Konsultoiva ja kuntouttava perhetyö Keski-Suomessa 2018...Asiakirjan nimi: Konsultoiva ja...

Raportti 1 (33)

___________________________________________________________________ Asiakirjan nimi: Konsultoiva ja kuntouttava perhetyö Keski-Suomessa 2018 Päiväys ja hyväksyjä: 20.11.2018 Asiantuntijapalveluiden päällikkö Voimassaoloaika: toistaiseksi Vastuuhenkilö: Mari Niinivirta ja Riikka Lahtela

Konsultoiva ja kuntouttava perhetyö Keski-Suomessa 2018

Vaalijalan kuntayhtymä ja Keski-Suomen LAPE, pilotti

Raportti 2 (33)


PILOTTIHANKE Taustaa Lapsi- ja perhepalvelut uudistetaan vuosina 2016–2018 siten, että ne vastaavat ny-kyistä paremmin lasten, nuorten ja perheiden tarpeita. Ensisijaista uudistuksessa on lapsen etu ja oikeudet sekä vanhemmuuden tuki. Lapsi- ja perhepalvelujen muutos-ohjelmaa (LAPE) johtavat sosiaali- ja terveysministeriö sekä opetus- ja kulttuuriminis-teriö, jonka vastuulla on lasten ja nuorten hyvinvoinnin tuki varhaiskasvatuksessa, koulussa ja oppilaitoksessa. Vaalijalan kuntayhtymän hallitus varasi marraskuussa 2016 omarahoitusosuuden (140 000 €) kolmen maakunnan (Pohjois-Savo, Etelä-Savo, Keski-Suomi) lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelmiin osallistumisiin vuosille 2017–2018. Maakunnat ei-vät kuitenkaan huomioineet Vaalijalaa hankesuunnitelmissaan osatoteuttajana. Keväällä 2017 Keski-Suomen LAPE-hankkeen toimijat ja Keski-Suomen kunnat osoittivat kiinnostusta kehittämisyhteistyöhön Vaalijalan kanssa. Yhteistyö kuntien kanssa koskee vaativaa erityistä tukea tarvitsevien lasten/nuorten, heidän perheiden ja lähityöntekijöiden tukemista konsultatiivisesti. Mukaan kehittämisyhteistyöhön lähti-vät Muurame, Jyväskylä, Joutsa, Hankasalmi, Perusturvaliikelaitos Saarikka (Saari-järvi, Kannonkoski, Karstula, Kivijärvi ja Kyyjärvi) ja Toivakka. Vaalijalan kuntayhtymän hallitus varasi pilottihankkeeseen 80 000 euroa vuodelle 2018. Vaalijalan kuntayhtymä palkkasi kaksi kuntoutusohjaajaa hankkeeseen. Kun-toutusohjaajan tehtäväksi määriteltiin toimia konsultoivana työntekijänä, joka jalkau-tuu asiakkaan arkiympäristöön kunnan työntekijän työpariksi tuoden vammaistyön näkökulman ja osaamisen asiakkaan verkoston käyttöön. Lähtökohtana hankkeessa oli etsiä uudenlaisia toimintatapoja, joilla asiakkaan tilanteeseen voi vaikuttaa varhai-semmassa vaiheessa. Tavoitteet

Hankkeen tavoitteena on ollut pilotoida Keski-Suomessa asiakaslähtöisiä, jal-kautuvia ja konsultoivia palveluita asiakkaan omassa toimintaympäristössä ti-lanteissa, joissa asiakkaalla on palvelutarpeita eri sektoreilta.

Hankkeen tavoitteena on ollut kehittää ja mallintaa konsultoivan perhetyön-malli saatujen kokemusten pohjalta.

http://minedu.fi/lape



Raportti 3 (33)


Hankeprosessi Hanke jakaantui kolmeen vaiheeseen. Aloitusvaiheessa painottui hankkeesta tiedot-taminen ja yhteistyöverkostojen luominen (liite 1). Kuntien kanssa aloitettiin työsken-tely, sovittiin yhteistyöhenkilöt ja laadittiin yhteistyösopimukset (liite 2). Lisäksi kuntiin jaettiin asiakkaille suunnattu tiedote (liite 3). Työskentelyvaihe oli hankkeen pitkäkestoisin vaihe. Työskentelyvaiheessa pääpaino oli asiakastyössä ja prosessin kehittämisessä sekä verkostoitumisessa muiden toimi-joiden kanssa. Hankkeen päätösvaiheessa kerättiin asiakaspalaute, raportoitiin ja ku-vattiin palveluprosessi (liite 4). Kuvio 1. Hankeprosessi

ASIAKASTYÖ Asiakastyön prosessi Asiakkuus alkaa yhteydenotolla kuntoutusohjaajaan. Hankkeen aikana soittoja tuli koulun opettajilta, erityisopettajilta, kuraattoreilta, terveydenhoitajilta ja psykologeilta. Sosiaalipalveluiden yhteydenotot tulivat varhaisen tuen, lastensuojelun ja perhepal-veluiden työntekijöiltä. Yhteisen keskustelun pohjalta sovittiin soveltuvuudesta hank-keen kohderyhmään ja asiakkuuden alkamisesta. Asiakkaan huoltajan suostumus hankkeeseen osallistumiseen varmistettiin kirjallisella lupalomakkeella (liite 5).

