Kokkolan varhaiskasvatussuunnitelma · 7.2 Pedagoginen dokumentointi osana toiminnan arviointia ......
Transcript of Kokkolan varhaiskasvatussuunnitelma · 7.2 Pedagoginen dokumentointi osana toiminnan arviointia ......
KOKKOLAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA
23. TOUKOKUUTA 2017 KOKKOLAN VARHAISKASVATUSPALVELUT
Sisällys 1. Kokkolan varhaiskasvatussuunnitelma ...................................................................................................... 1
1.1 Varhaiskasvatussuunnitelman rakenne ................................................................................................... 2
1.2. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma ...................................................................................................... 2
2. Varhaiskasvatuksen järjestäminen Kokkolassa ............................................................................................. 3
2.1 Varhaiskasvatusyksiköiden välinen yhteistyö.......................................................................................... 3
2.2 Siirtymäkäytännöt osana lapsen kasvun ja oppimisen polkua ................................................................ 3
2.3 Varhaiskasvatuksen arvoperusta ja oppimiskäsitys ................................................................................ 4
3. Varhaiskasvatuksen toimintakulttuurin kehittämisen tavoitteet ja arvioinnin käytännöt ........................... 5
3.1 Varhaiskasvatuksessa käytettävät oppimisympäristöt sekä niiden arviointiin liittyvät käytännöt ......... 5
3.2 Yhteistyön tavoitteet ja käytännöt varhaiskasvatuksen toteuttamisessa, huoltajien kanssa sekä
siirtymävaiheissa ........................................................................................................................................... 6
3.3 Monialaisen yhteistyön tavoitteet, rakenteet ja käytännöt .................................................................... 7
4. Varhaiskasvatuksen pedagogisen toiminnan suunnittelu ja toteuttaminen ................................................ 7
4.1 Pedagoginen dokumentointi ja osallisuus ............................................................................................... 7
4.2 Monipuoliset työtavat ............................................................................................................................. 8
4.3 Leikki kehityksen, oppimisen ja hyvinvoinnin lähteenä .......................................................................... 8
4.4 Oppimisen alueet .................................................................................................................................. 10
4.5 Kieleen ja kulttuuriin liittyviä tarkentavia näkökulmia .......................................................................... 11
5. Kehityksen ja oppimisen tuen järjestämisen käytännöt Kokkolan varhaiskasvatuksessa .......................... 11
5.1 Lapsen tuen tarpeen arviointiin liittyvät käytännöt .............................................................................. 11
5.2 Tuen toteuttaminen päiväkodissa ja perhepäivähoidossa: pedagogiset, rakenteelliset ja hyvinvointia
tukevat järjestelyt ........................................................................................................................................ 12
5.3 Lapsen varhaiskasvatussuunnitelman rakenne ja sen laatimiseen ja arviointiin liittyvät käytännöt tuen
aikana .......................................................................................................................................................... 12
5.4 Lasten ja huoltajien kanssa tehtävän yhteistyön käytännöt tuen aikana ............................................. 13
5.5 Monialainen yhteistyö, vastuut ja työnjako eri toimijoiden kesken tuen järjestämisessä sekä tuen
vaikutusten seurannassa ja arvioinnissa ..................................................................................................... 13
5.6 Toiminta siirtymävaiheissa ja tiedonsiirtoon liittyvät käytännöt varhaiskasvatuksen aikana ja
siirryttäessä esiopetukseen ......................................................................................................................... 14
6. Vaihtoehtoiseen pedagogiikkaan tai erityiseen katsomukseen perustuva varhaiskasvatus ...................... 17
7. Toiminnan arviointi ja kehittäminen Kokkolan varhaiskasvatuksessa ........................................................ 17
7.1 Arviointi lapsen hyvinvoinnin, kasvun ja oppimisen tukena ................................................................. 18
7.2 Pedagoginen dokumentointi osana toiminnan arviointia ..................................................................... 18
7.3 Henkilöstön itsearviointi ja huoltajilta saatu palaute ............................................................................ 19
1
1. Kokkolan varhaiskasvatussuunnitelma Kokkolan varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) on laadittu yhteisenä suomenkielistä ja ruotsinkielistä varhaiskasvatusta varten. Varhaiskasvatussuunnitelmaa toteutetaan kaikissa kaupungin päiväkodeissa, englannin- ja ruotsinkielisissä kielikylpyryhmissä, ostopalvelupäiväkodeissa, yksityisissä päiväkodeissa ja perhepäivähoidossa, kaupungin avoimessa varhaiskasvatustoiminnassa sekä perhepäivähoidossa. Kokkolan varhaiskasvatussuunnitelman digitaalinen versio on luettavissa kaupungin verkkosivuilla. Perhepäivähoidon ja päiväkotien toimipisteet laativat yksikkökohtaisten toimintasuunnitelman Kokkolan varhaiskasvatussuunnitelmaan perustuen. Kokkolan kuntakohtaisen varhaiskasvatussuunnitelman laadinnassa on varhaiskasvatuksen henkilöstöä
kutsuttu mukaan työryhmiin, joille on jaettu työstettäväksi erilliset osiot. Koko varhaiskasvatuksen henkilöstö
on osallistunut prosessiin erilaisin menetelmin, keskustelutilaisuuksin ja koulutuksin. Jokaisen työryhmän
puheenjohtaja on kuulunut lisäksi ydinryhmään, jonka tehtävänä on ollut käsitellä esille nousseita kysymyksiä
ja tehdä laajemmat linjaukset. Varhaiskasvatussuunnitelman luonnos on lähetetty kommentointikierrokselle
varhaiskasvatuksen henkilöstölle sekä sidosryhmille (perusopetuksen ja sosiaali- ja terveystoimen
asiantuntijoille sekä muille monialaisille yhteistyökumppaneille) ennen lopullisen version laadintaa. Huoltajat
ovat päässeet osallistumaan paikallisen varhaiskasvatussuunnitelman laadintaan mm. verkkokyselyn kautta.
Kyselyllä kartoitettiin huoltajien näkemyksiä mm. tärkeistä arvoista, toiveista ja ajatuksista
varhaiskasvatukseen nähden. Huoltajien ja lasten mielipiteitä (mukaan lukien kyselyn tulokset) otetaan
huomioon lisäksi yksikkökohtaisten toimintasuunnitelmien laadinnassa.
Alla vasukaavio, jossa on kuvattuna vasun työryhmät ja ydinryhmä. Jokaiseen ryhmään on kuulunut 5-8 jäsentä.
1.Paikalliset vasut ja niiden keskeiset
ratkaisut
2.Varhaiskasvatuksen tehtävä ja yleiset
tavoitteet
4.Varhaiskasvatuksen pedagogisen
toiminnan suunnittelu ja toteuttaminen
3.Varhaiskasvatuksen toimintakulttuuri
YDINRYHMÄ 6.Toiminnan arviointi ja
kehittäminen
5.Lapsen kehityksen ja oppimisen tuki
2
Laaja-alaisen osaamisen tavoitteet: 1. Ajattelu ja oppiminen, 2. Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu, 3. Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot, 4. Monilukutaito ja tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen, 5. Osallistuminen ja vaikuttaminen
Varhaiskasvatussuunnitelmaa täydentävät paikalliset suunnitelmat ja ohjelmat: esiopetuksen opetussuunnitelma, perusopetuksen opetussuunnitelma, lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma, lääkehoitosuunnitelma varhaiskasvatuksessa, kotoutumissuunnitelma sekä ”suomi/ruotsi toisena kielenä varhaiskasvatuksessa” – opetuksen suunnitelma. Toiminnan arviointia ohjaa varhaiskasvatuksen arviointisuunnitelma, jonka mukaisesti toimintaa arvioidaan säännöllisesti lasten, henkilöstön ja huoltajien toimesta (luku 7).
1.1 Varhaiskasvatussuunnitelman rakenne Kokkolan varhaiskasvatussuunnitelman rakenne noudattaa pääosin varhaiskasvatussuunnitelman
perusteiden rakennetta. Poikkeavaa perusteasiakirjan rakenteesta on, että laaja-alaisen osaamisen
tavoitteet esitetään paikallisessa asiakirjassa joka sivulla, alatunnisteessa numeroituina. Paikallisen vasun
tekstiin on näillä numeroilla(1-5) tunnistettu toimintatapoja, menetelmiä tai rakenteita - sitä pedagogista
toimintaa, joka vahvistaa lasten laaja-alaista osaamista.
Laaja-alaisen osaamisen numerointi:
1. Ajattelu ja oppiminen
2. Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu
3. Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot
4. Monilukutaito ja tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen
5. Osallistuminen ja vaikuttaminen
Käytetyn rakenteen tarkoituksena on sitoa laaja-alaisen osaamisen tavoitteet sisälle kuvattuun
pedagogiseen toimintaan sekä helpottaa vasun käyttöä käytännön kasvatus- ja opetustyössä.
