Jenesis(Letoqeto) Anutunoŋjeroiwoikuuyaletoŋgi. Jeŋasa-asari · goulya ii awaa soro kolooja....

1

Jenesis (Letoqeto)Anutunoŋ jero iwoi kuuya letoŋgi.

Jeŋasa-asariBuk koi kanoŋ sundu koi kaaŋa jeja: Anutunoŋ siwe,

namo, iikawaa iwoiya kuuya ano ejemba mokolooŋ oronosiŋgisoŋgonoŋ kamaaŋ ururo lombo siimboboloyawo iibaloŋ so ananaa qanananoŋ uro. Kaeŋ kamaaŋ nunuroAnutunoŋ oyaŋboyaŋ mokolooŋ laligowombaajoŋ kananomaaŋa ii areŋgoŋ ano. Letoqeto (Jenesis) buk kokawaauutanoŋ bakaya woi kokaeŋ ejao:

1) Boŋ 1-11 Sundu kanakanaiya: Anutunoŋ siwe anonamo mokolooŋ orono ejemba yoŋoo laaligogianoŋ walaeeŋanoŋ nomaeŋ kolooro. Aadam ano Iiw, Kein ano Aabelyoŋoo sundugia. Nooawaa kambaŋanoŋ gboulu somatawaama namo tururo. Babilon kanoŋ taua koriga totooŋmegi.

2) Boŋ 12-50 Israel yoŋoo bemunjaleurugia yoŋoo sun-dugia: Wala Aabrahamnoŋ Anutu moma laariŋ qaayateŋ koma laligoro qaaya jeŋ tegoro solaŋaniro. Iwaagematanoŋ meria Aisak, esia Jeikob qata moŋ Israel anoiwaa merauruta 12 yoŋoo sundugia kania kania. Eja12 ii Israel kanagesowaa tuuŋ 12 yoŋoo bemunjalegiagakoloogi. Bemunjale Joosefwaa sundu ii qaita moŋ. No-maeŋ kolooro Joosefnoŋ wala Iijipt keno iwaa gematanoŋmaŋa Jeikob ano daremuŋuruta kuuya yoŋonoŋ kan-ageŋ kaaŋagadeeŋ sumaŋurugia iyoŋowo Iijipt kantrinoŋkema waba laligogi.

Buk koi kanoŋ ejemba yoŋoo laaligogiaa sunduyamam-aga jejato, Anutunoŋnomaeŋamaoŋonoti, iikanoŋ sunduiikawaa bakaya waŋa kolooja. Laaligowaa sundu kuuya

2iikawaa nanamemeŋ eja waŋa ii Anutu. Kanakanaiyanoŋsiwe, namo ano iyoroo iwoigara kuuya mokolooŋ oŋonosiŋgisoŋgonoŋ kamaaŋ ururo pondaŋ Maŋgia oŋa laligoŋkileŋagia gosiŋ qaagia jeŋ tegoŋ iroŋgia meleema oŋonoqagianoŋ uro laligogi. Tosianoŋ Anutuwaa qaa baatanoŋkeŋgiti, ii awaagadeeŋ kalaŋ koma uŋuano laaligogianoŋiikawaa so utegoŋ asugiro. Nooawaa kambanoŋ sumaŋu-ruta 8 yoŋonoŋ qaagoto, ejemba tosaaŋa kuuya yoŋonoŋkomugi. Kanageŋ soomoŋgo qaaya ii Aabraham ano gbili-uruta kanageŋ koloogiti, ii oŋono. Soomoŋgo qaa iikawaaso Anutunoŋ kanagesouruta oyaŋboyaŋ mokoloowuti-waajoŋ galeŋ koma oŋono laligoŋ kouma laligoŋ kougi.Ejembanoŋ wala eeŋanoŋ nomaeŋ Anutu moma laariŋmugiti, sundu towoya iikanoŋ kambaŋ kokaamba kaaŋa-gadeeŋ momalaarinananoŋ kotiiŋ gbilia ewaatiwaajoŋilaaŋ nonomakeja.Buk kokawaa bakaya waŋa 10 ii kokaeŋ:

1) Siwe, namo ano iwoi kuuya mokolooro. 1.1–2.252) Siŋgisoŋgowaa lombo siimboboloyawo kanairo. 3.1-

243) Aadambaa kambaŋanoŋga kanaiŋ Nooawaanoŋ

kouro. 4.1–5.324) Nooawaa kambaŋanoŋ apu gboulu somatanoŋ

waaro. 6.1–10.325) Babilon miri koriga totooŋ megi. 11.1-96) Seembaa kambanoŋga kanaiŋ Abrambaanoŋ kouro.

11.10-327) Bemunjale karooŋ Aabraham, Aisak ano Jeikob 12.1–

35.298) Iisoowaa gbiliuruta ii kokaeŋ: 36.1-439) Joosef ano iwaa daremuŋuruta 37.1–45.2810) Israel kanageso yoŋonoŋ Iijipt laligogi. 46.1–50.26

Anutunoŋ jeŋ kotoro iwoi kuuya letoma koloogi.

Jenesis 1:1 3 Jenesis 1:121Kanakanaiyanoŋ Anutunoŋ Siwe ano namomokolooŋ

orono. 2 Mokolooŋ orono namo ii gbameŋa ano kijika-juyawo ero. Ero apu aŋgoŋ dusiitawo ii paŋgamanoŋesuuro ero. Kaeŋ ero Anutuwaa Uŋa Toroyanoŋ apuiikawaa qaganoŋ kema kaŋ laligoro. 3 * Kaeŋ laligoroAnutunoŋ kokaeŋ jeŋ kotoro: “Asasaga mono asugiwa.”Kaeŋ jeŋ kotoro gomaŋ mono asariro. 4 Asariro iiroawaa kolooro asasaga ano paŋgamaŋ mendeema orono.5Asasagaa qata weeŋ ano paŋgamambaa qata gomantiiŋakaeŋ oroono. Kaeŋ oroono weemboria mutuya tegorogomaŋ tiiŋ ano.

6 * Ano Anutunoŋ kokaeŋ jeŋ kotoro: “Mono apubatugianoŋ sombimbaa jawo kotiga asugiŋ apumendeenoeugeŋ ano emugeŋ ewao.” 7 Kaeŋ jeŋ kotoŋ sombimbaajawo kotigamokolooŋ iikanoŋ apumendeeno deema jawoqaganoŋ eugeŋ ano jawo baatanoŋ emugeŋ eri. Kaeŋkolooro. 8 Anutunoŋ sombimbaa jawo kotiga eugeŋaaqata sombiŋ qaro. Kaeŋ qaro weemboria woiya tegorogomaŋ mombo tiiŋ ano.

9 Ano Anutunoŋ kokaeŋ jeŋ kotoro: “Apu sombiŋbaatanoŋ ejuti, ii mono meŋ kululuugi tuuŋ motooŋgokolooro namo toboga asugiwa.” Kaeŋ jeŋ kotoro monokaeŋ asugiro. 10 Kaeŋ asugiro tobogaa qata namo qamaapu tuuŋ somata kululuugiti, iikawaa qata kowe oroono.Orooma iriiro iikanoŋ mono awaa kolooro. 11 Awaakolooro kokaeŋ jeŋ kotoro: “Namo qaganoŋ mono iwoitoŋgoŋa kuuya kokaeŋ asugiŋ waabu: Loloo gbojoja iwoikogiawo ii mono asugiŋ waama kuuŋ sogoŋkebu. Gerekasa tanigia kania kania mono namonoŋ asugiŋ hoŋgiakogiawo kuuŋ sogoŋkebu.” Kaeŋ jeŋ kotoro mono kaeŋasugiro: 12 Namo qaganoŋ iwoi toŋgoŋa kuuya asugiŋwaagi. Loloo gbojoja iwoi kogiawo tanigia kania kania* 1:3: 2 Kor 4.6 * 1:6: 2 Piito 3.5

Jenesis 1:13 4 Jenesis 1:22

ii asugigi. Gere kasa tanigia kania kania ii namonoŋasugiŋ hoŋgia kuuŋ sogogi. Kaeŋ asugiro Anutunoŋiŋiiro iikanoŋmono awaa kolooro. 13Weemboria karooŋategoro gomaŋ mombo tiiŋ ano.

14 Ano Anutunoŋ kokaeŋ jeŋ kotoro: “Sombimbaa jawokotiganoŋ mono asasaga asugiŋ weeŋ ano gomantiiŋa iimendeema oroma nama (yara) yambu, koŋuru kambaŋano weeŋ kambaŋ, gbani kambaŋ ano weemboria moto-motoombaa aiweseyaga ewu. 15 Iikanoŋ mono sombim-baa jawokotakota kanoŋ asasaga anonamomeŋasariwu.”Kaeŋ jeŋ kotoro mono kaeŋ asugigi: 16Anutunoŋ asasagasomata woi mokolooŋ orono: Asasagaa galeŋa weeŋ jaayanano iikawaa kamakamaata koiŋ ii gomantiiŋaa galeŋaganama eŋ ubao. Seŋgelao ii kaaŋiadeeŋ mokolooŋ oŋono.17Anutunoŋ ii sombimbaa jawo kotiga iikanoŋ namomeŋasariwutiwaajoŋ oŋoono. 18 Ii namomeŋ asariŋ weeŋ anogomantiiŋaa galeŋgiaga nama asasaga ano paŋgamaŋamendeema orombutiwaajoŋ oŋoono. Kaeŋ asugiro Anu-tunoŋ iŋiiro iikanoŋ mono awaa kolooro. 19 Weemboria4:ya tegoro gomaŋ mombo tiiŋ ano.

20AnoAnutunoŋ kokaeŋ jeŋ kotoro: “Apu kowe iikawaauutanoŋ mono iwoi isiŋosoŋgiawo asugiŋ sokoma apuqeŋ kondondoŋgoŋ laŋ kema kaŋ laligowu. Kaaŋiadeeŋkooŋa kooŋa namo qaganoŋ kanakeewaŋ elelaoŋ ko-toŋ kema kaŋ laligowu.” 21 Kaeŋ jeŋ kowewaa oroyasomasomata ano iwoi isiŋosoŋgiawo tanigia kania ka-nia apu qeŋ kondondoŋgoŋ qeqelala kema kaŋkejuti, iimokolooŋ oŋono. Kaaŋagadeeŋ kooŋ tanigia kania kaniaeŋgaŋgiawo ii mokolooŋ oŋono. Mokolooŋ oŋoma iŋiiroiikanoŋ mono awaa kolooro. 22 Awaa kolooro kotuegoŋoŋoma qaa kokaeŋ jeŋ kotoro: “Oŋo mono ko meragiawojuma seiŋ apu kowe sokoma laligowu ano kooŋ oŋo mono

Jenesis 1:23 5 Jenesis 1:29kaaŋiadeeŋ namo qaganoŋ kolooŋ seiwu.” 23Qaa kaeŋ jeŋkotoro weemboria 5:ya tegoro gomaŋ mombo tiiŋ ano.

24 Ano Anutunoŋ kokaeŋ jeŋ kotoro: “Namoqaganoŋ mono iwoi kuuya laaligogiawo tanigia kaniakania asugiwu. Miriwaa oroya, iwoi bagianoŋ komakondondoŋgoŋkejuti ano duuyaa oroya tanigia kaniakania, ii mono asugiwu.” Kaeŋ jeŋ kotoro mono kaeŋasugigi: 25 Anutunoŋ duuyaa oroya tanigia kania kania iimokolooŋ oŋono. Miriwaa oroya tanigia kania kania iimokolooŋ oŋono ano iwoi kuuya bagia namonoŋ komakondondoŋgoŋkejuti, tanigia kania kania ii mokolooŋoŋono. Mokolooŋ oŋoma iŋiiro iikanoŋ mono awaakolooro. Kiaŋ.

Anutunoŋ eja ano emba mokolooŋ orono.26 * Kawaa gematanoŋ Anutunoŋ kokaeŋ jeŋ kotoro:

“Ayo, anana mono eja ananaa tani kaaŋa meniŋ iwoikuuya galeŋ koma oŋoma laligowa. Iwoi kuuya ii kowe-waa soraya, sombimbaa kooŋa ano miriwaa oroya, namokuuya ano iwoi kuuya bagia namonoŋ koma kondon-doŋgoŋkejuti, mono iyoŋoo galeŋgiaga kolooŋ laligowa.”27 * * Kaeŋ jeŋ kotoŋ iyaŋaa kaitaniaa so eja mokolooro.Anutuwaa kaitania kaaŋa laligowaatiwaajoŋ ii mokolooŋmuro. Eja ano emba laligowaotiwaajoŋ ii mokolooŋorono. 28 Mokolooŋ oroma ii kotuegoŋ kokaeŋ jeŋ kotoŋorono: “Oro mono gbili mokoloori kolooŋ seiŋ ama baloŋsokoma laligowu. Kaeŋ laligoŋ baloŋ toya koloowu. Kaeŋkolooŋ kowewaa soraya, kanakeewambaa kooŋa ano oromokoleŋ lagiso buubuu namonoŋ kema kaŋkejuti, monoii kuuya galeŋ koma poŋgia kolooŋ laligowu.” 29 Kaeŋjeŋ kotoŋ qaa kokaeŋ irijoro: “Mobu, niinoŋ monjaŋ* 1:26: 1 Kor 11.7 * 1:27: Mat 19.4; Maak 10.6 * 1:27: Jen 5.1-2

Jenesis 1:30 6 Jenesis 2:5-6logoya kania kania baloŋ kuuya sokoma asugiŋ waamakogia kuuŋ sogoŋkejuti ano gere kasa kuuya hoŋ kogiawokuuŋ sogoŋkejuti, iikanoŋnembanenegia koloowaatiwaa-joŋ anjeŋ. 30Duuyaa oroya kuuya, kanakeewambaa kooŋakuuya ano iwoi kuuya namonoŋ kema kaŋkejuti ano tosiakuuya sewaŋ aasoŋ horoŋkejuti, iyoŋoojoŋ loloo gbojojatoŋgoŋa kania kania ii nenegia koloowaatiwaajoŋ anjeŋ.”Qaa kaeŋ jero mono kaeŋ asugiro. 31 Asugiro Anutunoŋiwoi kuuya mokolooroti, ii iiro awaa totooŋ kolooro ker-aqeeaŋgo moro. Weemboria 6:ya tegoro gomaŋ mombotiiŋ ano. Kiaŋ.

2Anutunoŋ kendoŋ raro.

1 Gomaŋ ano siwe jakeya jakeya ano namo yorooiwoigara akadamugarawo kuuya ii mono mokolooŋoŋondabororo. 2 * * Anutunoŋ gawoŋa ii merotegoro weemboria 7 iikanoŋ kendoŋ raro. Gawoŋakuuya merotiwaajoŋ weemboria 7 kanoŋ haamo mero.3 Mokomokoloo gawoŋa kuuya merotiwaajoŋ amaweemboria iikanoŋ haamo mero. Kawaajoŋ weemboria7:ŋa ii kendoŋ jeŋ kotuegoŋ jeŋ kobooro. Kiaŋ.

Oyaŋboyaŋ gawoŋ qata Eeden4 Anutunoŋ siwe namo mokolooro asugiritiwaa sun-

duya ii kiaŋ. Poŋ Anutunoŋ siwe namo mokolooŋoronoti, kambaŋ iikanoŋ 5-6 Poŋ Anutuwaa uuaiŋaajoŋnamo qaganoŋ koŋ mende kiro gawoŋ komakoomowaa-joŋ eja moŋ mende laligoroto, namo uutanoŋa beduiikanoŋadeeŋ kouma namo qaga sokoma meŋ samoriro.Kawaajoŋ duuyaa gere kasa moŋ me sombembaa loloogbojoja iwoi moŋ ii namonoŋ mende asugiŋ ero.* 2:2: Hib 4.4, 10 * 2:2: Eks 20.11

Jenesis 2:7 7 Jenesis 2:177 * Kambaŋ kanoŋ Poŋ Anutunoŋ baloŋ sububuŋ

meŋ iikanoŋ eja meŋ yagoŋ laaligowaa buu aasoŋasewaŋanoŋ upipiiro kemero horoŋ gbiliŋ laaligowaauŋayawo kolooro.

8 Kaeŋ kolooro Poŋ Anutunoŋ weeŋ koukoutanoŋbaageŋ gomaŋ qata Eeden kanoŋ oyaŋboyaŋ gawoŋ(paradais) komoma eja mokolooroti, ii iikanoŋ oono lalig-oro. 9 * Oono laligoro jeŋ kotoro namonoŋga gere tani-gia kania kania asugiŋ waagi. Gere ii iimasiiŋsiiŋgiawokolooro hoŋgia neneya ii naaŋgiawo. Oyaŋboyaŋ gawoŋbiiwianoŋ laaligo kotigaa geria ano momakootowaa geriaiimotooŋ jeŋ kotoro asugiri. Momakootowaa geriaa kaniaii kokaeŋ: Hoŋa neŋ iikanoŋ awaa ano bologa iikawaakania ii moma kotowaobo.

10 Gere kaaŋ waagi apu moŋ ii Eedenoŋa kanaiŋ oy-aŋboyaŋ gawoŋ kotoŋ kelekele meŋ iikanoŋadeeŋ ka-maaŋ juma apu boria gowoya 4 kolooŋ keŋgi. 11 Apugowoyamutuyaa qata Piison, ii Hawila baloŋ kuuya liligoŋeŋ kenja. Baloŋ kanoŋ goul eja. * 12 Baloŋ iikawaagoulya ii awaa soro kolooja. Selemoroŋ uŋkoowayawoqata bedelion ano jamohoŋawoqata oniks ii kaaŋagadeeŋiikanoŋ ejao. 13 Apu gowoya woiyaa qata Giihon. Ii(Mesopotemiawaa) baloŋ qata Kuus ii kuuya liligoŋ kenja.14 Apu gowoya karooŋaa qata Taigris. Ii Assiria baloŋbatanoŋ weeŋ koukoutanoŋ baageŋ kemeŋ kenja. Apugowoya jaŋgo 4 iikawaa qata ii Yufreitis.

15 Kaeŋ kolooro Poŋ Anutunoŋ eja wama oyaŋboyaŋgawoŋ Eeden koma komoma galeŋ kombaatiwaajoŋ jeŋoono. 16 Ooma kokaeŋ jeŋ kotoŋ muro: “Oyaŋboyaŋgawoŋ uutanoŋ gere kuuya nama kenjuti, iyoŋoo hoŋ-gia ii saanoŋ afaaŋgoŋ meŋ neŋ laligowa. 17 Kaento,* 2:7: 1 Kor 15.45 * 2:9: Ais 2.7; 22.2, 14 * 2:11: Hawila: ii Babiloniabalombaa jawo kosianoŋ eja.

Jenesis 2:18 8 Jenesis 2:25momakootowaa gere hoŋa ii mono mende newa. Iineŋ awaawaa kania ano bologaa kania moma kotowagatieeŋ, gii mono weemboria iikanoŋadeeŋ koomu kotigakomuwaga. Kawaajoŋ ii mono mende newa.”

18 Kaeŋ jeŋ Poŋ Anutunoŋ jero: “Eja aŋodeeŋ lalig-oro awaa mende kolooja. Kawaajoŋ nii mono iyaŋakaaŋa ala-ilailaaya mokoloomaŋa.” 19 Kaeŋ jeŋ duuyaaoro kuuya ano kanakeewambaa kooŋ kuuya ii namonoŋmokolooŋ oŋoma ejawaa kosianoŋ uŋuama ejanoŋ qagianomaeŋ qabaati, ii iima mobaatiwaajoŋ iwaa baatanoŋoŋoono. Oŋoono ejanoŋ iwoi laaligogiawo kuuya iyoŋooqagia motomotooŋ qaro Anutunoŋ kaeŋ ewaatiwaajoŋjeŋ kotiiro. 20 Kaeŋ kolooro ejanoŋ miriwaa oro kuuya,kanakeewambaa kooŋ kuuya ano duuyaa oro kuuya iiqagia qadabororo. Qadaboroto, iyaŋa kaaŋa ala-ilailaayalaligowaatiwaajoŋ moŋ mende mokolooro.

21Mendemokolooro PoŋAnutunoŋ kaeŋ iima kotoŋ ejameŋbimooro komunagbiili gaoŋ ero. Eromaroŋ siitamoŋhoroŋ siitaa duŋa busuyanoŋ meŋ kojaŋgiro. 22 Kojaŋgiŋmaroŋ siita ejawaanoŋga meroti, iikanoŋ emba mero.Meŋ nama ejawaanoŋ wama karo. 23 Wama karo ejanoŋii iima kokaeŋ jero: “Yai! Koi neenaa taninaga. Iwaasii busuya ii neenaa sii busunoŋga asugija. Anutunoŋii ejawaa sele kitianoŋga mero letoma eja tani kaaŋalaligojiwaajoŋ qata emba (= ejawaa alia) qabu.” † 24 *Kaeŋ jero Anutunoŋ jeŋ kotoŋ orono: “Kaeŋ kolooroejanoŋmono nemuŋmaŋa oromesaoŋ embiawo qokotaaŋselemotooŋgo kolooŋ laligowao.”

25 Eja iikanoŋ embiawo opo surugara qaa bombolaŋlaligorito, kileŋ iyaŋgaraajoŋ gamugara mende moma† 2:23: Ejawaa alia: Iŋklis qaa iiba: man ano woman qaa woi ii ororoŋ tanikoloojao. * 2:24: Mat 19.5; Maak 10.7-8; 1 Kor 6.16; Ef 5.31

Jenesis 3:1 9 Jenesis 3:7laligori. Kiaŋ.

3Aadam ano Iiw Anutuwaanoŋ qaa qotogoŋ kamaaŋ ururo.

1 * Poŋ Anutunoŋ namowaa oro laaligogiawo kuuyamokolooŋ oŋonoti, iyoŋoo batugianoŋ mokolenoŋ os-oŋkakale momonoŋ oro kuuya uŋuuguŋ uro. Kaeŋ umaemba kokaeŋ ijoro: “Oyaŋboyaŋ gawonoŋ gere kuuyanama kenjuti, iyoŋoo hoŋgia moŋ mende newaotiwaajoŋAnutunoŋ oŋanoŋ jeŋ kotoŋ orono me qaago?”

2 Kaeŋ ijoro embanoŋ meleema mokoleŋ kokaeŋ ijoro:“Oyaŋboyaŋ gawonoŋ gere tosia nama kenjuti, iyoŋoohoŋgia ii saanoŋ newotiwaajoŋ jero. 3 Jeroto, gawoŋbiiwianoŋ gere moŋ nanji, iikawaa hoŋa ii neŋ komu-wobotiwaajoŋ mono kokaeŋ jero: ‘Ii mono mende newao.Ii mende oosiriwao.’ Kaeŋ jeŋ kotoŋ norono laligojo.”

4 Kaeŋ meleema jero mokolenoŋ emba kokaeŋ ijoro:“Ii awawi totooŋ! Oro mende komuwaota. 5 Kaento,gere iikawaa hoŋa neri weemboria iikanondeeŋ monojaagaranoŋ tooro Anutu kaaŋa kolooŋ awaawaa kaniaano bologaa kania moma kotowaota. Anutunoŋ kaeŋkoloowabotiwaajoŋ moma qaa kaeŋ jero.”

6 Kaeŋ ijoro embanoŋ gere ii uuŋ iigigiiro hoŋa awaanenetaa so kolooro. “Ii iima-aiŋaiŋawo nano momakootosomata afaaŋkota nombaa,” kaeŋ romoŋgoŋ hoŋa moŋmetogoŋ nero. Neŋ loya iwo laligoroti, ii kaaŋiadeeŋmuro nero. 7 Nero jaagaranoŋ mono iikanondeeŋ toorobombolaŋ laligoriti, ii iima kotoŋ aori. Kaeŋ iima kotoŋaoŋ nama fig gerewaa seŋa memburatiŋ opo suru kaaŋauuŋ lama rari.* 3:1: Isa 12.9; 20.2

Jenesis 3:8 10 Jenesis 3:158Rari weeŋ jaaya kemero gomaŋ gooriro PoŋAnutunoŋ

oyaŋboyaŋ gawonoŋ riiŋ karo kana otoŋa mori. Ii momaloemba yoronoŋ Poŋ Anutuwaa jaasewaŋanoŋga koko-momola meŋ oyaŋboyaŋ gawombaa gere uugianoŋ kemaasaŋgori. 9 Asaŋgorito, Poŋ Anutunoŋ Aadambaajoŋkokaeŋ qaro, “Gii dakanoŋ laligojaŋ?”

