SOSIAALIPALVELUJEN OMAVALVONTASUUNNITELMA

PALVELUNTUOTTAJAA KOSKEVAT TIEDOT (4.1.1)

Palveluntuottaja

Yksityinen palvelujentuottajaNimi:

Palveluntuottajan Y-tunnus: 2045520-5

Kunnan nimi: Äänekosken kaupunki

Kuntayhtymän nimi:      

Sote -alueen nimi:      

Toimintayksikön nimiPerusturva / Arjen tuki / Kuhnamon palvelutalo

Palveluyksikön sijaintikunta yhteystietoineen Terveyskatu 18, 44100 Äänekoski

Palvelumuoto; asiakasryhmä, jolle palvelua tuotetaan; asiakaspaikkamääräArjen tuki, vanhusasiakkaat 31 asukasta, 27 pitkäaikaispaikalla ja 4 lyhytaikaispaikkaa

Toimintayksikön katuosoiteTerveyskatu 18

Postinumero44100

PostitoimipaikkaÄänekoski

Toimintayksikön vastaava esimiesPalvelukeskuksenjohtaja Kristiina Pikkupeura

Puhelin040-7064251

Sähköpostikristiina.pikkupeura@aanekoski.fi

Toimintalupatiedot (yksityiset sosiaalipalvelut)

Aluehallintoviraston/Valviran luvan myöntämisajankohta (yksityiset ympärivuorokautista toimintaa harjoittavat yksiköt)     

Palvelu, johon lupa on myönnetty     

Ilmoituksenvarainen toiminta (yksityiset sosiaalipalvelut)

Kunnan päätös ilmoituksen vastaanottamisesta     

Aluehallintoviraston rekisteröintipäätöksen ajankohta     

Alihankintana ostetut palvelut ja niiden tuottajat

Äänekosken kaupungin kiinteistönhoito tuottaa kiinteistön huoltoon ja kunnostukseen liittyvät palvelut, sekä vartiointi palvelut ja siivouspalvelut.Äänekosken kaupungin Terveyskeskuksen ravintokeskus tuottaa ateriapalvelut.Comforta pesula tuottaa pyykkihuoltopalvelun.

TOIMINTA-AJATUS, ARVOT JA TOIMINTAPERIAATTEET (4.1.2)kirjaamo@valvira.fi

PL 210, 00531 HelsinkiLintulahdenkuja 4, 00530 HelsinkiFaksi 0295 209 700

Puhelin 0295 209 111

Koskenranta 3, 96100 RovaniemiFaksi 0295 209 704

www.valvira.fi

Toiminta-ajatus

Arjen tuki tarjoaa asukkaille tarpeen mukaiset ja laadukkaat toimintakykyä ylläpitävät yksilölliset palvelut, jotka tukevat asiakkaan voimavaroja ja itsenäistä selviytymistä omassa toiminta-ympäristössä, kodissa, asumispalveluissa ja laitospalveluissa. Arjen tuen asiakaskunta koostuu ikäihmisistä, mielenterveys- ja päihdepalveluiden asiakkaista sekä vammaispalve-luiden asiakkaista.Arjen tuen organisaatio toimii tilaaja-tuottaja mallilla. Tilaajatiimi kartoittaa asiakkaiden palvelutarpeita ja suunnittelee ja organisoi palvelut suhteessa asiakkaan tarpeisiin. Tavoitteena on, että asiakas saa tarkoituksen mukaiset ja oikea aikaiset palvelut. Palveluiden myöntämisen perustana on yhdessä asiakkaan kanssa tehty palvelutarpeen arviointi ja yksilöllinen hoito- ja palvelusuunnitelma. Tilaaja tiimistä koordinoidaan asiakkaan tarvitsemat palvelut lakien sekä perusturvalautakunnan hyväksymien myöntämiskriteerien puitteissa.

Arjen tuen palveluiden myöntäminen perustuu sosiaali- ja terveyspalveluista määrättyihin lakeihin. Ne löytyvät sosiaali- ja terveysministeriön sivuilta:http://www.stm.fi/sosiaali_ja_terveyspalvelut/lainsaadanto

Arvot ja toimintaperiaatteet

Äänekosken kaupungin arvot arjen tuessa: 1. Oikeudenmukaisuus: - Asiakkaita kohdellaan tasavertaisesti ja yhteisesti sovittujen periaatteiden mukaisesti- Asiakkaiden kohtaamista yksilöllisesti ja heidän itsemääräämisoikeuttaan kunnioittaen - Asiakkaiden oikeutta osallistua itseään koskevaan päätöksentekoon - Asiakkaan hyvinvoinnin edistämistä - Noudatetaan lakia ja kaikki toiminta on perusteltavissa

2. Innovatiivisuus ja uudistumiskyky:- Uudet ratkaisut ja toimintatavat- Palvelujen yksilöllinen muotoilu- Palaute ja toiminnan jatkuva kriittinen arviointi - Koulutus ja ammattitaidon ylläpitäminen, kulttuurinmuutos

3. Tasa-arvoisuus:- Yksilöllinen hoito- ja palvelusuunnitelma- Yksilöllinen toimintamalli- Yhteiset toimintalinjaukset- Itsemääräämisoikeus

4. Kestävä kehitys:- Palvelurakenne mahdollistaa tulevaisuuden toiminnan, ennaltaehkäisevä työ- Vaikuttavuuden arviointi- Yhteistyö eri toimijoiden kanssa- Taloudellisuus, kierrätys- Asioiden kirjaus ja seuranta- Oman työn hoitaminen/ perusteellinen työn tekeminen

Yksiköissä on omat arvot ja toimintaperiaatteet, jotka pohjautuvat yhteisiin arvoihin.

2

Kuhnamon palvelutalo tarjoaa yksilöllisen asumismuodon ikääntyville, jotka tarvitsevat runsaasti hoivaa ja huolenpitoa, eivätkä pysty asumaan yksin omassa kodissaan. Pitkäaikaisasukkaamme saavat asua ja ikääntyä arvokkaasti elämänsä loppuun asti. Asuminentoteutetaan omassa vuokra-asunnossa ryhmäkodissa, kodinomaisessa ympäristössä.

Kuhnamon palvelutalo on 31-paikkainen, 3 erillistä ryhmäkotia (jokainen kerros muodostaa oman ryhmäkodin) sisältävä 24-tunnin tehostetun palveluasumisen yksikkö. Kuhnamolla on 27 pitkäaikaispaikkaa sekä 4 jonottajan paikkaa. Jonottajan/ arviointi paikalle tuleville asukkaille on jo tehty palveluntarpeen kartoitus ja hän jonottaa vapautuvaa paikkaa kaupungin asumispalveluyksiköihin.

Työmme tavoitteet nousevat päivittäisistä kuntouttavista tai jäljellä olevaa toimintakykyä ylläpitävistä hoidon ja huolenpidon tarpeista. Tärkeinä tavoitteina ovat asukkaan osallisuus omaan elämään, onnistumisen kokemukset, arvostetuksi tulemisen tunne sekä elämän laadukkaaksi ja merkitykselliseksi kokeminen. Asukkaan elämää kartoitetaan monologin (elämänhistorian) avulla.

Toimintamme arvoja ovat aito ja asiakaslähtöinen välittäminen, turvallinen ja tasa-arvoinen yhteisöllisyys, viihtyvyys ja kaiken kaikkiaan hyvä elämä. Haluamme tarjota asukkaille yksilöllisen, toimintakykyä ylläpitävän, aktivoivan ja itsemääräämisoikeuden huomioimisen jatkumisen.

YKSILÖLLISYYS - Olemme ihmisinä erilaisia, se on voimavaramme, sitä haluammekunnioittaa. Osastomme mahdollistavat yksityisyyden, oman rauhan.

YHTEISÖLLISYYS - Yhteisten sääntöjen luominen keskustellen ja kaikkia kuunnellen.

TASA-ARVO - Asukkaiden tarpeista lähtevä toiminta: ”Saadakseen yhtä paljon, jotkut meistä tarvitsevat enemmän.”

TURVALLISUUS - Asukas saa tarvittavan avun ja tuen arjesta selviytymiseksi - nyt ja elämänkaaren loppuvaiheessa. Salliva ilmapiiri, jossa uskaltaa näyttää omat, aidot tunteensa ja voi kokea tulevansa hyväksytyksi ei hylätyksi.

RISKINHALLINTA (4.1.3)

Riskinhallinnan järjestelmät ja menettelytavat

Koko kaupunkia koskevaa riskianalyysia tehdään kaupungin johtoryhmän toimesta sekäperusturvan osalta perusturvan johtoryhmässä. Viimeisin riskianalyysi on valmistunut marraskuussa 2017.

Riskien ja vaarojen arviointi tehdään työyksiköittäin joka neljäs vuosi. Kartoituksella selvitetään yksikön työolosuhteita, työn kuormitustekijöitä ja mahdollisia vaaratekijöitä. Tavoitteena ontapaturmien ja vaaratilanteiden ennaltaehkäisy sekä työstä johtuvien kuormitustekijöiden vähentäminen ja vaarojen minimointi. Tehtyä selvitystä käytetään työkaluna toimintaa suunniteltaessa.

3

Riskien ja vaarojen arviointilomakkeen täyttää jokainen työntekijä työyksikössä.

Riskien ja vaarojen kyselyn tuloksien arviointi tapahtuu työyksiköittäin ryhmässä, jonka esimies yksiköstään kokoaa. Ryhmän kokoonpano muodostuu kaikista eri ammattiryhmistä, jotka työyksikössä työskentelevät ja ryhmän kokoonpanosta sovitaan tilannekohtaisesti. Henkilöstön ammattitaidon hyödyntäminen ja heidän kokemuksiensa kuunteleminen ovat avainasemassa riskien ja vaarojen arviointia tehtäessä. Ennalta tiedettyihin riskeihin laaditaan tapauskohtaisesti selkeät toimintakäytännöt, joiden avulla riski minimoidaan ja työntekijän sekä asiakkaan turvallisuutta pyritään turvaamaan, mm. parityöskentelyä mahdollistamalla ja kehittämällä turvajärjestelyjä yksintyöskenteleville. Henkilöturvahälyttimet lisäävät turvallisuutta ja mahdollisuutta lisäavun saantiin.

Työyksikkö käsittelee esille nousevat turvallisuusriskit ja vaaratilanteet työyhteisön yhteisessä kokouksessa lähiesimiehen toimesta. Vaaratilanteet dokumentoidaan Äänekosken kaupungilla käytössä olevalla vaaratilannelomakkeella ja esille tulleet vaaratilannelomakkeet palautetaan esimiehen ja työyhteisön käsittelyn jälkeen myös kaupungin työsuojelupäällikölle, joka vie ne tarvittaessa yhteistyötoimikunnan käsittelyyn. Käsittelyn perusteella työyksikössä mietitään toimintatapoja, jotta kyseinen vaaratilanne ei pääsisi toistumaan.

Vaaraa aiheuttavien aineiden käsittelyyn on olemassa ohjeistus yksikössä erikseen sovitussa paikassa/perehdytyskansiossa. Lisäksi erilaisten laitteiden käyttö opastetaan työntekijöilleperehdytyksen yhteydessä. Eri laitteiden käyttöohjeet löytyvät yksiköiden kansliasta ja huoltopäiväkirjat löytyvät yksikön apuvälineiden huollosta vastaavalta huoltomieheltä.

Yksikössä on sprinkleri-järjestelmä, joka otetaan käyttöön v 2019, huonekohtaiset palo-/savuilmaisimet, palo-ovet sekä osastojen tulo-ovet ovat palo-ovia. Asukasturvallisuuden takaamiseksi ulko-ovet ovat lukossa 24/7. Ulko-oven vieressä on soittokello ja ovipuhelin.

Palo- ja pelastuskoulutusta, sekä -harjoituksia pidetään säännöllisesti pelastustoimen kanssa, sekä yksikköön nimettyjen turvallisuusvastaavien toimesta, lisäksi yksiköissä pidetään omia pieniä harjoitustilanteita. Turvallisuuskävelyt otetaan käyttöön vuonna 2019, koko Piilolan palvelukeskuksessa, jonka yhteydessä myös Kuhnamon palvelutalo on. Yksikön nimetyt turvallisuusvastaavat huolehtivat yhteistyössä esimiehen kanssa turvallisuussuunnitelman päivityksestä ja ohjeistuksista. EA koulutusta henkilökunnalle järjestetään 5 vuoden välein. Viimeisin päivitys koulutus oli vuosina 2018-2019. Alkusammutusharjoituksia ja poistumisharjoituksia pidetään joka toinen vuosi yhteistyössä palo- ja pelastustoimen kanssa. Alkusammutus harjoitukset sovitusti joka pariton vuosi ja poistumisharjoitukset joka parillinen vuosi, koko kiinteistön henkilöstölle. Turvallisuusvastaavat ovat suorittaneet turvakortin ja yksikön johtaja turvallisuusjohtaja koulutuksen.

Yksikön turvallisuus- ja perehdytyskansio löytyy kansliasta. Lisäksi jokaisessa kerroksessa ruokailutilassa on hätäohjeistuskansio, jossa on tiivistetyt ohjeet eri vaaratilanteissa toimimiseen. Työsuojelun toimintaohje on kaupungin INTRASSA, se on laadittu vuosille 2018-2021. Avekki-koulutus henkilöstölle järjestettiin v. 2018.

