Teollisuuden merkitys Keski-Suomessa Keski-Suomen 2 ... · vaikutukset Keski-suomessa Kaikki...
12
Keski-Suomen Aikajana 2 10 31.8.2010 2 TALOUDEN TRENDIT 3 KESKI-SUOMEN TALOUDEN RAKENNE 4 TEOLLISUUS KESKI-SUOMESSA 5 TEOLLISUUDEN TUOTANNON MUUTOKSEN VAIKUTUKSET KESKI-SUOMESSA 7 PANOSTUKSET TULEVAAN – T&K-TOIMINTA 8 OSAAVA TYöVOIMA 9 TULEVAISUUDEN KILPAILUKYVYN ELEMENTIT Teollisuuden merkitys Keski-Suomessa
Transcript of Teollisuuden merkitys Keski-Suomessa Keski-Suomen 2 ... · vaikutukset Keski-suomessa Kaikki...
Keski-SuomenAikajana
210
31.8.2010
2 Talouden TrendiT
3 KesKi-suomen Talouden raKenne
4 Teollisuus KesKi-suomessa
5 Teollisuuden TuoTannon muuToKsen vaiKuTuKseT KesKi-suomessa
7 PanosTuKseT Tulevaan – T&K-ToiminTa
8 osaava Työvoima
9 Tulevaisuuden KilPailuKyvyn elemenTiT
Teollisuuden merkitys Keski-Suomessa
2
Talouden trendit
Kasvu on käynnistynyt laman jälkeen, mutta suhdan-netilanne on epäyhtenäinen erityisesti kone- ja laite-teollisuudessa.
vuonna 2008 käynnistynyt lama supisti rajusti tuotantoa Keski-suomessa, erityisesti teollisuutta, kuten koko maas-sa. Jyrkin pudotus ajoittui vuoden 2009 alkupuolelle. Ta-lous on vähitellen elpynyt kuluvan vuoden aikana, mutta aktivoitumisessa on erittäin suuria eroja toimialojen välillä ja myös toimialojen sisällä.
Koko maassa tuotanto kasvoi vuoden 2010 toisel-la neljänneksellä ennakkoarvion mukaan jo 5 % vuotta aikaisemmasta, kun vielä ensimmäisellä neljänneksellä tuotanto väheni 0,5 %. selvästä kasvukäänteestä huoli-matta tuotanto oli vuoden toisella neljänneksellä nous-sut vasta vuoden 2006 alkupuolen tasolle ja oli noin 7 % alle vuoden 2008 huipputason. Teollisuuden osalta kään-ne näkyy selvästi uusien tilausten määrässä, joka kasvoi voimakkaasti vuoden toisella neljänneksellä. sen sijaan teollisuusyritysten liikevaihdossa oli kesäkuun 2010 lop-puun mennessä tapahtunut vasta vähäistä nousua laman pohjalukemista.
Keski-suomessa lama alkoi jonkin verran aikaisem-min kuin koko maassa, mutta laman aikana maakunta on seurannut valtakunnallista trendiä. Keski-suomen jalos-tusyritysten liikevaihto kääntyi kasvuun jo vuoden 2009 jälkipuolella1, ennen valtakunnallista käännettä.
metsäteollisuudella on keskeinen rooli Keski-suo-men taloudessa. maakunnan vientiä hallitsevat paperite-ollisuus sekä kone- ja laiteteollisuus. Paperiteollisuuden vienti ja tuotanto kääntyivät suomessa ja myös Keski-suomessa laskuun ennen kuin muussa teollisuudessa, mutta myös kasvu on käynnistynyt muita aloja aikaisem-min. Paperiteollisuuden uudet tilaukset nousivat kulu-van vuoden touko-kesäkuussa huipputasolle. metallite-ollisuudessa tilaukset putosivat vuonna 2009 suunnilleen puoleen edellisen vuoden tasosta. uusien tilausten mää-rä on kääntynyt kasvuun kuluvan vuoden alkupuolella, mutta volyymi on edelleen kaukana vuosien 2007-2008 keskitasosta.
erityisesti kone- ja laiteteollisuudessa suhdannetilan-ne on erittäin epäyhtenäinen kesän 2010 tietojen perus-teella. yritysten välillä on suuria eroja ja jopa saman yri-tyksen eri tuotantolaitokset voivat olla täysin erilaisessa suhdannevaiheessa. epäyhtenäisyys heijastaa markkina-alueiden vaihtelevaa kehitystä: Kiinassa sekä muissa aa-sian ja etelä-amerikan kehittyvissä maissa talous kasvaa. saksassa ja ruotsissa kasvu on kiihtynyt erityisesti kevään ja kesän aikana, kun taas muualla euroopassa kysyntä on pysynyt heikkona. usa:ssa viime vuonna käynnistyneen elpymisen jatkuminen on epävarmaa. alkuvuoden aika-na kysyntä on perustunut suurelta osin laman aikana tyh-
1 Keski-suomen yritysten liikevaihtokuvaajia ei ole tässä katsauksessa vielä käytettävissä vuodelta 2010.
Jalostusalojen liikevaihto Keski-suomessa ja teollisuuden liikevaihto koko maassa.Indeksi 2005=100
LV teollisuus koko maa
LV jalostus Keski-Suomi
180
160
140
120
100
80
6005/1 06/1 07/1 08/1 09/1 10/1
Teollisuuden uudet tilaukset koko maas-sa. Teollisuus yhteensä sekä paperi- ja me-talliteollisuus.Indeksi 2005 =100
Teollisuus
Paperi
Metalli
180
160
140
120
100
80
60
05/1 06/1 07/1 08/1 09/1 10/1
jentyneiden varastojen kasvattamiseen. sen sijaan laaja-mittaista investointien kasvua ei ole käynnistynyt millään markkina-alueella.
