Jousiampuja 3/2012

Vammaisjousiammunta osaksi SJAL:n toimintaa

SJAL:n strategiatyön väliraportti

Valmentajakoulutus uudistuu

Asko Kilpiä jousimetsältä arvokisoihin

Suomen Jousiampujain Liiton jäsenlehti 3/2012

Puhelin 050 557 6476, Kastellinmäenkuja 12, 90230 Oulu, [email protected], www.pediarchery.fi

Katso hintoja, vertaa ja valitse sinulle sopivin.

Taljajousimarkkinoille on tullut viime vuosien aikana uusia välinevalmistajia, joka on lisännyt mukavasti valinnanvaraasi niin Taljajousimarkkinoille on tullut viime vuosien aikana uusia välinevalmistajia, joka on lisännyt mukavasti valinnanvaraasi niin tuotteissa kuin hinnoissa. Halpaa hintaa on yleensä opittu pitämään merkkinä huonosta laadusta, mutta välinevalmistajien koveneva kilpailu lisää laatuvaatimuksia ja tekee ihmeitä kukkarollesi. Aloittelevalle ensimmäisten välineiden hankinnassa edullinen vaihtoehto on varmasti järkevää. Pidemmälle ehtinyt voi valita kalliimmankin, sillä silloin “osumat eivät jää aina-kaan huonoista välineistä kiinni”. Autamme mielellämme juuri sinulle (ja kukkarollesi) sopivien välineiden valinnassa.kaan huonoista välineistä kiinni”. Autamme mielellämme juuri sinulle (ja kukkarollesi) sopivien välineiden valinnassa.

80€

40€ 435€CBEELITE-tähtäin 6” runko 6” runko tarkat mikro- säädöt

CartelMidas-taljatähtäin edullinen-taljatähtäin edullinen perustähtäin alumiinirunko 10-32” jyväkierre

SpigarelliLas Vegas -scope,Las Vegas -scope,hiotulla lasilinssillä

Sure-LocSure-LocBlack Eagle-scopeBlack Eagle-scopehuippupinnoitettu huippupinnoitettu SwarovskilinssiSwarovskilinssi

Merkittävästi uudistunut vuoden 2013

1555€

Mission Riot-taljajousi, jossa poikkeuksellisen-taljajousi, jossa poikkeuksellisenlaajat vetopituus- ja paunasäätölaajat vetopituus- ja paunasäätö-mahdollisuudetmahdollisuudet

400€

227€

StanislawskiElementja Element Shootoff -laukaisulaitteet

115€Flute EliteFlute Elite-hiilikuitustabilitteällä profiililla26”, 28” 30” tai 32”26”, 28” 30” tai 32”

56€

SpigarilliThumb 2000-laukaisulaitekiristämällä laukais-tava peukalolaitetava peukalolaite

VALINNANVARAA OULUSTA!

CartelCartelMidas NXMidas NX-nuoliviini-nuoliviini tyylikäs uutuus! tyylikäs uutuus!

25€

EastonEastonEastonProtourProtourProtour-nuoliviini, jossa-nuoliviini, jossa-nuoliviini, jossaerikoismuotoiltuerikoismuotoiltuerikoismuotoiltunuolenerotinnuolenerotinnuolenerotinnuolenerotin

67€

Easton x10Protour-hiilikuitu/alumiininuoli

320€ (12 kpl)€ (12 kpl)€

EastonCarbon One-nanohiilikuitunuoli

92€ (12 kpl) (12 kpl)€ (12 kpl)€€ (12 kpl)€

Fuse Carbon Blade ES-hiilikuitustabi27”, 30” tai 33”70% vähemmän tuulivastusta

227€

HoytPro Comp Elite XL XT2000-läpiampuva taljajousi

Hoytin kehittynein kilpatalja

415€

Kansikuva

Kuvassa: Jere ForsbergKuva: Paralympiakomitea / Maiju Torvinen

Suomen Jousiampujain LiittoRadiokatu 20, SLU-talo00240 Helsinkifax 09 224 402e-mail: [email protected] www.jousiampujainliitto.fi

Ilmestyminen 3 kertaa 2012, joista yksi painettuna.

Päätoimittaja: Anne LanteeLehtiryhmä: Juhana Rüster, Elina Syrjänen, Janne Sumusalo, Sussu Makkonen

Ulkoasu ja taitto: Sussu Makkonen

Painopaikka: Lehtiyhtymä 2012Ilmoitushinnat:1/1 sivua 200€ 4-värisenä, 150€ mv1/2 sivua 150€ 4-värisenä, 75€ mv1/4 sivua 75€ 4-värisenä, 50€ mv

Kilpailuilmoitukset seuroille: 1/4 sivua veloituksettaISSN 0356-3286

Sisällysluettelo

Pääkirjoitus 3Puheenvuoro – Muutokset haastavat uudistumaan 5Valmentajakoulutusjärjestelmä 10Suomen maastojousiammunnan kansainvälisen menestyksen lyhyt historia 11Vammaisjousiammunta siirtyy Jousiampujain liittoon 12Vuoden jousiampuja Jere Forsberg 13Askon matka metsästyksestä jousiammunan arvokisoihin 16Käkikellon tarkkuudella valmistettuja nuolia 17Rahoitusta tarjolla – ideasta hankkeeksi! 18Tiesitkö seurasi eduista? 18SJAL palkitsi tänä vuonna ansioituneita 18

PalstatNokitus • Kolumni 4Nosto • Lyhyet uutiset 4Veto • Alueen/tapahtuman esittely 6 Ankkurointi • Juniorit 14Tähtäys • Henkilöhaastattelu 15Jälkipito • Pilapiirros 19

Anne LanteePäätoimittaja

Pääkirjoitus

K oko urheilumaailma kuohuu tällä hetkellä suurten muutosten myllätessä pelikenttää.

Kolme isoa kattojärjestöä: Suomen Liikunta ja Urheilu SLU, Suomen Kuntoliikuntaliitto ja Nuori Suomi päättivät yhdistyä uudeksi liikuntajärjes-töksi, jonka nimi paljastetaan marras-joulukuun vaihteessa. Lisäksi huippu-urheiluun on tulossa suuria muutoksia vuoden 2013 alussa aloitta-van, Olympiakomitean alla toimivan huippu-ur-heiluyksikön myötä.

Tämän kaiken keskellä Suomen Jousiampu-jain Liitto SJAL on myös pontevasti nostanut pää-tään ja ravistellut omia rakenteitaan. Liittohallitus käynnisti alkusyksystä 2012 seurakyselyn tulos-ten pohjalta strategiatyön, joka on tarkoitus saa-da valmiiksi ensi vuoden kevätkokoukseen men-nessä. Kevätkokouksessa on tarkoitus hyväksyä uusi strategia ja visio.

Uutta organisaatiorakennetta ja valmentaja-

sjaL muutosten pyörteissä

koulutusjärjestelmän runkoa esiteltiin liiton syys-kokouksessa Jurvassa lokakuussa. Näistä aiheis-ta ja strategiatyön tämänhetkisestä vaiheesta voit lukea lisää tämän lehden sivuilta.

Keskellä muutospohdintoja myös Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU lähestyi liitto-amme ja päädyimme Paralympiakomitean ja opetus- ja kulttuuriministeriön myötävaikutuksel-la ratkaisuun, että kun kerran myllätään, laite-taan homma kerralla kuntoon, ja integroidaan vammaisjousiammunta samalla uuteen organi-saatioomme. Näin SJAL seuraa World Archeryn esimerkkiä liittäessään vammaisjousiammunnan mukaan toimintaansa.

SJAL toivottaa parajousiampujat lämpimästi tervetulleiksi vuoden alusta starttaavaan uuteen organisaatioon! Lisää integraatiosta voit lukea sivulta 12.

Muutos synnyttää aina epävarmuutta, kun tu-

tut rakenteet uudistetaan. Kaikkea ei ole tarkoi-tus jyrätä liitossa maan tasalle, vaan parhaat asiat poimitaan mukaan myös uuteen organi-saatioon.

Jotta SJAL pääsisi nyt vuoteen 2020 tähtääviin tavoitteisiinsa, tarvitaan kaikkien yhteistä sitou-tumista niihin. Seurojen kommentit ja kehityseh-dotukset visioon ja strategiatyöhön liittyen ovat erittäin tervetulleita. Tavoitteisiin päästään vain yhdessä toimimalla.

JousiampuJa 3/2012 3

M e jousiampujat olemme varsin pitkäjänteis-tä porukkaa: jaksamme toistaa ja treenata

vuodesta toiseen yhtä ainoaa suoritusta ja yksin-kertaista liikesarjaa, etsimme täydellistä laukaus-ta, jonka pystyisimme lopulta toistamaan yhä uu-destaan ja uudestaan. Mistä saamme haasteet ja motivaation? Mitä oikein tavoittelemme ja miten saavutamme tavoitteemme?

Jousiammunnassa tosiaan on haastetta riittä-miin: fysiikan on oltava kohdillaan, henkinen kant-ti huippuluokkaa ja varusteetkin vielä kunnossa. Ja kun kaikki nämä toteutuvat, niin Voilà, avaimet huippusuoritukseen ovat käsissäsi!

Miksi ammut jousella? Kaikilla jousiampujilla lo-pullisena tavoitteena on oletettavasti osua kymp-piin, voittaa kilpailu, saada mitali ja samalla mai-netta ja tunnustusta. Tai no, joillain voi olla tavoit-teena vain pitää hauskaa. Haluatko voittaa siksi, että tuntisit itsesi paremmaksi ihmiseksi? Tai että saisit ihailua? Ja ennen kaikkea, kuka asettaa ta-voitteesi? Asetatko ne itse vai asettaako joku muu ne sinulle puolestasi? Ovatko tavoitteesi realisti-set, vai tavoitteletko kuuta taivaalta? Ihanne kai olisi, että tavoitteen on oltava haastava, mutta

samalla realistinen, niin että sen voi joku kaunis päivä saavuttaa.

Elämänhallintaoppaat painottavat, kuinka tär-keää on olla päämäärä ja tavoite, mikäli haluaa menestyä. Kyllä, se on tärkeää, mutta itse koen sen joskus raskaana. Ehkä menestyspaineet tule-vatkin toisinaan joistakin ulkoisista tekijöistä? Epä-onnistuminen kisassa tuntuu kurjalta. Saatat olla asettanut itsellesi kovat tavoitteet, ja joskus kun saavutat ne, tuntuu hyvältä. Mutta yhtä usein et onnistu saavuttamaan niitä ja syytät itseäsi. Tavoit-teet voivat olla siis myös ahdistuksen aihe ja jopa rajoittaa. Joskus ei jostain syystä huvita harjoitella ja pakotat itsesi. Jihaa! Tunnet itsesi onnistuneeksi, kun ryhdyit toimeen, mutta oliko harjoittelun an-ti paras mahdollinen? Olen testannut pariin ker-taan, ja joskus olen katunut sitä, että olen yrittänyt väkisin. Olen noudattanut suunnitelmaani, mutta samaan aikaan haluaisinkin tehdä jotain muuta. Ajatukseni ovat aivan muualla.

Sanotaan, että jos pystyt kuvittelemaan pää-määräsi, voit saavuttaa sen. Totta sekin. Menesty-jä ei anna periksi ja säilyttää päämäärän kirkkaa-na edessään, vaikka kaikki nuolet olisivat men-

neet ohi taulun. Epäonnistumiset kuuluvat asiaan, mutta ne eivät saisi vaikuttaa päämäärään, johon pyrit. Ja kuten eräs sanonta kuuluu ”aina se on eteenpäin, kun nenällensä kaatuu”.

Salaisuus lienee omassa motivaatiossa ja elä-misessä hetkessä. Kun tiedät, mitä oikeasti haluat tehdä, niin on helppo toimia, tavallaan vaistonsa varassa. Tehdä se, mikä tuntuu oikealta ja hyväl-tä, seurata intohimoasi. Jos et tunne intohimoa ur-heilemiseen ja haluat kuitenkin menestyä, ei ehkä kannata vaivautua, vaan etsiä tilalle jotain muu-ta, josta nauttii.

Olisipa jousiammunta kuin taolaisen mestarin kuvaama elämä. Hän sanoi: ”Kun on nälkä, syön riisiä, kun on jano, juon teetä, kun väsyttää, nu-kun.” Tähän lisäisin: kun haluan ampua jousella, niin ammun! Eli ihminen on onnellinen, kun hän saa tehdä sitä, mikä motivoi häntä ja mikä on hänestä tärkeää. Olipa se sitten jousiammunta tai jokin muu. Hyvää harjoittelumotivaatiota loppuvuoteen!

Cecilia Putkinotko

WAE

Neljänkymmene maan edustajat äänestivät Ams-terdamissa 20 toukokuuta 2012 nimen muutok-sesta.

