STRATEGIATYÖ · GLOBAALIT TRENDIT JA MUUTOSILMIÖT ... Globalisaatio Talouden painopiste siirtyy...

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO

STRATEGIATYÖ

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON TILA JA SEN

TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITTYMINEN

14.3.2018

Sisällys

1. Johdanto ................................................................................................................................ 1

2. Globaalit trendit ja muutosilmiöt ...................................................................................... 1

2.1 Katsaus keskeisiin tulevaisuusraportteihin .............................................................. 1

2.1.1 Megatrendit ............................................................................................................ 1

2.1.2 Korkeakoulutuksen näkymät 2030-luvulle ....................................................... 2

2.2 SWOT–analyysi Suomen korkeakoulukentästä ....................................................... 3

2.3 Yliopistoyhteisön sisäinen näkemys tulevaisuuteen vaikuttavista ilmiöistä ...... 5

3. Jyväskylän yliopiston asemoituminen ............................................................................. 6

3.1 Kansainvälinen asemoituminen ................................................................................. 6

3.2 Asemoituminen suomalaisessa korkeakoulukentässä ............................................ 8

3.2.1 Jyväskylän yliopiston asemoituminen tutkimuksessa ..................................... 9

3.2.2 Jyväskylän yliopiston asemoituminen koulutuksessa ................................... 10

4. Yhteisön näkemys yliopiston tilasta ja tulevaisuuden suunnasta ............................. 12

4.1 Yleiset havainnot ........................................................................................................ 12

4.2 Yhteisön näkemys ....................................................................................................... 13

4.3 Yhteenveto ................................................................................................................... 15

5. Liitteet ................................................................................................................................. 15

Jyväskylän yliopiston strategiatyö; vaihe 1

Jyväskylän yliopiston tila ja sen toimintaympäristön kehittyminen

1

1. JOHDANTO

Jyväskylän yliopistossa käynnistyi strategiatyö yliopiston hallituksen 22.1.2018 vahvistaman

prosessin mukaisesti. Strategiatyö koostuu eri vaiheista, joista tässä raportissa vastataan vai-

heen 1 tavoitteisiin. Raportti Jyväskylän yliopiston tila ja sen toimintaympäristön kehittyminen

antaa näkymän strategiatyön seuraaviin vaiheisiin siitä, millaisia muutosilmiöitä yhteiskuntaan

kohdistuu, kuinka ne mahdollisesti vaikuttavat korkeakoulutukseen ja tutkimukseen ja kuinka

Jyväskylän yliopisto asemoituu kansainvälisesti ja kansallisesti yliopistojen joukossa.

Lisäksi raportissa tuodaan esille strategiatyön Pop Up 1 -kiertueen havaintoja yliopistoyhteisön

kokemana. Tähän vaiheeseen osallistui noin 850 henkilöstön jäsentä ja opiskelijaa, ja yhteensä

noin 300 henkilöä antoi näkemyksiään haastattelussa.

Tarkempaa tietoa Jyväskylän yliopiston sisäisestä toiminnasta ja tuloksellisuudesta saa vuosi-

katselmuksista https://www.jyu.fi/yliopistopalvelut/laatu/johdonkatselmus/ (aiemmin johdon

katselmus) sekä yksiköiden vuosiraporteista.

2. GLOBAALIT TRENDIT JA MUUTOSILMIÖT

2.1 Katsaus keskeisiin tulevaisuusraportteihin

Seuraavassa on tiivistetty viimeaikaisten tulevaisuusraporttien esiin nostamia megatrendejä.

Käyttötarkoituksen mukaisesti raportissa on kiinnitetty erityistä huomiota niihin trendeihin,

joilla nähdään olevan laajimmat vaikutukset korkeakoulutukseen, työelämään ja työelämässä

tarvittavaan osaamiseen.

2.1.1 Megatrendit

Demografiset muutokset

Maailman väestö tulee lisääntymään voimakkaasti Aasiassa ja Afrikassa. Suurelta osin näiden

alueiden korkean syntyvyyden vuoksi maailman väkiluvun ennakoidaan nousevan yli 8 mil-

jardiin ihmiseen vuoteen 2030 mennessä. Väestö keskittyy entistä enemmän kaupunkeihin ja

keskiluokan osuus maailman väestöstä kasvaa. Euroopassa syntyvyys on muuta maailmaa

hitaampaa, jonka seurauksena maanosan keski-ikä nousee huomattavasti. Euroopan väestön

mediaani-ikä saattaa olla jopa kaksinkertainen Afrikkaan verrattuna 2030.

Globalisaatio

Talouden painopiste siirtyy itään, kun erityisesti Kiinan kasvu haastaa Yhdysvaltojen pitkään

jatkuneen hegemonia-aseman. Monessa raportissa uskotaan Kiinan nousevan maailman johta-

vaksi taloudeksi viimeistään 2030-luvun vaihteessa. Muita kasvavia alueita tulevat olemaan

Etelä-Aasia, Latinalainen Amerikka ja Afrikka. Eurooppaa uhkaa putoaminen kehityksestä,

etenkin jos suurvaltasuhteissa tällä hetkellä vallitsevat jännitteet johtavat maailmankaupan

rajoituksiin ja alueelliseen protektionismiin. Geopoliittisen järjestelmän muuttuessa, toisin sa-

noen moninapaistuessa, myös epävakaus lisääntyy. Epävakautta lisäävät valtiot sekä uudet ei-

valtiolliset toimijat, jotka käyttävät epätavanomaisia vallan muotoja, kuten tietoverkkoja, ver-

kostoja tai jopa ympäristön manipulointia. Ylikansallisen governanssin puute tekee moninapai-

sen maailman tulevaisuudesta arvaamattoman.



