Kolm annen kul t tuur in ko htauspaikal la

MUISTIO

Monikulttuurisen parisuhde- ja perhetyön kurssiSärkijärven kurssikeskus

Sipoo, Västerskog

20.–21.4.2006

- 2 -

Sisältö

Saatteeksi....................................................................................................3Alustajat ja ohjelmaan myötävaikuttaneet.................................................... 4Avaus, Jan Edström..................................................................................... 5

Pääsiäistervehdyksiä eri kielillä .............................................................7Miten kulttuuri meissä ilmenee? Marja-Liisa Laihia ....................................8

Yksiaikaisten ja moniaikaisten kulttuurien ominaisuuksiaYksilö- ja yhteisökulttuurien tyypilliset ominaisuudetFeminiinisyys ja maskuliinisuusPieni ja suuri valtaetäisyysMaahanmuuttaja kohtaa Suomessa seuraavia asioita

Kielet ja viestintä parisuhteessa, Helka Silventoinen ................................. 16Kulttuurit ja uskonnot elämän selittäjinä.................................................... 19

Suomalaisen kristityn ja muslimin välinen avioliito, Mark Saba .......... 19Naisen asema islamilaisessa kulttuurissaSuomalainen naiskäsitys

Suomalais-venäläinen avioliitto, Erkki Jokinen.................................... 22Avioliitto suomalais-latinalaisittain, Lumi ja Jani Toiviainen............... 27Suomalais-kreikkalainen avioliitto, Johanna Järvinen-Tassopoulos...... 28

Keskustelua esille tulleista kysymyksistä................................................... 31Lupakäytännöt, juridiset kysymykset, Ville Hoikkala ................................ 32Elämän kouluttamat .................................................................................. 36

Kansainvälisten avioliittoneuvojien näkökulma, Saara Utberg ............. 36Yhteenveto................................................................................................ 39Suositeltavaa kirjallisuutta......................................................................... 41

- 3 -

Saatteeksi

Käsillä oleva muistio koskettelee Sipoon Särkijärvellä 20.–21.4.2006 järjestetyn moni-kulttuurisen parisuhde- ja perhetyön kurssin antia. Kurssille osallistui perheneuvojia, per-hetyötä tekeviä, diakonia- ja maahanmuuttajatyöntekijöitä, monikulttuurista perhe-elämääeläviä ja muita teemasta kiinnostuneita henkilöitä.

Kansainvälistymisen myötä kulttuuri- ja uskontorajat ylittävät avioliitot ovat lisääntyneet.Kun päivittäin saadaan pohtia kulttuurisia ja uskonnollisia arvoja ja arvostuksia, ollaanjatkuvasti vuorovaikutuksen keskiössä. Pariskunnan osapuolet saattavat hyvin selviytyäkeskenään, mutta ongelmia voi aiheuttaa lähiympäristön puuttuva tuki ja myös kyseen-alaistaminen.

Kulttuuri- ja uskontorajat ylittävässä avioliitossa, samoin kuin muissakin liitoissa, ydin-perheen ohella elämään vaikuttavat myös molempien suvut ja omat ystävät tai se, että onjouduttu kauas pois oman läheisen turvaverkon vaikutuspiiristä.

Kulttuurin kirjoittamattomat säännöt ovat aina läsnä arkipäivässä, usein tiedostamatta.Kurssilla käsiteltiin teoriaa ja käytäntöä monikulttuuristen perheiden tukemiseksi. Kah-den kulttuurin perheissä syntyy usein yhdessä etsien perheensisäistä omaa kulttuuria, jotavoidaan kutsua kolmanneksi kulttuuriksi. Kolmas kulttuuri on jokaisessa parisuhteessaerilainen ja omatekoinen. Kurssin teemana oli Kolmannen kulttuurin kohtauspaikalla.

Kurssipalautteen mukaan kahden päivän ohjelma oli kompakti ja kiinnostava. Kurssi tar-josi teemaa valottavan ”peruspaketin”, jonka asiantuntevat alustajat kokosivat. Yleiskes-kustelut lähtivät hyvin liikkeelle ohjelmaosuuksien pohjalta. Myös kurssin hengellistäantia, yhteisöllisyyttä ja aikataulussa pysymistä kiitettiin. Syvemmälle porautuvaa poh-diskelua kulttuurien ja erityisesti uskontojen välisistä avioliitoista toivottiin. Samoin toi-vottiin paneutumista kahden kulttuurin perheiden elämän kysymyksiin lasten näkökul-masta.

Muistio on myös internetissä: www.ekumenia.fi > Kirkot ja maahanmuuttajat.

Käsillä oleva muistio (loppuosassa osanottajat ja kuvaliite) lähetetään kurssin osanottajil-le ja esiintyjille. Yhteystietoja pyydettiin ja niiden jakamisesta kurssin osanottajien kes-ken sovittiin yhdessä. Koska muistio lähetetään melkein vuoden viiveellä, saattavat jotkutosoitetiedot olla muuttuneet.

Kiitämme kurssilaisia ja esiintyjiä dynaamisesta ja rakentavasta myötävaikuttamisesta.

Suomen ev.lut. kirkon maahanmuuttajatyö Suomen ekumeeninen neuvosto

Katja Rantula-Abdul Sirpa-Maija Vuorinen

- 4 -

Alustajat, esiintyjät ja henkilökunta

Jan Edström, TM, SEN:n pääsihteeri, baptistipastori.Ville Hoikkala, OTM, lakimiesyrittäjä, jolla runsaasti kokemusta maahanmuuttajuuteenliittyvien asioiden hoitamisesta.Erkki Jokinen, pastori, venäjänkielisen työn pappi Helsingin ev.lut. srk-yhtymässä.Työskennellyt vuosina 1996–2000 kouluttajana Inkerin ev-lut. kirkon koulutuskeskukses-sa. Jokisen kirja Idänkohtaus palkittiin 2005 Vuoden kristillinen kirja -palkinnolla.Johanna Järvinen-Tassopoulos, VT, tutkija. Sosiaalipolitiikan alaan kuuluva väitöstut-kimus (2005): Muukalaisuuden labyrintissa – kreikansuomalaisten naisten matka jälki-moderniin arkeen.Marja-Liisa Laihia, FM, Suomen ev.lut. kirkon maahanmuuttajatyön sihteeri.Katja Rantula-Abdul, TM, Suomen ev.lut. kirkon maahanmuuttajatyön harjoittelija.Mark Saba, pastori, Helsingin ja Espoon hiippakuntien maahanmuuttajatyön sihteeri.Helka Silventionen, työnohjaaja, työyhteisövalmentaja, ev.lut. kirkon MOKUPE-projektin sihteeri (mokupe = monikulttuurinen parisuhde- ja perhetyön kehittämisprojek-ti).Lumi ja Jani Toiviainen, aviopari, Lumi kotoisin Dominikaanisesta tasavallasta.Saara Utberg, TM, sosiaalikasvattaja, vertaisohjaaja. Pro gradu -työn (käytännöllinenteologia) aihe: Oppaana yhteisen kielen löytymiseen. Kansainvälisten avioliittoneuvojienkäsitykset työstään.Juha Vuorinen, abiturientti, seminaarin ”logistiikkavastaava”.Sirpa-Maija Vuorinen, ekonomi, Suomen ekumeenisen neuvoston toimistosihteeri.

- 5 -

AvausJan Edström

Muukalainen keskellämmeSamana päivänä oli kaksi opetuslas-ta menossa Emmaus-nimiseen ky-lään, jonne on Jerusalemista noinkahden tunnin kävelymatka. He kes-kustelivat kaikesta siitä, mitä oli ta-pahtunut. Heidän siinä puhellessaanja pohdiskellessaan Jeesus itse liittyiheidän seuraansa ja kulki heidänkanssaan. He eivät kuitenkaan tun-teneet häntä, sillä heidän silmänsäolivat kuin sokaistut.

Jeesus kysyi heiltä: "Mistä te oikein keskustelette, matkamiehet?" He pysähtyivät mur-heellisina, ja toinen heistä, Kleopas nimeltään, vastasi: "Taidat olla Jerusalemissa ainoamuukalainen, joka ei tiedä, mitä siellä on näinä päivinä tapahtunut." "Mitä te tarkoitat-te?" Jeesus kysyi. He vastasivat: "Sitä, mitä tapahtui Jeesus Nasaretilaiselle. Se mies olitosi profeetta, voimallinen sanoissa ja teoissa, sekä Jumalan että kaiken kansan edessä.Meidän ylipappimme ja hallitusmiehemme luovuttivat hänet tuomittavaksi kuolemaan jaristiinnaulitsivat hänet. Me kuitenkin olimme eläneet siinä toivossa, että hän olisi se, jokalunastaa Israelin. Eikä siinä kaikki. Tänään on jo kolmas päivä siitä kun se tapahtui, janyt ovat muutamat naiset meidän joukostamme saattaneet meidät kerta kaikkiaan häm-mennyksiin. He kävivät varhain aamulla haudalla mutta eivät löytäneet hänen ruumis-taan. Sieltä tultuaan he lisäksi kertoivat nähneensä näyn: enkeleitä, jotka sanoivat, ettäJeesus elää. Muutamat meistä menivät silloin haudalle ja totesivat, että asia oli niin kuinnaiset olivat sanoneet. Jeesusta he eivät nähneet."

Silloin Jeesus sanoi heille: "Voi teitä ymmärtämättömiä! Noinko hitaita te olette usko-maan kaikkea sitä, mitä profeetat ovat puhuneet? Juuri niinhän Messiaan piti kärsiä jasitten mennä kirkkauteensa." Ja hän selitti heille Mooseksesta ja kaikista profeetoistaalkaen, mitä hänestä oli kaikissa kirjoituksissa sanottu.

He olivat jo saapumassa kylään, jonne olivat menossa. Jeesus oli jatkavinaan matkaansa,mutta he estivät häntä lähtemästä ja sanoivat: "Jää meidän luoksemme. Päivä on jokääntymässä iltaan." Niin hän meni sisään ja jäi heidän luokseen. Kun hän sitten aterioiheidän kanssaan, hän otti leivän, kiitti Jumalaa, mursi leivän ja antoi sen heille. Silloinheidän silmänsä aukenivat ja he tunsivat hänet. Mutta samassa hän jo oli poissa heidännäkyvistään. (Luuk. 24: 13-31)

Muukalainen ei tiedä mitä tapahtuu. Oletetaan aina, ettei muukalainen tiedä mitääneikä osaa mitään. Muukalainen ei voi tietää. Miksi? Koska emme tunne häntä, emme tun-nista häntä. Hän ei kuulu joukkoomme. Hän on erilainen. Ei hän voi tietää. Tämän ker-tomuksen muukalaiseen suhtauduttiin samalla tavalla. Olet muukalainen, varmaa ainoa,joka ei tiedä. Muukalainen, joka ei tiedä. Erilainen. Mutta, tämä muukalainen sekä tietää,että haluaa ymmärtää. Hän kysyi tarkemmin mistä ystävät oikein puhuivat. Viisas muu-kalainen.

- 6 -

Muukalainen ilmestyy kutsumatta ja liittyy seuraan. Yleensä muukalaisella on etuoi-keus. Hänen ei tarvitse tietää kaikkea. Hänen ei tarvitse osata mitään. Riippumatta siitä,tietääkö hän vai osaako hän, sitä ei kuitenkaan oteta huomioon. Hyvin harvoin ainakin.Muukalainen voi tulla ja mennä, liittyä seuraan ja lähteä pois. Kukaan ei odota häneltämitään, kukaan ei anna hänelle mitään. Kukaan ei kysy mihin hän lähtee. Tämä muuka-lainen liittyy seuraan. Rohkea teko. Ei sopisi suomalaiseen kulttuuriin tunkeuta mukaannoin vain. Kysymättä mitään. Mutta sen hän teki.

Muukalainen kuuntelee kahden ystävän murheita. Tämä on terapeuttinen muukalai-nen. Hän antaa ystäville mahdollisuuden kertoa kaiken. Ja hän kuuntelee kunnes hänelleannetaan mahdollisuus itse kertoa ja selittää. Muukalainen muuttuu osaavaksi ihmiseksi.Hänellä on tietoa ja taitoa selittää miten asian laita oikein on. Ystävät kuuntelevat, ym-märtävät ja saavat lohdutusta. Kuka hän on?

Muukalainen kulkee heidän kanssaan, heidän rinnallaan. Muukalaisella on aikaa.Aikaa kulkea heidän rinnallaan. Jos haluat kulkea nopeasti, kulje yksin. Jos haluat kulkeakauas, kulje yhdessä jonkun toisen kanssa. Muukalaisen päämäärä ei ole Emmaus. Muu-kalaisen päämääränä on palauttaa usko ja toivo opetuslasten sydämiin. Tämä kestää. Tä-mä vie aikaa. Se kesti Jerusalemista Emmaukseen. Monille se saattaa kestää kauemmin,ehkä koko elämän. Mutta muukalaisen kanssa se onnistuu lopulta. Hän on kärsivällinen.Hänellä on aikaa. Hän edustaa toisenlaista kulttuuria.

Muukalainen jää heidän luokseen, heidän kanssaan. Mutta vain hetkeksi. Vain senverran, että heidän silmänsä aukeavat. Vain sen verran, että he tunnistavat hänet. Ja sitten,sitten heillä on voima ja rohkeus palata Jerusalemiin, omaan arkeen.

Muukalainen ei sittenkään ollut muukalainen. Hän oli yksi heistä. Hän teki jotakin,mitä he heti tunnistivat. Hän otti leivän. Hän kiitti. Hän mursi. Silloin ihme tapahtui. Näinyksinkertaista se oli. Muukalainen tekee jotakin tuttua, mitä me voimme tunnistaa, mihinvoimme samaistua. Hän ei olekaan niin erilainen. Hän kuuluu meihin. Hän on osana mei-tä, meidän elämäämme, meidän kulttuuria, meidän surua, meidän iloa; kuten hän on osa-na kaikkien ihmisten elämää ja kulttuuria, surua ja iloa.

Ylösnoussut Kristus, muukalainen keskellämme, joka muuttaa elämäämme ja antaameille uuden toivon.

- 7 -

KRISTUS NOUSI KUOLLEISTAKRISTUS ÄR UPPSTÅNDENKristus on ylösnoussut ja elämme valoisaa pää-siäisjaksoa, jota kestää 50 päivää eli helluntaihinasti. Tervehtikäämme toisiamme kristittyjenpääsiäistervehdyksellä. Ainakin helluntaihin astija vaikka sen jälkeenkin. XB on lyhene sanoista:Hristos Voskrese (Xpuctoc bockpece). XA onlyhenne sanoista Hristós Anésti.

