KAUHAVAN KAUPALLINEN SELVITYS · Myös digitalisaatio ja verkkokaupan kasvu on nostattanut uusia...

1 (17)

Sw e co Ympä r is tö O y

Ilmalanportti 2, 00240 Helsinki

Mäkelininkatu 17 A, 90100 Oulu

PL 453, 33101 Tampere

Uudenmaankatu 19 A, 20700 Turku

www. swe co . f i

[email protected]

puh. 0207 393 000

Y-tunnus 0564810-5

KAUHAVAN KAUPALLINEN SELVITYS 27.10.2017 NINA AARRAS (Päivitetty osittain 8.10.2019)

2 (17) KAUHAVAN OSAYLEISKAAVAN

KAUPALLINEN SELVITYS 27.10.2017

1. KAUPAN NYKYTILA JA KEHITYSNÄKYMÄT

Kaupallisessa selvityksessä kuvataan kaupan nykytila ja kehitysnäkymät. Selvityksessä esitetään

nykyinen kaupan palveluverkko, vallitseva yhdyskuntarakenne sekä kaupan jakauma pinta-alana.

Kaupan palveluverkkoa tarkastellaan sekä päivittäistavarakaupan että erikoistavarakaupan

näkökulmasta. Ostovoiman kehitystä ja yksityistä kulutusta arvioidaan suhteessa väestömäärän

ja sen tuomaan potentiaaliin. Selvityksen tuloksena voidaan esittää johtopäätös siitä, paljonko

uutta kaupan tilaa tarvitaan nykyisten kasvutrendien pohjalta. Tuloksia peilataan myös Etelä-

Pohjanmaan Maakuntakaavassa esitettyyn keskustan kehittämissuunnitelmaan.

1.1. Kaupan palveluverkko

Kauhavan kaupunki on maakunnan toiseksi suurin kaupunki, jossa asuu noin 17 000 asukasta.

Rakenteellisesti Kauhava on kuntaliitosten vuoksi monikeskuksinen. Kauhavan kaupunki

jakautuu kaupallisesti kolmeen keskukseen, mikä näkyy myös kaupan suuryksiköiden

jakautumisena Kauhavan, Alahärmän ja Kortesjärven keskuksiin. Vähittäiskaupan suuryksiköitä

on Kauhavan kaupungin alueella yhteensä 9. Niistä neljä sijaitsee Kauhavalla, neljä Alahärmässä

ja yksi Kortesjärvellä.

Vähittäiskaupan toimipaikkoja on Kauhavan kaupungissa yhteensä 141. Näistä

päivittäistavarakauppoja on 20, erikoistavarakauppoja (ei tilaa vaativa) 59 ja tilaa vaativien

erikoistavaroiden kauppoja 21. Seudullisena keskuksena Kauhavalla on kaupan rakentaminen

viime vuosina ollut vilkasta ja uutta kerrosalaa on tullut yli 22 000 neliömetriä. (Etelä-Pohjanmaan

kaupan palveluverkon nykytila ja mitoitustarpeet 2030, 2015.) Koko Kauhavan kaupungin alueella

vuonna 2012 vähittäiskaupan kerrosneliömetrit olivat yhteensä 41 065 k-m², josta

päivittäistavarakaupan osuus oli 18 887 k-m², erikoistavarakaupan (ei tiva) 7 864 k-m² ja tilaa

vaativan erikoiskaupan osuus 3 265 k-m² (Kaupan tilastot 2013).

Kaupungin nykyinen pääkeskus, Kauhava, on yksi vahvistuvia kaupan keskittymiä. Siellä kaupan

rakentaminen kohdistuu nykyiseen keskustaajamaan. Vähittäiskaupan toimipaikkojen lukumäärä

Kauhavan keskusta-alueella oli vuonna 2012 yhteensä 22. Keskusta-alueella tarkoitetaan tässä

kunnan tai sen osan toiminnallista keskusta, jossa sijaitsee tiiviisti ja monipuolisesti

keskustahakuisia palvelutoimintoja (Syke 2013). Vähittäiskaupan sijaintirakennusten kerrosala oli



yhteensä 9371 kerrosneliömetriä. Myymälät ja kerrosneliöt1 jakautuvat myymälätyypeittäin

seuraavasti:

• päivittäistavarakauppoja 4 (yht. 9371 k-m²)

• ei tilaa vaativia erikoistavarakauppoja 14 (yht. 3608 k-m²)

• tilaa vaativien erikoistavaroiden kauppoja 3 (yht. 5010 k-m²)

• tavaratalo 1

Lisäksi alueelle sijoittuu pieni keskustan ulkopuolinen kaupan alue, Jokiniemi, jossa sijaitsee:

• päivittäistavarakauppoja 2 (yht. 1826 k-m²)

• tavaratalo 1 (4719 k-m²)

• ei tilaa vaativia erikoistavarakauppoja 3

• tilaa vaativien erikoistavaroiden kauppoja 2

Päivittäistavarakauppa

Päivittäistavaroihin luetaan elintarvikkeet ja päivittäin käytettävät kulutustavarat, joita hankitaan

ruokaostosten yhteydessä. Elintarvikkeiden osuus päivittäistavaramyymälöiden myynnistä on

noin 80 prosenttia (PTY 2016). Asukaslukuun suhteutettuna Kauhavalla oli vuonna 2009 noin

1170 asukasta yhtä päivittäistavaramyymälää kohti, kun mukaan otetaan koko

päivittäistavaroiden valikoimaa myyvät päivittäistavaramyymälät (Etelä-Pohjanmaan kaupan

palveluverkko 2030 -selvitys 2015).

