Kankaan khk-laskenta RAPORTTI 07052013 · Infrarakentamisen arvioitu määrä ja ajoitus Kankaalla...

1

Jyväskylän kaupunki

Maankäyttö, Strateginen suunnittelu

7. toukokuuta 2013

Hannu Onkila

Jyväskylän Kangas

Alueen rakentamisen, energiankäytön ja liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen laskenta vuoteen 2050

2

1. JOHDANTO ...................................................................................................................................................... 4

2. KANKAAN ALUEEN SUUNNITTELUTILANNE....................................................................................................... 4

3. ARVIOINNIN TAVOITE JA ARVIOINTIASETELMAN KUVAUS ................................................................................ 5

4. LASKENNAN RAJAUKSET .................................................................................................................................. 6

5. LASKENNAN KUVAUS....................................................................................................................................... 6

5.1. PERUSSKENAARIO ................................................................................................................................................... 7

5.2. RAKENTAMISEN VARIAATIOT ................................................................................................................................... 11

5.2.1. Puu 20 prosenttia ................................................................................................................................... 11

5.2.2. Puu 60 prosenttia ................................................................................................................................... 12

5.3. ENERGIANTUOTANNON VARIAATIOT ........................................................................................................................ 12

5.3.1. Aurinkosähkö .......................................................................................................................................... 12

5.3.2. Maalämpö .............................................................................................................................................. 12

5.3.3. Ilman vesisähköä .................................................................................................................................... 13

5.3.4. Lämmöntuotannon heikko polttoainekehitys ......................................................................................... 13

5.4. LIIKENTEEN VARIAATIO .......................................................................................................................................... 14

5.4.1. Kestävien liikennemuotojen odotettua suurempi suosio ........................................................................ 14

5.5. PARHAIDEN VARIAATIOIDEN YHDISTELMÄ .................................................................................................................. 14

6. TULOKSET ...................................................................................................................................................... 15

6.1. PERUSSKENAARIO ................................................................................................................................................. 15

6.2. RAKENTAMISEN VARIAATIOT ................................................................................................................................... 17

6.2.1. Puu 20 prosenttia ................................................................................................................................... 17

6.2.2. Puu 60 prosenttia ................................................................................................................................... 18

6.2.3. Rakentamisen variaatiot – koonti .......................................................................................................... 19

6.3. ENERGIANTUOTANNON VARIAATIOT ......................................................................................................................... 20

6.4.1. Aurinkosähkö .......................................................................................................................................... 20

6.4.2. Maalämpö .............................................................................................................................................. 21

6.4.3. Ilman vesisähköä .................................................................................................................................... 22

6.4.4. Lämmöntuotannon heikko polttoainekehitys ......................................................................................... 23

6.4.5. Energiantuotannon variaatiot – koonti .................................................................................................. 24

6.4. LIIKENNE ............................................................................................................................................................ 25

6.6.1. Kestävien liikkumismuotojen kasvanut kysyntä ..................................................................................... 25

6.5. PARHAIDEN VARIAATIOIDEN YHDISTELMÄ (TEOREETTINEN PÄÄSTÖVÄHENNYSPOTENTIAALI) ................................................. 26

7. PÄÄTELMÄT .................................................................................................................................................. 28

LÄHTEET ................................................................................................................................................................ 30

4

1. Johdanto

Lähes 140 vuotta toimineen Kankaan paperitehtaan toiminta on loppunut ja kaupungin ydinkeskustan

läheisyydessä sijaitseva teollisuusalue on vapautunut uuteen käyttöön. Suunnittelijoille Kankaan alue on

tarjonnut tyhjän suunnittelualustan ja vapaat kädet, mikä on alueen sijainnin ja suuren koon huomioon

ottaen ainutlaatuista.

Vapauteen liittyy myös vastuuta. Alueen tulevaisuuden keskeiset ominaispiirteet ja vaikutukset

määritellään nyt. Suunnitteluratkaisujen tulee olla kestäviä kaikilla kehityksen osa‐alueilla ja ilmaston

ohella vaakakupissa painavat taloudelliset, sosiaaliset, ekologiset ja kulttuuriset arvot. Suunnittelussa tulee

nähdä tulevaisuuteen riittävän tarkasti ja kauas. Haasteena on sitoa tulevaisuus tiukasti nykyisiin käsityksiin

hyvästä kehityksestä ja varmistaa samalla suunnittelussa riittävä väljyys, joka mahdollistaa tulevien

innovaatioiden toteuttamisen sekä muuttuvien arvojen ja arvostusten mukaiset valinnat.

Kaupunginhallitus asetti 6.6.2011 Kankaan suunnittelun ja kehittämisen tavoitteet, joihin kuuluivat muun

ohella tavoitteet kestävyydestä, kuten tiiviydestä ja alueen suunnittelusta kohti hiilineutraaliutta. Tässä

selvityksessä arvioitiin Kankaan tulevaa ilmastorasitetta tilanteessa, jossa ensimmäisen

kokonaissuunnitelman, Kankaan osayleiskaavan maankäyttö on toteutunut. Lisäksi työssä tutkittiin,

millaisia päästövähennysten mahdollisuuksia liittyy energiaratkaisujen ja rakennusmateriaalien valintaan

vaiheessa, jossa alueen rakenteellinen ratkaisu on päätetty. Työ palvelee ensisijaisesti Kankaan

osayleiskaavaluonnoksen ilmastovaikutusten arviointia. Sen ohella tulokset tarjoavat tukiaineiston tulevalle

monitavoitteiselle ja ‐arvoiselle päätöksenteolle.

2. Kankaan alueen suunnittelutilanne

Kankaan alueen suunnittelun tavoitteena on muuttaa kulttuurihistoriallisesti arvokas paperitehtaan

ympäristö keskustamaiseksi työpaikkojen, palveluiden, asumisen ja virkistyksen alueeksi. Vuonna 1872

toimintansa aloittanut paperitehdas lopetti tuotannon vuoden 2010 alussa, jolloin kaupunki osti kiinteistöt

etuosto‐oikeudella Sappi Finlandilta. Suunnittelun lähtökohta on ollut tavoitella alueelle korkeatasoista

keskustaympäristöä, joka laajentaa Jyväskylän vanhaa keskustaa Seppälän suuntaan.

Kankaan suunnittelun suuntaviivat muodostuivat 2011‐2012 järjestetyn arkkitehtikilpailun

tehtävänannossa. Kilpailun voittajatyöksi valittiin Arkkitehtitoimisto Petri Rouhianen Oy:n ”Hjalmarin uni”,

jonka pohjalta alueelle laadittiin Kankaan osayleiskaavaluonnos ja sitä tarkentava kaavarunko.

Osayleiskaavaan kattama alue on tarkoitus toteuttaa vuoteen 2025 mennessä. Kaavarajauksen ulkopuolelle

jäävät yksityisomistuksessa olevat vähäiset ympäröivät alueet toteutetaan myöhemmin.

Osayleiskaavaluonnos oli nähtävillä 20.11.‐20.12.2012. Tämä kaavarunkoon pohjautuva

kasvihuonekaasupäästöjen laskenta tehtiin kaavaprosessiin ehdotusvaiheessa helmi‐maaliskuussa 2013.

Kaavaehdotuksen on tarkoitus tulla nähtäville laskennan valmistumisen jälkeen huhtikuussa 2013.

Osayleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena ja siinä osoitettu maankäyttö tullaan toteuttamaan useiden

asemakaavoitusvaiheiden kautta.

3. Arvioi

Työn tavoite

vapautuvien

2026‐2050.

Kuin

Mit

puit

Kokonaispä

rakennusma

tulevaisuuso

perusskena

sekä rakenn

teoreettisek

enintään va

Laskenta pe

sen arvioitu

päästöihin.

Kuva 1. Arvio

Alun perin K

osayleiskaa

erilaisia ja t

tunnuslukuj

innin tavo

e oli arvioida

n kasvihuone

Työn keskei

nka paljon K

ten päästöjen

tteissa?

ästöjen laske

ateriaalit, ra

odotuksia no

ariosta ja to

nusten tarvit

ksi skenaario

aikuttaa alue

erustui aluee

uun ajoitukse

ointiasetelma

Kankaan lask

van ja Savula

yön kuluessa

jen osalta m

oite ja arv

a Kankaan ka

ekaasujen m

iset asiakysy

Kankaan alue

n määrää vo

entaa varten

kentamisen

oudattava pe

isistaan rake

tseman energ

oksi, saatiin y

en tuleviin p

elle laaditun

een. Näin olle

.

kentatuloksia

ahden asema

a vahvistui k

ielekästä tai

iointiaset

aavarungon m

äärään Kank

mykset oliva

e tulee tuotta

oidaan vähen

n Kankaan ka

määrä ja ajo

erusskenaari

ennusten run

gian tuotant

yleispiirteine

päästöihin. (

osayleiskaav

en työssä ei

a oli tarkoitu

akaavan khk

äsitys siitä, e

tarkoituksen

5

telman ku

mukaisen m

kaan rakenta

at:

amaan kasvi

ntää alueelle

aavarungon m

oitus, liikenne

io. Lisäksi las

nko‐ ja julkisi

totapojen su

en käsitys siit

Kuva 1.)

vaa tarkentav

tutkittu vaih

us verrata sam

k‐laskentojen

että alueiden

nmukaista. E

vaus

aankäytön to

amisen aikan

huonekaasup

e laaditun ka

mukaisesta k

e) määritelti

skettiin varia

ivumateriaal

hteen. Yhdis

tä, kuinka pa

van kaavaru

htoehtoisten

maan aikaan

n tuloksiin. A

n välinen ver

Erilaisia tarko

oteutuksen v

a 2014‐2025

päästöjä?

avarungon m

kehityksestä

in ajan henk

atioita, jotka

ien, liikentee

stämällä vaik

ljon tulevilla

ngon mukais

rakenneratk

n tehtyjen Ka

Alueet ovat m

tailu ei ole e

oituksia palve

vaikutuksia a

5 ja sen jälke

mukaisen ma

(energiaratk

keä ja nykyisi

a eroavat

en kulkutapa

kuttavimmat

a valinnoilla v

seen maankä

kaisujen vaik

auramäen

monessa suh

edes suhteell

elevien ja

alueelta

een vuosina

aankäytön

kaisut,

iä

aosuuksien

variaatiot

voidaan

äyttöön ja

kutuksia

hteessa

listen

6

yhdyskuntarakenteelliselta sijainniltaan toisistaan eroavien alueiden kasvihuonekaasupäästöt ovat erilaisia,

mikä on hyväksyttävää. Vertailua oleellisempaa on, että kaavoitettavien alueiden ja niiden vaihtoehtoisten

suunnitteluratkaisujen päästöjä analysoidaan systemaattisesti ja kattavasti riittävän varhaisessa vaiheessa.