KRISTUS NOUSI KUOLLEISTA – TOTISESTI NOUSI (suomi)KRISTUS ÄR UPPSTÅNDEN – SANNERLIGEN UPPSTÅNDEN (ruotsi)KRISTOS NOUZI KUOLENNOIZ – TOVESSAH NOUZI (karjala)KRISTAS KAGGÖÖDI JAMM´JEST – TUODI KAGGÖÖDI (kolttasaame)KRISTUS ER OPPSTANDEN – SANNELIG OPPSTANDEN (norja)KRISTUS ER OPSTANDEN – SANDELIG OPSTANDEN (tanska)KRISTUS ER UPPRISINN – SANNARLEGA UPPRISINN (islanti)HRISTÓS VOSKRÉSE – VOISTINU VOSKRÉSE (kirkkoslaavi)HRISTÓS ANÉSTI – ALITHÓS ANÉSTI (kreikka)CRISTUS RESURREXIT – VERE RESURREXIT (latina)KRISTUS ON ÜLESTÕUSNUD – TOESTI ÜLESTÕUSNUD (viro)CHRIST IS RISEN – INDEED IS RISEN (englanti)KRISZTUS FELTÁMADT – IGAZAN FELTÁMADT (unkari)CHRIST EST RESSUSCITÉ – EN VÉRITÉ IL EST RESSUSCITÉ (ranska)CHRISTO E RISORTO – VERAMENTE E RISORTO (italia)CHRISTO HA RESUCITADO – EN VERDAD HA RESUCITADO (espanja)KRISTUS KÉLÉSI – IŠTIKRU´ JU´ KÉLÉSI (liuettua)CHRISTO RELEVIGIS EL LA MORTINTOJ – VERE RELEVIGIS (esperanto)CHRISTUS IST AUFERSTANDEN – ER IST WAHRHAFTIG AUFERSTANDEN (saksa)QOM MORAN MEN QABRO – SHARIRO ITH QOM (aramea/syyria)AL-MASSIAH QAAM – HAKKAN QAAM (arabia)HRISTÓS AFTÓNF – ALITHÓS AFTÓNF (kopti)HRUSTIS HARAYAVEY MERELOTZ – ORHINAL E HAROUTIM HRISTOSI(armenia)KRISTE ARSDGA – TŠEŠMAITAD ARSDGA (gruusia)HRISTOS ULDZYSÁ SULTÍS – ZEM IK ULDZYSÁ SULTÍS (udmurtti)HRISTOS A ÍNVIAT – ADEVARAT A ÍNVIAT (romania)KRISHTI U NGJALL – VÉRTET U NGJALL (albania)CHRISTUS IS OPGESTAAN – HIJ IS WAARLIJK OPGESTAN (hollanti)HRISTOS UVASKRJÓS – SOPRAVDU UVASKRJÓS (valkovenäjä)CHRYSTUS ZMARTWYCHWSTAL – ZAPRAWDE ZMARTWYCHWSTAL (puola)KRISTUS VSTAL Z MRTVYCH – VPRAVDE VSTAL Z MRTVYCH (tsekki)HRISTOS VÁSKRSE – VAISTINU VÁSKRSE (serbia)HRISTOS VOSKRESE – NAISTINA VOSKRESE (bulgaria)HRISTOS VOSKRES – VOISTINU VOSKRES (ukraina)HARISTOS UKATSU – ZITSUMI UKATSU (japani)KRISTU UDHITHANAI – AVAN SATHAYAMAYUM UDHITHANAI (malayalam)KRISTO AMEFUFUKA – KWELI AMEFUFUKA (swahili)KRISTO AZUUKIDDE – KYAMAZIMA AZUUKIDDE (luganda)KRISTO NI MURIÛKU – NI MURIÛKU NAMA (kikuyu)KRISTO ASIMUKUSE – ASIMUKUSHE TOTÓ (luhya)KRISTO ANYAN – AMPA WANYAN (twi)KRISTUS AKUI YA SON – AKUI YA SON BEBELA (beti)KRISTUSAQ ONGOIHTAQ – ILAAMUN ONGOIHTAQ (aleutti)

- 8 -

Miten kulttuuri meissä ilmenee?Marja-Liisa Laihia

Miten maailmankuva rakentuu?

• käsitys ihmisestä:onko ihminen hyvä, paha, kehityskelpoinen?• suhde luontoympäristöön• suhde yliluonnolliseen, Jumalaan

Kulttuuri ja yksilö sen edustajana

Ihminen on kulttuurinsa kasvatti. Kulttuuri omaksu-taan ja opitaan, se on luotua ja tuotettua (etym. ’vil-jely’). Kulttuuri syntyy historiallisena jatkumona jasiirtyy sukupolvelta toiselle. Suomalaisen kulttuurinmerkittäviä osatekijöitä ovat ekologis-fyysinenluontoympäristö, ns. talonpoikaiskulttuuri, kieli,geopoliittinen historia, sodat ja luterilainen kris-tinusko.

Kansakunnan tai kulttuuripiirin juuret muodostuvat historiasta ja kollektiivisesta muistis-ta. Kulttuurielementtejä, jotka tuottavat kollektiivista käyttäytymistä voidaan sanoa ole-van mm:

• yhteinen muisti• ”hiljainen tieto”, arkijärki, joka on kokemukseen sidottua• käsitys maailmankuvasta• käsitesisällöt ja tulkintamallit; erilaiset logiikat ja järkimallit• uskomusjärjestelmät ja olettamukset

tyypillisesti suomalaisiin uskomuksiin ja olettamuksiin kuuluvat esim:o järjestyksenpito ja järjestyksen ihannointio työnkuvan tarkka etukäteistietoo ihmisen pitää todella tarkoittaa sitä, mitä sanooo töiden lomassa ei tule seurustellao tehokkuus ennen kaikkeao kirkossa istuttava hiljaa ja paikoillaan

Kulttuuri koostuu eri tasoista. Pinta ei paljasta piilossa olevia uskomuksia ja olettamuk-sia. Pinnan alla oleva kulttuuri on kerros, joka liittyy emootioihin eli tunnekokemuksiin.Tunnekokemuksiin perustuvaa kulttuuria ovat asenteet, mieltymykset, arvostukset ja so-pivuuskäsitykset. Eri kulttuureissa voi olla hyvinkin erilaiset näkemykset siitä, mitä pide-tään käytännöllisenä, loogisena, järkevänä, normaalina, tavoiteltavana ja ihailtavana.Kulttuurin syvätasolla on arvopohja, josta pinnalla ilmentyvä kulttuuri juontaa juurensa.

Kulttuuri ei ole staattinen tila, vaan se on dynaamista, koko ajan muuttuvaa. Ihmiset tuot-tavat ja luovat kulttuuria jatkuvasti ja soveltavat tilannekohtaisesti. Kulttuuri on jatkuvaaelämässä selviämisen strategiaa, selviämistä erilaisissa ympäristöissä ja vuorovaikutustaniiden kanssa. Tähän perustuu se, että monikulttuurisessa perheessä on mahdollisuus luo-da ns. kolmatta kulttuuria ja samalla kokea yhteyttä muihin vertaisiin.

- 9 -

Kulttuuri elää ihmisessä sisäisenä mielenä, joka ohjailee ihmistä hyvin monella tavalla.Kulttuuria ilmaistaan tavoissa, tiedostetaan tunteissa ja ilmennetään arvoissa. Kulttuuriluo yhteenkuuluvuuden tunnetta, ennakoitavuutta, turvallisuuden tunnetta ja kotoisuutta.Kulttuurimme, toimintamallimme ja juuremme kulkevat mukanamme ”matkalaukussa”,jonne poimimme uusia tapoja, ajattelumalleja ja arvoja. Kulttuurisia sidoksia voikin ollahyvin moneen eri suuntaan ja erilaisiin elinympäristöihin.

Yksilön kulttuuritausta luo pohjan myös hänen identiteetilleen ja maailmaa hahmottavallemallistolleen. Tietyssä kulttuuripiirissä ilmenevä me ja muut -ajattelu sekä taipumus puo-lustaa omaa perustuvat sisäänrakennettuun reviiriajatteluun, joka puolestaan pohjautuujuuri yksilöiden identiteettiin. Toisaalta eron tekeminen meidän ja muiden välille tuottaaturvallisuudentunnetta ja toisaalta se taas on valtaelementti. Me ja he -asetelma voi pa-himmillaan ilmetä kollektiivisena omahyväisyytenä ja paremmuudentunteena. Kaikenlai-set ryhmät voivat luoda omaa sisäistä kulttuuriaan, jossa on oma kieli ja tyyli, omat sään-nöt, normit, tavat, käytännöt ja rituaalit. Toisaalta identiteetit voivat olla myös päällek-käisiä. Yksilö voi olla identiteetiltään esimerkiksi eurooppalainen, suomalainen ja kuo-piolainen sekä toisaalta taas humanisti, kirkon työntekijä ja herätyskristillinen.

Tärkeää on huomata, ettei ihminen yleensä ole edes tietoinen syvästä lojaaliudestaanomaa kulttuurimallistoaan kohtaan. Kulttuuri onkin ihmisessä ikään kuin piilossa, osanaminuutta. Toisaalta on mielenkiintoista kysyä myös sitä, mikä on yksilön persoonallisuu-den ja psyyken suhde hänen kulttuuritaustaansa.

Uuteen kulttuuriin sopeutuminen/toiseen maahan muuttaminen

Kulttuurinen välimatka eri maiden välillä voi olla äärimmäisen pitkä. Tästä syystä toiseenmaahan tai kulttuuripiiriin sopeutuminen vaatii erityisiä ponnisteluja. Sopeutumisen osa-tekijänä on toisenlaisten tapojen ja ajattelutapojen ymmärtäminen, mikä myös vaatii eri-tyistä työstämistä. Useimmat ihmiset kokevat seuraavia asioita:

• kulttuurishokki, joka voi ilmetä jopa vainoharhaisuutena• kieli ja kommunikaatio-ongelmat• ahdistus, mielenterveysongelmat; taustatekijöitä on paljon ja ne ovat monimutkai-

sia• taustan vaikutus; vanhat traumat voivat aktualisoitua uudelleen• yksinäisyys, mahdollinen riippuvaisuus puolisosta ja hänen kauttaan eläminen• identiteettiongelmat• koti-ikävä, suru• rasismin kokemukset• odotusten täyttyminen/pettymys

Monikulttuurinen parisuhde

Parisuhteen alussa on tyypillisesti ihastumisvaihe, jolloin puolisoiden eroja ei korosteta.Puolisot voivat jopa kokea olevansa kulttuuristen sidonnaisuuksien yläpuolella. Pari saat-taa myös haluta eristäytyä muusta maailmasta, mikä usein on seurausta ympäristön nega-tiivisesta suhtautumisesta syntyneeseen parisuhteeseen. Monikulttuurista liittoa saatetaanepäillä tai sitä voidaan pitää tavalla tai toisella epäuskottavana. Tällainen epäily herättääyleensä puolustautumishalun ennakkoluuloja, tietynlaisia mielikuvia ja varauksellisuuttavastaan.

- 10 -

Arjen realismi alkaa, kun parisuhteen ihastumisvaihe loppuu ja puolisoiden erot alkavatkorostua. Tällöin parisuhde siirtyy usein tietynlaiseen kriisi- tai kynnysvaiheeseen, jolloinkulttuurierot ilmenevät myös tavassa käsitellä parisuhteen kysymyksiä. Toinen osapuolisaattaa haluta puhua ja puhua, kun taas toinen osapuoli voi jopa paeta tällaista puhumista,varsinkin jos tulee kulttuurista, jossa ei ole vastaavalla tavalla totuttu selvittelemään pa-risuhdetta. Puolisoiden tunnereaktiot tässä vaiheessa voivat olla yllättäviä. Puolisot voivatkokea suurta yksinäisyyttä ja ahdistusta, he voivat alkaa rakentaa suoja-aitoja sekä puo-lustamaan ja takertumaan omaansa. Yhtäkkiä kaikesta omaan arvomaailmaan liittyvästätulee äärettömän tärkeää ja toinen osapuoli saatetaan tuomita voimakkaasti. Puolisoidenkesken saattaa jopa jäädä vallitsemaan stereotyyppinen kuva toisesta oman kulttuurinsaedustajana. Toisaalta taas eroja saatetaan vähätellä eli minimoida, jolloin kulttuurisia ero-ja ei syystä tai toisesta haluta edes nähdä. Monikulttuurisen parisuhteen alussa olisikinhyvä paneutua seuraaviin asioihin:

• käsitys avioliitosta, odotukset avioliitolta• suhde omaan/toisen perheeseen ja sukuun• kieli/kielet• viestintä• ympäristön suhtautuminen• asuinmaa• juridiset kysymykset• puolison sopeutuminen uuteen kulttuuriin• miten ratkaistaan konfliktitilanteita• omasta kulttuuritaustasta nousevat arvot, käsitykset ja mallit sekä niiden sovitta-

minen yhteiseen elämään• uskonnon merkitys• mies-nais-käsitykset

Toimivan ja tasapainoisen parisuhteen syntymisen kannalta, monikulttuurisessa parisuh-teessa olisi hyvä työstää puolisoiden suhtautumista kulttuurisiin eroihin. Myös kiinnostustoisesta ihmisenä ja oman kulttuurinsa kasvattina sekä halu kasvaa yhdessä auttavat ra-kentamaan toimivaa monikulttuurista pohjaa parisuhteelle. Positiivisena näkökulmanakulttuurierojen työstämiseen on se, että jokaisella ihmisellä on mahdollisuus kehittääomaa kulttuurista herkkyyttään. Siihen tarvitaan kuitenkin vahvaa motivaatiota ja pyrki-mystä ymmärtää toisen erilaisuutta. Ideaalissa tilanteessa monikulttuuriset parit kykene-vät luomaan perheeseensä oman, kolmannen kulttuurinsa.

