternaär20euro.

Lindqvist, Lauren och Ingströmpå ArbisSerienFörfattarsamtalpåArbispåDagmarsgatanfortsätterivårmednågraaktuellaböcker.Tors-dagenden4marssamtalarförfattaren,tidigareHbl-journalistenMardy LindqvistmedredaktörCita ReuterombokenEnvälsignadnyfikenhet–BerättelsenomBrigitta Ara.

EnveckasenareärdetAnna-Lena LaurénsomberättaromsinsenastebokIbergenfinnsingaherrar.Laurén,somvaritrundradionskorrespon-dentiMoskvaifleraår,samtalarmedHbl:sbiträ-dandechefredaktörMarit af Björkesten.

Den8aprilgästarHbl:skulturjournalistPia IngströmFörfattarsamtalochhonberättaromsinnya,personligabokInteutanminmamma.Samtaletförsmed Jenny Kajanus.

Författarsamtaleninledskl.18.05ochpågåriArbistrivsammabibliotek.

Det är inte länge sedan André Bärlund och Felix Fortelius var med och starta-de ett band som än så länge saknar namn. Killarna, som går i Lönkan, tränar regel-bundet med de övriga i bandet. Och båda säger, innan de hastar i väg på matema-tiktimmen, att de kan tänka sig en karriär som rockmusiker: ”Det sku vara helt okej”.

Alla tider i bandutrymmet är inte upp-tagna och man får information om lediga tider på Sandels.

I Sandels verkar flera klubbar som Bollklubben för alla i åk 3 – 6, Tweens för flickor i åk 6 – 7 och Kreativa klubben för både flickor och pojkar i åk 3 – 6. På pro-grammet i vår står bland annat Lågsta-diedisko den 12 mars och Unicef Loppis i samarbete med Tölögymnasium.

För högstadieeleverna ordnar man annan verksamhet.

Mer information om Sandels på tfn (09) 310 89126.

Foto

n Le

if W

ecks

tröm

Ger järnet. André Bärlund och Felix Fortelius har rockband.

Vi är många. Liv, Hanna, Emma och Gabriela trivs på Sandels.

21 2010 1 Helsingfors-info

Tandtroll, clowner och teatergästspel ingår vårens svenska program i Nord-

huset i Nordsjö. Den svenska kulturbyrån, som tidigare verkade i Rastis, har flyttat ett stenkast närmare metrostationen i Nordsjö och det är alltså i Nordhuset som en stor del av den svenska verksamhe-ten i de östra delarna av stan arrangeras.

”Men vi har också program i Stoa i Öst-ra centrum. Det är visserligen främst rik-tat till grupper från daghem och skolor. Den öppna verksamheten, som är öppen för alla, verkar i vår i huvudsak i Nord-huset, säger tf kulturproducent Richard Silin. Det är han som administrerar den svenska verksamheten i östra Helsing-fors och han ska också planera höstens program.

Nordhusets svenska program öppnade med en vändagskonsert med Sås&Kopp och fortsätter den 28 februari med Damm-trollet, en sportlovskonsert med Marika

Krook och hennes band. Dammtrollet är hennes nya skiva och musiken är ur den-na. Söndagen den 7 mars gästspelar se-dan Åbo svenska teater Nordhuset och ger den vådliga historien om tandtrollen Karius och Baktus.

Den 28 mars kommer Clownen Ko-kovsky från Sverige till Nordhuset för att spela Håll i hatten för katten och den 11 april gästspelar FraktTeatern med Lilla Faster och saknaden. Morsdagsprogram-met bjuder på ytterligare en gästspelande ensemble i form av Unga Teatern. Unga teatern ger Alfons leker med ord. Samt-liga föreställningar börjar kl. 16 och bil-jetterna kostar 4 euro för barn och 5 euro för vuxna.

Nordhuset ligger vid Mosaiktorget 2 och i byggnaden finns också till exempel biblioteket. Man når kulturproducenten Richar Silin på tfn (09) 310 88755 eller [email protected].

Det finns fyra svenska ungdomsgårdar som Helsingfors stad upprätthåller

och under sportlovet är det Sandels som står för program för främst barn i åldern 10 –12 år. Sportlovsveckan går under nam-net Sandels Wild Kids och det innebär äventyr och tävlingar, utflykter och pro-gram både inne i Sandels och utanför. Pro-gram varje vardag under sportlovet, avgif-ten är 35 euro och barnen får mellanmål men ska ha egen lunch med. Man kan ringa och höra om plats på tfn (09) 310 89126.