Aloitusvaihe

•Tiedottaminen

•Alkutapaamiset kunnissa

•Yhteistyösopimukset kuntien kanssa

•Verkostoituminen sosiaali- ja terveystoimen sekä sivistystoimen toimijoiden kanssa

•Työskentelymateriaalin valmistus

Työskentely

•Asiakastyö

•Tiedottaminen

•Verkostoituminen sosiaali- ja terveystoimen sekä sivistystoimen toimijoiden kanssa

•Palveluprosessin kehittäminen

Päätösvaihe

•Asiakaspalautteen kerääminen

•Hankkeen raportointi

•Palveluprosessin kuvaaminen

•Tuloksista tiedottaminen

Raportti 4 (33)


Asiakkaan kokonaistilannetta kartoitettiin havainnoimalla ja keskustelemalla lapsen vanhempien ja muiden lapsen kanssa toimivien tahojen kanssa. Havaintoja tehtiin lapsen kotona sekä kouluympäristössä. Havainnot koottiin kartoituslomakkeeseen (liite 6). Kartoitusvaiheen aikana muodostui käsitys asiakkaan ympärille tarvittavasta verkostosta. Tässä vaiheessa erityisen tärkeää oli tiedonvaihto eri verkoston jäsenten välillä sekä tiivis yhteistyö kunnan työntekijän ja kuntoutusohjaajan kesken. Kuntoutusohjaaja kutsui koolle asiakkaan verkoston. Verkostoista muodostui suuria ja niiden aikataulujen yhteensovittaminen osoittautui haastavaksi mutta ei mahdotto-maksi. Verkostopalaverissa muodostettiin yhteinen näkemys asiakkaan tilanteesta. Sen jälkeen voitiin suunnitella lapsen tukitoimet, mahdollinen kuntoutus, tutkimukset ja palvelut. Verkostopalaverissa sovittiin vastuut ja toimintatavat, mikäli lapsen tilanne muuttuu äkkinäisesti. Seurantapalaveri sovittiin noin kuukauden päähän ensimmäi-sestä verkostopalaverista. Seurantapalaverin jälkeen konsultoiva kuntoutusohjaus päättyi. Kuvio 2. Asiakastyön prosessi

• Yhteydenotto kuntoutusohjaajaan

• koulusta / oppilashuollosta

• sosiaali- ja terveyspalveluista

• Asiakkuudesta sopiminen

• kirjallinen lupa huoltajilta yhteistyöhön ja tiedonvaihtoon

Työskentelyn aloitus

• Kotikäynnit

• Lapsen havainnointi koulupäivän aikana

• Lapsen kanssa työskentelevien ihmisten havaintojen ja kokemusten kerääminen

Kokonais-tilanteen kartoitus

• Verkoston kokoaminen

• Palveluiden ja kuntoutuksen suunnittelu

• Vastuiden sopiminen

• Seurannasta sopiminen

Verkosto-palaveri

• Seurantapalaveri verkoston kanssa

• Asiakaspalautteen kerääminen

• Asiakaspapereiden palautus yhteyshenkilöillePäättäminen

Raportti 5 (33)


Asiakkaat Hankkeen aikana kuntoutusohjaajille on tullut yhteydenottoja 58 lapsesta. Asiakkuus aloitettiin 32 lapsen kohdalla. Edellä kuvatun mukaiseen asiakasprosessiin päätyi 16 lasta perheineen. Heillä oli valtaosalla oppimisen pulmien lisäksi myös neuropsykiatrisia haasteita kuten ADHD, Asperger tai autisminkirjon piirteet. Näiden asiakkaiden osalta kuntoutusohjaajat kut-suivat hankkeen aikana koolle yhteensä 23 verkostopalaveria ja tekivät 21 kotikäyn-tiä. Asiakkaana olleiden lasten iät ovat vaihdelleet 7-15 vuoden välillä. Alakouluikäi-siä on ollut 11 lasta, yläkouluikäisiä viisi. Seitsemän asiakkaan kohdalla tarvetta oli yhdelle konsultaatiokäynnille, jonka jälkeen verkosto jatkoi lapsen ja perheen parissa työskentelyä itsenäisesti. Näiden lisäksi yh-deksän asiakkuutta keskeytyi asiakkaan tai kunnan edustajan pyynnöstä. Syinä kes-keytymiseen olivat esimerkiksi lastensuojelullisen tarpeen lisääntyminen, asiakkaan tilanteen korjaantuminen tai väsymys uuden palvelun aloittamiseen. Lisäksi kuntoutusohjaajille tuli yhteydenotto 26 lapsesta, joiden kohdalla hankeajalle asetetut asiakkuuden kriteerit eivät täyttyneet. Esimerkiksi lapsella ei ollut oppimisen pulmaa, kyseessä oli yksinomaan psykiatrinen häiriö, oireilu johtui ainoastaan van-hemmuuden pulmasta tai lapsi ei ollut peruskouluikäinen. Näiden lasten kohdalla kuntoutusohjaajat antoivat yleistä ohjausta palvelujärjestelmässä toimimiseen. Näiden yhteydenottojen lisäksi kouluista kysyttiin konsultatiivista tukea ja neuvontaa, joka ei kuitenkaan johtanut asiakastyöhön. Opettajat ja erityisopettajat kaipasivat konkreettisia keinoja erityisesti neuropsykiatrisesti oireilevien lasten koulunkäynnin tukemiseksi. Seuraavissa esimerkkitapauksissa on kuvattu kaksi tyypillistä asiakascasea. Asiak-kaat ovat fiktiivisiä ja koostettu kaikkien asiakasperheiden tilanteita yhdistellen ano-nyymiteetin säilyttämiseksi. Asiakascaset sisältävät edellä kuvatun prosessin vaiheet ja niiden tarkemmat kuvaukset.

