RAPORTTI

16USO0135.BAUSP.LUON8.8.2013

JUHANI AALTIOVuoritsalon ranta-asemakaavan muutostyön luontoselvitys

1Sisältö

1 JOHDANTO 1

2 AINEISTO JA MENETELMÄT 1

3 ALUEEN YLEISKUVAUS 1

3.1 Suojelualueet ja uhanalaiset lajit 1

4 LUONTOSELVITYS 4

4.1 Maastotyön tulokset 44.1.1 Pohjoinen alue 44.1.2 Venelaiturin rinne ja lammen alue 54.1.3 Saaren itäosa 6

5 LUONTOTYYPIT 6

5.1 Luonnonsuojelulain mukaiset luontotyypit 65.2 Vesilain mukaiset luontotyypit 65.3 Metsälain mukaiset luontotyypit 6

6 LAJIT 6

6.1 Luontodirektiivin tiukkaa suojelua vaativat lajit 66.2 Erityisesti suojeltavat lajit 66.3 Rauhoitetut lajit 66.4 Uhanalaiset lajit 76.5 Suomen vastuulajit 76.6 Silmälläpidettävät ja alueellisesti uhanalaiset lajit 7

7 YHTEENVETO 7

8 KIRJALLISUUS 7

Liite 1 Vuoritsalossa tehdyt aiemmat luontoselvitykset

Pöyry Finland Oy

Mika Welling, FM maastotyö, raportointiArto Sipinen, Ins. maastotyö, raportointi

Yhteystiedot:Pöyry Finland OyItkonniemenkatu 1370500 KUOPIOe-mail: etunimi.sukunimi@poyry.com

1

1 JOHDANTO

Selvitys koskee Jyväskylän Vuoritsalon ranta-asemakaavan muutosaluetta (kaavaluon-nos 13.12.2012) ja niillä sijaitsevia rakentamiselle osoitettuja kohteita R-1 ja RA. Kas-villisuus- ja luontotyyppiselvityksen tarkoituksena oli löytää rakentamiseen osoitetuiltaalueilta metsälain (10 §), luonnonsuojelulain (29 §) ja vesilain (2:11§) mukaiset arvok-kaat elinympäristöt sekä uhanalaiset luontotyypit sekä havainnoida kohteiden kasvilli-suutta. Maastotöiden yhteydessä tehtiin samalla havaintoja liito-oravan potentiaalisistaelinympäristöistä.

2 AINEISTO JA MENETELMÄT

Kaava-alueen kahdelle muutoskohteelle tehtiin kasvillisuus- ja luontotyyppiselvityksenmaastotyö 17.7.2013. Maastotöiden lisäksi selvityksessä käytettiin hyväksi kirjallisuus-luettelossa mainittujen lähteiden lisäksi seuraavia aineistoja ja lähteitä:

· Ympäristöhallinnon OIVA-tietojärjestelmä 2013· Keski-Suomen ELY-keskuksen uhanalaistiedot 8.8.2013· Maanmittauslaitos, kartta- ja ortokuva-aineisto 2013.· Vuoritsalon päällä olevan lammen lähialueen putkilokasvikartoitus, Anu Surak-

ka 26.7.2004· Vuoritsalon kaavanmuutos- ja laajennusalueen luontoselvitys. Timo Pylvänäi-

nen.

3 ALUEEN YLEISKUVAUSRanta-asemakaavoitettava alue Jyväskylässä Päijänteen Murtoselällä sijaitsevassa Vuo-ritsalon saaressa. Selvityskohteina olivat ranta-asemakaavan kaksi muutosaluetta, koh-teiden sijainti on esitetty kuvassa 1.

3.1 Suojelualueet ja uhanalaiset lajitVuoritsalossa on kymmenen yksityismaalla sijaitsevaa aluetta, joista kahdeksan onluontotyyppirajauspäätösalueita, yksi varsinainen suojelualue sekä yksi määräaikainenrauhoitusalue (kuva 2). Kohteet ovat pääasiassa lehmusmetsiä.

Kaava-alueelle sijoittuu muutamia huomionarvoisten lajien esiintymiä (kuva 2, Keski-Suomen ELY-keskus 8.8.2013).

2

Kuva 1. Kaavaluonnos 13.12.2012.

3

Kuva 2. Vuoritsalon pohjoisosan uhanalaishavainnot (siniset pallot) sekä metsälakikoh-teet (vihreät tähdet).

4

Kuva 3. Vuoritsalossa sijaitsevat suojelualueet sekä luontotyyppirajauspäätökset.

