Rakentamisen ja aluesuunnittelun aamukahvi 21.5.2015 messman
KESTÄVÄ KEHITYS JA RAKENNUSTEN JA RAKENTAMISEN ENERGIAN KÄYTTÖ
description
Transcript of KESTÄVÄ KEHITYS JA RAKENNUSTEN JA RAKENTAMISEN ENERGIAN KÄYTTÖ
KESTÄVÄ KEHITYS JA RAKENNUSTEN JA RAKENTAMISEN ENERGIAN KÄYTTÖ
Miksi kestävä kehitys?• Ihmisten toimet kuluttaneet paljon luonnonvaroja ja
kuormittaneet ympäristöä
• Kehittyvät maiden asukkaat haluaa nostaa elintasoon
• Maailman kokonaistuotanto voi moninkertaistua nykyisestä 2050 mennessä
• IEA:n (kansainvälinen energiajärjestö) mukaan kamppailu ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi on jo hävitty
• Kasvu tulee väistämättä moninkertaistamaan myös luonnonvarojen käytön
• Maailmassa tulee olemaan pulaa myös kaikkein perustavimmista resursseista kuten vedestä ja ruoasta
Lähde: Antti Kasvion luento 20.9.2012
Lähde: Antti Kasvion luento 20.9.2012 ja Ihminen, ympäristö ja kulttuuri (http://www02.oph.fi/etalukio/historia/ihminen/ihminen.html# )
Suomen bruttokansantuotteen volyymi-indeksi, 1926=100
Lähde:Tilastokeskus [viitattu: 14.2.2013].Saantitapa:http://193.166.171.75/Dialog/Saveshow.asp
Lähde: SUOMEN ENERGIAVISIO 2030 – YHTEENVETO, VTT PROSESSIT
Energian käyttö SuomessaLähde:Suomen virallinen tilasto (SVT): Energian hankinta ja kulutus [verkkojulkaisu].ISSN=1799-795X. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 13.2.2013].Saantitapa: http://tilastokeskus.fi/til/ehk/tau.html
Rakennusten ja rakentamisen energiankäyttö
Rakennusten lämmitys, huoneisto- ja kiinteistösähkö kattavat noin 38 % ja rakennustarvikkeiden valmistus ja rakentaminen noin 4 % koko Suomen energian loppukäytöstä
Yhteensä 42%Lähde: Suomen toinen kansallinen energiatehokkuuden toimintasuunnitelma NEEAP-2, 2011
Lämmityksen osuus 54%
Lähde:Tilasto: Asumisen energiankulutus [verkkojulkaisu].ISSN=2323-3273. 2011, Liitetaulukko 2. Asumisen energiankulutus energialähteittäin vuonna 2011, GWh . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 12.2.2013].Saantitapa: http://www.tilastokeskus.fi/til/asen/2011/asen_2011_2012-11-16_tau_002_fi.html
Asumisen energiankulutuksesta yli 80% lämmitykseen
Lähde:Tilasto: Asumisen energiankulutus [verkkojulkaisu].ISSN=2323-3273. 2011. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 13.2.2013].Saantitapa: http://tilastokeskus.fi/til/asen/2011/asen_2011_2012-11-16_tie_001_fi.html
Lähde: TkT Pekka Tuomaala 2008, Rakennuskannan ja rakennusten energiankäyttö, VTT
RAKENNUSKANNAN LÄMMITYSENERGIAN SÄÄSTÖARVIO
Rakentamisen näkymiä
• Yhden vuoden uudisrakennustuotannon määrä on reilu prosentti koko rakennuskannasta
• Nykyisestä rakennuskannasta arvioidaan vuonna 2050 olevan jäljellä vielä noin 75 %
• Korjausrakentamisen arvioidaan jatkuvan merkittävänä 2010- ja 2020-luvuilla mm. julkisivujen ja putkistojen korjaustarpeen vuoksi
• Asuinrakentamisessa taloudelliset panokset korjausrakentamiseen ja uudisrakentamiseen ovat lähes yhtä suuret
Lähde: Suomen toinen kansallinen energiatehokkuuden toimintasuunnitelma NEEAP-2, 2011
Suomen kansalliset energiatehokkuus toimet 2020 mennessäSuurimmat energiansäästöt saavutetaan rakennuksissa•rakentamismääräykset (korjausrakentaminen 2013)•pientalojen lämpöpumput•öljylämmitteisiin pientaloihin kohdistuvat toimetValtionhallinnolla vuoden 2015 jälkeen rakennettavissa, korjattavissa ja vuokrattavissa rakennuksissa tavoitteena on passiivitalo
Lähde: Suomen toinen kansallinen energiatehokkuuden toimintasuunnitelma NEEAP-2, 2011
Valtiovallan toimia opetuksessa
• Kestävä kehitys sisältyy ammatillisiin perustutkintoihin vuodesta 2010
• Oppilaitoksille kehitettyjä työkaluja ovat mm. oppilaitosten kestävän kehityksen sertifiointi ja Vihreä lippu
Rakennusten energiatehokkuuden parantaminen….