Raportti 6 (33)


Case 1: Asperger-nuori 13v

Yhteydenotto

• Kouluterveydenhoitaja pyytänyt kunnan sosiaalityöstä palvelutarpeen selvitystä perheeseen, koska nuorella ei ole yhtään kavereita.

• Sosiaalityöntekijä ottaa yhteyttä kuntoutusohjaajaan ja pyytää häntä työparikseen.

• Asiakas on 13v nuori:

• Asperger-diagnoosi tehty 10-vuotiaana

• Ongelmia tunnesäätelyssä, sosiaalisissa ja motorisissa taidoissa

• Hermostumisia tulee vapaissa tilanteissa sekä välitunnilla. Oppilaiden välisiä kahakoita selvitellään jatkuvasti.

Tilanteenkartoitus

• Kotikäynti perheeseen työparin kanssa ja havainnointi koulupäivän aikana

• Ala-aste mennyt hyvin, lapsen erityisyys ei ole tullut aiemmin näkyvämmin ilmi koska oppilalla ollut sama opettaja ja luokka koko ala-asteen ajan

• Oppimista hankaloittaa lukemiseen ja kirjoittamiseen liittyvät vaikeudet, muuttuneet järjestelyt yläasteen myötä (vaihtuvat tilat ja opettajat)

• Lapsi on saanut Asperger-diagnoosin ja perhe ensitiedon lastenneurologialta. Sen jälkeen asiakkuus siirtynyt perusterveydenhuoltoon

• Perhe kokee, että ei ole saanut riittävästi tukea tai ohjausta Asperger-asioissa

Verkosto-palaveri

• Kuntoutusohjaaja kutsuu koolle verkoston johon osallistuu vanhemmat, opettaja, sosiaalityöntekijä ja kouluterveydenhoitaja.

• Sovitaan konkreettiset tavoitteet ja keinot nuoren tukemiseksi sekä kuntoutusvastuu.

• Suositellaan toimintaterapeutin arviota, kouluterveydenhoitajan kautta asia etenee.

• Kutsutaan mukaan asiakkaan verkostoon kunnan vammaispalvelutyöntekijä.

Lopputilanne

• Asiakas käynyt koululääkärissä, saa käynniltä suositukset Kelan sopeutumisvalmennukseen ja Kelan kustantamaan vaikeavammaisten lääkinnälliseen kuntoutukseen (perhe käy sopetumisvalmennuskurssilla ja toimintaterapia alkaa)

• Vammaispalveluiden asiakkuus syntyi

• Tuki vammaisuuteen ja Asperger-diagnosiin liittyvissä asioissa

• Koulussa lisättiin resurssia oppilaan tukemiseen

• Toimintaterapia toteutuu koulupäivän aikana keskittyen sosiaalisiin suhteisiin ja vuorovaikutustilanteisiin

• Kirjoittamiseen ja lukemiseen erityisopettajan tuki

Raportti 7 (33)


Case 2: Vauhdikas 7v

Yhteydenotto

• Lastensuojelun perhetyöntekijä ottaa yhteyttä kuntoutusohjaajaan ja pyytää häntä työparikseen.

• Lapsi on 7v:

• kotona tunnesäätelyn ja toiminnan ohjauksen ongelmia:

• lapsi ei pysty keskittymään, syömisessä pulmaa, aggressiivista käytöstä kotona

• aloittanut peruskoulun ja em. ongelmat kotona lisääntyneet

Tilanteenkartoitus

• Kotikäynti lastensuojelun perhetyöntekijän kanssa ja havainnointi koulupäivän aikana

• Perhetyöntekijän rooli ollut vanhemmuuden tukeminen, toivoo työparin myötä tukea myös lapsen ohjaamiseen

• Luokanopettajalla ei ole ollut tietoa lapsen erityispiirteistä

• Oppimista hankaloittaa keskittymisen pulmat, käytösongelmat ja sosiaalisten tilanteiden vaikeudet

• 5-vuotiaana tehty psykologin tutkimukset, joissa havaittu pulmaa tarkkaavuudessa, hahmottamisessa ja aistitoiminnoissa, mutta tuolloin jääty seuraamaan tilannetta

• Siirtymiset esiopetukseen ja kouluun, seuranta jäänyt toteutumatta

Verkosto-palaveri

• Kuntoutusohjaaja kutsuu koolle verkoston johon osallistuu vanhemmat, perhetyöntekijä, koulupsykologi, luokanopettaja, erityisopettaja, kouluterveydenhoitaja.

• Suositelaan uusimaan psykologin tutkimukset

• Suositellaan toimintaterapeutin arviointia, asia etenee kouluterveydenhoitajan kautta

• Suositelaan kouluun erityisopettajan lisätukea

• Sovitaan kuntoutusohjaajan lisäkäynneistä kotona, konkreettinen ohjaus työparina kotiin

Lopputilanne

• Asiakas käynyt koululääkärillä ja lääkekokeilu aloitetaan

• Asiakkaalla ei aloiteta toimintaterapiaa mutta toimintaterapia-arvioinnista saadaan vinkkejä arjen ohjaamiseen koulussa ja kotona

• Psykologin tutkimukset tehdään myöhemmin

• Koulu ja koti saaneet runsaasti vinkkejä arkeen

• Lapsen arjessa ristiriitatilanteet vähentyneet ohjauksen myötä huomattavasti

Raportti 8 (33)


Asiakaskyselyt Hankkeen lopussa kysyttiin asiakasperheiltä ja yhteistyötahoilta palautetta. Pa-lautetta kerättiin asiakasperheiltä (n=23) postitse lähetetyllä paperisella kyselylomak-keella ja työntekijöiltä (n=48) sähköisesti Webropol-kyselyllä (liite 7 ja 8). Vastauksia palautui asiakasperheiltä 8 ja työntekijöiltä 14 kappaletta. Asiakasperheiden palautekysely

Suurin osa asiakasperheistä oli kuullut palvelusta koulun kautta. Ajatuksissa tulevaa palvelua kohtaan oli vaihtelua. Osa vastaajista koki, että uusi palvelumuoto on terve-tullut. Vastaavasti toinen osa vastaajista suhtautui uuteen palveluun epäilevästi. Kaikki palautteeseen vastaajat kokivat, että työntekijän ”ulkopuolisuus” on hyvä asia, sillä työntekijällä ei ole ennakkoasenteita, hän on puolueeton eikä hän ole tuttu ihmi-nen entuudestaan. Lisäksi hänen uskottiin tuovan uusia näkemyksiä tilanteeseen ja näkevän kokonaisuuden laajemmin. Suurin osa perheistä koki, että palvelusta oli hyötyä siksi, että lapsen ympärillä olevat ihmiset rupesivat toimimaan yhdessä lapsen hyväksi. Lisäksi koulussa oli lisätty lap-sen tukea, ongelmat tulleet näkyviksi, ohjausta ja neuvontaa palveluista oli saatu ja apua niiden hakemiseen. Vastaajat eivät olleet huomanneet työntekijöiden toiminta-tavoissa tai osaamisessa muutoksia hankkeen aikana. Lähes kaikki asiakaskyselyyn vastanneista kokivat, että heidän mielipiteensä lapsen asioissa kuultiin ja lapsen mie-lipide kuultiin. Kaikki vastaajat suosittelevat palvelua muille perheille. Työntekijöiden palautekysely

Lähes kaikki kyselyyn vastanneet työntekijät suhtautuivat positiivisesti tulevaan pal-veluun. Palvelun odotettiin olevan hyödyllinen asiakkaalle ja lisäksi suurin osa vas-taajista oli myös avoin oppimaan itse jotain uutta ja saamaan työparin. Työntekijän ”ulkopuolisuus” nähtiin hyvänä asiana ja vastauksissa korostui asiakkaan tilantee-seen saatava erilainen näkökulma ja objektiivisempi tarkastelu. Vastaajat pitivät tärkeänä kuntoutusohjaajalta saamaansa tukea omalle työlleen. Li-säksi asiakkaiden ongelmat tulivat paremmin näkyviksi. Konkreettinen tuki ja ohjaus arjen tilanteissa koettiin hyödyllisinä. Konkreettisia hankkeen myötä tapahtuneita muutoksia perheiden arkeen oli saatu ja toimintatavat oli muuttuneet verkoston ko-koamisen myötä. Käytännössä oli esimerkiksi lisätty kuvia toiminnanohjauksen tu-eksi, päästy kuntoutuksiin sekä kodin ja koulun välinen yhteistyö oli parantunut. Palautekyselyyn vastanneista työntekijöistä useimmat kokivat oppineensa yhteistyö- ja verkostotaitoja sekä saaneensa enemmän tietoa tuen tarpeista ja neuropsykiatri-sesta oireilusta. Työskentelyn myötä oli saatu myös vahvistusta sille, että jo aiemmin tehty työ oli ollut oikeansuuntaista. Pääasiallisesti vastaajat kokivat palvelun sellai-sena, että suosittelisivat sitä muille työntekijöille.