4 LUONTOSELVITYS

4.1 Maastotyön tulokset

4.1.1 Pohjoinen alueAlue on pääosiltaan siemenpuuasentoon hakattua, taimettunutta kasvatusmetsää. RA-tontin rantarinne on varttunutta tuoreen kankaan mänty-koivu –sekametsää, joka toimiimaisemallisena kulissimetsänä järveltä päin katsottaessa. Rinteessä on kuivia jäkälä-laikkuja siellä täällä. Rinteen päällysosaan on rakennettu tieura, joilta osin tontti onavohakattu siemenpuuasentoon. Tontin kaakkois-länsireunassa on nuorta 8-11 –metristälehtimetsää, lähinnä haapaa ja koivua.

Kuvat 4 ja 5. Vasemmalla tontin rantarinteen kulissimetsää, oikealla tontin päällysosantieuran hakkuuaukkoa.

5RA -alueelta ei löydetty luontokohteita.

4.1.2 Venelaiturin rinne ja lammen alue

Saaren länsirinne on varttunutta ja uudistuskypsää tuoretta kasvatusmetsämännikköä.Ylempänä rinne vaihettuu osin lehtomaiseksi kankaaksi. Paikoin rinteessä on myös kui-vahkon kankaan lampareita. S-1 –merkinnällä on osoitettu lehmusmetsäkuvio.

Lammen eteläpuolinen jyrkähkö kivikkoinen rinne on tyypiltään nuorta ja lähes varttu-nutta mänty-koivu –sekametsää, osin jäkäläkangastakin. Rinteessä on lahopuustoaohuena riukumaapuuna jonkin verran. Alempana rinteessä puustoon tulee mukaan vart-tunutta kuusta. Rinne vaihettuu rantaan loivana soistuneena kankaana. Rinteen eteläpuo-linen päällyskangas on nuorta harvennettua kasvatusmetsää.

Lammen eteläpuolisella ranta-alueella on isohko kota, jonka ympäristö on rakennettuapiha-aluetta. Pihan puusto on uudistuskypsää kuusta, koivua ja haapaa. Maasto kodanympärillä on kulunut.

Kodan itäpuolella oleva maasto on mänty-koivu-kuusi –sekapuustoista osin tuoretta jaosin soistunutta kangasta. Tontin itäreunassa puusto on 7-8 –metristä koivua sekä run-saasti aliskasvoskuusta. Lammen ranta-alue on suopursuista ja järviruokoista rämettänoin 10-20 –metrin leveydeltä.

Kuvat 6 ja 7. Vasemmalla lammen eteläpuolista jyrkkää rinnettä, oikealla lammen rantaanrakennettu laavu ympäristöineen.

R-1 alueelta ei löydetty luontokohteita.

Lammen luoteisosasta laskee perattu luhtainen ja lähteinen puro, joka on merkitty kaa-vaan luontokohteena. Lammen pohjoispuolella on alavilla kosteimmilla osilla korpimai-suutta, rinne on pääosin tuoretta kangasta. Pohjoisrannalla on yksi kemera-ympäristötukikohde. Lammen länsi- ja luoteispuolelle sijoittuu viisi kemera-ympäristötukikohdetta (kuva 2). Alueelta on tiedossa oleva hirvenkellon esiintymätieto(kuva 2). Lammen kaakkoisrinne on tuoretta kangasta, josta on aikaisempi havaintovalkolehdokista (Surakka 2004). Valkolehdokki on koko maassa luonnonsuojeluasetuk-sella rauhoitettu laji. Lajin tarkka esiintymä ei ole tiedossa. Lammen koillis- ja itäpuolenkankailla on tehty metsähakkuita.

64.1.3 Saaren itäosa

Kaavassa saaren itärannan alue on osoitettu maa- ja metsätalousalueena, jolle rakenta-minen on kielletty. Alueella ei käyty maastotöiden yhteydessä, koska alueelle ei ollaosoittamassa rakentamista. Alueella on kaksi S-1 –merkinnällä osoitettua aluetta, luon-totyyppirajauspäätöksellä muodostettu Ruokosalmen lehmusmetsikkö sekä Vuoritsalonpohjoinen lehmusmetsikkö. Alueen päällysmetsät ovat varttuneita ja uudistuskypsiämäntykankaita, keskeisimmiltä osin karukkoista ja kivistä jäkäläkangasta, jotka vaihet-tuvat rinteiden alaosalla tuoreisiin ja lehtomaisiin kankaisiin. Alueen eteläosassa on leh-toa (Pylvänäinen).