Alustajan käyttämät kalvot:1) Yksiaikaisten ja moniaikaisten kulttuurien ihmisille tyypillisiä ominaisuuksia2) Yksilö- ja yhteisökulttuurien tyypilliset ominaisuudet3) Maskuliinisuus ja feminiinisyys4) Pieni ja suuri valtaetäisyys5) Maahanmuuttaja kohtaa Suomessa seuraavia asioita

- 11 -

TAULUKKO 1Yksiaikaisten ja moniaikaisten kulttuurien ihmisille tyypillisiä ominaisuuk-sia

Yksiaikaisia ominaisuuksia

- sisäänpäinkääntynyt- kärsivällinen- hiljainen- viihtyy yksin- suunnittelee järjestelmällisesti- tekee yhden asian kerrallaan- noudattaa tiettyjä systeemejä- työskentelee määräaikoina- täsmällinen- aikataulujen vanki- jakaa projektin osiin- pitää kiinni suunnitelmistaan- pitää kiinni tosiasioista- työkeskeinen- hankkii tietoja tilastoista, lähdekir-joista, tiedostoista- työskentelee osaston sisällä- noudattaa hyväksyttyjä menetelmiä- suhtautuu vastahakoisesti suosion-osoituksiin- esittää tiettyä roolia ryhmässä- delegoi tehtäviä päteville kollegoille- vie loppuun tehtäväsarjan

- pitää kiinni etukäteen päätetystätyöjärjestyksestä- puhelimessa lyhytsanainen- käyttää muistiota- kunnioittaa virallisia kanavia

Moniaikaisia ominaisuuksia

- ulospäinkääntynyt- kärsimätön- puhelias- viihtyy ryhmässä- suunnittelee pääpiirteissään- tekee useita asioita samalla kertaa- sotkee tiettyjä systeemejä- työskentelee milloin vain- epätäsmällinen- aikataulu ennalta arvaamaton- yksi projekti voi vaikuttaa toiseen- muuttaa suunnitelmia- muuntelee tosiasioita- ihmiskeskeinen- hankkii ensikäden (suullista) tietoa

- kulkee ympäri osastoa- käyttää hyväkseen suhteita- etsii suosionosoituksia- esittää mahdollisimman monia roo-leja- delegoi tehtäviä sukulaisille- vie loppuun ihmissuhteisiin liittyvättoiminnot- suhteuttaa kaiken

- puhuu vuolaasti tuntikausia- kirjoittaa harvoin muistiin- etsii käsiinsä avainhenkilön

- 12 -

Taulukko 2Yksilö- ja yhteisökulttuurien tyypilliset ominaisuudet

Yksilökulttuurit / minä-keskeisyys

- Huolehtiminen vain itsestä ja lä-himmästä perhepiiristä.- Identiteetti perustuu yksilöön

- Henkinen riippumattomuus- Laskelmoiva sitoutuminen organi-saatioihin- Aloitteellisuus ja tuloksellisuus ovattärkeää- Yksityiselämä ja sen vaaliminen- Omat mielipiteet ja niiden sallimi-nen- Henkilökohtaiset ystävät

- Yksilöllinen päätöksenteko- Syyllisyys- Vilpittömyys- Sosiaalinen arvostus tärkeää- Itsenäisyys, erilaisuus ja henkilö-kohtainen taloudellinen turvallisuus- Suvun ja ystävien suosiminen mo-raalitonta- Ristiriitojen käsitteleminen- Palautteen suora vastaanottaminen- Tarkoitetaan mitä sanotaan;ei aina ei ja kyllä aina kyllä.- Päätöksenteko nopeaa omin val-tuuksin- Henkilökohtainen vastuu- Totuuden kunnioittaminen, vaikkaolisi epämiellyttävää

Yhteisökulttuurit / me-keskeisyys

- Huolehtiminen ryhmästä, koko su-vusta- Identiteetti perustuu ryhmään jayhteiskunta järjestykseen- Henkinen riippuvuus ryhmästä- Moraalinen sitoutuminen organisaa-tioihin- Jäsenyys on tärkeää ja välttämä-töntä- Ei yksityiselämää- Ryhmän muokkaamat mielipiteet

- Yhteiskunnallisten suhteiden syn-nyttämät pysyvät ystävyyssuhteet- Yhteisöllinen päätöksenteko- Häpeä- Kasvojen menettäminen- Sosiaalinen hyväksyntä tärkeää- Sosiaalinen turvallisuus

- Suvun suosiminen moraalista

- Harmonia (muodollinen)- Palaute välikäsien kautta- Vältetään ei-sanaa, kyllä ei tarkoitaaina kyllä- Ryhmäkeskeinen päätöksenteko

- Ryhmävastuu- Auktoriteettien kunnioittaminen

- 13 -

Taulukko 3Feminiinisyys ja maskuliinisuus

Feminiinisyys

- Miesten ei tarvitse olla jämäköitä- Miehet voivat olla myös lempeitäkasvattajia- Seksiroolit ovat häilyviä- Sukupuolten välillä tasa-arvo- Elämän laatu on tärkeää- Teet työtä voidaksesi elää- Ihmiset ja ympäristö ovat tärkeitä- Riippuvuus toisista on ihanne- Palveleminen luo motivaatiota- Vähempiosaisiin tulee suhtautuamyötätunnolla- Pieni ja hidas on kaunista- Sukupuoliroolien poistaminen onihanne- Työssä arvostetaan yhteistyökykyä

- Jokainen voi epäonnistua

- Riidat ratkaistaan neuvottelemalla- Vaatimattomuus- Avoimuus

- Inhimillinen lämpö kanssakäymi-sessä

Maskuliinisuus

- Miesten pitää olla jämäköitä- Naisten pitää olla äidillisiä

- Seksiroolit ovat erotetut- Miesten pitää hallita yhteiskuntaa- Saavuttaminen on tärkeää- Elät voidaksesi tehdä töitä- Raha ja asiat ovat tärkeitä- Riippumattomuus on ihanne- Kunnianhimo vie asioita eteenpäin- Menestyviä tuloksentekijöitä tuleemyötätunnolla- Suuri ja nopea on kaunista- Mahtaileva miehekkyys on arvostettua

- Työssä arvostetaan ammattitaitoa

- Epäonnistumiseen ei kerta kaikkiaanole varaa- Riidat ratkaistaan taistelemalla- Itsetehostus- Tunteita ja omia ajatuksia ei tulepaljastaa- Viileä ja hillitty käyttäytyminen onarvostettua

- 14 -

Taulukko 4Pieni ja suuri valtaetäisyys

Pieni valtaetäisyys

- Pyrkimys ihmisten eriarvoisuudenminimointiin- Pyrkimys kansalaisten ja vallan-käyttäjien väliseen molemminpuoli-seen riippuvuussuhteeseen- Lapset tasavertaisia vanhempienkanssa

- Oppilailta odotetaan oma-aloitteisuutta- Opettajien odotetaan siirtävän per-soonatonta totuutta- Enemmän koulutusta saaneidenarvot ovat vähemmän autoritäärisiäkuin vähemmän koulutettujen- Hierarkia organisaatiossa merkitseetarkoituksenmukaisuuden sanelemaaroolien eriarvoisuutta- Organisaation hajauttaminen onsuosittua- Ylä- ja alatason palkkahaitari onsuhteellisen pieni- Alaiset odottavat, että heidän mieli-pidettään kysytään- Ihanne esimies on osaava ja de-mokraattinen- Etuoikeuksia ja arvoaseman tun-nuksia paheksutaan

Suuri Valtaetäisyys

- Eriarvoisuus odotettua ja hyväksyt-tävää- Pyrkimys kansalaisten riippuvuu-teen vallankäyttäjistä

- Lapset kohtelevat kunnioittaenvanhempiaan

- Opettajien odotetaan tekevän kaikkialoitteet- Opettajat ovat guruja, jotka siirtäväthenkilökohtaista viisautta- Sekä koulutettujen että vähemmänkoulutettujen arvot ovat yhtä autori-täärisiä- Organisaation hierarkia heijasteleeylä- ja alatason olemassa olevaaeriarvoisuutta- Keskittäminen on suosittua

- Palkkahaitari suuri

- Alaiset odottavat, että heille kerro-taan mitä tulee tehdä- Ihanne-esimies on hyväntahtoinenitsevaltias tai hyvä isähahmo- Johdon etuoikeuksia ja arvoase-man tunnuksia edellytetään ja suosi-taan

- 15 -

MAAHANMUUTTAJA KOHTAA SUOMESSA SEURAAVIAASIOITA

• UUSI KIELI, HANKALAA ILMAISTA ITSEÄÄN• UUSI KULTTUURI (KÄYTÖS, AJATTELUTAPA, NORMIT,

ETIIKKA, ARVOT JA VUOROVAIKUTUS)• UUSI BYROKRATIA, VIRASTOKULTTUURI

LUPAKÄYTÄNNÖN HITAUS• UUDET SOSIAALISEN ELÄMÄN MUODOT, PRIVATISMI• UUSI USKONNOLLINEN KENTTÄ• UUDET ETNISET KUVIOT• UUDET ASUMISMUODOT• UUDET TALOUDELLISET TOSIASIAT JA TYÖMARKKINAT• UUDET JÄRJESTÄYTYMISMALLIT• UUSI POLIITTINEN TODELLISUUS• KIELTEISET ASENTEET, PELOT, MUUKALAISVASTAISUUS

JA RASISMI• ULKOPUOLISUUS• KOTI-IKÄVÄ• MARGINALISOITUMINEN• ERISTÄYTYMINEN

- 16 -

Kielet ja viestintä parisuhteessaHelka Silventoinen

Kielellä tarkoitetaan ensisijaisesti ihmisten käyttämiäluonnollisia kieliä, jotka tavallisesti toteutuvat puhe-viestintänä.Puhetta myötäilee ja tukee sanaton viestintä.Luonnolliset kielet ovat symbolisia ja niissä on useitaosajärjestelmiä… Kielen rakenne ei ole staattinenjärjestelmä, vaan sallii paljon vaihtelua esimerkiksimaantieteellisesti, sosiaalisesti ja käyttötilanteen mu-kaan. Kieli on keskeisimpiä ihmisyyttä luovia tekijöi-tä. Kieltä on tarkasteltava monesta näkökulmasta.Toisaalta se on autonominen järjestelmä, toisaaltasosiaalinen, kulttuurinen, mentaalinen, biologinen jakognitiivinen ilmiö.Fred Karlsson, Yleinen kielitiede (Yliopistopaino1998)

http://fi.wikipedia.org/wiki/KieliKieli on järjestelmä, jossa ihminen ilmaisee ajatuksensa kielellisillä merkeillä, abstrakti-oilla. Näitä merkkejä nimitetään kielellisiksi ilmauksiksi. Puhutuissa kielissä kuuluvia(auditiivisia) merkkejä tuotetaan puhe-elimillä. Kirjoitetussa kielessä kielelliset ilmaukseton tehty silmin nähtäviksi eli luettaviksi. Viitotuissa kielissä kielelliset ilmaukset ovatvisuaalisia, eivät auditiivisia.

Kieli mahdollistaa abstraktina ajatteluna tulevaisuuden ja menneisyyden käsittelyn. Selaajentaa olemisen tulemiseksi. Kieli siis laajentaa ja tehostaa niiden vasteiden määrää,joilla yksilö voi sopeutua ympäristöönsä, erityisesti yhteisönä, yhteistyötä tekevänä yksi-löiden kokonaisuutena.

• Tarvitsemme kieltä tullaksemme toimeen toisten kanssa

Ihminen elää kielen ympäröimänä koko ikänsä. Kielen avulla hän on yhteydessä toisiinihmisiin ja ilmaisee niin käytännöllisiä kuin henkisiäkin tarpeitaan. Kieli ei kuitenkaanole vain viestinnän väline, vaan se on myös osa ihmisen identiteettiä ja sitoo hänet per-heeseen ja muiden samankielisten yhteyteen. Siihen liittyy paljon tunteita ja arvoja.Kieli on siis ihmiselle merkityksellinen kahdessa mielessä: suhteessa itseen ja suhteessayhteisöön.

• Kielellä voimme ilmaista itseämme• Kielen avulla saamme tunteen kuulumisesta joukkoon

Kieli on ihmisyhteisön tuote, joka on kehittynyt pitkän ajan kuluessa ja joka muuttuujatkuvasti. Se heijastaa yhteisön ajattelua, mutta myös muokkaa yksilön ajattelua.

Esimerkkejä:Ranska, pakottaa ottamaan huomioon sukupuolen jakamalla sanat feminiineihin ja mas-kuliineihin.

- 17 -

Pohjois-Amerikan keskeisimmällä suomalaisalueella (Minnesota, Michigan, Pohjois-Ontario) puhuttava Ojibway, taas hahmottaa maailmaa elollisuuden ja elottomuudenkautta.Suomen tavoin se myös vaatii, että liikkeellä on oltava suunta: kattila pannaan hellalle jakolikko löydetään lattialtaGermaaniset kielet eivät tätä suuntaa ilmaise.Venäläinen ilmaisee verbimuodoillaan välttämättä sen, onko tekeminen saatu loppuunvai ei, kun taas menneelle ajalle on varattu vain yksi muotokategoria, johon mahtuvatkaikki ne näkökulmat,Suomen- ja englanninkielinen verbimuoto tarkastelee tapahtunutta: lounas syötiin, onsyöty tai oli syöty.

Joskus muiden kielten puhujien voi olla hyvinkin vaikea ymmärtää toisten ajatuksen kul-kua: miten esineillä voi olla sukupuoli, miten kivet voivat olla elollisia (kuten ojibways-sa), mitä yhteistä on naisilla, tulella ja vaarallisilla esineillä, jotka kuuluvat samaan kie-liopilliseen luokkaan dyirbalin kielessä Australiassa (Lakoff 1987).

Kieli ei tietenkään auttamattomasti määrää ihmisen ajattelua, mutta ei sen merkitystä voitoisaalta kokonaan kieltääkään, niin toisiinsa kietoutuneita ovat kielelliset ja muut kogni-tiiviset prosessit.

Perheneuvojilta kysyttyä 2006Suurimmat haasteet, jotka näkyvät perheneuvonnassa monikulttuuristen parien kohdalla(% asiakkaan esille tuomista asioista)

1. Miehen ja Naisen roolien tuomat haasteet 88,6%2. Juhlat ja traditiot molempien kulttuureissa 61,4%3. Suku ja perheeseen liittyvät eroavaisuudet 84,1%4. Avioliitto- ja uskollisuuskäsitys erilainen n70%5. Tasa-arvo kysymykset 79,5%6. Kielitaito – puolisoilta puuttuu yhteinen kieli 86,4%7. Kulttuuriset kysymykset 86,4%8. Lasten kasvatuskysymysten eroavaisuudet 84,1%

Kysymys:Mikä on tulevaisuuden kotimaa – kumpi vai kolmas?Juurtuminen Suomeen ulkomaalaiselle niin vaikeaa

Kommentteja monikulttuurisessa parisuhteessa eläviltä:

1. Erityisesti miehen vaikea olla avuton alussa, kun ei osaa kieltä.2. Oman perheen ja ystävien puuttuminen arjesta aiheuttaa paljon surua – puhelin-

laskut suuria! Rahaa on lähetettävä vanhemmille, puoliso ei hyväksy sitä.3. Lasten kasvattaminen erilaista – haluaisi kasvattaa oman kulttuurinsa mukaan,

mutta asutaan Suomessa…4. Huumori on niin kovin erilaista.5. Ruokailu ei merkitse suomalaisille ”mitään”.6. Tunteen ilmaiseminen vieraalla kielellä ei merkitse samaa.7. Suomalainen nainen liian vahva.8. Suomalainen mies liian hiljainen ja etäinen.9. Suomalainen kulttuuri kylmä ja luotaan työntävä.