Raportti 9 (33)


JOHTOPÄÄTÖKSET Tämän hankkeen lähtökohtana oli etsiä uudenlaisia toimintatapoja, joilla asiakkaan tilanteeseen voi vaikuttaa varhaisemmassa vaiheessa. Hankkeen aikana haastavim-maksi osoittautui eri sektorirajojen ylittäminen ja vallitsevien työtapojen muuttaminen. Nykyisessä toimintakulttuurissa on vallalla ajatus, että jokainen sektori hoitaa oman alueensa perinteiset työtehtävät. Työtavat ovat vakiintuneita ja henkilöstö kokee, että nykyiset asiakasmäärät eivät mahdollista toisenlaisia työskentelytapoja. Ulkopuolelta tulleen kuntoutusohjaajan mukaan tulo vahvisti yhteisen tavoitteen löytämistä ja antoi neutraalin näkökulman tarkastella asiakkaan kokonaistilannetta. Verkostopalaverit li-säsivät nykyisten toimijoiden välistä yhteistyötä. Tässä vaiheessa ei vielä oltu valmiita muuttamaan nykyisiä työskentelytapoja. Hankkeen aikana korostui tiedotuksen merkitys. Kun asiakkaan ja perheen kanssa oli työskentelemässä useampi taho eri sektoreilta, muodostui helposti epätietoisuutta siitä, miten asiakkaan prosessi etenee. Hankkeesta saadun palautteen perusteella tieto ei aina siirtynyt riittävästi eri toimijatahoille. Tämä aiheutti epätietoisuutta. Jat-kossa tiedonkulkuun tulee kiinnittää enemmän huomiota ja kehittää erilaisia toiminta-tapoja tiedon siirtämiseen. Useamman asiakkaan kohdalla verkostopalaverissa huomattiin, etteivät asiakkaiden aikaisemmissa hoitokontakteissa sovitut seurannat olleet toteutuneet. Nämä liittyivät usein elämän niin sanottuihin nivelvaiheisiin, joissa siirryttiin esimerkiksi esiopetuk-sesta peruskouluun tai alakoulusta yläkouluun. Useammassa tapauksessa asiakas oli saanut diagnoosin erikoissairaanhoidosta ja hoitovastuu oli siirretty perustervey-denhuoltoon. Vastuu palveluiden jatkumisesta oli kuitenkin usein jätetty huoltajien vastuulle. Tällöin lapsi oli jäänyt vaille terveydenhuollon palveluita. Hankkeessa saa-dun kokemuksen mukaan perusterveydenhuolto tarttui asiakkaiden palvelutarpeisiin hyvin sen jälkeen kun heidät ohjattiin palvelun piiriin. Neuropsykiatrisia häiriöistä kärsivät lapset ovat herkästi väliinputoajia; tarvetta palve-luohjaukseen ja kuntoutukseen olisi, mutta oikea-aikaista palvelua ei tällä hetkellä ole asiakasryhmälle tarjota. Neuropsykiatristen häiriöiden mukana tuomat ongelmat tun-nistetaan, mutta konkreettisia ratkaisuja ja ohjausta tilanteisiin on vaikea löytää. Hankkeessa saadun kokemuksen mukaan ohjauksen tarvetta oli niin koti- kuin koulu-ympäristössäkin. Lisäksi oltiin epätietoisia siitä, millaisen avun piiriin asiakasperhe pi-täisi ohjata. Hankkeen aikana eräässä kunnassa heräsi ajatus oman neuropsykiatri-sen työtiimin perustamisesta. Lisäksi oli pohdittu, voisiko vammaispalvelun työntekijä jalkautua kouluihin säännöllisesti tukemaan ja ohjaamaan koulun henkilöstöä vam-maisuuteen liittyvissä kysymyksissä. Hankkeen alkuvaiheessa kuntoutusohjaajille tuli useampaan kertaan pyyntö poistaa vammaisuus-sana ja viittaukset vammaistyöhön hankkeen esittelymateriaalista. Ky-syimme palautekyselyissämme vammaisuus-sanan merkityksestä perheille ja työnte-kijöille eikä kumpikaan vastaajaryhmä nähnyt vammais-sanassa mitään negatiivista.