Haastateltujen asiantuntijoiden arvioiden mukaan suomessa vahvimmassa kasvussa ovat olleet suuret ko-ne- ja laiteteollisuuden yritykset, jotka vievät Kiinaan ja muille kasvaville markkinoille. sen sijaan pienten ja kes-kisuurten alihankintaan suuntautuneiden metallialan yritysten kasvu on lähtenyt heikommin liikkeelle. inves-tointien vähäisyys useimmilla markkina-alueilla on vii-västyttänyt myös Keski-suomen investointitavaroita val-mistavien yritysten nousua. elektroniikkateollisuudessa elpymistä hidastaa yllättävä maailmanlaajuinen kompo-nenttipula.
Talouden trendit
3
suhdannebarometrin (eK 08/2010) mukaan Keski-suo-men teollisuusyritysten odotukset tulevasta ovat suhteel-lisen positiiviset: suhdannenäkymien saldoluku oli elo-kuussa 2010 +16, samalla tasolla kuin koko maassa. myös palvelualojen suhdanneodotukset ovat Keski-suomessa kääntyneet positiivisiksi. Keski-suomen palveluiden suh-dannenäkymien saldoluku oli +9 (koko maassa +14).
elinkeinoelämän tutkimuslaitos (eTla) arvioi suo-men keskeisten teollisuusalojen palautuvan kohtuulli-selle kasvu-uralle. eTla:n ennusteen (suhdanne 2010:1) mukaan paperiteollisuuden tuotanto tulee kasvamaan keskimäärin 5 % ja koneiden ja metallituotteiden valmis-tuksen 6 % vuodessa jaksolla 2010-2014. rakentamisen kasvuksi eTla arvioi 2 % ja liike-elämän palveluiden 4 % vuodessa.
arvonlisäys ja työllisyys toimialoittain
0 5 10
Arvonlisäys Työlliset
15 20 25 35
Alkutuotanto
Teollisuus
Rakentaminen
Kauppa, majoitus- ja rav.ala
Muut markkinapalvelut
Julkinen sektori
30
Osuus (%)
Teollisuuden merkitys on suurempi kuin sen työllisyys-osuus
Teollisuuden merkitys Keski-suomen elinkeinotoiminnas-sa on merkittävä. sen osuus maakunnan työllisyydestä on 20 %, mutta tuotannon arvonlisäyksestä selvästi korkeam-pi, 28 %. Kauppa-, majoitus- ja ravitsemistoiminta työllistä-vät maakunnassa 14 %, mutta muodostavat arvonlisäykses-tä selvästi pienemmän osuuden. Teollisuuden tapaan muut markkinapalvelut (liikenne, rahoitus, liike-elämän palvelut ja kotitalouksien palvelut, asuntojen omistaminen ja vuok-raus) tuottavat arvonlisäyksestä huomattavasti suurem-man osan kuin työllisyydestä (30 % ja 20 %). yhteiskunnalli-set palvelut (julkinen hallinto, sosiaali- ja terveydenhuolto, koulutus ja muut yhteiskunnalliset palvelut) työllistävät Keski-suomessa yli kolmanneksen työväestöstä ja vastaa-vat vajaan neljänneksen arvonlisäysosuudesta. alkutuo-tannon osuus sekä työllisyydestä että arvonlisäyksestä on noin 6 % ja rakentamisen osuudet ovat hieman suuremmat.
Teollisuuden ja muiden markkinapalveluiden keskei-nen rooli taloudessa korostuu, kun tuotannon arvonlisä-ys ja palkansaajakorvausten määrä suhteutetaan työllis-ten määrään. näillä pääaloilla arvonlisäys työllistä kohti on suunnilleen 40 % korkeampi kuin kaikilla toimialoilla kes-kimäärin. Teollisuudessa palkansaajakorvaukset työllistä kohti ovat kolmanneksen korkeammat kuin koko taloudes-sa keskimäärin.
Keski-suomessa teollisuuden osuus työllisistä on suu-rempi kuin koko maassa. myös yhteiskunnallisten palvelui-den osuus on keskimääräistä korkeampi erityisesti vahvan koulutustarjonnan vaikutuksesta. myös alkutuotannossa on Keski-suomessa suhteellisesti enemmän työpaikkoja kuin koko maassa, lähinnä metsätalouden ansiosta. vastaa-vasti kaupan ja muiden markkinapalveluiden työpaikka-osuudet ovat alemmat kuin valtakunnallisesti.
Päätoimiala arvonlisäysm€
Palkans.-korv. m€
TyöllisetHtv
arvonlisäys/työllinen
1000€
Palkans.korv./työllinen
1000€
alkutuotanto 419 78 7531 55,6 10,3
Teollisuus 1846 984 23258 79,4 42,3
rakentaminen 444 274 8576 51,8 31,9
Kauppa ja maj&rav.toim 588 375 15565 37,8 24,1
muut markkinapalvelut 1978 744 23601 83,8 31,5
Julkinen sektori 1333 1184 36605 36,4 32,4
yhteensä 6608 3640 115136 57,4 31,6
Keski-suomen talouden tunnusluvut päätoimialoittain 2007 (Tilastokeskus, aluetalouden tilinpito)
Keski-suomen talouden rakenne
4
Teollisuus Keski-suomessa
Keski-Suomi elää metsästä. Se poikkeaa muista maa-kunnista metsäsektorin suuren merkityksen takia.