1.2. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma laaditaan kunnallisissa päiväkodeissa ja perhepäivähoidossa oleville lapsille. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma sisältää seuraavat asiat: • lapsen kehitykseen ja oppimiseen liittyvät vahvuudet sekä lapsen kiinnostuksen kohteet • lapsen kehitystä, oppimista ja hyvinvointia tukevat tavoitteet sekä toimenpiteet tavoitteiden toteuttamiseksi sekä toteutumisen arviointi • lapsen mahdollisesti tarvitsema tuki • mahdollinen lääkehoitosuunnitelma • lasten, henkilöstön ja huoltajien yhdessä sopimat asiat • suunnitelman laatimiseen osallistuneet muut mahdolliset asiantuntijat • tieto siitä, milloin suunnitelma on laadittu ja tarkistettu ja milloin suunnitelma tarkistetaan seuraavan kerran. Lisäksi: •Lapsen ja huoltajien näkemykset kirjataan lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan tai sitä tukevaan
materiaaliin1,5
•Lapsi otetaan ikätaso huomioiden mukaan varhaiskasvatussuunnitelman laadinnan ja arvioinnin kaikkiin
vaiheisiin1,5 •Henkilöstöllä on vastuu jokaisen lapsen osallistamisesta ja keinojen löytämisestä lapsen mielipiteen
tavoittamiseksi1,5 •Tavoitteet asetetaan varhaiskasvatuksen toiminnalle •Lapsen vasun arviointi kohdistuu toiminnan, järjestelyjen ja pedagogiikan arviointiin
3
Laaja-alaisen osaamisen tavoitteet: 1. Ajattelu ja oppiminen, 2. Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu, 3. Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot, 4. Monilukutaito ja tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen, 5. Osallistuminen ja vaikuttaminen
Lapsen varhaiskasvatussuunnitelman toteutumista arvioidaan ja suunnitelma tarkistetaan vähintään kerran vuodessa. Suunnitelma on kuitenkin tarkistettava aina, kun siihen on lapsen tarpeista johtuva syy. Aloite suunnitelman tarkistamiseksi voi tulla henkilöstöltä, muulta viranomaiselta, jonka kanssa on tehty lapsen asioissa yhteistyötä, tai lapsen huoltajalta.
2. Varhaiskasvatuksen järjestäminen Kokkolassa
Kokkolan varhaiskasvatuspalvelut ovat osana sivistystoimea. Varhaiskasvatus- ja esiopetuspalveluista
päättää sivistyslautakunta. Palvelut on jaettu paikallisesti viidelle toiminta- alueelle. Kaupunki tuottaa
suurimman osan varhaiskasvatuspalveluista omana toimintana päiväkodeissa, kotona toteutettavana
perhepäivähoitona, ryhmäperhepäivähoitona ja avoimena varhaiskasvatuksena.
Varhaiskasvatuspalveluja tarjotaan suomen ja ruotsin kielellä. Pikiruukin yksikössä on kielikylpyopetusta
(englanti, ruotsi). Laajennetulla toiminta-ajalla toimivat kolme päiväkotia; Pajulintu Kälviällä, Kiviniitty, ja
Svenska daghemmet. Vuorohoitoa tarjotaan Länsipuiston päiväkodissa.
Kaupungin varhaiskasvatuksen eri toimintamuodoissa ja yksiköissä lapsiryhmät muodostetaan lain ja
asetuksen mukaan tilat ja lasten tarpeet huomioiden. Varhaiskasvatuksen henkilökuntarakenne ja
kelpoisuusvaatimukset määritellään varhaiskasvatuslaissa. Konsultoivat erityislastentarhanopettajat
(KELTO:t) toimivat varhaiskasvatuksessa kehityksen ja oppimisen tuen asiantuntijoina muun henkilöstön
tukena. Kaupunki valvoo ja ohjaa yksityisiä varhaiskasvatuspalveluiden tuottajia. Kokkolassa toimii sekä
yhdistysten että yksityisten ylläpitämiä varhaiskasvatuksen yksiköitä ja muutama yksityinen
perhepäivähoitaja. Näihin huoltajat voivat anoa ja käyttää yksityisen hoidon tukea (em. tarkemmin
nettisivuilta www.kela.fi).
Lisätietoja varhaiskasvatuspalveluista, toimintayksiköistä ja mm. varhaiskasvatukseen hakemisesta löytyy
kaupungin nettisivuilta; www.kokkola.fi > palvelut > opetus ja kasvatus >varhaiskasvatus ja päivähoito.
Erilaisia kaavakkeita on saatavilla sähköisen eKokkola- palvelimen kautta.
2.1 Varhaiskasvatusyksiköiden välinen yhteistyö Kokkolan kaupungin varhaiskasvatuksen palveluohjauksen kautta kehitetään myös yksiköiden välistä
yhteistyötä sekä lapsille ja perheille tarjottavia palveluja. Yhteistyötä tehdään paikallisesti ja alueellisesti.
Paikallisella ja alueellisella yhteistyöllä kehitetään laadukasta varhaiskasvatusta erilaisissa
toimintaympäristöissä, vastataan lasten ja perheiden erilaisiin tarpeisiin sekä saadaan aikaan joustavuutta.
Varhaiskasvatuksen yksiköiden välille hyvällä suunnittelulla muodostetaan tiivis ja toimiva yhteistyö eli
verkostoituminen. Monia kulttuuri- ja liikuntatapahtumia toteutetaan toimintakauden aikana yhdessä2,3.
Henkilökunnan vahvuuksia ja osaamista hyödynnetään yli yksikkörajojen esim. pajatyöskentelyn puitteissa.
Varhaiskasvatusyksiköiden välinen yhteistyö ilmenee myös esimerkiksi loma- aikoina, jolloin eri yksiköiden
toimintoja ja henkilöstöä yhdistetään kulloinkin tarkoituksenmukaiseksi katsotulla tavalla eri toimipisteisiin.
Perhepäivähoidossa oleville lapsille nimetään varahoitopaikka.
Varhaiskasvatuksen sisällä kehitetään hyvien käytäntöjen ja ideoiden jakamista yksiköiden välillä.
Varhaiskasvatusyksiköillä on lukuisia muita yhteistyötahoja, jotka kirjataan yksikön toimintasuunnitelmiin.
2.2 Siirtymäkäytännöt osana lapsen kasvun ja oppimisen polkua Varhaiskasvatuksen aloittaminen on perheessä suuri muutos ja siirtyminen tutusta paikasta toiseen voi
herättää monenlaisia tunteita. Erityisesti aloitusvaiheessa on perheen toiveiden kuuntelu ja lapsen etu
4
Laaja-alaisen osaamisen tavoitteet: 1. Ajattelu ja oppiminen, 2. Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu, 3. Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot, 4. Monilukutaito ja tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen, 5. Osallistuminen ja vaikuttaminen
huomioitava3. Tutustumiskäyntejä voidaan sopia useampia ennen varsinaista hoidon aloittamista.
Aloituskeskusteluissa saadaan tärkeää tietoa sekä perheen arvoista että lapsesta ja samalla henkilökunta voi
kertoa yksikön toiminnasta ja vastata heille esitettyihin kysymyksiin. Mahdollisuuksien mukaan voidaan
yksikössä huomioida se, että lapsen ensimmäisenä hoitopäivänä häntä on vastaanottamassa kasvattaja, joka
on ollut paikalla tutustumiskäyntien aikana. Perheen tilanteen salliessa voi lapsi
aloittaa hoidossa ”pehmeästi” mm. lyhennetyin hoitoajoin.2,3,5
Lapsen siirtyessä varhaiskasvatuksen ryhmästä toiseen varmistetaan, että tarpeellinen tieto sekä lapsen
varhaiskasvatussuunnitelma siirretään uuteen ryhmään tai yksikköön. Tehostettua/ erityistä tukea
tarvitsevien lasten kohdalla on hyvä pitää yhteinen keskustelu, jossa on mukana molempien ryhmien
kasvatushenkilöstöä ja lapsen huoltajat (katso luku 5). Yksikön sisällä lasten kanssa tutustuminen uuteen
ryhmään ja ryhmän tiloihin voidaan toteuttaa ryhmien välisellä yhteistyöllä. Toiseen varhaiskasvatuksen
yksikköön siirtyvälle lapselle ja hänen huoltajilleen järjestetään samanlainen mahdollisuus käydä
tutustumassa uuteen paikkaan kuin kotoa tulevalle lapselle. Säännöllisellä yhteistyöllä ja päivittäisillä
keskusteluilla huoltajien kanssa varmistetaan, että toimimme yhdessä lapsen parhaaksi. Erityisesti lapsen
siirtyessä varhaiskasvatusyksiköstä toiseen tai varhaiskasvatuksesta esiopetukseen siirtyvät lasta koskevat
tiedot huoltajien kanssa sovitulla tavalla. Tavoitteena on joustava ja turvallinen siirtyminen
varhaiskasvatukseen ja varhaiskasvatuksessa sekä edelleen esi- ja perusopetukseen.