Norr om stan är en förening som ver-kar med bland annat Solhem i Malm som bas. Malms svenska ungdomsförening har i många år ordnat sportlovsprogram och 2010 är inget undantag. Sportlovspro-

grammet är avsett för lågstadieelever och innehåller allt från lek och pyssel till ut-färder och annat skoj både ute och inne. Avgiften är 65 euro och inkluderar lunch, mellanmål och eventuella inträdesavgif-ter. Mera information på tfn 050 466 3544.

De tre övriga svenska ungdomsgårdar-na, Drumsö klubblokal, tfn 040 334 8087, Spelmans klubblokal i Gamlas, tfn 040 334 8090 och Rastis i Nordsjö, tfn 040 334 8031 håller däremot stängt på sportlovet. Men under andra tider står samtliga för mångsidiga evenemang för både lågstadie- och högstadieelever. Ras-tis håller också öppet för unga varannan lördagskväll. Samma regel som i Sandels, man ska ha medlemskort men det är gratis!

Tre av Luckans återkommande evene-mang, Rådtorget, Saftsalongerna och

Babykafé bjuder som vanligt på ett brett urval. Rådtorget för ungdom och i regi av Ung info i mars och april har variation på rubrikerna: Vitaminer i kosten, natur-ligtvis! Ger råd och tips om bra matva-nor. Dina möjligheter att åka utomlands presenterar alternativ kring att stude-ra, jobba eller få praktik utomlands. Och Hur ska min höst se ut dryftar framtids-planering kring frågor om studier, jobb el-ler starta eget. Våga tala inför publik ger redskap och övning i att prata inför grupp. Skaffa dig ett hygienpass är en kortkurs i hur man får intyget som kan vara bra när man söker sommarjobb. Ingen avgift.

Saftsalongerna den 13 respektive27 mars är följande: Strängt förbjudet, av Dan Söderholm. Föreställning om lådans hemlighet och kampen mellan Människan och Lådan. För barn som fyllt 5. Håll i hatten för katten är svenskt gäst-spel med clownen Kokovsky och hans en-visa kamp mot allt som trasslar till det för honom. För alla barn mellan 4 och 99 år. Saftsalongerna börjar kl. 13. Babykafe är samvaro, umgänge och lek för mammor, pappor och små barn. Kaféet håller öppet på Verandan. Kaffe och te och något smått att tugga på ingår. Babykafeer kl. 10.30 den 3, 17 och 31 mars samt 7 och 21 april samt 5 och 19 maj. Inget inträde!

Svenska litteratursällskapets serie fö-reläsningar fortsätter och temat i vår

tangerar språk med fokus på forskning-en vid SLS. Programmet följer etablerat mönster, föreläsningarna hålls på mån-dagskvällar med start kl. 18.00 och oftast får lyssnaren njuta av två föreläsningar. Inget inträde. De två följande hålls:22 februari Julia Tidigs: Bland isvoschikar och ho-noratiores i Jac. Ahrenbergs Viborg.

Michel Ekman: Må vi blicka tillbaka mot det förflutna. Den unga finlandssvenska litteraturen möter en hotfull samtid.22 mars Charlotta af Hällström-Reijonen: Ett se-kel av kamp mot finlandismer – har det gett resultat? Marketta Sundman: Svensk grammatik för finska elever – varför och hur? Litteratursällskapet finns vid Riddare-gatan 5 i Kronohagen.

Vårterminen på Arbis omfattar utöver alla kurser bland annat en hel del

föreläsningar.När man inte längre hittar orden!

är rubriken för en föreläsning om att för-stå och göra sig förstådd med människor

Sju av laboratorierna vid hälsostatio-nerna i stan upphör i vinter och un-

der våren. Invånarna är hänvisade till andra laboratorier i närområdet. Efter omställningen finns fortfarande fjor-ton hälsostationslaboratorier och dess-utom kan man alltid söka sig till vilket som helst av de hela 60 laboratorier som HUSLAB upprätthåller.

De laboratorier som flyttar verksam-heten är Femkanten, Drumsö, Åggelby,

Munksnäs, Degerö, Sockenbacka och Stengård. Till exempel ska de som tidigare anlitat Femkanten söka sig till Maria sjuk-hus medan de som besökt laboratoriet på Drumsö är hänvisade till Maria eller Ki-rurgiska sjukhuset. Och de som använt sig av tjänsten på Stengård går för provtag-ning till Maria, Mejlans eller Dals sjukhus.

Mer och detaljerad information om adresser och öppettider finns på www.hus.fi/laboratoriot och på tfn (09) 471 8617.

Svenska kulturbyrån nu i Nordhuset

Välkommen. Richard Silin är den nya kulturproducenten på Nordhuset där den svenska kulturbyrån verkar sedan årsskiftet. Nordhuset ligger inte långt från Rastis där man verkade tidigare.

Saft, råd och kafé i Luckan

En-, två- eller flerspråkig? Laboratorier på ny adress

Arbis vår med ord, invandrarskap och IT

Sportlovsprogram på svenska

Foto

Lei

f W

ecks

tröm

Foto

Lei

f W

ecks

tröm

med minnesproblem. Invandrarskap är temat för en miniserie, som börjar den 9 mars.

Våren bjuder på flera IT-föreläsningar som handlar om att söka på webben, an-vända e-post och om säkerhetsprogram.


PalveluInfo

Helsinkielokuvissa

Neljä naista (1942) kuvaa kahden perheen ristiriitoja. Kuvassa 1 va-rakkaan neidin (Salli Karuna) palvelija (Litja Ilmari) käännyttää pois soitto-oppilaan. Kuva 2 on köyhemmän perheen (Helena Kara, Emma Väänänen jne) asuintalosta. Tunnistatko porraskäytävät?

Kava etsii jälleen tietoja vanhasta suomalai-sesta elokuvasta. Lukuisia elokuvia on ku-

vattu helsinkiläisissä porraskäytävissä. Tässä kaksi esimerkkiä Ilmari Unhon melodraamas-ta Neljä naista (kuvattu 1941–1942). Tunnistatko kuvauspaikkoja?

Ota yhteyttä sähköpostitse ([email protected]), soita (09) 6154 0217 tai 045 657 7383 tai lähetä postia osoitteeseen KAVA/Seitajärvi, PL 16, 00501 Helsinki. Käy katsomassa suomalaisen elo-kuvan tunnistamattomia tekijöitä, esiintyjiä ja ku-vauspaikkoja http://www.kava.fi/perinnekeruu -internetosoitteessa.

Tunnistamattomia porraskäytäviä on lukui-sissa elokuvissa kuten Herrojen Eeva (1954), Kuollut mies vihastuu (1944), Minä ja ministe-ri (1934), Olenko minä tullut haaremiin (1932 ja

1938), Onni pyörii (1942), Perheen musta lam-mas (1941), Salainen ase (1943), Rakkauden ris-ti (1946) tai jännityselokuvassa Viimeinen vieras (1941). Onko teidän talossanne kuvattu elokuvaa?

Tunnistatko kuvauspaikan?

2

1

Seitsemän terveysasemala-boratorion toiminta päät-

tyy Helsingissä talven ja kevään aikana, ja kaupunkilaiset oh-jataan lähialueittensa muihin laboratorioihin.

Muutosten jälkeen helsin-kiläisillä on käytettävissään 14 terveyskeskuslaboratoriota. Li-säksi he voivat hakeutua vapaas-ti mihin tahansa HUSLABin la-boratorioon. Lääkärin tekemät tutkimuspyynnöt näkyvät tie-tojärjestelmien kautta kaikissa HUSLABin yli 60 toimipisteessä.

Laboratoriopalveluissa tapahtuvat muutokset: Viiskulman terveysaseman la-boratorion toiminta on siirtynyt Marian sairaalan laboratorioon, Lapinlahdenkatu 16, rak.15, B-porras, 2. krs. Muita lähellä ole-via vaihtoehtoja ovat esimerkik-si Kirurgisen sairaalan sekä Kal-lion terveysaseman laboratorio. Lauttasaaren, Oulunkylän ja Munkkiniemen terveysasemien laboratorioiden toiminta päättyi tammikuun lopussa.

Lauttasaaren asukkaita lä-hellä ovat muun muassa Marian sairaalan, Tapiolan terveysase-man sekä Kirurgisen sairaalan laboratoriot.

Oulunkylän asiakkaita palve-levat esimerkiksi Koskelan, Val-lilan, Maunulan terveysasemien

laboratoriot sekä Kätilöopiston sairaalan laboratorio.

Munkkiniemeläisille lä-himmät laboratoriot ovat Haa-gan terveysasemalla, Laak-son sairaalassa, Iho- ja aller-giasairaalassa sekä Meilahden sairaalassa. Laajasalon, Pitäjänmäen ja Kivelän laboratorioiden toimin-ta päättyy 26.2. Laajasalolaisten lähin laboratorio löytyy Hertto-niemen sairaalasta (Jouko-kut-supalvelulinja J 84 Laajasalos-ta Herttoniemen sairaalaan) ja Itäkeskuksen terveysasemal-ta sekä Helsingin keskustan toimipisteistä.