On myös tärkeää, että tulosten osoittamat ilmastollisesti parhaat suunnitteluratkaisut onnistutaan

sovittamaan yhteen muiden suunnittelutavoitteiden kanssa mahdollisimman vähäpäästöiseksi

kokonaisuudeksi.

4. Laskennan rajaukset

Laskenta kattoi rakennusten ja kunnallistekniikan rakentamisesta (kadut, vesi‐, viemäri‐ ja

kaukolämpöverkko), liikenteestä sekä rakennusten tarvitseman energian tuotannosta aiheutuvat päästöt

Kankaan rakentamisen aikana 2014‐2025 ja sen jälkeen 2026‐2050. Elinkaaren aikaisten päästöjen osalta

laskenta oli laajimmillaan rakentamisen sektorilla, jossa huomioitiin rakentamisen päästöjen lisäksi myös

kunnossapidon ja purkamisen päästöt. Laskenta perustui osayleiskaavaa tarkentavan kaavarungon

mukaiseen maankäyttöön ja sen arvioituun ajoitukseen. Laskenta tehtiin Ecocity evaluator –sovelluksella

(Oy Eero Paloheimo Ecocity Ltd (EPECC)) ja sen ulkopuolella Excel‐laskentana.

Vaikka tarkastelu kattoikin oleellisimmat alueen ilmastorasitteeseen vaikuttavat tekijät, monet

päästötekijät jäivät laskennan ulkopuolelle. Tällaisia osa‐alueita olivat muun muassa alueen toteuttamisen

ja ylläpidon aikaiset päästötekijät sekä tulevien asukkaiden kulutuskäyttäytyminen, joka joiltain osin sisältyi

malliin välillisesti (esim. liikenteen päästöjen laskennassa käytetyt oletukset rakennustyyppikohtaisista

liikkumistottumuksista). Laskennan ulkopuolelle jäivät myös puurakentamisen nieluvaikutus,

suunnittelualueen nykyiset hiilinielut ja alueen potentiaali nieluna, mikä tulee vähenemään alueen

rakentumisen myötä. Näiden näennäisten nettonielujen menetyksen voidaan arvioida olevan

merkitykseltään marginaalinen, kun otetaan huomioon yhdyskuntarakenteellisesti keskeisen alueen

monipuolisella rakentamisella pitkällä aikavälillä saavutettavat päästövähennykset. Nyt tehtyä

kattavamman laskennan tai laskennan laajentamisen tasearvion suuntaan ei nähty antavan lisäarvoa

jatkosuunnittelulle. Kattavampaan laskentaan olisi myös sisältynyt teknisiä rajoitteita ja

epävarmuustekijöitä, joiden määrä nyt tehdyssä tarkastelussa on kohtuullinen.

Laskenta perustui alueelle laaditun osayleiskaavaa tarkentavassa kaavarungossa esitettyihin

korttelikohtaisiin lähtötietoihin ja alueen toteutuksen arvioituun ajoitukseen. Työssä ei tutkittu

vaihtoehtoisten rakenneratkaisujen vaikutuksia päästöihin.

5. Laskennan kuvaus

Kankaan alueen toteutuksesta laskettiin yksi toteutukseltaan todennäköinen ja nykyisiä

tulevaisuusodotuksia noudattava perusskenaario. Sen avulla selvitettiin, kuinka paljon Kankaan alue tulee

tuottamaan kasvihuonekaasupäästöjä tarkasteluaikajänteellä (2014‐2050), jos alue rakennetaan ”ajan

henkeen” ja nykyisillä merkittäviä ilmastovalintoja vähäpäästöisten ratkaisujen puolesta.

Päästövähennysten potentiaalia selvitettiin varioimalla perusskenaariota seitsemällä muunnelmalla, jotka

eroavat toisistaan rakennusten runko‐ ja julkisivumateriaalien, liikenteen kulkutapaosuuksien sekä

rakennuste

yhdistelmä,

enimmäispo

5.1.

Perusskena

oletetulla to

korttelikoht

(kuva 2). La

toteutukses

Alueen lask

kohti. Luku

(48,95 ke‐m

mitoitus ja m

laskentaa. N

Kuva 2. Kank

n tarvitsema

, joka kuvaa t

otentiaalia.

Perussken

ariossa tutki

odennäköise

taisesti esite

skennassa ta

sta vastaavilt

ennalliseksi

arvioitiin ott

m2/hlö) ja Kan

muut jäljem

Niiden kuvau

kaan kaavarun

an energian t

teoreettista

naario

ittiin, kuinka

ellä kehitykse

ttyihin tietoi

arvittu arvio

ta tahoilta (L

asumisväljyy

taen huomio

nkaan omina

pänä esitety

uksissa on es

nko, maankäy

tuotantotava

tähän lasken

paljon Kank

ellä. Laskenta

ihin enimmä

kortteleiden

Liite 1).

ydeksi oletet

oon Jyväskylä

aispiirteet tu

t perusskena

itetty ainoas

ttökaavio 202

7

an suhteen. V

ntaan sisälty

kaan alue tule

a pohjautui a

äiskerrosalois

n toteutusaik

ttiin 45 asuin

än kerrostalo

levana kesku

aarion lasken

staan laskent

25 (Petri Rouh

Vaikuttavimm

yneiden elem

ee tuottama

alueelle laad

sta ja sen jak

kataulusta py

nrakentamise

orakentamise

ustamaisena

ntaoletukset

taoletusten m

hiainen, kaava

mista variaat

menttien pääs

an kasvihuo

ittuun kaava

kautumisesta

yydettiin alu

en kerrosalan

essa toteutu

asuinalueen

koskevat m

muutokset p

runko 5.10.20

tioista valitti

stövähennys

nekaasupää

arunkoon ja s

a eri käyttöta

een suunnitt

neliömetriä

unut asumisv

na. Asumisvä

yös variaatio

perusskenaar

012).

iin

sten

stöjä

siinä

arkoituksiin

telusta ja

henkilöä

väljyys

äljyyden

oiden

rioon.

Rakentamin

Kaavarungo

perustelluks

pääsääntöis

päästöjä, jo

Alueen pysä

pysäköintila

Ailakinkadu

esitetty liitt

Kuva 3. Laske

Alueen olem

päärakennu

tarkoitukse

laajuudeltaa

Alueen rake

huomioitiin

Perusskena

rungoltaan

sekä eteläin

toteutuvan

nen ja infra

on kortteliko

si, koska kaa

sesti lähes tä

otka aiheutuv

äköintiraken

aitokset A, B

un talojen au

teessä 1.

entaan mallin

massa olevat

us) käsiteltiin

nmukainen o

an ja vaikutu

ennusten ole

rakennuste

arion rakenn

kiviainespoh

nen YL‐kortte

kuorirakent

htaisen enim

avojen kerros

äysimääräise

vat kansipiho

tamisesta la

C ja D sekä s

topaikkatarv

nnetut pysäkö

t ja jäljelle jä

n laskennan y

ottaen huom

uksiltaan ver

etettiin kuulu

n kiristyvät e

nuksista 7 pr

hjaisina. Puu

eli 3 toteutet

eisina (taulu

mmäiskerrosa

stalokorttelie

esti. Laskenna

ojen alle jääv

skenta katto

sen ulkopuol

ve (kuva 3). A

intilaitokset r

ävät kolme r

yksinkertaist

mioon sen, et

rattavissa uu

uvan B‐ tai C‐

energiamäär

osenttia olet

runkoisen ra

taan puurake

kko 1).

8

alan on olete

en rakennus

an vähäinen

vistä pysäköi

oi kaavarung

lelle tulevat

Arviot pysäkö

rengastettuna

rakennusta (

tamiseksi uu

ttä tilojen sa

udisrakentam

‐energialuok

räykset. Pysä

tetaan raken

akentamisen

enteisina (ku

ettu toteutuv

oikeus on to

ylimitoituks

ntirakenteis

ossa sydäme

laitokset F, I

öintilaitosten

. (Kuva: Petri

porttirakenn

delleen rake

neeraus myö

miseen.

kkaan. Energ

äköintilaitoks

nnettavaksi p

osuus täytty

uva 2). Valta

van täysimää

oteutunut Jyv

en voidaan a

ta, joita ei m

en alueelle o

ja O, johon

n mitoitukse

Rouhiainen, k

nus, vanha pa

nnettavina.

öhempään kä

iatehokkuud

set mallinnet

puurunkoisin

yy, jos eteläi

osa alueen j

äräisesti. Täm

väskylässä

ajatella katta

mallinnettu la

soitetut

lisättiin arvio

esta ja ajoituk

kaavarunko, 1

aperitehdas

Oletus on

äyttöön voi

den oletuksis

ttiin kylmiksi

na ja loput 93

set asuinkor

julkisivuista o

mä nähtiin

avan

askentaan.

oitu

ksesta on

12.9.2012).

ja

olla

ssa

i.

3

rttelit 1 ja 2

oletetaan

9

Taulukko 1. Perusskenaarion runko‐ ja julkisivumateriaalien suhteellisista osuuksista käytetyt oletukset.