5 LUONTOTYYPIT

5.1 Luonnonsuojelulain mukaiset luontotyypitRakentamiseen osoitetuilla alueilla ei ole luonnonsuojelulain (LSL 29§) nojalla suojel-tuja luontotyyppejä.

5.2 Vesilain mukaiset luontotyypitRakentamiseen osoitetuilla alueilla ei ole vesilain (2:11§) mukaisiin vesiluonnon suoje-lutyyppeihin kuuluvia kohteita.

5.3 Metsälain mukaiset luontotyypitRakentamiseen osoitetuilla alueilla ei ole metsälain (11§) mukaisia erityisen tärkeitäelinympäristöjä.

6 LAJIT

6.1 Luontodirektiivin tiukkaa suojelua vaativat lajitRakentamiseen osoitetuilla alueilla ei tiedetä esiintyvän eikä maastokäynnillä havaittuluontodirektiivin liitteen IV(b) mukaisia lajeja.

6.2 Erityisesti suojeltavat lajitRakentamiseen osoitetuilla alueilla ei tiedetä esiintyvän eikä maastokäynnillä havaittuerityisesti suojeltavia lajeja.

6.3 Rauhoitetut lajitRakentamiseen osoitetuilla alueilla ei tiedetä esiintyvän eikä maastokäynnillä havaitturauhoitettuja lajeja.

Lammen kaakkoispuolen rinteestä on aikaisempi havainto valkolehdokista, joka on ko-ko maassa rauhoitettu. Lajin tarkka esiintymäpaikka ei ole tiedossa, mutta kaavassa alueon merkitty maa- ja metsätalousvaltaisena alueena, jolle rakentaminen on kielletty.

76.4 Uhanalaiset lajit

Rakentamiseen osoitetuilla alueilla ei tiedetä esiintyvän eikä maastokäynnillä havaittuuhanalaisia lajeja.Lammen pohjoispuolelta on esiintymätieto hirvenkellosta, joka on luokiteltu vaarantu-neeksi (VU) lajiksi. Esiintymä sijoittuu kaavassa maa- ja metsätalousvaltaiselle alueelle,jolle rakentaminen on kielletty.

6.5 Suomen vastuulajitRakentamiseen osoitetuilla alueilla ei tiedetä esiintyvän eikä maastokäynnillä havaittuSuomen kansainvälisiä vastuulajeja.

6.6 Silmälläpidettävät ja alueellisesti uhanalaiset lajitRakentamiseen osoitetuilla alueilla ei tiedetä esiintyvän eikä maastokäynnillä havaittualueellisesti uhanalaisia lajeja.

7 YHTEENVETOVuoritsalon ranta-asemakaavan kaksi muutosaluetta ovat luonnontilansa menettäneitä,ihmistoiminnan muuttamia alueita. Kohteilta ei löydetty erityisen tärkeitä elinympäris-töjä tai muita huomionarvoisia luontokohteita tai lajeja.

8 KIRJALLISUUSEurola, S. 1999: Kasvipeitteemme alueellisuus. Oulanka reports 22. Oulanka biologicalstation. University of Oulu.

Eurola, S., Bendiksen, K. ja Rönkä, A. 1992: Suokasviopas. Oulanka reports 11. Ou-lanka biological station. University of Oulu.

Eurola, S., Huttunen, A. ja Kukko-oja, K. 1995: Suokasvillisuusopas. Oulanka reports14. Oulanka biological station. University of Oulu.

Hämet-Ahti, L., Suominen, J., Ulvinen, T. ja Uotila, P. (toim.) 1998: Retkeilykasvio.Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo. Helsinki.

Laine, J. ja Vasander, H. 2005: Suotyypit ja niiden tunnistaminen. Metsäkustannus Oy.Hämeenlinna.

Meriluoto, M. ja Soininen, T. 1998: Metsäluonnon arvokkaat elinympäristöt. Tapio.

Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslén, A. & Mannerkoski, I. (toim.) 2010: Suomen lajienuhanalaisuus – Punainen kirja 2010. Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus,Helsinki. 685 s.

Raunio, A., Schulman, A. ja Kontula, T. (toim.). 2008: Suomen luontotyyppien uhan-alaisuus. Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Suomen ympäristö 8/2008. Osat 1 ja 2.264+572 s.

Jyväskylän maalaiskunta VUORITSALON SAAREN RANTA- Kasvillisuuskartoitus ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS