Kansallinen opintohallinnon viitearkkitehtuuri – Koulutuspaketti v1.0 28.1.2014

Kansallinen opintohallinnon viitearkkitehtuuri – Koulutuspaketti

v1.0

28.1.2014

1

Sisältö

2

11 Tämä koulutuspaketti osana laajempaa kansallisen opintohallinnon viitearkkitehtuurin käyttöönoton tukipakettiaTämä koulutuspaketti osana laajempaa kansallisen opintohallinnon viitearkkitehtuurin käyttöönoton tukipakettia

22 Kokonaisarkkitehtuuri kehittämisen ja suunnittelun välineenä - yleiskatsausKokonaisarkkitehtuuri kehittämisen ja suunnittelun välineenä - yleiskatsaus

33 Kansallinen opetuksen ja opintohallinnon yhteentoimivuus pähkinänkuoressaKansallinen opetuksen ja opintohallinnon yhteentoimivuus pähkinänkuoressa

44 Askeleet kansalliseen opintohallinnon yhteentoimivuuteenAskeleet kansalliseen opintohallinnon yhteentoimivuuteen

3

Koulutuspaketti osana kansallisen opintohallinnon Koulutuspaketti osana kansallisen opintohallinnon viitearkkitehtuurin käyttöönoton tukipakettiaviitearkkitehtuurin käyttöönoton tukipakettia

Opintohallinnon viitearkkitehtuurin jalkautuksen tukipaketti

4

• OKM tukee kansallisen opintohallinnon viitearkkitehtuuria jalkautuksen tukipaketilla valituille pilottiorganisaatioille

• Tukipaketti koostuu kuudesta tukiaskeleesta ja niissä käytettävistä pohjista ja koulutusmateriaaleista

• Tukipaketti viimeistellään pilottiorganisaatioissa 2013 kesän ja alkusyksyn aikana. Tämän jälkeen kaikki koulutuksen järjestäjät voivat hyödyntää sitä

• Opintohallinnon viitearkkitehtuurin jalkautusmalli luo kokonaiskuvan, johon SADe-hankkeen yksittäisten kansallisten palvelujen muutokset kohdistuvat

• Tukipaketti parantaa koulutuksen järjestäjien valmiuksia sopeuttaa teknisten välineiden kansallisiin palvelujen kytkeytymisen lisäksi toimintamallejaan tukemaan oppijakohtaisia palveluja ja joustavia opintopolkuja

• OKM tukee kansallisen opintohallinnon viitearkkitehtuuria jalkautuksen tukipaketilla valituille pilottiorganisaatioille

• Tukipaketti koostuu kuudesta tukiaskeleesta ja niissä käytettävistä pohjista ja koulutusmateriaaleista

• Tukipaketti viimeistellään pilottiorganisaatioissa 2013 kesän ja alkusyksyn aikana. Tämän jälkeen kaikki koulutuksen järjestäjät voivat hyödyntää sitä

• Opintohallinnon viitearkkitehtuurin jalkautusmalli luo kokonaiskuvan, johon SADe-hankkeen yksittäisten kansallisten palvelujen muutokset kohdistuvat

• Tukipaketti parantaa koulutuksen järjestäjien valmiuksia sopeuttaa teknisten välineiden kansallisiin palvelujen kytkeytymisen lisäksi toimintamallejaan tukemaan oppijakohtaisia palveluja ja joustavia opintopolkuja

5

Kokonaisarkkitehtuuri kehittämisen ja Kokonaisarkkitehtuuri kehittämisen ja suunnittelun välineenäsuunnittelun välineenä

Kaikilla on kokonaisarkkitehtuuria6

Kokonaisarkkitehtuuri kuvaa toiminnan ja sen välineiden kokonaisuuksia.

Kaikilla organisaatioilla on kokonaisarkkitehtuuri – joko se on suunnitelmallinen ja jäsentynyt tai rakentuu tapauskohtaisesti ja satunnaisesti.

tämä tämä vaivai tämä tämätämä tämä vaivai tämä tämä

Mitä kokonaisarkkitehtuuri (KA) on

•Kokonaisarkkitehtuurimenetelmää soveltamalla voidaan kuvata, miten organisaation tai kohdealueen toimintaprosessit, palvelut, tiedot ja järjestelmät toimivat kokonaisuutena yhteen.

• Kokonaisarkkitehtuuri on toiminnan kehittämismalli, joka varmistaa eri näkökulmien ja erityisesti toiminnan tarpeiden yhdenmukaisen huomioimisen kaikessa toiminnan ja IT-ratkaisujen kehittämisessä.

• Kokonaisarkkitehtuurin avulla voidaan luoda toiminnallis-tekninen ympäristö, jossa kaikki osat sopivat toisiinsa, keskeiset komponentit tarvitsee toteuttaa vain kerran (uudelleenkäytettävyys) ja joka on hallittavissa ja muunneltavissa toiminnan muuttuvien tarpeiden mukaan.

Toiminta

Tietojärjestelmä

Tieto

Teknologia

Kartturi, JHS-179

Kokonaisarkkitehtuuri kansankielellä

Kokonaisarkkitehtuuri on:Kokonaisarkkitehtuuri on:•Johtamisen väline, jolla johdetaan erityisesti kehittämistäJohtamisen väline, jolla johdetaan erityisesti kehittämistä•Suunnittelu- ja suunnittelun dokumentointimenetelmä, johon Suunnittelu- ja suunnittelun dokumentointimenetelmä, johon liittyy myös prosessimalli suunnitelmien toteuttamiseksiliittyy myös prosessimalli suunnitelmien toteuttamiseksi•Suunnitteluväline, jolla varmistetaan sekä sisäinen että toimialan Suunnitteluväline, jolla varmistetaan sekä sisäinen että toimialan sidosryhmien keskinäinen yhteentoimivuussidosryhmien keskinäinen yhteentoimivuus•Menetelmä, joka muistuttaa: ”Mieti ennen kuin hankit tai teetät Menetelmä, joka muistuttaa: ”Mieti ennen kuin hankit tai teetät uusia ratkaisuja ja malleja, mitä tarkkaan ottaen tarvitaan ja mihin uusia ratkaisuja ja malleja, mitä tarkkaan ottaen tarvitaan ja mihin sitä käytetään – ja erityisesti – onko meillä tällainen jo”sitä käytetään – ja erityisesti – onko meillä tällainen jo”

8

Mitä kokonaisarkkitehtuuri EI ole9

Kokonaisarkkitehtuuri EI ole vain tietohallinnon menetelmä.

Kokonaisarkkitehtuuri on toiminnan ja palvelujen kehittämismalli, jolla varmistetaan sekä toiminnan

kehittyminen että siinä tarvittavien välineiden palvelevuus.

Yhteentoimivuus on muutakin kuin teknistä integraatiota

Tekninen yhteentoimivuus

Tiedon siirto ja yhteydet

Semanttinen yhteentoimivuus

Semanttinen yhtenäistäminen

Toiminnan yhteentoimivuus

Organisaatioiden ja prosessien yhtenäistäminen

Lainsäädännön yhteentoimivuus

Lainsäädännön yhtenäistäminen

Poliittinen tahtotila

Tekniset rajapinnat on suunniteltu siten, että ne mahdollistavat järjestelmien ja palvelujen yhdistämisen

Informaatiolla on täsmällinen merkitys, joka säilyy tietoa vaihdettaessa muuttumattomana ja ymmärrettävänä kaikille osapuolille

Eri organisaatiot pääsevät kokonaisedun mukaiseen tavoitteeseen yhteen sovitettujen prosessien kautta

Lainsäädännölliset tekijät on otettu huomioon tietojen vaihtamisessa

Osapuolilla on samansuuntaiset visiot, prioriteetit ja tavoitteet

Kansallinen arkkitehtuurin kohdealuejako

Oikeusturva ja demokratia –kohdealueen KA

Oikeusturva ja demokratia –kohdealueen KA

Työ ja elinkeinot –kohdealueen KATyö ja elinkeinot –kohdealueen KA

Julkisen hallinnon yhteinen kokonaisarkkitehtuuriJulkisen hallinnon yhteinen kokonaisarkkitehtuuri

Valtionhallinnon kokonaisarkkitehtuuriValtionhallinnon kokonaisarkkitehtuuri

Kuntasektorin kokonaisarkkitehtuuriKuntasektorin kokonaisarkkitehtuuri

Liikenne ja viestintä –kohdealueen KA Liikenne ja viestintä –kohdealueen KA

Ympäristö ja yhdyskuntarakenne –kohdealueen KA

Ympäristö ja yhdyskuntarakenne –kohdealueen KA

Terveys ja hyvinvointi –kohdealueen KA

Terveys ja hyvinvointi –kohdealueen KA

Opetus, tiede ja kulttuuri –kohdealueen KA

Opetus, tiede ja kulttuuri –kohdealueen KA

Sisäinen turvallisuus –kohdealueen KA

Sisäinen turvallisuus –kohdealueen KA

Puolustus ja ulkosuhteet –kohdealueen KA

Puolustus ja ulkosuhteet –kohdealueen KA

Valtiontalous –kohdealueen KAValtiontalous –kohdealueen KA

Hallinto ja yhteiset palvelut –kohdealueen KA

Hallinto ja yhteiset palvelut –kohdealueen KA

Valtionhallinnon yhteinen konserniarkkitehtuuriValtionhallinnon yhteinen konserniarkkitehtuuri