10 Kaeŋ qaro kokaeŋ meleeno: “Gii oyaŋboyaŋ gawoŋuutanoŋ riiŋ kana goo kana otoŋga moma selena bombo-laŋ rajeŋiwaajoŋ toroko mojeŋ. Kawaajoŋ kokomomolameŋ asaŋgojeŋ.”

11 Kaeŋ meleeno kokaeŋ ijoro: “Gii bombolaŋ laligo-jaŋi, ii moronoŋ gijoro mojaŋ? Nii gere mombaa kotanewabotiwaa soŋgo ama gombeti, gii iikanoŋa moŋ ne-jaŋa me qaago?”

12 Kaeŋ ijoro ejanoŋ jero: “Emba niwo laligowaatiwaa-joŋ nonati, iinoŋ gere iikawaa kota nono nejeŋa.”

13 * Kaeŋ ijoro Poŋ Anutunoŋ emba kokaeŋ qisiŋmuro: “Gii mono naambaajoŋa kaeŋ anjaŋa?” Qisiŋ murokokaeŋ meleeno: “Mokolenoŋ niijoŋgoro nejeŋa.”

Anutunoŋ iroŋa meleema oŋombaatiwaajoŋ jero.14 Kaeŋ meleeno Poŋ Anutunoŋ mokoleŋ kokaeŋ jeŋ

muro: “Kaeŋ anjaŋiwaajoŋ ama gii monomiriwaa oro ku-uya ano duuyaa oro kuuya yoŋoo batugianoŋ kokaeŋ jeŋqasuaaŋ gombe laligowa: Gii mono namonoŋ laligowa-gatiwaa so baganoŋ kondondoŋgoŋ kema kaŋ sububuŋuutanoŋ laligoŋ kikisi iwoi neŋkeba. 15 * Kaeŋ neŋ em-bawo batugaranoŋ kere ama orombe ii moma laligowaga.Kere ii goo gbiliuruga ano iwaa gbiliuruta yoŋoo batu-gianoŋ toroqeŋ eŋ uro kokaeŋ koloowaa: Yoŋoonoŋga ejamoŋnoŋ goo waŋga rinjaŋgoro gii iwaa kana gbakoyanoŋkiŋkebaga.”* 3:13: 2 Kor 11.3; 1 Tim 2.14 * 3:15: Isa 12.17

Jenesis 3:16 11 Jenesis 3:2316 Toroqeŋ emba kokaeŋ jeŋ muro: “Gii koro ama

laligona masu guro siimbobolo somata gombe ii momamerabora oŋomakebaga. Ii kileŋ naaŋga mono logaageŋeŋ gono iinoŋ galeŋga kolooŋ laligowaa.”

17 * Toroqeŋ eja kokaeŋ jeŋ muro: “Nii gere mombaahoŋa newabotiwaajoŋ ‘Ii mende newa,’ jeŋ soŋgo amagombeto, giinoŋ kileŋ embagaanoŋ qaa otaaŋ nejaŋa.Kawaajoŋ nii namo ii goojoŋ ama seigowe ewaa. Kaeŋero gii namonoŋ laligowagatiwaa so mono ureŋ aoŋ si-imbobolo moma gawoŋ mamaga meŋ nenega mokolooŋlaligowa. 18 Gawoŋ meŋ laligona goo nene gawonoŋ joŋkowororo iwoi ii kouro duuyaa logoya iwoi neŋ laligowa.19Kaeŋ laligoŋnogo ariŋ gawoŋmena gbamoyakaga hoŋakolooro neŋ laligowa. Kaeŋ laligowagato, namonoŋ meŋgombetiwaajoŋ namo iikanondeeŋ mombo eleema ke-meba. Selega sububunonoŋ meŋ gombeta laligoŋ umagomono mombo sububuŋ koloowaga.” Kaeŋ jeŋ muro.

20 Ejanoŋ embia iwoi kuuya laaligogiawo laligojuti,iyoŋoo nemuŋgia kolooro ejanoŋ qata Iiw (Eewa) qaro.* 21 Poŋ Anutunoŋ oro selianoŋ opo suru meŋ Aadamembiawo lama orono laligori.

Anutunoŋ Aadam Iiw Eeden joloŋtowonoŋa konjoma orono.22 * Kaaŋa laligori Poŋ Anutunoŋ kokaeŋ jero: “Yai!

Ejemba ii nonoonoŋga mombaa so kolooŋ awagaakania ano bologaa kania mendeema orombaotiwaajoŋmojao. Kaeŋ kolooro laaligo kotigaa gere kota mendenewaotiwaajoŋ soŋgo ambeto, yoronoŋ kambaŋkokaamba toroqeŋ borogara boraama ii kaaŋagadeeŋmeŋ neŋ iikaaŋanoŋ mende komuŋ tetegoya qaa kotiiŋlaligoŋ ubaobo.” 23 Kaeŋ jeŋ kawaajoŋ oyaŋboyaŋ* 3:17: Hib 6.8 * 3:20: Iiw: qaa iikawaa kania ii ‘Jaawo laligojuti, iyoŋoonemuŋgia.’ * 3:22: Ais 22.14

Jenesis 3:24 12 Jenesis 4:7gawoŋ Eeden iikanoŋa konjoma oroma namonoŋameŋ oronoti, mono namo iikanoŋadeeŋ komakoomogawoŋ mewaotiwaajoŋ wasiŋ orono seleeŋgeŋ kemeŋkeni. 24 Ejemba kaeŋ konjoma oroma oyaŋboyaŋ gawoŋEedembaa leegeŋanoŋ weeŋ koukoutanoŋ baageŋzerubim gajoba tosaaŋa kuuŋ oŋono laaligo kotigaagere iikawaa kania utuŋ galeŋ koŋgi. Yoŋoo borogianoŋmanjawaa sooya somata ano iikanoŋ gere bolaŋ kaaŋabilibiliawo jeŋ batanoŋ gematanoŋ liligoŋ bilisikwaa sokolooro nama galeŋ koma laligogi. Kiaŋ.

4Keinoŋ Aabel qero komuro.

1 Aadamnoŋ embiawo laligoŋ agimiŋ aori Iiwnoŋ(Eewa) koro ama Kein (Kain) mero. Meŋ Kein qawaajoŋkokaeŋ jero: “Anutunoŋ ilaaŋ nono merana mejeŋa.”2 Iiwnoŋ kanageŋ Aadambaa meria Aabel, Keimbaa kogamero. Aabelnoŋ laligoŋ somariiŋ lama galeŋgiagakolooro Keinoŋ komakoomo ejaga kolooŋ laligoro. 3Kaeŋlaligori kambaŋ moŋnoŋ Keinoŋ gawonoŋa nene tosiameŋ kaŋ Pombaajoŋ siimoloŋ ooŋ muro. 4 * Aabelnoŋkaaŋagadeeŋ lama tuuŋanoŋa mutu kolokolooya moŋmeŋ kaŋ qeŋ kitia kelegawonoŋ Pombaa siimoloŋ ooro.Ooro Poŋnoŋ Aabel aŋa ano iwaanoŋ siimoloŋ iima moronaaŋawo kolooro. 5 ‘Naaŋawo kolooroto, Poŋnoŋ Keinano iwaanoŋ siimoloŋ ii iima togoro. Kaeŋ kolooro Keim-baa iriŋa soono uuta katitigoro jaasewaŋanoŋ bosoleero.6 Bosoleero Poŋnoŋ Kein kokaeŋ ijoro. “Iriŋga mononaambaajoŋ soono jaasewaŋganoŋ bosoleeja? 7 Gii iwoiawaa ana meŋ aŋaliŋ gombe saanoŋ jaasewaŋga hak* 4:4: Hib 11.4

Jenesis 4:8 13 Jenesis 4:16otaambaga me qaago? Iwoi awaa mende ana siŋgisoŋ-gowaa Toyanoŋ mono uugaa naguyanoŋ nama koumam-baajoŋ awelegoŋ embomakeja. Kaeŋ embomakejato, giimono iikawaa soŋgo ama galeŋ meŋ haamo amba.”

8 * Poŋnoŋ Kein kaeŋ ijoroto, Keinoŋ kileŋ koga Aabelkokaeŋ ijoro: “Mono kana anorodeeŋ gawonoŋ kembo.”Kaeŋ ijoro gawonoŋ kema Keinoŋ luguŋ koga Aabel qe-lanjiŋ meŋ qero komuro.

9Komuro Poŋnoŋ Kein kokaeŋ qisiŋmuro: “Koga Aabelii dakanoŋ laligoja?” Qisiŋ muro kokaeŋ meleeno: “Niimende mojeŋ. Nii konaa galeŋa qaago.”

10 * Kaeŋ meleeno Poŋnoŋ ijoro: “Gii naa iwoigaanjaŋa? Moba, kogaa sayanoŋ mono namonoŋga asugiŋqaro mojeŋ. 11 Namo kokawaa qaa oota aantama kogaasaya boroganoŋga meji, niinoŋ mono kokanoŋa konjomagombe kemba. Joramoraa aŋgonjora iimono goo qaganoŋambe uja. 12 Konjoma gombe komakoomo gawoŋ menanamonoŋ moriaŋaa hoŋa aŋgoŋ koma gono baloŋ so mo-molagoŋ keqeleŋ ama oloŋ koma laŋ kema kaŋ laligowa.”

13 Kaeŋ jero Keinoŋ Poŋ kokaeŋ ijoro, “Qaanaa iroŋameleena qananoŋ uji, iikanoŋ mono esuŋna uuguŋ bi-mooro bosimambaajoŋ amamaamaŋa. 14 Moba, gii ketenii gawoŋqeqe balonoŋa notaana jaasewaŋganoŋa mo-molagoŋ baloŋ so keqeleŋ ama oloŋ koma laŋ kema kaŋlaligomaŋa. Kawaajoŋ moŋnoŋ nii niima afaaŋgoŋ nurokomumambo.”

15 Kaeŋ ijoroto, Poŋnoŋ kokaeŋ jero moro: “Kaeŋqaago! Moŋnoŋ Kein qero komuwaati eeŋ, iikawaa iroŋamono iwaa qaganoŋ uro ambeŋa 7 koloowaa.” Kaeŋjeŋ moŋnoŋ Kein mokolooŋ qero komuwabotiwaajoŋselianoŋ aiwese tere moŋ ano. 16 Kaeŋ ano Pombaa* 4:8: Mat 23.35; Luuk 11.51; 1 Jon 3.12 * 4:10: Hib 12.24

Jenesis 4:17 14 Jenesis 4:24jaasewaŋa mesaoŋ kema kema baloŋ qata Lansaŋ ewae-waŋ (Nood) kanoŋ keuma laligoro. Baloŋ ii Eeden weeŋkoukoutanoŋ baageŋ eja. Kiaŋ.

Keimbaa gbiliuruta17Keinoŋ embiawo laligoŋ agimiŋ aori koro ama Henok

mero. Keinoŋ taoŋ moŋ meŋ meriaa qata Henok qaro.18 Henokwaa meria qata Irad. Iradwaa meria Mehu-jael. Mehujaelwaa meria Metusael. Metusaelwaa meriaLamek. Kaeŋ koloogi. 19 Lameknoŋ emba woi orono:Moŋ qata Ada, moŋ qata Zila. 20 Adanoŋ koro ama Jaabalmero. Iinoŋ ejemba opo sel kuuŋgianoŋ eŋ laligoŋ baobulmakao galeŋ koma oŋoma laligojuti, iyoŋoo beŋisigiakolooro. 21 Jaabalwaa kogaa qata Juubal. Iinoŋ ejembagita kulele qeŋ awelo uuŋ laligojuti, iyoŋoo beŋisigiakolooro. 22 Zilanoŋ kaaŋagadeeŋ meria qata Tuubal-Keinmero. Iinoŋ somariiŋ gawombaa tulsya ano manjaqeqe-waa iwoiya kania kania ii braas ano ainoŋ ooro bolbolgoroqokotaaŋ meŋkero. Tuubal-Keimbaa naaŋa qata Nama.

23 Lameknoŋ kambaŋ moŋnoŋ embawoita ii kokaeŋirijoro,“Ada ano Zila embawoina, oro mono geja ama qaana koi

mobao:Moŋnoŋ nii nuŋ qijiriro iikawaa iroŋaajoŋ

mono eja moŋ qewe komuwaa.Moŋnoŋ nii gbilibuuruŋ nuro sa iikawaa

iroŋaajoŋ mono eja gbaworo moŋ qewe komuwaa.24 * Moŋnoŋ Kein qero iroŋa iwaa qaganoŋ uro ambeŋa 7

koloowaato,moŋnoŋ Lamek nii nuro iikawaa iroŋa mono iwaa

qaganoŋ uro ambeŋa 77 koloowaa.” Kiaŋ.Seet ano Enos

* 4:24: Mat 18.22

Jenesis 4:25 15 Jenesis 5:1025 Eja mutuya Aadam iinoŋ mombo embiawo laligoŋ

agimiŋ aori meragara moŋ kolooro kokaeŋ jero: “KeinoŋAabel qero komurotiwaajoŋ Anutunoŋ Aabelwaa kitianoŋmerana moŋ nonja.” Kawaajoŋ qata Seet (Nonja) qaro.26 Seetwaa meria kaaŋagadeeŋ kolooro qata Enos qaro.Kiaŋ.

Kambaŋ iikanoŋ ejemba yoŋonoŋ kanaiŋ Pombaa qataqama kooliŋ laligogi. Kiaŋ.

5Aadambaa gbiliuruta yoŋoo qa areŋgia1 Hist 1.1-4

1 * Aadambaa esameraaŋa ano amboisiuruta yoŋooqa areŋgia koi. Anutunoŋ eja mokolooroti, iinoŋ iiiyaŋaa kaitaniaa so mero. 2 * Kaeŋ meŋ eja ano embalaligowaotiwaajoŋ mokolooŋ oroma kambaŋ kanoŋ qa-gara ejemba * qama kotuegoŋ orono. 3Aadamnoŋ laligoroyambuya 130 tegoro meria moŋ kolooro. Ii Aadam iyaŋaakaitaniaa so laligoro qata Seet qaro. 4 Seet koloorokambaŋ iikanoŋadeeŋ Aadamnoŋ toroqeŋ yambu 800laligoŋ kouma laligoro kambaŋ batuya kanoŋ merabo-raaŋa tosaaŋa kolooŋ ugi. 5 Aadamnoŋ kaeŋ laligoŋ uroyambuya mindiriŋ 930 motogoŋ komuro.

6 Komuro meria Seet iinoŋ yambuya 105 tegoro meriaEnos kolooro. 7 Enos kolooro kambaŋ iikanoŋadeeŋ Seet-noŋ toroqeŋ yambu 807 laligoŋ kouma laligoro kambaŋbatuya kanoŋ meraboraaŋa tosaaŋa kolooŋ ugi. 8 UgiSeetnoŋ laligoŋ kema kema uro yambuya mindiriŋ 912motogoŋ komuro.

9 Komuro meria Enos iinoŋ yambuya 90 tegoromeria Keinan kolooro. 10 Keinanoŋ kolooro kambaŋ* 5:1: Jen 1.27-28 * 5:2: Mat 19.4; Maak 10.6 * 5:2: Aadam: ii Hibruuqaanoŋ ejemba.

Jenesis 5:11 16 Jenesis 5:26iikanoŋadeeŋ Enosnoŋ toroqeŋ yambu 815 laligoŋ koumalaligoro kambaŋ batuya kanoŋ meraboraaŋa tosaaŋakolooŋ ugi. 11 Ugi Enosnoŋ laligoŋ kema kema uroyambuya mindiriŋ 905 motogoŋ komuro.

12 Komuro meria Keinan iinoŋ yambuya 70 tegoromeria Mahalalel kolooro. 13 Mahalalel kolooro kam-baŋ iikanoŋadeeŋ Keinanoŋ toroqeŋ yambu 840 laligoŋkouma laligoro kambaŋ batuya kanoŋ meraboraaŋatosaaŋa kolooŋ ugi. 14 Ugi Keinanoŋ laligoŋ kema kemauro yambuya mindiriŋ 910 motogoŋ komuro.

15 Komuro meria Mahalalel iinoŋ yambuya 65tegoro meria Jared kolooro. 16 Jared kolooro kambaŋiikanoŋadeeŋ Mahalalelnoŋ toroqeŋ yambu 830 laligoŋkouma laligoro kambaŋ batuya kanoŋ meraboraaŋatosaaŋa kolooŋ ugi. 17 Ugi Mahalalelnoŋ laligoŋ kemakema uro yambuya mindiriŋ 895 motogoŋ komuro.

18Komuromeria Jared iinoŋ yambuya 162 tegoromeriaEnok kolooro. 19 Enok kolooro kambaŋ iikanoŋadeeŋJarednoŋ toroqeŋ yambu 800 laligoŋ kouma laligoro kam-baŋ batuya kanoŋmeraboraaŋa tosaaŋa kolooŋ ugi. 20UgiJarednoŋ laligoŋ kema kema uro yambuya mindiriŋ 962motogoŋ komuro. 21 Komuro meria Enok iinoŋ yambuya65 tegoro meria Metusela kolooro.

22 Metusela kolooro kambaŋ iikanoŋadeeŋ Enoknoŋyambu 300:waa so uuta Anutuwo somoŋgoŋ kema kaŋlaligoro kambaŋ batuya kanoŋ meraboraaŋa tosaaŋakolooŋ ugi. 23Ugi Enoknoŋ laligoŋ uro yambuya mindiriŋ365 motogoro. 24 * Motogoŋ uuta Anutuwo somoŋgoŋkema kaŋ laligoro Anutunoŋ eeŋ jaa seliawo mero.

25 Mero meria Metusela iinoŋ yambuya 187 tegoromeria Lamek kolooro. 26 Kolooro kambaŋ iikanoŋadeeŋMetuselanoŋ toroqeŋ yambu 782 laligoŋ kema kema uro* 5:24: Hib 11.5; Juud 14

Jenesis 5:27 17 Jenesis 6:4kambaŋ batuya kanoŋ meraboraaŋa tosaaŋa kolooŋ ugi.27 Ugi Metuselanoŋ laligoŋ kema kema uro yambuyamindiriŋ 969 motogoŋ komuro.

28 Komuro meria Lameknoŋ yambuya 182 tegoro meriamoŋ kolooro. 29 Kolooro qata Nooa (uluŋkoleŋ) qamakokaeŋ jero: “Anutunoŋ baloŋ seigoro nono boro-nananoŋ gawoŋ koma komoma seleqeqe ama siimbobolomoma laligoniŋ mera koi kanoŋ mono saanoŋ uluŋkoleŋnonomakebaa.” 30 Nooa kolooro kambaŋ iikanoŋadeeŋLameknoŋ toroqeŋ yambuya 595 tegoro kambaŋ batuyakanoŋmeraboraaŋa tosaaŋa kolooŋ ugi. 31Ugi Lameknoŋlaligoŋ kema kema uro yambuya mindiriŋ 777 motogoŋkomuro.

32 Lameknoŋ komuro meria Nooa iinoŋ yambuya 500tegoro merauruta karooŋ qagia Seem, Haam ano Jaafetkoloogi. Kiaŋ.

6Namo ejembanoŋ boliŋ aŋgonjoragiawo koloogi.

1 * Ejemba namo qaganoŋ laligogi jaŋgogianoŋ kanaiŋsomariiro boraurugia ii kaaŋagadeeŋ koloogi. 2 Koloogikambaŋ kanoŋ Anutuwaa merauruta yoŋonoŋ ejembayoŋoo boraurugia iŋisosoroogi. Iŋisosoroogitiwaa so iioŋoŋgi embaurugia koloogi. 3 Kaeŋ koloogi kambaŋiikanoŋ Poŋnoŋ qaa kokaeŋ jero: “Namo ejembanoŋjaa selewo kambaŋ tetegoya qaa laligoŋ ubuto, yoŋonoŋmono komuwu. Areŋgia kaeŋ ama oŋonjeŋ. Kambaŋkokaamba kanaiŋ laaligogia mono yambu 120 jaŋgo iimende uuguŋ laligoŋ ubuya.” 4 * Anutuwaa merau-ruta yoŋonoŋ baloŋ ejemba yoŋoo boraurugia oŋoŋgiembaurugia kolooŋ merabora oŋoŋgiti, kambaŋ iikanoŋ* 6:1: Job 1.6; 2.1 * 6:4: Jaŋ 13.33

Jenesis 6:5 18 Jenesis 6:13ano kanageŋ kaaŋagadeeŋ eja damubiribirigiawo kolooŋsomariiŋ namonoŋ laligogi. Monowaa monoyanoŋgabeŋurugia qabuŋawo laligogiti, iyoŋonoŋmono ii koloogi.

5 * Baloŋ ejemba yoŋoo kileŋagia ii somata qatawokolooro uugiaa momo areŋgia kuuya ii kambaŋ so bolo-gagadeeŋ suulaŋ (pororo) ama laligogiti, ii Poŋnoŋ iiro.6 Ii iima ejemba mokolooŋ oŋono namonoŋ laligogiti,iikawaajoŋ Anutunoŋ moma boliŋ wosobirinoŋ uuta saaqero siimbobolo moma laligoro. 7 Kaeŋ moma laligoŋqaa kokaeŋ jero: “Ejemba mokolooŋ oŋombeti, niinoŋmono ii balonoŋa uŋuŋ tiwilaaŋ oŋomaŋa. Ejemba,miriwaa oroya, iwoi bagianoŋ koma kondondoŋgoŋke-juti ano kanakeewambaa kooŋa mokolooŋ oŋombetiwaa-joŋ moma boliŋ aoŋ ii mono uŋuŋ tiwilaaŋ oŋomaŋa.”8Kaeŋ jeroto, ejaNooa iinoŋPombaa jaanoŋkiaŋkoomuyamokolooŋ laligoro. 9-10 * Nooawaa gbiliuruta yoŋoo sun-dugia ii kokaeŋ: Merauruta karooŋ qagia Seem, Haam anoJaafet koloogi. Nooanoŋ ejemba batugianoŋ eja solaŋakoposowaa qaaya qaa laligoŋ uuta Anutuwo somoŋgoŋkema kaŋ laligoro. 11 Nooanoŋ kaeŋ laligoroto, ejembatosaaŋa kuuya ii Anutuwaa jaanoŋ dogoŋ bolidaborogi.Kawaajoŋ ejemba pororo uŋuŋ tiwilaaŋ oŋoŋgi, iikanoŋbaloŋ kuuya sokoma ero. 12 Ejemba kuuya namonoŋkemakaŋ laaligogiameŋbolidaborogi gomaŋbaloŋ kuuyayoŋoo nanamemeŋgia ii dogoŋ aŋgonjorayawo kolooroAnutunoŋ namonoŋ uuŋ tanigia kaaŋa ii iiro.

Waŋgo memewaa areŋa13Kaeŋ iima AnutunoŋNooa qaa kokaeŋ ijoro: “Ejemba

yoŋoojoŋ ama uŋuŋ tiwitiwilaaŋ aoao ii namo kuuyasokoma eja. Kawaajoŋ niinoŋ ejemba kuuya meŋ komuŋ* 6:5: Mat 24.37; Luuk 17.26; 1 Piito 3.20 * 6:9-10: 2 Piito 2.5


oŋomambaajoŋ qaana somoŋgowe. Moba, niinoŋ apunoŋbaloŋ meleembe kemero iwoi kuuya isiŋosoŋgiawo iikomudaborowuya. 14 Kawaajoŋ gii mono geeŋgo reeŋgere koma kanoŋ waŋgoga mewa. Iikawaa uuta kotonauuta melamelaa koloowa. Waŋgowaa uuta ano selia iiqandonoŋ kuuŋ mokotaadaborowa. 15 Waŋgo ii kokaaŋamewa: korigaya 133 miita (450 fiit), aaregeŋa 22 miita (75fiit) ano koŋaya 13 miita (45 fiit) kaeŋ mewa. 16Waareŋamejugoŋ sopa ano waareŋ batugaranoŋ liligoŋ jeŋgenaŋtintiŋa 44 sentimiita (18 ins) ii kotoŋ mesaowa. Waŋ-gowaa uuta mosona uuta qaga, batuya ano dusiita karooŋkoloowu. Waŋgo naguya ii nemuŋaageŋ amba. 17 Moba!Niinoŋmono jewe gboulu somatanoŋ kouma baloŋ kuuyaqeŋ tururo ejemba ano iwoi laaligowaa aasoŋgiawo kuuyasombiŋ baatanoŋ laligojuti, iyoŋonoŋmono apu nemotoŋkomuwu. Kaeŋ komugi namowaa iwoiya kuuya ii monoqaondaborowuya.

18 Kaeŋ asugiwaato, niinoŋ giwo soomoŋgo areŋkokaeŋ anjeŋ: Gii mono waŋgonoŋ uba. Gii, embagaano mera eŋarouruga oŋonoŋ mono motooŋ waŋgonoŋubu. 19 Uma laligogi iwoi laaligogiawo kuuya ii qaond-aborowubotiwaajoŋ yoŋoonoŋa woi woi ejia ano embia iisogianoŋ uŋuana giwo motooŋ waŋgonoŋ ubu. 20 Kooŋtanigia kania kania,miriwaa oroya tanigia kania kania anonamowaa mokoleŋ, lolooŋ iwoi tanigia kania kania kuuyayoŋoonoŋga woi woi ii mono komuwubotiwaajoŋ otanagoonoŋ kagi waŋgonoŋ ubu. 21 Kaaŋagadeeŋ oŋoaŋgiaano kooŋ, oro iwoi kuuya yoŋonoŋ newutiwaa so mononembanene kania kania mokolooŋ korama meŋ kululuuŋwaŋgonoŋ ana kalaŋ koŋkoŋa ewaa.” 22 * Anutunoŋ Nooakaeŋ ambaatiwaajoŋ jeŋ kotoŋ muroti, iikawaa so monoteŋ koma ii kuuya ama medabororo.* 6:22: Hib 11.7


Ejemba ano oro kuuya ii waŋgonoŋ ugi.1 Nooanoŋ waŋgo medabororo Poŋnoŋ qaa kokaeŋ

ijoro: “Gii ejemba tuuŋ koi yoŋoo batugianoŋ solaŋakolooŋ laligojaŋ. Niinoŋ goo kanaga kaeŋ mokoloo-jeŋ. Kawaajoŋ gii ano sumaŋuruga kuuya oŋo monowaŋgonoŋ ubu. 2 Oro neneya, doŋqiziziŋgia qaa ii ku-uya yoŋoonoŋa sewen sewen, ejia 7 ano embia 7:baaso oŋoona goonoŋ koubu. Kaaŋagadeeŋ oro aŋgojora-giawo kuuya yoŋoonoŋga woi woi ejia ano embia kaaŋaoŋoona goonoŋ koubu. 3 Toroqeŋ kooŋ kania kaniakuuya yoŋoonoŋga kaaŋagadeeŋ sewen sewen, ejia 7 anoembia 7 ii oŋoona giwo waŋgonoŋ ubu. Kaeŋ ana oroano kooŋ tanigia kania kania kuuya ii mende qaombuto,toroqeŋ namonoŋ kolooŋ seisei ama laligowuya. 4 Ugiweemboria 7 tegoro jeŋ kotowe koŋ rombuŋ somatanoŋmono namonoŋ kamaaro gomantiiŋa weemboria 40:waaso toroqeŋ koŋ kiwaa. Kaeŋ kiro iwoi isiŋosoŋgiawokuuya namonoŋmokolooŋ oŋombeti, ii monomotooŋ jeŋtegowe qaombuya.” 5 Poŋnoŋ Nooa kaeŋ ambaatiwaajoŋjeŋ kotoŋmuro iikawaa sogadeeŋmono teŋ koma ii kuuyaandabororo.

6 Kaeŋ ama mero Nooawaa yambuyanoŋ 600 koloorogboulu somatanoŋ namo qaganoŋ kouro. 7 * Koubaati-waajoŋ ano Nooa embiawo ano mera eŋarourugarayoŋonoŋ motooŋ gboulunoŋ komuwubotiwaajoŋ oloŋkoma waŋgonoŋ ugi. 8 Kaaŋagadeeŋ oro neneya, doŋqiz-iziŋa ano oro aŋgojoragiawo ano kooŋ ano iwoi kuuyabagianoŋ koma kondondoŋgoŋkejuti, 9 ii woi woi kuuyaejia ano embia ii sogianoŋ kaŋ waŋgonoŋ Nooawaanoŋ* 7:7: Mat 24.38-39; Luuk 17.27

Jenesis 7:10 21 Jenesis 7:19ugi. Anutunoŋ Nooa jeŋ kotoŋ muroti, ii mono iikawaaso kolooro. Kiaŋ.

Gboulunoŋ ejemba turuŋ oŋono komugi.10 Kaeŋ kolooro weemboria 7:baajoŋ jeroti, ii tegoro

gboulu somatanoŋ baloŋ qaganoŋ kouro. 11 * Nooawaayambuyanoŋ 600 kolooro yambu iikawaa koiŋa 2 kawaaweemboria jaŋgo 17 kanoŋ apu jaaya kuuya, apu diiŋ-giawo iikawaa nemuŋgia kuuya ii emugeŋga somariiŋboŋguŋ waagi. Kaaŋagadeeŋ eukanoŋ kanakeewambaaapuya iikawaa qaa oogia ii aantaŋgi. 12 Koŋ rombuŋsomata ii balonoŋ kamaaŋ kiŋ ero kema gomantiiŋaasaga 40 keno. 13 Koŋnoŋ kanaiŋ kimambaajoŋ anoweemboria kanoŋ Nooa ano merauruta Seem, Haamano Jaafet, Nooa embiawo ano eŋarourugara karooŋyoŋonoŋ motooŋ waŋgonoŋ udaborogi. 14 Toroqeŋduuyaa oroya ano miriwaa oroya kuuya, iwoi kuuyabagianoŋ koma kondondoŋgoŋkejuti, kooŋ kuuya anoiwoi eŋgaŋgiawo kuuya ii ejemba yoŋowo motooŋ waŋ-gonoŋ udaborogi. 15 Anutunoŋ iwoi kuuya mokolooŋoŋono laaligowaa aasoŋ horoŋkejuti, iyoŋoonoŋga woiwoi (2-2) ii Nooawaanoŋ kouma waŋgonoŋ udaborogi.16Anutunoŋ Nooa jeŋ kotoŋ murotiwaa so iwoi isiŋosoŋ-giawo kuuya waŋgonoŋ udaborogiti, ii ejia ano em-bia koloori. Kuuyanoŋ udaborogi Poŋ aŋo Nooawaagematanoŋ waŋgowaa naguya kono.

17Naguya kono iikanondeeŋ gboulu somatanoŋ kanaiŋgomantiiŋa asaga 40:waa so toroqeŋ namonoŋ waaro.Apunoŋ somariiŋ waama baloŋ koma turuŋ uma waŋgonamonoŋa metaano uro. 18 Uro apunoŋ baloŋ qaganoŋsomariiŋ saa qeŋ ugi waŋgonoŋ apu qaganoŋ aŋodeeŋeeŋ laŋ kema karo. 19 Kaeŋ kolooro apunoŋ baloŋ* 7:11: 2 Piito 3.6

Jenesis 7:20 22 Jenesis 8:4qaganoŋ mombo somariiŋ uro. Baaŋa koriga koriga som-biŋ baatanoŋ nama kenjuti, ii kuuya musuluŋgoŋ oŋono.20 Musuluŋgoŋ oŋoma uma baaŋa kuuya koma turuŋ 8miita (25 fiit) kawaa so uŋuuguŋ ero.

21 Kaeŋ ero iwoi isiŋosoŋgiawo kuuya namo qaganoŋkema kaŋ laligogiti, iyoŋonoŋ apu nemotoŋ komud-aborogi. Iwoi kuuya ii kooŋ memiriwaa oroya me duuyaaoroya me mokoleŋ, lagiso ano iwoi kuuya tuuŋ meŋbalonoŋ qeqelala kema kaŋkejuti ano ejemba kuuya iimotooŋ qaondaborogi. 22 Iwoi kuuya baloŋ toboganoŋlaligoŋ laaligowaa aasoŋa sewaŋgianoŋ horoŋ laligogiti, iikoreyanoŋ komudaborogi. 23 Iwoi laaligogiawo kuuya na-monoŋ laligogiti, ii Anutunoŋ uŋudabororo. Iwoi kuuyaii ejemba, oro me iwoi bagianoŋ koma kondondoŋgoŋke-juti me kanakeewambaa kooŋa kooŋa ii mono Anutunoŋuŋudabororo. Nooa ano sumaŋuruta waŋgo uutanoŋlaligogiti, iyoŋogadeeŋ mono iŋiima kobooŋ aŋgoŋ komagou gajogia kono. 24 Apu gboulu kanoŋ baloŋ qeŋ turuŋmende horoŋ kemeroto, weemboria 150:waa so ero.

8Gboulunoŋ horoŋ kamaaro namonoŋ toboriro.

1 Weemboria 150 ii tegoro kanoŋ Anutunoŋ Nooawaaano duuyaa oroya ano miriwaa oroya ano iwoi kuuyaiwo waŋgonoŋ laligogiti, ii romoŋgoŋ oŋoma haamosomata ano namo qaganoŋ qero apunoŋ kanaiŋ horoŋkamaaro. 2 Anutunoŋ emugeŋ apu diiŋgiawo iyoŋoojaagia ano eukanoŋ kanakeewambaa apuya iikawaa qaaoogia ii kojaŋgiŋ soŋgo ano konoŋ riima toboriŋ sombi-noŋgamombomende kamaaro. 3Mende kamaaro apu so-matanoŋ kanaiŋ namo qaganoŋ erotinoŋa eleema horoŋkamaaŋ kemero. Weemboria 150:waa so apunoŋ horoŋkamaaŋ kemeŋ egi. 4 Kaeŋ egi waŋgonoŋ koiŋ 7 kawaa

Jenesis 8:5 23 Jenesis 8:17weemboria 17 kanoŋ baaŋa qata Ararat kawaa waŋanoŋmokotaaŋ kotiiŋ raro. 5 Kanoŋ raro apu kanoŋ toroqeŋhoroŋ kamaaŋ kamaaŋ keno. Kema koiŋ 10 kawaa weeŋamutuya kanoŋ baaŋa iikawaa waŋgia ii asuganoŋ asugigi.

6 Asugigi weemboria 40 tegoro Nooanoŋ waŋgowaajeŋgenaŋa wala memeta ii metano. 7 Metama aoao kooŋmoŋ wasiro kanakeewaŋ laŋ elelaoŋ kema kaŋ mendeeleema laligoro balombaa apuya kanoŋ juguro. 8 Kawaagematanoŋ Nooanoŋ kewo moŋ wasiro keno. Namoqaganoŋ apunoŋ horoŋ kemeja me qaago, iikawaa ka-nia momambaajoŋ ii wasiro keno. 9 Kewonoŋ kemakaŋ apunoŋ toroqeŋ baloŋ sokoma turuŋ erotiwaajoŋhaamo memeyaa raraŋa mende mokolooŋ waŋgonoŋeleeno Nooanoŋ boria boraama meŋ waŋgo uutanoŋoono. 10 Oono weemboria 7:baa so toroqeŋ mambomalaligoŋ kanoŋ kewo ii mombo waŋgonoŋga wasiro keno.11 Kema mare kanoŋ eleema oil gere seŋa gbiligbili moŋii motogoŋ jetanoŋ kisama Nooawaanoŋ karo. Kaeŋ karoNooanoŋ ii iima kokaeŋ moma asariro: Apunoŋ monohoroŋ kamaaro namonoŋ asugidaboroja. 12 Kaeŋ momaasariŋmomboweemboria 7:baa somamboma nama kewoii mombo wasiro elelaoŋ keno. Kenoto, kambaŋ iikanoŋ iiiwaanoŋ mombo mende eleema karo.

13 Nooawaa laaligo yambuya 601 kawaa koiŋ mutuyaaweemboria mutuya kanoŋ apunoŋ namo qaganoŋ juguŋtoboriŋ ero. Kaeŋ kolooro Nooanoŋ waŋgowaa waareŋamero keno kokaeŋ uuŋ iiro: Namo qaganoŋmono toboriŋero. 14 Ii iiroto, mombo mamboŋgi toboriŋ koiŋ woiyaaweemboria 27 kanoŋ toboridaboroŋ ero.

15 Anutunoŋ Nooa qaa kokaeŋ ijoro: 16 “Gii emba-gawo ano mera eŋarouruga, oŋo mono waŋgo mesaoŋkamaawu. 17 Kamaaŋ oro iwoi laaligogiawo kuuya giwowaŋgonoŋ laligojuti, ii kooŋa kooŋa, miriwaa oroya ano


mokoleŋ iwoi kuuya bagia namonoŋ koma kondondoŋ-goŋkejuti, ii mono kuuya uŋuama kamaawu. Kaeŋ anasaanoŋ balonoŋ kolooŋ seisei ama deema baloŋ sokomalaligowuya.”

18 Kaeŋ ijoro Nooa embiawo ano mera eŋarourutayoŋonoŋ motooŋ waŋgo mesaoŋ kamaagi. 19 Kamaagiduuyaa oroya kuuya, mokoleŋ iwoi kuuya, kooŋ kuuyaano iwoi kuuyanamonoŋkemakaŋkejuti, iyoŋonoŋmonokaaŋiadeeŋ isigiaa so waŋgo mesaoŋ awaŋaoŋ kaŋ ka-maadaborogi. Kiaŋ.

Nooanoŋ Anutuwaajoŋ siimoloŋ ooŋ daŋgiseŋ jero.20 Kamaadaborogi Nooanoŋ Pombaajoŋ siimoloŋ alata

moŋ meŋ miriwaa oroya doŋqiziziŋgiawo ii kuuya anokooŋ doŋqiziziŋgia qaa ii kuuya yoŋoonoŋa tosia oŋomaalatanoŋ ama Anutuwaajoŋ siimoloŋ ooro. 21 OoroPoŋnoŋ moroŋ uŋkoowaya aiŋawo ii moro sokono uu-tanoŋ qaa kokaeŋ jero: “Ejemba yoŋoo uugiaa momoareŋgianoŋ mono meraboraaŋgianoŋga kanaiŋ bologakoloojuto, kileŋ namo ii kambaŋ moŋnoŋ ejemba yoŋoo-joŋ ama mombo mende qasuaamaŋa. Iwoi kuuya laali-gogiawo laligojuti, niinoŋ ii uŋudaboroweto, iikawaa sokambaŋ moŋnoŋ mombo mende jeŋ tegoŋ uŋumaŋa.22 Namonoŋ eŋ ubaatiwaa so mono namonoŋ koma ko-mogi hoŋa kolooro megi iikanoŋ mono mende qaond-aborowaa. Gomaŋ olomooro saŋgoŋa momakebu anogeriawo kolooro gere tooro momakebu. Koŋuru kambaŋano weeŋ kambaŋ, gomantiiŋa ano asasaga ii kambaŋakambaŋa ewaewaŋ ama awaŋaoŋ eŋ kembao. Ii kuuyatetegoya qaa eŋ uro laligowu. Kaaŋanoŋ mono kaeŋtoroqeŋ ewaa.” Kiaŋ.


Anutunoŋ Nooawo soomoŋgo areŋ ano.1 * Kaeŋ jeŋ Anutunoŋ Nooa anomerauruta kokaeŋ jeŋ

kotuegoŋ oŋono: “Oŋo mono kolooŋ seisei ama gomaŋsokoma laligowu. 2 Kaeŋ aŋgi balombaa oroya kuuya,kanakeewambaa kooŋa kuuya, iwoi kuuya bagianoŋ namokoma kondondoŋgoŋkejuti ano kowewaa soraya kuuya iimono oŋoo borogianoŋ oŋoombe oŋonoŋ ii galeŋ komaoŋoma laligogi yoŋonoŋ oŋoojoŋ keegia moma jeneŋgiaororo laligowuya. 3 Iwoi kuuya isiŋosoŋgiawo kema kaŋlaligojuti, ii oŋoo nenega kolooŋ ewaa. Wala logoya iwoitoŋgoŋa nenegiaga oŋombeta kete iwoi kuuya koi kaaŋa-gadeeŋ oŋonjeŋ. 4 * Motooŋgo ii mono mende newu. Iioro sayawo. Sa ii laaligowaa sareya koloojiwaajoŋ amasoŋgo koi ama oŋonjeŋ. 5Oŋoaŋgiaa sagia ii moŋnoŋmoŋmende maaba. Moŋnoŋ sa ii maabaati, iikawaa iroŋanoŋmono iyaŋaa qaganoŋ ubaa. Oro moŋnoŋ me ejembamoŋnoŋ ejemba moŋ qero laaligoyaa sareya maabaati,iikawaa iroŋanoŋ mono iyaŋaa qaganoŋ uro komuwaa.6 * Anutunoŋ ejemba iyaŋaa kaitania kaaŋa merotiwaa-joŋ ama moŋ moronoŋ ejemba moŋ qero komuwaati,moŋnoŋ mono ii kaaŋiadeeŋ qero komuwaa.

7 * Oŋo mono kolooŋ seiŋ laligowu. Kaeŋ namoqaganoŋ kolooŋ seigi jaŋgogianoŋ somariiŋ ubaa.”

8 Anutunoŋ toroqeŋ Nooa ano merauruta iwo lali-gogiti, iyoŋoojoŋ qaa kokaeŋ jero: 9 “Niinoŋ kete oŋoano oŋoo kerasuru-urugia kanageŋ koloowuti, oŋowosoomoŋgo areŋ anjeŋ. 10 Kaaŋiadeeŋ iwoi laaligogiawokuuya, ii miriwaa me duuyaa kooŋ oroya kuuya giwo* 9:1: Jen 1.28 * 9:4: Lew 7.26-27; 17.10-14; Lew 19.26; Dut 12.16, 23;15.23 * 9:6: Jen 1.26; Eks 20.13 * 9:7: Jen 1.28

Jenesis 9:11 26 Jenesis 9:17laligoŋ waŋgonoŋa kamaajuti, mono balombaa ilawoilalaaligogiawo kuuya yoŋowo soomoŋgo areŋ kokaeŋ an-jeŋ: 11 Niinoŋ soomoŋgo arena ii oŋowo kokaeŋ amakotiijeŋ: Niinoŋ apu gboulunoŋ ilawoila isiŋosoŋgiawokuuya ii mombo mende uŋuwe qaombuya. Apu gbouluii namo tiwilaawaatiwaajoŋmombomende ambe kawaa.”12 Anutunoŋ toroqeŋ qaa kokaeŋ jero: “Niinoŋ monosoomoŋgo areŋ koi ii neenaa ano oŋo ano ilawoila laali-gogiawo kuuya oŋowo laligojuti, ananaa batunananoŋambe tetegoya qaa kotiiŋ eŋ ubaa. Soomoŋgo areŋiikawaa aiweseya ii kokaeŋ:

13 Niinoŋ marilolona ii koosunoŋ ambe ewaa. Ni-inoŋ neena ano namonoŋ laligojuti, ananaa batunananoŋsoomoŋgo areŋ anjeŋi, mariloloŋ kanoŋmono iikawaa ai-weseya kolooŋ ewaa. 14Niinoŋ kambaŋ moŋnoŋ koosuyanamo qaganoŋ horoŋ oŋombe kamaaŋ ajoroogi mar-iloloŋnanoŋ koosunoŋ asugiwaati, 15 kambaŋ iikanoŋ ni-inoŋ soomoŋgo arena ii romoŋgomaŋa. Ii neena anooŋo ano ilawoila laaligogiawo kuuya tanigia kania kaniaananaa batunananoŋ ambeti, mono ii romoŋgomaŋa.Kawaajoŋ apu yoŋonoŋ mombo kaaŋ mende somariiŋiwoi isiŋosoŋgiawo kuuya tiwilaawutiwaajoŋ gboulu so-mata mende koloowaa.

16 Kambaŋ moŋnoŋ marilolonanoŋ koosunoŋ asugi-waati, niinoŋ ii iima iikanondeeŋ soomoŋgo arena iiromoŋgomaŋa. Ii tetegoya qaa neena ano ilawoilalaaligogiawo kuuya tanigia kania kania namo qaganoŋlaligojuti, ananaa batunananoŋ ama meŋ kotiiwe ewaa.”17 Anutunoŋ Nooawaajoŋ kaeŋ jeŋ toroqeŋ kokaeŋ ijoro:“Niinoŋ soomoŋgo areŋ koi ii neena ano namowaa ila-woila laaligogiawo kuuya ananaa batunananoŋ ama meŋkotiijeŋ. Soomoŋgo areŋ iikawaa aiweseya ii mono kiaŋ.”

Nooawaa merauruta


18 Nooawaa merauruta waŋgonoŋa kamaagiti, iyoŋooqagia ii Seem, Haam ano Jaafet. * Haam ii Keinambaamaŋaga. 19Yoŋonoŋ Nooawaamerauruta karooŋ koloogi.Ejemba kuuya deeŋqeema baloŋ sokoma laligojoŋi, ananaiyoŋoonoŋa kolooniŋ.

20 Nooanoŋ komakoomo ejaga kolooŋ wain apu kasagawoŋ mutuya komoro. 21 Ii komoroto, kambaŋ moŋnoŋwain apu tosia meŋ nero uuta eŋkaloloŋ kolooro iyaŋaaopo sel kuuŋ uutanoŋ opoqiisia qetegoŋ bombolaŋ ero.22KeinambaamaŋaHaam iinoŋmaŋanoŋbombolaŋ eroti,ii iima seleeŋgeŋ kemeŋ daremuŋwoita irijoro moriti,iikanoŋ maŋa gamu qeŋ muro. 23 Seem ano Jaafetyoronoŋ ii morito, maleku moŋ meŋ sawiŋgaranoŋ amagemagema uma maŋgaranoŋ bombolaŋ eroti, ii esuuri.Jaagaramoŋgeŋuuritiwaajoŋ amamaŋgaranoŋ asuganoŋeroti, ii mende iiri. 24 Nooanoŋ eŋkaloloŋa qaono uutatororo moma waama meria meraanoŋ sili ama muroti,ii moro. 25 Ii moma uuta duuro Haambaajoŋ kokaeŋjero: “Keinan ii jeŋ qasuaaŋ mujeŋ. Iinoŋ mono dare-muŋwoita yoroo weleŋqeqeurugara yoŋoo weleŋqeqe-gia omaya kolooŋ laligowaa.” 26 Toroqeŋ kokaeŋ jero:“Anutu, Seembaa Poŋa, ii mono mepeseejeŋ. Keinanoŋmono Seembaa weleŋqeqeya omaya kolooŋ laligowaa.27Anutunoŋmono Jaafetwaabaloŋameŋ somariiro Seem-baa opo sel kuunoŋ laligowuya. Keinan yoŋonoŋ monoSeem yoŋoo weleŋqeqeurugia omaya kolooŋ laligowu.”

28 Gboulu somatanoŋ tegoro Nooanoŋ toroqeŋ yambu350:waa so laligoŋ uro. 29 Laaligoyaa yambuya ii mindiriŋ950 kawaa so laligoŋ kouma komuro. Kiaŋ.