2.3 Varhaiskasvatuksen arvoperusta ja oppimiskäsitys Leikki > Leikin merkitys lapsen oppimisessa on suuri ja erilaisissa leikkitilanteissa voidaan kerrata,
kokeilla ja opetella asioita. Varhaiskasvatuksen henkilöstön tehtävänä on mahdollistaa lasten leikki niin yksin kuin ryhmässä. Leikkiin innostava monipuolinen toimintaympäristö ja leikin
mahdollistaminen ovat tärkeitä ja näihin kiinnitetään varhaiskasvatusyksikössä huomiota.1,2,3,4,5
Yhteisöllisyys > Varhaiskasvatuksessa opitaan vuorovaikutuksessa toisten ihmisten ja ympäristön kanssa, erilaisia ilmaisun keinoja käyttäen. Samalla opitaan huolehtimaan itsestä, lähimmäisistä ja ympäristöstä. Varhaiskasvattajien ohjauksessa ja tukemina lapset saavat myönteisiä
oppimiskokemuksia, ja he haluavat oppia ja kokeilla lisää.1,2,3,4,5
Turvallinen oppimisympäristö > Varhaiskasvatuksessa lapsen etu ja lapsen hyvinvoinnin turvaaminen on toiminnan keskiössä. Kasvattajien vastuulla on turvata ja edistää lapsen kasvua ja kehitystä, hänen yksilölliset lähtökohtansa ja toimintaedellytyksensä huomioiden. Kaikille lapsille taataan yhtäläiset oikeudet varhaiskasvatukseen. Jokainen lapsi saa kokea olevansa tärkeä juuri
omana itsenään.3,5
Yksiköiden toimintasuunnitelmissa kirjataan arvoperusta ja painopistealueet. Suunnittelussa
korostuu eheytetty pedagoginen toiminta, missä huomioidaan lasten tarpeet ja kiinnostuksen kohteet.
2.4 Pedagogisesti painottunut kasvatuksen, opetuksen ja hoidon kokonaisuus Varhaiskasvatuksen käytännön toiminnassa kasvatus, opetus ja hoito muodostavat saumattoman
kokonaisuuden, jossa lapset, varhaiskasvatuksen henkilöstö ja ympäristö ovat jatkuvassa vuorovaikutuksessa
keskenään.2 Pedagoginen, suunnitelmallinen ja tavoitteellinen toiminta edellyttää henkilöstön ammatillista
osaamista, jatkuvaa lasten havainnointia ja heidän ajatustensa ja tunteidensa ymmärrystä, sekä yhdessä
sovittujen pelisääntöjen mukaan toimimista.3
Yhteistyössä tiimit suunnittelevat ja toteuttavat toimintaa niin, että lasten hyvinvointi ja oppiminen
toteutuvat. Yksikkökohtaisesti sovitaan, miten ja milloin kasvatushenkilöstö voi sekä tiimeittäin että
yksikkötasolla suunnitella ja arvioida säännöllisesti. Yksiköissä on myös hyvä miettiä ja sopia siitä, miten
lasten ja huoltajien ääni saadaan kuuluviin toimintaa ja toimintaympäristöjä suunniteltaessa sekä
5
Laaja-alaisen osaamisen tavoitteet: 1. Ajattelu ja oppiminen, 2. Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu, 3. Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot, 4. Monilukutaito ja tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen, 5. Osallistuminen ja vaikuttaminen
arvioitaessa.5 Henkilökunnan perehdyttämisellä on käytännön työn sujumiselle suuri merkitys. Huolehditaan,
että jokainen päivä olisi ”hyvä päivä” niin lapsille kuin aikuisillekin.
Käytännön toiminnassa eri osa-alueiden painottuminen riippuu osittain lapsen iästä. Tunnetaidot ja
psyykkisestä hyvinvoinnista huolehtiminen ovat tärkeitä kaikenikäisille.3 Yhdessä tutkitaan erilaisia lasta
kiinnostavia asioita ja ilmiöitä.1
Nyt käytettävät ja toimintaa ohjaavat yksikön toimintasuunnitelma (tosu) ja lapsen VASU-kaavakkeet ovat
tämän paikallisen varhaiskasvatussuunnitelman liitteenä.
Arvoperusta ja oppimiskäsitys sekä laaja-alaisen osaamisen tavoitteet otetaan huomioon ja niitä syvennetään
luvuissa, joissa käsitellään varhaiskasvatuksen toimintakulttuuria, varhaiskasvatuksen pedagogisen
toiminnan suunnittelua, toteuttamista ja arviointia sekä kehityksen ja oppimisen tukea.
3. Varhaiskasvatuksen toimintakulttuurin kehittämisen tavoitteet ja
arvioinnin käytännöt
Varhaiskasvatuksen toimintakulttuuri rakentuu lapsilähtöisyydelle, kokonaisvaltaisuudelle ja monipuolisuudelle. Yhteisön toimintakulttuuri on jatkuvasti muuttuva ja sitä tulee arvioida ja kehittää säännöllisesti. Kehittämisessä on tärkeää toisia arvostava, koko yhteisöä osallistava ja luottamusta rakentava vuoropuhelu. Kaiken kehittämisen lähtökohtana on lapsen etu.
Johtamisella on keskeinen merkitys toimintakulttuuriin ja sen kehittämiseen. Kokkolan kaupungin varhaiskasvatuksessa johtajuuteen liittyy yksikön toimintakulttuurin kehittäminen yhdessä lasten, huoltajien
ja henkilöstön kanssa5. Päämääränä on, että yhteinen toiminta-ajatus ja toiminnan tavoitteet näkyvät käytännöissä. Johtaja vastaa siitä, että yhteisiä työkäytäntöjä tehdään näkyväksi ja että niitä havainnoidaan ja arvioidaan säännöllisesti.
Käytännössä ennen toimintakauden alkua laaditaan esimiehen johdolla yksikkökohtainen toimintasuunnitelma (tosu). Toimintasuunnitelmassa tulee näkyä yksikköä ohjaavat arvot ja toiminta-ajatus sekä toimintakauden kehittämiskohde. Tämän pohjalta tiimit laativat omat toimintasuunnitelmansa, jossa
on huomioitu lasten osallisuus.5 Toimintasuunnitelma tuodaan myös huoltajille tiedoksi.
Toimintasuunnitelma tulee kirjata ja dokumentoida ja siihen sitoutuu koko henkilöstö. Tiimit arvioivat toimintakulttuuria, oppimisympäristöä, lasten osallisuutta ja työtapojaan neljännesvuosittain ja muokkaavat niitä vastaamaan sen hetkisten ryhmiensä tarpeita ja mielenkiinnon kohteita. Arviointi sisältää myös itsearvioinnin. Yksikkökohtaisessa toimintasuunnitelmassa huomioidaan mahdollisuuksien mukaan myös
huoltajille ja lapsille suunnattujen arviointikyselyjen tulokset. 1,5
3.1 Varhaiskasvatuksessa käytettävät oppimisympäristöt sekä niiden arviointiin liittyvät
käytännöt Varhaiskasvatuksessa toimitaan yhteisönä, jossa lapset ja henkilöstö oppivat yhdessä ja toinen toisiltaan.1,5
Kaiken perustana on myönteinen ilmapiiri, jossa on tilaa erilaisille tunteille ja mielipiteille.3 Pienryhmätoiminta on yksi tärkeä toimintamuoto, jota hyödynnetään monipuolisesti. Pienryhmät voidaan muodostaa esimerkiksi lasten kehityksellisten tarpeiden, sosiaalisten taitojen sekä lasten kiinnostuksen ja toiminnan mukaan. Pienryhmässä lapsi ja hänen mielipiteensä voidaan huomioida paremmin kuin suuressa
ryhmässä.1,2,5 Toiminta pienryhmissä edistää lapsilähtöistä toimintaa. Tavoitteena on tarjota monipuolista
6
Laaja-alaisen osaamisen tavoitteet: 1. Ajattelu ja oppiminen, 2. Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu, 3. Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot, 4. Monilukutaito ja tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen, 5. Osallistuminen ja vaikuttaminen
tekemistä ja tutkimista sekä mahdollisuuksia rauhalliseen oleiluun.1,2,3 Pienryhmätyöskentelyssä tavoitteet laaditaan lapsilähtöisesti ja toiminta on aina tavoitteellista, johon koko henkilökunta sitoutuu.
Kokkolan kaupungin varhaiskasvatuksessa kiinnitetään huomiota uusiin varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suosituksiin. Riittävä fyysinen aktiivisuus on pohjana lasten normaalille kasvulle ja
kehitykselle.1,3 Fyysiset taidot kehittyvät monipuolisesti, kun lapsi pääsee leikkimään yhdessä muiden lasten
kanssa erilaisissa toimintaympäristöissä eri vuodenaikoina.1,3 Kaiken tämän mahdollistaa huoltajien osallisuus, liikkumiseen kannustava ilmapiiri, liikuntavälineiden monipuolisuus ja niiden tarjoaminen lasten
käyttöön sekä lasten liikuntatoiveiden kuunteleminen ja havainnoiminen.3,5 Henkilöstön tulee opastaa lapsia liikuntavälineiden käytössä sekä sisällä että ulkona ja osallistua toimintaan yhdessä lasten kanssa. Myös lähiluonto ja rakennettu ympäristö tarjoavat monenlaisia oppimisympäristöjä, joita tuleekin hyödyntää mahdollisuuksien mukaan.
Monipuolinen yhteistyö paikallisten liikunta- ja kulttuuritoimijoiden kanssa rikastaa lasten
oppimisympäristöjä.1,2 Kokkolassa on hyvät lähiliikuntapaikat, joiden hyödyntäminen on tärkeää. Huoltajia kannustetaan tukemaan lasten liikunnallisten taitojen kehittymistä liikkumalla yhdessä lastensa kanssa.