Pitäjänmäen asukkaita pal-velevat muun muassa Kannel-mäen terveysaseman laboratorio (Jouko-linja J37 liikennöi Pitä-jänmäeltä Kannelmäen terveys-asemalle), Leppävaaran terveys-aseman sekä Haagan terveysase-man laboratorio. Töölön terveysaseman asiak-kaille lähimmät laboratoriot ovat Marian sairaalan laborato-rio, Meilahden alueen laborato-riot (Meilahden sairaala, Nais-tenklinikka: Huom! ei EKG, sekä Lasten ja nuorten sairaala, eri-tyisesti lapsipotilaille) sekä Laakson sairaalan laboratorio. LisäätietoaHUS-alueenlaboratorio-palveluista:www.hus.fi/laboratoriotsekänumerosta(09)47186817.

Kaupunki on aloittanut uuden sähköisen asiointi-

palvelun, josta kehitetään ”yh-den luukun palvelua” kaikkeen kaupungin kanssa asiointiin. Jo-kainen palvelua käyttävä helsin-kiläinen saa kirjautumalla käyt-töönsä henkilökohtaisen kan-sion, jonne tallentuvat kaikki omaan asiointiin liittyvät asia-kirjat ja viestit.

Palvelu antaa mahdollisuu-den seurata asian etenemistä hallinnossa. Kansion kautta tu-levat löytymään muun muassa kaikki omat asioinnit, niiden kä-sittelyvaiheet sekä asiointiin liittyvät päätökset ja sopimuk-set. Tietoturvallisen vuorovaiku-tuskanavan kautta tulevat hoitu-maan viestit, kyselyt ja asiakir-jojen täydennykset. Henkilökoh-

tainen asiointikansio on suojat-tu pankkitunnuksin.

Kaupungin asiointipalvelut tullaan tarjoamaan yhdestä pai-kasta, kolmella kielellä ympä-ri vuorokauden. Ensimmäisenä uuden asiointipalvelun on otta-nut käyttöön sosiaalivirasto säh-köisellä päivähoitolomakkeel-la. Sitä on jo käyttänyt noin 30 prosenttia päivähoidon asiak-kaista, ja yli 1100 asiakasta on

Helsingin terveyskeskuk-sen terveydenhoitajat neu-

vovat nuoria myös virtuaalivas-taanotolla. Palvelu käynnistyi vuosi sitten. Nyt Verkkoterkka-ri-hankkeen terveydenhoitajat ovat avanneet uuden yhteisön IRC-galleriassa. Verkkoterkka-rit tekevät yhteistyötä nuori-soasiainkeskuksen koordinoi-man Netari.fi:n kanssa. Tervey-denhoitajat osallistuvat verk-konuorisotyöhön nuorten suo-simissa Habbo-hotellissa ja IRC-Galleriassa.

IRC-Gallerian Netari-yhtei-sössä terveydenhoitaja on tavat-tavissa viikoittain maanantaisin, torstaisin, perjantaisin ja lauan-taisin (www.netari.fi). IRC-Gal-

Laboratoriopalvelut keskittyvät

Sähköiset asiointikansiot palveluksessanne

Terveydenhoitaja tavattavissa virtuaalivastaanotolla

Hel

sing

in k

aupu

ngin

kuv

apan

kki,

kuv

a Pe

rtti

Nis

onen

saanut oman, henkilökohtaisen asiointikansion.

Asiointi.hel.fi -palvelussa on nyt tarjolla hammashoidon ja päivähoidon sähköisiä vuorovai-kutteisia palveluja.

Kaupungilla on noin 60 vuo-rovaikutteista sähköistä asioin-tipalvelua, jotka tullaan kokoa-maan Asiointi.hel.fi -sivuille. Seuraavaksi mukaan liitetään kulttuurikeskuksen ja liikuntavi-raston palveluja.

Kuluvan vuoden aikana ote-taan käyttöön esimerkiksi vuok-ra-asuntojen haku, joka liitetään mukaan keväällä. Myöhemmin lisätään useita palveluja muilta hallinnon aloilta.

Asiointipalveluonosoitteessahttps://asiointi.hel.fi

leriassa keskusteluaiheita ovat olleet muun muassa ehkäisy, ihmissuhteet, mie-lialat ja koulun-käynti. Hab-bon Netari-nuo-risotilassa ter-veydenhoitaja on tavattavis-sa joka toinen maanantai omal-la hahmollaan. Habbossa nuoria on puhuttanut muun muassa perhe, oma kasvu ja kehitys sekä mielialat. Lisätietoa:www.hel.fi/terveyskeskus>Hankkeet>Verkkoterkkari-hanke2008–2010.

Terveydenhoitajat Lumitalvik-ki, Pihla-Elviira ja Sanelma-mamma ovat tavattavissa Hab-bo-Netarissa joka toinen maa-nantai, parittomina viikkoina.

INTOA, NEUVONTAA JA NÄY T TELYITÄ


Lukijakilpailu LyhytInfo

70 vuotta sitten talvisodan aikana Helsinkiä pommi-

tettiin kahdeksan kertaa ja kuo-lonuhreja oli 97, joista 91 en-simmäisen päivän pommituksis-sa 30.11.1939. Raskaimmat pom-mitukset pääkaupunki sai kokea helmikuun kolmessa suurpom-mituksessa vuonna 1944. Mis-sä sijaitsi tämä kuvan rakennus, jonka neuvostolentäjät onnis-tuivat tuhoamaan ensimmäises-sä pommituksessa 6. – 7.2.1944. Sadat helsinkiläiset tulivat kat-somaan nimenomaan tämän ra-kennuksen tuhojälkiä.

Vastaukset pyydetään toimit-tamaan viimeistään 2.3. osoit-teella Helsinki-info ”Lukijakil-pailu” PL 1, 00099 Helsingin kaupunki tai sähköpostitse [email protected]. Muistakaa liittää vastaukseen myös postiosoitteenne.

Vastaus edellisen lehden kysymykseenSyksyllä 1939 sodan pelossa kai-vettiin Helsingin puistoihin pommitusten varalle sirpalesuo-jia. Kysymyskuvan puisto sirpa-lesuojineen oli Erottajan Kolmi-kulma, jonka helsinkiläiset tun-

Virka Info vastaa tällä palstalla kaikenlaisiin ajankohtaisiin kysy-myksiin. Tietoa on, jos ei aivan heti niin kohta kuitenkin. Visaisimmat kysymykset siirrämme asiantunti-joiden vastattavaksi. Soita tiedo-tusneuvojillemme tai ota yhteyttä sähköpostilla!

Puhelinneuvontanumerossa(09) 31011111toimiiarkisin9–15jasähköpostiavoitlähettäämilloinvainosoitteeseen:[email protected]öspistäytyähenkilökohtaises-tiPohjoisesplanadi11–13sijaitsevas-saVirkassaviikonkaikkinapäivinä;ma–pe9–19jala–su11–17.

Internetsivutwww.virka.fiTervetuloa!

Mistä löytäisin juhlapaikan?Onko kaupungilla sellaisia?

Kaupungillaonmuutamiatiloja,joitavuokrataanjuhlakäyttöön.Kat-tavalistasekäkaupunginettämui-dentahojentarjoamistajuhlatiloista

löytyymatkailutoimistonnettisivuiltawww.meethelsinki.fi,jossavoijuh-latilahaunavullahakeajuuriomaantarpeeseensopivantilansalityypinjahenkilömääränmukaan.Juhliinliitty-viäjärjestelyjähelpottaamyöserilais-tencateringpalveluidensekämuidenjuhlajärjestelyihinliittyvientietojensijaintisamassayhteydessä.Sivullaesitelläänmyöskokoustilojajaniihinliittyviäoheispalveluja.

Mistä laskiainen on saanut nimensä – mäenlaskustako?

Laskiaissunnuntaionseitsemänviikkoaennenpääsiäistä,jonkaedelläkatolisissamaissavietettiinpaaston-aikaa.Nimi”Laskiainen”viittaapaas-toonlaskeutumiseen,johonliittyirie-hakasjuhliminensyöminkeineen.Suomessalaskiaisperinteeseenovatkuuluneethernesopanja

laskiaispullienlisäksirekiajelutsekämäenlasku.Seuraavankesänpel-lavan-jahampunkasvuaennustet-tiinsiitä,mitenpitkällekelkkaliu-kuimäessä.Laskiaismäessähuudet-tiin”pitkiäpellavia,hienoahamp-pua,nauriitakuinlautasiajaräätiköi-tä(lanttuja)kuinnurkanpäitä(hir-renpäänurkkasalvoksessa)”.Naa-purinpellollesaatettiintoivoatup-puroitajatappuroita.Mitäkauem-maskelkkaluisti,sitäpidempiäpella-viasaatiin.Tämänperinteentaustal-laontöidenvuotuiseenkiertoonliit-tynyttyönjuhla:kehruutolisaatavavalmiiksilaskiaiseenmennessä,jottavoitiinaloittaaenemmänvaloavaa-tivakankaidenkutominen.Enäälas-kiaistaeiyhdistetäpellavankasvuun,muttamäenlaskuonedelleenkineri-tyisestilastenjanuortenlaskiaisen-vietonkohokohta.

Onko Helsingin vesi kovaa?Helsingissätalousvesionpehme-

ää.Senkovuuson3,5dH(612dHonpuolikovaa,yli12dHkovaavettä).Pe-sukoneissaeitarvitsekäyttääerik-seenvedenpehmennysaineitajape-suaineidentarveonvähäinen.

Missä kaupungilla on toimiviailmaisia wlan-yhteyksiä?

Ilmaisiawlan-yhteyksiäonrun-saastikantakaupunginalueella.Nii-denylläpitäjiäovatmuunmuassaHelsinginkaupunki,nettikahvilatjahotellit.Verkkoyhteyksiäonesimer-kiksikaupungintalonVirkaInfossa,LasipalatsissajaKirjasto10:ssä.Kah-viloidenasiakkailletarkoitetuissalan-gattomissaverkkopisteissäonuseim-mitenrajoitettukäyttöaika. Keskustanulkopuolellaharveneeilmaistenylläpitäjienjoukko

huomattavastijapaikalliskirjas-totovatlähiöissälähesainoitapaik-koja,joissatoimiivarmastiilmainenwlan-yhteys.

Helsinginlangattomatverkko-pisteetlöytyvätnäppärästiHelsinkiWLAN-hotspots-karttasovelluksesta:http://ptp.hel.fi/wlan/.Palveluayllä-pitääHelsinginkaupunginkiinteistö-virastonkaupunkimittausosasto.

Olen kiinnostunut kesätöistä kau-pungilla,muttaolenvieläalle18-vuotias.Otetaankokaupungillenäinnuoriatöihin?

Helsinginkaupunkitukeeerityises-ti16–17-vuotiaitakesätöidensaami-sessa.Vaadittuikätuleeollatäyttynyttyönalkaessa. Kaupunkipalkkaatänäkesä-nänoin1000nuortaerilaisiintehtä-viin.Nuortenkesätöidenpituusvaih-teleeyhdestäkahteenkuukauteen.16–17-vuotiaidenkesätöidenhakuai-kaon8.–21.3.

Lisätietoa:www.helsinkirekry.fi

tevat paremmin Dianapuisto-na. Diana-nimen keksivät kau-punkilaiset puolestaan an-taa kuvanveistäjä Yrjö Liipo-lan ”Tellervo”-patsaalle vuon-na 1928.

Martti HelminenOikeinvastanneidenjoukostaarvot-tiinvoittajaksiJouni Kosenius.Palkintokirjaonlähetettyvoittajalle.Onnittelumme!Ku

va K

aupu

ngin

mus

eon

kuva

-ark

isto

Kuva

Puo

lust

usvo

imat

Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen ovat sopineet

lukuisista yhteisistä rakentami-sen määräystulkinnoista, jotka yhtenäistyvät muun muassa pa-loasioissa. Tulkinnoista on laa-dittu Yhtenäiset käytännöt -ni-minen kortisto, jonka osoite ne-tissä on www.pksrava.fi.

Yhteiset tulkinnat helpotta-vat suunnittelijoita ja muita ra-kentamisen ammattilaisia. Myös viranomaiset hyötyvät yhteisis-

tä määräystulkinnoista, sillä mo-net valtakunnalliset rakentami-sen määräykset on laadittu niin joustaviksi, että niitä on perus-tellusti tulkittu eri tavoin. Tul-kinnat vaihtelevat paitsi kuntien rakennustarkastajien, niin myös valtion viranomaisten välillä.

Uusi kortisto on tarkoitet-tu ensisijaisesti viranomaiskäyt-töön, mutta se auttaa myös ra-kennusvalvonnan asiakkaita ja nopeuttaa asioiden käsittelyä.

Rakennusvalvonnat yhtenäistävät tulkintojaan

Tutkimusapurahaa haussa

Kaupungin tutkimusapura-hat on julistettu haettavik-

si. Apurahat on tarkoitettu eri-tyisesti lisensiaatintyön ja väi-töskirjan tekijöille. Etusijalla ovat etenkin kaupunkitalouteen ja elinkeinotoiminnan edellytyk-siin, palvelujen järjestämiseen, helsinkiläisten elinympäristöön ja kaupungin kansainvälistymi-seen liittyvät tutkimukset.

Hakemuksetliitteineentuleetoi-mittaa9.maaliskuutaklo16men-nessäHelsinginkaupungintieto-keskukseen(Siltasaarenkatu18–20A),PL 5500,0099Helsinginkaupun-ki.HakemuslomakkeensaaInternet-osoitteestawww.hel.fi/tietokeskus.Lisätietojaantavattutkimuspääl-likköTimo Cantell,p. 050 354 2937,jaerikoistutkijaMarkus Laine,p. (09) 310 36522.


Pitäjänmäen Henrikintien katseen-vangitsijan, entisen kyläkirkon, oves-

ta sujahtelee sisään yhtä lailla afrikka-laisen tanssin harrastajia kuin kokouk-seen menijöitä. Päivi Järvisen ja Ilari Nummen kodista on moneksi – niin kuin isäntäpariskunnastakin.

