Jyväskylän kaupungin talousarvio 2019 · 2019-06-12 · Talous määrärahoittain 45...

Jyväskylän kaupungin talousarvio 2019

Taloussuunnitelma 2019 - 2021

Kaupunginvaltuuston hyväksymä 26.11.2018

SISÄLLYSLUETTELO 3

YLEISPERUSTELUT 5

Toimintaympäristö 6 Taloudelliset lähtökohdat 8 Talousarvion sitovuus ja seuranta 13 Henkilöstö 17 Sisäinen valvonta ja riskienhallinta 22

KAUPUNKISTRATEGIA 25

TULOSSUUNNITELMA 30

KÄYTTÖTALOUSOSA 40

Talous määrärahoittain 45 Konsernihallinto 50 Kaupunginvaltuusto ja -hallitus 53 Päätöksenteon tuki 56

Kehittäminen ja tietohallinto 58 Henkilöstöpalvelut 60 Talous 62 Elinkeino ja työllisyys 63 Perusturva 68 Perusturva yhteiset 71 Sosiaalipalvelut 72 Vanhuspalvelut 75 Perheiden ennaltaehkäisevät sosiaali- ja terveyspalvelut 79 Avoterveydenhuolto 82 Terveyskeskussairaalat 85 Sivistys 87 Toimialan yhteiset palvelut ja hallinto 95 Varhaiskasvatus 96 Perusopetus 99 Kulttuuri- ja osallisuuspalvelut 102 Jyväskylän kansalaisopisto 104 Kirjastot 105 Museot 106 Liikunta 108 Jyväskylä Sinfonia 109 Jyväskylän kaupunginteatteri 110 Kaupunkirakenne 111 Asiakaspalvelu ja johdon tuki 114 Liikenne- ja viheralueet 115 Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö 121 Rakentaminen ja ympäristö 123

3

RAHOITUSSUUNNITELMA 125

INVESTOINTIOSA 131

Yhdyskuntarakentaminen 134 Talonrakennusinvestoinnit 139 Irtain käyttöomaisuus 142 Muut investoinnit 146

LIIKELAITOKSET 147

Tilapalvelu-liikelaitos 148 Työterveys Aalto -liikelaitos 153 Talouskeskus-liikelaitos 155 Altek Aluetekniikka -liikelaitos 157 Kylän Kattaus -liikelaitos 161 Keski-Suomen pelastuslaitos -liikelaitos 166

KONSERNIN TYTÄRYHTEISÖT 173

Jyväskylän Energia Oy 182 Jyväskylän Ammattikorkeakoulu Oy 183 Jyväskylän Vuokra-asunnot Oy 184 Jykia Oy 185 Mustankorkea Oy 186 Jyväs-Parkki Oy 187 Total Kiinteistöpalvelut Oy 188 Education Facilities Oy 189 Jyväskylän Seudun Puhdistamo Oy 190 Jyväskylän Paviljonkisäätiö 191 Jyväskylän Jäähalli Oy 192

4

YLEISPERUSTELUT

Taloussuunnitteluprosessi

Kaupunginhallitus antoi vuotta 2019 koskevan talousarvion suunnittelukehyksen kokouksessaan 28.5.2018 § 105. Maakunta- ja soteuudistuksen vaikutuksesta vuoden 2019 veroprosentteja ei päätetty vielä keväällä vaan veropäätökset siirrettiin syksyyn. Vuoden 2019 suunnittelukehys valmisteltiin kuitenkin vuoden 2018 veroprosenttien pohjalta. Lautakunnat ja johtokunnat antoivat omat esityksensä vuoden 2019 talousarviosta 21.9.2018 men-nessä. Kaupunginhallitukselle esiteltiin talousarvion valmistelutilannetta 1.10.2018. Kaupunginjohtajan talousarvioesitys julkaistiin ja kaupunginjohtaja esitteli talousarvioesityksensä kaupunginhallitukselle 22.10.2018. Kaupunginhallitus teki esityksensä kunnallisvero- ja kiinteistöve-roprosenteiksi kokouksessaan 22.10. ja kaupunginvaltuusto päättää veroista kokouksessaan 29.10.2017. Valtuusto kävi talousarviosta lähetekeskustelun 29.10.2018. Kaupunginhallitus käsitteli kaupungin-johtajan talousarvioesitystä seminaarissaan 8.11.2018 ja teki lopullisen talousarvioesityksensä val-tuustolle 19.11.2018. Kaupunginvaltuusto päätti vuoden 2019 talousarviosta kokouksessaan 26.11.2018.

5

Toimintaympäristö Kaupungin avainluvut visualisoituna (https://www.jyvaskyla.fi/jyvaskyla/tilastot, Kaupungin avainluvut)

Väestö

Jyväskylä on Suomen seitsemänneksi suurin kaupunki. Kaupungin väkiluku on kasvanut 2000-lu-vulla keskimäärin 1 392 asukkaan vuosivauhdilla kasvun ollessa 2000 -luvulla suhteellisesti suurten kaupunkien neljänneksi nopeinta. Kehitys näyttää myös jatkuvan samanlaisena väestön keskitty-essä suuriin kaupunkeihin. Jyväskylän virallinen asukasluku oli vuoden 2017 lopussa 140 188. Vuonna 2017 kaupungin väestönlisäys oli 1 338 henkilöä. Väestönmuutosten ennakkotiedon mu-kaan vuoden 2018 elokuussa jyväskyläläisiä oli 140 812 eli alkuvuodesta väestö on kasvanut 624 henkilöllä. Jyväskylän kaupungin oman väestöennusteen mukaan väkiluku olisi vuoden 2018 lo-pussa 141 500 ja vuonna 2020 143 500. Väkiluvun kehitys oli tammi-elokuun aikana myönteinen myös muissa ympäristökunnissa Hankasalmea ja Petäjävettä lukuun ottamatta. Ympäristökunnista Muurame, Uurainen ja Laukaa kasvoivat suhteellisesti eniten. Jyväskylässä asui vuoden 2017 lo-pussa 4 607 ulkomaan kansalaista, mikä on 129 henkilöä enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Eniten kaupungissa asui Venäjän, Afganistanin ja Viron kansalaisia. Vieraskielisiä kaupunkilaisista oli 6 725 ja heidän määränsä kasvoi vuodessa 149 henkilöllä. Puhutuimmat kielet olivat venäjä, persia, eng-lanti, kurdi ja arabia. Jyväskylän väestömäärä kasvaa sekä luonnollisen väestönlisäyksen että kokonaisnettomuuton myötä. Jyväskylä on kokonaisuudessaan muuttovoittoinen kunta. Muuttovoitto koostuu 15–24-vuo-tiaiden ikäryhmästä eli opiskelijaikäluokasta. Vuonna 2017 Jyväskylän nettomuuttovoitto oli 1 127 asukasta, mikä oli 78,5 % koko väestömäärän kasvusta. 0–6-vuotiaiden määrä on viime vuosina kääntynyt hienoiseen laskuun. Vuonna 2017 0–6-vuotiaita oli 242 vähemmän kuin edellisenä vuonna ja ennusteen mukaan määrä vähenee edelleen. Alakouluikäisten määrä puolestaan on kasvanut koko 2010-luvun. Heidän määränsä on noussut vuodesta 2010 lähes 1 400:llä. Vuonna 2017 ala-kouluikäisiä oli noin 9 100 ja määrä nousi 182 henkilöllä vuoden takaisesta. Yli 65-vuotiaiden määrä on kasvanut noin 4% vuosittain koko 2010-luvun. Vuoden 2017 lopussa yli 65-vuotiaita kaupunkilai-sia oli 24 806 ja heidän osuutensa koko kaupunkiväestöstä oli 17,7 %. Asukasmäärän kasvun rin-nalla väestörakenteella on suuri merkitys niin palvelujen kysynnän kuin kaupungin taloudenkin kan-nalta. Taloudellinen huoltosuhde kuvaa sitä, kuinka monta työvoiman ulkopuolella olevaa ja työtöntä on kutakin työllistä kohden. Vuonna 2016 taloudellinen huoltosuhde oli Jyväskylässä 1,44. Luku on hieman suurten kaupunkien keskiarvon yläpuolella. Lasten ja iäkkäiden määrän suhde työikäisiin on Jyväskylässä suurten kaupunkien keskitasoa. Jyväskylän väestöntiheys (119,72 asukasta per neliö-kilometri) on kymmenen suurimman kaupungin joukossa neljänneksi pienin Kuopion, Oulun ja Porin jälkeen. Palvelurakenteen kannalta on merkittävää, että noin 7 300 jyväskyläläistä asuu haja-asu-tusalueilla. Haja-asutusalueilla asuvista noin 1 500 kuuluu alle 14-vuotiaiden ikäryhmään ja saman verran yli 65-vuotiaisiin.

6

Työ

Työttömyys on laskenut Jyväskylässä vuoden 2015 lopusta lähtien. Työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilaston mukaan elokuun 2018 lopulla Jyväskylässä oli 8 230 työtöntä. Työttömien määrä laski vuoden takaisesta 10,3 % (943 henkilöä). Työttömyysaste oli elokuussa tasan 12 %. Laskua edellisvuoden vastaavaan aikaan kertyi 1,5 prosenttiyksikköä. Alle 25-vuotiaiden työttömien määrä laski 5,6 % (94 henkilöä) vuoden takaisesta. Pitkäaikaistyöttömien eli yli vuoden yhtä jaksoisesti työttömänä olleiden määrässä laskua oli 29,6 % vuoden takaiseen. Työttömiä ulkomaankansalaisia oli Jyväskylässä 580 eli 6,3 % vähemmän kuin vuotta aiemmin. Uusimpien Tilastokeskuksen työs-säkäyntitietojen mukaan Jyväskylässä oli vuoden 2016 lopulla 60 922 työpaikkaa. Vuosina 2015–2016 työpaikkojen määrä lisääntyi 769:lla. 2000-luvulla työpaikkojen määrä kasvoi Jyväskylässä yh-teensä 16,6 % eli lähes 8 700 työpaikalla. Kymmenen suurimman kaupungin vertailussa Jyväskylän työpaikkojen määrän kasvu on suhteellisesti toiseksi ripeintä vuoden 2000 lähtötasosta. 2000-luvulla työpaikkojen määrä oli Jyväskylässä suurimmillaan vuonna 2011, jolloin työpaikkoja oli 62 253.

Tilastotietoja Suomen kymmenestä suurimmasta kaupungista

Kymmenen Helsinki, Muutsuurinta Espoo ja seitsemän

Jyväskylä keskimäärin Vantaa suurinta

Väkiluku 31.12.2017 140 188Väkiluvun muutos vuonna 2017, % 1,0 0,9 1,5 0,6Väkiluvun kehitys 1-8/2018, % * 0,5 0,7 1,0 0,5Alle 15-vuotiaiden osuus 2017, % 15,9 15,7 17,2 15,165 vuotta täyttäneiden osuus 2017, % 17,7 18,8 15,5 20,2

Korkea-asteen koulutus 2016, % 35,3 34,4 39,0 32,4Yhden henkilön talouksia 2017, % 46,3 46,1 41,9 47,9Keskitulot 2016, €/tulonsaaja 27 277 30 166 35 678 27 804

Muutos, % 2015-2016 1,2 0,7 -0,1 1,0Työllisyysaste 2016, % (18-64v.) 63,9 66,7 72,1 64,5Työpaikkojen määrän kehitys 2000-2016, % 16,6 10,5 14,1 9,0Työttömyysaste 8/2018 (%) 12,0 10,8 8,8 11,6

Vuosimuutos, prosenttiyksikköä -1,5 -1,9 -1,4 -2,1Toimeentulotukimenot 2017, €/as. (kunta+KELA yht.), ennakkotieto ** 201 197 244 177

Kunnan osuus 2017, €/asukas 17 19 28 14Muutos (kunta+KELA yht.), % 2016-2017 24,8 17,0 6,0 22,0

Vanhojen osakeasuntojen neliöhinnat 2017, €/m2 1 828 2 279 3 343 1 822Vuosimuutos, % 1,8 1,3 2,2 0,9

Verotulojen muutos 2016-2017, % 1,4 2,4 3,6 1,9Lainakanta, €/asukas tilinpäätös 2017 2 610 3 327 3 093 3 427

* = ennakkotieto** = Perustoimeentulotuen haku siirtyi KELA:an vuoden 2017 alusta. Täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen hakemukset käsittelee kunta.Lähteet: Tilastokeskus, THL., suurten kaupunkien tilinpäätöstiedot 2017

7

Taloudelliset lähtökohdat

Yleinen taloudellinen tilanne

Valtiovarainministeriön syyskuussa 2018 julkaiseman taloudellisen katsauksen (24a/2018) mukaan Suomen taloudessa eletään tällä hetkellä suhdannevaiheen parasta aikaa, sillä talouskasvun enna-koidaan jopa nousevan viime vuoden ennätystasosta. Viime vuonna ennustettiin bruttokansantuot-teen kasvun hidastuvan 2,1 prosenttiin, mutta ennusteluvut tälle vuodelle osoittavat tasan 3,0 pro-sentin kasvua. Nyt vuodelle 2019 ennustetaan kasvun kuitenkin hidastuvan 1,7 prosenttiin ja ennus-tejakson jälkeen palaavan yhden prosentin tasolle, joka on Suomen potentiaalisen tuotannon kas-vuvauhti. Keskipitkällä aikavälillä monet rakenteelliset tekijät hidastavat kasvuvauhdin tälle tasolle. Tämänhetkisten tietojen mukaan työllisyyden kasvu on alkuvuoden 2018 aikana ollut jopa nopeam-paa kuin mitä taloudellisen aktiviteetin perusteella voisi olettaa. Työllisiä on tällä hetkellä enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Talouskasvun hidastuminen tulee hidastamaan myös työllisyyden kas-vua. Hyvä talous- ja työllisyyskehitys sekä hallitusohjelman mukaiset sopeutustoimet tasapainottavat julkista taloutta lähivuosina. Julkisen talouden rahoitusasema kääntyy ylijäämäiseksi vuosikymme-nen taitteessa ja velka suhteessa bruttokansantuotteeseen laskee. Suhdanneluonteinen julkisen ta-louden vahvistuminen ei kuitenkaan turvaa kestävää julkisen talouden rahoitusta pitkällä aikavälillä. VM:n ennusteen mukaan korkeasuhdanne maailmantaloudessa jatkuu, mutta nopein kasvuvaihe on jo takana. Maailmantaloudessa riskejä nähdään mahdollisissa kauppasodissa USA:n, Kiinan ja EU:n välillä. Etenkin Euroopassa on merkkejä talouskasvun hidastumisesta. Työttömyys on kuitenkin vä-henemässä ja kuluttajien luottamus on vahvaa. Inflaatio on kiihtynyt kuluvan vuoden aikana, mutta pohjainflaatio on vielä hidasta. Lyhyet markkinakorot ovat vielä negatiivisia, mutta niiden odotetaan nousevan. Vuonna 2018 Suomen bruttokansantuotteen ennustetaan kasvavan 3,0 %. Yritysten tuotanto-odo-tukset ovat myönteiset, rakennusinvestointien suurkohteiden rakentaminen jatkuu yhä ja palvelualo-jen myyntiodotukset ovat kohentuneet. Toisaalta kasvun rajoitteistakin on viitteitä, sillä teollisuuden uusien tilausten arvo supistui tammi-kesäkuussa 4,5 % vuodentakaisesta. Lisäksi yritykset kertovat kyselytutkimuksissa pulan ammattitaitoisesta työvoimasta ja myös tuotantokapasiteetista yleisty-neen. Vuonna 2019 kovin investointivaihe on ohitettu. Yksityisten investointien kasvu jatkuu, mutta aiempaa hitaampana. Suomessa on suunnitteilla useita erittäin mittavia investointihankkeita erityi-sesti metsäteollisuudessa. Jonkin näistä hankkeista oletetaan käynnistyvän ennustejaksolla. Työlli-syyden kasvun arvioidaan vauhdittavan investointeja myös teknologiaan ja koulutukseen. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan investointien ennustetaan kasvavan noin viiden prosentin vuosivauhtia. Julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen alenee alle 60 prosentin rajan vuonna 2018. Ni-mellisesti julkinen talous kuitenkin velkaantuu edelleen. Noususuhdanteesta huolimatta julkinen vel-kasuhde on alentunut hyvin hitaasti ja talouden suhdannevaihe peittää alleen julkisen talouden ra-kenteelliset ongelmat. Väestö ikääntyy ja se näkyy erityisesti kasvupaineena hoito- ja hoivamenoissa myös tulevaisuudessa. Julkisen talouden puskurit tulevien taantumien ja ikävien yllätysten varalle ovat selvästi aiempaa ohuemmat. Julkisen talouden toipuminen syvästä taantumasta edellyttää bud-jettikurin noudattamista talouden hyvinä aikoina sekä pitkäjänteistä työtä julkisen talouden vahvista-miseksi ja talouskasvun edellytysten parantamiseksi. Valtionvarainministeriön taloudelliseen katsaukseen voit tutustua tämän linkin kautta: https://vm.fi/julkaisu?pubid=27901.

8

Kuntatalouden tilanne ja näkymät

Valtion vuoden 2019 talousarvioesityksen antamisen yhteydessä 14.9.2018 julkaistiin myös Kunta-talousohjelma vuosille 2019–2022 (VM:n julkaisuja 26a/2018). Tilastokeskuksen kesäkuun alussa julkaisemien ennakollisten tilinpäätöstietojen mukaan kuntata-lous (peruskunnat ja kuntayhtymät) vahvistui selvästi vuonna 2017. Manner-Suomen kuntien ja kun-tayhtymien yhteenlaskettu toimintakate oli vuonna 2017 noin -27,4 mrd. euroa, ja se vahvistui edel-lisvuodesta 1,1 prosenttia. Kuntatalouden yhteenlaskettu vuosikate oli 3,9 mrd. euroa vuonna 2017, ja se vahvistui noin 540 milj. euroa edellisvuodesta. Kuntatalouden tilikauden tulos oli noin 1,3 mrd. euroa positiivinen, ja se parani edellisvuodesta noin 200 milj. eurolla. Vuosikate riitti myös edellis-vuoden tapaan kattamaan poistot ja arvonalentumiset sekä nettoinvestoinnit. Kuntatalouden vuosi-katteen vahvistuminen perustui ennen kaikkea peruskuntien vuosikatteen vahvistumiseen, sillä kun-tayhtymien vuosikate heikkeni vuonna 2017 noin 30 milj. euroa. Kuntatalouden vahvistumista selit-tää ennen kaikkea toimintamenojen maltillinen kasvu sekä verotulojen kasvun nopeutuminen. Kuntatalouden nettoinvestoinnit olivat vuonna 2017 hieman yli 3,4 mrd. euroa, josta peruskuntien osuus oli noin 2,4 mrd. euroa ja kuntayhtymien osuus noin 1,05 mrd. euroa. Vuoteen 2016 verrattuna investoinnit kasvoivat noin 180 milj. euroa eli 5,6 prosenttia. Investointien kasvua selittää ennen kaikkea sairaanhoitopiirien investointien kasvu. Kuntatalouden lainakanta kasvoi vuoden 2016 noin 18,1 mrd. eurosta noin 18,4 mrd. euroon. Lainakannan kasvu perustui pääosin kuntayhtymien kas-vaneeseen lainanottoon. Vuosikate vahvistui selvästi kaikissa kuntakokoryhmissä. Eniten vuosikate parani yli 100 000 asuk-kaan ryhmässä, ja maakunnittain tarkasteltuna eniten Uudellamaalla, Päijät-Hämeessä, Pohjois-Karjalassa ja Keski-Pohjanmaalla. Erot kuntien välillä säilyivät kuitenkin suurina, ja osassa kuntia taloudelliset haasteet jatkuivat edelleen. Tilikauden tulos oli vuonna 2017 negatiivinen 51 kunnalla. Vuosikate oli negatiivinen neljässä kunnassa (14 kunnassa vuonna 2016). Kokonaisuutena valtionosuuksiin kunnille osoitetaan ensi vuoden talousarvioesityksessä 10,5 mrd. euroa, josta laskennallisten valtionosuudet ovat 9,5 mrd. euroa. Valtionosuudet vähenevät kolme prosenttia vuodesta 2018. Valtion vuoden 2019 talousarvioesitykseen sisältyvien toimenpiteiden ar-vioidaan heikentävän kuntataloutta yhteensä 254 milj. euroa vuoteen 2018 verrattuna. Tästä suuri osa selittyy negatiivisella kuntien ja valtion välisellä kustannustenjaon tarkistuksella. Kuntatalous heikkenee vuonna 2018 hieman edellisvuodesta toimintamenojen kasvun nopeu-tuessa ja verotulojen kasvun hidastuessa. Kuntatalouden yhteenlaskettu tilikauden tulos ja ra-hoitusasema ovat muodostumassa kuluvana vuonna huomattavasti kevään 2018 kuntatalous-ohjelmassa esitettyä heikommaksi. Vuonna 2019 kuntatalouden tilikauden tuloksen arvioidaan hieman paranevan, ja myös vuosikate vahvistuu hieman kuluvasta vuodesta. Toimintamenoja kasvattavat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutarpeen kasvun lisäksi kunta-alan palkankorotukset ja kilpailukykysopimuksen lomarahaleik-kauksen päättyminen. Kuntatalouden nettoinvestoinnit pysyvät lähivuosina korkealla tasolla. Nykyisen rakennuskannan kunnossapito edellyttää edelleen mittavia korjausinvestointeja, ja lisäksi sairaalarakentaminen on vilkasta. Kuntatalouden lainanottotarvetta heijastava toiminnan ja investointien rahavirta pysyy kehi-tysarviossa negatiivisena vuoteen 2020 saakka. Kuntatalousohjelmaan 2019-2022 voit tutustua tämän linkin kautta https://vm.fi/kuntatalousohjelma.

9

Jyväskylän kaupungin talous 2019–2021

Kokonaistulot ja kokonaismenot TA 2019 -kuvioissa on koottu yhteen tuloslaskelmasta ja rahoitus-laskelmasta kaikki Jyväskylän kaupungin TA 2019 menot ja tulot. Siten kuviot kuvaavat rahan läh-teitä ja rahan käyttöä. Kokonaistuloissa on esitetty rahan lähteinä toimintatuotot ja investointituotot sekä antolainasaamisten vähennykset ja pitkäaikaisten lainojen lisäykset. Kokonaismenoissa rahan käyttönä on esitetty toimintakulut sekä antolainasaamisten lisäykset, pitkäaikaisten lainojen lyhen-nykset ja lyhytaikaisten lainojen vähennykset.

Toimintatuotot, toimialat; 146,8;

13 %Toimintatuotot, liikelaitokset; 166,9; 15 %

Verotulot; 545,3; 48 %

Valtionosuudet; 167,8; 15 %

Korko- ja muut rahoitustuotot;

16,5; 1 %

Tulorahoituksen korjauserät; - 21,4;

-2 %

Rahoitusosuudet inv.menoihin; 0,6;

0 %

Pys.vast.hyödykkeiden luovutustulot;

25,3; 2 %

Antolainasaamisten vähennykset; 0,0;

0 %

Pitkäaikaisten lainojen lisäykset;

51,5; 4 %

KOKONAISTULOT TA 20191 099,2 milj. euroa

Konsernihallinto; 73,8; 7 %

Perusturva; 447,0; 41 %

Kasvu ja oppiminen; 224,3;

20 %Kulttuuri ja liikunta; 50,7; 5 %

Kaupunkirakenne; 56,2; 5 %

Liikelaitokset; 132,4; 12 %

Korko- ja muut rahoituskulut; 6,7;

1 %

Investointimenot; 82,8; 7 %

Lainojen lyhennykset; 26,7;

2 %

Muut maksuvalmiuden

muutokset; -1,3; 0 %

KOKONAISMENOT TA 20191 099,2 milj. euroa

10

Taloussuunnitelmassa vuoden 2019 tavoitteeksi asetetaan 52,2 miljoonan euron vuosikate, jolloin se kattaa poistoista 100,0 prosenttia ja poistonalaisista investoinneista 77,8 prosenttia. Vuosikatteen riittävyydellä suhteessa poistoihin mitaten kaupungin tulorahoitus on siten tasapainossa talousarvio-vuonna 2019. Vuosi 2019 on talousarvion mukaan 0,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupungin lainakanta kasvaa vuonna 2019 noin 24,8 miljoonalla eurolla. Kaupungin lainakanta tulee olemaan vuoden 2019 lopussa 426,4 miljoonaa euroa eli 2 982 euroa asukasta kohti. Kunnallisveroprosentin on oletettu taloussuunnitelmassa säilyvän vuosina 2019−2021 vuoden 2018 tasolla. Suunnitelman mukaisten poistojen tasoksi arvioidaan vuonna 2019 noin 52 miljoonaa euroa. Vuosina 2020-2021 suunnitelman mukaisten poistojen on arvioitu nousevan noin 60 miljoonaan eu-roon.

Alijäämän kattamisvelvollisuus

Vuoden 2017 tilinpäätös osoitti yhteensä 50,6 miljoonan euron ylijäämää vuosilta 1997–2017. Vuo-den 2018 tilinpäätöksen ennakoidaan muodostuvan 10,2 miljoonaa euroa alijäämäiseksi ja vuoden 2019 ylijäämäksi arvioidaan 0,3 miljoonaa euroa. Kaupungilla ei ole vuonna 2019 kuntalain mukaista taloussuunnitelmassa katettavaa alijäämää, mikäli vuodet 2018 ja 2019 toteutuvat arvioiden mukai-sesti. Kumulatiiviseksi ylijäämäksi vuodelle 2019 arvioidaan 40,8 miljoonaa euroa. Taloussuunnitelman mukaan talous pysyy tasapainossa ja tulevina vuosina ei synny merkittäviä alijäämiä.

-17

58

69

78

2725

28

68

57 5863

36 39 39

52

73

53 54 55 54 52 5258 57

27

40

15

6

3440 41

5967

41

5258 57

-20

0

20

40

60

80

2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021

Poistot, nettoinvestoinnit ja vuosikate

Nettoinvestoinnit Poistot Vuosikate

11

31

0

-24

-46 -38

-13 -13

514

-10

0 0 0

152 152142

96

5845

32 3751

40 41 41 41

-100

-50

0

50

100

150

200

2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021

Yli-/alijäämä vuosittain ja kumulatiivisestiM€

Yli-/alijäämä Kumulat. Yli-/alijäämä

Vuoden 2011 alijäämä oli 24,2 M€. Kumulatiivinenylijäämä laski 9,8 M€, sillä suoraan taseen edellisten tilikausien ylijäämään kirjattiin Palokan KTT Ky:nloppulasku -686.410 €, Korpilahti-Muuramen KTT Ky:nloppulasku +74.358 € ja liittymismaksuvelkojen tuloutus +15,0 M€

12

Talousarvion sitovuus ja seuranta

Talousarvion tavoitejärjestelmä

Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että ne toteuttavat kuntastrategiaa ja edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Kuntalain mukaan talousarviossa ja -suunnitelmassa hy-väksytään kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden tavoitteet. Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen. Talousarvion tavoitejärjestelmä muodostuu kolmesta tasosta.

Strategiset tavoitteet

Kaupungin strategiset tavoitteet päätetään kaupunginvaltuustossa sen hyväksyessä kaupungin stra-tegian kerran valtuustokaudessa. Strategiset tavoitteet tarkistetaan valtuustokauden aikana. Talous-arvion toiminnallisten tavoitteiden ja kehittämistoimenpiteiden tulee olla yhdensuuntaisia hyväksytyn strategian kanssa ja kuvata toiminnan pidemmän aikavälin suuntaa ja painopisteitä.

Toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet

Toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet ovat kuntalain mukaisia valtuuston hyväksymiä tavoitteita. Kuntalain mukaan talousarviossa osoitetaan kunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet sekä näiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot. Tällä lainkohdalla on haluttu korostaa toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden merkitystä talousarviossa. Lainkohdan tulkinnan mukaan toiminnalliset tavoitteet sekä määrärahat ovat oikeudellisesti yhtä sitovia ja niiden toteutumisesta on vastattava valtuustolle. Toiminnalliset tavoitteet ovat palvelutuotannon vaikutuksia ja vaikuttavuutta kuvaavia, mitattavissa tai muuten todennettavissa olevia määrällisiä ja laadullisia tunnuslukuja. Toiminnan tulosten vaikut-tavuutta kuvaavat asiakaskohtaisten vaikutusten kehittyminen, palvelujen riittävyys ja peittävyys suhteessa kysyntään, toiminnan oikea alueellinen, väestöllinen ja sisällöllinen kohdentuvuus suh-teessa tarpeisiin sekä toiminnan oleelliset välilliset vaikutukset, kuten vaikutukset tasa-arvon, alue-politiikan tai ympäristön kehittymiseen. Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista arvioidaan kolmannesvuosiraporttien sekä tilinpäätöksen yhteydessä. Liikelaitoksissa valtuustoon nähden sitovat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet koskevat palvelun laatua, toiminnan kannattavuutta, toiminnan laajuutta, kehittämistä ja ympäristöä. Tärkeimmillä yhdelletoista tytäryhtiölle asetetaan kaupungin talousarviossa valtuustoon nähden toi-minnallisia ja taloudellisia tavoitteita. Tytäryhteisöistä esitetään alustavat taloudelliset ja muut tun-nusluvut jotka eivät kuitenkaan ole valtuustoon nähden sitovia. Toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet esitetään määrärahakohtaisesti.

Strategiaa toteuttavat kehittämistoimenpiteet

Strategiaa toteuttavat kehittämistoimenpiteet ja –hankkeet sisältyvät pidemmän aikavälin ohjelmiin. Kehittämishankkeiden toteutus edistää strategisten tavoitteiden toteutumista. Kehittämishankkeiden tulee olla aikataulutettu, vastuutettu ja niiden toimeenpanon seuranta on oltava mahdollista. Strate-giaa toteuttavat kehittämistoimenpiteet esitetään lautakunta- ja johtokuntakohtaisesti.

13

Kaupunginvaltuustoon nähden sitovat tulot ja menot 2019

Käyttötalousosa

Valtuustoon nähden sitova on määrärahan menojen ja tulojen erotus eli toimintakate. Henkilöstösuunnitelman mukaiset henkilöstöpoistuman korvaavat täytöt ja henkilöstölisäykset voi-daan tehdä, jos niiden lisäksi tarvittavat sijaiset voidaan palkata eikä määräraha kokonaisuutena ylity. Toimialajohtajan ja kansliapäällikön tulee huolehtia siitä, että toimialan määräraha tai määrärahat eivät ylity. Toimialajohtajan tulee tämän varmistamiseksi tehdä lautakunnalle tarvittavat esitykset määrärahojen muuttamiseksi. Muutokset tulee tehdä siten, että valtuustoon nähden sitovien toimin-nallisten tavoitteiden toteutuminen ei vaarannu.

Investointiosa

Seuraavat investointimenot ja -tulot ovat valtuustoon nähden sitovia: Maa- ja vesialueet Irtain käyttöomaisuus Osakkeet ja osuudet

TP TA+M TA

1 000 euroa 2017 2018 2019 euroa %

KÄYTTÖTALOUS (Nettomenot)Konsernihallinto 55 201 56 786 57 139,6 354 0,6 %

Perusturva 380 867 390 941 396 397,2 5 456 1,4 %

Kasvun ja oppimisen palvelut 193 817 199 953 213 464,2 13 511 6,8 %

Kulttuuri- ja liikuntapalvelut 38 625 39 738 41 432,4 1 695 4,3 %

Kaupunkirakenne -2 770 4 397 -3 301,0 -7 698 -175,1 %

LIIKELAITOKSET (Yli-/alijäämä)Tilapalvelu -461 -511 -327,8 183 -35,8 %

Työterveys Aalto 299 228 -228 -100,0 %

Talouskeskus 303 -81 81 -100,0 %

Altek Aluetekniikka -184 -1 225 -1 389,3 -164 13,4 %

Kylän Kattaus 356 -1 097 -353,3 744 -67,8 %

Keski-Suomen pelastuslaitos -618 -2 177 -1 623,0 554 -25,4 %

TULOSLASKELMAVerotulot 514 407 514 658 545 337,6 30 680 6,0 %

Valtionosuudet 173 337 173 425 167 777,0 -5 647 -3,3 %

Rahoitustulot ja -menot 7 066 12 342 9 761,1 -2 581 -20,9 %

RAHOITUSLASKELMAAntolainauksen muutokset 207 2 200 0,0 -2 200 0,0 %

Lainakannan muutokset -27 283 35 767 24 797,7 -10 969 -30,7 %

INVESTOINTIOSAMaa- ja vesialueet, menot 6 920 6 000 6 000,0 0 0,0 %

Maan myynti, tulot 2 700 1 000 4 000,0 3 000 300,0 %

Irtain käyttöomaisuus, menot 5 717 8 151 7 700,0 -451 -5,5 %

Irtain käyttöomaisuus, tulot 72 0 0,0 0 0,0 %

Osakkeet ja osuudet, menot 2 229 500 10 200,0 9 700 1940,0 %

Osakkeet ja osuudet, tulot 254 246 0,0 -246 0,0 %

Tilapalvelun investointimenot 21 385 40 540 30 393,0 -10 147 -25,0 %

Urheilu- ja retkeilyalueet, menot 1 700 1 860 4 090,0 2 230 119,9 %

Urheilu- ja retkeilyalueet, tulot 161 0 0,0 0 0,0 %

Yhdyskuntarakentaminen, menot 16 855 24 220 22 300,0 -1 920 -7,9 %

Yhdyskuntarakentaminen, tulot 376 0 0,0 0 0,0 %

Muutos 2018 - 2019

14

Tilapalvelun investointimenojen loppusumma Yhdyskuntarakentaminen / urheilu- ja retkeilyalueet Yhdyskuntarakentaminen / kunnallistekniikka.

Tulossuunnitelmaosa

Tulossuunnitelmaosassa valtuustoon nähden sitovia määrärahoja ja tuloarvioita ovat verotulot, val-tionosuudet sekä rahoitustulojen ja -menojen yhteismäärä.

Rahoitussuunnitelmaosa

Valtuustoon nähden sitova tuloerä on lainakannan muutos sekä antolainasaamisten lisäysten ja vä-hennysten erotus eli antolainauksen muutokset yhteensä.

Kunnan liikelaitokset

Kunnan liikelaitoksia sitova meno- tai tuloerä on liikelaitoksen yli-/alijäämä.

Tytäryhteisöt

Tytäryhteisö on velvollinen raportoimaan valtuustoon nähden sitovien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta vuoden 2019 kolmannesvuosiraporttien yhteydessä sekä tilinpäätöstä laadittaessa. Tarkastuslautakunta sekä kaupungin tilintarkastaja arvioivat tavoitteiden toteutumista kuntalain edellyttämällä tavalla.

Käyttösuunnitelma

Talousarvion hyväksymisen jälkeen toimialat ja liikelaitokset valmistelevat sen perusteella käyttö-suunnitelmansa, jotka lautakunta tai johtokunta hyväksyy joulukuun aikana.

Toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet, yleisperustelut, yksityiskohtaiset perustelut ja tunnusluvut

Käyttötalousosassa esitetyt toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet ovat valtuustoon nähden sitovia ja niiden mahdollisista muutoksista päättää valtuusto. Talousarvion yleisperustelut ovat informaatiota, jota ei ole tarkoitettu sitovaksi talousarvion osaksi. Talousarvion yksityiskohtaiset perustelut, tunnusluvut ja suoritetavoitteet ovat ohjeellisia siten, että lautakuntien tulee ottaa ne huomioon käyttösuunnitelmista päätettäessä. Perusteluissa esitetyt asiat eivät voi kuitenkaan johtaa siihen, että käyttösuunnitelma laaditaan sitovaa määrärahaa suurem-maksi.

Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden seuranta

Toimialojen tulee toimittaa kuukausiraporttiin määrärahakohtainen ennuste toimintatulojen ja toimin-tamenojen toteumasta ja sanallisella kuvauksella selventää mahdolliset poikkeamat ennustetun to-teuman ja talousarvion välillä. Toimialajohtajien, kansliapäällikön, palvelualuejohtajien ja liikelaitosjohtajien tulee huolehtia siitä, että toimialan tai liikelaitoksen määräraha ei ylity. Mahdollisten ylitysuhkien osalta on kuukausirapor-toinnin yhteydessä raportoitava päätöksistä ja toimenpiteistä, joilla talousarvion ylitykset voidaan välttää talousarviovuoden aikana. Toimialajohtajien ja kansliapäällikön tulee samassa yhteydessä raportoida kaupunginhallitukselle, mikäli lautakuntien tekemät päätökset vaarantavat talousarvion toteutumisen. Toimenpideohjelma toimitetaan konsernihallintoon samassa yhteydessä raportin tietojen kanssa.

15

Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista seurataan vuoden aikana annettavien kol-mannesvuosiraporttien avulla. Kolmannesvuosiraportissa toimialat ja liikelaitokset esittävät tavoittei-den toteutumisen seurantaan perustuvan käsityksensä tavoitteiden toteutumisesta koko talousarvio-vuoden osalta. Mikäli toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumaennusteet ovat ristirii-dassa keskenään tai talousarvion kanssa, tulee asia saattaa kaupunginhallituksen käsittelyyn.

Erityismääräyksiä

Kaupungin liittymisestä jonkin yhteisön jäseneksi tai jäsenyydestä eroamisesta päättää myönnetty-jen määrärahojen asettamissa rajoissa toimiala, jonka toimintaan kyseisen yhteisön jäsenyys liittyy. Toimialat päättävät alueelleen kuuluvien avustusten myöntämisestä. Annetuista avustuksista ja pro-jektirahoista tulee avustuksen saajan antaa käyttöselvitykset. Kaupunginvaltuusto ja -hallitus -määrärahaan kuuluvien alamäärärahojen käytöstä päättää kaupun-ginjohtaja tai hänen määräämänsä henkilö, lukuun ottamatta varamäärärahaa, jonka käytöstä päät-tää kaupunginhallitus.

16

Henkilöstö Henkilöstösuunnitelmassa otetaan huomioon tarvittavat palkalliset henkilötyövuodet ja niitä vastaa-vat henkilöstömenot. Suunnitelma sisältää koko sen henkilöstön, jolle on varattu talousarvioon palk-kamenot. Laskenta sisältää sekä vakinaisen että määräaikaisen henkilöstön sekä kaikki palkanosat (esimerkiksi erilliskorvaukset, ylityökorvaukset ja lisät). Työssäolokuukaudet sisältävät myös kaikki palkalliset vapaat.

Henkilöstösuunnitelman toteuttaminen

Vuoden 2019 talousarviossa henkilöstömenot ovat 352,7 miljoonaa euroa. Vuoden 2018 muutetussa talousarviossa henkilöstömenot ovat 339,5 miljoonaa euroa. Henkilöstömenot kasvavat vuoden 2018 talousarvioon nähden 13,2 miljoonaa euroa (3,9 %). Henkilöstömenot

Vuoden 2016 kilpailukykysopimuksen mukaisesti lomarahoja vähennetään 30%:lla ajanjaksolla 1.2.2017-30.9.2019. Vähennys koskee vuosina 2017-2019 päättyvien lomanmääräytymisvuosien ai-kana kertyviin vuosilomiin liittyviä lomarahoja. Vuoden 2019 aikana päättyvän lomanmääräytymis-vuoden tammi-maaliskuussa kertyvät lomarahat maksetaan vielä vähennettynä ja lomarahojen leik-kaus vaikuttaa siten vuoden 2019 kuluihin kolmen kuukauden lomarahojen osalta. Lomaraha kirja-

TP 2017 TA/M 2018 TA 20191 000 euroa euroa %

Henkilötyövuosia vastaavat henkilöstömenotKaupunki ilman liikelaitoksia 262 461,7 272 013,0 290 972,9 18 959,8 7,0 %Konsernihallinto 12 572,7 13 443,6 12 487,3 -956,3 -7,1 %Perusturva 119 651,3 124 693,0 130 986,4 6 293,4 5,0 %Kasvun ja oppimisen palvelut 101 496,9 104 197,0 116 032,7 11 835,7 11,4 %Kulttuuri- ja liikuntapalvelut 18 096,2 18 333,0 19 306,7 973,7 5,3 %Kaupunkirakenne 10 644,6 11 346,4 12 159,8 813,4 7,2 %

Liikelaitokset 39 137,5 41 240,6 37 365,8 -3 874,8 -9,4 %Tilapalvelu -liikelaitos 1 439,0 1 455,3 1 481,0 25,7 1,8 %Työterveys Aalto -liikelaitos 4 186,9 4 762,3 0,0 -4 762,3 -100,0 %Keski-Suomen pelastuslaitos -liikelaito 16 939,1 16 970,4 18 756,1 1 785,7 10,5 %Kylän Kattaus -liikelaitos 9 847,0 11 143,9 12 708,5 1 564,6 14,0 %Altek Aluetekniikka -liikelaitos 4 010,9 4 093,7 4 420,2 326,5 8,0 %Talouskeskus -liikelaitos 2 714,6 2 815,0 0,0 -2 815,0 -100,0 %

Yhteensä 301 599,2 313 253,6 328 338,7 15 085,0 4,8 %

Muut henkilöstömenot Palkkatuettu työllistäminen 2 927,0 2 376,4 2 552,4 176,0 7,4 %Perusopetuksen hankkeet 914,5 0,0 0,0 0,0 -Nuorten taidetyöpajan hankkeet 167,5 0,0 0,0 0,0 0,0 %Kulttuuripalvelujen tuntipalkkaiset 2 927,8 2 825,4 2 990,2 164,8 5,8 %Perhehoito ja tukiperheet 613,7 722,4 742,0 19,6 2,7 %Omaishoitajien tuen sivukulut 461,2 520,0 520,0 0,0 0,0 %Sivutoimiset palomiehet 1 904,4 2 001,0 2 096,9 95,9 4,8 %Luottamuselimet, vaalit 1 089,2 1 269,6 1 269,1 -0,5 0,0 %Tuloksellisuuteen perustuva kertaerä 0,0 2 474,1 0,0 -2 474,1 -100,0 %Eläkemenoperusteiset- ja varhe -maksut 14 522,5 14 104,1 10 832,3 -3 271,8 -23,2 %Lomarahaleikkauksen palautus 0,0 0,0 3 382,2 3 382,2 -Yhteensä 25 527,8 26 293,0 24 385,1 -1 907,9 -7,3 %

Henkilöstömenot yhteensä 327 126,9 339 546,6 352 723,8 13 177,1 3,9 %

Muutos 2018-2019

17

taan vuoden 2019 tilinpäätöksessä jälleen tavanomaisen tason mukaisesti, jonka seurauksena lo-mapalkkavelan jaksotusten yhteydessä kirjattava lomarahojen osuus kasvaa 3,4 miljoonaa euroa vuoden 2018 tasosta. Henkilöstömenoissa on varauduttu virka- ja työehtosopimusten yleiskorotuksiin sekä järjestelyerään koko kaupungin tasolla. Tammikuusta alkaen maksuun tulee paikallinen järjestelyerä, jonka suuruus vaihtelee sopimusaloittain ja se kohdennetaan paikallisesti neuvotellen. Yleiskorotus tulee maksuun huhtikuusta alkaen ja sen suuruus vaihtelee myös sopimusaloittain. Yleiskorotusten ja järjestelyerän lisäksi toimialoja on ohjeistettu huomioimaan virka- ja työehtosopi-muksista johtuvat yksittäisiä toimialoja koskevat kustannuserät, kuten esimerkiksi lastentarhanopet-tajien lisääntynyt suunnitteluaika ja sen vaatimat lisäresurssit. Palkallisten henkilötyövuosien määräksi on vuoden 2019 talousarvioon suunniteltu 7 144 henkilö-työvuotta. Suunnitelman mukaan palkallisen henkilötyövuodet kasvavat 157 henkilötyövuodella vuo-den 2018 talousarviosta. Palkalliset henkilötyövuodet

Henkilötyövuosien määrän kasvaminen toteutuu toimialoilla ja henkilöstöryhmittäin eri tavoin. Tässä on kuvattu isoimmat henkilöstömuutokset. Henkilöstömuutosten taustalla ovat erityisesti palvelutuo-tannon vastuumuutokset sekä kaupungin kasvaessa asiakasmäärän ja palvelutarpeen kasvu. Konsernihallinnosta siirtyy vuoden 2019 alusta alkaen 35 henkilötyövuotta talous- ja muuta asian-tuntijahenkilöstöä perusturvan sekä sivistyksen toimialoille. Perusturvan toimialalla sosiaalipalveluiden talous- ja velkaneuvonnan henkilöstö (7 htv) siirtyy liik-keen luovutuksella valtiolle. Vanhuspalveluiden henkilöstömäärä on kasvamassa 41 henkilötyövuo-della suhteessa vuoden 2018 muutettuun talousarvioon. Henkilöstöä lisätään erityisesti kotihoitoon. Osa vanhuspalveluiden henkilöstölisäyksistä on toteutettu jo syksyllä 2018, mutta täysimääräisesti ne vaikuttavat vasta vuonna 2019. Uuteen palveluasumisen yksikköön Sampoharjuun rekrytoidaan myös henkilöstöä. Ammattiryhminä vanhuspalveluiden henkilöstölisäykset kohdistuvat lähihoitajiin, sairaanhoitajiin, laitoshuoltajiin, sekä yhteen valvontakoordinaattoriin ja fysioterapeuttiin. Avotervey-denhuollossa henkilöstölisäykset (5 htv) kohdistuvat esimerkiksi lasten toimintaterapeuttiin ja ter-veyskeskuslääkäreihin. Terveyskeskussairaalassa on suunniteltu porrastetusti 14 sairaanhoitajan lisäys.

TP 2017 TA/M 2018 TA 2019htv %

Kaupunki ilman liikelaitoksia 5 922 6 065 6 296 231 3,8 %Konsernihallinto 247 255 223 -32 -12,4 %Perusturva 2 656 2 720 2 775 55 2,0 %Kasvun ja oppimisen palvelut 2 376 2 433 2 625 193 7,9 %Kulttuuri- ja liikuntapalvelut 432 440 449 10 2,2 %Kaupunkirakenne 210 218 224 6 2,8 %

Liikelaitokset 861 923 848 -74 -8,0 %Tilapalvelu -liikelaitos 25 25 26 1 4,0 %Työterveys Aalto -liikelaitos 78 83 0 -83 -100,0 %Keski-Suomen pelastuslaitos -liikelaitos 325 346 368 22 6,4 %Kylän Kattaus -liikelaitos 274 307 348 41 13,4 %Altek Aluetekniikka -liikelaitos 96 99 106 8 7,9 %Talouskeskus -liikelaitos 63 63 0 -63 -100,0 %

Kaupunki yhteensä 6 783 6 987 7 144 157 2,3 %

Muutos 2018-2019

18

Konsernihallinto2233 %

Perusturva 2 77539 %

Kasvun ja oppimisen palvelut2 62537 %

Kulttuuri- ja liikuntapalvelut

4496 %

Kaupunkirakenne2243 %

Liikelaitokset84812 %

Henkilötyövuodet vuonna 20197 144 htv

Sivistyksen toimialalla henkilötyövuodet ovat kasvamassa varhaiskasvatuksessa noin 135:llä. Lisäys kohdistuu pääasiassa varhaiskasvatuksen perushenkilöstöön lapsimäärän kasvaessa sekä virka- ja työehtosopimusten muuttuessa. Kokonaisuuteen liittyy myös toiminnan käynnistyminen uusissa päi-väkodeissa ja vuokrattavissa lisätiloissa. Subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden rajoitus suunnitel-laan purettavaksi 1.8.2019 alkaen. Henkilötyövuosien arvioidaan kasvavan tästä johtuen yhteensä 16 henkilötyövuodella. Vuodelle 2019 vaikutuksen arvioidaan olevan noin 7 henkilötyövuotta. Sivis-tyspalveluissa lisäresursseja kohdennetaan myös perusopetukseen ml. koulunkäynninohjaajat, nuo-risopalveluihin ja oppilashuoltoon. Kylän Kattaus -liikelaitokseen siirtyy henkilöstöä liikkeen luovutuksella Keski-Suomen sairaanhoito-piiristä. Sairaalan osastojen ruokapalvelutyön siirtymisen yhteydessä Kylän Kattaus -liikelaitoksen henkilömäärän on arvioitu kasvavan 36,5 henkilötyövuodella. Keski-Suomen pelastuslaitos -liikelai-tos aloittaa vuoden 2019 alusta monitoimiyksikkötoiminnan Karstulassa ja Laukaassa. Yksiköiden toiminta edellyttää yhteensä 22 henkilötyövuoden lisäyksen. Talouskeskus-liikelaitoksen osalta on olemassa päätökset toiminnan yhtiöittämisestä. Sama valmis-telu on käynnissä Työterveys Aalto -liikelaitoksessa. Tämä tarkoittaa näiden liikelaitosten henkilös-tön siirtymistä liikkeen luovutuksella tuleviin yhtiöihin. Henkilötyövuosina tämä on yhteensä 146 hen-kilötyövuotta. Hallintohenkilöstön tehtäviä on täytetty kriittisesti arvioiden jo uuden Jyväskylän muodostumisesta, vuodesta 2009 lähtien. Vapautuvien tehtävien täyttö harkitaan tapauskohtaisesti muita tehtäviä kes-kitetymmän ja koordinoivamman täyttölupamenettelyn kautta. Hallinnon tehtävissä henkilöstöä on aiempaa vähemmän ja tavoitteena on pitää hallinnon henkilöstön määrä jatkossa nykyisellä tasolla. Sote- ja maakuntauudistuksen valmistelun aikataulu on muuttunut siten, että henkilöstö siirtyisi pää-sääntöisesti uudelle työnantajalle vuoden 2021 alussa. Kaupunkiorganisaatiossa on jo tehty tätä varten valmistelua ja ratkaisuja, esimerkiksi Talouskeskus-liikelaitoksen osalta. Valtakunnallisen val-mistelun etenemistä seurataan, ja se huomioidaan myös Jyväskylän kaupungin valmistelussa. Ne muutostarpeet toteutetaan jo aiemmin, jotka ovat perusteltuja tehdä riippumatta sote- ja maakunta-uudistuksesta. Muutoksen merkittävyys on nähtävissä myös alla olevasta kaaviosta henkilötyövuosien jakautumi-sesta vuonna 2019 toimialoittain ja liikelaitoksiin. Uudelle tai uusille työnantajille siirtyisi perusturvan toimialan sekä Keski-Suomen pelastuslaitoksen henkilöstö kokonaisuudessaan. Henkilöstöä siirtyisi myös konsernihallinnosta ja liikelaitoksista (pääasiassa tukipalveluita) sekä pieneltä osin kaupunki-rakenteen toimialalta koskien ympäristöterveydenhuoltoa.

19

Henkilöstösuunnitelman tavoitteena on tukea vuoden 2019 talousarvion toteutumista suunnitellusti. Henkilöstösuunnitelmaa arvioidaan ja tarpeen mukaan henkilöstösuunnitelmaa tarkennetaan edel-leen talousarviovuoden aikana. Ennen rekrytointien käynnistämistä tehtävien täyttämiset arvioidaan täyttölupamenettelyssä ja suhteessa talousarvion toteutumiseen. Koko organisaatiossa kiinnitetään huomiota henkilöstön tehtäväkuvien ajantasaisuuteen. Henkilöstöä kannustetaan uusien toiminta-mallien kehittämiseen ja niiden kokeilemiseen. Henkilöstömäärää ja henkilöstökustannuksia sekä muita henkilöstötietoja, esimerkiksi sairauspois-saoloja seurataan kuukausiraportoinnin ja kolmannesvuosikatsausten yhteydessä. Osana talousarvion seurantaa arvioidaan myös tarvittavia muutoksia organisaatiossa, palveluver-kossa ja/tai palvelutuotannossa sekä toiminta- ja työtavoissa. Näillä voi olla myös henkilöstövaiku-tuksia, jotka käydään lävitse asianmukaisessa yhteistoimintamenettelyssä ennen päätöksentekoa ja työtehtävien muutoksia.

Vakituisen henkilöstön poistuma

Vakituisen henkilöstön osalta on tehty kartoitus eläkkeelle siirtymisestä. Kartoituksen mukaan ensi vuonna henkilöstöä siirtyisi eläkkeelle 175 henkilöä. Tämän lisäksi tapahtuu myös muuta poistumaa, esimerkiksi henkilön siirtyessä liikkeen luovutuksella toiseen organisaatioon tai henkilön irtisanoutu-essa Jyväskylän kaupungin palveluksesta. Liikkeen luovutuksella henkilöstöä on siirtymässä vuoden vaihteessa toisiin organisaatioihin 153 henkilötyövuotta. Tämä koskee talouskeskuksen, työtervey-den sekä talous- ja velkaneuvonnan henkilöstöä. Eläköitymisten ja liikkeenluovutusten lisäksi muuta poistuman on arvioitu olevan ensi vuonna 200 henkilöä. Vakituisen henkilöstön poistumataulukko

Vuoden 2019 aikana kartoituksen perusteella eläkkeelle siirrytään eniten seuraavista tehtävistä.

hlö lkm 2017 2018 2019

Vanhuus- tai työkyvyttömyyseläke 192 187 175

Liikkeenluovutus 83 0 153

Muu poistuma (esim. irtisanoutuvat) 171 200 200

Poistuma yhteensä 446 387 528

0 5 10 15 20

lastenhoitaja

lastentarhanopettaja

perusopetuksen luokanopettaja

lähihoitaja

sairaanhoitaja

laitoshuoltaja

perusopetuksen erityisopettaja

perusopetuksen lehtori

koulunkäynnin ohjaaja

perhepäivähoitaja

perushoitaja

terveydenhoitaja

välinehuoltaja

lkm

Tehtävät, joissa eniten eläköitymistä vuonna 2019

20

Organisaatiossa tarvitaan myös uutta osaamista, jota olemassa olevalla henkilöstöllä ei vielä ole työtehtävien ja työtapojen muuttuessa. Yhteistoimintamenettelyssä käsiteltävään yhteistoimintalain mukaiseen koulutus- ja henkilöstösuunnitelmaan tunnistetaan ja priorisoidaan toimialojen ja liikelai-tosten osaamisen kehittämisen ja työkyvyn tukemisen tarpeet. Tämä suunnitelma tehdään vuosit-tain, ja vuodelle 2019 se valmistuu joulukuussa 2018. Osaamisen ja työkyvyn resurssit ja toimenpi-teet painotetaan suunnitelman mukaisiin tarpeisiin. Vapautuviin tehtäviin tai kokonaan uusiin tehtä-viin rekrytoinnit tulee tehdä moderneilla osaamisvaatimuksilla ja tehtävänkuvilla. Sairauspoissaolojen määrä (pv/htv) on korkealla tasolla ja tavoitteena on poissaolojen määrän kään-tyminen laskuun. Jos henkilöstön sairauspoissaolot vähenevät, kertoo se samalla tavoitteena olevan henkilöstötuottavuuden kasvusta. Henkilöstötuottavuuden kasvuun voidaan vaikuttaa hyvällä esi-miestyöllä sekä kehittämällä henkilöstön osaamista, motivaatiota ja työkykyä. Henkilöstötyötä ja henkilöstöjohtamista ohjaa kaupunginhallituksen hyväksymät henkilöstötyön lin-jaukset (henkilöstöpolitiikka) vuosille 2018 – 2020.

Henkilösivukulut

Henkilöstösivukulujen budjetoinnissa on käytetty alla olevan taulukon mukaisia henkilöstösivukulu-prosentteja. Sairausvakuutusmaksu (-0,12 % -yks.) alenee kilpailukykysopimuksen mukaisesti. Myös työttömyysvakuutusmaksu alenee 0,55 %-yksikköä Työttömyysvakuutusrahaston esityksen mukaisesti. Eläkevakuutusmaksujen käsittely muuttuu vuonna 2019. Palkkaperusteisia työeläkemaksuja ei enää tilitetä, vaan Keva laskuttaa ne tulorekisteriin ilmoitettujen palkanmaksutietojen perusteella kuukau-sittain. Lisäksi palkkaperusteinen eläkemaksu muuttuu siten, että se sisältää sekä työnantajan että työntekijän eläkemaksun ja lisäksi työkyvyttömyyseläkemaksun. Vuodesta 2019 alkaen uusi työky-vyttömyyseläkemaksu korvaisi nykyisen varhaiseläkemenoperusteisen eläkemaksun. Kevan julkai-seman työnantajakohtaisen budjetointiohjeen mukaan palkkaperusteisen eläkemaksu vuodeksi 2019 on 17,42 %. Palkkaperusteisen eläkemaksun muutokset edellyttävät vielä Kevan valtuuskunnan käsittelyä. Keva vahvistaa työnantajakohtaisen kokonaisprosentin 30.11.2018.

Henkilösivukulut 2018-2019

TA+M TA Muutos

2018 2019 %-yks.

Prosenttia maksetuista palkoista

Sairausvakuutusmaksu 0,87 % 0,75 % -0,12 %

Tapaturmavakuutusmaksu 0,32 % 0,32 % 0,00 %

Ryhmähenkivakuutusmaksu 0,15 % 0,15 % 0,00 %

Työttömyysvakuutusmaksu 2,60 % 2,05 % -0,55 %

Yhteensä 3,94 % 3,27 % -0,67 %Palkkaperusteinen KuEL-maksu 16,75 % 17,42 % 0,67 %

Yhteensä 20,69 % 20,69 % 0,00 %Opettajien VaEL-maksu 17,28 % 17,28 % 0,00 %

1 000 euroa TA+M TA Muutos

2018 2019 %

Eläkemenoperusteinen maksu 10 832,6 10 832,6 0 %

Varhaiseläkemenoperusteinen maksu 3 268,0 0,0 -100 %

Yhteensä 14 100,6 10 832,6 -23 %

21

Sisäinen valvonta ja riskienhallinta Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan menettelyjen avulla tuotetaan kohtuullinen varmuus tuloksel-lisesta ja tavoitteiden mukaisesta toiminnasta sekä hyvän hallinnon toteutumisesta. Sisäisen valvon-nan ja riskienhallinnan avulla varmistetaan strategisten, toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden saavuttaminen, päätösten perusteena olevan tiedon riittävyys ja luotettavuus ja se, että lainsäädän-töä, määräyksiä ja ohjeita sekä johdon ja toimielinten päätöksiä noudatetaan ja että omaisuus ja voimavarat turvataan. Kaupunginvaltuusto vastaa kuntalain mukaisesti kaupungin toiminnasta ja taloudesta sekä päättää sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista. Kuntalain mukaan kaupunginhallituksen tulee huolehtia sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnan järjestämisestä. Kaupunginhallitus valvoo sisäi-sen valvonnan ja riskienhallinnan toimeenpanoa, tuloksellisuutta ja raportointia. Lisäksi kaikki tilivel-volliset toimielimet ja viranhaltijat, joille on annettu toimivaltaa varojen käytössä vastaavat sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toteuttamisesta. Kaupunginvaltuusto on määritellyt sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet, joka ohjaa koko kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämistä. Kaupunginvaltuusto edellyt-tää, että kaikissa toiminnoissa ja kaikilla organisaatiotasoilla toteutuu riittävä sisäinen valvonta ja riskienhallinta. Kaupunginhallitus on edelleen antanut täydentävät ohjeet sisäisen valvonnan ja ris-kienhallinnan järjestämiseksi. Kukin toimiala ja liikelaitos sekä niiden tilivelvollinen johto huolehtivat vastuualueensa osalta riittävien ja toimivien sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan menettelytapojen toteuttamisesta kaupunginhallituksen antamien ohjeiden mukaisesti. Konsernijohto vastaa kuntalain mukaan konsernivalvonnan järjestämisestä. Kaupunkikonsernin ty-täryhteisöissä hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat yhteisön sisäisestä valvonnasta ja riskienhallin-nasta lainsäädännön, valtuuston määrittelemän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteiden ja konsernijohdon antaman ohjeistuksen mukaisesti. Konserniyhteisöjen sisäistä valvontaa ja ris-kienhallintaa on esitelty talousarvioin konsernia käsittelevässä osassa.

Toimintaympäristöanalyysi

Talousarvion valmistelun yhteydessä toimialat ja liikelaitokset ovat analysoineet toimintaympäristön muutoksia, tunnistaneet tavoitteita uhkaavia riskejä, arvioineet niiden vaikutuksia ja toteutumisen todennäköisyyttä sekä laatineet tarvittavat suunnitelmat ja toimenpiteet merkittävimpien riskien hal-litsemiseksi. Analyysin ja arvioinnin perusteella merkittävimmät uhat ja mahdollisuudet on priorisoitu ja valvonnan toimenpiteet on kohdistettu olennaisimpiin riskeihin. Näin on muodostettu sisäisen val-vonnan ja riskienhallinnan suunnitelma, joka konkretisoi riskiprofiilin ja riskienhallinnan toimintamal-lin sekä prosessin tavoitteet ja vastuut. Prosessissa on noudatettu aiempaa systemaattisempaa ja yhtenäisempää toimintatapaa. Riskien arvioinnin, seurannan ja raportoinnin sekä dokumentoinnin tueksi on käytetty yhdenmukaista työka-lua ja toimialoilla sekä liikelaitoksilla on ollut käytössään toimintaohjeet ja vastuiden määrittelyt. Si-säisen valvonnan ja riskienhallinnan ohjausryhmä on toiminut tuloksia koordinoivana elimenä sekä tukenut toimialojen ja liikelaitosten sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan käytännön toteuttamista. Toimialojen ja liikelaitosten riskien tunnistaminen ja analysointi on toteutettu johtoryhmätasolla hyö-dyntäen yhtenäisen mallin mukaista riskienhallintatyökalua. Arviointien tulokset on käyty läpi ja koos-tettu yhteen sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan ohjausryhmässä, jonka perusteella on muodos-tettu käsitys kaupunkiorganisaation merkittävimmistä toimintaan ja tavoitteisiin vaikuttavista ris-keistä, niiden hallintakeinoista ja sisäisen valvonnan toimenpiteistä. Nämä on esitetty alla olevassa taulukossa satunnaisessa järjestyksessä. Talousarviovuoden aikana toimintaympäristön muutoksia seurataan säännöllisesti ja riskiarviointia päivitetään tarvittaessa.

22

Riski Hallintakeinot ja toimenpiteet Turvattomuus lisääntyy työpai-koilla uhka- ja väkivaltatilantei-den muodossa, loukkaantumisen riski kasvaa ja vaikuttaa työnteki-jöiden jaksamiseen heijastuen poissaoloihin.

Jyväskylän kaupungin turvallisuuskulttuuria kehitetään mm. henkilöstö-koulutuksilla, päivittämällä toimintaohjeita ja raportointia. Riskin kehittymistä seurataan poikkeamailmoituksia analysoimalla ja henkilöstökyselyiden avulla. Käydään tiivistä vuoropuhelua eri viran-omaisten kanssa ja etsitään ratkaisuja kokonaisturvallisuuden paranta-miseksi. Työjärjestelyin vähennetään yksintyöskentelyä ja pyritään ennakoimaan riskitilanteita. Tilat ja tapahtumat suunnitellaan turvallisemmaksi. Henkilökunnalle jär-jestetään turvallisuuskävelyjä ja –harjoituksia. Varmistetaan hälytysjär-jestelmien riittävyys sekä toiminta. Turvallisuuspalveluiden ostaminen päätetään riskikartoituksen perusteella.

Riski yleisillä paikoilla tapahtu-vaan väkivallantekoon on kasva-nut. Väkivaltaiset teot kohdiste-taan suureen joukkoon ihmisiä ja vaikutukset ovat pitkäkestoisia. Asukkaiden turvallisuuden tunne heikkenee.

Johdonmukaisella ja näkyvällä turvallisuustyöllä ennaltaehkäistään tur-vallisuusongelmia, lisätään turvallisuutta ja sen tunnetta. Jyväskylän kaupungin keskustan viihtyvyyttä ja turvallisuutta kehitetään yhteistyössä sidosryhmien ja eri viranomaisten kanssa. Asukkaat otetaan aktiivisesti mukaan asuinympäristön turvallisuussuun-nitteluun. Ennaltaehkäisevällä työllä pyritään löytämään esimerkiksi syrjäytymisen vaarassa olevat henkilöt ja näin estämään rauhattomuutta sekä turvalli-suuteen vaikuttavaa kielteistä käyttäytymistä.

Tietojärjestelmien toimivuus, tie-toturva ja tietosuoja. Tietojärjestelmät kaatuvat tai verkko vaurioituu. Digitalisaatio lisääntyy tulevai-suudessa ja aiheuttaa myös uu-denlaisia uhkia palvelutuotan-nolle esimerkiksi toimintahäiriöi-den muodossa.

Tiedon käsittelyyn ja säilytykseen annetut ohjeet ovat ajan tasalla sekä niiden noudattamista seurataan. Tietojärjestelmiin kohdistuvia hyökkäyksiä valvotaan aktiivisesti ja suo-jaus pidetään korkealla tasolla. Tietojärjestelmien käyttöoikeudet rajataan vastaamaan työtehtäviä sekä käyttöoikeuksien hallinta ohjeistetaan tarkemmin. Ihmisten tietoisuutta tietoturvaan ja tietosuojaan liittyen lisätään koulut-tamalla.

Jatkuvasti monimutkaistuva toimintaympäristö on entistä herkempi häiriöille. Häiriöt yhteiskunnan elintärkeisiin toimintoihin koskettavat useita eri toimijoita ja voivat pahimmillaan aiheuttaa konkreet-tisia vaaratilanteita. Häiriöiden torjumiseksi korostuukin tiivis yhteistyö eri viranomaisten sekä kes-keisten toimijoiden kesken. Yhteistyön tavoitteena on vähentää häiriöitä, onnettomuuksia ja rikoksia sekä lisätä turvallisuutta sekä ihmisten turvallisuuden tunnetta. Toimialojen ja liikelaitosten toimintaan kohdistuvat merkittävimmät riskit sekä riskienhallinnan ja si-säisen valvonnan suunnitelmat löytyvät toimialojen osalta talousarvion käyttötalousosasta ja liikelai-tosten osalta kunkin liikelaitoksen kohdalta.

Tavoitteet vuodelle 2019

Kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan menettelyitä kehitetään jatkuvasti siten, että pystytään mahdollisimman hyvin ennakolta huomioimaan muuttuvan toimintaympäristön haas-teet, vastaamaan olennaisiksi arvioituihin riskeihin ja suunnitelmallisesti hyödyntämään avautuvat mahdollisuudet. Tulevan talousarviokauden tavoitteena on edelleen lisätä prosessin toimintatapojen

23

systemaattisuutta ja yhtenäisyyttä. Tähän tavoitteeseen pyritään osallistamalla riskiarviointiin ja ana-lysointiin myös johtoryhmiä alempia organisaatiotasoja sekä edelleen vakiinnuttamalla ohjausryh-mätyöskentelyä. Tulevan talousarviokauden tavoitteena on myös sisäisen valvonnan ja riskienhal-linnan vaikuttavuuden arviointi, jonka tueksi pyritään muodostamaan tarkoituksenmukaisia mitta-reita. Konserniyhteisöjen sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan seurantaa on mahdollista terävöittää omistajaohjauksen kautta.

24

KAUPUNKISTRATEGIA Kaupunginvaltuustossa 30.10.2017 hyväksytty kaupunkistrategia vuosille 2017-2021 kiteyttää kaupun-gin keskeiset pitkän aikavälin tavoitteet, jotka ohjaavat kaupungin päätöksentekoa ja toimintaa. Strate-gia kytkeytyy talousarvioon, jossa on toimialakohtaisesti esitetty kaupunkistrategiaa toteuttavat kehittä-mistoimenpiteet. Kaupunkistrategian mukaan Jyväskylä haluaa oll a rohkeasti aikaansa edellä. Visiona on olla kasvava ja kansainvälisesti arvostettu koulutuksen ja osaamisen kaupunki. Tämän perustana olevia arvoja ovat vastuullisuus, luottamus, luovuus ja avoimuus. Ne kannustavat osallistavaan vuorovaikutukseen ja roh-kaisevat etsimään ja kokeilemaan uusia toimintatapoja. Valinnat korostavat myös vastuullisuutta omasta itsestä, läheisistä, ympäristöstä ja tulevaisuudesta.

Kaupunkistrategian seuranta on toteutettu sähköisellä seurantatyökalulla Jyväskylän kaupungin nettisi-vuilla, joka on kaikkien kaupunkilaisten käytettävissä. Seuranta löytyy alla olevasta linkistä: Kaupunkistrategian seuranta https://app.powerbi.com/view?r=eyJrI-joiYThmODdjYTMtM2M3YS00NzBmLThmMDctODI2NDNmYmE2YWNjIiwidCI6Im-ZjMzRkMDVjLWEyZjItNGFjMi04OWM1LWI0NGYzYTlmNDUxYyIsImMiOjh9

25

Kaupunkistrategian kärjet

Kaupunkistrategian kärkiteemat ovat 1) osallistu vat ja hyvinvoivat asukkaat, 2) raikas ja kasvava elin-voima, 3) resurssien viisas käyttö ja 4) liikuntapääkaupunki. Niiden toteuttamiseksi on asetettu yhteensä 23 strategista teemaa, jotka ohjaavat kaupungin johtamista ja päivittäistä työtä pitkällä aikavälillä. Seu-raavassa on kuvattu kaupunkistrategian kärjet teemoittain.

Osallistuvat ja hyvinvoivat asukkaat 1) Lisäämme lasten ja nuorten mahdollisuuksia terveeseen kasvuun ja hyvään oppimiseen.

2) Tuemme asukkaiden osallistumista ja lisäämme vaikuttamisen mahdollisuuksia.

3) Edistämme asukkaiden yhdenvertaisuutta ja otamme huomioon kulttuurisen moninaisuuden.

4) Parannamme palvelujen saatavuutta ja saavutettavuutta koko Jyväskylässä.

5) Vahvistamme yhteisöllisyyttä, tuemme harrastustoimintaa ja vähennämme yksinäisyyttä.

6) Edistämme kulttuurin ja taiteen moni-ilmeisyyttä.

Raikas ja kasvava elinvoima 1) Vahvistamme Jyväskylää vetovoimaisena korkean osaamisen koulutuskaupunkina ja tutkimuk-

sen keskuksena.

2) Edistämme kaupunkikehitysalustoilla ja kumppanuuksilla yritysten kasvua.

3) Tuemme uusien teknologia-, liiketoiminta- ja palveluinnovaatioiden syntymistä.

4) Vahvistamme Jyväskylän vetovoimaisuutta kansainvälisenä kulttuuri-, tapahtuma- ja matkailu-kaupunkina.

5) Parannamme kaupunkikeskustan viihtyisyyttä ja elinvoimaa.

6) Teemme kaupungista houkuttelevan työpaikkana ja työnantajana.

Resurssien viisas käyttö 1) Toteutamme eheää yhdyskuntarakennetta ja kannustamme kestävään liikkumiseen.

2) Teemme kestäviä, eettisiä ja innov atiivisia hankintoja sekä edistämme resurssiviisasta liiketoi-mintaa.

3) Hyödynnämme tehokkaasti digitalisaation mahdollisuuksia.

4) Avaamme kaupunkitilat paremmin kaupunkilaisten käyttöön.

5) Pyrimme hiilineutraaliksi ja jätteettömäksi kaupungiksi sekä edistämme kiertotaloutta ja uusiutu-vaa energiaa.

6) Käytämme luonnonvaroja harkiten ja huolehdimme luonnon monimuotoisuudesta.

Liikuntapääkaupunki 1) Teemme Jyväskylästä Pohjoismaiden vetovoimaisimman liikunnan, urheilun ja terveyden osaa-

miskeskittymän.

2) Luomme mahdollisuuksia elinikäiseen liikkumiseen kehittä mällä yhteistyö- ja palvelumalleja sekä asuinympäristöjen liikuntamahdollisuuksia.

3) Edistämme lasten ja nuorten liikuntaa päiväkodeissa, kouluissa ja vapaa-ajalla.

4) Yhdistämme joustavasti opiskelun ja urheilun kaikilla koulutusasteilla.

5) Luomme edellytyksiä liikunta- ja hyvinvointialan yritystoiminnalle.

Toimialakohtaisissa talousarvioteksteissä on kuvattu keskeisimmät kehittämistoimenpiteet, jotka toteu-tetaan vuoden 2019 aikana.