Runkomateriaali Puu 7 %

Kivi 93 %

Julkisivuverhous Kuorielementti (Sandwich) 73 %

Puu 7 %

Tiili 19 %

Vesi‐ ja viemäriverkon, katujen ja kaukolämpöverkon rakentamistarve arvioitiin taulukon 3 mukaisesti.

Infrarakenteiden lisäksi Kankaan toteutus ja ylläpito pitää sisällään päästötekijöitä, joiden arviointi ei

sisältynyt laskentaan. Näiden päästötekijöiden merkitys voi olla laskennan sisältämiin infran päästöihin

suhteutettuna merkittäviäkin. Esimerkiksi Kankaan esirakentamisen vaatima maanajon arvioidaan

aiheuttavan kertaluokaltaan laskentaan sisältyneitä katujen sekä vesi‐, viemäri‐ ja kaukolämpöverkon

rakentamista vastaavat päästöt.

Taulukko 2. Infrarakentamisen arvioitu määrä ja ajoitus Kankaalla (Koliseva 2013).

Infrarakentaminen aikavälillä

Laji 2011‐2015 2016‐2020 2021‐2025

Tiet, km 1,0 1,0 1,0

Vesijohtoverkosto, km 1,2 1,2 1,2

Viemäriverkosto, km 1,2 1,2 1,2

Kaukolämpöverkosto, km 1,0 1,0 1,0

Energia

Alueen lämpöenergia oletettiin tuotettavaksi CHP‐voimaloissa ja alueen pienemmissä kaukolämpöverkkoon

kytketyissä lämpö‐ tai aluelämpökeskuksissa. Rakennusten lämmitysmuodon valinta perustui suunnitelmiin

tuoda alueelle kaukolämpö. Lämmöntuotannossa käyttävät polttoaineet määriteltiin Jyväskylän Energian

antaman polttoaineiden kehitysennusten mukaisiksi (taulukko 3).

Taulukko 3. Lämmöntuotannon laskennassa käytetty polttoainejakauma (Jyväskylän energia 2013a).

Osuudet (%)

Polttoaine 2011‐2020 2021‐2030 2031‐2040 2041‐2050

Polttoöljy 1 Hiili 5 5 4Biomassa 60 71 76 90Turve 34 24 20 10

Perusskenaariossa oletettiin, että rakennusten tarvitsemasta sähköstä 2,0 GWh/v osuus tuotetaan alueelle

toimintaan jäävään ja saneerattavaan Kankaan vesivoimalaitoksessa. Loput alueen rakennusten

käyttösähköstä hankitaan ostosähkönä. Ostosähkön päästökehitys määriteltiin Energiateollisuus Ry:n vision

2050 mukaiseksi (Energiateollisuus 2010).

10

Liikenne

Alueen henkilöliikenteen päästöjen arviointi perustui osalta Kankaan asuinrakentamisen

enimmäiskerrosalan määrään, kerrostaloille määriteltyihin keskimääräisiin matkasuoritelukuihin ja

ajoneuvokohtaisiin päästökertoimiin sekä oletuksiin näiden tekijöiden tulevasta kehityksestä. (taulukot 4 ja

5). Laskennan kulkumuotokohtaisina matkasuoritelukuina käytettiin Jyväskylän seudun liikennetutkimuksen

tuloksia (Kalenoja 2009). Seudullista aineistoa muokattiin edelleen ottaen huomioon Kankaan

kerrostaloalueen keskeinen sijainti kaupunkirakenteessa, minkä voidaan olettaa vähentävän

liikkumistarvetta verrattuna seudullisen liikennetutkimuksen keskiarvoaineistoon (taulukko 4). Laskennassa

ei onnistuttu mallintamaan Kankaan työpaikkojen aiheuttamia henkilöliikenteen päästöjä. Alueen

ulkopuolelta kohdistuvien työmatkavirtojen päästöjen huomioiminen olisi ollut tarkoituksenmukaista

ottaen huomioon alueen tulevan aseman merkittävänä työpaikka‐alueena (n. 2100 työpaikkaa ja noin 2700

asukasta). Nyt työpaikkojen liikenteen päästöt tulivat arvioiduiksi vain työpaikkojen (toimisto‐ ja

liikerakennukset) aiheuttaman tavaraliikenteen päästöjen osalta.

Tavaraliikenteen mallintaminen koettiin niin ikään pulmalliseksi. Liike‐ ja toimistorakennusten

toiminnallisten luokkien (tavaratalo, kirjakauppa, apteekki jne.) matkatuotosten lähdelukujen käyttöön

luonteeltaan hyvin vaihtelevissa kohteissa liittyy merkittäviä epävarmuustekijöitä. Tutkimustiedoista

johdettujen lukujen käytettävyyttä Kankaan tapauksessa arvioitiin laskennan kuluessa ja tavaraliikenteen

laskentaan tehtiin tarkoituksenmukaiseksi nähtyjä korjauksia. Näihin korjauksiin kuului myös

tavaraliikenteen käyttämän kaluston päästökertoimien uudelleen arviointi. Raskaan kaluston tulevasta

päästökehityksestä ei ole olemassa kattavaa ja luotettavaa arviointiaineistoa. Lähtökohtana arvioinnissa

käytettiin VTTn Lipaston uusimpia arvioita ja ERA17‐ raportin VNK C‐skenaarion oletuksia ajoneuvokannan

päästökehityksestä (taulukko 5). Tavaraliikenteen päästöjen laskenta jalostui ohjelman toimittajan kanssa

useiden laskentavaiheiden kautta.

Taulukko 4. Henkilöliikenteen päästölaskennassa käytetyt matkasuoritteet kerrostaloille (km/hlö/vrk). Luvut on arvioituKalenojan (2009) seudullisen liikennetutkimuksen tuloksiin perustuen ottaen huomioon kohdealueen sijainti kaupunki‐ ja palvelurakenteessa.

2011‐2015 2016‐2020 2021‐2025 2026‐2030 2031‐2035 2036‐2040 2041‐2045 2046‐2050

Henkilöauto 15,5 15,5 15,4 15,3 15,2 15,1 15,0 15,0

Linja‐auto 1,9 2,0 2,0 2,1 2,1 2,1 2,1 2,1

Kevyt Raide 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0

Juna 1,9 1,9 1,9 1,9 1,9 1,9 1,9 1,9

Jalankulku 1,4 1,4 1,4 1,4 1,4 1,4 1,5 1,5

Polkupyörä 1,0 1,2 1,2 1,3 1,3 1,4 1,4 1,4

Muu sähkö (sähköpyörä tms.) 0,1 0,1 0,2 0,2 0,2 0,3 0,3 0,3

Muu polttom. (mopo tms.) 0,3 0,3 0,2 0,2 0,2 0,1 0,1 0,1

Yht. 22,1 22,4 22,3 22,4 22,3 22,3 22,3 22,3

11

Taulukko 5. Ominaispäästökertoimien arvioitu kehitys ajoneuvotyypeittäin. ECEn käyttämiä kertoimia (TEM ja EPECC) on päivitetty tavaraliikenteen osalta Vanhasen, Vehviläisen, Halosen ja Kumpulaisen (2010) ERA17 raportin arvioita soveltaen. Päivitys 22.3.2013 T. Tiihonen, EPECC.

‐2010 2011‐2015

2016‐2020

2021‐2025

2026‐2030

2031‐2035

2036‐2040

2041‐2045

2046‐2050

Bensa/Diesel HA 154,3 152,0 145,0 138,0 118,0 108,0 101,0 93,0 88,0 Ominaispäästö‐kerrointen kehitys HHV 99,0 96,0 90,0 84,2 72,0 65,0 58,0 51,0 48,0

g CO2‐ekv/km EHV 43,8 40,0 35,0 30,4 26,0 22,0 15,0 9,0 8,0

Linja‐auto 39,0 40,0 38,2 36,3 31,1 28,4 26,6 24,5 23,2

Kaasu LA 30,0 30,0 28,6 27,2 23,3 21,3 19,9 18,4 17,4

Kevyt Raide 17,8 17,8 15,4 15,4 12,4 12,4 8,8 8,8 3,6

Juna 23,3 23,3 20,1 20,1 16,2 16,2 11,5 11,5 4,8

Muu sähkö (sähköpyörä tms.) 1,7 1,7 1,5 1,5 1,2 1,2 0,8 0,8 0,4

Muu polttom. (mopo tms.) 84,0 84,0 84,0 84,0 84,0 80,0 75,0 75,0 55,0

g CO2‐ekv/tkm Pakettiautot 339,4 339,4 305,5 270,2 207,0 147,4 108,6 71,5 54,3

Kuorma‐autot 100,2 100,2 90,2 79,8 61,1 43,5 32,1 21,1 16,0 Sähkö, g CO2‐ekv/kWh Sähkö 274,0 256,0 227,6 190,0 164,0 135,0 96,0 56,0 46,0

5.2. Rakentamisen variaatiot

5.2.1. Puu 20 prosenttia

Variaatiossa tutkittiin, miten puurakentamisen osuuden kasvattaminen 7 prosentista 20 prosenttiin

vaikuttaa alueen kasvihuonekaasupäästöihin (taulukko 6). Osuus toteutuu, jos eteläisten korttelien lisäksi

esimerkiksi pohjoiset korttelit 1,4,6,7,8 ja 9 toteutetaan puurakenteisina (kuva 2).

Taulukko 6. Puu 20 –variaation runko‐ ja julkisivumateriaalien suhteellisista osuuksista käytetyt oletukset.

Runkomateriaali Puu 20 %

Kivi 80 %


Puu 30 %

Tiili 19 %

12

5.2.2. Puu 60 prosenttia

Variaatiossa tutkittiin, miten puurakentamisen osuuden kasvattaminen 7 prosentista 60 prosenttiin

vaikuttaa alueen kasvihuonekaasupäästöihin (taulukko 7). 60 prosentin puurakentamisen osuus edellyttäisi,

että lähes kaikki alueen rakentaminen toteutettaisiin puurakenteisena lukuun ottamatta kerrosluvultaan

suurimpia itäisiä kortteleita, sydämen paria ydinkorttelia ja alueelle jääviä rakennuksia (vanha

paperitehdas, päärakennus ja porttirakennus). Korkean puurakentamisen osuuden toteutuksen arvioitiin

olevan käytännössä haasteellista.