Kokkolan varhaiskasvatuksessa tavoitteena on leikkiin kannustava toimintakulttuuri ja oppimisympäristö,
jossa ymmärretään leikin merkitys lapsen hyvinvoinnille ja oppimiselle.1,3 Toiminnassa hyödynnetään yksikön tiloja monipuolisesti ja mahdollistetaan leikki vaihtuvassa ympäristössä. Monipuolisten ja muunneltavien
leikkivälineiden, materiaalien ja tarvikkeiden tulee olla lasten saatavilla.4,5 Henkilöstön on tärkeää tunnistaa leikkiä rajoittavia tekijöitä ja kehittää leikkiä edistäviä toimintatapoja ja oppimisympäristöjä. Lapsille tulee suoda mahdollisuus pitkäkestoiseen leikkiin. Henkilökunta myös osallistuu lasten leikkeihin ja tukee lasten leikkitaitojen kehittymistä. Lapsilla ja henkilöstöllä on näin mahdollisuus kokea yhdessä tekemisen ja leikin iloa.
3.2 Yhteistyön tavoitteet ja käytännöt varhaiskasvatuksen toteuttamisessa, huoltajien kanssa
sekä siirtymävaiheissa Yhteistyö varhaiskasvatuksessa mahdollistaa sen, että jokainen lapsi saa oman kehityksensä ja tarpeidensa mukaista kasvatusta, opetusta ja hoitoa. Lapsen kannalta kaikkein tärkeintä on huoltajien kanssa tehtävä yhteistyö. Yhteistyö perustuu luottamukseen, keskinäiseen kunnioitukseen sekä tasapuoliseen kohtaamiseen puolin ja toisin. Hyvällä ja toimivalla yhteistyöllä on positiivinen vaikutus lapseen, silla se vaikuttaa hänen
hyvinvointiinsa sekä turvallisuuden tunteeseensa.2,3 Se myös yhdistää lapsen, hänen perheensä sekä varhaiskasvattajat yhteisen kokemuksen äärelle.
Kokkolan varhaiskasvatuksessa henkilöstön ja huoltajien väliselle yhteistyölle luodaan pohja jo ennen lapsen varhaiskasvatuksen aloitusta. Yhteistyön alkuvaiheessa varhaiskasvatuksen henkilöstön aktiivisuus ja myönteinen suhtautuminen perheeseen on tärkeää. Tämä jatkuu koko hoitosuhteen ajan. Henkilöstön ja huoltajien molemminpuolinen kunnioitus ja luottamus mahdollistavat yhteisten tavoitteiden asettamisen
lapsen oppimiselle ja kehitykselle, hänen etujensa mukaisesti.2,3,5 Tämä edesauttaa varhaista puuttumista ja huolen puheeksi ottamista.
Erimuotoisia huoltajien tapaamisia pidetään tärkeänä yhteistyön muotona kodin ja varhaiskasvatuksen välillä. Yhteistyömuotoja huoltajien kanssa ovat mm. päivittäiset kohtaamiset, joissa vaihdetaan kuulumiset, huomioidaan lapsen omat kokemukset päivästä, sekä annetaan kannustavaa ja positiivista palautetta. Lisäksi reissuvihot, sähköpostit, puhelinkeskustelut, vasu-keskustelut, päikky-viestit ja tapahtumat ovat esimerkkejä yhteistyömuodoista.
Yhteistyön merkitys korostuu siirtymävaiheissa. Tavoitteena on, että lapsen siirtyminen ryhmästä toiseen, yksiköstä toiseen ja varhaiskasvatuksesta esiopetukseen on mahdollisimman sujuvaa. Henkilöstö huolehtii siitä, että tarpeellinen tieto siirtyy ajantasaisesti. Kts. luku 2.
7
Laaja-alaisen osaamisen tavoitteet: 1. Ajattelu ja oppiminen, 2. Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu, 3. Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot, 4. Monilukutaito ja tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen, 5. Osallistuminen ja vaikuttaminen
3.3 Monialaisen yhteistyön tavoitteet, rakenteet ja käytännöt Kokkolassa tehdään monipuolista yhteistyötä eri alojen toimijoiden kanssa kuten seurakunnan, opetustoimen, nuoriso- ja kulttuuritoimen, liikuntatoimen, perhepalveluiden sekä terveydenhuollon kanssa. Yhteistyömuodot ja tavoitteet kirjataan yksikkökohtaiseen toimintasuunnitelmaan. Lapsen kehityksen tukemisen kannalta ensiarvoisessa asemassa on yhteistyö neuvolan, perhepalveluiden sekä terapeuttien
kanssa.2,3
Kokkolan neuvoloissa Lene (leikki-ikäisten lasten neurologinen arvio) laaditaan 4-vuotiaille lapsille hyödyntäen huoltajilta ja varhaiskasvatuksen henkilöstöltä saatavia tietoja. Lenen tavoitteena on löytää mahdollisimman varhain sellaiset kehitykselliset haasteet, jotka voivat ennakoida oppimisvaikeuksia kouluiässä. Viisivuotiaan lapsen kehityksen kartoitus "KEHU!"-materiaalia hyödynnetään varhaiskasvatushenkilöstön työvälineenä. KEHU kartoittaa lapsen vahvuudet ja ne kehityksen osa-alueet, jotka tarvitsevat vielä tukea.
Yhteistyömuotojen arvioinnissa käytetään yksiköissä huoltajille ja lapsille suunnattujen arviointikyselyjen tuloksia.
4. Varhaiskasvatuksen pedagogisen toiminnan suunnittelu ja
toteuttaminen
Kokkolan paikallinen varhaiskasvatussuunnitelma ohjaa koko kaupungin varhaiskasvatusta (päiväkodit,
perhepäivähoito, ostopalvelu, yksityinen toiminta sekä avoin varhaiskasvatus).
Yksiköissä laaditaan yksikkökohtainen toimintasuunnitelma Kokkolan varhaiskasvatussuunnitelman
mukaisesti. Toimintasuunnitelman tekemiseen osallistuu koko henkilöstö ja myös lasten ja huoltajien
osallisuus mahdollistetaan.5 Päiväkodissa suunnitelmasta vastuu on päiväkodinjohtajalla ja
perhepäivähoidossa perhepäivähoidonjohtajalla. Toimintasuunnitelmaa arvioidaan vuosittain.
Lapsiryhmätasolla vastuu toimintasuunnitelman toteutumisesta, sekä jatkuvasta arvioinnista ja
kehittämisestä on päiväkodissa lastentarhanopettajalla yhdessä tiimin kanssa sekä perhepäivähoidossa
perhepäivähoitajalla yhdessä aluetiimin kanssa. Vasun arvopohjan mukaisesti toimintasuunnitelman
pedagogiikassa tulee näkyä lapsen oikeus oppia leikkien, iloita oppimastaan, tulla kuulluksi, kasvaa ja kehittyä
omana ainutlaatuisena itsenään rikkaassa ja turvallisessa oppimisympäristössä.1,2,3,4,5
Toimintasuunnitelmassa huomioidaan Kokkolan historia, luonto, kulttuuri, kaupungin alueelliset
omaleimaisuudet sekä kaksikielisyys ja monikulttuurisuus varhaiskasvatusikäisen lapsen
näkökulmasta.1,2,3,4,5
4.1 Pedagoginen dokumentointi ja osallisuus Kokkolan varhaiskasvatus painottaa pedagogista dokumentointia keskeisenä työmenetelmänä. Jatkuvan
pedagogisen dokumentoinnin avulla saadaan monipuolista tietoa lapsen elämästä, ja näin ollen lisätään
lapsen kuulluksi ja nähdyksi tulemista. Lapsen osallisuus tulee huomioida pedagogisessa dokumentoinnissa.
Lasta tai lapsiryhmää havainnoidaan päivän eri vaiheissa, kuten hoidon ja huolenpidon tilanteissa, leikeissä,
oppimis- ja siirtymätilanteissa sekä lasten välisissä tai lapsen ja kasvattajan välisissä
vuorovaikutustilanteissa.1,2,3 Kasvattajat käyttävät lapsesta saatuja tietoja ja tekemiään havaintoja
8
Laaja-alaisen osaamisen tavoitteet: 1. Ajattelu ja oppiminen, 2. Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu, 3. Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot, 4. Monilukutaito ja tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen, 5. Osallistuminen ja vaikuttaminen
pedagogiseen dokumentointiin. Koottua dokumentaatiota käytetään niin, että kukin lapsi voi havaita
edistymistään.1,2,3,4,5 Dokumenttien avulla lapsen kasvu ja oppiminen tulee näkyväksi lapselle ja huoltajille.