26

Kaupungin yhteiset painopistealueet strategian to-teuttamiseksi vuoden 2019 talousarviossa

Lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäminen

Vaikka lasten ja nuorten hyvinvointi ja terveys ovat parantuneet, niin silti hyvinvointierot ovat kasvaneet. Lastensuojelussa kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten määrä on kasvanut, kuten myös las-ten ja nuorten psykiatristen palveluiden tarve. Tästä syystä mm. toteutettiin Lasten ja nuorten mielen-terveys- ja päihdepalveluselvitys helmi-maaliskuussa 2018. Selvityksessä nousi esille tarpeita henkilöstön osaamisen vahvistamiseen, yhteisen toimintakulttuurin luomiseen ja vahvempaan asiakaslähtöiseen toimintaan. Selvitys myös vahvisti käsitystä pirstaleisesta palvelujen tarjonnasta ja haastavasta palveluja hoitoketjujen hahmottamisesta, jo ka osoittautui vielä vaikeammaksi nuorille itselleen. Selvitys toi esille myös päihdepalveluiden heikkoudet erityisesti alle 18-vuotiaiden kohdalla. Kuluneen vuoden ja vuoden 2019 talousarvion valmistelussa on kiinnitetty erityistä huomiota edellä ku-vattujen puutteiden korjaamiseen ja talousarvio sisältää ko nkreettisia toimenpiteitä lasten ja nuorten hyvinvoinnin parantamiseen. Päälinjana on vahvistaa ennaltaehkäiseviä sosiaali- ja terveyspalveluita ja kehittää moniammatillista yhteistyötä ja uudenl aista palvelukulttuuria. Tavoitteita toteutetaan jalkautu-malla nuorten toimintaympäristöön, laajentamalla palveluaikoja sekä vahvistamalla resursseja mm. las-ten ja nuorten päihdepalveluissa, äitiys- ja lastenneuvolassa ja oppilashuollossa. Pidemmän aikavälin tavoitteena on koota keskeiset toimijat yhdeksi palvelukeskukseksi ns. Nuorten taloon, joka mahdollis-taa tarpeen mukaan myös perhekeskusmaisen toiminnan. Ennaltaehkäisevä toiminta ei ole pelkästään resur ssikysymys, vaan ennen kaikkea t oimintatapa, joka koskettaa kaikkea kaupungin toimintaa yli sektorirajojen. Tässä keskiössä ovat perusopetus ja varhais-kasvatus, jonka palveluiden piirissä on päivittäin noin 20.000 lasta.

Digitalisaatio-ohjelman laatiminen

Digitalisaatiolla tarkoitetaan tietoja viestintäteknologian hyödyntämistä toimintatapojen uudistamisessa sekä prosessia, jolla luodaan uusia digitaalisia toimintatapoja. Digitalisaatiolla pyritään tehostamaan or-ganisaatioiden toimintaa ja palvelutuotantoa h yödyntämällä tietoja viestintätekno logiaa. Yksi maan hallituksen kärkihankkeista on digitalisoida julkiset palvelut käyttäjälähtöisiksi ja edistää toimintatapojen uudistamista digitaalisia sovelluksia hyödyntäen. Suomi on nyt maailman kärjessä sähköisien julkisten palveluiden hyödyntämisessä. Digitaalisten sovellusten käyttöönotolle ja kehittämiselle julkise ssa hal-linnossa on siis hyvät edellytykset. Digitalisaation on ennen kaikkea toimintatapojen uudistamista ja muutosjohtajuutta. Digitalisaation edis-tämisessä Jyväskylän kaupungissa keskeistä on kannustaa ja motivoida esimiehet ja työntekijät rohke-asti kokeilemaan uusia toimintatapoja päivittäisessä työssä. Digitalisaatio ei ole keskitetysti johdettu tai hallittu prosessi, mutta se vaati yhteisiä tavoitteita ja periaatteita. Vuoden 2019 aikana tullaan laatimaan Jyväskylän kaupunkiin digitalisaatio-ohjelma kaupunginhallituksen hyväksyttäväksi, jossa kirkastetaan kaupungin tavoitteet ja periaatteet digitalisaatiolle, määritellään digitalisaation sisältö Jyväskylän kau-pungissa ja kuvataan digitalisaation ohjausmalli, roolit ja vastuut. Digitalisaatio-ohjelman keskeisin mer-kitys on viestiä kaupungin sitoutumista digitalisaation edistämiseen ja selkeyttää digitalisaation käsitettä Jyväskylän kaupungissa. Valtion vuoden 2019 talousarvioesit ykseen sisältyy 30 miljoonan euron siirto perusp alvelujen valtion-osuudesta kuntien digitalisaation kannustinjärjestelmään. Ensi vaiheessa valtionosuuksia on tarkoitus myöntää kunnille ja kuntayhtymille etenkin henkilöstö- ja taloushallinnon digitalisointiin. Kannustinjärjes-telmää koskeva hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskuntaan syysistuntokaudella 2018. Kaupungin digitalisaatio-ohjelmassa huomioidaan kannustinjärjestelmää koskeva sääntely ja muiden mahdollisten ulkopuolisten rahoituslähteiden käyttö.

27

Resurssiviisas Jyväskylä -ohjelma

Jyväskylän kaupunki on aloittanut Resurssiviisas Jyväskylä -ohjelman päivityksen vuonna 2018. Ohjel-mapäivitys valmistuu vuoden 2019 alussa. Osana Resurssiviisas Jyväskylä -ohjelmaa alkuvuoden 2019 aikana laaditaan tarkempi ilmasto-ohjelma, jossa määritellään päästövähennyksien lähtötilanne, kehi-tys, tulevaisuuden tavoitteet sekä toimenpiteet, joilla tavoitteeseen päästään.

Hippos 2020 -hanke

Hippos 2020 -hankkeen valmistelu ja suunnitt elu on edennyt yhdessä kilpailutettujen kumppaneiden Lehto Group Oyj:n ja Eläkevakuutusyhtiö Fennian kanssa . Käynnissä ovat vuokralaisneuvottelut niihin liittyvine tilasuunnitteluineen, management-toimintamallin kirkastaminen, sopimuskokonaisuuden laa-dinta sekä hankkeen vaiheistuksen ja väistön suunnittelu. Hankkeen käynnistäminen edellyttää, että investorikumppanit tekevät omat päätöksensä ja kaupunginhallitus hyväksyy kaikki hankkeen lopulliset sopimukset. Mikäli päätöksissä on merkittäviä muutoksia aiempaan valtuuston päätökseen, päätöksen-tekijänä on valtuusto. Hippoksen ja Kukkulan yhteinen liikunnan, urheilun, hyvinvoinnin ja terveyden-edistämisen ekosysteemin toimintamallin rakentaminen käynnistyy yhd essä oppilaitos- ja yrityskump-paneiden kanssa. Osana strategian liikuntapääkaupunki -tavoitetta ja Hippoksen kokonaisuutta käyn-nistetään urheilu- ja liikuntaseurayhteistyön ja seurojen tapahtumatoiminnan kehittäminen. Vuosi 2019 on merkittävä vuosi Hippos-hankke en osalta ja talousarviossa on varauduttu hankkeen käynnistämi-seen.

2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 YhteensäSijoitus: Korjausvelkaa -10,0 -5,0 -5,0 -3,0 -23,0Sijoitus: Olemassa olevien rakennusten tontien arvo -5,0 -5,0Liikuntapuiston rakentaminen -0,3 -6,0 -6,3Jäähalliyhtiön hankinta kaupungille -1,1 -1,1Väistöliikuntapaikkojen rakentaminen -2,15 -2,2Liikenne- ja viherrakentaminen -1,5 -2,0 -2,5 -0,5 -6,5Investoinnit yhteensä 0,0 0,0 -12,5 -7,6 -12,0 -5,5 -6,5 -44,1

Kiinteistöverotulot 0,2 0,5 1,0 2,0 3,7Oman pääoman tuotto yhtiöltä, jatkuva tulo 1,7 1,7Tuloslaskelmaosa 0,0 0,0 0,0 0,2 0,5 1,0 3,7 5,4Projektinhallinta ym. -0,2 -0,8 -0,6 -0,6 -2,2Kehitysyhtiö ja sen myynti -0,8 0,8 0,1Ostopalvelusopimuksen menot -1,0 -1,0 -3,0 -5,5 -10,5Liikuntapuiston ylläpito -0,3 -0,3Väistötilat -0,15 -0,3 -0,3 -0,3 -0,3 -1,4Liikuntapalveluiden säästöt käyttömenoissa 1,0 2,0 3,0 4,0 10,0Monitoimiareena ja areenakeskus maanmyyntitulot 8,3 8,3Olemassa olevien rakennusten tontit 5,0 5,0Asuntorakentamisen maanmyyntitulot 3,4 3,0 3,0 9,4Käyttötalous yhteensä -0,8 -0,4 11,8 7,1 3,1 -0,3 -2,1 18,4

Yhteensä -0,8 -0,4 -0,7 -0,3 -8,4 -4,8 -4,9 -20,2

Rakennusten ja OY:n alaskirjauksetHipposhallin rakennus -2,6 -3,3 -5,9Jäähalli Oy:n vastuut +OY:n kaupungin tasearvo -5,3 -5,3Monitoimitalon rakennus -0,7 -0,7Yhteensä -2,6 -5,3 -4,0 -12,0

Hippoksen menot ja tulot kaupungin kannalta

28

Jyväskylän keskustan kulttuuri-investointien suunnitelma

Jyväskylän kaupungin taidelaitokset suunnittelevat yhdessä ensi vuosikymmenen si jaintipaikkaratkai-sujaan Jyväskylän keskustassa. Sa malla uudistetaan taidelaitosten eli t eatterin, orkesterin, kirjaston, museoiden ja kansalaisopiston toimintaa. Kulttuuritoimintojen uudistamista ja siihen liittyvien investoin-tien suunnitelman laadintaa kutsutaan nimellä Jyväskylän sydän -projekti. Projektissa ovat mukana Jy-väskylän kaupungin sivistystoimiala, kulttuurin ja liikunnan palveluala, elinkeinoyksikkö, kaupunginteat-teri, kaupunginkirjasto, taidemuseo ja käsityömuseo, sinfoniaorkesteri, kansalaisopisto ja kaupunkira-kennepalvelut. Projektissa selvitetään kulttuuritoimintojen uudistamisen vaikutus tiloihin ja tarvittavien investointien kus-tannusvaikutukset ja toteutusmallit eri vaihtoehdoilla. Projektin ensi vaihe valmistuu helmikuussa 2019, johon mennessä laaditaan taidelaitosten ja kulttuuriyksiköiden kehittämissuunnitelmat. Ne pitävät sisäl-lään tiedot uusien toimipaikkojen mahdollisista sijaintivaihtoehdoista kaupungin keskustassa. Jyväsky-län sydän -projekti on osa Keskustan 3.0 kaupunkikehitysalustaa ja sen tavoitteena on myös kaupunki-keskustan elinvoimaisuuden lisääminen kulttuurin keinoin.

Sote- ja maakuntauudistus

Sote- ja maakuntauudistus on merkittävin kaupungin toimintaan ja talouteen vaikuttava uudistus talous-suunnittelukaudella. Perustuslakivaliokunta on antanut uudistuksesta lausuntonsa 15/2018, jossa tode-taan, että laki asiakkaan valinnanvapaudesta sosiaali- ja terveydenhuollossa ja laki maakuntien rahoi-tuksesta voidaan käsitellä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä vain, jos valiokunnan kyseisiin lakeihin tekemät valtiosääntöoikeudelliset huomautukset otetaan asianmukaisesti huomioon. Suomen h allitus on antanut vastineen perustuslakivaliokunnan lausuntoon ja Pääministerin kesäkuussa 2018 antaman ilmoituksen mukaan maakuntin perustaminen siirtyy vuoden 2021 alkuun. Talousarvion 2019 valmiste-luhetkellä lakiesitys on valiokuntakäsittelyssä. Toteutuessaan sote- ja maakuntauudistuksella olisi välit-tömien vaikutuksien lisäksi merkittävät heijastusvaikutukset muuhun kaupungin toimintaan, hallintoon, strategiaan ja tukipalveluihin. Uudistuksen aikataulun vahvistettua jatketaan Jyväskylä 2021 hankkeen valmistelua ja arvioidaan uudistuksen vaikutukset kaupunkistrategiaan, hallintoon ja toiminnan paino-pistealueisiin. Mikäli valtakunnallinen uudistus ei toteudu, kaupungilla on valmius käynnistää esiselvitys vapaaehtoisesta kuntayhtymämallista. Keski-Suomessa sote- ja maakuntauudistusta o n tehty tiiviissä yhteistyössä kuntien ja Keski-Suomen maakuntaliiton hallinnoiman valmisteluorganisaation kesken. Valmistelu on toteutettu projektityyppisenä työskentelynä, jossa valmistelun vastuuryhmän muodostaa muutoksen johtoryhmä. Valmistelun poliitti-sesta ohjauksesta vastaa maakuntahallitus. Keski-Suomessa sote- ja maakuntauudistuksen valmistelu jatkuu ja se on sopeutettu uudistun eeseen aikatauluun. Ensi vuoden valtion talousarvio sisältä ä 211 miljoonan euron määrärahavarauksen sote- ja maakuntauudistuksen valmistelua varten. Jyväskylän kaupunki on saanut ministeriöstä avosairaanhoidon palvelusetelikokeilulle jatkorahoituksen vuodelle 2019. Kokeilun mahdollinen jatkuminen ei ole riippuvainen sote- ja maakuntauudistuksen voi-maan tulosta. Keski-Suomi sai 15.5.2018 päätöksen 5,0 miljoonan euron rahoituksesta suun terveyden-huollon valtakunnalliseen pilottiin. Perustuslakivaliokunnan lausunnon jälkeen sosiaali- ja terveysminis-teriö on täsmentänyt pilotteihin liittyvää ohjeistusta siten, että pilottihaku tullaan järjestämään uudelleen lakipaketin hyväksymisen jälkeen. Tässä yhteydessä pilottihaun toteutus ja aikataulu täsmentyvät.


Toimialojen ja liikelaitosten strategiaa toteuttavat kehittämistoimenpiteet löytyvät toimialojen ja l iikelai-tosten osioista.

29

TULOSSUUNNITELMA Kaupungin virallisessa tilinpäätöksessä esitettävässä tulossuunnitelmassa liikelaitokset lasketaan yhteen muun kaupungin kanssa rivi riviltä ja keskinäiset liiketapahtumat eliminoidaan. Talousarvion ja tilinpäätöksen vertailtavuuden mahdollistamiseksi ja tunnuslukujen laskentaa varten tulee käyttää tätä kokonaistaloudellista tulossuunnitelmaa.

Tulossuunnitelma 2017–2021

Liikelaitokset riveittäin yhdisteltynä

TP TA+M TA TS TS1 000 euroa 2017 2018 2019 2020 2021

Toimintatulot 173 676 311 244 313 660,0 318 827 322 486

Toimintamenot -801 387 -970 394 -984 344,8 -996 723 -1 020 597

TOIMINTAKATE -627 711 -659 150 -670 684,8 -677 896 -698 111Verotulot 514 407 514 658 545 337,6 565 991 587 507

Valtionosuudet 173 337 173 425 167 777,0 166 435 165 103

Rahoitustulot ja -menot (sitova) 7 066 12 342 9 761,1 3 294 2 345Korkotulot 8 920 8 927 8 909,9 8 910 8 910Muut rahoitustulot 4 488 9 963 7 563,0 2 213 2 213Korkomenot -6 235 -6 500 -6 660,0 -7 775 -8 724Muut rahoitusmenot -108 -49 -51,8 -54 -54

VUOSIKATE 67 099 41 274 52 190,9 57 824 56 844Poistot ja arvonalentumiset -53 589 -51 787 -52 190,9 -57 824 -56 844

Satunnaiset erät 0 0 0,0 0 0

TILIKAUDEN TULOS 13 510 -10 513 0,0 0 0Poistoeron lisäys/vähennys 340 340 340,4 340 340

Rahastojen lisäys/vähennys -5 0 0,0 0 0

TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ 13 846 -10 173 340,4 340 340

Vuosikate/Poistot, % 125,2 % 79,7 % 100,0 % 100,0 % 100,0 %Vuosikate/Poistonal. investoinneista, % 144 % 54 % 78 % 93 % 90 %Kumulatiivinen yli-/alijäämä, M€ 50,6 40,5 40,8 41,2 41,5

30

Liikelaitosten vaikutus tulossuunnitelmaan 2019

1 000 euroaKaupungin talousarvio

Tilapalvelu Työterveys Aalto

Talouskeskus Altek Aluetekniikka

Kylän Kattaus K-S pelastuslaitos

Eliminoinnit Yhdistetty talousarvio

Toimintatulot 146 792,4 96 430,0 0,0 0,0 11 137,3 25 903,4 33 396,9 313 660,0Toimintamenot -851 924,8 -60 451,0 0,0 0,0 -12 410,0 -26 254,1 -33 304,9 -984 344,8TOIMINTAKATE -705 132,4 35 979,0 0,0 0,0 -1 272,7 -350,7 92,0 0,0 -670 684,8

Verotulot 545 337,6 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 545 337,6Valtionosuudet 167 777,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 167 777,0Rahoitustulot ja -menot 22 311,2 -12 538,8 0,0 0,0 0,0 0,0 -11,3 0,0 9 761,1Korkotulot 8 909,9 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 8 909,9Muut rahoitustulot 20 101,3 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,5 -12 538,8 7 563,0Peruspääoman korko 0,0 -12 538,8 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 12 538,8 0,0Korkomenot -6 660,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 -6 660,0Muut rahoitusmenot -40,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 -11,8 -51,8VUOSIKATE 30 293,4 23 440,2 0,0 0,0 -1 272,7 -350,7 80,7 0,0 52 190,9

Poistot ja arvonalentumiset -26 600,0 -23 768,0 0,0 0,0 -116,6 -2,6 -1 703,7 -52 190,9Satunnaiset erät 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0TILIKAUDEN TULOS 3 693,4 -327,8 0,0 0,0 -1 389,3 -353,3 -1 623,0 0,0 0,0

Poistoeron lisäys/vähennys 340,4 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 340,4Varausten lisäys/vähennys 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0Rahastojen lisäys/vähennys 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ 4 033,8 -327,8 0,0 0,0 -1 389,3 -353,3 -1 623,0 0,0 340,4

Kumulatiivinen yli-/alijäämä 36 769,6 0,0 1 536,8 673,0 1 042,7 793,1 -0,1 40 815,2

31

Tulossuunnitelman erittely 2017–2021

Liikelaitokset nettona


Toimintatulot 149 586 139 441 146 792,4 146 792 146 792- Muutos 1 000 euroa 7 351,1 0 0- Muutos % 5,3 % 0,0 % 0,0 %

Toimintamenot -815 326 -831 256 -851 924,8 -860 968 -883 293- Muutos 1 000 euroa 20 668,7 9 043 22 325- Muutos % 2,5 % 1,1 % 2,6 %

TOIMINTAKATE -665 740 -691 815 -705 132,4 -714 175 -736 501- Muutos 1 000 euroa 13 317,6 9 043 22 325- Muutos % 1,9 % 1,3 % 3,1 %

Kunnan tulovero 440 261 439 258 466 400,0 483 190 502 837Kiinteistövero 47 096 48 600 51 000,0 52 731 53 756Osuus yhteisöveron tuotosta 27 051 26 800 27 937,6 30 071 30 914

Verotulot (sitova) 514 407 514 658 545 337,6 565 991 587 507- Muutos 1 000 euroa 30 680,1 20 654 21 516- Muutos % 6,0 % 3,8 % 3,8 %

Peruspalvelujen valtionosuus 151 738 149 941 143 315,3 142 169 141 031Valtionosuuksien tasaus 43 109 45 356 46 334,5 45 964 45 596Järjestelmämuutoksen tasausOpetus- ja kulttuuritoimen muut valtionosuudet -21 509 -21 873 -21 872,8 -21 698 -21 524

Valtionosuudet (sitova) 173 337 173 425 167 777,0 166 435 165 103- Muutos 1 000 euroa -5 647,5 -1 342 -1 332- Muutos % -3,3 % -0,8 % -0,8 %

Korkotuotot antolainoista ulkopuolisille 39 42 34,9 35 35- Muut 6 0 0,0 0 0- Liekkilän kannatusyhdistys ry 0 0 0,0 0 0- Kärkisten vesiosuuskunta 0 2 1,9 2 2- Jyväskylän Taiteilijatalosäätiö 4 4 3,8 4 4- Jyväskylän Sotainvalidien Asuntosäätiö 29 36 29,2 29 29

Sos. luototus korkotuotot 5 0 0,0 0 0Korkotuotot talletuksista ja sijoituksista 8 865 8 865 8 865,0 8 865 8 865Maksuliikennetilien korot 12 20 10,0 10 10

Korkotuotot 8 920 8 927 8 909,9 8 910 8 910- Muutos 1 000 euroa -17,0 0 0- Muutos % -0,2 % 0,0 % 0,0 %

Osinkotuotot ja osuuspääomien korot 3 157 8 550 6 150,0 800 800Verotilitysten korot ja korotukset 4 20 20,0 20 20Viivästyskorot 87 50 50,0 50 50Peruspääoman korot kuntayhtymiltä 243 243 242,5 243 243Korvaus peruspääomasta liikelaitoksilta 12 300 12 500 12 538,8 12 550 12 600- Tilapalvelu 12 300 12 500 12 538,8 12 550 12 600

Muut rahoitustuotot 1 293 1 100 1 100,0 1 100 1 100

Muut rahoitustuotot 17 084 22 463 20 101,3 14 763 14 813- Muutos 1 000 euroa -2 361,2 -5 339 50- Muutos % -10,5 % -26,6 % 0,3 %

Korkokulut lainoista ulkopuolisille -6 235 -6 500 -6 660,0 -7 775 -8 724

Korkokulut -6 235 -6 500 -6 660,0 -7 775 -8 724- Muutos 1 000 euroa -160,4 -1 115 -949- Muutos % 2,5 % 16,7 % 12,2 %

32

Tulossuunnitelman lukuohje

Toimintakate ilmoittaa, paljonko käyttötalouden kuluista jää katettavaksi verotuloilla ja valtionosuuk-silla. Vuosikate on kunnan kokonaistulorahoitusta kuvaava välitulos, jota tulee arvioida sekä tuloksen muodostumisen että rahoituksen riittävyyden kannalta. Tuloslaskelmassa vuosikatteen on katettava poistot eli pitkävaikutteisten tuotannontekijöiden käytöstä aiheutuneet kustannukset. Rahoituslaskel-massa vuosikatteen riittävyys arvioidaan ensisijaisesti investointien ja lainanlyhennysten suhteen. Tilikauden tulos on tilikaudelle jaksotettujen tulojen ja menojen erotus, joka lisää tai vähentää kun-nan vapaaehtoisia varauksia tai omaa pääomaa. Tilikauden tuloksen jälkeen esitetään poistoeron, vapaaehtoisten varausten ja rahastojen muutokset. Vapaaehtoisten varausten ja rahastojen lisäyk-siä voi pääsääntöisesti tehdä enintään tuloslaskelman erän Tilikauden tulos osoittaman ylijäämän verran. Talousarviossa tuloksen käsittelyerät ovat ohjeellisia, lopullisesti niistä päätetään tilinpäätök-sen vahvistamisen yhteydessä. Tilinpäätöksessä kunnalliset liikelaitokset yhdistetään kaupungin muuhun toimintaan laskemalla tu-loslaskelmat yhteen rivi riviltä. Tilinpäätöksen laatimisen yhteydessä eliminoidaan kaupungin sisäis-ten liiketapahtumien vaikutus laskelmiin, joten tilinpäätöksen mukainen tuloslaskelma poikkeaa ta-lousarvion tulossuunnitelmasta, jossa sisäiset tapahtumat ovat mukana.


Verotilitysten korot -19 -20 -20,0 -20 -20Viivästyskorot ja korotukset -15 0 0,0 0 0Muut rahoituskulut -71 -20 -20,0 -20 -20

Muut rahoituskulut -105 -40 -40,0 -40 -40- Muutos 1 000 euroa 0,0 0 0- Muutos % 0,0 % 0,0 % 0,0 %

Rahoitustulot ja -menot 19 664 24 850 22 311,2 15 857 14 959- Muutos 1 000 euroa -2 538,6 -6 454 -899- Muutos % -10,2 % -28,9 % -5,7 %

VUOSIKATE 41 669 21 117 30 293,4 34 108 31 068- Muutos 1 000 euroa 9 176,4 3 815 -3 040- Muutos % 43,5 % 12,6 % -8,9 %

Suunnitelman mukaiset poistot -25 285 -26 353 -26 600,0 -27 098 -26 614Ylimääräiset poistot -2 568 0 0,0 0 0Arvonalentumiset 0 0 0,0 -5 347 -4 019

Poistot ja arvonalentumiset -27 853 -26 353 -26 600,0 -32 445 -30 633- Muutos 1 000 euroa -247,0 -5 845 1 812- Muutos % 0,9 % 22,0 % -5,6 %

Satunnaiset tuotot ja kulut 0 0 0,0 0 0- Muutos 1 000 euroa 0,0 0 0- Muutos % 0,0 % 0,0 % 0,0 %

TILIKAUDEN TULOS 13 815 -5 236 3 693,4 1 664 436Poistoeron lisäys/vähennys 340 340 340,4 340 340Rahastojen lisäys/vähennys -5 0 0,0 0 0

TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ 14 151 -4 896 4 033,8 2 004 776- Muutos 1 000 euroa -19 047 8 929,4 -2 030 -1 228- Muutos % -1 -182,4 % -50,3 % -61,3 %

33

Tulossuunnitelman erät

Kunnallisvero

Vuoden 2019 kunnallisveron tuotoksi arvioidaan 466,4 miljoonaa euroa, mikä on 27,1 miljoonaa eu-roa (6,2 %) enemmän kuin vuoden 2018 talousarviossa. Verotuloarvio perustuu lokakuussa 2018 käytettävissä olleisiin tietoihin kuntatalouden ja kansantalouden kehityksestä vuosina 2018−2019.

Verotuloarvio 2019

TA+M TA

milj. euroa 2018 2019 € %

Ennakonpidätykset 414,1 433,8 19,7 4,8 %

Tilitykset edelliseltä vuodelta 46,9 28,1 -18,8 -40,1 %

Yhteensä 461,0 461,9 0,9 0,2 %Maksuunpanotilitys -37,3 -11,9 25,4 -68,1 %

Aikaisempien vuosien tilitykset 15,6 16,4 0,8 5,4 %

Kunnallisverot 439,3 466,4 27,1 6,2 %

Yhteisövero 26,8 27,9 1,1 4,2 %

Kiinteistövero 48,6 51,0 2,4 4,9 %

Yhteensä 514,7 545,3 30,7 6,0 %

Muutos 2018-2019

353 367 369388

423 424 427 439 440 439466 483

503

3%

4%

0%

5%

9%

0% 1%

3%

0%

0%

6%

4% 4%

-4%

-2%

0%

2%

4%

6%

8%

10%

12%

14%

0

100

200

300

400

500

600

2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021

Kunnallisverot 2009 - 2021M€ ja muutos %

Kunnan tulovero Muutos %

+0,5%+0,5%

+0,5%

-0,19%

34

Yhteisövero

Talousarviossa vuoden 2019 yhteisöveron määräksi on arvioitu 27,9 miljoonaa euroa, mikä on 1,1 miljoona euroa (4,2 %) enemmän kuin vuoden 2018 talousarviossa. Yhteisöveroarvio perustuu val-tiovarainministeriön ja Kuntaliiton arvioon koko maan yhteisöveron tuotosta ja sen toteutuminen edellyttää, että taloudessa tai kaupungin osuudessa ei tapahdu ennakoimattomia muutoksia hei-kompaan suuntaan.

Kiinteistövero

Kiinteistöveron tuotoksi arvioidaan 51,0 miljoonaa euroa, mikä on 2,4 miljoonaa euroa (4,9 %) enem-män kuin vuoden 2018 talousarviossa. Hallitus linjasi vuodelle 2018, että yleisen kiinteistöveroprosentin ja muun kuin vakituisen asuinra-kennuksen ylärajoja korotetaan. Uudet vaihteluvälit ovat 0,93 - 2,00 % (vuonna 2017 vaihteluväli oli 0,93 - 1,80 %). Vuodesta 2018 alkaen tuulivoimapuistoja siirrettiin kiinteistöverotuksessa voimalaitosten kiinteistö-veroprosentin piiriin. Tuulivoimalapuistoja, joiden tuulivoimaloiden yhteisteho ylittää 10 megavolt-tiampeeria ja voimalat on liitetty verkkoon yhteisestä liityntäpisteestä, kohdellaan jatkossa voimalai-toksina kiinteistöverotuksessa. Kaikki tuulivoimalat eivät siten välttämättä siirry voimalaitosveropro-sentin piiriin, mutta muutoksen arvioidaan lisäävän kuntien kiinteistöverotuloja noin 4-5 miljoonalla eurolla. Vuodelle 2019 päätettiin korottaa asuinrakennusten ylärajaa, uudet rajat ovat 0,41 - 1,00 % (vuonna 2018 0,41 - 0,90 %). Valtiovarainministeriö asetti joulukuussa 2016 hankkeen uusien maapohjien hintavyöhykkeiden luo-miseksi kiinteistöverotusta varten (VM142:00/2016).

18

21

24

17 1820

2321

27 27 28

30 31

-23%

17%

14%

-30%

7%13%

10%

-6%

28%

-1%

4%8%

3%

-40%

-30%

-20%

-10%

0%

10%

20%

30%

40%

0

5

10

15

20

25

30

35

2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021

Yhteisöverot 2009 - 2021M€ ja muutos %

Osuus yhteisöveron tuotosta Muutos %

Kuntien osuus + 10 %-yksikköä vuosina 2009 – 2011 ja+ 5%-yksikköä 2012-2015 verrattuna 2008 tasoon

35

Hankkeen tavoitteena on luoda uusi hintavyöhykekartta maapohjien verotusarvojen määrittämistä varten kiinteistöverotuksessa koko maan kattavasti. Yhtenäisen hinnan alueet perustuvat markkinahintoihin eli toteutuneisiin kiinteistöjen ja kaupunki-seuduilla osin myös asuntojen kauppahintatietoihin. Tavoitteena on, että kiinteistöille voidaan laskea maapohjan verotusarvo uutta hintavyöhykekarttaa hyödyntämällä siten, että jokaiselle kiinteistölle saadaan yksilöivällä kiinteistötunnuksella sijaintia vastaava arvo vuoden 2020 kiinteistöverotukseen. Hankkeen seurauksena syntyvää maapohjien hintakarttaa päivitetään uudistuksen jälkeisinä vuosina myöhemmin valittavalla menetelmällä. Uu-distuksen tavoitteena on lisätä kiinteistöverotuksen oikeudenmukaisuutta ja läpinäkyvyyttä. Rakennusten arvostamisjärjestelmän uudistamisesta on tarkoitus perustaa myöhemmin erillinen hanke siten, että senkin tulokset olisivat käytössä vuoden 2020 kiinteistöverotuksesta lähtien.

Verotusarvo Veron tuotto Osuus veron

2018 2019 1 000 euroa 1 000 euroa tuotosta

Vakituinen asuinrakennus 0,55 % 0,55 % 3 200 000 17 600 34,5 %

Muu kuin vakituinen asuinrakennus 1,55 % 1,55 % 50 800 787 1,5 %

Voimalaitokset 3,10 % 3,10 % 0 0 0,0 %

Rakentamaton rakennuspaikka 4,00 % 4,00 % 13 200 528 1,0 %

Yleinen kiinteistövero, maa-alueet 1,30 % 1,30 % 868 000 11 284 22,1 %

Yleinen kiinteistövero, rakennukset 1,30 % 1,30 % 1 600 000 20 800 40,8 %

Yhteensä 5 732 000 51 000 100,0 %

Kiinteistövero %

Vakituinen asuinrakennus

34,5 %

Muu kuin vakituinen

asuinrakennus1,5 %

Voimalaitokset0,0 %

Rakentamaton rakennuspaikka

1,0 %

Yleinen kiinteistövero, maa-alueet

23,0 %

Yleinen kiinteistövero, rakennukset

40,8 %

Kiinteistöveron tuotto 2019

36

Valtionosuudet

Kaupungin vuoden 2019 valtionosuuksien kokonaismääräksi on arvioitu 167,8 miljoonaa euroa, mikä on 5,6 miljoonaa euroa (-3,3 %) vähemmän kuin vuonna 2018. Tämänhetkinen valtionosuus-arvio perustuu syyskuussa päivitettyihin kuntakohtaisiin laskelmiin. Lopulliset päätökset valtion-osuuksien määrästä saadaan joulukuun 2018 lopussa. Ennakkolaskelman mukaan kunnille myönnetään valtionosuutta yhteensä 8 372 miljoonaa euroa vuonna 2019 (8 458 milj. euroa vuonna 2018). Kuntien valtionosuudet vähenevät -85 milj. euroa (-1,0 %, 16 euroa/asukas) vuodesta 2018 vuoteen 2019. Valtionosuuden muutokseen vaikuttavat mm. vuodelle 2019 tehtävä kuntien ja valtion välinen kus-tannustenjaon tarkistus (-231 milj. euroa) ja valtionosuuden kautta kunnille maksettavat veromene-tysten kompensaatiot (+224 milj. euroa). Kilpailukykysopimuksen (kiky) takia kuntien valtionosuutta vähennetään vuonna 2019 yhteensä -497 milj. euroa (-91 euroa/as). Lisäksi hallitusohjelman mu-kaisten indeksijäädytysten takia kunnilta jää peruspalvelujen valtionosuutta saamatta 91 milj. euroa vuonna 2019. Peruspalvelujen hintaindeksin arvo vuodelle 2019 on 1,3 %. Yhteensä hallituskautta eli vuosia 2016-2019 koskevista indeksijäädytyksistä johtuen peruspalvelujen valtionosuus on -243 milj. euroa alemmalla tasolla mitä se olisi ilman päätöstä indeksikorotusten jäädyttämisestä.

26

33 34 3537

39 41

47 47 4951

53 54

10%

24%

4% 3%6% 5% 4%

15%

0%3%

5%3%

2%

-10%

-5%

0%

5%

10%

15%

20%

25%

30%

0

10

20

30

40

50

60

2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021

Kiinteistöverot 2009 - 2021M€ ja muutos %

Kiinteistövero Muutos %

37

Muut erät

Korkotulot ja -menot

Korkotuottojen kokonaismäärän on arvioitu olevan 8,9 miljoonaa euroa. Summasta noin 45 000 eu-roa tulee kaupungin ulkopuolisille myöntämistä antolainoista ja maksuliikenteestä ja loput Jyväsky-län Energia Oy:ltä. Korkomenojen määräksi vuonna 2019 on arvioitu yhteensä 6,7 miljoonaa euroa, mikä on 0,2 miljoonaa euroa enemmän kuin vuoden 2018 tilinpäätösennusteessa.

Muut rahoitustulot ja -menot

Muita rahoitustuottoja arvioidaan saatavan 20,1 miljoonaa euroa, josta 1,1 milj. euroa tulee kaupun-gin perimistä takausmaksuista. Jyväskylän koulutuskuntayhtymän peruspääomalle saadaan kolmen prosentin korko (242 500 euroa). Tilapalvelun maksama peruspääoman korko on 12,6 miljoonaa euroa. Osinkotuotoiksi arvioidaan vuonna 2019 yhteensä noin 6,2 miljoonaa euroa, josta 4,0 miljoonaa eu-roa tulee Jyväskylän Energia Oy:ltä, 1,0 miljoonaa euroa Jykia Oy:ltä, 0,8 miljoonaa euroa Mustan-korkea Oy:ltä, 0,2 miljoonaa Jyväskylän Messut Oy:ltä ja 150 000 euroa Jyväs-Parkki Oy:ltä.

Vuosikate

Liikelaitokset (Tilapalvelu, Altek Aluetekniikka, Kylän Kattaus ja Keski-Suomen pelastuslaitos) huo-mioiden vuosikatteeksi muodostuu 52,2 miljoonaa euroa, mikä on 100 % poistojen määrästä. Tilin-päätöstä laskettaessa liikelaitosten tuloslaskelmat yhdistetään kaupungin laskelmaan riveittäin, jo-ten yhdistetty vuosikate kuvaa parhaiten virallisen tilinpäätöksen tilannetta. Vuoden 2020 vuosikatetavoitteeksi asetetaan taloussuunnitelmassa 57,8 miljoonaa euroa (100,0 % poistoista) ja vuoden 2021 vuosikatetavoitteeksi 56,8 miljoonaa euroa (100,0 % poistoista).

Valtionosuudet 2019TA+M TA Muutos

1 000 euroa 2018 2019 2018-2019

TULOSLASKELMAOSAPeruspalvelujen valtionosuus 123 820,2 121 430,8 -2 389,4

Lisäosat 5 795,7 5 927,6 131,9

Valtionosuuteen tehtävät vähennykset ja lisäykset 20 325,3 15 956,9 -4 368,4

Valtionosuuksien tasaus 45 356,1 46 334,5 978,4

Yhteensä 195 297,3 189 649,8 -5 647,5Opetus- ja kulttuuritoimen muut valtionosuudet -21 872,8 -21 872,8 0,0

Valtionosuudet 173 424,5 167 777,0 -5 647,5

KÄYTTÖTALOUSOSA

Opetuspalvelut -9 132,2 -9 354,9 -222,7Saatavat kotikuntakorvaukset 759,7 906,3 146,6

Maksettavat kotikuntakorvaukset -9 891,9 -10 261,2 -369,3

Muut määrärahat -9 132,2 -9 354,9 -222,7

Yhteensä 164 292,3 158 422,1 -5 870,2

38

Satunnaiset tulot ja menot

Vuonna 2019 ei ole arvioitu toteutuvan satunnaisia menoja tai tuloja.

Poistot

Kaupunginvaltuusto on vahvistanut suunnitelman mukaisten poistojen poistoperusteet keväällä 2009. Kaupunginhallitus on hyväksynyt vuonna 2013 poistosuunnitelman muutoksen ja sitä tarken-tavat ohjeet. Tuloslaskelmassa poistojen määräksi on alustavasti arvioitu yhteensä 52,2 miljoonaa euroa, josta Tilapalvelun osuus on 23,8 ja muiden liikelaitosten 1,8 miljoonaa euroa. Vuonna 2020 on arvioitu tehtäväksi 5,3 miljoona euron arvonalennus Jäähalli Oy:n osakkeista ja vuonna 2021 yhteensä 4 miljoonan arvonalennukset Hipposhallin ja Monitoimitalon rakennuksista. Lopullinen vuoden 2019 poistojen määrä riippuu vuoden aikana toteutuvien investointien määrästä ja selviää tilinpäätöksen laatimisen yhteydessä.

Tilikauden tulos

Vuoden 2019 talousarvion mukaan tilikaudelta kertyy ylijäämää kaikkiaan 0,3 miljoonaa euroa. Ku-mulatiivinen ylijäämä vuoden 2019 lopussa on arvion mukaan 40,8 miljoonaa euroa mikäli vuodet 2018 ja 2019 toteutuvat arvioidun mukaisesti.

39

KÄYTTÖTALOUSOSA

Käyttötalousmenojen muutos 2018–2019

Käyttötalouden menot kasvavat vuoden 2018 muutetun talousarvion tasosta 2,5 % eli 20,7 miljoonaa euroa. Liikelaitokset mukaan lukien menot kasvavat 14,0 miljoonaa eur oa (1,4 %). Liikela itoksista Työterveys Aalto -liikelaitos sekä Talouskeskus-liikelaitos lakkautetaan vuoden 2018 lopussa, jonka seurauksena kaupungin käyttötalousmenot pienenenevät 13,7 miljoonaa euroa vuoden 201 8 ta-sosta. Vuoden 2019 alusta lukien liikelaitosten toiminta jatkuu yhtiömuotoisena. Uusien virka- ja työehtosopimusten mukaiset palkkojen yleiskorotukset kasvattavat kaupungin toi-mintamenoja noin 6,3 miljoonaa euroa. Kilpailukykysopimuksen mukaisen 30 %:n lomarahaleikkauk-sen päättyminen vuon na 2019 kasvattaa kaupungin menoja lomapalkkavelan ja ksotusten myötä noin 3,3 miljoonaa euroa. Tammikuussa 2019 henkilöstölle maksettava 2,4 miljoonan suuruinen tuloksell isuuteen perustuva kertaerä kirjataan kuluksi jo vuodelle 2018. Kaupungin toimintamenoja on lisätty syksyn 2018 talous-arviomuutoksissa kertaerää vastaavalla osuudella. Vuoden 2019 henkilöstömenoihin kertaerällä ei ole enää vaikutusta, jonka vuoksi vuoden 2019 henkilöstömenot laskevat 2,4 miljoonaa euroa vuo-den 2018 henkilöstömenojen tasosta. Henkilösivulukujen muutokset pienentävät kaupungin menoja yhteensä noin 2,6 miljoonaa euroa. Suurimmat menon lisäykset kohdistuvat sivistyksen toimialaan ja siellä kasvun ja oppimisen määrä-rahaan. Varhaiskasvatuksen palveluverkkoon ja toiminnan turvaamiseen liittyvät lisätarpeet kasvat-tavat määrärahan menoja noin 3,6 miljoonalla eurolla ja subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden ra-joituksen purkaminen 0,7 miljoonalla eurolla. Myös perusopetuksen lisäresurssitarpeet ja muutokset palveluverkossa lisäävät menoja 0,8 miljoonalla eurolla. Uusien avattavien päiväkotien sekä koulu-jen peruskorjausten ja laajennusten myötä var haiskasvatuksen ja perusopetuksen vuokramenot kasvavat yhteensä 2,6 miljoonalla eurolla. Lisäresurssointi johtuu oppilasmäärän ja päiväkoti-ikäis-ten lasten määrän kasvusta. Pelkästään perusopetuksessa arvioidaan olevan noin 200 lasta enem-män kuin kuluvana vuonna. Lukiotoiminnan tukea lisätään 650 000 euroa, jolloin kaupu ngin tuki Jyväskylän koulutuskunta yh-tymä Gradian lukiotoimintaan on vuonna 2019 yhteensä 1,7 miljoonaa euroa. Kulttuuri- ja liiku nta-palveluiden määrärahassa Keski-Suomen museon peruskorjaus nostaa tilavuokria noin 0,6 miljoo-naa euroa. Perusturvan määrärahassa erikoissairaanhoidon menot laskevat 3,0 miljoona euro a vuoden 2018 talousarvion tasosta. Menot vastaavat siten Keski-Suomen sairaanhoitopiirin talousarviossa olevaa Jyväskylän kaupungin maksuosuutta vuodelle 2019. Perheiden ennaltaehkäisevissä sosiaali- ja terveyspalveluissa vahvistetaan henkilöstöresurssia päihde- ja mielenterveystyössä sekä lisätään lasten ja perheiden sosiaalihuollon palveluja, jonka seurauksen menot lisä äntyvät 1,3 miljoonaa e uroa. Myös avoterveydenhuollossa, vanhuspalve-luissa sekä sosiaalipalveluissa menoja lisätään kussakin noin 1,2 miljoona euroa pääasiassa henki-löstölisäysten ja ostopalvelukustannusten kasvun johdosta. Tietojärjestelmäpäivitykset Office 365 -pilvipalveluihin lisäävät perusturvan määrärahan menoja 0,9 miljoonaa euroa. Kaupunkirakenteen määrärahassa joukkoliikent een reittimuutokset ja paikallisliikenneterminaalin siirto aiheuttavat 0,9 miljoonan euron menojen lisäyksen vuodelle 2019. Konsernihallinnossa menoja lisää pelastuspalveluiden maksuosuuden nousu 0,5 miljoonalla eurolla vuoden 2018 tasosta. Jyväskylän kaupungin osuus verotuskustannuksista sekä Keski-Suomen liiton jäsenmaksu nousevat molemmat noin 0,2 miljoonaa euroa vuodelle 2019. Kaupunkikehitysalustojen

40

ja elinkeinohankkeiden menoja lisätään 0,3 miljoonaa euroa ja elinkeinomarkkinointiin ja Business-Jyväskylä-brändin kehittämiseen varataan noin 0,1 miljoonaa euroa. Liikelaitosten osalta käyttötalousmenot kasvavat erityisesti Tilapalvelu-liikelaitoksessa. Tilapalvelu-liikelaitoksen menojen kasvu 2,8 miljoonalla eurolla johtuu pääasiassa uusien koulujen ja päiväko-tien vuokra- ja vastikemenoista sekä yläpitokustannuksista. Keski-Suomen pelastuslaitos -liikelaitoksen menot kasvavat 2,2 miljoonalla eurolla. Menojen kas-vusta 1,6 mi ljoonaa euroa on henkilöstömenojen kasvua. Keski-Suomen pelastuslaitos -liikelaitos aloittaa vuoden 2019 alusta monitoimiyksikkötoimi nnan Karstulassa ja Laukaassa. Yksiköiden toi-minta edellyttää yhteensä 22 henkilötyövuoden lisäyksen. Kylän Kattaus -liikelaitoksen menojen kasvu 2,0 miljoonalla eurolla johtuu sairaalan osastoilla tapah-tuvan ruokapalvelutyön siirtymisestä Keski-Suomen sairaanhoitopiiriltä Kylän Kattaus -liikelait ok-selle. Myös Korpilahden alueen ruokapalvelut siirtyivät Kylän Kattauksen hoidettavaksi 1.8.2018 al-kaen.

Käyttötalousmenojen muutos 2018 - 2019

TA+M TA

1 000 euroa 2018 2019 euroa %

Konsernihallinto 73 516,1 73 849,2 333 0,5 %Perusturva 443 740,7 446 960,3 3 220 0,7 %Kasvun ja oppimisen palvelut 211 157,8 224 275,2 13 117 6,2 %Kulttuuri- ja liikuntapalvelut 48 551,2 50 657,0 2 106 4,3 %Kaupunkirakenne 54 290,3 56 183,1 1 893 3,5 %Toimintamenot 831 256,1 851 924,8 20 669 2,5 %

Tilapalvelu 57 695,5 60 451,0 2 756 4,8 %Työterveys Aalto 8 336,2 0,0 -8 336 -100,0 %Talouskeskus 5 360,8 0,0 -5 361 -100,0 %Altek Aluetekniikka 12 387,3 12 410,0 23 0,2 %Kylän Kattaus 24 269,4 26 254,1 1 985 8,2 %Keski-Suomen pelastuslaitos 31 088,6 33 304,9 2 216 7,1 %Toimintamenot Liikelaitokset 139 137,8 132 420,0 -6 718 -4,8 %

Toimintamenot yhteensä 970 393,9 984 344,8 13 951 1,4 %

Konsernihallinto

Henkilöstösiirrot -1 764Työllisyyspalvelujen avustukset -510Tietohallinnon menot 794Pelastuspalveluiden maksuosuus 523Kaupunkikehistysalustat ja elinkeinohankkeet 277Verotuskustannukset 242Keski-Suomen liiton jäsenmaksu 206Lomarahaleikkauksen päättyminen 203Elinkeinomarkkinoinnin ja BusinessJyväskylä-brändin kehittäminen 85Muut toimintamenot 278Yhteensä 333

Muutos

41

PerusturvaTyöehtosopimusten vaikutukset, lomarahaleikkauksen päättyminen ja henkilösivukulujen muutokset 2 159Perheiden ennaltaehk. sos. ja terv.palvelut; päihde ja mielenterveyshenkilöstön lisäys 1 282Avoterveydenhuolto; hoitotarvikeet, lääkereiden lisäys, terveysneuvontapalvelu Visiitti, suolistosyöpäseulonta 1 189Vanhuspalvelut; kotihoidon kotiutustiimi, Sampoharjun henkilöstölisäys ja ostopalvelukustannukset 1 093Sosiaalipalvelut; ostopalveluiden ja perhehoidon indeksikorotukset, sijaismaksuohjelma, päihdeasuminen 1 343Tietojärjestelmäpäivitys (Office 365) 900Terveyskeskussairaalat; hoitohenkilöstön lisäys 268Erikoissairaanhoidon kustannukset -3 048Kärkihankkeiden menot -1 967Yhteensä 3 220

Kasvun ja oppimisen palvelut

Varhaiskasvatuksen palveluverkkoon ja toiminnan turvaamiseen liittyvät lisätarpeet 3 640Työehtosopimusten vaikutukset, lomarahaleikkauksen päättyminen ja henkilösivukulujen muutokset 3 032Sisäiset veloitukset (joista suurimapana tilavuokat) 2 700Perusopetuksen, lisäresurssitarpeet, muutokset palveluverkossa ja OVTES:n muutokset 830Subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden rajoituksen purkaminen 740Lukiotoiminnan tuki 650Henkilöstösiirrot 643Nuorisopalvelujen Ohjaamo-toiminta, toiminnan muutoksista aiheutuvat tarpeet sekä lisäresurssitarpeet. 330Varhaiskasvatuksen palvelusetelin indeksikorotus 300Oppilaiden päätelaitteet ja opetusverkon ylläpito- ja lisenssimaksujen hintojen nousu 250Muihin kuntiin sijoitettujen lasten menojen oikaisu toteumaa vastaavaksi 100Muut toimintamenojen muutokset 242Säästöjä tuovat toimenpiteet -340Yhteensä 13 117

Kulttuuri- ja liikuntapalvelutTyöehtosopimusten vaikutukset, lomarahaleikkauksen päättyminen ja henkilösivukulujen muutokset 651Sisäiset veloitukset 571Kulttuuripalvelut - Henkilöstösiirrot 336Liikunta - Training room, Kuokkalan liikuntapaikkojen ylläpito 90Jyväskylän kansalaisopisto - maahanmuuttajaopetuksen valtionosuus, muun opetuksen nykytason säilyttäminen 75Museot - Kokoelmahallinta, käsityöläismuseo, näyttelytoiminta ja arkistojen digitointi 79Teatteri - Koneiden, kaluston ja laitteiden rakentaminen ja kunnossapito. Aaltoja-lehti. Kalusto. Muu materiaali. 50Kirjastot - Kuokkalan kirjaston henkilöstömenot, Digineuvonnan laitehankinnat 49Kulttuuripalvelut - Palveluverkkoon liittyvät lisätarpeet ja hankkeiden omarahoitusosuudet 35Sinfonia - Solistien ja kapelimestarien palkkioiden nousu, majoitus ja työkyvyn edistäminen 30Kansalaisopiston hankkeiden menojen oikaisu toteumaa vastaavaksi -20Muut toimintamenojen muutokset 160Yhteensä 2 106

Kaupunkirakenne

Joukkoliikenteen reittimuutokset ja paikallisliikenneterminaalin siirto 871Henkilöstömenot: palkkojen yleiskorotukset ja rekrytoinnit 657Ratapihaselvityksen käynnistyminen 115Alueiden kasvu ja kustannusten nousu 150Pilaantuneiden maiden puhdistuskustannukset 100Yhteensä 1 893

42

Käyttötaloustulojen muutos 2018–2019

Käyttötalouden tulot kasvavat vuoden 2018 muutettuun talousarvioon verrattuna on 7,1 miljoonaa euroa eli 5,1 %. Liikelaitokset mukaan lukien tulot kasvavat 2,2 miljoonaa euroa (0,7 %). Työterveys Aalto -liikelaitos sekä Talouskeskus-liikelaitos lakkauttaminen vuoden 2018 lopussa pienentää kau-pungin käyttötaloustuloja yhteensä 13,5 miljoonaa euroa. Hippoksen alueen tontinmyynti nostaa kaupunkirakenteen määrärahan toimintatuloja 8,3 miljoonaa euroa. Tontinvuokratulojen ennustetaan myös kasvavan indeksin noustessa. Joukkoliikenteen reit-timuutosten johdosta matkamäärien ennustetaan kasvavan ja joukkoliike nteen tulojen lisääntyvän 0,4 miljoonalla eurolla. Myös maankäyttösopimusmaksut lisäävät kaupunkirakenteen määrärahan tuloja 0,4 miljoonalla eurolla. Hippos 2020-hankkeessa kaupunki myy osuutensa Hippoksen Kehitys Oy:stä ja saa takaisin suun-nittelutyönä yhtiöön sijoittamansa osuuden, 0,8 miljoonaa euroa. Sijoituksen palautus kasvattaa kon-sernihallinnon määrärahan tuloja vuodelle 2019. Velkaneuvonnan siirtyminen valtion toiminnaksi 1.1.2019 alkaen vähentää perusturvan määrärahan tuloja 0,3 miljoonaa euroa. Sivistyksen toimialla varhaiskasvatuksen asiakasmaksujen tulotavoitteen alentaminen pienentää kasvun ja oppimisen määrärahan tuloja 0,4 miljo onaa euroa. Liikuntapalve-lujen tulotavoitetta lisätään vastaavasti 0,4 miljoonalla eurolla. Tilapalvelu-liikelaitoksen tulojen kasvu 3,2 miljoonaa euroa on seurausta pääasiassa uusien päivä-kotien ja koulujen vuokratuloista. Sairaalan osastoruokailun sekä Korpilahden alueen ruokapalvelun siirtyminen Kylän Kattaus -liikelaitokselle kasvattaa liikelaitoksen tuloja 2,7 miljoonaa euroa. Keski-Suomen pelastuslaitoksen 2,7 miljoonan euron tulojen kasvusta 0,8 miljoonaa euroa johtuu kuntien pelastustoimen maksuosuuden kasvusta. Ensihoidon osuus tulojen kasvusta on 1,8 miljoonaa euroa.

Käyttötaloustulojen muutos 2018 - 2019

TA+M TA

1 000 euroa 2018 2019 euroa %

Konsernihallinto 16 730,1 16 709,6 -21 -0,1 %Perusturva 52 799,8 50 563,1 -2 237 -4,2 %Kasvun ja oppimisen palvelut 11 204,4 10 811,0 -393 -3,5 %Kulttuuri- ja liikuntapalvelut 8 813,6 9 224,6 411 4,7 %Kaupunkirakenne 49 893,4 59 484,1 9 591 19,2 %Toimintatulot 139 441,3 146 792,4 7 351 5,3 %

Tilapalvelu 93 220,0 96 430,0 3 210 3,4 %Työterveys Aalto 8 150,0 0,0 -8 150 -100,0 %Talouskeskus 5 333,0 0,0 -5 333 -100,0 %Altek Aluetekniikka 11 269,0 11 137,3 -132 -1,2 %Kylän Kattaus 23 178,0 25 903,4 2 725 11,8 %Keski-Suomen pelastuslaitos 30 653,1 33 396,9 2 744 9,0 %Toimintatulot Liikelaitokset 171 803,1 166 867,6 -4 936 -2,9 %

Toimintatulot yhteensä 311 244,4 313 660,0 2 416 0,8 %

Konsernihallinto

Konsernihallinnon sisäinen laskutus -1 571Tietohallinnon sisäinen laskutus 1 000Hippos -hankkeen tulot 800Jykes Oy, loppuselvityksen tulot -321Muut toimintatulot 71Yhteensä -21

Muutos

43

Käyttötalouden nettomenojen muutos 2018–2019

Käyttötalouden nettomenot eli toimintakate heikkenee talousarvion mukaan 11,5 miljoonaa euroa eli 1,7 %. Liikelaitokse t mukaan lukien toimintakate on 9,7 mi ljoonaa euroa eli 1,5 % heikompi kuin vuoden 2018 talousarviossa. Työterveys Aalto -l iikelaitoksen sekä Talouskeskus-liikelaitoksen lak-kauttamisen vaikutus kaupungin käyttötalouden nettomenoihin on yhteensä 0,2 miljoonaa euroa.

Perusturva

Kärkihankkeiden tulot -1 900Velkaneuvonnan siirtyminen pois kaupungilta -309Sosaalipalveluiden tulomuutokset; mm. kotoutumispalveluiden laskennalliset korvaukset -143Vanhuspalveluiden tulot; Sampoharjun paikkamäärän kasvu 60Perheiden ennaltaehk. sos. ja terv.palvelut, myyntitulojen kasvu mm. lastenvalvoja 56Yhteensä -2 237


Varhaiskasvatuksen asiakasmaksujen tulotavoitteen alentaminen -440Perusopetuksen muihin kuntiin sijoitettujen lasten tulotavoitteen oikaisu -100Perusopetuksen saatavat kotikuntakorvaukset 147Yhteensä -393


Liikuntapalvelujen tulotavoite 400Kansalaisopiston tulotavoite 50Museokauppojen tulotavoite 16Kulttuuripalvelujen tulotavoitteen oikaisu toteumaa vastaavaksi -35Kansalaisopiston hankkeiden tulotavoitteiden oikaisu toteumaa vastaavaksi -20Yhteensä 411

Kaupunkirakenne

Maan myyntivoitot 8 750Maankäyttösopimusmaksut 350Tontinvuokratulot 170Joukkoliikenteen lipputulot 165Taksojen korotukset, kuntien yhteistoimintakorvaukset ym. muutokset 156Yhteensä 9 591

Käyttötalouden nettomenojen muutos 2018 - 2019

TA+M TA

1 000 euroa 2018 2019 euroa %

Konsernihallinto 56 786,0 57 139,6 354 0,6 %Perusturva 390 940,9 396 397,2 5 456 1,4 %Kasvun ja oppimisen palvelut 199 953,4 213 464,2 13 511 6,8 %Kulttuuri- ja liikuntapalvelut 39 737,6 41 432,4 1 695 4,3 %Kaupunkirakenne 4 396,9 -3 301,0 -7 698 -175,1 %Nettomenot 691 814,8 705 132,4 13 318 1,9 %

Tilapalvelu -35 524,5 -35 979,0 -455 1,3 %Työterveys Aalto 186,2 0,0 -186 -100,0 %Talouskeskus 27,8 0,0 -28 -100,0 %Altek Aluetekniikka 1 118,3 1 272,7 154 13,8 %Kylän Kattaus 1 091,4 350,7 -741 -67,9 %Keski-Suomen pelastuslaitos 435,5 -92,0 -528 -121,1 %Nettomenot Liikelaitokset -32 665,3 -34 447,6 -1 782 5,5 %

Nettomenot yhteensä 659 149,5 670 684,8 11 535 1,8 %

Muutos

44

Toimialojen keskeiset muutokset palvelualueittain

Toimialojen taloudessa ja toiminnassa tapahtuvat keskeisimmät muutokset löytyvät talousarvion käyttötalousosasta palvelukohtaisista kuvauksista.

Talous määrärahoittain

Käyttötalouden visualisointi: https://app.powerbi.com/view?r=eyJrIjoiYjk3ZTI4OTMtY2QxNC00MDIyLWI1YzAtNDY4NmU-yNzY3MmQ4IiwidCI6ImZjMzRkMDVjLWEyZjItNGFjMi04OWM1LWI0NGYzYTlmNDUxYyIsIm-MiOjh9

45

TALOUS MÄÄRÄRAHOITTAIN 2019Toiminta- Toiminta- Toiminta-

1 000 euroa menot tulot kate

Konsernihallinto 73 849,2 16 709,6 -57 139,6Kaupunginvaltuusto ja -hallitus 20 621,1 536,3 -20 084,8Päätöksenteon tuki 5 829,9 1 211,5 -4 618,4Kehittäminen 606,9 303,7 -303,2Henkilöstöpalvelut 5 391,6 3 245,5 -2 146,1Talous 878,7 144,0 -734,7Elinkeino ja työllisyys 33 429,3 3 476,9 -29 952,4Tietohallinto 7 091,7 7 791,7 700,0

Perusturva 446 960,3 50 563,1 -396 397,2Perusturva yhteiset 3 971,3 67,5 -3 903,8Sosiaalipalvelut 89 850,6 10 151,0 -79 699,6Vanhuspalvelut 90 477,2 22 217,2 -68 260,0Perheiden ennaltaehkäisevät sosiaali- ja terveyspalvelut 16 909,9 1 588,9 -15 321,0Avoterveydenhuolto 61 717,9 12 246,4 -49 471,5Erikoissairaanhoito 157 462,5 0,0 -157 462,5Terveyskeskussairaalat 26 570,9 4 292,1 -22 278,8

Kasvun ja oppimisen palvelut 224 275,2 10 811,0 -213 464,2Yhteiset palvelut ja hallinto 7 490,5 1 332,6 -6 157,9Varhaiskasvatus 88 119,6 6 474,9 -81 644,7Perusopetus 128 665,1 3 003,5 -125 661,6

Kulttuuri- ja liikuntapalvelut 50 657,0 9 224,6 -41 432,4Kulttuuri- ja osallisuuspalvelut 3 926,6 159,5 -3 767,1Jyväskylän kansalaisopisto 4 674,1 1 537,0 -3 137,1Kirjastot 8 912,6 508,3 -8 404,3Museot 5 140,1 349,9 -4 790,2Liikunta 19 213,8 5 096,8 -14 117,0Jyväskylä Sinfonia 3 099,3 342,5 -2 756,8Jyväskylän kaupunginteatteri 5 690,5 1 230,6 -4 459,9

Kaupunkirakenne 56 183,1 59 484,1 3 301,0Asiakaspalvelu ja johdon tuki 3 354,8 203,0 -3 151,8Liikenne- ja viheralueet 41 358,4 24 527,2 -16 831,2Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö 6 254,1 31 500,0 25 245,9Rakentaminen ja ympäristö 5 215,8 3 253,9 -1 961,9

YHTEENSÄ 851 924,8 146 792,4 -705 132,4

Liikelaitokset 132 420,0 166 867,6 34 447,6

Tilapalvelu 60 451,0 96 430,0 35 979,0Työterveys Aalto 0,0 0,0 0,0Talouskeskus 0,0 0,0 0,0Altek Aluetekniikka 12 410,0 11 137,3 -1 272,7Kylän Kattaus 26 254,1 25 903,4 -350,7Keski-Suomen pelastuslaitos 33 304,9 33 396,9 92,0

KAIKKI YHTEENSÄ 984 344,8 313 660,0 -670 684,8

46

TOIMINTAMENOT 2017 - 2019TP TA+M TA

1 000 euroa 2017 2018 2019 euroa %

Konsernihallinto 72 425,5 73 516,1 73 849,2 333,1 0,5 %Kaupunginvaltuusto ja -hallitus 19 489,6 19 739,8 20 621,1 881,3 4,5 %Päätöksenteon tuki 5 002,6 5 457,7 5 829,9 372,2 6,8 %Kehittäminen 868,0 1 078,7 606,9 -471,8 -43,7 %Henkilöstöpalvelut 4 492,5 5 052,1 5 391,6 339,5 6,7 %Talous 2 221,2 2 264,1 878,7 -1 385,4 -61,2 %Elinkeino ja työllisyys 35 070,9 33 776,1 33 429,3 -346,8 -1,0 %Tietohallinto 5 280,6 6 147,6 7 091,7 944,1 15,4 %

Perusturva 435 846,0 443 740,7 446 960,3 3 219,6 0,7 %Perusturva yhteiset 6 567,1 5 894,3 3 971,3 -1 923,0 -32,6 %Sosiaalipalvelut 84 077,7 87 735,6 89 850,6 2 115,0 2,4 %Vanhuspalvelut 86 565,9 88 967,2 90 477,2 1 510,0 1,7 %Perheiden ennaltaehk. sos. ja terv.palvelut 13 808,4 15 225,4 16 909,9 1 684,5 11,1 %Avoterveydenhuolto 56 721,3 59 624,5 61 717,9 2 093,4 3,5 %Erikoissairaanhoito 162 437,4 160 565,8 157 462,5 -3 103,3 -1,9 %Terveyskeskussairaalat 25 668,2 25 727,9 26 570,9 843,0 3,3 %

Kasvun ja oppimisen palvelut 207 006,5 211 157,8 224 275,2 13 117,4 6,2 %Yhteiset palvelut ja hallinto 6 869,5 6 839,8 7 490,5 650,7 9,5 %Varhaiskasvatus 77 757,3 80 815,4 88 119,6 7 304,2 9,0 %Perusopetus 122 379,7 123 502,6 128 665,1 5 162,5 4,2 %

Kulttuuri- ja liikuntapalvelut 49 602,9 48 551,2 50 657,0 2 105,8 4,3 %Kulttuuri- ja osallisuuspalvelut 3 440,6 3 523,0 3 926,6 403,6 11,5 %Jyväskylän kansalaisopisto 4 638,2 4 543,4 4 674,1 130,7 2,9 %Kirjastot 8 413,9 8 680,9 8 912,6 231,7 2,7 %Museot 4 883,2 4 521,5 5 140,1 618,6 13,7 %Liikunta 19 439,2 18 728,6 19 213,8 485,2 2,6 %Jyväskylä Sinfonia 3 145,2 3 019,5 3 099,3 79,8 2,6 %Jyväskylän kaupunginteatteri 5 642,6 5 534,3 5 690,5 156,2 2,8 %

Kaupunkirakenne 50 445,4 54 290,3 56 183,1 1 892,8 3,5 %Asiakaspalvelu ja johdon tuki 2 924,1 3 316,0 3 354,8 38,8 1,2 %Liikenne- ja viheralueet 37 266,4 40 038,3 41 358,4 1 320,1 3,3 %Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö 5 843,8 5 872,2 6 254,1 381,9 6,5 %Rakentaminen ja ympäristö 4 411,0 5 063,8 5 215,8 152,0 3,0 %

YHTEENSÄ 815 326,3 831 256,1 851 924,8 20 668,7 2,5 %

Liikelaitokset 138 383,7 139 137,8 132 420,0 -6 717,8 -4,8 %Tilapalvelu 58 879,6 57 695,5 60 451,0 2 755,5 4,8 %Työterveys Aalto 7 298,3 8 336,2 0,0 -8 336,2 -100,0 %Talouskeskus 5 133,6 5 360,8 0,0 -5 360,8 -100,0 %Altek Aluetekniikka 14 167,3 12 387,3 12 410,0 22,7 0,2 %Kylän Kattaus 23 127,6 24 269,4 26 254,1 1 984,7 8,2 %Keski-Suomen pelastuslaitos 29 777,3 31 088,6 33 304,9 2 216,3 7,1 %

KAIKKI YHTEENSÄ 953 710,0 970 393,9 984 344,8 13 950,9 1,4 %

Muutos 2018 - 2019

47

TOIMINTATULOT 2017 - 2019TP TA+M TA

1 000 euroa 2017 2018 2019 euroa %

Konsernihallinto 17 224,4 16 730,1 16 709,6 -20,5 -0,1 %Kaupunginvaltuusto ja -hallitus 58,3 710,5 536,3 -174,2 -24,5 %Päätöksenteon tuki 1 212,1 1 297,6 1 211,5 -86,1 -6,6 %Kehittäminen 518,4 457,0 303,7 -153,3 -33,5 %Henkilöstöpalvelut 2 715,7 3 103,0 3 245,5 142,5 4,6 %Talous 1 768,2 1 642,8 144,0 -1 498,8 -91,2 %Elinkeino ja työllisyys 4 779,1 2 742,2 3 476,9 734,7 26,8 %Tietohallinto 6 172,7 6 777,0 7 791,7 1 014,7 15,0 %

Perusturva 54 979,4 52 799,8 50 563,1 -2 236,7 -4,2 %Perusturva yhteiset 2 162,7 1 967,5 67,5 -1 900,0 -96,6 %Sosiaalipalvelut 11 994,4 10 603,6 10 151,0 -452,6 -4,3 %Vanhuspalvelut 21 844,4 22 157,3 22 217,2 59,9 0,3 %Perheiden ennaltaehk. sos. ja terv.palvelut 1 397,1 1 532,9 1 588,9 56,0 3,7 %Avoterveydenhuolto 12 780,1 12 246,4 12 246,4 0,0 0,0 %Erikoissairaanhoito 119,5 0,0 0,0 0,0 0,0 %Terveyskeskussairaalat 4 681,3 4 292,1 4 292,1 0,0 0,0 %

Kasvun ja oppimisen palvelut 13 189,1 11 204,4 10 811,0 -393,4 -3,5 %Yhteiset palvelut ja hallinto 1 542,5 1 332,6 1 332,6 0,0 0,0 %Varhaiskasvatus 7 691,1 6 914,9 6 474,9 -440,0 -6,4 %Perusopetus 3 955,6 2 956,9 3 003,5 46,6 1,6 %

Kulttuuri- ja liikuntapalvelut 10 977,7 8 813,6 9 224,6 411,0 4,7 %Kulttuuri- ja osallisuuspalvelut 299,7 194,5 159,5 -35,0 -18,0 %Jyväskylän kansalaisopisto 1 640,5 1 507,0 1 537,0 30,0 2,0 %Kirjastot 599,3 508,3 508,3 0,0 0,0 %Museot 662,7 333,9 349,9 16,0 4,8 %Liikunta 5 797,2 4 696,8 5 096,8 400,0 8,5 %Jyväskylä Sinfonia 539,7 342,5 342,5 0,0 0,0 %Jyväskylän kaupunginteatteri 1 438,6 1 230,6 1 230,6 0,0 0,0 %

Kaupunkirakenne 53 215,8 49 893,4 59 484,1 9 590,7 19,2 %Asiakaspalvelu ja johdon tuki 243,2 182,0 203,0 21,0 11,5 %Liikenne- ja viheralueet 21 758,8 23 913,9 24 527,2 613,3 2,6 %Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö 27 666,9 22 610,0 31 500,0 8 890,0 39,3 %Rakentaminen ja ympäristö 3 546,9 3 187,5 3 253,9 66,4 2,1 %

YHTEENSÄ 149 586,4 139 441,3 146 792,4 7 351,1 5,3 %

Liikelaitokset 176 112,3 171 803,1 166 867,6 -4 935,5 -2,9 %Tilapalvelu 94 772,1 93 220,0 96 430,0 3 210,0 3,4 %Työterveys Aalto 7 596,7 8 150,0 0,0 -8 150,0 -100,0 %Talouskeskus 5 547,3 5 333,0 0,0 -5 333,0 -100,0 %Altek Aluetekniikka 14 085,9 11 269,0 11 137,3 -131,7 -1,2 %Kylän Kattaus 23 502,0 23 178,0 25 903,4 2 725,4 11,8 %Keski-Suomen pelastuslaitos 30 608,2 30 653,1 33 396,9 2 743,8 9,0 %

KAIKKI YHTEENSÄ 325 698,7 311 244,4 313 660,0 2 415,6 0,8 %

Muutos 2018 - 2019

48

TOIMINTAKATE 2017 - 2019TP TA/M TA

1 000 euroa 2017 2018 2019 euroa %

Konsernihallinto -55 201,1 -56 786,0 -57 139,6 -353,6 0,6 %Kaupunginvaltuusto ja -hallitus -19 431,3 -19 029,3 -20 084,8 -1 055,5 5,5 %Päätöksenteon tuki -3 790,6 -4 160,1 -4 618,4 -458,3 11,0 %Kehittäminen -349,7 -621,7 -303,2 318,5 -51,2 %Henkilöstöpalvelut -1 776,9 -1 949,1 -2 146,1 -197,0 10,1 %Talous -453,1 -621,3 -734,7 -113,4 18,3 %Elinkeino ja työllisyys -30 291,8 -31 033,9 -29 952,4 1 081,5 -3,5 %Tietohallinto 892,1 629,4 700,0 70,6 11,2 %

Perusturva -380 866,6 -390 940,9 -396 397,2 -5 456,3 1,4 %Perusturva yhteiset -4 404,4 -3 926,8 -3 903,8 23,0 -0,6 %Sosiaalipalvelut -72 083,3 -77 132,0 -79 699,6 -2 567,6 3,3 %Vanhuspalvelut -64 721,5 -66 809,9 -68 260,0 -1 450,1 2,2 %Perheiden ennaltaehk. sos. ja terv.palvelut -12 411,3 -13 692,5 -15 321,0 -1 628,5 11,9 %Avoterveydenhuolto -43 941,3 -47 378,1 -49 471,5 -2 093,4 4,4 %Erikoissairaanhoito -162 318,0 -160 565,8 -157 462,5 3 103,3 -1,9 %Terveyskeskussairaalat -20 986,9 -21 435,8 -22 278,8 -843,0 3,9 %

Kasvun ja oppimisen palvelut -193 817,3 -199 953,4 -213 464,2 -13 510,8 6,8 %Yhteiset palvelut ja hallinto -5 327,1 -5 507,2 -6 157,9 -650,7 11,8 %Varhaiskasvatus -70 066,2 -73 900,5 -81 644,7 -7 744,2 10,5 %Perusopetus -118 424,1 -120 545,7 -125 661,6 -5 115,9 4,2 %

Kulttuuri- ja liikuntapalvelut -38 625,2 -39 737,6 -41 432,4 -1 694,8 4,3 %Kulttuuri- ja osallisuuspalvelut -3 141,0 -3 328,5 -3 767,1 -438,6 13,2 %Jyväskylän kansalaisopisto -2 997,6 -3 036,4 -3 137,1 -100,7 3,3 %Kirjastot -7 814,6 -8 172,6 -8 404,3 -231,7 2,8 %Museot -4 220,6 -4 187,6 -4 790,2 -602,6 14,4 %Liikunta -13 642,0 -14 031,8 -14 117,0 -85,2 0,6 %Jyväskylä Sinfonia -2 605,5 -2 677,0 -2 756,8 -79,8 3,0 %Jyväskylän kaupunginteatteri -4 204,0 -4 303,7 -4 459,9 -156,2 3,6 %

Kaupunkirakenne 2 770,4 -4 396,9 3 301,0 7 697,9 -175,1 %Asiakaspalvelu ja johdon tuki -2 680,9 -3 134,0 -3 151,8 -17,8 0,6 %Liikenne- ja viheralueet -15 507,6 -16 124,4 -16 831,2 -706,8 4,4 %Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö 21 823,1 16 737,8 25 245,9 8 508,1 50,8 %Rakentaminen ja ympäristö -864,1 -1 876,3 -1 961,9 -85,6 4,6 %

YHTEENSÄ -665 739,8 -691 814,8 -705 132,4 -13 317,6 1,9 %

Liikelaitokset 37 728,6 32 665,3 34 447,6 1 782,3 5,5 %Tilapalvelu 35 892,6 35 524,5 35 979,0 454,5 1,3 %Työterveys Aalto 298,5 -186,2 0,0 186,2 -100,0 %Talouskeskus 413,7 -27,8 0,0 27,8 -100,0 %Altek Aluetekniikka -81,4 -1 118,3 -1 272,7 -154,4 13,8 %Kylän Kattaus 374,3 -1 091,4 -350,7 740,7 -67,9 %Keski-Suomen pelastuslaitos 830,9 -435,5 92,0 527,5 -121,1 %

KAIKKI YHTEENSÄ -628 011,2 -659 149,5 -670 684,8 -11 535,3 1,8 %

Muutos 2018 - 2019

49

KONSERNIHALLINTO

Toimialan kuvaus

Konsernihallinto muodostuu viidestä palvelualueesta; päätöksenteon tuki, kehittäminen ja tietohal-linto, henkilöstöpalvelut, talous sekä elinkeino ja työllisyys. Näiden lisäksi määrärahaan kuuluu kau-punginvaltuuston ja -hallituksen menokohta, johon on koottu kaupunginvaltuustoon ja kaupunginhal-litukseen suoraan kohdistuvien menojen ohella kiinteästi kaupungin johtamiseen liittyviä eriä. Kon-sernihallinto muodostaa yhden määrärahan. Konsernihallinnon toimintaan vuonna 2019 vaikuttavia painopisteitä ovat useiden vaalien järjestämi-nen, Office 365 -pilvipalvelujen käyttöönoton la ajentaminen ja Hippos-hankkeen edistäminen. Toi-mintavuoden aikana toimitetaan eduskuntavaalit, europarlamenttivaalit ja mahdollisesti myös maa-kuntavaalit. Vaalit edellyttävät toimialalta taloudellisen panoksen lisäksi mittavia tehtäväjärjestelyjä. Hippoksen kansainvälisesti merkittävän liikunnan-, urheilun-, ja huippu-urheilun osaamiskeskittymän rakentuminen on tärkeässä vaiheessa. Toimintavuoden alkupuolella tulee saavuttaa alueen raken-tamisvalmius ja jatkaa kehittämistä alueen toimijoiden kanssa. Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet

Taloudelliset tavoitteet

Toiminnalliset tavoitteet

1. Työllisyyspalvelujen aktivointiaste on vähintään 32% ja työsuhteita on syntyn yt työllisyyspalve-lujen avulla vähintään 700 kpl.

2. Sijoittumispalvelut on auttanut vähintään 11 yritystä sijoittumaan kaupunkiin. 3. Hippoksen ja Kukkulan yritys- ja innovaatioekosysteemin rakentaminen on käynnistynyt.

Toiminnan ja toimintaympäristön muutos edelliseen vuoteen verrattuna

Konsernihallinnon toimintakate heikkenee tulevalle talousarviovuodelle 0,4 miljoonaa euroa toimin-tamenojen kasvaessa. Tulevan vuoden talousarviossa on huomioitu talouden ohjauksen sekä kehittämisen vastuualueiden uudelleen organisoinnit. Näiden tehtäväjärjestelyjen myötä Konsernihallinnon toimintamenot piene-nevät 1,8 miljoonaa euroa. Konsernihallinnon kustannusten kohdistamiseksi tehtävää sisäistä las-kutusta on tarkistettu vastaavasti ja sisäiset tulot pienenevät 1,6 miljoona euroa. Jyväskylän kaupungin maksuosuus pelastuspalveluiden järjestämisestä kasvaa tulevalle vuodelle 0,5 miljoonaa euroa. Ka upungilta perittävät verotuskustannukset kasvavat 0,2 miljoonaa euroa ja myös Keski-Suomen liiton jäsenmaksua varten menoja lisätään 0,2 miljoona euroa.

TP TA+M TA1 000 euroa 2017 2018 2019 euroa %

Toimintatulot 17 224,4 16 730,1 16 709,6 -20,5 -0,1 %Toimintamenot 72 425,5 73 516,1 73 849,2 333,1 0,5 %Toimintakate (sitova taso) -55 201,1 -56 786,0 -57 139,6 -353,6 0,6 %

Muutos 2018 - 2019

50

Elinkeino- ja työllisyys -palvelualueen nettomenot pienenevät 1,1 miljoonaa euroa vuoden 2018 ta-lousarviosta. Kankaan alueelta on purettu vuoden 2018 a ikana viimeinen osa uudesta paperiteh-taasta. Tämä pienentää Kankaan yl läpitokuluja noin 0,4 miljoonaa euroa. Hippokse n hankkeessa kaupunki myy osuutensa Hippoksen Kehitys Oy:stä ja saa takaisin suunnittelutyönä yhtiöön sijoitta-mansa osuuden, 0,8 miljoonaa euroa. Hippos siirtyy uuteen vaiheeseen rakentamisen myötä ja sa-malla käynnistyy urheiluseurayhteistyön kehittäminen sekä Hippoksen innovaatio- ja liiketoiminta-ekosysteemin pystyttäminen. Työllisyyspalveluiden avustusten osalta 0,3 miljoonan euron kaksivuotinen avustus Green Care-kes-kus Könkkölälle päättyy vuoden 2018 lopulla. Työllisyyspalvelujen ostopalvelusopimukset on myös uudistettu 1.1.2018 lukien. Toiminta-avustusten kohdennusta uudistetaan ja tarkennetaan asiakkai-den palvelutarpeiden kannalta vaikuttaviin kohteisiin. Jyväskylän kaupungin valtakunnallisen ja kansainv älisen tunnettuuden ja veto voiman vahvista-miseksi käynnistyy kaupungin viestinnän ja markkinoinn in strateginen suunnittelu ja brändikehitys-työ, pääviestien ja vahvuuksien kirkastaminen sekä ilmeen uudistaminen. Koko kaupungin brändi-työn ja näkyvyyden kustannusarvio vuodelle 2019 on noin 85 000 euroa. Tietohallinnon sisäiset veloitukset toimialoilta ja liikelaitoksilta kasvavat tulevalle vuodelle noin 1,0 miljoonaa euroa. Tietohallinnon sisäisten veloitusten kasvu on seurausta Tietohallinnon menojen lisäyksestä. Digitalisaation kehittämisessä työntekijöiden käyttöön hankitaan uusia työkaluja ja työ-asemissa siirrytään Office 365 -pilvipalvelujen käyttöön. Sote- ja maakuntauudistuksen vuoksi pe-rusturvan toimiala ei ollut mukana alkuperäisissä käyttöönoton suunnitelmissa ja tarvittavia lisenssi-määrärahoja ei siten budjetoitu vuoden 2018 talousarvioon. Sote- ja maakuntauudistuksen aikatau-lumuutosten vuoksi perusturvassa on kuitenkin siirryttävä Office 365 -pilvipalvelujen käyttöön ja päi-vitettävä työasemaympäristöt yhdessä muiden toimialojen kanssa nykyisen käyttöjärjestelmäversion tuen loppuessa. Uudistuksessa saadaan käyttöön nykyaikaiset, tietoturvalliset työasemaympäristöt, mikä mahdollistaa tuen liikkuvalle työlle sekä asiakirjojen ja verkkotyötilojen käytön ajasta, paikasta ja päätelaitteesta riippumatta. Tietohallinnon menojen lisäys käytetään käyttölisenssien hankintaan ja muutosten projektikustannuksiin.


Raikas ja kasvava elinvoima

Arvoverkkotyössä muodostetaan älykkäillä yritysympäristöillä kilpailuetua kasvaville ja kansain-välistyville yrityksille, arvoverkkotyössä on mukana 100 yritystä ja toimijaa.

Henkilöstön sairauspoissaolojen määrä laskee vuoden 2017 tasosta.

Liikuntapääkaupunki

Hippoksen ja Kukkulan yritys- ja innovaatioekosysteemin rakentaminen käynnistetään yhdessä oppilaitosten ja yritysten kanssa.

51

Sisäinen valvonta ja riskienhallinta

Hallintosääntö sekä sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet ja ohjeet määrittelevät sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan menettelyt ja vastuut sekä ohjaavat sisäisen valvonnan ja riskienhal-linnan järjestämistä. Konsernihallinto ja sen tilivelvollinen johto on järjestänyt ja toteuttanut vastuu-alueensa sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan näiden sääntöjen ja ohjeiden mukaisesti. Konserni-hallinnon riskit on arvioitu Sisäinen valvonta ja riskienhallinta Jyväskylän kaupunkiorganisaatiossa -ohjeen periaatteiden mukaisest i. Riskit o n arvioitu ja käsitelty talousarviovalmistelun yhteydessä konsernihallinnon johtoryhmässä. Tehdyn riskiarvion perusteella konsernihallinnon merkittävimmät toimintaan ja tavoitteisiin vaikutta-vat riskit, niiden hallintakeinot ja sisäisen valvonnan toimenpiteet on esitetty alla olevassa taulukossa satunaisessa järjestyksessä. Riski Hallintakeinot ja toimenpiteet

Tietosuoja‐ ja tietoturvariski Huolehditaan käyttöoikeuksista ja käyttäjäohjeistuksesta.

Resurssi‐ ja osaamisriski Huolehditaan hallinnon ja palveluiden riittävistä resursseista ja henkilös‐tön osaamisesta. Ulkopuolisen asiantuntijaosaamisen hankkiminen suun‐nitellusti.

Tulkinta‐ ja menettelyvirheet Ylläpidetään ja kehitetään henkilöstön osaamista, päivitetään ohjeistuksia ja menettelytapoja.

Kaupunkikehityshankkeisiin liittyvät riskit

Kaupunkikehitysalustoille laaditaan ja päivitetään hankkeen vaiheen ja ta‐loudellisen vaikuttavuuden mukaan erilliset riskianalyysit.

Määrärahan jakaantuminen palvelualueittain


Kaupunginvaltuusto ja -hallitus 58,3 710,5 536,3 -174,2 -24,5 %Päätöksenteon tuki 1 212,1 1 297,6 1 211,5 -86,1 -6,6 %Kehittäminen 518,4 457,0 303,7 -153,3 -33,5 %Henkilöstöpalvelut 2 715,7 3 103,0 3 245,5 142,5 4,6 %Talous 1 768,2 1 642,8 144,0 -1 498,8 -91,2 %Elinkeino ja työllisyys 4 779,1 2 742,2 3 476,9 734,7 26,8 %Tietohallinto 6 172,7 6 777,0 7 791,7 1 014,7 15,0 %Toimintatulot yhteensä 17 224,4 16 730,1 16 709,6 -20,5 -0,1 %

Kaupunginvaltuusto ja -hallitus 19 489,6 19 739,8 20 621,1 881,3 4,5 %Päätöksenteon tuki 5 002,6 5 457,7 5 829,9 372,2 6,8 %Kehittäminen 868,0 1 078,7 606,9 -471,8 -43,7 %Henkilöstöpalvelut 4 492,5 5 052,1 5 391,6 339,5 6,7 %Talous 2 221,2 2 264,1 878,7 -1 385,4 -61,2 %Elinkeino ja työllisyys 35 070,9 33 776,1 33 429,3 -346,8 -1,0 %Tietohallinto 5 280,6 6 147,6 7 091,7 944,1 15,4 %Toimintamenot yhteensä 72 425,5 73 516,1 73 849,2 333,1 0,5 %

Kaupunginvaltuusto ja -hallitus -19 431,3 -19 029,3 -20 084,8 -1 055,5 5,5 %Päätöksenteon tuki ja kehittäminen -3 790,6 -4 160,1 -4 618,4 -458,3 11,0 %Kehittäminen -349,7 -621,7 -303,2 318,5 -51,2 %Henkilöstöpalvelut -1 776,9 -1 949,1 -2 146,1 -197,0 10,1 %Talous -453,1 -621,3 -734,7 -113,4 18,3 %Elinkeino ja työllisyys -30 291,8 -31 033,9 -29 952,4 1 081,5 -3,5 %Tietohallinto 892,1 629,4 700,0 70,6 11,2 %Toimintakate yhteensä -55 201,1 -56 786,0 -57 139,6 -353,6 0,6 %

Muutos 2018 - 2019

52

Konsernihallinto

Kaupunginvaltuusto ja -hallitus

Toiminnan kuvaus

Kaupunginvaltuusto ja -hallitus -menokohtaan kuuluvat kaupunginvaltuustoon ja kaupunginhallituk-seen suoraan kohdistuvat menot sekä kiinteästi kaupungin johtamiseen liittyvät erät. Kaupunginvaltuusto vastaa kaupungin toiminnasta ja taloudesta. Perustana ovat kuntalain mukai-set tavoitteet huolehtia kuntalaisten hyvinvoinnista ja kestävästä kehityksestä. Kaupunginvaltuusto vahvistaa sitovat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet ja seuraa niiden toteutumista. Kaupungin-valtuusto vahvistaa myös kaupunkikonsernin tytäryhteisöjen toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet sekä konserniohjauksen periaatteet. Valtuusto pitää kokousten lisäksi seminaareja, joissa käsitel-lään kaupungin strategisia linjauksia, keskeisiä hankkeita, kehittämistä ja ajankohtaisia kysymyksiä. Kaupunginvaltuuston menot koostuvat valtuuston työskentelyyn liittyvistä menoista, kokouspalkki-oista, ansionmenetyskorvauksista sekä valtuustoryhmien toimintatuesta. Valtuustoryhmien toimin-taa tuetaan 300 eurolla vuodessa kaupunginvaltuutettua kohti. Kaupunginhallitus vastaa kaupungin hallinno sta ja taloudenhoidosta sekä valtuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta. Kaupunginhallitus seuraa ja valvoo lau-takuntia, palvelujen järjestämistä ja palvelutuotantoa sekä asetettujen tavoitteiden toteutumista. Kaupunginjohtaja johtaa kaupungin hallintoa, taloudenhoitoa sekä muuta toimintaa kaupunginhal-lituksen alaisena viranhaltijana. Kaupunginjohtajan toimintakulut kirjataan kaupunginhallituksen me-nokohtaan. Kunnallisverotuksen määräraha määräytyy verohallintolain mukaisesti sisältäen kaupungin osuu-den verotuskustannuksista. Ulkoisen tarkastuksen ja arvioinnin menot muodostuvat tarkastuslautakunnan ja sen jaostoje n toiminnasta sekä lautakunnan alaisen henkilöstön palkkamenoista ja tilintarkastuspalveluista. Jyväs-kylän kaupungin ja kaupunkikonsernin tilintarka stuspalvelut vuosina 2018–2019 tuottaa BDO Au-diator Oy. Vaalit Vuonna 2019 toimitetaan mahdollisesti kolmet vaali t; eduskuntavaalit, europarlamenttivaalit sekä mahdolliset maakuntavaalit.

Eduskuntavaalit Eduskuntavaalit toimitetaan 14.4.2019. Keski-Suomen vaalipiirilautakunta hoitaa ehdokasasettelun ja ennakkoäänten laskennan ja tarkistuslaskennan. Kaupungin keskusvaalilautakunta huolehtii ylei-sen ennakkoäänestyksen, koti- ja laitosäänestyksen sekä varsinaisen vaalipäivän äänestämisen ja siihen liittyvän ääntenlaskennan järjestämisen. Oikeusministeriö suorittaa kaupungille eduskunta-vaalissa kertakorvauksena ministeriön vahvistaman euromäärän kutakin kaupungissa asuvaa ääni-oikeutettua kohden. Aikaisempien vaalien perusteella arvioituna valtion korvaus ei tule kattamaan vaaleista kaupungille aiheutuvia kustannuksia. Vaaleista aiheutuvat kustannukset on arvioitu edel-listen vaalien perusteella. Europarlamenttivaalit Europarlamenttivaalit toimitetaan 26.5.2019. Helsingin vaalipiirilautakunta hoitaa ehdokasasettelun ja Keski-Suomen vaalipiirilautakunta hoitaa ennakkoäänten laskennan ja tarkistuslaskennan. Kau-pungin keskusvaalilautakunta huolehtii yleisen ennakkoäänestyksen, koti- ja laitosäänestyksen sekä varsinaisen vaalipäivän äänestämisen ja siihen liittyvän ääntenlaskennan järjestämisen. Oikeusmi-nisteriö suorittaa kaupungille europarlamenttivaalissa kertakorvauksena ministeriön vahvistaman euromäärän kutakin kaupungissa asuvaa äänioikeutettua kohden. Aikaisempien vaalien perusteella

53


Keski-Suomen liitto 1 340,6 1 141,2 1 347,2 206,0 18,1 %Keski-Suomen liitto, kehit.rahasto 360,9 379,9 379,9 0,0 0,0 %Suomen Kuntaliitto 541,6 510,1 510,1 0,0 0,0 %Keski-Suomen kauppakamari 23,6 23,1 23,1 0,0 0,0 %Muut jäsenmaksut 9,9 9,9 9,9 0,0 0,0 %Jäsenmaksut yhteensä 2 276,7 2 064,2 2 270,2 206,0 10,0 %

Muutos 2018 - 2019

arvioituna valtion korvaus ei tule kattamaan vaaleista kaupungille aiheutuvia kustannuksia. Vaaleista aiheutuvat kustannukset on arvioitu edellisten vaalien perusteella.

Mahdolliset maakuntavaalit 2019 Maakuntavaalit toimitetaan mahdollisesti toukokuussa 2019 samanaikaisesti europarlamenttivaalien kanssa. Maakuntavaalilautakunta hoitaa ehdokasasettelun. Kaupungin keskusvaalilautakunta huo-lehtii yleisen ennakkoäänestyksen, koti- ja laitosäänestyksen sekä varsinaisen vaalipäivän äänestä-misen ja si ihen liittyvän ääntenlaskennan järjestä misen. Keski-Suomen vaalipiirilau takunta hoitaa ennakkoäänten laskennan ja tarkistuslaskennan. Oikeusministeriö ei suorita kaupungille maakunta-vaaleista erillistä kertakorvausta, mikäli maakuntavaalit yhdistetään europarlamenttivaaleihin. Tapahtumien ja suhdetoiminnan avulla kaupunki vahvistaa vetovoimaisuuttaan, kansainvälistä ja kotimaista tunnettuuttaan sekä sidosryhmäyhteistyötä, osoittaa vieraanvaraisuutta ja kertoo omasta toiminnastaan. Menokohta sisältää kaupungin itse järjestämiä sekä yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa järjestettäviä tapahtumia ja niihin liittyviä vastaanottoja tai muuta vieraanvaraisuutta. Maaseutuhallinto Laukaan kunta vastaa lain maaseutuhallinnon järjestämisestä kunnissa (2010/210), mukaisten teh-tävien hoitamisesta Jyväskylän kaupungin alueella. Jyväskylän kaupunki rahoittaa toimintaa yhteis-toimintasopimuksen mukaisesti. Sopimuksessa ovat mukana kaupungin lisäksi Hankasalmen, Jout-san, Laukaan, Luhangan, Muuramen, Toivakan ja Uuraisten kunnat. Menokohta sisältää myös Jyväskylän kaupung in osallistumisen maaseudun LEADER-ohjelmaan (JyväsRiihi ry) ja sen kuntarahoituso suuden 71 400 euroa (2euroa/maaseutualueen asukas/vuosi) vuodelle 2019. Pelastuspalvelut sisältävät Jyväskylän kaupungin maksuosuuden pelast uspalveluiden järjestämi-sestä, ennen pelastuslaitoksen perustamista aiheutuneita eläkemenoperusteisia maksuja sekä Kuokkalan Graniitin väestönsuojan ja johtokeskuksen vuokrakuluja. Jyväskylä 2021 Menokohtaan on varattu määräraha sote- ja maakuntavalmistelua sekä Jyväskylän kaupungin tule-van organisaatiorakenteen (Jyväskylä 2021) valmistelua varten. Varamääräraha on tarkoitettu kaupunginhallituksen käyttöön vuoden aikana ilmeneviä ennakoimat-tomia menoja varten. Määrärahasta maksetaan kaupunginvaltuuston ja -hallituksen talousarvion-vuoden aikana asettamien toimikunt ien ja työryhmien sekä muiden tilapäisten toimielinten menot kuluvana vuotena, mikäli niille e i ole erikseen osoitettu muuta määrärahaa. Määrärahan käytöst ä päättää kaupunginhallitus. Kaupungin yhteiset Määrärahasta maksetaan poikkeusoloihin varautumiseen ja johtoryhmän työhön liittyvät menot sekä maksut, jotka yleisluonteensa vuoksi on tarkoituksenmukaista hoitaa keskitetysti. Jäsenmaksut ja Keski-Suomen liiton kehittämisrahasto Keski-Suomen liiton hallinnoimalla kehittämisrahastolla edistetään kuntien, seutujen ja koko maa-kunnan kilpailukykyä ja varmennetaan maakunnan strategioiden toteutuminen. Sen kautta varaudu-taan myös uusiin avauksiin sekä tuetaan maakuntien välisiä hankkeita.

54

Avustukset Palvelukokonaisuudet päättävät oman toimialansa avustuksista määrärahojensa puitteissa. Avus-tuksia myönnettäessä otetaan huomioon kaupungin muut mahdolliset tuki- ja avustuspäätökset.

Alvar Aalto -säätiö Avustuksen suuruus vuodelle 2019 on 60 000 euroa. Avustuksen suuruus vaihtelee vuosittain riip-puen järjestettävien tapahtumien laajuudesta. Jyväskylän kesäyliopistoyhdistys ry Jyväskylän kesäyliopistoyhdistykselle myönnettävä toiminta-avustus käytetään kesäyliopistotoimin-taan, jonka järjestämät koulutukset täydentävät ja monipuolistavat alueen koulutustarjontaa, nosta-vat alueen väestön osaamistasoa ja pitävät yllä työelämävalmiuksia. Jyväskylän katulähetys ry Jyväskylän katulähetykselle myönnettävä avustus käytetään ruokapankin toiminnan rahoittamiseen.



Alvar Aalto -säätiö 50,0 75,0 60,0 -15,0 -20,0 %Jyväskylän kesäyliopistoyhdistys ry 15,0 15,0 15,0 0,0 0,0 %Jyväskylän katulähetys ry 0,0 150,0 150,0 0,0 0,0 %Pohjoismainen tiedotustoimisto 7,5 0,0 0,0 0,0 100,0 %Avustukset yhteensä 72,5 240,0 225,0 -15,0 -6,3 %

Muutos 2018 - 2019


Kaupunginhallitus 38,2 320,5 0,0 -320,5 -100,0 %Tapahtumat ja suhdetoiminta 13,9 0,0 0,0 0,0 0,0 %Kaupungin yhteiset 6,2 0,0 0,0 0,0 0,0 %Vaalit 0,0 390,0 536,3 146,3 37,5 %Toimintatulot yhteensä 58,3 710,5 536,3 -174,2 -24,5 %

Kaupunginvaltuusto 373,0 443,3 435,7 -7,6 -1,7 %Kaupunginhallitus 1 025,3 1 197,3 1 201,6 4,3 0,4 %Kunnallisverotus 3 128,0 2 923,9 3 165,4 241,5 8,3 %Jäsenmaksut ja K-S:n liiton keh.rah. 2 276,7 2 064,2 2 270,2 206,0 10,0 %Avustukset 72,5 240,0 225,0 -15,0 -6,3 %Ulkoinen tarkastus ja arviointi 200,3 272,8 281,2 8,4 3,1 %Tapahtumat ja suhdetoiminta 279,3 177,0 177,0 0,0 0,0 %Maaseutuhallinto 143,2 189,8 189,8 0,0 0,0 %Pelastuspalvelut 11 135,1 11 227,3 11 750,1 522,8 4,7 %Varamääräraha 0,0 15,0 15,0 0,0 0,0 %Varhe- ja eläkemenoperusteiset maksut 335,0 289,2 95,5 -193,7 -67,0 %Kaupungin yhteiset 14,1 30,0 20,0 -10,0 -33,3 %Vaalit 492,7 630,0 774,6 144,6 23,0 %Jyväskylä 2021 14,4 40,0 20,0 -20,0 -50,0 %Toimintamenot yhteensä 19 489,6 19 739,8 20 621,1 881,3 4,5 %

Toimintakate yhteensä -19 431,3 -19 029,3 -20 084,8 -1 055,5 5,5 %

Muutos 2018 - 2019

55

Konsernihallinto

Päätöksenteon tuki

Toiminnan kuvaus

Päätöksenteon tuki ja kehittäminen -palvelualue jakautuu kahteen palveluyksikköön; hallintopalvelut sekä laki- ja kilpailuttamispalvelut. Palveluyksiköiden lisäksi palvelualueen rakenteeseen kuuluu talousarviossa konsernihallinnon yh-teiset -menokohta. Menokohtaan on koottu sellaiset menoerät, joita on vaikea kohdistaa suoraan eri palvelualueille. Tällaisia menoeriä ovat mm. konsernihallinnon tilavuokrat, siivous, tietohallinnon ja talouskeskuksen veloitukset, posti- ja telepalvelut sekä toimistotarvikkee t ja kopiokoneiden käyttö-kulut.

Hallintopalvelut Hallintopalveluiden tehtävänä on huolehtia kaupunginvaltuuston, kaupunginhallituksen, kaupungin-hallituksen alaisten toimielinten, tarkastuslautakunnan, keskusvaalilautakunnan ja kaupunginjohta-jan sekä osin sivistyksen, perusturvan ja kaupunkirakenteen toimialojen toimielinten ja muiden pää-tösasioiden valmistelu- ja toimeenpanotehtävistä sekä sihteeritehtävistä. Tehtäviin kuuluvat myös kaupungin asiakirjahallinnon ja kirjaamo- ja arkistotoimen tehtävät sekä vaalien järjestämiseen liitty-vät tehtävät. Palveluyksikkö vastaa myös k aupungin kansainvälisen toiminnan kehittämisestä ja koordinoinnista sekä osallistumisesta kansainväliseen yhteistyöhön. Tulevan vuoden aikana hallintopalveluissa jatketaan Tweb-järjestelmän kehittämistä tehostamaan päätösasioiden valmistelun prosesseja. Tavoitteena on ottaa käyttöön sähköinen pöytäkirjan tarkas-tus soveltuvin osin. Tietojen sähköisen säilyttämisen kehittämistä jatketaan ja paperiarkistojen kes-kittäminen saatetaan loppuun kaupunginarkiston käyttöön tulevan lisä makasiinin myötä. Arkiston-hallintaohjelman täydentäminen ja asiakirjojen digitointi etenevät sähköisen asioinnin mahdollista-miseksi. Laki- ja kilpailuttamispalvelut Palveluyksikön tehtävänä on tuotta a asiantuntijapalvelua kaupungin or ganisaatioon. Lakipalvelut vastaa erityisesti oikeudellisten palveluiden tuottamisesta sekä kaupungin etujen valvonnasta nii n sopimusosapuolena kuin tuomioistuimissa ja ha llintoviranomaisissa. Kilpailuttamispalvelut vastaa kaupungin hankintojen kokonaishallinnasta ja ohjauksesta kaupungin hankintastrategian ja hankin-taprosessien mukaisesti. Palveluyksikkö ohjaa ja avustaa toimialoja laki- ja kilpailuttamispalvelun ulkoisen asiantuntijan käytössä. Tulevan vuoden painopistealueena on organisaation sopimusosaamisen ja sopimushallinnan kehit-täminen. Tavoitteena on yhtenäistää ja jalkautta a hyviä toimintatapoja sekä edistää hankintasopi-musten ja niihin liittyvän dokumentoinnin tiedonhallintaa.

56



Konsernihallinnon yhteiset 55,3 70,0 70,0 0,0 0,0 %Hallintopalvelut 277,2 570,4 421,6 -148,8 -26,1 %Hallinto 266,0 570,4 421,6 -148,8 -26,1 %Kansainväliset yhteydet 11,1 0,0 0,0 0,0 0,0 %Laki- ja kilpailuttamispalvelut 879,6 657,2 719,9 62,7 9,5 %Lakipalvelut 432,1 337,8 355,3 17,5 5,2 %Kilpailuttamispalvelut 447,5 319,4 364,6 45,2 14,2 %Toimintatulot yhteensä 1 212,1 1 297,6 1 211,5 -86,1 -6,6 %

Konsernihallinnon yhteiset 2 853,6 3 324,0 3 449,0 125,0 3,8 %Hallintopalvelut 1 198,6 1 200,1 1 363,3 163,2 13,6 %Hallinto 937,8 979,2 1 107,6 128,4 13,1 %Keskusarkisto 185,3 140,9 175,7 34,8 24,7 %Kansainväliset yhteydet 75,5 80,0 80,0 0,0 0,0 %Laki- ja kilpailuttamispalvelut 950,4 933,6 1 017,6 84,0 9,0 %Lakipalvelut 462,9 451,6 474,7 23,1 5,1 %Kilpailuttamispalvelut 487,5 482,0 542,9 60,9 12,6 %Toimintamenot yhteensä 5 002,6 5 457,7 5 829,9 372,2 6,8 %

Toimintakate yhteensä -3 790,6 -4 160,1 -4 618,4 -458,3 11,0 %

Muutos 2018 - 2019

57

Konsernihallinto

Kehittäminen ja tietohallinto

Toiminnan kuvaus

Kehittäminen ja tietohallinto -palvelualue jakautuu kahteen palveluyksikköön; kehittäminen sekä tie-tohallinto. Palvelualueeseen kuuluva tietohallinto toimii nettoyksikkönä.

Kehittäminen Strategia ja kehittäminen -yksikön organisoitumista uudistetaan vuoden 2019 talousarviossa. Nykyi-sistä tehtävistä mielenterveys-, päihde- ja väkivaltakoordinaattorin tehtävät sekä palvelusetelijärjes-telmän hallinnointi siirre tään perusturvan toimialle, koska kyseiset palvelut kuuluvat ensisijaisesti perusturvan tehtäväalaan. Vapaaehtoistoiminta ja asuinalueiden osallistamiseen ja aktivointiin liitty-vät tehtävät siirretään puolestaan kulttuuri- ja liikuntapalveluiden kokonaisuuteen. Uudelleen orga-nisoinnilla tavoitellaan uutta toimintatapaa, jossa kaupungin, kaupunkilaisten ja kolmannen sektorin yhteistyötä vahvistetaan entisestään osallisuusohjelmassa asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Strategia ja kehittämisyksikön toiminnan paino pistettä uudelleen suunnataan kaupunkistrategian valmisteluun ja seurantaan, sisäisten toimintaprosessien kehittämiseen, edunvalvontaan ja seutuyh-teistyöhön. Tietohallinto säilyy nettoyksikkönä, mutta siirtyy talousjohtajan alaisuudesta kehitysjohtajalle. Orga-nisaatioratkaisulla tuetaan tietohallinnon kytkemistä entistä tiiviimmin kaupungin kehittämistoimin-taan.

Tietohallinto Tietohallinto suunnittelee ja tuottaa kaupunkikonsernille, kunnille ja kuntayhteisöille tietojärjestelmä- ja telepalvelujen kehittämis-, ylläpito- ja tukipalveluita. Kaupunkikonsernin ICT-ohjausryhmä, toimi-alueiden ICT-kehittämisryhmät, digityöryhmä ja tietoturvan työryhmä ohjaavat ja valmistelevat tieto-hallinnon ja tietojärjestelmien kehittämistoimintaa. Tietohallinto osallistuu aktiivisesti sekä kansalli-seen että paikalliseen ict-yhteistyöhön eri toimijoiden kanssa. ICT-palvelutuotannossa käytetään ul-koisia toimittajia sen ollessa sekä taloudellisesti että toiminnallisesti perusteltua. Tietohallinto osallistuu ja tukee palvelualueiden ict- ja digihankkeita. Vuoden 2019 kehittämishank-keina otetaan käyttöön tietohallinnon uusi ohjaus- ja palvelumalli, O365 käyttöönotto laajenee, käyn-nistetään asiakirjahallinnon ja intranetin uudistu s, mahdollistetaan tilojen laajempi käyttö kuntalai-sille, jatketaan asiakkuuden hallinnan (CRM) valmistelua ja käyttöönottoa, hankitaan IAM/ Efecte käyttövaltuus- ja identiteetinhallintaan, otetaan Suomi.fi -viestit palvelu käyttöön, uusitaan kuntal ai-sportaali omajyväskylä sekä suunnit ellaan kaupungin yhteistä verkkokauppaa. Kyberturvallisuutta kehitetään yhteistyössä sidosryhmien kanssa ja järjestetään henkilöstölle tietoturvaan liittyviä kou-lutuksia. Tiedonhallintalaki tulee voimaan uusine velvoittei neen mm. tietojärjeste lmien kuvaami-sessa.

58


Kehittäminen

Tietohallinto

Tunnusluvut ja mittarit


Kehittäminen 342,5 327,0 203,7 -123,3 0,0 %Palvelusetelijärjestelmä, kehittäminen 20,2 30,0 0,0 -30,0 -100,0 %Vapaaehtoistoiminta 0,2 0,0 0,0 0,0 0,0 %Kehittämis- ja EU -hankkeet 155,4 100,0 100,0 0,0 0,0 %Toimintatulot yhteensä 518,4 457,0 303,7 -153,3 -33,5 %

Kehittäminen 539,5 515,9 396,9 -119,0 -23,1 %Palvelusetelijärjestelmä, kehittäminen 58,0 93,4 0,0 -93,4 -100,0 %Vapaaehtoistoiminta 111,8 170,4 0,0 -170,4 -100,0 %Kehittämis- ja EU -hankkeet 158,6 299,0 210,0 -89,0 -29,8 %Toimintamenot yhteensä 868,0 1 078,7 606,9 -471,8 -43,7 %

Toimintakate yhteensä -349,7 -621,7 -303,2 318,5 -51,2 %

Muutos 2018 - 2019


Toimintatulot 6 172,7 6 777,0 7 791,7 1 014,7 15,0 %Toimintamenot 5 280,6 6 147,6 7 091,7 944,1 15,4 %Toimintakate 892,1 629,4 700,0 70,6 11,2 %Poistot 767,8 800,0 700,0 -100,0 -12,5 %Netto 124,2 -170,6 0,0 170,6 -100,0 %

Muutos 2018 - 2019

TP TA+M TA2017 2018 2019 %

TunnusluvutTietokoneverkon palvelimien lkm 194 197 202 5 2,5 %Pöytäkoneiden lkm 2 428 2 428 2 285 -143 -5,9 %Kannettavien tietokoneiden lkm 2 242 2 242 2 565 323 14,4 %Oppilasverkon työasemat ja mobiililaitteet 5 800 5 816 8 000 2 184 37,6 %Matkapuhelin lkm 4 779 4 600 4 975 200 4,3 %

Muutos 2018 - 2019

59

Konsernihallinto

Henkilöstöpalvelut

Toiminnan kuvaus

Henkilöstöpalvelut -palvelualue vastaa henkilöstötyön strategisesta johtamisesta sekä tuottaa hen-kilöstöhallinnon tukipalveluja toimialoille ja liikelaitoksille. Palvelualue jakautuu kahteen palveluyk-sikköön; henkilöstöresurssien ohjaus sekä työkyky ja osaaminen. Palvelualueeseen kuuluvat talousarviossa myös pääluottamusmiesten ja työsuoje luvaltuutettujen menokohdat, työterveyshuollon palvelut kaupungin henkilöstölle sekä h enkilöstöpalvelujen meno-kohta. Henkilöstöpalvelut menokohta pitää sisällään mm. henkilöstöpalveluiden johtamat työkyvyn ja osaamisen kehittämisen sekä ammatillisen kuntoutuksen toimenpiteiden kulut, yhteistyötoimikun-nan kulut sekä henkilökuntaetuudet.

Henkilöstöresurssien ohjaus Henkilöstöresurssien ohjauksen tehtävänä on linjata, kehittää ja tukea henkilöstösuunnittelua, rek-rytointia, henkilöstön palkitsemista ja palkkausjärjestelmiä sekä muita palvelussuhdeasioita. Tehtä-väalueeseen kuuluu myös operatiivisten henkilöstöhallinnon tukipalvelujen tuottaminen toimialoille. Lisäksi kokonaisuuteen kuuluu yhteistoiminnan ohjaus sekä henkilöstötietojärjestelmien hallinta ja kehittäminen.

Työkyky ja osaaminen Työkyky ja osaaminen -palveluyksikkö vastaa henkilöstön työkyvyn hallinnasta ja osaamisen kehit-tämisestä, esimiestyön ja työyhteisöjen tukemisesta ja kehittämisestä sekä työturvallisuuden ja työ-suojelun ohjauksesta. Tehtäväalueeseen kuuluu myös työterveyshuollon palvelujen hankinta. Henkilöstöpalveluiden painopisteenä on vuonna 2019 tuke a ennakoiden ja systemaattisesti johta-mista ja arjen esimiestyötä sekä työyhteisöjen toimivuutta. Päämääränä henkilöstötyössä ovat arjen sujuvat käytännöt henkilöstötyön eri osa-alueilla ja esimiestyön hallittavuus. Nämä ovat yksi keino parantaa työnantajakuvaa, jonka kehittämiseen kiinnitetään huomiota kaikessa tekemissä. Palvelualueella varaudutaan myös sote- ja maakuntauudistuksen valmistelun jatkumiseen sekä vuo-den alusta käynnistyvän Monetra-yhteistyön sujuvuuden ja toimivien prosessien varmistamiseen.

60



Henkilöstöresurssien ohjaus 1 280,9 1 699,4 1 819,7 120,3 7,1 %Henkilöstöresurssien ohjaus 1 021,1 884,0 905,2 21,2 2,4 %Henkilöstöpalvelut 218,7 182,9 182,9 0,0 0,0 %Pääluottamusmiehet 41,0 288,5 383,5 95,0 32,9 %Työsuojeluvaltuutetut 0,0 344,0 348,1 4,1 1,2 %Työkyvyn ja osaamisen kehittäminen 1 434,8 1 403,6 1 425,8 22,2 1,6 %Työkyvyn ja osaamisen kehittäminen 473,4 453,6 475,8 22,2 4,9 %Työterveyshuolto 961,4 950,0 950,0 0,0 0,0 %Toimintatulot yhteensä 2 715,7 3 103,0 3 245,5 142,5 4,6 %

Henkilöstöresurssien ohjaus 2 131,5 2 370,1 2 755,3 385,2 16,3 %Henkilöstöresurssien ohjaus 1 164,7 1 230,7 1 279,2 48,5 3,9 %Henkilöstöpalvelut 272,2 373,8 633,8 260,0 69,6 %Pääluottamusmiehet 418,3 422,5 480,8 58,3 13,8 %Työsuojeluvaltuutetut 276,3 343,1 361,5 18,4 5,4 %Työkyvyn ja osaamisen kehittäminen 2 361,0 2 682,0 2 636,3 -45,7 -1,7 %Työkyvyn ja osaamisen kehittäminen 540,3 592,0 546,3 -45,7 -7,7 %Työterveyshuolto 1 820,7 2 090,0 2 090,0 0,0 0,0 %Toimintamenot yhteensä 4 492,5 5 052,1 5 391,6 339,5 6,7 %

Toimintakate yhteensä -1 776,9 -1 949,1 -2 146,1 -197,0 10,1 %

Muutos 2018 - 2019

61

Konsernihallinto

Talous

Toiminnan kuvaus

Talouden palvelualue jakautuu kahteen palveluyksikköön; talouden ohjaus sekä tarkastuspalvelut. Talouden ohjaus Talouden ohjauksen tehtävänä on huolehtia kaupungin talousarvion laadinnasta ja taloussuunnitte-lusta; talousohjauksesta, seurannasta ja raportoinnista; tilinpäätöksen laadinnasta, kaupunkikonser-nin rahoituksesta sekä laskennan ja tietojohtamisen kehittämisestä. Vuonna 2019 toteutetaan mm. seuraavia kehittämishankkeita:

Taloushallinnon ja palkanlaskenna n palvelujen läpikäynti t oimintansa aloittavan Monetra Keski-Suomi Oy:n kanssa.

Tietojohtamisen ja tietovarastoraportoinnin kehittäminen tiiviissä yhteistyössä toimialojen, lii-kelaitosten ja Monetra Keski-Suomi Oy:n kanssa

Tilastoinnin automatisointi yhdessä valtakunnallisen kuntatietohankkeen (KuTi) kanssa Tehdään kevään 2019 aikana kattava, kaikki toimialat käsittävä palvelu- sekä resurssikartoi-

tus. Kartoituksessa eritellään kaupungin omat palvelut ja muiden tahojen kanssa yhteis-työssä toteutettavat palvelut ja niiden resurssit.

Osana talouden ohjausta on tietotiimi, joka on kaupungin keskitetty tietojohtamisen ja raportoinnin asiantuntijayksikkö. Tietotiimin tehtävänä on tietojohtamisen ja modernien raportointivälineiden ke-hittämisen kautta seurata kaupungin toimintaympäristön kehitystä ja ennakoida tulevia muutoksia sekä tuottaa tietoja kaupungin toiminnan ja talouden seurantaa varten. Talouden ohjauksen organisointia uudistetaan vuodelle 2019. Konsernihallinnon talouden ohjauk-sen yhteydessä on keskitetysti hoidettu perusturva- ja sivistystoimialan talouden suunnitteluun, seu-rantaan ja laskentaan liittyviä tehtäviä. Samoin perusturva- ja sivistystoimialan maksatukseen liitty-vät tehtävät on hoidettu keskitetysti erillisessä talousyksikössä. Uudistuksen yhteydessä nämä teh-tävät siirretään kyseisten toimialojen yhteyteen. Siirrolla valmistaudutaan tulevaan sote- ja maakun-tauudistukseen ja varmistetaan tukipalveluiden kustannusten oikea kohdentuminen. Tarkastuspalvelut Kaupunginhallituksen ja kaupunginjohtajan alaisuudessa toimii sisäinen tarkastus, joka kuuluu hen-kilöstöhallinnollisesti talouden palvelualueeseen. Sisäisen tarkastuksen tehtävänä on arvioida, var-mistaa ja tukea hyvän hallinto- ja johtamistavan toteutumista sekä sisäisen valvonnan ja riskienhal-linnan tuloksellisuutta ja riittävyyttä. Sisäisen tarkastuksen asema, valtuudet ja vastuu määritellään kaupunginhallituksen antamassa toimintaohjeessa. Määrärahan jakaantuminen palvelualueittain


Talouden ohjaus 996,9 816,1 144,0 -672,1 -82,4 %Talousyksikkö 771,3 764,7 0,0 -764,7 -100,0 %Tarkastuspalvelut 0,0 62,0 0,0 -62,0 0,0 %Toimintatulot yhteensä 1 768,2 1 642,8 144,0 -1 498,8 -91,2 %

Talouden ohjaus 1 316,9 1 313,9 648,9 -665,0 -50,6 %Talousyksikkö 680,2 716,2 0,0 -716,2 -100,0 %Tarkastuspalvelut 224,1 234,0 229,8 -4,2 -1,8 %Toimintamenot yhteensä 2 221,2 2 264,1 878,7 -1 385,4 -61,2 %

Toimintakate yhteensä -453,1 -621,3 -734,7 -113,4 18,3 %

Muutos 2018 - 2019

62

Konsernihallinto

Elinkeino ja työllisyys

Toiminnan kuvaus

Elinkeino ja työllisyys -palvelualue jakautuu kolmeen palveluyksikköön: BusinessJyväskylä -elinkei-noyksikkö, työllisyyspalvelut sekä viestintä, markkinointi ja matkailu Visit Jyväskylä. Lisäksi palvelualueeseen kuuluvat talousarviossa elinkeinop oliittiset avustukset L iikunnan ja kan-santerveyden edistämissäätiö LIKES:lle, Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU:lle ja Jyväs-kylän Paviljonkisäätiölle sekä Neste Rallin maailmanmestaruusosakilpailun järjestelyistä aiheutuvat tulot ja menot. Jyväskylän Paviljonkisäätiö Paviljonkisäätiön vuotuinen avustus pidetään ennallaan 700 000 eurossa. Rallin maailmanmestaruusosakilpailun järjestelyt Jyväskylän kaupungilla on AKK Sports Oy:n kanssa yhteistyösopimus vuosille 2018–2020. Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES LIKES on voittoa tavoittelematon yleishyödyllinen säätiö, jossa työskentelee päätoimisesti yli 50 kor-keasti koulutettua ammattilaista. Säätiöllä ei ole merkittävää omaisuutta eikä pääomaa. Säätiön tarkoitus on liikunnan ja kansanterveyden edistäminen sekä niiden tutkimuksen tukeminen. Nykyisin säätiön toiminta tapahtuu LIKES-tutkimuskeskuksen kautta, joka on kansainvälisesti tun-nettu liikuntatieteellinen ja hyvinvointiteknologian alan tutkimus- ja kehittämislaitos. LIKESin merkittävimmät toiminnot tällä hetkellä ovat Kunnossa kaiken ikää -ohjelman (KKI) toteut-taminen sekä Liikkuva koulu -hankkeen koordinointi ja liikuntatieteellinen tutkimus. LIKESin avustus pidetään vuoden 2018 tasolla 40 000 eurossa. Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHUn taustalla on KIHU-säätiö, jonka perustivat Suomen Olympiayhdistys, Jyväskylän yliopisto, Jyväskylän kaupunki ja LIKES-säätiö opetusministeriön myö-tävaikutuksella. Tutkimuskeskuksen tavoitteena on parantaa suomalaisen huippu-urheilun kilpailukykyä ja toiminta-edellytyksiä. Yhteistyötä tehdään valmennus- ja urhe iluorganisaatioiden sekä tutkimusyksiköiden kanssa. Pääosa KIHU:n noin 2,5 miljoonan euron budjetista koostuu projekteista ja se rakentuu lähes koko-naan Jyväskylän ulkopuolelta tulevalle rahoitukselle. Laitoksen toiminta on laajentunut merkittävästi viimeisen viiden vuoden aikana. Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus toimii kaupungin liikuntapalvelukeskuksen vuokralaisena kaupungin omistaman Hipposhallin yhteyteen rakennetuissa toimisto- ja varastotilo issa. Kaupunki myöntää vuodelle 2019 toiminta-avustusta 166 000 euroa, joka perustu u osaltaan kaupunginhalli-tuksen (28.3.2011/119) ja Tilapalvelu -liikelaitoksen johtokunnan (4.10.2011/87) päätöksiin Kihun toimitilahankkeen vuokravastuista.

Elinkeinopolitiikan ohjaus ja kaupunkikehitysalustat Elinkeinoyksikkö vastaa kaupungin elinkeinopolitiikan ohjauksesta ja koordinoinnista, elinkei-nomarkkinoinnista ja sijoittumispalveluista sekä kaupunkikehitysalustoista. Elinkeinoyksikön tehtävä

63

on Jyväskylän yritysten kasvun edistäminen, o saamisen ja osaajien lisääminen sekä Jyväskylän maineen vahvistaminen kasvavana elinkeinoalueena, jonne kannattaa sijoittaa ja sijoittua. BusinessJyväskylä saattaa yrityksiä kasvuun ja palvelujen äärelle, Yritystehtaalta p alvelusetelien kautta arvoverkostoihin. Jyväskylän seudulla kasvatetaan vetovoimaista tekosysteemiä, joka koos-tuu arvoverkoista, ekosysteemeistä, kaupunkikehitysalustoista sekä yrityspalveluista. Kaupungin strategisesti merkittävien hankkeiden, Hippoksen, Kankaan, keskustan kehittämisen ja Kukkulan projektinjohto on elinkeinoyksiköllä. Vuoden 2019 päätehtäviä ovat arvoverkkotyön jatkokehittäminen, kotimaisten ja kansainvälisten si-joittumisten lisääminen erityisesti kaupunkikehitysalustoilla ja Eteläportissa. Arvoverkkotyössä muodostetaan älykkäillä yritysympäristöillä kilpailuetua kasvaville ja kansainvälis-tyville yrityksille. Business Jyväskylän tehtävänä on mahdollistaa ja johtaa yritysryhmien arvoverkos-tojen muodostumista. Arvoverkoissa mukana olevat yritykset yhteistyöllään löytävät uusia tapoja tuottaa arvoa ja liiketoimintamalleja sekä alueellisesti, kansallisesti että kansainvälisesti. Arvoverkot syntyvät ekosysteemeihin, jotka voivat muodostua kaupunkikehitysalustojen päälle. Kankaan ensimmäinen vaihe Piippuranta on lähes valmis ja seuraavaksi painopiste siirtyy työpaik-karakentamiseen ja seuraavan laajemman alueen suunnitteluun Kankaan sydämessä. Viisaan Kan-kaan IAM-ratkaisuja suunnitellaan yhdessä toimijoiden kanssa vuonna 2019. Jyväskylän keskustan kehittämisen kolmannen vaiheen painopisteenä on täydennysrakentamisen edistäminen keskustassa, uuden torin kehittäminen sekä keskustan vetovoiman lisääminen yhteis-työssä keskustan toimijoiden kanssa. Keskustan kulttuuri-investointien suunnitelma laaditaan vuo-den 2019 aikana. Hippoksesta muodostuu kansallisesti ja kansainvälisesti merkittävä, liikunnan-, urheilun-, ja huippu-urheilun osaamiskeskittymä. Tavoitteena on hankkeen saattaminen rakentamisvalmiuteen vuoden 2019 alussa ja voimakas innovaatioekosysteemin rakentaminen sekä yhteistyön kehittäminen seu-ratoimijoiden kanssa. Uusi sairaala siirtyy pois vanhoista tiloistaan vuonna 2020. Vanhan kiinteistökannan kehittäminen ja alueen maankäytön muutos kestävät useita vu osia. Tavoitteena on kehittää Kukkulan, eli vanhan sairaalan ja uuden sairaalan kokonaisuudesta kiinnostava ja vetovoimainen terveydenhoidon, hy-vinvoinnin ja tutkimuksen kaupunkikehitysalusta. Hanke jatkuu yhdessä oppilaitosten ja sairaanhoi-topiirin kanssa ja tavoitteena on käynnistää asemakaavoitus vuonna 2019.

Työllisyyspalvelut Työllisyyspalvelut vastaa koko Jyväskylän kaupungin työttömien työllistämistoiminnasta. Työllisyys-palvelut ovat työllisyydenhoidon tuki- ja asiantuntijaorganisaatio, jonka tehtävänä on heikossa työ-markkina-asemassa olevien nuorten ja pitkäaikaistyöttömien työllistäminen sekä työllistymisen edis-täminen. Työllisyyspalvelut tuottavat palveluja itse ja yht eistyössä kumppaneiden ja hankke iden kanssa. Työllisyyspalvelut kehittävät yhteistyötä erityisesti pk- ja mikroyritysten suuntaan ns. piilo -työpaikkojen, palkkatuettujen ja työkokeilupaikkojen löytämiseksi. Vuonna 2019 työllisyyspalvelujen toiminnassa korostuvat 1) yhteistyön kehittäminen erityisesti pk-yritysten ja yhdistysten kanssa, 2) ostopalvelujen tehokas hyödyntäminen, 3) työttömien osaamisen tunnistaminen ja osaamisen vahvistaminen 4) yhteistyö sosiaalipalvelujen kanssa kaikkein heikoim-massa työmarkkina-asemassa olevien työttömien palvelujen järjestämiseksi, 5) maahanmuuttajien työllistämisen ja ohjauspalvelujen mallinnus osaksi kaupunkiorganisaation maahanmuuttajien pal-velukokonaisuutta 6) osallistuminen maakunnallisen työllisyydenhoidon valmisteluun. Palkkatuettua työllistämistä lisätään, jotta asiakkaille voidaan räätälöidä palvelupolkuja osaamisen vahvistamiseksi ja työllistymisen turvaamiseksi (esim. siirtymät kuntouttavasta työtoiminnasta oppi-sopimuskoulutukseen). Heikossa työmarkkina-asemassa olevia työttömiä työllistämällä voidaan vai-kuttaa myös työmarkkinatuen kuntaosuuteen.

64

Viestintä, markkinointi ja matkailu Visit Jyväskylä Palveluyksikkö vastaa kaupungin viestinnän, markkinoinn in, matkailun ja tapahtumatoiminnan joh-tamisesta, ohjauksesta, koordinoinnista ja kehitt ämisestä sekä toteuttamisesta yhteistyössä muu n henkilöstön ja sidosryhmien kanssa. Painopisteitä ovat palveluviestintä, henkilöstöviestintä, verkkoviestintä, valmistelu- ja päätösvies-tintä, osallistumista ja vaikuttamista edistävä vi estintä, häiriötilanne- ja kriisiviestintä, kaupungin markkinointi ja mainetyö, matkailumarkkinointi, elinkeinomarkkinointi sekä tapahtumatoiminnan ke-hittäminen. Vuoden 2019 aikana kehitetään viestinnän ja markkinoinn in strategista suunnittelua ja Jyväskylän brändiä sekä aloitetaan kaupungin ilmeuudistus kilpailutuksen kautta valittujen yhteistyökumppanei-den kanssa. Elinvoimaisen Jyväskylän valtakunnallista tunnettuutta vahvistetaan kaupunkistrategian kärkien mukaisesti, mm. liikuntapääkaupunkina, Alvar Aallon pääkaupunkina, tapahtuma- ja matkai-lukaupunkina sekä opiskelijakaupunkina. Sähköistä viestintää kehitetään lisäämällä some-markkinointia, liikkuvaa kuvaa ja visuaalisuutta, di-gitaalista vuorovaikutusta sekä sä hköistä asiointia. Uusi julkaisu järjestelmä otetaan käyttöön ja www-sivut uudistetaan. Office365 käyttöönoton myötä varaudutaan Intran uudistamiseen sekä ote-taan käyttöön uusi infonäyttöjärjestelmä ja laajennetaan sitä palveluiden tarpeiden mukaisesti. Kuntalaisten tiedonsaantia lisätään, mahdollistetaan vuoropuhelua kuntalaisten kanssa sekä vah-vistetaan elinvoimaa ja myönteistä Jyväskylä-kuvaa. Jyväskylä on aktiivisesti mukana maakunta- ja sote-uudistuksen valmisteluviestinnässä. Markkinointiyhteistyötä kaupunkiorganisaation sisällä tiivistetään ja lisätään Jyväskylän markkinoin-tia kaupungin ja eri toimijoiden mm. oppilaitosten ja yritysten kanssa. Elinkeinomarkkinointia tehdään yhdessä elinkeinoyksikön kanssa. Vuonna 2019 elinkeinomarkkinoinnin painopisteenä on elinkei-nomarkkinoinnin ja BusinessJyväskylä-brändin kehittäminen. Visit Jyväskylä markkinoi Jyväskylää matkailu- ja tapahtumaseutuna, tarjoaa tietoa Jyväskylän seu-dun käyntikohteista, tapahtumista ja muista matkailupalveluista sekä kehittää ja seuraa alueen mat-kailuelinkeinoa. Markkinointia rahoitetaan yhteistyössä Laukaan, Muuramen, Hankasalmen, Petäjä-veden, Uuraisten, Toivakan, Joutsan sekä alueen matkailutoimijoiden kanssa. Vuonna 2019 keski-tytään erityisesti kansainväliseen matkailumarkkinointiin, digitaalisten kanavien kehittämiseen, mo-nipuolisen ja ajankohtaisen markkinointisisällön tuotantoon sekä alueellisiin ja poikkitoimialallisiin kumppanuuksiin. Tavoitteena on kasvattaa ulkomaisten matkailijoiden yöpymisiä Jyväskylän seu-dulla 10% sekä lisätä Jyväskylän seudun yleistä tunnettuutta ja vetovoimaa matkailualueena. Mat-kailuneuvonta vastaa matkailun kasvokkain tapahtuvasta ja digitaalisesta asiakaspalvelusta sekä sen kehittämisestä. Jyväskylän kaupunki on hakenut yhdessä muiden maakunnallisten toimijoiden kanssa EAKR-rahoitusta sekä Keski-Suomen liiton kehittämisrahaa kansainvälisen matkailun edis-tämishankkeeseen vuosille 2019-2021. Mikäli hanke hyväksytään, Visit Jyväskylä toimii hankkeen hallinnoijana. Jyväskylään haetaan aktiivisesti uusia tapahtumia, tapahtumiin lisää kävijöitä ja Jyväskylää markki-noidaan tapahtumakaupunkina. Kansainvälisten kongressien hakemiseen kesk ittyvä Jyväskylä Convention Bureau (JCB) -toiminta jatkuu osana tapahtumatoimintaa. JCB -verkoston taustalla on 20 yritystä. Tavoitteena on saada Jyväskylään kolme uutta kansainvälistä tai kotimaista isoa tapah-tumaa.

65



Elinkeinopolitiikan ohjaus 611,0 274,0 243,0 -31,0 -11,3 %Elinkeinopolitiikan avustukset 130,0 90,0 90,0 0,0 0,0 % Rallin MM-osakilpailu 130,0 90,0 90,0 0,0 0,0 %Elinkeinoyksikkö 78,5 0,0 0,0 0,0 0,0 %Elinkeinohankkeet 15,0 50,0 0,0 -50,0 -100,0 %Arvoverkot 108,0 134,0 153,0 19,0 14,2 %IK-hanke 279,4 0,0 0,0 0,0 0,0 %Kaupunkikehitysalustat 1 019,5 92,5 923,0 830,5 897,8 %Kangas 955,8 80,0 102,0 22,0 27,5 %Hippos 10,0 0,0 800,0 800,0 100,0 %Kukkula 53,7 12,5 21,0 8,5 68,0 %Työllisyyspalvelut 2 613,7 1 816,3 1 737,9 -78,4 -4,3 %Työllisyyspalvelut, oma toiminta 565,2 318,0 318,0 0,0 0,0 %Monialainen yhteispalvelu 27,0 0,0 0,0 0,0 0,0 %Avustukset 0,3 0,0 0,0 0,0 0,0 %Palkkatuettu työllistäminen 1 545,0 1 160,3 1 260,3 100,0 8,6 %Työllistämispalvelujen omat hankkeet 476,2 338,0 159,6 -178,4 -52,8 %Viestintä, markkinointi ja matkailu 535,0 559,4 573,0 13,6 2,4 %Viestintä 379,6 396,4 410,0 13,6 3,4 %Viestintä ja markkinointi 16,6 0,0 0,0 0,0 0,0 %Visit Jyväskylä 105,7 130,0 130,0 0,0 0,0 %Jyväskylä Convention Bureau 33,2 33,0 33,0 0,0 0,0 %Toimintatulot yhteensä 4 779,1 2 742,2 3 476,9 734,7 26,8 %

Elinkeinopolitiikan ohjaus 3 555,0 5 070,8 5 093,7 22,9 0,5 %Elinkeinopolitiikan avustukset 1 215,8 1 340,8 1 340,8 0,0 0,0 % KIHU 166,0 166,0 166,0 0,0 0,0 % LIKES 40,0 40,0 40,0 0,0 0,0 % Rallin MM-osakilpailu 309,8 434,8 434,8 0,0 0,0 % Jyväskylän Paviljonki 700,0 700,0 700,0 0,0 0,0 %Elinkeinoyksikkö 1 847,8 3 469,0 3 372,1 -96,9 -2,8 %Elinkeinohankkeet 115,3 83,3 180,0 96,7 116,1 %Arvoverkot 94,8 177,7 200,8 23,1 13,0 %IK-hanke 281,3 0,0 0,0 0,0 0,0 %Kaupunkikehitysalustat 1 669,1 1 824,3 2 064,0 239,7 13,1 %Kangas 1 104,6 1 047,5 624,6 -422,9 -40,4 %Keskusta 178,1 436,3 591,1 154,8 35,5 %Hippos 277,2 280,3 757,5 477,2 170,2 %Kukkula 109,2 60,2 90,8 30,6 50,8 %Työllisyyspalvelut 28 363,7 25 265,8 24 529,5 -736,3 -2,9 %Työllisyyspalvelut, oma toiminta 4 166,4 3 822,8 4 004,5 181,7 4,8 %Monialainen yhteispalvelu 80,5 80,4 81,5 1,1 1,4 %Työmarkkinatuen kuntaosuus 18 494,5 15 725,0 15 725,0 0,0 0,0 %Avustukset 1 781,6 2 421,8 1 686,8 -735,0 -30,3 %Palkkatuettu työllistäminen 3 113,8 2 524,6 2 700,6 176,0 7,0 %Työllistämispalvelujen omat hankkeet 727,0 691,2 331,1 -360,1 -52,1 %Viestintä, markkinointi ja matkailu 1 483,0 1 615,2 1 742,1 126,9 7,9 %Viestintä 811,9 784,6 733,1 -51,5 -6,6 %Viestintä ja markkinointi 258,0 172,0 183,3 11,3 6,6 %Visit Jyväskylä 413,1 658,6 825,7 167,1 25,4 %Toimintamenot yhteensä 35 070,9 33 776,1 33 429,3 -346,8 -1,0 %

Toimintakate yhteensä -30 291,8 -31 033,9 -29 952,4 1 081,5 -3,5 %

Muutos 2018 - 2019

66


TP TA+M TA2017 2018 2019 %

MittaritTyöllistetyt, omat palvelut, henkilötyövuodet lkm 123 120 125 5 4,2 %Työllistetyt, kuntalisä, henkilötyövuodet lkm 237 500 500 0 0,0 %Kuntouttava työtoiminta, lkm 491 650 700 50 7,7 %Työmarkkinatukea saaneet lkm; - 301 pv - 1 000 pv 2 059 1 700 1 850 150 8,8 % - 1 001 pv - 1 696 1 450 1 650 200 13,8 %Asiakkaat, Ohjaus- ja valmennuspalvelut keskim. lkm 2 800 2 250 2 800 550 24,4 %Aktivointiaste, palveluissa olevien suhde työttömiin työnhakijoihin, % 29 30 33 3 10,0 %

Muutos 2018 - 2019

11 542

9 1738230

4 619

2 93420672 151

1 686 1592

0

2 000

4 000

6 000

8 000

10 000

12 000

14 000

8/2016 8/2017 8/2018

Työttömät jyväskyläläiset

Työttömät yhteensä Pitkäaikaistyöttömät Alle 25 -vuotiaat työttömät

67

PERUSTURVA

Toimialan kuvaus

Perusturvan toimiala muodostuu viidestä palvelualueesta; sosiaalipa lvelut, perheiden ennaltaeh-käisevät sosiaali- ja terveyspalvelut, vanhuspalvelut, avoterveydenhuolto sekä terveyskeskussairaa-lat. Toimiala vastaa näiden toimintojen osalta Jyväskylän kuntalaisten p alveluiden tuottamisesta ja järjestämisestä, lisäksi t uotetaan avoterveydenhuollon, terveyskeskussairaalan sekä neuvola- ja kouluterveydenhuollon toiminnat JYTE-sopimuksen mukaisesti Uuraisten ja Hankasalmen kunnille.

Perusturvan toimialan tavoitteena on kuntalaisten terveyden, omatoimisuuden, toimintakyvyn, sosi-aalisen hyvinvoinnin ja osallisuuden edistäminen. Asiakaslähtöinen toiminta, asiakkaan kuuleminen ja hyvä hoito pyritään toteuttamaan kaikissa tilanteissa. Asiakkaan sosiaalista turvallisuutta ja osal-listumista oman hyvinvoinnin parantamiseen tuetaan kaikissa elämän vaiheissa.

Toimialan talousarvio sisältää lisäksi Jyväskylän kaupungin osalta erikoissairaanhoidon kustannuk-set ja sopimusohjauksen. Toiminnan kustannukset sisältyvät avoterveydenhuollon palvelualueen lu-kuihin. Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet



1. Toimialan palvelutuotannossa parannetaan peruspalveluiden saatavuutta ja oikea-aikaisuutta Sosiaalihuoltolain mukaisilla palveluilla ehkäistään lastensuojelun avohuollon uusia asiak-

kuuksia Avosairaanhoidon T3-aika (laskennallisesti kolmas vapaa kiireetön vastaanottoaika) sai-

raanhoitajalle on seitsemän (7) päivää ja lääkärille 21 päivää. Lisätään sähköisten asiointipalveluiden tarjontaa Laajennetaan palveluaikoja

2. Potilaat siirtyvät sujuvasti jatkohoitoon erikoissairaanhoidosta terveyskeskussairaaloihin ja edel-

leen terveyskeskussairaaloista kotiin tai jatkohoitopaikkaan. Hoitoketjujen kehittäminen erikoissairaanhoid on ja vanhuspalveluide n kanssa. Tavoit-

teena, että kitkalaskutusta ei ole, palveluasumiseen ja pitkäaikaishoitoon jonottavien poti-laiden määrä keskimäärin <5.

3. Parannamme 13-29 -vuotiaiden nuo rten päihde- ja mielenterveyspalveluiden saatavuutta. Ta-

voitteena on: Päihteiden vuoksi huostaanotettujen 13-17 -vuotiaiden määrä vähenee vähintään 10 %. Ehkäistään vähintään 10 nuoren lyhytkestoinen laitossijoitus vuoden aikana. Ehkäistään nuorisopsykiatrian lähetemäärän kasvua. Lisäksi kahdeksa n nuoren hoidon

siirtyminen perustasolle.


Toimintatulot 54 979,4 52 799,8 50 563,1 -2 236,7 -4,2 %Toimintamenot 435 846,0 443 740,7 446 960,3 3 219,6 0,7 %Toimintakate (sitova taso) -380 866,6 -390 940,9 -396 397,2 -5 456,3 1,4 %

Muutos 2018 - 2019

68

Strategiaa toteuttavat kehittämistoimenpiteet Perusturvan toimialan osalta on valittu kärkiteemoista seuraavat kolme. Näiden osalta on määritelty strategiaa toteuttavat tavoitteet sekä näille toimenpiteet ja mittarit. 1. Lisäämme lasten ja nuorten mahdollisuuksia terveeseen kasvuun ja hyvään oppimiseen.

Lasten, nuorten ja perheiden palveluissa painopisteen siirtäminen ennaltaehkäiseviin ja pe-ruspalveluihin. Lastensuojelun avohuollon piiri ssä olevien suhteelline n osuus ikäl uokasta pienenee.

Nuorten päihdepalveluiden ja mielenterveyspalveluiden tehostaminen ja toteuttaminen asia-kaslähtöisesti nuorten arjenympäristössä.

Neuvolapalveluiden kohdentaminen asiakaslähtöisesti. Suun terveydestä huolehtiminen asetuksen mukaisten terveystarkastusten tekemisellä kou-

luympäristössä Lasten ja nuorten neuropsykiatrisiin ongelmiin vastaaminen palveluissa. Nuorten seksuaaliterveyden edistäminen Kouluterveydenhuollossa oppilaita kannustetaan ottamaan liikunta osa ksi arkea. Tehdään

liikunnasta positiivinen asia. 2. Tuemme asukkaiden osallistumista ja lisäämme vaikuttamisen mahdollisuuksia.

Väestökyselyt ja kuntalaisinfot avoterveydenhuollossa Palautekanava avoth:n puhelinpalvelun laadusta - asiakaskokemus Asiakasraatien toiminnan vakiinnuttaminen ja lisääminen Terveyskeskussairaaloissa toteutetaan vuoteenvierusraportointia. Sähköisten asiakaspalautekanavien käyttö asiakaskokemuksen mittaajana. Sähköisen ajanvarauksen lisääminen. Koulutettujen kokemusasiantuntijoiden käyttö palveluiden suunnittelussa, tuottamisessa ja

arvioinnissa. Sijoitettujen nuorten vertaisarviontimallin kehittäminen ja juurruttaminen Henkilökohtainen budjetointi vammaispalveluissa Vertaisryhmätoimintaa lisätään erityisesti nuorten palveluissa. Vanhuspalveluiden hyvinvointikeskukset tarj oavat monipuolista palvelua kaikille van-

husasiakkaille. Osallistutaan voimaa vanhuuteen ohjelmaan

3. Parannamme palvelujen saatavuutta ja saavutettavuutta koko Jyväskylässä.

Vanhuspalveluissa KAAPO (keskitetty alueellinen asiakas- ja palveluohjaus) -toiminnalla asi-akkaan palvelu on sujuvaa. Sähköisillä toimintamalleilla tuetaan asiakkaan yhteydenotto-mahdollisuuksia,

Palveluissa laajennetaan palveluaikaa perustuen palvelutarpeisiin. Sähköisten palvelukanavien käyttöönotolla osallistetaan asiakasta/potilasta oman hoidon to-

teutumisessa. Palvelu parantaa saavutettavuutta. Palvelujen kehittämisessä käytetään ennakoivaa vaikutusten arviointia Päihteilevien asunnottomien tilan ja toiminnan käynnistä minen päihdehaittojen vähentä-

miseksi. Lasten ja nuorten palveluiden Osaamis- ja tuki (OT)-keskustoiminnan kehittäminen Sosiaaliohjaus vakiintuu osaksi asiakkaan palveluita terveysasemilla.

69


Hallintosääntö sekä sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet ja ohjeet määrittelevät sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan menettelyt ja vastuut sekä ohjaavat sisäisen valvonnan ja riskienhal-linnan järjestämistä. Perusturvan toimiala ja sen tilivelvollinen johto on järjestänyt ja toteuttanut vas-tuualueensa sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan näiden sääntöjen ja ohjeiden mukaisesti. Koko perusturvaa koskeva riskien arviointi tehdään perusturvan johtoryhmässä. Yksittäisissä isoissa pää-tösasioissa voidaan tehdä ennakkovaikutusten arviointi (EVA), joka sisältää myös riskiarvioinnin. Perusturvan johtoryhmä kartoittaa potentiaaliset riskit, analysoi riskien todennäköisyyden sekä tun-nistaa riskien syyt ja potentiaaliset seuraukset. Perusturvan johtoryhmän tehtävänä on laatia toimen-pide-ehdotuksia riskien toteutumisen ehkäisemiseksi, valvoa riskien toteutumista ja arvioida riskien-hallinnan onnistumista. Riskien arvioinnissa käytetään apuna riskienhallintatyökalua. Riskien toteutumista seurataan säännöllisesti perusturvan toimialan johtoryhmässä vähintään kol-mannesvuosikatsausten yhteydessä ja kun tunnistetun riskin todennäköisyys toiminnassa muuttuu. Perusturvan johtoryhmä arvioi muuttuneen riskin vaikutukset toimintaan ja tarvittavat toimenpiteet. Riskien toteutumisesta raportoidaan kolmannesvuosikatsauksissa ja katsaukset menevät tiedoksi perusturvalautakunnalle ja Jyväskylän kaupung in kaupunginhallitukselle. Vuosittain toimialan ta-lousarvioon laaditaan sisäisen valvonnan ja r iskienhallinnan suunnitelma tulevalle talousarviovuo-delle. Selonteko perusturvan toimialan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toteutumisesta anne-taan perusturvalautakunnalle vuosittain alkuvuodesta. Tehdyn riskiarvion perusteella peru sturvan toimialan johtoryhmän tunnistamat merkittävimmät toi-mintaan ja tavoitteisiin vaikuttavat riskit, niiden hallintakeinot ja sisäisen valvonnan toimenpiteet on esitetty alla olevassa taulukossa satunaisessa järjestyksessä.

Merkittävimmät riskitRiskien tärkeimmät hallintakeinot ja

valvontatoimenpiteet

Palvelutarpeen tai kustannusten

ennakoimaton muutos.

Ennaltaehkäisevän tuen tarjoaminen ja omahoidon

tukeminen sekä palvelutarpeiden ja budjetin

yhteensovittaminen.

Henkilöstön työhyvinvoinnin heikkeneminen

tai henkilöstön saatavuus työmarkkinoilta.

Luottamuksellisen työilmapiirin vahvistaminen ja

työskentelyolosuhteiden turvaaminen sekä

työnantajabrändin kehittäminen ja ylläpito.

Palveluketjun hajanaisuus. Asiakkaalle laaditun yhtenäisen hoitosuunnitelman

noudattaminen sekä palveluketjujen

prosessikuvausten laatiminen ja

yhteensovittaminen.

Lainsäädäntömuutokset, jotka vaikuttavat

palveluiden järjestämiseen.

Lainsäädäntömuutosten seuranta ja

ennakkovalmistautuminen yhteistyössä muiden

viranomaistahojen kanssa.

Tietojärjestelmien yhteentoimimattomuus ja

tietoliikenneongelmat.

Ylläpito‐ ja integraatiovaatimukset uusia

tietojärjestelmiä ja tietoliikenneyhteyksiä

hankittaessa.

70


Perusturvan toimiala

Perusturva yhteiset

Toiminnan kuvaus Perusturvan toimialan hallintoon on kohdennettu palvelualueiden yhteisiä kustannuksia, jotka ovat palveluille yhteisiä (mm. konsernihallinnon tukipalveluiden kustannuksia, eläkeperusteisia maksuja, sekä vakuutusmaksuja). Kokonaisuuteen sisältyy perusturvalautakunnan sekä toim ialajohtajan ja hallintohenkilöstön kustannukset. Talousarvion yhteydessä siirtyvät konserninhallinnon talouden ohjauksesta taloushallinnon henki-löstö, yhteensä 16, toimialan hallintoon. Siirtyviä henkilöitä ovat myös erityisasiantuntija sekä perus-turvan tietosuojavastaava.


Perusturva yhteiset 2 162,7 1 967,5 67,5 -1 900,0 -96,6 %Sosiaalipalvelut 11 994,4 10 603,6 10 151,0 -452,6 -4,3 %Vanhuspalvelut 21 844,4 22 157,3 22 217,2 59,9 0,3 %Perheiden ennaltaehk. sos. ja terv.palvelut 1 397,1 1 532,9 1 588,9 56,0 3,7 %Avoterveydenhuolto 12 780,1 12 246,4 12 246,4 0,0 0,0 %Erikoissairaanhoito 119,5 0,0 0,0 0,0 0,0 %Terveyskeskussairaalat 4 681,3 4 292,1 4 292,1 0,0 0,0 %Toimintatulot yhteensä 54 979,4 52 799,8 50 563,1 -2 236,7 -4,2 %

Perusturva yhteiset 6 567,1 5 894,3 3 971,3 -1 923,0 -32,6 %Sosiaalipalvelut 84 077,7 87 735,6 89 850,6 2 115,0 2,4 %Vanhuspalvelut 86 565,9 88 967,2 90 477,2 1 510,0 1,7 %Perheiden ennaltaehk. sos. ja terv.palvelut 13 808,4 15 225,4 16 909,9 1 684,5 11,1 %Avoterveydenhuolto 56 721,3 59 624,5 61 717,9 2 093,4 3,5 %Erikoissairaanhoito 162 437,4 160 565,8 157 462,5 -3 103,3 -1,9 %Terveyskeskussairaalat 25 668,2 25 727,9 26 570,9 843,0 3,3 %Toimintamenot yhteensä 435 846,0 443 740,7 446 960,3 3 219,6 0,7 %

Perusturva yhteiset -4 404,4 -3 926,8 -3 903,8 23,0 -0,6 %Sosiaalipalvelut -72 083,3 -77 132,0 -79 699,6 -2 567,6 3,3 %Vanhuspalvelut -64 721,5 -66 809,9 -68 260,0 -1 450,1 2,2 %Perheiden ennaltaehk. sos. ja terv.palvelut -12 411,3 -13 692,5 -15 321,0 -1 628,5 11,9 %Avoterveydenhuolto -43 941,3 -47 378,1 -49 471,5 -2 093,4 4,4 %Erikoissairaanhoito -162 318,0 -160 565,8 -157 462,5 3 103,3 -1,9 %Terveyskeskussairaalat -20 986,9 -21 435,8 -22 278,8 -843,0 3,9 %Toimintakate yhteensä -380 866,6 -390 940,9 -396 397,2 -5 456,3 1,4 %

Muutos 2018 - 2019

71


Sosiaalipalvelut

Toiminnan kuvaus Sosiaalipalveluiden palveluyksikköjä ovat aikuissosiaalityö ja kuntouttavat palvelut, lastensuoje lun palvelut sekä va mmaispalvelut. Sosiaalipalveluilla edistetään asukkaiden arjessa selviytymistä, omatoimisuutta ja toimi ntakykyä. Heikoimmassa asemassa oleville jä rjestetään heidän tarvitse-mansa tuki. Palvelut tuotetaan omina ja ostopalveluina. Henkilöstö työskentelee asiakaslähtöisesti, moniammatillisesti ja verkostoituneesti. Omassa toiminnassa tapahtuvan kehittämistoiminnan lisäksi palveluja kehitetään hankkeissa eri rahoituslähteitä hyödyntäen. Palveluiden yhteisiä painopistealueita ovat osallisuuden edistäminen, kotona asumisen tukeminen, sosiaalinen kuntoutus sekä kokemusasiantuntijoiden hyödyntäminen palveluiden kehittämisessä ja digitaalisuuden edistäminen palveluissa. Toiminnan ja toimintaympäristön muutos edelliseen vuoteen verrattuna Aikuissosiaalityössä ja kuntouttavissa palveluissa sekä vammaispalveluissa on valmisteltu palvelu-seteleitä, jotka on tarkoitus ottaa käyttöön vammaispalveluissa vuonna 2019. Aikuissosiaalityön tue-tun asumisen palvelusta ja sosiaalihuoltolain mukaisesta työtoiminnasta tehdään vaikutusten ennak-koarviointi. Nuorten päihde- ja mielenterveyspa lveluiden vahvistaminen lisää laaja- alaista yhteis-työtä ja uudenlaista toimintakulttuuria palveluyksiköiden ja -alueiden välillä. Nuorten palvelutarpeisiin vastataan toteuttamalla joustavia työaikoja ja jalkautumalla nuorten toimintaympäristöihin. Kehittäjäasiakkaat ja kokemusasiantuntijat osallistuvat palveluiden arviointiin, kehittämiseen ja to-teuttamiseen. Kokemusasiantuntijoiden käyttöä palve luissa edistetään osallistumalla kokemusasi-antuntijapankin kehittämiseen. Sosiaaliohjausta terveysasemilla vahvistetaan. Asunnottomuutta ennaltaehkäistään toteuttamalla Jyväskylän kaupungin ja valtion sopimaa toimen-pideohjelmaa. Asumissosiaalisella työllä ehkäistään asiakkaiden vuokrien rästiintymistä ja tuetaan asiakkaita asunnon säilyttämisessä. Sosiaaliasemalla otetaan käyttöön sähköinen ajanvaraus. Talous- ja velkaneuvonta siirtyy 1.1.2019 valtion toiminnaksi. Lastensuojelun yhteiset kehittämistavoitteet ovat lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen ja läheisverkoston osallistaminen. Sähköisten palveluiden (mm. chat ja facebook) käyttöä edistetään. Lapsen ja perheen läheisverkosto ja lapselle tä rkeät aikuiset kootaan tukemaan lasta ja perh että nykyistä vahvemmin arjen kriisitilanteissa. Kokemusasiantuntijat ja palvelujen käyttäjät ovat entistä vahvemmin mukana palveluiden kehittämisessä. Lastensuojelun sijais- ja jälkihuolto on yhteistyökumppanina STEA:n rah oittamassa Pesäpuun kol-mivuotisessa hankkeessa ” UP 2 US – vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus maakunnan voimava-rana lastensuojelun sijaishuollossa”. Hankkeen tavoitteena on sijaishuollossa asuvien ja asuneiden nuorten vertais- ja kokemusasiantuntijatoiminnan edistäminen. Lastensuojelun jälkihuolto on yhteis-työkumppanina Aspa-säätiön kanssa hakemassa ja toteuttamassa Haltsaan!-hanketta (2019-2021). Hankkeelle on haettu STEA-rahoitusta. Hankkeen päätavoite on nuorten itsenäisen elämän valmiuk-sien ja koetun elämänhallinnan vahvistaminen. Lastensuojelussa kodin ulkopuolelle sijo itettujen lasten ja nuorten määrä on kää ntynyt kasvuun viime vuosina (2016:487, 2017:500). Sijaishuollon palvelutarpeita pyritään ehkäisemään ja vähen-tämään lastensuojelun avohuollon tukitoimilla j a varhaisen tuen palveluilla. Last ensuojelun avo-huolto työskentelee tiiviisti yhdessä Nuorisovastaanoton nuorten päihde- ja mielenterveyspalveluihin

72

suunnatun perustason hoitohenkilöstön kanssa. Laaja-alainen yhteistyö vähentää 13-17 -vuotiaiden lastensuojelun lyhytkestoisia sijoitustarpeita ja huostaanottoja. Perhehoidon ensisijaisuutta tuetaan kiinnittämällä huomiota sijoitettujen lasten ja sijaisperheiden al-kuvaiheen tukeen. Tavoitteena on, että Jyväskylän kaupung in huostaanottamista lapsista yli 60 % olisi jatkossakin sijoitettuna sijaisperheisiin. Vammaispalveluissa työskentelyn painopistealueet ovat asiakkaan osa llisuus, kommunikaatioval-miuksien vahvistaminen ja päivä- ja työtoiminnan rakenteiden tarkastelu ja toiminnan kehittäminen. Asiakkaan osallisuutta edistetään henkilökohtaisen budjetoinnin laajentamisella uusille asiakkaille vammaisten päiväaikaisessa toiminnassa sekä lisäämällä kehitysvammaisten siirtymistä avotyöstä palkkatyöhön. Osallisuutta edistetään myös selvittämällä sähköisten asiointitapojen käyttöönottoa, esim. henkilökohtaisen avun sijaismaksajaohjelman käyttö. Päivätoiminnassa kokeillaan asiakkai-den päivätoimintapäivän jakamista aamu- ja iltapäiväryhmiin, jolloin toimintaryhmien kokoa saadaan pienennettyä ja toiminnan laatua parannettua entisestään. Vammaispalvelun henkilöstön kommuni-kaatiovalmiuksia vahvistetaan ja henkilöstö lle tarjotaan kohdennettua koulutusta kommunikaat i-osta. Kehitysvammaisten asiakkaiden mahdollisuutta vaikuttaa omiin asumispalveluihinsa kehitetään ot-tamalla käyttöön kehitysvammaisten asumispalvelujen palveluseteli. Lisäksi otetaan käyttöön oste-tun henkilökohtaisen avun palveluseteli. Sote- ja ma akuntauudistukseen valmistautumista jatketaan yhteistyössä muiden Keski-Suomen kuntien kanssa yhtenäistämällä asiakasohjeistuksia. Vammaispalvelut jatkavat maa kunnallista yh-teistyötä erityis- ja vaativamman tason palveluiden kehittämisessä. Sosiaalipalveluiden henkilöstön työhyvinvointia parannetaan ja psykososiaalista kuormitusta vähen-netään yhteistyössä henkilöstöyksikön kanssa kohdennettujen työyhteisövalmennusten avulla. Työ-yhteisöissä käytetään AVEKKI-toimintatapamallia aggressiivisen asiakkaan kohtaamisessa ja t oi-mintatapamallin koulutusta järjestetään säännöllisesti. Talousarvio mahdollistaa pääosin lastensuojelun ja vammaispalvelun palvelutarpeen kasvun vuo-delta 2018 (2 miljoonaa euroa), ke hitysvammaisille lapsille hankittavan asumispalvelun (550 000 euroa) sekä työehtosopimuksen vaikutukset henkilöstömenoihin (740 000 euroa). Vuoden 2018 si-jaishuollon palvelutarpeen kasvusta 300 000 euroa katetaan kotoutumispalveluiden laskennallisten korvausten kasvulla ja va mmaispalvelulain mukaisen palvelutarpeen kasvuun kohdennetaan 300 000 euroa toimeentulotuen määrärahaa. Aikuissosiaalityön henkilöstöresurssin lisäys katetaan aikuissosiaalityön palvelukotien maksutulojen lisäyksellä 70 000 euroa sekä kohdentamalla 50 000 euroa Sosiaalihuoltolain mukaisen työtoiminnan määrärahaa henkilöstöresurssiin. Tulkkipalveluiden myyntituloja lisätään 150 000 euroa. Muilta osin palvelutarpeisiin vastaaminen edellyttää oman toi-minnan tehostamista ja ostopalveluiden käytön vähentämistä. Talousarvio mahdollistaa lastensuojelun ja vammaispalveluiden indeksikorotukset sekä turvaa päih-dekuntoutujien tuetun asumisen, johon kohdistetaan myös aikuissosiaalityön asumisohjauksen re-surssia. Lisäksi esitys mahdollistaa vammaispalvelun henkilökohtaisen avun palkkioiden sijaismak-sajaohjelman hankinnan ja henkilöstölisäykset J-Nappiin ja sosiaalipäivystykseen sekä tietojärjes-telmäpäivityksen (Office365). Myös kaupunkikeskustassa sijaitsevan päihteilevien oleskelu- ja toi-mintatilan toiminnan käynnistäminen vuonna 2019 mahdollistuu. Esitys edellyttää kuitenkin palvelu-tarpeiden priorisointia ja palveluiden keston rajaamista. Odotusajat v oivat pidentyä palveluissa, joissa ei ole palvelutakuuta. Lisäksi lastensuojelun ostopalveluiden tarvetta vähentää perheiden en-naltaehkäiseviin sosiaali- ja terveyspalveluihin nuorten päihde-ja mielenterveystyöhön kohdennetut resurssilisäykset.

73


TP TA TA2017 2018 2019 euroa %

TunnusluvutYksin kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset 500 <487 <500 13 3,0 %Aikuissosiaalityön asumisasioiden vireillepanot - - 1 200 1 200 100,0 %VPL:n kuljetuspalveluasiakkaat 1 850 1 900 1 800 -100 -5,3 %Henkilökohtaisen budjetoinnin asiakkaat 10 15 5 50,0 %

MittaritSijaisperheisiin sijoitettujen osuus huostaanotetuista lapsista - >60% >60% 0 0,0 %Sosiaalityön asumiseen liittyvät koti- ja asiointikäynnit - - 700 700 100,0 %Lastensuojelun ostopalveluiden osuus menoista 59 % 52 % 58 % 6 % 11,4 %Nuorisokotien käyttöaste 99 % 96 % 96 % 0 0,0 %VPL:n kuljetuspalveluasiakkaat €/asiakas 1 234 1 208 1 275 67 5,5 %Henkilökohtaisen budjetoinnin piirissä on 50 % enemmän asiakkaita kuin edellisenä vuonna - 10 15 5 50,0 %

Kehitysvammaisten omien asumisyksiköiden käyttöaste 99 % 98 % 98 % 0 0,0 %

Muutos 2018 - 2019

74


Vanhuspalvelut

Toiminnan kuvaus Vanhuspalveluiden palvelualue tukee iäkkäiden asukkaiden kykyä elää arvokkaasti ja omatoimisesti kotona pidempään oikea-aikaisilla, riittävillä palveluilla ja järjestää tarpeen mukaisesti ympärivuoro-kautista asumista ja hoitoa. Palveluja tuotetaan omana toimintana, ostopalveluna sekä palvelusete-leillä. Vanhuspalveluiden visioksi on asetettu ”Vahvasti omaan pärjäämiseensä luottava ikääntynyt asukas ja ikääntyneiden omaehtoista elämää tukeva ympäristö”. Toiminta-ajatuksena on ”Riittävien ja vai-kuttavien palveluiden, tukitoimien tarjoaminen sekä vaikuttaminen ympäristöön ja rakenteisiin, jotta ikääntyneet voivat elää omaehtoista elämää.” Jyväskylässä tavoitteeksi on asetettu, että 75 vuotta täyttäneistä 93 % asuisi kotona tai kodinomaisessa asunnossa vuoteen 2025 mennessä. Palvelualue jakaantuu kahteen palveluyksikköön, jotka ovat palveluohjaus ja kotona asumisen tuke-minen sekä ympärivuorokautinen asuminen ja hoito. Palveluohjaus ja ko tona asumisen tukeminen käsittää palveluohjauksen, omaishoidon, perhehoidon, SAS-toiminnan (selvitä, arvioi, sijoita), koti-hoidon kotikuntoutuksen, kotihoidon, turva- ja toiminnanohjauskeskuksen sekä vanhusten päiväkes-kusten palvelut. Palveluihin kuuluvat myös muistipoliklinikka, vanhussosiaalityö, veteraanien palve-luohjaus sekä etsivä ja ennaltaehkäisevä työ. Lisäksi kokonaisuuteen kuuluvat palvelualueen toimis-totyö ja varahenkilöyksikkö. Ympärivuorokautisen asumisen ja hoidon palveluita ovat vanhusten tehostettu palveluasuminen, ly-hytaikainen palveluasuminen ja pitkäaikainen laitoshoito. Palvelualueella työskentelee noin tuhat henkilöä. Toiminnan ja toimintaympäristön muutos edelliseen vuoteen verrattuna Vuoden 2017 lopussa (31.12.) kotona asuvien yli 75-vuotiaiden osuus oli 92,7 % ikäluokasta (ar-violuku 10 309). Ennusteen mukaan vuonna 20 20 kaupungissa on arviolta 11 300 yli 75-vuotiasta asukasta. Vuonna 2025 yli 75-vuotiaita arvioidaan olevan 1 4 840 ja vuonna 2030 jo lähes 17 500. Myös yli 80-vuotiaiden ja yli 85-vuotiaiden asukkaiden määrät lisääntyvät voimakkaasti. Vuoden 2017 lopussa säännöllisen kotihoidon palveluita sai 10,3 prosenttia 75 vuotta täyttäneistä. Talousarviovuonna kotona asumista ja kuntouttavaa hoitoa sekä toimintakyvyn edistämistä tuetaan kaupunkistrategian mukaisesti, mm. ottamalla käytt öön digitaalisia asiakaspalvelutoimintoja. Ma a-kunnallisen keskitetyn asiakasohjauksen (Kaapo) kehittämistä jatketaan. Vuoden 2019 aikana teh-dään uuden toimintamallin pilotointia. Henkilöstön työhyvinvointiin panostetaan edelleen tavoitteena saada työn psykososiaalinen kuormi-tus vähenemään. Hoitotyön osaamisen ja perehdytyksen kehittäminen on keskeistä. Toimilla vasta-taan entistä monisairaampien asiakkaiden tarp eisiin. Kotihoidon ja palveluasumisen henkilöstö re-surssia vahvistetaan talousarviovuonna palveluissa tehtävillä muutoksilla (mm. Aks eli ja Elinan si-joittuminen Väinönkadulle ja Sampoharjun avautuminen sekä kotihoidon henkilöresursointi). Henki-löstöresurssin lisäyksellä ja osaamisen sekä työhyvinvointiin panostamalla vastataan Länsi-Suomen Aluehallintoviraston tarkastuksen suosituksiin ja velvoitteisiin. Vanhuspalveluiden valvontatehtävät ovat vii meisten vuosien aikana lisääntyneet huomattavast i (oma tuotanto, ostopalvelut, palveluseteli, tukipalvelutuottajat sekä hoivapalvelutuottajat, joilla ei ole

75

kaupungin toimeksiantoja), joista mm. palveluntuottajien kanssa tehtävä yhteistyö, uusien palvelun-tuottajien hyväksymiset sekä palvelujen hankinnat yhteistyössä hankintakeskuksen sekä palveluyk-siköiden kanssa (kilpailutukset) vaativat subs tanssiosaamista. Valvontakoordinaattorien resurssia vahvistetaan yhdellä henkilötyövuodella. Tulokertymä vanhuspalveluissa alenee vuosittain mm. 0-maksuluokan asiakkaiden lisääntyessä. Palveluohjaus ja kotona asumisen tukeminen Omaishoidon kehittäminen on keskeistä. Omaishoidontu keen oikeutettuja hoitajia on noin 9 00. Omaishoidon ja perhehoidon tukimäärää sekä -keinoja lisätään ja monipuolistetaan. Päiväkeskustoiminta kehittyy kohti kuntouttavaa päivätoimintaa. Osa päiväkeskuksista muuttuu ns. hyvinvointikeskukseksi kaupungin hyvinvointisuunnitelman mukaisesti. Toiminnan kehittämistä to-teutetaan tarpeellisilla toiminnan ja työtehtävien muutoksilla henkilöstöä lisäämättä. Päiväkeskusten henkilöstö on kouluttautunut Voimaa Vanhuuteen -hankkeessa asiakasta kuntouttavaan työmalliin. Hallituksen kärkihanke (päättyy vuoden 2018 lopussa) Kukoistava kotihoito toi uusia toimintamalleja palveluohjauksen ja kotihoidon työn tehostamiseksi. Kotiho idon toiminnanohjausjärjestelmä kehit-tää edelleen toimintaprosessien tehostamista. Kotihoidon henkilöstöresurssia vahvistettiin 2018 syksyllä 10 lähihoitajalla (näistä 5 henkilöä kotiu-tustiimiin). Tämä on toimenpiteenä Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston tarkastuksessa esille tulleeseen henkilöstön psykososiaalisen kuormituksen vähentämiseen. Kotihoitoon marraskuussa 2018 perustettava kotiutustiimi sujuvoittaa asiakkaiden kotiutuksia ja tuo kustannustehokkuutta asia-kasprosessiin, sekä vastaa toimialan tavoitteeseen hoitoketjun kehittämisestä yhdessä terveyskes-kussairaalan kanssa. Vuonna 2019 kotihoidon kotiutustiimiin lisätään neljä sairaanhoitajaa, yksi fy-sioterapeutti ja viisi lähihoitajaa. Turvapalveluissa hälytysten määrä on kasvanut noin 20 000 hälytyksellä vuodessa. Turvapalveluun siirretään kotihoidosta yksi työntekijä hälytysten määrän lisääntymisen vuoksi. Yksikkö toimii 24/7 ja sen toiminnan kehittäminen on osa maakunnallista järjestämissuunnitelmaa. Etäpalveluita ja sähköistä asiointia kehitetään osana asiakkaan palveluprosessia OIVA-keskuksessa ja turvapalvelussa. Turvapalveluiden osaksi otetaan asiakkaiden yökamera -toiminta. Lisäksi ennal-taehkäisy ja palvelupolun kehittäminen ovat keskeistä asiakkaan kaatumisten vähentämiseksi. Kotihoidon työn kehittämiseksi ja henkilöstön työhyvinvoinnin parantamiseksi kotihoitoon hankitaan kinestetiikan koulutusta, ja palvelualueelle koulutetaan oma kouluttaja. Tavoitteena on mahdollistaa koulutus koko henkilöstölle. Osana kotihoidon kehittämistä siirrytään koneelliseen lääkkeiden annosjakeluun vuoden 2019 ai-kana. Annosjakelu tuo asiakkaan lääkehoitoon turvallisuutta ja vapauttaa henkilöstövoimavaroja asi-akkaiden vaativaan hoitoon. Kotihoitoon hankita an lisää kannettavia laitteita kirjaamiseen ja asia -kasarvioiden tekoon sekä sähköpyöriä asiakaskäyntien sujuvoittamiseksi. Ympärivuorokautinen asuminen ja hoito Vanhuspalveluiden palvelurakenteen mukaisesti laitospaikkojen määrän ja teho stetun palveluasu-misen kasvua hillitään. Koska asiakkaat asuvat kotona ja heille mahdollistetaan palveluita yhä enem-män ja pidempään kotihoidossa, ympärivuorokautisiin palveluihin tullessaan heidän toimintakykynsä ja terveydentilansa on entistä alhaisempi. Pitkäaikaishoidon ja tehostetun palveluasumisen jonotus-aika on lain mukaisesti enintään 3 kuukautta. Väkkärän palvelukeskus muuttaa Vaajakoskelle valmistuvaan Sampoharjuun vuoden alussa ja paik-kamäärä lisääntyy 7 paikalla.

76

Pitkäaikaishoidon tulevaisuutta koskevien vaikutusten ennakkoarvioinnin mukaisesti aloitetaan sel-vitys laitoshoidon mahdollisesta muutoksista ja toiminnan siirtämistä Palokan sairaalasta vuonna 2020–2021 vapautuviin tiloihin. Keljon palvelukeskuksen B-talon kiinteistön kunnon vuoksi lyhytaikaishoidon yksikkö Akseli ja Elina muuttaa Väinönkadun palvelukeskuksen tiloihin 2019 kevään aikana. Väinönkadun asukkaat sijoit-tuvat joko kaupungin omissa yksiköissä vapautuville paikoille tai ostopalveluun. Henkilöstö sijoittuu muihin tehtäviin Jyväskylän kaupungilla; mm. yksiköihin, joissa on lisäresurssin tarvetta sekä henki-löstön eläköitymisen kautta avautuviin toimiin. Talousarvio mahdollistaa työehtosopimusten vaikutuksen henkilöstömenoihin (690 000 euroa), pal-veluasumisen ja kotiho idon asiakkaiden palvelutarpeen kasvun vuodelt a 2018 (miljoona euroa), omais- ja perhehoitajien lakisääteiset palkkioiden tasokorotukset (100 000 euroa), puitesopimuksen mukaisen ym. palveluasumisen ostojen hintojen tarkastuksen (120 000 euroa), Sampoharjun henki-löstölisäyksen (320 000 euroa) ja Piippurannan ja Luhtisen henkilöstön lisäyksen. Lisäksi talousarvio mahdollistaa korotusvarausta kotihoidon ostopalvelusopimuksiin. Esitys mahdollistaa tietojärjestel-mäpäivityksen (Office365). Palvelualueen välttämättömien lisätarpeiden kattaminen edellyttää oma n toiminnan tehostamista. Väinönkadun palvelukeskuksen lakkauttamisen nettovaikutus vanhuspalveluiden palvelualueen kustannuksiin on noin – 1,8 miljoonaa euroa. Yksikön määräraha siirtyy palvelualueen sisällä seu-raaviin palveluihin: Akseli ja Elinan sijoittaminen Väinönkadulle lisää yksikön paikkamäärää seitse-mällä, jolloin yksikössä on 51 lyhytaikaisho idon paikkaa. Paikkamäärän lisäys ja muut toimin nan muutokset lisäävät yksikön nettokust annuksia noin 760 000 euroa. Väinönkadun nykyisistä asu k-kaista 10 sijoittuu suunnitelman mukaan kaupungin omissa yksiköissä vapautuville asiakaspaikoille ja 38 asiakasta ostopalvelupaikoille, joiden arvioitu kustannusvaikutus on nettokustannuksina noin 805 000 euroa. Lisäksi palvelualueelle perustetaan yksi valvontakoordinaattorin virka.

77


TP TA TA2017 2018 2019 %

TunnusluvutOmaishoidon tuen saajat 31.12. 845 775 900 125 16,1 %Omaishoidon tuen yli 75-v hoidettavat vuoden aikana (% 3,1 % 3,1 % 3,6 % 0,5 % 16,1 %Perhehoito, hoitovuorokaudet 1 889 2 500 3 285 785 31,4 %Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneistä (%) 92,5 % 91,0 % 91,0 % 0 0,0 %Säännöllisen kotihoidon asiakastunnit

oma toiminta 216 475 233 490 229 000 -4 490 -1,9 %ostopalvelut 107 706 116 910 113 100 -3 810 -3,3 %palvelusetelit 23 768 24 000 34 300 10 300 42,9 %

Säännöllisen kotihoidon asiakasmäärä (31.12.)oma toiminta 1 006 1 177 1 200 23 2,0 %ostopalvelut 426 563 500 -63 -11,2 %palvelusetelit 54 55 60 5 9,1 %

Säännöllisen kotihoidon yli 75-vuotiaat asiakkaat vuoden aikana (ikäluokasta) 15,3 % 16,0 % 16,0 % 0 0,0 %

Säännöllisen kotihoidon yli 75-vuotiaat asiakkaat ikäluokasta 30.11. (THL) 10,3 % 11,0 % 11,0 % 0 0,0 %

Ympärivuorokautinen asuminen ja hoito, hoitopäivät(1) Tehostettu palveluasumien (24/7) 352 850 405 100 357 714 -47 386 -11,7 %

oma toiminta 188 421 212 000 188 949 -23 051 -10,9 %ostopalvelut 137 904 163 900 139 520 -24 380 -14,9 %palvelusetelit 26 525 29 200 29 245 45 0,2 %

(2) Pitkäaikaishoito 41 419 35 610 34 310 -1 300 -3,7 %Ympärivuorokautinen asuminen ja hoito, yli 75-vuotiaatYmpärivuorokautinen asuminen ja hoito yhteensä (31.12.) 9,7 % 10,9 % 9,0 % -1,9 % -17,4 %

tehostettu palveluasuminen (24/7) 8,7 % 10,0 % 8,1 % -1,9 % -19,0 %pitkäaikaishoito 1,0 % 0,9 % 0,9 % 0,0 % 0,4 %

MittaritKotihoito, tehokkuus (asiakastyön osuus) 53,0 % 60,0 % 60,0 % 0 0,0 %Käyttöaste

lyhytaikainen hoito (Akseli ja Elina) 100,6 % 98,0 % 98,0 % 0 0,0 %tehostettu palveluasuminen, oma tuotanto 97,4 % 98,0 % 98,0 % 0 0,0 %pitkäaikaishoito 99,5 % 100,0 % 100,0 % 0 0,0 %

Jonotusaika palveluihin 46 max 90 vrk max 90 vrkpalveluasuminen 47 40 30 -10 0,0 %pitkäaikaishoito 45 20 20 0 0,0 %

Muutos 2018 - 2019

78


Perheiden ennaltaehkäisevät sosiaali- ja terveys-palvelut

Toiminnan kuvaus Perheiden ennaltaehkäisevät sosiaali- ja terveyspalvelut vastaavat lasten, nuorten ja perheiden yk-silöllisen ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistämisestä, ylläpitämisestä ja tukemisesta. Palvelu-alueen yksiköt ovat: neuvolat, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto ja psykososiaaliset palvelut.

Neuvolat, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto -palveluyksikön tehtävä on lapsen, nuoren, opiskelijan ja perheen terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen tarvelähtöisesti. Päätoimintamuotoina ovat te r-veystarkastukset, asiakkaiden tukeminen oman terveyden hoitamiseen sekä tarvittaessa ohjaa mi-nen erityis- tai tukipalveluiden käyttöön. Lisäksi palveluyksikkö vastaa naisten terveystarkastuksista ja matkailijoiden rokotusten järjestämisestä.

Psykososiaaliset palvelut antavat moniammatillisesti tuotettuja, asukkaiden tarpeet huomioivia ja oi-kein kohdennettuja psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin palveluja lapsiperheille, aikuisväestölle, opiskelijoille sekä he idän kanssaan työskenteleville yhteistyötahoille. Palvelut toteutuvat osit tain maakunnallisina. Psykososiaalisia palveluja ovat psykologipalvelut, kasvatus- ja perheneuvontapal-velut, lapsioikeudelliset palvelut, varhaisen tuen palvelut (lapsiperheiden kotipalvelu ja perheohjaus) sekä nuorisovastaanotto. Varhaisen tuen, perheneuvolan palveluissa on käytössä palveluseteleitä ja ostopalvelusopimuksia. Maakunnallisen sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistuksen valmisteluun on osallistuttu tuomalla asi-antuntijuutta eri työryhmiin. Keske inen tehtävä on Lapsi- ja perhepa lveluiden muutosohjelman (LAPE) mukaisten uusien toimintamallien ja toimintakulttuurin muutoksen juurruttaminen osaksi käy-tännön työtä. Muutosohjelman tavoite on peruspalveluiden kustannustehokas lisääminen ja paino-pisteen siirtäminen ennaltaehkäiseviin palveluihin ja varhaiseen tukeen. Toiminnan ja toimintaympäristön muutos edelliseen vuoteen verrattuna

LAPE-muutosohjelma edistää mm. perhekeskusmallin mukaista palvelurakennetta. Perhekeskus-verkostot toteutuvat 11 alueella ja toiminta on laajentunut yhteistyötahojen ja asukkaiden osallisuu-den suhteen. Perhekeskusverkostot toimivat yhteistyössä lapsiperhepalveluiden, järjestöjen, seura-kuntien ja perheiden kanssa. Alueen verkostotapaamiset toteutuvat 4-5 kertaa vuodessa ja n iitä koordinoidaan psykososiaalisista palveluista ja kouluilta. Perhekeskusverkostojen yhteinen ohjaus-ryhmä ja sähköinen palveluviestinnän alusta Perhekompassi ovat vakiintuneita toimintamalleja ver-kostotyön tueksi. Lasten ja perheiden mukaan ottamista palveluiden kehittämiseen lisätään käynnis-tämällä alueellisista perhekeskusverkostoista koottu asiakasraati eli Kumppanuusfoorumi, joka toi-mii yhteistyössä eri lapsiperhetoimijoiden kanssa. Perhekeskustoiminta ja tehokas palveluohjaus va-kiinnutetaan lisäämällä kaksi perhekeskustyöntekijää palvelualueelle. Äitiys- ja lastenneuvolassa on LAPE-hankkeen kanssa yhteistyössä uudistettu maakunnallinen per-hevalmennus ja se tullaan vakiinnuttamaan osaksi uudistunutta palvelutoimintaa. Osaamis- ja tuki-keskustoiminnan (OT-toiminta) rakentaminen n eljän maakunnan yhteistyöalueelle on osa LAPE-muutosohjelmaa. Tavoitteena on turvata lasten, nuorten ja perheiden vaativimman tason palvelut sekä laadukas kehittämis- ja tutkimustoiminta. Digitaalisten välineiden käyttöä palveluissa laajennetaan, t yöntekijöiden valmiuksia lisä tään sekä niiden käytön vaikuttavuutta ja seurantaa tehostetaan. Chat-keskustelualustat Nuorisovastaanotolla ja psykologipalveluissa vakiinnutetaan palveluissa. Chat-toiminta aloitetaan myös neuvoloiden kes-

79

kitetyn puhelinpalvelun yhteydessä. Sähköiset asiakaskonsultaatiot, asiakasvastaanotot, videovälit-teiset etäyhteydet sekä sähköisen ajanvarauksen laajentaminen sosiaalihuollollisiin palveluihin (lap-sioikeudellinen palvelu, perheneuvola ja varhain en tuki) lisää asiakkaan mahdollisuutta palvelun saatavuuteen. Esitys mahdollistaa tietojärjestelmäpäivityksen (Office365).

EPRAS-hankkeessa on luotu verkkopohjainen koulutuspaketti ammattilaisten osaamisen ja tietoi-suuden lisäämiseksi lähisuhdeväkivallasta sekä toteutetaan kansalaisille suunnattu kampanja. Pal-velualueella pilotoidaan koulutuksia. Lastenneuvolassa pilotoidaan ja otetaan käyttöön nykyistä paremmin asiakkaan tarpeet huomioiva palvelumalli. Äitiys- ja lastenneuvolan terveystarkastukset toteutetaan ympärivuotisesti ja oikea -ai-kaisesti ilman loma-aikojen palveluiden supistuksia. Säännöllisten synnytysten jälkitarkastukset siir-retään lääkäreiltä terveydenhoitajien tehtäväksi. Neuvoloiden palveluaikojen laajentaminen toteute-taan porrastetusti. Vaajakosken uudella terveysasemalla käynnistetään neuvolatoiminnot, perheoh-jausta ja psykologipalvelut. Raskaana olevien tupakoinnin vähentämiseen kiinnitetään erityistä huo-miota.

Itä-Suomen yliopiston lääketieteen opiskelijoiden perusopetuksen harjoitteluyhteistyö jatkuu äitiys- ja perhesuunnitteluneuvolan toimipisteissä.

Kouluterveydenhuollossa juurrutetaan maksuttomien mobiilisovellusten käyttöä osana oppila ille suunnattua terveysneuvontaa. Lisäksi laajennetaan eKoutsi-sovelluksen käyttöä. Kouluterveyden-huolto on mukana monialaisessa maakunnallisessa ylipainoisille lapsille ja heidän perheilleen suun-natussa kampanjassa. Lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluja on vahvistettu syksyn 2018 aikana lisäämällä työntekijäresurssia, jotka on budjetoitu 600 000 euroa vuodelle 2019. Kouluterveydenhuoltoon on lisätty yksi päihdeasioihin keskittynyt kouluterveydenhoitaja. Päihdeseulontamittareiden käyttöönot-toa laajennetaan kouluterveydenhuollossa sekä työntekijöiden osaamista päihdekysymyksissä lisä-tään. Nuorisovastaanotolla vastataan uuden toimintakulttuu rin toteutuksesta yhteistyössä muid en nuorten palveluiden ja toimijoiden kanssa. Nuorten (13-22 -vuotiaiden) päihde- ja mielenterveyspal-veluiden saatavuutta on parannettu lisäämällä palveluihin kaksi päihdepsykiatrista sairaanhoitajaa, yksi psykiatrinen sairaanhoitaja, kaksi sosiaaliohjaaja ja lääkäri. Palveluissa vastataan näin palvelu-tarpeen kasvuun, monipuolistetaan osaamista ja toteutetaan joustavia työaikoja vastaamaan parem-min nuorten palvelukäyttäytymiseen. Lisä ksi Nuorisovastaanotolla laajennetaan jalkautuvaa työ-otetta nuorten kasvu- ja toimintaympäristöihin. Opiskelijoiden mielenterveyden ja päihteiden käytön kasvaviin ongelmiin on vastattu psykologin ja päihdesairaanhoitajan lisäyksellä. Opiskeluterveydenhuolto on ollut mukana valtakunnallise ssa ODA-hankkeessa, jonka myötä ote -taan käyttöön sähköinen sukupuolitautien oirearvio ja hoito-ohjeistus asiakastyöhön. Maksuton alle 20-vuotiaiden ehkäisy vakiinnutetaan osaksi palveluja ja kohdennetaan myös kaikille alle 25-vuoti-aille, joille on tehty raskauden keskeytys. Maksuttoman ehkäisyn arvioiduista kustannusvaikutuk-sista tehdään selvitys. Sosiaalihuollollisia perhepalveluja (lapsiperheiden kotipalvelu, perhetyö, tukihenkilö- ja tukiperhetyö sekä lomakotitoiminta) lisätään vastaamaan nykyistä Sosiaalihuoltolakia ja sen velvoitteita. Varhai-sen tuen palveluissa jatketaan rakenteellista ja sisällöllistä palvelu-uudistusta kotipalvelun, perheoh-jauksen ja perhesosiaalityön entistä tiiviimmin tehtävällä asiakaslähtöisellä yhteistyöllä. Kouluikäis-ten perheohjauksen uusia toimintamalleja otetaan käyttöön mm. perheen, ohjauksen ja koulun toi-mijoiden yhteistyöllä. Kotiin ja kouluille vietävään perheohjausta vahvistetaan kahdella työntekijällä. Perhesosiaalityössä vastataan monitoimijaisen arvioinnin säännöllisestä toteutumisesta ja sen ra-kenteiden vakiintumisesta yhdessä muiden toimijoiden kanssa. Lapsiperheiden pääsyä perheneuvolapalveluihin nopeutetaan. Lasten ja perheiden yksilöllisten tar-peiden mukaisen miele nterveysavun saamista perheneuvolapalveluissa laajennetaan. Lasten ja nuorten neuropsykiatristen palveluiden saatavuus varmistetaan palveluissa tiivistämällä moniamma-tillista yhteistyötä, erityisesti perheneuvolassa, Lastentutkimusklinikalla, Nuorisovastaanotolla ja

80

opiskelu- kouluterveydenhuollossa sekä käyttämällä oikea-aikaisesti neuropsykiatrisen tuen palve-luseteliä. Psykologipalveluiden uudistunut päivys tyskäytäntö on parantaa palvelun saatavuutta ja sen toiminta on vakiinnutettu. Lastenvalvojapalveluun lisätään kaksi sosiaalityöntekijä-lastenvalvojaa ja osaamist a keskitetään maakunnallisesti. Yhteistyötä Viitaunionin ja Ha nkasalmen kanssa jatketaan. Uudistuvan Lapsen-huoltolain tuomat tehtävät huomioidaan toimintayksikössä. Erityisesti kehittämiskohteena on sähköi-nen ajanvaraus, neuvontapalveluiden ajanvaraukseton saatavuus ja digitaalinen etäyhteys. Lisäksi lapsen kuulemisen laajenemisessa luodaan toimivia työmalleja perheneuvolan kanssa. Talousarvio mahdollistaa ostopalvelusopimuksien indeksimuutokset (100 000 euroa), lapsiperhei-den kotipalvelun ja neuropsykiatrisen tuen palveluseteleiden lisäämisen (90 000 euroa) sekä työeh-tosopimuksen mukaiset korotukset henkilöstömenoihin (289 500 euroa). Palvelutarpeiden ja kustan-nusten kasvuun pyritään vastaamaan oikea-aikaisella palvelutarjonnalla, asiakaspalveluostojen hal-linnalla sekä henkilöstön poissaoloja vähentämällä. Talousarvio ei ma hdollista Sosiaalihuoltolain mukaisten lapsiperhepalveluiden painopisteen siirtymistä varhaisempaan tukeen. Tunnusluvut ja mittarit

TP TA TA2017 2018 2019 %

TunnusluvutKäynnit perhesuunnitteluneuvolassa 7 153 7 200 7 800 600 8,3 %Käynnit äitiysneuvolassa 20 032 22 000 20 500 -1 500 -6,8 %Käynnit lastenneuvolassa 43 329 45 000 43 000 -2 000 -4,4 %Käynnit kouluterveydenhuollossa 41 539 45 000 45 500 500 1,1 %Käynnit opiskeluterveydenhuollossa 20 010 21 000 22 500 1 500 7,1 %Perheneuvolan asiakkaat (Jyväskylä ja muut) 2 606 3 050 3 050 0 0,0 %Perhetyön asiakasperheet 389 550 700 150 27,3 %Lapsiperheiden kotipalvelun asiakkaat 478 500 600 100 20,0 %Valvottujen tapaamisten asiakasmäärä 85 90 120 30 33,3 %Perheneuvolan odotusaika (viikkoina) 6 5 4 -1 -11,1 %Nuorisovastaanoton asiakasmäärä 364 380 710 330 86,8 %Neuropsykiatrisen tuen palvelusetelien määrä * 60 110 50 83,3 %

MittaritLastenneuvoloiden laajojen terveystarkastusten toteutumis-% suhteessa 4kk:n, 18 kk:n ja 4v:n määrään 88 % 60 % 90 % 30 % 50,0 %

Neuvoloiden kotikäyntien toteutumis-% suhteessa syntyneiden määrään 32 % 35 % 45 % 10 % 28,6 %

Kouluterveydenhuollon laajojen terveystarkastusten toteutumis-% suhteessa oppilasmäärään/ lukuvuosi 99 % 95 % 98 % 3 % 3,2 %

Kouluterveydenhuollon määräaikaistarkastusten toteutumis-% suhteessa oppilasmäärään/lukuvuosi 99 % 95 % 98 % 3 % 3,2 %

Lapsiperheiden säännöllisen kotipalvelun %-osuus koko kotipalvelun tuntimääristä 56 % 45 % 45 % 0 % 0,0 %

Perhetyön asiakkuus <10 käyntiä %-osuus kaikista perheistä 85 % 85 % 80 % -5 % -5,9 %

Muutos 2018 - 2019

81


Avoterveydenhuolto

Toiminnan kuvaus Avosairaanhoito tuottaa vastaanottopalvelut joko omana toimintana, ulkoistettuna toimintana tai pal-velusetelikokeilun puitteissa yksityisen palvelutuotannon kautta. Osa vastaanottopalveluista tuot e-taan jatkossa sähköisinä palveluina, esim. sähköinen oirearviointi, sähköinen ajanvaraus sekä oma-hoito- että etävastaanottopalvelut. Terveysasemien ajanvarausvastaanottoa laajennetaan siten, että kaikilta terveysasemilta saa virka-a jan ulkopuolisia, kiireettömän ajanvarauksen vastaanottoaikoja lääkärille ja hoitajalle. Kuntoutus ja erikoisvastaanotoilla palvelua tuotetaan omana toimintana ja ostopalveluna sekä mak-susitoumuksilla että palveluseteleillä. Palveluyksikössä jatketaan sähköisten palvelujen käyttöönot-toa sekä palvelujen saatavuuden selkiyttämistä ja tehostamista. Palvelujen päivitetyt toimintapro -sessit ja tuotteet on kuvattu tulevaa sote-uudistusta varten. Palvelua tuotetaan myös virka-ajan u l-kopuolella. Suun terveydenhuollossa palvelua tuotetaan omana tuotantona, ulkoistettuna ja palvelusetelillä Las-ten hammashoitoprosessissa huomioidaan erityisesti syrjäytymisvaarassa olevat lapset ja heidän suun terveytensä. Yhteistyötä koulujen kanssa on lisätty ja tehdään koululaisten asetuksen mukaiset tarkastukset kouluilla mahdollisimman kattavast i liikuteltavan pop up -h ammashoitoyksikön sekä vuokrattavan Suupirssin avulla. Ikäihmisten suun terveyttä ja sen myötä ravitsemustilaa sekä hyvin-vointia on parannettu yhteistyössä vanhuspalveluiden kanssa parantamalla ikäihmisten päivittäistä suuhygieniaa. Laajennettua palveluaikaa (klo 18 saakka) tarjotaan säännöllisesti ja se pyritään koh-dentamaan entistä paremmin sitä tarvitseville. Palvelualueella selvitetään chatin hyödyntämismahdollisuuksia sekä kerätään palautetta puhelinpal-velusta sähköisesti. Puhelinpalvelua kehitetään koko ajan monipuolisempaan ja asiakasta palvele-vampaan suuntaan. Asiakaskokemuksen parantamiseen panostetaan ja henkilöstölle on järjestetty sekä järjestetään asiakaspalvelu ja -ohjauskoulutusta. Palvelualueen toimintoja tulee siirtymään Sairaala Novaan ja toiminnan suunnitteluryhmiin osallistu-taan aktiivisesti. Toiminnan ja toimintaympäristön muutos edelliseen vuoteen verrattuna Palvelualueella jatketaan Sote-uudistukseen valmistautumista muuttune et aikataulut huomioiden. Talousarvion sallimissa rajoissa ot etaan käyttöön uusia sähköisiä pa lvelukanavia ja palvelui den markkinointiin väestölle panostetaan edellistä vuotta enemmän. Sähköisissä palveluissa kokeillaan etävastaanottoa, sähköistä esitietokaavaketta ja oirearvioita sekä lisätään sähköistä ajanvarausta. Henkilöstön työhyvinvointia parannetaan siten, että vahvistetaan henkilöstön vaikutusmahdollisuuk-sia työn kehittämiseen. Avosairaanhoidossa palvelusetelikokeilulle saadaan ministeriöstä jatkorahoitusta, jolla katetaan 80 % kokeilun kuluista. Kokeilun jatkuminen vuoden 2019 ajan ei ole riipp uvainen sotelainsäädännön voimaan tulosta. Mikäli maakunta hakeutuu sotekeskus-pilottiin, toiminta sulautetaan siihen. Sampoharjun terveysasema aloittaa toimintansa 1.2.2019. Sampoharjussa otetaan käyttöön uuden-laista toimintamallia ja l aajennetaan palveluaikoja. Palveluaikojen laa jentamista tehdään myö s muilla terveysasemilla.

82

Kuntoutus ja erikoisvastaanotoilla hoitotarvikkeiden kustannusten nousu edelliseen vuoteen on ollut merkittävä erityisesti verensokerin u uden seurantamenetelmän jakelun myötä. Kus tannukset ovat olleet nousussa myös muissa tuotteissa. Verensokerin seurantamenetelmä FreeStyle Libren jakelua laajennetaan suunnitelman mukaisesti vuonna 2019. Hoitotarvikkeiden jakelun seurantaa ja kustan-nusten ennustettavuutta parannetaan kehittämällä uusia sähköisiä raportointimenetelmiä. Henkilös-tön osaamista vahvistetaan. Myös apuvälineiden tarpeen kasvu näyttää jatkuvan palvelurakenteen muutoksen myötä. Puheterapian saatavuuden parantamiseksi ja tehostamiseksi selvitetään sähköisten palvelujen mah-dollisuuksia. Tarkoituksena on kokeilla etäkuntoutusta omana toiminta tai ostopalveluna. Suuren ja edelleen kasvavan tähystystutkimus- ja rasitu sergonomiatarpeen tyydyttäminen nykytiloissa ja re-sursseilla tulee olemaan entistä haastavampaa. Näissä tutkimuksissa lisätään ostopalveluiden mää-rää, jotta potilasturvallisuus taataan. Suun terveydenhuollossa palvelutarve ja -kysyntä lisääntyvät. Väestö v anhenee hampaat suussa, joten palveluiden tarve lisääntyy edelleen väestön kasvua nopeammin. Yksityissektorilla kysyntä on vähentynyt ja terveyskeskuksessa kasvanut Kela-korvausten pienenemisen myötä. Näin ollen tarvi-taan yhä enemmän ehkäisevää terveydenhuoltoa ja yhteistyötä tiivistetään erityisesti vanhuspalve-luiden ja opetustoimen kanssa. Palveluyksikössä suunnitellaan ja aloitetaan STM:n myöntämän han-kerahoituksen turvin suun terveyde nhuollon valinnanvapauspilotti, mikäli sote-la insäädäntö tulee voimaan. Kasvavaan hoidontarpeeseen vastataan mahdollisen pilotin lisäksi jatkamalla hoitoproses-sien kehittämistä ja asiakassegmentointia. Tarvittaessa hyödynnetään palveluseteliä ruuhkahuippui-hin. Palvelualueen välttämättömiä lisätarpeita voidaan kattaa kohdentamalla avosairaanhoidon talousar-vioon aiemmin sisällytetty palvelusetelikokeilun omavastuuosuus (600 000 euroa) hoitotarvikkeisiin, kuntoutus ja erikoisvastaanottojen sekä suun terveydenhuol lon palvelu-seteleihin. Avosairaanhoi-dossa omavastuurahoitusosuus toteutetaan kokeiluun kohd ennettavalla eri työntekijöiden tuott a-malla työpanoksella ja tarvittaessa sopeuttamistoimilla. Talousarviossa kohdennetaan edellisten li-säksi (400 000 euroa) palvelutarpeen kasvun kattamiseen hoitotarvikkeissa. Lisäksi varmistetaan yhteispäivystyksen lääkäriresursointia lisäämällä kolme lääkärin virkaa avosairaanhoitoon (300 000 euroa). Talousarvio mahdollistaa myös lasten toimintaterapeutin 1.6. alkaen, fysioterapeutin ja va-rahammashoitajan rekrytoinnit sekä osallistumisen suolistosyövän seulonnan pilottiin (130 000 eu-roa). Työehtosopimuksen mukaiset korotukset (855 900 euroa) henkilöstömenoihin sisältyvät talous-arvioon. Esitys mahdollistaa myös tietojärjestelmäpäivityksen (Office365) sekä ICT investointien käyttökus-tannukset. Esitys mahdollistaa terveysneuvontapalvelu Visiitti-toiminnan. Toimintaan on kohden-nettu 101 000 euroa. Selviämisaseman palvelut hankitaan ostopalveluina. Talousarvio kattaa kokonaisuudessaan sairaanhoitopiirin palvelusuunnitelman mukaisen Jyväsky-län maksuosuuden. Tämä sisältää erikoissairaanhoidon palvelut, päivystyksen sekä ensihoidon pal-velut. Lisäksi sairaanhoitopiirin laskuttaa erillisenä muita palveluita, johon kuuluvat mm. kuvantami-nen, apuvälinehuolto, tietohallinto, kotisairaala sekä sairaala-apteekin palvelut. Talousarvio mahdol-lista myös näistä palveluista aiheutuvat kustannukset.

83


TP TA TA2017 2018 2019 %

TunnusluvutHoitoonpääsyaika (T3 = kolmas vapaa vastaanottoaika)Omatoimintalääkärit avosh (pv) 32 21 21 0 0,0 %hoitajat avosh (pv) 14 7 7 0 0,0 %hammaslääkärit (pv) 92 60 60 0 0,0 %suuhygienistit (pv) 35 30 30 0 0,0 %rasitus-EKG ja sydämen UÄ (pv) 28 40 40 0 0,0 %gastro- ja kolonoskopia (pv) 43 40 40 0 0,0 %fysioterapeutit (pv) 21 20 20 0 0,0 %toiminta- ja puheterapeutit (pv) 94 80 80 0 0,0 %Ostopalvelulääkärit avosh (pv) 11 21 21 0 0,0 %hoitajat avosh (pv) 7 7 7 0 0,0 %hammaslääkärit (pv) 22 60 60 0 0,0 %suuhygienistit (pv) 8 30 30 0 0,0 %Asiakaskokemus (yli 50 = hyvä, yli 75 = erinomainen, tavoite avoterveydenhuollossa yli 70)Omatoimintaavosairaanhoito 70 70 70 0 0,0 %kuntoutus- ja erikoisvastaanotot 80 60 70 10 16,7 %suun terveydenhuolto 74 70 70 0 0,0 %Ostopalveluavosairaanhoito 54 70 70 0 0,0 %suun terveydenhuolto 33 70 70 0 0,0 %

MittaritSähköisten asiointikontaktien osuus puhelinkontakteista (%)Omatoimintaavosairaanhoito (hoitohenkilökunta) 1 5 5 0 0,0 %Ostopalveluavosairaanhoito (hoitohenkilökunta) 0 5 5 0 0,0 %

Sähköinen asiointiOmatoimintaSähköinen oirearvio ODA kuntoutus- ja erikoisvastaanotot ei käytössä ei käytössä 500Sähköinen esitietokaavake ODA suun terveydenhuolto ei käytössä ei käytössä 2 000

Puhelinpalvelun vastausprosentti (vastattujen puheluiden osuus kaikista puhelunpalveluun tulleista soitoista %)Omatoimintaavosairaanhoito 81 80 80 0 0,0 %kuntoutus- ja erikoisvastaanotot 79 80 80 0 0,0 %suun terveydenhuolto 75 80 80 0 0,0 %Ostopalveluavosairaanhoito 54 80 80 0 0,0 %suun terveydenhuolto 72 80 80 0 0,0 %

Muutos 2018 - 2019

84


Terveyskeskussairaalat

Toiminnan kuvaus Terveyskeskussairaaloiden palvelualue vastaa yleislääkäritasoisesta sairaalahoido sta Jyväskylän yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksessa. Tervey skeskussairaaloissa hoidetaan akuuttia ja kun-touttavaa hoitoa tarvitsevia aikuispot ilaita. Terveyskeskussairaaloihin kuuluvat Kyllön sairaala, Pa-lokan sairaala, päiväsairaala sekä kotisairaala. Kyllön sairaalassa on 6 osastoa ja 182 sairaansijaa ja Palokan sairaalassa 2 osastoa ja 66 sairaansijaa. Päiväsairaala tukee potilaiden kotona pärjää-mistä. Kotisairaalatoiminta tapahtuu yhteistyössä Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kanssa. Valtaosa potilaista tulee terveyskeskussairaaloihin jatkohoitoon Keski-Suomen keskussairaalan päi-vystysyksiköstä, lisäksi potilaita tulee terveyskeskussairaaloihin Keski-Suomen keskussairaalan osastoilta ja omilta terveysasemilta. Valtaosa terveyskeskussairaaloiden potilaista on iäkkäitä ja mo-nisairaita. Vuonna 2017 terveyskeskussairaaloiden osastoilla hoidettiin noin 9200 potilasta, keski-määräinen hoitoaika oli 9,8 hoitopäivää. Vuonna 2017 aloitettu vuoteenvierusraportointi on edistänyt potilaiden osallistumista omaan ho i-toonsa. Terveyskeskussairaaloiden toiminnan kehittämisen pohjana on LEAN-toimintamalli. Terveyskeskussairaaloissa on kaksi palveluyksikköä: osastotoiminta sekä siivoustyö ja ruokapalve-lut. Siivoustyö ja ruokapalvelut -yksikön palvelupäällikkö toimii myös koko perusturvan potilasturval-lisuuskoordinaattorina. Toiminnan ja toimintaympäristön muutos edelliseen vuoteen verrattuna Terveyskeskussairaaloiden osastojen sairaansijamäärä säilyy ennallaan vuonna 2 019. Uuden sai-raalan valmistumiseen liittyvät valmistelut jatkuvat, ja vuonna 2020 osa terveyskeskussairaalo iden osastotoiminnasta siirtyy uuteen sairaalaan. Hoitoajat erikoissairaanhoidon osastoilla ovat ja tkuvasti lyhentyneet, ja terveyskeskussairaa loihin tulee jatkohoitoon entistä monisairaampia ja vaativampihoitoisia potilaita. Monet potilasryhmät tule-vat terveyskeskussairaaloihin suoraan Keski-Suomen keskussairaalan päivystyksestä. Päihdepotilaiden aiheuttamat turvallisuusongelmat ovat haaste terveyskeskussairaaloissa. Toimen-piteitä on tehty vaara- ja uhkatilanteiden estämiseksi, ja tämän potilasryhmän hoidon kehittämistä jatketaan. Kitkalaskutuksen estämiseksi palveluketjun tulee olla sujuva erikoissairaanhoidon, terveyskeskus-sairaaloiden ja vanhuspalveluiden välillä. Potilaiden siirtyminen erikoissairaanhoidosta jatkohoitoon terveyskeskussairaaloihin tulee olla sujuvaa. Osa sairaalahoitoa tarvitsevista potilaista voidaan ko-tiuttaa erikoissairaanhoidosta suoraan kotisairaalan tuella. Jotta potilaiden siirtyminen sujuvasti eri-koissairaanhoidosta terveyskeskussairaaloihin on mahdollista, on myös potilaiden siirryttävä suju-vasti terveyskeskussairaaloista kotiin tai jatkohoitoon palveluasumiseen tai pitkäaikaishoitoon sai-raalahoidon tarpeen päätyttyä. Jatkohoitopaikkaa jonottavia potilaita tulisi olla terveyskeskussairaa-loiden osastoilla keskimäärin alle viisi. Yhteistyössä vanhuspalveluiden kanssa etsitään ratkaisuja jatkohoitopaikkaa jonottavien potilaiden osalta. Kotisairaalan toiminta mahdollistaa osan sairaalahoi-toa tarvitsevien potilaiden hoidon kotona tai palvelutaloissa. Terveyskeskussairaaloissa on käytössä NOKO (NOpeasti KOtiin hoidon laadusta tinkimättä) -toimintamalli. Palveluohjausta kehitetään ter-veyskeskussairaaloissa, ja paljon palveluja tarvitsevien potilaiden tunnistamista parannetaan.

85

Vuoden 2019 alussa Vaajakosken terveysaseman siivous siirtyy Tilapalvelun hallintaan uuden ter-veysaseman valmistuessa. Vaajakosken terveysasemalla aiemmin työskennelleet kaksi laitoshuol-tajaa siirtyvät Kyllöön, johon lisääntyneen potilasvaihdon vuoksi tarvitaan lisäresurssia. Laitoshuol-tajien työn osalta tehdään siivouksen laadunarviointeja ja kehitetään laitoshuoltajien ergonomiaan liittyen osaamista sekä laitteiden, välineiden ja menetelmien käyttöä. Uuraisten kunnan laskennallinen terveyskeskussairaaloiden käyttö pysyy ennallaan 6 sairaansijana, mutta Hankasalmen kunnan osalta laskennallinen terveyskeskussairaaloiden käyttö nostetaan 12 sairaansijaan vastaamaan todellista terveyskeskussairaaloiden käyttöä. Terveyskeskussairaaloissa järjestetään vuonna 2019 koko henkilöstölle LEAN-koulutusta LEAN-ke-hittämisen edelleen tehostamiseksi. Potilas- ja asiakasturvallisuuden kehittämistä tehdään maakunnallisessa yhteistyössä: tavoitteet ja seurattavat mittarit perustuvat maakunnallisiin potilas- ja asiakasturvallisuuden strategisiin tavoittei-siin. Kehittämisen keskeiset painopistealueet perusturvassa vuonna 2019 ovat lai teturvallisuuden kehittämisen jatkaminen osaamisen varmistamisen näkökulmasta ja käsihygienian kehittäminen. Talousarvio mahdollistaa työehtosopimuksen vaikutuksen henkilöstömenoihin (478 900 euroa) sekä hoitajien ja laitoshuoltajien henkilökohtaisten lisien korjauksen. Ruokapalvelukustannusten ja eläköi-tyvän kylvettäjän palkkakustannusten (yhteensä 321 500 euroa) uudelleen kohdentamisella lisätään sairaanhoitajaresurssia kahdella sairaanhoitajalla (86 000 euroa), katetaan 1%:n indeksikorotus, va-rahenkilöstölääkärin ja osastofarmaseutin puuttuvat palkkakustannukset, lääkäreiden osastopäivys-tyskorvaukset (158 000 euroa) sekä varaudutaan asiakaspalvelujen ostojen lisääntymiseen. Lisäksi talousarvio mahdollistaa 12 sairaanhoitajan lisäyksen porrastetusti vuoden 2019 aikana (272 000 euroa) sekä Office365-tietojärjestelmäpäivityksen (95 900 euroa). Tunnusluvut ja mittarit

TP TA TA2017 2018 2019 %

TunnusluvutHoitopäivät 91 048 90 000 90 000 0 0,0 %Hoitojaksot 9 196 9 000 9 300 300 3,3 %Kitkalaskutus 177 0 0 0 0,0 %Palveluasumiseen/pitkäaikaishoitoon jonottavat potilaat/lkm 22 5 5 0 0,0 %Muut kunnat laskennallinen 100 %:n käyttö/sairaansijoina 14 15 18 3 20,0 %Ostetut sairaansijat laskennallinen / 100 % käyttö 2 1 1 0 0,0 %Päiväsairaalan hoitojaksot / lkm 295 300 300 0 0,0 %Päiväsairaalakäynnit/ potilas / lkm 4,8 5,0 5,0 0,0 0,0 %Siivoustyössä mitoitetut tilat prosentteina 100 100 100 0 0,0 %Siivoustyön laatukatselmukset/ lkm 0 0 4 4 100,0 %

MittaritAsiakastyytyväisyyskysely (asteikko 1-5, 5=paras) 4,4 4,4 4,4 0,0 0,0 %Kuormitusprosentti 100,7 % 92,0 % 95,0 % 3 % 3,3 %Keskimääräinen hoitoaika 9,8 9,4 9,5 0,1 1,1 %

Muutos 2018 - 2019

86

SIVISTYS

Toimialan kuvaus

Sivistyksen toimiala järjestää kuntalaisille kasvatukseen ja opetukseen sekä harrastamiseen ja hy-vinvointiin liittyviä palveluja. Toimialan palvelualueita ovat varhaiskasvatus- ja perusopetuspalvelut sekä kulttuuri- ja liikuntapalvelut. Varhaiskasvatus ja perusopetus muodostavat nuoriso- ja oppilashuollon palvelujen kanssa kasvun ja oppimisen edistämisen kokonaisuuden. Kulttuuri- ja liikuntapalvelut toimivat yhdessä kulttuurilai-tosten kanssa kaupunkilaisten hyvinvoinnin edistämisessä. Sivistyksen toimialalla on kaksi lautakuntaa, sivistyslautakunta ja kulttuuri- ja liikuntalautakunta. Pe-rusturvalautakunnan ja sivistyslautakunnan alaisuudessa toimii yhteinen yksilöhuoltojaos.

Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet






1. Poistetaan subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden rajaus 1.8.2019 alkaen.

2. Kaikki varhaiskasvatuspaikkaa hakevat pääsevät palvelujen piiriin.

3. Esiopetus toteutuu 100 % esiopetusikäisten ikäluokassa.

4. Avoimia varhaiskasvatuspalveluja tarjotaan alueilla perheiden tarpeiden mukaisesti.

5. Opetuksen vuosiviikkotunnit/perusopetuksen oppilas vähintään 1,62 (Arvio vuonna 2018 on 1,62).


Toimintatulot 13 189,2 11 204,4 10 811,0 -393,4 -3,5 %Toimintamenot 207 006,5 211 157,8 224 275,2 13 117,4 6,2 %Toimintakate (sitova taso) -193 817,3 -199 953,4 -213 464,2 -13 510,8 6,8 %

Muutos 2018 - 2019


Toimintatulot 10 977,7 8 813,6 9 224,6 411,0 4,7 %Toimintamenot 49 602,9 48 551,2 50 657,0 2 105,8 4,3 %Toimintakate (sitova taso) -38 625,2 -39 737,6 -41 432,4 -1 694,8 4,3 %

Muutos 2018 - 2019

87

6. Opetusryhmän laskennallinen koko vuosiluokilla 1-6 on enintään 19,4 oppilasta/ryhmä ja vuosi-luokilla 7-9 on enintään 18,1 oppilasta/ryhmä. (Arvio vuonna 2018 on vuosiluokilla 1-6 19,40 ja vuosiluokilla 7-9 18,10).

7. Oppilashuollon psykologi- ja kuraattorityössä aikarajat palvelujen piiriin pääsemiseksi toteutuvat kiireellisissä palveluissa 2 koulu- tai oppilaitospäivän aikana ja ei-kiireellisissä palveluissa 7 koulu- tai oppilaitospäivän aikana.

8. Nuorisopalvelujen ehkäiseviä palveluita käyttävien 7–29 -vuotiaiden määrä säilyy ennallaan (1

850 lasta tai nuorta, jotka ovat mukana toiminnassa vähintään 5 kertaa/vuosi). 15–29 vuotiaista nuorista kohdennetut palvelut tavoittaa 780 nuorta. Ohjaamo-toiminnassa annetaan 2 000 oh-jauskertaa.

9. Koko päättöikäluokka saa perusopetuksen päättötodistuksen. (Arvio vuonna 2018 on 98 %).


Kulttuuri- ja osallisuuspalvelut 1. Kulttuuripalvelut järjestää 2 000 tapahtumaa, työpajaa tai muuta toimintoa, jotka tavoittavat 50

000 osallistujaa. Kulttuuripalvelujen toiminnan ensisijaisina kohderyhminä ovat lapset, nuoret ja ikääntyneet.

2. Kulttuuripalvelut edistää eri-ikäisille suunnatun kulttuuritarjonnan saavutettavuutta kehittämällä digitaalisten palvelujen tarjontaa ja huomioi kulttuurisisällöissään monipuolisesti taiteen eri lajit ja muodot. Kulttuuripalvelut striimaa 15 toimintaa tai tapahtumaa ja työllistää 350 taiteilijaa tai taidekasvattajaa taiteen eri aloilta.

Jyväskylän kansalaisopisto 1. Kurssilaisten määrä valtionosuuteen oikeuttavassa koulutuksessa pysyy vuoden 2018 tasolla

(TA 2018 kansalaisopisto 22 200, kuvataidekoulu/laaja oppimäärä 330). Valtionosuuteen oikeut-tavien oppituntien määrä pysyy vuoden 2018 tasolla (TA 2018 kansalaisopisto 38 000 tuntia, kuvataidekoulu/laaja oppimäärä 3 000 tuntia).

2. Nostetaan kurssien täyttöastetta vajaiksi jääneillä kursseilla tarjoamalla kohdennetusti kurs-sialennuksia ja maksuttomia kurssipaikkoja. (Kurssipaikat toimeentulotukiasiakkaille Kipinä-kor-tilla, arvio lv. 2018–2019 70 kpl, tavoite lv. 2017–2018 on 50 kpl (toteutuma 51). Maksuttomat opintosetelikurssit, toteutuma lv. 2017-2018 11 kurssia, tavoite lv. 2018–2019 on 18 kurssia).

Kirjastot 1. Aukiolotunnit: Kaikkien toimipisteiden aukiolotunnit yhteensä 38 800 tuntia, joista omatoimisia

aukiolotunteja 14 000 tuntia. 2. Käynnit: Kirjastokäyntien määrä on 2 025 000 käyntiä vuodessa, josta verkkokäyntejä on 850

000.

Museot 1. Museoiden kävijämäärätavoite on 80 000 kävijää (Jyväskylän taidemuseo 30 000, Keski-Suo-

men museo 10 000 (museo avautuu peruskorjauksen jälkeen syksyllä 2019), Keski-Suomen mu-seon erillismuseot 10 000 ja Suomen käsityön museo 30 000, tavoite vuonna 2018: 70 000 kä-vijää).

2. Museotyötä suunnataan erilaiset asiakkaat huomioivaan, osallisuutta ja yhdessä tekemistä vah-vistavaan yleisötyöhön. Museopalvelujen yleisötapahtumatavoite on 150 tilaisuutta.

88

Liikuntapalvelut 1. Asiakasmäärät: Uimahallien (AaltoAlvari ja Wellamo) kävijämäärä yhteensä 530 000 asiakasta,

joista seniorikortilla käyviä 80 000.

2. Tilojen käytön tehokkuus: Liikuntapalvelujen hallinnoimiin tiloihin myönnetään 120 000 vuoroa ja 10 keskeisimmän liikuntatilan käyttöaste on aukioloaikoina 80-90 %.

Jyväskylä Sinfonia 1. Orkesterilla on 52 konserttia ja sen koko toiminta tavoittaa 26 000 kuulijaa (vuonna 2017: 69

konserttia ja 30 654 kuulijaa). Konserttien täyttöastetavoite on 92 % (vuonna 2017: 95 %). 2. Orkesterin toimintaan kuuluva vuorovaikutuksellinen yleisötyö tavoittaa yhteensä 4 000 osallis-

tujaa (vuonna 2017: 5 313 osallistujaa).

Jyväskylän kaupunginteatteri 1. Kaupunginteatterilla on tavoitteena tuottaa seitsemän ensi-iltaa, neljä päänäyttämöllä ja kolme

pienellä näyttämöllä lisäksi pienelle näyttämölle lämmitetään yksi aiempi esitys. Vuonna 2018 ensi-iltoja on seitsemän, neljä päänäyttämöllä ja kolme pienellä näyttämöllä.

2. Kaupunginteatterin kokonaiskävijämäärätavoite on 60 000 katsojaa ja näyttämöiden täyttöaste

on 72 %. Vuonna 2018 kokonaiskävijämäärätavoite on 60 000 ja päänäyttämön täyttöaste 72 %. Yleisötyön tavoite on 8 850 osallistujaa.


Osallistuvat ja hyvinvoivat asukkaat

Nuorten palveluverkoston kehittäminen jatkuu

Nuorisopalveluiden rakennetta selkiytetään. Nuorten palveluiden, perusopetuksen ja perusturvan palveluita yhteensovitetaan. Koko toimiala on mukana nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittämisprosessissa

erityisesti perusturvan kanssa. Nuorisopalvelujen palveluyksikön toimintaa vahvistetaan osana nuorten alle 30-vuotiaiden

palveluverkostoa. Kohdennettujen palvelujen (etsivä nuorisotyö ja työpajatoiminta) yhteistyötä tiivistetään mui-

den nuorten palveluiden kanssa nuorille suunnatuissa palveluja ohjausprosesseissa. Alueellinen nuorisotyö suunnataan tukemaan alueiden nuorten hyvinvointia yhdessä alueen

muiden toimijoiden kanssa mm. koulunuorisotyötä vahvistamalla. Ohjaamo- toiminta ja nuorisotiedotus vakiinnutetaan osaksi nuorten palveluiden kokonai-

suutta. Yhtenäinen kasvun ja oppimisen polku 0–16 -vuotiaille

Päiväkodeille ja kouluille laaditaan yhteiset pedagogiset suunnitelmat yhtenäisen opinpolun toteuttamiseksi vuosille 2018-2021.

Oppimisen tuen järjestäminen

Kolmiportaisen tuen toteutumisesta ja sen seurannasta tehdään selvitys ja sen pohjalta tuen palveluiden toimintasuunnitelma tuleville vuosille.

89

Edistetään osallisuutta liikuntapalveluissa.

Perustetaan liikuntaolosuhteiden asiantuntijaraati liikuntapaikkojen käyttöön liittyvien palve-lujen ja toimintojen kehittämiseksi ja tehostamiseksi.

Lapsiperheiden palveluohjaus

Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen palveluohjausta tehostetaan. Varhaiskasvatuksen toiminnanohjausjärjestelmä uudistetaan. Varhaiskasvatuksen hoitojärjestelmiä kehitetään joustavimmiksi, jotta ne tukevat työllis-

tymisestä aiheutuvia tarpeita. Osallisuuden edistäminen toimialalla

Kehitetään uudenlaisia asukkaiden osallistumista tukevia ja vaikuttamisen mahdollisuuksia lisääviä toimintamalleja palveluissa sekä osana päätöksenteon valmistelua.

Huoltajien, lasten ja henkilöstön arviointi- ja palautekäytäntöjen uudistamista kasvun ja oppi-misen palveluissa jatketaan.

Varhaiskasvatuksen asiakasraadin vuorovaikutteisia toimintatapoja kehitetään edelleen. Lapsivaikutusten arviointi huomioidaan päätöksenteossa ja toiminnassa.

Saavutettavat museokokoelmat

Museopalveluissa siirrytään uuteen kokoelmahallintajärjestelmään, jonka myötä museoko-koelmat ovat helpommin kuntalaisten ja muiden saavutettavissa. Uusi järjestelmä mahdollis-taa myös joukkoistamisen.