Raportti 10 (33)


Vammaispalvelut uudistuvat myös lainsäädäntöuudistuksen myötä lähitulevaisuu-dessa. Uudessa lainsäädännössä diagnoosirajat poistuvat ja asiakkaan osallisuuden vahvistaminen ja yksilöllisen toimintakyvyn tukeminen korostuu. Huolta herättää työntekijöiden vastaus kysymykseen ”Mitä hyötyä jalkautuvan ja kon-sultoivan kuntoutusohjaajan mukana olosta oli?”. Puolet vastaajista valitsi vaihtoeh-don ”Jollain ihmisellä on aikaa paneutua juuri tämän lapsen asioihin”. Suurin osa per-heistä vastasi samaan kysymykseen ”Lapsen ympärillä olevat ihmiset rupesivat toimi-maan yhdessä lapsen hyväksi”. Tälle palvelumuodolle on selkeästi tarve. Nykyiset palvelut ovat hajanaisia ja tarvitaan eri palvelut yhteen kokoavia työskentelymuotoja.

Raportti 11 (33)


Liite 1. Päivämäärä: Toiminta: 12.1.2018 Yhteistyöpalaveri Toivakassa 12.1.2018 KS-LAPE:n työryhmän tapaaminen Jyväskylässä 15.1.2018 Yhteistyöpalaveri Muuramessa 16.1.2018 Yhteistyöpalaveri Hankasalmella 17.1.2018 Vaalijalan kuntoutusohjaajien + AAC-ohjaajien tapaaminen 17.1.2018 Yhteistyöpalaveri KS-LAPE:n työntekijöiden kanssa 18.1.2018 Yhteistyöpalaveri Joutsassa 22.1.2018 KS-LAPE:n työryhmän tapaaminen Jyväskylässä 23.1.2018 Yhteistyöpalaveri Jyväskylässä vammaispalveluissa 23.1.2018 Yhteistyöpalaveri Saarikassa 24.1.2018 Koulutus Jyväskylässä (NTG-EDSD) 2.2.2018 Yhteistyöpalaveri Joutsassa 6.2.2018 Hankkeen tiedotusta Hankasalmella koulutoimijoille 7.2.2018 Koulutus Vaalijalassa, autismin kirjo – kommunikaatio 8.2.2018 Hankkeen tiedotusta Jyväskylän koulukuraattoreille 13.2.2018 Koulutus Jyväskylässä, koulu ja oppilashuolto 15.2.2018 Hankkeen tiedotusta Muuramen sosiaalitoimelle 16.2.2018 Yhteistyöpalaveri Jyväskylssä Pro-Sos – hankkeelle 20.2.2018 KS-LAPE:n työryhmän tapaaminen Jyväskylässä 20.2.2018 Hankkeen tiedotusta Jyväskylässä koulupsykologeille 22.2.2018 Hankkeen tiedotusta Jyväskylässä kouluterveydenhoitajille 23.2.2018 Hankkeen tiedotusta Saarikassa kouluterveydenhoitajille 8.3.2018 Hankkeen tiedotusta Jyväskylässä varhaisen tuen palveluille 13.3.2018 Koulutus Jväskylässä, sosiaalialan asiantuntijapäivät 15.3.2018 Koulutus Vaalijalassa, autismin kirjo – aistit 16.3.2018 Hankkeen tiedotusta Pieksämäellä 22.3.2018 Hankkeen tiedotusta Hankasalmella koulutoimijoille 23.3.2018 Hankkeen tiedotusta lastenneurologialla Jyväskylässä 11.4.2018 Hankkeen tiedotusta Jyväskylässä rekry-messut 19.4.2018 Koulutus Vaalijalassa, autismin kirjo – käyttäytyminen 25.4.2018 Yhteistyöpalaveri KS-LAPE:n työntekijöiden kanssa 7.5.2018 KS-LAPE:n työryhmän tapaaminen Jyväskylässä 9.5.2018 Yhteistyöpalaveri Jyväskylässä 15.5.2018 Vaalijalan Sateenkaari – koulun rehtorin tapaaminen 16.5.2018 Välipalaveri Saarikassa 21.5.2018 Hankkeen tiedotusta Jyväskylässä 9+-toimijoille 21.5.2018 Hankkeen tiedotusta JKL lastensuojelun perhetyöntekijöille 24.5.2018 Koulutus Helsingissä, koulun tuki nepsy-kuntoutuksessa 5.6.2018 Välipalaveri Hankasalmella 14.6.2018 Osallistuminen oppilashuollon kehittämistyöryhmään JKL 25.6.2018 Hankkeen tiedotusta Jyväskylässä ennalta ehkäisevät palve-lut 6.8.2018 Hankkeen tiedotusta Jyväskylässä kouluterveydenhoitajille

Raportti 12 (33)