2

Teknologinen kehitys

Digitalisaatio, automaatio, robotiikka ja tekoäly muokkaavat voimakkaasti tulevaisuuden työ-

elämää ja markkinoita. Työnkuvat muuttuvat automaation seurauksena. Muutoksella on mer-

kittäviä vaikutuksia myös saatavilla olevien työpaikkojen määrään. Putoaminen teknologisesta

kehityksestä aiheuttaa suuria vaikeuksia ja lisää epätasa-arvoisuutta ”voittajien ja häviäjien”

välillä. Kehityksen ennakoidaan kiihtyvän entisestään. Suurten tietomäärien (big data) tehok-

kaan hyödyntämisen myötä tiedosta muodostuu strateginen hyödyke. Verkot ja pilvipalvelut

tekevät palveluista globaaleja ja helposti saavutettavia. Tietomassojen kerääminen yhteen

paikkaan ja niiden saavutettavuus kasvattavat niihin kohdistuvia riskejä. Tämän seurauksena

kyberturvallisuuden tärkeys korostuu.

Ilmastonmuutos

Ilmaston jatkuva lämpeneminen ja yleistyneet sään ääri-ilmiöt vaativat jatkuvaa huomiota.

Keskeisinä haasteina ovat kriittisten resurssien, kuten ruoan, puhtaan veden ja energian saata-

vuuden varmistaminen. Haasteisiin vastaaminen edellyttää aktiivisia toimia ja voimakasta pa-

nostusta uusien energiamuotojen ja kiertotalouden edistämiseksi. Muutoksen tarvetta lisää

myös jatkuvasti kasvava energiankulutus, mikä kytkeytyy väestönkasvuun ja elintason nou-

suun kehittyvissä maissa.

2.1.2 Korkeakoulutuksen näkymät 2030-luvulle

Muutokset työelämässä

Odotusarvo on, että työelämän muutokset seuraavan reilun vuosikymmenen aikana muuttavat

niin töiden sisältöjä, työvoiman rakennetta kuin työvoimalta vaadittavia tietoja ja taitoja. To-

dennäköistä on, että merkittävä osa nykyisistä ammateista katoaa tai muuttaa muotoaan pysy-

västi. Ratkaisevaksi tekijäksi muodostuu ammattien kyky mukautua joustavasti ympäristön

muuttuviin tarpeisiin. Osaamisvaatimukset kasvavat ja muuttuvat ammattien sisällä. Auto-

maation, digitalisaation ja robotiikan yleistymisen uskotaan muovaavan tulevaisuuden työteh-

täviä, mutta luovan ajattelun ja vuorovaikutustaitojen uskotaan säilyvän keskeisinä kompe-

tensseina teknistymisestä huolimatta.

Koulutus

Koulutukseen pääsyllä ja taitojen oppimisella on tärkeä rooli elinmahdollisuuksien parantami-

sessa ja yksilöiden voimaantumisessa. Erityisesti naisten aseman uskotaan kohenevan kehitty-

vissä maissa heidän koulutusmahdollisuuksien ja -tason noustessa. Korkeakoulutuksen kysyn-

tä ja kansainvälisten opiskelijoiden määrä kasvavat voimakkaasti. Varsinkin Intiassa ja Kiinassa

uusia opiskelijoita tulee räjähdysmäisesti muuhun maailmaan verrattuna. Keskiluokkaistumi-

nen lisää kiinnostusta lähteä kehittyvistä maista ulkomaille hankkimaan kokemuksia ja lisää

siten opiskelijoiden liikkuvuutta. Korkeakoulutettujen työntekijöiden kansainvälinen liikku-

vuus työurien eri vaiheissa on tärkeä tekijä tiedon maailmanlaajuisessa kierrossa. Korkeakoulu-

jen odotetaan lisäävän opetustarjontaansa joustavia, edullisia ja relevantteja koulutusohjelmia,

joiden kohderyhmänä ovat aikuis- ja kansainväliset opiskelijat. Tällöin tärkeäksi kysymykseksi

nousee yliopistojen tarjoaman koulutuksen sopivuus työelämän muuttuviin tarpeisiin ja ver-

kottuneen tietoyhteiskunnan synnyttämiin vaatimuksiin.



3

Tutkimus

Yhtäältä uusia tutkimusavauksia odotetaan syntyvän etenkin eri tieteiden välisistä tutkimus-

projekteista ja siksi yhteistyö eri alojen välillä koetaan välttämättömäksi. Toisaalta ajatellaan

panostusten yksittäisiin huippualoihin suurempien yksiköiden ja resurssien synnyttävän huip-

pututkimusta ja avaavan pääsyn kansainvälisiin verkostoihin. Teknologinen kehitys (etenkin

ICT) edesauttaa tutkijoiden välistä yhteistyötä ja antaa mahdollisuuden aiempaa haastavampi-

en ongelmien ratkaisuun, esimerkiksi suurten tietomassojen hallinnan avulla. Uuden tutkimus-

tiedon uskotaan antavan vastauksia myös suuriin kysymyksiin, kuten ilmastonmuutos, luon-

nonvarojen ehtyminen ja erilaiset terveysongelmat. Tieteen avoimuudella pyritään lisäämään

tutkimuksen yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Keskeisenä epävarmuustekijänä julkisen rahoi-

tuksen osuuden pienentyminen asettaa tiukkenevia budjettipaineita myös tutkimukselle ja

avaa mahdollisuuksia uudenlaisille yhteistyömuodoille yliopistojen ja yksityisten rahoittajien

välillä.

2.2 SWOT–analyysi Suomen korkeakoulukentästä

(KTL; alkuperäiset lähteet: Suomen innovaatiopolitiikan OECD-arviointi 2017, TEM 25/2017;

Tilastokeskus tilastot; KTL julkaisut)

Analyysi SWOT

• Vahvuudet

+ Suomella muita Pohjoismaita suurempi halukkuus ja päättäväisyys ajaa ja to-

teuttaa muutoksia

+ OECD-maiden osaavin aikuisväestö (OECD:n Kansainvälisen aikuistutkimuk-

sen, PIAAC, mukaan)