Linkit:

4

Riskien ja vaarojen arviointi:http://intra.aanekoski.fi/intra/index.php/tyoesuojelu/riskienhallinta/1021-riskien-ja-vaarojen-arviointikyselyt-sosiaalipalvelut

Vaaratilanneilmoitus-lomake:http://intra.aanekoski.fi/intra/images/stories/tyosuojelu/lahelta_piti_lomake.pdf

Vaaratilanneilmoituksen käsittely: http://intra.aanekoski.fi/intra/index.php/tyoesuojelu/toimintaohjeita/801-laeheltae-piti-tilanteet-vaarat-ja-poikkeamat

Kaupungin valmiussuunnitelma ja siihen liittyvä evakuointisuunnitelma: Löytyy v-palvelimelta., sekä perehdytyskansiosta.

Piilolan palvelukeskuksen joka yksikössä on oma turvallisuuskansio, josta löytyy yksikkö-kohtainen pelastus- ja turvallisuussuunnitelma sekä toimintaohjeistukset. Kuhnamon palvelutalon kansio löytyy alakerran taukotilasta. Turvallisuuskansio päivitetään kerran vuodessa sekä aina uusien ohjeistusten myötä. Kansioiden päivityksestä vastaa turvallisuusvastaava, lähihoitaja Anniina Öhman ja esimies tarkistaa tehdyt muutokset. Turvallisuus vastaava on suorittanut turvakortin.

Päivitetty lääkehoitosuunnitelma löytyy sairaanhoitajien työhuoneesta, ns. apteekkikansiosta ja esimiehen työhuoneesta.

Riskinhallinnan järjestelmät ja menettelytavat

Jokaisessa Arjen tuen asiakasryhmässä on olemassa asiakkaita, joiden avustamisessa, hoitamisessa ja ohjauksessa on otettava huomioon sekä asiakasturvallisuus, että työntekijöiden turvallisuus. Kaupungilla on olemassa toimintaohjeistus väkivallan uhka – tilanteisiin:

Väkivallan uhka- ohjeistus: http://intra.aanekoski.fi/intra/index.php/tyoesuojelu/toimintaohjeita/455-vaekivallan-uhka-tyoessae-ohjeistus

Väkivallan uhka- lomake: http://intra.aanekoski.fi/intra/images/stories/tyosuojelu/selvitys_vakivalta_ja_uhkatilanteista_lomake.pdf

Yksiköittäin työskentelytapoja, mm. kahden autettavat sekä aggressiivisesti käyttäytyvätasiakkaat.

Riskinhallinnassa laatua ja asiakasturvallisuutta parannetaan tunnistamalla jo ennalta ne kriittiset työvaiheet, joissa toiminnalle asetettujen vaatimusten ja tavoitteiden toteutuminen on vaarassa. Riskinhallintaan kuuluu myös suunnitelmallinen toiminta epäkohtien ja todettujenriskien poistamiseksi tai minimoimiseksi sekä toteutuneiden haittatapahtumien kirjaaminen, analysointi, raportointi ja jatkotoimien toteuttaminen. Palveluntuottajan vastuulla on, että riskinhallinta kohdistetaan kaikille omavalvonnan osa-alueille.

Riskinhallinnan työnjako

5

Mahdollisuuksien mukaan tilanteisiin varaudutaan mm. mahdollistamalla parityöskentely tai tarjoamalla tarvittavat suojavarusteet ja rokotukset. Koulutusta väkivaltatilanteiden hallintaan pyritään järjestämään tarpeen mukaan. Ohjeistus väkivaltatilanteisiin on olemassa turvallisuus kansiossa. Yksikössä huolehditaan uuden työntekijän perehdyttämisestä riskien hallintaan. Työvuorossa olevalla henkilöllä on henkilöturvahälytin, joka mahdollistaa tarvittavan lisäavun saannin nopeasti. Asukkailla on huoneiden ovissa ovihälyttimet sekä rannekehälyttimet, joilla he saavat yhteyden hoitajaan. Niiden asukkaiden, jotka eivät itse pysty hälyttämään apua turvallisuus taataan toistuvilla tarkastuskierroksilla, joita tiuhennetaan tilanteen ja asukkaan voinnin niin vaatiessa. Tarvittaessa tilapäisesti voidaan palkata lisähenkilökuntaa, jos henkilöturvallisuus niin vaatii. Ulko-ovi on aina lukittuna, ja äkillisissä uhkaavissa tilanteissa painetaan vartijahälytintä ja otetaan aina yhteys 112.

Meillä on käytössä asukasturvallisuus riskien hallintaan HAIPRO ohjelma, jonne kirjataan poikkeamat, ja ne käsitellään yhteisöpalavereissa esimiehen kanssa, sekä ne menevät johdolle tiedoksi.

Akuutti tilanteissa välitön puuttuminen ja korjaava toimenpide.

RISKIEN TUNNISTAMINEN

Riskienhallinta perustuu jokaisen työntekijän havainnointiin ja käytännön työstä esille nouseviin riski- ja vaaratekijöihin. Jokainen työntekijä on omalta osaltaan vastuussa siitä, että nostaa esille havaitsemiaan epäkohtia sekä käyttää hankittuja suojavälienitä ja noudattaa turvallisuus- ohjeita. Työyhteisöpalavereissa asioista keskustellaan avoimesti ja tarvittaessa laaditaan ohjeistuksia esille nousevista vaara tilanteista.

Apuvälineille on nimetty vastuuhoitaja, mutta apuvälineiden puutteiden ja vikojen havainnointi on jokaisen vastuulla. Ryhmäkotien hoitajat huolehtivat apuvälineiden huollosta ja kuntoon saattamisesta Äänekosken apuvälinelainaamon kanssa.

Työntekijän tulee raportoida havaitsemansa epäkohdat yksikön esimiehelle ja toimia välittömästi, jotta lisävahinkoa ei pääse syntymään. Yhdessä mietitään, miten voidaan toimia asioiden ennaltaehkäisemiseksi niin toiminnassa kuin ympäristössäkin.Vialliset välineet tulee välittömästi poistaa käytöstä.

Perehdytys yksikössä: jokaisen työntekijän vastuulla on perehdyttää uusi työntekijä olemassa oleviin ohjeisiin ja toimintamalleihin.

Henkilökunnalle järjestetään myös palo- ja pelastus- sekä turvallisuuskoulutusta, johon velvoitetaan kaikki osallistumaan. Yksiköihin on nimetty turvallisuusvastaavat, jotka vastaavat turvallisuus ohjeistusten päivityksestä ja esilläolosta, sekä yksikkökohtaisista pelastusharjoituksista ja niiden kirjaamisesta; tapahtuma/ osallistujat.

Johdon tehtävänä on huolehtia omavalvonnan ohjeistamisesta ja järjestämisestä sekä siitä, että työntekijöillä on riittävästi tietoa turvallisuusasioista. Johto vastaa siitä, että toiminnan turvallisuuden varmistamiseen on osoitettu riittävästi voimavaroja. Heillä on myös päävastuu myönteisen asenneympäristön luomisessa turvallisuuskysymyksiä kohtaan. Riskinhallinta vaatii aktiivisia toimia myös muulta henkilöstöltä. Työntekijät osallistuvat turvallisuustason ja -riskien arviointiin, omavalvontasuunnitelman laatimiseen ja turvallisuutta parantavien toimen-

6

piteiden toteuttamiseen.

Yksiköissä on omavalvonta suunnitelma, joka on kaikkien luettavissa. Myös ohjeistukset erilaisista hygienia käytännöistä on kirjattu ohjekirjaseen, ja käytössä olevien kemiallisten aineiden tuoteselosteet on näkyvillä siivouskeskuksien ilmoitustauluilla, sekä kootusti tietokoneella.

Riskinhallinnan luonteeseen kuuluu, ettei työ ole koskaan valmista. Koko yksikön henkilö-kunnalta vaaditaan sitoutumista, kykyä oppia virheistä sekä muutoksessa elämistä, jotta turvallisten ja laadukkaiden palveluiden tarjoaminen on mahdollista. Eri ammattiryhmien asiantuntemus saadaan hyödynnetyksi ottamalla henkilöstö mukaan omavalvonnan suunnitteluun, toteuttamiseen ja kehittämiseen.Turvallisuus kartoitukset, sekä turvallisuus koulutukset, sekä työpaikkatarkastukset tehdään säännöllisesti, työterveyshuollon ja työsuojelupiirin toimesta.     RISKIEN KÄSITTELEMINENTyöntekijöillä on sosiaalihuoltolain 48§ ja vanhuspalvelulain mukaan ilmoitusvelvollisuus asiakkaan terveyttä ja hyvinvointia vaarantavista tekijöistä ja tilanteista. Työntekijän on viipymättä ilmoitettava toiminnasta vastaavalle henkilölle, yksikön esimiehelle, joka ilmoittaa asiasta sosiaalihuollon johtavalle viranhaltijalle. Ilmoitus voidaan tehdä salassapitosäännösten estämättä eikä ilmoituksen tehneeseen henkilöön saa kohdistaa minkäänlaisia vastatoimia.Henkilöstöä on ohjeistettu ottamaan em. tilanteet välittömästi puheeksi esimiehen kanssa sekä täyttämään HAIPRO vaaratapahtuma kaavake. Vakava tapahtuma tai sen uhka selvitetään välittömästi, viimeistään tiimipalaverissa. Selvityksessä käydään tapahtumat läpi kokonaisuudessaan, siihen johtaneet syyt, olosuhteet ja muut vaikuttavat seikat sekä mietitään, kuinka vastaava tilanne voidaan ehkäistä tai välttää.Esille nousevat vaaratilanteet käydään säännöllisesti läpi työyhteisöpalavereissa, vähintään 4 kertaa vuodessa. Asiakkaalle tapahtuvasta vaaratilanteesta tai tapaturmasta tulee tehdä Haipro-ilmoitus, jotka esimies käsittelee henkilöstöpalaverissa. Haipro-ilmoitukset menevät tiedoksi myös kaupungin johtavalle hoitajalle.Haipro ilmoitukseen tulee myös kirjaus kohtaan miten asiakasta tai omaista on informoitu tapahtuneesta.

Lääkepoikkeamien ja asiakkaalle tapahtuneiden läheltä piti tilanteiden tai tapaturmien käsittely ja ilmoitus ns.haipro-ilmoitukset: http://intra.aanekoski.fi/intra/images/stories/perusturva/tiedotteet/HAIPROnohje2011.pdf

Jos tapahtuu vakava, korvattavia seurauksia aiheuttanut haittatapahtuma, asiakasta tai omaista informoidaan korvausten hakemisesta.

Miten yksikössä käsitellään haittatapahtumat ja läheltä piti -tilanteet ja miten ne dokumentoidaan?

Katso yllä.

Korjaavat toimenpiteet

Ilmoituksen perusteella teemme arviointia tapauskohtaisesti siitä, minkälaisiin jatkotoimen-piteisiin ryhdytään huomioiden toimintaohjeistus ja lainsäädäntö.

Laatupoikkeamien, läheltä piti -tilanteiden ja haittatapahtumien varalle määritellään korjaavat

7

toimenpiteet, joilla estetään tilanteen toistuminen jatkossa. Tällaisia toimenpiteitä ovat muun muassa tilanteiden syiden selvittäminen ja tätä kautta menettelytapojen muuttaminen turvallisemmiksi. Myös korjaavista toimenpiteistä tehdään seurantakirjaukset ja -ilmoitukset.

Muutoksista tiedottaminen

Työyhteisöpalavereista laaditaan muistiot, jotka ovat työyhteisön luettavissa ja käytettävissä. Lisäksi tarvittavia, erillisiä toimintaohjeita laaditaan työyhteisön käyttöön. Myös yksikön kehittämispalavereissa käydään läpi laadittuja ohjeistuksia ja niiden toimivuutta.

Miten muutoksista työskentelyssä (myös todetuista tai toteutuneista riskeistä ja niidenkorjaamisesta) tiedotetaan henkilökunnalle ja muille yhteistyötahoille?     

OMAVALVONTASUUNNITELMAN LAATIMINEN (3)

OMAVALVONNAN SUUNNITTELUSTA VASTAAVA HENKILÖ TAI HENKILÖT

Yksikön esimies ja vastuuhoitajat / tiimivastaavat / palveluvastaava valvoo omavalvonta-suunnitelmien mukaista toimintaa siltä osin, kun se vaikuttaa asiakkaan saamaan palveluun hänen hoito- ja palvelusuunnitelmansa mukaisesti. Tarvittaessa toimenpiteet kirjataan asiakaskertomukseen.

Omavalvontasuunnitelma on laadittu yhteistyössä yksikön esimiehen ja henkilökunnan kanssa. Henkilökunta on osallistunut suunnitelman laatimiseen kehittämispäivissä ja työyhteisöllejärjestettävissä työpalavereissa nostamalla esiin asioita ja ilmiöitä, jotka vaativat panostusta.Omavalvonta suunnitelma ohjaa päivittäistä toimintaa ja työntekijöiden tulee huomioidasuunnitelman käytettävyys ja toimivuus.

Omavalvontasuunnitelma laaditaan toimintayksikön johdon ja henkilökunnan yhteistyönä. Omavalvonnan eri osa-alueilla voi olla myös omat vastuuhenkilöt.

Ketkä ovat osallistuneet omavalvonnan suunnitteluun?

katso yllä

Omavalvonnan suunnittelusta ja seurannasta vastaavan henkilön yhteystiedot:Suunnittelusta:Yksikön esimies, palvelukeskuksenjohtaja Kristiina Pikkupeura, puh: 040-7064251, kristiina.pikkupeura@aanekoski.fiSeurannasta:Palveluvastaava Anne Harjula, puh: 0400-178350, anne.harjula@aanekoski.fi

Omavalvontasuunnitelman seuranta (määräyksen kohta 5)

Päivitetään vuosittain marraskuun loppuun mennessä, sekä tarvittaessa myös jos toiminnassa tapahtuu palvelun laatuun tai asiakasturvallisuuteen liittyviä muutoksia.