• Rakenteet paksunevat eristepaksuuksien kasvattaessa
• Rakenteen kosteustekninen toiminta muuttuu vaipan läpi tapahtuvien lämpöhäviöiden vähentyessä
• Tehokkaampia lämmöneristemateriaaleja käytetään uusissa paikoissa, vaikuttaa rakenteen kosteustekniseen, rakenteelliseen ja palotekniseen käyttäytymiseen sekä käytännön toteutukseenLähde: Tampereen teknillinen yliopisto. Rakennustekniikan laitos. Rakennetekniikka. Tutkimusraportti 160. 2012
Lämmöneristyksen lisäyksestä seuraa
• rakenteiden ulko-osien viileneminen ja suhteellisen kosteuden nousu
• perinteisten rakenteiden kosteustekninen toiminta voi heikentyä
• rakennusaikaisen kosteuden kuivumiseen on varattava enemmän aikaa
• rankarakenteiden rungon ylimitoitusta• eristeen läpi tehtyjen kannatusten ja ripustusten
rasitukset kasvavat, =>paksumpia =>suurempia kylmäsiltoja
Lähde: Tampereen teknillinen yliopisto. Rakennustekniikan laitos. Rakennetekniikka. Tutkimusraportti 160. 2012
Lämmöneristyksen lisäyksestä seuraa
• liitoksissa ja liikuntasaumoissa tulee huomioida paksujen eristekerrosten kokoonpuristuminen ja liikkeet
• ilmatiiviyden merkitys korostuu• Ilmanvaihdon oltava riittävää• rakenteiden vikasietoisuus heikkenee
– rakennusaikainen kosteudenhallinta– huolellinen rakentaminen
Lähde: Tampereen teknillinen yliopisto. Rakennustekniikan laitos. Rakennetekniikka. Tutkimusraportti 160. 2012
RAKENNUSTEN ENERGIAN KÄYTÖN TRENDIT
JA INVESTOINTIKUSTANNUSTEN KASVU
Lähde: TkT Pekka Tuomaala 2008, Rakennuskannan ja rakennusten energiankäyttö, VTT
Rakenne toimii kosteusteknisesti…
• kantavat rakenteet ja tuulensuojan sisäpuolella olevat materiaalit eivät saa homehtua (homeindeksin oltava < 1)
• rakenneosissa, jotka ovat helpommin vaihdettavissa, vähäinen mikrobikasvusto voidaan hyväksyä
Lähde: Tampereen teknillinen yliopisto. Rakennustekniikan laitos. Rakennetekniikka. Tutkimusraportti 160. 2012
Lämmöneristepaksuuden kasvattaminen
• Ei juuri muutoksia rakenneosaan– Kuorimuuriseinät – Eristerapatut kivirakenteiset seinät, etenkin
ohutrappaus- eristejärjestelmä – Peltisandwich- ja peltirankaelementit – Kevytsorakatot (myös EPS/PUR + kevytsora)
Lähde: Tampereen teknillinen yliopisto. Rakennustekniikan laitos. Rakennetekniikka. Tutkimusraportti 160. 2012
Lämmöneristepaksuuden kasvattaminen
• Joitakin muutoksia rakenneosaan– Betonisandwich-elementit – Puurankaseinät – Harkkoseinät – Mineraalivilla- ja EPS-eristetyt umpikatot – Kevytbetonikatot – Maanvastaiset alapohjat – Ontelolaatta-alapohjat
Lähde: Tampereen teknillinen yliopisto. Rakennustekniikan laitos. Rakennetekniikka. Tutkimusraportti 160. 2012
Lämmöneristepaksuuden kasvattaminen
• Muutoksia rakenneosaan– Yksiaineiset kevytbetoniseinät ja -alapohjat – Hirsiseinät – Harkkoseinät – Puurakenteiset vasakatot – Puuristikkokatot – Puukorotetut katot – Puurakenteiset ryömintätilaiset alapohjat – Tiiliverhotut puurankaseinät korkeissa rakennuksissa
Lähde: Tampereen teknillinen yliopisto. Rakennustekniikan laitos. Rakennetekniikka. Tutkimusraportti 160. 2012