+ Kansainvälisesti arvostettu koulutusjärjestelmä, joka on koululaitoksen tasolla

erinomainen ja korkeamman asteen tasolla hyvä

+ Julkiset ja yksityiset investoinnit T&K-toimintaan kansainvälisesti suhteellisen

korkeita, korkeakoulujen rahoitus edelleen vakaata

+ Tutkimuksen ja kehityshankkeiden korkea taso, yritykset kiinnostuneita osal-

listumaan yhteishankkeisiin

+ Opiskelemaan hakijoiden runsaus ja korkea taso, opiskelijoiden opintoaktiivi-

suus ja valmistuneiden suhteellisen korkea työllisyys

+ Korkeakoulutettujen liikkuvuus: koulutettu väestö muuttaa työn perässä ak-

tiivisesti kasvukeskuksiin

+ AMKien alueitaan palveleva koulutusvaikutus myös toimii ─ paljon suurempi

osa AMKeista (kuin yliopistoista) valmistuneista jää seutukunnilleen

+ Uusi yliopistojen rahoitusmalli vaikuttanut nopeampiin valmistumisaikoihin

ja suurempiin julkaisumääriin

• Heikkoudet

Visioiden, ja kokonaisvaltaisen näkemyksen puute uuden tyyppisten julkisen

ja yksityisen sektorin kumppanuuksien ja innovaatio-ohjelmien kehittämisek-

si, joiden avulla ratkaistaisiin yhteiskunnallisia haasteita ja edistettäisiin elin-

keinoelämän uudistumista



4

Rahoitusrakenteen epätasapaino, jossa soveltavaa tutkimusta ja mahdollistavia

teknologioita painotetaan liian vähän

Yliopistoissa tieteenalojen sisällä hyvin pieniä ja hyvin suuria yksiköitä ─ nii-

den toiminnan taso ja tehokkuus vaihtelevat suuresti

Yliopistokentän kansainvälisen yhteistyön kehittäminen ja yhteydet elinkei-

noelämään riippuvat suhdanteista

Tutkijoiden siirtymistä ulkomaille tapahtunut, koska tutkimusbudjetteja on

leikattu ja rahoitusta kohdennettu uudelleen

Vahvuuksia on nähty olevan enemmän tiedon tuottamisen kuin sen hyödyn-

tämisen puolella

• Mahdollisuudet

+ Tieteellisten tutkimustulosten, raporttien ja selvitysten yhä laajempi käyttö

päätöksenteossa

+ Yliopistojen rakenteiden keventäminen ja opintojen joustavuuden lisääminen;

opintojen siirrettävyyden lisääminen eri oppilaitosten ja alojen välillä opinto-

jen laadun, monialaisuuden ja tehokkuuden kehittämiseksi ja valmistusaikojen

lyhentämiseksi

+ Yliopistojen profiloituminen saattaa muuttaa yliopistokenttää tavalla, jossa

uudistukset luovat pohjaa vahvemmille tutkimusalan saavutuksille sekä pa-

rempaa yhteyttä yhteiskunnan tarpeisiin

+ Kampuspaikkakunnat, etenkin pääkaupunkiseutu ja Tampereen seutukunta

korkeakoulutuksen ”väestömagneetteja”, mutta myös ”pumppuja”, jotka lä-

hettävät ihmisiä ympäri maata ja ulkomaille opiskelemaan ja työvoimaksi

+ Uusien osaamiskeskittymien synty ja laajeneminen esim. Varsinais-Suomen

laivanrakennussektori tai ”clean tech” keskittymä Vaasan seudulla

+ Yliopistojen uudet tilat ja uudet tilaratkaisut tehostavat tutkijoiden yhteistyötä

ja monialaisuutta tutkimuksessa, sekä lisäävät opiskelijoiden opiskelujen te-

hokkuutta ja laatua

• Uhat

- T&K-panostusten väheneminen yksityisellä ja julkisella sektorilla

- Tutkimus- ja innovaatiotoiminnan laskeneesta poliittisesta arvoasemasta joh-

tuva tiedon ja inhimillisen pääoman kehittämisen väheneminen sekä kilpailu-

kyvyn lasku pidemmällä tähtäimellä

- Uskon väheneminen tutkimuslaitoksiin ja politiikkoihin sekä siihen, että tut-

kimus luo pohjaa innovaatioille ja kasvulle

- ”Marginaaliin jääminen” elinkeinoelämässä ja tutkimuksessa, jos kansainvälis-

tymisen haasteisiin ei vastata riittävästi

- Kyky mukautua globalisaation mukanaan tuomiin muutoksiin vähenee

- Vankkojen/laajamittaisten strategisten (monitieteellisten) tutkimus- ja innovaa-

tioalustojen puute

- Korkeakoulujen, etenkin yliopistojen tavoitteiksi määritellään yhteiskuntaa

hyödyttämättömät vieraat tekijät (vrt. JUFO-luokitus)



5

- Kyvyttömyys vastata yhteiskunnan muutoksiin ja ennakoida tulevaa lisääntyy

yliopistoissa ja muissa korkeakouluissa tiede- ja koulutuspoliittisten valintojen

seurauksena

- OECD-maiden osaavimman aikuisväestön tason lasku kiihtyy

- Yliopistojen profiloituminen muuttaa yliopistokenttää, jossa yliopistojen mo-

nimuotoisuutta ja poikkitieteellisyyttä heikennetään, mikä lisää tieteenalojen

poisvalintoja ja siilorakenteita, toisistaan eriytymistä, eivätkä yliopistot pysty

vastaamaan yhteiskunnan monialaisuutta ja monitieteellistä näkökulmaa vaa-

tiviin tarpeisiin ja haasteisiin

- Korkeakoulujen valtionohjauksen vahvistaminen voi johtaa ennakoimattomiin

rakenteellisiin kerrannaisvaikutuksiin, mitkä saattavat näkyä tutkimuksen ja

opetuksen tason laskussa vasta pitkän ajan kuluttua

2.3 Yliopistoyhteisön sisäinen näkemys tulevaisuuteen vaikuttavista ilmiöistä

Pop Up 1 -kiertueen aikana Jyväskylän yliopiston opiskelijat ja henkilökunta pääsivät arvioi-

maan yliopiston tulevaisuuteen vaikuttavia trendejä ennakkoon laaditun 12-kohtaisen luettelon

pohjalta. Kysymykseen vastaajien tuli ensin valita mielestään kolme tärkeintä Jyväskylän yli-

opiston kehitykseen vaikuttavaa trendiä ja sen jälkeen valita vielä niistä tärkein. Tärkeimpänä

muutostekijänä pidettiin työelämän murrosta 214 äänellä, kun digitalisaation valitsi 146 vastaa-