Vuoden alusta 2013 EMAU liittyy World Ar-chery WA perheeseen. EMAU nimenä poistuu uusi nimi jousiammunan euroopalle on World Ar-chery Europe WAE.

Lisäys kilpailusääntöihin

Liittohallitus keskusteli kokouksessaan lokakuussa tilanteista, joissa ampujan jousisponsori edellyt-tää, että ampuja käyttää sponsorin määrittämää paitaa kansallisissa kilpailuissa.

Hallitus päätti muuttaa kansallisia kilpailusään-töjä siten, että ampujat, jotka ovat tehneet jousi-valmistajan kanssa kirjallisen sopimuksen eli ovat ns. ”talliampujia”, voivat tarvittaessa käyttää jou-sivalmistajan pro staff -paitaa kansallisissa kil-pailuissa. Sopimus on kuitenkin pystyttävä esittä-mään pyydettäessä.

Ampujalla on oltava lupa paidan käyttöön myös omalta seuraltaan. Tarvittaessa paitaan voi-daan painattaa tai ommella seuran logo.

Tarkennus pukeutumissääntöön tuli voimaan he-ti.Liittohallituksen päätöksistä tiedotetaan liiton net-tisivuilla SJAL-välilehdellä. Lisäksi hallituksen pöy-täkirjaotteet tulevat aikanaan seuraosioon, jon-ne kirjaudutaan seurojen hallituksille myönnetyil-lä tunnuksilla.

Liiton syyskokouksen päätöksiä

SJAL:n syyskokous pidettiin Jurvassa 27.10.2012. Kokoukseen osallistui kahdeksan jäsenseuraa.

Syyskokous hyväksyi toimintasuunnitelman ja talousarvion vuodelle 2013. Suunnitelmissa on otettu huomioon vammaisjousiammunnan integ-roituminen SJAL:n toimintaan Suomen Vammaisur-heilu ja -liikunta VAU ry:n alta 1.1.2013.

Jäsenmaksut pidettiin ennallaan eli aikuisjäsen-ten osalta 23 eurossa ja juniorijäsenten osalta 11 eurossa.

Liittohallitukseen valittiin erovuoroisten tilalle Ari Tuokkola, Juhana Rüster, Susanna Mak-konen ja Ensio Lehto. Heidän toimikautensa al-kaa 1.1.2013. Lisäksi hallituksesta kesken kautta eronneen Mikko Juutilaisen tilalle vuoden 2013 loppuun valittiin Petri Vainionpää.

Seuraavan tilikauden tilintarkastajaksi valittiin tarjouskilpailun tulosten perusteella KHT-yhteisö BDO Oy. Varatilintarkastajaksi valittiin SJAL:n ti-linpäätöksiä useita vuosia tarkastanut Pricewater-houseCoopers.

Hallitus esitteli kokouksessa strategiatyön tä-mänhetkistä vaihetta, valmentajakoulutusjärjestel-män runkoa ja vuoden 2013 alusta käyttöön otet-tavaa uutta organisaatiorakennetta. Liittokokous antoi hallitukselle työksi kutsua uuden organisaa-tiorakenteen mukaiset toimihenkilöt tehtäviinsä.

NOSTOLyhyet uutiset

Kolumni

M aailma muuttuu tällä hetkellä nopeammin kuin me ja muutokset haastavat myös mei-

dät liikuntajärjestömme uudistumaan. Te seuraih-miset tunnette muutokset ensimmäisenä arjessan-ne. Ihmisten käyttäytyminen, vaatimukset ja tavat toimia ovat muuttuneet. Vapaa-ajalla on entistä enemmän valinnan varaa, sitoutuminen vapaa-ehtoistyöhön on lyhytjänteisempää ja laatuvaati-mukset myös järjestötoimintaa kohtaan ovat nous-seet.

Olemme kaikki yhdessä asettaneet tavoitteek-semme olla maailman liikkuvin urheilukansa vuon-na 2020. Seuraavien vuosien aikana edessäm-me on ehkä vuosisadan kovin muutos koko liikun-tajärjestökentässä. On tullut aika nostaa toimin-tamme uudelle tasolle.

SLU, Nuori Suomi ja Kuntoliikuntaliitto perusti-vat uuden liikunnan kattojärjestön 18. kesäkuuta edistämään kaikkea liikkumista, arjen aktiivisuu-desta tavoitteelliseen huippu-urheiluun. Muutoksel-la tavoitellaan ennen kaikkea sitä, että paikallisel-la tasolla syntyy lisää laadukasta liikettä, iloa ja elämyksiä, on kyse sitten seuratoiminnasta, var-haiskasvatuksen, koulun tai työyhteisöjen toimin-taympäristöistä.

Tavoitteet uudistukselle ovat kovat, eivätkä ne koske pelkästään muutamaa valtakunnallista jär-

jestöä vaan koko suomalaista liikunta- ja urhei-lukulttuuria, jossa urheiluseuroilla on keskeinen rooli.

Uuden järjestön rakentamisessa on parhaillaan menossa siirtymävaihe vanhoista järjestöistä koh-ti uutta ja yhteistä. Syksyn aikana olemme raken-taneet strategiaa tuleville vuosille ja aloittaneet pohjan luomisen 1.1.2013 käynnistyvää toimin-taa varten.

Nyt tehdyt päätökset ja suunnitellut toimenpiteet eivät vielä ole riittäviä, vaan työn täytyy jatkua. On pystyttävä luomaan liikuntaan ja urheiluun sel-lainen toimintamalli, josta me kaikki voimme olla ylpeitä. Esimerkiksi palvelut seuroille on saatava paremmin ja nopeammin perille. Tämän matkan on oltava mahdollisimman lyhyt ja jouheva, jotta voimme auttaa teitä onnistumaan tärkeässä työs-sänne entistä paremmin.

Seuraavien 3–5 vuoden aikana muutoksia on edessä kaikilla tasoilla, ja on tärkeää, että teem-me ne yhdessä. Meidän täytyy päästä eroon vastakkainasettelusta eri toimijoiden välillä, siir-tyä toistemme tönimisestä yhdessä tekemiseen ja toistemme tukemiseen.

Niinpä haluan kutsua myös seurat mukaan muutoksen tekemiseen. Teidän näkemyksenne ovat kullanarvoisia, tässä suuressa muutospro-

sessissa. Olethan sinäkin mukana muutoksessa!Teemu Japisson Pääsihteeri, Uusi Liikuntajärjestö ry (nimi julkiste-taan 30.11.2012).

muutoKset haastavat uudistumaan

Teksti: Teemu JapissonKuva: Teemu Japisson

Uuden liikuntajärjestön vaiheet:

SLU, Nuori Suomi, Kuntoliikuntaliitto ja Olympiakomitea perustivat 18.6.2012 uuden liikun-• nan kattojärjestön.Järjestön keskeisenä tavoitteena on synnyttää paikallistasolle lisää laadukasta liikettä.• Järjestön pääsihteeri on Teemu Japisson.• Syksyllä 2012 järjestön puheenjohtajana toimii Petteri Kilpinen (Nuori Suomi), vuoden 2013 • alusta kuusi kuukautta Juha Rehula (Kuntoliikuntaliitto) ja toiset kuusi kuukautta Timo Laitinen (SLU).Järjestön strategia vuosille 2013–2015 valmistellaan syksyn 2012 aikana. • Uuden järjestön nimi julkistetaan Strategiapäivillä Turussa 30.11.–1.12.2012.• Toiminnot ja henkilökunta siirtyvät uuteen järjestöön 1.1.2013. Vanhojen järjestöjen toiminta • lakkautetaan. Uuden järjestön perustamisessa mukana ollut Olympiakomitea jatkaa omana järjestönään.

Lisätietoa: www.uusijarjesto.fi

PuheenvuoroNOKITUS

peRustaVanLaatuisten kysymysten äärellä

4 JousiampuJa 3/2012 JousiampuJa 3/2012 5

Teksti: Juhana Rüster, liittohallituksen jäsenVETOPalstalla esitellään alueryhmiä ja erilaisia jousiammuntatapahtumia

I lman selkeitä tavoitteita on vaikea saavuttaa hyviä tuloksia. Tämä on itsestään selvä, mutta

silti laiminlyöty asia. Strategiatyön taustatiedoksi ja ohjaukseksi toteutettiin keväällä 2012 seura-kysely, jolla haettiin tietoa seurojen nykytilasta ja tavoitteista neljän vuoden jaksolla. Kyselyyn vas-tasi 20 seuraa. Vastauksissa toistuivat seuraavat toiveet (esiintymisjärjestyksessä):

Seuroille lisää seuraohjaaja-/valmennuskoulutusta1. Lisää tukea junioritoimintaan2. Tuomarikoulutuksen lisääminen ja kehittäminen3. Panostusta viestintään ja jousiammunnan imago-4. markkinointiinSääntöjärjestelmän kehittäminen5. Enemmän yhteydenpitoa liitosta seuroihin6. Liitolle maksettaville jäsenmaksuille lisää vastinetta 7.

Seuroilta kysyttiin myös numeerisia kysymyksiä liit-tyen jäsenmääriin nyt ja tulevaisuudessa. Olen-

nainen havainto tästä oli se, että seurojen tavoit-teet junioriampujien määrän kasvuun olivat huo-mattavasti suuremmat (+92 %) kuin jäsenmäärän kasvuun yleensä (+24 %).

Johtopäätöksinä tuloksista todettiin, että (1) seu-raohjaaja- ja valmennuskoulutukseen on panostet-tava, (2) seurojen junioritoimintaa on tuettava ja valtakunnan tasoisoista junioritoimintaa on kehi-tettävä ja (3) seuroille on tarjottava tukea niiden toimintatapojen kehittämiseksi.

Tulokset kokonaisuutena eivät sisältäneet suuria yllätyksiä, mutta yksittäisten seurojen antama pa-laute ja kehittämisideat olivat erittäin arvokkaita.

Seurojen viestit ohjasivat stratagiatyön ytimessä olevia liittotasoisia tavoitteita ja vision muodostu-mista. Vaikuttimena olivat myös laajemmasta nä-kökulmasta katsottuna Suomen liikunnan katto-or-ganisaatioiden muutos ja painopisteet.

Visio ja ylätason tavoitteet

Visio kuvaa tahtotilan siitä, millainen laji haluam-me olla. Visiota täsmentävät ylätason tavoitteet, jotka puolestaan ohjaavat toimintamme painopis-teitä, organisoitumista, resursointia, johtamista ja viestintää. Visio ja sen takana olevat tavoitteet tu-lisivat olla yhteisiä. Tähän haemme hyväksyntää seuraavassa liittokokouksessa keväällä. Alla ole-vassa laatikossa on liittohallituksen esitys visiosta ja tavoitteista selitteineen:

tukset parempiin halleihin ja kenttiin.Yhteisöllisyys on nostettu visiomme kantavaksi

teemaksi. Yhteisöllisyys tarkoittaa yhdessä teke-mistä ja raja-aitojen kaatamista seuroissa, alue-tasolla, liitossa, lajiryhmien, maasto- ja rata-am-pujien välillä. Samoin kuin kaikkien jousiammun-nan harrastajien kesken koko Suomessa. Konk-reettisimmillaan se tarkoittaa sitä, että seuroissa on ohjattua valmennustoimintaa, yhteistreenejä, leirejä ja kilpailumatkoja. Erityisen tärkeää tämä on juniori-ikäisille.

Tavoite jäsenseurojen palkatusta henkilöstä tarkoittaa askelta ammattimaiseen suuntaan val-mennus- ja seuraohjaajien toiminnassa. Tämä on väistämättä edessä, kun seurojen koko kasvaa. Arvion mukaan jo 300–400 hengen seuran oli-si mahdollista työllistää yksi valmentaja tai seura-ohjaaja. Työnantaja toimiminen vaatii osaamista, mutta tähän on jo nyt saatavilla koulutusta ja tie-toa. Luonnollisesti tämä tarkoittaa myös palkattu-jen henkilöiden lisäämistä liitto-organisaatiossa.

Suomen huippuampujat kilpailevat säännölli-sesti arvokisamitalleista on tavoitteista varmasti vähiten yllättävä. Edellytykset tälle luodaan asteit-tain ammattimaistuvalla valmennuksella juniori- ja aikuistasolla sekä harrastajapohjan kasvattamisel-la ja seuratason valmennukseen panostamalla.

Kaikki yllä luetellut tavoitteet ovat haasteelli-sia. Maalissa ei ole tarkoituskaan olla vielä ensi vuonna. Nämä ovat tavoitteita, jotka määrittävät, millainen laji me haluamme olla vuonna 2020. Meillä on siis hyvää aikaa tehdä määrätietoista kehitystyötä. Tärkeää on se, että tavoite on yhtei-nen ja siihen uskotaan.