13.8.2018 Välipalaveri Muuramessa 26.7.2018 Välipalaveri Joutsassa 5.9.2018 Hankkeen tiedotusta Vaajakummun koulussa Jyväskylässä 6.9.2018 Osallistuminen JKL Sillanrakentajat-työryhmään 6.9.2018 Hankkeen tiedotusta Jyväskylän alueen rehtoreille 7.9.2018 KS-LAPE:n työryhmän tapaaminen Jyväskylässä 12.9.2018 Yhteistyöpalaveri Jyväskylässä Keljonkankaan koulussa 19.9.2018 Hankkeen tiedostusta Kukkulan koululle (sairaalakoulu) 20.9.2018 Koulutus Jyväskylässä, HyväAlku2018 21.9.2018 Koulutus Jyväskylässä, HyväAlku2018 2.10.2018 Päätöstapaaminen Saarikassa 11.10.2018 KS-LAPE:n työryhmän tapaaminen Jyväskylässä 31.10.2018 KS-LAPE:n ja KOSKE:n kehittämisiltapäivä Jyväskylässä 8.11.2018 Päätöstapaaminen Hankasalmella 9.11.2018 KS-LAPE:n työryhmän tapaaminen Jyväskylässä 22.11.2018 Päätöstapaaminen Joutsassa 28.11.2018 Hankkeen ja KS-LAPE:n päätöskahvitus Jyväskylässä 29.11.2018 KS-LAPE:n työryhmän tapaaminen Jyväskylässä 4.12.2018 KS-LAPE:n päätösseminaari Jyväskylässä

Raportti 13 (33)


Liite 2.

VAALIJALAN KUNTOUTUSOHJAAJAT:

KONSULTOIVA JA KUNTOUTTAVA PERHETYÖ

Keski-Suomen LAPE-hanke ja Vaalijalan kuntayhtymä pilotoi vuonna 2018 konsultoi-

van kuntoutusohjaajan työpanosta monitahoisiin asiakastilanteisiin. Kuntoutusohjaa-

jia on palkattu kaksi ja heistä toinen on Jyväskylän kaupungin asiakkaille, toinen

muille pilottiin osallistuville kunnille. Kuntoutusohjaaja on konsultoiva työntekijä joka

jalkautuu asiakkaan arkiympäristöön tekemään asiakkaan tilanteen vaatimassa laa-

juudessa arjen toimintakyvyn arviointia. Kuntoutusohjaaja tuo asiakkaan monialaisen

verkoston käyttöön vammaistyön näkökulman ja osaamisen. Kuntoutusohjaajan

rooli on kerätä tarvittava tieto ja verkosto asiakkaan tilanteen ympärille ja tukea per-

hettä ja asiakasperheen kanssa työskenteleviä henkilöitä. Työskentely on lyhytai-

kaista tukea, ohjausta ja konsultaatioita työparina kaupungin työntekijälle, jonka

avulla asiakkaan tilanne selkeytyy ja työparityöskentelyn myötä ammatillinen osaami-

nen vammaistyöstä voi kasvaa.

Kohderyhmä

Kohderyhmänä ovat peruskouluikäiset lapset ja nuoret, joilla on laaja-alaisia oppi-

misen pulmia sekä heidän perheensä. Lisäksi voi olla neuropsykiatrista ongelmaa

(Asperger, adhd jne). Kohderyhmään kuuluvilla voi olla jo asiakkuus kunnan sosiaali-

ja perhepalveluihin, lastensuojeluun tai psykiatrisiin palveluihin. Asiakkaan tilanne

tuntuu vaikealta ja vammaistyön osaamista kaivataan.

Yhteistyö Vaalijalan ja kunnan välillä

Vaalijalan kuntoutusohjaajan asiakkaaksi tulo tapahtuu yhteyshenkilöiden arvion

kautta. Yhteyshenkilön tehtävänä on tiedottaa palvelusta ja ohjata palveluun soveltu-

vat henkilöt palvelun piiriin. He myös kirjaavat asiakkaan antaman luvan palveluun

osallistumisesta omaan järjestelmäänsä. Kuntoutusohjaajan palvelu on täysin mak-

suton.

Sovitut yhteyshenkilöt: Hankkeen kuntoutusohjaaja :

Emma Matilainen 044-3899 836

Lisätietoja:

Kuntoutuksen suunnittelija Asiantuntijapalvelujen päällikkö Riikka Lahtela Mari Niinivirta 044-3899 727 044-3899 654

Raportti 14 (33)


Liite 3.

VAALIJALAN KUNTOUTUSOHJAAJAT:

KONSULTOIVA JA KUNTOUTTAVA PERHETYÖ

Keski-Suomen LAPE-hanke ja Vaalijalan kuntayhtymä pilotoi vuonna 2018 konsultoi-

van kuntoutusohjaajan työpanosta monitahoisiin asiakastilanteisiin. Kuntoutusohjaa-

jia on palkattu kaksi ja heistä toinen on Jyväskylän kaupungin asiakkaille, toinen

muille pilottiin osallistuville kunnille. Kuntoutusohjaaja on konsultoiva työntekijä joka

jalkautuu asiakkaan arkiympäristöön tekemään asiakkaan tilanteen vaatimassa laa-

juudessa arjen toimintakyvyn arviointia. Kuntoutusohjaaja tuo asiakkaan monialaisen

verkoston käyttöön uusia näkökulman ja vammaistyön kautta syntyneen osaamisen.