Varhaiskasvatuksen sekä esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelmien toteuttaminen

Opetussuunnitelmat edellyttävät toimintakulttuurin muutosta ja osallisuuden lisääntymistä yk-siköissä.

Varaudutaan A1-kielen opiskelun aloittamiseen ensimmäisellä vuosiluokalla.

Kieli- ja kulttuuriryhmien opetuksen ja varhaiskasvatuksen tuen tarpeet otetaan käyttöön vuonna 2018 tehdyn kartoituksen perusteella.


Palvelujen ja yritysten yhteistyö

Toimiala on mukana Hippoksen, Keskustan ja Kankaan alueen kehittämistyössä. Ennaltaehkäisevää SIB (social impact bond) -toimintaa käynnistetään nuorisopalveluissa Sit-

ran kanssa. Puolet aamu- ja iltapäivätoiminnasta järjestetään avustussopimuksilla palveluntuottajien

kanssa.

Ruusupuiston museokeskuksen suunnittelun edistäminen

Tehdään kaupungin ja Alvar Aalto -säätiön aiesopimuksen mukaisesti hankesuunnitelma Al-var Aalto -museon peruskorjauksesta ja Keski-Suomen museon ja Alvar Aalto -museon väli-sen nivelosan toteuttamisesta.

Paikallisen asiantuntijatyön tuotteistaminen

Jatketaan asiantuntijapalvelujen kehittämistä koulutusvientiverkostossa.

90

Kulttuurikeskustan kehittäminen

Toimiala on tiiviisti mukana keskustan kulttuurihankkeessa, jossa selvitetään ja edistetään kulttuuripalveluiden toiminnallisten sisältöjen ja tila-asioiden nykytilaa ja tulevaisuutta.

Resurssien viisas käyttö

Mobiililaiteuudistus esi- ja perusopetuksessa 2016–2019

Oppilas käyttää joko koulun/päiväkodin tai omaa mobiililaitetta osana omaa oppimistaan. Pe-rusopetuksessa oppilailla on henkilökohtaiset laitteet (1:1) 3. luokasta ylöspäin.

Perusopetus pilotoi lukuvuosibudjetointia taloussuunnittelussa ja -seurannassa.

Liikuntapääkaupunki

Uudistetaan urheiluseurojen ja järjestöjen avustus- ja palvelukonseptia mm. käyttö- ja yhteistyöso-pimuksilla. Vahvistetaan Jyväskylän Urheiluakatemian toimintaa kehittämällä harjoitteluolosuhteita eri urheilu-lajeille. Luodaan joustava toimintamalli ja rakenteet peruskoulun 7-9 –luokkalaisille koulunkäynnin ja urhei-lun yhteensovittamiseksi. Lähiliikuntapaikkaohjelman 2019 toimenpiteet

Viimeistellään Kuokkalan lähiliikuntapaikka. Jatketaan rantaraitin kehittämistä.

Liikunnallisuus ja toiminnallisuus lisääntyvät päiväkotien ja koulujen arjessa. Liikkuva koulu- ja Liik-kuva varhaiskasvatus -hankkeet rakentavat Jyväskyläläisen toimintamallin kaikkiin päiväkoteihin ja kouluihin.

91


Hallintosääntö sekä sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet ja ohjeet määrittelevät sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan menettelyt ja vastuut sekä ohjaavat sisäisen valvonnan ja riskienhal-linnan järjestämistä. Sivistyksen toimiala ja sen tilivelvollinen johto on järjestänyt ja toteuttanut vas-tuualueensa sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan näiden sääntöjen ja ohjeiden mukaisesti. Toi-mialan riskit ovat arvioineet palvelupäälliköt, palvelujohtajat sekä molempien lautakuntien alaiset johtoryhmät. Toimialan kannalta merkittävimmät riskit valikoituivat sen perusteella millaisia seurauksia niiden to-teutuminen aiheuttaisi, millä todennäköisyydellä riski voisi toteutua ja millainen vaikuttavuus riskin toteutumisella olisi. Riskejä arvioidaan kolmannesvuosiraportoinnin yhteydessä lautakunnille ja hen-kilöstölle. Lisäksi yksittäisissä isoissa päätösasioissa tehdään vaikutusten ennakkoarviointi (EVA), johon sisältyy riskiarviointi. Tehdyn riskiarvion perusteella sivistyksen toimialan merkittävimmät toimintaan ja tavoitteisiin vaikut-tavat riskit, niiden hallintakeinot ja sisäisen valvonnan toimenpiteet on esitetty alla olevassa taulu-kossa satunaisessa järjestyksessä.

Riski

Hallintakeinot ja toimenpiteet

Turvattomuuden ja uhkatilanteiden li-sääntyminen palvelujen järjestämi-sessä, tapahtumissa ja asiakaskoh-taamisissa. Sairauskohtaukset lisääntyvät. Työntekijöiden ja asiakkaiden vahingoit-tumisriski kasvaa. Irtaimiston, tilojen ja kulttuuriomaisuuden vahingoittamisriski kasvaa. Uhkana tapahtumien keskeytymisiä. Henkilökunnan kokema fyysinen pelko ja turvattomuus lisääntyvät. Sairauspoissaolojen määrä kasvaa. Yksintyöskentelyssä turvattomuus li-sääntyy.

Koulutuksen, mm. Avekki- (aggression ja väkivallan ennakointi sekä hallinta) ja ensiapukoulutusten jär-jestäminen. Hälytysjärjestelmien asentaminen yksiköihin tarvitta-essa ja niiden toimivuuden testaaminen. Vartiointipalvelujen ostamisen lisääminen. Turvallisuussuunnitelmien ajan tasalla pitäminen ja niiden harjoittelu. Turvaohjeistuksen läpikäynti tapahtumien yhtey-dessä. Tapahtumanjärjestäjiltä vaadittavat ilmoitukset. Työvuorosuunnittelulla huolehditaan siitä, että riskiti-lanteissa on riittävä määrä henkilökuntaa paikalla. Perusopetuksen tuen palveluiden selvitys ja toimen-pide-ehdotukset toimintatapojen ja rakenteiden kehit-tämiseksi. Päihde- ja mielenterveyspalvelujen kehittämistoi-menpiteiden käyttöönottaminen.

Lakisääteisten palvelujen laadun vaa-rantuminen. Varhaiskasvatukseen tulevien lasten määrän kasvun vaatimaan tila- ja resurs-sitarpeeseen vastaaminen tuottaa vai-keuksia.

Palveluverkkosuunnitelmaa päivitetään vuosittain ta-lousarvion laadinnan yhteydessä. Lisätilojen ja uusien henkilöresurssien käyttöönotto.

92

Kiinteistöjen peruskorjausten ja uusimi-sen viivästyminen aiheuttaa terveydelli-siä riskejä. Oppilas- ja opiskeluhuollossa ammatilli-sen koulutuksen reformin mukanaan tuo-maa opiskelijamäärää ja sen vaatimaa resurssia on vaikea arvioida etukäteen. AVI voi määrätä uhkasakon.

Oppilas- ja opiskeluhuollon palvelutarpeen kasvun vuoksi tarvitaan arviolta 5 henkilötyövuotta lisää op-pilas- ja opiskeluhuoltoon vuoden 2019 aikana.

Peruskorjausikäiset ja puutteelliset ti-lat alkavat määrittää palvelutuotantoa Yhä useammin vanhanaikaiset tilat rajoit-tavat tuotettavan palvelun sisältöä, laatua ja tuottamistapaa sekä aiheuttavat kat-koksia palvelujen tuottamisessa. Tilat aiheuttavat terveysvaikutuksia asi-akkaille ja työntekijöillä. Huoltokustannukset kasvavat. Imago kärsii.

Kulttuurisuunnitelman mukaisen tilojen peruskorjaus- ja investointisuunnitelman laatiminen ja toteuttami-nen. Rakennusten säännölliset kuntokartoitukset.

Palveluja tukevan henkilöstön riittä-mättömyys yksiköissä ja tukipalve-luissa. Palveluja ei voida tuottaa riittävää mää-rää. Viivästymisiä niin yksiköiden sisällä kuin asiakkaiden suuntaan. Henkilöstön kuormitus kasvaa, työssä jaksaminen kärsii ja poissaolot lisäänty-vät. Virheiden mahdollisuus kasvaa.

Seurataan palvelua tukevan henkilöstön määrää ny-kyistä pidemmällä ajanjaksolla. Palvelua tukevan henkilöstön määrän tavoitetaso pi-täisi määritellä toimialalla ja kaupungin yhteisissä palveluissa.

Valtionohjauksen ja lainsäädäntömuu-tosten aiheuttamat taloudelliset uhkat kunnalle. Varhaiskasvatuspaikkojen määrän tar-peen kasvua vaikea ennakoida, joten taloussuunnittelu vaikeutuu. Etsivän nuorisotyön ja työpajatoiminnan palvelut heikkenevät ja palvelujen ulko-puolelle jäävien nuorten määrä kasvaa. Kunnalla velvollisuus turvata välittömästi varhaiskasvatuspalvelu, jos yksityisen palveluntuottajan toiminta lakkaa.

Palveluverkkosuunnitelma tehty ja päivitetään vuosit-tain talousarvion laadinnan yhteydessä. Lisätilojen ja uusien henkilöresurssien käyttöönotto. Toimintatapaohjeistukset päivitetään ja sen noudat-tamista valvotaan. Palveluntuottajan omavalvontasuunnitelma vaadi-taan ja sen toteutumista valvotaan.

Tietosuoja ja tekninen suojaaminen Tietosuojan ja tietotekniikan vaatimusten koko ajan kiristyessä dokumenttien hal-linta vaatii ohjeistusten päivitystä ja uu-sien laatimista

Tarkennetaan ohjeistusta eri tilanteisiin, jatkuva kou-lutus, päivitetään arkistonmuodostussuunnitelma, varmistetaan turvalliset tiedonsiirtovälineet (turva-posti), ylläpidetään tietoliikenteen teknistä turvalli-suutta.

93

Määrärahan jakautuminen palvelualueittain


Palvelualuekohtainen tulojen ja menojen sitovuus käyttösuunnitelmineen päätetään sivistyslauta-kunnan käyttösuunnitelmassa.

Määrärahan jakautuminen palvelualueittain


Yhteiset palvelut ja hallinto 1 542,5 1 332,6 1 332,6 0,0 0,0 %Varhaiskasvatus 7 691,1 6 914,9 6 474,9 -440,0 -6,4 %Perusopetus 3 955,6 2 956,9 3 003,5 46,6 1,6 %Toimintatulot yhteensä 13 189,2 11 204,4 10 811,0 -393,4 -3,5 %

Yhteiset palvelut ja hallinto 6 869,5 6 839,8 7 490,5 650,7 9,5 %Varhaiskasvatus 77 757,3 80 815,4 88 119,6 7 304,2 9,0 %Perusopetus 122 379,7 123 502,6 128 665,1 5 162,5 4,2 %Toimintamenot yhteensä 207 006,5 211 157,8 224 275,2 13 117,4 6,2 %

Yhteiset palvelut ja hallinto -5 327,1 -5 507,2 -6 157,9 -650,7 11,8 %Varhaiskasvatus -70 066,2 -73 900,5 -81 644,7 -7 744,2 10,5 %Perusopetus -118 424,1 -120 545,7 -125 661,6 -5 115,9 4,2 %Toimintakate yhteensä -193 817,3 -199 953,4 -213 464,2 -13 510,8 6,8 %

Muutos 2018 - 2019

94


Palvelualuekohtainen tulojen ja menojen sitovuus käyttösuunnitelmineen päätetään kulttuuri- ja lii-kuntalautakunnan käyttösuunnitelmassa. Sivistyksen toimiala

Toimialan yhteiset palvelut ja hallinto

Toiminnan kuvaus

Kasvun ja oppimisen hallintoon kuuluvat toimialajohtaja, palvelujohtajat ja kasvun ja oppimisen hal-linnon yksikkö. Lisäksi yksikössä ovat sivistyslautakunnan menot ja koko määrärahalle yhteisiä kon-sernihallinnon vyörytyksiä sekä konsernihallinnon laskuttamat toimialan hallinto-, henkilöstö- ja ta-louspalvelujen menot. Lasten vanhemmille tai muille huoltajille kohdennettua uuden varhaiskasvatuslain mukaista neuvon-taa ja ohjausta käytettävissä olevista varhaiskasvatuspalveluista kehitetään ja tehostetaan varhais-kasvatuksen palveluohjauksessa. Tiedotuksessa ja ohjauksessa huomioidaan subjektiivisen var-haiskasvatusoikeuden rajauksen purkaminen. Perusopetuksen palveluohjauksessa selkeytetään ohjauksen toimintatapoja. Yksityisen varhaiskasvatuksen valvonnan siirtyessä kunnille laaditaan oh-jausta ja valvontaa tukeva sekä palveluja linjaava sääntökirja. Palvelu- ja kehittämisyksikössä tuetaan varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen henkilöstön osaami-sen kehittämistä uusilla toimintamalleilla ja tehdään yhteistyötä oppilaitosten kanssa. Yhteistyössä henkilöstön kanssa kehitetään uusia laadun arvioinnin malleja.

Määrärahan jakautuminen palveluyksiköittäin


Kulttuuri- ja osallisuuspalvelut 299,7 194,5 159,5 -35,0 -18,0 %Jyväskylän kansalaisopisto 1 640,5 1 507,0 1 537,0 30,0 2,0 %Kirjastot 599,3 508,3 508,3 0,0 0,0 %Museot 662,7 333,9 349,9 16,0 4,8 %Liikunta 5 797,2 4 696,8 5 096,8 400,0 8,5 %Jyväskylä Sinfonia 539,7 342,5 342,5 0,0 0,0 %Jyväskylän kaupunginteatteri 1 438,6 1 230,6 1 230,6 0,0 0,0 %Toimintatulot yhteensä 10 977,7 8 813,6 9 224,6 411,0 4,7 %

Kulttuuri- ja osallisuuspalvelut 3 440,6 3 523,0 3 926,6 403,6 11,5 %Jyväskylän kansalaisopisto 4 638,2 4 543,4 4 674,1 130,7 2,9 %Kirjastot 8 413,9 8 680,9 8 912,6 231,7 2,7 %Museot 4 883,2 4 521,5 5 140,1 618,6 13,7 %Liikunta 19 439,2 18 728,6 19 213,8 485,2 2,6 %Jyväskylä Sinfonia 3 145,2 3 019,5 3 099,3 79,8 2,6 %Jyväskylän kaupunginteatteri 5 642,6 5 534,3 5 690,5 156,2 2,8 %Toimintamenot yhteensä 49 602,9 48 551,2 50 657,0 2 105,8 4,3 %

Kulttuuri- ja osallisuuspalvelut -3 141,0 -3 328,5 -3 767,1 -438,6 13,2 %Jyväskylän kansalaisopisto -2 997,6 -3 036,4 -3 137,1 -100,7 3,3 %Kirjastot -7 814,6 -8 172,6 -8 404,3 -231,7 2,8 %Museot -4 220,6 -4 187,6 -4 790,2 -602,6 14,4 %Liikunta -13 642,0 -14 031,8 -14 117,0 -85,2 0,6 %Jyväskylä Sinfonia -2 605,5 -2 677,0 -2 756,8 -79,8 3,0 %Jyväskylän kaupunginteatteri -4 204,0 -4 303,7 -4 459,9 -156,2 3,6 %Toimintakate yhteensä -38 625,2 -39 737,6 -41 432,4 -1 694,8 4,3 %

Muutos 2018 - 2019

95

Sivistyksen toimiala

Varhaiskasvatus

Toiminnan kuvaus

Varhaiskasvatuksella tarkoitetaan lapsen suunnitelmallista ja tavoitteellista kasvatuksen, opetuksen ja hoidon muodostamaa kokonaisuutta, jossa painottuu erityisesti pedagogiikka. Varhaiskasvatusta järjestetään päiväkodeissa ja perhepäivähoidossa kunnallisena ja yksityisenä palveluna. Lisäksi on tarjolla avoimia varhaiskasvatuspalveluja. Esiopetus on osa varhaiskasvatusta. Oppivelvollisuuden alkamista edeltävänä vuotena lapsen on osallistuttava vuoden kestävään esiopetukseen tai muuhun esiopetuksen tavoitteet saavuttavaan toimintaan. Varhaiskasvatus edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, kehitystä, terveyttä ja hyvinvointia sekä tukee lapsen oppimisen edellytyksiä ja edistää elinikäistä oppimista ja koulutuksellisen tasa-arvon toteuttamista. Erilaiset työelämän muutosten edellyttämät tarpeet on huomioitu niin, että varhaiskasvatuspalve-luissa olevan lapsen kuukausittaisia hoitotunteja lisätään välittömästi tai tilapäistä hoitopaikkaa (enintään 5 päivää) tarvitseville lapsille järjestetään varhaiskasvatuspaikka (19 €/päivä). Kun huol-taja työllistyy tai saa opiskelupaikan äkillisesti, lain mukaan varhaiskasvatuspaikka järjestetään kah-den viikon sisällä. Vuonna 2019 ennustetaan, että palvelujen piiriin tulee 120 uutta lasta. Jyväskyläläisistä lapsista ar-vioidaan keskimäärin 79,6 prosenttia käyttävän varhaiskasvatuspalveluja ja kotihoidontukea makse-taan 22,9 prosentille. Palvelujen tarve vaihtelee syys- ja kevättoimintakausina, mikä vaikuttaa hen-kilöstöresurssin ja tilojen käyttöön. Lisäksi varaudutaan lasten hoitoaikojen laajenemiseen ja palve-luntarpeen kasvuun subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden rajauksen purkamisen myötä. On arvi-oitu, että noin 350 lapsen palveluntarve laajenee. Palveluverkkoselvitys on laadittu yhteistyössä KymppiR - palveluverkkoryhmässä. Elokuussa 2019 otetaan käyttöön uudet Kangasvuoren ja Sa-vulahden päiväkoti-koulut. Keljonkankaan ja Kauramäen asuinalueilta luovutetaan yksityisille palve-luntuottajille ALY-tontit päiväkotien rakentamiseen. Palveluseteleitä ja palvelurahaa myönnetään ky-synnän mukaan. Pedagogista toimintaa ja henkilöstön osaamista kehitetään vastaamaan uutta lainsäädäntöä ja var-haiskasvatussuunnitelmaa. Valtakunnallinen varhaiskasvatussuunnitelma päivitetään vuoden 2018 loppuun mennessä ja päivitetty paikallinen varhaiskasvatussuunnitelma otetaan käyttöön elokuussa 2019. Uusi lainsäädäntö velvoittaa kiinnittämään erityistä huomiota valtakunnallisten suositusten mukaiseen ruokakasvatukseen ja kasvatushenkilöstön toimintaan esimerkkinä ruokailutilanteissa. Ruokailu järjestetään ohjatusti kaikille läsnä oleville lapsille. Varhaiskasvatuslaki vaatii kehittämään toimintamalleja, jotka suojaavat lasta väkivallalta, kiusaamiselta ja muulta häirinnältä. Liikuntaa ja luonnossa toimimista kehitetään edelleen kaikissa toimintayksiköissä. Yksiköiden toimintatapoja ja käytäntöjä kehitetään kerran vuodessa toteutettavien asiakas- ja henkilöstökyselyjen ja uusien arvi-ointimenetelmien pohjalta. Henkilöstön työhyvinvointia ja osaamista lisätään pedagogisilla ja vuorovaikutustaitoja edistävillä koulutuksilla. Lisäksi kaikki työyhteisöt koulutetaan haastavan käytöksen ennaltaehkäisyyn ja hallin-taan. Eri työsukupolvista huolehditaan järjestämällä henkilökohtaista ja ryhmämentorointia. Varhaiskasvatuslain siirtymäsäännös edellyttää, että lapsia ja huoltajia sekä henkilöstöä koskevat tiedot tallennetaan varhaiskasvatuksen tietovarantoon (Varda) tammikuusta ja syyskuusta 2019 al-kaen. Vuoden 2019 aikana aloitetaan tekemään suunnitelmaa varhaiskasvatuslain mukaisen henkilöstö-rakenteen, uusien tehtävänimikkeiden ja kelpoisuuksiin liittyvien siirtymäsäädösten toteuttamiseksi Jyväskylässä.

96


Varhaiskasvatuksen lakisääteiset palvelut turvataan kasvatusvastuullisen henkilöstön ja tilaratkaisu-jen lisäksi 20 sairasvarahenkilön, 4 erityisavustajavarahenkilön ja 17 pedagogisen varahenkilön rek-rytoinnilla. Subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden rajauksen purkamiseen varaudutaan henkilöstö-rekrytoinneilla ja mahdollisilla lisätiloilla niin, että jo palvelujen piirissä olevien lasten laajentunut pal-veluntarve voidaan turvata ja 1.8.2019 alkaen palvelujen piiriin tuleville lapsille voidaan järjestää varhaiskasvatuspaikka. Kangasvuoren ja Savulahden päiväkotikoulut aloittavat toimintansa 1.8.2019.


TP TA+M TA2017 2018 2019 euroa %

TunnusluvutKunnallinen päivähoito, lapset lkm ka/kk, 5 515 5 900 6 100 200 3,4 %josta

päiväkodeissa 4 693 5 000 5 270 270 5,4 %perhepäivähoidossa 265 280 240 -40 -14,3 %kerhoissa 557 620 590 -30 -4,8 %osuus 0-6-vuotiaista, % 53,2 56,2 60,8 5 8,2 %

Yksityinen päivähoito (sis. esiopetuksen ja palvelurahan),lapset lkm ka/kk 1 617 1 700 1 880 180 10,6 %

osuus 0-6-vuotiaista, % 15,6 16,2 18,7 3 15,7 %Kotihoidon tuki, lapset ka/kk 2 349 2 350 2 300 -50 -2,1 %

osuus 0-6-vuotiaista, % 22,7 22,4 22,9 1 2,4 %

MittaritSuoritehinta, euroa/laskennalliset lapset ka/vuosiPäiväkoti 10 792 10 600 10 900 300 2,8 %

vaihteluväli 4 279 5 850 6 000 150 2,6 %Perhepäivähoito 10 106 10 787 10 600 -187 -1,7 %Kerhotoiminta 1 601 1 509 1 600 91 6,0 %(TP on toteutunut suoritehinta, TA on laskennallinen suoritehinta)

Muutos 2018 - 2019

97

Sivistyksen toimiala

Perusopetus

Toiminnan kuvaus

Perusopetuspalvelut vastaavat perusopetuksen sekä oppilas- ja opiskelijahuollon palvelujen järjes-tämisestä, suunnittelusta, ohjauksesta ja pedagogisesta kehittämistoiminnasta. Perusopetusta järjestetään 27 hallinnollisessa koulussa ja 37 erikokoisessa toimipaikassa. Pienet, alle 5-opettajaiset yksiköt toimivat hallinnollisesti toisen koulun yhteydessä. Koulujen ohjaus ja lä-hiesimiestyö on jaettu kahdelle palvelujohtajalle. Kouluyksiköiden toimintaa ohjataan neljällä alueella (etelä, pohjoinen, itä ja länsi). Vuoden 2018 lopussa peruskouluikäisiä on kaupungin omissa kouluissa arviolta 12 304. Vuonna 2019 oppilasmäärä kasvaa arviolta 190 oppilaalla. Päiväkoti-ikäisten määrän aiempien vuosien kasvu heijastuu edelleen tulevana vuonna oppivelvollisuusikäisten määrän kasvuna. 1.8.2018 alkaen 8. vuosiluokka opiskelee uuden opetussuunnitelman mukaisesti. Vuosiluokat 1-7 ovat siirtyneet noudattamaan ko. opetussuunnitelmaa jo aiemmin. Syksyllä 2019 uuden opetussuun-nitelman mukaisen opiskelun aloittaa 9. vuosiluokka. Jyväskylä kiinnittää perusopetuksessa huo-miota laadukkaan palvelun toteutumiseen, toimintakulttuurin muutokseen ja monimuotoisten oppi-misympäristöjen hyödyntämiseen. Opetussuunnitelmauudistus pohjautuu seitsemän laaja-alaisen osaamisen alueen toteuttamiseen. Jyväskylän kaupungin perusopetuksessa kehittämisen kärkinä ovat seuraavat osa-alueet: itsestä huolehtiminen ja arjen taidot, tietoja viestintäteknologinen osaa-minen sekä osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen. Yhtenäistä opin-polkua vahvistetaan yhdessä varhaiskasvatuksen kanssa tukemalla päiväkotikoulujen ja yhtenäis-koulujen toimintakulttuurin kehittymistä kohti lasten ja nuorten yhtenäisemmän kasvun- ja oppimisen polun toteutumista. Oppimisen tuen rakenteiden ja toimintamallien selvittäminen jatkuu. Selvityksen perusteella laaditaan oppimisen tuen kehittämissuunnitelma, jota lähdetään toteuttamaan tulevina vuosina. Koulun nuorisotyötä vahvistetaan kouluissa työskentelevien nuorisotyöntekijöiden myötä. Perusopetuksen toimintakulttuurin kehittämistä uusien opetussuunnitelmien mukaiseksi tehdään mm. hankerahoituksen avulla. Kohdennetuilla hankkeilla edistetään mm. digitalisaatiota, lisätään lii-kuntaa lasten ja nuorten arkeen (Liikkuva koulu), uudistetaan opetusmenetelmiä, kehitetään koulun kerhotoimintaa, edistetään koulutuksellisista tasa-arvoa esi- ja perusopetuksessa ja kehitetään kiel-ten opetusta. Hankkeiden tavoitteet tukevat Jyväskylän strategisten tavoitteiden toteutumista. Urheilevien lasten ja nuorten sekä muun tavoitteellisen harrastustoiminnan ja koulun yhteistyön ra-kenteita kehitetään. Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoimintaa järjestetään ja kehitetään perusteiden ja laatukriteerien pohjalta. Palveluja tuotetaan kasvun ja oppimisen palvelujen omana toimintana ja avustussopimuk-sin palveluntuottajaverkoston toteuttamana. Palvelut kohdentuvat ensisijaisesti 1−2 luokkien oppi-laille sekä erityisen tuen päätöksen 3−5 luokkien oppilaille. Palvelun piirissä arvioidaan vuona 2019 olevan noin 1 600 oppilasta. Vaativien erityisen tuen päätöksen oppilaiden (kehitysvammaiset, au-tistit) iltapäivätoiminnan järjestäminen, ns. VERTTI-toiminta on osa perusopetuksen aamu- ja iltapäi-vätoimintaa. Vammaispalvelut tekee päätöksen oppilaan oikeudesta Vertti-toimintaan sekä mahdol-lisesta maksuttomasta aamu- ja iltapäivätoimintaan osallistumisesta. Palvelussa on noin 100 oppi-lasta. Perusopetuksen palveluverkon kehittämistä jatketaan jatkuvasti päivittyvän palveluverkkoselvityk-sen pohjalta ottaen huomioon oppilasmäärän kasvu, alueiden tulevat väestöennusteet, kaavoitus-suunnitelmat ja muut tarvittavat alueellisesti vaikuttavat tekijät.

99

Kuokkalan yhtenäiskoulun peruskorjaus ja rakentaminen sekä Kangasvuoren päiväkotikoulun ra-kentaminen jatkuu, Savulahden sekä Vesangan päiväkotikoulujen rakentaminen toteutuu hanke-suunnitelman mukaisesti. Oppilaaksioton prosessissa toimitaan siten, että ryhmien täyttöaste pysyy korkeana ja kuljetus-kus-tannukset mahdollisimman pieninä. Oppilas- ja opiskeluhuollon palveluyksikkö tuottaa esi-, perus-, 2. asteen koulutuksen psykologi- sekä kuraattoripalvelut. Lisäksi yksikkö tuottaa alle 18-vuotiaiden nuorten päihde- ja mielenterveys-palvelua, jota toteuttavat psykiatriset sairaanhoitajat. Palveluyksikkö tuottaa myös Uuraisten ja Toi-vakan perusopetuksen koulupsykologipalvelun sekä koulutusta ja työnohjausta Jyväskylän seudun kuntien henkilöstölle. Kuraattorit ja psykologit osallistuvat sekä yhteisölliseen että yksilökohtaiseen oppilashuoltotyöhön omissa vastuuyksiköissään. Asiakastyössä tavoitteena on laissa säädettyjen aikarajojen saavuttaminen nykyistä toimintaa tehostamalla ja henkilöstöresurssia lisäämällä. Palve-lun painopistettä siirretään uuden oppilas- ja opiskelijahuoltolain mukaisesti kohti ehkäisevää ja yh-teisöllistä työtä. Oppilas- ja opiskeluhuollon yksikkö on mukana psykososiaalisten palveluiden alai-sen henkisen ensiavun kriisiryhmän toiminnassa sekä tuottamassa uuden sosiaalipalveluiden alai-sen Nuorisovastaanoton palveluja.

Nuorisopalvelut

Nuorisopalveluiden organisaatio muuttui vuoden 2018 aikana, kun sen vastuulle siirrettiin Jyväsky-län Ohjaamo, nuorten ja nuorten aikuisten alle 30-vuotiaiden matalan kynnyksen palvelupiste. Nuo-risopalveluiden tuottamat palvelut jakaantuvat ehkäiseviin ja kohdennettuihin palveluihin. Ehkäisevät palvelut kohdistuvat ensisijaisesti 7–18 -vuotiaisiin, joita kohdataan alueellisen nuorisotyön nuoriso-tilaverkostossa, kouluilla sekä erilaisissa tapahtumissa ja tilaisuuksissa. Vuonna 2019 keskitytään alueellisessa nuorisotyössä kehittämään koulunuorisotyötä. Lisäksi keskustan alueen nuorisotoimin-nan vahvistetaan erityisesti kauppakeskusnuorisotyönä yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Kohdennetuissa palveluissa kohderyhmänä ovat 15–29 -vuotiaat nuoret ja nuoret aikuiset, jotka tar-vitset tukea ja vahvempaa ohjausta. Kohdennettua palvelua tuotetaan työpajatoiminnassa, etsivässä nuorisotyössä sekä nivelvaiheen työssä. Työpajatoiminta tarjoaa valmennus-, ohjaus- ja opetuspal-veluja. Etsivä nuorisotyö pyrkii tavoittamaan nuoret, jotka ovat koulutuksen ja työelämän ulkopuolella tai vaarassa jäädä niiden ulkopuolelle. Nivelvaiheen työssä tavoitteena on tarjota lisäohjausta ja tu-kea tarpeen mukaan erityisesti peruskoulua päättämässä oleville nuorille. Kolmivuotisella ESR-rahoitteisella Kasvun Maisema-hankkeella pyritään luomaan uusia toiminta-malleja nuorten palveluverkostossa yli sektorirajojen. Jyväskylän Ohjaamo-toiminta vakiintui osaksi Jyväskylän kaupungin toimintaa ESR-hankkeen päät-tymisen jälkeen syksyllä 2018. Vuoden 2019 aikana jatketaan Ohjaamo-toiminnan kehittämistä. Nuorten Jyväskylä toiminta nidotaan osaksi Ohjaamo-toimintaa.


Savulahden päiväkotikoulu aloittaa toimintansa syksyllä 2019. Kahdesta uudesta autismiryhmästä johtuen 10 koulunkäynninohjaajalle on lisähenkilöstötarve. Tä-män lisäksi lisäyksenä huomioidaan kaksi henkilökohtaista koulunkäynninohjaajaa. Oppilashuoltoon huomioidaan lisähenkilöstötarve 5 henkilötyövuotta. Oppilasmäärän kasvusta aiheutuva lisähenkilöstötarve arvioidaan olevan 10 henkilötyövuotta. Lukiotoiminnan tukea lisätään talousarviovuodelle 650.000 euroa.

100


TP TA+M TA2017 2018 2019 euroa %

TunnusluvutOppilasmäärä 20.9 12 053 12 259 12 494 235 1,9 %Oppilaat, äidinkieli muu kuin suomi 609 642 654 12 1,9 %Aamu- ja iltapäivätoiminnan lapset 1 496 1 584 1 599 15 0,9 %Koulukuljetettavien määrä 1 735 1 691 1 822 131 7,7 %

Opetustuntien kokonaismäärä 1-6 luokilla 10 285 10 400 10 495 95 0,9 % 7-9 luokilla 6 111 6 230 6 349 119 1,9 % erityisopetus 3 237 3 300 3 363 63 1,9 %

Nuorisopalvelujen oman toiminnan käyntikerrat 75 000 77 000 78 000 1 000 1,3 %Kohdennetuissa palveluissa tavoitetut nuoret 690 750 770 20 2,7 %Ohjaamo-toiminnan ohjauskerrat 2 000

MittaritOpetuksen vuosiviikkotunnit/oppilas 1,63 1,63 1,62 0 -0,6 %Opetusryhmän laskennallinen koko/ryhmä 1-6 luokilla 19,4 19,4 19,4 0 0,0 % 7-9 luokilla 18,1 18,1 18,1 0 0,0 %

Muutos 2018 - 2019

101


Kulttuuri- ja osallisuuspalvelut

Toiminnan kuvaus

Kulttuuri- ja osallisuuspalvelut vastaa kulttuuri- ja liikuntapalvelujen lautakunta-asioiden sekä kehit-tämisen toiminnoista. Tehtäviin kuuluvat päätöksenteon valmistelu, hallinnollinen ohjaus sekä stra-teginen suunnittelu ja kehittäminen kaupungin yhteisten linjausten mukaisesti. Yksikköön sisältyvät kulttuuri- ja liikuntalautakunnan ja palvelujohtajan menot sekä kansalaistoimin-nan, kulttuurin ja liikunnan avustukset. Kulttuuripalvelujen tehtävänä on järjestää kulttuuritoimintaa ja tukea kulttuurin sekä taiteen harjoitta-mista ja harrastamista ja siten edistää asukkaiden hyvinvointia. Tavoitteena on edistää palvelujen saavutettavuutta ja siten lisätä kulttuuripalvelujen käyttöä. Keskeiset kohderyhmät ovat lapset ja nuoret sekä ikääntyneet. Yksikkö vastaa kaupunkitasolla osallisuuden ja vapaaehtoistoiminnan edistämisestä ja koordinoin-nista. Toiminta perustuu kaupungin strategiaan, hyvinvointisuunnitelmaan, yhdenvertaisuussuunni-telmaan ja osallisuusohjelmaan. Osallisuus toteutuu asuinalueilla, palveluiden kehittämisessä, pää-töksenteossa ja yhteistyönä vapaaehtoisten ja järjestöjen kanssa.


Palveluverkkoon liittyviä lisätarpeita kulttuuripalveluissa huomioidaan talousarvioesityksessä, mm. lasten-, nuorten ja ikäihmisten määrän kasvuun sekä kustannusten nousuun perustuen. Hankkeiden omarahoitusosuuksiin varaudutaan. Konsernihallinnosta siirtyy kulttuuripalveluihin viisi osallisuuden edistämisen ja vapaaehtoistoimin-nan työntekijää. Osallisuuden ja vapaaehtoistoiminnan kehittämistä jatketaan yhdessä eri sidosryh-mien kanssa. Avointa ja vuorovaikutteista toimintakulttuuria sekä asukasyhteistyötä edistetään otta-malla käyttöön uusia, osallistavia menetelmiä. Päätöksenteon valmistelussa korostuu vaikutusten ennakkoarviointi.

102


TP TA+M TA2017 2018 2019 €/kpl %

TunnusluvutLasten, nuorten ja koko perheen kulttuuripalvelutTapahtumien, työpajojen ja muiden toimintojen lukumäärä 1 300Osallistujien lukumäärä 31 179 28 000Ikäihmisten kulttuuripalvelutTapahtumien, työpajojen ja muiden toimintojen lukumäärä 200Osallistujien lukumäärä 18 961 8 500KulttuuriluotsitoimintaTapahtumien ja luotsausten lukumäärä 480Osallistujien lukumäärä 5 000Muut tapahtumatTapahtumien lukumäärä 20Osallistujien lukumäärä 8 500StriimauksetLukumäärä 15Taiteilijat ja taidekasvattajatLukumäärä 451 350

Muutos 2018 - 2019

Avustukset ja sopimukset 2017-2019

TP TA+M TA(euroa) 2017 2018 2019 euroa %

Kulttuuri- ja kansalaistoiminnan avustukset 394 383 414 384 414 384 0 0 %Kulttuuritoiminnan avustukset 145 784 155 784 155 784 0 0 %Kansalaistoiminnan sekä sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustukset 36 449 46 450 46 450 0 0 %Kulttuuritoiminnan avustussopimukset 212 150 212 150 212 150 0 0 %

Liikuntatoiminnan avustukset 161 065 170 370 170 370 0 0 %Liikunta-avustukset 133 525 142 830 142 830 0 0 %Keski-Suomen urheiluakatemian avustus 27 540 27 540 27 540 0 0 %

0Kansalaistoiminnan keskus 48 600 48 600 48 600 0 0 %Monikulttuurikeskus Gloria 170 000 170 000 170 000 0 0 %Sepänkeskus 175 000 175 000 175 000 0 0 %

0Alvar Aalto säätiön avustus 338 800 338 800 338 800 0 0 %Keski-Suomen luontomuseon avustus 38 777 38 777 38 777 0 0 %Suomen Ilmavoimamuseon avustus 59 000 59 000 59 000 0 0 %Jyväskylän festivaalien avustus, Jyv. Kesä 152 300 152 300 152 300 0 0 %

Avustukset ja sopimukset yhteensä 1 537 925 1 567 231 1 567 231 0 0 %

Muutos 2018 - 2019

103


Jyväskylän kansalaisopisto

Toiminnan kuvaus

Jyväskylän kansalaisopisto on aikuiskoulutuslaitos, joka järjestää elinikäisen oppimisen periaatteen pohjalta yhteiskunnan eheyttä, tasa-arvoa ja aktiivista kansalaisuutta tukevaa koulutusta. Tavoit-teena on edistää ihmisten monipuolista kehittymistä, hyvinvointia sekä kansanvaltaisuuden, moniar-voisuuden, kestävän kehityksen, monikulttuurisuuden ja kansainvälisyyden toteutumista. Toimin-nassa korostuu omaehtoinen oppiminen, yhteisöllisyys ja osallisuus. Oppilaitos järjestää myös taiteen perusopetusta, käsityöneuvontaa sekä tilauskoulutusta. Painopis-tealueena tilauskoulutuksessa on maahanmuuttajien opetus. Koulutusta järjestetään myös Luhangan, Muuramen ja Uuraisten kunnissa.


Kuvataidekoulu aloitti noudattamaan uudistettujen opetussuunnitelman perusteiden mukaan laadit-tua opetussuunnitelmaa 1.8.2018 alkaen. Uudistus koskee sekä laajan että yleisen oppimäärän mu-kaista kuvataidekoulua. Huhtikuussa 2018 alkanut maahanmuuttajien luku- ja kirjoitustaidon koulu-tus jatkuu myös vuonna 2019. Koulutus nostaa hieman sekä opetustuntien että kurssilaisten mää-rää.


TP TA+M TA2017 2018 2019 €/kpl %

TunnusluvutKansalaisopistoOpetustuntien lukumäärä (ei sis. tilauskoul./hankkeita), 37 867 38 000 38 900 900 2,4 %josta taiteen perusopetuksen opetustunteja 6 246 6 300 6 300 0 0,0 %Kurssilaisten määrä (ei sis. tilauskoul./hankkeita), 22 953 22 200 22 260 60 0,3 %josta taiteen perusopetuksen kurssilaisia 1 473 1 550 1 550 0 0,0 %Kurssien lukumäärä (ei sis. tilauskoul./hankkeita) 1 438 1 460 1 464 4 0,3 %Maksuttomat yleisötilaisuudet 65 50 50 0 0,0 %Tilauskoulutuksen opetustuntien lukumäärä 7 475 6 650 6 650 0 0,0 %Toimipisteiden lukumäärä 115 104 104 0 0,0 %Kuvataidekoulu, laaja oppimäärä (ei sisällä hankkeita)Opetustuntien lukumäärä 3 035 3 000 3 000 0 0,0 %Kuvataiteen oppilaiden lukumäärä 285 290 290 0 0,0 %Arkkitehtuurin oppilaiden lukumäärä 40 40 40 0 0,0 %KäsityöneuvontaAsiakkaiden lukumäärä (päivämaksun maksaneet) 1 722 2 050 1 800 -250 -12,2 %Toimipisteiden lukumäärä 1 1 1 0 0,0 %

MittaritKansalaisopuisto: nettomenot e / opetustunti 69,5 63,4 63,4 0 0,0 %Kansalaisopuisto: nettomenot e / kurssilainen 114,6 108,5 108,5 0 0,0 %Kuvataidekoulu: nettomenot e / oppilas 1 099,5 1 020,3 1 020,3 0 0,0 %Kuvataidekoulu: nettomenot e / opetustunti 117,7 112,2 112,2 0 0,0 %Käsityöneuvonta: nettomenot e / asiakas 39,9 36,8 39,6 3 7,6 %

Muutos 2018 - 2019

104


Kirjastot

Toiminnan kuvaus

Jyväskylän kaupunginkirjaston tehtävänä on yleisen kirjasto- ja tietopalvelun järjestäminen toiminta-alueellaan. Kirjaston toimipisteet tarjoavat pääsyn tietoon ja kulttuurisisältöihin, edistävät lukemista, kirjallisuutta ja lukutaitoa sekä tarjoavat tietopalvelua. Kirjastojen tilat ovat suosittuja julkisia tiloja, jotka ovat helposti ja maksutta kuntalaisten käytettävissä ja saavutettavissa. Kirjaston tehtävänä on myös tarjota tiloja oppimiseen, harrastamiseen, työskentelyyn ja kansalaistoimintaan sekä edistää yhteiskunnallista ja kulttuurista vuoropuhelua. Osa kirjaston palveluista toteutetaan alueellisena yhteistyönä. Keskikirjastojen toiminta-alue kattaa vuonna kaikki keskisuomalaiset kirjastot, yhteensä 23 kuntaa. Keskisuomalaiset kirjastot toimivat tiiviissä yhteistyössä tavoitteena kaikille tasa-arvoiset kirjastopalvelut. Kuntien asukkaat voivat va-rata, lainata ja palauttaa aineistoa yli kuntarajojen. Samalla kirjastokortilla voi käyttää yli viittäkym-mentä kirjastoa. E-kirjat ja sähköiset lehdet kirjastot hankkivat yhdessä koko alueen käyttöön.


Kirjastopalveluissa kehitetään sisältötarjontaa keskitetyllä sisältöjen ja aineistojen valinnalla sekä kelluvalla kokoelmalla, tarjotaan pääsy kiinnostaviin digitaalisiin aineistoihin, nopeutetaan uutuusai-neiston saatavuutta sekä karsitaan logistiikkatyötä ja aineistokuljetuksia. Asiakaspalvelua kehite-tään kohti aktiivista ja asiakkaita osallistavaa palvelukulttuuria. Asiakastyö painottuu asiantuntijuutta ja vuorovaikutusta edellyttäviin tehtäviin, erityisesti lukemisen edistämisen ja tiedon hankinnan opas-tamisen palveluihin. Osallistutaan Keljonkankaan uuden kirjastotilan toteutussuunnitteluun ja Kortepohjan uuden kirjas-totilan hankesuunnitteluun osana kouluhankkeita. Varaudutaan digineuvonnan laitehankintoihin sekä osaamisen kehittämisen kustannuksiin.


TP TA+M TA2017 2018 2019 €/kpl %

TunnusluvutLainat 2 754 741 2 830 000 2 750 000 -80 000 -2,8 %Käynnit 1 188 620 1 150 000 1 175 000 25 000 2,2 %Verkkokäynnit 875 074 800 000 850 000 50 000 6,3 %E-aineiston käyttökerrat 49 971 50 000 75 000 25 000 50,0 %Tapahtumiin ja yleisötilaisuuksiin osallistuneiden määrä 18 789 20 000 20 000 0 0,0 %Uutuusaineiston hankinta kpl 43927 40 000 40 000 0 0,0 %

MittaritBruttomenot e / asukas 60,6 60,5 60,5 0 0,0 %

Muutos 2018 - 2019

105


Museot

Toiminnan kuvaus

Museopalveluihin kuuluvat Jyväskylän taidemuseo (aluetaidemuseo), Keski-Suomen museo (maa-kuntamuseo) ja Suomen käsityön museo (valtakunnallinen erikoismuseo), jonka yhteydessä toimii Kansallispukukeskus, joka vastaa maamme suomenkielisen alueen kansallispukujen kokoamis-, tar-kistus- ja tutkimustyöstä. Jyväskylän kaupunki saa korotetun, henkilötyövuosiin sidotun valtionosuu-den museoiden alueelliseen ja valtakunnalliseen toimintaan, jota toteutetaan Museoviraston kanssa tehtyjen nelivuotissopimusten mukaisesti. Keski-Suomen museolla on Museoviraston kanssa tehty sopimus yhteistyöstä ja työnjaosta kulttuuriympäristön vaalimisessa sekä asiantuntijaviranomaisen rooli kulttuuriympäristönhoitoon liittyvissä asioissa Keski-Suomessa. Museoiden perustehtävä on sivistyksellinen. Ne kartuttavat yhteistä kulttuurista ja sosiaalista pää-omaa tallentamalla, tutkimalla, dokumentoimalla sekä pitämällä esillä keskisuomalaista ja suoma-laista kulttuuriperintöä, järjestämällä vaihtuvia näyttelyitä, opetus- ja opastustilaisuuksia ja tapahtu-mia sekä tarjoamalla muita museokasvatuksellisia palveluja ja osallistumismahdollisuuksia eri ikä- ja kohderyhmille myös yhteistyössä eri toimijoiden kanssa.


Keski-Suomen museon peruskorjaus valmistuu keväällä 2019 ja museo uusine näyttelyineen avau-tuu yleisölle syksyllä 2019. Aiesopimuksen mukaisesti käynnistetään Alvar Aalto -museon peruskorjauksen ja Keski-Suomen museon ja Alvar Aalto -museon välisen nivelosan hankesuunnitelman teko. Kaupungin keskustassa sijaitsevat Jyväskylän taidemuseo ja Suomen käsityön museo ovat mukana Jyväskylän Sydän -kulttuuri-investointien suunnitteluprojektissa. Museopalveluissa siirrytään uuteen kokoelmahallintajärjestelmään (vanha vuodelta 1986). Osallisuutta vahvistetaan ottamalla käyttöön Jyväskylän taidemuseon uusi yhteisöllinen taidetila. Suomen käsityön museo jatkaa museon vapaaehtoistyön toimintamallin kehittämistä ja toteutta-mista. Valmistaudutaan museoiden uuden valtionosuusjärjestelmän ja uuden museolain voimaantuloon.

106


TP TA+M TA2017 2018 2019 €/kpl %

TunnusluvutKävijöiden määrä 100 549 70 000 80 000 10 000 14,3 %Perjantaikävijöiden määrä 20 727 11 000 12 000 1 000 9,1 %Opetus- ja opastustilaisuudet 3 727 2 000 2 100 100 5,0 %Opintotilaisuuksiin osallistujien määrä 16 407 15 000 13 000 -2 000 -13,3 %Yleisötapahtumat 277 250 150 -100 -40,0 %Aukiolotunnit 7 732 7 450 8 100 650 8,7 %

MittaritKävijät / aukiolotunnit 13,0 9,4 9,9 1 5,3 %Perjantaikävijät / maksullisten kohteiden kävijät 21,8 % 15,7 % 17,2 % 0 9,6 %Opintoryhmien osallistujat / kävijät 43,2 % 21,4 % 16,3 % 0 -23,8 %

Bruttomenot e / asukas 34,8 31,8 31,8 0 0,0 %Nettomenot e / asukas 30,1 29,4 29,4 0 0,0 %

Muutos 2018 - 2019

107


Liikunta

Toiminnan kuvaus

Liikuntapalvelujen perustehtävänä on luoda kuntalaisille liikuntaedellytyksiä ja siten edistää kaupun-kilaisten terveyttä ja hyvinvointia. Tavoitteena on tarjota ja tuottaa liikuntapalveluja yhdessä eri toi-mijoiden kanssa koko väestö huomioon ottaen. Keskeiset tehtäväkokonaisuudet ovat erilaisten liikkumisympäristöjen ja liikuntapaikkojen kunnossa-pito sekä palvelujen järjestäminen eri toimijoiden kanssa. Liikuntapalvelujen toiminnassa painote-taan lasten, nuorten ja iäkkäiden liikuntaedellytysten sekä seurojen ja huippu-urheilun toimintaedel-lytysten turvaamista. Lisäksi korostetaan erityisryhmien ja työikäisten terveysliikuntapalvelujen ke-hittämistä sekä kestävän liikuntakulttuurin edistämistä.


Mikäli Hippos2020 -hanke toteutuu ja rakentaminen käynnistyy vuoden 2019 aikana, aiheuttaa se toiminnallisia ja taloudellisia vaikutuksia liikuntapalveluille. Näihin on varauduttu talousarviovalmis-telussa. Pesäpallon väistöratkaisu tehdään syksyn 2018 aikana osana talousarvioprosessia. Tenniskentät siirretään Killerille siten, että ne voidaan ottaa käyttöön vuonna 2019.


TP TA+M TA2017 2018 2019 €/kpl %

TunnusluvutLiikuntapaikkojen, - reittien ja alueiden määrä, 320 320 320 0 0,0 %joista lähiliikuntapaikkoja (lähiliikuntapaikkaohjelman mukaise 5 6 6 0 0,0 %Liikuntatiloihin myönnetyt vuorot yhteensä, 114 280 120 000 120 000 0 0,0 % , joista juniorivuorojen osuus (%) 32 % 35 % 35 % 0 0,0 %Ohjattujen ryhmien ja kurssien lukumäärä 365 368 368 0 0,0 % , joissa suoritekertoja 77 075 78 900 78 900 0 0,0 %Liikuntaneuvonnan tuntimäärä (h) 301 700 700 0 0,0 %Liikuntaluotsitoiminnan toteutuneet luotsitehtävät 666 600 600 0 0,0 %Liikuntaluotsitoiminnan ja vertaisohjatun liikunnan suoritekerra 5 400 6 300 6 300 0 0,0 %Koulujen ja päiväkotien uinninopetus:Uimaopetustuntien määrä (h) 1 410 1 488 1 488 0 0,0 %Uimaopetustuntien suoritekerrat 27 176 28 116 28 116 0 0,0 %Uimataitoisuus (%) 76,5 % 76,5 % 77,0 % 0 0,7 %LiikuntaLaturi- ja LiikuntaVeturi- toimintoihin osallistuneiden lasten ja nuorten (9-19 v.) määrä 2 217 2 220 2 250 30 1,4 %Seniorikorttien (65 +) myyntimäärä 2 171 2 100 2 100 0 0,0 %Uimahallien kävijämäärä yhteensä 517 008 530 000 530 000 0 0,0 %Lasten ja nuorten (alle 18 v.) osuus uimahallikäynneistä (%) 27 % 27 % 27 % 0 0,0 %Senioreiden osuus uimahallikäynneistä (%) 29 % 29 % 29 % 0 0,0 %

MittaritBruttomenot € / asukas 139 140 140 0 0,0 %Nettomenot € / asukas 97 100 100 0 0,0 %

Muutos 2018 - 2019

108


Jyväskylä Sinfonia

Toiminnan kuvaus

Jyväskylä Sinfonia on Keski-Suomen ainoa ammattisinfoniaorkesteri, jonka monipuolinen ja korkea-tasoinen ohjelmisto sisältää klassisen musiikin lisäksi laajasti eri kohderyhmät huomioon ottavia sekä genrerajat ylittäviä konsertteja. Orkesteri vierailee kotikunnan lisäksi esiintymässä lähikun-nissa, muualla Suomessa eri festivaaleilla sekä ulkomailla. Orkesterin toiminta monipuolistaa Jyväs-kylän kulttuurikenttää, lisää kaupungin vetovoimaa ja tekee sitä myös kansainvälisesti tunnetuksi. Jyväskylä Sinfonian toimintaan kuuluu musiikkikasvatus sekä kuulijoiden kohtaaminen aktiivisesti eri keinoin. Orkesteri aloittaa yhdessä laajan kumppaniverkoston kanssa lasten- ja nuortentoiminnan kehittämishankkeen. Jyväskylä Sinfonia on mukana Suomen Kulttuurirahaston Taidetestaajat-hank-keessa, johon osallistuu Keski-Suomen alueen kahdeksasluokkalaisia. Jyväskylä Sinfonia on aktiivisesti mukana kaupunkikeskustan kehittämishankkeessa, johon sisälty-vään kulttuuritilojen investointisuunnitelman laadintaan uusi musiikkisali keskeisesti kuuluu. Uusia yleisöryhmiä tavoitellaan jatkamalla Sinfonia on the Move -jalkautumistoimintaa ja toteutta-malla konsertteja mm. päiväkodeissa, kouluissa, päiväkeskuksissa, palvelutaloissa, yrityksissä ja julkisissa tiloissa. Myös avoimet kenraaliharjoitukset, taiteilijatapaamiset ja koululaisten musiikkityö-pajat mahdollistavat uudenlaiset kohtaamiset muusikoiden ja kuulijoiden välillä.


Sinfonia on the Move -jalkautumistoiminta on vakiintunut osaksi orkesterin vuosiohjelmaa. Orkeste-rin musiikkikasvatustyötä kehitetään lasten- ja nuortentoiminnan kehittämishankkeessa.


TP TA+M TA2017 2018 2019 €/kpl %

TunnusluvutKuulijat (lkm) 30 654 25 000 26 000 1 000 4,0 %Salin täyttöaste (%) 95 91 92 1 1,1 %Konsertit (lkm) 69 50 52 2 4,0 %Kausikortit (lkm) 697 600 620 20 3,3 %Yleisötyö (osallistujat) 5 313 4 000 4 000 0 0,0 %

MittaritBruttomenot, €/asukas 22,4 21,2 21,7 1 2,4 %Nettomenot, €/asukas 18,6 18,7 19,3 1 3,2 %

Muutos 2018 - 2019

109


Jyväskylän kaupunginteatteri

Toiminnan kuvaus

Jyväskylän kaupunginteatteri on kaupungin ja maakunnan ainoa kiinteä ammattiteatteri. Teatteri tuottaa alueensa asukkaille taiteellisesti korkeatasoisia ja monipuolisia teatteriesityksiä ja luo yhtenä keskeisenä kulttuurilaitoksena osaltaan kuvaa Jyväskylästä vetovoimaisena ja merkittävänä kulttuu-rikaupunkina. Vuoden 2019 maakunnallinen yhteistyö on nuorille suunnattu kiertävä esitys koulukiusaamisesta. Tulevaisuudessa kaupunginteatteri panostaa edelleen nuoriin. Kiertueen toteuttamiseen on saatu OKM:n erityisavustus. Teatterin yleisötyöntekijä jatkaa nuorten matalan kynnyksen harrasteryhmän (15–24 -vuotiaat). Kesällä 2017 aloitetut lasten ja nuorten teatterileirit jatkavat 2019. Jyväskylän kaupunginteatterin, Jyväskylä Sinfonian, Keski-Suomen elokuvakeskuksen ja Keski-Suomen Tanssin Keskuksen yhteistyö Glamour & Glam tapahtuma jatkuu kolmannen kerran. Jyväskylän kaupunginteatteri on mukana VOS teattereiden näytelmäkirjallisuuden kehittämisyhteis-työssä. Ammatillista yhteistyötä Taideyliopisto Teatterikorkeakoulun ja Tampereen yliopiston näyt-telijänkoulutusohjelman kanssa jatketaan. Kahdeksan teatterin kansainvälinen yhteistyö jatkuu edel-leen vuonna 2019. Tavoitteena on edistää korkeatasoista esitystoimintaa, verkostoitua ja oppia han-kehallinnointia. Jyväskylän kaupunginteatterin yleisötyö tuottaa lukuisia kohtaamisia ja tapahtumia yhteistyössä kun-nallisten, valtakunnallisten sekä kolmannen sektorin eri alojen toimijoiden kanssa. Yleisötyö toteute-taan yhteistyössä Jyväskylän yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan opettajankoulutuslaitoksen sekä Avoimen yliopiston kanssa. Työpajoja viedään Jyväskylän perusopetuksen luokkiin ja suunnit-telussa huomioidaan uuden opetussuunnitelman tavoitteisto. Yleisötyön tapahtuma- ja osallistuja-määrät ovat kasvussa. Kaupunginteatterin yleisötyön resurssi kasvaa ja sen myötä on mahdollista suunnata kiertuetoimin-taa maakuntiin, kohderyhminä koulujen yläasteet ja nuoret. Esitykset maakunnissa (Jyväskylä, Keu-ruu, Saarijärvi ja Viitasaari) toteutetaan hankerahoituksella.


TP TA+M TA2017 2018 2019 €/kpl %

TunnusluvutKatsojien lukumäärä 63 427 60 000 60 000 0 0,0 %Ensi-iltojen lukumäärä 7 7 7 0 0,0 %Yleisötyön tilaisuudet 326 380 380 0 0,0 %

MittaritTeatterin näyttämöiden täyttöaste % 73,6 72,0 72,0 0 0,0 %Yleisötyö (osallistujat) 7 833 8 850 8 850 0 0,0 %Bruttomenot, €/asukas 40,5 38,9 39,8 1 2,3 %Nettomenot, €/asukas 30,2 30,2 31,2 1 3,7 %

Muutos 2018 - 2019

110

KAUPUNKIRAKENNE

Toimialan kuvaus

Kaupunkirakenteen toimiala jakautuu neljään palvelualueeseen, jotka ovat kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö, liikenne- ja viheralueet, rakentaminen ja ympäristö sekä asiakaspalvelu ja johdon tuki. Toimialaan kuuluu kaksitoista palveluyksikköä. Kaupunkisuunnittelun ja maankäytön palvelualue huolehtii yleis- ja asemakaavoituksesta, niihin liit-tyvästä yleissuunnittelusta ja kaupunkikuvan suunnittelusta, kaupungin omistamien maa- ja vesialu-eiden hallinnasta yleisiä alueita lukuun ottamatta, paikkatieto- ja maastomittauspalveluista sekä kiin-teistöinsinöörin viranomaistehtävistä. Liikenne- ja viheralueiden palvelualue huolehtii katujen, puistojen ja muiden yleisten alueiden hallin-nasta, suunnittelusta, rakentamisesta ja ylläpidosta, metsien hoidosta, pysäköinninvalvonnasta sekä seudullisesta joukkoliikenteestä ja jätehuollon viranomaistehtävistä. Rakentamisen ja ympäristön palvelualue huolehtii asuntotoimen, rakennusvalvonnan, ympäristön-suojelun ja ympäristöterveydenhuollon viranomaistehtävistä, ympäristönsuojelun edistämisestä kun-nassa, kaupungin ympäristöjärjestelmän ylläpidosta sekä kunnallisista eläinlääkäripalveluista. Asiakaspalvelun ja johdon tuen palvelualue huolehtii yksityis- ja yritysasiakkaiden asiakaspalvelun sujuvuudesta, kaupunkirakenteen toimialan ja Altek Aluetekniikan keskitetyistä hallinto- ja taloushal-lintopalveluista sekä toimialan yhteisestä kehittämisestä.



Kaupunkirakenteen toimintakate on 7,7 milj. euroa vuoden 2018 muutettua talousarviota positiivi-sempi. Suurin yksittäinen tekijä on tuloarviossa mukana oleva Hippoksen alueen tontinmyynti, joka nostaa maanmyyntivoittoennustetta kaiken kaikkiaan 8,3 milj. euroa.


Toimintatulot 53 215,8 49 893,4 59 484,1 9 590,7 19,2 %Toimintamenot 50 445,4 54 290,3 56 183,1 1 892,8 3,5 %Toimintakate (sitova taso) 2 770,4 -4 396,9 3 301,0 7 697,9 -175,1 %

Muutos 2018 - 2019

111


Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö

1. Toteutetaan täydennysrakentamisen KymppiR-ohjelmaa huolehtimalla siitä, että uudesta kerros- ja rivitalotuotannosta vähintään 95 % sijoittuu yleiskaavan kestävän liikkumisen vyöhykkeelle.

2. Ylläpidetään viiden vuoden asuinrakentamista vastaavaa kaavavarantoa kerros- ja rivitalotuo-tannolle (5 x 70 000 k-m2) sekä omakotitonteille (5 x 80 tonttia). Tarjotaan asuntotontteja varat-tavaksi ohjelman mukaisesti.

3. Tavoitteena on luovuttaa 10 uutta yritystonttia. Kaavoitetaan uutta yritystonttivarantoa keskimää-rin 10 ha/vuosi huomioiden sijoittumismahdollisuuksien ja tonttivarannon monipuolisuus sekä yritysvaikutukset.

Liikenne- ja viheralueet

4. Katuverkolla loukkaantuneiden määrä vähenee 20 % vuoden 2014 tasosta (108 loukkaantu-nutta) vuoteen 2020 mennessä (86 loukkaantunutta).

5. Joukkoliikenteen matkamäärät kasvavat 1,5 % (vertailulukuna vuoden 2018 toteuma).

Rakentaminen ja ympäristö

6. Uusien asuinrakennusten rakennuslupien käsittelyaika on enintään 6 viikkoa 75 %:ssa myönne-tyistä luvista. Maa-aines- ja ympäristölupahakemusten käsittelyaika on enintään 4 kuukautta. Ympäristölupa- ja maa-aineslupakohteille tehdään valvontasuunnitelmien mukaisia valvonta-käyntejä 80 kappaletta (100 % suunnitelluista). Ympäristöterveydenhuollon suunnitelmalliset tar-kastukset, 1 100 kappaletta, tehdään valvontasuunnitelman mukaisesti.


Osallistuvat ja hyvinvoivat asukkaat

Teema 3. Edistämme asukkaiden yhdenvertaisuutta ja otamme huomioon kulttuurisen mo-ninaisuuden

KymppiR2018-ohjelman mukaisesti Jyväskylän asuntopolitiikkaa toteutetaan aihe- tai aluekoh-taisin tarkennuksin. Käynnistetään pilottikokeilujen mukaisia toimenpiteitä mukaan lukien opis-kelija-asumisen selvitys ja Asuntoreformikilpailu2018:n voittajaehdotuksen jatkotyö.


Teema 11. Parannamme kaupunkikeskustan viihtyisyyttä ja elinvoimaa Käynnistämme Kaupunkikeskustan ja Lutakon yhteen kytkemiseen tähtäävän suunnittelun ja jatkamme keskustavisio 2030:n toteutusta.

Resurssien viisas käyttö

Teema 13. Toteutamme eheää yhdyskuntarakennetta ja kannustamme kestävään liikkumi-seen

Toteutamme KymppiR-ohjelmaa siten, että uusi kerros- ja rivitalotuotanto sijoittuu pääosin kes-tävän liikkumisen vyöhykkeelle. Hillitsemme katuinfran korjausvelkaa.

112


Hallintosääntö sekä sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet ja ohjeet määrittelevät sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan menettelyt ja vastuut sekä ohjaavat sisäisen valvonnan ja riskienhal-linnan järjestämistä. Kaupunkirakenteen toimiala ja sen tilivelvollinen johto on järjestänyt ja toteutta-nut vastuualueensa sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan näiden sääntöjen ja ohjeiden mukaisesti. Toimialan riskikartoitus on päivitetty esimiesseminaarissa 22.8.2018 ja priorisoitu lautakunnassa ta-lousarvion lähetekeskustelun yhteydessä. Tehdyn riskiarvion perusteella kaupunkirakenteen merkittävimmät toimintaan ja tavoitteisiin vaikut-tavat riskit, niiden hallintakeinot ja sisäisen valvonnan toimenpiteet on esitetty alla olevassa taulu-kossa satunaisessa järjestyksessä. Riski Hallintakeinot ja toimenpiteet

Poikkeuksellinen sääilmiö Ajantasainen varautumissuunnitelma, hulevesien hallinta ja laadukas kaava‐ ja rakennussuunnittelu

Rakennetun infran rapautu‐minen

Korjausvelan seurantatyökalu ja asiantuntemus erilaisten korjaustoimen‐piteiden vaikuttavuudesta sekä riittävä resurssien ohjaaminen korjausve‐lan hallintaan.

Suhdanteiden ja asiakaskäyt‐täytymisen vaihtelu

Toimintaympäristön muutosten seuranta ja ennakointi erityisesti raken‐tamisen ja joukkoliikenteen käyttäjämäärien suhteen. Pyritään reagoi‐maan myös henkilöstöresurssilla.


Kaupunkirakenteen toimintakate on 7,7 milj. euroa vuoden 2018 muutettua talousarviota positiivi-sempi. Tuloarviossa on mukana Hippoksen alueen tontinmyyntiä, joka nostaa maanmyyntivoittoen-nustetta 8,3 milj. euroa. Maankäyttösopimusmaksuja kertyy n. 0,3 milj. edellisvuotta enemmän. Li-säksi joukkoliikenteen lipputulojen ennustetaan nousevan matkamäärien kasvaessa. Menoja nostavat mm. joukkoliikenteen reittimuutosten kustannukset, paikallisliikenneterminaalin vä-liaikainen siirtäminen Vapaudenkadulta Asemakadulle, pilaantuneiden maiden puhdistuskustannuk-set sekä ratapihaselvityksen käynnistyminen. Lisäkustannuksia aiheutuu myös Rakentajantalon muutosta sekä henkilöstömenojen kasvusta (uudet rekrytoinnit ja palkkojen yleiskorotukset).


Asiakaspalvelu ja johdon tuki 243,2 182,0 203,0 21,0 11,5 %Liikenne- ja viheralueet 21 758,8 23 913,9 24 527,2 613,3 2,6 %Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö 27 666,9 22 610,0 31 500,0 8 890,0 39,3 %Rakentaminen ja ympäristö 3 546,9 3 187,5 3 253,9 66,4 2,1 %Toimintatulot yhteensä 53 215,8 49 893,4 59 484,1 9 590,7 19,2 %

Asiakaspalvelu ja johdon tuki 2 924,1 3 316,0 3 354,8 38,8 1,2 %Liikenne- ja viheralueet 37 266,4 40 038,3 41 358,4 1 320,1 3,3 %Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö 5 843,8 5 872,2 6 254,1 381,9 6,5 %Rakentaminen ja ympäristö 4 411,0 5 063,8 5 215,8 152,0 3,0 %Toimintamenot yhteensä 50 445,4 54 290,3 56 183,1 1 892,8 3,5 %

Asiakaspalvelu ja johdon tuki -2 680,9 -3 134,0 -3 151,8 -17,8 0,6 %Liikenne- ja viheralueet -15 507,6 -16 124,4 -16 831,2 -706,8 4,4 %Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö 21 823,1 16 737,8 25 245,9 8 508,1 50,8 %Rakentaminen ja ympäristö -864,1 -1 876,3 -1 961,9 -85,6 4,6 %Toimintakate yhteensä 2 770,4 -4 396,9 3 301,0 7 697,9 -175,1 %

Muutos 2018 - 2019

113

Kaupunkirakenteen toimiala

Asiakaspalvelu ja johdon tuki

Toiminnan kuvaus

Asiakaspalvelu ja johdon tuki -palvelualue vastaa kaupunkirakenteen toimialan talouden, hallinnon ja kehittämisen tehtävistä sekä yhteisistä toiminnoista. Palvelualue tuottaa talous-, hallinto- ja pää-töksentekopalvelut myös Altek Aluetekniikka -liikelaitokselle. Palvelualueeseen kuuluvat toimialan yhteinen asiakaspalvelupiste Hannikainen, Forumin palvelupiste, Tikkakosken ja Korpilahden yh-teispalvelupisteet sekä kaupungin puhelinvaihde. Forumin palvelupisteeseen on yhdistetty joukkolii-kenteen lippupalvelut, kaupungin palvelukassa ja Jyväskylä-neuvonta. Toimialajohtajan kustannuk-set on jaettu kaupunkisuunnittelun ja maankäytön sekä asiakaspalvelun ja johdon tuen kesken.


Rakentajantalolla on aloitettu remontti ja koko toimialan henkilöstö on muuttanut väistötiloihin syys-kuussa 2018 noin vuoden ajaksi. Kivääritehtaalle muuttivat kaikki muut toiminnot ja palvelut lukuun ottamatta pysäköinnintarkastusta sekä maastomittausta. Näiden yksikköjen toimitilat ovat Tietota-lolla. Rakentajantalon remontin arvioidaan valmistuvan syksyllä 2019.

Määrärahan jakaantuminen palveluittain

Menoissa on varauduttu väistötilojen aiheuttamiin ylimääräisiin kustannuksiin sekä syksyllä tapahtu-vaan muuttoon Rakentajantalolle.


Johdon tuki 169,2 140,0 140,0 0,0 0,0 %Palvelupiste Hannikainen 8,1 8,0 8,0 0,0 0,0 %Forumin palvelupiste 13,7 15,0 10,0 -5,0 -33,3 %Yhteispalvelupisteet 17,8 18,0 10,0 -8,0 -44,4 %Puhelinvaihde 9,4 0,0 10,0 10,0 0,0 %Lautakunnat ja jaostot 25,0 1,0 25,0 24,0 2400,0 %Toimintatulot yhteensä 243,2 182,0 203,0 21,0 11,5 %

Johdon tuki 739,4 773,8 611,5 -162,3 -21,0 %Toimialan yhteiset (sis. vyörytykset) 962,5 1 400,6 1 524,8 124,2 8,9 %Palvelupiste Hannikainen 330,5 355,8 412,8 57,0 16,0 %Forumin palvelupiste 357,5 217,1 208,3 -8,8 -4,1 %Yhteispalvelupisteet 151,4 171,8 176,6 4,8 2,8 %Puhelinvaihde 203,4 172,6 196,5 23,9 13,8 %Lautakunnat ja jaostot 179,6 224,3 224,3 0,0 0,0 %Toimintamenot yhteensä 2 924,1 3 316,0 3 354,8 38,8 1,2 %

Johdon tuki -570,2 -633,8 -471,5 162,3 -25,6 %Toimialan yhteiset (sis. vyörytykset) -962,5 -1 400,6 -1 524,8 -124,2 8,9 %Palvelupiste Hannikainen -322,4 -347,8 -404,8 -57,0 16,4 %Forumin palvelupiste -343,7 -202,1 -198,3 3,8 -1,9 %Yhteispalvelupisteet -133,6 -153,8 -166,6 -12,8 8,3 %Puhelinvaihde -194,0 -172,6 -186,5 -13,9 8,1 %Lautakunnat ja jaostot -154,6 -223,3 -199,3 24,0 -10,7 %Toimintakate yhteensä -2 680,9 -3 134,0 -3 151,8 -17,8 0,6 %

Muutos 2018 - 2019

114


Liikenne- ja viheralueet

Toiminnan kuvaus

Liikenne- ja viheralueiden palvelualue vastaa kaupungin yleisten alueiden infran hallinnasta ja met-sien hoidosta, pysäköinninvalvonnasta, viljelypalstatoiminnan järjestämisestä, yksityistieavustusten hoitamisesta, seudullisesta joukkoliikenteestä, jätehuollon viranomaistehtävistä sekä kunnallisteknii-kan investointien rakennuttamisesta.


Vuoden aikana valmistaudutaan siirtymään alueiden hoidossa täysin omajohtoiseen tuotantoon. Kolme kilpailutettua alueurakkaa päättyy lokakuussa 2019. Suunnitelmissa on Altek Aluetekniikka -liikelaitoksen lakkauttaminen vuoden 2019 lopussa ja toimintojen yhdistäminen Liikenne- ja viher-alueiden palvelualueeseen vuoden 2020 alusta. Glyfosaatin käyttöä rikkakasvien torjunnassa vähennetään. Vuonna 2019 sitä ei käytetä enää Altek Aluetekniikka -liikelaitoksen hoitamilla liikenne- ja viheralueilla esimerkiksi keskustassa, Palokassa, Tikkakoskella ja Korpilahdella. Vieraslajien torjuntaa tehostetaan osallistumalla Suomen luonnon-suojeluliiton Finvasive-hankkeeseen. Jätehuoltoviranomainen täydentää kuljetustietorekisteriä kuljetus- ja kiinteistörekisteritiedoilla sekä aloittaa sako- ja umpikaivolietehuollon selvittämisen ja seurannan. Jätehuoltomääräykset uudiste-taan 1.1.2019 muuttuvan jätelain sekä Laukaan jätteenkuljetusjärjestelmän muutoksen johdosta. Joukkoliikenteen palvelutarjontaa kehitetään ja lisätään nousevien matkamäärien myötävaikutuk-sella. Waltti -lippu- ja maksujärjestelmään valmistellaan liikennepalvelulain edellyttämiä valtakunnal-lisia muutoksia. Muun muassa tunnistepohjaisen lippujärjestelmän käyttöön on tarkoitus päästä syk-syn 2019 aikana. Jyväskylän keskustassa Vapaudenkadulla oleva paikallisliikenneterminaali siirre-tään keskustan rakennustöiden alta väliaikaisesti Asemakadulle, mikä aiheuttaa muutoksia linjojen reiteissä ja aikatauluissa. Väliaikainen paikka on käytössä arviolta maaliskuuhun 2020.

115


Altek Aluetekniikan ylijäämän purkamisella katetaan mm. katupalveluiden alueiden kasvusta ja so-pimushintojen korotuksista aiheutuvia menoja. Suurin osa ylijäämästä käytetään korjausvelan lyhen-tämiseen. Altek Aluetekniikka -liikelaitoksen suunniteltu lakkauttaminen ja yhdistäminen Liikenne- ja viheralueet -palvelualueeseen tulee huomioida vuoden 2020 talousarviossa nettomenojen kasvuna, joka suuruusluokkana on Altekin talousarvion 2019 alijäämän suuruinen (noin 1,4 milj. euroa). Metsäpalveluiden toiminnassa noudatetaan ensimmäinen täysi vuosi kaupunkirakennelautakunnan vahvistamaa metsäohjelmaa, mikä saattaa vaikuttaa talouden toteutumiseen. Jätehuollon viranomaistoiminnan tuloiksi kirjataan asiakkaiden maksama viranomaistyön kustan-nukset, jotka laskutetaan Mustankorkea Oy:n laskutuksen yhteydessä. Menot koostuvat pääosin vi-ranomaistyön henkilöstökuluista, joihin varataan 6 kk:n määräaikainen henkilöresurssi sako- ja um-pikaivolietehuollon selvittämiseen.


Katupalvelut 2 667,5 3 968,8 3 993,8 25,0 0,6 %Viherpalvelut 175,0 151,0 178,0 27,0 17,9 %Metsäpalvelut 1 378,3 1 450,0 1 450,0 0,0 0,0 %Satamapalvelut 423,8 478,5 478,5 0,0 0,0 %Jätehuoltopalvelut 604,0 292,3 328,7 36,4 12,5 %Pysäköinninvalvonta 1 140,9 1 180,0 1 190,0 10,0 0,8 %Viljelypalstat ja yksityistieavustukset 6,0 6,5 6,5 0,0 0,0 %Joukko- ja palveluliikenne, Jyväskylä 207,3 145,0 144,0 -1,0 -0,7 %Joukko- ja palveluliikenne, seudullinen 13 006,4 13 131,8 13 297,7 165,9 1,3 %Valon hankkeet 109,2 60,0 60,0 0,0 0,0 %Maankäyttösopimusmaksut 2 040,5 3 050,0 3 400,0 350,0 11,5 %Toimintatulot yhteensä 21 758,8 23 913,9 24 527,2 613,3 2,6 %

Katupalvelut 13 500,6 16 020,4 16 178,2 157,8 1,0 %Viherpalvelut 2 900,1 2 797,6 2 872,6 75,0 2,7 %Metsäpalvelut 966,6 807,6 854,6 47,0 5,8 %Satamapalvelut 337,9 409,8 412,3 2,5 0,6 %Jätehuoltopalvelut 287,6 297,2 328,7 31,5 10,6 %Pysäköinninvalvonta 719,8 690,8 711,4 20,6 3,0 %Viljelypalstat ja yksityistieavustukset 289,6 289,1 289,6 0,5 0,2 %Joukko- ja palveluliikenne, Jyväskylä 640,5 549,9 907,2 357,3 65,0 %Joukko- ja palveluliikenne, seudullinen 17 306,7 17 927,9 18 553,6 625,7 3,5 %Valon hankkeet 269,4 186,2 186,5 0,3 0,2 %Resurssiviisas kestävä liikenne 47,7 61,8 63,7 1,9 3,1 %Toimintamenot yhteensä 37 266,4 40 038,3 41 358,4 1 320,1 3,3 %

Katupalvelut -10 833,0 -12 051,6 -12 184,4 -132,8 1,1 %Viherpalvelut -2 725,0 -2 646,6 -2 694,6 -48,0 1,8 %Metsäpalvelut 411,7 642,4 595,4 -47,0 -7,3 %Satamapalvelut 85,8 68,7 66,2 -2,5 -3,6 %Jätehuoltopalvelut 316,4 -4,9 0,0 4,9 -100,0 %Pysäköinninvalvontapalvelut 421,1 489,2 478,6 -10,6 -2,2 %Viljelypalstat ja yksityistieavustukset -283,6 -282,6 -283,1 -0,5 0,2 %Joukko- ja palveluliikenne, Jyväskylä -433,2 -404,9 -763,2 -358,3 88,5 %Joukko- ja palveluliikenne, seudullinen -4 300,4 -4 796,1 -5 255,9 -459,8 9,6 %Valon hankkeet -160,2 -126,2 -126,5 -0,3 0,2 %Resurssiviisas kestävä liikenne -47,7 -61,8 -63,7 -1,9 3,1 %Maankäyttösopimusmaksut 2 040,5 3 050,0 3 400,0 350,0 11,5 %Toimintakate yhteensä -15 507,6 -16 124,4 -16 831,2 -706,8 4,4 %

Muutos 2018 - 2019

116

Joukkoliikenteessä liikennöintikustannukset kasvavat liikenteen lisäämisen johdosta. Laukaan suun-nan liikenne (linja 41) on liitetty osaksi kilpailutettua joukkoliikennetarjontaa. Uusi liikenne vaikuttaa myös matkamäärien kasvuun ja asiakastulojen lisääntymiseen. Asiakastulojen kasvu ei kuitenkaan kata liikennöintikustannusten kasvua. Paikallisliikenneterminaalin muutosta aiheutuviksi lisäkustan-nuksiksi on arvioitu 300 000 euroa ja kustannukset on lisätty Jyväskylän kaupungin osuuteen. Ta-lousarviovalmistelun yhteydessä on huomioitu myös tarvittava lisämääräraha 200 000 euroa, jonka turvin joukkoliikenteen kausilippujen asiakashintoja pystytään alentamaan ainakin lasten, nuorten ja opiskelijoiden käyttäjäryhmissä muiden vertailukaupunkiseutujen hintatasolle. Korpilahden asiointi-liikenteen asiakashinnoittelu muutetaan kiinteähintaiseksi 3 euroa/matka, jolloin se on sama kuin joukkoliikenteen yhden vyöhykkeen kertamatkalipun hinta. Muutos lisää Korpilahden asiointiliiken-teen arvioituja kustannuksia vuositasolla noin 7 500 eurolla. Maankäyttösopimustuloja ennustetaan kertyvän 350 000 euroa vuotta 2018 enemmän.


TP TA+M TA2017 2018 2019 euroa %

TunnusluvutKatutyöluvat, kpl 701 650 650 0 0,0 %Joukkoliikenteen matkat (milj.kpl/v) 7 7 7,54 0 2,3 %Maksukehoitukset, kpl 18 584 19 600 19 000 -600 -3,1 %

MittaritUlkovalaistuksen käyttötunnit, sitouduttu ltk hyväksymissä ohjausperiaatteissa tasoon 2800 h/a 2 703 2 800 2 800 0 0,0 %Energian kulutus kWh/valonlähde/a 257 247 247 0 0,0 %Ulkovalaistuksen kokonaisenergiankulutus ei kasva vuoden 2016 tasosta (8401 Mwh) 2017-2025 8 276 8 200 8 200 0 0,0 %Katutyölupien käsittelyaika vrk/lupa 4 5 5 0 0,0 %Katupalvelut, e/asukas 96 113 113 0 -0,2 %Katujen talvihoito, €/asukas 18 21 21 0 0,0 %Katujen kesähoito, €/asukas 7 8 8 1 6,7 %Viherpalvelut, e/asukas 21 20 20 0 1,5 %Rakennettujen puistojen hoito, e/ha 16 572 14 750 14 750 0 0,0 %Venepaikkojen vuokrausaste-% 75 75 75 0 -0,1 %Satamapalvelut, e/asukas 2 3 3 0 -0,4 %Ylläpitokustannukset, e/venepaikka 97 95 95 0 0,0 %Käyttäjien tyytyväisyys asuntoalueiden läheisten metsien hoitoon (1-5) 3 3 3 0 -2,0 %Lähimetsien käsittelypinta-ala vuodessa -% 11 10 10 0 0,0 %Katujen rakentaminen €/asukas 108 116 144 28 24,1 %Puistojen rakentaminen €/asukas 12 13 12 -1 -7,7 %Jätehuollon hakemusten käsittelyaika vrk/lupa 5 7 7 #JAKO/0!Oikaisuvaatimus-% (pysäköintivirhemaksut) 5 6 5 -1 -16,7 %Hyväksymis-% (pysäköintivirhemaksut) 13 16 14 -2 -12,5 %Pysäköinninvalvonnan kustannukset, e/pysäköintivirhemaksu 39 35 37 2 6,2 %

Muutos 2018 - 2019

117

Lipputuki * = Vuodesta 2014 joukkoliikenteen järjestämistapamuutoksesta lähtien lipputuki on pois-tunut ja kustannuksina huomioidaan joukkoliikenteen alijäämä

119


Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö

Toiminnan kuvaus

Kaupunkisuunnittelun ja maankäytön palvelualue vastaa kaupungin yleis- ja asemakaavoituksesta, maan hankinnasta ja isännöinnistä, tonttien luovutuksesta, kiinteistönmuodostuksesta, kaupungin paikkatietojärjestelmien kehittämisestä sekä karttatuotannosta.


Jyväskylän kasvu ja sen myötä rakentaminen on ollut viime vuosina vilkasta. Tilanne saattaa valta-kunnallisesti olla rauhoittumassa, mutta Jyväskylässä ei vielä voida ennustaa merkittävää muutosta suuntaan tai toiseen. Kasvun perustuessa edelleen täydennysrakentamiseen asemakaavoituksen ja siihen liittyvän suunnittelun, sopimus- ja muiden neuvotteluresurssien taso tulee edelleen pitää korkeana. Maanhankinnalla ja kaavoituksella luodaan edellytyksiä myös pitkäjänteisesti tuleviin tar-peisiin. Yritystonttien esirakentaminen ja rakennusten purkaminen käytöltään uudistuvilla kiinteis-töillä on vaatinut ja vaatii edelleen resurssien kasvattamista. Paikkatietopalveluita kehitetään edel-leen sekä jyväskyläläisten että seudun muiden kuntien tarpeita palvellen. 3D-kiinteistöjaotus tulee mahdolliseksi. Edellisenä vuonna valmistui monia, useita vuosia valmisteltuja ja pitkäjänteisesti toimintaan vaikut-tavia suunnitelmia ja linjauksia (Keskustavisio2030, Metsäohjelma, pysäköinnin hallinnan periaat-teet, Asuntopolitiikka ja sosiaalinen eheys –linjaukset). Eniten resursseja vievistä kehityshankkeista keskustan kehittämisen painopiste muuttuu vision tultua hyväksyttyä vision toteuttamisen toimenpi-teisiin kuten Lutakon ja keskustan umpeen kuromiseen. Kukkulan maankäytön kokonaissuunnittelu on käynnistynyt. Kankaan toteuttaminen etenee vaiheittain.



Yhdyskuntasuunnittelu ja paikkatieto 120,6 110,0 110,0 0,0 0,0 %Asemakaavoitus 117,8 120,0 120,0 0,0 0,0 %Tontit ja maanhallinta 8 664,1 8 380,0 8 520,0 140,0 1,7 %Kiinteistönmuodostus ja maastomittaus 1 161,9 1 000,0 1 000,0 0,0 0,0 %Maan myyntivoitot 17 602,4 13 000,0 21 750,0 8 750,0 67,3 %Toimintatulot yhteensä 27 666,9 22 610,0 31 500,0 8 890,0 39,3 %

Yhdyskuntasuunnittelu ja paikkatieto 1 092,4 1 251,0 1 429,9 178,9 14,3 %Asemakaavoitus 1 416,7 1 764,0 1 797,8 33,8 1,9 %Tontit ja maanhallinta 2 036,8 1 359,2 1 483,0 123,8 9,1 %Kiinteistönmuodostus ja maastomittaus 1 297,8 1 498,0 1 543,4 45,4 3,0 %Toimintamenot yhteensä 5 843,8 5 872,2 6 254,1 381,9 6,5 %

Yhdyskuntasuunnittelu ja paikkatieto -971,8 -1 141,0 -1 319,9 -178,9 15,7 %Asemakaavoitus -1 298,9 -1 644,0 -1 677,8 -33,8 2,1 %Tontit ja maanhallinta 6 627,3 7 020,8 7 037,0 16,2 0,2 %Kiinteistönmuodostus ja maastomittaus -135,9 -498,0 -543,4 -45,4 9,1 %Maan myyntivoitot 17 602,4 13 000,0 21 750,0 8 750,0 67,3 %Toimintakate yhteensä 21 823,1 16 737,8 25 245,9 8 508,1 50,8 %

Muutos 2018 - 2019

121

Kaupunkisuunnittelun ja maankäytön tulojen arvioidaan nousevan n. 8,9 milj. euroa. Talousarviossa on huomioitu Hippoksen alueen tontinmyynti, joka nostaa maan myyntivoittojen tuloarviota 8,3 milj. Tontinvuokratulojen ennustetaan myös kasvavan indeksin noustessa. Pilaantuneiden maa-alueiden hoitoon ja purkukustannuksiin varataan n. 110 000 euroa lisää vuoden 2018 tasoon nähden. Yhdys-kuntasuunnittelun ja paikkatiedon yksikössä asiantuntijamenot kasvavat viime vuodesta, johtuen pääasiassa ratapihaselvityksen varauksesta.


TP TA+M TA2017 2018 2019 euroa %

MittaritTarjotaan omakotitontteja varattavaksi 80 80 80 0 0,0 %

Tarjotaan kerros- ja rivitalotuotantoa varattavaksi k-m2 55 800 60 000 60 000 0 0,0 %Hyväksytyt yleiskaavat 0 1 1 0 0,0 %Kyläsuunnittelukohteet 2 2 2 0 0,0 %

Asuin- ja rivitalojen asemakaavoittaminen, k-m2 97 800 70 000 70 000 0 0,0 %Omakotitonttien asemakaavoittaminen 92 80 80 0 0,0 %Teollisuustonttien asemakaavoittaminen, ha 4 10 10 0 0,0 %Hyväksytyt asemakaavat, kpl 31 20 20 0 0,0 %Valitukset asemakaavoista, kpl 4 1 2 1 100,0 %Arkkitehtuurikilpailut 2 1 1 0 0,0 %Asemakaavapoikkeamiset 30 50 50 0 0,0 %Suunnittelutarveratkaisut ja poikkeamiset, muut 61 50 50 0 0,0 %

Muutos 2018 - 2019

122


Rakentaminen ja ympäristö

Toiminnan kuvaus

Rakentamisen ja ympäristön palvelualue huolehtii asuntotoimen, rakennusvalvonnan, ympäristön-suojelun ja ympäristöterveydenhuollon viranomaistehtävistä, ympäristönsuojelun edistämisestä kun-nassa, kaupungin ympäristöjärjestelmän ylläpidosta sekä kunnallisista eläinlääkäripalveluista.


Asuntotoimea lukuun ottamatta viranomaistehtävissä ei ole odotettavissa suuria muutoksia toimin-nassa tai toimintaympäristössä vuoden 2019 aikana. Vireillä oleva asumisoikeuslain muutos siirtäisi sen mukaiset viranomaistehtävät pois kunnilta.


Talousarviossa on varauduttu kiinteistöveroprojektin käynnistämiseen vuoden alusta rekrytoimalla sitä varten kaksi määräaikaista henkilöä. Rakennusvalvonnan lupa- ja valvontataksaa korotetaan n. 2 % vastaamaan kustannustason nou-sua.


Rakennusvalvonta 2 170,7 1 861,0 1 907,0 46,0 2,5 %Ympäristönsuojelupalvelut 113,0 118,0 120,0 2,0 1,7 %Ympäristöterveydenhuolto 1 263,2 1 208,5 1 226,9 18,4 1,5 %Toimintatulot yhteensä 3 546,9 3 187,5 3 253,9 66,4 2,1 %

Asuntotoimen palvelut 158,1 229,7 232,9 3,2 1,4 %Rakennusvalvonta 1 485,1 1 730,7 1 852,9 122,2 7,1 %Ympäristönsuojelupalvelut 691,0 942,4 885,5 -56,9 -6,0 %Ympäristöterveydenhuolto 2 076,8 2 161,0 2 244,5 83,5 3,9 %Toimintamenot yhteensä 4 411,0 5 063,8 5 215,8 152,0 3,0 %

Asuntotoimen palvelut -158,1 -229,7 -232,9 -3,2 1,4 %Rakennusvalvonta 685,7 130,3 54,1 -76,2 -58,5 %Ympäristönsuojelupalvelut -578,0 -824,4 -765,5 58,9 -7,1 %Ympäristöterveydenhuolto -813,7 -952,5 -1 017,6 -65,1 6,8 %Toimintakate yhteensä -864,1 -1 876,3 -1 961,9 -85,6 4,6 %

Muutos 2018 - 2019

123


TP TA+M TA2017 2018 2019 euroa %

MittaritRakennusvalvonta:- lupapäätökset, kpl 1 276 1 400 1 300 -100 -7,1 %- suoritetut katselmukset, kpl 2 319 2 800 2 500 -300 -10,7 %- myönnetyt rakennusluvat, k-m2 265 378 240 000 220 000 -20 000 -8,3 %- myönnetyt asunnot, kpl 2 253 1 300 1 300 0 0,0 %- uusien asuinrakennusten rakennuslupien käsittelyaika, vk > 6 ≤ 6 ≤ 6 0 0,0 %Ympäristönsuojelu:- lupapäätökset, kpl 96 65 70 5 7,7 %- käsitellyt ilmoitukset, kpl 11 10 10 0 0,0 %- suunnitelmalliset valvontakäynnit, kpl 77 80 80 0 0,0 %- lausunnot, kpl 17 15 15 0 0,0 %- maa-aines- ja ympäristölupahakemusten käsittelyaika, kk > 4 < 4 < 4 0 0,0 %Ympäristöterveydenhuolto:- suunnitelmalliset tarkastukset, kpl 1 056 1 250 1 100 -150 -12,0 %- tutkitut näytteet, kpl 1 243 1 500 1 200 -300 -20,0 %- päätökset ja ilmoitukset, kpl 188 200 200 0 0,0 %- kunnaneläinlääkärien sairaskäynnit tiloilla, kpl 2 005 1 900 2 000 100 5,3 %- pieneläinvastaanottokäynnit, kpl 4 238 4 800 4 500 -300 -6,3 %- ostopalveluna pieneläinpäivystyskäynnit, kpl 1 487 1 600 1 500 -100 -6,3 %Asuntotoimi:- päätökset, kpl 615 450 450 0 0,0 %- annetut jononumerot (asumisoikeus), kpl 2 080 1 400 1 400 0 0,0 %- lausunnot, kpl 21 30 15 -15 -50,0 %

Muutos 2018 - 2019

124

RAHOITUSSUUNNITELMA Kaupungin virallisessa tilinpäätökse ssä esitettävässä rahoitussuunnitelmassa liikelaitokset laske-taan yhteen muun kaupungin kanssa rivi riviltä ja keskinäiset liiketapahtumat eliminoidaan. Talous-arvion yhteydessä esitetään kaksi erilaista rahoitussuunnitelmaa, joista toisessa liikelaitokset on yh-distetty tilinpäätöksen tapaan rivi riviltä. Toisessa rahoitussuunnitelmassa liikelaitoksista on huomi-oitu vain niiden maksama sijoitetun pääoman korko. Talousarvion ja tilinpäätöksen vertailtavuuden mahdollistamiseksi ja tunnuslukujen laskentaa varten tulee käyttää kokonaistaloudellista rahoitussuunnitelmaa. Rahoitussuunnitelma jakautuu kahteen osaan. Toiminnan ja investointien rahavirta pitää sisällää n käyttötalouden ja investoinnit osoittaen rahavirran, joka on katettava rahoitustoiminnalla tai joka jää rahoituksen katteeksi. Rahoitussuunnitelman toiminnan rahavirta muodostuu tulo ssuunnitelmasta siirtyvästä vuosikatteesta ja satunnaisista eristä sekä tulorahoituksen korjauseristä.

Rahoitussuunnitelma 2017 – 2021

Liikelaitokset riveittäin yhdisteltynä


TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHAVIRTA

Vuosikate 67 099 41 274 52 190,9 57 824 56 844Tulorahoituksen korjauserät -18 782 -13 100 -21 830,0 -12 080 -12 080Toiminnan rahavirta 48 317 28 174 30 360,9 45 744 44 764

Investointimenot -53 174 -83 512 -82 759,7 -74 273 -79 028Rahoitusosuudet investointimenoihin 1 409 1 590 590,0 590 132Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 23 843 14 246 25 750,0 16 000 16 000Investointien rahavirta -27 922 -67 677 -56 419,7 -57 683 -62 896

TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHAVIRTA 20 395 -39 502 -26 058,8 -11 939 -18 132

RAHOITUKSEN RAHAVIRTA

Antolainasaamisten lisäykset -197 0 0,0 0 0Antolainasaamisten vähennykset 404 2 200 0,0 0 0Antolainauksen muutokset (sitova) 207 2 200 0,0 0 0Pitkäaikaisten lainojen lisäys 30 000 61 548 51 482,7 42 600 79 640Pitkäaikaisten lainojen vähennys -74 876 -25 781 -26 685,0 -31 685 -61 685Lyhytaikaisten lainojen muutos 17 593 0 0,0 0 0Lainakannan muutokset -27 283 35 767 24 797,7 10 915 17 955Oman pääoman muutokset 0 0 0,0 0 0Muut maksuvalmiuden muutokset 12 357 1 535 1 261,1 1 025 177

RAHOITUKSEN RAHAVIRTA -14 719 39 502 26 058,8 11 939 18 132

RAHAVAROJEN MUUTOS 5 676 0 0,0 0 0

Lainakanta, milj. euroa 365,8 401,6 426,4 437,3 455,3Investointien tulorahoitus, % 129,6 % 50,4 % 63,5 % 78,5 % 72,0 %

125

Liikelaitosten vaikutus rahoitussuunnitelmaan 2019

1 000 euroaKaupungin talousarvio

Tilapalvelu Työterveys Aalto

Talouskeskus Altek Aluetekniikka

Kylän Kattaus K-S pelastuslaitos

Eliminoinnit Yhdistetty talousarvio

Vuosikate 30 293,4 23 440,2 0,0 0,0 -1 272,7 -350,7 80,7 52 190,9Satunnaiset erät 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0Tulorahoituksen korjauserät -21 830,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 -21 830,0Toiminnan rahavirta 8 463,4 23 440,2 0,0 0,0 -1 272,7 -350,7 80,7 0,0 30 360,9

Investointimenot -50 290,0 -30 393,0 0,0 0,0 -145,0 0,0 -1 931,7 -82 759,7Rahoitusosuudet investointimenoihin 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 590,0 590,0Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 25 750,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 25 750,0Investointien rahavirta -24 540,0 -30 393,0 0,0 0,0 -145,0 0,0 -1 341,7 0,0 -56 419,7TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHAVIRTA -16 076,6 -6 952,8 0,0 0,0 -1 417,7 -350,7 -1 261,0 0,0 -26 058,8

Antolainojen lisäykset -6 625,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 6 625,0 0,0Antolainojen vähennykset 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0Antolainauksen muutokset -6 625,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 6 625,0 0,0

Pitkäaikaisten lainojen lisäys 51 482,7 6 625,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 -6 625,0 51 482,7Pitkäaikaisten lainojen vähennys -26 685,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 -26 685,0Lyhytaikaisten lainojen muutos 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0Lainakannan muutokset 24 797,7 6 625,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 -6 625,0 24 797,7Oman pääoman muutokset 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0

Muut maksuvalmiuden muutokset 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 1 261,1 0,0 1 261,1RAHOITUKSEN RAHAVIRTA 18 172,7 6 625,0 0,0 0,0 0,0 0,0 1 261,1 0,0 26 058,8

RAHAVAROJEN MUUTOS 2 096,1 -327,8 0,0 0,0 -1 417,7 -350,7 0,1 0,0 0,0

126

Rahoitussuunnitelman erittely 2017–2021

Liikelaitokset nettona


TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHAVIRTA

Vuosikate 41 669 21 117 30 293,4 34 108 31 068Satunnaiset erät 0 0 0,0 0 0

Pakollisten varausten muutos 455 -100 -80,0 -80 -80Myyntivoitot/käyttötalous -17 642 -13 000 -21 750,0 -12 000 -12 000Tulorahoituksen korjauserät -17 187 -13 100 -21 830,0 -12 080 -12 080

TOIMINNAN RAHAVIRTA 24 481 8 017 8 463,4 22 028 18 988

Maa- ja vesialueet -6 920 -6 000 -6 000,0 -6 000 -6 000Yhdyskuntarakentaminen -18 555 -26 080 -26 390,0 -24 980 -25 580Irtain käyttöomaisuus -5 717 -8 151 -7 700,0 -6 000 -6 000Osakkeet ja osuudet -2 229 -500 -10 200,0 -6 300 -10 200Investointimenot -33 421 -40 731 -50 290,0 -43 280 -47 780

Yhdyskuntarakentaminen 309 0 0,0 0 0Rahoitusosuudet investointimenoihin 309 0 0,0 0 0

Maa- ja vesialueet 2 700 1 000 4 000,0 4 000 4 000Yhdyskuntarakentaminen 228 0 0,0 0 0Irtain käyttöomaisuus 72 0 0,0 0 0Osakkeet ja osuudet 254 246 0,0 0 0Käyttöomaisuuden myyntitulot 3 254 1 246 4 000,0 4 000 4 000

Myyntivoitot/käyttötalous 17 642 13 000 21 750,0 12 000 12 000Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 20 896 14 246 25 750,0 16 000 16 000

INVESTOINTIEN RAHAVIRTA -12 216 -26 485 -24 540,0 -27 280 -31 780

TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHAVIRTA 12 265 -18 468 -16 076,6 -5 252 -12 792

RAHOITUKSEN RAHAVIRTA

Tilapalvelu 0 -9 262 -6 625,0 -4 857 -5 150K-S:n Yhteisöjen Tuki ry -41 0 0,0 0 0EU-hankkeiden välirahoitus -156 0 0,0 0 0Antolainasaamisten lisäys -197 -9 262 -6 625,0 -4 857 -5 150Tilapalvelu 2 683 0 0,0 0 0Jyväskylän Jäähalli Oy 0 2 200 0,0 0 0K-S:n Yhteisöjen tuki ry 287 0 0,0 0 0EU-hankkeiden välirahoitus 113 0 0,0 0 0Liekkilän kannatusyhdistys ry 4 0 0,0 0 0Antolainasaamisten vähennys 3 087 2 200 0,0 0 0Antolainauksen muutokset 2 890 -7 062 -6 625,0 -4 857 -5 150

Lainojen lyhennysten kattamiseen 74 876 25 781 0,0 0 0Muun lainoitustarpeen kattamiseen -44 876 35 767 51 482,7 42 600 79 640Pitkäaikaisten lainojen lisäys 30 000 61 548 51 482,7 42 600 79 640Talousarviolainojen lyhennykset -74 876 -25 781 -26 685,0 -31 685 -61 685Pitkäaikaisten lainojen vähennys -74 876 -25 781 -26 685,0 -31 685 -61 685Lyhytaikaisten lainojen muutos 17 593 0 0,0 0 0Lainakannan muutokset (sitova) -27 283 35 767 24 797,7 10 915 17 955

Oman pääoman muutokset 0 0 0,0 0 0

Toimeksiant. varojen ja pääomien muutokset 421 0 0,0 0 0Vaihto-omaisuuden muutos -267 0 0,0 0 0Saamisten muutos 6 194 0 0,0 0 0Korottomien velkojen muutos 11 456 0 0,0 0 0Muut maksuvalmiuden muutokset 17 805 0 0,0 0 0

RAHOITUKSEN RAHAVIRTA -6 589 28 705 18 172,7 6 058 12 805

RAHAVAROJEN MUUTOS 5 676 10 237 2 096,1 806 13

127

Rahoitussuunnitelman lukuohje

Tulorahoituksen osatekijät eritellään yksityiskohtaisesti tuloslaskelmassa. Tästä syystä rahoituslas-kelmaan otetaan vain varsinaisen toiminnan tulorahoitusjäämän osoittava vuosikate sekä satunnai-set erät, jotka tuloslaskelmassa esitetään vuosikatteen jälkeen.

Toiminnan ja investointien rahavirta

Investointien rahavirta Investoinneilla tarkoitetaan rahoituslaskelmassa pysyviin vastaaviin käytettyjä varoja tilivuoden ai-kana. Investointimenot ja niihin saa dut rahoitusosuudet esitetään rahoituslaskelmassa bruttomää-räisinä. Rahoituslaskelman Investointien rahavirta -nimikkeen alla esitetään myös investointien ra-hoitusosuudet ja pysyvien vastaavien hyödykkeiden myyntihintaiset myyntitulot.

Rahoituksen rahavirta

Antolainauksen muutokset Kunnan myöntämät lainat, jotka taseessa esitetään pysyvien vastaavien ryhmässä Sijoitukset, käsi-tellään ryhmässä antolainauksen muutokset. Antolainojen lisäykset vähentävät rahavaroja ja ant o-lainojen takaisinmaksut lisäävät rahavaroja. Antolainojen muutoksina esitetään erikseen lainojen li-säykset ja lainojen lyhennykset. Lainakannan muutokset Rahoituslaskelma osoittaa, miten kunnan rahoitusrakenne on tilivuoden aikana muuttunut. Pitkäai-kaisten lainojen lisäys osoittaa, kuinka paljon kunta on tilivuoden aikana ottanut uutta pitkäaikaista lainaa tai uusinut niitä. L yhytaikaisten lainojen lisäys osoittaa, kuinka paljon kunta on ottanut uutta lyhytaikaista lainaa tai uusinut sitä. Lyhytaikaisten lainojen vähennys osoittaa, kuinka paljon kunta on tilivuoden aikana lyhentänyt lyhytaikaisia lainojaan. Lyhytaikaisten lainojen lisäykset ja vähennyk-set esitetään rahoituslaskelmassa nettona. Oman pääoman muutokset Oman pääoman lisäyksessä on kysymys jäsenkunnan maksamasta pääomasijoituksesta kuntayh-tymään ja vähennyksessä pääoman palautuksesta jäsenkunnalle. Oman pääoman ehtoinen sijoitus voi olla peruspääoman korotusta tai lisäsijoitus muuhun omaan pääomaan. Oman pääoman vähen-nys tulee kysymykseen lähinnä silloin, kun jäsenkunta eroaa kuntayhtymästä ja kunnalle palautetaan sen pääomasijoitus. Muut maksuvalmiuden muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset koostuvat seuraavista tase-erien muutoksista: toimeksiantojen va-rojen ja pääomien muutokset, vaihto-omaisuuden muutos, pitkäaikaisten saamisten muutokset, ly-hytaikaisten saamisten muutokset, korottomien pitkä- ja lyhytaikaisten velkojen muutokset ja rah a-varojen muutos. Tilinpäätöksessä kunnalliset liikelaitokset yhdistetään kaupungin muuhun toimintaan laskemalla tu-loslaskelmat yhteen rivi riviltä. Tilinpäätöksen laatimisen yhteydessä eliminoidaan kaupungin sisäis-ten liiketapahtumien vaikutus laskelmiin, joten tilinpäätöksen mukainen tuloslaskelma poikkeaa t a-lousarvion tulossuunnitelmasta, jossa sisäiset tapahtumat ovat mukana.

128

Rahoitussuunnitelman erät

Investointimenot

Investointimenot ovat vuoden 2018 talousarviossa yhteensä 82,8 miljoonaa euroa, mikä on 0,7 mil-joonaa euroa vähemmän kuin vuonna 2018. Investoinneista 30,4 miljoonaa euroa (36,7 %) kohdis-tuu talonrakennukseen ja 26,4 miljoonaa euroa (31,9 %) yhdyskuntarakentamisen investointeihin.

Antolainauksen muutokset

Vuoden 2019 talousarvioon ei sisälly antolainauksen lisäyksiä eikä vähennyksiä.

Lainakannan muutokset

Vuonna 2018 arvioidaan lyhennettävän talousarviolainoja yhteensä 25,8 miljoonaa euroa. Uusia pit-käaikaisia talousarviolainoja otetaan 61,5 miljoonaa euroa. Lainakanna n kokonaiskasvuksi arvioi-daan 35,8 miljoonaa euroa. Kokonaislainamäärän arvioidaan olevan vuoden 2018 lopussa 401,6 miljoonaa euroa eli 2 838 euroa asukasta kohti. Taloussuunnitelman mukaan vuonna 2019 velkaannutaan lisää 24,8 miljoonaa eu-roa ja vuonna 2020 velkamäärän kasvu on 10,9 miljoonaa euroa. Tilapalvelu-liikelaitoksen peruspääoman kirjaustapaa muutettiin vuoden 2016 talousarviossa ns. ai-don liikelaitoksen kirjanpidollisen käsittelyn mukaiseksi siten, että peruspääomaa ei jatkossa muu-teta. Aikaisemmin Tilapalvelun peruspääomaa muutettiin tilin päätöksessä siten, että toteutuneiden talonrakennusinvestointien loppusummasta vähennettiin toteutuneet poistot ja erotus kirjattiin perus-pääomaan lisäävänä tai vähentävänä. Uuden käytännön mukaisesti liikelaitoksen peruspääomaa ei jat kossa tilinpäätöksen yhteydessä muuteta. Tilapalvelu-liikelaitos otti kaupungilta sisäistä korotonta lainaa 67,3 milj. euroa. Lainamäärä muodostuu vuosien 2009–2014 aikana tilinpäätöksissä tehdyistä peruspääoman muutoksista kumu-latiivisesti siten, että vuosi 2009 on tarkastelussa ns. nollavuosi. Lainapääoma lyhenee vuosittain, jos poistot ylittävät talonrakennusinvestoinnit. Lainapääoma lisääntyy vastaavasti, jos investoidaan poistoja enemmän. Uutta käytäntöä noudatetaan jo vuoden 2015 tilinpäätöksessä. Liikelaitoksen peruspääomalle maksama korko muuttuu järjestelyn myötä uutta peruspääomaa vas-taavaksi siten, että korkotuotto pysyy nykyisellä tasolla.

129

Muut maksuvalmiuden muutokset

Muut maksuvalmiuden muutokset ovat vuoden 2019 talousarviossa 1,3 miljoonaa euroa.

Rahavarojen muutos

Talousarvion mukainen toiminnan ja investointie n -26,1 miljoonan euron rahavirta johtaa rahoitus-suunnitelmassa lainakannan kasvuun 24,8 miljoonalla eurolla.

-5

15

56

70

159

-4-9

-27

36

25

1118241

257312

382397 406 402 393

366402

426 437455

0

50

100

150

200

250

300

350

400

450

500

-40

-20

0

20

40

60

80

2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021

Lainakanta ja lainojen vuosimuutosM€

Lainakannan muutos Lainakanta

1 8621 962

2 365

2 860 2 948 2 991 2 928 2 8312 610

2 838 2 982 3 0483 173

0

500

1 000

1 500

2 000

2 500

3 000

3 500

2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021

Lainakanta €/ asukasVuonna 2017 kuntien keskimääräinen lainakanta oli 2.921 € / asukas (enn.)

130

INVESTOINTIOSA

Investointimenot 2017–2023

Kaupungin investointimenot ovat yhteensä 82,8 miljoonaa euroa. Investointimenot ovat 0,8 miljo o-naa euroa vähemmän kuin vuonna 2018 ja 27,0 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna 2017. In-vestoinneista 30,4 miljoonaa euroa kohdistuu talonrakennukseen. Talonrakennuksen investointitaso on sama kuin kahtena edellisenä vuonna. Kaupungin investointibudjetin ulkopuoliset hankkeet mukaan lukien vuoden 2019 investointien yh-teismäärä on 94,9 miljoonaa euroa. Vuokra- ja muissa talonrakennushankkeissa investoinnit lisään-tyvät 1,3 miljoonaa euroa vuoden 2018 tasosta. Maa- ja vesialueiden hankintaan on varattu 6,0 miljoonaa euroa ja hankinta on pidetty siten vuoden 2018 tasolla. Summa käytetään maanhankintaan tulevaisuuden tonttitarjonnan turvaamiseksi maan-käytön toteuttamisohjelman mukaisesti. Maan ostomäärärahalla rahoitetaan raakamaan hankinnan lisäksi rakennettujen kiinteistöjen hankinta, tonttien esirakentaminen, rakennusten purkukulut sekä kaupungin kiinteistöjen liittymämaksut. Irtaimen käyttöomaisuuden hankintaan varataan 7,7 miljoonaa euroa, josta suurimpia yksittäisiä eriä ovat Kuokkalan yhtenäiskoulun (0,8 milj. euroa), Mankolan yhtenäiskoulun laajennusosan (0,5 milj. euroa) sekä Savulahden päiväkoti-koulun (0,5 milj. euroa) ensikertaine n kalustaminen sekä Keski-Suomen museon peruskorjaus, per usnäyttely ja Pienmäen talomuseon uunin mu uraaminen (0,9 milj. euroa)

TP TA+M TA TS TS TS TS1 000 euroa 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023

Maa- ja vesialueet 6 920 6 000 6 000,0 6 000 6 000 4 500 4 500

Urheilu- ja retkeilyalueet 1 700 1 860 4 090,0 1 530 1 480 1 500 6 920

Katupalvelut 15 129 20 250 20 420,0 18 550 19 050Viherpalvelut 1 678 3 890 1 780,0 4 850 4 470Satamapalvelut 49 80 100,0 50 580Kunnallistekniikka yhteensä 16 855 24 220 22 300,0 23 450 24 100 17 000 17 000- sis. Kankaan alueen investoinnit 1 584 5 300 1 200,0 5 000 4 500- sis. maankäyttösopimusten investoinnit 2 041 3 050 3 100,0 1 450 1 600 1 500 1 500

Talonrakennus / Tilapalvelu 21 385 40 540 30 393,0 28 883 29 940 22 970 18 100

Irtain omaisuus 5 717 8 151 7 700,0 6 000 6 000 6 000 6 000

Osakkeet ja osuudet 2 229 500 10 200,0 6 300 10 200 2 200 2 200

YHTEENSÄ 54 806 81 271 80 683,0 72 163 77 720 54 170 54 720

Altek Aluetekniikka 27 310 145,0 145 145 145 145K-S pelastuslaitos 910 1 932 1 931,7 1 965 1 163 1 265 1 270

YHTEENSÄ, KAUPUNKI 55 743 83 512 82 759,7 74 273 79 028 55 580 56 135

Vuokra- ja muut tal. rak.hankkeet 10 200 10 800 12 126,0 19 500 11 000 5 000 5 000

KAIKKI YHTEENSÄ 65 943 94 312 94 885,7 93 773 90 028 60 580 61 135

131

Yhdyskuntarakentamisen investointeihin varataan yhteensä 22,3 miljoonaa euroa. Maankäyttösopi-mustulot kattavat menoista 3,4 miljoonaa euroa. Alustava kunnallistekniikan investointien erittely on esitetty erillisissä taulukoissa. Tämän lisäksi urheilu- ja retke ilyalueisiin investoidaan 4,1 miljoonaa euroa, josta Hippos 2020 -hankkeen valmisteluun liittyvät väistöliikuntapaikkojen rakentamiskustan-nukset ovat 2,2 miljoonaa euroa. Suurimpia talonrakennusinvestointikohteita ovat Savulahden päiväkotikoulu (8,4 milj. euroa vuodelle 2019), Keljonkankaan yhtenäiskoulu (6,0 milj. euroa vuodelle 2019) sekä Kuokkalan yhtenäiskoulu (5,3 milj. euroa vuodelle 2019). Kaupungin investointibudjetin ja taseen ulkopu olisia talonrakennushankkeita toteutetaan vuonna 2019 yhteensä arviolta 12,1 miljoo nalla eurolla. Hankkeet kasvattavat kaupungin käyttömenoja vuokrasopimusten mukaisilla summilla.

Investoinnit suuruusjärjestyksessä

Katupalvelut 20 420Osakkeet ja osuudet 10 200Savulahden päiväkotikoulu, uudisrakennus 8 400Irtain käyttöomaisuus 7 700Keljonkankaan yhtenäiskoulu, uudisrakennus 6 000Maa- ja vesialueet 6 000Urheilu- ja retkeilyalueet 4 090Kuokkalan yhtenäiskoulu 4 000Tilapalvelun tekniset korjaustyöt 3 500Keski-Suomen pelastuslaitos 1 932Viherpalvelut 1 780Kangasvuoren päiväkotikoulu, uudisrakennus 1 589Rakentajantalon muutostyöt 1 500Kuokkalan yhtenäiskoulu/Kuokkalan koulun muutostyöt 1 300Vesangan koulun laajennus 1 200Keski-Suomen museon peruskorjaus 1 004Teatterin ja Kaupungintalon ulkopuoliset työt (viereisten tonttien pysäköintiratkaisut) 800Koulujen toiminnalliset muutokset (OPS) 500Kortepohjan päiväkotikoulu, uudisrakennus 400Puuppolan päiväkoti, uudisrakennus 200Altek Aluetekniikka 145Satamapalvelut 100Investointimenot yhteensä 82 760

132

Investointiosan erittely 2017–2021


MAA- JA VESIALUEETMaan osto 6 920 6 000 6 000,0 6 000 6 000Menot yhteensä (sitova) 6 920 6 000 6 000,0 6 000 6 000Maan myynti 2 700 1 000 4 000,0 4 000 4 000Tulot yhteensä (sitova) 2 700 1 000 4 000,0 4 000 4 000Maan myyntivoitot, käyttötalous 17 602 13 000 21 750,0 12 000 12 000Tulot yhteensä 20 302 14 000 25 750,0 16 000 16 000Nettomenot 13 382 8 000 19 750,0 10 000 10 000

IRTAIN KÄYTTÖOMAISUUS Konsernihallinto 3 675 2 693 1 484,6Perusturva 133 410 136,0Kasvun ja oppimisen palvelut 1 378 2 259 3 767,0Kulttuuri- ja liikuntapalvelut 496 1 604 1 645,0Kaupunkirakenne 34 1 185 667,4Menot yhteensä (sitova) 5 717 8 151 7 700,0 6 000 6 000Konsernihallinto 72 0 0,0Tulot yhteensä (sitova) 72 0 0,0

Nettomenot -5 645 -8 151 -7 700,0 -6 000 -6 000

OSAKKEET JA OSUUDETOsakkeet ja osuudet, menot (sitova) 2 229 500 10 200,0 6 300 10 200Menot yhteensä 2 229 500 10 200,0 6 300 10 200Osakkeet ja osuudet, tulot (sitova) 254 246 0,0 0 0Tulot yhteensä 254 246 0,0 0 0Nettomenot -1 974,7 -254 -10 200,0 -6 300 -10 200

YHDYSKUNTARAKENTAMINENUrheilu- ja retkeilyalueet, menot (sitova) 1 700 1 860 4 090,0 1 530 1 480

Urheilu- ja retkeilyalueet, tulot (sitova) 161 0 0,0 0 0Liikuntapalvelut, nettomenot -1 539,3 -1 860 -4 090,0 -1 530 -1 480

Katupalvelut 15 129 20 250 20 420,0 18 550 19 050Viherpalvelut 1 678 3 890 1 780,0 4 850 4 470Satamapalvelut 49 80 100,0 50 580Kunnallistekniikka, menot yhteensä (sitova) 16 855 24 220 22 300,0 23 450 24 100Kunnallistekniikka, tulot yhteensä (sitova) 376 0 0,0 0,0 0,0Maankäyttösopimustulot, käyttötalous 2 041 3 050 3 100,0 1 450 1 600Kunnallistekniikka, nettomenot -14 439 -21 170 -19 200,0 -22 000 -22 500

Menot yhteensä 18 555 26 080 26 390,0 24 980 25 580Tulot yhteensä 537 0 0,0 0 0Nettomenot -18 018 -26 080 -26 390,0 -24 980 -25 580

INVESTOINTIOSA YHTEENSÄMENOT 33 421 40 731 50 290,0 43 280 47 780TULOT 3 563 1 246 4 000,0 4 000 4 000NETTO -29 858 -39 485 -46 290,0 -39 280 -43 780

133

Yhdyskuntarakentaminen

Kaupungin kasvu ja elinkeinoelämän investoinnit edellyttä vät uusien asunto- ja työpaikka-alue iden rakentamista. Lähtökohtana on, että laajentumisiin liittyvät kunnalli stekniset hankkeet voidaan to-teuttaa. Lisäksi muiden tahojen (e sim. ELY) yhteishankkeisiin se kä erilaisten sopimusten, mm. maankäyttösopimusten, velvoitteisiin tulee varautua. Vuonna 2019 uusia asunto- ja työpaikka-alueita toteutetaan KymppiR- ja Tykki -o hjelman mukai-sesti. Erillisinvestointien varaus (mm. Sataman kärki, uuden sairaalan katutyöt, Kukkumäen erita-soliittymä) kasvaa huomattavasti edellisvuoden tasosta. Myös katujen saneerauksiin pystytään oh-jaamaan rahoitusta edellisvuosia enemmän. Viherpalvelujen perusinvestoinnit säi lyvät edellisvuo-den tasolla. Satamapalvelujen investoinneissa varaudutaan 1-2 venelaiturin saneeraukseen.


Urheilu- ja retkeilyalueet, menot (sitova) 1 700 1 860 4 090,0 1 530 1 480Urheilu- ja retkeilyalueet, tulot (sitova) 161 0 0,0 0 0Liikuntapalvelut, nettomenot -1 539 -1 860 -4 090,0 -1 530 -1 480

Katupalvelut 15 129 20 250 20 420,0 18 550 19 050Viherpalvelut 1 678 3 890 1 780,0 4 850 4 470Satamapalvelut 49 80 100,0 50 580Kunnallistekniikka, menot yhteensä (sitova) 16 855 24 220 22 300,0 23 450 24 100Kunnallistekniikka, tulot (sitova) 376 0 0,0 0,0 0,0Maankäyttösopimustulot, käyttötalous 2 041 3 050 3 100,0 1 450 1 600Kunnallistekniikka, nettomenot -14 439 -21 170 -19 200,0 -22 000 -22 500

Menot yhteensä 18 555 26 080 26 390,0 24 980 25 580Tulot yhteensä 537 0 0,0 0 0Nettomenot -18 018 -26 080 -26 390,0 -24 980 -25 580

134

Urheilu- ja retkeilyalueiden investoinnit 2019–2023

1000 euroa 2019 2020 2021 2022 2023

TEKNISET JA TOIMINNALLISET KORJAUS- JA MUUTOSTYÖT 150 150 150 150 150

LAAJAVUORILaajavuoren mäkikeskus/ kilparinne 40 40 40 40 40Laajavuoran ensilumenlatu 10 10 10 10 10Ensilumen ladun pohjan asvaltointi 200 200

LIIKUNTAPUISTOTHuhtasuon liikuntapuiston peruskorjaus 300 100 100Pallokenttien peruskorjaus/ huoltotilat 30 30 30 30 30Vehkalammen puku-wc-tilat 200 200Palokan ja Vaajakosken yleisurheilupinnoitteet 350Palokan kylmäkontti 150

LÄHILIIKUNTAPAIKATRantaraitti 30 60 60 30Pohjanlampi 200Keltinmäki 150Kohdentamaton 100 200 200

ULKOILUREITIT / KUNTORADAT / VIRKISTYSALUEETKuntoradat ja latupohjat 50 50 50 50 50Uimarannat 20 20 20 20 20Ulkoilureitit/retkeilyalueet 10 10 10 10 10Ladun majan pikkukakkosen valaisu 40

MUUT Liikunta-alueiden yleissuunnitelmat 40 40 40 40 40Muut kohdentamattomat 30 30 30 30 30Energiasäästöohjelman toteutus 40 40 40 40 40Viitaniemen katsomot ja huoltorakennus 300 300Kivelänrannan liittymät 100

NURMIALUEETHuhtasuon tekonurmi 200Jyskän tekonurmen uusiminen 200Muut nurmialueet 200 200 200 200

Yhteensä 1 640 1 530 1 480 1 300 920

HIPPOS 2020Pesäpallostadionin väistö 2 000Tenniskenttien siirto 150Liikuntapuiston rakentaminen 300 6 000

Yhteensä 4 090 1 530 1 480 1 300 6 920

135

Kunnallistekniikan alustava investointiohjelma vuosille 2019–2021

Alustava Luonnos Luonnos1 000 euroa 2019 2020 2021

KATUPALVELUT 20 420 18 550 19 050

SUUNNITTELU 1 200 1 200 1 200

PÄÄLIIKENNEVÄYLÄT 1 650 1 500 1 5001 Ruusupuiston liikennejärjestelyt (MKS) 1 0002 Vaasankatu väli Kauppakatu-Yliopistonkatu 1503 Yliopistonkatu väli Vaasankatu-Kilpisenkatu 500 1 000 500

Puistokatu väli Yliopistonkatu-Rajakatu 500 1 000

UUDET ASUNTOALUEET 3 770 2 700 3 1004 Keskeneräiset kadut 500 500 500

Kantakaupunki5 Kankaan alueen kadut/aukiot 1 000 1 000 1 000

Huhtasuo6 Kangsrinne 350

Keljo7 Kauramäki 300 500 700

Kuokkala8 Tikanranta I 200

Palokka9 Savulahti II 800 300 700

Matinmäki (Uunilinnuntie) 400Säynätsalo

10 Kouluranta (Kilkitniementie) 220TikkakoskiLiinalampi 200Vaajakoski-Jyskä

11 Haapaniemi (Ruorikuja, Ankkuripolku) 400

UUDET TYÖPAIKKA-ALUEET 1 500 1 000 1 000Lohikoski-Seppälänkangas

12 Itäinen Palokärki 1 500 500 500KeljoEteläportti 200KuokkalaHämeenlahti 300PalokkaLintukangas 500

MUUT INVESTOINNIT 6 280 6 250 5 35013 Maankaatopaikat 50 50 50

VT4 Kirri-Tikkakoski 1 100Palokanorsi (MKS) 2 000 1 500Kantakaupunki

14 Kaupunkipyörät 400Lutakon aukio 500

15 Sataman kärki 50016 Paikallisliikennekeskus, pysäkkijärjestelyiden kehittäminen 200

Kauppatori ( Asema-aukio) 300 70017 Uusi sairaala -hankkeen katutyöt (MKS) 2 500 1 000

Hippos 1 500 2 00018 Kukkumäen ETL 1 500 500

Keljo19 Keljonkankaan yhtenäiskoulun liikennejärjestelyt 1 100 400

Vaajakoski20 Uimahallin LP:n laajennus 30

136


KATUJEN SANEERAUKSET 4 120 3 500 4 00021 Liikennejärjestelyt (merkit, pysäkit, hidasteet yms.) 50 50 5022 Katuistutusten täydentäminen 50 50 5023 Siltojen peruskorjaus 400 200 200

Kantakaupunki24 Liikennevalojärjestelmien uusimiset 200 200 10025 Puutarhakatu 200 400 40026 Kilpisenkatu 500 700

Keltinmäki-Myllyjärvi27 Loukkukorventie 300

Lohikoski-Seppälänkangas28 Katajatie 30029 Leppätie 20030 Pajutie 15031 Paperimestarintie 30032 Raitatie 200

Palokka33 Pilliniementie 200

Kirstintie 200Säynätsalo

34 Muuratsalon katujen saneeraus 300 300 30035 Teeritie 300

Koulutie 200Tikkakoski-NyröläVaajakoski-JyskäKorpilahti

36 Edellisvuoden kohteiden viimeistely 200 200 20037 Nimeämättömät saneerauskohteet 270 1 000 2 700

LIIKENNETURVALLISUUSHANKKEET 100 100 10038 Nimeämättömät liikenneturvallisuuskohteet 100 100 100

ERILLISET KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄT 1 000 1 500 2 00039 Pohjoisbaana (Ritopohjantie) 500 500 50040 Vesangantien jk + pp väli Raviraitti-Könkkölä 400

Kankaan baana väli keskusta-Kangas 1 000 1 50041 eBaana väli Eteläväylä-Keljonkankaantie 100

ERITTELEMÄTTÖMÄT PIENET RAKENNUSHANKKEET 500 500 500

ERILLISET ULKOVALAISTUSKOHTEET 300 300 30042 Nimeämättömät valaistuskohteet 200 300 30043 Seppälälän alueen katuvalaistuksen saneeraus 100

VIHERPALVELUT 1 780 4 850 4 470

SUUNNITTELU 300 200 200

KORVAUSINVESTOINNIT 1 040 1 250 94044 Pienet vihertyöt 100 100 10045 Takuuajanhoito 50 40 4046 Ympäristötaide 20 20 20

KantakaupunkiMinna Canthin puisto 150

47 Aatoksenpuiston leikki 70Lounaispuisto (leikki) 80Kirkkopuisto (Paraatiaukio) 500 200Eilanpuisto 80

48 Myllylammen puisto 80Puistotorin toimintapuisto 200Huhtasuo

49 Pupuhuhdan toimintapuisto 200

137


Keltinmäki-MyllyjärviMastonkaari 80Kuokkala

50 Yrttisuon toimintapuisto 1. vaihe 150Kypärämäki-Kortepohja

51 Kortemäki 80Emännäntien toimintapuisto 120Kypärä 90Lohikoski-SeppälänkangasLohikosken toimintapuisto (leikkipuisto) 100MannilaMannilan toimintapuisto 100PalokkaPärnäsen puisto 90Vaajakoski-Jyskä

52 Kivilammen puisto 9053 Tammirinteenpuisto 200

Laamanninpuisto 80

UUSINVESTOINNIT 440 3 400 3 33047 Kehä vihreä 60 70 30048 Rantaraitin liikunta- ja kuntoilupisteet 30 30 30

Kantakaupunki49 Kankaan viheralueet 200 500 500

Tourujoen kunnostus 2 500 2 500Kuokkala

50 Pohjanlammen lähiliikunta-alue 150PalokkaMatinmäen puisto 100Vaajakoski-JyskäVäinölänrannan korttelileikkipuisto (MKS) 200

SATAMAPALVELUT 100 50 580

51 Muut venepaikat 100 50 80KantakaupunkiLutakon satama 500

KUNNALLISTEKNIIKKA YHTEENSÄ 22 300 23 450 24 100

TULOT YHTEENSÄ 3 100 1 450 1 600

INVESTOINTITULOT

KÄYTTÖTALOUSTULOT 3 100 1 450 1 600

Uusi sairaala katutyöt (K-S SHP Ky) 2 500 1 000 1 000Ruusupuiston liikennejärjestelyt (Suomen Yo-kiint., Vapo, Senaatti) 600Väinölänranta (VRP) 200Yliopistonkatu (Jyväskylän srk ja KOAS) 250Palokanorsi (Skanska, Suomen Lidl Oy) 600

138

Talonrakennusinvestoinnit

Talonrakennusinvestointien perustelut

1. Teatterin ulkopuoliset työt

Vuonna 2019 käynnistyy ns. Reimarin kulman ja P-paraatin rakennushankkeet. Kilpisenkatu ja Vapaudenkatu ovat auki ja rake nnustyömaina. Tässä yhteydessä on korjattava teatteritalon maanalaiset rakenteet. Korjaustöistä tehdään hankesuunnitelma syksyn 2018 aikana. Työt aloi-tetaan talvella 2019.

2. Kangasvuoren päiväkotikoulu, uudisrakennus

Kaupunginvaltuusto hyväksyi Kan gasvuoren päiväkotikoulun tarkistetun hankesuunnitelman 30.10.2017. Päiväkoti tulee palvelemaan n. 290 lasta. Koulun tiloihin sijoittuu kaksisarjainen 1-3-luokkainen alakoulu ja koululaisten iltapäivätoiminta, yhteensä noin 150 lasta. Henkilökuntaa rakennukseen tulee noin 60. Uusi päiväkotikoulu rakennetaan puretun Kangasvuoren päiväkodin tontille. Osa Kangasvuoren päiväkodin lapsista on väistössä Huhtasuolla ja keskustan väistöpäi-väkodissa. Rakentamistyöt aloitettiin marraskuussa 2017. Uusi päiväkotikoulu otetaan käyttöön elokuussa 2019. Rakennuksen valmistuttua luovutaan Pupuhuhdan päiväkotikoulusta.

Talonrakennusinvestoinnit 2018 - 2023Koko TA + M TS TS TS TS TS

1 000 euroa hanke 2018 2019 2020 2021 2022 2023

Talonrakennusinvestoinnit 1. Teatterin ja Kaupungintalon ulkopuoliset työt (viereisten

tonttien pysäköintiratkaisut) 800 8002. Kangasvuoren päiväkotikoulu, uudisrakennus 12 900 6 411 1 5893. Keski-Suomen museon peruskorjaus 8 700 5 296 1 0044. Rakentajantalon muutostyöt 3 000 1 500 1 5005. Savulahden päiväkotikoulu, uudisrakennus 13 600 5 000 8 400 6. Kuokkalan yhtenäiskoulu 19 379 5 680 4 0007. Kuokkalan yhtenäiskoulu/Kuokkalan koulun muutostyöt 6 333 2 400 1 300 1 633 1 0008. Keljonkankaan yhtenäiskoulu, uudisrakennus 23 290 1 500 6 000 10 900 4 6909. Koulujen toiminnalliset muutokset (OPS) 2 500 500 500 500 500 500 50010. Tekniset korjaustyöt 17 500 3 500 3 500 3 500 3 500 3 500 3 50011. Vesangan koulun laajennus 1 550 50 1 200 30012. Puuppolan päiväkoti, uudisrakennus 5 500 200 2 650 2 65013. Kortepohjan päiväkotikoulu, uudisrakennus 18 000 400 8 800 8 80014. Alvar Aalto museon peruskorjaus + nivelosa 6 000 200 2 900 2 90015. Aalto Alvari, kylpyläosaston peruskorjaus, 1-vaihe 6 000 200 2 900 2 90016. Aalto Alvari, kylpyläosaston peruskorjaus, 2-vaihe 6 000 200 2 90017. Lehtisaaren koulun muutostyöt 5 000 200 2 400 2 40018. Vaajakosken kirjasto/liikuntahallin peruskorjaus 7 670 200 2 770 2 40019. Keskustan päiväkoti 7 500 200 3 650 3 65020. Pohjanlammen päiväkoti 8 500 200 4 150 4 15021. Teatterin peruskorjaus 18 000 40022. Kaupunginkirjaston peruskorjaus 26 000 40023. Museon kokoelmakeskuksen säilytyksen lisätilat 11 000 200Yhteensä 234 722 31 837 30 393 28 883 29 940 22 970 18 100

Toimitilojen vuokrahankkeet1. Mankolan yhtenäiskoulun lisätilat 6 926 2 800 4 1262. Uusi sairaala, perusterveydenhuollon tilat (sote-ratkaisu) 39 000 8 000 8 000 8 0003. Lyseorakennuksen museo- ja kulttuurikeskus

(peruskorjaus ja laajennus) 11 400 5 400 6 0004. Ristonmaan ateriakeskuksen muutostyöt 1 100 1 1005. Kyllikin vanhuskortteli (sote-ratkaisu) 20 000 5 000 5 000 5 000 5 000Vuokrahankkeet yhteensä 78 426 10 800 12 126 19 500 11 000 5 000 5 000

Kaikki yhteensä 313 148 42 637 42 519 48 383 40 940 27 970 23 100

139

3. Keski-Suomen museon peruskorjaus

Kaupunginhallitus hyväksyi 26.3.2018 Keski-Suomen museon peruskorjauksen tarkistetun han-kesuunnitelman. Museo sulki väliaikaisesti toimintansa tiloissa tammikuun alussa 2017 ja aloitti näyttelyiden purkamisen. Varsinainen peruskorjaus aloitettiin syksyllä 2017. Korjaustyöt valmis-tuvat sisäpuolisilta osiltaan vaiheittain maaliskuun 2019 loppuun mennessä ja pihojen osalta ke-sällä 2019. Näyttelyiden rakentaminen voidaan aloittaa tammikuussa 2019. Opetus- ja kulttuuri-ministeriö on myöntänyt museon peruskorjaukseen 2 000 000 euroa investointiavustusta.

4. Rakentajantalon muutostyöt

Tilapalvelu-liikelaitoksen johtokunta hyväksyi 2. 5.2018 Rakentajantalon muutostöiden hanke-suunnitelman. Rakentajantalon muutostyöt on työympäristöhanke, jossa tavoitteena on tehostaa tilojen käyttöä sekä luoda uudenlaisia työympäristöjä. Rakentajantalon henkilökunta muuttaa ra-kennustöiden ajaksi väistötiloihin Kivääritehtaalle syyskuussa 2018. Muutostyöt aloitetaan loka-kuussa 2018 ja ne valmistuvat syksyllä 2019.

5. Savulahden päiväkotikoulu, uudisrakennus

Kaupunginvaltuusto hyväksyi Savulahden päiväkotikoulun hankesuunnitelman 27.11.2017. Päi-väkotikoulu rakennetaan helpottamaan Länsi-Palokan kasvavaa varhaiskasvatusikäisten sekä alakouluikäisten lasten määrää. Rakennus sijoittuu Laajavuorentien ja Ruokkeentien väliselle uudelle Savulahden asuinalueelle. Rakennukseen tulee 9-ryhmäinen päiväkoti sekä kaksisarjai-nen 1-4 -luokkainen alakoulu. Päiväkotikoulu tulee tarjoamaan palveluja yhteensä noin 430 lap-selle. Rakentaminen aloitettiin keväällä 2018 ja kohde valmistuu syksyllä 2019.

6. Kuokkalan yhtenäiskoulu

Kuokkalan yhtenäiskoulun hankesuunnitelma hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa 28.9.2015. Hankesuunnitelma sisälsi Pohjanlammen koulun peruskorjauksen, Kuokkalan koulun pienet toi-minnalliset muutostyöt sekä laajennusosan rakentamisen koulujen välill e. Laajennus sekä osa piha-alueesta valmistui kesällä 201 8. Pohjanlammen koulun peruskorjaus on käynnissä ja se valmistuu kesällä 2019. Peruskorjauksen valmistuttua luovutaan Koivulan viipalerakennuksesta.

Kuokkalan yhtenäiskoulun piha-alueelle ja viereiselle kaup ungin omistamalle tontille rakenne -taan vuosina 2018 – 2019 lähiliikuntapaikka. Koulun pihan rakentamiseen myönnettiin investoin-tiavustusta vuodelle 2018 236 000 euroa.

7. Kuokkalan yhtenäiskoulu/Kuokkalan koulun muutostyöt

Kuokkalan koulun muutostöiden hankesuunnitelma hyväksyttiin kaupunginhallituksessa 24.9.2018. Hankesuunnitelma sisältää taito- ja taideaineiden tilojen rakentamisen kesään 2019 mennessä ja nykyisten pienten luokkatilojen yh distämisen suuremmiksi tiloiksi sekä aulatilojen ottamisen oppimiskäyttöön vuosina 2020 - 2021. Nykyinen keskuskeittiö pienenee jakelu-/val-mistuskeittiöksi vuonna 2020. Keskuskeittiöltä vapautuvaa tilaa muutetaan oppimisympäristöiksi. Piha-alueella oleva liikuntakenttä varustetaan tekojäävalmiuteen ja viereiselle lähiliikuntapaikalle rakennetaan varastorakennus.

8. Keljonkankaan yhtenäiskoulu, uudisrakennus

Sivistyslautakunta hyväksyi 25.1.2017 alueen kouluverkon kehittämisen ja päätti myös käynnis-tää Keljonkankaan yhtenäiskoulun hankesuunnittelun. Hankesuunnitelma valmistui kesällä 2018 ja on parhaillaan hallinnollisissa käsittelyissä. Uusi koulu tulee sijaitsemaan ns. kolmiokorttelissa Eteläväylän ja Sohlberginkadun kulmauksessa. Opetuspalvelut suunnitellaan 5 – 9 –luokkalai-sille, yhteensä noin 650 oppilaalle. Koulurakennukseen tehdään tilat myös nuorisopalveluille sekä lähikirjastolle. Rakentaminen aloitetaan maanrakennustöiden osalta talvella 2019. Uus i yhtenäiskoulu valmistuu keväällä 2021 ja toiminta tiloissa voi alkaa syyslukukaudella 2021.

9. Koulujen toiminnalliset muutokset (OPS)

Opetushallitus on hyväksynyt vuonna 2014 uuden perusopetuksen opetussuunnitelman. Näiden perusteiden mukainen opetussuunnitelma on otettu käyttöön vuosiluokkien 1 – 6 osalta 1.8.2016. Vuosiluokkien 7 – 9 os alta käyttöönotto tapahtuu porrastetusti vuosina 2017 – 202 0. Uuden opetussuunnitelman myötä koului lle tarvitaan myös uudenlaisia opp imisympäristöjä. Vuosille

140

2019 – 2023 varataan kustannuksi a koulujen t iloissa tehtäviin toiminnallisiin muutoksiin sekä lisätilatarpeisiin, joissa huomioidaan myös tilatehokkuuden parantaminen. Hankkeet valmistel-laan ja sovitaan yhdessä opetuspalveluiden johdon kanssa.

10. Tekniset korjaustyöt

Kiinteistökannan (noin 400 rakennusta) vanhenemisen sekä investointien siirtymisten vuoksi kii-reellisiä ja ennalta arvaamattomia korjaustarpeita syntyy koko ajan. Rahoitus mahdollista pienet tekniset korjaustarpeet sekä käyttäjien toiminnasta tai organisaatiomuutoksista johtuvat pienet muutostyöt. Myös syntyneisiin sisäilmasto-ongelmiin puututaan mahdollisimman nopeasti, jotta käyttäjien terveelliset ja turvalliset toimintaolosuhteet pystytään takaamaan.

11. Vesangan koulun laajennus

Laajennuksen perusteena ovat lievästi kasvanut oppilasmäärä sekä huonokuntoinen teknisen työn erillisrakennus. Koulun laajennuksesta on valmistunut elokuussa 2018 hankesuunnitelma, joka on parhaillaan hallinnollisissa käsittelyissä. Suunnittelu käynnistyy hankesuunnitelman hy-väksymisen jälkeen. Laajennuksen rakentaminen aloitetaan keväällä 2019.

12. Puuppolan päiväkoti, uudisrakennus Puuppolan nykyisen päiväkodin vuokrasopimus on päättymässä vuonna 2022. Puuppolan alu-eelle selvitetään mahdollista rakennuspaikkaa yhdessä kaavoituksen kanssa. Päiväkodin hoito-paikkamäärä on noin 130. Tarveselvitys valmistuu syksyllä 2018 ja hankesuunnitelma keväällä 2019.

13. Kortepohjan päiväkotikoulu, uudisrakennus

Kortepohjan uusi päiväkotikoulu suu nnitellaan nykyiselle Kortepohjan koulun tontille noin 630 lapselle. Tontilla olevat rakennukset puretaan. Päiväkotiin tulee ti lat kuudelletoista ryhmälle. Koulun oppimisympäristöt suunnitellaan viidelletoista perusopetusryhmälle 1-6 -lu okkalaisille. Suunnittelijoiden kilpailutus hanke- ja toteutussuunnittelua varten on käynnissä. Puurakentami-sen vaihtoehtoa tutkitaan hankesuunnitelmassa, joka valmistuu keväällä 2019. Rakentamine n aloitetaan keväällä 2020.

Toimitilojen vuokrahankkeiden talousarvioperustelut

1. Mankolan yhtenäiskoulun lisätilat

Mankolan koulun laajennushanke käynnistyi heinäkuussa 2018 ja valmistuu syksyllä 2019. Laa-jennukseen sijoittuu keittiö, ruokala ja pieni liikuntasali. Rakennukset omistaa kaupungin kiinteis-töyhtiö Education Facilities Oy, joka rakennuttaa hankkeen.

2. Uusi sairaala, perusterveydenhuollon tilat (sote-ratkaisu)

Kaupunginhallitus on päättänyt 27.10.2014/302 ja 27.4.2015/155 lausunnoista Keski-Suomen Sairaanhoitopiirille, joiden mukaan uuden sairaalan hankkeeseen sisältyy kaupungin peruster-veydenhuollon tiloja enintään 12.700 brm2. Hankkeen rakennuskustannusindeksiin sidottu kus-tannusarvio on päätösten mukaan noin 39 M€ (alv 0 %). Hankkeen rakennustyöt käynnistyivät vuonna 2016 ja valmistuvat tavoitteen mukaan vuonna 2020. Sote-lainsäädäntövalmistelun kes-keneräisyyden vuoksi kaupungin rooli hankkeessa ei ole selvillä.

3. Lyseorakennuksen museo- ja kulttuurikeskus (peruskorj. ja laajennus)

Kulttuuri- ja liikuntalautakunta on käsitellyt 13.3.2016 museopalveluiden palveluverkkoselvityk-sen, missä vanha suojeltu Lyseo-rakennus peruskorjataan ja laajennetaan museo- ja kulttuuri-keskukseksi. Hankkeen jatkovalmistelu edellyttää alueen asemakaavoitustilanteen sekä ns. kult-tuurivision etenemistä.

4. Ristonmaan ateriakeskuksen muutostyöt

Uuden sairaalan keittiö otetaan käyttöön vuonna 2020. Tässä yhteydessä Ristonmaan ateriakes-kuksella tulee tehdä toiminnallisia muutostöitä, jotka palvelevat erityisesti koulu- ja päiväkotiruo-katuotantoa.

141

5. Kyllikin vanhuskortteli (sote-ratkaisu)

Perusturvalautakunta on käsitellyt 31.3.2016 sosiaali- ja terveyspalveluiden palveluverkkoselvi-tystä, missä yhtenä hankkeena on iäkkäiden hyvinvointi- ja palvelukeskus, Uusi Kyllikki , joka kokoaisi toimialan palvelut sekä tarjoaisi lisäksi asumispalveluita. Korttelin kehittämishankkeen tavoitteita arvioidaan uudelleen Sote-uudistuksen ja perusturvan tarpeiden lähtökohdista.

Irtain käyttöomaisuus

Irtaimistohankintojen määrärahoilla hankitaan yli 10 000 euron arvoista ja yli kolmen vuoden pito-ajalla olevaa poistonalaista käyttöomaisuutta. Hallinnon työasemien hankinnat on keskitetty tietohallintoon. Hankinnat aikataulutetaan ja toteute-taan yhteistyössä toimialojen ja liikelaitosten kanssa tietohallinnon määrittelemän tilaus-toimituspro-sessin mukaisesti. Hankinnoissa huomioidaan erikoistyöasematarpeet. Oppilastyöasemat ovat oma kokonaisuus perusopetuksessa eivätkä ole mukana keskitetyissä hankinnoissa. Tietohallinnon tekemien suositusten ja laskelmien mukaisesti hankinnat kohdistetaan vanhempiin työasemiin, jotta niissä olevat osin vanhentuneet ohjelmistot saadaan uudistettua. Hankinnoissa hyödynnetään leasing-rahoitusta ja noudatetaan kilpailutetun palveluntoimittajan (3StepIT Oy) t oi-mintamalleja. Tietohallinto on laskenut yksikkökohtaiset määrärahatarpeet laiterekisterin tietojen pe-rusteella. Laskutus on keskitetty palvelutoimittajalle siten, että uusien laitteiden rahoitusosuus la s-kutetaan suoraan toimialoilta ja liikelaitoksilta. Määrärahamuutokset huomioidaan toimialojen ja lii-kelaitosten talousarvioissa.


Konsernihallinto 3 675 2 693 1 484,6Perusturva 133 410 136,0Kasvun ja oppimisen palvelut 1 378 2 259 3 767,0Kulttuuri- ja liikuntapalvelut 496 1 604 1 645,0Kaupunkirakenne 34 1 185 667,4Menot yhteensä (sitova) 5 717 8 151 7 700,0 6 000 6 000Tulot yhteensä (sitova) 72 0 0,0 0 0

Nettomenot -5 645 -8 151 -7 700,0 -6 000 -6 000

142

Konsernihallinnon irtaimen käyttöomaisuuden hankinnat

1 000 euroa TA 2019

Konsernihallinnon investoinnit 50,0Arkiston hyllyt 50,0

Tietohallinnon ICT-investoinnit 1 434,6Konsernihallinto 790,0

Tietohallinto 650,0Konesalit ja dataverkon tekniikoiden uudistaminen ja päivitykset 190,0Digitalisaatiota tukevat kehittämishankkeet 190,0IAM / Efecte käyttövaltuus- ja identiteetinhallinta 150,0Raportoinnin ja tietovaraston kehittäminen 120,0

Elinkeino ja työllisyys 140,0Älykaupunkihankkeiden IAM -ratkaisut (Kangas) 140,0

Perusturvan toimiala 366,6Sosiaalipalvelut 28,0Järjestelmiin liittyvät uudistukset 28,0

Vanhuspalvelut 58,0Järjestelmiin liittyvät uudistukset 30,0Teknologian hyödyntäminen palveluiden tukena 18,0Sähköisen asioinnin kehittäminen 10,0

Perheiden ennaltaehkäisevät sosiaali- ja terveyspalvelut 75,0Järjestelmiin liittyvät uudistukset 75,0

Avoterveydenhuolto 205,6Teknologian hyödyntäminen palveluiden tukena 75,0Kantaan liittyvät hankinnat 28,0Sähköisen asioinnin kehittäminen 102,6

Sivistyksen toimiala 168,0Perusopetus 45,0Opetusverkon sähköisen toimintaympäristön kehittäminen 45,0

Museopalvelut 75,0Kokoelmahallintajärjestelmän hankinta 75,0

Kirjastopalvelut 48,0Kaupungin infonäyttöjärjestelmän pilotointi 25,0Keskikirjastojen verkkopalveluiden parantaminen Kirjasuosittelija ja -paikannuspalvelulla 23,0

Kaupunkirakenteen toimiala 110,0Rakentaminen ja ympäristö 110,0Päätöstietojen julkaisupalvelu ja kuntalaisten omat kohteet 30,0Locus Cloud kehitysprojekti 50,0Asianhallinnan integraatio 30,0

Irtaimen käyttöomaisuuden hankinnat yhteensä 1 484,6

143

Perusturvan irtaimen käyttöomaisuuden hankinnat

Sivistyksen irtaimen käyttöomaisuuden hankinnat

Kasvun ja oppimisen palvelut, irtaimen käyttöomaisuuden hankinnat

1000 euroa TA 2019

Sosiaalipalvelut 129,0Vammaispalvelut, Nevakadun asumisyksikkö, sprinkleröinti 82,0Vammaispalvelut, Aittokodin asumisyksikkö, sprinkleröinti 47,0

Perheiden ennaltaehk. sos. ja terv.palvelut 7,0Psykologiset testit (oth, nuova ja psyk.palvelut) 7,0

Irtaimen käyttöomaisuuden hankinnat yhteensä 136,0

1 000 euroa TA 2019

Ict-investoinnit 150,0Ohjelmointi, robotiikka ja tarvikkeet 100,0Digitalisaatiota edistävät kärkihankkeet 50,0

Varhaiskasvatus 640,0Kangasvuoren päiväkoti-koulun ensikertainen kalustus 270,0Savulahden päiväkoti-koulun ensikertainen kalustus 325,0Kalusteiden uusinta ja hankinta 45,0

Perusopetus 2 977,0Kuokkalan yhtenäiskoulun ensikertainen kalustus (Pohjanlampi) 826,0Kuokkalan yhtenäiskoulun muutostyöt 705,0Kangasvuoren päiväkoti-koulun ensikertainen kalustus 320,0Savulahden päiväkoti-koulun ensikertainen kalustus 450,0Mankolan yhtenäiskoulun laajennus ja muutos, ensikertainen kalustus 461,0Vesangan päiväkotikoulun laajennus 50,0Kalusteiden uusinta ja hankinta 85,0Nuorisopalvelut; Kuokkalan nuorisotilan kalustus 61,0Nuorisopalvelut; Taidetyöpajan välineistön uudistaminen 19,0


144

Kulttuuri- ja liikuntapalvelut, irtaimen käyttöomaisuuden hankinnat

Kaupunkirakenteen irtaimen käyttöomaisuuden hankinnat

1 000 euroa TA 2019

Jyväskylän kansalaisopisto 20,0Kalustohankinnat 20,0

Kirjastot 135,0Vaajakoski, Palokka omatoimivalmius, Palokan kalustepäivitykset 120,0Lähikirjastojen työturvallisuutta takaavat muutostyöt 15,0

Museot 900,0Keski-Suomen museon peruskorjaus, perusnäyttely, Pienmäen talomuseon uunin muuraaminen

900,0

Liikunta 225,0Jäämatti 20,0Moottorikelkka 15,0Latukone 120,0Allasimuri 20,0Kehonkoostumusmittarit 15,0Hyppyrimäen pysyvä valaistus 35,0

Jyväskylä Sinfonia 185,0Akustinen kuori, instrumentti- ja kalustohankinnat 185,0

Jyväskylän kaupunginteatteri 180,0Yleisöaulan kalusteet 90,0Langaton intercom, suuren näyttämön valot 90,0


1 000 euroa TA 2019

Asiakaspalvelu ja johdon tuki 477,4Rakentajantalon kalusteet ja av-tekniikka 477,4

Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö 50,0Yhteiskäyttöisen mittauskaluston uusiminen (Takymetri - GPS) 50,0

Liikenne- ja viheralueet 80,0Tapahtumafasiliteettiin liittyvä kalustus 80,0

Rakentaminen ja ympäristö 60,0Myyntipalvelu (korvaisi nykyisen Arska-palvelun) 25,0Rakennusvalvonnan vastuuhenkilökehitys (Locus) 35,0

Irtaimen käyttöomaisuuden hankinnat yhteensä 667,4

145

Muut investoinnit

Maa- ja vesialueet

Kaavoituksen ja kaupunkisuunnittelun johdonmukaisen eteenpäinviemisen takia raakamaahankin-taa tulee toteuttaa jatkuvasti ja tulevaisuuteen on katsottava pitkällä aikajänteellä . Maanhankintaa on siis toteutettava voimakkaasti ennakoiden. Maanhankinta/investointimäärärahaa tarvitaan raakamaan oston (noin 2-2,5 M€) lisäksi mm. raken-nettujen kiinteistöjen ostoon (1–1,5 M€), kiinteistöjen purkamiseen (0,5-1 M€) sekä vaikeasti enna-koitavissa olevaan esirakentamiseen ja pilaantuneiden maiden puhdistamiseen (noin 2 M€). Esi ra-kentaminen tulee olemaan tärkeässä roolissa kilpailussa yrit ysalueiden vetovoimassa. Pilaantunei-den maiden puhdistuskulut ovat nousseet voima kkaasti täydennysrakentamishankkeiden lisäänty-misen myötä. Oletettavissa on, että näihin kustannuksiin on syytä varautua tulevinakin vuosina.

Osakkeet ja osuudet

Osakkeiden ostomäärärahaan sisält yy alustavana arviona Hippoksen alueelle tehtäviä sijoituksia varten 10 miljoonaa vuonna 2019, 5 miljoonaa vuonna 2020 ja 10 miljoonaa euroa vuonna 2021. Summat ja ajoitus tarkentuvat suunnittelun edetessä.


Maan osto 6 920 6 000 6 000,0 6 000 6 000Menot yhteensä (sitova) 6 920 6 000 6 000,0 6 000 6 000Maan myynti 2 700 1 000 4 000,0 4 000 4 000Tulot yhteensä (sitova) 2 700 1 000 4 000,0 4 000 4 000Maan myyntivoitot, käyttötalous 17 602 13 000 21 750,0 12 000 12 000Tulot yhteensä 20 302 14 000 25 750 16 000 16 000

Nettomenot 13 382 8 000 19 750,0 10 000 10 000


Osakkeet ja osuudet, menot (sitova) 2 229 500 10 200,0 6 300 10 200Menot yhteensä 2 229 500 10 200,0 6 300 10 200Osakkeet ja osuudet, tulot (sitova) 254 246 0,0 0 0Tulot yhteensä 254 246 0,0 0 0

Nettomenot -1 975 -254 -10 200,0 -6 300 -10 200

146

LIIKELAITOKSET

Kunnallinen liikelaitos Kunta tai kuntayhtymä voi perustaa kunnallisen liikelaitoksen liiketoimintaa tai liiketaloudellisten pe-riaatteiden mukaan hoidettavaa tehtävää varten. Kunnat ja kuntayhtymät voivat myös yhdessä pe-rustaa kuntayhtymän, jonka tehtävänä on kunnallisen liikelaitoksen ylläpitäminen. Kunnan tai kuntayhtymän liikelaitos on osa kunnan tai kuntayhtymän organisaatiota ja liikelaitoksen kirjanpito on (eriytetty) osa kunnan tai kuntayhtymän kirjanpitoa. Kunnan ja kuntayhtymän liikelaitos ei siten ole itsenäinen kirjanpitovelvollinen, vaan kunta tai kuntayhtymä on kirjanpitovelvollinen kun-talain (410/2015) 65 §:n perusteella myös liikelaitoksensa kirjanpidosta. Liikelaitoksen nimessä tulee olla sana liikelaitos. Isäntäkuntamallin mukaisesti perustetusta liikelaitoksesta käytetään myös nimi-tystä liikelaitos. Kunnan liikelaitoksen taloudesta on säädetty kuntalain 120 §:ssä Kunnan liikelaitoksen talous. Sen mukaisesti liikelaitoksen talouteen sovelletaan kunnan taloutta koskevia säännöksiä kuitenkin siten, että:

1) kunnan ja kuntayhtymän liikelaitoksen talousarvio ja -suunnitelma laaditaan kun-nan ja kuntayhtymän talousarviosta ja -suunnitelmasta erillisenä osana;

2) kunnallisen liikelaitoksen talousarviossa ja -suunnitelmassa on tuloslaskelma-, in-vestointi- ja rahoitusosa;

3) kunnan ja kuntayhtymän liikelaitoksen kirjanpito on eriytettävä kunnan tai kuntayh-tymän kirjanpidossa;

4) kunnan ja kuntayhtymän liikelaitoksen toiminnasta laaditaan tilikaudelta erillistilin-päätös, joka annetaan tilintarkastajien tarkastettavaksi sekä saatetaan kunnanhal-lituksen tai yhtymähallituksen käsiteltäväksi;

5) kunnallisen liikelaitoksen tilinpäätöksen allekirjoittavat johtokunnan jäsenet ja liike-laitoksen johtaja;

6) kunnan ja kuntayhtymän liikelaitoksen tilikauden tuloksesta voidaan tehdä inves-tointivaraus enintään kunnan tai kuntayhtymän ylijäämäerien määrään;

7) esityksen kunnallisen liikelaitoksen tilikauden tuloksen käsittelystä tekee johto-kunta toimintakertomuksessa.

Kunnan ja kuntayhtymän liikelaitosta sitovia menoja tuloeriä kunnan tai kuntayhtymän talousarvi-ossa ovat: 1) kunnan tai kuntayhtymän pääomasijoitus liikelaitokseen ja liikelaitoksen pääoman pa-lautus kunnalle tai kuntayhtymälle; 2) korvaus kunnan tai kuntayhtymän sijoittamasta pääomasta sekä 3) kunnan ja kuntayhtymän toiminta-avustus kunnan tai kuntayhtymän liikelaitokselle.

Liikelaitosten tulostaulu TA 2019

Htv Liike- Liikev. Tulos Tuloksen Sis. Lainojen Tuloutus Kum.1 000 euroa vaihto muutos muutos lainat muutos kunnalle ylijäämä

Tilapalvelu-liikelaitos 26 96 430 3 210 -328 183 6 625 0 -12538,8 0Talouskeskus-liikelaitos 0 0 -5 187 0 81 0 0 0 673Työterveys Aalto -liikelaitos 0 0 -7 850 0 186 0 0 0 1 537Altek Aluetekniikka -liikelaitos 106 11 137 -132 -1 389 -164 0 0 0 1 043Kylän Kattaus -liikelaitos 348 25 869 2 725 -353 744 0 0 0 793Keski-Suomen pelastuslaitos -liikelaitos 368 29 574 2 163 -1 623 554 0 0 0 0

Yhteensä 848 163 011 -5 071 -3 693 1 584 6 625 0 -12 539 4 046

147

TILAPALVELU-LIIKELAITOS

Toiminta-ajatus ja toiminnan kuvaus

Liikelaitoksen taloudellisena tavoitteena on kattaa saamillaan vuokratuloilla omistajalle maksettava korvaus peruspääomasta (tuottovaatimus), poistot sekä kiinteistöjen kunnossa- ja ylläpidon menot. Strategisina avainalueina ovat terveelliset, turvalliset ja taloudelliset toimitilat, kiinteistöomaisuuden ja investointien hyvä hallinta sekä asiakas- ja käyttäjätyytyväisyys. Näihin avainalueisiin liittyvät toi-minnot ja prosessit ovat liikelaitoksen jatkuvia kehittämisen kohteita.



Toiminnalliset tavoitteet 1. Kortepohjan päiväkotikoulun hankesuunnitelmavaiheessa tutkitaan puurakentamisen toteutta-

misvaihtoehto ja elinkaarivaikutukset.

2. Saavutetaan energiatehokkuussopimuksen mukainen 842 Mwh:n vuotuinen säästötavoite koko-naisenergian kulutuksessa.

3. Käyttäjien tyytyväisyys kiinteistö- ja tilapalveluihin on 3,5 (asteikolla 1-5 pistettä).

4. Sote-kiinteistöjen salkutus tarkennetaan ja myytävyys selvitetään, kun sote-lainsäädäntö valmis-tuu.

Kaupungin strategian toteuttamisohjelma

1. Koulu- ja päiväkotiverkko tarkistetaan vuosittain tavoitteena kapasiteetinhallinta, tilatehokkuus ja tilaratkaisujen laadullinen objektiivisuus.

2. Kortepohjan päiväkotikoulun hankkeessa tehdään selvitys hankesuunnitelmavaihtoehtojen hiili-jalanjäljestä.

3. Päiväkotien ja koulujen pihoja kehitetään liikuntaystävällisiksi.


Hallintosääntö sekä sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet ja ohjeet määrittelevät sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan menettelyt ja vastuut sekä ohjaavat sisäisen valvonnan ja riskienhal-linnan järjestämistä. Tilapalvelu ja sen tilivelvollinen johto on järjestänyt ja toteuttanut vastuualu-eensa sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan näiden sääntöjen ja ohjeiden mukaisesti. Tilapalvelun johtoryhmä tekee riskiarvioinnin sekä käsittelee ja raportoi arvioinnin kolmannesvuosit-tain toimintakatsauksen sekä talousarvion laatimisen ja tilinpäätöksen yhteydessä. Tehdyn riskiarvion perusteella Tilapalvelun merkittävimmät toimintaan ja tavoitteisiin vaikuttavat ris-kit, niiden hallintakeinot ja sisäisen valvonnan toimenpiteet on esitetty alla olevassa taulukossa.


Tilikauden ylijäämä (alijäämä) -460,8 -510,5 -327,8 182,7 -35,8 %

Investointimenot -21 385,1 -40 540,0 -30 393,0 10 147,0 -25,0 %

Muutos 2018 - 2019

148

Riski Hallintakeinot ja valvontatoimenpiteet Kiinteistöjen sisäilmas-toriski

Kiinteistöjen korjausvelka kasvaa korjausresurssien vähentyessä. Pai-nopiste suunnataan sisäilmariskiä ehkäiseviin selvityksiin ja niiden poh-jalta tehtäviin korjauksiin. Kiinteistönhoidon ja siivouspalvelun sopimuk-sissa sekä laadunseurannassa otetaan huomioon kiinteistöjen käyttö-asteen muutokset, mm. koulujen iltakäyttö. Sisäilmasto-olosuhteita valvotaan sisäilmaprosessin mukaisilla käytän-teillä. Valvovana ja arviovana tahona toimivat myös sisäilmasto- sekä terveyden ja hyvinvoinnin työryhmät.

Kiinteistön äkillinen va-hinkotapahtuma, kuten rakennuksen vaurioitu-minen tai henkilöturval-lisuutta uhkaava tilanne

Rakennusten äkillistä vaurioitumista ehkäistään palovaroitin- ja sammu-tusjärjestelmillä, talotekniikan säännöllisillä huolto- ja kunnossapitotoi-menpiteillä sekä tilojen oikean käytön perehdyttämisellä. Valvontaa suo-ritetaan tekemällä palo- ja pelastustarkastuksia, rakenne- ja kuntoselvi-tyksiä, kiinteistönhoidon auditointia sekä työsuojelukierroksia. Kiinteistön teknistä henkilöturvallisuutta hallitaan mm. lukitus- ja kulun-valvontajärjestelmillä, kameravalvonnalla, pako-oviratkaisuilla sekä koulurakennuksen suunnitteluvaiheessa noudattamalla Opetushallituk-sen suunnitteluohjetta.

Kiinteistöjen vajaakäyt-töasteen hallinta

Tilapalvelun omistuksessa olevien tilojen vajaakäyttöaste on noin 9,5 % eli näillä tiloilla ei ole käyttäjää ja tilat aiheuttavat ainoastaan kustannuk-sia. Tärkeimmät toimenpiteet vajaakäyttöasteen hallitsemiseksi ovat te-hokkaat myynti- ja vuokrausprosessit, rakennusten purkaminen sekä kaavoittaminen uuteen käyttötarkoitukseen. Vajaakäyttöastetta hallitaan kiinteistö- ja sopimustiedoilla, vajaakäyttö-asteen kehittymisen seurannalla sekä hallinnassa olevan tilan määrää pienentävillä toimenpiteillä (myynti, vuokraus, purku, kaavoitus).

Palvelutilojen kapasi-teetin riittävyys ja inves-tointi-hankkeiden priori-sointi

Kasvava kaupunki edellyttää jatkuvaa resursointia koulu- ja päiväkotiti-loihin. Kaupungin kulttuurikiinteistöissä on kasvava korjausvelka. Riskiä hallitaan vuosittaisella perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen palvelu-verkkoprosessilla sekä riittävällä resursoinnilla talonrakennushankkei-siin ja vuosikorjauksiin. Lakisääteisten perusopetus- ja varhaiskasvatustilojen kapasiteettia ja käytettävyyttä valvotaan ja arvioidaan palveluverkkoprosessissa, Tila-palvelun omilla auditoinneilla sekä viranomaiskatselmuksin. Investointi-hankkeiden priorisointia valvotaan Tilapalvelun, toimialojen ja palvelu-alueiden johdon yhteiskokouksissa sekä kaupungin luottamuselimissä talonrakennuksen investointiohjelman käsittelyssä.

Investointihankkeiden suunnittelu, toteutus ja valvonta

Hankkeiden toteutusjärjestystä priorisoidaan resurssien, toiminnallisten tarpeiden sekä rakennusten kunnon mukaan. Investointihankkeiden suunnittelua ohjataan elinkaaritavoitteilla. Urakkavaiheen työmaan val-vontaa ja hankkeen taloutta seurataan tarvittavilla projektikäytänteillä. Prosessia valvotaan hallintosäännön mukaisilla päätöskäytänteillä ja Ti-lapalvelun omilla kontrolleilla.

Pitkävaikutteisten sopi-musten hallinta

Tilapalvelun pitkävaikutteisia sopimuksia ovat vuokra-, palvelujenosto-, elikaarihanke- ja energiatehokkuussopimukset. Hallinta- ja valvonta-keinoina ovat vuosittaiset sopimusten seurantakäytänteet sekä audi-toinnit.

149

Tulos- ja rahoitussuunnitelmat

TILAPALVELU-LIIKELAITOKSEN TULOSLASKELMA


Liikevaihto 94 772,1 93 220,0 96 430,0 3 210,0 3,4 %Materiaalit ja palvelut -35 741,9 -34 967,0 -36 103,0 -1 136,0 3,2 %

Aineet, tarvikkeet ja tavarat -9 101,0 -10 314,0 -10 330,0 -16,0 0,2 %Palvelujen ostot -26 640,9 -24 653,0 -25 773,0 -1 120,0 4,5 %

Henkilöstökulut -1 493,7 -1 520,5 -1 553,0 -32,5 2,1 %Palkat ja palkkiot -1 183,2 -1 214,1 -1 254,4 -40,3 3,3 %Henkilösivukulut -310,5 -306,4 -298,6 7,8 -2,5 %

Poistot ja arvonalentumiset -24 054,0 -23 535,0 -23 768,0 -233,0 1,0 %Vuokrakulut -21 398,1 -21 178,0 -22 745,0 -1 567,0 7,4 %Liiketoiminnan muut kulut -245,9 -30,0 -50,0 -20,0 66,7 %Liikeylijäämä (-alijäämä) 11 838,5 11 989,5 12 211,0 221,5 0,8Rahoitustuotot ja -kulut -12 299,3 -12 500,0 -12 538,8 -38,8 0,3 %

Korkotuotot 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 %Muut rahoitustuotot 1,8 0,0 0,0 0,0 0,0 %Korvaus peruspääomasta -12 300,0 -12 500,0 -12 538,8 -38,8 0,3 %Muut rahoituskulut -1,1 0,0 0,0 0,0 0,0 %

Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä -460,8 -510,5 -327,8 182,7 -35,8 %Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia -460,8 -510,5 -327,8 182,7 -35,8 %Tilikauden ylijäämä (alijäämä) -460,8 -510,5 -327,8 182,7 -35,8 %

Toimintatulot 94 772,1 93 220,0 96 430,0 3 210,0 0,0Toimintamenot -58 879,6 -57 695,5 -60 451,0 -2 755,5 4,8 %Toimintakate 35 892,5 35 524,5 35 979,0 454,5 1,3 %Kumulatiivinen ylijäämä (alijäämä) 838,3 327,8 0,0 -327,8 -100,0 %

TULOSLASKELMA VUOSILLE 2019 - 20232019 2020 2021 2022 2023

Liikevaihto 96 430,0 99 000,0 100 720,0 101 855,0 102 700,0

Materiaalit ja palvelut -36 103,0 -37 744,0 -38 650,0 -39 650,0 -40 600,0Aineet, tarvikkeet ja tavarat -10 330,0 -10 594,0 -11 050,0 -11 550,0 -12 000,0Palvelujen ostot -25 773,0 -27 150,0 -27 600,0 -28 100,0 -28 600,0

Henkilöstökulut -1 553,0 -1 630,0 -1 630,0 -1 630,0 -1 630,0Palkat ja palkkiot -1 254,4 -1 300,0 -1 300,0 -1 300,0 -1 300,0Henkilösivukulut -298,6 -330,0 -330,0 -330,0 -330,0

Poistot ja arvonalentumiset -23 768,0 -24 026,0 -24 790,0 -24 905,0 -24 800,0Vuokrakulut -22 745,0 -23 000,0 -23 000,0 -23 000,0 -23 000,0Liiketoiminnan muut kulut -50,0 -50,0 -50,0 -70,0 -70,0Liikeylijäämä (-alijäämä) 12 211,0 12 550,0 12 600,0 12 600,0 12 600,0Rahoitustuotot ja -kulut -12 538,8 -12 550,0 -12 600,0 -12 600,0 -12 600,0

Korvaus peruspääomasta -12 538,8 -12 550,0 -12 600,0 -12 600,0 -12 600,0Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä -327,8 0,0 0,0 0,0 0,0Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia -327,8 0,0 0,0 0,0 0,0Tilikauden ylijäämä (alijäämä) -327,8 0,0 0,0 0,0 0,0

Toimintatulot 96 430,0 99 000,0 100 720,0 101 855,0 102 700,0Toimintamenot -60 451,0 -62 424,0 -63 330,0 -64 350,0 -65 300,0Toimintakate 35 979,0 36 576,0 37 390,0 37 505,0 37 400,0Kumulatiivinen ylijäämä (alijäämä) 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0

Muutos 2018 - 2019

150

TILAPALVELU-LIIKELAITOKSEN RAHOITUSLASKELMA


Toiminnan rahavirta 22 216,2 23 024,5 23 440,2 415,7 1,8 %Liikeylijäämä (-alijäämä) 11 838,5 11 989,5 12 211,0 221,5 1,8 %Poistot ja arvonalentumiset 24 054,0 23 535,0 23 768,0 233,0 1,0 %Rahoitustuotot ja -kulut -12 299,3 -12 500,0 -12 538,8 -38,8 0,3 %Tulorahoituksen korjauserät -1 377,0 0,0 0,0 0,0 0,0 %

Investointien rahavirta -14 949,7 -39 540,0 -30 393,0 9 147,0 -23,1 %Investointimenot -21 385,1 -40 540,0 -30 393,0 10 147,0 -25,0 %Rahoitusosuudet investointimenoihin 1 100,0 1 000,0 0,0 -1 000,0 100,0 %Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 5 335,4 0,0 0,0 0,0 0,0 %

Toiminnan ja investointien rahavirta 7 266,5 -16 515,5 -6 952,8 9 562,7 -57,9 %

Rahoituksen rahavirtaLainakannan muutokset 0,0 16 005,0 6 625,0 -9 380,0 -100,0 %

Pitkäaikaisten lainojen lisäys kunnalta 0,0 16 005,0 6 625,0 -9 380,0 -58,6 %Pitkäaikaisten lainojen vähennys kunnalle 0,0 0,0 0,0 0,0 -100,0 %

Oman pääoman muutokset 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 %Muut maksuvalmiuden muutokset -7 266,5 0,0 0,0 0,0 0,0 %

Saamisten muutos kunnalta -6 290,3 0,0 0,0 0,0 0,0 %Saamisten muutos muilta 389,9 0,0 0,0 0,0 0,0 %Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokse 86,5 0,0 0,0 0,0 0,0 %Korottomien velkojen muutokset kunnalta -1 452,6 0,0 0,0 0,0 0,0 %

Rahoituksen rahavirta -7 266,5 16 005,0 6 625,0 -9 380,0 -58,6 %

Rahavarojen muutos 0,0 -510,5 -327,8 182,7 -35,8 %

RAHOITUSLASKELMA VUOSILLE 2019 - 20232019 2020 2021 2022 2023

Toiminnan rahavirta 23 440,2 24 026,0 24 790,0 24 905,0 24 800,0Liikeylijäämä (-alijäämä) 12 211,0 12 550,0 12 600,0 12 600,0 12 600,0Poistot ja arvonalentumiset 23 768,0 24 026,0 24 790,0 24 905,0 24 800,0Rahoitustuotot ja -kulut -12 538,8 -12 550,0 -12 600,0 -12 600,0 -12 600,0

Investointien rahavirta -30 393,0 -28 883,0 -29 940,0 -22 970,0 -18 100,0Investointimenot -30 393,0 -28 883,0 -29 940,0 -22 970,0 -18 100,0Rahoitusosuudet investointimenoihin 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0

Toiminnan ja investointien rahavirta -6 952,8 -4 857,0 -5 150,0 1 935,0 6 700,0

Rahoituksen rahavirtaLainakannan muutokset 6 625,0 4 857,0 5 150,0 -1 935,0 -6 700,0Oman pääoman muutokset 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0Muut maksuvalmiuden muutokset 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0Rahoituksen rahavirta 6 625,0 4 857,0 5 150,0 -1 935,0 -6 700,0

Rahavarojen muutos -327,8 0,0 0,0 0,0 0,0

Muutos 2018 - 2019

151


TP TA+M TA2017 2018 2019 %

TunnusluvutOmat rakennukset (hum2) 423 119 435 700 441 700 6 000 1,4 %Osakehuoneistot (hum2) 47 882 47 900 47 700 -200 -0,4 %Ulkoa vuokratut tilat (hum2) 85 859 88 000 92 300 4 300 4,9 %Yhteensä 556 860 571 600 581 700 10 100 1,8 %Sisäiseen käyttöön vuokrattu (hum2) 489 190 491 000 501 300 10 300 2,1 %Ulkoiseen käyttöön vuokrattu (hum2) 27 500 28 800 25 000 -3 800 -13,2 %Vapaat tilat (hum2) 40 170 47 700 55 400 7 700 16,1 %Väistötilat (hum2) 0 4 100 0 -4 100 0,0 %Huoneala/asukas 3,49 4,05 4,07 0,02 0,5 %Henkilöstömäärä, vakituinen 24 25 26 1,0 4,0 %

MittaritToimintakate-% 38 38 37 -1,00 -2,6 %Ohjelmoitu kunn.pito+peruskorj., €/hum2/kk 3,07 3,56 3,16 -0,40 -11,2 %Ulkoa tulevien vuokratuottojen osuus, % 3,4 3,05 3,12 0,07 2,3 %Tila- ja kiinteistöpalvelut, €/hum2/kk 6,02 5,42 5,49 0,07 1,3 %Asiakastyytyväisyyskysely, 1-5 p. 3,64 3,70 3,50 -0,20 -5,4 %Palvelutuotannon käyttössä olevat tilat, hum2/as. 3,49 3,48 3,51 0,03 0,9 %Kokonaisenergian kulutus, Mwh 96 169 110 000 110 300 300 0,3 %Vajaakäyttöaste, % 7,22 8,35 9,52 1,17 14,0 %Sairuspoissaolot, pv/hlö 1,52 3,00 3,00 0 0,0 %Työtyytyväisyys, piste 3,36 3,30 3,30 0 0,0 %

Muutos 2018 - 2019

152

TYÖTERVEYS AALTO -LIIKELAITOS


Työterveys Aalto -liikelaitos on tuottanut työterveyshuollon palveluita seutukunnallisesti yritys- ja yh-teisöasiakkaiden tarpeisiin. Liikelaitos on vastannut sopimukseen perustuen kansanterveyslain vel-voitteen täyttämisestä työterveyspalvelujen järjestämisessä Jyväskylän perusterveydenhuollon yh-teistoiminta-alueella (Jyväskylä, Hankasalmi ja Uurainen) ja Keski-Suomen Sairaanhoitopiirin Seu-tuterveys-keskusliikelaitoksen alueella (Joutsa, Keuruu, Konnevesi, Laukaa, Luhanka, Multia, Petä-jävesi ja Toivakka) sekä Muuramessa. Vuoden 2018 lopussa liikelaitos lakkautetaan sen toimintojen siirtyessä in house -yhtiön ja valtakunnallisen markkinoilla toimivan yhtiön hoidettavaksi. Näin ollen talousarviossa 2019 esitetään Työterveys Aalto -liikelaitoksen osalta vain vertailutiedot.




153


TYÖTERVEYS AALTO -LIIKELAITOKSEN TULOSLASKELMA


Liikevaihto 7 320,2 7 850,0 0,0 -7 850,0 -100,0 %Liiketoiminnan muut tuotot 276,5 300,0 0,0 -300,0 -100,0 %Materiaalit ja palvelut -2 406,2 -2 750,0 0,0 2 750,0 -100,0 %

Aineet, tarvikkeet ja tavarat -195,6 -250,0 0,0 250,0 -100,0 %Palvelujen ostot -2 210,7 -2 500,0 0,0 2 500,0 -100,0 %

Henkilöstökulut -4 224,6 -4 836,2 0,0 4 836,2 -100,0 %Palkat ja palkkiot -3 444,2 -3 835,6 0,0 3 835,6 -100,0 %Henkilösivukulut -780,4 -1 000,6 0,0 1 000,6 -100,0 %

Liiketoiminnan muut kulut -667,5 -750,0 0,0 750,0 -100,0 %Liikeylijäämä (-alijäämä) 298,5 -186,2 0,0 186,2 -100,0 %Rahoitustuotot ja -kulut 0,5 0,0 0,0 0,0 0,0 %

Muut rahoitustuotot 0,6 0,0 0,0 0,0 0,0 %Muut rahoituskulut 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 %

Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä 299,0 -186,2 0,0 186,2 -100,0 %Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia 299,0 -186,2 0,0 186,2 -100,0 %Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 299,0 -186,2 0,0 186,2 -100,0 %

Toimintatulot 7 596,7 8 150,0 0,0 -8 150,0 -100,0 %Toimintamenot -7 298,3 -8 336,2 0,0 8 336,2 -100,0 %Toimintakate 298,5 -186,2 0,0 186,2 -100,0 %Kumulatiivinen ylijäämä (alijäämä) 1 723,0 1 536,8 1 536,8 0,0 0,0 %

Muutos 2018 - 2019

TYÖTERVEYS AALTO -LIIKELAITOKSEN RAHOITUSLASKELMA


Toiminnan rahavirta 299,0 -186,2 0,0 186,2 -100,0 %Liikeylijäämä (-alijäämä) 298,5 -186,2 0,0 186,2 -100,0 %Rahoitustuotot ja -kulut 0,5 0,0 0,0 0,0 0,0 %

Investointien rahavirta 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 %Toiminnan ja investointien rahavirta 299,0 -186,2 0,0 186,2 -100,0 %

Rahoituksen rahavirtaMuut maksuvalmiuden muutokset -299,0 0,0 0,0 0,0 0,0 %Rahoituksen rahavirta -299,0 0,0 0,0 0,0 0,0 %

Rahavarojen muutos 0,0 -186,2 0,0 186,2 -100,0 %

Muutos 2018 - 2019

154

TALOUSKESKUS-LIIKELAITOS


Talouskeskus-liikelaitos on toiminut palvelukeskuksena tuottaen materiaali-, talous- ja henkilöstö-hallinnon palveluja sekä sovelluspalveluja Jyväskylän kaupunkikonsernille sekä seudun kunnille ja kuntayhtymille. Vuoden 2018 lopussa liikelaitos lakkautetaan sen toimintojen siirtyessä Monetra Keski-Suomi Oy:n hoidettavaksi. Näin ollen talousarviossa 2019 esitetään Talouskeskus-liikelaitok-sen osalta vain vertailutiedot.





Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 303,3 -81,1 0,0 81,1 -100,0 %

Muutos 2018 - 2019

155


TALOUSKESKUS -LIIKELAITOKSEN TULOSLASKELMA


Liikevaihto 5 406,8 5 187,0 0,0 -5 187,0 -100,0 %Liiketoiminnan muut tuotot 140,5 146,0 0,0 -146,0 -100,0 %Materiaalit ja palvelut -2 029,5 -2 141,2 0,0 2 141,2 -100,0 %

Aineet, tarvikkeet ja tavarat -17,9 -27,8 0,0 27,8 -100,0 %Palvelujen ostot -2 011,6 -2 113,4 0,0 2 113,4 -100,0 %

Henkilöstökulut -2 773,6 -2 904,4 0,0 2 904,4 -100,0 %Palkat ja palkkiot -2 224,6 -2 347,5 0,0 2 347,5 -100,0 %Henkilösivukulut -549,0 -556,9 0,0 556,9 -100,0 %

Poistot ja arvonalentumiset -110,0 -53,3 0,0 53,3 -100,0 %Liiketoiminnan muut kulut -330,4 -315,2 0,0 315,2 -100,0 %Liikeylijäämä (-alijäämä) 303,7 -81,1 0,0 81,1 -100,0 %Rahoitustuotot ja -kulut -0,4 0,0 0,0 0,0 0,0 %

Muut rahoituskulut -0,4 0,0 0,0 0,0 0,0 %Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä 303,3 -81,1 0,0 81,1 -100,0 %Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia 303,3 -81,1 0,0 81,1 -100,0 %Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 303,3 -81,1 0,0 81,1 -100,0 %

Toimintatulot 5 547,3 5 333,0 0,0 -5 333,0 -100,0 %Toimintamenot -5 133,6 -5 360,8 0,0 5 360,8 -100,0 %Toimintakate 413,7 -27,8 0,0 27,8 -100,0 %Kumulatiivinen ylijäämä (alijäämä) 754,1 673,0 673,0 0,0 0,0 %

Muutos 2018 - 2019

TALOUSKESKUS -LIIKELAITOKSEN RAHOITUSLASKELMA


Toiminnan rahavirta 413,3 -27,8 0,0 27,8 -100,0 %Liikeylijäämä (-alijäämä) 303,7 -81,1 0,0 81,1 -100,0 %Poistot ja arvonalentumiset 110,0 53,3 0,0 -53,3 -100,0 %Rahoitustuotot ja -kulut -0,4 0,0 0,0 0,0 0,0 %

Investointien rahavirta 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 %

Toiminnan ja investointien rahavirta 413,3 -27,8 0,0 27,8 -100,0 %

Rahoituksen rahavirtaOman pääoman muutokset 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 %Muut maksuvalmiuden muutokset 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 %

Rahoituksen rahavirta 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 %

Rahavarojen muutos 413,3 -27,8 0,0 27,8 -100,0 %

Muutos 2018 - 2019

156

ALTEK ALUETEKNIIKKA -LIIKELAITOS


Altek Aluetekniikka -liikelaitos tuottaa Jyväskylän kaupungin kaupunkirakenteen toimialaan kuulu-vana liikelaitoksena pääasiassa Jyväskylän kaupunkikonserniin kuuluville organisaatioille liikenne- ja viheralueiden rakentamis- ja ylläpitopalveluita. Lisäksi Altek Aluetekniikka tuottaa maa- ja kiviai-nespalveluita, kone- ja kuljetuspalveluita sekä maastomittauspalveluita. Liikelaitos keskittyy edellä mainittuihin ydintoimintoihin ja kehittää henkilöstön osaamista perustehtävän hoitamisen varmista-miseksi.



Liikelaitoksen taseessa oli tilinpäätöksessä 2017 kertynyttä ylijäämää noin 3,7 miljoonaa euroa, jota on purettavissa taseessa olevan omaisuuden ylittävä osuus. Suunnitelmissa on liikelaitoksen lak-kauttaminen vuoden 2019 loppuun mennessä, jonka vuoksi ylijäämä on tarkoitus purkaa vuoden 2019 aikana. Liikelaitoksen toiminta ja henkilöstö on tarkoitus yhdistää liikenne- ja viheralueiden palvelualueeseen. Tilaaja kohdentaa ylijäämän purkamisesta saadun hyödyn erityisesti liikennealu-eiden korjausvelan pienentämiseen.

Toiminnalliset tavoitteet 1. Rakentamisen työohjelman toteuttaminen täysimääräisenä.

2. Talvihoitosopimuksen täyttäminen sovittuun laatutasoon.

3. Liikevaihtotavoite 104 674 €/henkilötyövuosi.


Energiatehokkuussopimuksen 2017−2025 mukainen tavoite vähentää polttoaineen keskikulutusta auto- ja koneluokissa 1 % vuodessa huomioiden kunkin toimintavuoden sääolosuhteista johtuvat toimintavaihtelut. Alla olevilla toimenpiteillä on tavoitteena alentaa myös ympäristön hiilidioksidikuor-mitusta.

1. Polttoainetalouden seuranta, litraa/100 km ja litraa/h, auto- ja koneluokittain

2. Suositaan energiatehokkaita moottoreita ja voimansiirtolaitteita korvaushankinnoissa

3. Huomioidaan henkilö- ja pakettiautojen hankinnoissa biopolttomoottorin mahdollisuus


Tilikauden ylijäämä (alijäämä) -183,9 -1 225,3 -1 389,3 -164,0 13,4 %

Muutos 2018 - 2019

157


Hallintosääntö sekä sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet ja ohjeet määrittelevät sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan menettelyt ja vastuut sekä ohjaavat sisäisen valvonnan ja riskienhal-linnan järjestämistä. Altek Aluetekniikka -liikelaitos ja sen tilivelvollinen johto on järjestänyt ja toteut-tanut vastuualueensa sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan näiden sääntöjen ja ohjeiden mukai-sesti. Liikelaitoksen vastuuhenkilöt ovat talousarvon laadinnan yhteydessä arvioineet merkittävim-mät toimintaan vaikuttavat riskit. Sisäinen valvonta ja riskienhallinta ovat osa jokapäiväistä työtä ja vastuuhenkilöt valvovat jatkuvasti yksikkönsä toimintaa. Kilpailutukset ja hankinnat toteutetaan han-kintalain ja kaupungin ohjeistuksen mukaisesti. Joidenkin hankintojen valmistelussa käytetään kil-pailutuspalveluita. Sopimuksissa käytetään yleisiä sopimusehtoja ja sopimusrikkomusten suhteen kilpailutuksissa ja sopimuksissa on huomioitu sanktiot. Tehdyn riskiarvion perusteella Altek Aluetekniikka -liikelaitoksen merkittävimmät toimintaan ja tavoit-teisiin vaikuttavat riskit, niiden hallintakeinot ja sisäisen valvonnan toimenpiteet on esitetty alla ole-vassa taulukossa satunaisessa järjestyksessä.

Riski Hallintakeinot ja toimenpiteet

Huono markkinatilanne ali‐ ja sivu‐urakoitsijoiden

saatavuuden suhteen määrättyihin töihin

Hankkeiden varhainen suunittelu ja kilpailutus mahdollistavat urakoitsijoiden

paremman saatavuuden, jolloin työt saadaan hoidettua ajallaan. Näin saadaan

minimoitua ylimääräiset kustannukset.

Avainhenkilöiden poissaolo

Tiedon jakaminen useammalle henkilölle sekä eri tietojärjestelmien

hyödyntäminen mahdollistavat tietojen olevan usemman henkilön käytössä,

jolloin yksittäisen vastuuhenkilön poissaolo ei aiheuta toimintaan häiriötä.

Erikoiskaluston riittävyys

Töiden ennakointi ja suorittaminen ennen toimenpiderajojen täyttymistä,

jolloin työn suorittaminen on mahdollista normaalikalustolla. Esimerkiksi

lumen poistaminen kadulta ennen sen muodostumista polanteeksi.

158


159


160

KYLÄN KATTAUS -LIIKELAITOS


Kylän Kattaus -liikelaitoksen tehtävänä on antaa elinikäistä hyvinvointia ja huolenpitoa arjessa asi-akkaansa lautaselle. Visiona on olla arvostettu ja kilpailukykyinen terveyden ja hyvinvoinnin edistäjä sekä olla haluttu ja kehittyvä ammattilaisten työyhteisö. Tätä Kylän Kattaus toteuttaa olemalla enna-koiva, ketterä ja huolehtiva ruokapalvelukumppani. Asiakkaiden hyvinvoinnista huolehditaan ohjaamalla terveelliseen ja monipuoliseen ruokavalioon hyödyntämällä Kylän Kattauksen omaa ravitsemusasiantuntemusta. Ruokapalvelua tuotetaan pää-asiassa kaupunkikonsernin sisäisille asiakkaille ja Keski-Suomen sairaanhoitopiirille.



Toiminnalliset tavoitteet 1. Toiminnan tehostaminen. Tavoitetta mitataan liikevaihdon määrällä henkilötyövuotta kohti. Vuo-

den 2017 toteuma oli 85 939 euroa/htv. Tavoitteeksi vuodelle 2018 asetettiin 80 000 euroa/htv. Vuoden 2019 tavoite on 86 000 euroa/htv.

2. Kylän Kattauksen tavoitteena on toimia asiakaslähtöisesti ottaen huomioon eri asiakasryhmien tarpeet.

Asiakastyytyväisyyttä mitataan eri asiakasryhmille kohdennetuilla kyselyillä. Palvelualueet to-teuttavat asiakastyytyväisyyskyselyitä palvelusopimuksissa sovitulla tiheydellä. Koko Kylän Kat-tauksen asiakastyytyväisyyden tavoitteeksi asetetaan vuodelle 2019 3,7 (palautejärjestelmän asteikko on 1–5). Jatkuvaa palautetta kerätään kaupungin yhteisellä ePalaute-järjestelmällä.


Kaupungin strategiaa ja Kylän Kattauksen strategisia linjauksia toteuttavat kehittämistoimenpiteiden pääteemat ja mittarit ovat: 1. Osaava, työvireinen ja kehittävä henkilöstö

Teemme kaupungista houkuttelevan työpaikkana ja työnantajana toimenpiteenä liikelaitoksen yrityskuvan ja työnantajakuvan kehittäminen ja henkilöstön osaamisesta ja työhyvinvoinnista huolehtiminen. Vuonna 2019 toimintaympäristössä tapahtuviin muutoksiin valmistautumista jat-ketaan muutos- ja työhyvinvointikoulutusten avulla. Tavoitteena on johtamis- ja toimintakulttuurin uudistaminen. Keittiöverkkosuunnitelman mukaisesti uusien keskuskeittiöiden eli Ristonmaan keskuskeittiön ja keskuskeittiö Novan, osastojen palvelukeittiöiden, ravintolan ja kahvila toimin-nan ja prosessien suunnittelu tehdään 2019 vuoden aikana. Tuotantomenetelmän ja palvelujär-jestelmien koulutuksen suunnittelu aloitetaan. Sairaanhoitopiirin ja kaupungin välisen palveluso-pimuksen mukaisesti osastolla tapahtuvan ruokapalvelutyö siirtyy Kylän Kattaukselle 1.1.2019.

Tavoitteita mitataan mm. hakijoiden määrällä Kylän Kattauksessa avoinna oleviin tehtäviin sekä henkilöstön koulutuspäivien, sairaspoissaolojen ja henkilöstötyytyväisyyskyselyn avulla.

161

2. Laadukas asiakaskokemus Lisäämme asiakkaiden mahdollisuuksia terveeseen elämään ja hyvinvointiin tarjoamalla hyvin-vointia ja huolenpitoa asiakkaan lautaselle läpi elämän. Sydänmerkkiateriat ovat käytössä sai-raalaruokailussa sekä koulu- ja päiväkotiruokailussa. Lisäämme kasvisten, hedelmien ja marjo-jen käyttöä erityisesti kouluruokailussa EU:n hedelmätuen avulla. Kehitämme ruokalistaa yh-dessä asiakkaan kanssa asiakasraatien ja Lasten Parlamentin Makuraadin avulla. Panostamme tuotekehitykseen ja uusien tuotantomenetelmien testaamiseen. Laadukasta asiakaskokemusta mitataan asiakastyytyväisyyskyselyjen avulla.

3. Resurssiviisas toiminta Teemme kestäviä, eettisiä ja innovatiivisia hankintoja sekä edistämme resurssiviisasta toimintaa Kylän Kattauksen ympäristöohjelman ja ruokastrategian mukaisesti osallistumalla vuonna 2019 Reilun kaupan kampanjoihin kaksi kertaa vuodessa, lisäämällä luomutuotteita ja lähiruokakokei-luja raaka-aineiden tarjonnan ja mahdollisuuksien mukaan. Testaamme ympäristöystävällisiä pesuaineita ja koulutamme henkilöstöä jatkuvasti vedettömään siivoukseen. Vähennämme hä-vikkiä jatkuvalla seurannalla, koulutuksella sekä tuotantoprosessia kehittämällä. Seuraamme tehtyjen koulutusten, auditointien ja hävikin määrää sekä Reilun kaupan, lähiruuan ja luomutuot-teiden ostomääriä. Vuonna 2019 käynnistyy KL-kuntahankinnat Oy elintarvikekilpailutus yhteis-työssä laki- ja kilpailuttamispalveluiden kanssa.

4. Digitalisaatiota hyödyntävät palvelut Hyödynnämme tehokkaasti digitalisaation mahdollisuuksia tuotannonohjausjärjestelmää ja säh-köistä maksamista kehittämällä. Tuotannonohjausjärjestelmän kehittämisellä varmistetaan ruo-kapalveluprosessin onnistuminen. Sähköinen maksaminen palvelee digitaalisia palveluja käyttä-viä asiakkaita. Näillä toimenpiteillä varmistetaan myös laadukasta asiakaskokemusta. Mittareina toimivat uuden tuotannonohjausjärjestelmän käyttöönotto ja sähköisen maksamisen käytön li-sääntyminen nykyisellä järjestelmällä sekä sähköisen maksamisen järjestelmän kilpailuttaminen ja käyttöönotto vuonna 2019.

Toimeenpanoa, toteutumista ja aikataulussa pysymistä seurataan johtoryhmän kokouksissa, ra-portoinneilla ja kolmannesvuosikatsauksissa.


Hallintosääntö sekä sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet ja ohjeet määrittelevät sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan menettelyt ja vastuut sekä ohjaavat sisäisen valvonnan ja riskienhal-linnan järjestämistä. Kylän Kattaus -liikelaitos ja sen tilivelvollinen johto on järjestänyt ja toteuttanut vastuualueensa sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan näiden sääntöjen ja ohjeiden mukaisesti. Ky-län Kattaus -liikelaitoksen johtoryhmä on arvioinut liikelaitoksen riskejä. Arvioituja riskejä seurataan säännöllisesti johtoryhmän kokouksissa ja kolmannesvuosikatsauksissa. Tehdyn riskiarvion perusteella Kylän Kattaus -liikelaitoksen merkittävimmät toimintaan ja tavoitteisiin vaikuttavat riskit, niiden hallintakeinot ja sisäisen valvonnan toimenpiteet on esitetty alla olevassa taulukossa satunaisessa järjestyksessä.

162

Riski Hallintakeinot ja toimenpiteet Strateginen ja operatiivinen riski: Toimin-taympäristössä tapahtuvat suuret muutok-set kuten sote- ja maakuntauudistus, sen ai-heuttama organisoituminen, uusien keittiöi-den rakentaminen ja uudet tuotanto-mene-telmät. Suunnitteluun ja rakentamiseen liit-tyvät virheet aiheuttavat kustannuksia ja te-hottomuutta. Tuotantomenetelmän vaihdos voi aiheuttaa ruokaan liittyviä riskejä, kuten virheitä prosessissa, kuljetusten myöhästy-mistä jne.

Toimintaympäristön muutoksiin on varauduttu päi-vittämällä strategiset linjaukset, aloittamalla koulu-tussuunnitelman laatiminen ja resurssoimalla hen-kilöstöä muutosten suunnitteluun. Rakentami-sessa pyritään tiiviiseen yhteistyöhön eri osapuol-ten kanssa virheiden välttämiseksi.

Henkilöstöön liittyvät riskit: Henkilöstön työkyvyssä ja osaamisessa esiintyvät ongelmat ja työvoiman puute. Riskiä aiheuttaa henkilöstön ikärakenne, työn luonne, sopivien työpisteiden vähenty-essä koulutuksen päivityksen tarve, alan huono vetovoima.

Riskiin varaudutaan toteuttamalla rekrytointi- ja koulutussuunnitelma sekä tekemällä tiivistä yh-teistyötä työterveyden ja henkilöstöyksikön kanssa. Myös yhteistyötä oppilaitosten kanssa li-sätään ja yritys- ja työnantajakuvaa kehitetään.

Ruokaan liittyvät riskit kuten ruokamyrkytys, virhe erityisruokavaliossa, vieras esine ruo-assa.

Omavalvontaa, omavalvontasuunnitelman päivi-tystä ja henkilöstön koulutusta tehdään jatkuvasti ja näitä toimenpiteitä jatketaan.


163


KYLÄN KATTAUS -LIIKELAITOKSEN TULOSLASKELMA


Liikevaihto 23 040,2 23 144,0 25 869,4 2 725,4 11,8 %Liiketoiminnan muut tuotot 458,5 30,0 30,0 0,0 0,0 %Tuet ja avustukset kunnalta 3,3 4,0 4,0 0,0 0,0 %Materiaalit ja palvelut -9 350,6 -9 010,0 -9 386,1 -376,1 4,2 %

Aineet, tarvikkeet ja tavarat -7 764,4 -7 360,8 -7 799,9 -439,1 6,0 %Palvelujen ostot -1 586,1 -1 649,2 -1 586,2 63,0 -3,8 %

Henkilöstökulut -10 227,0 -11 646,6 -13 101,5 -1 454,9 12,5 %Palkat ja palkkiot -8 051,7 -9 329,1 -10 745,7 -1 416,6 15,2 %Henkilösivukulut -2 175,4 -2 317,5 -2 355,8 -38,3 1,7 %

Poistot ja arvonalentumiset -18,2 -5,5 -2,6 2,9 -52,7 %Liiketoiminnan muut kulut -3 550,1 -3 612,8 -3 766,5 -153,7 4,3 %Liikeylijäämä (-alijäämä) 356,1 -1 096,9 -353,3 743,6 -67,8 %Rahoitustuotot ja -kulut -0,4 0,0 0,0 0,0 0,0 %

Muut rahoitustuotot 0,1 0,0 0,0 0,0 0,0 %Muut rahoituskulut -0,5 0,0 0,0 0,0 0,0 %

Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä 355,8 -1 096,9 -353,3 743,6 -67,8 %Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia 355,8 -1 096,9 -353,3 743,6 -67,8 %Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 355,8 -1 096,9 -353,3 743,6 -67,8 %

Toimintatulot 23 502,0 23 178,0 25 903,4 2 725,4 11,8 %Toimintamenot -23 127,6 -24 269,4 -26 254,1 -1 984,7 8,2 %Toimintakate 374,3 -1 091,4 -350,7 740,7 -67,9 %Kumulatiivinen ylijäämä (alijäämä) 2 243,3 1 146,4 793,1 -353,3 -30,8 %

TULOSLASKELMA VUOSILLE 2019 - 2023

2019 2020 2021 2022 2023

Liikevaihto 25 869,4 25 839,0 26 310,0 26 310,0 26 310,0Liiketoiminnan muut tuotot 30,0 30,0 375,0 375,0 375,0Tuet ja avustukset kunnalta 4,0 4,0 4,0 4,0 4,0Materiaalit ja palvelut -9 386,1 -10 023,1 -10 032,0 -10 032,0 -10 032,0

Aineet, tarvikkeet ja tavarat -7 799,9 -8 241,1 -8 243,0 -8 243,0 -8 243,0Palvelujen ostot -1 586,2 -1 782,0 -1 789,0 -1 789,0 -1 789,0

Henkilöstökulut -13 101,5 -12 773,0 -12 787,0 -12 787,0 -12 787,0Palkat ja palkkiot -10 745,7 -10 219,0 -10 226,0 -10 226,0 -10 226,0Henkilösivukulut -2 355,8 -2 554,0 -2 561,0 -2 561,0 -2 561,0

Poistot ja arvonalentumiset -2,6 -1,0 0,0 0,0 0,0Liiketoiminnan muut kulut -3 766,5 -3 869,0 -3 870,0 -3 870,0 -3 870,0Liikeylijäämä (-alijäämä) -353,3 -793,1 0,0 0,0 0,0Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä -353,3 -793,1 0,0 0,0 0,0Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia -353,3 -793,1 0,0 0,0 0,0Tilikauden ylijäämä (alijäämä) -353,3 -793,1 0,0 0,0 0,0

Toimintatulot 25 903,4 25 873,0 26 689,0 26 689,0 26 689,0Toimintamenot -26 254,1 -26 665,1 -26 689,0 -26 689,0 -26 689,0Toimintakate -350,7 -792,1 0,0 0,0 0,0Kumulatiivinen ylijäämä (alijäämä) 793,1 0,0 0,0 0,0 0,0

Muutos 2018 - 2019

164

KYLÄN KATTAUS -LIIKELAITOKSEN RAHOITUSLASKELMA


Toiminnan rahavirta 374,0 -1 091,4 -350,7 740,7 -67,9 %Liikeylijäämä (-alijäämä) 356,1 -1 096,9 -353,3 743,6 -67,8 %Poistot ja arvonalentumiset 18,2 5,5 2,6 -2,9 -52,7 %Rahoitustuotot ja -kulut -0,4 0,0 0,0 0,0 0,0 %

Investointien rahavirta 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 %Investointimenot 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 %

Toiminnan ja investointien rahavirta 374,0 -1 091,4 -350,7 740,7 -67,9 %

Rahoituksen rahavirtaMuut maksuvalmiuden muutokset -374,0 0,0 0,0 0,0 0,0 %Rahoituksen rahavirta -374,0 0,0 0,0 0,0 0,0 %

Rahavarojen muutos 0,0 -1 091,4 -350,7 740,7 -67,9 %

RAHOITUSLASKELMA VUOSILLE 2019 - 2023

2019 2020 2021 2022 2023

Toiminnan rahavirta -350,7 -792,1 0,0 0,0 0,0Liikeylijäämä (-alijäämä) -353,3 -793,1 0,0 0,0 0,0Poistot ja arvonalentumiset 2,6 1,0 0,0 0,0 0,0

Investointien rahavirta 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0Investointimenot 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0

Toiminnan ja investointien rahavirta -350,7 -792,1 0,0 0,0 0,0

Rahoituksen rahavirtaMuut maksuvalmiuden muutokset 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0Rahoituksen rahavirta 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0

Rahavarojen muutos -350,7 -792,1 0,0 0,0 0,0

Muutos 2018 - 2019

165

KESKI-SUOMEN PELASTUSLAITOS -LIIKELAITOS


Keski-Suomen pelastuslaitos tuottaa alueen ihmisille ja yrityksille korkeatasoiset pelastustoimen pal-velut onnettomuuksien ehkäisemiseksi ja antaa nopeaa ja tuloksellista apua onnettomuustilanteissa kaikissa olosuhteissa. Pelastustoimen palvelujen palvelutasosta on säädetty pelastuslain 28–29 §:ssä (Pelastuslaki 379/2011). Ensihoidon palvelutasopäätös on hyväksytty Keski-Suomen sairaanhoitopiirin valtuus-tossa 8.12.2017. Pelastustoimen palvelutason tulee vastata paikallisia tarpeita ja onnettomuusuhkia. Palvelutasopäätöstä toteutetaan pelastuslaitoksen vuosittain tarkistettavalla talousarviolla. Pelas-tustoimen riskinarvion ja palvelutasopäätösten valtakunnalliset laadintaohjeet ovat uudistumassa vuoden 2018 lopussa osana pelastustoimen uudistusta. Pelastustoimen järjestelmä on muuttu-massa 1.1.2020 alkaen ja samoin rahoitusjärjestelyt, mikäli maakuntauudistus etenee suunnitellusti. Ydinprosesseista onnettomuuksien ehkäisyn ja varautumisen roolit ovat korostumassa (kuva 1). Pe-lastuslaitoksen oman toiminnan varmistamiseen häiriötilanteissa on kiinnitettävä aiempaa enemmän huomiota. Keski-Suomen pelastuslaitos tuottaa korkeatasoista ja kustannustehokasta ensihoitopal-velua potilaan parhaaksi. Maakuntauudistuksen valmistelut sekä valtiolta maakunnan hoidettavaksi siirtyvä maakunnan yhteisen varautumisen tuki sekä kuntien varautumisen tuki edellyttävät lisäre-sursointia. Viestinnän onnistuminen muutoksessa on keskeistä. Tukiprosesseissa toimialan ja viran-omaisten yhteisten ICT-järjestelmien käyttöönotto edellyttää pelastuslaitokselta merkittäviä taloudel-lisia panostuksia tila- ja tietoturvallisuuden parantamiseen. Kyberuhkat edellyttävät parempaa tieto-turvaa.

Kuva 1. Pelastuslaitoksen prosessikartta auttaa hahmottamaan kokonaiskuvan ja esittelee organi-saation ydinprosessit

166



Toiminnalliset tavoitteet Toiminnallisten tavoitteiden toteutumista seurataan kuukausittain ja niistä raportoidaan myös sisäi-sesti kuukausittain. Onnettomuuksien ehkäisy: Tavoite 1: Noudatetaan erikseen vahvistettavaa, pelastuslain 79 § mukaista ja riskien arviointiin perustuvaa valvontasuunnitelmaa, jossa on määritelty vuonna 2019 tarkastusvuorossa olevien kohteiden palo-tarkastukset sekä muut valvontatoimenpiteet.

Tavoite 2: Turvallisuusviestinnässä otetaan huomioon valvonta- ja onnettomuustiedot sekä asiakasryhmien tarpeet Keski-Suomen pelastuslaitoksen turvallisuusviestinnän toimintasuunnitelma – asiakirjassa tarkemmin kuvatulla tavalla. Pelastustoiminta: Tavoite 3: Kiireelliset pelastustehtävät kyetään aloittamaan riskiluokittain niille asetettujen tavoitteiden mukai-sesti. Keskimääräinen pelastustoiminnan toimintavalmiusaikatavoite on 13 minuuttia. Yksityiskohtai-sempina mittareina käytetään tavoitteen täyttymisprosenttia (tavoite on vähintään 50 %) sekä medi-aaniaikaa riskiluokittain. I riskiluokan riskiruuduissa pelastuslaitoksen ensimmäisen yksikön tulee tavoittaa riskiruudut 6 mi-nuutin kuluessa ja tehokkaan pelastustoiminnan alkaa 11 minuutissa (vähintään vahvuudella 1+3). Pelastusjoukkueen tulee olla paikalla 20 minuutissa. II riskiluokan riskiruuduissa pelastuslaitoksen ensimmäisen yksikön tulee tavoittaa riskiruudut 10 mi-nuutin kuluessa ja tehokkaan pelastustoiminnan alkaa 14 minuutissa (vähintään vahvuudella 1+3). Pelastusjoukkueen tulee olla paikalla 30 minuutissa. III riskiluokan riskiruuduissa pelastuslaitoksen ensimmäisen yksikön tulee tavoittaa riskiruudut 20 minuutin kuluessa ja tehokkaan pelastustoiminnan alkaa 22 minuutissa (vähintään vahvuudella 1+3). Pelastusjoukkueen tulee olla paikalla 30 minuutissa. IV riskiluokan riskiruuduissa pelastuslaitoksen ensimmäisen yksikön tulee tavoittaa riskiruudut 36 minuutin kuluessa ja tehokkaan pelastustoiminnan alkaa 38 minuutissa (vähintään vahvuudella 1+3). Pelastusjoukkueen tulee olla paikalla 40 minuutissa.


Tilikauden ylijäämä (alijäämä) -618,2 -2 176,9 -1 623,0 553,9 -25,4 %

Muutos 2018 - 2019

167

Riskiluokan ruutujen jakautuma Keski-Suomessa vuoden 2016 lopussa on esitetty alla olevassa tau-lukossa:

Varautuminen ja väestönsuojelu: Tavoite 4: Keski-Suomen pelastuslaitos toteuttaa yhteistyötä kuntien ja yhteistyöviranomaisten kanssa val-miussuunnittelussa, erilaisissa harjoituksissa ja erityis- ja häiriötilanteiden johtamistoiminnassa. Keski-Suomen pelastuslaitos kehittää oman toiminnan jatkuvuuden hallintaa Suomen kansallisen riskiarvion uhkia vastaan toteuttaen osaltaan yhteiskunnan turvallisuusstrategian päämääriä. Pelas-tuslaitos osallistuu aktiivisesti Keski-Suomen maakunnan alueella toimivan valmiustoimikunnan sih-teeristön toimintaan.


Keski-Suomen pelastuslaitoksen kehittämishankkeet:

1. Maakunnalliseen yhteistoimintaan valmistautuminen 2. Pelastustoimen ja kuntien jatkuvuudenhallinnan kehittäminen 3. Monitoimiyksikkömallin toiminnan kehittäminen / laajentaminen 4. Tietoturvallisuuden parantaminen

Maakunnalliseen yhteistoimintaan valmistautuminen

Keski-Suomen pelastuslaitos osallistuu aktiivisesti vuonna 2019 aloittavan maakunnallisen pelas-tustoimen valmisteluihin osana muuta maakunnallista valmistelutyötä. Maakunta-SOTE –uudistusta on mallinnettu ja tiivistä pohjatyötä tehty yhdessä kaikkien uuteen järjestelmään liittyvien tahojen kanssa: Keski-Suomen liitto, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, ELY-keskus, Työ- ja elinkeinokeskus, sekä muut toimijat. Vuosi 2019 tulee olemaan ratkaisevaa valmisteluaikaa, jotta maakunnallinen pe-lastustoimi voi aloittaa toimintansa vuoden 2020 alusta.

Pelastustoimen ja kuntien jatkuvuudenhallinnan kehittäminen Pelastustoimen ja kuntien jatkuvuuden hallintaa tullaan kehittämään mm. varautumisen ja häiriöti-lanteiden hallinnan suunnittelun tehostamisella kuntien ja muiden yhteistyötahojen kanssa. Pelas-tustoimen omaa varautumista kehitetään mm. Kalustohankinnoilla, jotka käsittävät varavoimakonei-den hankintaa johtamisalueille sekä varavoimasyötön mahdollistamista niille paloasemille, joilla va-ravoimakonetta ei ole. Lisäksi toiminta-alueille hankitaan suojavarusteita ja siirrettäviä polttoainesäi-liöitä turvaamaan omaa toimintaamme häiriö- ja poikkeusoloissa. Monitoimiyksikkömallin toiminnan kehittäminen Monitoimiyksikön tarkoitus on hyödyntää ensihoidon ja pelastustoimen osaamista samassa yksi-kössä joka mahdollistaa monipuoliset palvelut nopeasti alueen asukkaille. Monitoimiyksikkö aloitti toimintansa Muuramen toiminta-alueella 1.5.2017 ja siitä saadut kokemukset ovat olleet hyviä. Mo-nitoimiyksikkö toimintamallia laajennetaan Karstulaan ja Laukaaseen vuoden 2019 aikana.

Ruutujen määrä Väestömäärä

Riskiluokka (kpl, km2)2016 (arvio)

Riskiluokka I 15 43 632Riskiluokka II 159 114 376Riskiluokka III 218 44 005Riskiluokka IV 19 559 73 775Yhteensä 19 951 275 788

168

Tietoturvallisuuden parantaminen Pelastuslaitoksen tietojärjestelmissä ja sen hallinnoimissa tiloissa havaittujen puutteiden korjaa-miseksi on perustettu ICT-ryhmä, jonka tehtävä on kartoittaa tietojärjestelmätarpeet ja ottaa huomi-oon myös valtakunnalliset pelastusalan hankkeet. ICT-ryhmä on tehnyt vuoden 2019 talousarvioon kalustohankintoja tietoturvallisuuden kehittämiseksi vaaditulle tasolle. Kalustohankinnat mahdollis-tavat tulevien kenttäjohtamisjärjestelmien ja viranomaisten (TUVE) sekä (ERICA) järjestelmien otta-misen pelastuslaitoksen käyttöön. Myös tietoturvakoulutusta ja ohjeistusta lisätään vuoden 2019 ai-kana. Lisäksi henkilöstölle tehtävät turvallisuusselvitykset toteutetaan suunnitelmallisesti niin vaki-naisen kuin sopimushenkilöstön osalta.


Hälytysjärjestelmien haavoittuvuus pitkittyvien sähkökatkojen aikana, sekä ajoneuvojen ja muun ka-luston rikkoutuminen muodostavat riskin Pelastuslaitoksen perustehtävän sujuvalle toteuttamiselle. Toimitilojen välttämättömät ja ennakoimattomat korjaustarpeet ovat riski määrärahojen riittävyydelle, sekä henkilöstön työkyvylle. Merkittäviä riskejä pelastuslaitokselle ovat sopimusriskit sekä jatkuvuus poikkeusoloissa. Henkilöstöriskiksi on tunnistettu henkilöstön saatavuus hälytystehtäviin, erityisesti päivälähtöihin pienissä kunnissa. Lisäksi on tunnistettu seuraavia riskejä: Avainhenkilöriippuvuus, tieto-ja viestintäjärjestelmien riskit sekä henkilöriskit. Riskien hallintakeinoja ovat mm. pelastuslai-toksen prosessien kuvaaminen ja selkiyttäminen sekä henkilöstölle tehtävät turvallisuusselvitykset.


TA 2018 TA 2019

Tehokkuus, taloudellisuus:

Palokunta saavuttaa väestöstä

6 min. hälytyksestä 104 700 (38 %) 104 700 (38 %)




Laajuustiedot:

Maa pinta-ala (km²) 16 704 16 704

Sisävesi (km²) 3 245 3 245

Väkiluku 276 126 275 741

Väestöntiheys (as/km²) 17

Valvontakohteiden määrä 116 000 116 000

Tarkastuskäynnit yhteensä 3 000 3 000

Asiakirjavalvonta yhteensä 9 000 18 000

Voimavarat:

Vakinainen henkilöstö 308 313

VPK- ja sivutoiminen henkilöstö 1 000 1 000

Paloasemien lukumäärä 47 47

Ajoneuvot/veneet 234 234

Ambulansseja 23 23

169


KESKI-SUOMEN PELASTUSLAITOS -LIIKELAITOKSEN TULOSLASKELMA


Liikevaihto 27 387,9 27 411,1 29 573,8 2 162,7 7,9 %Liiketoiminnan muut tuotot 51,5 8,0 43,1 35,0 435,6 %Tuet ja avustukset 3 168,8 3 234,0 3 780,0 546,1 16,9 %Materiaalit ja palvelut -6 140,8 -5 973,3 -6 237,7 -264,3 4,4 %

Aineet, tarvikkeet ja tavarat -1 881,1 -1 769,5 -1 849,7 -80,2 4,5 %Palvelujen ostot -4 259,7 -4 203,9 -4 387,9 -184,1 4,4 %

Henkilöstökulut -19 031,4 -19 555,6 -21 185,7 -1 630,1 8,3 %Palkat ja palkkiot -15 309,2 -15 970,9 -17 411,5 -1 440,6 9,0 %Henkilösivukulut -3 722,2 -3 584,7 -3 774,2 -189,5 5,3 %

Poistot ja arvonalentumiset -1 449,8 -1 733,2 -1 703,7 29,5 -1,7 %Liiketoiminnan muut kulut -4 605,2 -5 559,6 -5 881,5 -321,9 5,8 %Liikeylijäämä (-alijäämä) -618,9 -2 168,7 -1 611,7 557,0 -25,7 %Rahoitustuotot ja -kulut 0,7 -8,2 -11,3 -3,1 37,9 %

Muut rahoitustuotot 1,2 0,5 0,5 0,0 0,0 %Muut rahoituskulut -0,5 -8,7 -11,8 -3,1 35,7 %

Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä -618,2 -2 176,9 -1 623,0 553,9 -25,4 %Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia -618,2 -2 176,9 -1 623,0 553,9 -25,4 %Tilikauden ylijäämä (alijäämä) -618,2 -2 176,9 -1 623,0 553,9 -25,4 %

Toimintatulot 30 608,2 30 653,1 33 396,9 2 743,8 9,0 %Toimintamenot -29 777,3 -31 088,6 -33 304,9 -2 216,3 7,1 %Toimintakate 830,9 -435,5 92,0 527,5 -121,1 %Kumulatiivinen ylijäämä (alijäämä) 3 799,8 1 622,9 -0,1 -1 623,0 -100,0 %

TULOSLASKELMA VUOSILLE 2019 - 2023

2019 2020 2021 2022 2023

Liikevaihto 29 573,8 30 881,2 31 637,8 32 355,6 33 089,3Liiketoiminnan muut tuotot 43,1 53,1 53,2 53,2 53,2Tuet ja avustukset kunnalta 3 780,0 3 816,3 3 842,7 3 869,4 3 896,2Materiaalit ja palvelut -6 237,7 -6 230,1 -6 343,4 -6 454,3 -6 567,8

Aineet, tarvikkeet ja tavarat -1 849,7 -1 842,1 -1 867,5 -1 898,8 -1 930,8Palvelujen ostot -4 387,9 -4 387,9 -4 475,9 -4 555,4 -4 637,0

Henkilöstökulut -21 185,7 -21 334,2 -21 760,8 -22 196,1 -22 640,0Palkat ja palkkiot -17 411,5 -17 531,5 -17 882,1 -18 239,8 -18 604,6Henkilösivukulut -3 774,2 -3 802,6 -3 878,7 -3 956,3 -4 035,4

Poistot ja arvonalentumiset -1 703,7 -1 226,1 -1 324,8 -1 313,4 -1 284,3Liiketoiminnan muut kulut -5 881,5 -5 969,7 -6 159,4 -6 340,1 -6 404,2Liikeylijäämä (-alijäämä) -1 611,7 -9,4 -54,8 -25,7 142,4Rahoitustuotot ja -kulut -11,3 -13,2 -13,3 -13,3 -13,3

Muut rahoitustuotot 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5Muut rahoituskulut -11,8 -13,7 -13,8 -13,8 -13,8

Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä -1 623,0 -22,6 -68,0 -39,0 129,1Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia -1 623,0 -22,6 -68,0 -39,0 129,2Tilikauden ylijäämä (alijäämä) -1 623,0 -22,6 -68,0 -39,0 129,2

Toimintatulot 33 396,9 34 750,6 35 533,7 36 278,1 37 038,7Toimintamenot -33 304,9 -33 533,9 -34 263,6 -34 990,4 -35 612,0Toimintakate 92,0 1 216,7 1 270,1 1 287,7 1 426,7Kumulatiivinen ylijäämä (alijäämä) -0,1 -22,7 -90,7 -129,6 -0,4

Muutos 2018 - 2019

170

KESKI-SUOMEN PELASTUSLAITOS -LIIKELAITOKSEN RAHOITUSLASKELMA


Toiminnan rahavirta 786,1 -443,7 80,7 524,4 -118,2 %

Liikeylijäämä (-alijäämä) -618,9 -2 168,7 -1 611,7 557,0 -25,7 %

Poistot ja arvonalentumiset 1 449,8 1 733,2 1 703,7 -29,5 -1,7 %

Rahoitustuotot ja -kulut 0,7 -8,2 -11,3 -3,1 37,9 %

Tulorahoituksen korjauserät -45,4 0,0 0,0 0,0 0,0 %

Investointien rahavirta -864,3 -1 120,0 -1 341,7 -221,7 19,8 %

Investointimenot -909,7 -1 931,8 -1 931,7 0,1 0,0 %

Rahoitusosuudet investointimenoihin 0,0 590,0 590,0 0,0 0,0 %

Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovut 45,4 0,0 0,0 0,0 0,0 %

Toiminnan ja investointien rahavirta -78,1 -1 563,7 -1 261,0 302,7 -19,4 %

Rahoituksen rahavirtaOman pääoman muutokset 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 %

Muut maksuvalmiuden muutokset 78,1 1 563,7 1 261,1 -302,6 -19,4 %

Saamisten muutos kunnalta -16,7Saamisten muutos muilta -215,6Korottomien velkojen muutos kunnalta 310,5

Rahoituksen rahavirta 78,1 1 563,7 1 261,1 -302,6 -19,4 %

Rahavarojen muutos 0,0 0,0 0,1 0,1 0,0 %

RAHOITUSLASKELMA VUOSILLE 2019 - 2023

2019 2020 2021 2022 2023

Toiminnan rahavirta 80,7 1 205,4 1 256,9 1 274,4 1 413,4Liikeylijäämä (-alijäämä) -1 611,7 -9,4 -54,8 -25,7 142,4Poistot ja arvonalentumiset 1 703,7 1 226,1 1 324,8 1 313,4 1 284,3Rahoitustuotot ja -kulut -11,3 -11,3 -13,2 -13,3 -13,3Tulorahoituksen korjauserät 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0

Investointien rahavirta -1 341,7 -1 375,4 -1 031,0 -1 048,0 -1 133,0Investointimenot -1 931,7 -1 965,4 -1 163,0 -1 180,0 -1 265,0Rahoitusosuudet investointimenoihin 590,0 590,0 132,0 132,0 132,0

Toiminnan ja investointien rahavirta -1 261,0 -169,9 225,9 226,4 280,4

Rahoituksen rahavirtaMuut maksuvalmiuden muutokset 1 261,1 169,9 -225,9 -226,4 -280,4Rahoituksen rahavirta 1 261,1 169,9 -225,9 -226,4 -280,4

Rahavarojen muutos 0,1 0,0 0,0 0,0 0,0

Muutos 2018 - 2019

171

Pelastuslaitoksen kuntien maksuosuudet vuodelle 2019

Asukas-luku31.12.2017

Maksu-osuusTAE 2018 (€)

Maksu-osuusTAE 2019 (€)

Muutos2018-2019 (€)

Muutos2018-2019 (%)

Hankasalmi 5019 396 685 400 983 4 298 1,1 %

Jyväskylä 140188 10 677 252 11 200 027 522 775 4,9 %

Laukaa 18978 1 459 486 1 516 208 56 722 3,9 %

Muurame 10097 765 134 806 679 41 545 5,4 %

Petäjävesi 3920 306 054 313 180 7 127 2,3 %

Toivakka 2384 187 187 190 465 3 278 1,8 %

Uurainen 3747 285 435 299 359 13 924 4,9 %

Jyväskylän seutukunta 184 333 14 077 231 14 726 900 649 668 4,6 %

Joutsa 4567 359 371 364 871 5 500 1,5 %

Luhanka 734 58 164 58 641 477 0,8 %

Joutsan seutukunta 5 301 417 535 423 512 5 978 1,4 %Keuruu 9919 768 750 792 458 23 708 3,1 %

Multia 1636 127 945 130 705 2 759 2,2 %

Keuruun seutukunta 11 555 896 695 923 163 26 467 3,0 %Jämsä 20877 1 635 594 1 667 924 32 331 2,0 %

Kuhmoinen 2252 175 954 179 919 3 965 2,3 %

Jämsän seutukunta 23 129 1 811 548 1 847 843 36 295 2,0 %Konnevesi 2748 212 037 219 546 7 509 3,5 %

Äänekoski 19144 1 490 030 1 529 470 39 440 2,6 %

Äänekosken seutukunta 21 892 1 702 067 1 749 016 46 949 2,8 %Kannonkoski 1408 110 404 112 489 2 085 1,9 %

Karstula 4146 325 826 331 236 5 410 1,7 %

Kinnula 1656 130 715 132 303 1 587 1,2 %

Kivijärvi 1132 89 323 90 439 1 115 1,2 %

Kyyjärvi 1352 105 249 108 015 2 766 2,6 %

Pihtipudas 4127 323 672 329 718 6 046 1,9 %

Saarijärvi 9589 745 669 766 093 20 424 2,7 %

Viitasaari 6411 508 243 512 193 3 951 0,8 %

Saarijärven-Viitasaaren seutukunta

29 821 2 339 101 2 382 486 43 385 1,9 %

Keski-Suomi yhteensä 276 031 21 244 177 22 052 920 808 743 3,8 %

172

KONSERNIN TYTÄRYHTEISÖT

Jyväskylän kaupunkikonsernin rakenne

Jyväskylän kaupunki yhdessä sen määräysvallassa olevien tytäryhteisöjen (omistusosuus yli 50 %) kanssa muodostavat kaupunkikonsernin, jossa on 17 osakeyhtiötä, 5 säätiötä ja kolme kuntayht y-mää. Kuudella tytäryhtiöllä (alakonsernit) on lisäksi 21 tytäryhtiötä, joten kaupunkikonserniin kuuluu vuonna 2019 yhteensä 46 tytäryhteisöä. Konsernirakenteessa tapahtuvat muutokset ja olennaiset asiat vuodelle 2019 ovat seuraavat: Jyväskylän kaupunginvaltuusto on 20.08.2018 kokouksessaan päättänyt, että Talouskeskus-lii-

kelaitoksen toiminta siirtyy Monetra Keski-Suomi Oy:öön vuoden 2019 alusta alkaen. Jyväskylän kaupungista tulee talous- ja henkilöstöhallinnon operatiivisia palveluja tuottavan alueyhtiön Mo-netra Keski-Suomi Oy:n asiakas se kä omistaja 31 %:n omistusosu udella (suora ja välillinen omistus 44,5 %). Muut osakkaat tulevat olemaan Monetra Oy 51 % ja Keski-Suomen sairaan-hoitopiiri 18 %.