Keski-suomen riippuvuus metsästä ei rajoitu pelkästään massa- ja paperiteollisuuteen tai metsätalouteen vaan maakunnan erikoisuutena on laajempi metsäklusteri, jo-hon kuuluu lisäksi metsäteollisuuteen sidoksissa oleva koneteollisuus sekä konesuunnittelu. Keski-suomen riip-puvuus yhdestä arvoketjusta johti siihen, että taantuma vaikutti Keski-suomeen voimakkaasti kone- ja metsäteol-lisuuden välityksellä.
Keski-suomen vienti koostuu lähes kokonaan metalli- ja metsäteollisuudesta, joiden yhteenlaskettu osuus maa-kunnan viennistä on yli 90 %. Keski-suomen viennin arvo oli 2,3 miljardia euroa vuonna 2009.
Teollisuuden suora merkitys2 Keski-suomen arvon-lisäyksestä ja työllisyydestä on vähentynyt ajan kuluessa. Teollisuuden osuus maakunnan työllisistä on laskenut ta-saisesti: vuonna 1980 se oli neljännes ja nykyisin viiden-nes. vastaava muutos on tapahtunut koko maassa. sen sijaan teollisuuden arvonlisäysosuus kääntyi laskuun vas-ta 2000-luvun puolella, lähinnä paperiteollisuuden vaiku-tuksesta. lisäksi lama supisti teollisuuden osuutta vuonna 2009, mutta tämän muutoksen pysyvyys selviää vasta tu-levaisuudessa.
2 suora osuus ilman välillisiä vaikutuksia
ostot Keski-suomesta
Tuonti kotimaasta
Tuonti ulkomailta
Palkat
Toimintaylijäämä
0 5 10 15 20 25 30
Keski-suomen teollisuuden komponentitOsuus (%) koko teollisuustuotannosta
35 40
Perustuu alueelliseen panostuotostutkimukseen 2002 (Tilastokeskus)
Teollisuus Muut palvelut
Alkutuotanto Palkat
Yksityiset palvelut Toimintaylijäämä
Osuus (%)
Teollisuuden osuus arvon-lisäyksestä Keski-suomessa
ja koko maassa.
Koko maa
Keski-Suomi
1980 1990 2000
35
30
25
20
15
10
5
0
2008
Toimiala (Tol2008) Henkilöstö liikevaihtomilj. €
liikevaihto/henkilö
1000 €
Ks:nhenkilöstön
osuus (%)koko maasta
Ks:nliikevaihdon
osuus (%)koko maasta
Toimialat yhteensä 64 430 12 751 198 4,4 3,2
Teollisuus (C-F) 27 480 7 436 271 5,1 4,1
- metsäteollisuus (16,17) 4 700 2 088 444 9,6 10,8
- metalliteollisuus (24-30) 10 080 2 803 278 5,5 3,4
- muu teollisuus 5 130 983 192 3,8 2,4
- energia- ja yhdyskunta-huolto (d,e)
730 433 596 4,3 3,3
Lähde: Tilastokeskus, yritystilasto
Teollisuuden ja kaikkien yrityssektorin toimialojen toimipaikkojen henkilöstö ja liikevaihto
Keski-suomessa v. 2008
5
Teollisuudella on suuri merkitys Keski-Suomen talou-delle välillisten ja kerrannaisvaikutusten kautta.
Teollisuuden osuus Keski-suomen tuotannosta on merkit-tävä, sillä sen osuus on vajaa kolmannes arvonlisäyksestä ja yli 40 % tuotoksesta. maakunnan teollisuuden käyttä-mistä tuotantopanoksista lähes 40 % tulee omasta maa-kunnasta. näistä suurin osa on teollisuuden valmistamia välituotteita. sen lisäksi teollisuus käyttää merkittävästi oman maakunnan palveluita ja myös alkutuotannon tuot-teita. muualta kotimaasta tulee Keski-suomen teollisuu-den tuotantopanoksista noin kymmenesosa, joka koos-tuu pääasiassa palveluista ja teollisuuden välituotteista. ulkomaisten tuotantopanosten osuus tuotannon arvos-ta on vajaa viidennes, joka suurimmaksi osaksi koostuu teollisuuden välituotteista. Kokonaisuudessaan palvelui-den osuus maakunnan teollisuuden tuotoksesta on noin viidennes, josta yli puolet tulee Keski-suomesta. Palvelut koostuvat pääasiassa erilaisista liike-elämän palveluista, kaupasta ja liikenteestä sekä julkisista palveluista. Palkko-jen ja toimintaylijäämän osuus tuotannon bruttoarvosta on sekä yksityisissä että julkisissa palveluissa vajaa viiden-nes.