Painotukset ja perustelut

Tärkein ohjaava tekijä visiolle ja tavoitteille oli seuroilta saatu viesti. Tämä viesti oli onneksi hyvin linjassa liittohallituksen näkemysten kanssa. Stra-tegian päälinjat oli suhteellisen helppo asettaa. Ensimmäisen painopiste on valmennuskoulutusjär-jestelmän uudelleen henkiin herättäminen ja jal-kauttaminen seuratasolle. Toinen painopiste on junioritoiminnan kehittäminen. Tämä linkittyy vah-vasti edelliseen.

Seurojen toimintaedellytysten ja osaamisen nos-taminen paremmalle tasolle on käytännössä ainut tapa nostaa lajimme takaisin suomalaisten me-nestyslajien joukkoon – sekä huippu-urheilun että harrasteliikunnan näkökulmasta.

Volyymin kasvattamisen ohella tavoitteiden aset-tamista ohjasi ajatus raja-aitojen kaatamisesta ja ammattimaisuudesta. Olemme niin pieni laji, et-tä meillä ei ole varaa pitää yllä turhia raja-aito-ja. Tämä koskee resurssien jakamista, osaamisen hyödyntämistä ja organisaatiorakenteita.

Haluamme myös viedä lajia ammattimaiseen suuntaan. Tämä tarkoittaa myös sitä, että pää-semme tilanteeseen, jossa lajissa ”liikkuu rahaa” enemmän kuin nyt. Haluamme nähdä tilanteen, jossa on luonnollista, että valmennuksesta makse-taan, päävalmentajalle maksetaan palkkaa, yri-tysammuksista maksetaan markkinahintaa, harjoi-tusajoista maksetaan.

Myös Suomen liikunnan järjestökentässä on käynnissä suuri muutosprosessi, joka osaltaan on vaikuttanut strategiatyöhömme. Suomen Liikunta ja Urheilu (SLU), Nuori Suomi ja Suomen Kunto-liikuntaliitto yhdistyvät yhdeksi, vielä toistaiseksi ilman nimeä olevaksi katto-organisaatioksi. Sa-malla kehitetään myös toimintamalleja aina la-

sjaL:n strategiatyön väliraporttiVuosi 2012 on ollut suomalaisessa jousiammunnassa muutosten vuosi. Kuten usein tapahtuu, muutokset aiheuttavat jälleen uusia muutoksia. Jotta emme olisi virran vietävänä, vaan ohjaisimme itse muutosta, on liittohallitus kääntänyt tähtäimen kohti tulevaa. Keväällä aloitetun työn tuloksena on syntymässä Suomen Jousiampujain Liiton strategia vuosille 2013–2020. Tässä artikkelissa on esitelty strategiatyön tilanne marraskuussa 2012.

JOUSIAMMUNTA ON KASVAVA YHTEISÖLLINEN TAITOLAJI

Suomessa on vuonna 2020 5500 rekisteröityä jousiampujaa, joista puolet on alle 30-vuotiaita. Lajin tunnettuus taitolajina on kasvanut merkittävästi. Ohjattu valmennustoiminta ja kehittyneet harjoitusolosuhteet ovat luoneet seuroihin yhteisöllisyyttä ja aktiivista toimintaa. Liiton jäsenseuroissa on myös palkattua henkilöstöä. Suomalaiset huippuampujat kilpailevat säännöllisesti arvokisamitalleista.

Perustelut visiolleKasvu on ainut mahdollisuus tavoitteiden saavutta-misesksi. Paikallaan pysyminen on jo teoriassakin mahdotonta. Joko siis pienenemme tai kasvam-me. Valitsemme kasvun. Yhteisöllisyys puolestaan tarkoittaa yhdessä tekemistä, osaamisen jakamis-ta, raja-aitojen kaatamista ja hauskanpitoa! Yk-sin puurtaminen on yhteisöllisyyden vastakohta. Lisäksi haluamme profi loitua taitolajina. Tämä lin-kittää meidät oikeaan viiteryhmään.

Tavoitteisiin on kirjattu haasteellinen kasvutavoi-te. Tavoitteenamme on 5500 jousiampujan laji-

liitto. Tällä hetkellä meillä on jäseniä noin 2000. ja edellinen ennätys on vuodelta 1961, jolloin jäseniä oli noin 3000. Kasvutavoite on siis vä-hintäänkin haastava. Harrastajamäärän reilu kas-vattaminen on kuitenkin perusedellytys muiden ta-voitteiden saavuttamiselle. Kasvun mahdollistaa seurojen toimintaedellytysten parantaminen. Har-rastajien ikärakenne viittaa luonnollisesti junoritoi-minnan kehittämiseen.

Lajin tunnettuuden kasvattaminen taitolajina tar-koittaa kaikilla tasoilla (liitto, seurat) tehostettua

viestintää, viestinnän taitojen kehittämistä ja kou-lutusta. Viestintä vaatii myös investointeja ja uusia rohkeita tapoja tuoda lajiamme esille monimuo-toisessa mediakentässä. Tunnettuuden kasvatta-minen helpottaa myös yritysyhteistöiden (sponso-rointi) käynnistämistä. Tähän liittyy myös profi ilim-me nostaminen kansainvälisellä tasolla – vahva-na lajiliittona haluamme osallistua myös World Archeryn toimintaan ja järjestää kansainvälisiä arvokilpailuja.

Ohjattu valmennustoiminta on tärkeä osateki-jä, jolla haastteellinen kasvutavoite saavutetaan. Koulutetut seuraohjaajat ja valmentajat ovat avainhenkilöitä, joiden varaan seurojen toimin-ta rakentuu. Liitymme osaksi kansallista SLU:n valmentajakoulutusjärjestelmää, johon tuotetaan uusitut jousiammunnan lajiosat eri ”uratasoille”. Valmentaja- (ja seuraohjaaja)koulutusjärjestelmäs-tä kerrotaan lisää omassa jutussaan. Uusi koulu-tusmalli ei kuitenkaan tarkoita sitä, että vanhaa osaamista mitätöitäisiin. Päinvastoin, vuosien varrella kertynyttä osaamista pyritään hyödyntä-mään aiempaa suunnitelmallisemmin.

Kehittyneet harjoitusolosuhteet mahdollistavat osaltaan kasvun ja tuovat lajiin uusia harrastajia. Kyseessä on myös ”muna–kana”-ilmiö. Kasvaneet harrastajamäärät mahdollistavat seurojen panos-

SJAL hallitus

Toiminnanjohtaja

Huippu-urheilu

Huippu-urheilu-koordinaattori

• maajoukkueen yhteisleirit• arvokilpailuihin valmistavat leirit• arvokilpailukarsinnat• ohjaaja- ja valmentajakouluten lajiosien sisältö• jne

Olympia- ja paralympia lajivastaava

Taljajousen lajivastaava

Maaston lajivastaava

Seuratoiminta

Seuratoiminta-koordinaattori

• ohjaaja- ja valmentajakoulutuksen järjestäminen• tuomarikoulutuksen järjestäminen• kansallisen kilpailutoiminnan kehittäminen• seurojen perustoiminnan tukeminen, materiaalit, oppaat, koulutukset• jne

SJAL organisaatio ja valmennusjärjestelmä LUONNOS

Junioritoiminta

Juniori-koordinaattori

• junioreiden kilpailutoiminta• alueelliset ja seuratason leirit ja tapahtumat• juniorityön kehittäminen seuratasolla• jne

jiliittoihin asti. Suunta on kohti suurempia yksiköitä ja mata-

lampia raja-aitoja. Useaan otteeseen on mainittu toive lajiliittojen yhdistämiseen. Uuden liikuntaor-ganisaation visio ”Olemme maailman liikkuvin ur-heilukansa 2020” kertoo kehityksen painopisteis-tä. Näitä painopisteitä on pyritty tuomaan myös osaksi SJAL:n strategiaa.

Nyt käynnistyvä muutos on suuri, ja siksi sen toteuttamiselle on haluttu antaa riittävästi aikaa. Tähtäin on kahdeksan vuoden päässä, vuodes-sa 2020. Välitavoitteet ovat vuosina 2014 ja 2016. Jälkimmäiseen ajoittuu Rion olympialai-set.

Strategiatyön seuraavana tehtävänä on asettaa tarkan tason tavoitteet näille välietapeille ja seu-rata säännöllisesti sen edistymää. Matkan varrel-le asetetaan vuosikohtaisia painopisteitä, jotka rytmittävät muutostyötä. Toiminnan tuloksellisuutta mitataan jäsenmäärien kehittymisellä ja seuraky-selyillä. Luonnollisesti myös arvokisamenestys on tärkeä mittari.

Tiivistäen: Ensimmäisenä muutamme rakenteet siten, että ne mahdollistavat nyt valittujen paino-piste-alueiden kehittämisen, ja nopealla aikatau-lulla käynnistämme uuden valmennuskoulutusjär-jestelmän. Seuroille tarjotaan tukea toimintamal-lien kehittämiseen. Nämä ovat ensimmäisen vai-heen painopisteet.

Miten muutos tehdään?

Pitkä matka vaatii lyhyitä askeleita. Toimintaa ke-hitetään vaiheittain välttäen liian suurta mullistus-ta. Ensimmäinen konkreettinen muutos on kuiten-kin heti tätä mainittua periaatetta rikkova. Muu-tamme organisaatiorakenteemme paremmin va-


yteen näkyy siten, että kaikki olympialaisiin tai paralympialaisiin tähtäävät urheilijat toimivat sa-massa ryhmässä.

Junioritoiminta

Junioritoiminnan johtamisesta vastaa junioritoimin-nan koordinaattori. Hän vastaa nuorten maajouk-kueen toiminnasta yhdessä huippu-urheilukoordi-naattorin, lajiryhmien vetäjien ja vastuuvalmenta-jien kanssa. Toimenkuvaan kuuluvat juniorien leiri-tykset, karsintamenetelmä, kansainväliset kilpailut sekä alueellisen ja seuratasoisen junioritoiminnan kehittäminen.

Junioritoiminnan koordinaattorin tontilla on ke-hittää ja jalkauttaa seuratasolle toimintatapoja, joilla houkutellaan lisää juniori-ikäisiä jousiam-munnan harrastajia. Tähän kuuluu kaikki alkeis-kurssitoiminnasta koululiikuntaan ja juniorikilpai-luista maajoukkuetasoiseen urheiluun. Myös juni-oritoiminnassa on mukana parajousiammunta.

Seuratoiminta

Seuratoiminnan vastuualueella on valmennus- ja seuraohjaajakoulutusjärjestelmän johtaminen yh-dessä huippu-urheilukoordinaattorin kanssa. Teh-täviin kuuluu myös tuomarikoulutusten järjestämi-nen, kansallisen kilpailutoiminnan kehittäminen sekä seurojen toimintamallien kehittäminen. Toi-mintaa johtaa seuratoiminnan koordinaattori.

Seuratoiminnan vastuualueella ja sen vetäjäl-lä on erittäin tärkeä tehtävä strategian toteutta-misessa. Seurojen toiminnan kehittäminen ja jä-senmäärien kasvattaminen vaatii runsaasti tukea. Tuki tarkoittaa koulutustilaisuuksia, ohjeita varain-keruusta, hankeavustuksista, seurojen toimimises-ta työnantajana, viestintäkoulutusta ja apua eteen tulevien ongelmien ratkomisessa.

Toimintakenttää voidaan laajentaa alueorga-nisaatioiden tukemiseen. Organisaatiomuutos ei koske tässä vaiheessa alueorganisaatioita, vaik-kakin näiden roolin toivotaan kasvavan tulevai-suudessa. Viimeistään siinä kohtaa, kun jäsen-määrä on saatu kasvuun, tulee tarve kehittää alu-eiden toimintaa.

Virallisen organisaation ulkopuolelle perus-tetaan elin, jonka työnimenä on ollut ”viisasten

Mitä tämä tarkoittaa minulle?

M itä tämä kaikki sitten tarkoittaa käytännös-sä? Millainen laji jousiammunta on tule-

vaisuudessa. (Varoitus: seuraavassa lennokkaita ajatuksia).

Seuroissa

Seurojen aktiivisille valmentaja- ja seuraohjaajille tarjotaan aiempaa pidemmälle vietyä koulutusta. Uusi koulutusjärjestelmä mahdollistaa urapolun ai-na ammattivalmentajan tasolle asti. Sama koulu-tusjärjestelmä tarjoaa myös perustason kurssituk-sen seuraohjaajille.

Seuroille tarjotaan eri muodoissa olevaa tu-

kea oman toiminnan kehittämiseen ja rahoitta-miseen.

Harrasteampuja

Seurojen kehittynyt kurssi- ja ohjaustoiminta mah-dollistaa lajissa kehittymisen ja viihtymisen, ilman painetta kilpailla huipputasolla. Uusi harrastaja-luokka antaa tilaisuuden kokeilla kilpailemista.

Kilpaileva ampuja

Huomion kiinnittäminen kansallisten kilpailujen ta-soon nostaa ajan myötä kilpailujen laatua. Sa-moin ajan myötä kasvavat jäsenmäärät tarkoitta-

Miten tästä eteenpäin?

Strategiatyö jatkuu tarkemman tason toimintasuun-nitelmilla ja uuden organisaatiorakenteen jalkaut-tamisella. Tärkeimpänä asiana uuden organisaa-tion käynnistämisessä on roolikuvausten laatimi-nen uusille tehtäville ja tämän jälkeen ”rekrytoin-tiprosessin” käynnistäminen. Alkuvuodesta on ta-voitteena käynnistää myös uusittu valmentajakou-lutusjärjestelmä.

Helmikuun seuratoiminnan kehittämispäiville toivotaan mahdollisimman laajaa osallistujajouk-koa. Kehittämispäivillä on tarkoituksena yhdessä ideoida ja hakea niitä tarkemman tason toimin-tatapoja, joilla seurojen kehittäminen mahdollis-tetaan.

Nyt julkistettujen tavoitteiden saavuttaminen edellyttää meidän kaikkien osallistumista. Yhdes-sä tekemällä nämä tavoitteet ovat saavutettavis-sa. Olkaa rohkeita ja ottakaa vastuu oman seu-ranne kehittämisestä.

neuvosto”. Tämä tarkoittaa sitä, että kutsumme kokoon lajissa ansioituneita valmentajia ja huip-puampujia jakamaan vuosien varrella syntynyttä osaamista. Meillä on Suomessa pitkät perinteet huipputason jousiammunnasta, ja se tietotaito pi-tää pystyä ottamaan hyötykäyttöön.

Viisasten neuvostolla ei ole virallista ohjausvas-tuuta, mutta siihen kuuluvia henkilöitä halutaan kuulla ja heiltä voidaan hakea apua erilaisissa huippu-urheiluun ja junioritoimintaan liittyvissä ky-symyksissä tai heitä voidaan kutsua esimerkiksi yhteisleireille mukaan.

Kaikkiin edellä kuvattuihin rooleihin laaditaan roolikuvaukset ja tehtävät laitetaan hakuun. Toi-minnan alkuvaiheessa tehtävä on OTO, eli palk-kaa ei makseta. Tavoitteena on siirtyä kuitenkin mahdollisimman nopeasti tilanteeseen, jossa teh-tävät muuttuisivat työsuhteisiksi, alkaen huippu-ur-heilukoordinaattorin roolista.

Taloudelliset resurssit tähän tulisivat joko hank-keistamalla toimintaa (hankeavustukset) tai ulko-puolisella rahoituksella. Tai molemmilla. Tehtävis-sä aloittavat henkilöt voivat itse vaikuttaa asian edistämisessä.

Mitä muutoksella tavoitellaan?

Nyt laaditulla strategialla ja sen käynnistämällä muutoksella tavoitellaan lajin pitkäjänteistä kehit-tämistä, johon myös tulevat liittohallitukset ja vas-tuuhenkilöt voivat sitoutua. Muutoksessa keskity-tään niihin peruselementteihin, joista minkä ta-hansa urheilulajin menestys rakentuu – vahvoihin seuroihin ja junioritoimintaan.

Huippu-urheilu näyttelee tärkeää osaa tässä pa-lapelissä, mutta se nähdään enemmän seuraukse-na kuin toimintaa ohjaavana tekijänä. Menestys huippu-urheilussa on palkinto siitä, että on tehty lajissa oikeita asioita riittävän pitkään. Toki val-mennukselliset elementit ovat asioita, jotka on ol-tava kunnossa alusta alkaen.

SJAL:n tiekartta 2020

Muutoksen hahmottamiseksi ja viestimiseksi on laadittu malli SJAL:n tiekartaksi, joka kuvaa liitto-tasoisen ja seuratasoisen kehityksen tästä hetkes-tä vuoteen 2020.

vat suurempia kilpailuja, erityisesti ulkokaudella. Valmennusosaamisen kasvattaminen seuroissa tarjoaa useammalle ampujalle mahdollisuuden valmentajien käyttämiseen. Siirtyminen ammat-timaisempaan valmennukseen luo ajan kanssa kulttuurin, jossa valmennuksesta maksetaan pal-veluna (vrt. pro-valmennuspalvelujen käyttäminen golfi ssa ja tenniksessä). Tämä taas johtaa valmen-nuspalvelujen tarjonnan kasvuun.

Junioriampuja

Seurojen paremmat edellytykset juniorien kurssi-toimintaan kasvattavat pikkuhiljaa nuorten jousi-ampujien määrää. Ohjatut harjoitukset ja juniorei-

SJAL:n visio

Seurataso

Liittotaso

Seuraohjaajien ja valmentajien

kouluttaminen

Seuratoiminnan kehittäminen

Jäsenmään kasvattaminen ja

aktivointi

Tavoitteellinen ja yhteisöllinen seura-, juniori- ja kuntourheilutoiminta.

Seuroissa palkattua henkilöstöä

Jousiammunta on kasvava yhteisöllinen taitolaji

Junioritoiminnan kehittäminen

2012 2020

Aluetaso

2013 2019 2015 2014 2016 2017 2018

Välietappi 2

Toimintamallien kehitystyö ja jalkautus Käyttö ja ”jatkuva parantaminen”

Välietappi 1

Seuraohjaaja- ja valmennus -

koulutusjärjestelmä

Junioritoiminnan kehittäminen

SJAL:n tiekartta 2012-2020

Organisaatio-muutos Strategiatyö

Huippu-urheilu koordinaattori / päävalmentaja

(palkattu)

Liitolla 3 palkattua

Yhteistyö: - Uusi liikuntajärjestö - Lajien välinen

yhteistyö (taitolajit) - KIHU-yhteistyö

Seuratoiminnan kehittäminen

Koulutus

Aikuisliikunta

Hallinto

Aikuisliikunnan kehittäminen

5500 jousiampujaa Ammattimaista valmennusta Arvokisamenestystä Tunnettu taitolaji

Kehittyneet harjoitusolosuhteet

Kehittämishanke X Varainhankinta

Kehittämishanke Y Kehittämishanke Z

Olympialaiset ja Paraolympialaiset

VAU-yhdistyminen

SJAL:n tiekartta 2020

Tiekarttaan on kuvattu kaikki tässä artikkelissa kuvatut kehityskohteet. Lisäksi mukana on toiminnan vaiheistaminen kehitystyöhön (2012–2014) ja tätä seuraava vaihe, jolloin toimintaa kehitetään ja ”tuunataan”. Kuvan alaosassa on esimerkkinä kolme hank-keistettua kehittämisprojektia. Näiden sisällöstä ei ole tässä vaiheessa päätöksiä.

Kartalle on haluttu nostaa myös yhteistyö eri sidosryhmien kanssa. Esimerkkeinä on mainittu tiiviimpi osallistuminen uuden liikun-nan kattojärjestön toimintaan, yhteistyö muiden lajien kanssa sekä KIHU-yhteistyö. Edellytykset yhteistyölle syntyvät, kun omat raken-teemme ja toimintamallimme on saatu kuntoon.

hin panostaminen leiritysten ja muiden aktiviteet-tien muodossa parantaa entisestään tilannetta. Ja koska yhdessä harrastaminen on mukavampaa kuin yksin puurtaminen, junnut myös pysyvät lajin parissa. Juniorimaajoukkueesta tulee entistä tavoi-tellumpi ryhmä, jossa saa (edelleenkin) laadukas-ta valmennusta.

Huippu-urheilija

Huippuampujien kärki on leventynyt kaikissa laji-ryhmissä. Sekä aikuis- että junioriryhmissä. Vah-vemmat seurat tuottavat uusia maajoukkuetason ampujia. Maajoukkueiden alapuolelle on mah-dollisesti muodostettu ”haastajaryhmä”, josta on

mahdollista nousta maajoukkueeseen. Pääval-mentaja (huippu-urheilukoordinaattori) on tehtä-väänsä palkattu.

Leiritystoiminta on arvokisoissa menestymistä tukevaa, ja tärkeimpiä kisamatkoja voidaan ra-hoittaa nykyistä isommalla osuudella. Leiriohjel-maan kuuluu vähintään yksi laji- ja ikäryhmien yhteisleiri. Lajiryhmien maajoukkueet käyttävät nykyistä enemmän yhteisiä valmennuksellisia ele-menttejä (esim. fysioterapia- ja urheilupsykologi-palvelut). Aluetason leiritystoiminta on uudelleen aktivoitunut.

littuja kehityskohteita tukevaksi sekä otamme käyt-töön uuden valmennuskoulutusjärjestelmän. ”Ko-netta” säädetään siihen asentoon, että tavoittei-den saavuttaminen on mahdollista.

Rakenteen on siis tuettava toimintaa. Uudessa rakenteessa on myös huomioitu vammaisurheilun siirtyminen osaksi SJAL:a.

Organisaatiorakennetta muutetaan prioriteetti-alueiden mukaiseksi. Yritysmaailmassa puhuttai-siin ”ydinliiketoiminnoista”. Kolme SJAL:n opera-tiivisen toiminnan vastuualuetta tulevat olemaan huippu-urheilun vastuualue, junioritoiminnan vas-tuualue ja seuratoiminnan vastuualue.

Huippu-urheilu

Nyt voimassa olleen organisaation lajiryhmät siirtyvät osaksi huippu-urheilun vastuualuetta (osin myös junioritoimintaan). Vastuualuetta johtaa huippu-urheilukoordinaattori, jonka alaisuudessa toimivat entiset lajiryhmät. Lajiryhmillä on nykyi-sen mallin mukaiset omat vastuuhenkilönsä.

Huippu-urheilukoordinaattorin rooli voidaan mieltää myös ”päävalmentajaksi”. Koordinaat-torin tärkeimpiä tehtäviä ovat valmennusjärjes-telmän kehittäminen ja johtaminen, leiritysjärjes-telmän kehittäminen ja johtaminen yhdessä la-jivastaavien ja junioritoiminnan koordinaattorin kanssa, yhteisleirit, karsintamenetelmien hallinta ja kansainväliset kilpailut. Koordinaattori työsken-telee yhdessä lajivastaavien kanssa ja raportoi liittohallitukselle.

Lajiryhmät ovat olympia- ja paralympiaryh-mä, taljaryhmä ja maastoryhmä. Ryhmät jatka-vat omia leirityskäytäntöjään, mutta mukaan tu-lee enemmän yhteisiä valmennuksellisia element-tejä. Muun muassa yhteisleirejä lisätään ja ryh-mät käyttävät yhteisiä palveluita esimerkiksi men-taalisen valmennuksen alueella.

Avainasemassa on valmennuksen siirtyminen suunnitelmallisesti kohti ammattimaista suuntaa. Huippuampujien henkilökohtaiset valmentajat ovat tärkeässä roolissa. Huippu-urheilukoordi-naattorin (tai päävalmentajan) rooli on nimensä mukaisesti koordinoivassa asemassa. Tässä ase-massa ei voi olla kaikkien maajoukkueen ampu-jien vastuuvalmentajana.

Parajousiammunnan siirtyminen SJAL:n yhte-


suomen maastojousiammunnan kansainvälisen menestyksen lyhyt historia

Valmentajakoulutusjärjestelmä

SJAL valmentaja- ja ohjaajakoulutusjärjestelmä

LajiosaTASO 0 : alkeisohjaaja

Vastuu

”tervetuloa ohjaajaksi”Seurat, SJAL materiaali, SLU alueet

TASO 1 :seuraohjaaja

TASO 2 : lajivalmentaja

TASO 3 : kilpavalmentaja

TASO 4

TASO 5

Ammattivalmentajataso 1

Ammattivalmentajataso 2 Jyväskylän yliopisto

Urheiluopistot

Lajiosalähiopetus

VOK taso 1

VOK taso 2Lajiosalähiopetus, etätehtävät

Lajiosalähiopetus, etätehtävät

VOK taso 3

SJAL, SLU alueet, urheiluopistot,ym.2013

2014-2015

2015-2016

2016-2020

2013

LUONNOS

T avoitteena on luoda valmentajille omanlai-sensa valmentajien polku valmennettavien

urheilijoiden urheilijan polun rinnalle, ja polun seuraamisen tulisi johtaa aina alkeistason oh-jaustehtävistä kilpaurheilijoiden valmentajiksi ja ammattivalmentajiksi saakka. Järjestelmä on jaet-tu viiteen perustasoon ja näiden lisäksi seurojen vastuulle jäävään ”nollatasoon”. Järjestelmä on suunniteltu käynnistymään ajanjaksolla 2013–2020.

Hyödynnetään olemassa olevaa

Valmentajakoulutusta suunnitellessa pyörän keksi-minen uudestaan on hyvin houkutteleva ja myös helppo ratkaisu. Tulevassa järjestelmässä on kui-tenkin tavoitteena käyttää hyväksi mahdollisim-man paljon olemassa olevia tietoja ja taitoja. Tästä johtuen valmentajakoulutuksen perusosissa on tarkoitus hyödyntää SLU:n ja Suomen Olym-piakomitean luomaa valmentaja- ja ohjaajakou-lutusjärjestelmää (VOK) ja myös muista lajiliitoista saatuja hyviä käytäntöjä ja malleja.

Tämä mahdollistaa yleisten, kaikille lajeille yh-teisten valmennustaitojen opiskelun oman lajin ul-kopuolella, ja samalla voidaan ottaa myös vaikut-teita muista lajeista ja niiden käytännöistä. Tämä antaa mahdollisuuden myös siihen, että valmen-nus- ja ohjaamisosaaminen saa valmentajakoulu-tuksessa entistä suuremman painopisteen. Kaikil-le lajeille yhteiset opinnot käsittävät aiheita mm. oppimisesta ja opettamisesta, nuorten urheilijoi-den herkkyyskausista, valmentajana ja ohjaajana kehittymisestä ja monista muista kaikille urheilun parissa toimiville tärkeistä alueista.

Tarkemmin yleisten osien sisältöön voi tutustua valmentajakoulutus.fi -sivustolla. Valmentaja- ja ohjaajakoulutusjärjestelmä käy myös läpi tällä hetkellä muutosta, ja sen vaikutukset tulevaan jär-jestelmään selvenevät vasta myöhemmin.

Myös työ, jossa määritellään juuri meidän lajil-le tärkeimmät osat, on vielä käynnissä, ja tavoi-te on, että kaikille yhteisiin opintoihin voi alkaa osallistua keväällä 2013. Periaate on myös, että yleiset valmennus- ja ohjausopinnot voi suorittaa SLU:n aluejärjestöjen koulutuksissa, mikä mahdol-listaa niiden tarjoamisen eri aikoina eri puolilla Suomea.

Yleisten osien lisäksi valmentajakoulutusjärjes-telmään liittyy oleellisesti meidän liittomme järjes-tämät lajiosat. Nämä kulkevat käsi kädessä yleis-ten koulutusten ja koulutustasojen vaatimusten ja tavoitteiden mukana. On kuitenkin tärkeää, ettei samoja koulutusaiheita ole välttämätön käydä lä-pi uudestaan ja uudestaan, joten aikaisemmin jär-jestetyillä valmentajakoulutuksilla on mahdollista hyväksilukea osia näistä lajiopinnoista.

Lajiosat alkavat lähiopetuksella, mutta tulevai-

suudessa painopiste siirtyy enemmän työssä op-pimiseen oppimispäiväkirjan sekä mentoritoimin-nan ja vertaisryhmäkeskustelujen muodossa. La-jiosien sisältö tarkentuu valmentajakoulutusjärjes-telmän kehitystyön edetessä. Tavoitteena on kui-tenkin se, että ensimmäisen tason lajiosa on val-miina syksyllä 2013.

5 + 1 tasoa

Järjestelmä on jaettu viiteen tasoon ja näiden li-säksi seurojen vastuulle jäävään nollatasoon. Jär-jestelmä mukailee useiden lajiliittojen käyttämää mallia, ja sen tasot perustuvat myös VOK-hank-keen kokemuksiin. Alin, eli ”nollataso” on seuro-jen perustoiminnan kannalta elintärkeää, sillä sen tarkoituksena on antaa aineistojen, mallien ja op-paiden muodossa apua seurojen omien ohjaaji-en koulutukseen ja siihen, että alkeisohjaajia riit-tää alkeisohjauksen, koululais- ja tykyryhmien ja muiden alkeisopetusta tarvitsevien ohjaamiseen. Nollatason aineiston on kuitenkin tarkoitus lähin-nä rohkaista seuroja aktiivisesti värväämään al-keisohjaajia omien jäsentensä keskuudesta.

Varsinainen valmentaja- ja ohjaajakoulutus kes-kittyy tasoille 1-3. Ensimmäisen tason on tarkoitus antaa se perustaito, jota seuroissa toimivat ohjaa-jat tarvitsevat valmennuksessa kehittymiseen. Pai-nopiste on alkeiskurssien järjestämisessä, lapsissa ja nuorissa ja harjoitusten suunnittelussa. Vaikka taso on nimetty seuraohjaajatasoksi, on se ensim-mäinen askel ohjaajan siirtyessä omalle valmen-tajan polulleen.

Tasolla kaksi, jonka on suunniteltu alkavan ajan-jaksolla 2014–2015, syvennetään ensimmäi-

sen tason aiheita, painopiste siirtyy enemmän yksilön valmentamiseen sekä lajitaitojen syvem-pään opiskeluun. Kolmas taso, alkaen vuosina 2015–2016, on entistä laajempi ja pureutuu jo kilpa- ja huippu-urheiluun ja myös laajempien ko-konaisuuksien, kuten alueiden ja valtakunnallisten ryhmien valmentamiseen.

Tasot neljä ja viisi ovat varsinaisia ammattival-mentajatasoja, nelostason sisältää urheiluopis-tojen tarjoamat ammattivalmentajantutkinnot ja viitostaso sisältää liikuntatieteen maisterin tutkin-non.

Valmentajan polulla omaan tahtiin

Valmentajakoulutusjärjestelmän on siis tarkoitus luoda oma valmentajan polku, jota valmennuk-sessa toimivat voivat seurata omaan tahtiin: jotkut etenevät nopeampaa, joillakin sen seuraaminen voi kestää vuosikausia. Koulutusten sisältö on kui-tenkin edellisiä huomattavasti laajempi, ja onkin hyvä valmistautua siihen, että eri tasojen opinnot vaativat pitkäjänteistä opiskelua ja myös aikaa ja vaivaa.

On kuitenkin tärkeää muistaa, että tietoa on ole-massa valtavasti, ja vaikka meillä olisikin oman lajimme tiedot hyvin hallussa, kompastuu etenemi-nen yleensä muihin kuin lajiseikkoihin, oli se sitten harjoittelun muotoihin tai psyykkiseen vahvuuteen liittyvä tai vaikka vaikeuksiin urheilijan ohjaami-sessa eri ongelmakausien yli. Tulevan koulutusjär-jestelmän tavoite on tarjota mahdollisuudet vasta-usten löytämiseen myös näihin ja moniin muihin haasteisiin.

Teksti: Miika Kataja, liittohallituksen jäsen

M aastojousiammunnan ensimmäiset MM-kilpailut järjestettiin 1969 Valley Forces-

sa Yhdysvalloissa. Pekka Mertanen vaistoluo-kassa ja Kyösti Laasonen silloisessa Free Style -luokassa (tähtäinluokka) avasivat pronssimitaleil-laan suomalaisen maastoammunnan menestysta-rinan. Silloisesta joukkueesta vielä Pirkko Hyry-läinen oli naisten FS-luokan neljännellä sijalla lä-hellä mitalia muun joukkueen jäädessä kauem-mas kärjestä.

Heti seuravana vuonna pidettiin MM-kilpailut Iso-Britannian Cardiffi ssa.

Mitalimenestystä ei tullut, mutta samassa yhte-ydessä ammutussa ensimmäisessä Euroopan- ja Välimeren maiden mestaruuskisassa Kyösti Laa-sonen oli hopealla Paula Virran tuodessa prons-sia.

Tämän jälkeen yhdistettyjä kisoja pidettiin kah-den vuoden välein vuoteen 1978 ja mitaleita tuli seuraavasti: MM EM1972 Italia, Pessario di Codroipo Veijo Sarvi MV pronssi pronssi1974 Jugoslavia, Zagreb Anneli Immonen NV pronssiSirpa Toivola NM hopeaVeijo Sarvi MV hopea hopea Börje Hellström MV pronssi1976 Ruotsi, MölndalJukka Virtanen MV kulta kultaVeijo Sarvi MV hopea hopea1978 Sveitsi, GenevePekka Mertanen MV hopea hopea

Seuraavat MM-kisat pidettiin 1980 Uudessa-See-lannissa Palmerston Northin kaupungissa ja neli-henkisen joukkueemme menestys oli upea. Sirpa Konttila (ent. Toivola) vaistoluokassa ja Carita Jus-sila merkkiluokassa (nykyinen tähtäinluokka) voitti-vat kultaa Kyösti Laasosen ollessa pronssilla.

Samana vuonna Ranskan Compiegnessä pi-detyssä EM-kisassa Sirpa ja Carita voittivat kul-taa Pekka Mertasen tavoin ja Kyösti Laasonen oli pronssilla.

Sitten pidettiin neljät seuraavat kisat yhdistet-tyinä kahden vuoden välein ja mitalimenestys oli seuraava: MM EM1982 Englanti, Kingsclere Sirpa Konttila NV pronssi pronssiCarita Jussila NM kulta kultaJarmo Hilli MV hopea hopeaKyösti Laasonen MM hopea hopea1984 Suomi, Hyvinkää-RiihimäkiTimo Heikkinen MV hopea hopeaKyösti Laasonen MM pronssi hopea1986 Itävalta, Radstadt Carita Jussila NM kulta kultaOlli Sarvi PV hopea hopea1988 Italia, Bolzano Carita Jussila NM pronssi pronssiJarmo Hilli MV hopea hopea

Norjan Loenissa 1990 pidetyistä MM-kilpailuista alkoi pitkähkö mitaliton kausi. Samalla Euroopan ja Välimeren maiden mestaruuskisat lopetettiin FITA:n päätettyä, ettei maanosakilpailuja järjes-tetä. Myöhemmin perustettiin EMAU (European and Mediterranean Archery Union), joka alkoi myöntää maastoammuntamestaruuskilpailuja, ja toiminta jatkui.

Mitalittoman kauden katkaisi hetkeksi Jarkko Kaarsalo, joka voitti EM-pronssia vuoden 1995 kisoissa vaistojousella.

Vuoden 2000 MM-kilpailuissa Italian Cortina d ‘Ampezzossa Anne Viljanen ampui vaistojou-sella pronssia ja kaksi vuotta myöhemmin Anne Laurila (nyk. Lantee) Australian Canberrassa tal-

jajousella samoin pronssia. Anne Laurila jatkoi kesän 2003 EM-kisoissa Ranskan Vagneyssä ho-pealla.

Seuraavat mitalit tulivat 2007 EM-kisoista Kro-atian Bjelovarista.

Pasi Ahjokivi ampui hopeaa miesten vaisto-luokassa. Anne Viljanen naisten vaistojousessa ja Reetta Ylöstalo tyttöjuniorien tähtäinluokassa saivat pronssia. Walesin MM-kilpailuista 2008 Anne Laurila toi edelleen pronssia.

Maastoampujien mitalimenestys puhkesi par-haaseen kukkaan Unkarin Visegradissa 2010 Pasi Ahjokiven miesten vaistoluokan ja Anne Lanteen naisten taljaluokan kultamitaleilla. Me-nestyksen huipensi miesten joukkuekulta, jonka tuojina olivat Vesa Tarhala, Jari Haavisto ja Pa-si Ahjokivi.

Seuraavan vuoden EM-kisoissa Italian Monte-varchissa Jari Haavisto voitti kultaa taljaluokassa ja miesten joukkue oli hopealla. Pasi Ahjokiven ja Jari Haaviston mukana oli tällä kertaa tähtäi-nampujana Aki Virtanen.

Loppukesästä 2012 Ranskan Val d`Iseressä am-muttiin MM-kisat ja miesten joukkue jatkoi mitali-sarjaa. Tuloksena oli MM-hopea ja joukkueessa

Jarin ja Pasin lisäksi Juuso Huhtala. Iloinen yllä-tys oli juniorinaisten tähtäinluokassa Mirjam Tuok-kola, joka nosti tasoaan kilpailun edetessä pää-tyen lopulta MM-hopealle.

Teksti: Juhani Jattu Kuvat: Juhani Jattu, World Archery

Suomi on koko maastojousiammunnan kansainvälisen arvokisahistorian ajan saavuttanut menestystä MM- ja EM-kisoista. Vain 90-luvulle ajoittui pieni notkahdus.

Hallituksen keväällä 2012 käynnistämään strategiatyöhön ja pitkän tähtäimen suunnitteluun liittyy olennaisena osana uuden valmentajakoulutusjärjestelmän luominen. Tuleva järjestelmä, joka tähtää erityisesti pitkän aikavälin valmentajana kehittymiseen, pyrkii myös eriyttämään valmennusosaamisen ja lajivalmentajan taitojen opiskelun.