jaa. Muista trendeistä merkittäviksi arvioitiin osaamisen epätasapaino, ilmastonmuutos, ihmis-

arvon globaalit standardit ja eriarvoistuminen sekä yksilöiden voimaantuminen. Tiivistettynä

yliopistoyhteisön kanta tulevaisuuden muutostekijöihin oli, että Jyväskylän yliopiston on va-

rauduttava työelämän muuttuviin osaamis- ja tietotarpeisiin sekä kyettävä muuttamaan toi-

mintaansa digitaalisiin toimintaympäristöihin sopeutuvaksi. Tämän lisäksi Jyväskylän yliopis-

ton tulisi kiinnittää tulevaisuudessa suurempaa huomiota koulutustarpeiden ja -tarjonnan koh-

taantoon kansallisessa ja globaalissa mittakaavassa. Yliopistossa tehtävällä koulutus- ja tutki-

mustyöllä uskotaan myös olevan olennainen rooli ilmastonmuutoksen synnyttämien haastei-

den ratkaisujen etsimisessä ja löytämisessä.

Vaihtoehtoiset trendit (futurisaattori, Pop Up 1 -kiertue)

Työelämän murros (214 arvioinut tärkeimmäksi /442 valinnut top 3 -trendien joukkoon)

- automaation, tekoälyn ja digitaalisuuden vaikutukset työvoiman tarpeeseen

Digitalisaatio (146/437)

- uudet pelisäännöt ja toimintalogiikka tutkimuksessa, opetuksessa ja oppimisessa

Osaamisen epätasapaino (102/331)

- kuilu koulutuksen ja työelämän tarpeiden välillä, kuilu kehittyvien maiden korkeakou-

lutustarpeiden ja kehittyneiden maiden tarjonnan välillä

Ilmastonmuutos (88/267)

- koulutuksen ja tutkimuksen rooli ratkaisujen ja sopeutumisen edistämisessä

Ihmisarvon globaalit standardit ja eriarvoistuminen (78/219)

- oikeus korkeakoulutukseen ei ulotu kaikille, koulutustason vaikutus tulojen ja varalli-

suuden jakautumiseen



6

Yksilöiden voimaantuminen (68/171)

- koulutuksen tuomat mahdollisuudet identiteetin luomiseen ja yksilötason toimijuuteen

Populismi (50/157)

- sivistyksen ja tutkitun tiedon arvostuksen lasku, heijastukset korkeakoulutuksen ja tut-

kimuksen rahoitukseen

Ikääntyvä väestö (26/125)

- koko elämänkaaren mittaiset muuttuvat koulutus- ja urapolut

Kiertotalouteen siirtyminen (20/95)

- kulutuskäyttäytymisen muutosten vaikutus koulutuksen kehittämiseen

Talouden heilahdukset (18/111)

- riippuvuus kehittyvistä markkinoista talouskasvun turvaamiseksi

Kaupungistumisen kiihtyminen (10/72)

- väestön virta kaupunkeihin koulutuksen ja työn perässä

Muuttoliikeaallot ja kiristyvä maahanmuuttopolitiikka (9/60)

- paineet ja esteet liikkuvuudelle korkean tulotason maihin

3. JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON ASEMOITUMINEN

3.1 Kansainvälinen asemoituminen

Jyväskylän yliopisto on viime vuosina säilyttänyt suhteellisen asemansa suurimmissa kansain-

välisissä yliopistorankingeissa (Kaavio 1) ja on rankingien perusteella arvioituna maailman

parhaimpien 2-3 % joukossa. Yliopisto on mukana kaikilla merkittävimmillä kansainvälisillä

rankinglistoilla, joita ovat

- QS World University Rankings

- THE – Times Higher Education World University Rankings

- ARWU - Academic Ranking of World Universities eli ns. Shanghain lista

- NTU - National Taiwan University Ranking

- BGUR - U.S. News & World Report Best Global Universities Rankings

- CWTS Leiden Ranking

Suurin osa näistä listoista julkaisee myös tieteenalakohtaisia sekä vielä täsmällisempiä alakoh-

taisia rankingeja, joissa Jyväskylän yliopistosta tyypillisesti menestyvät parhaiten kasvatustie-

teet ja luonnontieteet sekä uusimpana liikuntatieteet.



7

Kaavio 1. Jyväskylän yliopiston asema kansainvälisissä yliopistorankingeissa vuonna 2017

Kansainväliset rankingit arvioivat yliopistojen tutkimuksen volyymia, vaikuttavuutta ja laatua

sekä koulutuksen laatua, yliopiston kansainvälisyyttä ja mainetta. Suurin osa rankingeista pe-

rustuu indikaattoreille ja niiden välisille painotuksille, jotka suosivat sellaisia yliopistoja, joiden

koulutus ja tutkimus painottuvat lääketieteeseen, luonnontieteisiin ja tekniikkaan. Tästä näkö-

kulmasta on ymmärrettävää, että Helsingin yliopisto sijoittuu kaikissa vertailuissa korkeim-

malle suomalaisten yliopistojen joukossa. Niiden suomalaisten yliopistojen joukossa, joissa ei

ole lääketieteellistä koulutusta ja tutkimusta, Jyväskylän yliopisto sijoittuu useimmissa rankin-

geissa heti Aalto-yliopiston jälkeen korkeimmalle sijalle.

Vahvasti bibliometristen indikaattoreiden lisäksi rankingien metodologioihin on nousemassa

entistä merkittävämpään rooliin yliopistojen maine kansainvälisessä akateemisessa yhteisössä

sekä työnantajien keskuudessa. Kansainvälisen maineen parantaminen hyvien partnerisuhtei-

den ja tehokkaamman tiedeviestinnän kautta on koulutus- ja tutkimusprofiililtaan Jyväskylän

yliopiston kaltaisen yliopiston kannalta merkittävin keino vaikuttaa ranking-sijoitustensa pa-

rantamiseen.