Päivi Järvisen elämänpolku on mut-kitellut käsitöiden, tanssin ja näyttelemi-sen lisäksi opetustöihin muun muassa Si-belius Akatemian kansanmusiikkiosastol-le ja oopperakoreografiksi. Matkalta ovat tarttuneet mukaan tanssitaiteen maisterin, kankaankutojan ja shindo-rentoutusohjaa-jan paperit. Ilari Nummi on puolestaan kulkenut elokuvaohjaajan opintojensa ja töidensä jälkeen niin syvälle teatterimaail-maan, että hänestä tuli Tampereen yliopis-

ton ensimmäinen teatteritaiteen tohtori.Kun pariskunnan yhteisen taipaleen

värittäjinä ovat vielä olleet laaja tuttava-piiri, Nummen kulttuurisuku ja Järvisen hämäläisjuuria uhmaava nopealiikkeisyys, on käynyt niinkin, että puolisot ovat huo-manneet olevansa kulttuurikeskuksen tai-teellisia johtajia ennen kuin ovat ehtineet sellaista suunnitellakaan.

”Ostimme tämän rakennuksen kodik-semme, mutta kun muusikkotyötoverimme pyysivät saada konsertoida olohuoneessam-me eli entisessä kirkkosalissa, suostuimme. Sitten se oli menoa. Nyt on takana melkein pari sataa konserttia, saman verran mui-ta tilaisuuksia ja 13 000 kävijää”, summaa pariskunta Pitskun kulttuurikirkoksi risti-mänsä keskuksen kolmivuotista historiaa.

toimintamme ei ole sidoksissa kirkkoon tai mihinkään uskontoon, vaan tänne ovat kaikki tervetulleita”, toteaa Ilari.

Ilari jatkaa perinteitä myös siten, että seuraa tapahtuma- ja kulttuuri-vaikuttajana edesmennyttä setäänsä ja kummisetäänsä Seppo Nummea, joka oli perustamassa Helsingin Juhlaviik-koja ja Jyväskylän Kesää. Sukupolvien jatkumo on läsnä Kulttuurikirkon esi-tyksissä myös konkreettisesti. Neljä su-kupolvea on yhtä aikaa lavalla kun Ilari lausuu Mikaelin ja isänsä Lassi Num-men kanssa runoja, jotka Lassi on kir-joittanut vanhemmistaan. Lavastukse-na on isoisoisän Yrjö Nummen Kiinassa 1920-luvulla ottamia valokuvia.

Uneen suntion asunnossaPäivi Järvinen ja Ilari Nummi muutti-vat lapsineen nykyiseen kotiinsa vuon-na 2006. Alun perin kirkoksi suunnitel-tu rakennus vihittiin käyttöön 80 vuot-ta sitten ja se ehti toimia kyläkirkko-na kolme vuosikymmentä ennen pääty-mistään Diakonissalaitoksen opiskelija-asuntolaksi, epilepsiayhdistyksen neu-rologian poliklinikaksi, kiuastehtaaksi, venekorjaamoksi ja edellisten asukkai-den remontoimaksi kodiksi.

”Juhlavuosi näkyy ohjelmistossa 3. toukokuuta, jolloin kutsumme pai-kalle rakennuksessa kastettuja, kon-firmoituja, vihittyjä ja täällä työsken-nelleitä henkilöitä kertomaan muisto-jaan. Orkesteri soittaa heidän lempi-kappaleitaan ja yleisö pääsee tanssi-maan vihkiparin häävalssin. Toteutam-me myös rakennuksen vaiheita esitte-levän valokuvanäyttelyn.”

Perheen yksityiskäyttöön on varat-tu vain pieni suntion asunto yläkerras-sa. Moni onkin ihmetellyt sitä, kuinka perhe pystyy jakamaan kotinsa muiden, usein täysin ventovieraiden, kanssa.

”Sopeuduimme siihen nopeasti. Esi-merkiksi Mikael tykkää tehdä läksyjä eteisessä konserttien aikana. Pidäm-me mielellämme olohuoneen lähes ka-lusteettomana, koska silloin on tilaa lapsille leikkiä ja meille vanhemmil-le työskennellä. Tällainen määrä kult-tuuria omassa kodissa on riemastutta-vaa ja sivistävää. Emme olisi varmasti muuten tulleet käyneeksi näin mones-sa konsertissa ja tutustuneeksi vaikka-pa Domra-orkesteriin tai vanhaan swin-giin”, hymyilevät Järvinen ja Nummi.