Jokaisen varhaiskasvatusyksikön tulee kirjata toimintasuunnitelmaan dokumentoinnin periaatteet ja
käytännöt. Lastentarhanopettaja vastaa dokumentoinnin pedagogisista tavoitteista. Koko
varhaiskasvatustiimi osallistuu dokumentoinnin toteuttamiseen, kehittämiseen ja arviointiin. Kokkolan
varhaiskasvatus kannustaa nykyaikaiseen ja ympäristöä säästäviin digitaalisiin menetelmiin dokumentoinnin
osalta, varhaiskasvatusyksikön resurssien mukaisesti.4
Kokkolan varhaiskasvatus painottaa lapsen osallisuutta varhaiskasvatuksessa. Varhaiskasvatusyksikön
toimintasuunnitelmasta tulee käydä ilmi, millä tavoin lapsen ja perheiden osallisuus huomioidaan.5
Osallistava pedagogiikka on jatkuvaa, arjessa tapahtuvaa dialogia lapsen ja perheiden sekä
varhaiskasvattajien välillä.5 Lapsen vasu:n tulee tukea lapsen ja perheen osallisuutta, lapsen vahvuuksia
painottaen.5
4.2 Monipuoliset työtavat Työtapoja ohjaa varhaiskasvatukselle asetetut tehtävät ja tavoitteet sekä lasten ikä, tarpeet, edellytykset ja
kiinnostuksen kohteet. Kokkolassa painotetaan toiminnallisiin sekä luovuutta ja osallisuutta edistäviin
työtapoihin, jotka ovat lapsille luontevia oppimisen tapoja.1,5 Tieto- ja viestintäteknologiaa hyödynnetään
toiminnassa resurssien mukaan, yhteistyötä muiden yksiköiden kanssa tehden.4 Henkilöstö ohjaa lapsia
kokeilemaan ja käyttämään erilaisia työtapoja erikokoisissa ryhmissä sekä itsenäisesti. Lapsia rohkaistaan
ongelmanratkaisuun työskenneltäessä yhdessä kyselemällä, ihmettelemällä ja päättelemällä asioita.1,2,4
Henkilöstöllä tulee olla herkkyyttä tunnistaa eri tilanteiden pedagogiset mahdollisuudet.
Varhaiskasvatuksessa tunnistetaan sensitiivisen läsnäolon tärkeys, jonka kautta lapset opitaan tuntemaan ja
heidän tarpeisiinsa vastaamaan. Tuntemisen kautta kehollisten ja sanattomien viestien ymmärtäminen
helpottuu. Näitä taitoja lapset ja aikuiset harjoittelevat yhdessä.2,4 Lapsia tuetaan ja ohjataan osallisuuteen
myös suunnittelussa, heidän edellytystensä mukaisesti.1,5 Erilaisia työtapoja kokeillaan monipuolisissa
oppimisympäristöissä. Lasten kanssa iloitaan onnistumisista ja samalla kannustetaan olemaan lannistumatta
epäonnistumisista.1,3
4.3 Leikki kehityksen, oppimisen ja hyvinvoinnin lähteenä Kokkolan varhaiskasvatuksessa rakennetaan leikkiä tukevaa toimintakulttuuria.1,2,3,4,5 Lapset ja aikuiset
yhdessä rikastavat leikin eri muotoja ja mahdollisuuksia, niin sisällä kuin ulkona. Leikille varataan aikaa ja
mahdollisestaan leikin jatkuvuus. Leikin iloa, riemua ja yhteistä mielihyvää tuottavat piirteet tuodaan
näkyviksi ja niistä keskustellaan yhdessä.1,2,3,4,5
Lasten kiinnostuksen kohteista nousevaa leikkiä käytetään pedagogisessa suunnittelussa ja sitä
dokumentoidaan monipuolisesti.
9
Laaja-alaisen osaamisen tavoitteet: 1. Ajattelu ja oppiminen, 2. Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu, 3. Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot, 4. Monilukutaito ja tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen, 5. Osallistuminen ja vaikuttaminen
Kokkolan lasten ajatuksia: Mistä on hyvä leikki tehty?
Mistä on hyvä leikki
tehty?
Voi auttaa pienempiä
Iloinen mieli ja iloinen ilme on tärkeää
Kotileikki, ruokailuvälineitä,leikkika
lut ja pikkuhuone
Ei riehumista, ei riitelyä
Aina ulkona ja
vesilätäköissä
Että saa kaverin mukaan leikkiin
Piirtäminen itsekseen rauhassa
On tehty ilosta
Isin kanssa piilosilla
Saa leikkiä mitä tykkää
On tärkeää, että piirtää ja opettelee
Vauvoista , Aatoksen
kaa, palapeleistä paloautoista
Einolla on hyvä leikki lumiukon kanssa
Leikki, jossa on hyviä leluja
Kavereiden kans
varsinki pihalla ja
tutkarissa
Pitää olla hauskaa
Pitää leikkii ihan
kunnolla
Että saa hyvää mieltä,
hauskuutta, saa liikkua
Porukalla Dublo legoilla
leikkiminen
Tarvitaan kavereita Kuuluu
vähän jännitystä
Että on kavereita
Tehdään jotain
hauskaa ja kiinnostavaaHippa
10
Laaja-alaisen osaamisen tavoitteet: 1. Ajattelu ja oppiminen, 2. Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu, 3. Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot, 4. Monilukutaito ja tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen, 5. Osallistuminen ja vaikuttaminen
4.4 Oppimisen alueet Oppimisen alueet on ryhmitelty viideksi kokonaisuudeksi. Nämä kokonaisuudet kuvaavat varhaiskasvatuksen
keskeisiä tavoitteita ja sisältöjä.
Kielten rikas maailma
Ilmaisun monet muodot
Minä ja meidän yhteisömme
Tutkin ja toimin ympäristössäni
Kasvan, liikun ja kehityn
Oppimisen alueet eivät ole erikseen toteutettavia, toisistaan irrallisia kokonaisuuksia, vaan niiden aihepiirejä
yhdistetään ja sovelletaan monipuolisesti lasten mielenkiinnon kohteiden ja osaamisen mukaisesti. Osa-
alueet täydentävät toisiaan päivittäin oppimiskokemuksissa, leikeissä ja arjessa muodostaen lapsen kasvua
ja kehitystä tukevan pedagogiikan. Oppimisen alueiden tehtävänä on edistää lasten laaja-alaista osaamista.
Oppimisen alueiden tavoitteissa ja sisällöissä Kokkolan varhaiskasvatus noudattaa perustetekstissä avattuja
sisältöjä ja tavoitteita. Mahdolliset yksikkökohtaiset painotukset kirjataan yksiköiden
toimintasuunnitelmaan.
Oppimisen alueet
Kasvan, liikun ja kehityn
Minä ja meidän
yhteisömme
Tutkin ja toimin
ympäristössäni
Ilmaisun monet
muodot
Kielten rikas maailma
Lasten mielenkiinnon kohteet ja osaaminen
11
Laaja-alaisen osaamisen tavoitteet: 1. Ajattelu ja oppiminen, 2. Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu, 3. Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot, 4. Monilukutaito ja tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen, 5. Osallistuminen ja vaikuttaminen
4.5 Kieleen ja kulttuuriin liittyviä tarkentavia näkökulmia Ruotsinkielinen ja englanninkielinen kielikylpy
Kokkolan varhaiskasvatuksessa järjestetään ruotsinkielistä ja englanninkielistä kielikylpyä 5-vuotiaille lapsille
Pikiruukin päiväkodissa.2 Ottaessaan vastaan lapselle paikan kielikylpyryhmästä huoltajat sitoutuvat
jatkuvuuteen perusopetuksen loppuun saakka. Päiväkodista lapset jatkavat omana ryhmänään
kielikylpykielellä toteutettavaan esiopetukseen, joka järjestetään Hollihaan koululla. Kielikylpyryhmät
jatkavat yhdessä aina perusopetuksen loppuun asti.
Vieraskielisten ja monikielisten lasten varhaiskasvatus
Kaikille lapsille, joiden äidinkieli on muu kuin suomi/ruotsi tehdään henkilökohtainen suomi/ruotsi toisena
kielenä -suunnitelma.1,2 Tämä suunnitelma on osa lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaa. Suomen/ruotsin
kielen opetusta annetaan kaikille vieraskielisille ja monikielisille lapsille ja opetuksessa huomioidaan jokaisen
lapsen lähtötaso. Pedagogisesti suunniteltua ja säännöllisesti toteutettua suomen/ruotsin kielen opetusta
voidaan antaa ryhmä-, pienryhmä tai yksilöopetuksena.
Suomi tai ruotsi toisena kielenä S2-opetuksen suunnitelma Kokkolan varhaiskasvatuksessa tavoitteena on
ollut luoda yhteiset linjaukset maahanmuuttajataustaisten lasten kasvatuksesta, opetuksesta ja hoidosta.
Kokkolan varhaiskasvatuksessa on käytössä monikulttuurisuus- (MONIKU) kansiot, mistä löytyy tietoa eri
kulttuureista ja tulkkipalvelusta. Kokkolan varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa työskentelee työntekijä,
joka toimii koko varhaiskasvatuksen monikulttuurisuustyön yhtenä asiantuntijana.