ARWU eli niin sanottu Shanghain lista on vanhin kansainvälinen, vahvasti tutkimuspainottei-

nen yliopistoranking ja sitä on julkaistu vuodesta 2003 Jiao Tong –yliopiston Center for World-



8

Class Universities –keskuksen toimesta. THE- ja QS-rankingia tuotettiin vuosina 2004–2010

yhteistyönä, jonka jälkeen ne erkanivat omiksi rankingeikseen. Quacquarelli Symonds –

konsulttiyritys profiloi QS:n nimenomaan opiskelijoiden näkökulman huomioon ottavaksi ran-

kingiksi, jonka tarkoitus on auttaa kansainvälisen tutkinto-opiskelupaikan etsinnässä ja Times

Higher Education -mediayhtiö puolestaan profiloi THE:n tutkimuspainotteisia eliittiyliopistoja

vertailevaksi rankingiksi. Maailman yliopistoja vertailevaa U.S. News & World Report Best

Global Universities Rankings -listaa on julkaistu vasta kaksi vuotta, mutta Yhdysvaltojen sisäis-

tä rankingia on julkaistu jo yli 30 vuotta ja sitä pidetään yleisesti maan merkittävimpänä col-

lege-rankingina, joka on suunnattu erityisesti opiskelupaikkaa etsiville. National Taiwan Uni-

versity on julkaissut NTU rankingia vuodesta 2007 ja se on vahvasti tutkimuspainotteinen.

CWTS Leiden rankingia julkaisee Leidenin yliopiston Centre for Science and Technology Stud-

ies -keskus. Ranking arvioi yliopistojen tieteellistä vaikuttavuutta ja yhteistyötä perustuen puh-

taasti bibliometrisiin indikaattoreihin.

3.2 Asemoituminen suomalaisessa korkeakoulukentässä

Jyväskylän yliopiston suhteellinen asema yliopistojen joukossa on noin 8 %.

Jyväskylän yliopisto asemoituu suomalaisessa korkeakoulukentässä vahvana tiedekorkeakou-

luna, jonka tulokset myös koulutuksessa edustavat omilla tieteenaloillaan kansallista kärkeä.

Opetus- ja kulttuuriministeriö on asettanut korkeakouluille tavoitteeksi tiivistää korkeakoulu-

jen välistä yhteistyötä, yhteistyötä korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten välillä sekä tavoitteen

luoda aiempaa vahvempia kansainvälisiä ja kansallisia osaamiskeskittymiä. Kaikkiaan 11 paik-

kakunnalla on käynnissä erilaisia korkeakoulujen toimintojen muutoksia, jossa yliopistot ja

ammattikorkeakoulut tiivistävät yhteistyötään, muodostavat yhteisiä kampuksia tai luovat

kokonaan uudenlaisia rakenteita. Näistä tunnetuin on Tampereen T3 -hanke.

Jyväskylän yliopisto, Jyväskylän ammattikorkeakoulu ja koulutuskuntayhtymä Gradia ovat

muodostaneet 2016 EduFutura Jyväskylä -yhteistyösopimuksen, jonka mukaisesti vastataan

edellä kuvattuihin tavoitteisiin ennen kaikkea tiivistämällä toiminnallista yhteistyötä. Toiminta

jakaantuu oppilaitosten yhteisistä vahvuusalueista jotka ovat:

Kaakkois-Suomen XAMK v. 2017 alusta (Mikkeli, Kouvola, Kotka, Savonlinna)

Tampereen T3 – hanke (Tampereen yliopisto, TTY, TAMK+SAMK, SeAMK)

Lahden ”yliopisto- hanke” (LUT, Lahden amk, Saimaan amk) muodostavayhteisen kon-

sernin, jossa syntyy kahdella paikkakunnalla (Lahti ja Lappeenranta) toimiva yliopisto

Kuopion korkeakoulujen (Itä-Suomen yliopisto+ Savonia amk+ Kuopion ammatillisen

koulutuksen kuntayhtymä)

o yhteinen Savilahden kampus

Vaasan korkeakoulujen yhteistyö (Vaasan yliopisto, VAMK sekä YH Novia)

o yhteinen kampus Palosaaressa

Oulun korkeakoulujen (Oulun yliopisto+OAMK)

o yhteinen kampus Linnanmaalle

Lapin korkeakoulukonserni (Lapin yliopisto ja Lapin amk)



9

Turun korkeakoulujen yhteinen kampuskeskittymä (TY, Åbo Akademi, TUAMK)

Kajaanin amk ja ammatillinen koulutus samaan konserniin

Pääkaupunkiseudun amk:ien strateginen liittouma (Haaga-Helia, Laurea, Metropolia)

Jyväskylän EduFutura-yhteistyö (JYU, JAMK, Gradia)

3.2.1 Jyväskylän yliopiston asemoituminen tutkimuksessa

Jyväskylän yliopiston on menestynyt viimeisten vuosien aikana suhteellista asemaansa pa-

remmin saaduissa ERC-hankkeissa ja Suomen Akatemian myöntämissä profiloitumishankekis-

sa ollen kolmanneksi eniten ERC-rahoituksia saanut yliopisto Suomessa (Kaavio 2). Erityisen

menestynyt on JYU:n matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta.

Kaavio 2. ERC-hankepäätökset 20017 -2017 (Tutkimus- ja innovaatiopalvelut, E. Humala).

Suomen Akatemian profiloitumishauissa (Kaavio 3) Jyväskylän yliopisto on menestynyt hyvin.

Tähän saakka toteutetuilla kaikilla kolmella hakukierroksella JYU on onnistunut saamaan aka-

temian rahoitusta profiloitumiseen, rahoituksen ollessa kolmanneksi suurin Aalto yliopiston ja

Helsingin yliopiston jälkeen. Poikkeuksellisen merkittäväksi menestykseksi voidaan lukea nel-



10

jän erittäin kilpaillun ERC Consolidator-rahoituksen saaminen samalla rahoitushakukierroksel-

la.

Kaavio 3. Suomen Akatemian rahoituspäätökset yliopistojen profiloinnin vahvistamiseksi M€

(OKM).

Tieteen avoimuus

Rinnakkaistallennettujen vertaisarvioitujen julkaisuiden osuus vertaisarvioiduista julkaisuista

on saavuttanut Jyväskylän yliopistossa 65 % tason (2017) ja tällä mittarilla JYU on tieteen avoi-

muuden johtava yliopisto Suomessa.