- 18 -

10. Suomalainen tapa puhua on töykeä ja liian suora.11. Perhe ei halua tukea meitä avioliiton ongelmissa.

esim. afrikkalaisessa kulttuurissa on tapana, että koko suku hoitaa yhteisölli-sesti parien ongelmia tai käsittelee niitä.

12. Perheen korvaa Suomessa usein viranomainen.13. Kumman kieli valitaan kotikieleksi – usein naisen… ?!

Kielet ja viestintä parisuhteessa:

Toimiva viestintä puolisoiden välillä on parisuhteen tärkeä onnellisuustekijä. Parisuhteenonnellisuuden mittareita ovat:

• välttelevyys; taipumus vältellä vaikeita asioita• avoimuus; kyky ilmaista tunteita ja kertoa tarpeista• hallitsevuus; miten paljon koen toisen hallitsevan tai kontrolloivan elämääni• itseluottamus; miten paljon välitän itsestäni ja koenko voivani päättää elämästäni

Viestinnän positiiviseen kehään kuuluu avoimuus / itseluottamus. Itseluottamuksella onyhteys kieleen ja toisaalta kielitaidottomuuteen. Virheiden tekemisellä uudessa opitussakielessä saattaa myös olla vaikutusta itsetuntoon. Viestinnän negatiivisella kehällä onpuolestaan välttelevyys / hallitsevuus.

Kun toinen ei vielä täysin ymmärrä uutta kieltä, olisi silti tärkeää jakaa asioita. Vaikkajakaminen ei olisikaan suoranaista tulkkausta, pitäisi toisen silti päästä osalliseksi esi-merkiksi yhteisesti kerrotun vitsin hauskuudesta. Uudesta kieliympäristöstä voikin jopanauttia. Toisaalta uudessa kieliympäristössä alkaa myös ymmärtää oman kielensä arvon.Parhaimmillaan kielen oppimiskyky on 3-16-vuotiaana, mutta myös vanhemmalla iälläuuden kielen oppiminen on täysin mahdollista. Kielen ymmärtäminen on myös paljonmuuta kuin vain kielitaito. Kielen laaja-alaisessa ymmärtämisessä kypsemmästä iästäonkin useimmiten jopa hyötyä.

Kaksikielisyys on maailmassa luultua yleisempää. Myös lapselle kaksikielisyys voi ollasuuri voimavara.

• kaksi- tai monikielisyys voimistuttaa aivoja• vanhempien olisi hyvä puhua lapselle omaa äidinkieltään• ns. puolikielisyys voi syntyä, mikäli mikään lapsen kielistä ei pääse kehittymään

hyvin• todella kaksikielisellä lapsella myös hätätilanteessa molemmat kielet tulevat yhtä

luonnollisesti

Monikielisissä perheissä saatetaan käyttää aina silloin tällöin ns. sekakieltä, johon sekoi-tetaan elementtejä kahdesta tai useammasta kielestä. Sekakieli ei ole hyväksi puhumaanopettelevalle lapselle, mutta muutoin sitä ei tulisi pitää pelkästään negatiivisena ilmiönä,sillä sekakieli voi olla myös keino rentoutua ja leikkiä kielellä/kielillä.

Valtaväestön suhtautuminen oman vähemmistökielen käyttämiseen voi vaikuttaa paljonkielen puhumiseen. Toisaalta on myös syytä muistaa, että kieli ei merkitse kaikille yhtäpaljon.

- 19 -

Kulttuurit ja uskonnot elämän selittäjinä

Suomalaisen kristityn ja muslimin välinen avioliittoMark Saba

Moniuskonnolliset ja -kulttuuriset avioliitot lisäänty-vät koko ajan, näistä erityisesti muslimien ja kristitty-jen väliset avioliitot ovat hyvin haastavia. On kuiten-kin tärkeää muistaa, että tämä esitys käsittelee nimen-omaan Suomessa asuvien kristittyjen ja muslimienvälisiä avioliittoja. Esimerkiksi Egyptissä tällaisetavioliitot ovat hyvin harvinaisia ja voikin sanoa, ettämuslimien ja kristittyjen väliset avioliitot ovat sielläeräänlainen tabu. Toisaalta myös puhuttaessa kristit-tyjen ja muslimien välisistä avioliitoista Suomessa, onpidettävä mielessä yksilöllisyys ja se, ettei yksilöä voiluokitella pelkästään taustaryhmänsä mukaan. Kristit-tyjen ja muslimien välisten avioliittojen kohdalla voi-si olla hyötyä kulttuuritulkeista, sillä samanlainen ns.islamilainen ajattelu saattaa näkyä myös eri kulttuuri-piireistä tulevilla muslimeilla. Tulkkauksessa tulisitulkata kulttuurillisesti ja samalla ajatella yksilöllises-ti.

Avioliitto on pitkäntähtäimen suunnitelma, jossa oleellisena osana kokonaisuutta onkummankin puolison identiteetti. Yleisesti ottaen voidaan sanoa, että hyvin monen mus-limin identiteetti rakentuu siten, että he ovat ensisijaisesti muslimeja ja vasta sen jälkeenhe määrittävät itsensä sukupuolen ja kansallisuuden mukaan. Oleellista on, mihin uskon-toon omissa identiteettikysymyksissä sijoitutaan ja toisaalta, miten puolisoiden identiteet-timekanismit toimivat yhdessä. Ongelmia voi tulla esimerkiksi silloin, kun toinen on”harras” uskova ja toinen maallistuneempi. Mitkään yleiset totuudet eivät kuitenkaanpäde kaikkien muslimi-kristitty-avioparien kohdalla. Olisikin tärkeää, että kunkin parinkohdalla lähdettäisiin ns. puhtaalta pöydältä yhteiselle matkalle.

Naisten asema islamilaisessa maailmassa

Islamilaisessa maailmassa tehdään ero naisten ja miesten maailmojen välillä. Joskussuomalaisella kristityllä oleva tunne siitä, että muslimipuoliso salaa asioita, voikin johtuayksinkertaisesti islamilaisessa ajattelussa olevasta erosta miesten ja naisten maailmojenvälillä. Tyypillisesti suomalaisen kristityn ja muslimin välisessä avioliitossa konfliktejasyntyy siitä, että käsitykset sukupuolikysymyksistä ovat hyvin erilaiset. Islamilaisessamaailmassa tyttöjen ja poikien kohtelu on usein erilaista ja perheessä korostuu isän japojan rooli. Toisaalta äidin rooli pojan elämässä on myös hyvin tärkeä.

Islamilaisen ajattelumallin mukaan tyttö siirtyy avioliitossa äidin luota anopin luo. Isla-milaisessa maailmassa naisten vapautta saatetaan rajoittaa kunnia-käsitteen varjolla, jol-loin perheen kunnia sidotaan oleellisesti perheen naisiin ja heidän käytökseensä. Naistenvapauden rajoittaminen voi ilmetä mm. liikkumisrajoituksina. Naisten käyttämää huntuapidetään kunniallisuuden merkkinä. Islamilaisessa maailmassa lukutaidottomuus on nais-ten keskuudessa korkea. Toisaalta yläluokan, korkeasti koulutetuilla naisilla ei juurikaanole tasa-arvo-ongelmia mm. siksi, että heitä on vielä suhteellisen vähän.

- 20 -

Kristityn ja muslimin välisen avioliiton erityiskysymykset

Muslimin ja kristityn välisessä avioliitossa suurimmat haasteet syntyvät uskonnosta, elä-mäntavoista ja arvomaailmasta. Toisaalta on hyvä muistaa myös se, että kulttuurierotvoivat olla suuret, vaikka uskonto olisikin sama. Liiton onnistuminen riippuu siitä, mitenmatkan varrella kohdataan erilaisia kysymyksiä ja ratkaistaan haastetilanteita.

Kuten kaikissa parisuhteissa, lapsen syntymä voi olla suuri muutos myös kristityn ja mus-limin välisessä parisuhteessa. Lapsen syntymä voi aktualisoida uinuneen uskonnollisuu-den. Alun perin on lasten kasvatuksesta saatettu puolisoiden kesken sopia esimerkiksiniin, että lapsi kasvatetaan kummankin vanhemman uskoon, mutta myöhemmin muslimi-vanhempi vetää lapsen islamiin. Tässä vaikuttaa usein taustalla muslimivanhemman su-vun painostus ja yhteisöllisyyden vaikutus. Taustalla saattaa vaikuttaa myös ajatus hyväs-tä ja huonosta muslimista sekä se, että oma uskonto alkaa korostua vieraassa ympäristös-sä. Toisaalta löytyy myös sellaisia suomalaisen kristityn kanssa naimisissa olevia musli-meja, jotka ovat halunneet, että heidän lapsensa kastetaan suomalaisen kirkon jäseniksi,koska Suomessa asutaankin.

Alustajan käyttämät kalvot

1) Three levels of uniqueness in human mental programming• Liite I

2) Naisten Asema islamilaisessa kulttuurissa3) Suomalainen naiskäsitys

Naisten asema islamilaisessa kulttuurissa

– Jakoa naisten maailman ja miesten maailmaan pidetään islami-laisessa kulttuurissa tyypillisenä.– Perheessä suhtaudutaan tyttöihin ja poikiin eri tavalla.– Äidin ja Pojan suhdetta pidetään yleensä hyvin läheisenä.Mutta ei tytön ja isän.– Avioituessaan tyttö siirtyy äidin luota anopin luo, mutta hän py-syy joka tapauksessa naisten maailmassa.– Tyttöjen ja poikien erilaiseen asemaan perheessä vaikutta myösse, että perheen kunnia on sidoksissa tyttärien siveyteen.– Tyttöjen liikkumista kodin ulkopuolella pidetään silmällä tai rajoi-tetaan, ja heidät opetetaan väistelemään miehiä.– Naisten huntu on joissain maissa valkoinen, toisissa musta.– Kaupungeissa on enemmän länsimaisesti pukeutuneita naisia.– Lukutaidottomuus on korkea naisten keskuudessa.– Yläluokan koulutetuilla naisilla ei ole tasa-arvo-ongelmia työelä-mässä, koska heitä on vielä niin vähän.

- 21 -

Suomalainen naiskäsitys

– Yhteiskunnallinen aseman kehitys– Koulutus– Suhde ansiotyöhön

RaatajanainenHaluaa kaiken: perheen ja työn ja harrastukset

– Käsitys tasa-arvostaJulkisesti näkyvää, sukupuolikiintiötVaikea uskoa, että tasa-arvoa on myös kulissien takanaLasikattoilmiö, näennäisdemokratia, tasa-arvokliseet, seksismi

– Naimattomuus– Äitiys

Äitiyden tukiverkot ovat yhteiskunnallisia (epävarmuus luonnol-lisesta äitiydestä)Kotirouvuuden matala arvostus, äitiyden syrjintäKotiinjääminen vapauden riistoa, uhrautumista, menetystäKotiäidin rooli nähdään väliaikaisenaTottumus ajatteluun, että työelämä on henkistä tuulettautumistakodista

– Naiseuden ilmentäminen, naisellisuusKäytös, pukeutuminen, tukka, koristautuminen, kävelytyyli, elä-mäntyyli,Suhde miehiin yleensä

Tyttölasten kasvatus Suomessa henkisesti ja älyllisesti miehek-si, muttei tunteiltaan ja ruumiiltaan.

- 22 -

Suomalais-venäläinen avioliittoErkki Jokinen

Suomalais-venäläisen avioliiton erityispiirteitä ymmär-tääkseen tulisi tietää enemmän venäläisestä kulttuuristasekä suomalaisen ja venäläisen kulttuurin eroista. Tässälyhyessä esityksessä ei tähän syväymmärtämiseen kui-tenkaan edes pyritä, vaan pyritään vain antamaan yleis-kuva suomalais-venäläisiin avioliittoihin liittyvistä eri-tyiskysymyksistä. Esityksessä painottuvat nimenomaanperheneuvonnan asiakkaiksi Suomessa hakeutuvien ve-näläis-suomalaisten -avioparien ongelmakysymykset.

Suomessa on tällä hetkellä äärimmäisen suuri venäjän-kielisen perheneuvonnan tarve. Monet suomalais-venäläiset liitot ovat syntyneet tilanteessa, jossa suoma-lainen puoliso on työskennellyt Venäjällä. Pari on ta-vannut siellä ja mennyt naimisiin. Suomeen muutonjälkeen tilanne on muuttunut radikaalisti.

Puolisoiden roolit ovat kääntyneet ylösalaisin, jolloin venäläisestä puolisosta onkin uu-dessa maassa tullut avuton ja kielitaidoton ja suomalaisesta puolisosta kulttuuritulkki.Uusien roolien hyväksyminen ja niihin sopeutuminen voi olla hyvin vaikeaa.

Perheneuvonnan asiakkaina ovat pääasiassa sellaiset parit, joissa on suomalainen mies javenäläinen vaimo. Tällaisten avioliittojen taustalla vaikuttavat usein idealistiset mieliku-vat suomalaisesta kulttuurista, perhe-elämästä ja suomalaisesta miehestä. Toisaalta myösoleskelulupakäytäntöjen kiemurat vaikuttavat parisuhteeseen voimakkaasti. Pahimmillaansuomalainen puoliso voi alkaa käyttää oleskelulupaa valtaelementtinä parisuhteessa. Val-lan käyttöön saattaa kuulua uhkailua, kiristystä ja alistamista. Lapsen syntymä saa useinaikaan suuren muutoksen parin keskinäisessä suhteessa. Venäläinen puoliso saattaa nähdälapsen avioeron takeena, jolloin avioliiton valtasuhteet muuttuvat jälleen. Alistettu puoli-so ei tällöin enää suostukaan alistetuksi ja uhatuksi.

Venäjänkielinen perheneuvontatyö on tulevaisuuden työkenttä Suomessa. Yhtenä ongel-makohtana myös suomalais-venäläisten avioliittojen kohdalla ovat vaikeat lasten huolta-juuskysymykset avioerotilanteissa. Ongelmatilanteissa paljon yleisempää on ”lapsikaap-paus” Suomeen kuin ”lapsikaappaus” Venäjälle.

Lisää venäläisen kulttuurin kohtaamisesta suomalaisen silmin:Erkki Jokinen: Idänkohtaus, 2005, kustantaja: Suomen Lähetysseura. Vuoden kristillinenkirja 2005.

Jokinen täydensi esitystään jakamalla osanottajille valmisteilla olevan kirjansa Näkymä-tön kaupunki luvun: Paritanssia susien kanssa. Kirja julkaistiin myöhemmin (SuomenLähetysseura, 2006). Luku kirjan sivuilla 283–290.