V ammaisjousiammunnan eli parajousiam-munnan siirtyminen vammattomien kansal-

lisen lajiliiton alaisuuteen on luontevaa jatkoa kansainvälisen kattojärjestötason integraatiosta. Kansainvälinen Paralympiakomitea IPC on vuo-desta 2006 lähtien pyrkinyt siirtämään vammais-urheilulajit joko vammattomien kansainvälisen laji-liiton alle tai omiksi lajiliitoikseen. Kansainvälises-sä jousiammuntaliitossa World Archeryssä vam-maisjousiampujien integraatio toteutettiin vuonna 2009.

Suomessa siirtyminen kansallisen lajiliiton alle on hyvin luontevaa. Osa jousiammunnan harras-tajista on varmasti luullut, että vammaisjousiam-munta on jo nykyiselläänkin ollut yksi osa SJAL:n toimintaa. Parajousiampujat ovat jo pitkään kil-pailleet vammattomien kanssa samalla viivalla – ja voittaneet myös SM-mitaleja. Lisäksi parajou-siampujat ovat jo jäseniä suomalaisissa jousiam-muntaseuroissa, SJAL:n jäsenseuroissa. Väki siis tuntee toisensa jo valmiiksi.

Parajousiammunta ei juurikaan eroa vammatto-mien jousiammunnasta suorituksen tai välineiden osalta. Näkyvin ero lienee useimmissa luokissa se, että ammutaan pyörätuolista.

Taljajousi suosiossa

Parajousiammunnassa sekä Suomessa että kansa-invälisellä tasolla taljajousi on jousista suosituin. Paralympialaisissa ammutaan tähtäin- ja talja-jousiluokissa. Rion paralympialaisten ohjelmaan tulee ensimmäistä kertaa taljajousen joukkuekil-pailu, johon Suomessa tähdätään miesten puolel-la tosissaan Jere Forsbergin, Keijo Kallungin ja Jukka Petäjän toimesta.

Vammaluokituksia jousiammunnassa on kolme: W1 (vamma sekä ylä- että alaraajoissa), W2 (vamma vain alaraajoissa) ja ”Standing” eli sei-saaltaan ampuvat.

Uusi organisaatio

Tarkat suuntaviivat integraatiolle selviävät loppu-vuoden aikana. Tämänhetkisissä kaavailuissa on suunniteltu paralympia- ja tähtäinjousi- eli olym-piavalmennuksen tiivistä yhteistyötä.

Joka tapauksessa SJAL:n uudessa organisaa-tiossa parajousiampujien kansainvälisen tason urheilijat sijoittuvat maajoukkueeseen vammatto-mien tavoin. Maajoukkueen toimintaa koordinoi

Vammaisjousiammunta siirtyy Jousiampujain liittoon

”K yllähän voiton jälkeen kalenteri on ollut hyvin täynnä erilaisista haastatteluista ja

tapahtumista. Median huomio on tuntunut ihan hyvältä, vaikka se aluksi hieman hirvittikin”, Jere Forsberg kertoo.

Hänet tunnistetaan nykyään myös kotikaupun-kinsa Kotkan kaduilla, monet ovat tulleet onnitte-lemaan ja juttelemaan.

Palataan vielä hetkeksi muutaman kuukauden takaiseen voittoon Lontoossa. Forsbergilla on edessään kultaottelun viimeinen, ratkaiseva sar-ja. Hän johtaa Yhdysvaltojen Matt Stutzmania pistein 5-3, joten tasapeli viimeisellä sarjalla riit-täisi. Stutzman ampuu täydet 30 pistettä. Nuori kotkalainen ei kuitenkaan hämmenny, vaan ta-koo taululle niin ikään 30 pistettä ja vie para-lympiakullan.

Maku vain paranee

Pakkohan se on kysyä Forsbergilta, miltä kulta näin jälkikäteen tuntuu.

huippu-urheilukoordinaattori. Parajousiammunnan näkyvin kärki on huippu-

urheilu, mikä on seurausta parajousiampujien pitkään jatkuneesta säännöllisestä menestymises-tä lajin arvokisoissa. Tästä huolimatta parajousi-ammunta SJAL:ssa ei rajoitu pelkästään maajouk-kuetoimintaan. Muun toiminnan suunnittelusta, ku-ten lajiesittelyistä, vastaa samantyyppinen para-jousiammunnan jaosto tai työryhmä, kuin mikä VAU:ssa on toiminut.

VAU:lta on luvattu koulutusapua, jotta seura-ohjaajilla olisi jatkossa valmiudet kohdata myös vammaisia, jotka haluavat aloittaa jousiammun-nan harrastamisen.

Tuet seuraavat

Opetus- ja kulttuuriministeriössä integraatiolle on näytetty vihreää valoa. Ministeriön tuki vam-maisjousiammunnalle säilyy, vaikka tuen saaja-na onkin VAU:n sijaan SJAL. Samoin Paralympia-komitea tukee edelleen merkittävästi vammaisjou-siammuntaa huippu-urheiluna. Ilman näitä tukia integraatiota olisi vaikea toteuttaa.

Integraation myötä SJAL hakee Suomen Para-lympiakomitean jäsenyyttä.

”Kulta tuntuu luonnollisesti edelleen loistavalta. Sanoisin, että itse asiassa vielä paremmalta kuin Lontoossa voiton jälkeen. Tämän parin kuukau-den aikana on kuitenkin saanut rauhassa miettiä tarkemmin, että mitä tuli tehtyä.”

Lontoon paralympialaiset ovat painuneet läh-temättömästi Forsbergin mieleen. ”Tapahtumana paralympialaiset oli suoraan sanottuna elämäni huikein tapahtuma toistaiseksi. Kaikki järjestelyt olivat sitä luokkaa, että mistään ei oikeastaan tarvinnut itse stressata, joten kaiken keskittymisen pystyi laittamaan omaan suoritukseen”, hän to-teaa.

”Kilpailupaikka oli loistava ja siellä vallitsi koko kilpailujen ajan huikea tunnelma. Myös varsinai-nen kisakylä oli viihtyisä ja sieltä pääsi helposti tu-tustumaan Lontooseen. Muilla kilpailupaikoilla oli loistava tunnelma ja kutakuinkin jokainen paikka oli loppuunmyyty.”

”Lisäksi se tuntui hienolta, että tavalliset ihmiset tunnistivat urheilijoita ja tulivat pyytämään nimi-

kirjoituksia. Ihmiset olivat oikeasti kiinnostuneita paralympialaisista.”

Esimerkkiä muille

Paralympialaisia seurattiin tiiviisti myös Suomes-sa. Kenties Forsbergin esimerkin innoittamana jousiammuntakipinä on Kotkan seudulla syttynyt muillakin?

”Ilmeisesti jousiammunnan suosio on jonkin ver-ran kasvanut, sillä Piilin alkeiskurssille oli ilmoittau-tunut kohtuullisen paljon porukkaa, mutta sellaista hirveää yleisöryntäystä ei ole mielestäni näkynyt”, Forsberg toppuuttelee.

Miten kävi motivaatiolle?

Forsberg eteni kuin sadussa ja voitti elämänsä kolmansissa kansainvälisissä kisoissa paralympi-akultaa. Voisi ajatella, että kirkkaimman tavoit-teen saavuttamisen myötä voittamisen nälkä ja motivaatio hieman hiipuisivat. Forsbergin kohdal-la siinä kävi kuitenkin päinvastoin.

”Voitto on vain lisännyt nälkää ja voittamisenha-lua. Puhutaan kuitenkin vasta vain yhdestä voito-sta. Yksi voitto ei osoita sitä ”absoluuttista” par-hautta, jota tässä lajissa haen, sillä on useassa urheilulajissa nähty juuri niitä, jotka nousevat no-peasti huipulle, mutta tulevat sieltä myös nope-asti alas.”

Kotkalaisella ovat seuraavat tavoitteet jo kirkkai-na mielessä. ”Seuraava tavoite jousiammunnan saralla on päästä ensi vuoden molempiin taulu-MM-kilpailuihin, ja luonnollisesti pärjätä kyseisis-sä kisoissa.”

Tällä hetkellä Forsberg on vammattomien MM-karsintalistalla viidennellä sijalla.

Siviilipuolella edessä ovat ylioppilaskirjoitusten viimeiset kokeet ja haaveissa siintävät lakiopin-not Helsingissä.

Vammaisjousiammunnan siirtymiseen Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU:sta osaksi SJAL:n toimintaa Forsberg suhtautuu neutraalisti. ”Minul-la ei varsinaisesti vielä ole asiasta minkäänlaista mielipidettä”, hän toteaa.

Teksti: Anne LanteeKuva: Paralympiakomitea / Maiju Torvinen

Vuoden jousiampuja Jere Forsberg

Teksti: Anne LanteeKuva: Paralympiakomitea / Maiju Torvinen

Suomen Jousiampujain Liitto SJAL ja Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU valmistelevat vammaisjousiammunnan integroimista osaksi SJAL:n toimintaa. Vammaisjousiammunta on tarkoitus siirtää VAU:lta SJAL:lle 1.1.2013.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö kannusti Jere Forsbergia paralympialaisten semifinaalissa.

Jousiammunnan kirkkain tähti tällä hetkellä on 18-vuotias kotkalainen Jere Forsberg. SJAL:n liittohallitus valitsi hänet vuoden 2012 jousiampujaksi. Paralympiakultaa Lontoossa voittanut nuorukainen on jännittävän finaalin jälkeen joutunut melkoiseen pyöritykseen.


Kuva: WA-arkisto

MirjamTuokkola

TÄHTÄYSTällä palstalla haastatellaan henkilöä

jousiammunnan parista

ANKKUROINTIJuniorien oma palsta


Nimi: Mirjam Tuokkola

Ikä: 15v.Seura, jota edustat:Teuvan Jousiampujat, TeJa

Välineet, joilla ammut: jousi, stabit, tähtäimet ja nuolet ym. Keskiosa: Win&Win CXD25, Lavat: Win&Win INNO 68/34, Stabit: Win&Win HTM, Tähtäin: Shi-bya ultimate, Nuolet: Carbon one.

Kauanko olet harrastanut jousiammuntaa?Aloitin 2007, syksyllä.

Miten aloitit jousiammunnan?Mentiin isän kanssa kokeilemaan seuraan.

Valmentajasi ja tukijoukot:Isä, seura, koti ja monet muutkin, jotka ovat antaneet apua jousiammuntaan (Antti, Perttu jne.).

Onko sinulla esikuvia, ”idoleita” tai seu-raatko aktiivisesti jonkun uraa? En ainakaan tällä hetkellä.

Mitä muita harrastuksia sinulla on?Koirat, piano, Bodysteppi, kahvakuula, lenk-keily.

Mitä oheisharjoittelua teet?Kuntopiiri, soutua.

Mitä arkielämän, koulun ja kilpaurheilun yhdistäminen vaatii?Asioiden ja aikataulujen järjestelemistä.

Kesäkausi 2012 meni hyvin kohdallasi, tuli muutama mitali, kommentoi hieman fi iliksiä kaudesta.Syksyllä 2011 oli jousikäden kanssa paikal-laan pito ongelmia. Noin puoli vuotta meni sen kanssa ja se vähän latisti tunnelmaa. Ke-väällä onnistuin naisten sisä-SM-kisoissa, mi-kä antoi uskoa eteenpäin. Siitä eteenpäin on ammunnat sujuneet hyvin. Menin kilpailuihin ilman turhia paineita ja pyrin vain tekemään parhaani.

Teitkö edellisiin kausiin verrattuna jotain muutoksia harjoitteluun tai tekniikkaan? Muutimme hiukan ammunta harjoituksien mää-rää ja päiviä. Niin että ammuimme muutamia viikkoja joka päivä, pienillä laukaisumäärillä ennen kilpailuja.

Mitä hyvien tuloksien taustalta löytyy? Menen kilpailuihin ampumaan ilman turhia paineita ja katsomaan, mihin se riittää.

Miten valmentaudut henkisesti?Yleensä rukoilen Jumalalta siunausta ammun-taan.

Mitä tavoitteita sinulla on ensi kaudelle? Tavoitteena olisi päästä Kiinaan juniorien MM-kisoihin kesällä.

Entä mitkä ovat pidemmän ajanjakson ta-voitteesi?Rion olympialaiset tai seuraavat.

T euvan Jousiampujat järjesti junioreille maas-toammuntaleirin 14.–16.9.2012. Leiri jär-

jestettiin Parran leirikeskuksessa, jossa pidettiin ensimmäiset maastoammuntakisat jo keväällä. Paikka on vaihtelevan maastonsa vuoksi ihan-teellinen maastoammuntaan.

Leirille ilmoittautui 16 junnua neljästä eri seuras-ta. Muutama ilmoittautunut joutui ikävä kyllä sitten perumaan osallistumisensa sairauden vuoksi.