8

Kehittämispäivien yhteydessä omavalvontasuunnitelmien päivitystarpeet kartoitetaan, esimies ja tiimivastaava kokoaa tiedot suunnitelmaan.

Omavalvontasuunnitelman julkisuus

Omavalvontasuunnitelma on nähtävillä yksikön kansliassa sekä luettavissa kaupungin nettisivuilla.

ASIAKKAAN ASEMA JA OIKEUDET (4.2)Palvelutarpeen arviointi

Asiakkaan palvelutarpeen arviointi alkaa yhteydenotosta Arjen tuen asiakasohjaustyöntekijöihin (Tilaaja tiimiin). Arviointi tehdään palvelutarpeen kartoituksella, yhdessä asiakkaan kanssa. Palvelutarpeen arvioinnissa korostuu voimavarojen kartoitus ja asiakkaan oma tahto palvelujen järjestämiseksi. Palvelutarpeen arvioinnissa selvitetään laajasti asiakkaan toimintakykyyn vaikuttavia tekijöitä fyysisen, psyykkisen, kognitiivisen ja sosiaalisen toimintakyvyn osa-alueilta, sekä korostetaan asiakkaan omaa osallisuutta ja kuntoutumista palveluja järjestettäessä.Lisäksi arvioinnissa käytetään tukena erilaisia arviointi mittareita: ravitsemukseen liittyvä MNA, alkoholin käyttöön liittyvä AUDIT, kognitiivisiin toimintoihin ( muisti) liittyvä MMSE, myöhäisiän masennukseen liittyvä GDS-15, toimintakyvyn ja hoidon tarpeeseen liittyvä RAVA sekä fyysistä toimintakykyä mittaavat testit.Yksikössä palvelutarpeen kartoitus tehdään kirjalliseen hoito- ja palvelusuunnitelmaan, joka laaditaan yhteistyössä asukkaan, hänen läheisen/ omaisen ja yksikön edustajan (yleensä sairaanhoitaja ja omahoitaja) sekä tarvittaessa palveluvastaavan kanssa. Palvelusuunnitelman tekemisen tavoiteaika on kuukausi asukkaan muutosta yksikköön, jotta asiakkaan tilanne on ehtinyt tasoittua muutoksesta. Palvelusuunnitelmaa arvioidaan tarpeen mukaan ja ainakin puolivuosittain. Kartoituksessa arvioidaan asukkaan voimavarat. Hoitajat käyttävät kuntouttavaa työmallia tukemaan, parantamaan ja ylläpitämään asukkaan olemassa olevaa toiminta-kykyä. Asukkaan päivittäisten toimintojen havainnointi on yksi tärkeä arviointimittari. Käytössä on myös MMSE mittari ja RAVA- toimintakyvyn arviointi, asukkaan toimintakykyä seurataan mittareiden avulla puolivuosittain ja aina tarvittaessa, voinnin muuttuessa. Lisäksi tarvittaessa käytämme arvioinnin tukena muita käytössä olevia mittareita mm. MNA mittaria, jos huoli liittyy asukkaan ravitsemukseen. Jokaiselle asukkaalle nimetään omahoitaja, jonka tehtävänä on huolehtia yksilöllisemmin asukkaan asioista ja pitää yhteyttä läheisiin yhdessä asukkaan kanssa. Omahoitaja osallistuu yhdessä sairaanhoitajan kanssa asukkaan hoito- ja palvelusuunnitelman tekemiseen. Omahoitaja arvioi asukkaansa vointia, käyttäen

9

tukena samoja arviointimittareita kuin palvelutarpeen arvioinnissa käytetään.Henkilökuntaa on koulutettu mittareiden käyttöön. Hoidon tukena on osaltaan myös monologi (elämän historia), jotka joko omainen tai omahoitaja tekee asukkaastaan, jos mahdollista yhdessä asukkaan/ tai läheisen kanssa.Palvelutarpeen kartoittamisessa lähdetään siitä, millaisia voimavaroja asukkaalla ja hänenläheisillään on; mitä asiakas pystyy tekemään itsenäisesti. Kuntouttavan työotteen tavoitteena on parantaa tai ylläpitää asukkaan toimintakykyä.Rakenteellinen kirjaamismalli tukee asukkaan voinnin ja toimintakyvyn seurantaa. Kirjaamiseen meillä on käytössä Mediatri ohjelma.

Asukas ja hänen omainen ovat mukana hoito-ja palvelusuunnitelman tekemisessä. Asukkaan asioista keskustellaan mahdollisimman usein ja aina tarpeen vaatiessa omaisten kanssa.

Jos asukas ei kykene kommunikoimaan ja tuomaan omaa tahtoaan esille, arvioidaan palvelutarvetta asukkaan läheisten ja tarvittavien ammattihenkilöiden esim. fysioterapian kanssa. Näin tehdään mm. apuvälineiden hankinnassa.

Palvelujen myöntämisen kriteerit

Palvelutarpeen arvioinnin perusteella tehdään tarvittaessa hakemus asumispalveluun tai laitoshoitoon, puhutaan ns. SAS- hakemuksesta. Hakemuksessa kuvataan asumispalvelun ja laitoshoidon tarve, asiakkaan toimintakyky ja terveydentila, sekä kotona asumisen haasteet ja asiakkaan ja/tai hänen läheisensä (edustajansa) suostumus asumispalvelun hakemiseksi. Terveydentilan ja toimintakyvyn selvittämiseksi ja päätöksen teon tueksi käytetään toimintakykymittareita.

1. RAVA-mittari on toimintakyvyn ja avuntarpeen mittari, jolla arvioidaan mm. aistitoimintoja sekä liikkumista, syömistä, pukeutumista ja hygienian hoitoa. Indeksin arvo vaihtelee välillä 1.29- 4.02. Mitä suurempi indeksi arvo, sitä suurempi on asiakkaan hoidon- ja avun tarve. Asumispalvelussa suuntaa antava RAVA- indeksi Äänekoskella on tehostetussa palveluasumisessa yli 3.0 ja laitoshoidossa yli 3.5.

2. MMSE-testi on muistitesti, joka soveltuu sekä seulontaan, että kognitiivisen toimintakyvyn muutosten arviointiin. Tehtävät heijastavat orientaatiota, mieleen painamista ja palauttamista, tarkkaavaisuutta, keskittymiskykyä ja laskutaitoa. Kielellisiä kykyjä kuvaavat tehtävissä nimeäminen, toistaminen ja kolmivaiheisen komennon noudattaminen, sekä lukeminen, ettäkirjoittaminen. Kuvion kopioimisessa tulee esille hahmotuskyky. MMSE- testin kokonais-pistemäärä on 30. Poikkeavan suorituksen raja- arvo on 24 pistettä. 30-24 pistettä tarkoittaa normaalia tai lievästi heikentynyttä kognitiivista toimintakykyä, 18-23 lievää dementiaa, 12-17 keskivaikeaa dementiaa, 0-11 vaikeaa dementiaa. Asumispalveluiden ja laitoshoidon suuntaa antava MMSE testin tulos on 17/30 tai sen alle. Muistiyksiköihin sijoittaminen edellyttää aina diagnoosia muistisairaudesta ja sen eteneminen on vähintään keskivaikeassa tai vaikeassa vaiheessa.

3. GDS15-TESTI: testi on myöhäisiän depressio seula. Testistä yli 6 pistettä saaneille suositellaan masennushoitajan vastaanotolla käyntiä ja jatkohoidon arviointia. Depressio voi omalta osaltaan vaikuttaa asumispalvelujen tarpeeseen, mutta ei aina yksin määritä sen tarvetta.

4. Mini- Audit: tämän mittarin avulla mitataan alkoholin kulutuksen riskimäärän kasvamista lähi-tulevaisuudessa. Hoitoonohjausta suositellaan, jos pistemäärä nousee yli 20. Maksimissaan Audit-testistä voi saada 40 pistettä. Päihteiden käyttö voi osaltaan vaikuttaa asumispalvelun

10

tarpeeseen, mutta ei aina yksin määritä asumispalvelun tarvetta.5. MNA- testiä voidaan käyttää yli 65-vuotiaiden henkilöiden virhe- ja aliravitsemusriskin

määrittämiseksi. Testi on kaksivaiheinen ja testi sisältää erilaisia mittauksia. Testi jatkuu toiseen vaiheeseen, mikäli pistemäärä jää alle 12. Toisessa vaiheessa 24-30 pistettä kertoo normaalista ravitsemustilasta. 17-23.5 pistettä merkitsee kasvanutta virheravitsemuksen riskiä ja alle 17 pistettä on merkki aliravitsemuksesta. Enne asumispalvelujen myöntämistä, tulee huomio kiinnittää ravitsemuksen tilaan ja korjata se ensisijaisesti kotioloissa.

6. ADL- toiminnot testillä arvioidaan päivittäistä toimintakykyä. Kysymyksissä käsitellään liikkumista, kävelemistä, siirtymistä, WC:n käyttöä, ruokailua, pukemista ja hygienian hoitoa. Asteikko 0-28, jossa 0 merkitsee itsenäistä ja 28 täysin autettavaa henkilöä. Testi on tärkeä apuväline kuvaamaan päivittäistä toimintakykyä ja selviytymistä arjessa.

7. Kaikki yllämainitut mittarit ohjaavat asiakkaaksi ottamisen perusteita, mutta eivät koskaan yksin määritä asiakkaan palvelujen tarvetta ja toimintakykyä. Kokonaistilanne arvioidaan aina yksilöllisesti palvelun tarpeen arvioinnin yhteydessä.

8. Lisäksi huomioidaan mielenterveyslain, vammaispalvelulain ja kehitysvammalain perusteet asumispalveluiden myöntämiselle.Asukkaan omainen tai läheinen voi asukkaan niin halutessa osallistua palveluntarpeen arviointiin. Lähtökohtana on kuitenkin asukkaan oma tahto kutsua heitä paikalle. Omaisia ja läheisiä tai laillista edunvalvojaa kuullaan yksilöllisesti myös niissä tilanteissa, joissa asukkaan kognitiivinen toimintakyky on alentunut siten, että hän ei kykene itsenäiseen päätöksen tekoon.

Hoito-, palvelu- ja kuntoutussuunnitelma

Hoidon ja palvelun tarve kirjataan asiakkaan henkilökohtaiseen, päivittäistä hoitoa, palvelua tai kuntoutusta koskevaan suunnitelmaan. Suunnitelman tavoitteena auttaa asiakasta saavuttamaan elämänlaadulleen ja kuntoutumiselle asetetut tavoitteet. Päivittäisen hoidon ja palvelun suunnitelma on asiakirja, joka täydentää asiakkaalle laadittua palvelu-/asiakassuunnitelmaa ja jolla viestitään palvelun järjestäjälle asiakkaan palvelutarpeessa tapahtuvista muutoksista.

Miten hoito- ja palvelusuunnitelma laaditaan ja miten sen toteutumista seurataan?

Jokaiselle asiakkaalle tehdään kirjallinen hoito- ja palvelusuunnitelma, joka suunnitellaan ja laaditaan yhteistyössä asukkaan, omaisten, palveluvastaavan sekä omahoitajan kanssa. Hopasu tarkistetaan tarpeen mukaan, mutta ainakin 1 x vuosi.

Miten valmistetaan, että henkilö tuntee hoito- ja palvelusuunnitelman sisällön ja toimii sen mukaisesti?

Omahoitaja kertoo muulle henkilökunnalle asukkaan hoito- ja palvelusuunnitelman sisällön.Lisäksi asukkaan hoito- ja palvelusuunnitelma on koko henkilökunnan luettavissa Mediatrilla vanhustyön lehdellä.

Arjen tukeen on laadittu yhtenäinen, yksilöllisyyttä korostava hoito- ja palvelusuunnitelma, joka on sama kaikille asiakasryhmille ja palvelun tuottajatahoille. Asiakkaalla on aina oikeus yksilölliseen hoito- ja palvelusuunnitelmaan, jonka laatimisessa hän ja/tai hänen edustajansa on mukana, jonka hän saa tarkastettavaksi ja allekirjoitettavaksi. Palvelusuunnitelma laaditaan yhteistyössä asiakkaan ja hänen verkostonsa kanssa, ilman aiheetonta viivytystä

11

palveluntarpeen kartoituksen jälkeen. Kuitenkin viimeistään kuukauden kuluttua yksikköön muutosta. Hoito- ja palvelusuunnitelma tarkistetaan kirjatun määräajan puitteissa, joka vaihtelee palveluittain tai tilanteen muuttuessa, kuitenkin vähintään 2x vuodessa. Päivitetty ja allekirjoitettu Hoito- ja palvelusuunnitelma toimitetaan palveluvastaavalle.

Miten varmistetaan, että henkilökunta tuntee hoito- ja palvelusuunnitelman sisällön ja toimii sen mukaisesti?Omahoitaja osallistuu palvelusuunnitelman laatimiseen. Omahoitaja vastaa suunnitelman päivittämisestä ja toteutumisesta oman palvelunsa osalta. Hoito- ja palvelusuunnitelma kirjataan asiakastietojärjestelmään, josta se on yksikön hoitohenkilökunnan luettavissa. Omahoitaja on velvollinen tiedottamaan muita muutoksista, toiveista ja tarpeista asukkaan tilanteessa, mitä on noussut esille hoito- ja palvelusuunnitelman tekemisen yhteydessä.

a

Asiakkaan kohtelu

Itsemääräämisoikeuden vahvistaminen

Kuhnamolla omahoitaja/ sairaanhoitaja laativat yhteistyössä asukkaan ja hänen edustajansa kanssa yksilöllisen hoito- ja palvelusuunnitelman, suunnitelmalla varmistetaan asukkaan itsemääräämisoikeuden toteutuminen kirjaamalla asukkaan oma tahto ja toiveet käyttäen apuna monologia, joka tarkoittaa asukkaan elämästä kerättyä tietoa. Asukkaan toiveet ja tarpeet määrittävät hoidon, kuntoutuksen ja hoivan järjestämistä. Päätökset ovat selkeitä ja yksilöllisesti perusteltuja, huomioiden yksikön toimintatavat ja asukkaan toiveet sekä tarpeet.

Asukkailla on oma vuokra-asunto, pääsääntöisesti yksiö, mutta Kuhnamolla on myös joitakin soluasuntoja. Asukkailla on mahdollisuus viettää aikaa omissa huoneissaan ja yhteisissä tiloissa. Asukkaalla on mahdollisuus omien mieltymysten mukaisesti osallistua osastolla järjestettävään viriketoimintaan, sekä seniorikeskuksen toimintaan. Asukkaiden toiveita toiminnan järjestämisessä on kartoitettu ajoittain pidettävillä asukasraatien avulla ja toki kysellen toiveita viriketoiminnan alkaessa.Asukkailla on mahdollisuus liikkua vapaasti rakennuksen sisäpuolella. Erityisesti kesäisin asukkaat voivat ulkoilla turvallisesti aidatulla piha-alueella, sekä saattajan kanssa lähiympäristössä. Palvelutalon ulko-ovissa on sähköinen lukitus. Toiveena olisi, että asukkaalla olisi mahdollista osallistua myös palvelutalon ulkopuoliseen elämään, toivomme että asukkaiden luona vieraillaan ja että he voisivat vierailla läheistensä luona, kuten ennen palvelutaloon muuttoakin ovat tehneet.Asukkaan oma tahto otetaan huomioon hoitotoimenpiteissä siten, että asukasta ei herätetä aikaisin aamulla, jos hän tahtoo nukkua, häntä ei myöskään pidetä huoneessa/ vuoteessa pidempään kuin tarve vaatii, sama pätee illalla nukkumaan laitettaessa, myös yöhoitaja avustaa tarvittaessa aamutoimissa tai nukkumaan menossa. Asukas voi liikkua vapaasti ja osallistua halutessaan osastolla tapahtuvaan viriketoimintaan tai hän voi viettää aikaa omassa asunnossaan.Aamutoimet tehdään yhdessä asukkaan kanssa, häntä omatoimisuuteen tukien. Asukas voi itse valita omat vaatteensa, jotka sinä päivänä haluaa pukea päällensä, valintaa kunnioitetaan. Toimintakyvyn heiketessä hoitaja auttaa asukasta, hänen toiveita ja tahtoaan kunnioittaen.

12

Ruokailutilanteet tapahtuvat pääsääntöisesti yhteisessä ruokatilassa, asukkaalla on aina mahdollisuus myös itsenäiseen ruokailuun. Ruokailussa asukkaita tuetaan ottamaan itse tarjolla oleva ateria, sekä tekemään valinnat ruokien ja ruokajuomien suhteen.Lähes kaikilla asukkailla on muistisairausdiagnoosi, on tärkeää tarjota heille onnistumisen kokemuksia, jotka vahvistavat heidän oman arvon tuntoa ja tuottavat hyvää oloa, mahdollistaen arvokkaan loppuelämän.Asukas osallistuu oman Hoito- ja palvelusuunnitelmansa tekemiseen.     

Itsemääräämisoikeuden rajoittamisen periaatteet

Sosiaalihuollon asiakkaan hoito ja huolenpito perustuu ensisijaisesti vapaaehtoisuuteen, ja palveluja toteutetaan lähtökohtaisesti rajoittamatta henkilön itsemääräämisoikeutta. Rajoitustoimenpiteille on aina oltava laissa säädetty peruste ja sosiaalihuollossa itsemääräämisoikeutta voidaan rajoittaa ainoastaan silloin, kun asiakkaan tai muiden henkilöiden terveys tai turvallisuus uhkaa vaarantua. Itsemääräämisoikeutta rajoittavista toimenpiteistä tehdään asianmukaiset kirjalliset päätökset. Rajoitustoimenpiteet on toteutettava lievimmän rajoittamisen periaatteen mukaisesti ja turvallisesti henkilön ihmisarvoa kunnioittaen.

Mistä rajoittamistoimenpiteisiin liittyvistä periaatteista yksikössä on sovittu?

Kemiallisten ja kaikkien rajoitteiden käyttämisessä huomioidaan toimintayksikön eettiset periaatteet ja arvot ja kuinka itsemääräämisoikeus voi toteutua parhaalla mahdollisella tavalla. Rajoitteiden käyttämisestä päättää AINA asukkaan hoitava lääkäri ja niiden käytöstä keskustellaan omaisen kanssa. Rajoitteiden käytöstä tehdään merkinnät Mediatrille.

Asukkaan liikkumista rajoitetaan vain pakottavista syistä ja aina yhteistyössä lääkärin, läheisten ja asukasta hoitavien kanssa.Pakottavia syitä ovat asukkaan turvallisuuteen liittyvät asiat kuten esim. muistisairauden aihuettamat haasteet. Jos asiakkaan liikkumista joudutaan sitoen turvaliivillä rajoittamaan, tarvitaan omaisen ja lääkärin lupa. Turvaliivin käyttö edellyttää asiakkaan jatkuvaa seurantaa vähintään tunnin välein ja seurannasta pidetään kirjausta valmiille lomakkeelle.Rajoitustoimenpiteiden tarvetta tulee arvioida säännöllisesti ja riittävän usein. Tarpeen poistuessa, rajoittamistoimenpide puretaan. Rajoittamistoimenpiteet ovat aina viimeinen keino turvata asukkaan arkea ja ensisijaisesti tulee aina miettiä muut vaihtoehdot, esim. hyvinvointiteknologian hyödyntäminen.

Ulkoilu tapahtuu asiakaslähtöisesti, turvallisuus huomioiden. Asukkaan vapaa kulkeminen ympäristössä sovitaan asukkaan ja hänen läheistensä kanssa. Pääsääntöisesti ulkoilu muualla kuin aidatulla piha-alueella tapahtuu aina omaisen/ läheisen tai hoitajan seurassa. Asukkaalla voi olla oma puhelin käytössään, eikä henkilökunnan tehtävänä ole rajoittaa yhteydenpitoa ulkomaailmaan. Kuhnamolla on tarjolla asukkaalle viikottainen oma saunavuoro, saunominen tapahtuu hoitajan avustamana, asukkaan omatoimisuutta tukien. Omat asunnot, joissa oma kylpyhuone/WC tila, turvaavat asukkaan yksityisyyden ja rauhan. Vierailut ovat sallittuja ja toivottavia, virallisia vierailuaikoja ei ole ja halutessaan omainen voi yöpyä oman läheisensä kodissa.

Asiakkaan kohtelu

Asiakkaan epäasiallinen kohtelu/ kaltoin kohtelu:

13

Henkilökunta noudattaa yksikön yhdessä sovittuja arvoja- ja toimintaperiaatteita. Työntekijän asiatonta käytöstä asiakasta kohtaan ei hyväksytä. Toisilla työntekijöillä on velvollisuus puuttua välittömästi havaitsemaansa epäasialliseen/ epäammatilliseen asiakkaan kohtaamiseen tai hoivaan. Sama malli koskee omaisten ja läheisten kohtaamiseen, sekä heidän keskinäiseen kanssakäymiseensä. Yksikössä tapahtuneeseen epäasialliseen kohteluun puututaan heti ja siitä ilmoitetaan omaiselle/ läheiselle ja yksikön esimiehelle. Yksikön esimies selvittää mitä on tapahtunut. Yksikön esimies tai vastuuhoitaja ottaa yhteyttä asiakkaaseen ja hänen omaiseensa, jotta voi kuulla heitä asiassa. Tilanteen kartoitus: mitä on tapahtunut, missä tapahtunut ja miksi tapahtunut? Jos osallisena on työntekijä tai työntekijät, heitä kuullaan tilanteessa. Jatkotoimenpiteet, mahdollinen sovittelu niin, ettei epäasiallista kohtelua enää tapahdu. Mahdolliset jatkoseuraamukset työntekijälle/ työntekijöille. Asiasta laaditaan muistio. riippuen epäasiallisen kohtelun merkittävyydestä/ vaaratilanteen laajuudesta, voidaan asiasta tehdä rikosilmoitus.Asukkaalle tapahtunut haittatapahtuma kirjataan asiakastietojärjestelmään ja siitä tehdäänHAIPRO ilmoitus, joka käsitellään seuraavassa tiimipalaverissa, jollei asia vaadi välitöntä käsittelyä.Asukkaan epäasiallinen kohtaaminen tai kohtelu omaisen/ läheisentoimesta: Tapahtuneeseen puututaan heti. Ilmoitus yksikön esimiehelle, joka selvittää mitä on tapahtunut. Hän ottaa yhteyttä asukkaaseen ja hänen omaiseensa, jotta voi kuulla heitä asiassa. Tilanteen kartoitus ja jatkotoimenpiteistä sopiminen. Jos osallisena on työntekijä myös häntä kuullaan asiassa. Jatkotoimenpiteet ja mahdollinen sovittelu niin, ettei epäasiallista kohtelua enää tapahdu.Esimies päättää mahdolliset jatkoseuraamukset työntekijälle/ työntekijöille. Asiasta laaditaan muistio. Riippuen epäasiallisen kohtelun merkittävyydestä/ vaaratilanteen laajuudesta, voidaan asiasta tehdä rikosilmoitus.

Asiakkaan osallisuus

Asiakas osallistuu oman hoito- ja palvelusuunnitelman laadintaan. Hoidon toteutuksessa huomioidaan asiakkaan toiveet, mieltymykset ja itsemääräämisoikeus.

Keskustelut asukkaan, heidän läheisten, omahoitjan ja muiden työntekijöiden kanssa. Hopa palaverit, asiakaspalautelaatikko aulassa, jonne voi jättää palautteet, asiakastyytyväisyyskyselyt asukkaille tai heidän edustajalleen.

Palautteen kerääminen, Yleisellä tasolla Arjen tuen palvelutoiminnan laatua ja omavalvontaa kehitetään yhteistyössä paikallisten vanhus-ja vammaisneuvostojen kanssa.Asiakaspalvelujen laadusta kerätään säännöllisesti palautetta eri asiakasryhmille kohdennetuin kyselyjen avulla. Palautetta voi antaa myös kaupungin nettisivuilla. Saatu yleinen asiakaspalaute käsitellään tilaajatiimin palaverissa. Tarvittaessa asukkaan kanssa sovitaan tapaaminen. Asiakaspalautetta saadaan ja käsitellään myös hoito- ja palvelusuunnitelma palaverissa. Lisäksi sitä voi antaa kirjallisesti tai suullisesti yksikön henkilökunnalle ja esimiehelle. Asiakaspalautteesta saatuja tietoja hyödynnetään henkilöstön kanssa yhteisissä kehittämispäivissä ja palavereissa, joissa suunnitellaan yksikön toimintaa.Asiakas voi tehdä halutessaan muistutuksen tai kantelun saamastaan kohtelusta. Muistutus tehdään palvelujohtajalle ja kantelu tehdään aluehallintovirastoon. Muistutuksen laatimisessa avustaa tarvittaessa sosiaali- tai potilasasiamies. Viranomainen on velvollinen ohjaamaan asiakasta menettelyssä. Potilasasiamiehen ja sosiaaliasiamiehen yhteystiedot löytyvät yksikön ilmoitustaululta.

14

Palautteen käsittely ja käyttö toiminnan kehittämisessä

Eritavoin kerätty ja saatu positiivinen ja kehittävä palaute käsitellään yhteisesti työyksiköiden palavereissa. Toimintaa ja asukaspalvelua parannetaan saadun palautteen pohjalta, mm. tarkastamalla toimintatapoja ja ohjeistuksia.