5. Kehityksen ja oppimisen tuen järjestämisen käytännöt Kokkolan
varhaiskasvatuksessa Varhaiskasvatuksessa painotetaan lapsen tuen tarpeen ennaltaehkäisyä ja tuen järjestämistä varhaisessa vaiheessa lapsen tarpeiden mukaisesti. Henkilöstö ottaa lapsen kasvuun, kehitykseen ja oppimiseen liittyvät huolenaiheensa puheeksi huoltajien
kanssa heti asian havaittuaan. Yhteistyö lähtee aina liikkeelle lapsen vahvuuksien kartoittamisesta.1,5 Myös konsultoivan erityislastentarhanopettajan kanssa tehdään yhteistyötä jo varhaisessa vaiheessa. Inkluusio -periaate varhaiskasvatuksessa tarkoittaa sitä, että lapsen tarvitsema kehityksen ja oppimisen tuki järjestetään pääsääntöisesti lapsen lähipäiväkodissa tai -perhepäivähoidossa. Tukitoimien suunnittelussa ja arvioinnissa hyödynnetään "Tukitoimien seuranta" -lomaketta.
5.1 Lapsen tuen tarpeen arviointiin liittyvät käytännöt Tuen tarpeen arvioinnin pohjana ovat säännöllinen havainnointi ja havaintojen kirjaaminen (mm. havainnointilomakkeet, lapsen kasvun kansio). Havainnointia tehdään moniammatillisesti. Varhaiskasvatuksessa toteutettava pienryhmätoiminta mahdollistaa tarkempien havaintojen tekemisen ja toiminnan toteuttamisen lasten tarpeiden mukaan. Havainnoista keskustellaan huoltajien ja konsultoivan erityislastentarhanopettajan kanssa. Huoltajien havainnot ovat tärkeitä lapsen tuen tarpeen arvioinnissa ja suunnittelussa. Lasta tuetaan myös itse arvioimaan omaa oppimistaan ikä- ja kehitystaso huomioiden; mitä
osaan ja mitä harjoittelen sekä tuetaan hänen itsetuntoaan ja -luottamustaan.1,2,3,5 Myös muiden asiantuntijatahojen tekemät arvioinnit otetaan huomioon varhaiskasvatuksessa; lapsella voi olla jo varhaiskasvatukseen tullessaan asiantuntijalausunto tuen tarpeestaan.
12
Laaja-alaisen osaamisen tavoitteet: 1. Ajattelu ja oppiminen, 2. Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu, 3. Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot, 4. Monilukutaito ja tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen, 5. Osallistuminen ja vaikuttaminen
5.2 Tuen toteuttaminen päiväkodissa ja perhepäivähoidossa: pedagogiset, rakenteelliset ja
hyvinvointia tukevat järjestelyt Kun lapsen tuen tarve on havaittu, ryhmän henkilökunta ja esimies tarkastelevat ensimmäiseksi ryhmän toimintatapoja ja oppimisympäristöä sekä sen muokkaamisen tarvetta yhteistyössä konsultoivan erityislastentarhanopettajan kanssa. Tarvittaessa käytetään vaihtoehtoisia kommunikointimenetelmiä (kuvat, tukiviittomat, esinekommunikointi) tukemaan lapsen kommunikointia ja vuorovaikutusta sekä
selkiyttämään toimintaa.1,2,3,4,5 Avustamispalveluiden järjestämisestä vastaavat konsultoivat erityislastentarhanopettajat yhteistyössä varhaiskasvatuksen esimiesten kanssa. Hallinnollisen päätöksen tekee varhaiserityiskasvatuksen hallinnollisista tehtävistä vastaava kelto varhaiskasvatustoimenjohtajan delegointipäätöksellä. Avustamisen suunnitelmassa määritellään avustajan tehtävät ja työn tavoitteet sekä menetelmät ja toimintatavat. Avustajatarvetta ja työn kohdentamista arvioidaan säännöllisesti. Mikäli avustamisen tarve ilmenee kesken toimintavuotta, ryhmän henkilökunta ja esimies laativat avustaja-anomuksen, johon kirjataan perustelut avustajatarpeelle sekä toteutetut tukitoimet. Yhteistyössä terapeuttien ja kuntoutusohjaajien kanssa arvioidaan apuvälineiden tarvetta. Tulkitsemispalveluita käytetään tarvittaessa lähinnä viittomakielisille lapsille. Tukea voidaan järjestää myös ryhmän lapsimäärää pienentämällä tai henkilöstömitoitusta tai -rakennetta muuttamalla. Sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntijoiden tai muiden asiantuntijoiden antamaa ohjausta ja konsultaatiota voidaan hyödyntää lapsen tuen järjestämisessä.
5.3 Lapsen varhaiskasvatussuunnitelman rakenne ja sen laatimiseen ja arviointiin liittyvät
käytännöt tuen aikana Yleinen tuki tarkoittaa laadukasta varhaiskasvatusta, joka on pohjana kaikelle tuelle varhaiskasvatuksessa. Yleinen tuki toteutuu Kokkolan varhaiskasvatussuunnitelman mukaisesti myös avoimessa varhaiskasvatuksessa. Yleisen tuen tukimuotoja ovat:
o ympäristön mukauttaminen henkilöstö-, tila- ja materiaalijärjestelyt
o kasvatustoiminnan mukauttaminen lapsen hyvinvoinnin tukeminen sekä tietojen ja taitojen kehittäminen lapsen
kehitystason mukaisesti; eriyttäminen, yksilö- ja pienryhmätoiminta, toimintatavat ja -kulttuuri, toiminnan sisältöjen ja muotojen mukauttaminen, perustaitojen
harjaannuttaminen, myönteisen minäkuvan ja itsetunnon vahvistaminen1,2,3 o kuntouttavat elementit
selkeä struktuuri, esim. päivärytmi, lasten keskinäinen sekä lasten ja kasvattajien välinen hyvä vuorovaikutus (välittäminen, huolenpito, turvallisuus, myönteinen ilmapiiri, puhetapa, ilmeet, eleet, lapsen kuuntelu sekä psyykkinen läsnäolo), lapsen oman toiminnan suunnittelu ja toteutus, lapsen kokonaiskehityksen tukeminen sekä
mahdollisuus toimia yhdessä toisten lasten kanssa, tekemisen ilo1,2,3,5 o kasvattajien välinen yhteistyö, konsultoivan erityislastentarhanopettajan konsultaatio ja tuki o moniammatillinen/monialainen yhteistyö.
Jokaiselle päiväkodissa ja perhepäivähoidossa olevalle lapselle laaditaan varhaiskasvatussuunnitelma. Tehostettua ja erityistä tukea toteutetaan vain päiväkodeissa ja perhepäivähoidossa, avoimen
13
Laaja-alaisen osaamisen tavoitteet: 1. Ajattelu ja oppiminen, 2. Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu, 3. Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot, 4. Monilukutaito ja tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen, 5. Osallistuminen ja vaikuttaminen
varhaiskasvatuksen henkilöstö voi tarvittaessa konsultoida erityislastentarhanopettajia palvelutarpeen selvittämiseksi.
Tehostettu tuki Lapsen tehostetun tuen aloittaminen perustuu henkilöstön, kelton ja muiden asiantuntijoiden tekemään monialaiseen arviointiin yhteistyössä lapsen huoltajien kanssa. Tehostettu tuki on säännöllistä ja pitkäjänteistä tukea ja sisältää useita tukimuotoja.
Tehostetun tuen tukimuotoja ovat yleisen tuen tukimuotojen tehostaminen, kasvatusyhteistyön tehostaminen huoltajien kanssa, kelton konsultaation ja tuen lisääminen, moniammatillisen/monialaisen yhteistyön lisääminen sekä mahdolliset avustajapalvelut keltotiimin suosituksen mukaan. Tehostettu tuki kirjataan lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan, esiopetuksessa olevien lasten osalta oppimissuunnitelmaan. Laatimisesta vastaa päiväkotiryhmän lastentarhanopettaja/perhepäivähoidon ohjaaja yhteistyössä lapsen huoltajien, kelton ja mahdollisesti muiden asiantuntijoiden kanssa.
Erityinen tuki Lapsen erityisen tuen aloittaminen perustuu henkilöstön, kelton ja muiden asiantuntijoiden tekemään monialaiseen arviointiin yhteistyössä lapsen huoltajien kanssa. Erityinen tuki on yksilöllistä, kokoaikaista ja jatkuvaa tukea. Lääkärin/psykologin lausuntoihin pohjaten lapselle voidaan anoa pidennettyä oppivelvollisuutta sinä vuonna, kun lapsi täyttää 5v tai viimeistään ennen oppivelvollisuuden alkamista.(Liite 2.) Sivistystoimen kehittämispäällikkö/ruotsinkielinen koulutoimenjohtaja tekee hallinnollisen päätöksen, jonka valmistelusta vastaa konsultoiva erityislastentarhanopettaja. Erityisen tuen tukimuotoja ovat erityispedagogisen osaamisen lisääminen ja vahvistaminen, ryhmäkoon pienentäminen, avustajapalvelut ja asiantuntijayhteistyön tiivistäminen. Lastentarhanopettaja kirjaa kelton tuella lapsen tarvitseman erityisen tuen lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan. Esiopetuksessa olevien lasten erityinen tuki kirjataan henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevaan suunnitelmaan (HOJKS). Lapsen huoltaja sekä mahdolliset muut asiantuntijat osallistuvat tuen järjestämistä koskeviin palavereihin. Tuen ja tavoitteiden toteutumista arvioidaan jatkuvasti, vähintään kerran vuodessa. Tavoitteiden saavuttaminen kirjataan ja tavoitteita muutetaan uutta tarvetta vastaavaksi. Suunnitelmaan kirjataan, jos tuen tarve ja toimenpiteet ovat päättyneet.
