Johtaminen hyvinvointivaltion tulevaisuuden kysymyksenä
-
Upload
eeva-hellstroem -
Category
Government & Nonprofit
-
view
1.639 -
download
1
Transcript of Johtaminen hyvinvointivaltion tulevaisuuden kysymyksenä
Johtaminen hyvinvointivaltion tulevaisuuden kysymyksenäRatkaisuja kompleksin maailman ja epävarman tulevaisuuden haasteisiinEeva Hellström, 18.3.2016
Sitra • Etunimi Sukunimi • 0.0.2015 • 2
Esitys perustuu Eeva Hellströmin ja Mikko Kosonen raporttiin(lataa tästä)
Raportti on julkaistu osana johtavien eurooppalaisten ajatushautomojen ja säätiöiden Vision Europe -yhteistyötä (lue lisää tästä)
Sitra • Eeva Hellström • 18.3.2016 • 3
Eurooppalainen hyvinvointimalli kriisissä
Demokratian rakoilu
Eriarvoisuuden lisääntyminen
Talouden haavoittuvaisuus
Ekologiset kysymykset
1
2
34
Kestävän hyvinvoinnin
tavoittelu
- ja siihen investoiminen
Sitra • Eeva Hellström • 18.3.2016 • 4
Reaktiivinenlähestyminen
Proaktiivinen lähestyminen
Miten uusi työllisyysohjelma
rahoitetaan ? Tarvitsemmeko
uudenlaista vastuunjakoa eläkejärjestelmään ?
Millaisia rakenteellisia uudistuksia sote-
hallinnossa tarvitaan ? Miten osallistamme ja teemme yhteistyötä
muita toimijoiden kanssa ?
Miten ratkaisemme komplekseja ongelmia yli
hallinnonalojen ?
Miten vahvistamme resilienssiä ja kykyä
vastata uusiin tarpeisiin ja tilanteisiin?
Sitra • Eeva Hellström • 18.3.2016 • 5
AmbitioStrategisen ja ketterän
johtamiskapasiteetin kehittäminen 1
Reflektio(strateginen
herkkyys, yhteinen oppiminen)
Inte-graatio
(sopeutuminen, yhteinen
sitoutuminen)
Adap-taatio
(Resurssien liikkuvuus)
Evolu-tiivinen muutos
• Johtamisen uudistaminen prioriteetiksi
• Governance-tutkimus, kv tutkijavekrostot, kokemusten vaihto
• Governance-indikaattorit
• Governance osaksi johtamiskoulutusta
• Insentiivit muutoksiin
Muutosesteiden poistaminen
Emotionaaliset esteet
Kognitiiivisetesteet
Vuorovaikutusesteet
Institutionaalisetesteet
Sitra • Eeva Hellström • 18.11.2015 • 6
Strategisen ja ketterän johtamiskapasiteetin kehittäminen
Ilmiöpohjainen johtaminen ja asiakastyytyväisyys
1
2
Ambitio
• Visionäärinen yhtenäinen valtioneuvosto
• Pitkäjänteiset ilmiöpohjaiset tavoitteet
• Organisointi ja resursointi tavoitteiden mukaisesti
• Jatkuvan reflektiokyvyn kehittäminen
• Ilmiöpohjaisten tavoitteiden purkaminen paikallisiksi ihmislähtöisiksi paikallisiksi
Sitra • Eeva Hellström • 18.3.2016 • 7
Strategisen ja ketterän johtamiskapasiteetin kehittäminen
Ilmiöpohjainen johtaminen ja asiakastyytyväisyys
Hyvinvointiyhteiskunnan demokratia-pohjan vahvistaminen
1
2
3
Ambitio
• Ymmärryksen lisääminen demokratian eri muodoista
• Yhteistyön lisääminen paikallisten yhteisöjen kanssa, päätöksenteon siirtäminen lähemmäs paikallistasoa ja kansalaislähtöiseen toimintaan kannustaminen
• Demokratiainnovaatioiden kokeileminen ja parhaiden käytäntöjen skaalaaminen
Sitra • Eeva Hellström • 18.3.2016 • 8
Strategisen ja ketterän johtamiskapasiteetin kehittäminen
Ilmiöpohjainen johtaminen ja asiakastyytyväisyys
Hyvinvointiyhteiskunnan demokratia-pohjan vahvistaminen
Valtion roolin uudistaminen hyvinvoinnin tuottamisessa
1
2
34
Ambitio
• Valtion ”orkestrointi”-roolin vahvistaminen (yhteistyö, koordinaatio)
• Yhteisöpohjaisten vahvuuksien parempi hyödyntäminen
• Jakamistalouden ja yhteisöllisen kuluttamisen hyötyjen ja haittojen arviointi ja parhaiden käytäntöjen mahdollistaminen
• Sosiaalisten investointimallien kehittämien yhteistyössä yksityissektorin kanssa
EU:n johtaminen kohti legitiimiä sosiaalista agendaa
Sitra • Eeva Hellström • 18.3.2016 • 9
Strategisen ja ketterän johtamiskapasiteetin kehittäminen
Ilmiöpohjainen johtaminen ja asiakastyytyväisyys
Hyvinvointiyhteiskunnan demokratia-pohjan vahvistaminen
Valtion roolin uudistaminen hyvinvoinnin tuottamisessa
1
2
345
Ambitio
• Reflektion vahvistaminen (ennakointi, sense-making, visiointi)
• Euroopan laajuinen dialogi unionin ja sen sosiaali-politiikan tulevaisuudesta
• Sosiaalisten investointien laajempi soveltaminen
• Eri politiikkojen sosiaalisten vaikutusten arviointi ja sopeutusmekanismien käyttö niiden puitteissa
Sitra • Eeva Hellström • 18.3.2016 • 10
Tarvitsemme merkittäviä systeemisiä muutoksia hyvinvointivaltiomme toimintatavoissa.
Johtamisen ja hallinnan kehittäminen tulee ymmärtää ensiarvoisena uudistamisen kohteena– sosioekonomisten politiikkauudistusten mahdollistajana !