Päivittäistavarakaupan keskeinen kilpailukeino on tehokkuus. Suurien myymälöiden

kustannustehokkuus on pieniä myymälöitä parempi ja Suomen päivittäistavaramarkkinalle onkin

tyypillistä isojen myymälöiden vahva rooli. Myymäläkoon kasvuun ovat johtaneet muuttoliike

kasvukeskuksiin, autoistuminen, asiakastarpeiden muutos ja valikoimien kasvu sekä

päivittäistavarakaupan kilpailutilanne. Uusia haasteita kaupalle luovat muuttoliikkeen lisäksi

väestön ikärakenteen ja kulutustottumusten muutokset. Myös digitalisaatio ja verkkokaupan

kasvu on nostattanut uusia visioita alan kehitysnäkymistä.

1 Kaupan tilastosta (2013) saatavilla olevien tietojen mukaan



Kuva 1. Kauhavan keskustassa sijaitsevia vähittäiskaupan yksiköitä. Lähde: Etelä-Pohjanmaan kaupan

palveluverkon nykytila ja mitoitustarpeet 2030-selvitys 2015.

nro. Vähittäiskauppa Sijainti Kaupan

laatu

Kerrosneliömetrit

1 Kauhavan Ala-Riitti Oy

/K-market Kauppatie

Kauppatie 82 pt-kauppa 2674

2 Kauhavan Halpa-Halli Oy

/Halpa-Halli Kauhava


3 Martti O. Kankaanpää Oy

/Halpa-Kauppa

Kalliokoskentie 4 pt-kauppa 2414

4 Suomen Liikekiinteistöt SLK

oy /Tokmanni


Maankäyttö- ja rakennuslain vähittäiskaupan suuryksikköjä koskevat lakimuutokset tulivat

voimaan 1.5.2017. Muutoksen myötä suuryksiköiden kokoraja muutettiin 4 000

kerrosneliömetriin. Kauhavan keskustassa sijaitseva Tokmanni on vähittäiskaupan suuryksikkö

(5010 k-m²).



Erikoiskauppa

Erikoistavaroiksi tai käyttötavaroiksi kutsutaan Suomessa niitä kulutustavaroita, joita ei lueta

päivittäistavaroihin. Erikoistavaratermiä käyttävät erikoisliikkeet ja käyttötavaratermiä

hypermarketit, tavaratalot ja suuret ketjuliikkeet. Asukaslukuun suhteutettuna Kauhavalla oli

vuonna 2009 noin 254 asukasta yhtä erikoiskaupan myymälää kohti (Etelä-Pohjanmaan kaupan

palveluverkko 2030 -selvitys 2015).

Erikoistavarakaupan sijaintirakennusten kerrosala Kauhavan keskusta-alueella jakaantuu

seuraavasti (Kaupan tietopankki):

• ei tilaa vaativa erikoistavarakauppa yhteensä 3608 k-m²

• tilaa vaativa erikoistavaroiden kauppa 753 k-m²

On hyvä huomioida, että monissa pienissä kunnissa tilastojen kaupan neliöt eivät suoraan kerro

kaupan todellisesta tilanteesta. Liiketiloja on paljon tyhjillään tai vajaakäytössä. Erityisesti

erikoistavarakaupat ovat joutuneet sulkemaan oviaan. Kauhavan keskustan tuntumassa on

selvityksen tekohetkellä myytävänä ja/tai vuokrattavana 11 liikehuoneistoa ja yhteensä lähes

2900 neliötä (Toimitilatori-palvelu). Tarjolla olevien liiketilojen koko vaihtelee 36 neliöstä aina yli

900 neliöön.

Verkkokaupan kasvun vaikutusta viimeaikaiselle kaupan kehitykselle on jossain määrin hankala

arvioida. Voidaan olettaa, että niissä kunnissa, joissa etenkin erikoistavarakaupan tarjonta on jo

alkujaan ollut vähäistä, kivijalkakaupat ovat keskimääräistä vaikeammassa kilpailutilanteessa

suhteessa verkkokauppaan. Erikoistavarakaupassa tämä on näkynyt esimerkiksi vaate- ja

kenkäkauppojen vähenemisenä katukuvassa. Näiden tuotteiden kauppa on yhä enemmän

siirtynyt verkkoon. Tilastokeskuksen (2014) mukaan 16–74-vuotiasta naisista jo lähes puolet on

ostanut vaatteita tai kenkiä internetin kautta.

Toisaalta kauppojen ja kauppakeskusten etäisyys ja sen myötä ostosmatkojen hankaluus on

saanut pienten paikkakuntien asukkaat hakeutumaan verkkokauppojen asiakkaiksi. Vuodesta

2009 lähtien verkkokaupasta viimeisten kolmen kuukauden aikana ostaneiden tai tilanneiden 16–

74-vuotiaiden osuus on kasvanut lähes puolitoistakertaiseksi. Suhteellisesti voimakkainta kasvu

on 65–74-vuotiaissa, joissa ostajien osuus on lähes kolminkertaistunut kuudessa vuodessa

(Tilastokeskus 2014).