Asiakkaan oikeusturva

a) Muistutuksen vastaanottaja

Arjen tuen palvelujohtaja Saara Paananen, puh: 0400-115656, email:saara.paananen@aanekoski.fi, posti osoite: Äänekosken kaupunki, Hallintokatu 4, 44100 Äänekoskib) Sosiaaliasiamiehen nimi ja yhteystiedot sekä tiedot hänen tarjoamistaan palveluistaEija Hiekka puh: 044-2651080, puhelin aika ma-to klo 9-11, osoite Matarankatu 4, 40100 Jyväskylä.Sosiaaliasiamies neuvoo asiakkaita lain soveltamiseen liittyvissä asioissa, avustaa asiakkaita muistutus menettelyissä, tiedottaa asiakkaan oikeuksista ja toimii asiakkaan oikeuksien edistämiseksi ja toteuttamiseksi. Seuraa asiakkaan aseman ja oikeuksien kehitystä kunnassa, tehtäväalueeseen kuuluvat julkiset ja yksityiset sosiaalihuollon palvelut.

c) Kuluttajaneuvojan nimi, yhteystiedot sekä tiedot hänen tarjoamistaan palveluistaKuluttajaneuvonnan puhelinnumero: 0295536901.Maistraattien kuluttajaneuvonta palvelee arkisin klo 9-15. Saat nopeimmin yhteyden kuluttajaneuvojaan puhelimitse.Kuluttajaneuvonnan tehtävänä on avustaa ja sovittaa kuluttajan ja yrityksen välisiä ristiriitatilanteita kuluttajan aloitteesta, antaa kuluttajille ja yrityksille tietoa kuluttajan oikeuksista ja velvollisuuksista ja neuvoo asunto- ja kiinteistökaupan ongelmissa.Kuluttajaneuvonnan toimipisteet sijaitsevat maistraateissa. Kuluttajaneuvonta ei käsittele valtion ja kunnan palveluita koskevia asioita.

d) Miten yksikön toimintaa koskevat muistutukset, kantelu- ja muut valvontapäätökset käsitellään ja huomioidaan toiminnan kehittämisessä?Laissa potilaan asemasta ja oikeuksista sekä laissa sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista säädetään asiakkaan oikeudesta tehdä muistutus sosiaalihuollon laatuun tai kohteluun, jos hän on siihen tyytymätön. Muistutuksen voi tehdä myös asiakkaan virallinen edustaja, läheinen tai omainen asiakkaan jo kuoltuakin. Ennen muistutuksen tai kantelun tekoa on suositeltavaa selvittää asiaa kyseisessä palvelua antaneessa toimintayksikössä, jotta voidaan selvittää asiassa mahdollisesti tapahtuneita puutteita tai virheitä. Muistutus on tehtävä pääsääntöisesti kirjallisesti ja se osoitetaan palvelujohtajalle. Muistutukseen annetaan kohtuullisessa ajassa selkeästi perusteltu kirjallinen vastaus ratkaisuineen, huomioiden hallintolain säädökset. Vastauksessa kiinnitetään huomiota vastauksen ymmärrettävyyteen asiakkaan kannalta. Vastauksessa käy ilmi mihin toimenpiteisiin muistutuksen johdosta on mahdollisesti ryhdytty tai miten asia muutoin hoidetaan. Muistutusvastaukseen ei ole valitusoikeutta.Kantelu tehdään aluehallintoviraston (AVI) viranomaiselle, jonka toimivaltaan kuuluu kantelun kohteena olevan viranomaisen valvonta. Aluehallinto pyytää selvityksen kunnan viranomaiselta, jonka toimintaa kantelu koskee. Kantelu ei ole muutoksenhakukeino, eikä sillä voi muuttaa tai kumota hallintopäätöstä. Kanteluun vastataan aluehallintoviranomaisten antamassa määräajassa. Aluehallintoviraston kantelusta antamaan ratkaisuun ei ole valitusoikeutta. Kantelupäätös on kannanotto kantelun kohteena olleen toiminnan oikeellisuudesta ja siihen voi sisältyä hallinnollista ohjausta, kuten käsityksen ilmaiseminen, huomion kiinnittäminen ja huomautus.

15

Jos asiassa ei ole tehty muistutusta ja valvontaviranomainen (AVI) arvioi, että kantelu on tarkoituksen mukaisinta käsitellä muistutuksena, valvontaviranomainen voi siirtää asian asianomaiseen toimintayksikköön tai sosiaalihuollon johtavan viranhaltijan käsiteltäväksi. Siirto on tehtävä välittömästi arvion tekemisen jälkeen ja siirrosta on ilmoitettava kantelun tekijälle. Toimintayksikön on annettava tieto siirrettyyn asiaan annetusta vastauksesta siirron tehneelle valvontaviranomaiselle. Jos asia siirretään, kantelun tutkimatta jättämisestä ei tehdä päätöstä.Muistutukset, kantelut ja muut valvontapäätökset vastaanottaa palvelujohtaja Saara Paananen. Osana Arjen tuen toiminnan kehittämistä, hän tuo ne tarvittavin osin Arjen tuen tiimien tietoon ja käsittelyyn.Muistutusmenettelystä tiedotetaan hoito- ja palvelusuunnitelman teon yhteydessä, jolloin asiakkaalle ja/tai hänen edustajalleen annetaan palvelujohtajan ja yksikön esimiehen yhteystiedot.Yksikön esimies vastaanottaa muut palvelua, hoitoa, kohtelua tms. koskevat palautteet. Hän käsittelee ne yksikön henkilöstön kanssa ja tekee niistä kirjallisen vastineen palvelujohtajalle.Vastineessa on selvitetty, kuinka asiaa on yksikössä käsitelty ja mihin toimenpiteisiin tai ratkaisuihin on ryhdytty asian korjaamiseksi. Myös palautteen antajalle vastataan tällä kirjallisella vastauksella.Palvelukeskuksen johtaja Kristiina Pikkupeura, puh: 040-7064251, email: kristiina.pikkupeura@aanekoski.fi, postios: Terveyskatu 12, 44100 Äänekoski.

e) Tavoiteaika muistutusten käsittelylleMuistutus otetaan välittömästi käsittelyyn ja siihen pyritään vastaamaan kahden viikon sisällä muistutuksen saapumisesta.

PALVELUN SISÄLLÖN OMAVALVONTA (4.3)Hyvinvointia, kuntoutumista ja kasvua tukeva toiminta

a) Asiakkaiden fyysisen, psyykkisen, kognitiivisen ja sosiaalisen toimintakyvyn ja hyvinvoinnin edistäminen

Toimintakyvyn eri osa-alueet huomioidaan yksilöllisessä hoito- ja palvelusuunnitelmassa, joka laaditaan yhteistyössä. Toimintakyvyn osa alueille laaditaan tavoitteita, joihin pääsemiseksi mietitään yhteistyössä asukkaan, hänen läheisensä ja hoitohenkilökunnan, erityisesti omahoitajan kanssa toteutuskeinoja ja menetelmiä. Toimintakyky mittareiden avulla voidaan arvioida toimintakykyä. Olemme sitoutuneet Kulttuurin muutos- ohjelmaan, henkilökunta on koulutettu ymmärtämään ja toteuttamaan kuntouttavaa työtapaa. On sovittu, että ei tehdä asukkaan puolesta, vaan kannustetaan tekemään itse kaiken sen mihin vielä kykenee. Asukkaille pyritään tarjoamaan henkilökohtaisia hyvänolon hetkiä, jotka ovat asukkaan omien toiveiden mukaisia ja tarjoaa hänelle hyvän olon ja onnistumisen kokemuksia, esim.runopiiri, visailut, lähellä olo, ulkoilu, musiikki. Välillä tehdään kotiruokaa tai leivotaan, kesällä vietämme paljon aikaa ulkona, aidatulla piha alueella, siellä juodaan päiväkahvit ja paistetaan makkaraa tai lettuja. Pienimuotoista viljelyä myös harrastetaan.Talotoimikunnan tehtävänä on suunnitella pieniä retkiä ja toimintahetkiä kiinteistössä asuville ikäihmisille. Omaiset ja läheiset ovat tervetulleita mukaan toimintaan.

Asiakkaiden hoito- ja palvelusuunnitelmiin kirjataan tavoitteita, jotka liittyvät päivittäiseen liikkumiseen, ulkoiluun, kuntoutukseen ja kuntouttavaan toimintaan.

Miten asiakkaiden toimintakykyä, hyvinvointia ja kuntouttavaa toimintaa koskevien tavoitteiden toteutumista seurataan?

16

Yksiköissä asukkaiden saamia hyvänolonhetkiä seurataan viikoittain yksikössä olevan seurantalomakkeen avulla. Toimintakykyä arvioidaan päivittäin havainnoimalla, päivittäinen vointi kirjataan asiakastietojärjestelmään. Asukkaille tehdään puolivuosittain RAVA toimintakykymittaus, muistioireisille lisäksi MMSE- testit. Satunnaisesti suoritettavia ovat Basdec-depressiotesti sekä MNA-ravitsemustesti.

Ravitsemus

Miten yksikön omavalvonnassa seurataan asiakkaiden riittävää ravinnon ja nesteen saantia sekä ravitsemuksen tasoa?Asukkaiden ruoka tulee sairaalan ravintokeskuksesta, ikäihmiselle riittävän ravinnon saannista ja monipuolisuudesta huolehtii ravintokeskuksen ammattihenkilöt. Tarvittaessa ravintolisät otetaan käyttöön. Riittävät, säännölliset ruoka-ajat, sekä asiakkaan avustaminen ruokailussa, aterian koostumus asiakastarpeiden mukaisena, tarvittaessa asiakkaan avustaminen.Asukkaille tehdään aina tarvittaessa ravitsemustesti MNA. Kuhnamolle tulevien ruokien lämpötilaa seurataan säännöllisesti 1xviikko. Kylmälaitteiden lämpötilan seuranta tehdään päivittäin. Seurantalistat löytyvät osaston keittiöstä ja seurannan toteutumisesta vastaa Kuhnamon henkilökunta.

Hygieniakäytännöt

Yksikölle laaditut toimintaohjeet sekä asiakkaiden yksilölliset hoito- ja palvelusuunnitelmat asettavat hygieniakäytännöille tavoitteet, joihin kuuluvat asiakkaiden henkilökohtaisesta hygieniasta huolehtimisen lisäksi tarttuvien sairauksien leviämisen estäminen.

Kosketuspinnoista otetaan näytteet puolivuosittain( siivoustoimen taholta), infektiomäärien seuranta yksikössä ja tarvittaessa hygieniakäytäntöjen seuranta ja ohjeistuksen täydentäminen. Hygieniapassi edellytetään yli 3kk työsuhteessa olevalta työntekijältä, joka joutuu työssään käsittelemään ravintoaineita. Epidemioiden aikana toimitaan erillisten ohjeiden mukaisesti, silloin korostuu kosketuspintojen tehopuhdistus. Osastoilla on nimetyt henkilöt, joita koulutetaan säännöllisesti ja he toimivat osastoilla hygienia- asiantuntijoina. Uusimmat ohjeet ovat koko henkilöstön saatavilla Intermetsossa, sekä tarvittaessa voi konsultoida KSKS hygieniahoitajaa. Puhtaudesta ja siisteydestä vastaa päivittäin kiinteistönhoidon laitoshuoltajat, joiden vastuulla on myös kosketuspintojen näytteiden otto. Hoitotyön lähtökohtana on aseptisen työjärjestys.

Osastoilla on käytössä käsihygienia-, siivous-, eristys-, pistotapaturma- ja suojauskäytäntöohjeet.

Infektiotaudin välttäminen tapahtuu katkaisemalla siltä tartuntatie. Hyvän käsihygienian noudattaminen on ylivoimaisesti tärkein tapa välttää infektioita. Osastojen henkilöstöä ja ohjeistetaan suullisesti ja kirjallisesti noudattamaan asianmukaista käsihygieniaa.

Terveyden- ja sairaanhoito

a) Miten yksikössä varmistetaan asiakkaiden hammashoitoa, kiireetöntä sairaanhoitoa, kiireellistä sairaanhoitoa ja äkillistä kuolemantapausta koskevien ohjeiden noudattaminen?

Hammashuollon kanssa yhteistyössä huolehditaan asukkaiden hammashuollosta. Suun ja hampaiden kunto tarkastetaan kerran vuodessa suuhygienistin toimesta. Tarvittaessa asukkaat pääsevät nopeasti kipupäivystykseen.

Lääkärinkierto tapahtuu Kuhnamolla 2 kertaa kuukaudessa. Kuhnamolle on nimetty oma lääkäri, joka vastaa pääasiassa asukkaan lääketieteellisestä hoidosta. Kierron lisäksi voidaan

17

tarvittaessa konsultoida omaa lääkäriä tai päivystävää lääkäriä. Yhteistyötä tehdään myös virka-aikaan päivystyspoliklinikan, öisin K-S. keskussairaalan kanssa, sekä osan tapauksista huolehtii ambulanssihenkilökunta.Arjentuessa on käynnistymässä yhteinen saattohoitokoulutus sairaalan henkilökunnan kanssa, jonka suunnitteluun osallistuu myös sairaalan lääkäri. tavoitteena on luoda yhteinen saattohoidon toimintamalli Äänekosken sosiaali- ja terveyspalveluihin.Kuoleman tapaukset:Mikäli kyseessä on saattohoidossa oleva asiakas, jolle on jo yhdessä asiakkaan, hoitohenkilökunnan ja lääkärin kanssa keskustellen luotu hoitolinjaukset ja lääkäri on ne kirjannut asiakastietojärjestelmään, hoitoa toteutetaan linjausten mukaisesti. Tärkeää on huolehtia oireenmukaisesta hoidosta ja riittävästä kivun hoidosta. Saattohoitovaiheessa omaisten huomiointi kuuluu osana työhön.Kuoleman tapauksesta ilmoitetaan terveysaseman aukioloaikana hoitavalle/ päivystävälle lääkärille, joka päättää menettelystä. Terveyskeskuksen aukioloajan ulkopuolella, ellei lääkäri pysty toteamaan kuolemaa 4 tunnin kuluessa, soitetaan 112, josta saadaan toimintaohjeet. Tapaturmaisesta kuolemasta ollaan aina yhteydessä poliisiin 112 kautta. Tarkat kirjaukset tapahtuneesta tehdään asiakastietojärjestelmään. Poliisi voi tutkinnan ja esitietojen perusteella pyytää lääkäriä kirjoittamaan kuolintodistuksen, tai poliisi voi määrätä tehtäväksi oikeuslääketieteellisen ruumiin avauksen.

Äkillisistä kuolemantapauksista on olemassa toimintaohje, joka löytyy osastoilta.b) Miten pitkäaikaissairaiden asiakkaiden terveyttä edistetään ja seurataan?