Kokonaisarkkitehtuurityö on hierarkkista 12

Maakuntakaava Yleiskaava AsemakaavaSuomen maan-

käytön määräykset Toteutus

Opetuksen ja opintohallinnon

kansallisetviitearkkitehtuurit

Paikallinen taiPaikallinen taialueellinenalueellinen

viitearkkitehtuuriviitearkkitehtuuri

Kohde-Kohde-arkkitehtuuritarkkitehtuurit

Ratkaisu-Ratkaisu-arkkitehtuuritarkkitehtuurit

RatkaisutRatkaisutja palvelutja palvelutJHKA

Rakennusarkkitehtuuri

13

IT-arkkitehtuuri vs. kokonaisarkkitehtuuri

Tietojärjestelmäarkkitehtuuri on vain jäävuoren huippu

Toiminnan ja sen välineiden kehittäminen edellytää selkeää kuvaa•Toiminnan tarpeista•Palveluista•Toimijoista, käyttäjistä, rooleista•Prosesseista•Toiminnanohjauksesta•Käsitteistä, tiedoista

80%

20%

13

Kokonaisarkkitehtuurimallin osat

KA-menetelmä, kehysKA-menetelmä, kehys

KA-hallintamalliKA-hallintamalli

KA-kypsyys-tasomalliKA-kypsyys-tasomalli• KA-kypsyystasomalli mahdollistaa arkkitehtuuritoiminnan

kehittymisen mittaamisen ja antaa eväitä arkkitehtuuritoiminnan kehittämiselle

• KA-menetelmä luo edellytykset suunnitella ja kuvata kokonaisarkkitehtuurin keinoin kattava toiminnallis-tekninen tavoitetila tai lähtötilanne yhdenmukaisella tavalla

• KA-hallintamalli luo edellytykset ohjata KA-suunnittelua, tehdä arkkitehtuurilinjauksia ja varmistaa, että linjausten mukaiseen päämäärään päästään

14

KA-menetelmän periaatteet• KA-menetelmä (kehys) on menetelmä kuvata arkkitehtuuri• KA-menetelmä jakaantuu kahteen osaan – näkökulmiin ja

käsitteellisiin tasoihin

•Näkökulmat– Toiminnan näkökulma– Tiedon näkökulma– Tietojärjestelmän näkökulma– Teknologian näkökulma

•Käsitteelliset tasot– Periaatteellinen (MIKSI, millä reunaehdoilla)– Käsitteellinen taso (MITÄ)– Looginen taso (MITEN)– Fyysinen taso (MILLÄ)

15

Toiminta

Tietojärjestelmä

Tieto

Teknologia

Toiminta

Tietojärjestelmä

Tieto

Teknologia

Toiminta

Tietojärjestelmä

Tieto

Teknologia

Toiminta

Tietojärjestelmä

Tieto

Teknologia

Kokonaisarkkitehtuurikehys – näitä kuvataan

16

Toiminta-arkkitehtuuriToiminta-arkkitehtuuri TietoarkkitehtuuriTietoarkkitehtuuri Tietojärjestelmä-arkkitehtuuri

Tietojärjestelmä-arkkitehtuuri

Teknologia-arkkitehtuuriTeknologia-arkkitehtuuri

KäsitteellinenTaso - MITÄ

LooginenTaso - MITEN

FyysinenTaso - MILLÄ

PeriaatteellinenTaso - MIKSI

MILLÄ EHDOILLA ArkkitehtuuriperiaatteetArkkitehtuuriperiaatteet

Rajaukset ja reunaehdotRajaukset ja reunaehdot

PalvelutPalvelut

Prosessilista/karttaProsessilista/kartta

SidosryhmätSidosryhmät

KäsitteistöKäsitteistö

KoodistotKoodistot

Loogiset tietovarannotLoogiset tietovarannot

Prosessit-tiedotProsessit-tiedot

TietomallitTietomallit Looginen tietojärjestelmä-palveluiden jäsennys

Looginen tietojärjestelmä-palveluiden jäsennys

TietojärjestelmäpalvelutTietojärjestelmäpalvelut

IntegraatiomalliIntegraatiomalliJärjestelmät-prosessitJärjestelmät-prosessit

Järjestelmät-tietovarannotJärjestelmät-tietovarannotProsessikuvauksetProsessikuvaukset

Fyysiset tietovarannotFyysiset tietovarannot

Rajapinnat ja liittymätRajapinnat ja liittymät

TeknologiavaatimuksetTeknologiavaatimukset

Tietoturva- ja tietosuojaperiaatteetTietoturva- ja tietosuojaperiaatteet

JärjestelmäsalkkuJärjestelmäsalkku

PalvelutasotavoitteetPalvelutasotavoitteet

VerkkokaavioVerkkokaavio

TeknologiakomponentitTeknologiakomponentit

StrategiaStrategia

Valvonta- ja hallinta-arkkitehtuuri


Arkkitehtuuria ohjaavat määritykset - sidosarkkitehtuuritArkkitehtuuria ohjaavat määritykset - sidosarkkitehtuurit

TietovirratTietovirrat

Toiminnan haasteet, tarpeet & tavoitteet

Toiminnan haasteet, tarpeet & tavoitteet

TeknologiavalinnatTeknologiavalinnat

RoolitRoolit

OrganisaatioOrganisaatio

KA-menetelmän käyttö

• Kokonaisarkkitehtuuri varmistaa, että siirrytään osaoptimoinnista harkittuun optimointiin

• Kokonaisarkkitehtuuri varmistaa, että muistetaan kysyä oikeat kysymykset oikeaan aikaan

• Ei ajauduta, vaan edetään suunnitelmallisesti ja johdetusti

• Kehittäminen tehdään projekteissa KA tulee kiinnittää kiinteästi ja systemaattisesti kehittämissalkunhallintaan

• Kokonaisarkkitehtuuri varmistaa, että siirrytään osaoptimoinnista harkittuun optimointiin

• Kokonaisarkkitehtuuri varmistaa, että muistetaan kysyä oikeat kysymykset oikeaan aikaan

• Ei ajauduta, vaan edetään suunnitelmallisesti ja johdetusti

• Kehittäminen tehdään projekteissa KA tulee kiinnittää kiinteästi ja systemaattisesti kehittämissalkunhallintaan

Ratkaisut ja suunnittelu toiminnan ehdoilla

PalvelutPalvelut

ProsessikuvauksetProsessikuvaukset

KäsitteetKäsitteet

TiedotTiedot

JärjestelmäpalvelutJärjestelmäpalvelut

Looginen tietojärjestelmä-

palveluiden jäsennys

Looginen tietojärjestelmä-

palveluiden jäsennys

TietovirratTietovirrat

TeknologiavaatimuksetTeknologiavaatimukset

TeknologiakomponentitTeknologiakomponentit

Toiminnan haasteet & tavoitteet


Toiminnan tarpeet nostavat esiin teknologiavaatimuksia ja teknologiaratkaisuja käsitteellisellä tasolla

Järjestelmäpalvelut täyttävät toiminnan tavoitteita

Mitä tietojaprosesseissa

käsitellään

Palvelu

issa k

äsite

ltävä

t

käsit

teetPalveluita tukevat järjestelmäpalvelut

Käsitteitä tukevat järj.palv

Iteratiivinen tarke

nnus

Iteratiivinen tarkennus

Millä prosesseilla

palvelut tuotetaan

Miten jäsennetäänloogisesti

Miten hallintaan

Miten teknologiajäsennetään

Teknologiatarpeet

Miten ratkaistaanloogisesti

Miten tieto liikkuu järjestelmäpalveluiden välillä

Miten käsitteet mallinnetaan

Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen: toimijaroolien painopistealueet

19

Toiminta-arkkitehtuuri


TietoarkkitehtuuriTietoarkkitehtuuri Tietojärjestelmä-arkkitehtuuri






PeriaatteellinenTaso

MILLÄ EHDOILLA

Arkkitehtuuriperiaatteet

Rajaukset ja reunaehdot

Palvelut

Prosessilista/kartta

Sidosryhmät, roolit

Käsitteistö

Koodistot, sanastot

Loogiset tietovarannot

Prosessit-tiedot

Tietomallit Looginen tietojärjestelmä-palveluiden jäsennys

Tietojärjestelmäpalvelut

IntegraatioperiaatteetJärjestelmät-prosessit

Järjestelmät-tietovarannot

Prosessikuvaukset

Fyysiset tietovarannot

Rajapinnat ja liittymät

Teknologiakartta

Tietoturvatarpeet ja -periaatteet

JärjestelmäsalkkuPalvelutasot

Verkkokaavio

Teknologiakomponentit

Strategia


Sidosarkkitehtuurit (sis. lainsäädäntö)