1.2. Kaupan palveluverkko ja yhdyskuntarakenne

Etelä-Pohjanmaan kaupan palveluverkkoselvityksen (2015) mukaan Kauhavalla

päivittäistavarakauppa on keskittynyt kaupunginosataajamiin ja valtaväylien varrelle. Selvityksen

mukaan Kauhavalla haja-asutusalueiden päivittäistavarakaupan palveluverkko on osittain liian

ohut. Ikääntyneiden kotona asumisen tukemiseen esitetään monipalveluauto/-autoja, joissa on

myös päivittäistavaramyyntiä. Erikoiskaupan palveluverkossa nähdään mahdollisuutena kehittää

erikoiskaupalle sopivia sijoittumismahdollisuuksia valtatien 19 ja kantatien 63 varsilta Kauhavan

Portti -ajatteluun perustuen. Ajatuksena on näin hyödyntää päätiestön kasvavia liikennevirtoja

kaupallisesti. Kantatien varren kaupallinen tarjonta vahvistaa erityisesti Kauhavan asemaa

seudullisen kaupan keskuksena.

Kauhavan keskustan kaupallisen kehittämisen lähtökohtana on sekä ydinkeskustan kaupallisen

tarjonnan vahvistaminen, että kantatien varren kaupallisen vyöhykkeen vahvistaminen. Kantatie

jakaa Kauhavan keskusta-alueen vahvasti kahteen. Sen varrella oleva kaupallinen tarjonta ja

elinkeinoelämä sitoo Kauhavan vahvasti osaksi seudullista kokonaisuutta. Kantatien varren

kehittymisen ei kuitenkaan tulisi tapahtua kaupunkikeskustan kustannuksella ja siksi kantatietä

kehitetään erityisesti suurimittakaavaisemman liike- ja toimitilan alueena. Kantatien ympäristössä

Kauppatiellä sijaitsevat suuremmat kaupan yksiköt. Kauppatie halkoo keskustaa muodostaen

sille nauhamaisen pääakselin. Samalla se sitoo yhteen keskustan taajamakuvallisesti ja luo

yhteyden toiminnallisesti merkittävien kohteiden välille kuten rautatie- ja linja-autoasema,

Lauttamuksen keskustapalvelut, tori, kantatien kaupalliset palvelut. (Kauhavan keskustan

kehittämissuunnitelma 2016.)

Kauhavan kaupungin strategisessa alueidenkäyttösuunnitelmassa (2014) on linjattu

yritysalueiden kehittämisperiaatteita. Kauhavan kaupunki pyrkii tarjoamaan jokaiseen taajamaan

laajenevan ja uuden yritystoiminnan tarpeisiin yritystontteja. Suunnitelman mukaan

keskustaajamassa viedään tavoitteellisesti eteenpäin kaupan hankkeita ja erityisesti Mäki-

Hannuksen liikealueella edistetään kaupallisten palveluiden laajentamista. Kauhavan keskustaa

kehitetään voimakkaammin kuin muita taajamia, koska vahva keskus on merkittävä koko

kaupungin kehittymiselle.

Keskustan kehittämissuunnitelman (2016) mukaan ydinkeskustaa vahvistetaan päivittäis- ja

erikoistavarakaupan sekä palveluja ravintotarjonnan osalta. Keskustaa kehitetään näin

monipuolisena kaupallisena keskuksena. Kantatien varteen sijoittuu päivittäistavarakaupan

palveluita, mutta erikoiskauppa on ydinkeskustan tarjontaa suurimittakaavaisempaa ja vaatii



enemmän tilaa. Ydinkeskustan kaupallinen vyöhyke muodostuu aseman ja kantatien väliin.

Ydinkeskustan tarjonta on monipuolisempaa ja astetta pienimittakaavaisempaa verrattuna kan-

tatien alueeseen. Tori vahvistaa keskustan vetovoimaa ja tarjoaa kauppapaikan lisäksi tilaa myös

erilaisille oheistapahtumille. Suunnitteilla on myös kaupat hankkeet, jotka muodostavat

kaupalliset ankkurit ydinkeskustan kaupallisen vyöhykkeen molempiin päihin.

Tarkastelun kohteena olevan osayleiskaavan alueella asuu yhteensä noin 5900 asukasta (ks

kuva 2). Kauhavan keskusta-alue sijaitsee keskeisesti suhteessa yhdyskuntarakenteeseen ja

keskustan alueella asuu:

• alle 1 km etäisyydellä noin 1900 asukasta



Keskustan kaupalliseen vetovoimaan vaikuttaa oleellisesti päivittäistavara- ja erikoiskaupan sekä

kaupallisten palvelujen tarjonnan monipuolisuus. On kuitenkin hyvä muistaa, että kehitykseen

vaikuttavat myös monet muut tekijät kuten liikenne- ja pysäköintijärjestelyt, fyysinen ympäristö,

palvelutarjonnan monipuolisuus, liiketilojen tarjonta sekä liikkeiden ja palveluiden vetovoima ja

aukioloajat.



Kuva 2 Kauhavan keskustan lähiasutus vuonna 2016.



1.3. Kaupan kehitystrendit

Päivittäistavarakaupassa hypermarketit ja isot supermarketit ovat olleet vahvoja tekijöitä ja ne

säilyttävät asemansa myös lähitulevaisuudessa. Voidaan kuitenkin olettaa, että hypermarkettien

koko ei enää kasva oleellisesti. Markkinoille tulee myös aiempaa pienempiä hypermarketteja.