* 9:18: Jaafet: = seija


Nooawaa merauruta yoŋoo kerasuru tuuŋ areŋgia1 Hist 1.5-23

1 Nooawaa merauruta Seem, Haam ano Jaafet yoŋoogbiliurugia gboulu tegoro koloogiti, iyoŋoo qa areŋgiakokaeŋ:

Jaafetwaa gbiliuruta2 Jaafetwaa merauruta yoŋoo qagia ii Goomer, Maagog,

Maadai, Jaawan, Tuubal, Mesek ano Tiiras. 3 Goomerwaamerauruta yoŋoo qagia ii Askenas, Riifat ano Togarma.4 Jaawambaa merauruta yoŋoo qagia ii Elisa, Tarsis anoSaiprus kanageso ano Rodos kanageso. 5 Yoŋoo esamer-aurugia ii juma deeŋqeema (gomaŋ leelee) BatugaranoŋKowegoraayanoŋ ano kowe iikawaawatoyawatoya kanoŋiyaŋgiaa baloŋgianoŋ kema laligoju. Yoŋonoŋ isigia so,tuuŋgia so ano qaagia so iyaŋgiaa gomaŋgianoŋ kemalaligogi. Jaafetwaa kanagesouruta kiaŋ.

Haambaa gbiliuruta6 Haambaa merauruta yoŋoo qagia ii Kuus, * Iijipt,

Libia ano Keinan. 7 Kuuswaa merauruta yoŋoo qagiaii Seba, Hawila, Sabta, Raama ano Sabteka. Raamawaamerawoita yoroo qagara ii Saba ano Dedan. 8 Kuuswaameria moŋ qata Nimrod kolooro. Iinoŋ somariiŋ waamamanjaqeqewaa kawali eja kotiga totooŋ kolooŋ namonoŋlaligoro. 9 Iinoŋ Pombaa jaasewaŋanoŋ borojaŋ eja kotigalaligorotiwaajoŋ amaqaa saaŋa kokaeŋ jeŋkeju: “MoŋnoŋPombaa jaasewaŋanoŋ Nimrod kaaŋa borojaŋ eja kotigakolooja.” 10Nimrodwaa bentotoŋa ii baloŋ koi kaaŋanoŋkanaigi: Baabel, Erek, Akad ano Kalne. Taoŋ 4 ii Babilonia(Sinar) gomanoŋ eju. 11 Nimrodnoŋ Babilonia baloŋmesaoŋ Assiria kema gomaŋ somasomata qagia Niiniwe,* 10:6: Kuus ii Sudan kantriwaa qata.

Jenesis 10:12 29 Jenesis 10:28Rehobotir ano Kala ii mero. 12 Kaaŋagadeeŋ Resen iiNiiniwe ano siti somata qata Kala yoroo batugaranoŋmero.

13 Iijiptwaa gbiliuruta yoŋonoŋ Libia (Luud) kanageso,Anam kanageso, Lehab kanageso ano Naftu kanagesokolooju. 14 Kaaŋagadeeŋ Patrus, Kaslu ano Kriit. Kriit iiFilistia kanageso yoŋoo beŋisigia kolooro.

15Keinambaameria mutuya ii Saidon. Iwaa gematanoŋKeinanoŋ kanageso koi kaaŋa yoŋoo beŋisigia kolooro:Hit kanageso, 16 Jebus kanageso, Amor kanageso, Girgaskanageso, 17 Hiwi kanageso, Arka kanageso, Siini kan-ageso, 18 Arwad kanageso, Zemar kanageso ano Hamatkanageso. Keinanoŋ korebore yoŋoo wanjale beŋisigiakolooro yoŋonoŋ kanageŋ juma deeŋqeeŋgi.

19 Kaeŋ deeŋqeeŋgi Keinan kanageso yoŋoonoŋ baloŋgoraaya ii gomaŋ qata Saidon iikanoŋa kanaiŋ kemaGerargomanoŋ kema Gaza kanoŋ tegoja. Kaaŋagadeeŋ Sodombaageŋ kema Gomora kema Adma ano Zeboim kema Lasakanoŋ tegoja. 20 Haambaa merauruta ii isigia so, qaagiaso, baloŋgia so ano kanageso tuuŋgia so kaeŋ laligogi.

Seembaa gbiliuruta21 Jaafetwaa data Seem iwaa merauruta kaaŋiadeeŋ

koloogi. Seemnoŋ kaeŋ Eberwaa merauruta kuuya yoŋoowanjale beŋisigia kolooro. 22 Seembaa merauruta yoŋooqagia ii Elam, Asur, Arfaksad, Lidia (Luud) ano Aram.23Arambaamerauruta yoŋoo qagia ii Uuz, Huul, Geter anoMas. Kaeŋ laligogi. 24 Arfaksadwaa meria Sela kolooroSelawaa meria Eber kolooro. 25 Eberwaa merawoitawoi koloori. Moŋnoŋ kolooŋ laligoŋ kouroti, kambaŋiikanoŋ namo ejembanoŋ juma deeŋqeeŋgi. Kawaajoŋiwaa qata Peleg (Siiŋserereŋ) qagi. Kogaa qata ii Joktan.26 Joktambaa merauruta kokaeŋ koloogi: Almodad, Selef,Hazarmawet, Jera, 27 Hadoram, Uuzal, Dikla, 28 Oobal,

Jenesis 10:29 30 Jenesis 11:6Abimael, Saba, 29 Oofir, Hawila ano Joobab. Eja kuuya iiJoktambaa meraurutaga. 30 Yoŋoo rama laaligo baloŋgiaii gomaŋ qata Meesa iikanoŋa kanaiŋ gomaŋ qata Sefarkanoŋ baageŋ kema weeŋ koukoutaa baloŋ baaŋayawokanoŋ tegoja. 31 Seembaa merauruta ii isigia so, qaagiaso, baloŋgia so ano kanageso tuuŋgia so kaeŋ laligogi.

32 Nooawaa esameraaŋuruta ii isigia so, kanageso-gia ano baloŋgia so kaeŋ koloogi. Yoŋonoŋ juma seiŋdeeŋqeema kanageso tuuŋa tuuŋa koloogi gboulu so-matanoŋ tegoro kema baloŋ sokoma laligogi. Kiaŋ.

11Anutunoŋ ejemba qaagia mendeeno.

1 Wala eeŋanoŋ baloŋa baloŋa kuuya yoŋonoŋ qaamotooŋgo jegi iikanoŋ mindiriŋ oŋono laligogi. 2 Kaeŋlaligoŋ mesaoŋ weeŋ koukoutanoŋ baageŋ kema Babilonuutanoŋ baloŋ koria somata moŋ mokolooŋ kanoŋ mi-rigia meŋ ragi. 3 Kanoŋ rama iyaŋgiodeeŋ kokaeŋ amiŋmogi: “Mono kawu. Anana mono gbakoŋ meŋ mozozoŋ-goŋ gerenoŋ ooniŋ kotakota koloowaa.” Kaeŋ jeŋ mirisopaya mewombaajoŋ jamo kowonjiŋ qaagoto, birik amabatugianoŋ namo saposapo qandoŋ kaaŋa aŋgi iikanoŋbirik ii mokotaaŋ oŋono. 4 Gawoŋ kaeŋ meŋ toroqeŋkokaeŋ jegi: “Mono kawu. Anana mono ananaajoŋsiti moŋ meŋ iikanoŋ miri koriga totooŋ (taua) meniŋwaareŋanoŋ sombiŋ oosiriwaa. Kaeŋ oosiriro mendedeeŋqeema baloŋ kuuya sokoma laŋ kema laligowomboti-waajoŋ mono anana qabuŋananawo koloowoŋa.”

5 Kaeŋ jeŋ gawoŋ megito, Poŋnoŋ ejemba siti ano mirikoriga megiti, ii iimambaajoŋ kamaaro. 6 Kamaaŋ ii iimakokaeŋ jero: “Yoŋonoŋ siiŋserereŋ qaagoto, kanatuuruareŋgia motooŋgo qaagia motooŋgo jeŋ nama iwoi koikanaiŋ mejuti eeŋ, kanageŋ ii me woi mewombaa areŋgia

Jenesis 11:7 31 Jenesis 11:19ambuyati, ii mono iikawaajoŋ mende amamaaŋ osiwuya.7 Ayo, anana mono balonoŋ kemeŋ qaagia meŋ sooniŋtuuŋmoŋ yoŋonoŋ tuuŋ tosia yoŋoo qaagiamendemomaasariŋ laligowu.”

8 Poŋnoŋ kaeŋ jeŋ ejemba kanoŋ mendeqendeemaoŋono gomaŋ kuuya sokoma kema kaŋ siti memewaagawoŋa somoŋgoŋ mesaogi. 9 Poŋnoŋ ejemba kuuyayoŋoo qaagia meŋ sooroti, iikawaajoŋ gomaŋ iikawaaqata Baabel (eŋkaloloŋ sisau) jegi. Iikanoŋa Poŋnoŋii mendeqendeema oŋono deema baloŋ kuuya sokomakeŋgi. Kiaŋ.

Qa areŋ Seembaanoŋa kanaiŋ Abrambaanoŋ kenja.1 Hist 1.24-27

10 Seembaa gbiliuruta yoŋoo qa areŋgia koi. Gboulugematanoŋ yambu woi tegoro Seemnoŋ yambuya100 tegoro kambaŋ kanoŋ meria Arfaksad kolooro.11 Arfaksadnoŋ kolooro kawaa gematanoŋ Seemnoŋtoroqeŋ yambu 500 laligoro kambaŋ batuya kanoŋmeraborauruta tosaaŋa koloogi.

12 Arfaksadnoŋ yambuya 35 tegoro meria Sela kolooro.13 Selanoŋ kolooro kawaa gematanoŋ Arfaksadnoŋ toro-qeŋ yambu 403 laligoro kambaŋ batuya kanoŋ merabo-rauruta tosaaŋa koloogi.

14 Selanoŋ yambuya 30 tegoro meria Eber kolooro.15 Ebernoŋ kolooro kawaa gematanoŋ Selanoŋ toroqeŋyambu 403 laligoro kambaŋ batuya kanoŋmeraboraurutatosaaŋa koloogi.

16 Ebernoŋ yambuya 34 tegoro meria Peleg kolooro.17 Pelegnoŋ kolooro kawaa gematanoŋ Ebernoŋ toroqeŋyambu 430 laligoro kambaŋ batuya kanoŋmeraboraurutatosaaŋa koloogi.

18 Pelegnoŋ yambuya 30 tegoro meria Reu kolooro.19 Reunoŋ kolooro kawaa gematanoŋ Pelegnoŋ toroqeŋ

Jenesis 11:20 32 Jenesis 11:32yambu 209 laligoro kambaŋ batuya kanoŋmeraboraurutatosaaŋa koloogi.

20 Reunoŋ yambuya 32 kolooro meria Serug kolooro.21 Serugnoŋ kolooro kawaa gematanoŋ Reunoŋ toroqeŋyambu 207 laligoro kambaŋ batuya kanoŋmeraboraurutatosaaŋa koloogi.

22 Serugnoŋ yambuya 30 tegoro meria Naahor kolooro.23 Naahornoŋ kolooro kawaa gematanoŋ Serugnoŋ toro-qeŋ yambu 200 laligoro kambaŋ batuya kanoŋ merabo-rauruta tosaaŋa koloogi.

24 Naahornoŋ yambuya 29 kolooro meria Tera kolooro.25Teranoŋ kolooro kawaa gematanoŋNaahornoŋ toroqeŋyambu 119 laligoro kambaŋ batuya kanoŋmeraboraurutatosaaŋa koloogi. 26 Teranoŋ yambuya 70 tegoro meriaAbram, Naahor ano Haran koloogi.

Terawaa gbiliuruta.27 Terawaa gbiliuruta yoŋoo qa areŋgia koi. Terawaa

merauruta Abram, Naahor ano Haran koloogi. Harambaameria Loot kolooro. 28 Haranoŋ Kaldia yoŋoo balonoŋlaligoŋ iyaŋaa kolokoloo gomaŋa qata Uur iikanoŋ ko-muro Harambaa maŋa Teranoŋ toroqeŋ laligoro.

29 Abram ano Naahor yoronoŋ ororoŋ emba meri.Abrambaa embia qata Saarai kolooro Naahorwaa embiaqata Milka. Milkanoŋ Harambaa borataga kolooro. Hara-noŋ Milka ano Iska yoroo maŋgaraga. 30 Saarainoŋ embaaruŋaga meria qaa eeŋ laligoro.

31 Teranoŋ meria Abram, esia Loot Harambaa meriaano eŋaroya Saarai, meria Abrambaa embia ii uŋuanomotooŋ Kaldia balombaa gomaŋ qata Uurmesaoŋ Keinanbalonoŋ kembombaajoŋ keŋgi. Kaeŋ keŋgito, Harangomaŋ balonoŋ kaŋ nama kanoŋmirigia meŋ ragi. 32Ragi

Jenesis 12:1 33 Jenesis 12:7Teranoŋ yambuya 205 kolooro Haran gomaŋ kanoŋ ramakomuro. Kiaŋ.

12Anutunoŋ Abram oono.

1 * Poŋnoŋ Abram kokaeŋ ijoro: “Gii gomaŋga, kanatu-uruga anomaŋgaanoŋmiri iwoi mesaoŋ baloŋ qendeemagomaŋati, mono iikanoŋ kemba. 2 Niinoŋ kolooŋ sei-sei gombe gbiliuruganoŋ kanageso somata koloowuya.Niinoŋ kotuegoŋ naŋgoŋ gombe qabuŋaganoŋ somariiŋsomata koloowaa. Kaeŋ kolooro Anutu niinoŋ goojoŋama kanageso tosaaŋa kotuegoŋ oŋoma laligowaa. 3 *Daeŋ yoŋonoŋ gii kotuegoŋ gombuti, niinoŋ mono iikotuegoŋ oŋoma laligomaŋa. Daeŋ yoŋonoŋ gii jeŋ qa-suaaŋ gombuti, niinoŋ mono ii kaaŋagadeeŋ jeŋ qasuaaŋoŋoma laligomaŋa. Goojoŋ ama noo kotumotuenanoŋmono namowaa kanageso tuuŋ kuuya yoŋoo qagianoŋuro oyaŋboyaŋ mokoloowuya.”

4 Kaeŋ ijoro Abramnoŋ Poŋnoŋ jerotiwaa so Haran go-maŋmesaoŋ keno Lootnoŋ iwo keni. Abramnoŋ yambuya75 kolooro kanoŋHaran gomaŋmesaoŋ keno. 5Kemaŋ jeŋembia Saarai, beeta Loot, esuhinaya kuuyameŋ kululuugiseiroti ano weleŋqeqe ejemba Haran gomanoŋ laligoŋoŋoŋgiti, ii uŋuama gomaŋgia mesaoŋ Keinan balonoŋkembombaajoŋ kema kema iikanoŋ keugi.

6 Abramnoŋ baloŋ kanoŋ kema laligoŋ gomaŋ qataSekem kanoŋ kouma jujuu gere somata qata More kawaakosianoŋ kuuŋ meŋ raro. Kambaŋ kanoŋ Keinan ejembayoŋonoŋ baloŋ iikanoŋ laligogi. 7 * Kaeŋ laligogi PoŋnoŋAbram asugiŋ muŋ kokaeŋ ijoro: “Baloŋ koi ii mono* 12:1: Apo 7.2-3; Hib 11.8 * 12:3: Gal 3.8 * 12:7: Apo 7.5; Gal 3.16

Jenesis 12:8 34 Jenesis 12:16goo gbiliuruga buŋa qeŋ oŋomaŋa.” Kaeŋ ijoro Abram-noŋ Poŋ iwaanoŋ asugiroti, iwaajoŋ siimoloŋ ooŋoombaaalata moŋ mero.

8 Iikanoŋadeeŋ mesaoŋ toroqeŋ Beetel gomambaaweeŋ koukoutanoŋ baageŋ baloŋ baaŋawo kanoŋ kemaopo sel kuuŋa mororoŋgoŋ mero nano. Kaeŋ nanoBeetel gomaŋ kanoŋ weeŋ kemekemetanoŋ baageŋ raroAi taoŋnoŋ weeŋ koukoutanoŋ baageŋ raro. Kaeŋ raribatugaranoŋ nama Pombaa siimoloŋ alata moŋ iikanoŋmeŋ Pombaa qata qama kooliŋmuro. 9Kawaa gematanoŋbaloŋ ii mesaoŋ toroqeŋ Saut waageŋ kema distrik qataNegew kanoŋ rama laligogi. Kiaŋ.

Abramnoŋ Iijipt kantrinoŋ kema laligoro.10 Kambaŋ kanoŋ Keinan balonoŋ bodi kolooro. Bodi

iikanoŋ kotiiŋ biŋawo kolooro Abramnoŋ Iijipt kantrinoŋtawayagadeeŋ laligowombaajoŋ keŋgi. 11 Kananoŋ kemaIijipt dodowigi Abramnoŋ embia Saarai qaa kokaeŋ ijoro:“Moba, giinoŋ emba iimasiiŋsiiŋgawo koloojaŋi, ii mojeŋ.12 Kawaajoŋ Iijipt eja yoŋonoŋ gii giima kokaeŋ jewuya:‘Koi iwaa embiaga.’ Kaeŋ jeŋ nii nugi komumaŋato,gii giima koboogi laligowaga. 13 * Kawaajoŋ gii monokokaeŋ jewa: ‘Nii iwaa naaŋaga.’ Kaeŋ jenago goojoŋ amaawaagadeeŋ ama noma noo laaligona gou gajona koŋgilaligomaŋa.”

14 Abramnoŋ Iijipt keuro Iijipt ejemba yoŋonoŋSaarai iigi emba iima-aiŋaiŋawo awaa soro kolooro.15 Iikanondeeŋ Faarao kiŋ pombaa poŋ qereweŋajawiŋuruta yoŋonoŋ ii iigitiwaajoŋ Faarao kimbaanoŋkema Saaraiwaa selia mepeseegi moro. Ii moma jeroSaaraiwamakiŋ pombaa jiŋkaroŋmiri uutanoŋugi. 16UgiFaarao kiŋnoŋ Saaraiwaajoŋ ama Abram awaagadeeŋ* 12:13: Jen 20.2; 26.7

Jenesis 12:17 35 Jenesis 13:4ama muro. Kaeŋ ama muro iwoi koi kaaŋa ii Abrambaabuŋa kolooro: lama, bulmakao, doŋgi ejia ano embia,weleŋqeqe eja ano emba ano kamel jaasooŋgoya ii Abrammuro buŋa qeŋ aoro.

17 Ii buŋa qeŋ aoroto, Poŋnoŋ Abrambaa embiaSaarainoŋ Faarao kimbaa mirinoŋ laligorotiwaajoŋ amajero ji bologa kotiganoŋ Faarao kiŋ ano ejemba iwaajiŋkaroŋ mirinoŋ laligogiti, iyoŋoo qagianoŋ uro. 18Kaeŋuro Faarao kiŋnoŋ Abram koma hororo karo kokaeŋ qisiŋmuro: “Gii mono naa terega ama nona? Naambaajoŋ‘Ii embanaga,’ kaeŋ mende jena mobe? 19 Naambaajoŋ‘Ii noo naanaga,’ jena? Kaeŋ jena niinoŋ ii embanagakolootiwaajoŋ oombe? Embaga koi. Mono ii wamakembao.”

20 Kaeŋ jeŋ ejauruta jeŋ kotoŋ oŋono Abram wamakananoŋ kema oŋooŋgi embia ano ilawoilaya kuuya eŋmuroti, ii meŋ uŋuama keŋgi. Kiaŋ.

13Loot ano Abram yoronoŋ deeni.

1 Abramnoŋ Iijipt baloŋ mesaoŋ embia ano bao hinaiwoiya kuuya meŋ uŋuama Lootwo motooŋ eleema kemaKeinan balombaa leeya Saut waageŋ qata Negew kanoŋkougi. 2 Abrambaanoŋ lama bulmakao ano goul silwaii ambembo eŋ muro eja kindiŋbiriawo laligoro. 3 Kaeŋlaligoŋ Negew distrik uutanoŋ rama mesaoŋ tawaya-gadeeŋ rooŋqeqegianoŋ eŋ waama kema laligoŋ Beetelgomanoŋ kougi. Opo sel kuuŋa wala Beetel ano Ai gomaŋiyoroo batugaranoŋ kuuŋ mero nanoti, mono iikanoŋkougi. 4Wala siimoloŋ alata meroti, mono iikanoŋ koumaPombaa qata qamago qama kooliro.

Jenesis 13:5 36 Jenesis 13:135 Lootnoŋ Abrambo rama mesaoŋ laligoroti, iinoŋ

kaaŋiadeeŋ lama bulmakao tuuŋa tuuŋa ano opo sel ku-uŋa kuuŋa ii mamaga meŋ laligoro. 6Kaeŋ laligoŋ oro es-uhina iwoigaramamaga eŋ orono balonoŋmende sokono.Ii motooŋ uŋuagiwaotiwaa so mende kolooro kileŋ mo-tooŋ rama laligowotiwaajoŋ amamaari. 7 AmamaaŋAbram ano Loot yoroonoŋ oro galeŋurugara yoŋoo batu-gianoŋ balombaa aŋgowowoya asugiro. Kambaŋ kanoŋKeinan kanageso ano Periz kanageso yoŋonoŋ baloŋiikawaa toya koloogi yoŋowo motooŋ laligogi.

8 Kaeŋ laligoŋ Abramnoŋ beeta Loot kokaeŋ ijoro:“Anara mono maŋ mera laligojo. Kawaajoŋ nii ano giibatunaranoŋ me oro galeŋurunara yoŋoo batugianoŋandoruru mono mende ewa. 9 Kawaajoŋ saanoŋ deembo.Baloŋ kuuyamono goo jaasewaŋganoŋ asuganoŋ eŋ kenji,ii saanoŋ iijaŋ. Kaeŋ ano giinoŋ qaninaraageŋ kemaŋajewagi eeŋ, niinoŋ saanoŋ dindinaraageŋ kemaŋa. Me gi-inoŋ dindinaraageŋ kemaŋa jewagati eeŋ, niinoŋ saanoŋqaninaraageŋ kemaŋa.”

10 * Kaeŋ ijoro Lootnoŋ Jordan balombaageŋ uuŋ baloŋkoria somata kuuya iiro Anutunoŋ ii awaa bedu meroPombaanoŋ oyaŋboyaŋ urukisi kelegawo kaaŋa kolooro.Ii Iijipt yoŋoonoŋ baloŋ kaaŋa eŋ Zoar gomaŋ baageŋkeno. Wala Poŋnoŋ Sodom ano Gomora mende tiwilaaŋorono kambaŋ kanoŋ baloŋ ii kaaŋa ero. 11 Kaeŋ eroLootnoŋ ii iima gosiŋ Jordambaa baloŋ koria somata ku-uya ii meweeŋgoŋ weeŋ koukoutanoŋ baageŋ keno. Kaeŋama deeni. 12 Deema Abramnoŋ Keinan balonoŋ kemalaligoroto, Lootnoŋ baloŋ koria somataa taoŋa taoŋayoŋoo batugianoŋ kema kaŋ laligoro. Kaeŋ laligoŋ oposel kuuŋa metogoŋ meŋ kuuŋ kema nama tetegoyanoŋSodom kosianoŋ keuma laligoro. 13 Kanoŋ laligoroto,* 13:10: Jen 2.10

Jenesis 13:14 37 Jenesis 14:3Sodom kanatuuru yoŋonoŋ kanageso bologa kolooŋ Poŋqetama siŋgisoŋgo jekania booroŋgia ama meŋ laligogi.