Kaupunki on päättänyt myydä Jyväskylän Kongressikeskus Oy:n osakkeet (KOJ A 15.10.2018/47). Järjestelyllä keskitetään Paviljongin alueen operatiivisten toimijayhtiöiden omis-tusta Jyväskylän Messut Oy:öön tavoitteena yhden operatiivisen toimijayhtiön toimintamalli.

Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy o n lopetettu myös juridisena yhtiönä selvitystilan päättymisen jälkeen.

Jykia Oy on perustanut Ki Oy Jyväskylän Ursuksen (omistusosuus 51 %) Kuljetusliike Ville Sil-vasti Oy:n kanssa yhteishankkeen toteuttamista varten.

Kaupunki on myynyt 7 kpl Mustankorkea Oy:n osaketta (1,4 % omistusosuus) Toivakan kunnalle (KOJA 23.10.2017/40). Mustankorkean toimintaa kehitetään laajempaa seudullista aluetta kat-tavaksi toiminnalliseksi kokonaisuudeksi.

Jyväskylän Turbiini Oy on sulautunut emoyhtiö Jyväskylän Ammattikorkeakoulu Oy:öön.

173

Jyväskylän Energia Oy on ostanut Wiitaseudun Energia Oy:n koko osakekannan. Kauppa mah-dollistaa ja nopeuttaa yhtiön lämpö- ja viilennysliiketoiminnan kehitysohjelman ”Hohka” ja vesilii-ketoiminnan kehitysohjelman ”Pisara” jatkokehittämistä kotimaisilla markkinoilla.

Jyväskylän Energia Oy, Savon Voima Oyj, Kuopion Energia Oy ja Lap peenrannan Energia Oy ovat perustaneet uuden sähkönmyyntiin ja energiapalveluihin keskittyvän valtakunnallisen yhtiön kesäkuussa. JE:n osuus uudesta yhtiöstä on alkuvaiheessa noin 20 %. Alla olevassa taulukossa on esitetty Jyväskyl än kaupunkikonserniin kuuluvat konserniyhteisöt, osakkuusyhteisöt ja kuntayhtymät sekä kaupungin suora ja välillinen omistusosuus niissä.


Kuntalaissa on määritelty valtuuston kuntakonsernin johtamiseen liittyvät tehtävät. Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kuntakonsernin toiminnan ja talouden tavoitteet. Konsernin toimintaa ohjaavat omistajaohjauksen periaatteet ja konserniohje (KV 27.11.2017 § 138) sekä omistajaohjauksen toimivallan käyttäminen -ohje (KH 28.8.2017 § 230). Vuoden 2019 talous-arviossa asetetaan valtuustoon nähden sitovat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet kaupungin tär-keimmille tytäryhteisöille. Tytäryhteisö on velvollinen raportoimaan tavoitteiden toteutumisesta vuo-den 2019 kolmannesvu osiraporttien yhteydessä sekä tilinp äätöstä laadittaessa. Tarkastuslauta-kunta sekä kaupungin tilintarkastaja arvioivat tavoitteiden to teutumista kuntalain edellyttämällä ta-valla.

Jyväskylän kaupunki2019 Muutos % 2019 Muutos %

Elinkeinopoliittisesti merkittävät tytäryhteisöt Muut tytäryhtiötJyväskylän Energia Oy * 100,0 % Ki Oy Jyväskylän Huhtasuon koulukeskus 100,0 %JE-Siirto Oy 100,0 % Ki Oy Jyväskylän Lääkäritalo 56,4 %Jyväskylän Energiatuotanto Oy 100,0 % Ki Oy Kinkomaan Vitapolis (ei suoraa omistusta) 54,3 %Jyväskylän Voima Oy 81,4 % Ki Oy Tikkakosken Terveysasema 100,0 %KS Energiavälitys Oy 44,7 % Korpilahden Virastokeskus Oy 100,0 %C-Ella Oy 33,3 % Tikkakosken Teollisuustalo Oy (30,9%+31,7%) 62,6 %JE-Hulevesi Oy 100,0 % Jyväskylän Yritystehdas Oy (25 %+22,5 %+14,8 %) 62,3 %Kombo Energia Oy 20,0 % 20,0 %Wiitaseudun Energia Oy 100,0 % 100,0 % Muut säätiötJyväskylän Ammattikorkeakoulu Oy * 90,0 % Jyväskylän Asumispalvelusäätiö srJyväskylän Turbiini Oy 0,0 % -100,0 % Jyväskylän mlk:n Veteraanien Asuntosäätiö srJAMK Turbiini-Rahasto Oy 100,0 % Jyväskylän Rintamamiesveteraanien Asuntosäätiö srJyväskylän Vuokra-asunnot Oy * 100,0 % Keski-Suomen Sairaskotisäätiö srAs Oy Jyv mlk:n Jokileinikki 100,0 %As Oy Jyv mlk:n Norolankuja 1 100,0 % OsakkuusyhtiötAs Oy Tuulenkylä 51,5 % As Oy Jyv Lutakon Lähipalvelutalo 33,9 %As Oy Vastatuuli 41,0 % As Oy Jyv Säästökeskus 31,9 %Ki Oy Jyv Palokunnanmäen Autoparkki 34,6 % As Oy Jyv Kauppakatu 23 25,0 %Halssilan Huolto Oy 35,0 % As Oy Koskentörmä 28,4 %Sulun Kiinteistöhoito Oy 28,6 % As Oy Kuokkalan Toritalo 24,8 %As Oy Saratie 6 20,6 % As Oy Pappilanraitti 24,6 %Total Kiinteistöpalvelut Oy 100,0 % As Oy Pupusoppi 29,2 %Mustankorkea Oy 80,0 % -1,4 % Jyväskylän Hippoksen Kehitys Oy 33,3 %Education Facilities Oy * 100,0 % Huhtakeskus Oy 41,1 %Kiinteistö Oy Jyväskylän Kankaan VPT:n siipi 100,0 % Jyväskylän Messut Oy 26,5 %Jykia Oy * 84,9 % Jyvässeudun Ajoharjoittelurata Oy 28,2 %Ki Oy Asekatu 3 100,0 % Kankaan Palvelu Oy 33,3 %Ki Oy Jyväskylän Härköojantie 5 100,0 % Keljonkankaan Palvelukeskus Oy 44,8 %Ki Oy Jyväskylän Härköojantie 7 100,0 % Ki Oy Jyskän Palvelukeskus 47,9 %Ki Oy Jyväskylän Tourula 100,0 % Ki Oy Palokan Liikekeskus 32,7 %Ki Oy Konttisentie 2 100,0 % Ki Oy Palokan Nisulankulma 23,6 %Ki Oy Muuramen Keljonportti 100,0 % Ki Oy Riikankulma 48,0 %Ki Oy Tikkakosken Mekaanikontie 100,0 % Ki Oy Säynätsalon Palv.keskus 48,1 %Kortepohjan Matkailualue Oy 100,0 % Korpilahden Satama Oy 49,9 %Ki Oy Jyväskylän Ursus 51,0 % 51,0 % Jyväskylän Kongressikeskus Oy 0,0 % -29,2 %(Jyväskylän Jäähalli Oy) 33,3 % Midinvest Oy 21,7 %(Ki Oy Kinkomaan Vitapolis) 40,0 % Monetra Keski-Suomi Oy (31 % + 9,2 % + 4,3 %) 44,5 % 44,5 %(Tikkakosken Teollisuustalo Oy) 37,4 %Jyväs-Parkki Oy * 100,0 % Kuntayhtymät Ki Oy Jyv Vapaudenkatu 55 85,0 % Jyväskylän Koulutuskuntayhtymä * 59,1 %Ki Oy Jyväskylän Rahtiasema 70,9 % Gradia-koulutuspalvelut Oy 100,0 %Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy 0,0 % -80,1 % Viitasaaren koulutuskiinteistö Oy 24,0 %Jyväskylän Seudun Puhdistamo Oy 87,0 % Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä * 50,9 %Jyväskylän Paviljonkisäätiö sr (Ki Oy Kinkomaan Vitapolis) 40,0 %Jyväskylän Jäähalli Oy (44,4%+28,3%) 72,7 % Fimlab laboratoriot Oy 24,9 %

Keski-Suomen keskussairaalan tukisäätiö srKeski-Suomen liitto 50,7 %

* Yhtiöllä tai kuntayhtymällä alakonserni

174

Vuoden 2019 talousarviossa asetetaan valtuustoon nähden sitovat toiminnalliset ja taloudelliset ta-voitteet kaupungin tärkeimmille tytäryhteisöille. Tytäryhteisö on velvollinen raportoimaan tavoitteiden toteutumisesta vuoden 2019 kolmannesvuosiraporttien yh teydessä sekä tilinpäätöstä laadittaessa. Tarkastuslautakunta sekä kaupungin tilintarkastaja arvioivat tavoitteiden toteutumista kuntalain edel-lyttämällä tavalla. Tytäryhteisöjen valtuustoon nähden sitovat toiminnalliset ja t aloudelliset tavoitteet vuoden 2019 ta-lousarviossa ovat: Kaikkien tytäryhteisöjen tavoitteena on taloudellisesti kannattava toiminta pitkällä aikavälillä. Yhteisön yksittäisen vuoden tulos voi olla tällöin tappiollinen, mutta yhteisöllä tulee olla ker-tyneitä voittovaroja.

1. Jyväskylän Energia Oy

Yhtiön tulee hinnoitella kaukolämmöstä perittävät maksut siten, että ne eivät merkittävästi poik-kea kymmenen suurimman kaupungin taksojen keskiarvosta. Yhtiön toimintaa tulee kehittää ja tehdä investointeja siten, että yhtiön toimittamien vesi- ja energiapalveluiden toimitusvarmuus on valtakunnallista keskitasoa tai parempi. Yhtiö t ukee aktiivisesti kaupunkikehitysalustoja kehittä-mällä uusia energian j a vedenhallinnan liiketo imintamalleja sekä osal listumalla liiketoiminta-ekosysteemien rakentamiseen.

2. Jyväskylän Ammattikorkeakoulu Oy

Yhtiön tulee edelleen säilyttää asemansa Suomen parhaiden ammattikorkeakoulujen joukossa suhteellisen vetovoiman, kansainvälisyyden, asiakastyytyväisyyden, opetuksen laadun ja T&K&I -toiminnan volyymin osalta. JAMK vahvistaa os altaan Jyväskylän elinvoimaa edistäen yritysten ja oppilaitosten välistä yhteistyötä, yhtenä painopisteenä opiskelijoiden harjoittelun lisääminen yrityksissä. JAMKin ja yliopiston yhteistyötä tiivistetään toiminnallisena tavoitteena vahvan kor-keakoulukonsortion rakentaminen Jyväskylään. JAMK on aktiivinen ja keskeinen liikunnan, ter-veyden ja hyvinvoinnin ekosysteemin osa Hippoksella.

Tavoitteiden toteutumista mitataan seuraavin tunnusluvuin:

o Korkeakoulujen yhteishaussa keväällä 2019 JAMKin vetovoima (1.sijaiset hakijat/aloituspai-kat) tavoiteluku 4.5 ja sijoittuminen kolmen parhaan ammattikorkeakoulun joukkoon.

o JAMKin opiskelijoiden käynnistämät uudet yrit ykset Jyväskylän seudulla, tavoiteluku vähin-tään 25 yritystä

o Opetus- ja kulttuuriministeriön m yöntämän valtionrahoituksen ulkopuolisen rahoituksen osuus on vähintään 20% JAMKin kokonaisrahoituksesta uudistetun strategian tavoitteiden mukaisesti.

o JAMKilla on käynnissä vähintään kaksi kehi tyshanketta Hippoksen alueen innovaatio-ekosysteemissä.

3. Jyväskylän Vuokra-asunnot Oy

Yhtiön tulee huolehtia omaisuuden arvon säilymisestä riittävällä kunnossapito- ja ylläpitävän kun-nossapidon toiminnoilla. Yhtiön tulee rahoittaa asuntokannan korjaustoimenpiteet ilman kaupun-gin lisäpanostusta kuitenkin siten, että vuokrataso pysyy kohtuullisena.

Yhtiö osallistuu myös uusien asumisenratkaisujen ja -mallien kehittämiseen yhdessä kaupungin ja yksityisten toimijoiden kanssa.

4. Mustankorkea Oy

Yhtiön tulee hoitaa sille siirretyt jätehuollon palvelutehtävät taloudellisesti ja tehostaa Jyväskylän seudun jätehuoltoa aiempaan toimintamalliin verrattuna. Yhtiön tulee kerätä jätemaksulla koh -tuullinen tuotto pääomalle. Biokaasulaitos tulee saada valmiiksi ja toimimaan sen jälkeen talou-dellisesti kannattavasti. Yhtiön on turvattava jätekeskuksen kapasiteetin hyödyntäminen huomi-oiden hankinta- ja jätelain aiheuttamat rajoitukset kuntayhtiön toiminnalle.

175

5. Jykia Oy

Yhtiön tulee olla ketterä ja joustava kiinteistökehitysyhtiö, joka kehittää elinkeinopoliittisesti tär-keitä hankkeita joko itse tai yhdessä yksityis ten toimijoiden ja omistajien elinkein oyksiköiden kanssa. Hankkeille laaditaan exit-suunnitelma jo hankkeen kehittämisvaiheessa. Yhtiön tulee käynnistää vähintään kaksi uuden toimintamallin mukaista kumppanuushanketta vuoden 2019 aikana.

6. Jyväs-Parkki Oy

Yhtiön tulee hoitaa investointimenonsa ilman kaupungin lisäpanostusta. Pidemmän aikavälin ta-voitteena on tuotto omistajan sijoittamalle pääomapanokselle. Yhtiön tulee osallistua aktiivisesti kaupungin kehittämishankkeisiin.

7. Total Kiinteistöpalvelut Oy

Yhtiön tulee toimia kannattavasti ja tehdä tulosta vähintään 100 000 euroa.

8. Education Facilities Oy

Yhtiön tulee huolehtia omaisuuden arvon säilymisestä riittävällä kunnossapito- ja peruskorjaus-toiminnalla. Yhtiön tulee rahoittaa kiinteistökannan peruskorjaukset ilman kaupungin lisäpanos-tusta kuitenkin siten, että vuokrataso pysyy kohtuullisena.

Yhtiön tulee periä vuokrattavista toimitiloistaan elinkaarivastuuvuokraa. Vuokran tulee sisältää oman pääoman korko.

9. Jyväskylän Seudun Puhdistamo Oy

Yhtiön tulee huolehtia, että jäteveden käsittelyn yksikkökustannukset ovat kohtuullisella tasolla vertailukaupunkien joukossa. Yhtiö käsittelee puhdistamoille johdetut jätevedet voimassa olevien ympäristölupaehtojen mukaisesti.

10. Jyväskylän Paviljonkisäätiö

Paviljonkisäätiön tavoitteena on edistää Jyväskylän seudun taloudellista kehitystä parantamalla Paviljongin messu-, kongressi- ja ku lttuuritoimijoiden toimintaedellytyksiä ylläpitämällä ja kehit-tämällä Paviljongin kiinteistöä.

11. Jyväskylän Jäähalli Oy

Yhtiön tulee toimia kannattavasti ilman kaupungin lisäpanostusta. Yhtiö pyrkii nollatulokseen ja perii osakkailtaan vastiketta hoito- ja rahoituskuluja vastaavan määrän.

176

Tytäryhteisöjen talousarviot vuodelle 2019

Tulostaulu 11 keskeisimmän tytäryhteisön talousarvioiden tunnuslu-vuista 2019

Konsernin talousarvion tunnuslukuja

Konserniyhteisöjen talousarviot on laadittu kaupungin talousarvion tavoin normaaliin toimintavuo -teen nähden tavoitteelliseksi, jolloin kaupunkikonsernin talousarviosta muodostuu yhtenäinen koko-naisuus. Kaupungin tytäryhteisöjen taloutta kuvataan talousa rviossa taulukoilla, joissa on tiivis tu-loslaskelma, rahoituslaskelma ja tase sekä eräitä talouden tunnuslukuja. Elinkeinopoliittisesti merkittävien 11 tytäryhteisöjen liikevaihdon osuus on noin 98 % konsernin kaik-kien tytäryhteisöjen liikevaihdosta. Keskeisimpien tytäryhteisöjen liikevaihdon arvioidaan olevan ta-lousarviovuonna 335,7 milj. euroa, joka on -30,1 milj. euroa vähemmän kuin vuonna 2018 ennuste-taan toteutuvan. Liikevaihdon lasku selittyy suurimmalta osin Jyväskylän Energia Oy:n ennustetusta liikevaihdon laskusta (-33,6 milj. euroa), joka j ohtuu pitkälti sähkönmyynnin uudelleenorganiso in-nista. 11 keskeisimmän tytäryhteisön tuloksen arvioidaan heikentyvän vuonna 2019 edellisvuoteen nähden -3,8 milj. euroa. Eniten tulosta arvioivat tekevän Jyväskylän Energia (5,6 milj. euroa) ja Mus-tankorkea (1,8 milj. euroa). Osinkoja tytäryhteisöt maksavat kaupungille yhteensä 5,95 milj. euroa (Jyväskylän Energia Oy 4,0 milj. euroa, Jykia Oy 1,0 milj. euroa, Mustankorkea Oy 0,8 milj. euroa ja Jyväs-Parkki 0,15 milj. euroa). Kaupungin osakkuusyhtiö Jyväskylän Messut Oy:n arvioidaan mak-savan osinkoa kaupungille 200 000 euroa. Keskeisten tytäryhteisöjen lainakannan arvioidaan laskevan -3,3 milj. euroa. Lainakanta arvioidaan nousevan eniten (8,1 milj. euroa) Jykialla ensi vuodelle suunniteltujen hankkeiden sekä valmistelu-vaiheessa olevien hankeaihioiden t oteutuessa. Lainakanta arvioidaan laskevan eniten Jyväskyl än Energialla (-10 milj. euroa). Kaupunkikonsernin lainakanta arvioidaan nousevan noin 1 190 milj. eu-roon vuonna 2019. Kaupunkikonsernin lainakannan kasvu vuonna 2019 selittyy osin kaupungin lai-nakannan nousulla, mutta pääosin kaupungin osuudesta kuntayhtymien lainoista, joiden määrää nostaa merkittävästi Keski-Suomen Sairaanhoitopiirin Nova sairaala -hankkeen ensi vuonna nostet-tavat lainat. Konsernin lainakannan kehitystä on kuvattu oheisessa taulukossa. Keskeisimpien tytäryhteisöjen investointien arvioidaan olevan talousarviovuonna noin 85 milj. euroa. Suurimmat investoinnit tekee Jyväskylän Energia (35,1 milj. euroa, pääosin energia- ja vesiverkos-toihin), Jyväskylän Vuokra-asunnot (18,7 milj. euroa, suurin investointi 12,2 milj. euroa Pellonreuna uudishanke), Jykia (16,3 milj. euroa, yhteishanke Ville Silv asti Oy:n kanssa ja mu ut hankeaihiot). Konserniyhteisöjen investoinnit lisääntyvät vuoteen 2018 nähden 14,9 milj. euroa. Tytäryhteisöjen henkilöstömäärän vuonna 2019 arvioidaan olevan 1177, joka on 18 henkilöä edellisvuotta vähe m-

11 keskeisimmän tytäryhteisön tulostaulu TA 2019Yhteisön nimi Omistus- Liike- Liikev. Tulos Laina- Lainojen Henki- Avustus/ Voitto-1 000 euroa osuus vaihto muutos kanta muutos löstö tuloutus varatJyväskylän Energia Oy (kons) 100,0 % 165 807 -33 646 5 589 332 853 -10 000 250 12 865 17 218Jyv Ammattikorkeakoulu Oy (kons) 90,0 % 59 300 1 000 210 0 0 645 0 27 571Jyväskylän Vuokra-asunnot Oy (kons) 100,0 % 50 857 649 0 202 387 -1 049 33 0 -30Mustankorkea Oy 80,0 % 17 783 765 1 767 4 363 -379 40 800 8 295Jykia Oy (kons) 84,9 % 5 705 -93 123 42 304 8 149 6 1 000 1 961Jyväs-Parkki Oy (kons) 100,0 % 10 256 61 1 468 24 866 -2 334 13 150 4 824Total Kiinteistöpalvelut Oy 100,0 % 6 851 -679 114 0 0 165 0 170Education Facilities Oy (kons) 100,0 % 9 347 115 1 359 71 639 4 111 1 0 5 739Jyväskylän Seudun Puhdistamo Oy 87,0 % 7 932 1 757 0 28 811 -1 071 16 0 -1Jyväskylän Paviljonkisäätiö 100,0 % 1 047 10 0 16 137 -696 0 -700 8Jyväskylän Jäähalli Oy 72,7 % 790 0 0 4 500 -31 0 0 -230YHTEENSÄ 335 675 -30 061 10 630 727 860 -3 300 1 169 14 115 65 786Omistusosuus = Kaupungin suora ja välillinen omistusosuus 31.8.2018Tulos = Konsernin tilikauden tulos ennen tilinpäätössiirtoja ja verojaVoittovarat = Emoyhtiön osingonjakokelpoinen vapaa oma pääoma

177

män. Henkilöstömäärä lasku selit tyy Jyväskylän Energian ja Total Kiinteistöpalveluje n henkilöstö-määrän laskulla, kun vastaavasti Jyväskylän Ammattikorkeakoulu henkilöstön määrä nousee15 hen-kilöllä. Kaupungin omavelkaisten takausten määrän arvioidaan olevan vuoden 2019 lopussa noin 483 milj. euroa ja vähenevän pääosin takauksellisten lainojen lyhennysohjelmien myötä vuoden aikana noin 22 milj. euroa. Suurimmat takausten lisäykset liittyvät Education Facilities Oy:n Mankolan ja Musiik-kikampuksen rakennushankkeiden rahoituksen nostamiseen. Kaupunkikonsernin vuosikate oli vuonna 2017 158,9 milj. euroa ja vuosikatteen arvioidaan olevan talousarviovuonna alhaisempi, noin 145 milj. euron suuruusluokkaa. Kaupunkikonsernin tilikauden ylijäämän arvioidaan olevan tilinpäätösennusteen 2018 mukaisesti samoin kuin talousarviovuonna 2019 positiivinen ilman merkittäviä tuloksenkäsittelyeriä. Konsernin kertynyt ylijäämä asukasta kohti arvioidaan nousevan talousarviovuonna 2019 noin 400 euroon/asukas.

Tytäryhteisöjen riskienhallinta

Talousarvion valmistelun yhteydessä tytäryhteisöt ovat tehneet riskienhallintasuunnitelman (joka si-sältää riskianalyysin) vuodelle 2019. Konserniyhtiöiden tavoitteena on kehittää riskienhallintamenetelmiään siten, että jatkuvasti muuttu-viin toimintaympäristön haasteisiin pystyttäisiin vastaaman riittävän varhaisessa vaiheessa. Tavoit-teena on ha llita tehokkaasti olennaiseksi arvioituja riskejä ja pyrkiä suunnitelmallisesti hyödyntä-mään mahdollisuuksia. Toimintaympäristöön liittyvistä riskeistä mm. yleisen taloustilanteen heikentyminen ja lainsäädännöl-liset muutokset tai niiden tulkinta voivat vaikuttaa yhtiöiden toimintaan huomattavasti. Asiakaskäyt-täytymisen muutokset arvioidaan myös merkittäväksi riskiksi, mutta myös mahdollisuudeksi liiketoi-mintavolyymin lisäämiseksi. Toimintaympäristöön liittyvien riskien hallinnassa ja tulevaisuuden eri-laisiin skenaarioihin varautumisessa vaaditaan yhtiöiltä hyvää johtamista ja nopeaa reagointikykyä muutoksiin.

178

Kaupunki on myöntänyt takauksia tytäryhtiöidensä lainoille ja rahoitusjärjestelyille yhteensä noin 500 miljoonalla eurolla. Takauksiin sisältyy takausmäärän vähenemisestä huolimatta merkittävää talou-dellista riskiä. Konserniyhtiöiden rahoituksen seurannassa ja uudelleenjärjestelyissä kartoitetaan yh-tiökohtaisesti optimaalisia, yhtiöiden tilanteeseen ja toimialaan sopivia rahoitustapoja. Konserniyhtiöiden rahoitukseen liittyvä riski on merk ittävä korkotason nousu, jonka realisoitumisen todennäköisyys nähdään vähäiseksi vuonna 2019. Korkoriskiä hallitaan konsernin yhtenäisellä kor-kosuojauspolitiikalla, jota sovelletaan yhtiöiden tilanne ja toimialakohtaiset erot huomioiden. Vahinkoriskeihin on varauduttu vahinkoriskien säännöllisillä kartoituksilla ja vakuutusturva pidetään yhtiöiden riskinkantokykyä vastaavana. Henkilöstöön liittyvänä riskinä nähdään riittävä osaamisen ylläpito ja kehittäminen muuttuvassa lii-ketoimintaympäristössä. Konserniyhtiöillä on kokonaisuutena katsoen merkittävää kiinteistöihin liittyvää riskiä. Kiinteistöihin liittyviä riskejä pyritään ennakoimaan jo rakentamisvaiheessa ja vähentämään kuntoarvioiden ja en-nakoivan, koko elinkaaren huomioivan kunnossapidon avulla. Toiminnallisista riskeistä merkittävimmät liittyvät tytäryhtiöiden tuotantolaitosten fyysisiin vahinkoihin tai muihin toiminnallisiin häiriöihin, jotka voisivat johtaa esimerkiksi kaukolämmön jakelun keskeyty-miseen, juomaveden tai ympäristön saastumiseen. Riskeihin on varauduttu niiden toteutumisen to-dennäköisyyttä pienentävillä toimenpiteillä sekä erilaisilla toiminnan jatkuvuutta varmistavilla toimen-piteillä. Vuoden 2019 aikana sisäisen valvonnan ja r iskienhallinnan toimintatapojen yhtenäistämistä jatke-taan ja käydään läpi erityisesti toiminnan laajuuden suhteen merkittävimpien konserniyhtiöiden ris-kienhallintamenetelmiä.

179

Kaupunkikonsernin 11 keskeisimmän tytäryhteisön tunnusluvut

Jyväskylän kaupunkikonsernin keskeisimmät 11 tytäryhteisöä1000 euroa TP 2012 TP 2013 TP 2014 TP 2015 TP 2016 TP 2017 TPE 2018 TA 2019

+ Liikevaihto 385 497 380 030 360 140 357 382 361 224 363 918 365 736 335 675- Henkilöstökulut -71 070 -74 071 -69 582 -69 587 -68 799 -67 893 -71 262 -71 013- Palveluostot -71 191 -74 041 -74 377 -75 642 -78 594 -83 287 -89 226 -88 772- Poistot -59 982 -60 616 -63 936 -58 754 -54 484 -53 910 -54 595 -52 774- Korkokulut -34 394 -30 560 -25 860 -25 793 -21 149 -21 714 -20 661 -19 080+/- Muut erät -141 464 -142 148 -123 430 -113 513 -106 526 -109 950 -112 888 -91 108=Tulos -99 -10 985 -5 394 1 739 27 194 23 915 14 334 10 630

=Rahoitustulos 59 883 49 631 58 541 60 493 81 678 77 825 68 929 63 404- Verot -782 -527 -587 -1 519 -4 672 -3 890 -2 909 -2 149- Osingot -2 700 -1 910 -3 284 -4 827 -2 352 -3 339 -9 389 -6 327+ Pääomarahoitus 0 0 0 0 0 28 574 0 0- Investoinnit -66 612 -49 373 -47 316 -52 190 -56 594 -93 061 -70 341 -85 349- Lainojen lyhennys -46 980 -54 046 -30 939 -210 124 -167 135 -72 280 -99 169 -33 186=Rahoitusjäämä -57 190 -56 225 -23 585 -208 167 -149 075 -66 171 -112 879 -63 607+ Lainojen lisäys 53 220 50 741 46 949 189 755 134 582 49 164 73 257 29 886=Tpo muutos -3 970 -5 484 23 364 -18 412 -14 493 -17 007 -39 622 -33 721

Lainojen muutos 6 240 -3 305 16 010 -20 369 -32 553 -23 116 -25 912 -3 300

Henkilöstö lkm 1 461 1 374 1 331 1 227 1 185 1 186 1 187 1 169Liikevaihto/henkilö 264 277 271 291 305 307 308 287Henk.kust/henkilö -49 -54 -52 -57 -58 -57 -60 -61

Oma pääoma 94 256 145 520 143 341 212 729 234 831 248 851 257 478 259 632Lainakanta 936 598 879 446 895 416 812 791 780 188 757 072 731 160 727 860Omavaraisuus 9,1 % 14,2 % 13,8 % 20,7 % 23,1 % 24,7 % 26,0 % 26,3 %Sipon tuotto 3,3 % 1,9 % 2,0 % 2,7 % 4,8 % 4,5 % 3,5 % 3,0 %

Suhteet Jyväskylän kaupungin kanssa: TP 2012 TP 2013 TP 2014 TP 2015 TP 2016 TP 2017 TPE 2018 TA 2019

Myynti emolle 16 385 19 827 19 133 18 205 14 535 10 353 9 956 10 757Myynti kons.yhtiöille 5 026 12 521 13 836 15 369 14 346 14 965 15 414 16 759Avustus emolta 900 800 700 700 700 700 700 700Osakepääoma emolta 34 911 34 011 34 473 34 473 34 388 32 884 32 871 32 871SVOP sijoitus emolta 0 53 820 53 820 116 094 116 094 116 094 116 094 116 094Pääomalainat emolta 5 046 5 046 5 046 5 046 5 046 5 046 5 046 5 046Lainat emolta 271 925 216 356 216 356 154 082 152 200 152 200 150 000 150 000Takaukset emolta 561 754 714 592 727 430 592 175 564 769 537 170 465 559 443 076Kassalainat emolle 46 705 46 837 56 081 57 605 71 193 88 028 57 535 36 596Korot emolle 16 365 16 347 12 552 12 552 8 865 8 865 8 865 8 865Emoyhtiön voittovarat 32 597 38 711 37 586 37 280 51 389 67 018 63 371 65 786Osingot emolle 988 699 3 000 4 422 2 144 3 064 8 550 5 950

Poistot/sipo 5,8 % 5,9 % 6,2 % 5,7 % 5,4 % 5,4 % 5,5 % 5,3 %Korot/lainakanta 3,7 % 3,4 % 2,9 % 3,0 % 2,7 % 2,8 % 2,8 % 2,4 %Korot/liikevaihto 8,9 % 8,0 % 7,2 % 7,2 % 5,9 % 6,0 % 5,6 % 5,7 %

* Jyväskylän Seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy:n luvut mukana TP 2016 asti

180

Taulukkotietojen selitteet

Liikevaihto: liikevaihto + liiketoiminnan muut tuotot Omistusosuus: kaupungin omistusosuus + tytäryhtiöiden omistusosuus Palveluostot: ulkopuoliset palvelut + tilavuokrat + leasingvuokrat Korkokulut: yhtiön maksamat korot pankeille ja kaupungille +/- Muut erät: muut tuotot ja kulut, varausten muutos yms. Tulos: konsernin tilikauden tulos ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja Rahoitustulos: tulos + poistot Pääomarahoitus: osakepääoman korotus, pääomasijoitus Investoinnit: bruttoinvestoinnit Lainojen lyhennys: tilikaudella maksetut lainojen lyhennykset Rahoitusjäämä: lainanotolla tai kassavaroilla rahoitettava osuus Lainojen lisäys: rahoitusjäämän kattamiseksi otettujen lainojen lisäys Tpo muutos: toimintapääoman muutos, joka rahoitetaan esim. kassavaroilla tai joka lisää kassava-roja Oma pääoma: osakepääoma + rahastot + ylijäämät Lainakanta: pankkilainat + pääomalainat + lainat kunnilta Sijoituspääoma: oma pääoma + lainakanta Omavaraisuus %: oma pääoma / (oma pääoma+lainakanta) Sijoituspääoman tuotto %: (tulos + korot) / sijoituspääoma Voittovarat: Emoyhtiössä oleva vapaan oman pääoman määrä, jonka yhtiö voi enintään käyttää osin-gonjakoon

181

Jyväskylän Energia Oy

Jyväskylän kaupunkikonsernin keskeisimmät 11 tytäryhteisöä1000 euroa TP 2012 TP 2013 TP 2014 TP 2015 TP 2016 TP 2017 TPE 2018 TA 2019

+ Liikevaihto 385 497 380 030 360 140 357 382 361 224 363 918 365 736 335 675- Henkilöstökulut -71 070 -74 071 -69 582 -69 587 -68 799 -67 893 -71 262 -71 013- Palveluostot -71 191 -74 041 -74 377 -75 642 -78 594 -83 287 -89 226 -88 772- Poistot -59 982 -60 616 -63 936 -58 754 -54 484 -53 910 -54 595 -52 774- Korkokulut -34 394 -30 560 -25 860 -25 793 -21 149 -21 714 -20 661 -19 080+/- Muut erät -141 464 -142 148 -123 430 -113 513 -106 526 -109 950 -112 888 -91 108=Tulos -99 -10 985 -5 394 1 739 27 194 23 915 14 334 10 630

=Rahoitustulos 59 883 49 631 58 541 60 493 81 678 77 825 68 929 63 404- Verot -782 -527 -587 -1 519 -4 672 -3 890 -2 909 -2 149- Osingot -2 700 -1 910 -3 284 -4 827 -2 352 -3 339 -9 389 -6 327+ Pääomarahoitus 0 0 0 0 0 28 574 0 0- Investoinnit -66 612 -49 373 -47 316 -52 190 -56 594 -93 061 -70 341 -85 349- Lainojen lyhennys -46 980 -54 046 -30 939 -210 124 -167 135 -72 280 -99 169 -33 186=Rahoitusjäämä -57 190 -56 225 -23 585 -208 167 -149 075 -66 171 -112 879 -63 607+ Lainojen lisäys 53 220 50 741 46 949 189 755 134 582 49 164 73 257 29 886=Tpo muutos -3 970 -5 484 23 364 -18 412 -14 493 -17 007 -39 622 -33 721

Lainojen muutos 6 240 -3 305 16 010 -20 369 -32 553 -23 116 -25 912 -3 300

Henkilöstö lkm 1 461 1 374 1 331 1 227 1 185 1 186 1 187 1 169Liikevaihto/henkilö 264 277 271 291 305 307 308 287Henk.kust/henkilö -49 -54 -52 -57 -58 -57 -60 -61

Oma pääoma 94 256 145 520 143 341 212 729 234 831 248 851 257 478 259 632Lainakanta 936 598 879 446 895 416 812 791 780 188 757 072 731 160 727 860Omavaraisuus 9,1 % 14,2 % 13,8 % 20,7 % 23,1 % 24,7 % 26,0 % 26,3 %Sipon tuotto 3,3 % 1,9 % 2,0 % 2,7 % 4,8 % 4,5 % 3,5 % 3,0 %


Myynti emolle 16 385 19 827 19 133 18 205 14 535 10 353 9 956 10 757Myynti kons.yhtiöille 5 026 12 521 13 836 15 369 14 346 14 965 15 414 16 759Avustus emolta 900 800 700 700 700 700 700 700Osakepääoma emolta 34 911 34 011 34 473 34 473 34 388 32 884 32 871 32 871SVOP sijoitus emolta 0 53 820 53 820 116 094 116 094 116 094 116 094 116 094Pääomalainat emolta 5 046 5 046 5 046 5 046 5 046 5 046 5 046 5 046Lainat emolta 271 925 216 356 216 356 154 082 152 200 152 200 150 000 150 000Takaukset emolta 561 754 714 592 727 430 592 175 564 769 537 170 465 559 443 076Kassalainat emolle 46 705 46 837 56 081 57 605 71 193 88 028 57 535 47 596Korot emolle 16 365 16 347 12 552 12 552 8 865 8 865 8 865 8 865Emoyhtiön voittovarat 32 597 38 711 37 586 37 280 51 389 67 018 63 371 65 786Osingot emolle 988 699 3 000 4 422 2 144 3 064 8 550 5 950

Poistot/sipo 5,8 % 5,9 % 6,2 % 5,7 % 5,4 % 5,4 % 5,5 % 5,3 %Korot/lainakanta 3,7 % 3,4 % 2,9 % 3,0 % 2,7 % 2,8 % 2,8 % 2,4 %Korot/liikevaihto 8,9 % 8,0 % 7,2 % 7,2 % 5,9 % 6,0 % 5,6 % 5,7 %

* Jyväskylän Seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy:n luvut mukana TP 2016 asti

182

Jyväskylän Ammattikorkeakoulu Oy

Jyväskylän Ammattikorkeakoulu Oy (konserni) 90 %1000 euroa TP 2012 TP 2013 TP 2014 TP 2015 TP 2016 TP 2017 TPE 2018 TA 2019

+ Liikevaihto 63 447 60 832 59 036 53 256 54 283 57 165 58 300 59 300- Henkilöstökulut -38 274 -37 184 -37 400 -37 236 -37 837 -38 522 -39 715 -40 700- Palveluostot -18 980 -18 623 -18 363 -18 999 -15 422 -17 259 -17 259 -18 000- Poistot -841 -893 927 -905 -670 -503 -700 -800- Korkokulut 0 0 0 0 0 0 0 0+/- Muut erät -3 291 -2 566 -4 158 -490 69 15 -408 410=Tulos 2 061 1 566 42 -4 374 423 896 218 210

=Rahoitustulos 2 902 2 459 -885 -3 469 1 093 1 399 918 1 010- Verot 0 0 0 0 0 0 0 0- Osingot 0 0 0 0 0 0 0 0+ Pääomarahoitus 0 0 0 0 0 0 0 0- Investoinnit -714 -796 -1 061 -390 -520 -1 182 -900 -900- Lainojen lyhennys 0 0 0 0 0 0 0 0=Rahoitusjäämä 2 188 1 663 -1 946 -3 859 573 217 18 110+ Lainojen lisäys=Tpo muutos 2 188 1 663 -1 946 -3 859 573 217 18 110

Lainojen muutos 0 0 0 0 0 0 0 0

Henkilöstö lkm 705 649 639 596 582 604 630 645Liikevaihto/henkilö 90 94 92 89 93 95 93 92Henk.kust/henkilö -54 -57 -59 -62 -65 -64 -63 -63

oma pääoma 29 134 30 700 30 742 28 889 29 312 30 380 30 598 30 808lainakanta 0 0 0 0 0 0 0 0omavaraisuus 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 %sipon tuotto 7,1 % 5,1 % 0,1 % -15,1 % 1,4 % 2,9 % 0,7 % 0,7 %

Suhteet Jyväskylän kaupungin kanssa TP 2012 TP 2013 TP 2014 TP 2015 TP 2016 TP 2017 TPE 2018 TA 2019

myynti emolle 93 125 60 50 60 120 100 100myynti kons.yhtiöille 272 248 200 200 200 370 300 300avustus emolta 0 0 0 0 0 0 0 0osakepääoma emolta 24 24 24 24 24 24 24 24pääomalainat emolta 0 0 0 0 0 0 0 0lainat emolta 0 0 0 0 0 0 0 0takaukset emolta 0 0 0 0 0 0 0 0kassalainat emolle 12 946 15 776 14 500 17 583 21 040 22 650 17 000 12 000korot emolle 0 0 0 0 0 0 0 0emoyhtiön voittovarat 23 587 25 440 25 791 23 624 24 009 27 143 27 361 27 571osingot emolle 0 0 0 0 0 0 0 0rahasto 10 328 10 328 10 328 2 521 2 521 3 221 3 221 2 871

poistot/sipo 2,9 % 2,9 % -3,0 % 3,1 % 2,3 % 1,7 % 2,3 % 2,6 %

ennakkovuokrat EF 13 832 13 092 12 352 11 496 10 765 10 036 9 305 8 574muutos 262 -740 -740 -856 -731 -729 -731 -731

183

Jyväskylän Vuokra-asunnot Oy

Jyväskylän Vuokra-asunnot Oy (konserni) 100 %1000 euroa TP 2012 TP 2013 TP 2014 TP 2015 TP 2016 TP 2017 TPE 2018 TA 2019

+ Liikevaihto 48 209 49 039 48 914 48 838 48 086 48 982 50 208 50 857- Henkilöstökulut -1 531 -1 500 -1 555 -1 632 -1 568 -1 668 -1 731 -1 863- Palveluostot -25 427 -25 228 -28 152 -30 692 -36 580 -36 006 -36 412 -35 869- Poistot -9 682 -9 136 -9 082 -8 835 -8 669 -8 293 -9 360 -8 878- Korkokulut -7 618 -5 211 -4 365 -3 887 -3 504 -3 323 -2 663 -2 539- Varausten muutos -7 494 -9 578 -8 350 -12 354 -4 478 -3 249 -2 770 -2 298+/- Muut erät 3 544 1 614 2 739 8 535 6 715 3 557 2 728 590=Tulos 0 0 149 -27 2 0 0 0

=Rahoitustulos 9 682 9 136 9 231 8 808 8 671 8 293 9 360 8 878- Verot 0 0 0 -25 0 0 0 0- Osingot 0 0 0 0 0 0 0 0+ Pääomarahoitus 0 0 0 0 0 0 0 0- Investoinnit -6 250 -7 554 -7 932 -5 780 -11 438 -22 905 -15 230 -18 690- Lainojen lyhennys -35 814 -12 012 -16 070 -18 671 -99 117 -18 014 -10 544 -12 435=Rahoitusjäämä -32 382 -10 430 -14 771 -15 668 -101 884 -32 626 -16 414 -22 247+ Lainojen lisäys 20 900 5 571 4 469 11 755 97 982 16 164 19 382 11 386=Tpo muutos -11 482 -4 859 -10 302 -3 913 -3 902 -16 462 2 968 -10 861

Lainojen muutos -14 914 -6 441 -11 601 -6 916 -1 135 -1 850 8 838 -1 049

Henkilöstö lkm 31 31 30 30 31 32 32 33Liikevaihto/henkilö 1 555 1 582 1 630 1 628 1 551 1 531 1 569 1 541Henk.kust/henkilö -49 -48 -52 -54 -51 -52 -54 -56

oma pääoma 14 580 20 162 27 032 36 871 40 553 40 553 40 553 40 553lainakanta 222 635 216 100 204 499 197 582 196 448 194 598 203 436 202 387omavaraisuus 6,1 % 8,5 % 11,7 % 15,7 % 17,1 % 17,2 % 16,6 % 16,7 %sipon tuotto 3,2 % 2,2 % 1,9 % 1,6 % 1,5 % 1,4 % 1,1 % 1,0 %


myynti emolle (vuokrat emolta) 2 303 2 618 2 401 3 232 3 245 4 200myynti kons.yhtiöille 0 0 0 0 0 0 0 0avustus emolta 0 0 0 0 0 0 0 0osakepääoma emolta 1 385 1 385 1 385 1 385 1 385 1 385 1 385 1 385pääomalainat emolta 0 0 0 0 0 0 0 0lainat emolta 1 749 0 0 0 0 0 0 0takaukset emolta 170 220 167 630 158 550 145 585 175 868 158 754 160 196 149 078kassalainat emolle 6 659 10 094 7 862 11 985 19 478 11 493 15 000 4 000korot emolle 25 7 0 0 0 0 0 0emoyhtiön voittovarat -153 -153 -3 -30 -32 -30 -30 -30osingot emolle 0 0 0 0 0 0 0 0asuintalovaraus 17 764 23 376 31 726 44 080 48 559 52 071 54 813 57 089

poistot/sipo 4,1 % 3,9 % 3,9 % 3,8 % 3,7 % 3,5 % 3,8 % 3,7 %korot/lainakanta 3,3 % 2,4 % 2,0 % 1,9 % 1,8 % 1,7 % 1,3 % 1,3 %korot/liikevaihto 15,8 % 10,6 % 8,9 % 8,0 % 7,3 % 6,8 % 5,3 % 5,0 % * JVA:n emoyhtiö tekee nollatuloksen asuintalovarauksen avulla, jonka vuoksi JVA:n konsernitilinpäätösnäyttää voitolliselta. Asuintalovarauksella JVA varautuu asuntojen tulevaan korjaustarpeeseen asuintalovarauksesta annetun lain mukaisesti.

184

Jykia Oy

Jykia Oy (konserni) 84,9 %1000 euroa TP 2012 TP 2013 TP 2014 TP 2015 TP 2016 TP 2017 TPE 2018 TA 2019

+ Liikevaihto 8 570 9 027 9 053 10 450 11 275 9 789 5 798 5 705- Henkilöstökulut -933 -836 -801 -840 -899 -702 -590 -565- Palveluostot -2 443 -3 247 -3 139 -4 029 -3 242 -2 804 -1 800 -1 836- Poistot -3 913 -3 943 -3 924 -3 969 -4 235 -3 852 -2 400 -2 588- Korkokulut -1 236 -848 -862 -916 -767 -765 -530 -593+/- Muut erät 46 61 88 280 348 -2 099 0 0=Tulos 91 214 415 976 2 480 -433 478 123

=Rahoitustulos 4 004 4 157 4 339 4 945 6 715 3 419 2 878 2 711- Verot 8 0 0 -218 -582 -718 -96 -25- Osingot 0 0 -1 884 -177 -589 -589 -4 239 -1 177+ Pääomarahoitus 0 0 0 0 0 28 574 0 0- Investoinnit -1 450 -912 -6 570 -1 824 -2 038 -7 735 -3 681 -16 250- Lainojen lyhennys -3 444 -1 864 -1 952 -3 502 -4 537 -14 019 -2 471 -2 351=Rahoitusjäämä -882 1 381 -6 067 -776 -1 031 8 932 -7 609 -17 092+ Lainojen lisäys 0 0 2 500 3 000 0 3 000 1 375 10 500=Tpo muutos -882 1 381 -3 567 2 224 -1 031 11 932 -6 234 -6 592

Lainojen muutos -3 444 -1 864 548 -502 -4 537 -11 019 -1 096 8 149

Henkilöstö lkm 14 11 11 10 9 9 6 6Liikevaihto/henkilö 612 821 823 1 045 1 253 1 088 966 951Henk.kust/henkilö -67 -76 -73 -84 -100 -78 -98 -94



myynti emolle 365 370 396 400 400 734 0 0myynti kons.yhtiöille 0 0 0 0 0 0 0 0avustus emolta 0 0 0 0 0 0 0 0osakepääoma emolta 12 361 12 361 12 361 12 361 12 361 12 361 12 361 12 361pääomalainat emolta 0 0 0 0 0 0 0 0lainat emolta 0 0 0 0 0 0 0 0takaukset emolta 43 717 42 881 43 994 41 027 37 085 34 303 30 665 28 965kassalainat emolle 4 177 5 132 1 543 4 069 3 866 20 140 10 733 3 596korot emolle 0 0 0 0 0 0 0 0emoyhtiön voittovarat 4 186 4 205 2 476 2 971 4 309 6 897 3 040 1 961osingot emolle 0 0 1 600 150 500 500 3 600 1 000

poistot/sipo 5,1 % 5,2 % 5,2 % 5,2 % 5,8 % 6,5 % 4,4 % 4,2 %korot/lainakanta 2,3 % 1,6 % 1,7 % 1,8 % 1,6 % 1,9 % 1,5 % 1,3 %korot/liikevaihto 14,4 % 9,4 % 9,5 % 8,8 % 6,8 % 7,8 % 9,1 % 10,4 %

185

Mustankorkea Oy

Mustankorkea Oy 80,0 %1000 euroa TP 2012 TP 2013 TP 2014 TP 2015 TP 2016 TP 2017 TPE 2018 TA 2019

+ Liikevaihto 9 849 10 644 10 712 11 228 11 691 18 465 17 018 17 783- Henkilöstökulut -1 004 -1 040 -1 166 -1 259 -1 304 -1 808 -1 999 -2 140- Palveluostot -1 882 -1 886 -1 961 -2 278 -4 635 -8 257 -7 630 -7 731- Poistot -1 333 -1 443 -1 386 -990 -932 -930 -1 451 -1 663- Korkokulut 0 4 9 7 -17 -47 -27 -29+/- Muut erät -3 564 -4 064 -3 682 -3 909 -2 483 -3 094 -3 643 -4 453=Tulos 2 066 2 215 2 526 2 799 2 320 4 329 2 268 1 767

=Rahoitustulos 3 399 3 658 3 912 3 789 3 252 5 259 3 719 3 430- Verot -710 -523 -559 -693 -561 -764 -512 -359- Osingot -2 700 -1 910 0 -4 500 -1 420 -1 000 -1 000 -1 000+ Pääomarahoitus 0 0 0 0 0 0 0 0- Investoinnit -601 -412 -798 -1 760 -5 813 -6 282 -2 780 -2 905- Lainojen lyhennys 0 0 0 0 0 -379 -379 -379=Rahoitusjäämä -612 813 2 555 -3 164 -4 542 -3 166 -952 -1 213+ Lainojen lisäys 0 0 0 0 5 500 0 0 0=Tpo muutos -612 813 2 555 -3 164 958 -3 166 -952 -1 213

Lainojen muutos 0 0 0 0 5 500 -379 -379 -379


oma pääoma 4 315 4 354 6 863 4 866 5 407 7 328 8 084 8 492lainakanta 0 0 0 0 5 500 5 121 4 742 4 363omavaraisuus 100,0 % 100,0 % 100,0 % 100,0 % 49,6 % 58,9 % 63,0 % 66,1 %sipon tuotto 47,9 % 50,8 % 36,7 % 57,4 % 21,4 % 35,2 % 17,9 % 14,0 %


myynti emolle 0 0 3 256 3 200 3 200 600 600 600myynti kons.yhtiöille 0 0 874 900 900 800 900 900avustus emolta 0 0 0 0 0 0 0 0osakepääoma emolta 308 308 770 770 685 685 673 673pääomalainat emolta 0 0 0 0 0 0 0 0lainat emolta 0 0 0 0 0 0 0 0takaukset emolta 0 0 0 0 0 0 0 0kassalainat emolle 0 0 3 000 1 620 2 128 2 643 1 683 738korot emolle 0 0 0 0 0 0 0 0emoyhtiön voittovarat 3 474 3 513 6 022 4 025 4 566 7 131 7 887 8 295osingot emolle 988 699 0 4 122 1 301 814 800 800

poistot/sipo 30,9 % 33,1 % 20,2 % 20,3 % 8,5 % 7,5 % 11,3 % 12,9 %korot/lainakanta 0,6 % 0,9 % 0,5 % 0,6 %korot/liikevaihto 0,1 % 0,3 % 0,2 % 0,2 %

186

Jyväs-Parkki Oy

Jyväs-Parkki Oy (konserni) 100 %1000 euroa TP 2012 TP 2013 TP 2014 TP 2015 TP 2016 TP 2017 TPE 2018 TA 2019

+ Liikevaihto 8 848 8 693 8 774 9 136 9 983 10 235 10 195 10 256- Henkilöstökulut -653 -702 -652 -645 -770 -734 -741 -768- Palveluostot -46 -39 -104 -123 -100 -94 -48 -48- Poistot -4 365 -4 363 -3 746 -3 653 -3 367 -3 927 -3 661 -3 712- Korkokulut -810 -523 -484 -402 -424 -328 -400 -557+/- Muut erät -3 121 -3 119 -3 439 -3 566 -3 600 -3 396 -3 800 -3 703=Tulos -147 -53 349 747 1 722 1 756 1 545 1 468

=Rahoitustulos 4 218 4 310 4 095 4 400 5 089 5 683 5 206 5 180- Verot 0 0 -28 -154 -321 -300 -350 -350- Osingot 0 0 -1 400 -150 -300 -150 -150 -150+ Pääomarahoitus 0 0 0 0 0 0 0 0- Investoinnit -10 746 -1 123 -150 -334 -1 828 -13 324 -300 -300- Lainojen lyhennys -1 540 -2 463 -2 334 -2 334 -2 334 -2 334 -4 334 -2 334=Rahoitusjäämä -8 068 724 183 1 428 306 -10 425 72 2 046+ Lainojen lisäys 0 0 0 0 0 2000 0 0=Tpo muutos -8 068 724 183 1 428 306 -8 425 72 2 046

Lainojen muutos -1 540 -2 463 -2 334 -2 334 -2 334 -334 -4 334 -2 334




myynti emolle 150 345 280 300 300 300 300 300myynti kons.yhtiöille 200 520 302 500 400 400 400 400avustus emolta 0 0 0 0 0 0 0 0osakepääoma emolta 4 137 4 137 4 137 4 137 4 137 4 137 4 137 4 137pääomalainat emolta 0 0 0 0 0 0 0 0lainat emolta 0 0 0 0 0 0 0 0takaukset emolta 37 294 38 169 35 872 33 575 31 278 30 982 26 685 24 388kassalainat emolle 2 531 1 772 906 1 028 2 412 1 581 500 850korot emolle 0 0 0 0 0 0 0 0emoyhtiön voittovarat 1 465 1 523 364 797 1 773 2 811 3 856 4 824osingot emolle 0 0 1 400 150 300 150 150 150


saadut ennakot 8 911 7 594 6 348 5 022 10 322 11 966 12 189 10 185ennakoiden muutos 2 794 -1 317 -1 246 -1 326 5 300 1 093 -1 987 -2 004

187

Total Kiinteistöpalvelut Oy

Total Kiinteistöpalvelut Oy 100 %1000 euroa TP 2012 TP 2013 TP 2014 TP 2015 TP 2016 TP 2017 TPE 2018 TA 2019

+ Liikevaihto 15 074 17 239 12 017 10 964 8 670 8 210 7 530 6 851- Henkilöstökulut -8 626 -11 945 -8 493 -7 849 -6 332 -6 096 -5 562 -5 228- Palveluostot -4 895 -2 619 -1 569 -1 585 -924 -1 215 -988 -700- Poistot -271 -302 -173 -127 -91 -71 -81 -99- Korkokulut -7 0 0 0 -1 -2 -1 -1+/- Muut erät -1 590 -2 355 -1 828 -1 274 -1 235 -932 -826 -709=Tulos -315 18 -46 129 87 -106 72 114

=Rahoitustulos -44 320 127 256 178 -35 153 213- Verot 0 0 0 -12 -15 0 0 -25- Osingot 0 0 0 0 -43 0 0 0+ Pääomarahoitus 0 0 0 0 0 0 0 0- Investoinnit -163 -145 -75 -26 -66 -69 -85 -89- Lainojen lyhennys 0 0 0 0 0 0 0 0=Rahoitusjäämä -207 175 52 218 54 -104 68 99+ Lainojen lisäys 0 0 0 0 0 0=Tpo muutos -207 175 52 218 54 -104 68 99

Lainojen muutos 0 0 0 0 0 0 0 0


oma pääoma -498 118 58 186 215 109 181 270lainakanta 0 0 0 0 0 0 0 0omavaraisuus 100,0 % 100,0 % 100,0 % 100,0 % 100,0 % 100,0 % 100,0 % 100,0 %sipon tuotto 61,8 % 15,3 % -79,3 % 69,4 % 40,9 % -95,4 % 40,3 % 42,6 %

Suhteet Jyväskylän kaupungin kanssa

TP 30.9.2012 TP 2013 TP 2014 TP 2015 TP 2016 TP 2017 TPE 2018 TA 2019

myynti emolle 10 100 12 300 6 964 6 250 3 900 3 400 3 264 3 000myynti kons.yhtiöille 650 1 350 1 728 1 370 1 100 1 400 1 000 900avustus emolta 0 0 0 0 0 0 0 0osakepääoma emolta 1 000 100 100 100 100 100 100 100pääomalainat emolta 0 0 0 0 0 0 0 0lainat emolta 0 0 0 0 0 0 0 0takaukset emolta 0 0 0 0 0 0 0 0kassalainat emolle 150 797 1215 1231 963 952 800 800korot emolle 0 0 0 0 0 0 0 0emoyhtiön voittovarat -1 498 18 -42 87 115 9 81 170osingot emolle 0 0 0 0 43 0 0 0* TP 2012 9 kk tilikausi ja TP 2013 15 kk tilikausi

188

Education Facilities Oy

Education Facilities Oy 100 %1000 euroa TP 2012 TP 2013 TP 2014 TP 2015 TP 2016 TP 2017 TPE 2018 TA 2019

+ Liikevaihto 9 554 10 873 10 628 10 039 9 771 9 350 9 232 9 347- Henkilöstökulut -130 -119 -41 -39 -42 -42 -43 -35- Palveluostot -2 701 -4 268 -3 581 -3 593 -4 092 -3 163 -3 003 -3 451- Poistot -3 645 -3 852 -4 642 -4 303 -3 692 -3 063 -3 050 -3 327- Korkokulut -1 869 -1 128 -1 024 -707 -582 -826 -712 -730+/- Muut erät -591 0 0 1 962 -1 329 -660 -445 -445=Tulos 617 1 506 1 340 3 359 34 1 596 1 979 1 359

=Rahoitustulos 4 262 5 358 5 982 7 662 3 726 4 659 5 029 4 686- Verot 0 0 0 -417 -1 0 -396 -272- Osingot 0 0 0 0 0 0 0 0+ Pääomarahoitus 0 0 0 0 0 0 0 0- Investoinnit -13 445 -4 -100 -10 631 -1 967 -75 -3 000 -8 900- Lainojen lyhennys -4 964 -4 033 -4 673 -4 686 -4 624 -7 638 -3 730 -3 889=Rahoitusjäämä -14 147 1 321 1 209 -8 072 -2 866 -3 054 -2 097 -8 375+ Lainojen lisäys 11 395 0 0 7 000 2 000 0 0 8 000=Tpo muutos -2 752 1 321 1 209 -1 072 -866 -3 054 -2 097 -375

Lainojen muutos 6 431 -4 033 -4 673 2 314 -2 624 -7 638 -3 730 4 111

Henkilöstö lkm 2 2 1 1 1 1 1 1Liikevaihto/henkilö 4 777 5 437 10 628 10 039 9 771 9 350 9 232 9 347Henk.kust/henkilö -65 -60 -41 -39 -42 -42 -43 -35



myynti emolle 1 312 1 459 1 297 1 348 1 347 1 827 1 937myynti kons.yhtiöille 6 530 7 013 8 639 8 144 8 144 7 386 7 390avustus emolta 0 0 0 0 0 0 0 0osakepääoma emolta 2 932 2 932 2 932 2 932 2 932 2 932 2 932 2 932pääomalainat emolta 0 0 0 0 0 0 0 0lainat emolta 0 0 0 0 0 0 0 0takaukset emolta 87 912 83 879 79 207 81 520 78 897 75 958 72 231 76 342kassalainat emolle 268 3 224 3 938 3 135 794 3 734 1 000 1 000korot emolle 0 0 0 0 0 0 0 0emoyhtiön voittovarat 63 110 17 1 762 1 132 2 533 4 652 5 739osingot emolle 0 0 0 0 0 0 0 0


saadut ennakot 14 570 13 831 12 352 11 496 10 765 10 035 9 305 8 574ennakoiden muutos 311 -739 -1 479 -856 -731 -730 -730 -731

189

Jyväskylän Seudun Puhdistamo Oy

Jyväskylän Seudun Puhdistamo Oy 87 %1000 euroa TP 2012 TP 2013 TP 2014 TP 2015 TP 2016 TP 2017 TPE 2018 TA 2019

+ Liikevaihto 4 383 4 321 4 225 4 262 4 096 4 382 6 175 7 932- Henkilöstökulut -831 -886 -912 -891 -897 -976 -995 -935- Palveluostot -1 394 -1 376 -1 481 -1 530 -1 453 -1 388 -2 075 -2 296- Poistot -1 308 -1 156 -1 091 -957 -857 -763 -1 253 -3 035- Korkokulut -207 -96 -49 -37 -34 -241 -578 -415+/- Muut erät -643 -807 -692 -847 -855 -1 014 -1 274 -1 251=Tulos 0 0 0 0 0 0 0 0

=Rahoitustulos 1 308 1 156 1 091 957 857 763 1 253 3 035- Verot -1 0 0 0 0 0 0 0- Osingot 0 0 0 0 0 0 0 0+ Pääomarahoitus 0 0 0 0 0 0 0 0- Investoinnit -356 -299 -543 -1 119 -5 390 -12 731 -7 215 -1 665- Lainojen lyhennys -657 -433 -433 -433 -2 598 -5 433 -4 434 -1 071=Rahoitusjäämä 294 424 115 -595 -7 131 -17 401 -10 396 299+ Lainojen lisäys 0 0 0 0 9 000 15 000 10 000 0=Tpo muutos 294 424 115 -595 1 869 -2 401 -396 299

Lainojen muutos -657 -433 -433 -433 6 402 9 567 5 566 -1 071


oma pääoma 1783 1783 1783 1 783 1 783 1 783 1 783 1 783lainakanta 9 646 9 213 8 780 8 347 14 749 24 316 29 882 28 811omavaraisuus 15,6 % 16,2 % 16,9 % 17,6 % 10,8 % 6,8 % 5,6 % 5,8 %sipon tuotto 1,8 % 0,9 % 0,5 % 0,4 % 0,2 % 0,9 % 1,8 % 1,4 %


myynti emolle 0 0 0 0 0 0 0 0myynti kons.yhtiöille 3 802 3 765 3 617 3 657 3 499 3 746 5 325 6 766avustus emolta 0 0 0 0 0 0 0 0osakepääoma emolta 168 168 168 168 168 168 168 168pääomalainat emolta 0 0 0 0 0 0 0 0lainat emolta 1 882 1 882 1 882 1 882 0 0 0 0takaukset emolta 6 581 6 199 5 818 5 437 14 056 21 718 26 032 25 096kassalainat emolle 1 033 1 581 1 733 913 2 880 572 280 3 293korot emolle 0 0 0 0 0 0 0 0emoyhtiön voittovarat -1 -1 -1 -1 -1 -1 -1 -1osingot emolle 0 0 0 0 0 0 0 0rahastot 1 591 1 591 1 591 1 591 1 591 1 591 1 591 1 591


190

Jyväskylän Paviljonkisäätiö

Jyväskylän Paviljonkisäätiö 100 %1000 euroa TP 2012 TP 2013 TP 2014 TP 2015 TP 2016 TP 2017 TPE 2018 TA 2019

+ Liikevaihto 994 1 019 1 004 1 014 1 032 1 032 1 037 1 047- Henkilöstökulut -12 -13 -13 -16 -16 -15 -16 -16- Palveluostot -681 -736 -635 -817 -719 -641 -749 -777- Poistot -688 -769 -745 -605 -726 -713 -676 -700- Korkokulut -378 -212 -173 -141 -154 -113 -151 -118+/- Muut erät 766 711 562 565 583 450 555 564=Tulos 0 0 0 0 0 0 0 0

=Rahoitustulos 688 769 745 605 726 713 676 700- Verot 0 0 0 0 0 0 0 0- Osingot 0 0 0 0 0 0 0 0+ Pääomarahoitus 0 0 0 0 0 0 0 0- Investoinnit -187 0 0 -445 0 -114 -150 -250- Lainojen lyhennys -400 -609 -624 -640 -654 -528 -670 -696=Rahoitusjäämä 101 160 121 -480 72 71 -144 -246+ Lainojen lisäys 0 0 0 0 0 0=Tpo muutos 101 160 121 -480 72 71 -144 -246

Lainojen muutos -400 -609 -624 -640 -654 -528 -670 -696

Henkilöstö lkm 0 0 0 0 0 0 0 0Liikevaihto/henkilöHenk.kust/henkilö

oma pääoma 41 71 41 41 41 41 41 41lainakanta 20 683 19 953 19 325 18 685 18 031 17 503 16 833 16 137omavaraisuus 0,2 % 0,4 % 0,2 % 0,2 % 0,2 % 0,2 % 0,2 % 0,3 %sipon tuotto 1,8 % 1,1 % 0,9 % 0,8 % 0,9 % 0,6 % 0,9 % 0,7 %

Suhteet Jyväskylän kaupungi TP 2012 TP 2013 TP 2014 TP 2015 TP 2016 TP 2017 TPE 2018 TA 2019

myynti emolle 0 0 0 0 0 0 0 0myynti kons.yhtiöille 0 0 0 0 0 0 0 0avustus emolta 900 800 700 700 700 700 700 700osakepääoma emolta 34 34 34 34 34 34 34 34pääomalainat emolta 5 046 5 046 5 046 5 046 5 046 5 046 5 046 5 046lainat emolta 0 0 0 0 0 0 0 0takaukset emolta 10 323 9 828 9 328 8 815 8 293 7 765 7 250 6 707kassalainat emolle 769 887 967 503 577 605 439 239korot emolle 0 0 0 0 0 0 0 0emoyhtiön voittovarat 8 8 8 8 8 8 8 8osingot emolle 0 0 0 0 0 0 0 0


191

Jyväskylän Jäähalli Oy

Jyväskylän Jäähalli Oy 72,7 %1000 euroa TP 2012 TP 2013 TP 2014 TP 2015 TP 2016 TP 2017 TPE 2018 TA 2019

+ Liikevaihto 579 540 550 644 746 790 790 790

- Henkilöstökulut -7 -9 -8 -9 -8 -8 -15 -15

- Palveluostot -435 -662 -503 -549 -595 -502 -568 -580- Poistot -251 -276 -169 -174 -61 -207 -107 -55- Korkokulut -100 -92 -24 -27 -33 -32 -49 -49+/- Muut erät 5 496 153 116 -49 -41 -51 -91

=Tulos 0 -3 -1 1 0 0 0 0

=Rahoitustulos 251 273 168 175 61 207 107 55- Verot 0 -2 0 0 0 0 0 0- Osingot 0 0 0 0 0 0 0 0+ Pääomarahoitus 0 0 0 0 0 0 0 0- Investoinnit 0 -170 0 0 0 0 0 0- Lainojen lyhennys -161 -448 -116 -121 -134 -165 -4607 -31=Rahoitusjäämä 90 -347 52 54 -73 42 -4 500 24+ Lainojen lisäys 0 170 0 0 100 0 4500 0=Tpo muutos 90 -177 52 54 27 42 0 24

Lainojen muutos -161 -278 -116 -121 -34 -165 -107 -31

Henkilöstö lkm 0 0 0 0 0 0 0 0Liikevaihto/henkilöHenk.kust/henkilö



myynti emolle (vastikkeet) 672 989 618 620 620 620 620 620myynti kons.yhtiöille (vastikkeet) 102 108 102 103 103 105 103 103avustus emolta 0 0 0 0 0 0 0 0osakepääoma emolta 800 800 800 800 800 800 800 800pääomalainat emolta 0 0 0 0 0 0 0 0lainat emolta 2 200 2 200 2 200 2 200 2 200 2 200 0 0takaukset emolta 2 307 2 208 2 104 1 995 1 881 1 762 4 500 4 500kassalainat emolle 88 63 129 0 70 140 100 80korot emolle 0 0 0 0 0 0 0 0emoyhtiön voittovarat -228 -231 -231 -231 -231 -230 -230 -230osingot emolle 0 0 0 0 0 0 0 0


192

Jyväskylän kaupungin talousarvio 2019 · 2019-06-12 · Talous määrärahoittain 45...

Documents

Transcript of Jyväskylän kaupungin talousarvio 2019 · 2019-06-12 · Talous määrärahoittain 45...