KANGASALAN KAUPUNKITEKNINEN KESKUS

VESANIEMEN ASEMAKAAVA (URHEILUTIE)

1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT

PÄIVÄYS 11.12.2018ASEMAKAAVAN NUMERO 792KAUPUNKI KANGASALAOSA-ALUE VESANIEMIKORTTELIT 108a, 108c, 108d OSA JA 114a-

114e SEKÄ NIIHIN LIITTYVÄTKATU- JA VIRKISTYSALUEET

KAAVA-ALUEEN SIJAINTI Kangasalan keskustassa Urheilu-tien varressa

VIREILLETULOSTA ILMOITTAMINEN 1.2.2017KAAVAN HYVÄKSYMINEN VALTUUSTOKAAVAN LAATIJA KANGASALAN KAUPUNGIN TEKNINEN

KESKUS

Kaava-alueensijainti

2

OHEISMATERIAALI· Kangasalan Urheilutien asemakaavan muutoksen ja Vesaniemen ideoinnin työ-

paja 9.2.2017. Regio hub, 2017.· Urheilutien esisuunnitelma. A-Insinöörit Oy, 2017.· Keskustan osayleiskaava 2009 ja siihen liittyvät selvitykset:

o Maisemaselvitys. Maisemakontroll Ky Anneli Ruohonen, 2008.o Liikenteen ja maankäytön vaikutustarkastelu. A-Insinöörit Oy, 2009.o Sosiaalisten vaikutusten arviointi, WSP Finland, 2009.o Muinaisjäännösinventointi. Mikroliitti Oy, 2009.o Raportti 1, rakennuskulttuuri. Kangasalan kunta, 2005.o Selvitys rakennetusta ympäristöstä. Selvitystyö Ahola, 2009.o Luontoselvitys. FCG Finnish Consulting Group Oy, 2009.o Hulevesiselvitys. FCG Finnish Consulting Group Oy, 2009.

· Hulevesitarkastelu, Ramboll, 2018· Yleispiirteinen viemäröintisuunnitelma, Ramboll, 11 / 2018· Geotekninen selvitys, Ramboll, 2018

2 TIIVISTELMÄ2.1 Kaavaprosessin vaiheet

Kaavamuutos on tullut vireille kunnan aloitteesta helmikuussa 2017. Kaavan tavoit-teena on mahdollistaa monimuotoista pientaloasumista Kangasalan keskustaan sekäkehittää keskustan puistoja ja reittejä.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) oli nähtävillä 6.2. – 7.3.2017 ja kaavoitusjärjesti työpajan 9.2.2017 kaava-alueen asioista ja Vesaniemen kehittämisestä. Tä-män jälkeen on tutkittu Urheilutien uutta linjausta, korkeusasemia ja laadittu kaksiluonnosvaihtoehtoa A ja B. Luonnosvaiheessa pidettiin yleisötilaisuus 5.9.2017. Kaa-vaehdotus valmisteltiin pääosin perustuen saatuihin lausuntoihin, mielipiteisiin ja pa-lautteisiin vaihtoehto A:n pohjalta.

2.2 AsemakaavaAsemakaavalla muutetaan nykyinen yleiseen käyttöön varattu virastojen ja päiväko-din korttelialue sekä osa keskuskentän alueesta asuinkäyttöön keskustan osayleis-kaavan tavoitteiden mukaisesti.

Nykyisen urheilukentän itäosa jää urheilukäyttöön pallo- ja luistinkentäksi. Myös pieniluistelurata mahtuu alueelle. Vaihtoehdossa B uusi pallokenttä rakennetaan Vesijär-ventien varteen.

Urheilutie on linjattu kokonaan uudestaan. Tämän suunnitelman mukaan Vesijärven-tielle kuljettaisiin autolla Ukintien kautta, autoliikenne suljettaisiin vanhan kirjakaupanalapuolella Vesijärventien ja Urheilutien risteyksestä. Ratkaisu rauhoittaa Ukkijärvenpuistoalueen ja parantaa liikenneturvallisuutta.

2.3 Asemakaavan toteuttaminenKaava toteutuu pääosin kaupungin toimesta. Osalla alueesta alueen yksityistenmaanomistajien kanssa tehdään maakauppoja ja mahdollisesti laaditaan sopimusyleisten alueiden luovuttamisesta ja kunnallistekniikan korvaamisesta. Kaupunki va-raa maankäytön toteuttamisohjelman perusteella määrärahaa kunnallisteknisen ver-kon ja katuverkon rakentamiseen ja määrittelee tonttien luovutusaikataulun. Toteutus-aikataulu riippuu myös nykyisten toimintojen uuden sijoittumisen aikataulusta.

3

3 LÄHTÖKOHDAT3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista

Alueen yleiskuvausKaava-alue sijaitsee Urheilutien varrella Kangasalan keskustassa ja on kooltaan noin5,4 hehtaaria. Tällä hetkellä kaava-alueella toimivat päiväkoti ja kunnanvirasto sekäurheilukenttä, jossa on talvisin kaukalo ja luistinrata ja kesäisin pesäpallokenttä. Alu-eelle sijoittuvat myös kerrostalo ja omakotitalo. Suunnittelualueelta on hyvät yhteydetVesaniemeen, Pikkuharjuun ja Kuohunharjun reiteille.

LuonnonympäristöKunnanvirasto II:n alue on muinaisen veden alla syntyneen rantaterassin reunaa. Ur-heilukentän laidat sijoittuvat maisemarakenteelliseen, jääkauden aikaiseen kuolleenjään alueeseen. Paikalla on lievä maastopainanne, jossa on ollut vielä 1900-luvunalussa pieni järvimäinen lampi. Kunnantalon paikka sijoittuu kannasmaiseen maas-toon kahden kuolleenjään väliin. Maisemarakenteena alue on muinaisen veden allasyntyneen rantaterassin reunaa. Kuivaa ja kantavaa maastoa. Maa-aines on harjustahuuhtoutunutta hiekkaa. (Maisemaselvitys, 2008).

Pinnanmuodoiltaan kaava-alue laskee pohjoiseen lukuun ottamatta tasaista urheilu-kentän aluetta. Alueen eteläpuolella aluetta rajaa Pikkuharju. Rakentamisalueillasaattaa esiintyä radonia ja orsivesiä.

pohjavesiKaava-alue on kokonaisuudessaan pohjavesialuetta, jossa voi pohjaveden taso ollakorkealla. Pohjaveden korkeutta lisää Pikkuharjun hydrologinen paine.

luontoarvotLuontoarvoja ei Keskustan osayleiskaavan luontoselvityksen mukaan ole, alue onkuitenkin osa ekologista käytäväverkostoa ja alueen puustoisuutta suositellaan ylläpi-dettäväksi mahdollisuuksien mukaan.

Rakennettu ympäristö

4

Virastojen, päiväkodin ja urheilukentän alueetVanha terveystalo rakennettiin 1949-50 osittain ruotsalaisten kummikuntien tuellakunnan pääneuvolaksi ja kunnanlääkärin asunnoksi. Vanhaa osaa matalamman ter-veyskeskuksen rakentaminen liittyy talon valmistumisvuonna 1972 hyväksyttyyn kan-santerveyslakiin, jonka mukaan kunnissa tuli olla terveyskeskus, joka hoitaa kansan-terveyslaissa määrätyt tehtävät ja järjestää palvelut. Terveyskeskuksen ja erillisenlääkärinasuntotalon suunnittelijana oli helsinkiläinen arkkitehtitoimisto Mikkola ja Leh-tiluoto. Kun uusi terveyskeskus valmistui 1984 Herttualaan, saneerattiin vanhat ra-kennukset kunnan toimistotiloiksi. Nykyään rakennuksissa toimivat päiväkoti sekä so-siaali- ja tekniset palvelut.

Kirkonkylän urheilukentän ns. keskuskentän vihkiäiset pidettiin kesällä 1938. Maa-pohja kenttää varten oli saatu lahjoituksena Kansallispankilta loppuvuodesta 1935.Suopohjainen tasanne harjun juurella vaati mittavat, liki 10 000 kuution maansiirtotyötalueen kunnostamiseksi. Rakennusvaroja kerättiin urheilutempauksilla ja -tilaisuuk-silla. Varojen niukkuuden vuoksi arkkitehti Eräsen suunnittelema paviljonki- eli katso-morakennus rakennettiin suunniteltua pienempänä. Rakennushanketta varten oli pe-rustettu urheilukenttäyhtiö. Kunta sijoitti hankkeeseen 60 % osakepääomasta eli 75000 mk, valtiolta myönsi 20 000 mk avustuksen ja loput noin 200 000 markan kustan-nuksista saatiin lainana ja talkootyönä.

Katsomorakennuksen länsipäädyssä oli alkuun myös kaksihuoneinen kentänhoitajanasunto. Vuonna 1953 suunniteltiin vesikaton uusimista asbestilevyistä. Ainakin vielä

1960-luvulla katoksen alla oli puinenlaskeva katsomo. Se purettiin pois jajäljelle jäi katos, jonka edustalla onpyöreistä puurungoista tehty maava-rainen porrastus. Rakennuksen sisä-tiloihin on tehty sosiaalitiloja 1970-lu-vun puolivälissä. Entisissä kentän-hoitajan asuintiloissa on pukusuoja.

Keskuskentän katsomorakennus (in-ventoitu 2009.)

AsuinrakennuksetAlueelle sijoittuu kaksi asuinrakennusta, kolmikerroksinen tasakattoinen lamellitalo onrakennettu porrastaen Urheilutien alarinteeseen ja Vesijärventien varressa sijaitseerintamamiestalo talousrakennuksineen.

5

Alueen naapurissa vanhimpia omakotitaloja on säilynyt Kiertotiellä. Insinööri Hakolanrakennuttama talo tien länsipäässä on 1930-luvulta, samoin kaksi urkutehtaan työnte-kijän puolitoistakerroksista asuintaloa hieman idempänä, keskuskentän eteläpuolella.Jyrkällä harjakatolla varustetut sydänmuurilliset puutalot asettuvat näkyvästi Kierto-tien ja Kuohutien risteykseen. Talojen naapurissa on Veljekset Pulkkilan puusepän-verstaan rakennus vuodelta 1951. Kiertotien itäpäässä on ryhmä jälleenrakennuskau-den tyyppitaloja.

Paikoin vallitsevana talotyyppinä ovat 1960-70-luvun matalat pientalot, joissa asunto-tiloihin on kytketty autotalli katoksen välityksellä tai kiinteästi. Aikakauden talot muo-dostavat myös alueen rakennustyyliltään yhtenäisimmän osa-alueen Ukintien ja Ur-heiluntien suunnalle, lääkärin asuntotalon pohjoispuolelle.

LiikenneUrheilutie on merkittävä autoliikenteen yhteys vanhalle pientaloalueelle ja Vesanie-meen. Sen varressa kulkee jalkakäytävä. Ukintie on päättyvä katu.

Pikkuharjun pohjoisreunalla, urheilukentän eteläreunalla kulkee Kuohunharjun suun-taan johtava kävely- ja pyörätie. Puistossa kulkevaa Aatteenpolkua pitkin pääseeUkintielle. Yhteys Vesaniemeen on mutkitteleva.

Alue sijoittuu keskustan hyvien joukkoliikennepalvelujen läheisyyteen.

VerkostotAlueella on sekä laajempia alueita että nykyistä rakennuskantaa palvelevia viemäri-ja vesijohtoverkkoa. Osa linjoista voidaan purkaa tai siirtää. Alueen pohjoisreunassaon pumppaamo. Urheilutien varressa kulkee kaukolämpölinja.

MaanomistusKaavoitettava alue on suurelta osin kunnan omistuksessa.

Kaupungin maan-omistus keltaisella.

Ympäristön häiriötekijätMerkittäviä ympäristön häiriötekijöitä ei ole tiedossa lukuun ottamatta autoliikenteenylinopeuksia.

6

3.2 Suunnittelutilanne

Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset

Ote Pirkanmaanmaakuntakaavan2040 ehdotuksesta.

Maakuntavaltuustossa 27.3.2017 hyväksytyssä maakuntakaavassa asemakaava-alue rajoittuu aivan keskusta-alueen (C) reunaan. Maakuntakaavassa kulkee ulkoilu-reitti asemakaava-alueen kautta tai vierestä Kuohunharjulta Kirkkoharjulle. Pikkuharjuon osa maakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta Kirkkoharju-Kuohunharju (valta-kunnalliseksi esitetty).

Ote Keskustan osayleiskaavasta.

Keskustan osayleiskaavassa vuodelta 2010 kaava-alueelle on osoitettu asumistasekä yhtenäinen lähivirkistysalue (VL) idästä Ukkijärvelle asti. Isolla palloviivalla onmerkitty maakuntakaavan mukainen seudullisesti merkittävä ulkoilureitti Kuohunhar-julta Kirkkoharjulle. Alueelle on osoitettu kerrostalo- ja tiivistä pientalovaltaista asu-mista (AK ja AP-1). Hule-1 -merkinnällä määrätään, että alueen suunnittelussa ja ra-

7

kentamisessa tulee kiinnittää erityistä huomiota hulevesien hallintaan. Urheilutien lin-jaus on merkitty muutettavaksi nykyistä kävely- ja pyörätietä alas Vesaniemen suun-taan.

Voimassa olevat asemakaavatAlueella on voimassa eri-ikäisiä asemakaavoja, vuodelta 1952 urheilukentän alue,Urheilutien ja Vesaniementien risteys 1961, Pikkuharju 1963, kerrostalo vuodelta1971, virastotalon ja omakotitonttien alue 1981 ja Aatteenpolku 1988. Virastotalon japäiväkodin alueet on merkitty yleisten rakennusten korttelialueeksi (Y), urheilukenttäurheilualueeksi, pikkuharju (PL) ja Vesijärventien viereinen metsikkö puistoalueeksi(VP). Kerrostalotontti (AK) ja pientalotontit (AP).

Asemakaavayhdistelmä.

Keskustan osayleiskaavan selvitykset.· Maisemaselvitys. Maisemakontroll Ky Anneli Ruohonen, 2008.· Liikenteen ja maankäytön vaikutustarkastelu. A-Insinöörit Oy, 2009.· Sosiaalisten vaikutusten arviointi, WSP Finland, 2009.· Muinaisjäännösinventointi. Mikroliitti Oy, 2009.· Raportti 1, rakennuskulttuuri. Kangasalan kunta, 2005.· Selvitys rakennetusta ympäristöstä. Selvitystyö Ahola, 2009.· Luontoselvitys. FCG Finnish Consulting Group Oy, 2009.· Hulevesiselvitys. FCG Finnish Consulting Group Oy, 2009.

Hulevesien hallintatoimilla tulee tavoitella alueelta purkautuvan hulevesivirtaaman ta-saamista ja hidastamista ja samalla epäpuhtauksien poistamista.

8

4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve

Asemakaavamuutoksen tavoitteena on luoda monimuotoista perheasumista Kangas-alan keskustaan. Uusilla lapsiperheitä houkuttelevilla tonteilla ja asunnoilla paranne-taan edellytyksiä keskustan palveluiden kehittymiselle.

4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätöksetAsemakaavan suunnittelu on käynnistetty kunnan aloitteesta. Kaavahankkeen käyn-nistämisestä on päätetty vuoden 2017 kaavoituskatsauksessa ja osallistumis- ja arvi-ointisuunnitelman nähtäville panossa kevättalvella 2017.

4.3 Osallistuminen ja yhteistyö

OsallisetAlustavan tarkastelun perusteella osallisia ovat:· Maanomistajat ja asukkaat· Kunnan palvelualueet (ympäristö- ja rakennusvalvonta, rakentamisen palvelu-

alue, sosiaali- ja terveyspalvelut, sivistyspalvelut)· Viranomaiset (Pirkanmaan ELY-keskus, Pirkanmaan maakuntamuseo)· Verkostojen haltijat (Kangasalan Vesi -liikelaitos, Elenia Oyj, Kangasalan Lämpö

Oy)· Pirkanmaan pelastuslaitos· urheiluseurat· Huhmarin omakotiyhdistys

Vireille tuloAsemakaavan vireille tulosta kuulutettiin Kangasalan Sanomissa 1.2.2017.

Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt

TavoitevaiheAsemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) oli nähtävillä 6.2. –7.3.2017 ja kaavoitus järjesti asemakaava-alueesta ja Vesaniemen kehittämisestätyöpajan 9.2.2017. Mielipiteitä saatiin 14 kpl (osa tähän lyhennelty):

Yksityiset henkilöt:1. On todella valitettavaa että kirkonkylän luistelukentät joutuvat lähtemään asunto-

jen tieltä. Ajatus kentistä Pikkolassa tuntuu huonolta koska paikka on erittäin tuuli-nen ja tuiskualtis. Pelkkä kaukalo ei ole riittävä, meitä matkaluistelijoita käy paljonkaukaloa kiertävällä radalla. Rata on käytössä huomattavasti pidemmän kaudenkuin mahdollinen rata Vesaniemessä jäällä. Hyvä paikka niin kaukalolle kun radal-lekin olisi asemantien soramonttu. Harju suojaisi ja kausi olisi pidempi. Toki ratajärvelläkin olisi hyvä lisä.

2. Perusidea kaupunkipientaloista ok, kunhan sijoittelussa toteutuu hyvä harkintaalueen väljyydestä ja talot istutetaan hyvin ympäristöönsä (etenkin ympäröiviinomakotitaloihin). On tärkeää, että urheilukentän pohjoispuolella oleva rinne isoinekoivuineen säilytetään. Osayleiskaavan Pikkuharjun puolelle pitäisi jäädä pie-nempi luistinrata nk. puistokentäksi. On pidettävä huoli, että Pikkuharjuun ei enääkosketa. Sitä on nyrhitty jo tarpeeksi ja alueen lainvoimainen osayleiskaava mää-rittää sen yksiselitteisesti VL -merkinnällä luonnonpuistoksi. Suoramalta häviää 1jääkaukalo ja nyt kirkolta menee toinen. Minne tulee korvaavat liikuntapaikat?

9

3. Omistan Vesijärventie 8 kiinteistön ja olisin kiinnostunut tietää mahdollisuuksistaesim. lisärakennusoikeudelle ja rakennuspaikalle kiinteistölle. Esimerkiksi nykyi-sen huonokuntoisen autotalli/talousrakennuksen tilalle voisi hyvin ajatella kaksipientaloa tai yksitasoisen paritalon. Mikäli kunta haluaa tiivistää asumista alueella,olen siihen lähtökohtaisesti valmis.

4. Kannatamme kaavan tavoitteena olevaa monimuotoisen pientaloasumisen mah-dollistamista keskustassa, samoin myös puistoalueiden säilyttämistä ja kehittä-mistä. Kannatamme myös ajatusta lapsiperheiden houkuttelemisesta alueellekeskustan asukasrakenteen tasapainottamiseksi. Sen sijaan haluamme huomaut-taa, että keskuskentän kaavoittaminen asuntotonteiksi on voimakkaasti ristirii-dassa esitettyjen tavoitteiden kanssa. Keskuskentän merkitys alueen viihtyvyyste-kijänä on ensiarvoisen tärkeä, kun tavoitteena on houkutella lapsiperheitä asu-maan alueelle. Kenttä on nykyään tärkeä lähiliikuntapaikka kaikenikäisille kangas-alalaisille. Talvisin siellä on hieno luistelurata ja jääkiekkokaukalo. Kesäaikaan semahdollistaa monipuolisen yleisurheilun ja liikunnanharrastamisen pesäpallostakyykänheittoon.Emme hyväksy kentän hävittämistä, vaan esitämme, että sen käyttömahdollisuuk-sia kohennetaan kehittämällä kenttää esim. hankkimalla sinne kuntoilulaitteita.Näin lisätään alueen houkuttelevuutta uusille asukkaille ja parannetaan vanhojen-kin, jo kenttää käyttämään tottuneiden asukkaiden viihtyvyyttä. Kaavassa pitäähuomioida myös meidät alueella jo asuvat ihmiset, eikä huonontaa ympäristöä,jonka vuoksi olemme tähän asti halunneet täällä asua.

5. Urheilutien urheilukenttää ei tule missään nimessä hävittää, sillä se on ollut vuo-desta toiseen ahkeralla käytöllä. Se toimii lasten, nuorten ja aikuisten ilmaisenakesä- ja talviliikuntakeitaana. Erityisesti, jos kaavamuutoksen tavoite on lisätä lap-siperheiden määrää ydinkeskustassa, on tärkeää säilyttää monipuoliset liikunta-ja harrastusmahdollisuudet. Ilmaiset harrastuspaikat ovat myös tärkeitä, jotta to-teutuu lapsien ja nuorten tasa-arvoinen mahdollisuus harrastaa, liikkua ja leikkiä.Luistelumahdollisuudet keskustan alueella kutistuisivat olemattomiksi urheiluken-tän poistamisen myötä. Vesaniemeen kaavailtua retkiluistelurataa ei voida pitääluistelukentän korvaajana, siellä ei ole mahdollista pelata jääkiekkoa tai muita jää-pelejä. Järvenjäällä olevan luisteluradan käyttöaika on huomattavasti lyhyempiverrattuna maalla olevaan luistelukenttään. Jäärata on retkiluistelijoille tietysti mu-kava uusi urheilupaikka. Kesäisin urheilukenttä toimii hyvänä harrastuspaikkanapesäpalloilijoille, muille pallopelien harrastajille, yleisurheilijoille ja ikäihmistenmölkkyharrastukselle. Asemakaavalta toivotaan väljyyttä ja erityisesti viheraluei-den säilymistä Kangasalan ydinkeskustan alueella.

Vesaniemen alueen kehittämisessä harrastus- ja liikuntamahdollisuuksien kehittä-minen on oleellista. Kesäkahvila on sopiva vaihtoehto uimarannalle. Sen sijaananniskeluravintolaa ei Vesaniemeen kannata perustaa, sillä kesäviikonloppuisinalueella on muutenkin jo välillä rauhatonta ja anniskeluravintola varmasti lisäisilevottomuutta. Tällöin myös valvontaa tulisi lisätä. Vesaniemen uimaranta on tär-keä keidas lapsille ja heidän vanhemmilleen. Melontakeskus on osa nuorten jaaikuisten harrastusmahdollisuuksia kunnan alueella, joten melontakeskukselle tu-leekin jättää sopivat tilat Vesaniemeen myös jatkossa. Nuorille suunnattuna har-rastusmahdollisuutena minigolfrata on hyvä idea. Vesaniemeen on viime vuosinalisätty parkkialuetta ja yleinen mattojen pesupaikka, joten viheralue on jo huomat-tavasti pienentynyt. Paikoitusta voisi keskittää kunnanvirastojen lähelle. Vesanie-men yleistä saunaa ja wc-tiloja olisi hyvä uudistaa.

10

6. Asemakaavan muuttamiseen liittyvä työpaja järjestettiin 9.2.2017. Työpajaanosallistui suurehko joukko alueen asukkaita ja ulkoliikuntapaikkojen tulevaisuu-desta kiinnostuneita henkilöitä. Työpajan uutisoinnissa ei ole toistaiseksi tuoturiittävästi esille sitä, miten monet paikalla olijoista vastustivat nykyisen keskusur-heilukentän lakkauttamista. Keskusurheilukentän säilyttämiseksi esitettiin ainakinseuraavia perusteluja:1) Mikäli kaavoitettavalle alueelle halutaan rakentaa uusia asuntoja nimen-omaan lapsiperheille, yksi keskeinen lapsiperheen asuinpaikan valintaperuste ontoimiva ja lyhyen kävelymatkan päässä sijaitseva lähiliikuntapaikka.2) Mikäli keskusurheilukenttä lakkautetaan, lakkautetaan Kangasalta aivankeskeinen urheilupaikka. Keskusurheilukentän talvitoimintakausi koko perhettäpalvelevana luistelukeskuksena on vuosittain useita viikkoja pidempi verrattunamuihin Kangasalan kunnan ylläpitämiin talviurheilupaikkoihin. Pikkuharjun tar-joama suoja on mahdollistanut alueen muita luistinratoja pidemmän käyttöajan.Kenttä on myös kesäkaudella aktiivisessa käytössä esimerkiksi pesäpallokent-tänä.3) Keskusurheilukenttä on tarjonnut hyvän maksuttoman liikuntamahdolli-suuden keskustan alueella eläville henkilöille. Viemällä maksuttomat liikuntapal-velut kauemmaksi keskustan asukkaista muutetaan samalla heidän kulku- ja asi-ointitottumuksiaan poispäin keskustasta.

Edellä mainituista syistä keskusurheilukenttää ei tulisi lakkauttaa vaan sitä tulisipäinvastoin kehittää entistä monipuolisemmaksi kuntalaisille liikuntapalveluja tar-joavaksi alueeksi.Työpajassa painotettiin jo aiemmin tehtyä suunnitelmaa kentän alasajosta, jonkavuoksi kenttää ei ole viime vuosina kehitetty paremmin kuntalaisten tarpeita vas-taavaksi. Keskusurheilukenttään panostamalla siitä voitaisiin tehdä myös ulko-paikkakuntalaisille kutsuvampi urheilupaikka, esimerkiksi aktiivisemman urheilu-seuratoiminnan kautta. Urheilukentän alueelle rakentamista vastaan ovat myösseuraavat seikat:1) Kuohuntien varteen on rakennettu pientaloja varsin lähelle nykyistä ur-heilukentälle laskeutuvaa rinnettä. Mikäli kentän Kuohuntien puoleisia reuna-alu-eita laajennetaan nykyisestään tai ne otetaan rakentamis- tai liikuntakäyttöön,siitä voi seurata vaaraa / vaurioita lähinnä sijaitseville rakennuksille.2) Urheilukentän Kuohuntien puoleinen pääty soveltuu heikosti asuinra-kennuksille sen kylmyyden ja vähävaloisuuden vuoksi. Tämä tekee kentästä kui-tenkin hyvän talviurheilupaikan, sillä liikuntamahdollisuudet säilyvät mahdollisim-man pitkään.3) Kyseisen alueen säilyttäminen lähiliikuntapaikkana tarjoaa luonnollisim-man jatkeen Kuohunharjulta Kirkkoharjulle johtavalle kävely- ja pyöräilyreitille.Se toimii myös luontevana ”porttina” / suorana yhteytenä Kuohunharjulta Vesa-niemeen suuntautuvalle kevyelle liikenteelle.

Mikäli asemakaavan laadinnan yhteydessä päädytään ottamaan nykyisen kes-kusurheilukentän alue uudisrakentamiskäyttöön, se tulisi tehdä harkitusti. Tämätarkoittaa esimerkiksi, että nykyisestä urheilukentän alueesta riittävän suuri osajätetään jatkossakin lähiliikunta-alueeksi. Tällöin alue ei ehkä ole muualta päinkuntaa keskustaan liikkujia houkutteleva liikuntapaikka, mutta toimii silti lapsiper-heille välttämättömänä lähiliikuntapaikkana. Kannatamme ensisijaisesti kuitenkinurheilukentän säilyttämistä urheilupaikkana. Nykyinen Urheilutien tielinjaus tuleesäilyttää ennallaan, sillä Urheilukentän länsipuolella oleva mutka tarjoaa luontai-sen hidasteen Vesaniemeen suuntautuvalle, usein runsaallekin, liikenteelle.

11

7. Urheilutien ja Vesaniemen alueen rakentamista suunnitellaan niin, että pääosa(tai kokonaan) nykyisestä urheilukentästä sekä virastotalon ja päiväkodin alu-eesta varattaisiin pientalovaltaiseen rakentamiseen. Alueelle toivotaan erityisestilapsiperheitä. Perusteena on mm. keskustan liikkeiden vähäinen asiakasmäärä.Suunnitelmaan sisältyy myös Vesaniemen ranta-alueen kehittäminen niin, ettäsinne siirrettäisiin jääkiekkokaukalo. Lisäksi kahvila- tai ravintola- yms. palveluita.

On hyvin epävarmaa, että n. 40 pientalon rakentaminen lisäisi merkittävästi asia-kasvirtaa keskustan liiketiloihin, jotka kieltämättä potevat asiakaspulaa. Perussyylienee keskustan työpaikkojen väheneminen sekä asiakkaiden suuntautuminenlisääntyvässä määrin kauppakeskuksiin. Myös lapsiperheet viettävät nykyään ai-kaa enenevässä määrin kauppakeskuksissa. Keskustan asukaskunnan ikäja-kauma painottuu nykyään vanhempaan väestöön, jotka käyttävätkin keskustanpalveluita verraten paljon. On kuitenkin huomattava, että mm. alueen omakotitalo-jen asukkaista osa muuttaa ikänsä johdosta lähivuosina pois, jolloin alueelle to-dennäköisesti muuttaa nuorempaa väestöä. Keskustan palvelut ovat kohtuullisenhyvät, mikä puoltaisi lisärakentamista mm. nykyisen virastotalon paikalle siinä vai-heessa, kun se todetaan tarkoitukseen sopimattomaksi. Luonteva ratkaisu lisära-kentamisen suhteen olisi rakentaa kerrostaloja alueelle kuitenkin niin, että nykyi-nen urheilukenttä jäisi paikalleen. Kerrostalorakentamisessa voitaisiin todennäköi-sesti hyödyntää nykyistä kaukolämpö-, vesi- ja viemäriverkkoa edullisemmin kuinpientalovaihtoehdossa. Myös ympäristön rasituksen kannalta kerrostaloratkaisuolisi parempi, johtuen mm. paremmasta energiatehokkuudesta (kaukolämpö).

Keskustan alueelle suunnitellaan hotellia, minkä on arvioitu lisäävän Kangasalata-lon asiakasmäärää. Hotellin asiakkaat käyttäisivät myös uimahallin palveluita. Ho-tellin ja myös kuntalaisten kannalta olisi hyvä, jos alueella olisi myös maksuttomiapalveluita. Tässäkin mielessä olisi hyvä säilyttää nykyinen urheilukenttä sekä ke-hittää sen toimintoja ottaen paremmin huomioon kuntalaisten ja täällä vierailevientarpeet. Tähän seikkaan liittyy luontevasti Vesaniemen kehittäminen. Vesanie-messä olevat nykyiset rakennukset ovat verraten vanhoja ja ne pitää todennäköi-sesti pian uusia. Tällöin uuden rakennuksen yhteyteen voitaisiin lisätä myös kah-vila, palveluiden ohella voisi ko. tiloissa toimiva yrittäjä vuokrata erilaisia liikunta-välineitä mm. hotelliasiakkaille sekä pitää yllä esim. retkiluistelurataa. Varsinaistaravintolatoimintaa alueelle ei todennäköisesti kannata perustaa, koska on epäto-dennäköistä, että asiakasvirta riittäisi kannattavaan toimintaan. On myös huomat-tava, että Vesaniemen alueen pääpaino on liikuntaan ja ulkoiluun liittyvissä toi-minnoissa, johon anniskeluoikeudet omaava ravintola ei oikein sovi. Kangasalankeskustassa järjestetään kaksi kertaa vuodessa markkinat, joille tulee runsaastiasiakkaita. Nykyään asiakaspaikoitusta on mm. urheilukentällä. Jos sen käyttöpaikoitukseen estyy, on melko varmaa, ettei korvaavia paikkoja mm. suuremmilleautoille löydy, jolloin markkinoiden järjestäminen voi tulla mahdottomaksi.

Toivon, että esittämiäni näkökantoja otetaan huomioon alueen kehittämissuunni-telmissa. Henkilökohtainen ja monen muunkin mielipide on, ettei Urheilutien ur-heilukenttää tule hävittää, vaan mieluummin kehittää niin, että se olemassaolol-laan lisää alueen vetovoimaisuutta.