Abramnoŋ Hebron gomanoŋ kema rama laligoro.14 Lootnoŋ Abram ooma keno kambaŋ kanoŋ Poŋnoŋ

Abram qaa kokaeŋ ijoro: “Mono jaaga hak ataamabagaageŋ uuŋ waama eleema gemagaageŋ uuŋ kaaŋa-gadeeŋ weeŋ koukoutanoŋ ano weeŋ kemekemetanoŋbaageŋ uuwa. 15 * Baloŋ kuuya koi iijaŋi, ii mono giiano goo gbiliuruga oŋoo buŋa qewe kambaŋ tetegoyaqaa buŋagiaga eŋ ubaa. 16 Niinoŋ gbiliuruga kolooŋseisei mamaga oŋombe jaŋgogianoŋ somariiŋ namowaasakasiŋa kaaŋa koloowaa. Moronoŋ sakasiŋ jaŋgoyaweeŋgonagati, iinoŋ saanoŋ gbiliuruga yoŋoo jaŋgogiamewaa. 17Niinoŋ baloŋ koi mono goo buŋaga qeŋ gonjeŋ.Kawaajoŋ saanoŋ waama kema kaŋ baloŋ kuuya koi bak-abaka eugeŋ emugeŋ iima kotoŋ laligowa.”

18 Kaeŋ ijoro Abramnoŋ waama opo sel kuuŋa qetegoŋmeŋ kuuŋ kema Hebron gomanoŋ kaŋ Mamre gomanoŋjujuu gere somata nama keŋgiti, iikawaa kosogianoŋ raro.Kanoŋ rama Pombaajoŋ siimoloŋ alata moŋ mero. Kiaŋ.

14Abramnoŋ Loot ii kere yoŋoo borogianoŋa metogoro.

1 Kambaŋ kanoŋ Babilombaa (Sinarwaa) kiŋa qata Am-rafel, Elasarwaa kiŋa qataAriok, Elambaa kiŋa qataKedor-laomer ano Goimbaa kiŋa qata Tidal laligogi. 2 Yoŋonoŋkiŋ koi yoŋowo kanaiŋ manja aogi: Sodom taombaa kiŋaqata Bera, Gomora taombaa kiŋa qata Birsa, Adma taom-baa kiŋa qata Sinab, Seboim taombaa kiŋa qata Semeberano Bela (qata moŋ Zoar) taoŋ kawaa kiŋa. 3 Kiŋ kuuya* 13:15: Apo 7.5

Jenesis 14:4 38 Jenesis 14:10koi yoŋonoŋ dondooŋa qata Sidim kanoŋ ajorooŋ ku-usuŋgia mindiriŋ soomoŋgo aŋgi. Sidim dondooŋanoŋkambaŋ kokaamba Sii Kowe Koomuya ii eja. 4 Yoŋonoŋyambu 12:waa so Kedorlaomerwaa jeŋkooto baatanoŋlaligoŋ kouma yambu 13:ŋa kanoŋ iwaa qaa baatanoŋkembombaajoŋ qotogoŋ kareŋ motoŋ manja qegi.

5 Kaeŋ aŋgi yambu 14:ŋa kanoŋ Kedorlaomer ano kiŋtosaaŋa iwo soomoŋgo ama laligogiti, iyoŋonoŋ kaŋ kan-ageso koi kaaŋa yoŋowomanja qeŋ haamo aŋgi: Refa kan-ageso ii Asterot Karnaimgomanoŋuŋuŋhaamoaŋgi. Zuzikanageso ii Haamgomanoŋ anoEmekanageso ii Kiriataimgomaŋ kanoŋ uŋuŋ haamo aŋgi. 6 Hoor kanageso ii Seirbaloŋ baaŋawo kanoŋ uŋuŋ oŋotaaŋ kema kema El Parangomaŋ kanoŋ keumahaamo ama oŋoŋgi. El Paran ii baloŋqararaŋkoŋkoŋaa goraayanoŋ eja. 7 Haamo ama oŋomaiikanondeeŋ eleema En Mispat (qata moŋ Kaades) kanoŋkaŋ Amalek kanageso haamo ama oŋoma baloŋgia kuuyaaŋgoŋ koŋgi. Amor kanageso Hazezon Taamar balonoŋlaligogiti, ii kaaŋiadeeŋ uŋuŋ haamo ama oŋoŋgi.

8 Kaeŋ kolooro Sodombaa kiŋa, Gomorawaa kiŋa,Admawaa kiŋa, Zeboimbaa kiŋa ano Bela (qata moŋZoar) kawaa kiŋa yoŋonoŋ waama asasa riiŋ Sidim don-dooŋanoŋ keuma kiŋ koi kaaŋa yoŋowomanja qewombaajawoya ama aroŋ qeŋ naŋgi: 9 Elambaa kiŋa Kedorlaomer,Goimbaa kiŋa Tidal, Babilombaa (Sinarwaa) kiŋa Amrafelano Elasarwaa kiŋa Ariok. Kiŋ 4 yoŋonoŋ kiŋ 5 yoŋowoaroŋ qegi.

10 Kaeŋ aroŋ qegito, Sidim baloŋ dondooŋa kanoŋ roŋresa saposapoyawo kanoŋ saa qeŋ raro. Kaeŋ raro SodomanoGomora taoŋ yoroo kiŋ poŋgianoŋmanjaqeqe ejauru-gara yoŋowo unjurama kemaligi eja tosianoŋ roŋ iikanoŋritooŋ kemeŋuŋuro. Kaeŋuŋuro alaurugia tosaaŋa kuuyayoŋonoŋ oloŋ koma unjurama baloŋ baaŋawo kanoŋ ugi.

Jenesis 14:11 39 Jenesis 14:1911Ugi kiŋ 4 yoŋonoŋ Sodom ano Gomora kema esuhinagiaano nembanenegia kuuya ii leiŋ qeŋ meŋ togoŋ keŋgi.12 Abrambaa beeta Lootnoŋ Sodom laligorotiwaajoŋ amaii kaaŋiadeeŋ esuhinayawo wama keŋgi.

13 Kaeŋ keŋgi eja moŋnoŋ oloŋ koma misiŋgoŋ kaŋiikawaa buzu qaaya ii Hibruu (waba) eja Abram ijoro.Kambaŋ kanoŋ Abramnoŋ Amor eja qata Mamre iwaanoŋjujuu gere somasomata iikawaa kosogianoŋ laligoro.Mamrenoŋ kowoita qagara Eskol ano Aner yorowo mo-tooŋ Abrambo soomoŋgo ama laligogi. 14 Abramnoŋbeeta Loot wama keŋgiti, iikawaa qaaya moma ejauruta318 aŋaa mirinoŋ kolooŋ momo moma manjaqeqe komagbiliŋ laligogiti, ii oŋoono ajorooŋ kere tuuŋ oŋotaaŋNoot waageŋ kema laligoŋ Dan gomanoŋ keugi.

15 Abramnoŋ ejauruta mendeema oŋono yoŋonoŋ go-mantiiŋa kanoŋ konjoma kere tuuŋ qelanjiŋ uŋuŋ haamoama oŋoŋgi. Haamo ama oŋoma oŋotaaŋ kema laligoŋDamaskaswaa Noot leegeŋ gomaŋ qata Hoba kanoŋ keugi.16 Kanoŋ keuma esuhina kuuya leiŋ qeŋ meŋ keŋgiti,ii mokoloogi. Beeta Loot ano iwaanoŋ ilawoila ii meŋwama eleema kagi. Sodom ano Gomora yoŋoo embameraaŋurugia ano ejemba tosaaŋa ii kaaŋiadeeŋ kuuyauŋuama kagi.

Melkizedeknoŋ Abram kotuegoro.17 Abramnoŋ kaeŋ Kedorlaomer ano kiŋ tosaaŋa iwo

soomoŋgo ama laligogiti, ii uŋuŋ haamo ama oŋomaeleema karo Sodombaa kiŋa iinoŋ Sawe dondooŋa (qatamoŋ Kimbaa dondooŋa) kanoŋ mokolooŋ iimambaajoŋkeno. 18 * Kambaŋ kanoŋ Melkizedek Saalembaa kiŋaiinoŋ bered ano wain apu meŋ karo. Iinoŋ Anutu uutaajigo gawoŋ galeŋa kolooro. 19 Kaeŋ ama Abram kotuegoŋ* 14:18: Hib 7.1-10

Jenesis 14:20 40 Jenesis 15:2muŋ qaa kokaeŋ ijoro: “Anutu uuta Siwe namo mokolooŋoronoti, iinoŋ mono Abram gii kotuegoŋ gono laligowa.20 Anutu uutanoŋ kereuruga goo boronoŋ ama oŋonoti,mono ii mepeseejoŋ.” Kaeŋ ijoro Abramnoŋ ilawoilayakuuya mendeeno tuuŋ ten kolooro iikanoŋga motomo-tooŋ (10%) meŋ mamatewooya muro.

21 Ii muro Sodombaa kiŋanoŋ Abram kokaeŋ ijoro:“Ejembauruna ii nombagato, esuhina ii mono geeŋgaabuŋa koloowa.”

22 Kaeŋ ijoroto, Abramnoŋ Sodombaa kiŋaajoŋ kokaeŋjero: “Qaana kotiiwaatiwaajoŋ niinoŋ borona Poŋ Anutuuuta Siwe namo mokolooŋ oronoti, iwaanoŋ baageŋ meŋwaama jojopaŋ qaa kokaeŋ jejeŋ: 23 Nii goonoŋ iwoimoŋ ii mende totooŋ memaŋa. Beweso kasagaa kitia mekana esugaa kasia ii kaaŋiadeeŋ mende memaŋa. Kaeŋambe giinoŋ kanageŋ kokaeŋ jewabo: ‘Niinoŋ Abram iwoimube iinoŋ eja esuhina qaqabuŋayawo kolooŋ laligoja.’Gii mono kaeŋ jemambaajoŋ amamaaŋ laligowa. 24 Niiiwoi moŋ mende toroqeŋ memaŋato, ejaurunanoŋ naaiwoiga negiti, ii meleema nonoŋgi sokondaboroja. Kaaŋa-gadeeŋ eja alauruna Aner, Eskol ano Mamre niwo kagiti,iyoŋonoŋ mono tawagia soya jejeya mewu.” Kiaŋ.

15Anutunoŋ Abrambo soomoŋgo areŋ ano.

1 Kaeŋ ama Abrambaa jaaya meleeno jaameleŋ uŋa iiroPoŋnoŋ qaa kokaeŋ jeŋ asugiro, “Abram, gii torokomendemoba. Niinoŋ goo reeŋ koloojeŋ. Goo tawaga monosomata qatawo kolooŋ eŋ ubaa.”

2 Qaa kaeŋ ijoroto, Abramnoŋ kokaeŋ jero, “Oo Poŋsomatana, nii meraborana qaa laligowego tawa nonaiikanoŋ mono nomaeŋ ilaaŋ nonaga? Niinoŋ ko-muwe Damaskas eja Eliezer iinoŋ noo esuhinanaa toya

Jenesis 15:3 41 Jenesis 15:10koloowaa.” 3 Kaeŋ jeŋ toroqeŋ kokaeŋ jero, “Giinoŋgbili moŋ mende nonatiwaajoŋ gawoŋ ejana waŋa noomirinoŋ laligoji, iinoŋ mono noo ilawoilana kuuya buŋaqeŋ aowaa.”

4 Kaeŋ jero Pombaanoŋ qaa je moŋ ii iwaanoŋ kokaeŋasugiro moro, “Eja iikanoŋ esuhinagaa toya mendekoloowaato, geeŋgaa seleganoŋga mera moŋ koloowaati,iinoŋ mono goonoŋ ilawoila kuuya buŋa qeŋ aowaa.”5 * Qaa kaeŋ asugiro Anutunoŋ Abram wama seleeŋgeŋkemeŋ qaa kokaeŋ ijoro, “Mono sombinoŋ uuna uroseŋgelao weeŋgoŋ oŋombaatiwaa so koloowaati eeŋ, iimono saanoŋ weeŋgoŋ oŋomba.” Kaeŋ ijoŋ kokaeŋtoroqeŋ jero, “Goo gbiliuruga yoŋoo jaŋgogianoŋ monoiikawaa so koloowaa.”

6 * Kaeŋ jero Abramnoŋ Poŋmoma laariŋ muromoma-laaria iiro sokono qaaya jeŋ tegoro solaŋaniro.

7 Poŋnoŋ toroqeŋ qaa kokaeŋ ijoro, “Niinoŋ Poŋ koloo-jeŋ. Gii Kaldia balombaa gomaŋ qata Uur kanoŋ laligonaguambe koi kari. Baloŋ koi gombe buŋa qeŋ aowaatiwaa-joŋ ama gii guama koi kawe.”

8 Kaeŋ jeroto, Abramnoŋ kokaeŋ ijero, “Oo Poŋ so-matana, baloŋ koi kanoŋ noo buŋaga koloowaati, ii mononaa aiwesega iima moma kotomaŋa?”

9 Kaeŋ jero Poŋnoŋ iwaajoŋ kokaeŋ jero, “Gii monokema bulmakao embia kowiŋa yambuya karooŋ, meme(noniŋ) embia yambuya karooŋ ano lama ejia yambuyakarooŋ ano kewo moŋ ano kewo susu gbilia moŋ ii meŋnoonoŋ kawa.”

10 Kaeŋ jero Abramnoŋ kema ii korebore meŋ kaŋ oroii biiwianoŋ qosoma oŋoma leegeŋ leegeŋ ii areŋgoro* 15:5: Room 4.18; Hib 11.12 * 15:6: Room 4.3; Gal 3.6; Jei 2.23

Jenesis 15:11 42 Jenesis 15:15-16kana leelee arenoŋ egi. * Kaeŋ anoto, kooŋ ii mendeqosono. 11Mende qosoma qamogia lee lee areŋgoŋ oŋonokooŋ kawalia yoŋonoŋ kaŋ qamo yoŋoo qagianoŋ kamaaŋkoŋgito, Abramnoŋ ii konjoma oŋono keŋgi.

12 * Weeŋ jaaya tegoŋ kememambaajoŋ anoti, kambaŋiikanoŋ Abrambaa jaayanoŋ kamaaŋ mero gaoŋ biŋawoero. Kaeŋ ero paŋgamaŋ ziwiziwiwaa kanjaŋa kanoŋ kaŋturuŋ muro. 13 * Turuŋ muro Poŋnoŋ kokaeŋ ijoro, “Qaahoŋa koi mono geja ama moba: Goo gbiliuruganoŋ monobaloŋgia mesaoŋ kantri moŋnoŋ kema wabaga laligoŋubuya. Kaeŋ laligoŋ yoŋoo weleŋqeqeurugia omayakoloogi ii yambu 400:waa someluŋgoŋ oŋoma laligowuya.

14 * Kaeŋ laligowuyato, niinoŋ kantri weleŋqeqeurugiaomaya kolooŋ laligowuyati, iyoŋoo qaagia kaaŋagadeeŋjeŋ tegoŋ iroŋameleembe qagianoŋ ubaa. Kaeŋ uro isamaoŋoŋgi kantri ii mesaoŋ esuhinagia mamaga meŋ eleemakawuya. 15-16Niinoŋ Amor kanageso ii baloŋ kokanoŋ uu-laŋawo mende oŋotaamaŋa. Wala siŋgisoŋgoya siŋgisoŋ-goya ama bolidaborogi i iroŋa tororo meleema oŋo-maŋatiwaa kambaŋanoŋ koloowaati, kambaŋ iikanoŋmono ii oŋotaamaŋa. Kawaajoŋ goo esauruga yoŋooesaurugia kolooŋ laligowuyati, † kambaŋ kanoŋ googbiliuruganoŋ mono eleema koi kawuya. (15) Yoŋonoŋkaeŋ kawuto, geeŋgowala yambugaa kambaŋanoŋwaziiŋ* 15:10: Soomoŋgo: Kambaŋ kanoŋ soomoŋgo areŋ ama ii sili kaaŋa kanoŋmeŋ kotiiŋkegi. Ejanoŋ oro leeya woi iikawaa batugaranoŋ nama mindiriŋoroma soomoŋgo ii dooŋgoŋ galeŋ kono. * 15:12: Job 4.13, 14 * 15:13:Eks 1.1-14; Apo 7.6 * 15:14: Eks 12.40-41; Apo 7.7 † 15:15-16:Yambu 430 kambaŋ ii kokaeŋ jeŋ weeŋgogi: Liwainoŋ laaligo yambuya 137iikanoŋadeeŋ yambu 80 ii Iijipt laligoro. Iwaa gematanoŋ eja koi kaaŋanoŋyambugia kokaeŋ Iijipt laligogi: Kehat 133, Amram 137, Mooses 80. (IikawaagematanoŋMoosesnoŋ Iijipt mesaoŋ toroqeŋ yambu 40 laligoro.) Ii mindiriŋyambu 430 kolooro. Eks 6.16, 18, 29 Dut 34.7

Jenesis 15:17 43 Jenesis 16:3komuro luaenoŋ maŋasauruga yoŋoonoŋ kena roŋ komagombuya.”

17 Poŋnoŋ kaeŋ jero weeŋ jaayanoŋ tegoŋ kemeropaŋgamaŋ mero iwoi kokaeŋ kolooro iiro: Monjoŋ mom-baa uutanoŋ gere bolaŋanoŋ kokobilibiliawo jeŋ asarirokowa konduŋkonduŋawo pumpuŋgoro. Iwoi iikanoŋasugiŋ oro koomuya qoosoŋa iyoŋoo batugianoŋ namakema karo.

18 * Poŋnoŋ oro leelee iikawaa batugianoŋ kema kaŋ so-maŋa kanoŋ Abrambo soomoŋgo areŋ ama (kaisareyanoŋii meŋ kotiiŋ) qaa kokaeŋ ijoro, “Niinoŋ baloŋ koi iigoo gbiliuruga ii buŋa qeŋ oŋomaŋa. Iikawaa jawoyaii Iijiptwaa apu gowoya (Nail) iikanoŋa kanaiŋ kaŋ koiuuguŋ kema apu bereŋa somata qata Yufreitis iikanoŋtegowaa. 19 Kambaŋ kokaamba ii kanageso koi kaaŋayoŋoo baloŋ eja: Kin kanageso, Kenas kanageso, Kadmonkanageso, 20 Hit kanageso, Periz kanageso ano Refaimkanageso, 21 Amor kanageso, Keinan kanageso, Girgaskanageso ano Jebus kanageso. Yoŋoonoŋ baloŋ kuuya iimono meŋ sokoma laligowu.” Kiaŋ.

16Haagar ano Ismael

1 Abrambaa embia Saarainoŋ aruŋa laligoŋ meraboramende meroto, Saaraiwaa weleŋ embia qata Haagar lalig-oro. Ii Iijipt embaga. 2 Iinoŋ laligorotiwaajoŋ SaarainoŋAbram kokaeŋ ijoro: “Poŋnoŋ soŋgo somoŋgoŋ nonomerabora mende mewetiwaajoŋ gii mono weleŋ embanamena koro ama merabora moŋ mero noo buŋaga koloon-aga.” Kaeŋ ijoro Abramnoŋ Saaraiwaa qaayaajoŋ uumo-tooŋgo ano. 3Abramnoŋ Keinan balonoŋ yambu 10 lalig-oro tegoro kambaŋ kanoŋ Abrambaa embia Saarainoŋ* 15:18: Apo 7.5

Jenesis 16:4 44 Jenesis 16:11Iijiptga weleŋ embia Haagar meŋ loyawo motooŋ ewaoti-waajoŋ muro. 4 Kaeŋ muro meŋ laligoro koro ano. Koroanjeŋ, kaeŋ moma galeŋ embia Saarai ii kanaiŋ jejewiliama muro.

5 Kaeŋ ama muro Saarainoŋ Abram kokaeŋ ijoro: “Uu-nanoŋ boliro siimbobolo momakejeŋi, iikawaa qaayanoŋmono goo qaanoŋ uma ewaa. Niinoŋ weleŋ embana gooboroganoŋ ambe koro ama ii moma iikanondeeŋ kanaiŋjejewili ama noma laligoja. Kawaajoŋ Poŋnoŋ mono niiano gii anaraa batunaranoŋ qaa gosiŋ jeŋ tegowa.”

6 Kaeŋ ijoro Abramnoŋ kokaeŋ jero: “Weleŋ em-baganoŋ mono geeŋgaa boroganoŋ laligojiwaajoŋ no-maeŋmona sokonji, mono iikawaa so ii amamuba.” Kaeŋjero SaarainoŋHaagar laŋ horoŋ ureeŋ amamuromesaoŋtogoŋ oloŋ koma keno.

7 Keno Pombaanoŋ gajoba moŋnoŋ baloŋqararaŋkoŋkoŋanoŋ apu jaaya mombaa kosianoŋmokolooŋ muro. Apu jaaya ii Suur gomanoŋ kekembaakana goraayanoŋ eja. 8 Iikanoŋ mokolooŋ muŋ kokaeŋjero: “Haagar, Saaraiwaaweleŋ embia, gii mono daeŋkayakajaŋa dakanoŋ kembaga?”

Kaeŋ jero kokaeŋ meleeno:“Nii galeŋ embana Saaraiwaanoŋga asaŋgoŋ oloŋ

koma kajeŋ.”9Kaeŋ jero Pombaa gajobanoŋHaagar kokaeŋ jeŋ kotoŋ

muro: “Gii monomombo Saaraiwaanoŋ kema weleŋa qeŋiwaa qaa baatanoŋ laligowa.” 10 Qaa ii toroqeŋ kokaeŋjero moro: “Haagar, nii mono goo gbiliuruga kolooŋsei-seigia oŋombe jaŋgogia mende weeŋweeŋgoyaa so kaaŋalaligowuya.”

11 Pombaa gajobanoŋ mombo toroqeŋ Haagar kokaeŋijoro:

“Gii kokowo koloojaŋa meraga mewaga.

Jenesis 16:12 45 Jenesis 17:2Dologo koi tapekokoro moma saana

ii mono Pombaa gejianoŋ kemero moja.Kawaajoŋ merawaa qata Ismael qaba. * 12 Iinoŋ eja doŋgi

bao kombo kaaŋa kolooŋ (aŋaa jaajaa laŋ kemakaŋ) laligowaa. Iinoŋ borianoŋ ejemba kuuyaqetaama oŋono ejemba kuuya yoŋonoŋ ii qotogoŋmuŋ laligowuya. Iinoŋ kouruta kuuya yoŋowokerekere aŋodeeŋ ama kanawaeŋ qeŋ laligowaa.”

13 Kaeŋ ijoro Haagarnoŋ kokaeŋ jero: “Niinoŋ monoketeda koi moŋnoŋ nii niimakeji, ii iijeŋ.” Kawaajoŋ Poŋiwaajoŋ qaa jeroti, iwaa qata kokaeŋ qamamuro: “Gii Poŋnii niimakejaŋi, ii koloojaŋ.” Qata kaeŋ qaro. 14 Kaniakawaajoŋ ama apu roŋ iikawaa qata ii Beer Lahai Roi(Laaligoyawo laligoŋ niimakejiwaa apu roŋa) qagita eja.Apu roŋ ii toroqeŋ gomaŋ woi qagara Kaades ano Berediyoroo batugaranoŋ eja.

15 * Haagarnoŋ Abrambaa meria mero. Abramnoŋiyaŋaa meria Haagar meroti, iwaa qata Ismael qaro.16Abramnoŋ yambuya 86 kolooroHaagarnoŋ Ismaelmeraii Abrambaanoŋa mero. Kiaŋ.

17Soomoŋgo arembaa aiweseya ii selekooto.

1 Abramnoŋ yambuya 99 kolooro Poŋnoŋ asugiŋ muŋqaa kokaeŋ ijoro: “Niinoŋ Anutu ku-usuŋ kuuyaa Toyakoloojeŋ. Kawaajoŋ gii mono noo qaana teŋ koma pondaŋnanamemeŋ dindiŋa otaaŋ laligowa. 2 * Nii soomoŋgoareŋ gii ano nii anaraa batunaranoŋ ambeti, ii meŋ kotiiŋkolooŋseisei gombe gbiliuruga yoŋoo jaŋgogianoŋ monosomata totooŋ koloowaa.”* 16:11: Ismael: = Anutunoŋ gejianoŋmoja. * 16:15: Gal 4.22 * 17:2:Hib 13.2

Jenesis 17:3 46 Jenesis 17:103 Kaeŋ ijoro Abramnoŋ simiŋ kuma usugoro Anutunoŋ

iwaajoŋ qaa kokaeŋ jero: 4 “Moba, niinoŋ soomoŋgoareŋna giwo kokaeŋ anjeŋ: Giinoŋ kanatuuru mam-aga yoŋoo wanjale beŋisigiaga koloowaga. Qaa kaeŋjeŋ somoŋgowe ewaa. 5 * Goo qaga Abram ii mendetoroqeŋ qagi ewaato, giinoŋ kanatuuru mamaga yoŋoobeŋisigiaga koloowaatiwaajoŋ kuuŋ gonjeŋi, iikawaajoŋama qaga mono Aabraham qagi ewaa. * 6 Niinoŋkolooŋ seisei gombe gbiliuruga ii honoŋa qaa koloowuya.Yoŋonoŋ juma deema kanageso tuuŋa tuuŋa mamagakoloowuya. Goo gbiliuruga yoŋoonoŋa tosianoŋ kiŋ poŋapoŋa koloowuya.

7 * Niinoŋ mono soomoŋgo areŋna ii neena ano gii anogbiliuruga goo gemaganoŋ toroqeŋ kolooŋ ubuti, ananaabatunananoŋ ambe kotiiŋ tetegoya qaa eŋ uma ewaa. Ni-inoŋ goo Anutuga ano gbiliuruga goo gemaganoŋ kolooŋubuti, mono iyoŋoo Anutugiaga kolooŋ laligomaŋa. 8* GiiKeinan balonoŋ wabaga laligojaŋi, niinoŋ baloŋ ii jinoŋaqaa gii ano goo gbiliuruga oŋoo buŋaga qeŋ oŋombebuŋagia tetegoyaqaa eŋumaewaa. Kaeŋ eroniinoŋmonooŋoo Anutugiaga kolooŋ laligomaŋa.”

9 Anutunoŋ Aabrahambaajoŋ kaeŋ jeŋ toroqeŋ qaakokaeŋ ijoro: “Kaeŋ laligomaŋato, giinoŋ mono noonoŋsoomoŋgo areŋnaa qaaya ii teŋ koma otaaŋ laligowa.Goo gbiliuruga goo gemaganoŋ toroqeŋ kolooŋ ubuti,iyoŋonoŋmono kaaŋiadeeŋ ii teŋ komaotaaŋ laligoŋ ubu.10* Gii ano goo gbiliuruga oŋowo soomoŋgo areŋna ama iiotaawutiwaajoŋ jejeŋi, iikawaa aiweseya ii kokaeŋ: Oŋoobatugianoŋ eja kuuya yoŋoo selegianoŋ mono noo aiwe-* 17:5: Room 4.17 * 17:5: Abram: ii maŋ uuta. Aabraham ii kanatuurumamaga yoŋoo beŋisigia. * 17:7: Luuk 1.55 * 17:8: Apo 7.5 * 17:10:Apo 7.8; Room 4.11


sena kotowu. 11 Noo aiwesena mono selegianoŋ kotowu.Iikanoŋ soomoŋgo areŋ nii ano oŋoo batunananoŋ ambeeji, iikawaa aiweseyaga eŋ ubaa.

12 Kambaŋ koi kanoŋa kanaiŋ eja kuuya oŋoo batu-gianoŋ toroqeŋ kolooŋ ubuti, iyoŋoo selegianoŋ monogomaŋ boria 8 kolooro kanoŋ noo aiwesena kotoŋlaligowu. Oŋoaŋgiaa gomaŋ uutanoŋ oŋoaŋgiaa anoweleŋqeqeurugia yoŋoo meraurugia koloowuti, ii monoororoŋ ama oŋoma laligowu. Weleŋqeqe tosaaŋa ii wabayoŋoonoŋga moneŋnoŋ sewaŋgia megi yoŋoo meragiakoloowu. Yoŋonoŋ iyaŋgiaa gbiliurugia mende koloojuto,ii kileŋ noo aiwesena ii mono yoŋoo selegianoŋ kaaŋi-adeeŋ kotoŋ laligowu. 13 Weleŋqeqe tosianoŋ oŋoaŋ-giaa gomaŋ uutanoŋ koloogi weleŋqeqe tosaaŋa ii mo-nenoŋ sewaŋgia megi yoŋoo meragia koloowu. Nooaiwesena ii mono yoŋoo selegianoŋ kaaŋiadeeŋ kotoŋlaligowu. Noonoŋ soomoŋgo areŋnaa aiweseya sele-gianoŋ kotowuti, ii mono soomoŋgo areŋ tetegoya qaa eŋubaatiwaajoŋ jeŋ kotiijeŋ. 14 Eja moŋ moronoŋ noo aiwe-sena selianoŋ mende kotogi eeŋ laligowaati, iinoŋ mononoo soomoŋgo areŋna uuguŋ qetamakeja. Kawaajoŋ ejakaaŋa ii mono ejemba tuuŋ oŋoo batugianoŋga yakariŋmugi seleeŋgeŋ kamaaŋ laligowaa.”

15 Anutunoŋ toroqeŋ Aabraham kokaeŋ ijoro: “Giiembagaa qata Saarai ii mende toroqeŋ qama laligowato,iwaa qata mono Saara (jawiŋ emba) qama laligowa. †16 Niinoŋ Saara kotuegoŋ mube iinoŋ goojoŋ mera moŋmewaa. Niinoŋ kotuegoŋmube iinoŋ ejemba tuuŋa tuuŋamamaga yoŋoo nemuŋ beŋisigiaga koloowaa. Iwaa gbili-uruta yoŋoonoŋga tosianoŋ kanageso tuuŋ yoŋoonoŋ eja† 17:15: Saarai: Qata kokaembaajoŋ utegoro: Iinoŋ ejemba tuuŋa tuuŋamamaga ano kiŋ poŋ tosaaŋa yoŋoo nemuŋ beŋisigiaga koloowaa.

Jenesis 17:17 48 Jenesis 17:26poŋa poŋa koloowuya.”

17 Poŋnoŋ kaeŋ ijoro Aabrahamnoŋ ii moma simiŋkuma usugoŋ uutanoŋ kokaeŋ romoŋgoŋ kawaajoŋ jo-moro, “Eja yambuna 100 kolooro mera mono nomaeŋmokoloowenaga? Kaaŋagadeeŋ Saaranoŋ yambuya 90kolooro mono nomaeŋ mera menaga?” 18 Aabrahamnoŋkaeŋ romoŋgoŋ waliŋgoŋ Anutu kokaeŋ qisiŋ muro: “Giisaanoŋ Ismael kuuŋ muna qaga bosino noo gbiliuruna iiiwaanoŋga koloowu.”

19 Kaeŋ qisiro Anutunoŋ kokaeŋ meleeno, “EmbagaSaaranoŋ mono geeŋgaa mera dindiŋa mewaa. Ii meroqata Aisak (jomoja) qaba. Niinoŋ Aisakwo ano iwaa gbil-iuruta yoŋowo soomoŋgo areŋna ambe kotiiŋ tetegoyaqaa eŋ ubaa. 20 Ismael kotuegoŋ mumambaajoŋ qisiŋnonjaŋi, ii kaaŋiadeeŋ saanoŋ moma goma kotuegoŋ mu-maŋa. Iinoŋ eja poŋ 12 iyoŋoo nemuŋ beŋisigia koloowaa.Niinoŋ kolooŋ seisei mube gbiliuruta yoŋoo jaŋgogianoŋmono somata totooŋ koloowaa. Yoŋonoŋ seiŋ kanagesotuuŋ somata koloowuya.

21 Kaeŋ koloowuyato, Saaranoŋ geeŋgaa meraga Aisakii yambu eugeŋanoŋ kambaŋ kokaamba mewaati, niinoŋmono neenaa soomoŋgo areŋna ii iwo ama meŋ koti-imaŋa.” 22Anutunoŋ Aabrahambo qaa kaeŋ amiri tegoroii mesaoŋ waama uro.

23 Weemboria iikanoŋadeeŋ AabrahamnoŋAnutuwaanoŋ qaa teŋ koma aŋaa meria Ismaelwaaselianoŋ Anutuwaa aiweseya kotoro. Kaaŋagadeeŋweleŋqeqeuruta aŋaa miri uutanoŋ koloogi tosaaŋamonenoŋ sewaŋgia mero laligogiti, eja kuuya ii iwaamiri uutanoŋ ragiti, ii mono kuuya kaaŋiadeeŋ amaoŋono. 24 Aabrahamnoŋ yambuya 99 kolooro selianoŋaiwese ii kotogi. 25 Meria Ismael ii yambuya 13 kolooroselianoŋ ii kotogi. 26 Aabraham ano meria Ismael yoroo

Jenesis 17:27 49 Jenesis 18:7selegaranoŋ aiwese ii somaŋa motooŋgo iikanondeeŋkotogi. 27 Eja kuuya Aabrahambaa miri uutanoŋ ragiti,tosianoŋ iyaŋaa miri uutanoŋ koloogi tosaaŋa ii wabayoŋoonoŋga sewaŋgia mero laligogiti, kuuya iyoŋooselegianoŋ aiwese ii kaaŋiadeeŋ kotogi. Kiaŋ.

18Saara mera mewaatiwaa qaaya Anutunoŋ jero.

1 Aabrahamnoŋ Mamre gomanoŋ jujuu gere somaso-mata iyoŋoo batugianoŋ laligoro Poŋnoŋ asugiŋ muro.Weemboria moŋ iikanoŋ weeŋ jeta kotakota qero Aabra-hamnoŋ opo sel kuuŋaa qaayanoŋ raro. 2 Rama ataamauuŋ iiro eja karooŋanoŋ bataageŋ naŋgi. Naŋgi iŋiimaopo sel kuuŋ qaayanoŋga alanzaŋ waama joujoloŋgiajeŋ uŋuamambaajoŋ sararagoŋ bobogariŋ keno. Kemawaegia meŋ simiŋ kuma namonoŋ usugoŋ kemero.

3 Kemeŋ kokaeŋ jero: “Oo poŋuruna, niinoŋ oŋooweleŋqeqegia kolooŋ oŋoo jaagianoŋ kaleŋ moriaŋmokolooŋ laligojeŋi eeŋ, oŋo mono nii mende nuuguŋkembu. 4Nii oŋoo weleŋqeqegia kolooŋ saanoŋ apu moŋmeŋ kaŋ oŋombe kanagia soŋgbama gere kokawaaumuganoŋ rama haamo mewu. 5 Nii saanoŋ nenemelaa moŋ meŋ kaŋ oŋombe newuya. Iikanoŋ meŋkotiiŋ oŋonogo saanoŋ kana mombo toroqeŋ kembuya.Niinoŋ koi kaandiaga laligowe oŋo nii goda qeŋ nomakajutiwaajoŋ saanoŋ weleŋ qeŋ oŋomaŋa.” Kaeŋ jeromeleema kokaeŋ jegi: “Daŋgiseŋ, jejaŋiwaa so kaeŋsaanoŋ amboŋa.”

6 Kaeŋ jegi Aabrahamnoŋ uulaŋawo bobogariŋ selkuuŋ uutanoŋ kema uma Saara kokaeŋ ijoro: “Gii monouulaŋawo flaua awaa totooŋ gomba (sapalaŋ) karoom-baa so meŋ meleema yoŋoojoŋ bered oowa.” 7 Kaeŋjeŋ uulaŋawo bulmakao tuuŋnoŋ kema bulmakao doŋa


busuya loota meweeŋgoŋ weleŋqeqeyamoŋmuro kanaiŋuulaŋawo qeŋ kojoŋgoŋ ooro. 8 Ii ooro tegoro ii, kelekosiga ano aju apuya tosia meŋ kema eja ragiti, iyoŋoobagianoŋ ano. Bagianoŋ ano neŋ ragi iyaŋa kambaŋkanoŋ kosogianoŋ gere kanianoŋ galeŋgia nano.

9Nano kokaeŋ qisiŋ mugi: “Embaga Saara ii dakanoŋ?”Qisiŋ mugi jero: “Ii opo sel kuuŋ uutanoŋ endu raja.”

10 * Kaeŋ jero eja yoŋoonoŋga moŋnoŋ kokaeŋijoro: “Yambu motooŋgowaa so tegoro niinoŋ oŋanoŋeleema koi kawe embaga Saaranoŋmonomeriawo kolooŋlaligowaa.” Kaeŋ ijoroto, Saaranoŋ opo sel kuumbaaqaa ootayanoŋ loyaa gematanoŋ nama qaa ii gejianoŋkemero moro. 11 Aabraham ano Saara yoronoŋ ejembawaŋa koloori yambugaraa jaŋgoyanoŋ somata koloorolaligori. Saaranoŋ koimbaa aima laligoroti, iikawaa kam-baŋanoŋ mono uugudabororo. 12 * Kawaajoŋ Saaranoŋii moma uutanoŋ kokaeŋ romoŋgoŋ jomoro: “Niinoŋmono emba waŋa soosooliya koloowe lona eja poŋnanoŋkaaŋiadeeŋ eja waŋa kolooro iwo ewotatiwaa naaŋanoŋmombo asugiŋ nonaga me qaago?”

13 Kaeŋ romoŋgoro Poŋnoŋ Aabraham qisiŋ muŋkokaeŋ ijoro: “Saaranoŋ naambaajoŋ jomoma kokaeŋromoŋgoja: ‘Nii embawaŋa totooŋkolooŋoŋanoŋmerab-ora mewenaga me?’ 14 * Poŋnoŋ iwoi mombaajoŋ mendetotooŋ osiŋkeja. Kawaajoŋ jejeŋi, ‘Yambu motooŋgowaaso tegoro niinoŋ oŋanoŋ eleema koi kawe Saaranoŋmonomeriawo kolooŋ laligowaa.’ ”

15 Saaranoŋ keeta moma ii qaloweeŋ kokaeŋ ijoro: “Niimende jomojeŋ.”

Kaeŋ jeroto, Poŋnoŋ kokaeŋ ijoro: “Qaago, gii monooŋanoŋ jomojaŋa.” Kaeŋ.* 18:10: Room 9.9 * 18:12: 1 Piito 3.6 * 18:14: Luuk 1.37

Jenesis 18:16 51 Jenesis 18:23Aabrahamnoŋ Sodom taombaajoŋ qama kooliro.

16 Kaeŋ jero eja karooŋ yoŋonoŋ waama orome-saoŋ Sodom taonoŋ baageŋ eleema kembombaajoŋ aŋgi.Aabrahamnoŋ kaaŋiadeeŋ ii oŋoomambaajoŋ yoŋowomotooŋ keŋgi. 17Poŋnoŋ iyaŋaajoŋ kokaeŋ jero: “Nii iwoiamambaajoŋ mojeŋi, qaa ii alana Aabrahambaa jaanoŋsaanoŋmendemesaŋgomaŋa. 18Kokaembaajoŋ ii mesaŋ-gomambaajoŋ amamaajeŋ: Aabrahamnoŋnoo alana qaitamoŋ. kolooja. Iinoŋ kolooŋ seisei kondooro kanagesosomata ku-usuŋgiawo kolooŋ laligowuya. Noo kotu-motuenanoŋ mono iwaajoŋ ama namowaa kanageso tu-uŋa kuuya yoŋoo qagianoŋ uro oyaŋboyaŋmokoloowuya.19Niinoŋ ii kokaembaajoŋ meweeŋgoŋ muwe: Iinoŋ mer-aborauruta ano gbiliuruta iwaa gematanoŋ kolooŋ laligoŋubuti, ii mono Pombaanoŋ kana iŋisaama nanamemeŋdindiŋa sokomakeji, ii otaawutiwaajoŋ jeŋ kotoŋ oŋomalaligowaa. Kaeŋ laligoro qaaya teŋ koma otaaŋ laligowutieeŋ, Poŋ niinoŋ Aabrahambaajoŋ iwoi asugiwaatiwaajoŋjeŋ somoŋgoweti, iikanoŋmono kuuya hoŋawo kolooŋke-baa.”

20 Poŋnoŋ aŋodeeŋ kaeŋ jeŋ toroqeŋ Aabraham kokaeŋijoro: “Sodom ano Gomora yoŋonoŋ siŋgisoŋgo lomb-otawo biŋawo ama laligogi kakasililiŋ somata uuta asu-giro mamaganoŋ iikawaajoŋ qama saamakeju. Kawaajoŋyoŋoo siŋgisoŋgogiaa qaayanoŋ mono somariiŋ uuta to-tooŋ kolooja. 21 Kawaajoŋ nii mono yoŋoonoŋ kemeŋ ka-niagia iimaŋa. Kakasililiŋ aŋgitiwaajoŋ ama mamaganoŋnoo jaananoŋ qama saama laligogiti, ii kuuya oŋanoŋ aŋgime qaago, niinoŋ ii gosiŋ momambaajoŋ mojeŋ.”

22 Kaeŋ jero eja woiyanoŋ eleema Sodom baageŋ ken-ito, Aabrahamnoŋ toroqeŋ Pombaa jaasewaŋanoŋ nano.23 Nama Pombaa kosianoŋ kema kokaeŋ qisiŋ muro: “Gii

Jenesis 18:24 52 Jenesis 18:30ejemba solaŋa ano ejemba aŋgonjoragiawo ii motooŋ ti-wilaaŋ oŋomambaajoŋ jejaŋ me? 24 Taoŋ iikanoŋ ejembasolaŋa 50 laligojuti eeŋ, gii ii oŋanoŋmeŋkileeŋ oŋomam-baajoŋ jejaŋ me? Taoŋ ii yoŋoojoŋ ama iŋiima koboonagame qaago? 25Giimono kaeŋ amambaajoŋ amamaanaga. Iiyamageŋ! (qaago totooŋ!) Giinoŋ ejemba solaŋa ii ejembaaŋgonjoragiawo yoŋowo motooŋ mindiriŋ uŋuna mendesokombabo. Iyoŋowo motooŋ komuwubo. Giinoŋ namoejemba kuuya nonoo qaanana jeŋ tegoŋkejaŋi, iikawaajoŋmono geeŋgaa kanaga dindiŋa otaana sokombaa.”

26 Aabrahamnoŋ kaeŋ ijoro Poŋnoŋ meleema kokaeŋjero: “Niinoŋ Sodom taonoŋ ejemba solaŋa 50 mokolooŋoŋomaŋati eeŋ, iyoŋoojoŋ ama taoŋ kuuya ii saanoŋiŋiima koboomaŋa.”

27 Kaeŋ jero Aabrahamnoŋ mombo kokaeŋ ijoro: “Poŋ,nii kikisi sububuŋ omaya kaaŋa koloojento, kileŋ qaakotiga Poŋna goonoŋ kuuŋ jejeŋ. Ii mende sokonjato, iikileŋ moma nomba. 28 Taoŋ iikanoŋ ejemba solaŋa 50qaagoto, 45 laligowuyagati eeŋ, giinoŋ ejemba 5 yoŋoojoŋama taoŋ kuuya ii kileŋ tiwilaaŋ oŋombaga me qaago?”Kaeŋ ijoro Poŋnoŋ kokaeŋ jero: “Niinoŋ ejemba solaŋa45 iikanoŋmokolooŋ oŋomaŋati eeŋ, taoŋ ii monomendemeŋ kileemaŋa.”

29 Aabrahamnoŋ duŋanoŋ mombo qaa kokaeŋ ijoro:“Ejemba solaŋa 40 taoŋ iikanoŋ mokolooŋ oŋombagatieeŋ, mono nomaeŋ anaga?” Kaeŋ ijoro kokaeŋ meleeno:“Ejemba 40 yoŋoojoŋ ama taoŋ ii mendemeŋ kileemaŋa.”

30 Kaeŋ ijoro jero: “Oo Poŋ, uuga waababoto, niinoŋmombo qaa gijomambaajoŋ mojeŋ. Ejemba solaŋa 30taoŋ iikanoŋ mokolooŋ oŋombagi eeŋ, mono nomaeŋanaga?” Kaeŋ ijoro kokaeŋ meleeno: “Ejemba solaŋa 30taoŋ iikanoŋmokolooŋ oŋomaŋati eeŋ, niinoŋmono taoŋii mende meŋ kileemaŋa.”

Jenesis 18:31 53 Jenesis 19:331 Aabrahamnoŋ toroqeŋ kokaeŋ ijoro: “Poŋ, nii qaa

kotiga Poŋnaajoŋ kuuŋ jejeŋ. Ii mende sokonjato, iikileŋ moma nomba. Ejemba solaŋa 20 ii taoŋ kanoŋmokolooŋ oŋombagi eeŋ, gii mono nomaeŋ anaga?” Kaeŋijoro kokaeŋ meleeno, “Ejemba 20 iyoŋoojoŋ ama taoŋ iimende meŋ kileemaŋa.”

32 Kaeŋ jero Aabrahamnoŋ mombo kokaeŋ qisiro: “OoPoŋ uuga waababoto, niinoŋ mombo somaŋa motooŋgokoi qaa gijomambaajoŋ mojeŋ. Ejemba solaŋa 10 iikanoŋmokolooŋ oŋombagi eeŋ, mono nomaeŋ anaga?” Kaeŋijoro kokaeŋ meleeno, “Ejemba 10 iyoŋoojoŋ ama taoŋii mende meŋ kileemaŋa.” 33 Kaeŋ amiŋ mori tegoroPoŋnoŋ Aabraham mesaoŋ keno iinoŋ mombo eleemamirianoŋ karo. Kiaŋ.

19Sodom ano Gomora yoŋoo aŋgonjora laaligogia

1 Siwe gajoba woi ii Aabraham mesaoŋ kema marekolooro Sodom keuri. Keuri Lootnoŋ taombaa kiroponaguyanoŋ raro. Rama iriima waama joujoloŋgara jeŋuruamambaajoŋ kema namonoŋ simiŋ kuma usugoŋ ke-mero. 2Kemeŋkokaeŋ jero: “Oo eja poŋwoina, oro saanoŋweleŋqeqegara noo mirinoŋ kaŋ kanagara soŋgbambeniwo motooŋ ewoŋa. Eŋ waama saanoŋ umugawodeeŋkana toroqeŋ kembao.” Kaeŋ jeroto, yoronoŋ kokaeŋijori: “Qaago, noro saanoŋ qenjaaro sombeŋ moŋnoŋkema ewota.”

3 Kaeŋ ijorito, Lootnoŋ kotiiŋ kaparaŋ koma uruamaaŋaa mirianoŋ kema ugi. Uma weleŋqeqeuruta jeŋ kotoŋoŋono bered yiistya qaa oogi. Kaaŋagadeeŋ nembanenenaaŋawo meagoŋ ooŋ oroŋgi neri.

Jenesis 19:4 54 Jenesis 19:114 Ii neŋ gaoŋ ewowaa ani iikanondeeŋ Sodom ejem-

banoŋ kaŋ miri ii liligogi. Sodom taombaa bakaya ku-uya iikanoŋa ejemba waŋa ano sagbili ii donoŋ donoŋambembo horoŋ kougi. 5 * Kouma Lootwaajoŋ kokaeŋqagi: “Eja woi mare goonoŋ kajaoti, ii daeŋgeŋ? Eja nonoyorowo serowiliŋ ambombaajoŋ mojoŋ. Kawaajoŋ monoii uruama nonoonoŋ kamaawu.”

6 Kaeŋ qagi Lootnoŋ nagu metama yoŋoonoŋ kemeŋgematanoŋ nagu kono. 7 Nagu koma kokaeŋ iŋijoro:“Alauruna, kaeŋ qaago. Sili kilega ii mono mendeambu. 8Mobu. Noo borawoina woi saraŋ laligoŋ kambaŋmoŋnoŋ ejawo mende eri. Ii saanoŋ oŋoojoŋ uruamakamaawe naa iwoiga ambombaajoŋ mojuti, ii saanoŋsiiŋgia metogowu. Kaento, noo miri waareŋanoŋ eja woiurualeema sopa somoŋgoŋ oronji, iiga mono iwoi kilegamoŋ mende totooŋ ama orombu.”

9 Kaeŋ iŋijoroto, yoŋonoŋ kokaeŋ meleema tereemaqagi: “Mono togowa. Giinoŋ koi kaŋ wabaya laligoŋgeeŋgaajoŋ moroga jeŋ mona uro nonoga pondaŋ jeŋkotoŋ nonomambaajoŋ mojaŋ? Yoronoŋ mende ka-maawaoti eeŋ, mono geeŋgo nonoonoŋ kana kakasililiŋtokoroŋkota ama gomboŋa.” Kaeŋ jeŋ Loot utaŋgigemagema keno uma miri naguya qosombombaajoŋ amanaŋgi.

10 Kaeŋ ama naŋgito, eja woi yoronoŋ borogara bo-raama Loot horoŋ giliri miri uutanoŋ uro nagu koni.11 * Nagu koma nama eja somata melaa miri naguyanoŋseleeŋgeŋ naŋgiti, ii qaagaranoŋ jeri jaagia gooro jibu-jabu qeŋ nagu mokoloowombaajoŋ koromojoroŋ amamoŋgama amamaagi. Kiaŋ.

Lootnoŋ Sodom gomaŋ mesaoro.* 19:5: Poŋ 19.22-24 * 19:11: 2 Kiŋ 6.18

Jenesis 19:12 55 Jenesis 19:1712 Eja woi yoronoŋ Loot kokaeŋ ijori: “Gii merauruga,

qegaborauruga ano tinitosauruga tosaaŋa kuuya taoŋkokanoŋ laligojuti, ii mono uŋuana taoŋ koi mesaoŋkembu. 13 Nono taoŋ koi meŋ kileeŋ kondemondeem-boŋa. Kanageso koi yoŋoo kakasililimbaajoŋ mamaganoŋPombaa jaanoŋ honoŋa qaa qama saama laligogi. Kawaa-joŋ iinoŋwasiŋ norono gomaŋ koimeŋ kileeŋ kondemon-deembojoŋ koi kajo.”

14 Kaeŋ ijori moma Lootnoŋ kema qega buŋawoitaborawoita orombaotiwaajoŋ jero laligoriti, ii kokaeŋ iri-joro: “Oro mono alanzaŋ waari gomaŋ koi mesaoŋ kem-boŋa. Poŋnoŋ taoŋ koi tiwilaaŋ kondemondeemambaa-joŋ anja.” Kaeŋ irijoro yoronoŋqaa iimori goŋgeegee tanikolooro.

15 Gomaŋ weŋgeraŋ suluro Siwe gajoba woi yoronoŋLoot horoŋ kuuŋ muŋ kokaeŋ jeri: “Anutunoŋ Sodomyoŋoo siŋgisoŋgogiaa iroŋa meleema taoŋgia kondemon-deembaa. Giinoŋ yoŋowo motooŋ tiwilaawabotiwaajoŋmono uulaŋawo waama embaga ano borawoiga giwo ra-jaoti, ii uŋuama taoŋ koi mesaowu.”

16 * Kaeŋ jeri Lootnoŋ toroqeŋ ezelobezelo ano eja woiyoronoŋ Lootwaa boria qelanjiŋ meŋ embia ano bora-woita yoŋoo borogia kaaŋiadeeŋ qelanjiŋ meŋ uŋuamataoŋ seleeŋgeŋ keŋgi. Poŋnoŋ kaeŋ kiaŋkomuŋ oŋono.17 Taoŋ seleeŋgeŋ keŋgi eja woi iyoroonoŋga moŋnoŋqaa kokaeŋ jero: “Laaligogia aŋgoŋ kombutiwaajoŋ oŋomono uulaŋawomisiŋgoŋ kemaliwu. Gemagianoŋmendeeleema uuŋ dindiŋagadeeŋ kema baloŋ korianoŋ endukeuma kanoŋ kaaŋagadeeŋ doroŋ mende ambu. Ti-wilaawubotiwaajoŋ mono baaŋanoŋ eu uma misiŋgoŋkemaliwu.”* 19:16: 2 Piito 2.7

Jenesis 19:18 56 Jenesis 19:2618 Kaeŋ jeroto, Lootnoŋ kokaeŋ jero mori: “Oo Poŋna,

gii mono kaeŋ ambombaajoŋ mende jewa. 19 Gii waŋtaraana somoŋgoŋ kiaŋkoomu somata qendeena goojaanoŋ oŋanoŋ kaleŋ moriaŋ mokolooŋ weleŋqeqegakoloojento, moba, niinoŋ baaŋanoŋ eu misiŋgoŋ kemal-imambaajoŋ amamaamaŋa. Kondemondeeŋ koinoŋ nooqananoŋ uro komumambotiwaa toroko mojeŋ. 20 Moba,taoŋ melaa moŋ endu ero iijaŋi, iikanoŋ koriga qaagoto,saanoŋ kemboŋatiwaa so kolooja. Kawaajoŋ saanoŋ jenaiikanoŋ misiŋgoŋ kemaliŋ qeaŋgoŋ laligowoŋa. Gomaŋmelaada ii iina kosere ero iikanoŋ saanoŋ kema waŋtaraanana somoŋgowoŋa.”

21 Kaeŋ jero moma moŋnoŋ kokaeŋ meleeno: “Ii awaa!Qaa jejaŋi, iikawaajoŋ kaaŋagadeeŋ saanoŋ wambelaaŋgomaŋa. Taoŋ melaa iikawaajoŋ jejaŋi, ii mende meŋkileemaŋa. 22 Ii mende meŋ kileemaŋato, oŋo monouulaŋawo iikanoŋ misiŋgoŋ kemaliwu. Iikanoŋ mendekeugi kambaŋ batuya kokaamba niinoŋ iwoi moŋ amam-baajoŋ amamaamaŋa. Oŋo wala iikanoŋ keugi iikawaagematanoŋ saanoŋ jeŋ kotowekondemondeeŋasugiwaa.”Lootnoŋ taombaajoŋ ‘melaada’ jerotiwaajoŋ ama taoŋiikawaa qata ii Zoar (melaada) qagita eja.

Poŋnoŋ Sodom ano Gomora kondemondeeno.23 Weeŋ kouro Lootnoŋ Zoar taonoŋ keuro. 24 * Keuro

Poŋnoŋ jero sombinoŋa salfa jamo geriawonoŋ ii koŋkaaŋa Sodom ano Gomora yoŋoo qagianoŋ kamaaŋ turuŋoŋono. 25 Turuŋ oŋoma kanoŋ taoŋ woi ii ano gomaŋkoria kuuya kosogaranoŋ eji, ejemba kuuya iikanoŋ lali-gogiti ano gere kasa iwoi toŋgoŋa baloŋ iikanoŋ eroti, iimeŋ kileeŋ oŋondabororo. 26 * Lootwaa embianoŋ loya* 19:24: Mat 10.15; 11.23-24; Luuk 10.12; 17.29; 2 Piito 2.6; Juud 7 * 19:26:Luuk 17.32

Jenesis 19:27 57 Jenesis 19:34otaaŋ kema mombo eleema gematanoŋ uuŋ iikanondeeŋletoma sii jamo kolooŋ tando kaaŋa nano.

27 Aabrahamnoŋ umugawodeeŋ waama wala Pombaajaasewaŋanoŋ nama qaa amiŋ moriti, iikanoŋ keno.28 Iikanoŋ kema nama Sodom, Gomora ano gomaŋ ko-ria somata kuuya kaambaageŋ uuro keno baloŋ iikanoŋkaaso injaŋa somatanoŋ kululuuŋ waaro iiro. Ii geresomata jeŋ kaaso somata waamakeji, iikawaa so kolooro.29 Anutunoŋ baloŋ koria iikawaa taoŋa taoŋa meŋ kileeŋkondemondeenoti, kambaŋ iikanoŋAabraham romoŋgoŋmuro. Beeta Lootnoŋ taoŋ iikanoŋ laligoro ii meleenokemebombaajoŋ aŋgi Anutunoŋ kambaŋ iikanoŋadeeŋjeŋ kotoro Loot kondemondeeŋ iikawaa uutanoŋga wamakagi. Kiaŋ.

Moab ano Amon kanageso yoŋoo kanagia30 Lootnoŋ Zoar taonoŋ laligomambaa toroko moro.

Kawaajoŋ borawoita uruama Zoarmesaoŋ baloŋ baaŋawokanoŋ kema ragi. Borawoita woi yorowo kobaa uutanoŋeŋ waama laligogi. 31 Iikanoŋ laligoŋ borata somatanoŋkambaŋ moŋnoŋ kogaajoŋ kokaeŋ jero: “Anaraa maŋ-naranoŋ eja waŋa kolooja. Ejembanoŋ gomaŋ so agimiŋaoŋ merabora mokolooŋ oŋomakejuto, baloŋ kokanoŋeja moŋ norombaatiwaajoŋ mende laligoja. 32 Kawaajoŋsaanoŋ kana maŋnara wain apu muri neŋ uuta eŋkaloloŋkolooro iwo eŋ koro ama gbili mokoloori kanageso-nananoŋ toroqeŋ laligowuya.”

33 Kaeŋ jeŋ gomantiiŋa iikanoŋadeeŋ maŋgara wainapu muri nero. Neŋ uuta eŋkaloloŋ kolooro datanoŋkema iwo ero. Naa kambanoŋ kooroŋanoŋ karoti ano naakambanoŋ waaroti, ii maŋanoŋ mende moro.

34 Eŋ waama borata somatanoŋ koga kokaeŋ ijoro:“Niinoŋ woraŋ gomantiiŋa maŋnawo ejeŋa. Saanoŋ kete

Jenesis 19:35 58 Jenesis 20:3gomantiiŋa kaaŋagadeeŋwain apumombomuri neŋ uutaeŋkaloloŋ kolooro giinoŋ mono kema iwo ewao. Kaeŋeŋ maŋnaraanoŋa koro ama gbili mokoloori kanageso-nananoŋ toroqeŋ laligowuya.”

35 Kaeŋ jeŋ gomantiiŋa iikanoŋ kaaŋagadeeŋ maŋgarawain apumuri nero. Neŋ uuta eŋkaloloŋ kolooro koganoŋkema iwo ero. Naa kambanoŋ kooroŋanoŋ karoti ano naakambanoŋ waaroti, ii maŋanoŋ mende moro.

36 Kaeŋ anitiwaajoŋ motooŋgara maŋgaraa koro ani.37 Borata somatanoŋ mera ejaga meŋ qata Moab (maŋ-naanoŋa) qaro. Moab iwaa gbiliurutanoŋ kolooŋ seiseiama kougi kambaŋ kokaamba kaaŋagadeeŋ qagia Moabkanageso qamakejoŋ. 38 Borata gosoganoŋ kaaŋiadeeŋmera ejaga meŋ qata Ben Ami (kanagesonaa meria)qaro. Eja iikawaa gbiliurutanoŋ kolooŋ seisei ama kougikambaŋ kokaamba kaaŋagadeeŋ qagia Amon kanagesoqamakejoŋ. Kiaŋ.

20Aabraham ano Abimelek.

1 Aabrahamnoŋ Mamre gomaŋ mesaoŋ toroqeŋ Sautwaageŋ distrik qata Negew kanoŋ kema gomaŋ qagaraKaades ano Sur iyoroo batugaranoŋ laligoro. Kawaagematanoŋ toroqeŋ taoŋ qata Gerar kanoŋ kema tawa-gadeeŋ laligoro. 2 * Kanoŋ laligoŋ ejemba ii kokaeŋiŋijoro mogi: “Saara ii naanaga.” Kaeŋ iŋijoro Gerarwaakiŋa Abimelek iinoŋ qaa ano keno Saara wama jiŋkaroŋmirianoŋ kagi.

3 Kaeŋ aŋgito, Anutunoŋ gomantiiŋa moŋnoŋAbimelekwaanoŋ kaŋ gaonoŋ kokaeŋ ijoro: “Emba buŋaqeŋ aojaŋi, ii eja mombaa embiaga. Kawaajoŋ gii monoiwaajoŋ ama koomuwaa buŋaga koloowaga.”* 20:2: Jen 12.13; 26.7

Jenesis 20:4 59 Jenesis 20:114 Kaeŋ ijoroto, kiŋ Abimeleknoŋ Saara mende meroti-

waajoŋ ama kokaeŋ jero: “Poŋ, nii siŋgisoŋgowaa qaanaqaa. Kawaajoŋ giinoŋ nii ano kanagesouruna nono eeŋtotooŋ tiwilaaŋ nonombabo. 5 Aabrahamnoŋ mono aŋokokaeŋ nijoro: ‘Emba ii naanaga.’ Embanoŋ kaaŋagadeeŋkokaeŋ nijoro: ‘Aabraham ii naanaga.’ Kawaajoŋ uunanoŋgbiŋgbaoŋ mende ero emba ii jewe karo boronanoŋ kaa-maa moŋ mende anjeŋa.”

6 Kaeŋ jero Anutunoŋ gaonoŋ kitia kokaeŋ ijoro: “Qaajejaŋi, ii oŋanoŋ. Goo uuganoŋ gbiŋgbaoŋ moŋ mendeero goonoŋ karoti, ii mojeŋ. Kawaajoŋ giinoŋ emba iioosiriŋ noo jaananoŋ siŋgisoŋgo ambabotiwaajoŋ sopasomoŋgoŋ goma laligowe. 7 Kawaajoŋ emba ii monomombo meleema loya muba. Eja ii gejatootoo ejaga. Iisaanoŋ goojoŋ qama kooliromende komuwaga. Ii mombomende mubagi eeŋ, qaa koi mono oŋanoŋ moba: Gii anotinitosauruga oŋo mono kuuya komuwuya.”

8 Qaa kaeŋ ijoro kiŋnoŋ moma umugawodeeŋ waamapoŋ jawiŋuruta kuuya oŋoono ajoroogi Poŋnoŋ qaa kuuyajeroti, ii iŋijoro moma aaruŋ lalaŋaniŋ toroko mamagamogi. 9 Kaeŋ moma kiŋ Abimeleknoŋ Aabrahambaajoŋqaa ano uro kokaeŋ jeŋ qisiŋ muro: “Gii mono naa teregaama nonona? Niinoŋ naa bologa moŋ ama gombe giinoŋkondoona siŋgisoŋgowaa qaa lombotanoŋ mono nii anokanagesona noo sopa totoŋ uutanoŋ laligojuti, nonooqanananoŋ umambaajoŋ anja? Giinoŋ iwoi mende aaŋaaso ii soŋgo waleema ama nona. 10 Giinoŋ mono kanianaambaajoŋ sili ii anjaŋ?” Kiŋ Abimeleknoŋ Aabrahamkaeŋ qisiŋ muro.

11 Qisiŋ muro kokaeŋ meleeno: “Niinoŋ qaa iikokaeŋ romoŋgoŋ jewe: ‘Baloŋ kokawaa kanagesooŋonoŋ Anutuwaa jeta uuguwubotiwaajoŋ torokomende mobuyaga. Kawaajoŋ nii embanaajoŋ ama nugi

Jenesis 20:12 60 Jenesis 21:2komumambo.’ 12 Iinoŋ oŋanoŋ naanaga, maŋnaa boratakolooja. Nemunaa boratamende koloojiwaajoŋ ii embanamewe. 13 Anutunoŋ maŋnaanoŋ miri mesaoŋ moŋgeŋkemaŋiwaajoŋ nijoroti, niinoŋ kambaŋ iikanoŋ Saarakokaeŋ ijowe: ‘Anara daeŋ daeŋ kemboti, iikanoŋ noojoŋnaanaga jewa. Kaeŋ ama iikanoŋ nii uujopa qendeemanoma laligowa.’ ”

14 Kaeŋ ijoro moma Abimeleknoŋ Aabrahambaa embiaSaara meleema muro. Kaaŋiadeeŋ lama bulmakao anoweleŋqeqe ejemba ii kaaŋiadeeŋmuro. 15Muŋqaa kokaeŋjero: “Moba. Noonoŋ baloŋ koi wosoganoŋ eji, iikanoŋmono geeŋgaa naaŋgaa so laligowa.” 16 Kaeŋ jeŋ Saarakokaeŋ ijoro: “Moba. Niinoŋ moneŋ silwa jamo 1000:baaso naaŋga mube kanoŋ tawaga kolooja. Tawa kanoŋ ka-niaga qendeeno ejemba kuuya giwo laligojuti, iyoŋonoŋii iima kokaeŋ jeŋmoma yagowu, ‘Siŋgisoŋgowaa qaaya iiSaarawaanoŋ mende eja.’ ” Kaeŋ jero.

17-18 Aabrahambaa embia Saarawaajoŋ ama Poŋnoŋemba kuuya kiŋ Abimelekwaa miri uutanoŋ laligogiti,iyoŋoonoŋ mera memewaa kania somoŋgoro. Kawaa-joŋ Aabrahamnoŋ Anutuwaajoŋ qama kooliro Abimelekmeŋ qeaŋgoro. Kaaŋagadeeŋ embia ano weleŋqeqeembauruta meŋ qeaŋgoŋ oŋono mombo meraboragiawokoloogi. Kiaŋ.

21Aisak kolooro.

1 Poŋnoŋ Saara kaleŋ moriaŋ mumambaa qaaya jeŋsomoŋgoro eroti, iikawaa so ii galeŋ koma muro lalig-oro. Qaa jeroti, iikawaa so ii kokaeŋ ama muro: 2 *Saaranoŋ koro ano Aabrahamnoŋ eja waŋa kolooro kileŋ* 21:2: Hib 11.11

Jenesis 21:3 61 Jenesis 21:12iwaa meria ejaga mero. Anutunoŋ mera koloowaati-waa qaaya walawala jeŋ somoŋgorotiwaa so ii monokambaŋ iikanoŋadeeŋ kolooro. 3 Saaranoŋ Aabraham-baa meria mero qata Aisak (jomoja) qaro. 4 * QaroAisaknoŋ weeŋa 8 kolooro kambaŋ kanoŋ Anutuwaa ai-weseya selianoŋ kotoro. Anutunoŋ qaa jeŋ kotoro eroti-waa so ii kotoro. 5 Aabrahamnoŋ yambuya 100 kolooromeria Aisak kolooro. 6 Kolooro Saaranoŋ qaa kokaeŋjero: “Anutunoŋ jomo mokolooŋ nono. Kawaajoŋ daeŋyoŋonoŋ noo sunduna mobuyati, iyoŋonoŋ mono niimajomowuya.” 7 Kaeŋ jeŋ toroqeŋ kokaeŋ jero: “Saara-noŋ mera galeŋkoŋkoŋaga koloowaati, moronoŋ qaa iiwalawala moma Aabrahambaajoŋ jenaga? Kaeŋ qaagoto,kambaŋ kokaamba iinoŋ eja waŋa kolooro niinoŋ kileŋiwaa meria mejeŋ.” Kiaŋ. 8 Aisaknoŋ somariiŋ ajumesaoro weemboria iikanoŋadeeŋ Aabrahamnoŋ nenelombaŋ somata ano.

Saaranoŋ Haagar ano Ismael konjoma orono.9 Iijipt emba Haagarnoŋ Aabrahambaa meria Ismael

meroti, iinoŋ kambaŋ moŋnoŋ koga Aisak mepaegoŋgoŋgeegee ama muro Saaranoŋ ii iiro.

10 * Kaeŋ iima Aabraham kokaeŋ ijoro: “Weleŋ em-bawaa merianoŋ mono noo merana Aisakwo goonoŋ ila-woila ii mende mendeema buŋa qeŋ aowaota. Weleŋemba ii ano meria ii mono konjona kembao.” 11 Saaranoŋqaa ii jeroti, iikanoŋ Aabrahambaa uuta qero Ismael iimeria koloorotiwaajoŋ ama uukamakamaa moro uutakaambogawo kolooro.

12 * Kaeŋ kolooro Anutunoŋ ii qaa kokaeŋ ijoro: “Mer-aga ano weleŋ embaga Haagar yoroojoŋ mono uugoojoŋ* 21:4: Jen 17.12; Apo 7.8 * 21:10: Gal 4.29-30 * 21:12: Room 9.7;Hib 11.18

Jenesis 21:13 62 Jenesis 21:21somata mende moba. Aisakwaa gbiliuruta yoŋonondeeŋmono goo qabuŋaga bosima laligowuya. Kawaajoŋ Saara-noŋ qaa gijoji, ii kuuya mono moma teŋ komba. 13Weleŋembagaa merianoŋ goo gbiliga koloojiwaajoŋ niinoŋ iikaaŋiadeeŋ kolooŋ seisei mube gbiliurutanoŋ kanagesosomata koloowuya.”

14 Kaeŋ jero moma Aabrahamnoŋ eŋ gomaamba to-tooŋanoŋ waama nene tosia meŋ apu jua lama selianoŋmemeta kanoŋ apu kosoŋ kaŋ Haagarwaa sawiŋanoŋ amameriawo wasiŋ oronomesaoŋ keni. Kema Beerseba baloŋqararaŋkoŋkoŋanoŋ keuma liligoŋ laligori. 15 Laligorilama selianoŋ apu meŋ kenoti, iikanoŋ qaono meria iibambaŋ mombaa baatanoŋ ano ero. 16 Ano ero namakokaeŋ romoŋgoro: “Merananoŋ jaana qaganoŋ ko-muwaati, ii iimambaajoŋ amamaaŋ doomorona mojeŋ.”Kaeŋ romoŋgoŋmoumotogi kenjiwaa so sigeŋsigeŋ kemarama silama saaro.

17 Mera saaroti, ii Anutunoŋ moro gajobayanoŋ si-wenoŋga Haagarwaajoŋ qama kokaeŋ jero: “Haagar, giinaa lombowaa uutanoŋ laligojaŋ? Keega mono mendemoba. Meranoŋ endu eŋ saaji, Anutunoŋ saaya iimoja. 18 Mono waama meraga balonoŋga kobibiinawaaro borianoŋ meŋ migigiiŋ muba. Niinoŋ ii kanageŋkolooŋseisei mube gbiliurutanoŋ seiŋ kanageso somataqabuŋagiawo koloowuya.” 19 Siwe gajobanoŋ kaeŋ jeroAnutunoŋ jaaya metooro uuŋ apu roŋa moŋ iiro. Iiiima lama selia meŋ kema kanoŋ apu kosoŋ kaŋ meriamuro nero. 20 Anutunoŋ Ismaelwo nano somariiŋ baloŋqararaŋkoŋkoŋanoŋ laligoŋ idoŋ nene ejaga kolooro.21 Baloŋ gbaŋgbarasia qata Paran kanoŋ laligoro ne-muŋanoŋ Iijipt kantrinoŋga emba moŋ meŋ embiagamuro. Kiaŋ.

Aabraham ano Abimelek yoronoŋ uusoomoŋgo ani.


22 * Kambaŋ kanoŋ Abimelek ano iwaa manjaqeqetuuŋaa kawali galeŋa qata Fikol yoronoŋ Aabrahambaa-joŋ kokaeŋ jeri: “Giinoŋ ilawoila kuuya ama meŋkejaŋi,Anutunoŋ mono iikanoŋ giwo namakeja. 23 Kawaajoŋgiinoŋ mono kete kokaamba Anutuwaa jaanoŋ jojopaŋqaa kokaeŋ jeŋgo jeŋ kotiiwa: ‘Niinoŋ gii, merau-ruga ano gbiliuruga oŋowo osoŋkakale moŋ mende amalaligomaŋa.’ Kaeŋ jeŋ kotiiŋ niinoŋ kiaŋkomuŋ gomalaligoweti, iikawaa so giinoŋ mono kaaŋiadeeŋ baloŋ koiano nii kiaŋkoomu noroma laligowa. Gii gomaŋ kokanoŋwabaga kolooŋ laligojaŋ.”