Päivittäistavarakaupassa viime vuosien aikana on voitu havaita, että on alettu perustaa uusia

pienmyymälöitä. Laadukkaiden pienmyymälöiden merkitys on ollut kasvussa ja kasvaa edelleen

tulevaisuudessa. Suurten ja pienten myymälöiden merkityksen kasvaessa keskikokoisten

päivittäistavaramyymälöiden asema heikkenee. Kehityksessä on kuitenkin alueellisia eroja.

Kuluttajarakenteen muutosten, kuten väestön ikääntymisen ja pienten kotitalouksien yleistymisen

myötä, myös asuinalueiden lähikauppojen tarve lisääntyy. Lisäksi myymälöiden erikoistumisen ja

profiloitumisen merkitys kasvaa. Samalla liikenneasemamyymälöiden, Deli-tyyppisten

myymälöiden ja 24/7-kauppaketjujen kysyntä kasvaa. Verkkokaupan merkitys tulee pitkällä

ajanjaksolla kasvamaan myös päivittäistavarakaupassa. Edellytyksenä kuitenkin on, että

kuljetuspalvelut kehittyvät logistisesti ja taloudellisesti kannattavaksi. Nettikaupan ja

vähittäiskaupan yhdistelmät yleistyvät tulevaisuudessa. Myymälä voi olla verkkokauppaa tukeva

nouto- ja palautuspiste tai showroom, jossa tuotteet ovat esillä, mutta ostaminen tapahtuu vain

verkossa. Digitalisoituminen vaikuttaa lähes kaikkiin kaupan toimintoihin: ostamiseen,

logistiikkaan, verkkokauppasovelluksiin ja uudenlaiseen asiakaspalveluun myymälöissä (Solita

2015).

Erikoiskaupassa myymälöiden valikoimat monipuolistuvat ja kasvavat. Tämä merkitsee mm. sitä,

että myymäläkoko kasvaa ja kauppakeskukset vahvistuvat. Samalla erikoistuminen, niin

yksittäisten myymälöiden kuin pienten kauppakeskustenkin, lisääntyy. Tilaa vaativassa

erikoiskaupassa on kehittynyt myös myymälöitä, joissa oman alan tuotevalikoiman lisäksi

myydään muita tuotteita, esimerkiksi polkupyöriä kodin-koneliikkeessä. Nähtävissä on myös, että

elämyksellisyyteen liittyvä kauppa lisääntyy. Kauppa elää tapahtumista ja myymälätilojen

käyttötapa muuttuu ja kehittyy samalla elämyksellisemmäksi.

Kaupan rakennemuutokset ovat havaittavissa selkeimmin myymäläverkon muotoutumisena.

Kauppa kehittää ja uudistaa olemassa olevia myymälöitään mahdollisuuksien mukaan sekä avaa

uusia myymälöitä alueille, joihin on muodostunut selkeä markkina-aukko. Osa myymälöistä

kuitenkin suljetaan kannattamattomina muun muassa epäedullisen sijainnin tai väestöpohjan

vähentymisen vuoksi. (Kohijoki 2013.)



Kaupan yleisenä kehitystrendinä koko maassa on ollut kaupan keskittyminen ja palveluyksiköiden

koon kasvu. Lisäksi pääteiden varsiin on syntynyt ja syntymässä tilaa vaativaa erikoiskauppaa.

Kaupallisten keskittymien merkitys on kasvanut ja kasvaa edelleen samalla kun irrallaan olevien

myymälöiden asema heikkenee. Kaupunkirakenteeseen liittyvät kauppakeskukset ja kaupan

keskittymät menestyvät. Päivittäistavarakauppojen ja erikoiskaupan ketjujen sijoittuminen

keskusten yhteyteen parantaa niiden toimintaedellytyksiä. Tilaa vaativa erikoiskauppa mukaan

lukien laajan tavaravalikoiman myymälät (halpahintamyymälät) on nyt ja tulevaisuudessa

voimakkaasti kasvava erikoiskaupan toimi-ala. Tilaa vaativan kaupan alalle tulee jatkuvasti uutta

tarjontaa ja uusia toimialakeskittymiä rakennetaan.

Hyvä saavutettavuus ja asioinnin helppous ovat tärkeitä päivittäistavarakaupan menestystekijöitä

myös tulevaisuudessa. Kaupan palvelujen liikenteellinen saavutettavuus on yksi menestyvän

kauppapaikan avaintekijöistä. Viime aikoina on alettu yhä enemmän kiinnittää huomiota autolla

saavutettavuuden lisäksi myös hyvään saavutettavuuteen joukkoliikenteellä sekä

kävellen/pyöräillen. Tämä tukee kaupunkirakenteeseen liittyvien kauppapaikkojen

menestymismahdollisuuksia. Saavutettavuus joukkoliikenteellä ja kävellen/pyöräillen on

tulevaisuudessa entistä tärkeämpää pyrittäessä hillitsemään ilmastonmuutosta ja vähentämään

liikennettä.

Ostovoiman kasvun vuoksi kaupan ja erityisesti erikoiskaupan liiketilan tarve kasvaa.

Tilantarpeen lisäys voidaan ratkaista sekä nykyisiä tiloja laajentamalla että uusia yksiköitä ja

kaupan keskittymiä rakentamalla. Kaupan uusiutumissykli on muuta rakentamisen sykliä

nopeampaa, noin 15 vuotta. Tämän vuoksi yhdyskuntarakenteesta irrallaan olevan

suurmyymälän ympärille syntyvä muu rakentaminen saattaa jäädä ”isännättömäksi”, kun

suuryksikön elinkaari päättyy. Nykyiseen rakenteeseen liittyvät suurinvestoinnit ovat tässä

mielessä riskittömämpiä kaupan tilanteen muuttuessa ja rakennusten mahdollista uusiokäyttöä

ajatellen.



2. OSTOVOIMA JA LIIKETILAN LISÄTARVE

2.1. Ostovoima

Ostovoima ja ostovoiman kehitys muodostavat perustan kaupan palveluverkon kehittymiselle ja

kaupan investoinneille. Ostovoimalla mitataan sitä, kuinka paljon hyödykkeitä käytettävissä

olevalla varallisuudella voi ostaa. Vähittäiskauppaan kohdistuvan ostovoiman kehitystä arvioitiin

Kauhavan väestöennusteen ja Etelä-Pohjanmaan asukaskohtaisten kulutuslukujen (€/asukas)

perusteella sekä yksityisen kulutuksen kasvuarvioiden mukaan

Ostovoima asukasta kohden Etelä-Pohjanmaalla on lähellä maan keskitasoa. Vähittäiskauppaan

kohdistuva ostovoima asukasta kohden vuonna 2012 oli 6392 €/asukas (Etelä-Pohjanmaan

kaupan palveluverkon nykytila ja mitoitustarpeet 2030). Kauhavan kaupungissa asui vuoden 2016

lopussa 16 599 henkilöä. Tilastokeskuksen laatiman väestöennusteen (2015) mukaan

väestönmäärä on vuonna 2020 noin 16 164, vuonna 2030 noin 15 293 ja vuonna 2040 noin

14 699. Yksityisen kulutuksen vuosittaisena kasvuarviona käytettiin päivittäistavarakaupassa

1,5% prosenttia ja erikoiskaupassa kahta prosenttia. Eri tahojen tekemät arviot yksityisen

kulutuksen kasvusta voivat poiketa merkittävästi toisistaan ja kasvuarviot vaihtelevat myös

toimialoittain.

Kauhavalla koko vähittäiskaupan (päivittäistavarakauppa, tilaa vaativa erikoiskauppa ja muu

erikoiskauppa) ostovoima oli vuonna 2016 noin 114 miljoonaa euroa. Päivittäistavarakaupan

osuus ostovoimasta oli noin 53 miljoonaa euroa ja erikoiskaupan osuus noin 61 miljoonaa euroa

(tilaa vaativa erikoiskauppa noin 21 milj. € ja muu erikoiskauppa noin 40 milj. €). Vuoteen 2020

mennessä koko vähittäiskaupan ostovoima kasvaa noin viidellä miljoonalla eurolla. Ostovoiman

kasvu on maltillista väestömäärän vähenemisen vuoksi, vaikka yksityinen kulutus kasvaakin.

Vuonna 2030 Kauhavan koko vähittäiskaupan ostovoima on noin 134 miljoonaa euroa eli noin 20

miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna 2016. Päivittäistavarakaupan ostovoima on noin 60

miljoonaa euroa (+7 milj. €) ja erikoiskaupan noin 74 miljoonaa euroa (+13 milj. €). Erikoiskaupan

ostovoiman kasvusta kohdistuu tilaa vievään erikoiskauppaan noin viisi miljoonaa euroa ja

muuhun erikoiskauppaan noin yhdeksän miljoonaa euroa.



Kuva 3 Asukkaiden ostovoima 2016 ja kehitys vuosiin 2020 ja 2030.

2.2. Liiketilan laskennallinen lisätarve

Ostovoiman kasvu mahdollistaa kaupan paremmat toimintamahdollisuudet. Olemassa olevat

yritykset voivat kasvattaa myyntiään ja myös uusille yrityksille voi muodostua toimintaedellytyksiä.

Kaupan liiketilan lisätarve arvioidaan ostovoiman kasvun perusteella. Tilantarve kuvaa liiketilan

lisätarpeen suuruusluokkaa tilanteessa, jossa kaikki ostovoiman kasvu kohdistuu

uusperustantaan.

Käytännössä kuitenkin osa ostovoiman kasvusta kohdistuu nykyisten yritysten myynnin kasvuun

ja vain osa vaatii uutta liiketilaa. Toisaalta ostovoiman vuodon vähentäminen, myymäläkannan

poistuma ja alueen ulkopuolelta tuleva ostovoima lisäävät liiketilan tarvetta. Ostovoiman siirtymä

on kunkin alueen vähittäiskaupan myynnin ja ostovoiman erotus. Etelä-Pohjanmaan kaupan

palveluverkko 2030 -selvityksessä (2015) päivittäistavarakaupalle ja erikoistavarakaupalle on

laskettu erillinen ostovoiman siirtymä. Vuonna 2009 Kauhavalla päivittäistavarakaupan

ostovoiman siirtymä (%:ia ostovoimasta) oli positiivinen (+8 %) ja erikoiskaupan puolestaan

negatiivinen (-3 %).

0

10

20

30

40

50

60

70

80

90

100

110

120

130

140

150

2016 2020 2030

Ostovoima, milj. €

Muu erikoiskauppa

Tilaa vaativa erikoiskauppa

Päivittäistavarakauppa



Keskeinen tilatarpeeseen vaikuttava tekijä on myös myyntitehokkuus. Myyntitehokkuus vaihtelee

myymälätyypeittäin ja se on korkein suurissa yksiköissä. Näin ollen myös uusperustannan

rakenne vaikuttaa lopulliseen tilantarpeeseen. Myyntitehokkuus on päivittäistavarakaupassa

6000-7000 €/my-m² ja erikoistavarakaupassa 3000 €/my-m². Etelä-Pohjanmaalla erityisesti

päivittäistavarakaupan myyntitehokkuus on alhainen verrattuna muihin maakuntiin. Alhainen

myyntitehokkuus voi kertoa kaupan ylimitoituksesta. Etelä-Pohjanmaan kaupan palveluverkon

nykytila ja mitoitustarpeet 2030 selvityksen (2015) mukaan kaupan laskennallinen mitoitus2,

toteutunut rakentaminen vuonna 2012 ja rakentamispotentiaali määräytyvät Kauhavalla

seuraavalla tavalla:

Kaupan laskennallinen rakentamispotentiaali päivittäis- ja erikoistavarakaupassa

(ml. tilaa vaativa erikoiskauppa) vuoteen 2030 Kauhavalla

Päivittäistavarakauppa - 8380

Erikoiskauppa 26 860

Yhteensä 18 480

Etelä-Pohjanmaan vaihemaakuntakaavan II muutos Keskustatoiminnot ja kauppa, oli nähtävillä

24.6. - 6.9.2019. Muutoksen myötä Kauhavan kaupunkikeskustaa koskeva 30 000 k-m²

vähittäiskaupan suuryksiköiden yhteenlaskettu enimmäiskerrosala poistuu. Yleiskaavassa

osoitetun C-keskustatoimintojen alueelle on annettu määräys, jonka mukaan alueelle voidaan

sijoittaa vähittäiskaupan suuryksiköitä enintään 15 000 k-m². Yleiskaavan hyväksymiskäsittelyn

2 Laskelma ei ota huomioon maakunnan ulkopuolelta tulevaa ostovoiman siirtymää.

Kaupan laskennallinen mitoitus vuonna 2030

kerrosalana (k-m²)

Kaupan toteutunut rakentaminen

kerrosalana (k-m²) vuonna 2012

Päivittäistavarakauppa 17 478 25 858

Erikoiskauppa 24 937 7864

Tilaa vaativa erikoiskauppa 13 052 3265

Yhteensä 55 467 36 987



ajoittaminen maakuntakaavan voimaantulon jälkeiseen aikaan mahdollistaisi C-alueen

vähittäiskaupan rakentamista koskevan enimmäismitoituksen poistamisen.

Nykyisin Kauhavan keskusta-alueella (ml. Jokiniemi) sijaitsee arviolta noin 15 000 k-m²

vähittäiskaupan pinta-alaa ja maakuntakaavan mitoituksen myötä ydinkeskustan kivijalka-

tyyppiselle liike- ja palvelurakentamiselle on varattu uutta tilaa n. 15 000 k-m². Se, että

keskustoissa mahdollistetaan kaupan sijoittuminen vähittäiskaupan suuryksikköön, ei tarkoita

sitä, ettei pieniä myymälöitä tule keskustaan lainkaan. Suuryksiöiden yhteyteen sijoittuu hyvin

usein myös pienmyymälöitä, joko etumyymälöinä tai kauppakeskusmuotoisesti. Nämä voivat

toimia korttelirakenteessa perinteisten kivijalkamyymälöiden tapaan. Vähittäiskaupan

suuryksikkö keskustassa ei tarkoita vain yhtä myymälää, esim. hypermarkettia, vaan erilaisten

suuryksiköiden muodostamaa kokonaisuutta, joiden yhteydessä on myös pienmyymälöitä ja

mahdollisesti myös asuntoja.

Maakuntakaavan mahdollistama vähittäiskaupan uusi 15 000 k-m² mitoitus synnyttäisi

toteutuessaan arviolta yli 480 työpaikkaa kokoaikaisiksi työpaikoiksi muutettuina. Keskustaan

sijoittuvat uudet yritykset voivat myös synnyttää välillisesti uusia työpaikkoja muihin yrityksiin

esimerkiksi alihankintaketjujen kautta. Työpaikkojen keskittyminen keskuksiin ja lisääntyvä

pendelöinti viittaavat siihen, että ostovoiman siirtymä suuntautuu yhä vahvemmin kaupallisiin

keskuksiin. Kauhavalle pendelöi huomattava määrä ihmisiä päivittäin. Vuonna 2013 Kauhavalle

pendelöiviä oli lähes 1900 henkilöä (Kauhavan kaupunki 2016). Sisäänpendelöintiä tapahtuu mm.

Seinäjoelta (573), Lapualta (525) ja Ilmajoelta (43). Vaikka myymälän läheisyys on yleisin

pääasiallisesti käytetyn päivittäistavaroiden ostopaikan valintasyy, pääasiallisesti käytetty

ostopaikka ei välttämättä ole fyysisesti lähin palvelu. Ostoksia tehdään myös esimerkiksi

työmatkojen yhteydessä, jolloin pääasiallisesti käytetty kauppa voi sijaita kilometrien päässä

kodista. (Kohijoki 2013.)