Teollisuuden osuus Keski-suomen tuotoksen bruttoar-vosta on, muille toimialoille syntyvät vaikutukset mukaan-luettuna, hieman yli puolet, 51 %, kun pelkästään teolli-suustuotannon osuus maakunnan tuotannosta on 42 %. Teollisuuden aikaansaamien kerrannaisvaikutusten osuus koko tuotannon bruttoarvosta on suunnilleen viidennes. Teollisuuden toimialojen tuotannon välillisten vaikutus-ten kautta syntyvä tuotanto kattaa 60 % alkutuotannon tuotoksen bruttoarvosta, teollisuuden osalta 23 %, säh-kö-, kaasu ja vesihuollon toimialan tuotannosta 10 %, yksi-tyisten palvelujen tuotannosta 17 % ja julkisten palvelujen tuotannosta 3 %.
Teollisuuden osuus Keski-suomen työllisistä on viiden-nes. Teollisuuden tuotannon vaikutus maakunnan työlli-syyteen nousee lähes kolmannekseen, kun lasketaan mu-kaan teollisen toiminnan muille toimialoille tuottamat työllisyysvaikutukset. Tulovaikutukset mukaan lukien teol-lisuustuotannon työllisyysvaikutukset kattavat jo 43 % Kes-ki-suomen työllisyydestä3. lisäksi tulovaikutusten kautta syntyy merkittäviä rahavirtoja julkiselle sektorille verojen ja maksujen kautta. Kunnallisveroja kertyy palkkatuloista noin 320 miljoonaa euroa.
3 laskelmassa oletuksena on, että 80 % tuloista käytetään maakunnassa.
Kaikki toimialat
alkutuotanto
Teollisuus
rakentaminen ja energia
yksityiset palvelut
Julkiset palvelut
0 20 40 60 80 100
Teollisuuden vaikutus eri toimialojen työpanokseen Keski-suomessa1000 työvuotta v. 2007
Teollisuuden tulovaikutus laskettu toimialoille yhteensä
Työpanos ilman teollisuuden vaikutusta Teollisuuden tuotantovaikutus
Teollisuus Teollisuuden tulovaikutus
1201000 työvuotta
Kaikki toimialat
alkutuotanto
Teollisuus
rakentaminen ja energia
yksityiset palvelut
Julkiset palvelut
0 2 4 6 8 10 12
Teollisuuden vaikutus eri toimialojen tuotokseen Keski-suomessa.Miljardia euroa v. 2007
14 16
Tuotanto ilman teollisuuden vaikutusta
Teollisuus ilman kerrannaisvaikutuksia
Teollisuuden kerrannaisvaikutukset
Miljardia euroa
Palkansaajakorvaukset
valtion vero ym.
Kunnallisvero
nettotulo
säästämiseen
Kulutukseen
0 200 400 600 800 1000
Teollisuuden palkkatulojen vaikutukset Keski-suomessaMiljoonaa euroa v. 2007
1200
Miljoonaa euroa
1400 1600 1800
6
Teollisuuden tuotannon muutoksen vaikutukset Keski-suomessa
Kaikki toimialat
alkutuotanto
Teollisuus
rakentaminen ja energia
yksityiset palvelut
Julkiset palvelut
0 2 4 6 8 10 12
Teollisuuden vaikutus eri toimialojen tuotokseen Keski-suomessa.Oletus: teollisuuden tuotos muuttuu +/- 1 miljardi euroa
14 16
Teollisuus +1 mrd. Tuotos 2007 Teollisuus -1 mrd.
Miljardia euroa
Miljardin muutos teollisuudessa vaikuttaa 1,6 miljar-dia maakunnan koko talouteen.
Teollisuuden tuotoksen muutos vaikuttaa kerrannaisvai-kutusten kautta laajasti Keski-suomen talouteen. näitä vaikutuksia voidaan havainnollistaa panos-tuotos-laskel-milla.
Jos teollisuuden tuotos vähenisi tai kasvaisi viennin muuttumisen vuoksi Keski-suomessa pitkäaikaisesti yh-dellä miljardilla eurolla, joka vastaa vajaan viidenneksen osuutta teollisuuden tuotoksesta, tämä aiheuttaisi merkit-täviä muutoksia myös muilla toimialoilla. Teollisuudessa tapahtuva miljardin euron muutos (lasku tai nousu) mer-kitsisi Keski-suomen tuotoksen laskua/kasvua 1,6 miljar-dilla eurolla: teollisuuden toimialoilla 1,3 miljardia, alku-tuotannossa 85 miljoonaa ja yksityisissä palveluissa lähes 150 miljoonaa euroa. Työllisyyteen vaikutukset olisivat vastaavanlaiset. Teollisuuden tuotannon työllisyysvaiku-tus olisi noin 9 000 työpaikkaa, joista pääosa kohdentuisi teollisuuteen (6 000), yksityisiin palveluihin (1 700) ja al-kutuotantoon (1 000). Kun tulovaikutukset lisätään mu-kaan, muutos työllisyydessä olisi kaikkiaan noin 11 500 työpaikkaa.
vaikutukset muille toimialoille riippuvat luonnollisesti siitä, miten muutos kohdistuisi eri teollisuuden toimialoil-le: esimerkiksi alkutuotantoon kohdentuvat vaikutukset kytkeytyvät puunjalostukseen ja elintarviketeollisuuteen, kun taas kone- ja laiteteollisuus vaikuttaa vahvasti liike-elämän palveluihin. lisäksi vaikutukset voivat kohdistua epätasaisesti Keski-suomen eri seutukuntiin. Joissakin seutukunnissa vaikutukset voivat olla suhteellisesti huo-mattavasti suurempia kuin maakunnassa keskimäärin.