JYU:n kehitys on kokonaisuutena erittäin myönteistä ja tulokset huippua eurooppalaisella ta-

solla, eikä Suomesta löydy vertailukohtia. JYU:n heikoinkin laitos on saavuttanut tieteellisten

julkaisujen avoimuudessa 43 % (2017), mikä on suomalaisessa vertailussa jo korkea tulos.

Matematiikan ja tilastotieteen laitoksen julkaisujen avoimuusaste on 89 %, ja käytännössä tä-

män ylemmäksi pääseminen on nykymaailmassa todella vaikeaa.

3.2.2 Jyväskylän yliopiston asemoituminen koulutuksessa

Jyväskylän yliopistoon vuonna 2017 korkeakoulujen yhteishaussa 14 556 hakijaa. Hakijamäärä

laski edellisvuodesta 5,9 prosenttia. Aloituspaikkoja opintoihin oli tarjolla noin 2000. Ensisijais-

ten hakijoiden määrällä mitattuna Jyväskylän yliopisto oli neljänneksi suosituin yliopisto Hel-

singin, Turun ja Tampereen yliopistojen jälkeen (Kaavio 4). Hakijoista ensisijaisesti Jyväskylän

yliopistoon hakevia oli 6715.

Kandidaatin ja maisterin tutkintoon johtaviin koulutuksiin hakeneita oli 12 720, joista ensisijai-

sia hakijoita 5334. Maisteriohjelmiin haki 2058 hakijaa, joista ensisijaisia oli 1354.

JYU:n suosituin hakukohde oli myös vuonna 2017 psykologia, johon pyrkii 1862 hakijaa. Muita

hakijamäärältään suosittuja koulutuksia olivat luokanopettajan koulutus (1586), taloustiede

(1530), yrityksen taloustiede (1436) sekä liikuntapedagogiikka (1194).



11

Kovin kilpailu opiskelupaikasta käydään taloustieteen hakukohteessa, johon tuli 44 hakemusta

aloituspaikkaa kohden. Myös liikunnan yhteiskuntatieteiden (29), psykologian (24) ja liikunta-

pedagogiikan (21) aloituspaikat ovat hyvin haluttuja.

Kaavio 4: Koulutuksen vetovoimaisuus 2016 (Johdon katselmus 2016)

Taulukko 1. Yliopiston koulutustoiminnan valtakunnallinen asema koulutusaloittain vuonna

2017 (suluissa vuonna 2016) (JYU toimintakertomus vuodelta 2017)

Vuosi 2017 (ennakkotilasto) Kandidaatit Maisterit Tohtorit Yliopistoja

1 Kasvatusala 4. (5.) 2. (1.) 2. (3.) 8 (8)

2 Taiteet ja kulttuuriala 5. (4.) 4. (3.) 3. (3.) 9 (9)

3 Humanistiset alat 4. (3.) 2. (3.) 2. (3.) 8 (8)

4 Yhteiskunnalliset alat 4. (5.) 3. (3.) 3. (3.) 11 (11)

5 Kauppa, hallinto ja oikeustieteet 11. (12.) 9. (9.) 8. (6.) 11 (12)

6 Luonnontieteet 4. (5.) 5. (4.) 3. (4.) 7 (9)

7 Tietojenkäsittely ja tietoliikenne 1. (3.) 2. (5.) 3. (2.) 11 (12)

11 Terveys- ja hyvinvointialat 7. (7.) 3. (2.) 4. (5.) 7 (7)

12 Palvelualat 1. (1.) 1. (1.) 1. (1.) 2 (2)

asema noussut asema laskenut asema ed. vuoden tasolla

Yliopiston asema on säilynyt entisellään valtakunnallisessa koulutustulosvertailussa edustamil-

laan aloilla (Taulukko 1). Sijoitukset ovat muuttuneet eri aloilla siten, että osassa on pieni nou-



12

su, osassa hienoinen lasku. Yliopisto profiloituu edelleen painoaloillaan vahvana tohtorikoulut-

tajana ja asema on edelleen vahvistunut vuoden 2017 aikana.

Kansainvälisen International Student Barometer -kyselytutkimuksen (ISB) mukaan Jyväskylän

yliopiston ulkomaalaiset opiskelijat ovat erittäin tyytyväisiä opintoihinsa yliopistossa ja elä-

määnsä Jyväskylässä. Runsas enemmistö eli 90,3 % kyselyyn vastanneista yliopiston ulkomaa-

laisista opiskelijoista on tyytyväisiä opiskelukokemukseensa ja peräti 94,5 % suosittelisi yliopis-

toa opiskelupaikkana uusille hakijoille ja tuleville opiskelijoille. Oppimisen ja opetuksen sekä

asumisen ja elämisen kategoriassa JYU:n opiskelijat antoivat kokemuksestaan parhaan koko-

naisarvosanan Suomessa. Lisäksi elämisessä kokonaisarvosana oli myös kansainvälisessä ver-

tailussa paras.

4. YHTEISÖN NÄKEMYS YLIOPISTON TILASTA JA TULEVAISUUDEN

SUUNNASTA

4.1 Yleiset havainnot

Tässä osiossa käsitellään Pop Up 1 – kiertueen aikana yhteisöstä nousseita havaintoja.

Tavoitteena oli mahdollistaa henkilöstölle ja opiskelijoille mahdollisimman laaja osal-

listuminen. Strategiatyöhön osallistui noin 830 henkilöä, ja kiertue tuotti 300 haastatte-

lua ja 779 vastausta futurisaattorin avoimiin kysymyksiin 11 päivän aikana. Kiertue

vieraili viidessä eri rakennuksessa (liikunta, Ruusupuisto, kirjastorakennus, fysiikan

laitos ja Agora). Kiertueen suunnittelulla haluttiin vaikuttaa siten, että kerätty aineisto

edustaisi mahdollisimman tarkasti koko yhteisön näkemystä.