8. Asun Ukintiellä, omakotitalossa. Kohdassa josta Ukintie virallisesti alkaa ja johontulee myös Aatteenpolku ja tontin vieressä on kunnan puistoa (jonka toivon myösjossain muotoa säilyvän esim. Aatteenpolun jatkeena kohti Vesaniemeä). Olenehdottomasti sitä mieltä että Ukintietä ei yhdistettäisi lainkaan Vesaniementieheneikä Urheilutiehen missään kohtaa. Toivottavasti sellaista ei edes suunnitella.Aatteenpolku pitäisi myös säilyttää samassa muodossa ainoastaan niin että se

12

jatkuisi kohti Vesaniementietä jostain nykyisen päiväkodin kohdalta. Näin saatai-siin jonkinlainen rauha säilymään alueella eikä muodostuisi kovaa ja etenkin vaa-rallista liikennettä jota nyt on välillä kun se on kunnanviraston pihan kautta yhtey-dessä Vesaniemeen ja keskustaan meneviin teihin.

Nykyinen Urheilutien ja Vesaniemen tien linjaus on mielestäni hyvä. Mutka hiljen-tää sopivasti nopeutta. Toivottavasti tämäkin säilyy näin ja uudet asunnot raken-netaan tähän sopeutuen. En kannata tien tuomista jostain nykyisen Aatteenpolunja vanhan kunnanviraston välistä koska se on paljon enemmän Ukintietä häirit-sevä ja maisemallisesti ruma ratkaisu ja lisäisi painetta liittää Ukintie siihen jokaon huono ratkaisu. Vesijärventieltä alkaisi liikennettä ohjautumaan Ukintiellä aivanliikaa. Sieltä päin tuleva liikenne aiheuttaisi kaaoksen Vesijärventiellekin jonkaalussa on se vaarallinen mutkakin ns. vanhan kirjakaupan kohdalla. Ko. mutkaantoivoin hidasteita autoille 8.2.2017 tilaisuudessa. Koska en tiedä lainkaan mitätuolle alueelle ollaan oikeasti suunnittelemassa en voi tässä vaiheessa ottaaenempää kantaa joten nämä ovat vain arvailuja.

Vesaniemeen toivottavasti ei tehdä mitään valaistua ja isoa asfaltoitua parkkipaik-kaa. Ne vetävät puoleensa mopoautoja joiden haittana ei ole autojen ääni vaanvaltavan kovalla soiva musiikki joka kaikaa joka paikkaan ja on huomattava melu-haitta varsinkin kun se soi esim. klo. 24- aamukolmeen. Mopoautoilijat eivät piit-taa liikennemerkeistä ja poliisikin kun heidät häätää niin tulevat saman tien takai-sin. Näin kävi kun Pikkolaan rakennettiin asfaltoitu ja valaistu parkkialue uudellelukiolle. Pari viikkoa sitten sai lehdistä vieläkin lukea kuinka mopoautojen kovamusiikki on jo neljättä vuotta haitannut Pikkolaa. Samoin puistoja ja/tai lasten viri-kepaikkoja rakennettaessa pitäisi ottaa tämä sama asia huomioon. Ei siis valais-tuja leveitä leikkialueitakaan joille liian hyvä kulku. Vaikka nykyinen Vesaniemenpäiväkodin piha-alue on ollut suhteellisen rauhallinen niin sinnekin on pari kertaaajettu pienestä portista sisälle mopoautolla ja muutenkin rikottu paikkoja.

9. Nykyinen Urheilutien ja Vesaniemen tien linjaus on mielestämme hyvä. Mutkajoka on nyt ennen urheilukenttää hiljentää sopivasti nopeutta. Toivottavasti tämä-kin säilyy näin ja uudet asunnot rakennetaan tähän sopeutuen. Ukintietä ei myös-kään yhdistettäisi Vesaniementiehen vaan pysyisi kuten nytkin päättyvänä tienä.

10. Työpajassa 9.2.2017 keskusteltiin alueen kaavoituksen skenaarioista. Suunnitte-lualueen ympäristön asukkaat kantoivat huolta suunnitelman avainkohtien vaihto-ehdoista - painottaen ymmärrettävästi eniten lähelleen tulevia vaikutuksia. Tämämielipide koskee kaavasuunnittelusta vuosien varrella eri lähteistä saatuja tietoja -katsottuna Ukintien alkupään asukkaan näkökulmasta. Suunnittelualue lähestyyUkintien alkua kahdesta suunnasta, minkä vuoksi nykyiseen asumiseen kohdistu-vat vaikutukset voivat valinnoista riippuen olla täällä suuremmat kuin muilla lähis-tön kiinteistöillä. Siksi toivomme, että nämä näkökulmat huomioidaan huolellisesti.1) Vesaniementien linjaus. Työpajassa oli esillä lähinnä kolme vaihtoeh-toa: nykyisen linjauksen säilyttäminen, yleiskaavassa ollut oikaisu Aatteenpolunkohdalta lyhyintä tietä ja v. 2015 syksyn työpajassa ollut linjaus suurin piirtein ny-kyisen virastotalon pääoven kohdalta. Jos tie toteutettaisiin yleiskaavan mukai-sesti, aiheutuisi tästä ainakin nämä huomattavat haitat: tie kulkisi alueen suurim-pien ja jyrkkien korkeuserojen kautta ja aiheuttaisi monenlaista ympäristöön sovit-tamista, kovin suoraksi oikaistu linjaus toisi mukanaan ajonopeuksien kasvun,erojen tasaamiseksi tiepohjaa olisi pakko nostaa pohjalla lähellä olevien tonttientasoa ylemmäs. Ympäristöään huomattavasti korkeammalla oleva vilkas tie olisierittäin suuri asumisrauhan heikennys esimerkiksi Ukintien alkupäässä asuville.Kuten monet työpajassa kuulleet puheenvuorot, näemme itsekin parhaana vaihto-

13

ehtona nykyisen tielinjauksen säilyttämisen ja seuraavana 2015 työpajan linjauk-sen, jossa tie kulkisi ylhäällä ja kauempana alhaalla olevasta asutuksesta. Kohahmotelmassa Ukintien päässä olevan notkon alue oli merkitty viheralueeksi,mikä olisi täältä katsottuna tervetullut tiheyden keventäjä alueella.2) Ukintien säilyttäminen ei-läpiajettavana. Nykyisellään Ukintietä ei oleajoneuvoilla ajettavaa liittymää alkupäässään. Viraston takapihan läpi ajamalla onperiaatteessa päässyt kulkemaan Vesaniementien ja Ukintien välillä, mutta tätäläpikulkua on käytetty hyvin vähän. Toivomme, että Ukintien alkupää säilytettäisiinnykyisenlaisena - ilman läpiajoa.3) Alueen tiheys ja suunnitelmien liittyminen aiempaan asutukseen. Vuo-den 2015 työpajan hahmotelmassa suunnittelualueella Ukintien alkupäähän olimerkitty kolme rivitaloa. Tämä olisi erittäin merkittävä muutos aiempaan kaavoi-tukseen, jossa tähän kohtaan oli merkitty pientaloasutusta. Tonttimme ympäris-tössä on jo suunnitteilla tiheyden lisääntymistä naapurin jaettua tonttinsa. Halu-amme tiheyden lisääntymisen pysyvän tällä kohdalla maltillisena, tämän hetkisenkaavoituksen tasolla.4) Urheilukentän tulevaisuus. Työpajan urheilukentän säilymistä toivoviinpuheenvuoroihin haluaisimme liittää myös oman toiveemme nähdä kentän säily-vän koko keskustan virkistysalueena. Esimerkkeinä vastaavasta mainittakoonHelsinki ja New Yorkin keskuspuiston kulma. Nykyinen urheilukentän sijainti har-jun pohjoispuolella on loistava ajatellen luisteluradan käyttöä ja myös suojainenlumettomina vuodenaikoina.Lopuksi haluaisimme tuoda esille myös kokonaisuutta katsovan näkökulman, ettäkaavan vaikutusalueella asuvilla ihmisillä on intressit ja oikeus odottaa alueen ke-hittyvän siten, että rakennetun ympäristön jatkokehitys ei vaikuta haitallisesti kiin-teistöjen arvojen kehitykseen.

11. adressi 246 allekirjoittajaaVastustamme urheilukentän osalta asemakaavan muutosta. Urheilukenttä tuleerajata pois asemakaavoitettavasta alueesta. Nykyinen kunnanvirasto 2:n alue so-veltuu kaavoitettavaksi esiteytyistä lähtökohdista. Urheilukenttä tulee säilyttää ny-kyisen laajuisena ja edelleen kehittää keskusta-alueen ainoana lähiliikuntapaik-kana. Erityisenä arvona urheilukentällä on kentän ympäri jäädytetty valaistu luis-tinrata talvisin ja pesäpallokenttä kesäisin. Urheilukentän säilyttämistä kannate-taan laajasti sekä kunnan sisällä että kuntarajat ylittäen. Urheilukentän säilyttämi-sen puolesta kerätyssä adressissa on tällä hetkellä 244 allekirjoittajaa:Kangasalan keskuskenttä on säilytettävä! Asemakaavan muutoksen myötä kes-kuskenttä nykymuotoisena aiotaan tuhota asuinrakentamisen tieltä. Talvinen lois-tava ja monipuolinen jääalue poistuu käytöstä, kuten myös kesäaikana käytössäollut hiekkakenttä. Tämä adressi puolustaa sitä, että keskuskenttä jätetään nykyi-sen kaavasuunnitelman ulkopuolelle.

12. Kangasalan kisan pesäpallojaostoOlemme jaostossamme miettineet miten pesäpallon harrastusmahdollisuus säily-tetään nykyisen kentän sulkemisen jälkeen. Meillä on iso aikuisporukka, joka kesätoiminut pesäpallokoulu lapsille sekä nuorisojoukkueita tarpeen mukaan, joille pe-säpallokenttä on ollut ehdoton edellytys toiminnalle. Ennen keskuskentän pesä-pallokenttää meillä oli Pikkolan kentällä yksi kenttä käytössämme ja loput kentätjalkapalloilijoilla. Erilaisista kentän pinnan vaatimuksista sekä urheilukenkien eri-laisuudesta (jalkapalloilijoilla nappikset) johtuen, samaa kenttää ei voi käyttää yh-dessä jalkapalloilijoiden kanssa. Eikä aikataulullisistakaan syistä johtuen tämä oleoikein mahdollista. Onko vielä hahmotelmaa tai vaihtoehtoja, missä tuleva pesä-pallokenttä tulisi sijaitsemaan?

13. Kangasalan uintiseura

14

Vesaniemessä on nyt jo ympärivuotista käyttöä. Syyskuun ja toukokuun välisenäaikana avantosaunassa käy keskimäärin 5200 henkilöä. Lisäksi ovat avannossailman saunaa kävijät sekä muut ulkoilijat, esim. hiihtäjät. Uintiseura toivoo, ettäavantosaunojen ylläpito jatkuu vapaa-aikapalveluiden kanssa tehdyn sopimuksenmukaisesti. Toivomuslistalla on, että talviuintipaikkaa koskeva suunnitelma toteu-tetaan eli saadaan uusi laituri ”vanhalle” paikalle ja siihen kuluttajaviranomaistenlaatimien ohjeiden mukainen varustus. Ilmakompressori tai muu pumppu laiturilletai rantaan avannon aukipitämiseen sekä kunnon valaistus ja lämpömatot turval-lista kulkemista varten. Sauna- ja pesutilojen kunnostusta sekä ilmanvaihdosta jalämmityksestä huolehtiminen.

14. Kangasalan MelojatVesaniemeen jo tehtäväksi sovittuja töitä tehdään keväällä 2017: Melontalaiturinrunkosillan jatkaminen 5 metriä ulospäin. Nyt poikittaislaituri liian lähellä rantaa jamakaa kivien päällä ja on vinossa, betoniponttoonit rikkoutuu pikkuhiljaa kiviinhankautuessaan ja talviuimareille liukkaalla vinossa ollessaan vaarallinen. Melon-takilpailun raskaan ajanottolaiturin asentaminen.Vesaniemen kanoottivajaa esitetään laajennettavaksi muun laajennuksen ja kun-nostuksen ohella mm. oheisen piirroksen mukaisesti avotilan jatkeeksi vajan p-alueen puolella. Tämä mahdollistaa laajentuvan toiminnan myötä välineiden säily-tyksen ja kunnostustilat. Rannan pysymisen siistinä säilytettävistä tavaroista. Trai-lerit sekä veneiden ja lähtölaitureiden talvisäilytystilat (nyt laiturit rannalla pi-noissa). Vanha miesten uimarannan pukuhuone (nykyisellään kunnan ja melojienvarasto) saataisiin vaikka retkiluistelijoiden välinevuokraus tai vast. käyttöön. Sa-malla melojien lämpimän varasto/kunnostustilan siirto sopivampaan paikkaan.Rakennuksen kunnostuksen yhteydessä tulee ottaa huomioon, että paikalla jär-jestetään vähintään SM -tason urheilukilpailuja ja toimisto-, tulospalvelu- sekämyös ADT -toiminnalle on varattava riittävät ja asianmukaiset tilat, joihin sisältyyerilliset WC -tilat naisille ja miehille. Tämä siis normaalin urheilukilpailutoiminnanpukeutumis- ja peseytymistilojen lisäksi, joissa käytetään nykyisiä puku- ja pesey-tymistiloja. Vesaniemen kanoottivaja/saunarakennuksen peruskunnostaminen ko-konaisuudessaan. Rakennuksen kaikki ikkunat ja ovet vanhat ja vuotaa kylmällä.Kaikki pinnat huonokuntoisia. Nykyiset uimarannan WC -tilat ala-arvoisia ja epä-siistejä.Vesaniemen saunailtavuokrauksesta tulee luopua siltä osin, että alkoholin käyttökielletään tiloissa. Sanailtojen vuokrauksessa käytetään nyt alkoholia ja silloin täl-löin myös uimarannalla. Toisaalta alkoholin käyttö uimarannalla järjestyssäännönmukaan on kielletty. Toiminta aiheuttaa ongelmaa kun vieressä on urheiluseurannuoria ja rannalla muita uimareita.Veneiden laskuluiska tulee siirtää niemen kärjestä pois. Aiheuttaa nykyiselläänpaljon haittaa luvattomasta liikenteestä ja vahingonteoista rannalle ja ympäris-tölle. Uusi paikka olisi suoraan p-alueelta Vesaniementien jatkeena. Vesaniemenkärki olisi näin täysin liikenteeltä suljettu puistoalue. Kärjen puistoalueelle sopiihyvin minigolfrata, jonka ratavuokrausta ja välinevuokrausta voidaan hoitaa Melo-jien kioskista.Suunnitellun kahvion toiminta ei tule olemaan mitenkään kannattava ympärivuo-den. Nykyisen kioskiosan laajentamista suositaan kesäajaksi ja mahdollisesti tal-vitapahtumien yhteyteen hieman nykyistä laajempana. Kioskitilan tulee täyttääelintarvikkeiden myynniltä edellytettävät vaatimukset.Melojat laajentaa toimintaansa v. 2017 alkaen erityisryhmien liikuttamiseen ve-sillä.

15

Mielipiteiden vaikutus suunnitelmaan:Kenttä ja uusi rakentaminenMolemmissa vaihtoehdoissa lähiliikuntapaikka alueella säilyy nykyisten ja uusienasukkaiden käytössä. Laajan hiekkakentän koko pienenee ja siten sen nykyiset käyt-tömahdollisuudet pitkän luisteluradan ja pesäpallokentän osalta heikkenevät. Keskus-tan elinvoimaisuuden kasvattaminen perheasumisen lisäämisellä nähdään kuitenkinniin tärkeänä tavoitteena, että sen vuoksi esitetään kentän rakentamista kokonaan taiosittain. Pelkästään nämä suunnitelmissa esitetyt pientalot eivät ratkaise keskustanasukasmäärän kasvua, mutta ne ovat merkittävä osa asumisen monipuolistamista.Tonttien määrä jää vähäiseksi, jos ainoastaan virastokorttelin alue toteutetaan. Kes-kustan osayleiskaavassa kerrostaloja oli esitetty tälle alueelle, mutta niille löytyy run-saasti paikkoja muualta keskustasta eikä pientaloja haluta jättää uusien kerrostalojenvarjoon. Täydennysrakentaminen muuttaa aina lähiasukkaiden ympäristöä.