Taulukko 7. Puu 60 –variaation laskennassa runko‐ ja julkisivumateriaalien suhteellisista osuuksista käytetyt oletukset. Runkomateriaali Puu 60 %

Kivi 40 %


Puu 66 %

Tiili 19 %

5.3. Energiantuotannon variaatiot

5.3.1. Aurinkosähkö

Variaatiossa tutkittiin, kuinka aurinkosähkön paikallinen tuotanto (tai muualla tuotetun aurinkosähkön

osto) vaikuttaa kasvihuonekaasujen päästöihin. Kankaan alueen aurinkosähkön potentiaalista ei ole

toistaiseksi käytössä kattavia arvioita. Kiinteistöjen kattojen ja julkisivujen tarjoamaa

aurinkosähköpotentiaalia on selvitetty yleispiirteisesti Aalto yliopiston Energia yhdyskuntasuunnittelussa ‐

koulutusohjelman harjoitustyössä vuonna 2012. Työssä arvioitiin, että Kankaan käyttösähkön tarpeesta

(21 208 MWh/v) noin 28 prosenttia voitaisiin tuottaa auringon voimalla. Tällöin arvio aurinkosähkön

laskennallisesta potentiaalista on noin 5,9 GWh/v. Arvion laatijoiden kanssa käytyjen keskustelujen

perusteella laskennallista enimmäispotentiaalia alennettiin hieman ja aurinkosähkön laskennallisena

potentiaalina käytettiin oletusarvoa 5,0 GWh/v.

5.3.2. Maalämpö

Variaatiossa tutkittiin maalämmön käyttöön liittyvää päästövähennyspotentiaalia. Perusskenaariossa CHP‐

voimalaitoksissa ja alueen pienemmissä kaukolämpöverkkoon kytketyissä lämpö‐ tai aluelämpökeskuksissa

tuotettu lämpö korvattiin kokonaisuudessaan maalämmöllä. Oletuksen tautaksi ei tehty selvityksiä tai

arvioita maalämmön hyödyntämisen yleisistä edellytyksistä ja reunaehdoista Kankaan alueella. Oletus on

teoreettinen ja sen on tarkoitus osoittaa maalämmön päästövähennysten laskennallinen

enimmäispotentiaali.

5.

Vesisähkön

ostosähköll

GWh. Ostos

kehitystä.

5.

Variaatiolla

kasvihuone

yhtiön strat

biomassapo

lähtökohtan

polttoaineis

Taulukko 8. VSulkeissa ole

Polttoaine

Polttoöljy Hiili Biomassa Turve

Kuva 4. Uusi

Turve on ole

3.3.

tuotannon p

ä. Eskelinen

sähkön pääst

3.4.

havainnollis

kaasupäästö

tegiaan pohja

ohjaisiin polt

na käytettiin

sta.

Variaation ‐läevat luvut ovat

201

1 6 (5)40 (53 (

utuvien poltto

tettu uusiutu

Ilman

päästövaikut

ja Ruuska (2

tökehityksen

Lämm

stettiin lämm

öihin. Peruss

autuva ennu

ttoaineisiin s

Jyväskylän E

mmöntuotant perusskenaa

11‐2020

) (60) (34)

oaineiden osu

mattomaksi.

vesisähköä

tuksia tutkitt

2012) ovat ar

n oletuksena

öntuotanno

möntuotanno

kenaarion la

uste korvattii

iirtyminen vi

Energian (20

non heikko poariossa käytett

2021‐2

1 (0)

5 (5)

64 (71)

30 (24)

uuden kehitys

13

tiin korvaam

rvioineet Kan

a käytettiin E

on heikko pol

on tulevan po

skentaan kä

in kehitysarv

ie ennustett

013b) ilmoitta

olttoainekehittyjä JEn strate

2030

)

)

s heikko poltto

alla vesisähk

nkaan voima

nergiateollis

lttoainekehi

olttoainekeh

ytetty Jyväsk

violla, jossa v

ua kauemmi

amaa jakaum

tys laskennassegiaan perust

Osuudet (%)

2031‐20

5 (4)

70 (76)

25 (20)

oainekehitys –

kön tuotanto

laitoksen vu

suus Ry:n Vis

itys

hityksen mer

kylän Energia

vähähiilisiin t

in (taulukko

maa vuonna

sa käytetty pouvia lukuja.

40

–skenaariossa

opotentiaalin

uosituotanno

sion (2010) m

rkitystä

an (2013a) a

tai hiilineutra

8 ja kuva 4).

2012 käytety

olttoainejakau

2041‐2050

80 (90) 20 (10)

ja perussken

n osuus

oksi noin 2,0

mukaista

ntama

aaleihin

Arvion

yistä

uma.

0

aariossa.

14

5.4. Liikenteen variaatio

5.4.1. Kestävien liikennemuotojen odotettua suurempi suosio

Variaatiolla selvitettiin, kuinka merkittäviä päästövähennyksiä voidaan saavuttaa, jos alueen henkilöautolla

ajetusta matkasuoritteesta 20 prosenttia ajettaisiin polkupyörillä ja 10 prosenttia linja‐autoilla (taulukko 9.).

Oletus on rohkean optimistinen, mutta mahdollinen.

Kankaan sijainti on yksi keskeisimmistä vähähiilisen liikkumisen tavoitetta tukevista tekijöistä. Se

mahdollistaa suhteellisen vähäisen liikkumistarpeen sekä sen, että vähäpäästöisten ja päästöttömien

liikkumismuotojen käyttö voi monissa tapauksissa olla aidosti ylivertaisen houkuttelevaa tai riittävän

kilpailukykyistä yksityisautoiluun verrattuna. Myös osayleiskaavaluonnoksen (ja laskennan pohjana olleen

kaavarungon) suunnitteluratkaisut, kuten kävelyä ja pyöräilyä tukeva sisältö, täydentää hyvin tätä Kankaan

luontaista potentiaalia kestävänä asuin, työpaikka‐ ja liike‐elämän alueena.

Taulukko 9. Variaation henkilöliikenteen päästölaskennassa käytetyt matkasuoritteet ajoneuvotyypeittäin kerrostaloille (km/hlö/vrk). Perusskenaarion laskennassa käytetyt matkasuoritteet on kuvattu taulukossa 4.

2011‐2015 2016‐2020 2021‐2025 2026‐2030 2031‐2035 2036‐2040 2041‐2045 2046‐2050

Henkilöauto 10,9 10,9 10,8 10,7 10,6 10,6 10,5 10,5

Linja‐auto 3,5 3,6 3,5 3,6 3,6 3,6 3,6 3,6

Juna 1,9 1,9 1,9 1,9 1,9 1,9 1,9 1,9

Jalankulku 1,4 1,4 1,4 1,4 1,4 1,4 1,5 1,5

Polkupyörä 4,1 4,3 4,3 4,4 4,3 4,4 4,4 4,4

Muu sähkö (sähköpyörä tms.) 0,1 0,1 0,2 0,2 0,2 0,3 0,3 0,3

Muu polttom. (mopo tms.) 0,3 0,3 0,2 0,2 0,2 0,1 0,1 0,1

Yht. 22,1 22,4 22,3 22,4 22,3 22,3 22,3 22,3

5.5. Parhaiden variaatioiden yhdistelmä

Variaatioiden yhdelmä ‐skenaariossa kuvattiin Kankaan laskennallinen päästökertymä tilanteessa, jossa

eniten päästöjä vähentävät variaatiot ovat toteutuneet (puu 60, vesisähkö, aurinkosähkö, maalämpö ja

kestävien liikennemuotojen odotettua suurempi kasvu). Tällöin laskennan oletukset ovat seuraavat.

Rakentamisesta 60 prosenttia on puurakentamista

alueen sähkön tarpeesta 2,0 tuotetaan vesisähkönä ja 5,0 GWh/v aurinkosähkönä. Loput

sähköntarpeesta hankitaan ostosähkönä.

Alueen rakennusten tarvitsema lämpöenergia tuotetaan maalämmöllä.

Kestävät liikkumismuodot saavuttavat suuren suosion. Kankaan asukkaiden henkilöautoliikenteen

suoritteesta on siirtynyt 20 prosenttia pyöräilyyn ja 10 prosenttia linja‐autoille.

6. Tuloks

6.1.

Kankaan en

260 452,6 t

(30,0%) aihe

purkamises

prosenttia.

on 0,4 prose

Kuva 5. Kank

Taulukko 10

Energia (sähk

Liikenne

Rakentamine

Infra (tiet, ve

set

Perussken

nergiantuota

CO2‐ekv. Lä

eutuu liikent

ta. Tavaraliik

Katujen, ves

enttia. (Kuva

kaan alueen 3

. Perusskenaa

kö ja lämpö),

en

esi‐, viemäri‐ j

naario

nnon, rakent

ähes puolet (

teestä ja noi

kenteen osu

si‐, viemäri‐ j

a 5 ja taulukk

7 vuoden pää

arion päästöke

vesivoima mu

a kaukolämpö

tamisen ja lii

45,3%) pääs

n neljännes (

us liikenteen

a kaukolämp

ko 10.)

ästökertymä p

ertymät ja osu

ukana

överkosto)

YHTEENSÄ

15

ikenteen kum

töistä muod

(24,7%) rake

n päästöistä

pöverkon rak

perusskenaario

uudet laskent

Kokonaispä2014‐20

11

7

6

1

26

mulatiiviset k

ostuu energ

ennusten rak

on 24,9 pros

kentaminen

on mukaisess

asektoreittain

äästöjen kert50 (t CO2‐ ekv

18 034,8

78 122,7

64 295,1

1 055,0

60 452,6

kokonaispää

ian tuotanno

kentamisesta

senttia ja hen

osuus kokon

a toteutukses

n.

ymä v)

Os

ästöt vuoteen

osta. Noin ko

a, kunnossap

nkilöliikente

naispäästöke

ssa.

suus kokonais

45,3 %

30,0 %

24,7 %

0,4 %

100 %

n 2050 ovat

olmannes

pidosta ja

en 75,1

ertymästä

späästöistä

%

%

%

%

%

Alueen suht

Tarkastelua

toimistorak

rakentamise

alentavat su

variaatioissa

Kuva 6. Asuk

päästöt on ja

teelliset asuk

aikajänteen a

kentamisella

en, liikentee

uhteellisia pä

a. (Kuva 6).

kasta kohti las

aettu tasaisest

kasta kohti la

alun suuret p

(mm. vanha

n ja energian

äästöjä. Suht

sketut suhteel

ti tarkasteluai

asketut pääs

päästöt selitt

n paperiteht

nkulutuksen

teellisen pää

liset vuotuise

ikajänteelle.

16

stöt vaihtelev

tyvät alueen

taan saneera

laskentaole

ästökehitys o

et päästöt per

vat välillä 15

vähäisellä as

aus). Myöhem

tukset myön

on samankalt

usskenaarioss

,7 – 1,6 t CO

sutuksella ja

mmin asukas

nteisestä pää

tainen myös

sa (t CO2‐ekv/

O2‐ekv/as./v.

runsaalla lii

smäärän kas

ästökehitykse

jäljempänä

/v/as). Rakent

ke‐ ja

svu sekä

estä

esitetyissä

tamisen

6.2.

6.

Puurakenta

kokonaispä

kumulatiivis

puurakenta

päästöosuu

ei ole huom

Kuva 7. Kank

Taulukko 11

Energia (sähk

Liikenne

Rakentamine

Infra (tiet, ve

Rakentam

2.1.

misen osuud

ästökertymä

set kokonais

amisen osuud

udet säilyvät

mioitu lasken

kaan alueen 3

. Päästökertym

kö ja lämpö),

en


misen variaa

Puu 20

den kasvatta

ää 408 t CO2

päästöt vuot

della saavute

perusskenaa

nassa. (Kuva

7 vuoden pää

mät ja ‐osuud

vesivoima mu

a kaukolämpö

atiot

0 prosenttia

aminen 7 pro

–ekv. Skena

teen 2050 ov

etaan varsin

arion kaltaisi

a 7 ja taulukk

ästökertymä p

det laskentase

ukana

överkosto)

YHTEENSÄ

17

osentista 20

aarion energ

vat 260 044,

vähäinen pä

ina. Puurake

ko 11.)

perusskenaario

ektoreittain Pu


11

7

6

1

26

prosenttiin v

giantuotanno

6 t CO2‐ekv.

äästövähenn

ntamisen me

on ja puu 20 %

uu20 ‐variaati


18 034,8

78 122,7

63 887,2

1 055,0

60 044,6

vähentää alu

on, rakentam

Koska 20 p

ys, tutkittuje

erkitystä hiilt

% ‐variaation

ossa.

ymä v)

Os

ueen

misen ja liiken

prosentin

en sektorien

tä varastoiva

mukaisessa to

suus kokonais

45,4 %

30,0 %

24,6 %

0,4 %

100 %

nteen

ana nieluna

oteutuksessa.

späästöistä

%

%

%

%

%

6.

Puurakenta

kokonaispä

liikenteen k

osuuden ka

päästöosuu

ole huomio

Kuva 8. Kank

Taulukko 12

Energia (sähk

Liikenne

Rakentamine

Infra (tiet, ve

2.2.

misen osuud

ästökertymä

kumulatiivise

svattamisell

udet ovat per

itu laskenna

kaan alueen 3

. Päästökerty

kö ja lämpö),

en


Puu 60

den kasvatta

ää 1 927 t CO

et kokonaispä

a 60 prosent

russkenaario

ssa. (Kuva 8

7 vuoden pää

ymät ja ‐osuud

vesivoima mu

a kaukolämpö

0 prosenttia

aminen 7 pro

O2 –ekv (0,7%

äästöt vuote

ttiin saavute

on kaltaiset. P

8 ja taulukko

ästökertymä p

det laskentase

ukana

överkosto)

YHTEENSÄ

18

osentista 60

%). Skenaari

een 2050 ova

etaan varsin v

Puurakentam

12.)

perusskenaario

ektoreittain P


11

7

6

1

25

prosenttiin v

ion energian

at 258 526,0

vähäinen pää

misen merkit

on ja puu 60 %

uu60 ‐variaat


18 034,8

78 122,7

62 368,5

1 055,0

58 526,0

vähentää alu

tuotannon, r

t CO2‐ekv. K

ästövähenny

tystä hiiltä va

% ‐variaation

iossa

ymä v)

Os

ueen

rakentamise

Koska puura

ys, tutkittuje

arastoivana

mukaisessa to

suus kokonais

45,7 %

30,2 %

24,1 %

0,4 %

100 %

en ja

kentamisen

n sektorien

nieluna ei

oteutuksessa.

späästöistä

%

%

%

%

%

6.

Kasvattama

ekv) vähenn

rakentamise

puurakente

Kuva 9. Pääs

ECE jakaa rak

ei ole huomi

2.3.

alla puuraken

nys rakentam

en päästöjä

eiden sisältäm

stökertymien k

kentamisen p

oitu tarkastel

Raken

ntamisen osu

misen kasvih

0,6 prosentt

mään hiilen n

kehitys ja erot

äästöt tasaise

ussa.

tamisen var

uus 7 prosen

uonekaasupä

ia (407,9 t C

nieluvaikutus

t kolmessa pu

esti tarkastelu

19

riaatiot – koo

ntista 60 pros

äästöissä. Os

O2‐ekv). Tul

sta ei ole ma

uurakentamise

aikajänteelle.

onti

senttiin saav

suuden kasv

oksia tulkitta

allinnettu las

en variaatioss

. Puurakentam

vutetaan 3 pr

attaminen 2

aessa on huo

kentaan. (Ku

sa. Päästökehi

misen hiiltä va

rosentin (1 9

20 prosenttiin

omattava, et

uva 9.)

itys on tasaine

arastoivaa nie

926,6 t CO2‐

n vähentää

ttä

en, koska

luvaikutusta

6.3.

6.

Potentiaalil

vuotuisesta

kokonaispä

(vesisähkö 2

energiantuo

596,5 t CO2

Kuva 10. Kan

toteutuksissa

Taulukko 13

Energia (sähk

Liikenne

Rakentamine

Infra (tiet, ve

Energiant

4.1.

la 5,0 GWh/v

sähkön tarp

ästökertymä

2,0 GWh/v j

otannon, rak

2‐ekv. (Kuva

nkaan alueen

a.

. Päästökerty

kö ja lämpö),

en


uotannon v

Aurink

v laskettuna

peesta. Paika

ää noin 22 85

a ostosähkö

kentamisen j

a 10 ja taulu

37 vuoden pä

ymät ja ‐osuud

vesivoima mu

a kaukolämpö

variaatiot

kosähkö

aurinkosähk

allisesti aurin

56 t CO2 –ek

n päästökeh

a liikenteen

kko 13.)

äästökertymä

det laskentase

ukana

överkosto)

YHTEENSÄ

20

köllä voitaisi

ngolla tuotet

kv eli noin 8,

hitys Energiat

kumulatiivis

perusskenaar

ektoreittain a


9

7

6

1

23

in tuottaa 23

tu sähköene

,8 prosenttia

teollisuuden

set kokonaisp

rion ja aurinko

urinkosähkö ‐


95 178,7

78 122,7

64 295,1

1 055,0

37 596,5

3,7 prosentti

ergia vähentä

perusskena

Vision muka

päästöt vuot

osähkö ‐variaa

‐variaatiossa

ymä v)

Os

ia Kankaan 2

äisi Kankaan

aarioon verra

ainen). %). S

teen 2050 ov

ation mukaisis

suus kokonais

40,1 %

32,9 %

27,1 %

0,4 %

100 %

21,1 GWh:n

attuna

Skenaarion

vat 237

ssa

späästöistä

%

%

%

%

%

6.

Jos CHP‐voi

korvattaisiin

eli noin 9,9

kokonaispä

Kuva 11. Kan

toteutuksissa

Taulukko 14

Energia (sähk

Liikenne

Rakentamine

Infra (tiet, ve

4.2.

malaitoksiss

n kokonaisuu

prosenttia. S

ästöt vuotee

nkaan alueen

a.

. Päästökerty

kö ja lämpö),

en


Maalä

sa ja alueen p

udessaan ma

Skenaarion e

en 2050 ovat

37 vuoden pä

ymät ja ‐osuud

vesivoima mu

a kaukolämpö

ämpö

pienemmissä

aalämmöllä,

energiantuot

t 234 596,4 t

äästökertymä

det laskentase

ukana

överkosto)

YHTEENSÄ

21

ä lämpö‐ tai

vähenisi alu

tannon, rake

t CO2‐ekv. (K

perusskenaar

ektoreittain m


9

7

6

1

23

aluelämpöke

een kokonai

entamisen ja

Kuva 11 ja ta

rion ja maaläm

maalämpö ‐var


92 178,6

78 122,7

64 295,1

1 055,0

34 596,4

eskuksissa tu

späästökerty

liikenteen k

aulukko 14.)

mpö ‐variaatio

riaatiossa

ymä v)

Os

uotettu lämp

ymä 25 856

umulatiivise

on mukaisissa

suus kokonais

39,3 %

33,3 %

27,4 %

0,4 %

100 %

pö

t CO2 –ekv

t

späästöistä

%

%

%

%

%

6.

Jos kankaan

energiantuo

että päättöm

jonka tuota

rakentamise

12 ja tauluk

Kuva 12. Kan

toteutuksissa

Taulukko 15

Energia (sähk

Liikenne

Rakentamine

Infra (tiet, ve

4.3.

n alueella ei t

otannon 37 v

mäksi oletet

nto aiheutta

en ja liikente

kko 15.)

nkaan alueen

a.

. Päästökerty

kö ja lämpö),

en


Ilman

tuotettaisi ve

vuoden pääs

tun vesisähkö

aa vesisähkö

een kumulati

37 vuoden pä

ymät ja ‐osuud

ei vesivoimaa

a kaukolämpö

vesisähköä

esisähköä, k

stökertymä k

ön laskennal

n tuotantoa

iiviset kokon

äästökertymä

det laskentase

a

överkosto)

YHTEENSÄ

22

uten perussk

kasvaa 3,7 pr

linen 2.0 GW

enemmän p

naispäästöt v

perusskenaar

ektoreittain il


12

7

6

1

27

kenaariossa

rosenttia. Pä

Wh/v tuotant

päästöjä. Ske

vuoteen 2050

rion ja ilman v

man vesisähk


27 761,4

78 122,7

64 295,1

1 055,0

70 179,2

on oletettu,

ästöjen lisää

to‐osuus kor

naarion ene

0 ovat 270 17

vesisähköä ‐va

öä ‐variaatios

ymä v)

Os

alueen

äntyminen jo

rvattaan osto

rgiantuotann

79,2 t CO2‐e

ariaation muk

ssa .

suus kokonais

47,3 %

28,9 %

23,8 %

0,4 %

100 %

ohtuu siitä,

osähköllä,

non,

ekv. (Kuva

kaisissa

späästöistä

%

%

%

%

%

6.

Jos kaukolä

mukaisesti,

laitosten ak

energiantuo

434,7 t CO2

Kuva 13. Kan

variaation m

Taulukko 16variaatiossa

Energia (sähk

Liikenne

Rakentamine

Infra (tiet, ve

4.4.

mmöntuota

alueen ener

ktiivisessa hii

otannon, rak

2‐ekv. (Kuva

nkaan alueen

ukaisissa tote

. Päästökerty

.

kö ja lämpö),

en


Lämm

nnon polttoa

rgiantuotann

len talteeno

kentamisen j

13 ja tauluk

37 vuoden pä

eutuksissa.

ymät ja ‐osuud

vesivoima mu

a kaukolämpö

öntuotanno

ainesuhteet

non 37 vuode

tossa poltto

a liikenteen

ko 16.)

äästökertymä

det laskentase

ukana

överkosto)

YHTEENSÄ

23

on heikko pol

kehittyvät p

en päästöke

kaasuista ei

kumulatiivis

perusskenaar

ektoreittain lä


14

7

6

1

284 434,7

lttoainekehi

erusskenaar

rtymä kasvaa

tapahdu mu

set kokonaisp

rion ja lämmö

ämmöntuotan


42 016,9

78 122,7

64 295,1

1 055,0

itys

riossa oletetu

a 9,2 prosen

utoksia. Ske

päästöt vuot

öntuotannon h

nnon heikko p

ymä v)

Os

100 %

un sijaan tau

nttia olettaen

enaarion

teen 2050 ov

heikko polttoa

polttoainekehi

suus kokonais

49,9 %

27,5 %

22,6 %

0,4 %

%

ulukon 7

n, että

vat 284

ainekehitys ‐

itys ‐

späästöistä

%

%

%

%

6.

Energiantuo

Kaukolämm

viidennekse

Energiantuo

tuotannosta

kaukolämm

polttoaineis

Kuva14. Kan

variaation pä

4.5.

otannon pää

mön korvaam

en. Lähes vas

otannon kok

a luovutaan.

möntuotanno

siin. (Kuva 14

kaan energian

äästökertymä

Energi

stöjen suhte

minen kokona

staavaan pää

konaispäästö

Päästöt voiv

ossa ei saavut

4.)

ntuotannon p

n osuuden su

iantuotanno

een merkittä

aisuudessa m

ästövähenny

t tulevat ole

vat lisääntyä

teta strategi

äästökertymä

hde perusske

24

on variaatiot

vin päästövä

maalämmöllä

ykseen pääst

emaan 8,2 pr

ä perusskena

an mukaista

ä vuoteen 205

enaarion

t – koonti

ähennyspote

ä leikkaisi alu

ään 5,0 GWh

rosenttia suu

arioon nähd

siirtymää ny

50 eri energiav

entiaali on m

ueen kokonai

h/v aurinkos

uremmat, jos

en esimerkik

ykyistä ilmas

variaatioissa.

maalämmöllä

ispäästöjä no

ähkön tuota

s alueen vesi

ksi viidennek

stoystävällise

Sulkeissa on i

.

oin

nnolla.

sähkön

ksen, mikäli

empiin

ilmoitettu

6.4.

6.

Variaatiossa

linja‐autot)

päästökerty

rakentamise

15 ja tauluk

Kuva 15. Kan

‐variaation m

Taulukko 17variaatiossa

Energia (sähk

Liikenne

Rakentamine

Infra (tiet, ve

Liikenne

6.1.

a oletettu liik

vähentää ko

ymästä laske

en ja liikente

kko 17.)

nkaan alueen

mukaisissa tot

. Päästökerty

kö ja lämpö),

en


Kestäv

kennesuoritt

okonaispääst

ettuna vähen

een kumulati

37 vuoden pä

eutuksissa.

ymät ja ‐osuud

vesivoima mu

a kaukolämpö

vien liikkumi

teen siirtymä

tökertymää 1

nnysosuus on

iiviset kokon

äästökertymä

det laskentase

ukana

överkosto)

YHTEENSÄ

25

ismuotojen k

ä henkilöaut

14 958 t CO2

n 19,1 prosen

naispäästöt v

perusskenaar

ektoreittain ke


11

6

6

1

24

kasvanut kys

oilta kestävii

2 –ekv eli noi

nttia. Skenaa

vuoteen 2050

rion ja kestävi

estävien liikku


18 034,8

63 165,0

64 295,1

1 055,0

46 550,0

syntä

in liikennem

in 5,3 prosen

arion energia

0 ovat 246 55

en liikkumism

umismuotojen

ymä v)

Os

uotoihin (py

nttia. Liikent

antuotannon

50,0 t CO2‐e

muotojen kasv

n kasvanut ky

suus kokonais

47,9 %

25,6 %

26,1 %

0,4 %

100 %

yöräily ja

een

n,

ekv. (Kuva

vanut kysyntä

syntä ‐

späästöistä

%

%

%

%

%

6.5.

Jos edellä e

kokonaispä

Skenaarion

ovat 195 22

Variaatioide

eniten pääs

kestävien lii

Rak

alue

säh

Alu

Kes

suo

Kuva 16. Kan

mukaisissa to

Parhaiden

sitetyistä va

ästökertymä

energiantuo

29,1 t CO2‐ek

en yhdelmä ‐

stöjä vähentä

ikennemuot

kentamisesta

een sähkön t

köntarpeest

een rakennu

stävät liikkum

oritteesta on

nkaan alueen

oteutuksissa.

n variaatioid

riaatioista va

ää vähentää

otannon, rak

kv. (Kuva 16

‐skenaarioss

ävät variaatio

ojen odotett

a 60 prosentt

tarpeesta 2,0

ta hankitaan

usten tarvitse

mismuodot s

siirtynyt 20

37 vuoden pä

den yhdiste

alitaan vaiku

65 223,5 t CO

entamisen ja

6 ja taulukko

a kuvattiin K

ot ovat toteu

tua suuremp

tia on puura

0 tuotetaan v

ostosähkönä

ema lämpöe

aavuttavat s

prosenttia p

äästökertymä

26

elmä (teore

tuksiltaan m

O2 –ekv eli

a liikenteen

18.)

Kankaan lask

utuneet (puu

pi kasvu). Täl

kentamista.

vesisähkönä

ä.

nergia tuote

suuren suosio

pyöräilyyn ja

perusskenaar

eettinen pää

merkittävimm

25,0 prosent

kumulatiivise

ennallinen p

u 60%, vesisä

löin laskenna

ja 5,0 GWh/

etaan maaläm

on. Kankaan

10 prosentti

rion ja parhaid

ästövähenn

mät, voidaan

ttia perusske

et kokonaisp

päästökertym

ähkö, aurinko

an oletukset

/v aurinkosä

mmöllä.

asukkaiden

ia linja‐autoi

den variaatioi

nyspotentia

enaarioon ve

päästöt vuote

mä tilanteess

osähkö, maa

t ovat seuraa

hkönä. Lopu

henkilöauto

ille.

den yhdistelm

aali)

errattuna.

een 2050

sa, jossa

alämpö ja

avat:

ut

oliikenteen

män

Parhaiden v

perusskena

myöhemmi

energiantuo

myös tarkas

Kuva 17. Asu

yhdistelmä –

Taulukko 18

Energia (sähk

Liikenne

Rakentamine

Infra (tiet, ve

variaatioiden

arioon on su

n, mikä selit

otannon pää

stelujakson l

ukasta kohti la

–skenaariossa

. Päästökerty

kö ja lämpö),

en


n yhdistelmä

uuri erityises

tyy laskenna

ästökehitykse

oppupuolell

askettujen suh

.

ymät ja ‐osuud

vesivoima mu

a kaukolämpö

‐skenaarion

ti tarkastelu

an oletuksista

estä. Mikäli p

a. (Kuva 17.)

hteellisten pää

det laskentase

ukana

överkosto)

YHTEENSÄ

27

n suhteelliste

aikajänteen

a myönteise

päästökehity

)

ästöjen kehity

ektoreittain p


6

6

6

1

19

en vuosipääs

alussa. Sken

stä rakentam

ys poikkeaa e

ys perusskena

arhaiden vari


68 640,6

63 165,0

62 368,5

1 055,0

95 229,1

töjen (t CO2/

aarioiden pä

misen, liikent

ennusteista,

aariossa ja par

aatioiden yhd

ymä v)

Os

/as/v) ero

äästöt tasoit

teen ja

ero on merk

rhaiden variaa

distelmä ‐varia

suus kokonais

35,2 %

32,4 %

31,9 %

0,5 %

100 %

tuvat

kittävämpi

atioiden

aatiossa

späästöistä

%

%

%

%

%

7. Pääte

Kankaan alu

tuotannon p

Seuraavaks

kattavat ker

0,4 prosent

väestökehit

päästöt ova

suurimmilla

toimistorak

Perusskena

korvaamalla

kasvu aurin

enimmillään

vuoden tark

lopulla kauk

sähköntuot

On huomatt

mutta myös

kaukolämm

polttoaineja

jatkosuunni

vaikka sillä t

tuotannolla

Kuva 18. Per

Variaatioiden

ole huomioit

lmät

ueen merkitt

päästöistä. E

i merkittävin

rtymästä 24,

tia. Päästöt v

tys ja odotett

at alueen rak

aan tarkastel

kentamiseen

arion varioin

a kaukolämm

ko‐ ja vesisä

n 18,6 prose

kasteluaikajä

kolämmön ja

annon pääst

tavaa, että m

s mahdollise

mön tuotanno

akeisiin, maa

ittelun kanna

tuotettaisiin

a on myöntei

russkenaarion

n laskentaolet

tu laskennassa

tävin ilmasto

Energiantuot

n päästösekt

,7 prosenttia

vaihtelevat a

tavissa oleva

kentamisen v

ujakson ens

kasvattavat

nnin tulokset

möntuotanto

hkön tuotan

nttia. Maalä

änteen alku j

a ostosähkön

töoletuksia, j

maalämmön

n ostosähkö

ossa ei syystä

alämmön pää

alta on hyvä

vain osa alu

isiä vaikutuk

variaatioiden

tukset on kuv

a.

*

orasite aiheu

tannon osuus

ori on liikenn

a ja vesi‐, vie

ajassa, mihin

a myönteine

viimeisinä vu

immäisinä vu

päästöjä suh

t osoittavat,

oa maalämm

nnolla. Nämä

mmön sekä

a keskivaihe

n laskennan p

jolloin ero pe

suhteellinen

n tuotannos

ä tai toisesta

ästövähenny

muistaa, ett

ueen tarvitse

sia tuotanto

n päästökertym

attu luvussa v

* *

28

tuu rakennu

s perusskena

ne 30,0 pros

märi‐ ja kauk

n vaikuttavat

n päästökeh

uosina. Asuka

uosina, jollo

hteessa alue

että ilmasto

möllä ja kattam

ä toimenpite

aurinko‐ ja v

eilla, jolloin p

päästöoletuk

erusskenaar

n edullisuus r

ssa käytettäv

a saavuteta la

yspotentiaali

tä maalämm

emasta lämpö

asteesta riip

mien (v. 2014

viisi. * Puurake

usten tarvitse

aarion pääst

entin osuude

kolämpöverk

t muun muas

itys. Suurim

asta kohti las

in rakentami

een vähäisee

orasitetta voi

malla sen kä

et vähentävä

vesisähkön e

päästövähen

kset lähenev

ion ja variaat

riippuu kauk

vien tekniiko

askennassa o

i on arvioitua

ön käyttö tu

öenergiasta.

ppumatta. (K

4‐2050) erot su

entamisen me

eman lämpö‐

ökertymästä

ella. Rakenta

kon sekä kat

ssa alueen ra

millaan vuot

sketut suhtee

isen suuri mä

n asukasmää

daan vähent

ytöstä aiheu

ät perussken

dut konkreti

nykset ovat s

vät maalämm

tioiden pääs

olämmön po

iden tulevast

oletettua siir

akin suurem

uottaa myönt

Niin ikään a

uva 18.)

uhteessa peru

erkitystä hiiltä

‐ ja sähköen

ä on 45,3 pro

amisen elink

ujen rakenta

akentamisen

tuiset absolu

elliset päästö

äärä ja paino

ärään.

tää merkittäv

utuva sähkön

naarion pääs

isoituvat erit

suurimmillaa

mön ja uusiut

stöjen välillä

olttoainekeh

ta kehitykse

rtymää uusiu

pi. Alueen

teisiä päästö

aurinko‐ ja ve

usskenaarioon

ä varastoivana

ergian

osenttia.

aaripäästöt

aminen vain

ajoitus,

uuttiset

öt ovat

otus liike‐ ja

västi

nkulutuksen

tökertymää

tyisesti 37

an. Jakson

tuvan

pienenee.

ityksestä,

stä. Mikäli

utuviin

övaikutuksia,

esisähkön

n.

a nieluna ei

,

29

Energiavalintojen lisäksi alueen ilmastorasitetta voidaan alentaa myös vaikuttamalla alueen asukkaiden ja

muiden käyttäjien liikkumistottumuksiin. Jos Kankaan alueen henkilöautosuoritteesta 20 prosenttia

ajettaisiin polkupyörillä ja 10 prosenttia linja‐autoilla, vähenisivät alueen kokonaispäästöt noin 5 prosenttia.

Liikenteen päästöjen leikkaaminen vaatii kaavoituksen keinojen lisäksi rinnalleen pitkäjänteistä ja

tavoitteellista työtä muun muassa liikkumisen ohjauksen tehtäväkentällä. Kankaan alueelle suunniteltu

toiminnallinen monimuotoisuus, alueen keskeinen sijainti ulkoisiin työpaikka‐alueisiin, palveluihin ja

joukkoliikenneyhteyksiin nähden sekä kaavaluonnoksen kestävää liikkumista edistävät suunnitteluratkaisut

antavat erinomaiset edellytykset kestävien kulkumuotojen osuuden kasvulle ja siten kasvihuonekaasujen

päästövähennystavoitteiden saavuttamiselle.

Sillä, rakennetaanko Kankaan alueen tuleva rakennuskanta pääasiassa puusta vai kivipohjaisista

materiaaleista, ei laskennan perusteella ole merkittävää vaikutusta alueen päästöihin. Puurakentamista

koskevia tuloksia tulkittaessa tulee kuitenkin muistaa, että laskentasovellus ei ota huomioon

puurakenteisiin varastoituvan hiilen merkitystä päästöjä vähentävänä tekijänä. Tämän nieluvaikutuksen

suuruus ja kesto vaihtelee riippuen muun muassa rakenteisiin käytetyn puun määrästä (esimerkiksi

rankarakenne ↔ massiiviset laminoidut elementtirakenteet), rakenteiden valmistusprosessista, raaka‐

aineiden ja lopputuotteiden logistiikasta sekä purkumateriaalin loppukäytöstä. Jos puurakentamisen

nieluvaikutus otetaan huomioon, on puurakentamisen päästövähennyspotentiaali toteutustavasta riippuen

huomattavasti edellä arvioitua merkittävämpi. Puu‐ ja betonirakentamisen elinkaaripäästöistä on olemassa

vähän kattavaa ja puolueetonta tietoa luotettavista laskennan välineistä puhumattakaan. Monet arviot

viittaavat siihen, että suomalainen puurakentaminen tukee kiviainespohjaista rakentamista paremmin

kansallisia ja kansainvälisiä päästövähennystavoitteita. Edellä esitetyt näkökohdat huomioon ottaen

Kankaan toteutuksessa tulisi tavoitella mahdollisimman suurta puurakentamisen osuutta.

Kankaan suunnittelu on edennyt pitkälle ja tulevaisuus ei ehkä enää ole avoin kaikkien tässä työssä

käsiteltyjen suunnitteluvaihtoehtojen osalta. Mikäli alueen kehityksen todennäköinen tulevaisuus tulee

olemaan esimerkiksi työssä esitetyn perusskenaarion mukainen kehitys lisättynä aurinkosähkön

tuotannolla, päästökehityksen kannalta oleellista on huolehtia elinkaarivaikutuksiltaan nollapäästöisiksi

luettavien kaukolämmöntuotannon polttoaineiden nopeasta käyttöönotosta.

Vaikka tarkastelu kattoikin oleellisimmat alueen ilmastorasitteeseen vaikuttavat tekijät, monet

päästötekijät jäivät laskennan ulkopuolelle. Tällaisia osa‐alueita olivat muun muassa alueen toteuttamisen

ja ylläpidon aikaiset päästötekijät sekä tulevien asukkaiden kulutuskäyttäytyminen. Laskennan ulkopuolelle

jäivät myös suunnittelualueen nielut. Päästövähennyspotentiaalin osalta tulee muistaa, että arviointi

perustui yhden yhdyskuntarakenteellisen ratkaisun (kaavarungossa esitetty maankäyttö) ja sille määritellyn

toteutusaikataulun sisällä tehtyihin variaatioihin. Jos työssä olisi tutkittu keinoja vähentää päästöjä

esimerkiksi alueen tehokkuuteen vaikuttavilla rakenteellisilla ratkaisuilla, rakentamisen toteutusajankohtaa

tai rakennusten energiatehokkuuden tavoitteita muuttamalla, olisi oletettavasti löydetty uusia tehokkaita

päästövähennysten keinoja.

Arviointitulosten perusteella Kankaan aluetta on mahdollista kehittää kohti Jyväskylän

kaupunginhallituksen 6.6.2011 asettamaa kestävyyden ja hiilineutraaliuden tavoitetta. Hiilineutraalina

toteutuakseen alueen kehittäminen vaatii edelleen rohkeita päätöksiä ilmastotavoitteiden hyväksi.

30

Lähteet

Energiateollisuus 2010. Haasteista mahdollisuuksia — sähkön ja kaukolämmön hiilineutraali visio vuodelle

2050. Energiateollisuus ry, Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto, Turun

kauppakorkeakoulu ja Tulevaisuuden tutkimuskeskus. ISBN 978‐952‐5615‐31‐9.