Suden huuto. Suomalais-venäläisten avioliittojen uhat ja haasteet liittyvät kulttuurien totaaliseenerilaisuuteen, mentaliteettien värikirjoon ja kielten täydelliseen yhteensovittamattomuuteen; nämätekijät ovat kuin kesytön susilauma, sellaisena ne ovat ennemmin tai myöhemmin liiton ja kodintuho.

- 23 -

Kaksikulttuurisuuden sudet ovat kuitenkin kesytettävissä. Niin kuin sudesta on kesytettyihmisen paras ystävä, voi kulttuurien erilaisuudestakin tulla uhan sijasta koko kodin lemmikki.

Tässä muutamia mielivaltaisesti valittuja tanssiaskelia (ja harha-askelia). Ne ovat hahmot-tuneet minulle kymmenien kohtaamieni kahden kulttuurin liittojen askelkuvioista.

Liiton solmiminen. Venäjälle suuntautuneesta työmatkasta satunnaiseen nettiyhteyteen –kaikki kanavat ovat suomalaisen ja venäläisen välillä käytössä tutustumisessa ja yhteen menemi-sessä. Etelän turistirannoilla, nettipalveluilla, kirjeenvaihtoilmoituksilla, kauppojen ilmoitustau-luilla, kaikkialla voi törmätä Venäjältä puolisoa etsivään tai Suomeen puolisoksi pyrkivään. Monion tullut ystävän välityksellä, kun yksi tutusta tyttöporukasta on omalla avioliitollaan avannut jotien Suomeen. Tutustumisajat ennen avioliittoa vaihtelevat nettikeskustelusta vuosien työtoveruu-teen Moskovassa, Pietarissa tai muualla Venäjällä.

Muutto Suomeen. Yhä uudelleen toistuva avioliiton kriisikohta liittyy Venäjällä toisiinsatutustuneen pariskunnan Suomeen muuttoon. Toisella puolella rajaa, mikäli siellä on eletty yh-dessä, venäläinen puoliso on ollut suomalaiselle korvaamaton apu, arjen tuki, osaaja ja asiantunti-ja. Tämä rooli on luonut tasapainoa suhteeseen, erityisesti jos jo silloin suomalainen mies on ollutleivän tuoja perheeseen. Suomeen muutossa koko tasapaino muuttuu. Venäläinen vaimo ei osaamitään, ei tunne ketään, ei hallitse arjen perusasioitakaan. Monesti kulttuurišokki johtaa vielämasentumiseen ja sisäänpäin kääntymiseen.

Vastuu arjesta siirtyy muuton jälkeen suomalaiselle. ”Ei tuosta ole mihinkään!” Hermostu-essa jää huomaamatta, miten eri tilanteessa ja asetelmassa Suomessa eletään. Monen todistus onyhtenevä.

– Puoli vuotta istuin kotona ihmetellen mihin olin tullut, saamatta mistään kiinni. Koti jatoimeentulo minulla on, mutta kukaan ei kutsu mihinkään, enkä tutustu kehenkään

Joku on istunut parikin vuotta. Joskus rippikoulu tai jokin venäjänkielinen tilaisuus on ollutkuin ensimmäinen ulostulo vuosien yksinolosta (joskus sentään kaksinolostakin) avioliiton autiol-la saarella.

Venäläisnaisten Suomeen muuton syyt hämmästyttävät asiaa ajattelevia suomalaisia yleen-säkin. Jos kerran suomalainen kulttuuri tunnetaan Venäjällä jotenkin junttikulttuurina, miksi nai-set tulevat avioon tällaiseen maahan? Asia ei ole näin yksinkertainen. Suomalaisilla on toisaaltapuolensa houkutteleva maine naapurissa: suomalainen mies on luotettava ja perhekeskeinen eikäui vodkassa. Hän on ahkera tekemään työtä ja pitää kotinsa kunnossa.

Moni asia on toki totta näissä kuvissa, mutta kyllä uskomuksiin liittyy paljon sellaisia fan-tasioita, joiden keksiminen vaatii venäläistä mielikuvitusta. ”Saan hienotunteisen ja huomaavai-sen miehen, joka pitää aina perheestämme huolta. Hetkessä opimme yhteisen kielen, siihen astipärjäämme sanoittakin.” Venäläinen ihminen on mestari rakentamaan fantasiamaailmaa, johonitse ehdottomasti uskoo, kun vain saa kuulopuheiden perusteella jotakin materiaalia sen maalai-luun. Tällaiseen itse maalattuun fantasiamaahan moni venäläisnainen on muuttanut: Viisumissaon lukenut Suomi, mutta muuten muuton kohdemaalla ei ole paljon tuon maalauksen kanssa te-kemistä.

Oleskeluluvan kiemurat. Kuherruskuukauden päätteeksi postilaatikosta kolahtaa monelleulkomaalaispuolisolle kielteinen päätös oleskelulupahakemukseen avioliiton perusteelle. Siiskarkotus. Viranomaisten usko näihin liittoihin on ollut kovilla, ja halu aitouden testaamiseen onkasvanut. Lähettäminen muutamaksi kuukaudeksi kotimaahan uutta maahanmuuttolupaa odotta-maan koettelee kummasti. Tämä voi jatkua muutaman vuoden. Sitten onkin jo eron vuoro.

Takavuosien suomalaismiesten rahakas avioliittobisnes puhuttaa edelleen: mies myy rahas-ta itsensä ulkomaalaisen puolisoksi, joka saa liiton avulla itselleen oleskeluluvan Suomeen. Senenempää ei pidetä yhteyttä. Kun ero on voimassa, mies voi myydä itsensä uuteen liittoon. Missämäärin tätä on ollut, sitä tuskin kukaan tietää, mutta selvää on se, että toiminta on vaikuttanutsuomalais-venäläisistä liitoista syntyneeseen mielikuvaan.

Tällaiset liitot joutuvat kaikki aluksi suurennuslasin alle. Tosi-tv-sarjan elämä lasiseinän ta-kana ei ole kaukana, kun pariskunnan pitää todistella viranomaisille yhdessäelon aitoutta makuu-huonetta myöten. Tutuille pareille olen minäkin kirjoitellut ”rakkaustodistuksia”, kun sen olemas-

- 24 -

saolosta, rakkauden nimittäin, ei ole epäilyksiä. Olen se aitouden näissä tapauksissa viranomaisil-le rohjennut vakuuttaa ilman makuuhuoneisiin kurkkimistakin.

Kielikylpy – hiessä. Avioliiton kautta maahan muuttavia ei kuulu samalla tavoin maahan-muuttajalakien piiriin kuin paluumuuttaja tai pakolainen. Maahan sopeutuminen on paljon omanaktiivisuuden varassa. Tämän tajuamiseen saattaa tulijalla mennä merkillisen pitkä aika täydessäyksinäisyydessä istuessa. Suomalaisen puolison vastuu on suuri, kun laki ei säädä pakollista mi-nimiä maahanmuuttokoulutukselle. Moni on kyllä itse löytänyt kurssit ja saanut välttämättömäntuen maan tapojen oppimisessa. Tämä on silti jokaisen vihkikeskustelun suuri kysymys. ”Mihinminä oikein olen muuttamassa?” Olen tullut entistä rohkeammaksi vastaamaan. Ja ehdottamaanvihkimisen lykkäämistä.

Eristys. Vaikeinta minulle on ollut kohdata tilanteita, joissa venäläiseen puolisoon suhtau-dutaan kuin netistä löydettyyn ja sopivan vähän, joskin käsittämättömiä puhuvaan kodinkonee-seen. ”Kunhan hoitaa hommansa, muuta en vaadi. Sano se sille, kun kerran osaat venäjää. Toin-han sen Suomeen leipää näkemään.” Kuinka monelle maahan liittoon pyrkivälle olisin halunnutolla jo rajalla sanomassa, että pääsi on silmukan tienoilla. Se ei paljon sanomisesta olisi parantu-nut. Idyllit ja pois muuttamisen halu hallitsevat siinä määrin tulijan ajatuksia. Venäläinen uskooselviävänsä kaikesta ja muokkaavansa itsensä kaltaiseksi. Kunhan vain pääsee yrittämään. Moniaepätoivoisia yrityksiä on selvitetty lopulta käräjäoikeuksissa.

Väkivalta hiipii suljetun kehän tienoille. Suomalainen mies lyö. Kenties annetaan takaisintalvisodastakin. Mutta kun se jatkuu vuodenaikaan katsomatta. Aina venäläinen nainen ei saapeiteltyä tätä onnettomuuttaan, niin kuin tekee hänen suomalainen kanssasisarensa silmä mustana,vaan hän huutaa apua. Ja soittaa puhelimella, kuten on tullut jo mainittuakin. Pelastus on jälleense, jos hänellä on yksikin ystävä, jolle voi soittaa. Venäjänkielinen turvaverkko voi heilahtaanäissä tapauksissa viime hetkellä.

Väkivallan, insestinuhan ja turvattomuuden susien katsominen saattaa liitoissa käydä sivul-lisille lohduttomaksi. Venäläisen puolison on vaikeaa saada Suomessa ymmärtämystä. Hänhän ontullut nauttimaan suomalaista hyvinvointia. Ja pussi on suomalaisille pyhä. Ainahan me suoma-laiset olemme lyöneet liian herkästi. Mutta tulla nyt meistä hyötymään; silloin sen käden nouse-misen voi kyllä ymmärtää.

Liian moni mieleltään järkyttynyt ja elämässään sivuraiteille joutunut suomalaismies pää-tyy etsimään puolison rajan takaa. Liian moni, että koko kuva voisi olla plus-merkkinen. Helppoon hakea, kun tulijoita on riittänyt. Tulos ei monesti mieltä lämmitä – eikä miestä. Nämä sudetpurevat tosissaan.

Juhlat ja perinteet. Monet juhlaperinteet ovat venäläiselle ihmiselle ensiarvoisen tärkeitä.Niistä luetaan arvostus ja välittäminen. Suomalaisilla on omat ehdottomat tapansa, joiden rikko-mista pidetään röyhkeytenä. Näissä on opettelemista molemmin puolin.

Vappu, syntymäpäivä, naistenpäivä (ei äitienpäivä) ja paluu synnytyslaitokselta ovat niitähetkiä, joissa venäläinen puoliso kaipaa juhlaa, selvää arjesta poikkeamista, juhlan unohtuminennäinä päivinä on kuin hautajaisten esisoittoa.

– Minä niin kaipaisin, että mieheni kutsuisi meille sukulaisiaan ja ystäviään kylään, kun onjuhlapäivä. Me istumme vain kahdestaan, niin kuin aina. Ei se tunnu juhlalta. Voisitteko te sanoahänelle, miten tärkeää minulle olisi se, että keittiö olisi täynnä ihmisiä, kun on juhla? Kyllä hevoisivat kaikki olla hänen ihmisiään.

Olin taas käymässä jossakin, ja tarvittiin tulkkia. Hän toivoi, että kertoisin tämän hänenoman miehensä lisäksi koko Suomelle.

Kaksi kulttuuria. Avioliitto on matka puolitiehen vastaan. Ongelma on monesti se, ettäVenäjältä muuttaneen odotetaan muuttuvan ympäristönsä kaltaiseksi. Monessa tapauksessa en olehavainnut suomalaisessa puolisossa innostusta venäjän opiskeluun ja maan kulttuurien ja tapojensyvälliseen tuntemiseen. Ilman molempien kulttuureja ja kieliä liitto on rampa ja ontuva, vaikkarakkautta olisi ylen määrin.

- 25 -

Rajalla. Suomalainen puoliso joutuu kantamaan ihollaan myös kaikki ne ennakkoluulot,jotka liittyvät venäläiseen kulttuuriin keskellämme, ja varsinkin siihen, että joku solmii liitontämän rajan yli. Hän joutuu väistämättä näiden kahden rajalle. Suomalaisen puolison on valittavamonessa tilanteessa puolensa oman kasvuympäristönsä ja rakkautensa kasvuympäristön väliltä.Silloin on monesti asetuttava omia juuriaan vastaan. Rajalla joutuu kohtaamaan molempien puol-ten jännitteet.

Miehen ja naisen roolit. Pukeutuminen ja ulkoinen olemus on osa ihmisen identiteettiä.Pukeutumiseen ja käyttäytymiseen liittyvät stereotypiat esittävät suomalaisen vapaana ja tasa-arvoisena ja venäläisen puolestaan huoliteltuna ja sukupuolirooleihin sitoutuneena. Nämä kuvatvahvistuvat itse itseään ruokkien. Stereotypiat eivät silti synny tyhjästä.

Passaaminen ja miehen palveleminen sopii hyvin venäläisnaiselle. Mutta se kuuluu osanaelämän kokonaisuuteen, joka vaatii vastavuoroisuutta ja kaksisuuntaista ravitsemista.

Venäläinen nainen haluaa olla nainen, näyttää naiselta ja käyttäytyä naisen tavoin. Tähänvenäläiseen naiseuteen liittyy keskeisesti kodin luominen ja miehen palveleminen pikku asioilla.Tähän ei liity mitään ”kodinkonekulttuuria”, naisen alistamista äänettömäksi keittiön monitoimi-koneeksi. Näissä olosuhteissa naiseus kuolee nopeasti kuin hoitamaton kukka, ja tilalle kasvaapohjaton katkeruus ja pohjaton suru. Ei passausta kauan jaksa puhumattoman rinnalla.

Venäläisen naisen palvelukulttuuri kukoistaa sillä vastakaiulla, jonka se miehessä synnyt-tää. Naiseuteen kuuluu luonnostaan se, että tulee kohdelluksi naisena. Huomionosoitukset, huo-lenpito, naiseuden ääneen arvostaminen ja naisen korottaminen vieraiden läsnä ollessa ovat perus-ruokaa sille todellisuudelle, jossa venäläinen nainen luo kotia. Nämä pelisäännöt venäläismiesosaa polvihousuisesta. Olen ymmärtänyt, että kyse on lopulta harvoin rauhasta tai tavarasta. Ko-konaisuus elää toisella tasolla; vastavuoroisessa lämmön kierteessä.

Kyllä venäläisnainen omaksuu nopeasti naisen roolin, vapauden ja itsenäisyyden, jos ei saanaiseudelleen kaipaamaansa vastakaikua. Hän muuttaa erilleen ja rakentaa omaa elämäänsä suo-malaisista elementeistä. Ainoa vaihtoehto tämä ei Suomessakaan ole. Mutta työtä on molemmintiedossa, jos ajatellaan pidempään samassa osoitteessa asumista.

Tälle venäläisnaisen rooliajattelulle voidaan hyvinkin olla kiukkuisia ja pitää sitä Suomeensopimattomana, mutta näistä lähtökohdista syntyy moni suomalaisvenäläinen liitto. Ja niidenpohjalta moni myös nopeasti kuihtuu.