Kuntoutusohjaajan rooli on kerätä tarvittava tieto ja verkosto asiakkaan tilanteen ym-

pärille ja tukea perhettä ja asiakasperheen kanssa työskenteleviä henkilöitä. Työs-

kentely on lyhytaikaista tukea, ohjausta ja konsultaatioita työparina kaupungin/kun-

nan työntekijälle, jonka avulla asiakkaan tilannetta pyritään selkeyttämään.

Kohderyhmä

Kohderyhmänä ovat peruskouluikäiset lapset ja nuoret, joilla on laaja-alaisia oppimi-

sen pulmia sekä heidän perheensä. Lisäksi voi olla neuropsykiatrista ongelmaa (As-

perger, adhd jne). Kohderyhmään kuuluvilla voi olla jo asiakkuus kunnan sosiaali- ja

perhepalveluihin, lastensuojeluun tai psykiatrisiin palveluihin. Asiakkaan tilanne tun-

tuu vaikealta ja uusia näkökulmia kaivataan tilanteeseen.

Yhteistyö Vaalijalan ja kunnan välillä

Vaalijalan kuntoutusohjaajan asiakkaaksi tulo tapahtuu yhteyshenkilön arvion kautta,

joka on kunnassa sovittu työntekijä. Hän myös kirjaa asiakkaan antaman luvan palve-

luun osallistumisesta omaan järjestelmäänsä. Kuntoutusohjaajan palvelu on täysin

maksuton.

Vaalijalan kuntayhtymä on tehnyt rekisteriselosteen asiakastyön dokumentoinnista ja

tietojen käsittelystä. Ohessa olevan suostumuslomakkeen pohjalta asiakasperhe

määrittää yhteistyötahot, joiden kanssa asiakastietoja voidaan vaihtaa.

Lisätietoja

Hankkeen kuntoutusohjaaja:

Emma Matilainen

044-3899 836

Raportti 15 (33)


Liite 4.

Raportti 16 (33)


Raportti 17 (33)


Raportti 18 (33)


Raportti 19 (33)


Raportti 20 (33)


Liite 5.

Keski-Suomen LAPE-hanke ja Vaalijalan kuntayhtymä pilotoi vuonna 2018 konsultoi-van kuntoutusohjaajan työpanosta monitahoisiin asiakastilanteisiin. Annan suostumuksen Vaalijalan kuntayhtymän kahdelle kuntoutusohjaajalle lapseni ____________________________________ kannalta välttämättömien tietojen ko-koamiseen seuraavilta yhteistyötahoilta:

o koulu _____________________________________________________________

o lähiympäristö ______________________________________________________

o sosiaalitoimi _______________________________________________________

o terveydenhuolto ____________________________________________________

o neurologia/erikoissairaanhoito _________________________________________

o muut _____________________________________________________________

Kuntoutusohjaajien tavoitteena on auttaa verkostoa toimimaan yhteistyössä lapsen ja perheen edunmukaisesti. Kuntoutusohjaaja toimii työparina kunnan työntekijöiden kanssa. Asiakkaalle on kerrottu asiakastyön dokumentoinnista ja rekisteriselosteesta. Paikka ja päiväys: Huoltajien allekirjoitus:

___________________________ ____________________________

Hankkeen kuntoutusohjaajat:

Emma Matilainen

044-3899 836

Raportti 21 (33)


Liite 6.

ASIAKASPERHEEN TILANTEEN KARTOITUS

Yhteyshenkilö/ paikkakunta:

Asiakkaan pe-rustiedot:

Koti/asuinympä-ristö:

Koulu:

Nykytila/nykyi-set palvelut:

Raportti 22 (33)


Aiemmat tiedot: (hoitoverkostot, sairaudet, psy-kologin tutki-mukset, diag-noosit)

Sosiaalinen ver-kosto: (läheiset ihmi-set, harrastuk-set)

Arjessa havaitut ristiriidat ja vah-vuudet:

Raportti 23 (33)


Sovittavat asiat, miten edetään:

Tapaamiset/ ko-tikäynnit/puhe-lut/ verkostopa-laverit:

Raportti 24 (33)


Jatkosuunni-telma:

Raportti 25 (33)


Liite 7.

Raportti 26 (33)


Raportti 27 (33)


Raportti 28 (33)


Raportti 29 (33)


Raportti 30 (33)


Liite 8.

Raportti 31 (33)


Raportti 32 (33)


Raportti 33 (33)


Konsultoiva ja kuntouttava perhetyö Keski-Suomessa 2018...Asiakirjan nimi: Konsultoiva ja...

Documents

Transcript of Konsultoiva ja kuntouttava perhetyö Keski-Suomessa 2018...Asiakirjan nimi: Konsultoiva ja...