Lähde 26.2.2013.

http://energia.fi/sites/default/files/haasteista_mahdollisuuksia_ja_hiilineutraali_visio_vuodelle_2050_20091112.pdf

Eskelinen, J. ja Ruuska, J. 2012. Tourujoen vesivoimalaitoksen kuntokartoitus, raportti 14.9.2012, Empower

Oy, Helsinki.

Jyväskylän energia. 2013a. Sähköpostinvaihto 1.3.2013 Tero Saarno, Jyväskylän energia ‐> Hannu Onkila

Jyväskylän kaupunki.

Jyväskylän energia 2013b. Sähkön‐ ja lämmöntuotannon polttoaineet 2012 Rauhalahden ja Keljonlahden

voimalaitoksissa. Polttoainetehoista lasketut polttoaineosuudet (kuvaaja).

Lähde 13.3.2013. http://www.jyvaskylanenergia.fi/je‐yhtiot/yhteiskuntavastuu/ymparistovaikutukset

Kalenoja, H. 2009. Jyväskylän seudun liikennetutkimus 2009, Osaraportti 1: Henkilöliikennetutkimus ja

tutkimuksen sähköinen tietokanta‐aineisto.

Koliseva, M. 2013. Suullinen arvio Kankaan katu‐, vesijohto‐, viemäri‐ ja kaukolämpöverkoston pituudesta.

Vanhanen, J., Vehviläinen, I., Halonen, M. ja Kumpulainen A. 2010. Energiaskenaarioiden

järjestelmävaikutukset ja niiden taloudelliset, ympäristölliset ja yhteiskunnalliset seuraukset. Sitran

selvityksiä 30.

Lähde: 28.3.2013 http://era17.fi/wp‐content/uploads/2010/10/sitran_selvityksia_30.pdf

32

Liite 1. Laskelma kaava‐alueen rakennusoikeudesta ja arvio kortteleiden toteutusajankohdasta. Alkuperäinen lähde: Kaavarunkoraportti, Petri Rouhiainen Oy.

KANGAS - KHK PÄÄSTÖJEN ARVIOINTI KAAVA-ALUEEN RAKENNUSOIKEUSLASKELMA JA AJOITUS KORTTELEITTAIN

Ru

nko

ma

teria

ali,

p

uu

Ru

nko

ma

teria

ali,

k

ivi

Julk

isiv

u,

terä

sbet

on

i (k

uo

rie

lem

en

tti)

Julk

isiv

u,

pu

u

Julk

isiv

u,

tiil

iver

ho

us

Julk

isiv

u,

eris

tera

pp

aus

Arv

io

ajo

ituks

est

a Kaavarunkoraportin rakennusoikeuslaskelmasta (Petri Rouhiainen Oy) muokattu materiaali, H. Onkila 7.2.2013. Korttelien toteutusajankohdan arviointi P. Heinänen ja E. Jaala.

Kortteli / tontti Kaavamerk. Kuvaus

Asuinraken-nusoikeus

Liikeraken-nusoikeus

Tstoraken-nusoikeus

Julk.raken-nusoikeus

Kaikki rak.oikeus

Kerros luvut - Ap-tarve

Asukas luku

Työpaikka luku

Asuntoja kpl

Asuntojen keskikoko

kem2 Sydän 1 C VPT 4000 20000 12000 4000 40000 II–XII 524 80 850 50 80 40000 40000 2014 2 C Toimistokortteli 2200 600 8000 0 10800 II–VI 141 44 279 31 70 10800 10800 2021 3 AL Keskustakortteli 2400 100 1500 0 4000 II–V 43 48 52 34 70 4000 4000 2022 4 AL Keskustakortteli 4200 300 0 0 4500 III–V 39 84 6 60 70 4500 4500 2022 5 C Ydinkortteli 2400 100 0 0 2500 III–IV 21 48 2 34 70 2500 2500 2018 6 C Ydinkortteli 2500 0 0 0 2500 VIII 21 50 0 36 70 2500 2500 2018 7 C Ydinkortteli 4200 1000 3000 0 8200 II–VII 92 84 120 60 70 8200 8200 2018 8 C Ydinkortteli 900 200 0 0 1100 IV 10 18 4 13 70 1100 1100 2017 9 C Ydinkortteli 2000 0 500 0 2500 II–IV 24 40 17 29 70 2500 2500 2017 10 C Ydinkortteli 1800 400 1800 0 4000 II–VI 46 36 68 26 70 4000 4000 2017 11 C Ydinkortteli 2500 200 1000 0 3700 II–V 38 50 37 36 70 3700 3700 2017 12 AL Keskustakortteli 8700 200 1200 0 10100 II–V 93 174 44 124 70 10100 10100 2023 13 AL Keskustakortteli 7000 0 1200 0 8200 II–VI 75 140 40 100 70 8200 8200 2020 14 AL Keskustakortteli 6600 300 0 0 6900 II–V 59 132 6 94 70 6900 6900 2019 15 C VPT:n laajennus 0 11500 5900 0 17400 II–V 249 0 427 0 70 17400 17400 2015 16 AL Keskustakortteli 4500 300 3000 0 7800 II–V 85 90 106 64 70 7800 7800 2016 17 AK Rantavillat 4900 0 0 0 4900 IV–V 41 98 0 61 80 4900 4900 2016 18 AK Rantavillat 1500 0 0 0 1500 IV 13 30 0 19 80 1500 1500 2015 19 AK Rantavillat 3000 0 0 0 3000 IV–V 25 60 0 38 80 3000 3000 2015 20 AK Rantavillat 1500 0 0 0 1500 IV 13 30 0 19 80 1500 1500 2015

Yhteensä 66800 35200 39100 4000 145100 1651 1336 2057 928 72 Eteläiset korttelit 1 AK Asuinkortteli 9200 0 0 0 9200 III–VI 77 184 0 131 70 9200 9200 2017 2 AK Asuinkortteli 4700 0 0 0 4700 IV–V 39 94 0 67 70 4700 4700 2018 3 YL Päiväkoti 0 0 0 1600 1600 I–II 13 0 20 0 – 1600 1600 2016 7 AK Asuinkortteli 6600 200 0 0 6800 IV–V 58 132 4 94 70 6800 6800 2019 8 AK Asuinkortteli 3300 200 0 0 3500 V 30 66 4 47 70 >2040 9 A Asuinkortteli 1350 0 0 0 1350 II–III 11 27 0 15 90 1350 1350 2019

Yhteensä 21850 200 0 1600 23650 198 437 24 308 300 Itäiset korttelit 1 AK Asuinkortteli 7750 200 0 0 7950 IV–VII 67 155 4 111 70 >2040 7 AK Asuinkortteli 2900 200 0 0 3100 IV–V 27 58 4 41 70 3100 3100 2022 8 AK Asuinkortteli 6800 0 0 0 6800 IV–VII 57 136 0 97 70 6800 6800 2021 9 AK Asuinkortteli 10400 200 0 0 10600 V–VII 90 208 4 149 70 10600 10600 2021

Yhteensä 20100 400 0 0 20500 173 402 8 287 210 Pohjoiset korttelit 1 AK Asuinkortteli 4300 0 0 0 4300 IV–V 36 86 0 61 70 4300 4300 2023 4 AK Asuinkortteli 2800 0 0 0 2800 IV–V 23 56 0 31 90 2800 2800 2023 5 Y Porttirakennus 0 0 0 500 500 I 4 0 6 0 – 500 500 2014 6 AK Asuinkortteli 4200 0 0 0 4200 IV–V 35 84 0 47 90 4200 4200 2024 7 AK Asuinkortteli 5600 0 0 0 5600 II–VIII 47 112 0 80 70 5600 5600 2024 8 AK Asuinkortteli 3900 0 0 0 3900 III–VI 33 78 0 43 90 3900 3900 2025 9 AK Asuinkortteli 3500 0 0 0 3500 III–VI 29 70 0 39 90 3500 3500 2025 10 Y Päärakennus 0 0 500 1000 1500 III 15 0 29 0 – 1500 1500 2014

Yhteensä 24300 0 500 1500 26300 222 486 35 301 81 15500 200050 158050 15500 42000 0 Yhteensä 133050 35800 39600 7100 215550 2245 2661 2125 1824 73 215550 215550

Autopaikkanormina on käytetty 1 ap / 120 asuin-kem2 ja julk.rak.kem2 sekä 1 ap / 70 liiketila- ja toimisto-kem2. VPT:n kokonaisrakennusoikeudessa on mukana vanhaa/remontoitavaa rakennusoikeutta n. 26500 k-m2 ja mahdollisia rakennuksen päälle tulevia laajennusosia n. 13500 k-m2.

Pysäköintilaitosten mitoitus ja toteutus (ei kansipihan alle pysäköintiä). Yht. 3 121ap. Kerrosalakerroin 25 ke-m2 (P.Heinänen 21.2.2013), jolloin pysäköintilaitosten kokonaiskerrosalaksi saadaan noin 78 000 ke-m2. Ajoitus:

2011-2015 22 150 Taulukon asukasmitoitus (ei ECEssä käytetty): 50 as-kem2/asukas 2016-2020 27 925 Työpaikkamitoitus / liiketilat: 50 kem2/työpaikka 2021-2025 27 925 Työpaikkamitoitus / toimistot: 30 kem2/työpaikka Työpaikkamitoitus / julk.rak.: 80 kem2/työpaikka

35

Jyvä

skyl

än K

ang

as -

Alu

ee

n r

ak

en

tam

ise

n,

en

erg

ian

kä

ytö

n j

a l

iik

en

tee

n

ka

svih

uo

ne

ka

asu

pä

äst

öje

n l

ask

en

ta v

uo

tee

n 2

05

0

Kankaan khk-laskenta RAPORTTI 07052013 · Infrarakentamisen arvioitu määrä ja ajoitus Kankaalla...

Documents

Transcript of Kankaan khk-laskenta RAPORTTI 07052013 · Infrarakentamisen arvioitu määrä ja ajoitus Kankaalla...