Panos-tuotos-mallilla tehdyt laskelmat sisältävät mo-nia oletuksia, joihin sisältyy epävarmuutta. Kuitenkin tu-lokset osoittavat vaikutuksen suuruusluokan. Teollisuudes-sa tapahtuva voimakas supistuminen voi tuottaa oletettua suurempia vaikutuksia myös muille aloille. Kasvu puoles-taan tuottaa vaikutuksia pidemmällä aikavälillä eikä välit-tömästi. Kasvuvaikutukset voivat olla mallilaskelmien tu-loksia suurempiakin mm. investointivaikutusten vuoksi.
7
Keski-Suomen T&K-toiminta painottuu korkeakoulu-sektorille enemmän kuin muualla.
Panostukset tutkimus- ja kehittämistoimintaan (T&K) ja muuhun innovaatioiden tuottamiseen luovat perustaa tu-levaisuuden kilpailukyvylle. Tekesin 4 mukaan talouskas-vun keskeisimmät veturit ovat aineettomat investoinnit koulutukseen ja tutkimus- ja kehitystyöhön sekä niiden tuloksena syntyvä osaaminen, verkottuminen ja innovaa-tiot. innovaatiotoiminnan välittömät vaikutukset näky-vät uusina yrityksinä, liiketoiminta-alueina ja palveluina, yritysten kasvuna ja kansainvälistymisenä sekä tuotta-vuuden kasvuna. vaikutukset kansantalouteen ja yhteis-kuntaan ilmenevät lisääntyvänä vaurautena, alueiden elinvoimaisuutena sekä hyvänä työllisyytenä, ympäris-tönä, terveytenä ja turvallisuutena ja sosiaalisena hyvin-vointina. onnistunut innovaatiotoiminta, jonka keskeinen osa on systemaattinen tutkimus ja kehittäminen, luo uu-sia ja aikaisemmasta kehitettyjä tuotteita, palveluita, me-netelmiä, prosesseja, organisaatioita ja toimintatapoja. Tutkimusten mukaan investoinnit T&K-toimintaan nosta-vat yritysten tuottavuutta ja parantavat kasvuedellytyksiä. Julkinen tuki yritysten T&K-toimintaan lisää myös yritys-ten omia panostuksia siihen.
Keski-suomen yhteenlasketut T&K-panostukset oli-vat 261 miljoonaa euroa vuonna 2008 (Tilastokeskus). osuus oli 3,8 % alueen bruttokansantuotteesta, sama kuin koko maassa. T&K-toiminta painottuu Keski-suo-messa vahvasti Jyväskylään sekä rahallisilla panostuksilla että henkilöstömäärällä mitattuna. yritysten osuus maa-kunnan T&K-menoista on 64 % ja yliopiston ja korkea-koulujen osuus 29 %. Keski-suomessa yritysten osuus on
Tutkimus- ja kehittämistoiminnan menojen jakautuminen Keski-suomessa ja koko maassa v. 2008 (Tilastokeskus)
Panostukset tulevaan – T&K-toiminta
pienempi ja vastaavasti korkeakoulusektorin osuus suurempi kuin koko maassa. Keski-suomen T&K-toiminnan panostukset ovat 3,8 % koko maan summasta, osuus on suunnilleen sama kuin maakunnan osuus koko maan bruttokansantuotteesta ja hieman alempi kuin osuus väestöstä (5 %).
vahva yliopistollinen tutkimuspanostus ei näytä heijastu-van Keski-suomen ja Jyväskylän yrityssektorin T&K-toimintaan sitä vahvistavasti, toisin kuin esimerkiksi oulun ja Tampereen seuduilla, joissa korkeakoulujen lisäksi myös yrityssektorin T&K-toiminta ylittää selvästi koko maan keskiarvon.
4 Tekes. 2008. innovaatiotoiminnan vaikutukset. osaamista, uudistumista, kasvua ja hyvinvointia.
T&K-toiminta
yhteensä
yritykset Julkinen sektori
Korkea-koulu-sektori
osuus (%)s T&K-menoista,
Keski-suomi 100 64 8 29
osuus (%) T&K-menoista,
koko maa 100 74 9 17
Keski-suomen osuus (%)
koko maasta 3,8 3,2 3,4 6,4
8
osaava työvoima
110
108
106
104
102
100
95 96 98
Koulutuspääoman kehitys aluettain.
Indeksi 1995=100
Koko maa
Keski-Suomi Jyväskylä Vanha Jyväskylä
97 99 00 01 02 03 04 05
Jyväskylä
muu Jyvässeutu
muu Keski-suomi
0 1 2 3 4 5 6
Koulutuspääoma Keski-suomessa aluettain.
1995 2000 2005
Miljardia euroa
nistäessään sekä ulkoisia että sisäisiä prosesseja elinkeino-toiminnan uudistumisessa. Tämä edellyttää kuitenkin sitä, että koulutussektorilla opetus ja tutkimus ovat profiloitu-neet kehitystä edistävällä tavalla ja koulutusalalla on toimi-via yhteistyön kanavia ja muotoja, joiden kautta tietoa ja osaamista siirtyy ja myös jalostuu.
Koulutuspääoma on kasvanut Keski-Suomessa ja eten-kin Jyväskylässä nopeammin kuin muualla maassa.
inhimillisen pääoman keskittymistä pidetään keskeisenä tekijänä alueellisen kasvun kannalta. Keskittymisen talou-delliset hyödyt syntyvät kolmen eri syyn vuoksi. ensinnä-kin talouden toimijoiden läheisyys mahdollistaa yhteydet muihin yrityksiin ja toimijoihin, yhteyksiä syntyy moneen suuntaan yritysten ja muiden organisaatioiden sekä eri ammattiryhmien välillä. Toiseksi samankaltaiset yritykset, keskittyessään samalle alueelle, voivat hyötyä osaavan työvoiman runsaudesta. Kolmanneksi keskittyminen edis-tää tiedon leviämistä (”knowledge spillover” -vaikutukset).
inhimillistä pääomaa mitataan tavallisesti väestön koulutuksen avulla. Koulutuspääomalla tarkoitetaan kou-lutuksen kautta hankittua osuutta inhimillisestä pää-omasta. Koulutuspääoman mittaamisessa käytetään eri alojen koulutuksen keskimääräisiä vuosittaisia kustan-nuksia ja väestön koulutustietoja. oheinen kuvio osoit-taa koulutuspääoman suhteellisen muutoksen vuodesta 1995 alkaen koko maassa ja Keski-suomessa. Koulutus-pääoma on kasvanut Keski-suomessa hieman koko maan kasvua nopeammin. Koko maassa koulutuspääoman kas-vu tarkastelujaksolla on ollut noin 7,5 prosenttia ja Keski-suomessa lähes 8 prosenttia. Jyväskylässä ja lähikunnis-sa kasvu on ollut muuta maakuntaa hieman nopeampaa. Keski-suomessa koulutuspääoma on keskittynyt Jyväsky-lään ja sen lähiympäristöön. Tämä tarjoaa edellä mainittu-ja inhimillisen pääoman keskittymisestä koituvia hyötyjä alueen ja sen elinkeinotoiminnan kehittymiselle.
Koulutuksen rooliksi ei jää pelkästään osaavan ja am-mattitaitoisen työvoiman tuottaminen, vaan keskeistä on uuden tiedon tuottaminen sekä vuorovaikutus yritysten ja muiden organisaatioiden kanssa. vuorovaikutuksen kautta tietoa ja osaamista siirtyy kumpaankin suuntaan: toisaalta yritykset ja muut organisaatiot saavat osaamista koulutussektorilta ja toisaalta antavat virikkeitä koulutuk-sen ja tutkimuksen suuntaamiseen. Koulutusalaa lähel-lä oleva kasvava tietointensiivisten palveluiden toimiala (KiBs) voidaan nähdä keskeisenä välittäjänä koulutuksen ja yrityssektorin tietojen ja osaamisen siirrossa. KiBs-alan yritykset toimivat ”dynaamisina agentteina” innovaatio-ympäristön rakentumisessa ja yrityssektorin vahvistumi-sessa. olisikin erittäin tärkeää, että KiBs-alojen ”kasvu-alustaa” pyrittäisiin kehittämään ja turvaamaan tämän dynaamisen elementin tehokas toiminta. Parhaimmillaan koulutussektori toimii alueellisen kehityksen ajurina käyn-
9
Lama on vauhdittanut teollisuuden rakennemuutos-ta. Kuitenkin Keski-Suomella on vahvuuksia, joiden avulla maakunnan teollisuus voi menestyä tulevai-suudessakin.
Teollisuuden vienti ja tuotanto ovat kääntyneet laman jälkeen nousuun suomessa ja Keski-suomessa. maakun-nan suurista teollisuustoimialoista paperiteollisuuden kasvu on käynnistynyt ensimmäisenä. eTla arvioi (suh-danne 1/2010) alan tuotannon kasvavan noin 8 % vuon-na 2010 ja keskimäärin 5 % vuodessa vuoteen 2014 asti. Puutuoteteollisuudessa kasvuksi arvioidaan tänä vuon-na 5 % ja keskimäärin 6,5 % vuodessa seuraavan viiden vuoden aikana. Koneiden, laitteiden ja metallituotteiden valmistuksessa käänne kasvuun on tapahtunut vuoden 2010 alkupuolella, myöhemmin kuin metsäteollisuudes-sa, ja alan kasvunäkymiin liittyy paljon epävarmuuste-kijöitä. eTla ennustaa kuluvan vuoden kasvun jäävän vaatimattomaksi (0,5 %), mutta nopeutuvan 8,5 %:iin vuonna 2011 ja keskimäärin 6 %:iin vuodessa seuraavan viiden vuoden jaksolla.
Pitemmällä ajalla teollisuuden maailmanlaajuinen rakennemuutos vaikuttaa voimakkaasti myös Keski-suomen teollisuuteen. ilmastonmuutoksen rajoittamis-toimet edistävät talouden rakennemuutosta, koska ne johtavat merkittäviin muutoksiin energiantuotannon ja teollisuuden raaka-aineiden käytössä, tuotantoteknolo-gioissa ja tuotannon sijoittumisessa. Tämän seuraukse-na syntyy paljon kysyntää uusille vähähiilisille tuotteille ja tuotantoteknologioille. Palmbergin ja nikulaisen tuo-reen tutkimuksen5 mukaan suomella on hyvät mahdol-
lisuudet menestyä ympäristöteknologian soveltamisessa ja hakea uutta kasvua ns. CleanTech -aloilta. Toisaalta alan kansainvälinen kilpailu on kovaa ja menestyminen edel-lyttää panostuksia tutkimukseen ja tuotekehitykseen se-kä uusien kansainvälisesti menestyvien liiketoimintamal-lien soveltamista.
Tätä katsausta varten haastateltiin viittä Keski-suo-men teollisuuden ja siihen liittyvien KiBs-palveluiden asiantuntijaa: - asiantuntija Peer Haataja (elinkeinoelämän keskusliitto) - johtaja risto Kinnunen (JyKes)- kehittämispäällikkö Pekka matinaro (JyKes) - kehittämispäällikkö markku Paananen (JyKes) - KTT Pasi sajasalo (Jyväskylän yliopisto, talo ustieteiden tiedekunta).
asiantuntijoiden mukaan lama vauhditti meneillään ole-vaa teollisuuden rakennemuutosta, joka vaikuttaa eri ta-voin Keski-suomen teollisuuden ja siihen kytkeytyvien palveluiden toimialoihin. metsäteollisuudessa on pit-
5 Palmberg, Christopher & nikulainen, Tuomo. 2010. Towards a Green Post-crisis economy - the Position of Finland in environmental Technolo-gies. eTla discussion papers no. 1219.
Tulevaisuuden kilpailukyvyn elementit
10
kään ollut ongelmana ylikapasiteetti erityisesti euroopassa, mutta lama nopeutti tarjonnan sopeutumista kysyntään. vii-me vuosina kapasiteettia on poistunut merkittävästi ja nyt lähestytään sopivaa tasoa. uhkana on kuitenkin tuotannon siirtyminen edelleen lähemmäksi markkinoita ja mm. kierrä-tyskuidun raaka-ainelähteitä.
Teknologiateollisuudessa bulkkituotanto on siirtynyt edullisemman kustannustason maihin ja suomessa oleva tuo-tanto perustuu pitkälle menevään erikoistumiseen, kuten laa-dullisesti vaativiin tuotteisiin ja pieniin sarjoihin. markkinat ovat globaalit, eikä jako koti- ja vientimarkkinoihin enää päde. vanhojen tuotteiden varassa on vaikea toimia kannattavasti jatkuvasti kiristyvässä kilpailussa. Kone- ja laiteteollisuudes-sa kansainvälisillä markkinoilla toimivat järjestelmätoimittajat menestyvät. se edellyttää kuitenkin strategia-, markkinointi- ja konseptiosaamista, joista on puutetta. Palvelut, kuten suun-nittelu, muotoilu, elektronisiin komponentteihin sisältyvät ohjelmat sekä huolto muodostavat jatkuvasti kasvavan osan teollisuustuotteiden jalostusarvosta. Palvelut tuotetaan osin teollisuusyritysten sisällä, osin ostetaan ulkopuolelta, joten palvelut ja valmistus integroituvat yhä vahvemmin. Päästö-jen vähentämiseen ja kestävään kehitykseen perustuva Clean Tech -ala tarjoaa mahdollisuuksia myös Keski-suomelle. maa-kunnassa toimii jo vahva ja kilpailukykyinen bioenergia-klus-teri, joka on valtakunnallisesti edelläkävijä.
Tietointensiivisten palveluiden (KiBs) yritystoiminta on kasvanut voimakkaasti Keski-suomessa Jyväskylään keskitty-en. markkina-alueet ovat laajentuneet nopeasti omasta maa-kunnasta valtakunnallisiksi ja myös kansainvälisiksi. Jyväsky-län KiBs-klusterit nojautuvat alueen kone- ja laiteteollisuuteen (mm. kone- ja prosessisuunnittelu), alueella toimiviin suuriin iT-yrityksiin (mm. ohjelmisto- ja tietopalvelut) sekä yliopistoon ja korkeakouluihin (mm. koulutus- ja henkilöstön kehittämis-palvelut). Pitkällä ajalla KiBs-alat kompensoivat teollisuuden työllisyyden vähittäistä supistumista, mutta edellytyksenä on, että maakunnan KiBs-yritykset laajentavat markkina-aluei-taan yhä syventyvän erikoistumisen ja laajemman verkoistoi-tumisen kautta.