Aloitimme leirin perjantai-iltana. Tarkoitus oli mennä ampumaan merkit harjoitusradalle, mutta vesisateen vuoksi muutimme suunnitelmia. Pihla-janiemen Raimo näytti meille jänteen tekoa, jo-ka luonnistuikin häneltä sutjakkaasti. Osmo Koi-vunen tarkasti jokaisen osallistujan jousen lapo-jen suoruuden. Lisäksi hän opetti nokin paikan

junioRit maastoLeiRiLLÄ Teuvan Parrassa

Teksti ja kuva: Ari Tuokkola

teon. Tuokkolan Ari puolestaan opetti nuolien tekoa. Jokainen sai kokeilla nuolen eri tekovai-heita. Myöhemmin illalla paikalle saapui vielä Juhana Rüster, joka oli lupautunut opettamaan maastoammunnan saloja lauantaina.

Lauantaina heräsimme viileään aamuun, mutta onneksi vesisade oli jo loppunut. Aamupalan jäl-keen lähdimme Juhanan opastuksella ampumaan merkit sekä opettelemaan matkojen mittaamista ja arvioimista. Lounaan jälkeen pääsimme sitten vihdoin tositoimiin maastoon. Siellä Juhana opetti kulmien ammuntaa ja ammuntamatkojen mittaa-mista käytännössä.

Ammunnan vastapainoksi järjestimme illalla fris-beegolfi n joukkuekisan. Lopuksi lämmitimme vielä saunan ja vietimme yhteistä iltaa mm. paistamalla

Kuinka monta leiri- ja kisamatkapäivää sinul-la kertyy vuodessa?Tänä vuonna on ollut ainakin 19 kilpailua ja 4 leiriä.

Kun kisamatkoilla on myös välipäiviä, jol-loin ei kilpailla, mitä teet vapaapäivinä mat-koilla?Huilaan ja nukun pitkään. Käydään katsomas-sa muita, jotka kisaavat ja muuten vaan kierrel-lään ja katsellaan paikkakuntaa ja shoppail-laan.

Kuinka tärkeää yksilöurheilijalle on hyvä seura-/ joukkuehenki? Erittäin tärkeää.

Millainen on hyvä seura-/joukkuehenki?Tärkeää on, että seura kannustaa, ja myös se, että kilpailijat joukkueessa kannustavat toi-siaan.

makkaraa ja visailemalla tietokilpailussa.Sunnuntaina saimme sitten jo nauttia aurinkoi-

sesta säästä. Aamulla kävimme vielä tarkastamas-sa merkit harjoitusradalla leirikisaa varten. Lou-naan jälkeen ammuimme 12 rastin kilparadan, jossa oli mukana myös eläinrasteja. Näin nuoret saivat vähän tuntumaa metsästysammuntaankin. Päätöskahvien ja palkintojenjaon jälkeen olikin jo aika suunnata kohti kotia. Leiri onnistui hyvin ja kaikki olivat tyytyväisiä opetuksen antiin.

Teuvan Jousiampujat haluaa kiittää kaikkia lei-rille osallistuneita, niin leiriläisiä, ohjaajia kuin myös kökkäväkeä. Jatketaan harjoituksia.

Teksti ja kuva: Mikko Juutilainen

Välineet

TESTISSÄ SKY ART -NUOLET

S veitsi – maa, joka on tähän asti tunnettu käki-kellojen valmistuksesta – tulee tulevaisuudes-

sa olemaan myös jousiampujille tuttu nuolien val-mistamisesta. Sky Art nuolivalmistaja on muuta-man vuoden tehtaillut nuolia lähinnä ainoastaan harrastuskäyttöön, mutta se on kovaa vauhtia as-tumassa kilpailumarkkinoille mukaan. Sky Art on palkannut Patrizio Hoferin heidän Pro Staff ma-nagerikseen, jonka tehtävänä on markkinoida nuolia ja valita heille talliampujia.

Kuulin ensimmäisen kerran Sky Art -nuolista Shanghain maailmancupissa huhtikuussa. Mie-lenkiintoni nuolia kohtaan heräsi jo tuolloin. Kä-vimme muutaman keskustelun Patrizion kanssa nuolista, joita hän ylisti parhaimpansa mukaan. Jo tuolloin minulle jäi ajatus hautumaan, että ha-luan ampua Sky Art -nuolilla, sillä ovathan ne ai-noat kunnolliset eurooppalaiset nuolet.

Sisänuolina Sky Artin valikoimasta löytyy Eclat-niminen putki. Nuoli on täyttä hiilikuitua ja speksit vaikuttavat hyviltä. Sain kunnian olla ensimmäis-ten joukossa testaamassa Eclat-nuolia ja kerto-massa mielipiteeni Sky Artille ja teille arvon lu-kijat.

Aloitin nuolten testaamisen pyörittelemällä ne läpi ja etsimällä tasalaatuisia putkia. Kaikki 12 kpl putkia olivat aivan samanlaisia sormituntumal-la. Tämän jälkeen liimailin komponentit ja wrapit paikoilleen. Lopuksi katkoin nuolet omaan mittaa-ni. Nuolissa käytetään TopHatin kärkiä ja Sky Ar-tin omia pinnejä.

Vihdoinkin pääsin ampumaan ensimmäiset lau-kaukset uusilla nuolilla. Tähtäinmerkin kohdalleen saamisen jälkeen alkoi testaaminen ja säätämi-nen. Nuolet virittyivät helposti, ja ei aikaakaan, kun jälki paperin läpi oli hyvää – tämä oli positii-vinen yllätys. Aikaisemmin käyttämäni putket eivät virittyneet läheskään yhtä helposti. Osumakuvioi-ta ampuessa ihmettelin, kuinka on mahdollista, että jokainen nuoli niputtaa samaan reikään, olinhan jo tottunut eri merkin put-kia käyttäessä, ettei nuo-lia saa toimimaan samaan nippuun millään.

Ammuttuani lisää huoma-sin, kuinka rupesin voitta-maan rajoja ylempään yhä

KÄKiKeLLon taRKKuudeLLa valmistettuja nuolia

Speksejä

- Spinet 340, 400, 500 - Suoruus 0.0015- Painotoleranssi +- 1 gr

Lisätietoja nuolista löytyy osoitteesta www.skyart-archery.eu

useammin ja useammin. Loppujen lopuksi tein vie-lä vertailua, jossa ammuin 30 nuolen tuloksia 5 kertaa ja jokaisella kerralla sain uusilla nuolilla 2-5 pistettä lisää kierroksella. Sain nuolista lisää luottoa ammuntaani, mutta tämä on taas näitä henkimaailman juttuja.

Jousiampujalle, joka haluaa unohtaa ajatukset siitä, voiko luottaa niputukseen ja tasalaatuun, suosittelen lämpimästi käyttämään sisäammun-

nassa Sky Art Eclatia!

Kevään koittaessa testissä ovat Sky Art StoneCrusher nuolet. Tulen ker-tomaan nuolista lisää kevään koittaessa.

Teksti ja kuva: Minna Kilpiä

K ilpailuvietti on synnynnäinen, näin ainakin koen. Joillakin se syttyy ajanpatinassa, jot-

kut huomaavat sen itsessään jo pikkunaskalina. Metsästyksen ja koirien kanssa pelaamisen lisäk-si innostuin hiihtämisestä 1970-luvun lopulla. Lusi-koita kertyikin muutama sata kappaletta.

Metsästys vei poikaa harjoittelemaan kivääri- ja haulikkoradoille, ja myöhemmin murrosiässä kier-telin hieman myös Suomen Metsästäjäliiton kil-pailuissa. Palkintokaapin komistuksena onkin SM-joukkuekultaa kiväärillä sekä piirikisoista joitakin mitaleita. Kivääri- ja haulikkoammunta enemmis-sä määrin kuitenkin hiipuivat siirtymävaiheessa yleiseen sarjaan.

Metsästys harrastuksena on ollut aina minua viehättävä elementti. Koirienkoulutuksen lisäksi on paljon haasteita, joita tämä harrastus tuo tul-lessaan.

Päätin hankkia jousen ja ostinkin ensimmäisen metsästysjousen vuonna 1996. Aluksi oli vain it-seni rakentama tausta kahdesta neliönkokoises-ta kengänpohjakumista ja kakkosnelosrungosta. Kannoin tämän ns. pakan metsänreunaan ja kä-vin TV:n mainostauoilla ampumassa rappusilta muutaman nuolen. Hukkaosumia ja nuolen ka-toamisia oli enemmän kuin rahapussi olisi sallinut. Sitkeän harjoittelun edetessä mahtavuutta ja intoa lisäsivät ensimmäiset saaliit jousella.

Vuonna 2004 vaimoani poltteli ulkomaan met-sästysmatka ja halusin varmuutta jousiammun-taan. Ehdotin, että liittyisimme Saimaan Jouseen, jossa saisin opit paremmilta konkareilta. Liityim-me seuraan ja Minnakin innostui jousiammun-nasta niin, että osti seuraavana keväänä ensim-mäisen jousensa.

Metsästysmatkoja ulkomaille olemme tehneet kolme: kaksi Etelä-Afrikkaan ja yksi Portugaliin. Saalistakin on tullut, mm. pahkasikoja, antiloop-peja, ja lintuja.

Seuraan liittyminen sysäsi ammuntaa vauhdil-la eteenpäin. Neuvoja tuli niin metsästyspuolelle, välinehankintoihin kuin halliammuntaankin.

Maastoradatkin tulivat tutuksi, ja tästä kaikesta saan kiittää Erjansalon Samia. Yhteistyö on jat-kunut vuosia enkä olisi edennyt lajissa tätä tahtia ilman näin kattavaa tietotaitoa. Jousiammuntaan liittyvät hankinnat teen Samin FAT ARCHERYN kautta ja esimerkiksi uuden aseen säädöt teem-me yhteistuumin.

Jousiammunta alkoi kiehtoa sen verran paljon,

että hallilla tuli viihdyttyä yhä useammin, ja en-simmäisiin Suomen Jousimetsästäjäin Liiton kisoi-hin osallistuin vuonna 2006. Oikeita menestyk-siä alkoi tulla vasta kovemman harjoittelun takaa aina silloin, kun lumitöiltä ja tienparannuksilta on ehtinyt.

Koiran koulutukset kulkevat mukana yhä ja kettu-koe tuomarointia harrastamme molemmat emän-nän kanssa.

Metsälle pääsee mukaan aseista jousi. Ker-ran vuodessa haulikko on sorsajahdissa, vaikka sorsaankin menen mieluummin jäkkärää jännittä-mään. Saalis ei ole enää niin valtavan suuressa arvossa kuin nuorempana. Metsästyksessä jousel-la ammunta on haasteellisempaa kuin esimerkiksi haulikolla, vaikka suositellut ampumamatkat ovat suhteessa samat.

Jousikisojen viehätys kasvoi vuosien varrella ja hallilla aloimme suunnitella muunkin väristen taljo-jen hankintaa kuin camo. Ensimmäinen värillinen talja tuli ostettua vuonna 2009.

Suomen Jousimetsästäjäin kisoissa ei nousumah-dollisuuksia ole cup-voiton jälkeen. Vaikka henki-lökohtaisesti en niitä lopulta saanutkaan, silti ha-lusin lisää haasteita ammuntaan. SJML:n kilpailut ovat erittäin hyviä harjoitella kesäkaudella maas-toammuntaa. Kuvina käytetään 3D- ja 2D-tauluja. Mukana on myös liikkuvia tauluja.

Suomen Jousimetsästäjäin Liiton kilpailussa on monia erittäin hyviä jousiampujia. Olisi hyvä, että saisimme sieltä SJAL:n kisoihin ”uutta verta ”.

Ensimmäinen 18 metrin kilpailu Suomen Jousi-ampujain Liitossa oli 2010. Olin ostanut kisaa varten kauluspaidan, joka paikanpäällä osoittau-tui ”laittomaksi”. Pääsin kilpailemaan järjestävän seuran paidassa.

Harjoittelu ei ole aina niin säännöllistä kuin suo-siteltavaa olisi. Pienyrittäjän on tehtävä töitä sil-loin, kun rauta on kuumaa, ja on melkeinpä sään-tö, että aina ennen hallikisoja sataa lunta ja olen aurannut pari vuorokautta putkeen. Tällöin harjoit-telukin on jäänyt vähemmälle, mutta kertoo itselle aika paljon, että hermot kestävät painetta väsy-neenäkin eikä aina voi onnistuakaan, vaikka olisi kuinka valmistautunutkin.

Metsästysmuotona jousimetsästys on mukavaa ja haasteellista puuhaa. Alkuun pääsee esimer-kiksi Suomen Jousimetsästäjäin Liiton tutoreiden kautta.