Matkailun taloudellinen merkitys kasvaa Etelä-Pohjanmaalla ja myös Kauhavalla on nähty tarve

kehittää kaupallisia palveluita tukemaan matkailua. Kauhavalla on vahva matkailullinen asema

mm. PowerParkin ansiosta, jossa käy vuosittain noin 450 000 vierasta (powerpark.fi). Matkailijoita

on mahdollista houkutella asioimaan myös Kauhavan keskustassa ja pidentää matkailijoiden

viipymää. Viipymän pidentyessä myös matkailijoiden suhteellinen ostovoima kasvaa.

Vähittäiskauppojen merkitys matkailutuloissa on merkittävä: jokaisesta matkailueurosta

vähittäiskauppa saa yli 60 prosenttia (Yle uutiset 2014). Matkailun aikaansaama bkt oli vuonna



2014 Etelä-Pohjanmaalla 384 euroa/asukas (TEM 2017) ja suhteutettuna Kauhavan kaupungin

väkilukuun vuonna 2014 tarkoittaa se noin 6,5 miljoonaa euroa.

Liiketilan lisätarvelaskelmassa on muuttujia, joihin sisältyy suhdanteista riippuvia

epävarmuustekijöitä, kuten väestön kasvu, ostovoiman vuosikasvu ja myyntitehokkuus. Näin

ollen lasketut liiketilatarpeet antavat suuntaa tulevasta lisätarpeesta. Arvioitu tarve voi siksi

toteutua joko ennakoitua aikaisemmin tai vasta pidemmällä aikavälillä.



3. JOHTOPÄÄTÖKSET

Kaavamitoituksessa on tärkeää ottaa huomioon se, että liiketilan lisätarvelaskelma perustuu

lukuisiin olettamuksiin. Esimerkiksi ostovoima voi kasvaa merkittävästi laskettua nopeamminkin

– kuten se on myös viidentoista viimeisen vuoden aikana kasvanut. Lisäksi kaupan konseptit

saattavat kehittyä sellaiseen suuntaan, että tarvitaan nykytiedon mukaan laskettua enemmän

liiketilaa. Tilatarve kasvaa esimerkiksi laajentuneen tuotevalikoiman tai -lajitelman myötä. Tällöin

myymälöiden tuotemäärä kasvaa, vaikkei myynti kasvaisikaan.

Kaupan neliöt eivät kuitenkaan suoraan kerro kaupan todellisesta tilanteesta, koska liiketiloja on

myös tyhjillään tai vajaakäytössä. Kauhavan keskustan tuntumassa on selvityksen tekohetkellä

myytävänä ja/tai vuokrattavana huomattava määrä liiketilaa. Tarjolla olevat tilat eivät kuitenkaan

välttämättä vastaa sijainniltaan tai kapasiteetiltaan vähittäiskaupan nykyisiä tai tulevia tarpeita

eivätkä ne näin automaattisesti kompensoi uutta tilantarvetta.

Kaupan saavutettavuuden kannalta keskeinen rooli on tiiviillä yhdyskuntarakenteella.

Yhdyskuntasuunnittelussa tulee luoda edellytykset lähipalvelujen tukemiseksi kaavoittamalla

asumista ja työpaikkoja riittävän tiiviisti sekä luomalla lähipalveluille sijoittumisedellytyksiä

synnyttämällä niille riittävä väestöpohja. Ennusteen mukaan Kauhavan väestö vähenee vuoteen

2030 mennessä, joten yksityisen kulutuksen kasvusta huolimatta ostovoivoiman kasvu on

alueella maltillista.

Kauhavalla päivittäistavarakauppa on keskittynyt kaupunginosataajamiin ja valtaväylien varrelle.

Ikääntyneiden kuluttajien osuus on vuonna 2030 nykyistä suurempi ja yhä useampi heistä asuu

ydinkeskustan alueella. Kaupan palvelujen saavutettavuus ikäihmisten näkökulmasta ja siihen

vaikuttavat tekijät, kuten esteettömyys, ovat entistä suuremmassa roolissa kauppapaikan

menestymisessä. Toisaalta verkkokaupan kasvu on ollut viime vuosina voimakasta erityisesti 65–

74-vuotiaissa, joten verkkokaupan suosio voi tulevaisuudessa laskea liiketilan tarvetta oletettua

enemmän.

Kuluttajat eivät tee kaikkia ostoksia omalta paikkakunnalta, vaan osa ostoksista hankitaan oman

asuinalueen ja oman kunnan ulkopuolelta. Vastaavasti muualla asuvat tuovat paikkakunnalle

ulkopuolista ostovoimaa. Ulkopuolelta tuleva ostovoima voi jonkin verran lisätä liiketilan tarvetta,

mikäli pendelöinti ja matkailu kasvavat arvioitua voimakkaammin.

Tämän selvityksen pohjalta voidaan tehdä johtopäätös, että ostovoiman kehityksen, kaupan

yleisten trendien ja Kauhavan alueelle tehtyjen selvitysten perusteella kaupan laskennallinen



kokonaismitoitus 30 000 k-m² on realistinen. Kaupan laskennallinen rakentamispotentiaali

vuonna 2030 painottuu selkeästi erikoiskauppaan ja odotuksiin erikoiskaupan kasvusta.