Mitä Keski-Suomi voi tehdä alueen teollisuuden hyväksi? – poimintoja asiantuntijoiden näkemyksistä
• Koko toimintaympäristö pidettävä kunnossa ja kilpailuky-kyisenä, mm. liikenteellinen saavutettavuus
• osaajien saatavuuden varmistaminen mm. suuntaamalla koulutusta yritysten tarpeisiin
• innovaatioprosessien ja -verkostojen tukeminen • infrastruktuurin rakentaminen ja kehittäminen• Klusteritoiminnan vahvistaminen – uusien liiketoiminta-
mallien kehittäminen ja kansainvälisesti menestyvien mi-niklustereiden vahvistaminen
• onnistuneiden hankkeiden markkinointi kansainvälisille rahoittajille
• alueen tarjoaman elämänlaadun hyödyntäminen veto-voimatekijänä yrityksille ja ihmisille
• uusien innovatiivisten yritysten tuki ohjaamalla kehittä-misrahaa tutkimukseen sekä teollisuuteen liittyvien ava-uksien rahoittamiseen
• Toimimalla asiakkaana julkinen sektori tarjoaa yrityksille referenssejä
• Pääomien riittävyyden turvaaminen • Byrokratian toteuttaminen yritysten kannalta sujuvasti
11
Keski-suomen vahvuudet – heikkoudet sekä mahdollisuudet – uhat (sWoT)
(synteesi asiantuntijahaastatteluista)
Vahvuudet
• osaamisen korkea taso ja kokemus vahvuusaloilla• vahvat keskittymät pystyvät vastaamaan
kansainväliseen kilpailuun• metsäklusterin kilpailukyky vahva, tuotantolaitokset ovat erittäin hyvässä
kunnossa ja metsäteollisuuden tuotantora-kenne on hyvä
• vakiintuneet asiakassuhteet erityisesti paperi- ja koneteollisuudessa• energiahuollossa lama ei juuri näkynyt• Keski-suomessa on merkittäviä lämmitys-
teknologian valmistajia, jotka eivät vielä tosin yllä kansainväliselle tasolle• Koulutusorganisaatiot• T&K toiminta• Projektiosaaminen
Heikkoudet
• verkostot eivät ole tarpeeksi kehittyneitä• alihankkijoiden asema verkostossa: alihankintaketjun joustovara, alihankkijoi-
den hankittava kovassa kilpailussa osatoimittajia halvan työvoiman maista pärjätäkseen kilpailussa• Teollisuuden keskittyminen, metsään liittyvän arvoketjun yksipuolisuus ja uusiutumiskyvyn nopeus• suomen ja Keski-suomen etäisyys markkinoista• laman kohdistuminen laitevalmistukseen
investointien romahduksen vuoksi investointien romahduksen vuoksi• alan kehittämisen ja lainsäädännön epävarmuus, erityisesti energia-alalla • Keski-suomesta puuttuvat suuret kansain-
välisen tason voimalaitostekniikan toimittajat
Mahdollisuudet
• Kansainvälisen kysynnän voimistuminen ja uudet kansainväliset markkinat• Kansainvälinen energia- ja ilmastopolitiikka• Clean Tech -alojen kasvupotentiaali • T&K toimintaan panostaminen• Koulutus ja osaaminen vahvuusaloilla• erikoistuminen• Keski-suomen potentiaali kv. sijoittajien sijoituskohteena • KiBs-yrityksissä paljon mahdollisuuksia mm. nano- ja energiasektorille• Järjestelmätoimittajien roolin kasvaminen • metsäklusterin uusiutuminen ja uusien alojen
avautuminen• energiaklusterissa ja iCT:ssä kasvupotentiaalia• Palveluliiketoiminnan lisääminen suurilla teollisuusaloilla, mm. paperiteollisuudessa kokonaisvaltaiset ylläpito- ja huoltopalvelut• verkostojen kehittäminen ja innovaatioketjun
parempi hyödynnettävyys• energiateknologian investoinnit ovat pitkävaikutteisia. mukanaolo edellyttää usein
läsnäoloa markkinoilla
Uhat
• usa:n mahdollinen minitaantuma• viive investointien kasvussa ja siitä aiheutuvassa koneiden ja laitteiden kysynnässä • Kilpailukyvyn sekä tuotannon ja työpaikkojen
menettäminen Keski-suomessa - korvaavaa tuotantoa syntyy Kiinaan, intiaan ja Brasiliaan - osaamisen etumatkan menettäminen; epäonnistuminen osaamisen kehittämisessä ja erikoistumisessa - osaamisen ostaminen ulkomaille• Koneteollisuuden alhaiseksi jäävä kysyntä ja siitä aiheutuvat rakenneongelmat • Paperin kulutuksen suunta ja kysynnän siirtyminen pieniin paperikoneisiin• energiaverotukseen liittyvä epävarmuus• sisämaan epäedullisuus investointialueena
suhteessa rannikkoalueisiin• Keski-suomen liikenteellinen saavutettavuus• Kehittämispanosten riittävyys • Kansainvälisen kilpailun lisääntyminen suomessa
JuLKAISIJAT
Keski-suomen liitto
Kehittämispäällikkö Veli-Pekka Päivänen
040 595 0005
Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes oy
Kehittämispäällikkö Pekka Matinaro
uudistuvat koneet ja laitteet -klusteri
040 588 5930
Keski-suomen kauppakamari
Toimitusjohtaja uljas Valkeinen
050 568 8555
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
Kehittämispäällikkö Markku Paananen
Bioenergiasta elinvoimaa -klusteri
0400 121 989
Jyväskylän koulutuskuntayhtymä
Kehittämispäällikkö Jukka Vilppola
Kehittyvä asuminen -klusteri
040 341 5857
108
Keski-SuomenAikajana
TOIMITuS
Kaupunkitutkimus Ta oyToimitusjohtaja, tutkija Seppo Laakso
09 561 2493
Jyväskylän yliopisto, taloustieteiden tiedekuntaKTT, yliassistentti Timo Tohmo
KTT, erikoistutkija Esa Storhammar
ulkoasu
Mainostoimisto KPL Oy
Paino
Jyväskylän yliopistopaino
YhTEISTYöKuMPPAnIT
Pihtipudas
viitasaari
Kinnula
KivijärviKyyjärvi
Kannon-koski
Äänekoski Konne-vesi
saarijärvi
Karstula
multia
Keuruu
Hanka-salmi
laukaa
Petäjä-vesi
muurameToivakka
Joutsa
luhanka
Jämsä
Kuhmoinen
uurainen
Jyväskylä