Palvelutalossa tehdään hoitotyötä 24h/vrk, ja työhön kuuluu asukkaan jatkuva terveydentilan seuranta ja hoidontarpeen arviointi. Sairaanhoitoa toteutetaan lääkärin ohjeiden mukaisesti.Hoitoon kuuluu hoidollisten tehtävien ohella lääkityksen vaikuttavuuden seuranta, laboratoriotutkimukset, röntgen yms. Hyvän perushoidon ohella tähän liittyy myös huolehtiminen riittävästä ja monipuolisesta ravitsemuksesta, asiakaslähtöisestä kuntoutuksesta, joka turvaa hyvän fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvänolon. Nämä toimintakykyä ylläpitävät ja tukevat tarpeet on arvioitu ja yhdessä asiakkaan kanssa suunniteltu hoito- ja palvelusuunnitelmaan.

c) Kuka yksikössä vastaa asiakkaiden terveyden- ja sairaanhoidosta?

Asukkaiden kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista vastaa yksikön esimies, omahoitaja ja koko hoitohenkilökunta, terveyden – ja sairaanhoidosta vastaa Kuhnamon sairaanhoitaja yhteistyössä hoitajien kanssa, sairaanhoitaja toimii sairaanhoidollisena asiantuntijana, lääketieteellisenä asiantuntijana toimii palvelutalosta vastaava lääkäri.

Lääkehoito

Turvallinen lääkehoito perustuu säännöllisesti seurattavaan ja päivitettävään lääkehoitosuunnitelmaan. STM:n Turvallinen lääkehoito - oppaassa linjataan muun muassa lääkehoidon toteuttamiseen periaatteet ja siihen liittyvä vastuunjako sekä vähimmäisvaatimukset, jotka jokaisen lääkehoitoa toteuttavan yksikön on täytettävä. Oppaan ohjeet koskevat sekä yksityisiä että julkisia lääkehoitoa toteuttavia palveluntarjoajia. Yksikölle on oppaan mukaan nimettävä lääkehoidon vastuuhenkilö.

a) Miten toimintayksikön lääkehoitosuunnitelmaa seurataan ja päivitetään?

Yksiköiden lääkehoitosuunnitelmia seurataan ja valvotaan, että ne ovat ajantasaisesti laaditut. Yksikön vuosittaisesta lääkehoitosuunnitelman päivityksestä vastaavat esimiehet yhteistyössä perusturvan johtavan hoitajan kanssa. Mukana lääkehoitosuunnitelman laatimisessa ovat yksiköiden sairaanhoitajat. Lääkehoitosuunnitelmat tarkastaa johtava hoitaja ja hyväksyy perusturvan ylilääkäri.

18

Yksikön esimies varmistaa lääkehoitosuunnitelman ajantasaisuuden ja johtaa yksikkönsä toimintaa. Kaikkien hoitotyössä olevien tulee perehtyä lääkehoitosuunnitelmaan, joka löytyy perehdytyskansiosta ja esimiehen työhuoneestaTurvallista lääkehoidon toteuttamista varten on olemassa lääkehoitosuunnitelma, joka päivitetään puolivuosittain. Siinä on ohjeistettu kaikki tarpeellinen lääkkeiden käsittelyyn liittyvä. Lääkehoitosuunnitelmassa on määritelty tarvittavat luvat lääkkeiden käsittelyyn. Jokainen työntekijä vastaa omalta osaltaan lääkehoitosuunnitelmassa määritellyn vastuun ja tehtäväkuvansa mukaisesta turvallisesta toiminnasta.

b) Kuka yksikössä vastaa lääkehoidosta?

Lääkehoidosta vastaa hoitava lääkäri, joka kirjaa hoito- ohjeet ja määräykset asiakastietojärjestelmään. Lääkehoidon toteutuksesta lääkärin ohjeiden mukaisesti vastaa yksikön sairaanhoitaja(t) yhdessä hoitohenkilöstön kanssa. Hoitajat antavat valmiiksi annostellut lääkkeet asukkaille. Lääkehoidon toteutukseen osallistuvalta hoitajalta vaaditaan aina voimassaolevat lääkeosaamisen tentit ja luvat. Meillä: LOVE/LOP, GER 1 ja GER 2, sekä PKV verkkokurssit, joiden osaaminen osoitetaan hyväksytysti suoritetuilla teoriakokeilla ja lääkkeenkäsittely näytöillä..Lääkäri kirjaa asiakastietojärjestelmään lääkemääräykset ja tekemänsä lääkemuutokset.

Yhteistyö muiden palvelunantajien kanssaOsana palvelusuunnitelmaa suunnitellaan asukkaan palvelukokonaisuuteen kuuluvien tahojen kanssa yhteistyö ja riittävä tiedon kulku. Palvelusuunnitelma kirjataan asiakastietojärjestelmään, josta se on yhteistyötahojen luettavissa. Äänekosken apteekki toimittaa asukkaiden lääkkeet tilausten mukaisesti. Apteekin kanssa tehdään yhteistyötä turvallisen lääkehoidon toteuttamiseksi. Meillä käy myös tilatusti muita palvelun tuottajia kuten parturi, jalkahoitaja ja fysioterapeutti, myös talon ulkopuolella voi käydä tarpeellisissa palveluissa. Nämä palvelut kustantaa asukas itse.

Miten yhteistyö ja tiedonkulku asiakkaan palvelukokonaisuuteen kuuluvien muiden sosiaali- ja terveydenhuollon palvelunantajien kanssa toteutetaan?

Yhteistyön ja tiedonkulun toimintamallia tulee kehittää jatkuvasti ja tarpeen mukaan. Meillä on säännölliset tilaaja-tuottajatiimin kokoukset, sekä yhteistyöpalaverit terveystoimen kanssa. Lisäksi suunnittelemme ja pidämme yhteisiä toiminnan kehittämiseen liittyviä koulutustilaisuuksia henkilökunnalle. Vuonna 2019 IMS ohjelmaan on tulossa kuvaukset asiakkaan hoitopoluista, josta näkyy kaikki hoitoon osallistuvat tahot ja vastuuhenkilöt.

Alihankintana tuotetut palvelut (määräyksen kohta 4.1.1.)

Miten varmistetaan, että alihankintana tuotetut palvelut vastaavat niille asetettuja sisältö-, laatu- ja asiakasturvallisuusvaatimuksia?

Alihankintana hankitaan vaatehuolto-, kiinteistönhoito- ja ravitsemus-, sekä ATK-palvelut.Äänekosken kaupungin tilapalvelut huolehtivat puitesopimuksista, joita on täydennetty yksikkökohtaisin sopimuksin ja suunnitelmin esim. siivoustyön mitoitus. Palvelun tuottajan kanssa neuvotellaan sopimuksien sisällöstä ja toteutuksesta yksiköiden esimiesten ja palvelujohtajan kanssa. Suunnitelmissa huomioidaan, että palvelut vastaavat niille asetettuja sisältö-, laatu- ja asiakasturvallisuus vaatimuksia.

19

ASIAKASTURVALLISUUS (4.4)

Asiakasturvallisuutta vaarantavista epäkohdista työntekijän on välittömästi ryhdyttävä tarvittaviin toimiin epäkohdan poistamiseksi omalta osalta ja ilmoitettava esimiehelle.Arjen tuen yksiköihin on laadittu yksikkökohtaiset turvallisuus- ja pelastussuunnitelmat, jotka palo- ja pelastusviranomainen on tarkastanut ja hyväksynyt. Suunnitelmia tarkastetaan ja päivitetään vuosittain.Kuhnamolle on nimetty turvallisuusvastaava, joka on suorittanut turvakortin. Hän toimii yhteistyössä yksikön esimiehen kanssa, huolehtien turvallisuuskansion ajantasaisuudesta, sekä hätä EA kansion päivittämisestä. Turvallisuusvastaavat pitävät yksiköissä ns. ”pop up” harjoituksia, lisäksi pidämme vuosittain yhdessä palo- ja pelastustoimen kanssa alkusammutus- ja poistumisharjoituksia. Palotarkastus tehdään vuosittain.Harjoituksista tehdään muistiot, joista näkyy myös harjoitukseen osallistujat. Huoltomiehen vastuulla on tarkastaa palolaitteet sekä tehdä hälytyskokeilut.Turvallisuuskävelyjä on järjestetty henkilökunnalle, vuonna 2019 käynnistetään säännöllisesti toteutettavat turvallisuuskävelyt yksikön turvallisuusvastaavien toimesta, näihin osallistujista tehdään listaus.Olemme perustaneet Piilolan kiinteistöön turvallisuustyöryhmän, jonka tehtävänä on tuoda esille erilaisia turvallisuusasioita, tavoitteena on lisätä asukasturvallisuutta sekä henkilökunnan turvallisuusosaamista ja - tiedostamista. Turvallisuus työryhmä kokoontuu 2 kertaa vuodessa ja tarvittaessa enemmän, puheenjohtajana toimii palvelukeskuksen johtaja.

Esimiehen vastuulla on valvoa, että yllä mainitut toteutuu, sekä seurata henkilöstön osallistumista palo- ja pelastusharjoituksiin.

Henkilöstö

Hoito- ja hoivahenkilöstön määrä, rakenne ja riittävyys sekä sijaisten käytön periaatteet

Henkilöstösuunnittelussa otetaan huomioon toimintaan sovellettava laki, esimerkiksi yksityisessä päivähoidossa päivähoitolaki ja lastensuojeluyksiköissä lastensuojelulaki sekä sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuuslaki. Jos toiminta on luvanvaraista, otetaan huomioon myös luvassa määritelty henkilöstömitoitus ja rakenne. Tarvittava henkilöstömäärä riippuu asiakkaiden avun tarpeesta, määrästä ja toimintaympäristöstä. Sosiaalipalveluja tuottavissa yksiköissä huomioidaan erityisesti henkilöstön riittävä sosiaalihuollon ammatillinen osaaminen.

Omavalvontasuunnitelmasta pitää käydä ilmi, paljonko yksikössä toimii hoito- ja hoivahenkilöstöä, henkilöstön rakenne (eli koulutus ja työtehtävät) sekä minkälaisia periaatteista on sovittu liittyen sijaisten/varahenkilöstön käyttöön. Julkisesti esillä pidettävään suunnitelmaan ei kirjata työntekijöiden nimiä vaan henkilöstön ammattinimike, työtehtävät, henkilöstömitoitus ja henkilöstön sijoittuminen eri työvuoroihin. Suunnitelmaan kuuluu kirjata myös tieto siitä, miten henkilöstövoimavarojen riittävyys varmistetaan.

a) Mikä on yksikön hoito- ja hoivahenkilöstön määrä ja rakenne?

Kuhnamon palvelutalossa työskentelee ammattitaitoinen ja koulutettu henkilökunta. Henkilöstön koulutus tarkistetaan alkuperäisistä tutkintotodistuksista ja lisäksi tarvittaessa Valvira-rekisteristä esimiehen toimesta. Kuhnamon henkilökuntarakenne: Sairaanhoitajia 2, hoitajia 15,5, sekä 40% palvelukeskuksen johtaja. Hoitohenkilökunnan mitoitus on 0.56, lisäksi meillä on määräaikaisissa työsuhteissa olevaa avustavaa henkilökuntaa, mm keittiöapulaisen tehtävissä.

b) Mitkä ovat yksikön sijaisten käytön periaatteet

Varahenkilöstö on aloittanut toimintansa syksyllä 2015. Varahenkilöstöä käytetään ensisijaisesti lyhytaikaisiin poissaoloihin, max 2 viikkoa kestäviin sairauslomiin. Varahenkilöstöllä on oma esimies, joka koordinoi sen toimintaa.

20

Sijaistarpeen lähtökohtana on toiminnallinen tarve, käyttöaste ja asukasturvallisuus. Yksikössä arvioidaan aina sijaistarve ja tilanne, jotta varmistetaan riittävä henkilökuntamäärä joka vuoroon.Koska henkilöstömitoitus on 0.56, pyritään puuttuvaan työvuoroon hankkimaan sijainen, hoitotyötä tehdään 3 eri kerroksessa, on asukasturvallisuuden ja hoidon laadun turvaamiseksi huolehdittava siitä, että joka vuorossa on suunniteltu vahvuus( aamuissa 2 hoitajaa / kerros, iltavuoroissa 1 hoitaja/ kerros, sekä 2 kiertävää hoitajaan , jotka avustavat kerroksia tarpeen mukaisesti. Hoitohenkilökunnan sijaisten hankinnassa apuna on varahenkilöstö ja tarvittaessa rekrytointi tapahtuu ulkoisella haulla. Jos palvelutalossa on joku kuormittava hoitotilanne tai muu vastaava tilanne, palkataan tilapäisesti lisätyövoimaa, asukasturvallisuus on ensisijainen peruste lisätyövoimalle.

c) Miten henkilöstövoimavarojen riittävyys varmistetaan?

Työvuorosuunnittelussa huomioidaan riittävä henkilöstömäärä ja turvataan osaaminen eri vuoroissa. Työtehtävät suunnitellaan yhteistyössä henkilökunnan ja esimiehen kanssa, huomioiden työajan tehokas käyttö. Esimies huolehtii ensisijaisesti sijaisten hankinnasta mutta virka- ajan ulkopuolella Kuhnamon työvuorolistaan merkitty vastuuhoitaja huolehtii akuutti tarpeen sijaishankinnasta, ohjeistuksen mukaisesti. Tavoitteena on turvata riittävä osaaminen joka työvuoroon.

Henkilöstön rekrytoinnin periaatteet

a) Mitkä ovat yksikön henkilökunnan rekrytointia koskevat periaatteet?

Kuhnamon esimies vastaa vakituisen henkilökunnan rekrytoinnista, yhdessä palvelujohtajan kanssa. Vakituisiin toimiin haetaan täyttölupa ja hakumenettely toteutetaan sähköisesti Kuntarekryn kautta. Vakituisen vakanssin täyttämisessä huomioidaan lain edellyttävät pätevyysvaatimukset ja yksikön erityistarpeiden edellyttämä työntekijän osaamistarve.Sijaisuuksissa yksikön esimies vastaa rekrytoinnista.Sijaisten hankinnan perusteena on turvata asukkaille hyvä ja laadukas elämä, riittävän ja koulutetun henkilökunnan avulla.Sijaistarve arvioidaan aina yksittäin, tavoitteena on saada sijaisuuksiin hoitoalalle koulutettua henkilökuntaa, sekä turvata riittävä henkilökuntamäärä vuoroihin.

b) Miten rekrytoinnissa otetaan huomioon erityisesti asiakkaiden kodeissa ja lasten kanssa työskentelevien soveltuvuus ja luotettavuus?

Työntekijän tutkintotodistukset tarkastetaan, sekä lääkeosaamisen osoittavat todistukset, myös Valvira rekisteröityminen edellytetään.

Kuvaus henkilöstön perehdyttämisestä ja täydennyskoulutuksesta

Toimintayksikön hoito- ja hoivahenkilöstö perehdytetään asiakastyöhön, asiakastietojen käsittelyyn ja tietosuojaan sekä omavalvonnan toteuttamiseen. Sama koskee myös yksikössä työskenteleviä opiskelijoita ja pitkään töistä poissaolleita. Johtamisen ja koulutuksen merkitys korostuu, kun työyhteisö omaksuu uudenlaista toimintakulttuuria ja suhtautumista asiakkaisiin ja työhön mm. itsemääräämisoikeuden tukemisessa tai omavalvonnassa.

a) Miten yksikössä huolehditaan työntekijöiden ja opiskelijoiden perehdytyksestä asiakastyöhön, asiakastietojen käsittelyyn ja tietosuojaan?

Meillä on yksiköissä oma perehdytysohjelma, jonka mukaan uudet työntekijät opastetaan työhön. Perehdytyslistalle on kerätty keskeiset asiat ja ne käydään yksikössä uuden työntekijän kanssa lävitse, seuranta tapahtuu siten, että vastuuhenkilö ja perehtyjä kuittaavat

21

molemmat nimellään ja päivämäärällä käydyt asiat, kun koko perehdytyslista on käyty lävitse työntekijä toimittaa listan esimiehelle. Esimies pyrkii aloittamaan uusille työntekijöille perehdytyspäivät, joissa käydään työnantajan ohjeistuksia lävitse, sekä yleisiä työntekoon liittyviä säädöksiä ja ohjeistuksia esim. KVTES mukaisesti.

b) Miten yksikössä järjestetään henkilöstön täydennyskoulutus?

Arjentuen vastuualueella laaditaan vuosittain koko henkilöstön kattava koulutussuunnitelma, huomioiden koulutustarpeet yksiköittäin ja yksilöittäin. Äänekosken kaupunki järjestää yleistä täydennyskolutusta mm. väkivallanehkäisy, kirjaaminen, sekä vastuualueiden omat koulutukset.Työnantaja järjestää täydennyskoulutusta työntekijälle vähintään 3 päivää vuodessa. Koulutuksesta laaditaan koulutushakemus, johon esimies tekee päätöksen. Päätökset muodostavat tilaston täydennyskoulutuksen toteutumisesta, meillä on käytössä koulutuskortit, johon jokainen työntekijä kirjaa omat vuosittaiset koulutustiedot ja niistä tehdään yhteenveto vuosittain Kuntaliitolle.

Toimitilat

Omavalvontasuunnitelmaan laaditaan kuvaus toiminnassa käytettävistä tiloista ja niiden käytön periaatteista. Suunnitelmassa kuvataan muun muassa asiakkaiden sijoittamiseen liittyvät käytännöt: esimerkiksi miten asiakkaat sijoitetaan huoneisiin tai miten varmistetaan heidän yksityisyyden suojan toteutuminen. Suunnitelmasta käy myös ilmi, miten asukkaiden omaisten vierailut tai mahdolliset yöpymiset voidaan järjestää.

Muita kysymyksiä suunnittelun tueksi:

- Mitä yhteisiä/julkisia tiloja yksikössä on ja ketkä niitä käyttävät?- Miten asukas (lapsi/nuori/ iäkäs) voi vaikuttaa oman huoneensa/asuntonsa sisustukseen- Käytetäänkö asukkaan henkilökohtaisia tiloja muuhun tarkoitukseen, jos asukas on pitkään poissa.

Tilojen käytön periaatteet

Henkilökunnalle on varattu omat tauko- ja sosiaalitilat.Kuhnamon yleiset tilat ovat asukkaiden ja heidän omaistensa käytössä, asukkailla on omat vuokra- asunnot. Joka kerroksessa on yhteistiloina ruokailuhuone ja oleskelutila aulassa, jossa on televisio ja sohvaryhmä. Alakerran sosiaalitiloissa on asukaskäytössä saunatilat, ja jokainen asukas pääsee joka viikko saunaan omalla vuorollaan, niin halutessaan, asiakkaan omassa asunnossa on WC- kylpyhuone, jossa myös hygienian hoitoa toteutetaan. Asukkaat voivat halutessaan osallistua seniorikeskustoimintaan. Asukashuoneet asukkaat kalustavat ja sisustavat itse, asunnoissa on valmiina säädettävät sängyt. Koska kyseessä on vuokra-asunto, ei asukkaan henkilökohtaista asuntoa käytetä muuhun tarkoitukseen hänen poissa ollessa. Asukkaan omainen tai läheinen voi halutessaan yöpyä asukkaan kodissa, sekä yleisesti vierailuaikoja ei ole rajoitettu.

Miten yksikön siivous ja pyykkihuolto on järjestetty?

Pyykkihuolto ostopalveluna pesulasta, sekä pienimuotoisesti hienopyykkiä osastolla.v 2015 siivoustyö siirtynyt Kiinteistön hoidolle, josta järjestetään siivous.

Teknologiset ratkaisut

Henkilökunnan ja asiakkaiden turvallisuudesta huolehditaan erilaisilla kulunvalvontakameroilla sekä hälytys- ja kutsulaitteilla. Omavalvontasuunnitelmassa kuvataan käytössä olevien laitteiden käytön periaatteet eli esimerkiksi, ovatko kamerat tallentavia vai eivät, mihin laitteita sijoitetaan, mihin tarkoitukseen niitä käytetään ja kuka niiden asianmukaisesta käytöstä vastaa. Suunnitelmaan kirjataan mm. kotihoidon asiakkaiden turvapuhelinten hankintaan liittyvä periaatteet ja käytännöt sekä niiden käytön ohjaamisesta ja toimintavarmuudesta vastaava työntekijä.

Asukashuoneissa on potilas hälytysjärjestelmä, sekä asuntokohtainen ovihälytys, lisäksi ulko-

22

ovissa on kulun valvonta ja sähköinen lukitus. Pääovien läheisyyteen on asennettu tallentavat turvakamerat.Vastuu henkilöt: Piilolan huoltomies, kiinteistön hoito, henkilökunta ja lähiesimies.

Miten asiakkaiden henkilökohtaisessa käytössä olevien turva- ja kutsulaitteiden toimivuus ja hälytyksiin vastaaminen varmistetaan?

Asukkaalla on mahdollisuus saada käyttöön turvaranneke, jonka käytön opastaa hoitohenkilökunta, kaikki asukkaat eivät pysty enää hälytyksiä turvarannekkeesta tekemään. Henkilökunta ilmoittaa tarvittaessa korjaustarpeesta Kuhnamon huoltomiehelle.

Terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden hankinta, käytön ohjaus ja huolto

Sosiaalihuollon yksiköissä käytetään paljon erilaisia terveydenhuollon laitteiksi ja tarvikkeiksi luokiteltuja välineitä ja hoitotarvikkeita, joihin liittyvistä käytännöistä säädetään terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista annetussa laissa (629/2010). Hoitoon käytettäviä laitteita ovat mm. pyörätuolit, rollaattorit, sairaalasängyt, nostolaitteet, verensokeri-, kuume- ja verenpainemittarit, kuulolaitteet, silmälasit. Valviran määräyksessä 4/2010 annetaan ohjeet terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden aiheuttamista vaaratilanteista tehtävistä ilmoituksista.

Miten varmistetaan asiakkaiden tarvitsemien apuvälineiden hankinnan, käytön ohjauksen ja huollon asianmukainen toteutuminen?Hopa- palaverissa kartoitetaan mahdolliset apuvälinetarpeet. tarvittaessa voimme konsultoida apuvälinetarpeen arvioinnissa fysioterapeuttia. Asukaskohtaiset apuvälineet lainataan apuvälinelainaamosta.

Terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista vastaavan henkilön nimi ja yhteystiedot

Teemme yhteistyötä apuvälinelainaamon kanssa, jossa yhteyshenkilönä toimii fysioterapeutti Erja Pasma. Apuvälinelainaamon palveluaika on ma ja pe klo 9.30-11.30, sekä ti-ke, klo 13.30-15.30, puhelin numero on 020-6322570. Apuvälinehuolto puh: 020-6323276, pyritään käyttämään sähköistä tilausjärjestelmää.Apuvälinelainaamon käynti osoite Terveyskatu 8, 44100 Äänekoski. Apuvälinekeskuksen apuvälineet huolletaan apuvälinelainaamon toimesta.Kiinteistöön hankittujen omien apuvälineiden huolto on muutosvaiheessa, osan apuväline huollosta( ns. akuuttitarve) suorittaa kiinteistön huoltomies, muun huollon hoitaa terveyskeskuksen huoltomiehet.

Asiakas- ja potilastietojen käsittely

Sosiaalihuollossa asiakas- ja potilastiedot ovat arkaluonteisia salassa pidettäviä henkilötietoja. Hyvältä tietojen käsittelyltä edellytetään, että se on suunniteltua koko käsittelyn alusta kirjaamisesta alkaen tietojen hävittämiseen, joilla turvataan hyvä tiedonhallintatapa. Rekisterinpitäjän on rekisteriselosteessa määriteltävä, mihin ja miten henkilörekisteriä käsitellään ja millaisia tietoja siihen tallennetaan. Asiakkaan suostumus ja tietojen käyttötarkoitus määrittävät eri toimijoiden oikeuksia käyttää eri rekistereihin kirjattuja asiakas- ja potilastietoja. Sosiaalihuollon asiakastietojen salassapidosta ja luovuttamisesta säädetään sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetussa laissa ja terveydenhuollon potilastietojen käytöstä vastaavasti potilaan asemasta ja oikeuksista annetussa laissa. Terveydenhuollon ammattihenkilön kirjaamat sairaudenhoitoa koskevat tiedot ovat potilastietoja ja siten eri käyttötarkoitukseen tarkoitettuja tietoja, jotka kirjataan eri rekisteriin kuin sosiaalihuollon asiakastiedot.

Palveluntuottajan on laadittava sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä annetun lain (159/2007) 19 h §:n mukainen tietoturvaan ja tietosuojaan sekä tietojärjestelmien käyttöön liittyvä omavalvontasuunnitelma. Tietosuojan omavalvontaan

23

kuuluu velvollisuus ilmoittaa tietojärjestelmän valmistajalle, jos palvelunantaja havaitsee järjestelmässä olennaisten vaatimusten täyttymisessä merkittäviä poikkeamia. Jos poikkeama voi aiheuttaa merkittävän riskin potilasturvallisuudelle, tietoturvalle tai tietosuojalle, siitä on ilmoitettava Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolle. Laissa säädetään velvollisuudesta laatia asianmukaisen käytön kannalta tarpeelliset ohjeet tietojärjestelmien yhteyteen.

Koska sosiaalipalveluja annettaessa asiakkaiden tiedoista muodostuu henkilörekisteri tai -rekistereitä (henkilötietolaki 10 §), tästä syntyy myös velvoite informoida asiakkaita henkilötietojen tulevasta käsittelystä sekä rekisteröidyn oikeuksista. Laatimalla rekisteriselostetta hieman laajempi tietosuojaseloste toteutuu samalla myös tämä lainmukainen asiakkaiden informointi.

Rekisteröidyllä on oikeus tarkastaa tietonsa ja vaatia tarvittaessa niiden korjaamista. Tarkastuspyyntö ja korjaamisvaatimus voidaan esittää rekisterinpitäjälle lomakkeella. Jos rekisterinpitäjä ei anna pyydettyjä tietoja tai kieltäytyy tekemästä vaadittuja korjauksia, rekisterinpitäjän on annettava kirjallinen päätös kieltäytymisestä ja sen perusteista.

Kun asiakkaan palvelukokonaisuus muodostuu sekä sosiaalihuollon että terveydenhuollon palveluista, on tietojenkäsittelyä suunnitellessa huomioitava erityisesti sosiaalihuollon asiakastietojen ja terveydenhuollon potilasasiakirjatietojen erillisyys. Tietojen käsittelyä suunniteltaessa on otettava huomioon, että sosiaalihuollon asiakastiedot ja terveydenhuollon tiedot kirjataan erillisiin asiakirjoihin.

a) Miten varmistetaan, että toimintayksikössä noudatetaan tietosuojaan ja henkilötietojen käsittelyyn liittyvä lainsäädäntöä sekä yksikölle laadittuja asiakas- ja potilastietojen kirjaamiseen liittyviä ohjeita ja viranomaismääräyksiä?