Maakuntakaavan Kauhavan ydinkeskustaan mahdollistama vähittäiskaupan uusi 15 000 k-m²

mitoitus on lähtökohtana Kauhavan mittakaavaan sopiva antaen näin kehyksen Kauhavan

keskusta-alueen kehittämiseen ja alueen nykyisen rakennuskannan täydentämiseen. Mikäli

kuitenkin positiivinen ostovoiman siirtymä Kauhavan keskustaan kasvaa tulevina vuosina

merkittävästi ennakoitua suuremmaksi, saattaa nykyinen liiketilan lisätarpeen mitoitus vaatia

tarkistamista ylöspäin n. 2000–5000 kerrosneliötä. Tärkeää on, että keskustaan osoitettu mitoitus

on riittävä ja tukee kaupan toimintojen kehittymistä myös tulevaisuudessa.

Kaupan palveluja Kauppatien ja Kortesjärventien risteyksessä: Tokmanni, K-market, Lidl, Rautakauppa.

LIITE: KAUHAVAN KESKUSTAN NYKYISET KAUPAN PALVELUT JA MERKINTÖJEN SELITYS


KAUPALLINEN SELVITYS

Kauhavan kaupallinen selvitys 2017_päivitetty.docx



KARTTAMERKINTÖJEN SELITYKSET:


KAUPALLINEN SELVITYS

Kauhavan kaupallinen selvitys 2017_päivitetty.docx

Lähteet

Etelä-Pohjanmaan kaupan palveluverkko 2030 -selvitys (2015). Etelä-Pohjanmaan liitto ja FCG

Finnish Consulting Group Oy.

Etelä-Pohjanmaan kaupan palveluverkon nykytila ja mitoitustarpeet 2030 (2015). B:70. Etelä-

Pohjanmaan liitto.

Kauhavan kaupunki (2016). Vuoden 2017 talousarvio ja vuosien 2018-2019 taloussuunnitelma.

Kauhavan kaupungin strateginen alueidenkäyttösuunnitelma (2014). Kauhavan kaupunki &

AIRIX Ympäristö Oy.

Kauhavan keskustan kehittämissuunnitelma (2016). Ramboll.

Kaupan tietopankki. Ympäristö.fi verkkojulkaisu. http://www.ymparisto.fi/fi-

FI/Elinymparisto_ja_kaavoitus/Yhdyskuntarakenne/Palvelut/Kaupan_tietopankki

Kohijoki, Anna-Maija (2013). Onko kauppa kaukana? Päivittäistavarakaupan palvelujen

saavutettavuus Turun seudulla– ikääntyvien kuluttajien näkökulma. A-15:2013. Turun yliopisto.

PTY (2016). Päivittäistavarakauppa 2016. Päivittäistavarakauppa ry.

http://www.pty.fi/fileadmin/user_upload/tiedostot/Julkaisut/Vuosijulkaisut/FI_2016_vuosijulkaisu.

pdf

Solita (2015). Kaupan trendit ja tulevaisuus 2015. https://www.solita.fi/wp-

content/uploads/2015/05/Kaupan_trendit_ja_tulevaisuus_2015.pdf

Syke (2013). Ympäristö.fi verkkojulkaisu

http://www.ymparisto.fi/fiFI/Elinymparisto_ja_kaavoitus/Yhdyskuntarakenne/Palvelut/Kaupan_tie

topankki/Aluerajaukset.

TEM (2017). Alueellinen matkailutilinpito Matkailun talous- ja työllisyysvaikutukset maakunnittain

2013–2014. Työ- ja elinkeinoministeriön raportteja 21/2017.

Tilastokeskus (2014). Tieto- ja viestintätekniikan käyttö. Verkkokauppa.

http://www.stat.fi/til/sutivi/2014/sutivi_2014_2014-11-06_kat_005_fi.html

Toimitilatori-palvelu (8/2017) www.investkauhava.fi

Yle uutiset (2014). https://yle.fi/uutiset/3-7060155

http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Elinymparisto_ja_kaavoitus/Yhdyskuntarakenne/Palvelut/Kaupan_tietopankki

http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Elinymparisto_ja_kaavoitus/Yhdyskuntarakenne/Palvelut/Kaupan_tietopankki

http://www.pty.fi/fileadmin/user_upload/tiedostot/Julkaisut/Vuosijulkaisut/FI_2016_vuosijulkaisu.pdf

http://www.pty.fi/fileadmin/user_upload/tiedostot/Julkaisut/Vuosijulkaisut/FI_2016_vuosijulkaisu.pdf

https://www.solita.fi/wp-content/uploads/2015/05/Kaupan_trendit_ja_tulevaisuus_2015.pdf

https://www.solita.fi/wp-content/uploads/2015/05/Kaupan_trendit_ja_tulevaisuus_2015.pdf

https://yle.fi/uutiset/3-7060155

KAUHAVAN KAUPALLINEN SELVITYS · Myös digitalisaatio ja verkkokaupan kasvu on nostattanut uusia...

Documents

Transcript of KAUHAVAN KAUPALLINEN SELVITYS · Myös digitalisaatio ja verkkokaupan kasvu on nostattanut uusia...