Tiina Kotka

PitskunKulttuurikirkko,Henrikintie25,www.pitskunkulttuurikirkko.net.Kevätohjelmistossaonmm.swingiä,itkuvir-siä,kännykkäorkesterinkonsertti,argentii-nalaistatangoajahuippusolisteja.

Kodista tuli kulttuurikeskusPäivi Järvinen ja Ilari Nummi lapsineen ovat avanneet kotinsa ovet kansalle harrastaa ja nauttia taiteesta. Perheen elämä onkin yhtä värikästä kuin kotitalon vaiheet.

”Tällainen määrä kulttuuria omassa kodissa on riemastuttavaa ja sivistävää”, kertovat Päivi Järvinen ja Ilari Nummi olohuoneessaan pidetyistä paristasadasta konsertista ja lukuisista muista tilaisuuksista.

Kuva

Kim

mo

Bran

dt

Jotta talo voisi tuoda elannon sen asuk-kaille, on koti avattu myös kokouskäyttä-jille. Heille isäntäpari tarjoaa esimerkiksi räätälöityjä työhyvinvointipäiviä ja taidet-ta soveltavaa koulutusta johtamiseen. Päi-vi ja Ilari haaveilevat tulevaisuudessa palk-kaavansa työntekijöitä, jotta omalle taiteel-liselle työlle jäisi enemmän aikaa.

”Siihen on kyllä vielä matkaa. Hiljat-tain yhden konsertin jälkeen kerroin kas-san menneen 65 euroa miinukselle. Silloin kahdeksanvuotias tyttäremme Iiris kysyi, olemmeko me köyhiä. Vastasin, että rahaa meillä ei ole, mutta muuta arvokasta sitä-kin enemmän”, kertoo Päivi.

Konsertissa köllötelläänJos eivät ole kulttuurikirkon esitystilat nii-tä tavanomaisimpia, eivät ole konsertit-kaan. Niissä saatetaan pötkötellä lattialla ja lopuksi keskustella vilkkaasti.

”Esimerkiksi isäinpäiväkonsertti kuun-nellaan patjoilla maaten. Silloin saa mat-kata omiin maailmoihinsa suomalaisten kehtolaulujen siivin ja olla silti yhdessä muiden kanssa. Konserttien jälkeen haas-tattelemme illan taiteilijoita. Se on ollut antoisaa niin yleisölle kuin esiintyjillekin.”

Kodikasta tunnelmaa luo myös se, että ainakin toinen puolisoista tervehtii kaik-ki sisälle tulijat, kertoo tarvittaessa raken-nuksen vaiheista, pyytää yleisön esityksen väliajalla kahvittelemaan ja käy jututta-massa esiintyjiä.

Maanantaikonsertit ovat muodostu-neet tapahtumatarjonnan selkärangaksi, mutta yhtä lailla kulttuurikirkossa pide-tään vappumatineoita, kyläjuhlia, Helsin-ki-päivän tanssiaisia, kuunnelmailtoja, va-lokuva- ja taidenäyttelyitä, perhepikkujou-luja sekä tanssi- ja teatteriesityksiä. Salis-sa on myös kuvattu lyhytelokuvia.

Talossa kokoontuu mitä erilaisimpia harrastajaryhmiä. Niiden valintaa ovat oh-janneet perheen kiinnostuksen kohteet. Kun esimerkiksi pariskunnan kymmenvuo-tias Mikael-poika innostui miekkailusta, järjestettiin siitä kurssi ja vanhempien sy-tyttyä argentiinalaiselle tangolle alkoi ta-lossa kokoontua tanssin harrastajien jouk-ko. Päivi ylläpitää shindo-osaamistaan ve-tämällä rentoutus- ja venyttelyryhmää. Ila-rin kiinnostus tieteeseen näkyy siinä, että talossa pidetään tiedettä ja taidetta yhdis-tävän Muodonmuutoksia ry:n tapaamisia.

”Lied-laboratoriomme tutkii runon ja musiikin yhteyttä, Koronakerhomme puo-lestaan näyttelijäntyötä. Ne sopivat hyvin talon historiaan, sillä epilepsiayhdistyksen neurologian poliklinikan aikaan täällä teh-tiin uraa uurtavaa tutkimustyötä. Kirkko-vuosien perinnettä edustavat ompeluseu-ra, yhteislauluillat ja perhejuhlat. Halusim-me säilyttää talon nimessä kirkko-sanan rakennuksen syntyhistorian vuoksi, vaikka

Koululaiset loistavat Kansallisoopperassa · Raimo Inkinen kokoaa yhteen pääkaupunkiseudun...

Documents

Transcript of Koululaiset loistavat Kansallisoopperassa · Raimo Inkinen kokoaa yhteen pääkaupunkiseudun...