Vaihtoehtoon A on varattu lähikentälle tilaa nykyisen kentän alueelle siten, että myösluisteluradan jäädyttäminen on mahdollista 30 x 40 metriä kokoisen luistelukentänympärille. Paikka on valittu ilmansuuntien vuoksi nykyisen kentän itäosaan, vaikka sejääkin hieman sivuun kulkureiteistä. Kaukalo siirretään Pikkolaan, jossa se on parem-min koulujen käytettävissä. Retkiluistelurata on tarkoitus aurata jatkossa Vesaniemenjäälle. Pesäpalloa on mahdollista pelata Pikkolaan juuri valmistuneella tapahtuma-kentällä.

Urheilukentän reunamilla olevat rinteet on merkitty säilytettäväksi, jotta muurien ra-kentamiselta vältytään ja nykyiset puut voidaan säilyttää. Vesijärventien nykyisenomakotitalon tontista on lohkaistu uusi omakotitalon rakennuspaikka.

LiikenneUrheilutien uusi linjaus vaihtoehdossa A on tutkittu siten, että se istuu parhaiten ny-kyiseen maastoon ja siinäkin on hidastava mutka Pikkuharjun päässä. Vesaniemensujuva yhteys keskustasta on tavoitteena molemmissa vaihtoehdoissa, siksi nykyisenUrheilutien mutkaa on vaihtoehdossa B hieman loivennettu.

Ukintie on vaihtoehdossa A yhdistetty uuteen Urheilutien linjaukseen. Näin voidaanvanhan kirjakaupan alapuolinen, Vesijärventien vaarallinen liittymä sulkea ja Ukkijär-ven puisto rauhoittuu oleskelulle, kävelijöille ja pyöräilijöille. On totta, että Ukintielläliikenne kasvaa ja muutos vaikuttaa nykyiseen asutukseen. Vaihtoehdossa B Vesijär-ventiestä esitetään autoilulle yksisuuntaista siten, että Ukintien risteyksestä ei kuljet-taisi länteen Urheilutien ja Ruutanantien suuntaan. Aatteenpolku on molemmissavaihtoehdoissa säilytetty nykyisellä paikallaan.

Vaihtoehdossa A kenttää on mahdollista käyttää markkinoiden pysäköintialueena jauimahallin kortteliin on suunniteltu pysäköintihallia.

VesaniemiVesaniemeä on mahdollista kehittää monipuolisesti, myös mm. mölkyn pelaamisenpaikkana ja kuntoiluvälineiden rakentamisella. Vesaniemen suunnittelua ei ole vieläaloitettu, mutta saadut mielipiteet voidaan ottaa huomioon työn alkaessa. Tässä vas-tineessa ei oteta kantaa Vesaniemeä koskeviin mielipiteisiin

Luonnosvaiheen palauteYleisötilaisuuden palaute 5.9.2017

Luonnos A:· hyvää (vihreä)ü A-vaihtoehto hyvä, lähiliikunta-alue on hyvä

16

ü omakotitontteja lisää Vesijärventien varteen A-vaihtoehdon mukaisestiü vaihtoehto kahdesta huonosta vaihtoehdosta parasü alueen tehokkuus alhainen-hyvä, tonttien myyntituotot alhaisemmat-huonoü vaihtoehto A parempi kuin vaihtoehto Bü koko kentän säilyttäminen toivottavaa, koska keskustassa ei ole vastaa-

vaaü kerrostaloja virastotalon paikalle, kunnan talouden kannalta perusteltuaü kunnan rakennukset (virastotalo, päiväkoti) voi purkaa tilalla kerrostaloja

kadun molemmin puolin, ei kentälleü A-vaihtoehto paljon parempi, lähikenttä säilyyü Vesijärventien sulkeutuminen rauhoittaa aluetta, Urheilutien uusi linjaus

laskee ajonopeuksiaü kunnanviraston alue (KV-II) voidaan rakentaa ”tehokkaasti” pientaloalu-

eenaü hyvä ja väljä, Vesijärvenkadun katkaisu liikenteeltä loistava idea!ü pienen lähiliikunta-alueen säilyminen, sopivasti tilaa vapaamuotoisille

joukkuepeleille, leikeille ja kenties ”rusettiluistelulle”ü kenttä säilyy käytössäü osa kentästä säilyyü A-vaihtoehto parempi; katulinjaus, kenttä hyvä lapsilleü A-vaihtoehdossa hyvää, että edes osa kentästä säilyyü virastotalon rakentaminen on hyvä - tärkeää sijoittaa rakentaminen juuri

tälle alueelleü kentän osittainen säilyttäminen liittää uuden asuntoalueen harjua pitkin

kulkevaan liikuntaverkkoonü osa kentästä säilytettävä!ü pienikin kenttä on hyvä, kenttä pitäisi jäädyttää talvella luistinradaksiü urheilukentän säilyttäminen on perusasia, kun tavoitellaan alueelle lapsi-

perheitäü A-vaihtoehto: pieni lähiliikuntapaikka on tarpeellinen myös uusien asunto-

jen asukkaille, tielinjaus nykyistä linjausta parempi, kytketyt omakotitalotsijoitettu optimaalisesti, ei liian tiukkaan

· huonoa (punainen)ü Urheilutien linjaus huono, 2 kplü keskustan tiivistäminen arveluttaaü pientaloasuminen ei lisää keskustan elinvoimaisuutta (parkkipirkot ovat

karkottaneet ostajat keskustan alueelta)ü pientaloasumista toivovat haluavat tontin, jolle talo rakennetaanü päättääkö kunta / viranomaiset missä luistellaan?ü keskustan liikuntamahdollisuudet maksuttomiksiü Lahden keskusta kasvua rajoittavat luonnonmuodostumat (harjut), hyvällä

suunnittelulla hyppyrimäen kisapuisto liittyy keskusta-alueeseen (kansal-listen ja kansainvälisten kilpailujen järjestämismahdollisuus)

ü Ukintien varteen omakotitaloja ei rivitaloa.ü Isojärventie, tontti 108 A: iso rakennus ei liity luontevasti tien vastakkai-

sella puolen oleviin rakennuksiin, ehdotus on MRL:n vastainen (pienitontti, iso rakennus)

ü kattojen monimuotoisuutta on syytä harkita tarkasti, tuo liikaa sekavuutta,ei palvele visualisuutta (esim. seinien materiaalit ja värit luovat elävyyttäyleispätevään muotoon)

ü tiensiirto turha, urheilukenttä säilytettävä nykyisen kokoisena (talvikäyttö)ü voisiko Vesijärventien tehdä turvalliseksi jollakin muulla tapaa (ei katkai-

sua) esimerkiksi jyrkkää mutkaa loiventamallaü Ukintien päähän II-kerroksisia rakennuksia, jottei tule jyrkkää muutosta

17

ü kentän rakentaminen on kielteinen asia, tarvitaan uusien asukkaidenkinvirkistyskäyttöön myös Herttualan suunnan uusille asukkaille

· huomioita, kehitettävää (keltainen, vaaleanvihreä)ü ehdotan yksisuuntaista Vesijärventietä, kulku rakennuksille Urheilutieltä

Vesijärventielle, pääliikenne pysyisi Urheilutiellä (turvallinen ratkaisu)

Luonnos B:· hyvää (vihreä)ü Urheilutien linjaus säilytettäväü tielinjaus hyvä, tulee säilyttääü virastotalon alue (kv II) voidaan kehittää ”tehokkaasti” pientaloalueeksi,

vanha tielinjaus kannattaa säilyttääü vanha tielinjaus on järkevin vaihtoehto, luontainen hidaste ja kustannus-

säästö samallaü Ukintien varren omakotitontit ovat parempia kaupunkipientaloihin verrat-

tuna· huonoa (punainen)ü ei kenttää Vesijärvenkadun varteenü huono tielinjaus, muurimaiset talot liian tiiviistiü tuhoaa urheilukentän, liian tiivis, kiihdytysralli Vesaniemeen jatkuuü huono tielinjaus säilyy ja lisää kiihdytyssuoraa, kenttä häviää, liikaa ah-

dasta asutustaü urheilukenttä poistettu, puolikas kenttäkin olisi kohtuullinenü urheilukenttää ei pois käytöstä, puolet urheilukentästä pitäisi säilyttääü Ukintien varren voisi rakentaa tehokkaamminkinü osayleiskaavan vastainen ehdotusü urheilukenttä säilytettävä nykyisellään luistinratana, lähiliikuntapaikka tar-

vitaan sekä uusille että vanhoille asukkailleü I-kerroksisten rakennusten viereen (AOI) ei pitäisi rakentaa kovin korkeita

rakennuksiaü tämän vaihtoehdon mukaan rakennettaessa (pienet tontit) autopaikkojen

riittävyydestä tulee tilanahtauden vuoksi ongelmaü liian tiivis kaavaü huono, aivan liian tiivis, urheilukenttä menetetään, talot tulevat Ukintien

vanhojen talojen niskaan, talojen korkeus mietityttää / arveluttaa, Urheilu-tie säilyy kiihdytyskaistana

ü surkea, townhouse ei sovi Kangasalle, sopii pääkaupunkiseudulleü kerrostaloja on yleensä taajamien keskustassa, ei omakotitalojaü kunta voi tehdä bisnestä tonteilla, muttei ainoalla urheilukentälläü kerrostaloja katujen varteen, ei keski-eurooppalaisia townhouseja, omako-

titontteja löytyy Kangasaltaü urheilukenttä jätettävä kokonaan rakentamatta, jolloin tuleville lapsiasuk-

kaille jää mahdollisuus hyödyntää sitä varsinaiseen liikuntaan (kytketyillärakennuksilla pienet pihat)

ü sekava rakennustapa, vaikea saada viimeisteltyä yleiskuvaa· huomioita, kehitettävää (keltainen, vaaleanvihreä))ü vanhan kentän katsomo pitää poistaaü näin ei saa käydä, urheilukenttä rakennetaan ensin ja muu jää toteutu-

matta

18

Luonnosvaiheen palaute

Yksityiset Henkilöt:1. Vaadimme, että Vesijärventien varteen Ve A:ssa nykyiselle puistoalueelle esitetyt

kaksi uutta Ao tonttia poistetaan. Ehdotettu ratkaisu on MRL 54 §:n säännöstenvastainen. Asemakaavan puistoa ei tule supistaa, ellei toimenpiteeseen liity erityi-siä syitä. Tämän tilan osa on osoitettu kaavassa myös puistoksi. Asemakaavanvalmistelua tulee tältä osin jatkaa Ve B:n pohjalta, koska siinä säilyy voimassaolevan kaavan mukainen puistoalue rakentamattomana. Vesaniementien linjausseuraa Ve B:ssä nykyistä linjausta, jolloin Vesijärventie jää palvelemaan lähinnäsen ja Ukinniementien varren asukkaita. Ve A:ssa Vesaniementie erkanee Urhei-lutiestä nykyistä aikaisemmin, kun taas Ve B:ssä Vesaniementie seuraa nykyistälinjausta. Vesaniementien oikaisu Ve A:n mukaisesti voisi sallia Vesaniementienalkupään osoittamisen vain jalankulkua ja polkupyöräliikennettä sallivaksi. Se rau-hoittaisi nykyisen läpikulkuliikenteen. Vaadimme, että asemakaavan valmisteluajatketaan ainakin siten, ettei korttelia 108c laajenneta uusia rakennuspaikkoja var-ten. Ve B:ssä puistoon on yritetty mahduttaa kaksi uutta tonttia ja jakaa nykyinentontti kahdeksi, jolloin talousrakennuksen tila poistuisi. Emme ota kantaa siihenosoitetaanko urheilukentän osa pientalorakentamiseen.

2. Alueesta saadaan toimiva yhdistelemällä molempia vaihtoehtoja. Urheilutien lin-jaus on parempi vaihtoehto B:ssä, sillä se hillitsee mutkallaan nopeuksia ja sopiimaastoon paremmin. On hyvä, että kaava muuttaa Vesijärventien vaarallista ris-teystä. Emme haluaisi kuitenkaan kokonaan sulkea tietä autoliikenteeltä. Yksi-suuntaiseksi muuttaminen poistaa vaaratilanteet tehokkaasti. Toivomme, etteiUkintiestä tule läpiajoreitti, sillä läpiajo toisi tielle rauhattomuutta ja turvattomuutta,etenkin pienten lasten kannalta. Urheilukentän säilyminen nykyisellä paikalla(edes puolikkaana) on mielestämme erittäin tärkeää. Se oli yksi vetovoimatekijäkun ostimme tontin alueelta ja uskomme että myös uudet alueelle muuttavat ihmi-set arvostavat sitä hyvin paljon. Toivoisimme kuitenkin, että kenttä voisi säilyä ny-

19

kyisessä koossaan. Kerrostalon pihan mahdollinen uudisrakennus arveluttaa hie-man tarkempien tietojen puuttuessa. Toivomme, että alueen rakennuskanta pysyymatalana.

3. Urheilukenttä on luontainen ja perinteikäs talviurheilupaikka Kangasalan keskus-tassa. Viereinen harju tekee kentästä talvella suojaisan ja toisaalta viileän, mikätekee kentästä ihanteellisen ja luonnollisen ympäristön talviurheilulle. Urheilu-kenttä on myyntivaltti Urheilutien ympäristöön kaavailluille kiinteistöille. Kentäntarjoamat urheilumahdollisuudet yhdistettynä keskustan muihin kulttuuripalvelui-hin tekevät keskustasta ja erityisesti Urheilutien alueesta houkuttelevan paikanuusille asukkaille. Kenttä on turvallinen lapsille, sillä se on syrjässä keskustanvilkkaimmalta liikenteeltä eikä jäihin putoamisen vaaraa ole talviaikaan. Kenttä onlähellä Urheilutien kiinteistöjä, jolloin myös nuorempien asukkaiden on helppo läh-teä liikkumaan omatoimisesti. Kenttä mahdollistaa monipuoliset urheilumahdolli-suudet koko perheelle – esimerkiksi talvella osiin jaetulla kentällä voi samaan ai-kaan turvallisesti opetella luistelemaan, luistella pitkiä kuntoilumatkoja ja pelatajääkiekkoa, sillä kullekin harrastukselle on erotettu kentällä oma tilansa. Kaukalonsiirtäminen Pikkolaan palvelee toki kouluja, mutta jos on tarkoitus houkutella lap-siperheitä keskustaan, tulisi helppojen ja turvallisten urheilumahdollisuuksien ollanimenomaan keskustassa. Pikkolaan lähteminen erityisesti pienten lasten kanssavoi olla vaivalloista, erityisesti verrattuna keskustassa olevaan urheilukenttään.Urheilukenttä on monipuolisessa käytössä ympäri vuoden. Kentällä pelataan mm.pesäpalloa ja kyykkää ja järjestetään koiranäyttelyitä. Kentän käyttömahdollisuuk-sia voi laajentaa helposti. Urheilu on kulttuuria ja näin ollen osa kaupungin kult-tuuripalveluja. Tarjoamalla tilaa urheilulle kaupungin keskustassa Kangasala mo-nipuolistaa kulttuuritarjontaansa, mikä myös osaltaan houkuttelee keskustaan uu-sia asukkaita. suurissakin kaupungeissa on tarvetta suurille aukioille. Urheilukent-tää voi hyödyntää erilaisten tapahtumien pitopaikkana ja tuoda siten Kangasallemyös lisää matkailijoita. Urheilukenttä on myös tärkeä varaparkkipaikka. Keskus-tan suurempien tapahtumien aikana kenttä on aina täynnä autoja. Etenkin nyt kunkeskustaan kaavaillaan lisärakentamista, ei tilapäisten parkkipaikkojen tarve vä-hene vaan päinvastoin kasvaa. Kenttä on toiminut hyvänä paikoitusalueena myösasuntoautoille ja –vaunuille. (vesi ja sähkö). Kunnanvirasto II:n tilojen siirtäminennykyisen Harjusola I:n kiinteistön tyhjiin liikehuoneistoihin antaa nykyistä parem-man ja dynaamisen kuvan kaupungin palveluista. Samalla se mahdollistaa raken-tamisen aloittamisen kunnanvirasto II:n tontilla. Liian suuri asukasmäärän kasvuUrheilutien alueella synnyttää keskustaan liikenteellisen motin. Ulosmenotiet Ur-heilutieltä Tampereen suuntaan ovat varsin ruuhkaisia jo nykyisessä tilanteessaaamu- ja paluuliikenteen aikana. Edellä oleviin näkökohtiin viitaten esitämme, ettäurheilukentän alueelle ei rakenneta suunnitelmissa esitettyjä asuinrakennuksia.Esitämme myös, että Urheilutien linjaus pidetään nykyisellä paikalla. Nykyinentielinjaus mahdollistaa Kunnanvirasto II:n ympärillä olevan alueen tehokkaammanja monipuolisemman käytön.

4. Kommentoitavassa suunnitelmassa ja suunnitteluprosessissa positiivista onnähdä kaksi konkreettista toteutumaesimerkkiä visualisoituna sekä mahdollisuustuoda mukaan omia ehdotuksia. Merkittävä myönteinen muutos kevään palaute-kierroksen jälkeen on Urheilutien linjaus joko nykyisellä paikallaan tai reititettynäaiempaa suunnitelmaa korkeammasta ja maastollisesti luontevammasta koh-dasta. Pidämme parhaana nykyistä linjausta: mutka hidastaa nopeuksia ja tienlinjaus mukailee hyvin maaston muotoja. Suunnitelman vaihtoehdoissa näemmeerityisesti kaksi asiaa, joiden toteutuminen kaavan sallimana koettaisiin merkittä-vänä huononnuksena kohdistuen alueella jo rakennettuun ympäristöön.

20

Ukintien läpiajon muutos: Ukintien alkupää päättyy nyt virastotalon ja päiväkodintakapihan parkkipaikalle ja tie ei varsinaisesti ole ollut läpiajettava. Kaavan muu-toksen vaihtoehdoissa alueen ajojärjestelyjä on suunniteltu muutettavan niin, ettäVesijärventien Ukkijärven puoleisessa päässä ajoa rajoitettaisiin yksisuuntaiseksitai katkaistaisiin kokonaan ja alueelle tuleva liikenne ohjattaisiin Ukintien kautta.Perusteluina ovat Ukkijärven puistoalueen rauhoittaminen ja liikenneturvallisuu-den parantaminen. Katsomme, että tässä muutoksessa puiston rauha ei tästäoleellisesti muutu, perustuen alueella asuvien kokemuksiin. Sen sijaan Ukintiellekeskitetty alueen liikenne koettaisiin selvänä asumisrauhan heikennyksenä, yh-distettynä alueen kaikkeen muutokseen kokonaisuutena. Vesijärventien alussaolevan näkyvyydeltään rajoitetun mutkan liikenneturvallisuutta voitaisiin parantaayksinkertaisella keinolla, joka voitaisiin toteuttaa yhteisen edun nimissä ilmanmaanlunastuksia. Mutka kiertää kerrostalon parkkipaikkaa. Parkkipaikalta maanpinta laskeutuu luiskana kohti tien reunaa ja kasvillisuuskin rajoittaa näkymää.Luiskan sijaan parkkipaikan ja tiealueen rajauksena voisi olla betonimuuri. Näintiealueelle saataisiin lisää väljyyttä ja näkyvyyttä ilman, että parkkipaikasta tarvit-sisi luovuttaa tilaa.Rakennusten sallittu kerrosmäärä: Ehdotettu kaava sallii useassa paikassa kolmi-kerroksisen rakentamisen. Vastauksena 5.9.2017 tiedotustilaisuudessa asiastaesitettyihin kysymyksiin kerrottiin, että kysymyksessä olisi ensisijaisesti rakennus-valvontaa helpottava vapausaste, joka antaisi joustavuutta kattoprofiilien suunnit-telussa. Katsomme, että Ukintien alkupään yksikerroksisen asutuksen lähiympä-ristön tonteilla ei tule sallia suurempaa kerroslukua kuin kaksi. Tällaisellakin ra-jauksella voi rakentaa huomattavan korkean rakennuksen - esimerkkinä Ukintienalkupäässä rakenteilla oleva talo. Tässä on huomioitava myös maan voimakasnousu kohti nykyistä virastotalon tonttia. Ukintien tasolta katsottuna rinteessä parimetriä korkeammalla oleva kolmikerroksinen talo näkyisi matalampaan lähiympä-ristöön tasamaalla olevana nelikerroksisena talona. Muutenkin olisi hyvä pitääalempana sijaitsevaan naapuristoon matalampaan rakennuskantaan näkyvätsuunnittelualueen tontit kerrosmäärältään rajoitettuina. Ukintien alkupää on suu-ren osan vuodesta varjoisaa aluetta, jolle ei mielellään soisi auringonvalon suun-taan uusia esteitä. Tästä syystä emme pidä hyvänä suunnitelmassa A esitettyäUrheilutien kerrostalon lisäkerrosta.Muita huomioita: Aluetta suunnitellaan tarkoituksella saada nuoria perheitä asu-maan keskustaan. Liian tiivis täyteen rakentaminen toimii tavoitetta vastaan. Ur-heilukenttä säilyttämällä alue voisi kehittyä houkuttelevaksi asuinympäristöksi.

5. Vastustamme urheilukentän osalta asemakaavan muutosta. Urheilukenttä nyky-muotoisena tulee rajata pois asemakaavoitettavasta alueesta. Nykyinen kunnan-virasto 2:n alue soveltuu kaavoitettavaksi esitetyistä lähtökohdista. Samalla uudis-tamme sen, mitä olemme asiasta aiemmin lausuneet. urheilukentän säilyttämistäkannatetaan laajasti sekä kunnan sisällä että kuntarajat ylittäen. Urheilukentänsäilyttämisen puolesta kerätyssä adressissa on tällä hetkellä 285 allekirjoittajaa.Urheilukentän säilyttäminen nykymuotoisenaan toteuttaa myös liikuntalain (2015)tavoitteet, jossa kunnan tehtäväksi on määritelty liikuntapaikkojen rakentaminenja ylläpitäminen asukkaiden liikuntaedellytysten luomiseksi (5§) niin, että liikunta-lain ensisijainen tehtävä, eri väestöryhmien mahdollisuus liikkua ja harrastaa lii-kuntaa toteutuu (2§). Asemakaavaa tulee edelleen kehittää niin, että urheilukenttäjätetään kaavoituksen ulkopuolelle, Urheilutien nykyinen linjaus säilytetään ja kun-nanvirasto 2:n alueelle kaavoitetaan tehokkaita kaupunkipientaloja. Korttelin 108a

21

ja 108h välistä VP aluetta voidaan supistaa käsittämään vain kevyenliikenteen yh-teys, jolloin urheilukentältä pois jäävä rakennusoikeus voidaan ainakin osittainkorvata. Infrarakentamisen osalta tässä esitetyssä vaihtoehdossa säästetään sa-toja tuhansia euroja. Nykyinen tieyhteys on toimiva ja hyvässä kunnossa. Nykyi-sen omakotiasumisen läheisyydessä kerrosluku III ei tule kysymykseen. Näin kor-keat rakennukset eivät ole sovitettavissa arkaan luonnonympäristöön eivätkä ole-massa olevaan omakotitalojen rakennuskantaan. Rakennusten korkeus tuleemäärittää maksimissaan kahteen kerrokseen (II). Kaavan tulee noudattaa alueelletyypillistä ja ympäristön kaavamääräyksiä kattomuotoja, kaltevuuksia ja väritystä.Kaavaluonnos B on lisäksi keskustan OYK:n vastainen. Alueen nykyisille asuk-kaille ja lapsiperheille keskuskenttä on erityisen arvokas lähiliikuntapaikka ja us-komme sen olevan tarpeellinen ja arvostettu myös uusien asukkaiden mielestä.

6. Esitämme, että Kangasalan vanhan keskusurheilukentän kaavoitushankkeen yh-teydessä alueen itäpään tontinomistajalle annetaan mahdollisuus neuvotellamahdollisuudesta liittää kiinteistökaupalla kentän itäpään reunajyrkänteen yläpuo-linen alue siihen rajoittuviin tontteihin (kortteli 114 / tontit 1, 2 ja 9).Perustelut: Alue ei sijaintinsa ja jyrkänteen vuoksi sovellu hyvin V- tai VU-alueeksija se on Kuohuntielle kallistuvan rinteen yläosa josta hulevedet laskevat kyseistentonttien suuntaan. Sen kuuluminen tontteihin olisi luonnollista. Alueen puistollinenhoito olisi luonnollisempaa osana tontteja kuin kaupungin puistoalueena. Tonttiennykyinen urheilukentän puoleinen raja-alue on nuorison ja muiden kenttää käyttä-vien oleskelu- sekä läpikulkualuetta tonttien kautta Kuohuntielle, josta aiheutuujatkuvaa häiriötä tonttien omistajille. Esittämällämme tonttien laajennuksella eiolisi vaikutusta kaavan mukaiseen tonttien rakennusalaan eikä rakennusoikeu-teen.

7. Omistan kiinteistön (211-448-2-3), josta olen lahjoittanut noin puolet poikani per-heelle (omakotitalo rakenteilla). Edellytän, että toinenkin puoli kiinteistöstä säilyyomakotitonttina. Kannatan vaihtoehto B:n mukaista Urheilutien linjausta. Mieles-täni urheilukenttä jossakin laajuudessa on säilytettävä. Omistan osuuden kiinteis-töstä 211-448-0002-0004-X, jolle vaihtoehto A:ssa on suunniteltu pientalotonttia,mikä suunnitelma viereisen Vesijärventien kiinteistön mahdollinen lisärakentami-nen huomioon ottaen tuntuu mielekkäältä.

8. Meidän urheilukentän alueen asukkaiden kannalta väljemmin suunniteltu vaihto-ehto A on huomattavasti parempi kuin tiukkaan ahdettu B. Tätä tukee erinomai-sesti Kaavoituslautakunnan 24.1.2017 Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassakohdassa ”Tavoitteet” oleva lause ”Rakentaminen sovitetaan mittakaavaltaan ny-kyiseen omakotiasutukseen”. Lisäksi vaihtoehto A säilyttää kohtuullisen kokoisenpallokenttä-luistinradan todella hyvään paikkaan tuulensuojaan nykyisen kentänitäpäähän, mitä voidaan tarvita jatkossakin markkinoiden, melontakisojen jne. va-rapysäköintipaikkana. Yleisötilaisuudessa saimme kaavoituspäälliköltä selvennyk-sen, että luonnoksessa mainittu III-kerrosta tarkoittaa kaupunkipientalojen osaltamaksimissaan nk. 2,5 kerroksisia taloja, joka sallii enintään 2 täyttä asuinkerrostaja joista kuvallisena esimerkkinä voidaan pitää Malminkartanon kaupunkipienta-loja. Tulevan asemakaavan tulee mielestämme tehdä tämä täysin selväksi tuleviarakennuslupia varten. Jos tämä tulkinta merkinnästä III on vähänkään epäselvä,niin kaavaehdotukseen tulee mielestämme laittaa tilalle roomalainen II. Urheilu-kentän ym. kaava-alueiden tulevien rakennusten tulee sijaita nykyisen maanpin-

22

nan tasolla. Tulevat rakennukset tulee sijoittaa vaihtoehto A:n mukaisesti itä-länsi-suuntaan eli kenttään nähden poikittain. Näin asunnot saavat nauttia myös aamu-ja ilta-auringosta. Vaihtoehdossa B talorivit on sen sijaan sijoitettu kentälle pitkit-täin, jolloin niiden rintamasuunta on pohjoiseen ja siten suoraan meitä päin ja ik-kunat suoraan meitä vastaan. Tätä ei voi Kiertotiellä asuva hyväksyä. Ei liene mi-tään estettä sille, että olipa lopullinen kaava A, Btai jotain siltä väliltä, niin urheilu-kentän talot asetetaan kentälle poikittain, mikä suunta on elintärkeä. Jos kaupunkihaluaa päästä rakentamaan kentän aluetta joko vaihtoehdon A tai B pohjalta en-nen kuin päiväkoti ja virastotalo on siirretty, kannattaa kentän naapureita kuun-nella. Urheilutien uusi linjaus mutkineen on hyvä, koska sillä saadaan ajonopeu-det (hidasteiden kanssa) alas. B-vaihtoehdossa, jossa Urheilutie säilyisi ennal-laan, on jo nyt se iso ongelma, että Pikkuharjun 90 asteen mutkan jälkeen onpitkä kiihdytyssuora, jossa ajetaan etenkin mopoilla ja kevytmoottoripyörillä hurjiaja vaarallisia ylinopeuksia kohti Vesaniemeä. Ukintien varren omakotiasukkaatpelkäsivät (aiheellisesti) heidän ”niskan päälle” rakentamista, varsinkin jos heidänyläpuolelle tulisi korkeita taloja. Ukintien omakotiasukkaat lienevät vastustaneettätä uutta linjausta peläten Ukintien liikenteen lisääntymistä, vaikka tosiasiassa sesaattaa vähentyä, kun samalla Vesijärventie suljettaisiin autoilta vanhan kirjakau-pan kulmalta. Ukintietä käyttäisivät A vaihtoehdossa vain pussin perällä olevatomakotiasukkaat (liikenne ei olisi suurta).

9. adressi 244 allekirjoittajaaVastustamme urheilukentän osalta asemakaavan muutosta. Urheilukenttä tuleerajata pois asemakaavoitettavasta alueesta. Nykyinen kunnanvirasto 2:n alue so-veltuu kaavoitettavaksi esiteytyistä lähtökohdista. Urheilukenttä tulee säilyttää ny-kyisen laajuisena ja edelleen kehittää keskusta-alueen ainoana lähiliikuntapaik-kana. Erityisenä arvona urheilukentällä on kentän ympäri jäädytetty valaistu luis-tinrata talvisin ja pesäpallokenttä kesäisin. Urheilukentän säilyttämistä kannate-taan laajasti sekä kunnan sisällä että kuntarajat ylittäen. Urheilukentän säilyttämi-sen puolesta kerätyssä adressissa on tällä hetkellä 244 allekirjoittajaa:Kangasalan keskuskenttä on säilytettävä! Asemakaavan muutoksen myötä kes-kuskenttä nykymuotoisena aiotaan tuhota asuinrakentamisen tieltä. Talvinen lois-tava ja monipuolinen jääalue poistuu käytöstä, kuten myös kesäaikana käytössäollut hiekkakenttä. Tämä adressi puolustaa sitä, että keskuskenttä jätetään nykyi-sen kaavasuunnitelman ulkopuolelle.

10. Kangasalan Kisan pesäpallojaoston johtokunta:Molemmat kaavavaihtoehdot estävät pesäpallon harrastamisen nykyisellä paikal-laan. Vastustamme siis keskuskentän rakentamista. Pesäpallon harrastaminenmahdollistuisi, jos kaavavaihtoehto B toteutettaisiin ilman kentän päälle suunnitel-tua kahta kytkettyä rakennusta. Pesäpalloilulla on Kangasalla erittäin pitkät perin-teet. ja onhan pesäpalloilu kansallislajimme, joten sen harrastamiselle pitäisi ollamahdollisuus jokaisessa kunnassa ja kaupungissa, myös Kangasalla. Keskus-kenttä on toiminut erittäin hyvin pesäpalloilun kehtona. Pesäpallojaosto tuottaajoka kesä pesäpallokoulun lapsille ja nuorille. Se on halpa harrastus. KangasalanKisa voitti 2017 Tampereen harrastepesissarjassa miesten joukkueella hopeaa jasekasarjan joukkueella pronssia. Olemme jo aiemmin väistyneet Pikkolan kentältäKeskuskentälle. Pesäpalloilijoille on kaavailtu uudeksi kentäksi Pikkolaan raken-nettua ”tapahtumakenttää”, jolla on pesäpalloilun kannalta useita Puutteita: liianpieni ei täytä virallisen pesäpallokentän mittoja, kentän pinta liian karkea (vaaralli-nen), kentällä ei ole Wc-tiloja eikä pukuhuonetta, kentällä ei ole varastotiloja eikä

23

pysäköintitiloja. Mielestämme keskuskenttä tulisi säilyttää osana lähiliikuntapaik-koja / ympärivuotisessa käytössä olevana kenttänä. se on historiallinen paikka jaSuomen paras ulkoluistelupaikka. Kenttää kannattaisi kehittää vielä suuremmanjoukon iloksi esimerkiksi sijoittamalla kuntovälineitä kentän reunalle.