Tietovirrat


Teknologialinjaukset

Johto, toiminnanJohto, toiminnankehittäjät, käyttäjätkehittäjät, käyttäjät


20










MILLÄ EHDOILLA



Palvelut



Käsitteistö

Koodistot, sanastot


Prosessit-tiedot





Prosessikuvaukset



Teknologiakartta



Verkkokaavio


Strategia



Tietovirrat



TietohallintoTietohallinto

21











MILLÄ EHDOILLA



Palvelut



Käsitteistö

Koodistot, sanastot


Prosessit-tiedot





Prosessikuvaukset



Teknologiakartta



Verkkokaavio


Strategia



Tietovirrat



80Arkkitehtuurinhallinnan laatutekijät

22

• Tee yksiselitteisiä KA-linjauksia• Tee selkeä linjaus, ei yleisiä pohdintoja. Erota linjaukset esiselvityksistä ja

taustamateriaalista

• Viesti linjaukset selkeästi• Jos asiantuntijat ja projektipäälliköt tai toiminnan kehittäjät eivät tunne KA-linjauksia tai eivät

ymmärrä niitä, niin eivät he niitä noudakaan

• Määritä, kuka saa tehdä KA-linjauksia• Kuvaa, kuka saa tehdä linjauksia. Hyväksykää kaikki linjaukset sovitulla mallilla

muodollisesti

• Valvo linjausten noudattamista• Valvo, että sovittuja linjauksia ja toimintatapoja noudatetaan.• Sääntöjen rikkomisesta täytyy seurata jotain negatiivista

80

n.40-150

80

30

12060

• Tee linjauksia, joita tulee noudattaa• Hanki KA-linjaamiselle mandaatti. Määritä, mitkä linjaukset ovat sitovia koko

organisaatiossa §§

23

Kansallinen opetuksen ja opintohallinnon Kansallinen opetuksen ja opintohallinnon yhteentoimivuus pähkinänkuoressayhteentoimivuus pähkinänkuoressa

SADe: Oppijan palvelukokonaisuus, TOR ja Hakeutujan palvelutSADe: Oppijan palvelukokonaisuus, TOR ja Hakeutujan palvelutSADe: Oppijan palvelukokonaisuus, TOR ja Hakeutujan palvelutSADe: Oppijan palvelukokonaisuus, TOR ja Hakeutujan palvelut

24

Tausta: Oppijan palvelukokonaisuus

• Oppijan palvelukokonaisuus on yksi SADe-ohjelman hankkeista

• Hankkeesta vastaa opetus- ja kulttuuriministeriö

• Hankkeen tavoitteena on jäsentää ja kehittää oppimisen sähköisiä palveluita

• Ylimmät vaikuttavuustavoitteet:– Kansalainen pystyy kehittämään itseään ja

osaamistaan tavoitteidensa mukaisesti– Kansalainen pystyy osallistumaan ja

vaikuttamaan oman oppimisensa toteutuksen suunnitteluun aikaisempaa paremmin

– Opetuksen ja koulutuksen järjestäjien toiminnan tuottavuuden lisääminen

– Työmarkkinoiden tarvitseman työvoimantarjonnan ja laadun turvaaminen

25

Oppijan verkkopalvelun arkkitehtuuriperiaatteet

Nimi Prioriteetti Kuvaus

Oppijan verkkopalveluissa noudatetaan opetustoimen yleisiä arkkitehtuuriperiaatteita ja -linjauksia

Opetustoimen arkkitehtuuriperiaatteet on kuvattu opetustoimen viitearkkitehtuurissa. Arkkitehtuuriperiaatteet koskevat kaikkia Opetustoimen organisaatioita sekä yhteistyökumppaneita.

Oppijan verkkopalvelu tuo opetustoimen sähköiseen asiointiin yhdenmukaisen palvelukanavan

Opetustoimen keskeiset, yhteiset haku, tiedotus- ja asiointiprosessit kootaan yhteen helposti löydettävään ja hallittavaan kanavaan. Näitä täydentävät koulutuksen järjestäjäkohtaiset erityispalvelut.Yhtenäiset verkkopalvelut hävittävät oppijan ja työelämän

näkökulmasta opetustoimen hallinnon raja-aidat Verkkopalveluun kootaan kaikkien koulutusasteiden palvelut

yhtenäiseksi käyttökokemukseksi. Palvelut näkyvät yhtenäisenä sekä oppijoille että sidosryhmilleVerkkopalvelut helpottavat oppijan siirtymistä läpi

oppimisen ja koulutuksen nivelvaiheiden Verkkopalvelut helpottavat siirtymistä esim. esiopetukseen,

perusopetukseen, 2. asteen koulutukseen, korkeakoulutukseen ja ammatissa tapahtuvaan koulutukseen.Verkkopalvelu parantaa opiskelua ja oppimista koskevan

tiedon laatua, kattavuutta ja saatavuutta Verkkopalvelu kokoaa oppimisen ja opiskelua koskevan

tiedon systemaattisesti yhteen. Tämä vähentää hajautetun tiedonjakelun laatueroja ja mahdollisia ristiriitoja. Opetustoimen tiedot voidaan koota yhteen palveluun.

Yhteiskäyttöiseksi määritelty tieto tallennetaan vain kerran yhdenmukaisessa muodossa

Yhteiskäyttöiseksi tai yhtenmukaiseksi määritetty tieto taltioidaan mahdollisuuksien mukaan vain yhteen paikkaan. Verkkopalveluissa noudatetaan selkeää MDM-mallia ja

Palvelu mahdollistaa ja tukee oppijaa ottamaan itse vastuuta omasta oppimisestaan

Palvelu nostaa esiin oppijalle erilaisia opiskelu- ja koulutusmahdollisuuksia, sekä tukee tätä omaehtoisen oppimisen suunnittelussa ja seurannassa.

Palvelussa hyödynnetään erilaisille oppijoille tuttua teknologiaa

Verkkopalvelut ottavat huomioon eri ikäisille ja tasoisille oppijoille luontevat teknologiaratkaisut.

Verkkopalvelu parantaa oppimis- ja koulutustiedon luotettavuutta

Todennetun osaamisen rekisteri ja keskitetyt hakupalvelut sekä keskitetyt viestintäpalvelut varmsitavat opetustoimen tiedon luotettavuuden - virallinen tieto voidaan selkeästi erottaa epävirallisesta

26

Myöhemminmahdollisestitoteutettavaksisuunnitellutpalvelut

Myöhemminmahdollisestitoteutettavaksisuunnitellutpalvelut

SADe-hankkeessatoteutettavatpalvelut

SADe-hankkeessatoteutettavatpalvelut

Opetustoimen sähköisiä palveluita keskitetään ja yhdenmukaistetaan hallitusti oppijan näkökulmasta

• Keskitettyjä, kansallisia oppijan palveluita– Koulutustiedon verkkopalvelu– Opiskelumahdollisuuksia koskevan tarjonnan palvelut– Opintoihin haun kansallinen palvelu– Opiskelijavalintojen laskenta- ja tukipalvelut– Ajantasaiset tiedot opiskeluoikeuksista– Opiskelijoiden läsnäolotietopalvelu (lähinnä lukuvuositasoinen läsnäolo – onko aktiivinen

opiskelija)– Koodistopalvelu sisältäen kansallisen opiskelijatunnuksen– Todennetun osaamisen rekisteri sisältäen tunnustetut tutkinnot– Tutkintorakenteiden hallintapalvelu – väline, jota käytetään sekä keskitetysti että hajautetusti

– Todennetun osaamisen rekisteri sisältäen osatutkinto- ja suoritustiedot– Hakeutuminen opintojaksoihin ja opintojaksototeutuksiin– Työelämäyhteistyön palvelut– Opiskelun vuorovaikutuksen hallinnan palvelut– Laajennetut koulutusjärjestelmän tietoja tilastopalvelut– Koodistopalvelun laajennukset

• Hajautettuja, paikallisia oppijan palveluita– Koulutuksen järjestäjän itsenäisesti toteuttamiksi palveluiksi jäävät lähinnä opintojen

käytännön läpivientiin ja koulutuksen järjestäjän ja oppijan väliseen kommunikointiin tarkoitetut verkkopalvelut.

27

Näistä ei ole

vielä päätöksiä

Todennetun osaamisen rekisteri, TORTodennetun osaamisen rekisteri, TORTodennetun osaamisen rekisteri, TORTodennetun osaamisen rekisteri, TOR

28

Todennetun osaamisen rekisteri - TOR

• Todennetun osaamisen rekisteriin kerätään julkisin varoin järjestetyn ja julkisin varoin tuetun koulutuksen kautta saatu ja todennettu osaaminen.

• Rekisteri toimii opetustoimialan keskeisenä tietovarastona ja sen sisältämän tiedon puitteissa on mahdollista toteuttaa erilaisia palveluita kansalaisille ja muille toimijoille.

• Kansallinen todennetun osaamisen rekisteri tuo hyötyjä sekä oppijalle että muille sidosryhmille. Se tarjoaa opintohistoriatiedot yhdestä paikasta sähköisessä muodossa. TORin tietoja voidaan hyödyntää monella eri tapaa Oppijan verkkopalvelussa

TORtietovarannot

Loppukäyttäjän verkkopalvelu

Portaali

Ylläpitäjän verkkopalvelu

Palvelukerros

Tutkintotiedon hallintaKompetenssitiedon hallinta

Tutkintorakenteiden hallintaTiedonluovutusvaltuuksien

hallinta

Tutkintotiedon katselu ja hyödyntäminen

Todennetun osaamisen rekisteri

OppijatTyönantajat SidosryhmätKoulutuksenjärjestäjät

Tutkintoraportit, tutkintotiedot

Tutkintotietojenluominen, hallintahyödyntäminen

Tutkintotietojenhyödyntäminen,

osaamistiedonluominen

Tutkintotietojenhyödyntäminen työnhaussa

Tutkintotiedon raportointi- ja tilastopalvelut

29

TORin arkkitehtuuriperiaatteet


Oppijan oppimisen elinkaaren keskeiset tutkintoja osaamistiedot kootaan yhteen

Tutkintotietojen lähde on aina tutkinnon myöntävä koulutuksen järjestäjä. Tutkinnot kuitenkin kootaan TORiin, joka toimii keskitettynä, virallisena tutkintoja suoritusrekisterinä kaikissa Oppijan ei tarvitse toimittaa opetustoimen prosesseja

varten tutkintotietojaan, nämä poimitaan tarpeen mukaan automaattisesti TORista

Perusperiaatteena on, että oppijalta ei pyydetä tietoa, joka opetustoimen viranomaisilla jo on. Todennettua osaamista käytetään käyttäjän suostumusten mukaisesti automaattisesti opetustoimen prosesseissa.TOR tukee kaikkia virallisen tahon tunnistamia tutkintoja Todennetun osaamisen rekisteriin kootaan kaikki koulutusjäjestelmän virallisten tahojen tunnistamat tutkinnot. Kaikki koulutuksen järjestäjät toimittavat tutkintotiedot

TORiin Jokainen virallisia tutkintoja myöntävä koulutuksen järjestäjä

toimittaa tutkintotiedot keskitettyyn palveluun. Oppija pystyy hyödyntämään TORiin taltioitua tietoa urapolussaan ja oppimisen suunnittelussaan

Kaikki TORiin tallennettava tieto on oppijan käytettävissä ja hyödynnettävissä oman oppimisen polkunsa suunnittelussa. Oppijalla on mahdollisuus lainsäädännön puitteissa hallita TOR tarjoaa dokumentoidut ja kattavat rajapinnat, joiden

avulla tutkintotiedot voidaan liittää oppimisen prosesseihin (esim. siirtymävaiheet)

Todennetun osaamisen rekisteristä muodostetaan kokonaispalvelu, joka tarjoaa dokumentoitujen ja avointen rajapintojen kautta palveluja erilaisiin opetustoimen ja sidosryhmien prosesseihin ja palveluihin.

TORissa oleva tieto toimii jatkossa koulutustilastoinnin päätietolähteenä

Koulutuksen järjestäjien ei tarvitse jatkossa toimittaa tutkintotietoja erikseen Tilastokeskukseen, OPH:een ja TORiin vaan ainoastaan TORiin, jonka kautta muut viranomaiset Todennetun osaamisen rekisterillä parannetaan

tutkintotiedon luotettavuutta Todennetun osaaminen muodostaa kiistämättömän oppijan

tutkintopankin, jossa tutkintojen myöntäminen ja niiden todentaminen voidaan varmistaa ja jäljittää.TOR on laajennettavissa muuhun oppijan kyvykkyys- ja

kokemustietoon Todennetun osaamisen rekisteriin taltioidaan ensimmäisessä

vaiheessa ns. virallisia todennettuja tutkintoja, mutta se suunnitellaan siten, että kyseistä rekisteriä voidaan laajentaa TOR on käytettävissä kaikkina vuorokauden aikoina TORin palvelutasotavoitteeksi määritetään 24/7-palvelu, jolloin se on käyttäjien hyödynnettävissä vuorokauden

TOR tarjoaa dokumentoidut ja kattavat rajapinnat, joiden avulla tutkintotiedot voidaan liittää urapolkujen prosesseihin

TORin rajapintojen ja laajennetun tietomallin avulla osaamistiedot voidaan liittää myös urapolkujen prosesseihin (esim. työnhaku, rekrytointi, urasuunnittelu).

30

TORiin liittyvät substanssipalvelut

Tutkintorakenteiden hallinta ja suunnitteluTutkintorakenteiden hallinta ja suunnittelu

Tutkintojen myöntäminen ja tunnustaminenTutkintojen myöntäminen ja tunnustaminen

Tutkintotiedon hyödyntäminen ja käsittelyTutkintotiedon hyödyntäminen ja käsittely

Tutkintotiedon tilasto- ja tietopalvelutTutkintotiedon tilasto- ja tietopalvelut

Tutkintotiedon käyttöTutkintotiedon käyttö Tutkintorakenteidensuunnittelu

Tutkintorakenteidensuunnittelu

Tutkintorakenteidenhallinta

Tutkintorakenteidenhallinta

Osaamisen tunnustaminen,

tutkintojen myöntäminen

Osaamisen tunnustaminen,

tutkintojen myöntäminen

Osoitetun osaamisen tunnustaminen

Osoitetun osaamisen tunnustaminen

Tunnustetun osaamisen hallinta

Tunnustetun osaamisen hallinta

TilastopalveluttutkintotiedostaTilastopalveluttutkintotiedosta

Tietopalvelut tutkintotiedostaTietopalvelut

tutkintotiedosta

Tutkintotiedon katseluTutkintotiedon katseluTutkintotiedon

koneellinen hyödyntäminen

Tutkintotiedon koneellinen

hyödyntäminen

Tutkintotiedon manuaalinen välittäminen

Tutkintotiedon manuaalinen välittäminen

Tutkintotiedon käytön hallinta – tiedonluovutusten hallintaTutkintotiedon käytön hallinta – tiedonluovutusten hallinta

Tutkintotiedon käytön suostumusten hallintaTutkintotiedon käytön suostumusten hallinta

Tutkintotiedon käytön valtuutusten hallinta

Tutkintotiedon käytön valtuutusten hallinta

Tutkintotiedon tietopyyntöjen hallinta

Tutkintotiedon tietopyyntöjen hallinta

Tutkintotiedon muuttaminen ja korjaaminenTutkintotiedon muuttaminen ja korjaaminen

Tutkintotiedon virheiden korjaaminen

Tutkintotiedon virheiden korjaaminen

Tutkintotiedon täydentäminenTutkintotiedon täydentäminen

Tutkintotiedon poistaminen

Tutkintotiedon poistaminen

31

Myöhemmin mahdollisesti toteutettava jatkokehitys

• Ensivaiheessa TORiin tallennetaan tunnustetut tutkinnot

• Seuraavassa vaiheessa TORia voidaan laajentaa taltioimaan yksittäiset osatutkinto- ja opintosuoritustiedot – tämä mahdollistaa opintojen joustavamman suorittamisen ja koulutuksen järjestäjien resurssien yhteiskäytön

• TOR voidaan laajentaa ”sähköiseksi CV:ksi”– Tähän kannattaa varautua jo 1.vaiheessa, jotta

vältetään ”uudelleenkoodausta”

• Sähköisen CV:n ytimessä on todennettu osaaminen (kuvassa ruskealla), mutta tietorakenteessa on varauduttu laajempaan kompetenssitiedon hallintaan

• Sähköistä CV:tä voidaan käyttää monissa osaamisenhallinnan ja työelämän prosesseissa

”Kompetenssi” - CV

Osaaminen

Työkokemus

Intressit ja tavoitteetMuu osaaminen

Työhistoria

Tehtävät / projektit

”Nimike & titteli”

Näytteet, julkaisut Metatiedot

Koulutus

Todennettu osaaminen

Muu koulutus

Henkilön perustiedot

32

Hakeutujan palvelutHakeutujan palvelutHakeutujan palvelutHakeutujan palvelut

33

Hakeutujan palvelut

• Hakeutujan palvelut kokoavat hakeutumiseen ja koulutustarjontaanliittyvät palvelut yhteen tavoitetilassa kaikilla koulutusasteilla.

• Palvelun käyttäjällä on käytössään kaikki tarvittavat informaatiopalvelut ja hakemiseen liittyvät palvelut yhdessä paikassa.

• Palvelu hyödyntää täysimääräisesti muita rekisteritietoja (esim. TOR)

• Ensisijaisina käyttäjinä ovat kansalaiset, jotka etsivät tietoa opetuksesta ja koulutuksesta ja hakeutuvat erilaisiin koulutuksiin.

• Palvelut tuotetaan pääsääntöisesti keskitetysti. Palvelut käsittävät sekä hakupalvelut että koulutustieto-, urasuunnittelu ja ohjaus- ja neuvontapalvelut.

• Osa hakeutujan palveluista voi olla myös koulutuspalvelujen tuottajien ylläpitämiä.

34

Hakeutujan palveluiden arkkitehtuuriperiaatteet

Prioriteetti Kuvaus

<ylätason periaate>Hakeutujan palveluissa noudatetaan oppijan verkkopalvelun yleisiä KA-periaatteita

Hakeutujan palveluissa noudatetaan kaikkia keskitettyjen oppijan palveluiden viitearkkitehtuurin linjauksia ja määrityksiä.

Keskitettyjen hakeutujan palveluiden kautta voi hakeutua kaikkeen koulutukseen

Ensimmäisessä vaiheessa keskitetyn palvelun kautta hakeudutaan kaikkeen luvanvaraiseen koulutukseen kaikille koulutusasteille - aina esiopetuksesta korkeakoulutukseen. Jatkossa tavoitteena on, että hakeutujan palveluiden kautta voidaan hakeutua kaikkeen Suomesta hallinnoitavaan koulutukseen.

Hakeutujan palvelut hyödyntävät täysimääräisesti keskitettyjen oppijan palveluiden rekistereitä

Yleisperiaate: käyttäjältä ei kysytä sellaista tietoa, joka keskitetyissä palveluissa tai kansallisista tietolähteistä on saatavissa.

Hakeutujan palvelut tukevat kaiken ikäisiä, sekä suomalaisia että ulkomaalaisia koulutukseen hakeutujia

Hakutujan palveluiden kehittämisessä huomioidaan eri ikäiset ja eri taustaiset oppijat - käytännössä kaikki hakeutumisen prosesseihin liittyvät roolit ja oppijatyypit.

Palvelu automatisoi valintasääntöjä siten, että se tehostaa koulutusten järjestäjien työtä

Palvelussa hyödynnetään säännöstöjä, sähköisesti mallinnettuja prosesseja ja mahdollisimman pitkälle vietyä automatiikkaa

Hakeutuja ja koulutuksen järjestäjä pidetään aktiivisesti tietoisena haku- ja valintaprosessin etenemisestä

Prosessin tila välitetään oppijatilille ja oppijalle. Palvelu tuo välineitä koulutuksen järjestäjälle hakuprosessin tehtävistä ja tilasta.

Hakeutumisen tueksi tarjotaan monikanavainen asiakaspalvelu sekä oppijoille että opetustoimen ammattilaisille

Neuvontaa ja ohjeistusta sekä muiden asiakkaiden palvelupyyntöjen käsittelyä tarjotaan ainakin puhelimitse, sähköpostilla sekä verkkolomakkeella - täydentävinä kanavina kirje ja fax.

Hakeutumisen ja valinnan prosessi pyritään mahdollisimman pitkälle automatisoimaan

Pyritään välttämään manuaalista käsittelyä. Prosessi automatisoidaan niin pitkälle kuin mahdollisesti. Päätöksentekoa varten laaditaan automaattisesti valintaesitykset, mutta varsinaiset päätökset tehdään toki koulutuksen järjestäjän hallintokäytäntöjen mukaisesti.

Nimi

35

Hakeutujan palveluiden tietojärjestelmäpalvelut

36

Opintopolku.fi

• Toisen asteen yhteishaun testaus ja käyttäjäkoulutukset

( Korkeakoulut)

• Toisen asteen yhteishaku

Pilotti09/2013

• Yhteishaun lisäksi muu peruskoulun jälkeinen koulutus

• TOR vaihe1 03/2014

• Aikuiskoulutustarjonta ja hakupalvelu

10/2014• ePerusteet• IHEP-pilotti

12/2014(Korkeakouluhaku)

• IHEP-käyttöönotto• Palveluiden loppukehitystyö• Hankkeen päättäminen

10/2015

Kevät 2013 Syksy 2013 Kevät –Kesä 2014 Syksy 2014 Kevät 2015

Oppijan palveluiden aikataulu(SADe-johtoryhmä 03/2013)

• Toteutuksessa oleva palvelukokonaisuus rakentuu palvelukeskeisen arkkitehtuurin varaan.

• Arkkitehtuuriratkaisu mahdollistaa palveluiden uudelleen käytettävyyden, pitkän elinkaaren, ketterän jatkokehittämisen ja alentaa jatkoinvestointitarpeita.

• Keskeisessä roolissa on palveluille luotava julkinen rajapinta, jonka kautta palvelut ovat eri osapuolten käytettävissä koko julkishallinnossa.

• Järjestelmäkokonaisuuden ohjelmointityö käynnistyi 04/2012. Kokonaisuus on osoittautunut ennakoitua suuremmaksi suhteessa käytettävissä olevaan aikaan.

• Palvelukokonaisuuden kehittämisessä on käytössä 4htv SADe-ohjelmasta. Opetushallituksessa hankkeeseen osallistuu kokopäiväisellä panoksella 40 toimittajaresurssia ja 25 Opetushallituksen resurssia.

• Koulutustakuun täytäntöönpano vuoden 2013 syksyn yhteishaussa (2.aste) edellyttää järjestelmän käyttöönotto 2.9.2013.

• Toisen asteen toiminnallisuuksien priorisointi on johtanut siihen, että muu toiminnallisuus pyritään saamaan valmiiksi vuoden 2014 aikana.

Käyttöönottoaikataulun ja vaiheistuksen taustaa

Opintohallinnon viitearkkitehtuuri pähkinänkuoressaOpintohallinnon viitearkkitehtuuri pähkinänkuoressaOpintohallinnon viitearkkitehtuuri pähkinänkuoressaOpintohallinnon viitearkkitehtuuri pähkinänkuoressa

39

Opintohallinnon viitearkkitehtuuri

• Opintohallinnon viitearkkitehtuuri on osa SADe-ohjelman Oppijan palvelukokonaisuushanketta

• Opintohallinnon viitearkkitehtuuri kuvaa opintohallinnon tavoitetilan toiminnallis-teknisen kokonaisuuden ja kuvaa tarkemmin, miten SADe-hankkeen myötä tuotettavat kansalliset palvelut kytkeytyvät koulutuksen ja oppimisen elinkaariprosesseihin

• Viitearkkitehtuurin dokumentaatio:– Opintohallinnon kansallinen viitearkkitehtuuri

v1.0– Liite 1, KA-taulukot– Liite 2, Analyysi keskeisimmistä KESUn

opintohallintoon vaikuttavista linjauksista– Liite 3, Opetus- ja koulutussanasto (OKSA),

40

Opintohallinto tässä viitearkkitehtuurissa

• Opintohallinnolla tarkoitetaan koulutuksen järjestämisen prosessipohjaista hallintakokonaisuutta. Se kattaa koko koulutuksen toteuttamisprosessin hallinnan hakeutumisesta tutkinnon suorittamiseen. Sillä hallitaan kattavasti kaikkien koulutusasteiden koulutusta.

• Opintohallinnon ydintehtävänä on hallita kaikkia niitä koulutuksen suunnittelun ja läpiviennin sekä tulosten arvioinnin kokonaisprosesseja, joilla koulutuksen järjestäjät toteuttavat koulutuspalvelujaan, joilla valitaan opiskelijat, tuetaan näiden oppimista ja dokumentoidaan näiden suorittamat opinnot ja tutkinnot.

• Opintohallinto kytkeytyy vahvasti myös koulutuksen johtamisen ratkaisuihin ja palveluihin.

41

Kansalliset opintohallinnon arkkitehtuuriperiaatteet

42


Opintohallinnon arkkitehtuuri on yhteentoimiva koulutuksen kokonaisarkkitehtuurin ja oppijan verkkopalvelun viitearkkitehtuurin kanssa

Prosessit, tietomallit ja tietojärjestelmäpalveluiden rajapinnat, jotka kytkeytyvät kansallisiin palveluihin, tulee olla kansallisten viitearkkitehtuurien mukaisia. Tämä koskee esimerkiksi tilastotuotantoa, käsitteistöä, tutkintorakenteita ja kytkeytymistä keskitettyihin oppijan palveluihin.

Opintohallinto mahdollistaa opiskelijan joustavat ja yksilölliset opintopolut

Paikallinen koulutuksen järjestäjän opintohallintotoiminto on osa laajempaa yksilön oppimista tukevaa kansallista koulutusjärjestelmää. Opiskelija pystyy joustavasti opiskelemaan tutkintorakenteen sisällä ja hallitusti eri oppilaitoksissa.

Opintohallinnon prosessit ja ratkaisut edesauttavat opiskelijoiden opintojen edistämistä

Opintohallinto tukee sekä oppijoita itse edistämään omia opintojaan että auttaa opetuksen ammattilaisia tukemaan oppijoita heidän opinnoissaan.

Opintohallinto palvelee kokonaisuudessaan koulutuksen suunnittelua, toteutusta ja näiden arviointia/kehittämistä

Opintohallinto ja sen ratkaisut kattavat koko koulutuksen järjestäjän toiminnan pääprosessin ja mahdollistaa sen kehittämisen.

Opintohallinto palvelee ja helpottaa sekä opettajien että hallintohenkilöstön työtä

Opintohallinto tuo opettajille ja opetushenkilöstölle heidän työtään aidosti tukevia ominaisuuksia ja välineitä, vähentää rutiinityötä ja mahdollistaa heidän työnsä kohdistamisen olennaiseen.

Opintohallinnon palveluja voi käyttää ajasta ja paikasta riippumatta, ajanmukaisilla päätelaitteilla

Opintohallinto mahdollistaa, että sekä opiskelija että työntekijä voivat käyttää ja hallita opintohallinnon palveluja sähköisillä välineillä.

Opintohallinnon prosessit kytketään kiinteästi osaksi koulutuksen järjestäjän liiketoiminnallisia prosesseja

Opintohallinto kytkeytyy koulutuksen järjestäjän liiketoiminnallisiin prosesseihin ja on osa liiketoiminnan hallintaa.

Opintohallinnon ratkaisut hyödyntävät organisaation toimivia yhteisiä ratkaisuja

Opintohallinnossa hyödynnetään tarkoituksenmukaisessa laajuudessa koulutuksen järjestäjäorganisaation yhteisiä toimialariippumattomia ratkaisuja välttäen päällekkäisyyksiä.

Opintohallinnon ratkaisut parantavat koulun ja kodin välistä yhteistyötä

Opintohallinnon ratkaisut ja prosessit kehittävät ja parantavat kodin ja koulun välistä kommunikointia, yhteistyötä ja kasvatuskumppanuutta oppijoiden hyväksi lasten ja nuorten koulutuspalveluissa.

Perusmallin muutos - oppijakeskeisyys

43

Oppilaitos 1 Oppilaitos 2 Oppilaitos 3

Tutkinto

Oppilaitos 1 Oppilaitos 2 Oppilaitos 3

Tutkinto

• Viitearkkitehtuurin pohjana on erityisesti strateginen tavoite joustavien opintopolkujen mahdollistamisesta

• Tämä edellyttää kattavaa koulutuksen järjestäjien yhteentoimivuutta sekä tietojen vaihdossa että prosesseissa

• Joustavan opintopolun tietojen keskeinen solmupiste on kansallinen TOR ja hakeutujan palvelukokonaisuus

• Muutos toteutetaan hallitusti ja vaiheittain

• Viitearkkitehtuurin pohjana on erityisesti strateginen tavoite joustavien opintopolkujen mahdollistamisesta

• Tämä edellyttää kattavaa koulutuksen järjestäjien yhteentoimivuutta sekä tietojen vaihdossa että prosesseissa

• Joustavan opintopolun tietojen keskeinen solmupiste on kansallinen TOR ja hakeutujan palvelukokonaisuus

• Muutos toteutetaan hallitusti ja vaiheittain

Opintohallinnon roolit / rooliryhmät

44

Oppijan roolitOppijan roolit Oppijan lähiomaisen roolit

Oppijan lähiomaisen roolit

Opetustoimen ammattihenkilöstön

roolit

Opetustoimen ammattihenkilöstön

roolit

Opintohallinnon hallinnolliset roolitOpintohallinnon

hallinnolliset roolit

Työnantajien roolitTyönantajien roolit

Oppisopimus-palveluiden roolit

Oppisopimus-palveluiden roolit Oppilashuollon roolitOppilashuollon roolit

Asiakasyritysten roolitAsiakasyritysten roolit

Johtamisen roolitJohtamisen roolit

Muut roolitMuut roolit

Työnantajien roolitTyössäoppimisen ohjaaja, työpaikkaohjaaja Ohjaa työssäoppimisjaksojen aikana oppijoitaTyöpaikkakouluttaja Oppisopimuskoulutuksen rooliNäyttötutkinnon arvioija Arvioi näyttötutkintosuorituksenTyössäoppimispaikkasopimuksen sopimusyhteyshenkilö

Yrityksen tai julkisen hallinnon organisaation työssäoppimisen sopimuksien hallinnoija

Esim.

Käsitteet / sanasto

45

Käsitteistön yhtenäistäminen on erittäin tärkeää prosessien, palvelujen ja tietojärjestelmien yhteentoimivuudelle•”aita vs. aidan seiväs”

Kansallisen opintohallinnon Kansallisen opintohallinnon viitearkkitehtuurin käsitteistö ja viitearkkitehtuurin käsitteistö ja sanasto noudattaa tavoitetilassa sanasto noudattaa tavoitetilassa

kansallisten opetustoimen kansallisten opetustoimen arkkitehtuurilinjausten mukaisesti arkkitehtuurilinjausten mukaisesti OKM:n Koulutus- ja tiedepoliittisen OKM:n Koulutus- ja tiedepoliittisen osaston määrittämää osaston määrittämää Opetus- ja Opetus- ja

koulutussanastoa (OKSA)koulutussanastoa (OKSA). .

Kansallisen opintohallinnon Kansallisen opintohallinnon viitearkkitehtuurin käsitteistö ja viitearkkitehtuurin käsitteistö ja sanasto noudattaa tavoitetilassa sanasto noudattaa tavoitetilassa

kansallisten opetustoimen kansallisten opetustoimen arkkitehtuurilinjausten mukaisesti arkkitehtuurilinjausten mukaisesti OKM:n Koulutus- ja tiedepoliittisen OKM:n Koulutus- ja tiedepoliittisen osaston määrittämää osaston määrittämää Opetus- ja Opetus- ja

koulutussanastoa (OKSA)koulutussanastoa (OKSA). .

Opintohallinnon pääprosessi elinkaarinäkökulmasta

46

Opintohallinnon pääprosessi

Koulutuksen suunnittelu

• Koulutuksen ja opetuksen strateginen suunnittelu

• Koulutuksen yleissuunnittelu

• Opetussuunnitelmien hallinta

Koulutus- tarjonnan hallinta

• Koulutustarjon-nan määrittely

• Valintaperus-teiden suunnittelu

• Koulutuspaik-kojen tarjoaminen haettavaksi

• Suoritettavien tutkintojen suunnittelu

• Rahoitus-suunnittelu

Opiskelija-haku javalinta

• Viestintä / markkinointi

• Opiskelijahaku• Opiskelijavalinn

at• Hakeutumis-

vaiheen henkilö-kohtaistaminen

• Neuvontapalvelut

Opetus jaopiskelu

• Opetuksen toteuttaminen

• Pedagogisten välineiden hyödyntäminen

• Opiskelijan ja huoltajien vuorovaikutuksen hallinta

• TET ja työssä-oppimisjaksojen & harjoittelun hallinta

• Poissaolojen hallinta

• Oppilashuolto• Opinto-ohjaus• Keskeyttämis-

tilanteiden hall.• Palautteen

kokoaminen

Arviointi ja suoritusten

hyväksyminen

• Oppimisen ja osaamisen arviointi ja hall.

• Opiskelija- ja huoltaja-palautteen kokoaminen

• Tutkintojen myöntäminen

• Todistusten tuottaminen

Toteutusten hallinta

• Opintojakso-toteutuksiin sijoittelu

• Logistiikka, koulukuljetukset, muu tarkennettu resurssien hallinta

• Opiskelijan tietojen hallinta

• Tarkennettu toteutus-suunnittelu

• Opinto-ohjaus

Opetuksen toteutuksen suunnittelu

• Opintojakso-toteutusten suunnittelu

• Resurssi-suunnittelu: Tilojen, välineiden ja opetus-henkilöstön hallinta

• Lukujärjestys-suunnittelu

• Toteutusten julkaisu haettavaksi

• Tutkinto-tilaisuuksien suunnittelu

Tilastointi jaraportointi

• Yleisesti: tuloksellisuuden arviointi

• Tilastojen tuottaminen

• Mittarien arviointi

• Raportointi Kelalle, OKM:ään ja Tilasto-keskukseen

• OPH:n arvioinnin käsittely

• Yhteistyö entisten opiskelijoiden kanssa

Työelämäyhteistyö (työssäoppiminen, harjoittelu)

Tukiprosessit: talous-, henkilöstö- ja tietohallinto tms.

Opintojen suunnittelu

• Henkilökohtaistaminen

• Opintojakso-toteutuksiin ilmoittautuminen

• Läsnäolo-ilmoittautuminen

Ura- ja rekrytointipalvelut

Johtaminen, seuranta

Sekä toiminnan suunnittelun ja ohjauksen että Sekä toiminnan suunnittelun ja ohjauksen että tietojärjestelmien tulee tukea tätä prosessia tietojärjestelmien tulee tukea tätä prosessia

systemaattisesti.systemaattisesti.

Sekä toiminnan suunnittelun ja ohjauksen että Sekä toiminnan suunnittelun ja ohjauksen että tietojärjestelmien tulee tukea tätä prosessia tietojärjestelmien tulee tukea tätä prosessia

systemaattisesti.systemaattisesti.

Päätietojen keskinäiset suhteet

47

Tutkinnon / opetussuunnitelman perusteet

Tutkinnon / opetussuunnitelman perusteet

Tutkinnon osan perusteetTutkinnon osan perusteet

Opetuksen ja koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelma

Opetuksen ja koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelma

Tutkinnon osaTutkinnon osa

OppimisjaksoOppimisjakso

OpetustapahtumaOpetustapahtuma

OppituntiOppitunti

Suoritettu tutkintoSuoritettu tutkinto

Tutkinnon osasuoritusTutkinnon osasuoritus

OpintosuoritusOpintosuoritus

Opetustapahtuman läpivientiOpetustapahtuman läpivienti

Oppituntiin osallistuminenOppituntiin osallistuminen

Ohjaavan tahon määritykset Opetuksen suunnittelunäkökulma Oppijan ja opiskelun näkökulma

Koostuu

Ohjaa, määrittää

Ohjaa, määrittää Ohjaa, määrittää

Koostuu

Koostuu

Jakautuu

Voi koostua

Johtaa

Muodostaa

Voi johtaa

Voi johtaa

Pienin suoritettavakoulutuksen osa

Voi koostuaVoi johtaa

Käytä määritettyjä Käytä määritettyjä loogisia loogisia

tietokokonaisuuksia.tietokokonaisuuksia.

Erota Erota tietotieto tiedon tiedon ominaisuudestaominaisuudesta

Käytä määritettyjä Käytä määritettyjä loogisia loogisia

tietokokonaisuuksia.tietokokonaisuuksia.

Erota Erota tietotieto tiedon tiedon ominaisuudestaominaisuudesta

Loogiset tietovarannot paikallisella tasolla

48

Voidaan toteuttaa fyysisellä toteutustasolla usealla eri tavallaVoidaan toteuttaa fyysisellä toteutustasolla usealla eri tavallaVoidaan toteuttaa fyysisellä toteutustasolla usealla eri tavallaVoidaan toteuttaa fyysisellä toteutustasolla usealla eri tavalla

Opintohallintojärjestelmäkokonaisuus koostuu tietojärjestelmäpalveluista

49

Koulutuksen suunnittelun ja valmistelun palv.

Koulutuksen suunnittelun ja valmistelun palv.

Koulutuksen suunn.Koulutuksen suunn.

OPS hallOPS hall

Tutkintorak. hall.Tutkintorak. hall.

Opetusryhmien hall.Opetusryhmien hall.

Opetustarjonnan hallOpetustarjonnan hall

Opetusresurssien hall.Opetusresurssien hall.

Resurssienhall – tilat/laitteet/lisenssit

Resurssienhall – tilat/laitteet/lisenssit

Opiskelijavalinnan tietojärjestelmäpalvelut

Opiskelijavalinnan tietojärjestelmäpalvelut

KoulutustarjontaKoulutustarjonta

OpiskelijavalintaOpiskelijavalinta

HakuneuvontaHakuneuvonta

Opetus ja opiskeluOpetus ja opiskelu

OJT-haun palvelutOJT-haun palvelut

Pedagogiset apuvälin.Pedagogiset apuvälin.

HOPS-hallintaHOPS-hallinta Läsnäolon hall.Läsnäolon hall.

OppimisympäristöpalvOppimisympäristöpalv

OpiskelurahoitusOpiskelurahoitus

Palautteen hall.Palautteen hall. Koulukuljetukset / logistiikka

Koulukuljetukset / logistiikka

Opintosuoritusten hall.Opintosuoritusten hall.

Tutkintojen hallTutkintojen hall

Oppimisen ja osaamisen arviointi

Oppimisen ja osaamisen arviointi

Lukuvuosi-ilmoittautuminenLukuvuosi-ilmoittautuminen

Näyttöjen ja kokeiden järjestäminen

Näyttöjen ja kokeiden järjestäminen

Opinnäytetöiden hall.Opinnäytetöiden hall.

Johtaminen ja seuranta Johtaminen ja seuranta

Tilastot ja raportointiTilastot ja raportointi

TilannekuvapalvelutTilannekuvapalvelut

EnnustemallitEnnustemallit

Opintojen jälkeiset tietojärjestelmäpalvelut

Opintojen jälkeiset tietojärjestelmäpalvelut

AlumnitoimintaAlumnitoiminta

Lisäopintojen markkinointi

Lisäopintojen markkinointi

Koulutuksen järjestäjän hallinnolliset tukipalvelutKoulutuksen järjestäjän hallinnolliset tukipalvelut

Työsuhteen hall.Työsuhteen hall. PalkkahallintaPalkkahallinta

Osaamisen hallintaOsaamisen hallinta Sähköinen asianhall.Ja arkistointi

Sähköinen asianhall.Ja arkistointi

TaloushallintapalvelutTaloushallintapalvelut

Org.tietojen hallintaOrg.tietojen hallinta

Oppimista tukevat yhteistyöpalvelutOppimista tukevat yhteistyöpalvelut

TyöelämäyhteistyöTyöelämäyhteistyö

Kodin ja koulun yhteistyöKodin ja koulun yhteistyö

OppilashuoltoOppilashuoltoOpinto-ohjausOpinto-ohjaus Opiskelijaviestintäpalv.Opiskelijaviestintäpalv.

Suostumustenhall.Suostumustenhall.

OpiskelijatietopalvelutOpiskelijatietopalvelut

Opiskelijan erityistiedotOpiskelijan erityistiedotOpiskelijan perustiedotOpiskelijan perustiedot

Yleiset tekniset tukipalvelutYleiset tekniset tukipalvelut

TunnistaminenTunnistaminen IdentiteetinhallintaIdentiteetinhallinta

Julkaisujärjestelmäpalv

Julkaisujärjestelmäpalv ESB / integraatioESB / integraatio

LokipalveluLokipalvelu

Sähk. asiointiSähk. asiointi

MateriaalimaksutMateriaalimaksut

Kirjasto- ja tietopalv.Kirjasto- ja tietopalv.

Opintohallintojärjestelmien kytkentä koulutusasteen tietovarantoihin ja kansallisiin palveluihin

50

Koulutuksen järjestäjä 1Koulutuksen järjestäjä 1

Järjestelmä 1 Järjestelmä 2



Koulutus-asteen

benchmark

Koulutus-asteen

benchmark

DWDW DWDW



Integraatio

TORTORKansalliset koulutuksen tietovarannot

Kansalliset koulutuksen tietovarannot

Kansalliset integraatiopalvelut

Tietovirrat paikallisen ja kansallisen ympäristön välillä

51

Koulutuksen järjestäjän paikallinen opintohallintoKoulutuksen järjestäjän paikallinen opintohallinto

1: t

utki

ntor

aken

ne,

kans

lline

n eO

PS

2: K

oulu

tust

arjo

nta,

val

inta

peru

stee

t

3: V

alin

taes

itysl

ista

, ka

nsal

linen

opi

skel

ijatu

nnus

4: O

pisk

elija

valin

tatie

dot

6: O

JT-t

arjo

ntat

iedo

t

8: O

JT-h

aku/

ilmoi

ttau

tum

inen

, op

iske

lijat

unnu

s

9: O

JT-v

alin

tatie

dot

5: L

ukuv

uosi

-ilm

oitt

autu

mis

tieto

10:

Läsn

äolo

tiedo

t

11:

Opi

ntos

uorit

ukse

t

12:

Osa

tutk

into

suor

ituks

et

14:

Tila

stot

iedo

t

Koulutuksen suunnittelu

Koulutus- tarjonnan hallinta

Opiskelijahaku javalinta

Opetus ja opiskelu

Arviointi ja suoritusten

hyväksyminen

Toteutusten hallinta

Opetuksen toteutuksen suunnittelu

Tilastointi jaraportointi

Opintojen suunnittelu

7: H

OP

S

Kansalliset OKM/OPH:n palvelut ja rekisterit: esim. TOR, Hakeutujan palvelut, KotveKansalliset OKM/OPH:n palvelut ja rekisterit: esim. TOR, Hakeutujan palvelut, Kotve

1b:

paik

allin

en O

PS

13:

Tut

kint

osuo

rituk

set

0: K

oodi

stot

4b:

Pai

kan

vast

aano

tto

Opintohallintoympäristön tietovirtakartta

52

53

Askeleet kansalliseen opetustoimen Askeleet kansalliseen opetustoimen yhteentoimivuuteenyhteentoimivuuteen

Opintohallinnon viitearkkitehtuurin soveltamisen askeleet paikallistasolla

54

5

4

2

3

6

1 Tutustu huolellisesti kansalliseen opintohallinnon viitearkkitehtuuriin

Selvitä oma lähtötilanteesi

Tee yhteistyötä

Tunnista kehittämis- ja yhteentoimivuustarpeesi

Laadi oma opintohallinnon kehittämispolkusi

Sovella viitearkkitehtuuria toimintaa ja ratkaisuja kehitettäessä

Varmista yhteentoimivuus

Askel 1: Tutustu viitearkkitehtuuriin

Tutustu kansalliseen viitearkkitehtuuriin•Tutustu huolellisesti sekä kansalliseen opintohallinnon viitearkkitehtuuriin sekä sen taustalla oleviin Oppijan palvelukokonaisuuden viitearkkitehtuureihin•Arvioi oman organisaatiosi tarve kytkeytyä yhteentoimivasti kansallisiin prosesseihin ja järjestelmiin – sekä kollegaorganisaatioihin•Arvioi, mitkä kansallisen opintohallinnon viitearkkitehtuurit merkittävimmin vaikuttavat omaan organisaatioosi ja sen ratkaisuihin

55

1

Tukipaketin aineisto: KoulutuspakettiTukipaketin aineisto: Koulutuspaketti

Askel 1: Tukipaketti

Koulutuspaketin tarkoituksena on saada koulutuksen järjestäjät ymmärtämään ja sisäistämään:•Mitä tarkoittaa kokonaisarkkitehtuuri•Mikä kansallinen opintohallinnon viitearkkitehtuuri on•Mikä on kansallisen opintohallinnon merkitys koulutuksen järjestäjälle•Miten opintohallinnon viitearkkitehtuuri edistää kansallista yhteentoimivuutta oppijan näkökulmasta•Miten kehitys kansallisen opintohallinnon viitearkkitehtuurin suuntaan auttaa koulutuksen järjestäjää itseään•Mitä kehittäminen edellyttää prosesseilta, rooleilta, tiedoilta ja tietojärjestelmiltä•Millä askelilla kehittäminen voidaan toteuttaa

56

1

Askel 2: Selvitä oma lähtötilanteesi

Selvitä systemaattisesti lähtötilanteesi•Määritä lähtötilanteesi – hyödynnä tässä kokonaisarkkitehtuurimenetelmää

– Järjestelmäsalkku, – Tietovirrat, – Loogiset tietovarannot– Vertaa prosessejasi, roolejasi ja käsitteistöäsi

kansalliseen arkkitehtuuriin

•Dokumentoi lähtötilanteesi•Käsittele lähtötilannetta organisaation eri tasoilla

– Tietohallinto, johto, opetuksen ammattilaiset

57

2

Tukipaketin aineisto: Lähtötilanteen kuvauspohja ja kuvausohje + esimerkkikuvausTukipaketin aineisto: Lähtötilanteen kuvauspohja ja kuvausohje + esimerkkikuvaus


Kuvauspohjan ja ohjeen sisältö•Nykytilan kuvauspohja ja esimerkki

– Tietojärjestelmäsalkku– Keskeiset tietovarannot– Liittymät ja tietovirrat– Koulutuksen ja opetuksen suunnittelun prosessit

(ylätaso)– Prosessien ja järjestelmien roolit– Keskeiset toiminnassa käytettävät käsitteet

•Nykytilan kokoamispohja– Lisäksi keskeiset kehittämistarpeet: toiminta ja

järjestelmät

•Yhteensopivuuden arviointipohja– Vertailukriteerit kansalliseen yhteentoimivuuteen

kokonaisarkkitehtuurin eri näkökulmista: toiminta, tieto, tietojärjestelmät, rajapinnat/integraatiot

58

2

Askel 3: Tunnista kehittämis- ja yhteentoimivuustarpeesi

Tunnista kehittämistarpeet•Analysoi lähtötilanne

– Miltä osin lähtötilanteen ratkaisu ei ole yhteensopiva kansallisen opintohallinnon viitearkkitehtuurin kanssa?

– Miltä osin nykyinen toiminta tai ratkaisu ei vastaa sisäisiin tarpeisiin?

•Määritä kehittämiskohteet– Mitkä kohteet edellyttävät kehittämistä kansallisen

yhteentoimivuuden varmistamiseksi?– Mitkä kehittämiskohteet parantaisivat toimintaa

paikallisesti?– Miten johtamista ja toiminnan läpinäkyvyyttä voisi

kehittää?– Miten oppijan palveluita voisi kehittää?

59

3

Tukipaketin aineisto: Kansallisen yhteentoimivuuden arviointipohja, kehittämistarpeiden kokoamispohjaTukipaketin aineisto: Kansallisen yhteentoimivuuden arviointipohja, kehittämistarpeiden kokoamispohja

Askel 3: Tunnista kehittämis- ja yhteentoimivuustarpeesi

• Kansallisen yhteentoimivuuden arviointipohja– Yhteensopivuus kansallisten opintohallinnon prosesseihin– Yhteensopivuus kansallisten tietovarantojen tietoja

käsitemalleihin (esim. oppijanumero)– Yhteensopivuus kansallisiin opintohallinnon

tietojärjestelmäpalveluihin ja integraatioihin

• Kehittämistarpeiden dokumenttipohja– Yhteenveto: Mitkä kohteet edellyttävät kehittämistä

kansallisen yhteentoimivuuden varmistamiseksi?– Miltä osin nykyinen opintohallinnon toiminta tai ratkaisu ei

vastaa sisäisiin tarpeisiin?– Mitkä kehittämiskohteet parantaisivat toimintaa

koulutuksen järjestäjällä itsellään?– Miten johtamista ja toiminnan läpinäkyvyyttä voisi

kehittää?– Miten oppijan palveluita kannattaa muuten kehittää?

60

3

Askel 4: Laadi opintohallinnon kehittämispolku

Laadi opintohallinnon kehittämispolku•Määritä tarkemmat oman organisaatiosi opintohallinnon kehittämisen askeleet

– Toiminta, organisointi, prosessit, tietojen hallinta, tietojärjestelmät

•Aikatauluta kehittäminen– Sovita tämä resursseihisi, kansallisen arkkitehtuurin

toteuttamisaikatauluun ja kehittämistarpeisiisi

•Vastuuta kehittäminen•Määritä kehittämispolun ohjausmalli ja mittarit

Sitouta organisaation johto – hyväksytä opintohallinnon ja yhteentoimivuuden kehittämispolku organisaation johdossa

61

4

Tukipaketin aineisto: Kehittämispolun dokumenttipohja, vaiheistuksen dokumenttipohja, kansallisen kehittämisen aikataulu, presentaatiopohjaTukipaketin aineisto: Kehittämispolun dokumenttipohja, vaiheistuksen dokumenttipohja, kansallisen kehittämisen aikataulu, presentaatiopohja


Kehittämispolkupohja•Keskeisten kehitettävien kohteiden yhteenveto•Kehittämispolun vaiheet ja aikataulutus

– Tässä taustalla on kansallisten keskitettyjen oppijan palvelujen aikataulu

– Yksinkertainen gantt-pohja

•Kehittämispolun kärkihankkeiden hankekortit•Kehittämispolun tuotokset•Kehittämispolun ohjaus

– Organisointi– Päätöksenteko– Tarkistuspisteet ja mittarit

Johdon presentaatiopohja

62

4

Askel 5: Sovella kansallista arkkitehtuuria

Hyödynnä kansallista arkkitehtuuria kehittämisessä•Hyödynnä kansallista opintohallinnon viitearkkitehtuuria kaikissa oman kehittämispolkusi askelissa

– Erityishuomio tarjouspyynnöissä. Liitä kansallinen viitearkkitehtuuri ja sen vaatimukset osaksi tarjouspyyntöjä

– Vaadi erityisesti rajapintojen ja tietomallien yhteentoimivuutta

– Kehitä prosesseja yhteentoimivuuden suuntaan– Kouluta ja perehdytä käyttäjät uuteen toimintamalliin ja

uusiin välineisiin

63

5

Tukipaketin aineisto: Esitäytetty vaatimusmäärittelypohjaTukipaketin aineisto: Esitäytetty vaatimusmäärittelypohja

Askel 5: Sovella kansallista arkkitehtuuria

Vaatimusmäärittelypohja hankintoja tai omaa kehittämistä varten•Kansallisen yhteentoimivuuden vaatimukset•Muu opintohallinnon yleisen tason vaatimusmäärittely

– Tätä voi täydentää omilla paikallisilla erityisvaatimuksilla

64

5

Askel 6: Varmista yhteentoimivuus

Varmista ratkaisujesi yhteentoimivuus•Katselmoi ja varmista arkkitehtuurinmukaisuus kaikissa kehittämisen askelissa•Kytke viitearkkitehtuurin yhteentoimivuuden arviointi osaksi kehittämissalkunhallintaa•Vastuuta ratkaisujen ja toiminnan yhteentoimivuuden katselmointi ja varmistaminen

65

66

Askel 6: Varmista yhteentoimivuus

Varmista ratkaisujesi yhteentoimivuus•Katselmoi ja varmista arkkitehtuurinmukaisuus kaikissa kehittämisen askelissa•Kytke viitearkkitehtuurin yhteentoimivuuden arviointi osaksi kehittämissalkunhallintaa•Vastuuta ratkaisujen ja toiminnan yhteentoimivuuden katselmointi ja varmistaminen

66

66

Tukipaketin laatimisen vaiheistus ja aikataulutus

Tehtävä Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu

Tukipaketin sisältömäärittely, pilottien (2) valinta

1) Koulutuspaketin työstö

2) Nykytila-arviopohja / malli – täsmennys

3 & 4) Kehittämispolun laatimismalli

5) Tarkennettu paikallinen vaatimusluettelopohja

Pilottien tuki (2)

- Kansallisen yhteentoimivuuden valmiusarvio (1 ja 2)

- Paikallinen kehittämissuunnitelma

Seminaari 1, Tukimalli ja valmistautuminen

Seminaari 2: Pilottien tuotokset, jatkosuunnittelu

Tukimallin viimeistely pilottien tulosten perusteella

Yleinentukipaketti

valmis

Kuva valmiuksista kansallisiin palveluihin

Tukiprojekti päättyy

Kansalliset seminaarit

• Tukiprojektissa järjestetään kaksi kansallista seminaaria, johon kutsutaan kohdennetusti mutta kattavasti koulutuksen järjestäjiä eri koulutusasteilta:

• 1. seminaari: – Tilannekatsaus opintohallinnon viitearkkitehtuurin jalkautumiseen ilman

tukipakettia oppilaitoksissa– Tukipaketin läpikäynti ja kommentointi– Alustavien kehittämiskohteiden kokoaminen – Tukipaketin hyödyntämisen vaihtoehdot ja näkökulmat– Pilottien ensitunnelmat

• 2. seminaari:– Pilottien tulosten ja tuotosten esittely ja arviointi– Kokemusten kokoaminen– Kehittämiskohteiden tunnistaminen ja priorisointi– Jatkojalkautuksen suunnittelu, vertaistukiverkoston muodostaminen– OKM:n ja OPH:n tuki jatkossa kansallisen yhteentoimivuuden kehittämiseksi

68

Pilottiorganisaatioiden osallistuminen

Mitä pilotit tästä saavat•Konsultti tukee organisaation kansallisen yhteentoimivuuden kehittämistä – on mukana tuottamassa aineistoa, jonka avulla organisaatio valmistautumista kansallisen yhteentoimivuuden varmistamiseen•Mahdollisuus antaa palautetta OKM:lle ja OPH:lle ja näin parantaa kykyä kytkeytyä kansallisiin•Verkostoituminen muiden pilottitoimijoiden kanssa

Mitä piloteilta odotetaan•Tahtotila aidosti valmistautua siihen, että heidän opintohallintotoiminto kytketään kansallisiin oppijan palveluihin•Halu viedä läpi edellä kuvattu tukimalli oman organisaation kannalta•Yhteyshenkilön nimeäminen•Kyky varata resursseja tämän työn läpivientiin•Halu ja kyky antaa tukipakettia kehittävää palautetta projektille

69

Kansallinen opintohallinnon viitearkkitehtuuri – Koulutuspaketti v1.0 28.1.2014

Documents

Transcript of Kansallinen opintohallinnon viitearkkitehtuuri – Koulutuspaketti v1.0 28.1.2014