5.4 Lasten ja huoltajien kanssa tehtävän yhteistyön käytännöt tuen aikana Varhaiskasvatuksessa tuetaan mahdollisimman pysyviä vuorovaikutussuhteita lasten ja varhaiskasvatushenkilöstön välillä.2,3 Huoltajien kanssa tehdään varhaiskasvatuksessa luottamuksellista yhteistyötä, johon lapset osallistuvat tarkoituksenmukaisella, ikäänsä ja kehitystasoonsa sopivalla tavalla.3,5 Tarvittaessa voidaan tehdä tutustumiskäynti lapsen kotiin aloituskeskustelun merkeissä jo ennen päivähoidon alkamista. Huoltajien kanssa sovitaan lapsen tuen suunnittelu- ja/tai arviointipalaveriin kutsuttavat tahot. Tarvittaessa palavereissa käytetään tulkkipalveluita.
5.5 Monialainen yhteistyö, vastuut ja työnjako eri toimijoiden kesken tuen järjestämisessä
sekä tuen vaikutusten seurannassa ja arvioinnissa Monialaisessa yhteistyössä noudatetaan tietojen antoa ja salassapitoa koskevia säädöksiä. Monialaisen yhteistyön tavoitteena on varhaiskasvatuksen toteutuminen lapsen tarpeita vastaavasti. Lasta tutkineita ja kuntouttavia tahoja voidaan huoltajien suostumuksella kutsua mukaan palavereihin, joissa
14
Laaja-alaisen osaamisen tavoitteet: 1. Ajattelu ja oppiminen, 2. Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu, 3. Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot, 4. Monilukutaito ja tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen, 5. Osallistuminen ja vaikuttaminen
suunnitellaan/arvioidaan lapsen tuen järjestämistä. Monialaisia yhteistyön toimintamalleja arvioidaan ja kehitetään säännöllisesti. Neuvolayhteistyössä varhaiskasvatuksen henkilöstö kirjaa 4-vuotiaasta lapsesta tehdyt havainnot tiedonsiirtolomakkeelle neuvolakäyntiä edeltävästi. Lomake siirtyy huoltajien mukana neuvolaan. Lomakkeesta otetaan kopio varhaiskasvatusyksikköön. Viisivuotiaan lapsen kehityksen kartoitus "KEHU!"-materiaalia hyödynnetään varhaiskasvatushenkilöstön työvälineenä. Perhetukipalveluiden kanssa tehdään tarvittaessa yhteistyötä. Mahdollisen yhteistyösuunnitelman laatimisesta perheen, varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun välillä vastaa perheen kanssa työskentelevä sosiaalityöntekijä. Varhaiskasvatuksesta voidaan huoltajien suostumuksella siirtää havainnointi- ja arviointitietoa tutkivaan/kuntouttavaan yksikköön. Erikoissairaanhoidon tutkimuksiin ohjautuneesta lapsesta tutkiva taho voi pyytää tarvittaessa lisätietoja. Mahdollisista asiakirjoista otetaan kopio varhaiskasvatukseen.
5.6 Toiminta siirtymävaiheissa ja tiedonsiirtoon liittyvät käytännöt varhaiskasvatuksen
aikana ja siirryttäessä esiopetukseen Lapsen siirtyessä varhaiskasvatusyksiköstä toiseen, siirtyy hänen varhaiskasvatussuunnitelmansa hänen mukanaan. Perheen mahdollisesti muuttaessa toiselle paikkakunnalle, lapsen varhaiskasvatussuunnitelma siirtyy vanhempien välityksellä. Tällöin alkuperäinen suunnitelma arkistoidaan Kokkolassa. Esiopetukseen siirryttäessä varhaiskasvatussuunnitelma on arkistoitava varhaiskasvatusyksikössä ja yhteistyössä huoltajien kanssa huolehditaan tarpeellisen tiedon siirtymisestä esiopetukseen. Keväällä tarvittaessa järjestettävään tiedonsiirtopalaveriin kutsutaan mukaan tulevan esiopetusryhmän lastentarhanopettaja.
15
Laaja-alaisen osaamisen tavoitteet: 1. Ajattelu ja oppiminen, 2. Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu, 3. Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot, 4. Monilukutaito ja tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen, 5. Osallistuminen ja vaikuttaminen
Liite 1.
Tukimuodot varhaiskasvatuksessa (vrt. perusopetuksen kolmiportainen tuki) 1,2,3,4,5
HYVÄ VARHAISKASVATUSPÄIVÄ: lapsilähtöisyys, turvallisuus, monipuolisuus, leikkiin kannustava
toimintakulttuuri, yhteistyö huoltajien kanssa...
VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA + HOJKS
TUKIMUODOT
Ympäristön mukauttaminen
Kasvatustoiminnan mukauttaminen
Kuntouttavat elementit
Kasvattajien välinen yhteistyö, konsultoivan erityislastentarhanopettajan konsultaatio ja tuki
Moniammatillinen/monialainen yhteistyö
Yleisen tuen tukimuotojen tehostaminen
Kasvatusyhteistyön tehostaminen huoltajien kanssa
Kelton konsultaation ja tuen lisääminen
Moniammatillisen/monialaisen yhteistyön lisääminen
Mahdolliset avustajapalvelut keltotiimin suosituksen mukaan, ryhmäkoon pienentäminen tai henkilöstömitoituksen/-rakenteen muuttaminen
Erityispedagogisen osaamisen lisääminen ja vahvistaminen
Ryhmäkoon pienentäminen tai henkilöstömitoituksen/-rakenteen muuttaminen
Avustajapalvelut
Asiantuntijayhteistyön tiivistäminen
TUEN JÄRJESTÄMINEN: "Tukitoimien seuranta"-lomakkeen hyödyntäminen
16
Laaja-alaisen osaamisen tavoitteet: 1. Ajattelu ja oppiminen, 2. Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu, 3. Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot, 4. Monilukutaito ja tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen, 5. Osallistuminen ja vaikuttaminen
PIDENNETTY OPPIVELVOLLISUUS
PIDENNETYN OPPIVELVOLLISUUDEN ANOMINEN + ERITYISEN TUEN PÄÄTÖS -anotaan sinä vuonna, kun lapsi täyttää 5 v. tai viimeistään ennen oppivelvollisuuden alkamista -psykologin/lääkärin lausunto -anomus toimitetaan (kelto) sivistystoimeen -kehittämispäällikön/ ruotsinkielisen koulutoimenjohtajan hallinnollinen päätös
MALLI 1
Esiopetus -maksuton -voidaan toteuttaa päiväkotiryhmässä *HOJKS
Esiopetus/ 1. oppivelvollisuusvuosi -osallistuminen on velvoite -maksuton *HOJKS
Perusopetus 1-9 lk (mahd. lisäopetus, erillinen päätös) * HOJKS
MALLI 2
Esiopetus/ 1. oppivelvollisuusvuosi -osallistuminen on velvoite -maksuton *HOJKS
Perusopetus 1-9 lk (mahd.lisäopetus, erillinen päätös) * HOJKS
MALLI 3
Esiopetus/ 1. oppivelvollisuusvuosi -osallistuminen on velvoite -maksuton *HOJKS
Esiopetus / 2. oppi- velvollisuusvuosi -osallistuminen on velvoite -maksuton * HOJKS
Perusopetus 1-9 lk *HOJKS
5 v. 6 v. 7 v. 8 v.
Kokkolan kaupunki/Erit.ph-08/ P. Harjupatana, päivitetty 2017
PERUSOPETUKSEN POIKKEUKSELLINEN ALOITTAMINEN-ANOMUS -kehittämispäällikön/ ruotsinkielisen koulutoimenjohtajan päätös
Liite 2.
17
Laaja-alaisen osaamisen tavoitteet: 1. Ajattelu ja oppiminen, 2. Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu, 3. Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot, 4. Monilukutaito ja tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen, 5. Osallistuminen ja vaikuttaminen
6. Vaihtoehtoiseen pedagogiikkaan tai erityiseen katsomukseen
perustuva varhaiskasvatus
Kokkolassa toimii yksi yksityinen, kristillinen ryhmäperhepäiväkoti, jota ylläpitää Kokkolan kristillinen
kasvatus ry. Muuta vaihtoehtoiseen pedagogiikkaan tai erityiseen katsomukseen perustuvaa
varhaiskasvatusta ei tällä hetkellä järjestetä. Kaikessa varhaiskasvatuksessa noudatetaan laissa, sopimuksissa
ja varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa varhaiskasvatukselle asetettuja yleisiä tavoitteita ja
toimintaperiaatteita. Nämä tavoitteet ja toimintaperiaatteet koskevat myös vaihtoehtoiseen pedagogiikkaan
tai erityiseen katsomukseen perustuvaa varhaiskasvatusta.
Vaihtoehtoiseen pedagogiikkaan tai erityiseen katsomukseen perustuva toimintasuunnitelma voi olla
omaleimainen, mutta se ei voi olla ristiriidassa varhaiskasvatusta koskevan lainsäädännön tai
varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden tai Kokkolan vasun kanssa. Järjestäjä toimittaa
toimintasuunnitelman vuosittain Kokkolan varhaiskasvatustoimenjohtajalle.