Sosiaalihuollossa asiakas- ja potilastiedot ovat arkaluonteisia, salassa pidettäviä henkilötietoja. Sosiaalihuollon asiakastietojen salassapidosta ja luovuttamisesta säädetään sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetulla lailla. Vastaavasti terveydenhuollon potilastietojen käytöstä säädetään potilaan asemasta ja oikeuksista annetulla lailla. Terveydenhuollon ammattihenkilön kirjaamat sairaudenhoitoa koskevat tiedot ovat potilastietoja ja siten eri käyttötarkoitukseen tarkoitettuja tietoja, jotka kirjataan eri rekisteriin kuin sosiaalihuollon asiakastiedot.Kun palvelukokonaisuus muodostuu sekä sosiaalihuollon että terveydenhuollon palveluista, on tietojen käsittelyä suunnitellessa huomioitava erityisesti sosiaalihuollon asiakastietojen ja terveydenhuollon potilasasiakirjojen erillisyys.Työntekijöillä on riittävä pätevyys ja perehtyneisyys alaa koskevaan lainsäädäntöön työkokemuksen, koulutuksen ja täydennyskoulutuksen keinoin. Perehdytyskansio on kaikkien saatavilla ja se sisältää tarvittavan tietoturvaohjeistuksen sekä asiakas- ja potilastietojen kirjaamiseen liittyvät ohjeet ja määräykset. Perehdytyskansioon laaditaan perehdytysohjelma, jolla varmistutaan siitä, että henkilöstö on saanut riittävän opastuksen ja ohjeistuksen työhön. Työpaikkakokouksissa käsitellään tietoturvaa ja asiakas- ja potilastietojen käsittelyyn liittyviä käytäntöjä ja ohjeistuksia. Tietosuojakoulutukset, materiaalit ja niihin liittyvät tentit suoritetaan vuosittain Navisec ohjelmassa. Toimikorttia varten hoitajat tutustuvat Kanta.fi- koulutusmateriaaliin verkossa, sekä suorittavat siihen sisältyvän tentin. Todistukset suoritetusta tentistä toimitetaan esimiehelle.Sosiaalihuollon henkilöstöllä on käytössä sama tietojärjestelmä terveydenhuollon henkilöstön kanssa ja työntekijän tulee huolehtia siitä, että hän ei mene tietokantoihin jotka eivät ole oleellisia ja lainmukaisia hänen työnsä hoitamisen kannalta. Käytössä on lupalomake, jolla voidaan pyytää asiakkaalta suostumus tarvittavien tietojen

24

hankkimiseen tietoyhteyden kautta tarvittavin osin.Linkit henkilöstölle: tietoturvasta vastaavan ohje:http://intra.aanekoski.fi/intra/images/stories/TietosuojaJaTietoturvakoulutusohjelmanKayttoohje20140122.pdfNavisec: https://tietus.navisec.fi/crp34aane/kirjaudu/Kanta.fi: http://www.kanta.fi/reseptikoulutus/tietoturva.htmlSuostumus potilastietojen käsittelyyn Arjentuen palveluissa-lomakeIntralinkit työntekijöille: Epäily tietosuojarikkomuksesta:http://intra.aanekoski.fi/intra/images/stories/terveys/ohjeet/menettelytapaohje.pdfVuokaavio mahdollisen tietosuojarikkomuksen selvitysprosessista:http://intra.aanekoski.fi/intra/images/stories/terveys/ohjeet/tietosuojarikkomusepaily vuokaavio. pdfTerveydenhuollon( Mediatrin) henkilötietorekisteri: http://www.aanekoski.fi/files/hallinto/rekisteriselosteet/henkil%C3%B6rekisteriseloste terveydenhuoltopalvelut.pdfProConsona Vanhustyön henkilörekisteriseloste:http://www.aanekoski.fi/files/hallinto/rekisteriselosteet/henkilörekisteriseloste proconsona vanhustyo.pdf

b) Miten huolehditaan henkilöstön ja harjoittelijoiden henkilötietojen käsittelyyn ja tietoturvaan liittyvästä perehdytyksestä ja täydennyskoulutuksesta?kts.yllä

Koko hoitohenkilökunnalle on työnantajan toimesta järjestetty kirjaamiskoulutusta, sekä terveys, että sosiaalipuolen kirjaamiseen liittyen( Kansakouluhanke).Työntekijöillä tulee olla riittävä pätevyys ja perehtyneisyys alaa koskevaan lainsäädäntöön työkokemuksen, koulutuksen, täydennyskoulutuksen keinoin, työnantaja järjesti SOTE kirjaamiskoulutuksen Arjen tuen henkilökunnalle 2018.Koulutuksia on mahdollisuus järjestää tarvittaessa. Perehdytys kansio on kaikkien luettavissa, kaupungin INTRAssa on tietoturva ohjeet kaikkien luettavissa. Työpaikkakokouksissa on käsitelty ja käsitellään tietoturvaa ja asiakastietojen käsittelyyn liittyviä käytäntöjä ja ohjeistuksia. Asiakastietorekisterin käyttöön vaaditaan omat tunnukset, sekä käyttäjille on määritelty sinne oman työroolinsa mukaiset oikeudet.Vuosittain Arjen tuen henkilökunta suorittaa Navisec tietoturvatentin ja toimittaa hyväksytysti suoritetusta tentistä todistuksen esimiehelle. Lisäksi henkilökunta suorittaa Kanta.fi ohjelmassa tietoturvatentin, joka on edellytys toimikortin saamiselle. Sosiaali – ja terveydenhuollon henkilöstöllä on sama asiakastietojärjestelmä, työntekijä ei saa mennä tietokantoihin, jotka eivät ole oleellisia tai lainmukaisia hänen työnsä hoitamiselle. Käytössä on lupalomake, jolla voidaan pyytää asiakkaalta suostumus tarvittavien tietojen hankkimiseen.Hoitoalan opiskelijat voivat kirjata päivittäistä huomiointia asukkaasta asiakastietojärjestelmään ohjaajansa opastuksella. Asukkaiden raportti tilanteessa on läsnä ainoastaan hoitotyöhön osallistuva henkilökunta ja tarvittaessa hoitotyöstä vastaava esimies.

c) Missä yksikkönne rekisteriseloste tai tietosuojaseloste on julkisesti nähtävissä? Jos yksikölle on laadittu vain rekisteriseloste, miten asiakasta informoidaan tietojen käsittelyyn liittyvistä kysymyksistä?Kaupungin nettisivuillahttp://www.aanekoski.fi/hallinto/rekisteriselosteet/henkilorekisteriselosteetTietojärjestelmät:http://www.aanekoski.fi/hallinto/tietojarjestelmaselosteet

d) Tietosuojavastaavan nimi ja yhteystiedotPerusturvatoimialan tietosuojavastaavana on sosiaalityönjohtaja Outi Markkanen, puh:0205714138

25

Terveydenhuollon tietosuojavastaava, ATK- vastaava Eero Karhu puh: 020 6322000( puhelinvaihde)

YHTEENVETO KEHITTÄMISSUUNNITELMASTA

Asiakkailta, henkilökunnalta ja riskien hallinnan kautta saadut kehittämistarpeet ja aikataulu korjaavien toimenpiteiden toteuttamisesta:Asiakaspalautteessa nousi esille asukkaiden ulkoilutoive/mahdollisuus, olemme yhteisessä palaverissa sopineet, että aina sään salliessa aamuvuoro vie asukkaita ulos iltapäivisin kun iltavuoro tulee omaan työvuoroonsa. Iltavuoro huolehtii hoitotyötehtävistä ja aamuvuorolaiset huolehtivat päällekkäisen työajan aikana asukkaiden ulkoilusta tai muusta virike/ kuntoutus toiminnasta. Viriketyöryhmä perustettu 2019, ideoimaan ja järjestämään asukkaille virkistystapahtumia.Huolehditaan pelastus- ja poistumisharjoituksista sovitusti, alkusammutusharjoitukset kevät 2019, turvallisuus kävelyt säännöllisiksi.Tiedonkulun tehostamiseksi luotu uusi kokouskäytäntö:Tiistaipalaverit yksikön tiimivastaavan johdolla klo 13.00 alakerran ruokailutila: arjen asioista työyhteisön toimivuuteen liittyen sekä asukkaiden hoidon kannalta että yhteisistä asioista lisäksi tarvittaessa lääkärin kierto raportit.Listan keskimmäinen torstai esimiehen johdolla yhteisöpalaveri, klo 13.30 seniorikeskuksen kerhohuoneessa: koko yhteisöä koskevat asiat, henkilöstöasiat.Riittävän henkilöstömitoituksen varmistaminenKirjaamis uudistukset:Rakenteisen kirjaamisen käyttöönottoPerehdytysohjelman uudistaminen, yhtenäiseksi Arjen tuen vastuualueellaAsiakkaan itsemääräämisoikeuden huomioiminen arjessa, muistiosaamisen vahvistaminen.Kinestetiikan ja muistisairaanhoidon koulutusta koko henkilökunnalle v 2019.( Muistikoulutus kevät 2019, ja syksyllä 2019; kinestetiikan koulutus

OMAVALVONTASUUNNITELMAN HYVÄKSYMINEN(Omavalvontasuunnitelman hyväksyy ja vahvistaa toimintayksikön vastaava johtaja)

Paikka ja päiväysÄänekoski 17.10.2019Allekirjoitus

Kristiina Pikkupeura

26

LOMAKKEEN LAADINNASSA ON HYÖDYNNETTY SEURAAVIA OPPAITA, OHJEITA JA LAATUSUOSITUKSIA:

Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia ry, Ammattieettinen lautakunta: Arki, arvot, elämä, etiikka. Sosiaalialan ammattilaisen eettiset ohjeet.

- http://www.talentia.fi/files/558/Etiikkaopas_2012.pdf

STM:n julkaisuja (2011:15): Riskienhallinta ja turvallisuussuunnittelu. Opas sosiaali- ja terveydenhuollon johdolle ja turvallisuusasiantuntijoille

- http://www.stm.fi/c/document_library/get_file?folderId=2765155&name=DLFE-16622.pdf

STM:n julkaisuja (2014:4): Lastensuojelun laatusuositus- http://www.stm.fi/c/document_library/get_file?folderId=9882186&name=DLFE-30055.pdf

STM:n julkaisuja (2013:11): Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi- http://www.stm.fi/c/document_library/get_file?folderId=6511564&name=DLFE-26915.pdf

STM:n oppaita (2003:4): Yksilölliset palvelut, toimivat asunnot ja esteetön ympäristö. Vammaisten ihmisten asumispalveluiden laatusuositus

- http://www.stm.fi/c/document_library/get_file?folderId=28707&name=DLFE- 3779.pdf&title=Vammaisten_asumispalveluiden_laatusuositus_fi.pdf

Potilasturvallisuus, Työsuojelurahasto & Teknologian tutkimuskeskus VTT: Vaaratapahtumista oppiminen. Opas sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatiolle

- http://www.vtt.fi/files/projects/typorh/opas_terveydenhuolto- organisaatioiden_vaaratapahtumista_oppimiseksi.pdf

Valtakunnallisia ohjeita ja suosituksia omavalvonnan suunnittelun tueksi ikäihmisten palveluissahttp://www.thl.fi/fi/tutkimus-ja-asiantuntijatyo/tyokalut/iakkaiden-neuvontapalvelut-ja-hyvinvointia-edistavat-kotikaynnit/lait-suositukset-kirjallisuus-kasitteet/valtakunnallisia-ohjeita-ja-suosituksia

Turvallisen lääkehoidon suunnittelun tueksi: - Turvallinen lääkehoito -opas: http://www.stm.fi/julkaisut/nayta/_julkaisu/1083030

Valviran määräys terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden vaaratilanneilmoituksen tekemisestä:- Valviran määräys 4/2010: http://www.valvira.fi/files/tiedostot/m/a/maarays_4_2010_kayttajan_vt_ilmoitus.pdf

Tietosuojavaltuutetun toimiston ohjeita asiakas- ja potilastietojen käsittelyyn - Rekisteri- ja tietoturvaselosteet: http://www.tietosuoja.fi/fi/index/materiaalia/lomakkeet/rekisteri-

jatietosuojaselosteet.html - Henkilötietolaki ja asiakastietojen käsittely yksityisessä sosiaalihuollossa:

http://www.tietosuoja.fi/material/attachments/tietosuojavaltuutettu/tietosuojavaltuutetuntoimisto/oppaat/6JfpsyYNj/- Henkilotietolaki_ja_asiakastietojen_kasittely_yksityisessa_sosiaalihuollossa.pdf

- Kuvaus henkilöstön perehdyttämisestä ja osaamisen varmistamisesta liittyen tietosuoja-asioihin ja asiakirja hallintoon sekä muuta lisätietoa sosiaalihuollon asiakasasiakirjoista: http://www.sosiaaliportti.fi/File/eef14b19-bacf-4820-9f6e-9cc407f10e6d/Sosiaalihuollon+asiakasasiakirjat.pdf)

TIETOA LOMAKKEEN KÄYTTÄJÄLLE:

Lomake on tarkoitettu tukemaan palveluntuottajia omavalvontasuunnitelman laatimisessa. Se on laadittu Valviran antaman määräyksen (1/2014) mukaisesti. Määräys tulee voimaan 1.1.2015. Lomake kattaa kaikki määräyksessä olevat asiakokonaisuudet ja jokainen toimintayksikkö ottaa omassa omavalvontasuunnitelmassaan esille ne asiat, jotka toteutuvat palvelun käytännössä. Lomakkeeseen on avattu kunkin sisältökohdan osalta niitä asioita, joita kyseisessä kohdassa tulisi kuvata. Lomakkeen laatimisen yhteydessä siinä olevat ylimääräiset tekstit on syytä poistaa ja vaihtaa Valviran logon tilalle palveluntuottajan oma logo, jolloin käyttöön jää toimintayksikön omaa toimintaa koskeva omavalvontasuunnitelma.

27