Lapsen oikeus vanhempiin. Jos liitosta on ehtinyt syntyä lapsi, avioliiton kriisi kärjistyyusein kamppailuun lapsesta, lapsen oikeudesta venäläiseen puolisoon ja tämän maahan ja sukuun.Tähän liittyvät myös kipeät kysymykset lapsikaappauksista, kun suomalainen puoliso on menet-tänyt lapsensa jonnekin laajalle Venäjän maalle. Surun ja tuskan syvyyttä voi vain aavistella.

Paljon enemmän näitä lapsia on kuitenkin kaapattu Suomeen, kun venäläinen äiti erotetaanlapsestaan, jolta leikataan samalla toinen kulttuurin puolisko pois. Juridisesti tämä ei ole suoma-laiselle puolisolle kovin vaikea, kun vastassa on kieltä ja kulttuuria taitamaton venäläinen äiti.

Monia kysymyksiä liittyy myös venäläisen vaimon mukanaan tuomaan lapseen, jolle suo-malainen on lupautunut isäksi, tai ei ainakaan ole kieltänyt lasta tulemasta, kun on tämän äidistähalunnut itselleen vaimoa. Moni isätön venäläinen lapsi on saanut hienon suomalaisen isän.

Moni lapsi on myös joutunut heittopussiksi kahden maan ja kulttuurin välille ja on kasvaes-saan tajunnut olevansa iso este äidin uudelle onnelle. Hänelle on tullut selväksi, miten hänen läh-töään odotetaan mahdollisimman varhain. Vaikeaa siinä on oppia Suomea rakastamaan.

Raha. Muuttajan taloudellinen riippuvaisuus puolisostaan on onnen iso koetus – ja se mi-hin tätä riippuvaisuutta käytetään. Koe tiivistyy kysymykseen, mitkä ovat puolison oikeudet opis-kella intensiivisesti kieltä ja kulttuuria, kun ei itse tienaa vielä mitään. Vieraaseen kulttuuriintulija tarvitsee aluksi paljon tukea ilman velkaantumisen tunnetta ja nöyryytystä.

Suku. Avioliitto on aina kahden suvun yhtälö. Suomalainen puolisokin saa uusia haasteitaeläessään kahden maan ja kahden kielen yhtälössä. Venäläisen puolison mukana hän saa myösvenäläisen suvun. Ja se ei ole pieni juttu, oma suku naapurimaassa. Venäläisyyteen liittyy se, ettäautetaan ja pidetään yhteyttä. Se, jolla menee paremmin, auttaa. Pyytämättä. Tässä riittää paljon

- 26 -

yhdessä sovittavaa ja myös siedettävää. Ihan kaikessa ei suomalainen puolisokaan voi ruvetaVenäjän sukua auttamaan.

Onnen elementtejä. Vastaani on tullut myös koteja, joissa elävät täysillä nämä molemmatkulttuurit. Lapsetkin osaavat sujuvasti molempia kieliä. Poikkeuksetta suomalainen puoliso on joVenäjän ystävä, halukas tietämään ja oppimaan lisää maasta ja sen tavoista. Tällaisen kodin venä-läinen puoliso on taas usein oikea Suomi-fani: ” Täältä en halua elämässäni mihinkään”. Matkoil-la käydään, sukulaiskodit Venäjällä tulevat tutuiksi, lapset tuntevat Venäjän mummot ja ukit. Kotion satama tälle kaikelle elämän kirjolle. Olen toimittanut monia kasteita tällaisissa kodeissa. So-pijana on monesti ollut suomalainen mies.

– Kyllä vaimoni osaa hyvin suomea, mutta haluaisin silti, että toimitus on molemmilla kie-lillä. Sillä tavoin se olisi niin kaunista.

Tällaisesta pyynnöstä arvaa heti, että tanssiaskeleet ovat sattuneet yksiin.Toisesta kertomuksesta voisi poimia myös katkelman.– Koko Suomi on tullut minulle tutuksi mieheni kautta. Hänellä on varmaan yli kaksisataa

sukulaista joka puolella Suomea. Olen käynyt Hangosta Lappiin. Kaikki hänen sukulaisensa ha-luavat tavata minut ja tutustua. Minulla on kaksi kotimaata ja valtava suku Suomessa.

Tällaiset kokemukset ovat saaneet minut empimään lakiesitystäni siitä, että avioliitot suo-malaisten ja venäläisten välillä tulisi lailla kieltää. Kansalaisaloitteeni on toistaiseksi jäänyt pöytä-laatikon pohjalle. Hetkittäin uskoni näiden liittojen onnen mahdollisuuksiin elpyy.

- 27 -

Avioliitto suomalais-latinalaisittainLumi ja Jani Toiviainen, haastattelijana Helka Silventoinen

Jani ja Lumi Toiviainen tapasivat Mal-min helluntaiseurakunnassa nelisenvuotta sitten ja ovat olleet naimisissakolme vuotta.Lumi on kotoisin Dominikaanisesta ta-savallasta ja hänen äidinkielensä on es-panja.Latinalaisessa kulttuurissa parit usein tu-tustuvat ravintolassa tai tanssin lomassaja sitten seuraavana askeleena menevättoistensa perheiden luo syömään.Lumin mukaan latinalaiset ovat useintemperamenttisia ja selvittävät asiat suo-raan, eivätkä halua parisuhteessakaan pi-tää mykkäkoulua.Kaikki ovat kuitenkin yksilöitä.Suomalais-latino-avioliitossa täytyy teh-dä molemmin puolin kompromisseja.

Lumi on kokenut yhteisen uskon kantavan kulttuurierojen ja konfliktien yhteydessä.Tärkeää keskustella ja puhua asiat suoraan, ei paeta.Latinalaisen kulttuurin näkökulmasta on parempi ”oksentaa” ongelmat ulos kuin sulloane sisälleen.Konfliktien ratkaisu ja käsittely; erilaiset tavat pistävät opettelemaan.Molemmat painottavat anteeksiannon tärkeyttä.Kun suututaan oikein, kaikki kielet menevät sekaisin.Suhteet sukuun ovat hyvin erilaiset; latinalainen perhekulttuuri on tiivis ja toimii samallasuurena voimavarana, ”menet naimisiin suvun kanssa”.Lumin mielestä pitää haluta koko paketti, kun menee naimisiin toisen kanssa, ja siihenpakettiin kuuluu myös toisen kulttuuri.Jani kertoi kielitaidon vaikutuksesta toisen sukuun tutustumiseen; kielitaidottomuus taiyhteisen kielen puute saattaa hidastaa tutustumista merkittävästi.

- 28 -

Suomalais-kreikkalainen avioliitto –perheen tuki ja turvaJohanna Järvinen-Tassopoulos

1 Johdanto

–Muukalaisuuden labyrintissa – Kreikansuomalaisten naistenmatka jälkimoderniin arkeen (Yhteiskuntapolitiikan laitoksentutkimuksia 3/2005)– Tutkimukseen osallistui 39 suomalaista naista, jotka asuvatpysyvästi Kreikassa ja ovat naimisissa kreikkalaisen puolisonkanssa. Melkein kaikilla haastateltavilla on lapsia.– Kreikka on ollut jo pitkään suomalaisten suosima matkailu-kohde. Ensimmäiset suomalaiset muuttivat Kreikkaan jo 1960-luvulla. Suurin osa haastateltavista on tavannut tulevan puo-lisonsa Kreikassa. Nykyisin maassa asuu satoja suomalaisnai-sia.

– Perhe on yksilön yhteisö. Perhe on ensisijainen tuen ja turvan antaja.– Yhteisö merkitsee eri asioita eri kulttuurien edustajille. Toisille yhteisöllisyys on osajokapäiväistä elämää, kun taas toisille yksilöllisyys voi olla tärkeä osa identiteettiä.– Yksilöt tuovat yhteisöjä yhteen. Kuinka perheyhteisö ottaa vastaan uuden jäsenen? Mi-kä on perheen merkitys kaksikulttuurisen parin elämässä?

2 Perheen reaktiot

– Suomalainen nainen ja kreikkalainen mies seurustelevat tapaillen toisiaan matkoillaantoisen kotimaassa. Ensin seurusteluun reagoivat vanhemmat, perheenjäsenet, sukulaiset,ystävät ja työtoverit. Myös naapurit ja muut asukkaat saattavat kommentoida parisuhdet-ta.– Suomalaiset vanhemmat ovat ihmeissään, huolissaan, järkyttyneitä, varuillaan. Heidänsuhtautumisensa on usein ristiriitaista. Suhtautuminen voi muuttua kielteiseksi, jos tytärilmoittaa muuttavansa Kreikkaan.– Mitä muutto merkitsee? Koulutuksen hukkaan heittämistä, mahdollisuuksista luopumis-ta, kulttuurieroja, naisen aseman muuttumista?– Kreikkalaiset vanhemmat edustavat perheen näkökulmaa. Ulkomaalainen tyttöystävärikkoon perheen tasapainon. Hän on muukalainen, ulkopuolinen.

3 Vierailuja

– Suomalainen nainen ja kreikkalainen mies kertovat vanhemmilleen seurustelevansa.Milloin on oikea aika kertoa seurustelusta ja mitä sitten?– Suomalainen nainen kertoo asiasta vanhemmilleen ja kreikkalainen mies kutsutaan käy-mään Suomeen.– Kreikkalainen mies kertoo vanhemmilleen suomalaisesta tyttöystävästä, kun hän onmuuttamassa Kreikkaan tai pari on menossa kihloihin. Jossain tapauksissa pari on seurus-tellut salaa vanhemmilta.– Ensitapaaminen: yhteisen kielen puuttuessa toiseen tutustutaan havainnoiden. Jotainyhteistä saattaa löytyä!– Suomalaisen naisen vastaanottoon liittyy sekä hyväksyntää että neuvottelua.

- 29 -

– Mies sai kuitenkin ihan hyvät arviot isältä. Isäni oli maanviljelijä, ja mies taas maanvil-jelyn asiantuntija. Kun he tervehtivät, isä sanoi, että kyllä miehestä huomaa, että on työtätehnyt. Ajattelin, että ainakin jotain positiivista tuli sanottua. (Sanna, 46-vuotias taiteilija,19 vuotta Kreikassa).– Se puhelinkeskustelu ajautui siihen pisteeseen, että Lambros uhkasi, ettei tule enää ta-kaisin kotiin. Siinä vaiheessa nämä vanhemmat perääntyivät, sillä he tiesivät Lambrosinsanan pitävän. Hän kertoi heille, että tämän tytön hän on valinnut. Sen jälkeen vanhem-pien oli turha selittää, että sinä kuolet nälkään sen turistitytön kanssa. (Marika, 34-vuotias kotiäiti, 12 vuotta Kreikassa).– Vastaanotto oli todella upea! Käteni vapisivat, sillä olin kuuluut kauheita asioita ano-peista ja perhesuhteista. Petros vakuutti, ettei minun tarvitse pelätä. Hän sanoi, että hä-nen vanhempansa tiesivät, että hän rakastaa minua ja että hekin rakastavat minua. Kui-tenkin oloni oli tuskainen ja jännittynyt. Kun tulin appivanhempien talon pihalle, Petro-sin äiti tuli itkien halaamaan minua. Tuntui kuin hän olisi tuntenut minut 10 vuotta. Enole koskaan saanut mistään vastaavaa vastaanottoa. Se oli todella upeaa, enkä voi kos-kaan unohtaa sitä. Siitä lähtien on olut upeaa Kreikassa. (Satu, 32-vuotias kotiäiti, 10vuotta Kreikassa).

4 Avioliittoa solmimassa

– Vihkimisestä ja lasten kastamisesta on pystyttävä sopimaan. Myös sukulaiset ovat kiin-nostuneita suomalais-kreikkalaisen parin ratkaisuista.– Suomalainen nainen solmii erilaisia siteitä kreikkalaisiin sukulaisiin: Kuten tiedät itse-kin, Kreikassa ei naida ainoastaan miestä vaan naidaan myös miehen suku. Minulle, ku-ten useammalle suomalaiselle, se oli sellainen pieni shokki siinä alussa. (Jutta, 44-vuotiaskotiäiti, 12 vuotta Kreikassa).– Mitä tehdä, kun tulevat puolisot eivät edusta samaa kirkkokuntaa?– Alkuvaiheessa kävimme anopin ja Petrosin kanssa kirkossa, Jompikumpi kysyi uteliai-suuttaan, että mitä jos minut liitettäisiin ortodoksiseen kirkkokuntaan. He puhuivat, ettäetunimeni muutettaisiin samalla Mariaksi! Olin aivan kauhuissani ja mietin, mitä tämäoikein tarkoittaa. En tiedä oliko kumpikaan heistä kovin tosissaan, mutta minä olin hie-man vihainen. Pastori oli sanonut, etten pääse naimisiin ortodoksin kanssa, ellei minustatehdä ortodoksia ensin. (Taru, 42-vuotias opettaja, 22 vuotta Kreikassa).– Puolisoni on aika uskonnollisesta perheestä. Hänen sukulaisensa sanoivat, että minuntäytyy allekirjoittaa vain yksi paperi ja vihkimisen ohella minut kastetaan ortodoksiksi.Vastasin, ettei minua tarvitse kastaa, enkä halua pelkällä paperilla muuttaa kirkkokun-taa. Eihän se allekirjoittaminen muuta suhtautumistani ja olemmehan me kaikki kristitty-jä joka tapauksessa. Kreikkalaiset suhtautuvat aivan eri tavalla ei-kristittyihin. En nähnytmitään syytä vaihtaa kirkkokuntaa, eikä minun lopulta tarvinnutkaan. Häät pidettiin or-todoksisin menoin. Jos minä kutsuin 10 tuttavaa, appi kutsui 100 tuttavaa. Ne olivat to-della suuret häät. (Lilli, 44-vuotias kotiäiti, 18 vuotta Kreikassa).

– Seka-avioliitto voi ”olla mahdollisuus elää ykseyttä erilaisuudessa” (Ekumeeninen per-hekirja, toim. Jaanu-Schröder, Lehmuskoski, Työrinoja, Helsinki 1995). Onko muutakeinoa elää ykseyttä?– Perheessä halutaan kuulua yhteen: Joskus silloin aivan alussa anoppini kysyi minulta,haluaisinko liittyä ortodoksikirkkoon. Vastain, että sitä ei tule koskaan tapahtumaan.Hän ei sanonut siihen yhtään mitään, eikä asiaa otettu enää koskaan puheeksi. Kenen-kään käytös minua kohtaan ei myöskään muuttunut. Alkuvuosina koin sen hölmöksi, ettäme uskoimme samaan Jumalaan, joka silti erotti meidät ihmisten takia, Ihmiset olivatpäättäneet tästä erottamisesta. Se tuntui raskaalta ja vaikealta. Ortodoksiseen kirkkokun-

- 30 -

taan liittymisen jälkeen minusta tuntui, että me olemme vihdoin perhe. Kyyneleet silmissätuntui, että olin tullut kotiin. Se oli henkilökohtaisesti tärkeä asia. (Kirsti, 29-vuotias ko-tiäiti, 10 vuotta Kreikassa).

5 Perheen tuki ja turva

– Suomalais-kreikkalaiset lapset ovat osa kreikkalaista perheyhteisöä.– Myönteinen yhteisöllisyys: perheyhteisö on tuen ja turvan verkko.– Äidit – miniä ja anoppi – muodostavat oman verkkonsa.– Solidaariset sukulaiset: sairaustapaukset, työttömyys, taloudellinen tilanne…– Sukupolvien välinen hoivaketju: vanhemmat huolehtivat lapsista ja aikuiset lapset huo-lehtivat ikääntyvistä vanhemmistaan.

6 Lopuksi

– Yksilö tarvitsee perheensä ja yhteisönsä tuen ja turvan. Myös kaksikulttuuriset parittarvitsevat perheen tuen.– Kuinka kestää muun muassa ihmisten ennakkoluulot, arkipäivän rasismin, parisuhteenongelmat, jos perheeltä ei saa minkäänlaista tukea?– Kuinka paljon perheen poissaolo tai hankala asenne vaikuttaa parisuhteeseen ja kaksi-kulttuurisen perheen elämään?– Voiko kaksikulttuurinen pari/perhe muodostaa oman, kolmannen kulttuurinsa, jos ei saasiihen tukea perheeltä?– Kenenkään ei tarvitse jäädä yksin. Tukea ja turvaa voi hakea myös muista yhteisöistä –niitä antavat ystävät, muut kaksikulttuuriset parit ja perheet, vertaistukiryhmät sekä Kirk-ko.

- 31 -

Keskustelua esille tulleista kysymyksistä

Ø Toivomus: syvemmälle teemoihin, enemmän aikaa yhdelle aihepiirille.Ø Keskustelussa painottui ennaltaehkäisevän työn tärkeys.Ø Todettiin kirkon monikulttuuristen perheiden parissa tehtävän työn kärsivän

resurssien puutteesta; ehdotettiin, että jo olemassa olevia kirkon voimavarojavoitaisiin kenties kanavoida hieman toisin.

Ø Lapsettomien monikulttuuristen parien tavoittaminen erityisen haastavaa.Ø Nuorten perheiden ja nuorten aikuisten tavoittaminen jo nyt kirkon huomion

kohteena.Ø Esiin nousi kysymys, onko muslimin ja kristityn parisuhde mahdollinen vain,

jos toinen luopuu omasta uskonnostaan.Ø Painotettiin tiedon tärkeyttä toisen kulttuurista ennen avioliiton solmimista.Ø Vihkikeskustelujen kehittäminen olisi tärkeää; parit voisivat osallistua tietyn-

laiseen ”avioliittokouluun” ennen vihkimistä.Ø Se, miten parit ovat toisiinsa tutustuneet, ei välttämättä ole ratkaisevaa suhteen

tulevaisuuden kannalta.Ø Epärealististen odotusten vaikutus parisuhteeseen.Ø Yhteisön tuki monikulttuurisilla perheillä (tai yleensä perheillä); esiin nousi

kysymys, olemmeko siirtäneet vastuun toisistamme liikaa ammattilaisten kä-siin.

Ø Perhe- ja yhteisökeskeisten kulttuurien positiivinen vaikutus mm. lastenkasva-tusmallien antajana.

Ø Monikulttuuriset perheet tulisi seurakunnissa hyväksyä normaaleina.Ø Painotettiin tuen saannin tärkeyttä.Ø Lasten näkökulma monikulttuurisissa perheissä jäi kurssin aikana hieman

paitsioon.Ø Kurssiohjelman hengellinen anti koettiin merkittävänä.Ø Tarkkaa aikataulussa pysymistä kiitettiin.

- 32 -

Lupakäytännöt, juridiset kysymyksetVille Hoikkala

OLESKELULUPA PERHESITEEN PERUSTEELLA

Perheenkokoaja = Suomessa asuva henkilö, jonkaperheenjäsenelle haetaan oleskelulupaaperheenjäseniä ulkomaalaislain mukaan ovat- aviopuoliso- alaikäiset lapset, joiden huoltaja on Suomessa asuvahenkilö- jos perheenkokoaja on alaikäinen, tämän vanhem-mat, jotka ovat hänen huoltajiaan- avopuoliso tai homokumppani, jos on eletty yhdessäyli kaksi vuotta tai on yhteinen lapsi

ð Suomessa jo asuvan muualla asuvil-le täysi-ikäisille lapsille ei myönnetä käytännössälainkaan oleskelulupia

ð yleensä avioerotilanteessa ulkomaa-lainen osapuoli haluaa jo oleskelulupasäädösten takiaainakin osittaisen lapsen huoltajuuden

”Mummolupa”oleskelulupa myönnetään- Suomessa asuvan Suomen kansalaisen (ulkomaalaislaki 50 § 3 momentti)- pakolaisen, suojelun tarpeen perusteella oleskeluluvan saaneen tai tilapäistä suojeluasaaneen ulkomaalaisen (ulkomaalaislaki 115 § 1 momentti)

muulle omaiselle kuin perheenjäsenelle, jos oleskeluluvan epääminen olisi kohtuuton-ta sen vuoksi, että asianomaisten on Suomessa tarkoitus jatkaa aikaisemmin viettä-määnsä kiinteää perhe-elämää tai että omainen on täysin riippuvainen Suomessa asu-vasta Suomen kansalaisesta. Muun omaisen on odotettava lupahakemuksen käsittelyäulkomailla. Suomen kansalaisen perheenjäsen voi hakea lupaa Suomessa, muut odot-tavat lupaa kotimaassaan

Toimeentuloedellytys on kaikkien paitsi Suomen kansalaisten ja pakolaisten perheenjäse-nille; toimeentuloedellytysten täyttäminen voi yksittäisissä tapauksissa mennä lähes koh-tuuttomuuksiin

Henkilö €//kk €/vuosi

1. aikuinen 900 10 800

2. samaan talouteen kuuluva aikuinen 630 7 560

alaikäinen perheenjäsen 450 5 400

opiskelija 500 6 000

opiskelijan täysi-ikäinen perheenjäsen 630 7 560

opiskelijan alaikäinen perheenjäsen 450 5 400

au pair 250

- 33 -

- oleskelulupien voimassaoloo ensimmäinen oleskelulupa 1 vuosio määräaikaiset 1-3 vuottao pysyvä voidaan myöntää, kun on ollut maassa yhtäjaksoi-

sesti 4 vuotta eikä ole rikostaustaa

- lupaviranomaiset:o paikallinen poliisilaitos oleskeluluvan Suomen kansalaisen

Suomessa olevalle perheenjäsenelle sekä tämän alaikäisellenaimattomalle lapselle sekä kaikki jatkoluvat ja pysyvätoleskeluluvat

o Ulkomaalaisvirasto myöntää kaikki muut luvato ulkomailla hakemuksen ottaa vastaan Suomen suurlähetys-

töo suurlähetystö ja poliisi voivat järjestää kuulustelujao sosiaaliviranomaiselta voidaan pyytää lausunto

- kuulustelut voivat olla hyvinkin tungettelevia ja pitkiä, erityisestiturvapaikanhakijoiden avioliitoissa

o kumpi puolisoista nukkuu oikealla ja kumpi vasemmalla?o kaikkien arkirutiinien läpikäymineno puolisoiden kielitaidon selvittäminen

ð yhteinen kieli oleellisena kriteerinä

- Ulkomaalaiselle, jolle on myönnetty tilapäinen tai jatkuvaoleskelulupa perhesiteen perusteella, voidaan myöntää oleske-lulupa perhesiteen päätyttyä sillä perusteella, että henkilöllä onkiinteät siteet Suomeen (ulkomaalaislaki 54 § 6 momentti)

ð tärkeä lakipykälä perheväkivaltatapauksissa,joissa esim. suomalainen mies hakannut ul-komaalaista vaimoaan ja uhannut karkotuk-sella, mikäli vaimo eroaa tai lähtee

- perheenjäsenellä on rajoittamaton työnteko-oikeus§ poikkeus: opiskelijan perheenjäsenet eivät saa tehdä

työtä ilman erillistä työntekijän oleskelulupaað lumeavioliittojen todellinen syy

- sosiaaliturva: kaikki paitsi opiskelijat, alle 2 vuoden työsopimuk-sella olevat ja b-luvan saaneet pakolaiset

§ työttömyysturvassa rajoituksia työntekijän oleskelu-luvalla tulleiden osalta

- karkotusperuste; esim. rikos, josta voi seurata vähintään 2 vuodenvankeusrangaistus

- 34 -

KANSAINVÄLISEN AVIOLIITON SOLMIMINEN

- voimassaoleva passi- esteettömyystodistus ulkomaalaisen kotimaasta- ongelmallisia ovat turvapaikanhakijoiden avioliitot, jos passia ei

ole- ulkomailla solmitut avioliitot tunnustetaan, jos molemmat puolisot

ovat olleet yhtä aikaa paikalla ja täysi-ikäisiäELÄMÄ AVIOLIITOSSA

- jos kotipaikka on Suomessa, noudatetaan Suomen lakia- jos ulkomaan laki rajoittaa puolison oikeutta päättää asioistaan, täl-

laiset rajoitukset ei ole voimassa Suomessa, jos puolisoiden koti-paikka on täällä

o jos puolisoiden kotipaikka on ulkomailla, rajoitukset eivätkoske Suomessa sijaitsevan kiinteistön asioita

o rajoitukset eivät sido myöskään, jos rajoituksenalainen toi-mi on tehty Suomessa eikä toinen osapuoli tiennyt rajoituk-sesta

- kodin vallintarajoitus on voimassa aina, riippumatta siitä minkämaan lakia sovelletaan;

jos asunto yhteinen koti, myymiseen tarvitaan molempien aviopuolisoiden suos-tumus, vaikka omistajana olisi vain toinen osapuoli

AVIOERON LAINVALINTASÄÄNNÖT uudistettu 2001

Avioliittolaki

129 §

Jollei 130 §:ssä säädetyin tavoin ole toisin sovittu, avioliiton varallisuussuhteisiin sovelletaan sen valtionlakia, johon kummallekin puolisolle muodostui kotipaikka avioliiton solmimisen jälkeen.

Jos puolisoiden kotipaikka on myöhemmin siirtynyt toiseen valtioon, sovelletaan sen valtion lakia, jospuolisot ovat asuneet siellä vähintään viisi vuotta. Kyseisen valtion lakia sovelletaan kuitenkin välittömästikotipaikan saamisesta alkaen, jos puolisoilla on aiemmin avioliiton aikana ollut siinä valtiossa kotipaikkatai jos kumpikin on sen valtion kansalainen.

Avioliiton varallisuussuhteisiin sovellettava laki ei 2 momentin nojalla vaihdu, jos:

1) puolisot tai kihlakumppanit ovat 130 §:ssä tarkoitetulla sopimuksella määränneet avioliiton varallisuus-suhteisiin sovellettavasta laista; tai

2) puolisolle on avioliiton purkautumisen, asumuseron tai avioeroasian vireilläolon vuoksi syntynyt oikeusvaatia ositusta ennen sitä ajankohtaa, jolloin toisen valtion laki tulisi sovellettavaksi.

Jollei puolisoille ole muodostunut kotipaikkaa samassa valtiossa, avioliiton varallisuussuhteisiin sovelle-taan sen valtion lakia, johon puolisoilla kaikki asiaan vaikuttavat seikat huomioon ottaen on läheisin yhte-ys.

130 §

Kihlakumppaneilla ja aviopuolisoilla on oikeus sopimuksella määrätä avioliiton varallisuussuhteisiin sovel-lettavasta laista siten kuin 2 momentissa säädetään. Sopimus on tehtävä kirjallisesti, jotta se olisi pätevä.

- 35 -

Avioliiton varallisuussuhteisiin sovellettavaksi laiksi voidaan määrätä sen valtion laki, missä toisella taikummallakin puolisolla on kotipaikka tai jonka kansalainen puoliso on sopimusta tehtäessä. Jos toisen taikummankin puolison kotipaikka on avioliiton aikana siirtynyt toiseen valtioon, sovellettavaksi voidaanmäärätä myös sen valtion laki, missä kummallakin puolisolla oli viimeksi kotipaikka.

Sopimus 1 momentissa tarkoitetun sopimuksen muuttamisesta tai peruuttamisesta on tehtävä kirjallisesti,jotta se olisi pätevä.

LAINVALINTA LASTEN HUOLTAJUUSASIOISSA

- lasten huoltajuusasioissa sovelletaan Suomen lakia, jos lapsella onasuinpaikka Suomessa

- muissakin tapauksissa voidaan harkinnanvaraisesti huoltajuusasiaottaa Suomessa käsittelyyn, jos lapsi oleskelee Suomessa JA

o on asunut Suomessa yli vuoden TAIo muuten lapsella on vahvat siteet Suomeen

LAPSIKAAPPAUS- www.kaapatutlapset.fi- paras apu: ennaltaehkäisy

o riitaisten perheiden neuvontao huoltajuussopimukset, sovinnollisuus aikuisten keskinäisis-

tä riidoista huolimatta- jos lapsi on kaapattu Suomeen, asia käsitellään Helsingin hovioi-

keudessa- jos lapsi on kaapattu Suomesta ulkomaille, asia käsitellään kysei-

sessä maassa- oikeusministeriö avustaa suomalaista osapuolta kustannuksissa

myös ulkomailla- Haagin sopimusvaltiot

o Eurooppa, USA, Kanada, Latinalainen Amerikkao Israel, Turkki, Uzbekistan, Turkmenistan, Valko-Venäjä,

Moldova, Georgia, Thaimaa, Sri Lanka, Mauritius, Etelä-Afrikka, Zimbabwe, Burkina Faso, Australia, Uusi-Seelanti, Fidzi

o sitoutuneet kaapattujen lasten palauttamiseeno asiaa hoitaa Suomessa oikeusministeriöo sopimusmaissa suomalainen asianosainen pääsee kyseisen

maan julkisen oikeusavun piiriin paikallisten sääntöjen mu-kaan

- muut valtioto Venäjä, Ukraina, suurin osa Afrikkaa, lähes koko Aasia,

Kuuba, useimmat Karibianmeren valtioto toiminta vaihtelee valtavastio asiaa hoitaa Suomessa ulkoasiainministeriö

- 36 -

Elämän kouluttamat

Kansainvälisten avioliittoneuvojien näkökulmaSaara Utberg

Hankauskohdat monikulttuurisessa parisuhteessa

Kansainvälinen avioliittoneuvonta• Avioliitto- ja parisuhdeneuvontaa, jota tarjotaan pa-

reille, joissa toinen puoliso ulkomaalainen, toinensuomalainen

• lähtenyt liikkeelle käytännön tarpeesta Suomessa• yksittäisten henkilöiden oman työnsä lisäksi tai

osana tekemää• vuodesta 2002 lähtien järjestetty koulutusta• Kirkkohallituksen maahanmuuttajatyön kautta

koordinoitua, Helsingin hiippakunnassa vuodeta2002 eteenpäin omana toimintamuotona

Haastateltavat:12 kansainvälistä avioliittoneuvojaa

Mitkä asiat meissä itsessämme vaikuttavat auttaessamme monikulttuurisia pareja• Oma tausta; taustalla olevat merkittävät tekijät

o Työkokemuso Teknisten valmiuksien hankkimineno Elämän kokemukseto Tietoinen työhön hakeutuminen/Työ tullut vastaan muun työn mukanao Kulttuuritausta

• Sysäys mukaan lähtemiseeno tietoinen hakeutuminen työhöno tullut vastaan muun työn kautta

• Kulttuurinen vaikutuso minkä koen omaksi kulttuuritaustaksenio vaikuttaa työhön lähtökohtien ja asenteen kautta

• Taidot; kansainvälisen avioliittoneuvojan keskeiset taitoalueeto Kulttuurien välisenä työntekijänä/ avioliitto- ja parisuhdeneuvojanao Teoreettiset valmiudeto Persoonaan liittyvät valmiudeto Työtaidoto Kokemuso Vahvuudet/tarve kehittyä

• Kuinka ymmärrän roolini auttajanao Tilannekeskeinen rooli

1) tilanteen hallinta2) kommunikaation auttaja3) asiantuntija

- 37 -

o Ongelmakeskeinen rooli1) auttaa asiakkaita hahmottamaan tilanteensa tai pääsemään ti-

lanteesta eteenpäin2) neuvoja

o käytännössä rooli moniulotteinen• Ennakkoluulot

o Omien ennakkoluulojen kohtaaminen on edellytys, jotta voisi toimiakulttuurisesti taitavasti

o Kuinka tiedostan ennakkoluulonio Mitä ennakkoluuloni ovato Kuinka käsittelen ennakkoluulojani

• Työtavato Minkälainen työntekijä olen (arvot, asenne, luonteeni)o Kuinka ymmärrän neuvonnano Mitä menetelmiä käytäno Käytännön toimintamallito Kristillisyyden rooli

1) työn perusta2) arvomaailma3) neuvontatilanteessa: käytännön työskentelyvälineet, sielun-

hoidon välineet, neuvonnassa välitettävät arvot ja neuvon-nan arvot - esim. uskollisuus, tasa-arvoisuus, ihmisarvo,armo

Monikulttuurisen parisuhteen hankauskohdat• Yksilön ongelmat (akkulturaatio-ongelmat –tukiverkoston puute, yksilön

muut ongelmat –alkoholi, väkivalta)• Parisuhteen ongelmat (sopeutumattomuus suhteeseen, eroamiseen liittyvät

vaikeudet, vuorovaikutuksen ongelmat, vieraantuminen, suhteen synnystä joh-tuvat ongelmat –lumeavioliitot; esim. ulkomaalaisen puolison epärealistisetodotukset suhteessa suomalaiseen puolisoon)

• Kulttuurieroihin liittyvät ongelmat (arvot, sukupuolikäsitykset, uskonto)o kulttuurista voi tulla myös ”tekosyy” tai yleispätevä syy kaikkiin on-

gelmiin• Muut suhteen ulkopuoliset ongelmat (sukuun liittyvät ongelmat, elämänti-

lanne)o työttömyys tai työn liiallinen vaativuuso

Monikulttuuristen parien tavoittaminen ja kohtaaminen• Monikulttuuristen parien on usein vaikea hakea apua ja tukea ongelmiinsa. Si-

tä vaikeuttavat:o Ulkoiset esteet: Palvelun saavuttamattomuus ja kielivaikeudeto Kulttuuriset esteet: Neuvonta tuntematonta omassa kulttuurissa,

kulttuuriin ei kuulu puhua henkilökohtaisista ongelmista ulkopuo-liselle sekä pelko neuvontaa kohtaan.

• Neuvonnan ammatillisen asetelman vaikutus monikulttuuristen parien tavoit-tamiseen ja kohtaamiseen.

• Kansainvälinen avioliittoneuvonta tapahtuu kirkon toiminnan yhteydessä. Seilmaisee kristillisen arvopohjansa sidosryhmänsä kautta. Neuvonnassa kristil-

- 38 -

lisyys ilmenee eri tavoin. Jotkut asiakkaat suhtautuvat varovasti neuvontaansen kristillisen luonteen vuoksi. Toisaalta kristillisyys saattaa kannustaa ihmi-siä hakeutumaan neuvontaan ja joidenkin asiakkaiden neuvontaan hakeutumi-seen kristillisyys ei vaikuta millään tavoin.

• Kohtaamiseen vaikuttavia tekijöitä:o Asiakkaan suhtautuminen neuvontaan, asiakkaan toimintatapa neuvonnas-

sa, asiakkaan suhde kristinuskoono Ongelman syyo Vuorovaikutus (kommunikaatio, asiakkaan ja neuvojan suhde –onko asi-

akkaalla ”aikuinen minä” vai tuleeko terapiasuhteesta riippuvuussuhde)

Mietittävää• Toiminnan sisäinen ristiriita: virallisuus ja ammatillisuus/ asiakkaiden tavoittami-

nen. Pitäisikö uskaltaa astua ulos ammattiroolista parien tavoittamiseksi ja autta-miseksi?

• Monikulttuurisuus/Suomen kulttuurin konteksti, jossa neuvonta tapahtuu.

• Mitkä ovat omat lähtökohtani monikulttuuristen parien ja perheiden kohtaami-seen:

o Mitkä tekijät minussa vaikuttavat auttamistilanteessa? (Vrt. eri osa-alueet)Miten?

o Mitkä ovat minun valmiuteni/vahvuuteni/kehittymisalueeni?o Kuinka minä voisin ylittää esteitä, joita monikulttuuristen parien tavoitta-

misessa on?o Kuinka voisin auttaa kohtaamisia esim. kuinka motivoida motivoitumaton

asiakas, vuorovaikutus

Keskustelu

• parisuhteen perusongelmat ovat samat kaikissa kulttuureissa• tarvitaanko tulevaisuudessa enemmän kotikäyntejä tekeviä perheneuvojia (aito

ympäristö, parempi kokonaistilanteen taju - toisaalta resurssienpuute voi estää täl-laisen toiminnan laajentamisen)

• vertaistukiryhmien tärkeys; tärkeää myös vertaistuessa tiedostaa omat rajat, etteiylikuormitu

• paikallisseurakunnissa ennaltaehkäisevä työ ja perheneuvojilla korjaava työ

Saara Utbergin pro gradu -tutkielman Elämän kouluttamat – kansainvälisten avioliitto-neuvojien näkökulma työhönsä voi tilata pdf-muodossa sähköpostitse: gs@utberg.com

• Mitkä asiat meissä itsessämme vaikuttavat ollessammeauttamassa monikulttuurisia pareja?

• Hankauskohdat monikulttuurisessa parisuhteessa• Monikulttuuristen parien tavoittaminen ja kohtaaminen• Missä ovat puuttumisen rajat? Mitä pitäisi uskaltaa?• Mitä uutta alustajan tutkimus antaa esim. perheneuvojalle?

- 39 -

YHTEENVETO

Osallistujien kytkökset monikulttuuriseen parisuhde- ja perhetyöhön:

- Kahden kulttuurin äidit; vertaistukiryhmä suomalaisille äideille, joilla ei-suomalainen puoliso

- Ruotsinkielinen työ; työkalupakki vapaaehtoisille maahanmuuttajatyön tarpeisiin- Kirkkopalvelut:§ oppimateriaaleja§ vertaistukimateriaali pareille (2006)

- vironkielinen työ§ perhekerho§ sielunhoito§ kouluvierailut§ virolais-saksalaiset parit§ eläkeläispiirit

- Venäjänkielinen työ; nuorisotyö- Toimitukset, mixed marriage -leirit- Kulttuuritulkkina avustaminen perheneuvonnassa- Verkostoituminen!!- Kansainvälinen naisten kerho, jota järjestämässä myös 4H-yhdistys:§ lastenhoito järjestetty§ tulkkaus kolmelle kielelle

- Perheleirit- Ystäväkurssi- Perheväkivallan vastainen työ; verkostoituminen!!- Diakoniatyö / vastaanotto- Yhteistyö juristin kanssa- Kotikäynnit- Kiinalaisten parissa tehtävä työ

Mitä on vireillä?

Vertaisohjaajakoulutus§ rikastuttamisviikonloppu (6 paria max.) + ohjaajakurssi§ vertaisryhmänohjaajat ja rikastuttamisviikonlopun vetäjät MOKUPE-

projektissa 2006:1. Saara ja Geoff Utberg, Helsinki

gs@utberg.com2. Reija ja Graham Weston, Tampere

reija.weston@luukku.com3. Sirkku ja Mark Saba, Helsinki

mark.saba@evl.fi4. Raija Laajanen ja Maurice Lasalarie, Helsinki

raija.laajanen@luukku.com5. Gina ja Edwin Rivera, Raippaluoto (Vaasa)

gina.rivera@evl.fi6. Silvana ja Timo Mutalahti, Vantaa

mutalahti@welho.com7. Leena ja Erkki Jokinen, Helsinki

etunimi.jokinen@evl.fi

- 40 -

- Perheneuvojien kokemusten, valmiuksien ja tarpeiden kartoitus§ opas?§ koulutus?

- Kysymys seurakunnille, olisiko sponsorointirahaa vähävaraisille monikulttuurisil-le pareille, jotta voisivat osallistua perheleireihin?

- IEC; Tampereella kansainvälinen avioliittoleiri kesällä 2006 / Torppa- Kansainvälinen sielunhoitotyö, international christian counseling; yhteyshenkilö-

nä Mark Saba- Helka Silventoiselle (helka@silventoinen.fi) ja Mark Saballe (mark.saba@evl.fi)

tietoa toimintamalleista ja tapahtumista§ parien ohjaaminen sopiviin toimintamuotoihin

- Helsingin seurakuntayhtymässä englanninkielinen pariryhmä, ns. Fisherin mene-telmä, tiedustelut Pirkko-Liisa Närheltä (pirkko-liisa.narhi@evl.fi)

- NMKY- Yhteistyö kristillisten kansanopistojen kanssa

- 41 -

Suositeltavaa kirjallisuutta

– Abrahamin lapset. Kolmen uskonnon yhteiset juuret. Dorothea Rosenbland ja Fan-ny Rosenblad. SLS Helsinki 2005.– Arjen islam, somalinaisten elämää Suomessa. Marja Tiilikainen. Vastapaino, 2003(mm. somalinaisten käsityksiä sairaudesta ja sairauksien hoidosta)– Asylum and Immigration. A Christian Perspective on a Polarized Debate. NickSpencer. Jubilee Center. Paternoster 2004 (Helsingin kv. seurakunnan kirjakauppa)– Ihmisoikeudet ja islam. Toim. Kristiina Kouros ja Susan Villa. Like 2004.– Katsaus islamilaiseen maailmaan. naiset, perhe ja seksuaaliterveys. Sylvia Akar jaMarja Tiilikainen. Väestöliitto. Väestötietosarja 13 2004.– Kauniit ja rohkeat filippiinat. Filippiiniläisnaiset meillä ja muualla. Toim. MaaritHuhtaniemi. Filippiinit-seura ry, 1996– Kulttuurien kohtaaminen terveydenhuollossa. Toim.Risto Tuominen. Kirkon Ulko-maanavun säätiö, WSOY, 1998 (hyvä opas)– Kun kulttuurit kohtaavat. Anne Alitolppa-Niitamo. Suomen mielenterveysseura jaSairaanhoitajien koulutussäätiö. 1993 (hyvä perusopas maahanmuuttajien kohtaamiseen)– Kuolevan potilaan hoito ja vainajan käsittely islamin uskonnon mukaan Suomes-sa. Suomen Islam-Keskus Säätiö, 1997 (yksityiskohtainen selvitys käytännöistä)– Maahanmuuttajien elinolot - venäläisten, virolaisten,somalialaisten ja vietnamilaisten elämää Suomessa 2002. Tilastokeskus 2003– Maahanmuuttajien uraohjauksen kehittäminen. Kaija Matinheikki-Kokko, KaiKoivumäki ja Katja Kuortti. Työministeriö, 2003– Monikulttuurinen kuolema. Perustietoa eri uskontokuntiin kuuluvien hoitamises-ta. Maj-Brita Laukkanen. Suomen Mielenterveysseura, SMS-Julkaisut, 2001(käsikirja!)– Monikulttuurinen Suomi. Etniset suhteet tutkimuksen valossa. Toim. KarmelaLiebkind. Gaudeamus, Helsinki 2000.– Monikulttuurisuus Suomen terveydenhuollossa. ETENE-julkaisuja 11. STM. Hel-sinki 2004.– Monenkirjava rasismi. Toim. Raisa Simola ja Kaisa Heikkinen, Joensuu UniversityPress 2004.– Naisten ja lasten seksuaali- ja lisääntymisterveys ja islam. Marja Tiilikainen, SylviaAkar. Väestöliitto 2004– Näkökulmia monikulttuuriseen Suomeen. Toim. Pirkko Pitkänen. Edita, 1997– Sama taivas eri maa. Maahanmuuttajan tarina. Toim. Laura Huttunen. SKS 1999.– Suunnista uskontojen maailmassa - dialogiopas seurakunnille. Kirkon lähetystyönkeskus, Kirkkohallitus, 2001– Tyttöjen ja naisten ympärileikkaus Suomessa: Asiantuntijaryhmänsuositukset sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstölle.Ihmisoikeusliitto, 2004 www.ihmisoikeusliitto.fi– Uskonto ja Ihmisoikeudet. Toim. Jari Pirjola ja Eila Pulkkinen. Kirkon Ulkomaanapu,SR-kustannus, 1998– Vieraiden kulttuurien kohtaaminen viranomaistyössä. Pirkko Pitkänen ja SatuKouki. Edita, 1999 (asenteiden merkityksestä )

Muuta:– Muslimin ja kristityn avioliitto (20 sivun vihkonen). SEN ja Suomen IslamilainenYhdyskunta