Varustehankinnat eivät ole tänä päivänä enää

hankalia, ja tarjontaa on paljon. Huippuampu-ja ei kuitenkaan välttämättä ole hyvä metsästä-jä. Kentällä ampumiseen tulee paljon eroja, joi-ta maastoradoilla käyneet voivat hieman kuvitel-la. Pitää kuitenkin muistaa, että eläin on liikkuva maali eikä kohdistukset aina mene kohdilleen, kun maalitaulu pyörähtääkin yllättävästi ympäri. Sama pätee myös toisin päin. Hyvät metsästys-taidot jousella omaava ei välttämättä pärjää ki-soissa tasamaalla, mutta aina jousiammuntaan kytkeytyy vahvasti hyvät hermot, rento mieli ja ar-moton harjoittelu.

JÄKKÄRÄTERVEISIN ASKO KILPIÄ

asKon matKa metsästyksestä jousiammunan arvokisoihin

Jousimetsästyksestä lisää: Suomen Jousimetsästäjäin Liitto (SJML): www.jousimetsastys.fi Metsästyskuvia, Jousella ja Nuolella: www.jousella.net

Asko Kilpiä osallistui vuonna 2012 ensimmäi-siin arvokilpailuihinsa: tauluammunnan EM-ki-soihin ja maastoammunnan MM-kisoihin. Si-joituksiksi tuli lupaavasti EM-kisojen 17:s ja MM-kisojen 21:inen sija.

Kuva

: Sus

su M

akko

nen


Hyvää Joulua ja Menestyksellistä Uutta Vuotta 2013

toivottaa Jousiampuja-lehden toimitus!

RaHoitusta taRjoLLa – ideasta hankkeeksi!

JÄLK IP ITOSussu 2012

tiesitKÖ seurasi eduista?S JAL on maksanut jäsenseurojensa puolesta muutamia merkittäviä etuja.

Seuroilla on laaja vakuutusturvan toimintaansa, ja lisäksi liitto on hoitanut Teosto- ja Gramex-maksut musiikin julkisen esittämisen mahdollistamiseksi.

SJAL on vakuuttanut kaikki jäsenseuransa Pohjolan Tuplaturvavakuutuksella. Tuplaturvaan kuuluvat toiminnanvastuuvakuutus ja vapaaehtoistyöntekijöiden tapaturmavakuutus.

Toiminnanvastuuvakuutus korvaa seuran kolmannelle osapuolelle aiheutta-mat henkilö- ja esinevahingot, joista vakuutettu on korvausvastuussa. Vapaa-ehtoistyöntekijöiden tapaturmavakuutus puolestaan korvaa esimerkiksi talkois-sa, valmennus- ja koulutustapahtumissa sekä kilpailujen järjestelytehtävissä tai matkalla näihin sattuneita tapaturmia. Vapaaehtoistyöntekijän ei tarvitse olla seuran jäsen ollakseen vakuutuksen piirissä. Vakuutettuja ovat kaikki alle 75-vuotiaat talkoolaiset.

Musiikin tekijänoikeuksista vastaavien Teoston ja Gramexin kanssa solmitun sopimuksen puitteissa SJAL:n jäsenseurat voivat vapaasti esittää musiikkia eri urheilutilaisuuksissa ja -tapahtumissa, joita seurat järjestävät.

SJAL palkitsi tänä vuonna ansioituneita

S JAL:n hallitus valitsi tänä vuonna jo perinteeksi muodostuneen Vuoden Jousiampujan. Lisäksi uusina palkintoluokkina otettiin

käyttöön Vuoden Jousiampujajuniori ja Vuoden Jousiammuntate-ko.

Vuoden 2012 jousiampujaksi hallitus nimesi kotkalaisen Jere Forsbergin, joka voitti Lontoon paralympialaisissa kultaa avoi-messa taljaluokassa.

Vuoden 2012 jousiampujajunioriksi hallitus valitsi teuvalaisen Mirjam Tuokkolan, joka ampui maastoammunnan MM-kilpailuis-sa juniorityttöjen tähtäinjousen hopeaa ja voitti lisäksi naisten SM-kultaa sisäammunnassa ja maastoammunnassa.

Vuoden 2012 jousiammuntatekona palkittiin jousiammuntaseu-ra Achilles Kokkolan torilla Venetsialaisten yhteydessä elokuussa järjestetystä tauluammuntafi naalista.

Kunniakirjat palkituille luovutetaan sisäammunnan SM-kilpailujen yhteydessä Kemissä maaliskuussa 2013.

Lokakuun alussa SLU-talossa järjestetyssä ’EU-euroja liikunnalle’ -seminaarissa saatiin ja vaihdettiin käytännön vinkkejä rahoituksen hakemiseen liittyen sekä kuultiin kokemuksia onnistuneista hankkeista. Pääviesti kouluttajilta oli, että rahoitusta kannattaa ehdottomasti hakea.


O hjelma-asiantuntijat Terhi Liintola ja Ossi-Pekka Ollikainen Kansainvälisen liikkuvuu-

den ja yhteistyön keskuksesta CIMOsta kannusti-vat liikuntajärjestöjä ja -seuroja hakemaan rahoi-tusta EU:n nuorisotoimintaohjelmasta (Youth in Ac-tion). Vuodelle 2013 on Suomessa jaossa Youth in Action -ohjelman kautta 3 miljoonaa euroa.

"On erittäin todennäköistä, että liikuntaan liit-tyvä hakemus menee läpi, erityisesti jos kyse on alaikäisistä nuorista ja heidän osallisuutensa hankkeessa on iso ja aito. Tärkeämpää on nuor-ten osallisuus kuin lopputulos", Liintola totesi.

Hyvä kokemus hankkeesta

Porvoon Urheilijoiden edustajat valmentaja Perttu Uotila ja valmennuspäällikkö Petri Sunden ker-toivat hankkeesta, jossa 14 seuran nuorta juok-sijaa vietti kaksi viikkoa Iso-Britanniassa Lontoon lähistöllä harjoitellen ja viettäen aikaa brittiläis-ten nuorten kanssa. Yhteisten harjoitusten lisäksi aikaa vietettiin esimerkiksi pienryhmissä keskuste-lemalla, muun muassa vapaaehtoistyön moninai-suutta pohtimalla.

Porvoon Urheilijat teki hankkeen hyvin tiiviissä aikataulussa. Hakupapereiden jättämisestä ra-portoinnin päättymiseen meni puolisen vuotta. Seura on hyvin tyytyväinen hankkeeseen.

"Meillä oli kilpaurheilun lisäksi mielessä kasva-tuksellinen ajatus. Haluamme, että nuoret saa-vat elämälleen hyötyä urheilusta. Mielestämme

pääsimme tavoitteeseen. Hanke avasi nuorten silmiä vapaaehtoistyöhön. Lisäksi hanke opetti heille omatoimisuutta ja rohkeutta toimia uusissa tilanteissa. Heidän vanhempiensa ymmärrys ja arvostus urheilua kohtaan on kasvanut hankkeen jälkeen ja he osallistuvat seuran toimintaan enem-män kuin aiemmin", Uotila kertoi.

Briteistä saadun esimerkin innostamana Por-voon Urheilijat käynnisti yhteisharjoitukset otsikon ”Uusimaa juoksee” alla. Juoksutreenit ovat yhtei-siä kaiken ikäisille ja -kuntoisille. Seuran harjoituk-siin osallistuvien määrä on kasvanut. Mikä ilah-duttavinta, seurassa harrastavien lasten ja nuorten vanhempia on tullut runsaasti mukaan.

Voimmeko me saada rahoitusta?

Suomen Liikunta ja Urheilu SLU:n järjestämässä koulutuksessa virisi runsaasti ideoita hankkeiden aihioiksi. Lajiliittoväki kyseli innokkaasti mahdol-lisuuksista hakea rahoitusta. Käytäntöihin liittyviä kysymyksiä esitettiin paljon. CIMOn asiantunti-jat muistuttivat, että hanke kannattaa suunnitella omista lähtökohdista käsin eikä taktikoida ajatel-len muiden mahdollisia näkökulmia. Liintola ja Ollikainen lupasivat olla avuksi sähköpostitse jo hankeideaa hahmoteltaessa: [email protected] , [email protected] . He sparraavat ja konsultoivat mielellään hanketta suunnittelevia tahoja, jotta hakemus tulisi hyväksytyksi.

Ensi vuosi on kuluvan rahoitusohjelmakauden

viimeinen. Kansainvälisten asioiden asiantuntija Kristiina Heinonen SLU:sta kertoi, mitä tulevai-suus tuo tullessaan.

"Komissio on tehnyt esityksen Yhteinen Erasmus -ohjelmasta, jonka on tarkoitus käynnistyä vuon-na 2014. Nykyiset nuoriso- ja koulutuksen oh-jelmat siirretään Yhteinen Erasmus -ohjelman sa-teenvarjon alle. Urheilu on ensimmäistä kertaa tulossa mukaan ohjelmakokonaisuuteen itsenäise-nä toimijana. Seitsemänvuotisen ohjelman budje-tiksi on esitetty 17 miljardia euroa, mutta tiukan budjettikurin aikana summa saattaa pienentyä. Liikunnan ja urheilun osuudeksi kaavaillaan 1,4 prosenttia kokonaisuudesta. Euroopan parlamen-tin kulttuurivaliokunta käsittelee ohjelmaa parhail-laan. Parlamentin käsittelyyn asia tulee näillä nä-kymin tammikuussa 2013. Jäsenmaat tekevät lo-pullisen päätöksen ohjelman sisällöstä ja raha-summasta."

Lisätietoja ja käytännön neuvoja antavat yllä mainittujen CIMOn ohjelma-asiantuntijoiden li-säksi erityisasiantuntija Timo Hämäläinen (timo.hamalainen@ plu.fi , 050 585 0461) ja asian-tuntija Kristiina Heinonen ([email protected] , 040 521 3282). Laajemmin tietoa liikunnan EU-rahoitusmahdollisuuksista löytyy SLU:n julkai-semasta oppaasta, joka on luettavissa sähköisesti osoitteessa www.slu.fi /materiaalit/julkaisut_ja_oppaat/.

Lähde: LUM 12/12, SLU.fi .

Teksti: Laura Andersson, SLU

Elite Plushiilikuitukeskiosapaino 1180gpituus: 25”värit: musta, sininen, punainen

390€

Voila

! O-la

-laa!

Katso

mitk

ä hinn

at.

S E B A S T I A N F L U T E - K A U P P I A A S I

Maneesikatu 2, 00170 Helsinki, puh. 09 135 6508, www.sherwoodshop.fiManeesikatu 2, 00170 Helsinki, puh. 09 135 6508, www.sherwoodshop.fi

Sebastian Flute on ranskalainen sisäratojen maailmanmestari vuodelta 1991, jolloin hän voitti Oulun MM-kilpailuissa kultaa ja Olympiakultaa Barcelonassa 1992. Flute on lopettanut aktiivikilpailu-uransa, mutta toimii aktiivisesti edullis-ten, mutta huippulaatuisten jousiammuntavälineiden kehittelijänä ja markkinoi-jana. Jo pelkästään Fluten kotimaassa Ranskassa on 60.000 jousiampujaa, minkä lisäksi hän tuo tuotteitaan myös kansainvälisille markkinoille. Fluten jousiam-muntavälineet valmistetaan etupäässä Etelä-Koreassa. SF-tuotteiden hinta/laatu-suhde on kohdallaan. Totea alta itse.

330€

Forged Plus-keskiosapaino: 1150gpituus: 25”värit: musta, mattaharmaa,värit: musta, mattaharmaa,sininen, kirkas sininen,punainen, hopea ja valkoinen

200€

150€

Premium-keskiosapaino: 1080gpituudet: 23” ja 25”värit: musta, sininen, punainen, hopea ja valkoinen

90€

Axiom-keskiosaHyvä keskiosa aloittajallepaino: 1130gpituus 23”värit: musta, sininen, punainen, hopea ja valkoinen

205€

Elite Carbon-hiilikuitulavatpaunat: 18 - 46 #, pituudet: 66, 68,70”

180€

Premium Carbon-lasikuitulavatpaunat: 16 - 44 #, pituudet: 66, 68,70”

110€

Premium-lasikuitulavatpaunat: 16 - 44 #, pituudet: 66, 68,70”

85€

Axiom Plus-lasikuitulavatpaunat: 16 - 38 #, pituudet: 64, 66, 68”

140€

Elite Fiber-lasikuitulavatpaunat: 16 - 44 #, pituudet: 66, 68,70”

Elite Plus-hiiliikuitulavatpaunat: 18 - 46 #, pituudet: 66, 68,70”

HUOM!

SF-keskiosien hintaan kuuluu-keskiosien hintaan kuuluumyös nuolihylly ja joustotallamyös nuolihylly ja joustotallamyös nuolihylly ja joustotalla

TULOSSA

Axiom-tähtäimetmustana ja hopeana

MM-kultaa Oulussa

1991

Olympiakultaa Barcelonassa

1992

Jousiampuja 3/2012

Documents

Transcript of Jousiampuja 3/2012