11. Kangasalan Lämpö Oy:Kaava-alueen läpi (Urheilutie - Vesaniementie) menee Kangasalan Lämpö Oy:nkaukoputki (karttaliite). Putken sijainti on putken rakentamissuunnitelman mukai-nen, siitä ei siis ole tarkemitattua tietoa. Kaavaluonnoksella B ei näyttäisi olevanjuurikaan vaikutusta kaukolämpöputkeen. Kaavaluonnos A sen sijaan aiheuttaakaukolämpöputken siirron. Kaavaa on muutettava niin, että kaukolämpöputkillevarataan johtoa varten varattu alueen osa. Rakennusalueen rajat tulee sijoittaaniin, että putkilinjat ovat vähintään neljän metrin päässä rakennusalasta. Kaavaatulee edelleen kehittää niin, että kaukolämpöputkea ei tarvitse siirtää. Kaikkienmaanalaisten putkirakenteiden osalta tulee huomioida, että niiden päälle ei saarakentaa ja että liikennejärjestelyjen muuttuessa tulee varmistaa ko. putkirakentei-den riittävä mekaaninen suojaus raskaan liikenteen aiheuttamia kuormia suojaa-maan. Putkien mahdolliset siirrot tai suojaus tulee tehdä alueen toteuttajan tai ra-kentajan kustannuksella. Alueen tuleva rakennuskanta on liitettävissä olemassaolevaan kaukolämpöjärjestelmään.

12. Kangasalan Vesi -liikelaitos:Luonnos A: Asemakaavan toteuttaminen edellyttää vesihuoltoverkoston täyden-nysrakentamista (kortteleiden 108c ja 108d alueilla sijaitsevat vesihuoltojohdottulee siirtää rakennettavalle tiealueelle). luonnoksessa A kortteleiden 108a ja114d alueella sijaitsevat vesihuoltojohdot tulee huomioida johtoa varatulla alueenosalla, jonka leveyden tulee olla 4m+4m karttasuunnassa mitattuna. Uusien ra-kennuspaikkojen vesihuoltojohtoihin liittyminen voidaan arvioida kun alueen to-teuttamisesta on mahdollista tehdä suunnitelma. Mikäli alueen korkeustasojenvuoksi kaikkia kiinteistöjä ei voida liittää viettoviemäriin, tulee ne liittää rakennetta-vaan tai olemassa olevaan jätevesiviemäriin kiinteistökohtaisella jätevesipump-paamolla.Luonnos B: Asemakaavan toteuttaminen edellyttää vesihuoltoverkoston täyden-nysrakentamista, korttelin 108e alueella sijaitsevat vesihuoltojohdot tulee siirtäärakennettavalle tiealueelle. Korttelin 108a alueella sijaitsevat vesihuoltojohdot tu-lee huomioida johtoa varatulla alueen osalla jonka leveyden tulee olla 4m+4mkarttasuunnassa mitattuna. Uusien rakennuspaikkojen vesihuoltojohtoihin liittymi-nen voidaan arvioida kun alueen toteuttamisesta on mahdollista tehdä suunni-telma. Mikäli alueen korkeustasojen vuoksi kaikkia kiinteistöjä ei voida liittää viet-toviemäriin, tulee ne liittää rakennettavaan tai olemassa olevaan jätevesiviemäriinkiinteistökohtaisella jätevesipumppaamolla.

13. Pirkanmaan maakuntamuseo:Kaava-alue sijoittuu Kangasalan keskustaan, ja kaavan tavoitteena on mahdollis-taa uuden pientalokokonaisuuden rakentuminen alueelle. Toteutuessaan luon-noksissa esitetyt suunnitelmat merkitsisivät mm. 1938 valmistuneen keskusurhei-lukentän jäämistä osittain tai kokonaan rakentamisen alle sekä vanhan terveysta-lon kokonaisuuden korvaamista pientaloilla. Kaavan luonnosvaihtoehdoista kes-kuskentän osittain säilyttävässä versiossa A urheilukentän katsomorakennus onmahdollista säilyttää. Kaavan aineistona on käytetty rakennetun ympäristön

24

osalta keskustan osayleiskaavaa varten vuosina 2005 ja 2009 laadittuja selvityk-siä. Vanhan terveystalon, terveyskeskuksen ja lääkärintalon kokonaisuus sekäkeskusurheilukenttä tulee säilyttää urheilupalvelujen alueena sen suuruisena,kuin kentän käyttötavan mukaan on tarpeellista. Katsomorakennuksen suojelu-tapa suositellaan ratkaistavaksi asemakaavalla. Katsomo on inventoitu asema-kaavan laatimisen huomioiden riittävällä tarkkuudella. Sen on todettu omaavanrakennushistoriallista arvoa, ja se on arvotettu luokkaan kolme: ”Kohteella on his-toriallista ja/tai ympäristöllistä merkitystä. Rakennuksen säilyminen on toivottavaa.Mahdolliset rakennuskohtaiset suojelutavoitteet on otettava harkintaan asema-kaavoituksen yhteydessä.” Lisäksi selvityksessä suositellaan säilyttämään ter-veystalon vanhin osa sekä lääkärin asuintalo. Terveystalo sekä lääkärintalo edus-tavat 1950- ja 70-lukujen keskusjohtoista laitosrakentamista, ja lääkärintalo liittyylähialueen saman aikakauden asuinrakennusten kokonaisuuteen. Sekä urheilu-kentällä että terveystalokokonaisuudella on erityistä arvoa osana Kangasalankaupungin hyvinvointipalvelujen kehitystä. Asemakaavahankkeen tausta-aineis-tona käytetyt selvitykset on laadittu yleiskaavaa varten sen edellyttämällä tark-kuustasolla. Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että kaava-alueella todetuistarakennetun ympäristön kulttuurihistoriallisista arvoista tarvitaan kuitenkin asema-kaavaa varten tarkempaa, rakennuskohtaista ja kunkin rakennuksen ominaispiir-teisiin ja arvoihin liittyvää tietoa terveystalon, lääkärintalon sekä terveyskeskuksenosalta, joita yleiskaavaselvityksessä ei ole huomioitu kaikilta osin selvityksessätehdyn ikärajauksen vuoksi. Kaavan lähtöaineistoja tuleekin vielä täydentää tältäosin. Lähtökohtaisesti maakuntamuseo katsoo, että keskuskenttä tulee säilyttääainakin osittain. Katsomorakennus on oleellinen osa kenttäkokonaisuutta, jotenkaavaratkaisussa katsomon ja kentän yhteys tulisi säilyttää ja kaavan tulee mah-dollistaa katsomorakennuksen säilyttäminen. Lisäksi kaavan yhteydessä tulee ai-dosti selvittää terveystalokokonaisuuden kulttuurihistorialliset arvot sekä säilyttä-mismahdollisuudet. Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta maakuntamuseolla eiole hankkeesta huomautettavaa.

14. Rakentamisen palvelualueVaihtoehto A: Tässä vaihtoehdossa tulee uutta katua (Urheilutien siirto) rakennet-tavaksi n. 200 m (kustannusarvio n. 240 000 - 280 000€). Uusi urheilutien linjaustulee alueen keskiosan suurten korkeuserojen vuoksi olemaan keskustan puolei-sesta päästään pituusleikkaukseltaan huomattavasti jyrkempi kuin nykyinen lin-jaus. Rakennussijoittelu antaa hiukan rauhattoman vaikutelman saavuttaessavanhalle hyvin jäsentyneelle asuinalueelle. Vanha urheilukenttä pienenee pallo-kentäksi. Pienentyneelle, mutta kuitenkin jäljelle jäävälle kentälle voisi ajatella kei-nopinnoitetta esim. tekonurmi, jonka väri voisi olla jokin muu kuin vihreä tai eri vä-rien yhdistelmä. Pinnoitettu alue on monikäyttöinen eri vuodenaikoina. Lisäksivoisi olla liikunnallisia, puistomaisia ja/tai maisemallisia elementtejä. Kentän ny-kyinen huoltorakennus on huonokuntoinen, on ollut useita vesivuotoja katon läpi.Kentän pienentyessä katsomorakenne jää hiukan sivuun eikä palvele enää kun-nolla tarkoituksessaan. Kun alueelle tulee uutta rakennuskantaa, pienempi läm-min taukotia/välinevarasto voisi korvata huoltorakennuksen wc-tiliolla kentän käyt-täjille. Kentän kuivatusjärjestelyt ovat nykyisellään kunnossa. Korttelin 108c uuttatonttia 11 ei voida ajatella asuntotontiksi, sillä alueen alavimmassa kohdassa sehankaloittaa VU-alueen hulevesien käsittelyä. Nykyisin puiston Vesijärventienpuoleinen pää toimii hulevesien imeytysalueena. Alue on lähes puoli vuotta ”sor-salammikkona”. Mainitun tontin asuntotontiksi saattaminen vaatii tontin täyttöä n.1,5 metrin paksuudelta tontin pinnan korottamiseksi Vesijärventien tasoon (+ pin-

25

nasta ennen täyttöä poistettava eloperäinen maa-aines). Urheilutien mutkan loi-ventaminen (rakentaminen n. 65 000€) avartaa kulkua Vesaniemeen, mutta onmyös ajonopeuksia lisäävä tekijä. Loiventaminen ei ole tarpeen.Vaihtoehto B: Rakennusten sijoittelu on rauhallisempi ja sopii hyvin yhteen taem-pana olevan vanhan asuinalueen rakenteen kanssa. Asuntoja tässä vaihtoeh-dossa on esitetty enemmän, mutta pallokenttä viety alueen laidalle, missä se eipalvele koko alueen käyttäjäkuntaa yhtä hyvin kuin nykyinen kenttä. Uuden ken-tän sijoittuminen korkeusasemaltaan alemmas, missä hulevesien kanssa on ny-kyisinkin ongelmia, ei tule olemaan hyvä asia. Kentän rakennuskustannus (n.100 000€) on halvempi kuin vaihtoehdon A kadunrakennuskustannukset. Kentänrakentaminen imetyspainanteen kohdalle vaatii hulevesien käsittelysuunnitelmanVU-alueelle. Pallokenttä jää kovin pieneksi hulevesijärjestelmien viedessä osanpallokentälle varatusta tilasta. Kentän meluhaitalle altistuu useampi asukas se si-jaitessa kerrostalojen lähellä. Kentälle tarvitaan myös huoltorakennus eikä sinneole osoitettu yhtään parkkipaikkaa. Pintavesien kulku puiston yläpuoliselta rin-teeltä on ohjattavissa puistopolun viertä (oja) pitkin painanteeseen. Esitetyn uu-den kentän alle saattaa olla pienenevän imeytysalueen vuoksi tarpeen rakentaahulevesiä viivyttävä kennosto.Hulevesien ylivuoto Vesijärventien viereisestä puiston (VU- tai VP-alue) imeytys-painanteesta on johdettava Ukkijärveen.

Mielipiteiden vaikutus kaavaehdotukseen:KorttelirakenteetKaavaehdotus on laadittu pääosin vaihtoehto A:n pohjalta. Kaavaehdotuksen valmis-telussa tutkittiin uusien omakotitonttien lisäämismahdollisuuksia Vesijärventien var-teen. Vesijärventien varteen ei voitu osoittaa uusia omakotitontteja, sillä alueen ala-vimmassa kohdassa se hankaloittaisi VU-alueen hulevesien käsittelyä. Nykyisin puis-ton Vesijärventien puoleinen pää toimii hulevesien imeytysalueena ja vesi säilyy alu-eella lähes puoli vuotta. Tonttien rakentaminen edellyttäisi lähes n. 1,5 metrin täyttöätontin pinnan korottamiseksi Vesijärventien tasoon.

Kenttä ja uusi rakentaminenKaavaehdotuksessa lähiliikuntapaikka alueella säilyy nykyisten ja uusien asukkaidenkäytössä. Laajan hiekkakentän koko pienenee ja siten sen nykyiset käyttömahdolli-suudet pitkän luisteluradan ja pesäpallokentän osalta heikkenevät. Keskustan elinvoi-maisuuden kasvattaminen perheasumisen lisäämisellä nähdään kuitenkin niin tär-keänä tavoitteena, että sen vuoksi esitetään kentän rakentamista osittain. Pelkästäännämä suunnitelmissa esitetyt pientalot eivät ratkaise keskustan asukasmäärän kas-vua, mutta ne ovat merkittävä osa asumisen monipuolistamista. Tonttien määrä jäävähäiseksi, jos ainoastaan virastokorttelin alue toteutetaan. Keskustan osayleiskaa-vassa kerrostaloja oli esitetty tälle alueelle, mutta niille löytyy runsaasti paikkoja muu-alta keskustasta eikä pientaloja haluta jättää uusien kerrostalojen varjoon. Täyden-nysrakentaminen muuttaa aina lähiasukkaiden ympäristöä.

Kentän osittainen säilyttäminen liittää uuden asuntoalueen harjua pitkin kulkevaanliikuntaverkostoon / viheryhteyteen keskustan osayleiskaavan mukaisesti. Sitä onmahdollista kehittää ympärivuotisena lapsiperheille suunnattuna ”korttelitoiminta-alu-eena”. Lähikentälle on varattu tilaa nykyisen kentän alueelle siten, että myös luistelu-radan jäädyttäminen on mahdollista 30 x 40 metriä kokoisen luistelukentän ympärille.Paikka on valittu ilmansuuntien vuoksi nykyisen kentän itäosaan, vaikka se jääkinhieman sivuun kulkureiteistä. Kaukalo siirretään Pikkolaan, jossa se on paremminkoulujen käytettävissä. Retkiluistelurata on tarkoitus aurata jatkossa Vesaniemenjäälle. Pesäpalloa on mahdollista pelata Pikkolaan juuri valmistuneella tapahtuma-kentällä.

26

Urheilukentän reunamilla olevat rinteet on merkitty säilytettäväksi, jotta muurien ra-kentamiselta vältytään ja nykyiset puut voidaan säilyttää. Puiden hoidosta on mahdol-lista neuvotella kaupungin puutarhurin kanssa. Kuohuntien varren omakotitalojen ra-jat on määritelty verrattain uudessa asemakaavamuutoksessa.

LiikenneUrheilutielle on valittu uusi linjaus (vaihtoehto A), joka tekee Vesaniemeen suuntautu-vasta yhteydestä sujuvan. Uusi linjaus sopii parhaiten nykyiseen maastoon ja siinä onhidastava mutka Pikkuharjun päässä.

Ukintie on yhdistetty uuteen Urheilutien linjaukseen. Näin voidaan vanhan kirjakau-pan alapuolinen, Vesijärventien vaarallinen liittymä sulkea ja Ukkijärven puisto rau-hoittuu oleskelulle, kävelijöille ja pyöräilijöille. Ukintien liikenne kasvaa hieman (ei lä-piajoliikennettä) ja muutos vaikuttaa jonkin verran nykyiseen asutukseen. Aatteen-polku on nykyisellä paikallaan.

Kaavassa on esitetty LPA-alue lähikentän yhteyteen, jolloin sitä on mahdollista käyt-tää markkinoiden pysäköintialueena ja uimahallin kortteliin on suunniteltu pysäköinti-hallia.