Varhaiskasvatuksen järjestäjä päättää ja kuvaa suunnitelmassa sen lisäksi, mitä perusteasiakirjassa
aiemmin määrätään,
• mitkä ovat vaihtoehtoiseen pedagogiikkaan tai erityiseen katsomukseen liittyvät
varhaiskasvatuksen arvoperustaa, pedagogisia periaatteita ja ratkaisuja täydentävät
näkökulmat
• miten nämä näkökulmat tulevat esille varhaiskasvatuksen toimintakulttuurissa, työtavoissa
ja pedagogisessa toiminnassa.
7. Toiminnan arviointi ja kehittäminen Kokkolan varhaiskasvatuksessa
Kokkolan varhaiskasvatuksessa arviointia ohjaa varhaiskasvatuksen arviointisuunnitelma (liite), jonka
mukaisesti toimintaa sekä samalla Kokkolan varhaiskasvatussuunnitelman toteutumista arvioidaan
säännöllisesti lasten, henkilöstön ja huoltajien toimesta.5 Arviointia toteutetaan varhaiskasvatuksen kaikilla
tasoilla.
Kokkolassa varhaiskasvatuksen arviointisuunnitelma laaditaan neljäksi vuodeksi kerrallaan, noudattaen
Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa (2016) määriteltyjä arvioinnin kohteita. Arviointisuunnitelmassa
kuvataan, mitä varhaiskasvatuksen kokonaisuutta kulloinkin arvioidaan, milloin arviointi toteutetaan sekä
ketkä kuhunkin arviointiin osallistuvat (lapset/huoltajat/henkilöstö). Arviointisuunnitelman laatii sekä
arvioinnin toteutusta koordinoi varhaiskasvatuksen arviointityöryhmä. Varhaiskasvatustoimenjohtaja
nimeää arviointityöryhmän, jonka kokoonpano on tarpeen mukaan muuntuva ja siihen on mahdollista kutsua
asiantuntijoita mukaan. Arviointityöryhmään kuuluu varhaiskasvatustoiminnan koordinaattori sekä edustajia
varhaiskasvatuksen eri ammattiryhmistä.
Arviointityöryhmä tiedottaa arviointitoiminnasta, käy läpi ja jakaa varhaiskasvatuksen arvioinnin tuloksia
sekä nostaa esille kehittämiskohteita. Osa arvioinnista tehdään sähköisen järjestelmän kautta. Näihin
sisältyvät myös lasten ja huoltajien tekemät arvioinnit.2,3,5 Yksikkö-, tiimi- ja työntekijätasolla jatkuvaa
arviointia tehdään myös erilaisten varhaiskasvatuksen pedagogisten työkalujen avulla.
Päiväkodin ja perhepäivähoidon johtajan vastuulla on johtaa yksikkönsä arviointiprosessia, läpikäydä
arviointien tuloksia omassa yksikössään henkilöstön kanssa, tuoda esille kehittämisen kohteita sekä luoda
rakenteet jatkuvalle kehittämiselle. Arviointien tulokset julkistetaan myös huoltajille.
18
Laaja-alaisen osaamisen tavoitteet: 1. Ajattelu ja oppiminen, 2. Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu, 3. Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot, 4. Monilukutaito ja tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen, 5. Osallistuminen ja vaikuttaminen
Arviointia toteutetaan myös monialaisessa yhteistyössä esim. yhteisten keskustelujen, toiminnan
suunnittelun ja tavoitteiden asettamisen kautta. Yhteisten työmenetelmien ja toimintatapojen kehittäminen
on jatkuvaa, pedagogista toimintaa, jota myös arvioidaan.
Kansallisen tason arvioinnin tehtävänä on tukea varhaiskasvatuksen järjestäjiä arviointia ja laadunhallintaa
koskevissa asioissa. Näiden arviointien tulokset viedään sivistyslautakunnalle tiedoksi.
7.1 Arviointi lapsen hyvinvoinnin, kasvun ja oppimisen tukena Varhaiskasvatuksessa toiminnan arvioinnin tavoitteena on lapsen kasvun, oppimisen ja kehityksen
tukeminen.1,2,3,4,5 Oppimisympäristön ja toimintakulttuurin arviointi kuuluu pedagogiseen vastuuseen
lastentarhanopettajalle, päiväkodin johtajalle ja perhepäivähoidon johtajalle. Arvioinnissa tulee huomioida
erityisesti lapsen näkökulma ja se, millaisen toimintaympäristön varhaiskasvatus tarjoaa lapselle.
Oppimisympäristön ja sen käytänteiden arvioinnissa tulee kiinnittää huomiota siihen, miten lapsi voi
toteuttaa leikkimistä, liikkumista, tutkimista ja taiteellista ilmaisuaan varhaiskasvatuksessa ja kehittää
hänelle ominaisia toimintatapojaan.1,2,3,4,5,
Arviointi käsittää koko varhaiskasvatuksen toiminnan, sisältäen oppimisympäristön, toimintakulttuurin sekä
lasten ja henkilökunnan itsearvioinnin. Lasten mielenkiinnon kohteet ja vahvuuksien tukeminen ohjaavat
yhteistä tavoitteiden asettamista sekä toiminnan suunnittelua. Lapsia ohjataan positiivisen ja rohkaisevan
palautteen kautta. Varhaiskasvatuksessa toiminnan arviointia harjoitellaan yhdessä lasten kanssa.5
7.2 Pedagoginen dokumentointi osana toiminnan arviointia Lasten kehittyminen ja oppiminen tehdään näkyväksi pedagogisen dokumentoinnin kautta.1,2 Dokumentointi
on vahvasti mukana joka vaiheessa, mm. lasten mielipiteiden, kokemusten ja tuotosten muodossa.1,2,4,5
Myös lapsen toimijuus dokumentoinnin toteuttajana on tärkeää.5 Monipuolista lasten kehittymisestä ja
oppimisesta koottua tietoa käsitellään säännöllisesti sekä lasten että huoltajien kanssa. On tärkeää, että lapsi
itse oppii havaitsemaan vahvuutensa ja edistymisensä ja että huoltajat voivat tukea lastaan.1 Tieto- ja
viestintäteknologian tarjoamia mahdollisuuksia hyödynnetään paitsi pedagogisessa dokumentoinnissa, myös
toiminnan näkyväksi tekemisessä huoltajille.4 Pitkäkestoinen dokumentointi on oleellinen osa toiminnan
arviointia ja henkilöstön toiminnan itsearviointia.
19
Laaja-alaisen osaamisen tavoitteet: 1. Ajattelu ja oppiminen, 2. Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu, 3. Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot, 4. Monilukutaito ja tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen, 5. Osallistuminen ja vaikuttaminen
Kuva: Lähtökohtia arviointiin (yhtenevä Kokkolan esiopetussuunnitelman kanssa)
7.3 Henkilöstön itsearviointi ja huoltajilta saatu palaute Kokkolassa varhaiskasvatuksen henkilöstö arvioi lasten oppimisympäristöä ja työtapojaan jatkuvasti ja
muokkaavat niitä vastaamaan sen hetkisen lapsiryhmän tarpeita ja mielenkiinnon kohteita.
Henkilöstön itsearviointi, reflektio ja osaamisen kehittäminen on jatkuvaa, pedagogiseen toimintaan
sisältyvää. Arviointi kohdistuu varhaiskasvatuksen toteuttamiseen, oppimisympäristöön, toimintakulttuuriin
sekä opettajan/ muun henkilöstön omiin ja työyhteisön pedagogisiin toimintaperiaatteisiin. Tärkeitä
työmenetelmiä ovat mm. tiimipalaverit, yhteispalaverit ja kehityskeskustelut. Lapsen sensitiivinen
huomioiminen varhaiskasvatuksessa on aikuisen velvollisuus joka päivä ja sen toteutumista tulee arvioida
tiimissä säännöllisesti.3 Arviointitietoa hyödynnetään oppimisympäristöä, toimintakulttuuria sekä
henkilöstön toimintatapoja kehitettäessä. Myös henkilöstön koulutusten suunnittelussa ja kohdentamisessa
hyödynnetään eri menetelmin saatua tietoa kehittämistarpeista.
Varhaiskasvatuksessa henkilöstön päivittäiset kohtaamiset lasten huoltajien kanssa antavat hyvät
lähtökohdat osallisuuden lisäämiselle, huoltajilta saadun palautteen keräämiselle ja sen hyödyntämiselle.
Hyvän, luottamuksellisen yhteistyön luominen huoltajien kanssa edellyttää varhaiskasvatuksen henkilöstöltä
aloitteellisuutta ja aktiivisuutta. Huoltajille tarjotaan aktiivisesti mahdollisuuksia antaa palautetta sekä
osallistua toiminnan suunnitteluun, kehittämiseen ja arviointiin yhdessä lasten ja henkilöstön kanssa.1,5
Lapsen mielenkiinnon
kohteet
Tavoite
Suunnittelu, lapset ja huoltajat
osallisina
Toteutus ja havainnointi
Arviointi ja suunnitelman kehittäminen
Pedagoginen
dokumentointi