Yleinen asenneilmapiiri kiertuetta kohtaan oli hyvä. Strategiatyöhön ja ennen kaikkea

yhteisön mielipiteen kysymiseen suhtauduttiin erittäin positiivisesti vastaajien kes-

kuudessa. Myönteisen suhtautuminen osoitti sen, että yhteisöllä oli selvä tahtotila vai-

kuttaa uuteen suuntaan, mutta myös sen, että mielipiteiden kartoitus vastasi yhteisössä

olleeseen tarpeeseen saada ääni kuuluviin.

Ennen kaikkea vaikutti siltä, että strategiatyö koetaan erityisen tärkeäksi, koska yhteisö

kokee Jyväskylän yliopiston olevan muutoksen partaalla uuden johdon otettua veto-

vastuun viime syyslukukauden aikana. Vastaajien keskuudessa esiintyi käsitys, että

Jyväskylän yliopistolta on viime vuosina puuttunut strateginen suunta. Se, että onko

suunta oikeasti puuttunut, vai onko kyseessä ollut muutosviestinnällinen epäonnistu-

minen, jäi epäselväksi.

Vastaajien uskomukset ovat myös murroksessa, sillä tunnelma on kääntynyt suunnat-

tomuudesta siihen, että suunta on nyt löytymässä. Tarkemmin kysyttäessä kävi ilmi,

että uudesta suunnasta ei ole tietoa, mutta vahva luottamus on, että sellainen on tulos-

sa. Tunnelma vastaajien keskuudessa oli hyvin latautunut tai odottava. Uudelle johdol-

le asetetaan huomattavia odotuksia ja etenkin uuden rehtorin aloittamat uudet toimin-

tatavat ovat antaneet uskoa, että Jyväskylän yliopisto pääsee yli useita vuosia jatku-

neesta epävarmuudesta.



13

Kiinnostava huomio on, että yhteisössä otettiin vahvasti kantaa yliopiston nykyisen

tilanteen ja tulevaisuuden toiveiden lisäksi myös itse muutosprosessiin. Jopa niin vah-

vasti, että muutosprosessista muodostui yksi neljästä aineistosta nousseesta ulottuvuu-

desta.

Annetusta kritiikistä huolimatta valtaosa vastaajista näkee Jyväskylän yliopiston kai-

ken kaikkiaan hyvänä paikkana opiskella ja tehdä töitä. Opiskelijat pitävät erityisesti

matalan hierarkian mahdollistamasta henkilökohtaisesta kohtaamisesta henkilöstön

kanssa, joustavuudesta ja vapaudesta vaikuttaa omiin opintoihin. Henkilöstö kokee,

että Jyväskylän yliopistossa vallitsee hyvä yhteisöllisyys ja me-henki. Yliopisto koetaan

sopivan kokoisena, ”ihmisen kokoisena”, paikkana, jossa on hyvä olla, ja jossa ihmiset

otetaan ihmisinä.

4.2 Yhteisön näkemys

Kiertueen aikana toteutetut haastattelut ja vastaukset futurisaattorin kautta tuottivat

suuren määrän aineistoa, jotka analysoitiin ja jäsennettiin havainnollisempaan muo-

toon. Aineistosta muodostettiin kolme eritasoista kategoriaa: ulottuvuudet, teemat ja

näkemykset.

Aineistosta nousi esiin 12 teemaa neljästä eri ulottuvuudesta (Kaavio 5). Teemat ja ulot-

tuvuudet kuvaavat yhteisöstä nousseita asioita, jotka ovat vastaajille tärkeitä. Teemat

ovat yliopiston sisäisiä tekijöitä, joihin tulee kiinnittää huomiota strategiaa laadittaessa

koska ne edustavat yhteisölle tärkeitä asioita. Teemat eivät itsessään ole suoranaisia

vahvuuksia tai heikkouksia, vaan koostuvat vastaajien erilaisista näkemyksistä.

Nämä näkemykset ovat hyvinkin konkreettisia ja edustavat asioita, jotka ovat hyvin,

huonosti tai neutraaleita. Ulottuvuudet kuvaavat suurempaa yliopiston osa-aluetta,

jonka alle yhteisöstä nousseet asiat järjestyvät.

Neljän ulottuvuuden voidaan nähdä muodostavan kolme kronologisesti linkittyvää

vaihetta: nykyhetken, muutosprosessin ja halutun tulevaisuuden. Seuraavaksi jokainen

neljästä ulottuvuudesta esitellään pääkohdiltaan.

Jyväskylän yliopiston tila – ulottuvuus kertoo yhteisön näkemyksen yliopiston nykyti-

lasta. Ulottuvuuden teemoista voidaan nähdä, että vastaajat kokevat yliopiston yhteis-

kunnallisen roolin tärkeäksi tekijäksi, mutta ovat huolissaan yliopiston uskottavuudes-

ta, tutkitun tiedon roolista yhteiskunnassa sekä yliopiston kyvystä käyttää itsenäistä

asemaa hyväksi. Yliopisto nähdään myös jäykkänä toimijana, joka ei ole tarpeeksi nä-

kyvä nykyisellään. Enemmän haluttaisiin, että yliopiston markkinoisi itseään ja viestisi

voimakkaammin omista onnistumisistaan ja ottaisi yhteiskunnallisen toimijan roolin

tosissaan. Nykyiset tilat koetaan hienoiksi, hyviksi sekä identiteetin kannalta tärkeiksi

ja merkittäviksi, mutta vastaavasti sisäilmaongelmat huolettavat.

Jyväskylän yliopiston työnantajana – ulottuvuus kertoo myös yliopiston nykytilasta,

mutta keskittyy yliopistoon erityisesti työpaikkana. Ulottuvuus on kaksijakoinen siinä

mielessä, että yhtäältä se osoittaa useita selviä rakenteellisia ongelmia työsuhteissa, ku-



14

ten määräaikaiset työsopimukset ja niistä johtuvan turvattomuuden, epäpalkitsevan

palkkajärjestelmän, epäselvät urapolut ja kuilun yksityisen sektorin ja yliopiston välillä.

Toisaalta yhteisö koki, että Jyväskylän yliopistossa vallitsee todella hyvä ilmapiiri ja

me-henki. Kiteytettynä voidaan nähdä, että ihmisten välinen vuorovaikutus on hyvällä

mallilla, mutta rakenteelliset ongelmat rasittavat tätä osa-aluetta.