Ehdotusvaiheen palaute

Yksityiset henkilöt:1. Vastustamme urheilukentän osalta asemakaavan muutosta. Urheilukenttä nyky-

muotoisenaan tulee rajata pois asemakaavoitettavasta alueesta. Nykyinen kun-nanvirasto 2:n alue soveltuu kaavoitettavaksi esitetyistä lähtökohdista. Kaavaatulee muuttaa niin, että se noudattaa alueella tyypillisiä ja ympäristön kaavamää-räyksiä, kattomuotoja, kaltevuuksia ja väritystä.Samalla uudistamme sen, mitä olemme asiasta aiemmin lausuneet.Kuntalaisten esittämää kantaa keskuskentän säilyttämiseksi ei ole pidetty todelli-sena vaihtoehtona kaavaprosessin missään vaiheessa. Selostuksessa on nos-tettu esiin sellaisia seikkoja, jotka eivät todellisuudessa korvaa nykyistä keskus-kentän käyttömahdollisuutta. Selostuksessa esitetty retkiluistelurata ei luonnon-olosuhteiden epävarmuuden vuoksi ole korvaava vaihtoehto nykyiselle luistinra-dalle. Alkavaa liikuntapaikka selvitystä ei voi pitää haittavaikutuksia vähentävänä,koska siinä ei voida enää kaavaehdotuksen hyväksymiseen jälkeen huomioidakeskuskenttää nykymuotoisena liikuntapaikkana.Alueen nykyisille asukkaille ja lapsiperheille keskuskenttä on erityisen arvokas lä-hiliikuntapaikka ja uskomme sen olevan tarpeellinen ja arvostettu myös uusienasukkaiden mielissä.Kaavoituksen vastine:Keskustan osayleiskaavassa suunnittelualueen lounaisosa on merkitty kerrostalo-valtaiseksi asuntoalueeksi ja nykyiselle kentän alueelle on esitetty pääosin tiivistäpientaloasumista. Urheilutien asemakaavamuutoksen keskeisenä tavoitteena onpidetty keskustan osayleiskaavaan tavoitteiden mukaisesti asumisen tiivistämistäkeskusta-alueen tuntumassa. Keskustan elinvoimaisuuden turvaamiseksi Urheilu-tien asemakaavamuutoksessa suunnittelualueelle tavoitellaan lapsiperheitä. Eh-dotukseksi valmistellussa vaihtoehdossa kentän osittainen säilyttäminen liittää uu-den asuntoalueen lähiympäristöineen harjua pitkin kulkevaan liikuntaverkostoon /viheryhteyteen keskustan osayleiskaavan mukaisesti. Sitä on mahdollista kehittäävuorovaikutteisesti nykyisten ja uusien asukkaiden kanssa ympärivuotisena lapsi-perheille suunnattuna ”korttelitoiminta-alueena”. Alueelle mahtuu hyvin rusetti-luisterurata, joita tehdään pienemmillekin alueille. Liikuntapaikkaohjelman (2018 -

27

2030) tavoitteena on koulujen ja päiväkotien piha-alueiden käytön monipuolista-minen. Pikkolan kampusta on tältä pohjalta päätetty kehittää erityisesti nuorillesuunnattuna laajana ja monipuolisena liikunta-alueena. Keskustaan liittyvien lii-kuntapaikkojen kehittäminen painottuu pääosin Vesaniemeen, Kirkkoharjun kou-lun ja torin alueelle. Suunnitelmissa esitetyt pientalot eivät pelkästään ratkaisekeskustan asukasmäärän kasvua, mutta ne ovat merkittävä osa asumisen moni-puolistamista. Tonttien määrä jää vähäiseksi, jos ainoastaan virastokorttelin aluetoteutetaan. Täydennysrakentaminen muuttaa aina lähiasukkaiden ympäristöä.

2. Maakuntamuseo:Kaava-alueella sijaitsee keskuskenttä katsomoineen. Rakennusinventoinnin toi-menpidesuositusten mukaan keskuskenttä tulee säilyttää urheilupalvelujen alu-eena sen suuruisena, kuin kentän käyttötavan mukaan on tarpeellista. Katsomo-rakennuksen suojelutapa suositellaan ratkaistavaksi asemakaavalla. Maakunta-museo totesi aiemmassa lausunnossaan, että katsomo on inventoitu asemakaa-van laatimisen huomioiden riittävällä tarkkuudella. Sen on todettu omaavan ra-kennushistoriallista arvoa, ja se on arvotettu luokkaan kolme: ”Kohteella on histo-riallista ja/tai ympäristöllistä merkitystä. Rakennuksen säilyminen on toivottavaa. --- Mahdolliset rakennuskohtaiset suojelutavoitteet on otettava harkintaan asema-kaavoituksen yhteydessä.” Kaavaehdotuksessa urheilukentän koko supistuu,mutta osa alueesta säilyy urheilu- ja virkistyspalvelujen alueena. Katsomoraken-nus on merkitty kaavaan suojelumerkinnällä sr-22: ”Kohteella on historiallista mer-kitystä. Rakennuksen säilyminen on toivottavaa.” Pirkanmaan maakuntamuseototeaa, että kaavaratkaisu huomioi kulttuuriympäristön arvot tältä osin riittävällätavalla, vaikkakaan sr-22 -merkinnän määräys ei sisällöltään noudata nykyistäsuojelumääräyskäytäntöä ja on ohjausvaikutukseltaan epäselvä.Rakennusinventoinnin toimenpidesuosituksissa suositellaan säilyttämään kaava-alueella sijaitsevat terveystalon vanhin osa sekä lääkärin asuintalo. Kaavaehdo-tuksessa kyseiselle alueelle osoitetaan uudisrakentamista. Pirkanmaan maakun-tamuseo totesi aiemmassa lausunnossaan, että rakennetun ympäristön arvojenosalta tausta-aineistona käytetty selvitys on laadittu yleiskaavaa varten, sen edel-lyttämällä tarkkuustasolla. Maakuntamuseo katsoi, että kaava-alueella todetuistakulttuurihistoriallisista arvoista tarvitaan asemakaavaa varten tarkempaa, raken-nuskohtaista ja kunkin rakennuksen ominaispiirteisiin ja arvoihin liittyvää tietoaterveystalon, lääkärintalon sekä terveyskeskuksen osalta, jota yleiskaavaselvityk-sessä ei ole huomioitu kaikilta osin selvityksessä tehdyn ikärajauksen vuoksi. Täl-laista tausta-aineiston täydennystä ei ole laadittu. Maankäyttö- ja rakennuslain 54§:n mukaan asemakaavan sisältövaatimukset edellyttävät mm. sitä, että ”raken-nettua ympäristöä ja luonnonympäristöä tulee vaalia eikä niihin liittyviä erityisiäarvoja saa hävittää”. Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa, että terveystalolla, lää-kärintalolla ja terveyskeskuksella on yleiskaavan inventoinnissa arvioitu olevanlähtökohtaisesti kulttuurihistoriallista arvoa ainakin osana Kangasalan kunnankeskustapalveluiden rakennetun ympäristön kokonaisuutta. Tarkempaa tietoa ar-voista ei kuitenkaan ole, joten ei ole mahdollista arvioida, johtaako asemakaavanratkaisu Maankäyttö ja rakennuslain vastaisesti rakennetun ympäristön erityistenarvojen hävittämiseen. Maakuntamuseo toistaa edellisessä lausunnossaan totea-mansa lisäselvitystarpeen.Kaavoituksen vastine:Keskuskenttä on menettänyt oleellisesti luonnettaan sieltä poistuneiden kenttära-kenteiden mm. juoksuradan myötä. Katsomorakennuksen luonne on myös muut-tunut käyttötarkoituksen muutoksen myötä. Urheilutien asemakaavamuutoksenkeskeisenä tavoitteena on pidetty keskustan osayleiskaavan tavoitteiden mukai-

28

sesti asumisen tiivistämistä keskusta-alueen tuntumassa. Taajaman rakennus-kulttuurin arvoja on tarkoitus selvittää Kangasalla laajemmin, jolloin on mahdol-lista arvioida modernin rakennuskannan arvoja kokonaisuutena Kangasalan nä-kökulmasta.

3. Kangasalan Lämpö Oy:Kangasalan Lämpö Oy ilmoittaa lausuntonaan Urheilutien alueen asemakaavanmuutosehdotuksesta (kaava 792) seuraavaa:Kaava-alueen läpi (Urheilutie - Vesaniementie) menee Kangasalan Lämpö Oy:nkaukoputki (karttaliite). Ehdotettu kaavamuutos aiheuttaa kaukolämpöputken siir-ron.Kaavaehdotuksessa on varattu johtoa varten varattu alueen osa Niilo Hakolan rai-tille ja edelleen pp merkinnällä varustetulle kadun osalle kohti Vesanimentietä.Kaukolämpöputki on siirrettävissä kyseiselle reitille, mutta samalla reitillä on myösKangasalan Veden vesi- ja viemäri putkistoja. Johtoa varten varatun alueen le-veys tulee olla sellainen, että samalle alueelle voidaan sijoittaa sekä KangasalanLämmön että Kangasalan Veden putket. Putkilinjojen keskinäinen etäisyys sekäetäisyys rakennusalaan on oltava vähintään 4m, jolloin alueen leveys tulee ollanoin 12m. Johdolle varatulle alueelle ei tule sallia istutusten, kuten puiden istutta-mista tai pi-24 merkinnän mukaisia rakennusalueen ylittäviä rakennelmia, ettäjohtojen huolto on myös käytännössä mahdollista. Erityisesti kortteli 114a on joh-tovaraukseltaan erittäin kapea ja korttelin tontilta nro 5 tulee rakennusala poistaaja muuttaa esimerkiksi kaavaluonnos A:n mukaiseksi pihakaduksi. Erityisesti piha-katujen leveys pitäisi olla ehdotettua suurempi, että kaikki maanalaiset rakenteet,kuten sähkö, tele, kaukolämpö, vesi- ja viemärijohdot sopivat katualueelle ja ovatmyös käytännössä huollettavissa.Kaikkien maanalaisten putkirakenteiden osalta tulee huomioida, että niiden päälleei saa rakentaa ja että liikennejärjestelyjen muuttuessa tulee varmistaa ko. putki-rakenteiden riittävä mekaaninen suojaus raskaan liikenteen aiheuttamia kuormiasuojaamaan. Putkien mahdolliset siirrot tai suojaus tulee tehdä alueen toteuttajantai rakentajan kustannuksella.Alueen tuleva rakennuskanta on pääsääntöisesti liitettävissä kaukolämpöjärjestel-mään.Kaavoituksen vastine:Kangasalan Lämpö Oy:n lausunnossa esitetyt näkökohdat ja putkilinjojen alueva-raukset on otettu huomioon sovittamalla niitä yhteen Urheilutien asemakaavaavarten laaditun vesihuoltotarkastelun kanssa.

4. Elenia Oy:Elenia Oy pyytää varaamaan suunnitellulle kaava-alueelle EN-/ ET-/ vastaavanalueen puistomuuntamon sijoittamista varten liitekartan osoittamaan paikkaan taisen välittömään läheisyyteen. Varattavan alueen tulisi olla kooltaan noin 10 m x10 m. Vähimmäisetäisyyden ET-alueelle sijoitettavasta puistomuuntamosta (n. 2 x3 m) lähimpiin rakennuksiin tulee olla 8 m. Mikäli puistomuuntamo on mahdollistasijoittaa kaavaehdotuksen mukaiselle Vesaniementien ja Urheilutien risteyksessäsijaitsevalle ET -alueelle, ei erillistä aluevarausta muuntamoa varten tarvita. Kaa-voitettavalla alueella sijaitsee lausunnon antohetkellä 20 kV keskijännitemaakaa-peliverkon ja 0,4 kV pienjännitemaakaapeliverkon rakenteita oheisen suuntaa-antavan liitekartan mukaisesti.

29

Sähköverkon rakenteiden läheisyydessä työskenneltäessä ja rakennettaessa tu-lee huomioida sähköturvallisuuden edellyttämät etäisyysvaatimukset ja mahdolli-set turvatoimenpiteet. Mahdollisista ylimääräisistä johtomuutoksista aiheutuvatlisäkustannukset laskutetaan työn tilaajalta. Rakentamisesta aiheutuvat kustan-nukset ja aikataulu on sovittava tapauskohtaisesti ennen työn aloitusta (maasto-katselmus, tarjous-/tilausmenettely). Elenia Oy:llä ei ole muuta huomauttamistaasemakaavaan ja esitettyihin maankäyttöratkaisuihin. Tarvittaessa tarkennammelausuntoamme kaavoitusprosessin edetessä.Kaavoituksen vastine:Puistomuuntamolle on varattu paikka katualueen reunasta.

5. Hyvinvointipalvelut:Asemakaavan toteutuksen myötä Kirkkoharjun koulun kapasiteetti voi loppua, alu-een varhaiskasvatuksen palvelujen riittävyys. Kaavan tavoitetta tuoda lapsiper-heitä keskustaan pidettiin oikeansuuntaisena yleisesti ottaen keskustapalvelujensäilymisen osalta. Kaavassa osalle nykyisen pesäpallokentän aluetta laajallekäyttäjäjoukolle ympärivuotiseen käyttöön tarkoitettua virkistysaluetta (Lähiliikun-tapaikkaohjelma) pidettiin myös oikeansuuntaisena hankkeena.Kaavoituksen vastine:Keskustan asukasmäärän kasvaessa tulee jatkossa esille Kirkkoharjun koulunlaajennustarve.

Saadun palautteen vaikutus Urheilutien asemakaavaan:

Maanomistajien kanssa käytiin neuvotteluja, jotta saatiin muodostettua ohjeellinenjalankulun ja pyöräilyn yhteys sekä hulevesipainanne Jyrkänpartaan puiston halki.Neuvottelujen pohjalta tarkennettiin korttelirajauksia. Korttelirajauksia (114d,114e, 114f) tarkennettiin myös Urheilutien asemakaavaa varten laaditun vesihuol-totarkastelun perusteella. Vesihuolto- ja kaukolämpövarauksen mahdollista-miseksi 114a korttelialuetta pienennettiin ja Niilo-Hakolan raittia jatkettiin Vesanie-men suuntaan. Puistomuuntamolle varattiin ohjeellinen aluevaraus Urheilutien ka-tualueelle.

ViranomaisyhteistyöAlueella ei ole sellaisia valtakunnallisia intressejä, joiden vuoksi viranomaisneuvotteluolisi ollut tarpeen.

4.4 Asemakaavan tavoitteetLähtökohta-aineiston antamat tavoitteet

Seudullisten suunnitelmien tavoitteena ja kunnan omana tavoitteena on Kangasalankeskustan vahvistaminen. Yleiskaavasta juontuvia tavoitteita ovat virastojen ja päivä-kodin alueen muuttaminen asumiselle, Urheilutien uusi linjaus ja lähikentän jääminenalueelle.

4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutuksetAlustavien vaihtoehtojen kuvaus ja karsinta

Kaksi vaihtoehtoista asemakaavaluonnosta on laadittu. Pohjana on yleiskaavan rat-kaisu, jolla alue muuttuu asumiskäyttöön, ja alueelle sijoitetaan pieni pallokenttä.

30

Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset§ OAS nähtävillä 6.2. – 7.3.2017§ Kaavaluonnokset luonnoksena lautakunnassa 30.5.2017§ Kaavaluonnokset A ja B olivat nähtävillä 28.8. - 26.9.2017§ Asemakaavaehdotuksen käsittely elinvoimalautakunnassa 20.2.2018§ Asemakaavaehdotus nähtävillä 15.8. - 13.9.2018§ Asemakaavaehdotus lautakunnassa 11.12.2018§ Asemakaavan hyväksyminen valtuustossa 21.1.2019

5 ASEMAKAAVAN KUVAUS5.1 Kaavan rakenne

Luonnosvaihtoehtojen A ja B mitoitusKaava-alueen koko on n. 5,4 ha. Uusia asuntoja osoitetaan 171 - 208 asukkaalle.

vaih-to-ehto

kytketytok-tontit(kpl)3,4asuk./talo

muut ok-tai parita-lotontit(kpl)3,4asuk./talo

rivitalo(asuntojakpl)2,7asuk./asunto

kerrostalo(asuntojakpl)1,8asuk./asunto

pienkerros-talo (asun-toja kpl)3,4asuk./asunto

uusiaasun-tojayh-teensä

uusiaasuk-kaitayh-teensä

A 29 10 9 8 - 56 171

B 45 5 9 - 4 63 208

Kaavaehdotuksen mitoitusKaava-alueen koko on n. 5,4 ha. Uusia asuntoja osoitetaan 174 asukkaalle.

kytketytok-tontit(kpl)3,4asuk./talo

muut ok-tai parita-lotontit(kpl)3,4asuk./talo

rivitalo(asuntojakpl)2,7asuk./asunto

kerrostalo(asuntojakpl)1,8asuk./asunto

pienkerros-talo (asun-toja kpl)3,4asuk./asunto

uusiaasun-tojayh-teensä

uusiaasuk-kaitayh-teensä

32 4 14 8 - 58 175

5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminenAlueelle on molemmissa vaihtoehdoissa muodostettu pientaloalue nykyiseen asutuk-seen sovittaen. Kytkettyjen kaupunkipientaloalueen toteutuminen lisää katuympäris-tön mielenkiintoa vaihtelevilla ja värikkäillä julkisivuilla. Nykyinen jalankulku- ja pyörä-reitti itä-länsisuunnassa säilyy Pikkuharjun reunassa.

31

Esimerkki kau-punkipientaloistaHelsingin Mal-minkartanosta.Helsingin kau-punkisuunnittelu-viraston lehdistö-kuvat.

5.3 AluevarauksetKorttelialueet

Suurin osa kaava-alueesta on uusia kapeita kaupunkipientalotontteja, joissa toisis-saan kiinni olevat persoonalliset talot luovat värikästä katumaisemaa. Tontit luovute-taan kukin rakentajille, jotka toteuttavat omasta talostaan haluamansa sovittaen senrakentamistapaohjeiden mukaisesti alueelle. Tontit ovat leveydeltään 9-10 m ja talotII ja II1/3 kerroksisia. Pysäköinti on tarkoitus sijoittaa pääosin katutason kerrokseenautotalliin/-katokseen tai joissakin tonteissa piharakennukseen. Talon edessä onmyös tilaa pitää autoa tontilla.

Keskellä aluetta on korkeuseron vuoksi kaupunkipientalotyyppinen rakennusmassa(kortteli 114b), joka on mahdollista toteuttaa yhtiömuotoisesti rinneratkaisuna yhdelletontille. Kortteliin 108d on esitetty rinneratkaisuun perustuva rivitalotontti. Ukintienvarteen on suunniteltu erilaisia pientaloratkaisuja.

Nykyisen kerrostalotontin rakennusoikeutta on esitetty korotettavan yhdellä kerrok-sella.

Katuaukioille sijoitetaan jätteiden lähikeräyspisteet, kapeille tonteille ei sijoiteta omiasäiliöitä. Jätevesipumppaamolle on osoitettu oma korttelialueensa, jonka alueelle voisijoittaa myös hulevesien viivytystä. Laajemman infran suunnittelua varten laadittavanhulevesiselvityksen mitoituksen jälkeen alueiden laajuus tarkastetaan.

Muut alueetLiikenneAutoliikenne suljetaan Ukkijärven puiston kohdalta. Vanhan kirjakaupan talon alapuo-linen Vesijärventien vaarallinen risteys poistuu ja puiston käyttö rauhoittuu osaksikeskustan kävelyreittiä. Ukintien kautta kuljetaan uudelta Urheilutien linjaukselta Ve-sijärventien taloihin. Kaavassa on esitetty LPA-alue lähikentän yhteyteen, jolloin sitäon mahdollista käyttää markkinoiden pysäköintialueena ja uimahallin kortteliin onsuunniteltu pysäköintihallia.

32

Liikuntapaikat ja ulkoilureitit kaava alueellaUrheilukentän itäosassa on pallokenttä/luistelukenttä kooltaan 30 x 40 m, jonka ym-pärille sopii luistelurata. Aatteenpolulta rakennetaan kävelyreitti Vesijärventien ja Uk-kijärven puiston suuntaan.

5.4 Kaavan vaikutukset (luonnosvaihe)

VE A VE B

Vaikutukset ra-kennettuun ympä-ristöön

Virastotalo ja päiväkoti puretaan. Uudet pientalot sopeutuvat mittakaa-valtaan nykyiseen rakennuskantaan. Ukintien ja Vesijärventien varrenkatunäkymään sijoittuu lisää omakotitaloja.Kentän katsomorakennus voi pal-vella nykymallisena huoltoraken-nuksena lähikenttää.

Kerrostalon pihan uudisrakennusmuuttaa tontin ilmettä.

Vaikutukset liiken-teeseen

Liikenne sujuvoituu Vesaniemen suuntaan, mutta mutkitteleva luonnesäilyy. Katusuunnitelmissa on mahdollista toteuttaa nopeuksien kan-nalta hidastavia toimia.

Vaarallinen Vesijärventien alun ris-teys vanhan kirjakaupan alanur-kalla poistuu. Ukintien nykyisenpäättyvän kadun liikenne kasvaa.Kentälle voi ajaa nykyistä reittiä pit-kin.

Liikennejärjestelmä pysyy sa-mana lukuun ottaen Vesijärven-tien yksisuuntaisuutta. Uutta tont-tikatua pääsee kävellen Aatteen-polulta Vesaniemen suuntaan.

Vaikutukset mai-semaan ja kulttuu-riympäristöön

Persoonalliset kytketyt omakotitalot muuttavat katuympäristön vaihtele-vaksi ja mielenkiintoiseksi. Urheilukentän avoin maisematila pienenee,mutta reunan rinteet säilyvät. Pikkuharjun reuna pysyy ennallaan.Alueella on paikallisia kulttuurihistoriallisia arvoja. Nykyiset virasto- japäiväkotirakennukset ovat oman aikansa julkisen rakentamisen edusta-jia. Tilat ovat kuitenkin kokonaisuudessaan epäkäytännölliset toimisto-työhön.Uusi Urheilutien linjaus muuttaamaisemaa. Urheilukentän katso-morakennus on mahdollista säilyt-tää kentän huoltorakennuksena.

Pientalot täyttävät koko hiekka-kentän. Katsomorakennus onmahdollista säilyttää, jos sille löy-tyy käyttöä.

Vaikutukset luon-toon ja luonnon-ympäristöön

Hulevesien määrä tulee lisääntymään, mutta niiden haitalliset vaikutuk-set pystytään ehkäisemään asemakaavassa huomioidulla imeytyksellä.Uuden maankäytön aiheuttamat hulevedet eivät todennäköisesti ai-heuta riskiä pohjaveden laadulle. Hulevesistä laaditaan erillinen selvi-tys.

Alueella on mahdollista liittyä kaukolämpöön, jolloin maalämpökaivoja eitarvitse välttämättä sijoittaa kapeille tonteille pohjavesialueella.

Ihmisiin kohdistu-vat vaikutukset

Ympäristö muuttuu monissa paikoin voimakkaasti ja uusia naapureitatulee alueelle. Uusi alue luo alueelle monimuotoista asumista ja tekeealueesta aktiivisemman ja elävämmän. Kerrostalon piha pienenee, py-säköintitilan tarve kasvaa. Monet ihmiset ja perheet saavat rakentamis-mahdollisuuden läheltä keskustaa.

33

Alueella oleva liikuntapaikka säilyy,mutta pienenee. Luisteluradankäyttö on mahdollista.

Alueella oleva kenttä siirtyy Vesi-järventien varteen ja säilyypallo/luistelukenttänä.

Taloudelliset vai-kutukset

Hankkeella on pääosin myönteisiä kunnallis- ja yksityistaloudellisia vai-kutuksia yhdyskuntarakenteen täydentämisen ja tontin/rakennusoikeu-den myynnin osalta. Toteuttaminen vaatii kuitenkin investointeja infraan,rakennusten purkamiseen ja mahdollisesti uusiin palveluihin. Vesihuol-tolinjoja siirretään katualueelle. Rakentamisen taloudellisia vaikutuksiatutkitaan vielä lisää.Kunta voi myydä enemmän tont-teja. Vaikutus keskustan vahvista-miseksi on suurempi. Kaukoläm-pöputki siirretään.

Kunta voi myydä vähemmän tont-teja.

5.4.1 Kaavan vaikutukset (ehdotusvaihe)

Vaikutukset ra-kennettuun ympä-ristöön

Virastotalo ja päiväkoti puretaan. Uudet pientalot sopeutuvat mittakaa-valtaan nykyiseen rakennuskantaan. Ukintien ja Vesijärventien varrenkatunäkymään sijoittuu lisää omakotitaloja.Kentän katsomorakennus voi palvella nykymallisena huoltorakennuk-sena lähikenttää.

Vaikutukset liiken-teeseen

Liikenne sujuvoituu Vesaniemen suuntaan, mutta mutkitteleva luonnesäilyy. Katusuunnitelmissa on mahdollista toteuttaa nopeuksien kan-nalta hidastavia toimia.

Vaarallinen Vesijärventien alun risteys vanhan kirjakaupan alanurkallapoistuu. Ukintien nykyisen päättyvän kadun liikenne kasvaa. Kentällevoi ajaa nykyistä reittiä pitkin..

Vaikutukset mai-semaan ja kulttuu-riympäristöön

Persoonalliset kytketyt omakotitalot muuttavat katuympäristön vaihtele-vaksi ja mielenkiintoiseksi. Urheilukentän avoin maisematila pienenee,mutta reunan rinteet säilyvät. Pikkuharjun reuna pysyy ennallaan.Alueella on paikallisia kulttuurihistoriallisia arvoja. Nykyiset virasto- japäiväkotirakennukset ovat oman aikansa julkisen rakentamisen edusta-jia. Tilat ovat kuitenkin kokonaisuudessaan epäkäytännölliset toimisto-työhön.Uusi Urheilutien linjaus muuttaa maisemaa. Urheilukentän katsomora-kennus on mahdollista säilyttää kentän huoltorakennuksena.

Vaikutukset luon-toon ja luonnon-ympäristöön

Hulevesien määrä tulee lisääntymään, mutta niiden haitalliset vaikutuk-set pystytään ehkäisemään asemakaavassa huomioidulla imeytyksellä.Uuden maankäytön aiheuttamat hulevedet eivät todennäköisesti ai-heuta riskiä pohjaveden laadulle. Hulevesistä on laadittu hulevesitar-kastelu, jota on tarkoitus täydentää alueen infran suunnittelun ja raken-tamisen yhteydessä.

34

Alueella on mahdollista liittyä kaukolämpöön, jolloin maalämpökaivoja eitarvitse välttämättä sijoittaa kapeille tonteille pohjavesialueella.

Ihmisiin kohdistu-vat vaikutukset

Ympäristö muuttuu monissa paikoin voimakkaasti ja uusia naapureitatulee alueelle. Uusi alue luo alueelle monimuotoista asumista ja tekeealueesta aktiivisemman ja elävämmän. Kerrostalon piha pienenee, py-säköintitilan tarve kasvaa. Monet ihmiset ja perheet saavat rakentamis-mahdollisuuden läheltä keskustaa.Alueella oleva liikuntapaikka säilyy, mutta pienenee. Luisteluradankäyttö on mahdollista..

Taloudelliset vai-kutukset

Hankkeella on pääosin myönteisiä kunnallis- ja yksityistaloudellisia vai-kutuksia yhdyskuntarakenteen täydentämisen ja tontin/rakennusoikeu-den myynnin osalta. Toteuttaminen vaatii kuitenkin investointeja infraan,rakennusten purkamiseen ja mahdollisesti uusiin palveluihin. Vesihuol-tolinjoja siirretään katualueelle. Kaukolämpölinjaa joudutaan osin siirtä-mään. Urheilutien siirron kustannukset ovat n. 260 000€.

35

36

5.5 Kaavamerkinnät ja –määräykset

37

38

5.6 Ympäristön häiriötekijätKatusuunnitelmissa voidaan esittää ratkaisuja ajonopeuksien hillitsemiseksi.

5.7 Keinot haitallisten vaikutusten lieventämiseksiRakentamisen myötä hulevesien määrä kasvaa ja niiden hallitsemiseksi on laadittuUrheilutien asemakaavaa varten karkean tason hulevesitarkastelu. Koko kaava-alueon hiekkamaata, joten harjualueelta tulevat hulevedet sekä kaava-alueen hulevedeton pyrittävä pidättämään kaava-alueella. Tarkemmat hulevesimäärät / mitoitus selvi-tetään kaava-aluetta laajemmalta alueelta alueen infran rakentamisen yhteydessä.LPA (pysäköintialueen) pinnoitteena käytetään vettä läpäisevää materiaalia esim so-raa tai nurmikiveä.

Kortteleihin on merkitty määräys hule-16: Uusien rakennusten kattovedet sekä asfal-toitujen tai kivettyjen piha-alueiden imeytetään maaperään kiinteistön alueella. Ime-tysrakenteen tilavuus vähintään 1m3 / 100 vettä läpäisemätöntä m2 ja etäisyys muistarakennuksista oltava vähintään 3 metriä. Imeytysrakenne voi sijaita maan pinnalla taimaan alla. Imeytymättä jäävät hulevedet johdetaan ylivuotona yleisen alueen huleve-sijärjestelmään, etupäässä avo-ojiin.

Urheilukentän, pitkän luisteluradan ja pesäpallokentän rakentamisen haittavaikutuk-sia vähentää muualla kunnassa tehtävä liikuntapaikkojen kehittäminen:

· Lähiliikuntapaikkaselvitys on alkamassa Teknisessä keskuksessa, jossa tar-kastellaan kuntaa kokonaisuutena lähiliikuntapaikkojen sijainnin osalta.

· Torille rakennetaan eri ikäisille leikki- ja oleskelupaikkoja. Vesaniemen kehit-tämisen suunnittelu on alkamassa. Alueesta tavoitellaan ympärivuotista aktii-vista puistoa. Jäälle on tarkoitus aurata retkiluistelurata ladun ajamisen lisäksi.

39

Uudet rakennukset palvelisivat monenlaisessa toiminnassa, sauna, kokoontu-mistila, kahvio, luistinten vuokraus, tapahtumatoimisto jne. Vesaniemessä onjo nyt paljon toimintoja, mutta jotain uutta on mahdollista myös lisätä, esim.minigolf tai petankkikenttä.

· Pesäpallon pelaaminen on mahdollista Finnentien varren tapahtumakentällä.Kentän pituus on n. 95 metriä. Kentälle mahtuu siten naisten pesäpallokenttä.Lukion laajennetulla kentällä on mahdollista pelata liikuntatunneilla pesäpal-loa, kentän pituus on 100 m, mutta rivitalot ovat aivan kentän takana.

5.8 NimistöKeskuskentän alueella kiertävä raitti on nimetty alueella asuneen pikajuoksija ja pe-säpalloilija Niilo Hakolan mukaan. Suunnittelualueen Ukkijärven lähistöllä sijainneenjääkaudenaikaisen suppamuodostuman mukaan puisto nimettiin Jyrkänpartaan puis-toksi ja hiekkakentästä jäänyt kaavassa puistoksi määritelty alue Pikkuharjun puis-toksi.

40

6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat

Alueelle laaditaan erilliset rakentamistapaohjeet, joiden avulla ohjataan lähekkäin si-joittuvia taloja istumaan kokonaisuuteen, mutta toisaalta erottumaan toisistaan mm.värityksen osalta. Katutilan, puistoalueen ja kenttien ilmettä käsitellään katu- ja puis-tosuunnitelmissa.

6.2 Toteuttaminen ja ajoitusAlueen toteuttaminen ratkaistaan kaupungin maankäytön toteuttamisohjelman kauttasovittaen rakentaminen palvelujen riittävyyteen ja investointien ajoitukseen.

Alue vaatii katujen, vesihuollon, puistojen, kenttien ja hulevesien hallinnan suunnitte-lua ja rakentamista. Urheilutien uuden linjauksen alustava kustannusarvio onn. 260 000€.

6.3 Toteutuksen seurantaToteutuksen yhteydessä seurataan rakentamisen vaikutuksia ympäristökuvaan ja lii-kenteeseen.

KANGASALA 11.12.2018

Suunnitteluarkkitehti Susanna VirjoVs. suunnitteluarkkitehti Leena RoppolaKaavoitusarkkitehti Markku Lahtinen