Jyväskylän yliopiston kehitys – ulottuvuus on mielenkiintoinen, koska se osoittaa, että

yhteisöllä on hyvin vahva näkemys nykyhetken ja haluttujen asioiden lisäksi tavasta,

jolla haluttuun suuntaan tulisi mennä, eli kehitysprosessista. Ulottuvuudesta käy ilmi,

että yhteisö toivoo rohkeita avauksia, selkeästi otettua ja artikuloitua suuntaa, johon

sitoudutaan ja se viedään loppuun. Vastaajat kokivat myös, että talon sisäistä osaamista

ei hyödynnetä kehitysprosesseissa tarpeeksi.

Visio Jyväskylän yliopistosta – ulottuvuus kuvaa yhteisöstä noussutta näkemystä sii-

tä, millainen Jyväskylän yliopiston tulisi olla tulevaisuudessa. Tärkeimmät tekijät tässä

ulottuvuudessa olivat yksikköjen välisen yhteistyön lisääminen ja ”näkymättömien

seinien” kaataminen sekä monialaisuus, jolla voidaan vastata yhteiskunnan monialai-

siin ongelmiin. Yhteistyön lisäämistä yksiköiden välillä toivoivat tutkimushenkilöstö,

jotka halusivat poikkitieteellisiä avauksia sekä hallintohenkilöstö, jotka toivoivat yk-

sinkertaisia ja ennen kaikkea yhdenmukaisia toimintatapoja yhteistyön mahdollistami-

seksi.

Kaavio 5. Pop Up 1 ”Nykytila” kampanjasta nousseet havainnot (Aleksi Niittymies).



15

4.3 Yhteenveto

Yhteenvetona voidaan todeta, että vaikka kerätty aineisto oli hyvin laaja, saturaatiopiste saavu-

tettiin nopeasti ja yhteisöstä nousseet asiat kiteytyvät hyvin hallittavaan määrään tekijöitä. Ai-

neiston ja sen nopean saturoitumisen perusteella näyttää siltä, että edellä esitetyt teemat ja ulot-

tuvuudet kuvaavat uskottavasti yhteisön näkemystä. Pop up -kiertueen perusteella strategia-

työssä kannattaa kiinnittää huomiota erityisesti yliopiston neljään osa-alueeseen, joita ulottu-

vuudet kuvaavat ja niiden alla oleviin 12 teemaan, jotka kuvaavat yhteisölle merkityksellisiä

tekijöitä. Tärkeimpinä kehityssuuntina nousivat esille yksikköjen välinen yhteistyö sekä monia-

laisuus. Yleinen asenne strategiatyötä ja uutta johtoa kohtaan on positiivinen ja odottava, ehkä

jopa ”uskova”. Yhteisö toivoo uuden johdon olevan ratkaisu moneen vaivanneeseen ongel-

maan. Korostuneet odotukset tulevaisuudelle on ehdottomasti tekijä, joka kannattaa ottaa

huomioon päätöksissä ja muutosviestinnässä.

5. LIITTEET

LIITE 1 = Kooste megatrendeistä (Jarmo Seppälä)

LIITE 2 = Tausta-aineisto (KTL)

LIITE 3 = Asemointi- ja tilastotietoa (KTL)

LIITE 4 = Suomalaisten yliopistojen iso kuva

LIITE 5 = Yhteisön näkemyksiä Pop Up 1 ”Nykytila” –kampanjasta (Aleksi Niittymies)

LÄHTEET

Bakhshi, H., Downing, J., Osborne, M. and Schneider, P., 2017, “The Future of Skills: Employ-

ment in 2030”. London: Pearson and Nesta.

British Council, 2017, “10 Trends: Transformative changes in higher education”.

(https://ei.britishcouncil.org/educationintelligence/10-trends-transformative-changes-higher-

education)

Choudaha, E. & Van Rest, E., 2018, “Envisioning pathways to 2030: Megatrends shaping the

future of global higher education and international student mobility”.

(http://www.studyportals.com/wp-content/uploads/2018/01/Report-Envisioning-Pathways-to-

2030-Studyportals-2018.pdf)

ESPAS (European Strategy and Policy Analysis Systems), 2016, “Global Trends to 2030: Can the

EU meet the challenges ahead?”. (http://europa.eu/espas/pdf/espas-report-2015.pdf)

Kiiski Kataja, E., 2016, “Megatrendit 2016: Tulevaisuus tapahtuu nyt”. Sitra.

(https://media.sitra.fi/2017/02/23211717/Megatrendit_2016.pdf)

National Intelligence Council, 2017, “Global Trends: Paradox of Progress”.

(https://www.dni.gov/index.php/about/organization/national-intelligence-council-global-

trends)

National Intelligence Council, 2012, “Global Trends 2030, Alternative Worlds”.

(https://www.dni.gov/index.php/global-trends-home)



16

OECD, 2016, “OECD Science, Technology and Innovation Outlook 2016”.

(http://dx.doi.org/10.1787/sti_in_outlook-2016-en)

Opetus- ja kulttuuriministeriö, 2017, ”Korkeakoulutus ja tutkimus 2030-luvulle. Taustamuistio

korkeakoulutuksen ja tutkimuksen 2030 visiotyölle”.

(http://minedu.fi/documents/1410845/4177242/visio2030-taustamuistio.pdf/b370e5ec-66d3-44cb-

acb9-7ac4318c49c7)

Price Waterhouse Coopers (PWC), 2017, “Workforce of the future. The competing forces shap-

ing 2030”. (https://www.pwc.com/gx/en/services/people-organisation/workforce-of-the-

future/workforce-of-the-future-the-competing-forces-shaping-2030-pwc.pdf)

Valtioneuvoston kanslia, 2017, ”Valtioneuvoston yhteiset muutostekijät”.

(http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-287-458-0)

STRATEGIATYÖ · GLOBAALIT TRENDIT JA MUUTOSILMIÖT ... Globalisaatio Talouden painopiste siirtyy...

Documents

Transcript of STRATEGIATYÖ · GLOBAALIT TRENDIT JA MUUTOSILMIÖT ... Globalisaatio Talouden painopiste siirtyy...