24Kaeŋ jeri Aabrahamnoŋ kokaeŋ jero: “Niinoŋ jojopaŋqaa ii saanoŋ jeŋgo jeŋ kotiimaŋa.”

25 Kaeŋ jeroto, Abimelekwaa weleŋqeqeurutanoŋapu roŋ moŋ iyaŋgiaajoŋ aŋgoŋ koŋgiti, Aabrahamnoŋiikawaajoŋ Abimelek jeŋ muro. 26 Jeŋ muroto,Abimeleknoŋ kokaeŋ meleema jero: “Moronoŋ sili iianoti, ii niinoŋ mende mojeŋ. Geeŋgo iikawaa qaaya moŋwala mende jena moma laligoŋ keteda koi qaa ii mojeŋ.”

27 Kaeŋ meleema jero Aabrahamnoŋ kema lama anobulmakao meŋ kaŋ Abimelek muro kambaŋ iikanondeeŋbatugaranoŋ soomoŋgo ani. 28 Iikaeŋ ama Aabraham-noŋ lama tuuŋgianoŋgaga lama embia melaa 7 metogoŋmendeema oŋono yaŋgiodeeŋ naŋgi.

29 Kaeŋ naŋgi Abimeleknoŋ Aabraham kokaeŋ qisiŋmuro: “Lama embia melaa 7 gosiŋ endu ama oŋonayaŋgiodeeŋ nanjuti, ii kania naambaajoŋa?”

30 Qisiŋ muro kokaeŋ meleeno: “Niinoŋ apu roŋa koiosowetiwaa qaaya jeweti, ii moma laarijaŋ i eeŋ, lamamelaa 7 koi mono noo boronanoŋga buŋa qeŋ aona nooqaanaa daŋgunuya koloowaa.” 31 Kaeŋ meleema eja woi* 21:22: Jen 26.26

Jenesis 21:32 64 Jenesis 22:6ii baloŋ kanoŋ nama jojopaŋ qaagara jeŋgo jeŋ somoŋgoŋaori. Kawaajoŋ gomaŋ iikawaa qata Beerseba qamakeju.*

32 Beerseba gomanoŋ soomoŋgo kaeŋ ani tegoroAbimelek ano iwaamanjaqeqe tuuŋaa kawali galeŋa Fikolyoronoŋ waama eleema Filistin yoŋoo balonoŋ keni.33 Keni Aabrahamnoŋ bereŋ gere moŋ Beerseba gomaŋiikanoŋ komoma Poŋ Anutu beŋ kombombaŋa iwaa qataqamakooliro. 34Qamakooliŋ namaFilistin yoŋoobalonoŋkambaŋ koriga wabaga kolooŋ laligoro. Kiaŋ.

22Anutunoŋ Aabraham aŋgotete meŋ muro.

1 * Iwoi ii kolooro kambaŋ tosia tegoro AnutunoŋAabraham aŋgotete meŋ muro. Qata “Aabraham!” qaroiinoŋ “Nii koi nanjeŋ,” jeŋ meleeno.

2 * Kaeŋ meleeno kokaeŋ ijoro: “Motooŋ mera sorogaAisak uuganoŋ jopagoŋmuŋkejaŋi, ii mono wamaMooriabalonoŋ kema baaŋa moŋ qendeema gomaŋati, iikanoŋuma ii noo siimoloŋ oowa.”

3 Kaeŋ ijoro Aabrahamnoŋ eŋ gomaamba totooŋanoŋwaama doŋgi qaganoŋ duŋ raraya meagoŋ weleŋqeqeyawoi ano meria Aisak uŋuano. Siimolombaa geria soyanoŋkondaboroŋ boraŋgoŋ ama uŋuama Anutunoŋ baloŋijoroti, iikanoŋ keno. 4 Kema laligoŋ weemboria karooŋakanoŋ jaayanoŋ uuŋ waama baloŋ ii iiro koriganoŋ ero.5 Ii iima weleŋqeqewoita ii kokaeŋ irijoro: “Oro doŋgiwokoi rari nii ano mera noronoŋ endu kema Anutu waeyameŋ mepeseeŋ mombo eleema oroonoŋ kawota.”

6 Aabrahamnoŋ kaeŋ irijoŋ siimoloŋ ooŋoombaa gereboraŋawo meŋ meria Aisakwaa sawiŋanoŋ ano uro aŋo* 21:31: Beerseba: qaa iikawaa kania woi: jaŋgo sewembaa apu roŋa anojojopaŋ qaawaa apu roŋa. * 22:1: Hib 11.17-19 * 22:2: 2 Kor 3.1

Jenesis 22:7 65 Jenesis 22:14gere jo ano soo mero. Kaeŋ mero motooŋgara keni.7Kaeŋ kemaAisaknoŋ doroŋ amamaŋaAabrahamkokaeŋijoro: “Ama!” Kaeŋ ijoro kokaeŋ meleeno: “Wae, merananaama?” Kaeŋ meleeno kokaeŋ qisiro: “Gere jeta anogere ii koi meŋ kajoto, siimoloŋ ooŋoombaa lamaya iidakanoŋ?”

8 Kaeŋ qisiro maŋanoŋ kokaeŋ meleeno: “Merana,Anutu aŋo mono siimoloŋ ooŋoombaa lamaya moŋmokolooŋ norombaa.” Kaeŋ meleeno toroqeŋ motooŋ-gara keni.

9 * Kema Anutunoŋ baloŋ jeroti, iikanoŋ keuma namasiimoloŋ ooŋoombaa alataya moŋ meŋ gere iikawaaqaganoŋ ama areŋgoro. Areŋgoŋ meria Aisak somoŋgoŋalatanoŋ gere qaganoŋ ano. 10 Ama meria uumam-baajoŋ boria boraama soo kopiŋanoŋa horomambaajoŋano. 11 Soo horomambaajoŋ ano iikanondeeŋ Pom-baa gajobanoŋ Siwenoŋa Aabrahambaajoŋ kokaeŋ qaro:“Aabraham, Aabraham!” Kaeŋ qaro “Nii koi nanjeŋ,” jeŋmeleeno.

12 Kaeŋ meleeno kokaeŋ ijoro: “Boroga mono merawaaqaganoŋ mende amba. Iwaa qaganoŋ iwoi moŋ mendeamba. Giinoŋ meraga motooŋgo soro ii noojoŋ mendeaŋgoŋ konjaŋiwaajoŋ kanaga kete kokaeŋmoma yagojeŋ:Gii Anutuwaa qaa jeta uuguwabotiwaajoŋ keegamomake-jaŋ.”

13 Kaeŋ ijoro iikanondeeŋ ataama uuŋ iiro lama ejiamoŋ ilianoŋ gere bambaŋawonoŋ giliro kemero nano.Ii iima kema meŋ kaŋ meriaa kitianoŋ lama iikanoŋsiimoloŋ ooro. 14 Kawaajoŋ Aabrahamnoŋ baloŋ iikawaaqata ii ‘Poŋnoŋ mokolooŋ norombaa,’ jeŋ qaro. Kambaŋkokaamba kaaŋiadeeŋ qaa kokaeŋ qamakeju: “Poŋnoŋ iibaaŋanoŋ mokolooŋ norombaa.”* 22:9: Jei 2.21

Jenesis 22:15 66 Jenesis 22:2415 Pombaa gajobanoŋ Aabrahambaajoŋ Siwenoŋa

mombo kokaeŋ qaro indiŋa woi kolooro: 16 * “Poŋniinoŋ kokaeŋ jejeŋ: Neeno neenaa qananoŋ qamajojopaŋ qaa kokaeŋ jeŋgo jeŋ kotiijeŋ: Giinoŋ silikoi ama meraga motoondago ii noojoŋ mende aŋgoŋkonjaŋi, 17 * iikawaajoŋ niinoŋ oŋanoŋ gii kotuegoŋ gomakolooŋseisei gombe gbiliuruga yoŋonoŋ honombonoŋaqaa seiwuya. Seigi jaŋgogianoŋ mono sombiŋkanakeewambaa seŋgelaoya kaaŋa koloowaa ano kowegoraayanoŋ sakasiŋ eŋ kenjuti, iikawaa so koloowaa. Googbiliuruga yoŋonoŋ mono kotiiŋ kereurugia uŋuŋ haamoama siti baloŋgia uŋuama aŋgoŋ koma laligowuya. 18 *Giinoŋ noo qaana teŋ konjaŋi, iikawaajoŋ goo gbiliurugayoŋoonoŋga mombaajoŋ ama noo kotumotuenanoŋmono namowaa kanageso tuuŋ kuuya yoŋoo qagianoŋuro oyaŋboyaŋ mokoloowuya.”

19 Pombaa gajobanoŋ kaeŋ ijoro Aabraham meriawoeleema weleŋqeqewoita yoroonoŋ kema aitoŋgoŋ mo-tooŋ Beerseba gomanoŋ keŋgi. Aabrahamnoŋ Beersebagomaŋ kanoŋ opo sel kuuŋa mororoŋgoŋ laligoro. Kiaŋ.

Naahorwaa gbiliuruta20 Kambaŋ tosia tegoro buzu qaa moŋ kokaeŋ aŋgi

Aabrahambaanoŋ karo: “Milkanoŋ kaaŋiadeeŋ nemuŋgakolooja. Iinoŋ koga Naahorwaa merauruta tosaaŋaoŋono.” 21 Meria mutuyaa qata ii Uz, iwaa koga Buz anoiwaa kanianoŋ Kemuel, Arambaamaŋa. 22Kemuelwaa ka-nianoŋKesed, Hazo, Pildas, Jidlaf anoBetuel. 23BetuelnoŋRebekawaa maŋaga kolooro. Milkanoŋ Aabrahambaakoga Naahorwaamerauruta 8 ii oŋono. 24Naahorwaa em-bia sewaŋa mende memeta qata Reuma iinoŋ kaaŋiadeeŋ* 22:16: Hib 6.13-14 * 22:17: Hib 11.12 * 22:18: Apo 3.25


merauruta tosaaŋa oŋono. Yoŋoo qagia ii Tebe, Gaham,Tahas ano Maaka. Kiaŋ.

23Saaranoŋ komuro.

1 Saaranoŋ laligoŋ uro yambuya 127 kolooro. Saaranoŋyambu iikawaa so laligoro. 2 Laligoŋ Keinan balonoŋgomaŋ qata Kiriat Arba, qata alia Hebron qamakejuti,iikanoŋ komuro. Komuro Aabrahamnoŋ iikanondeeŋembiaajoŋ jiŋgeŋ qama saamambaajoŋ keno.

3 Kema saaro tegoro waama embiaa qamoya mesaoŋkema nama Hit ejemba ii qaa kokaeŋ iŋijoro: 4 * “Niioŋoo batugianoŋ waba kaŋ tawatawa laligojeŋ. Kawaajoŋoŋomono baloŋgiaa bakayamoŋ kokaamba noŋgi sewaŋamewe qasirina kolooro alauruna yoŋoo qamogia iikanoŋama roŋ koma oŋomakemaŋa.”

5 Qaa kaeŋ iŋijoro Hit yoŋonoŋ meleema kokaeŋ jegi:6 “Oo eja poŋ, gii saanoŋ nonoonoŋ qaa koi moba. Giinonoo batunananoŋ Anutuwaa eja jawiŋa laligojaŋiwaa-joŋ ama qasiriga aiŋganoŋ daeŋkaya iima sororogoŋmewaatiwaajoŋ mojaŋi, iikanoŋ mono saanoŋ qamogaroŋ komba. Giinoŋ qamoga osoŋ roŋ komaŋa jenanonoonoŋga moŋnoŋ ii mende aŋgoŋ koma gombaa.”

7Kaeŋ jegi Aabrahamnoŋwaama baloŋ toya Hit ejembayoŋoo wosogianoŋ kemeŋ usugoŋ oŋono. 8 Usugoŋoŋoma nama yoŋoojoŋ qaa kokaeŋ jero: “Niinoŋ qamonaosoŋ roŋ komaŋiwaajoŋ saanoŋ jewuti eeŋ, mono noonoŋqaa koi moma Zoharwaa meria Efron iwaanoŋ kema qaajena koi toroqeŋ jeŋ kuuŋ mubu. 9 Kuuŋ mugi momakobaa qataMakpela iwaa buŋa kolooŋ gawoŋaa jaaŋaageŋeji, mono ii jeŋ tegoro sewaŋa memaŋa. Mono qisigi* 23:4: Hib 11.9, 13; Apo 7.16

Jenesis 23:10 68 Jenesis 23:18sewaŋa dawi jeŋ tegoro sewaŋa kuuya mewe noonoŋqasirina oŋoo batugianoŋ ewaa.”

10Kaeŋ jero Efronoŋ alauruta Hit kanageso kuuya taoŋ-giaa kiropo naguyanoŋ kaŋ sombenoŋ ajoroogiti, iyoŋoobatugianoŋ raro qaa geja ama mogi Efronoŋ Aabrahamkokaeŋ meleema muro: 11 “Oo eja poŋna, kaeŋ qaagoto,mono jewe geja ama moba. Niinoŋ baloŋ koria ii anokobaa iikanoŋ nanji, ii kalenaga gonjeŋ. Neenaa kanage-souruna yoŋoo jaagianoŋ nama ii gombe iiju. Qamoga iisaanoŋ iikanoŋ osoŋ roŋ komba.”

12 Kaeŋ jero Aabrahamnoŋ baloŋ toya yoŋoo woso-gianoŋ mombo kemeŋ usugoŋ oŋono. 13 Usugoŋ oŋomanama yoŋoo jaagianoŋ Efron kokaeŋ ijoromogi: “Noonoŋqaa koi mono geja ama moba. Giinoŋ saanoŋ kaeŋ ana-gato, niinoŋ mono baloŋ koria iikawaa sewaŋa ii gomaŋa.Ii saanoŋ jeŋ tawa mena niinoŋ qamona iikanoŋ osoŋ roŋkomaŋa.”

14 Kaeŋ ijoro mogi Efronoŋ Aabraham kokaeŋmeleemamuro: 15 “Oo eja poŋna, noonoŋ qaa koi mono geja amamoba. Baloŋ iikawaa sewaŋa ii 400 silwa kota (50 kilo-gram). Ala-ala koloojotiwaajoŋ ama kanoŋ mono anaraabatunaranoŋ iwoi omaya kolooja. Kawaajoŋ qamogasaanoŋ iikanoŋ osoŋ roŋ komba.”

16 Kaeŋ meleema muro moma Aabrahamnoŋ baloŋsewaŋaa jaŋgoya Efronoŋ Hit kanageso yoŋoo jaagianoŋjero mogiti, iikawaa uumotooŋ ano. Jaŋgoya silwa kota400 ii koŋkororo ejembanoŋ kambaŋ kanoŋ sewaŋaa soyajegi eroti, iikawaa so moneŋ ii gosiŋ muro.

17 Kaeŋ muro Efrombaanoŋ baloŋ koria Mamrekosianoŋ Makpela kanoŋ eroti, kobaa iikanoŋ nanoti anogere kuuya baloŋ kawaa jawo uutanoŋ naŋgiti, iikawaaqaaya jeŋ tegoro. 18Qaaya jeŋ tegoro Aabrahambaa buŋakolooro. Hit kanageso kuuya taoŋgiaa kiropo naguyanoŋ

Jenesis 23:19 69 Jenesis 24:7kaŋ sombenoŋ ajoroogiti, iyoŋonoŋ tawa ii iigi buŋayakolooro.

19 Kawaa gematanoŋ Aabrahamnoŋ embia Saarawaaqamoya ii Keinan balombaa kobaayanoŋ osoŋ roŋ kono.Kobaa ii Mamre qata alia Hebron kawaa kosianoŋ baloŋkoria qata Makpela kanoŋ eja.

20 Kaeŋ kolooro baloŋ koria ano kobaa iikanoŋ nanji,ii Hit kanageso yoŋonoŋ Aabrahambaa buŋa qeŋ mugiqasiria kolooro. Kiaŋ.

24Aisakwaa embia Rebeka ii wama kagi.

1Aabrahamnoŋ eja waŋa kolooro Anutunoŋ iwoi kuuyaama meroti, iikanoŋ ii kotuegoŋ muro laligoŋ kouro.2 Kaeŋ ama kambaŋ moŋnoŋ miriaa weleŋqeqe jawiŋawaŋa, miria uutanoŋ ilawoila eŋ muroti, iikawaa galeŋaiwaajoŋ qaa kokaeŋ jero, “Gii mono qaaga jeŋ kotiiwaati-waajoŋ boroga noo tawonaa baatanoŋ amba. 3 Kaeŋama Poŋ, Siwe ano namo yoroo Anutugaraa qatanoŋjojopaŋ qaa kokaeŋ jewa: Niinoŋ Keinan kanageso yoŋoobatugianoŋ koi laligojento, giinoŋ mono meranaa embiaii yoŋoo naaŋ boragiaga moŋ mende meŋ muba. 4 Kaeŋqaagoto, gii mono neenaa kantrinoŋ kema tinitosaurunayoŋoonoŋga merana Aisakwaa embiaga wama kawa.”

5 Kaeŋ jero weleŋqeqe jawiŋanoŋ kokaeŋ qisiŋ muro:“Kema jewe emba kanoŋ niwo baloŋ kokanoŋ kamambaa-joŋ togowaati eeŋ, niinoŋ mono nomaeŋ amaŋa? MeragaAisak wama kantri kanati, iikanoŋ mombo eleema kemb-ota me qaago?”

6 Kaeŋ qisiŋ muro Aabrahamnoŋ kokaeŋ meleeno:“Qaago totooŋ! Gii noo merana wama kanoŋ mombomende kembao. 7 Siwewaa Poŋa Anutunoŋ nii maŋnaamirinoŋ ano kolokoloo kantrinanoŋga qaa kokaeŋ jero

Jenesis 24:8 70 Jenesis 24:14mobe jojopaŋ qaanoŋ somoŋgoŋ nuano kawe: ‘Niinoŋbaloŋ koimono goo gbiliuruga yoŋoo buŋa qeŋ oŋomaŋa.’Kawaajoŋ iinoŋ mono Siwe gajobaya wasiro wala kenogiinoŋ saanoŋ meranaa emba ii iikanoŋa wama kawa.8 Kema jena emba kanoŋ giwo kamambaa togowaati eeŋ,jojopaŋ qaaga koi kanoŋmonomende toroqeŋ somoŋgoŋgombaa. Noo merana ii mono mende totooŋ wamaiikanoŋ eleema kembaota.”

9 Kaeŋ jero weleŋqeqe jawiŋanoŋ qaa ii jeŋ somoŋgoŋmuŋ jojopaŋ qaanoŋ jeŋ kotiimambaajoŋ boria somatayaAabrahambaa tawo baatanoŋ ano.

10 Kaeŋ jeŋ kotiiŋ nama somatayaanoŋ kamel 10 anoiwaa kowianoŋa iwoi akadamugiawo kania kania mo-tooŋ mero. Ii meŋ mesaoŋ Noot Mesopotemia (AramNaharaim)* kantrinoŋ kema Naahornoŋ taoŋ laligoroti,iikanoŋ keuro. 11 Keuma taoŋ seleeŋgeŋ apu roŋa eroti,iikawaa kosianoŋ kameluruta oŋoono simiŋgia misigoŋkemeŋ haamo megi. Weeŋ jaaya kememambaajoŋ anotaonoŋa embayoŋonoŋ apukosowombaajoŋ apu roŋanoŋkaka kambaŋgia ii kolooro. 12 Iikanoŋ nama kokaeŋqama kooliro: “Oo Poŋ, somatana Aabrahambaa Anutuya,gii mono kete toomoriaŋ noma somatana Aabrahambaa-joŋ qaa jeŋ somoŋgonati, iikawaa hoŋanoŋ asugiwaa.13 Moba, nii apu roŋ kosianoŋ kokanoŋ nambe taombaaemba saraŋurugia yoŋonoŋ apu kosowombaajoŋ kawuya.

14 Kagi kokaeŋ koloowaatiwaajoŋ qama koolijeŋ: Ni-inoŋ emba saraŋ mombaajoŋ kokaeŋ jemaŋa: ‘Gii saanoŋkoworaŋeŋga meeraŋgona apu newenaga.’ Kaeŋ jeweiinoŋ kokaeŋ meleema nijowaa: ‘Saanoŋ nena kamelu-ruga kaaŋagadeeŋ apu uŋuagimaŋa.’ Kaeŋ nijowaati,* 24:10: Aram: qa ii kambaŋ kokaamba Siria qamakeju. Naharaim = apugowoya woi (Yufreitis ano Taigris) iyoroo batugaranoŋ.


emba saraŋ iikaya giinoŋ weleŋqeqe ejaga Aisakwaa buŋaqenati, iinoŋ mono ii koloowaa. Kaeŋ kolooro giinoŋsomatanaajoŋ qaa jeŋ somoŋgonati, iikanoŋ hoŋawokolooja, kaeŋ momaŋa.”

15 Qamakooli ii qama kooliro mende tegoro iikanon-deeŋ embamoŋ qata Rebeka iinoŋ koworaŋeŋ sawiŋanoŋaŋgoŋ apu roŋanoŋ karo. Iinoŋ Aabrahambaa koga Naa-hor ano embiaMilka, yoroomeragara qata Betuel iwaa bo-rataga. 16 Emba iikawaa kaitania ii iima-aiŋaiŋawo totooŋkolooro emba saraŋ jumuŋa ejanoŋ mende memetagalaligoro. Iinoŋ kamaaŋ apu roŋnoŋ kemeŋ apu kosoŋkouro. 17 Kouro iikanondeeŋ weleŋqeqe jawiŋanoŋ uu-laŋawo iwaa kosianoŋ kema kokaeŋ jero: “Gii saanoŋkoworaŋeŋganoŋa apu moŋ nona newenaga.”

18 Kaeŋ jero kokaeŋ meleeno: “Oo poŋna, saanoŋnewa.” Kaeŋ jeŋ uulaŋawo koworaŋeŋa borianoŋ meŋkamaaŋ meeraŋgoro apu nero. 19 Ii nero kokaeŋ jero:“Niinoŋ kameluruga yoŋoojoŋ kaaŋagadeeŋ apu kosoŋoŋombe neŋ kema negi uŋuro mesaowu.” 20 Kaeŋ jeŋuulaŋawo koworaŋeŋanoŋa apu molaaro kuuya juunoŋkemero mombo qikqigoŋ kema apu roŋnoŋ apu koso-mambaajoŋ kemeŋ kameluruta kuuya yoŋoojoŋ apu so-gianoŋ kosoro. 21 Kaeŋ ano weleŋqeqe jawiŋanoŋ goroŋnama ii tororo iima kokaeŋ moma romoŋgoro: “Oŋanoŋ,Poŋnoŋ kana koriga koi kajeŋatiwaa moriaŋa ii monokokaeŋ kondooro asugija me nomaeŋ?”

22 Kaeŋ romoŋgoŋ nano kamel yoŋonoŋ apu ned-aborogi weleŋqeqe jawiŋanoŋ mopoŋ (pinjoŋ) goulnoŋmemeta moŋ lombota 5 gram ii meŋ emba sarambaasewaŋanoŋ ama borojeŋjeŋ goulnoŋ memeta woi lom-bogara 110 gram ii borianoŋ kotogoro uro. 23 Kotogorouro kokaeŋ qisiŋ muro: “Gii morowaa borataga? Maŋgaa

Jenesis 24:24 72 Jenesis 24:32miri uutanoŋ nononoŋ gomantiiŋa ewonagatiwaa titiŋamoŋ nanja me qaago, ii saanoŋ jena mobenaga.”

24 Kaeŋ qisiŋ muro kokaeŋmeleemamuro: “Nii Betuel-waa borataga. Au asana qagara Milka ano Naahor.”25 Kaeŋ jeŋ toroqeŋ kokaeŋ jero: “Nonoonoŋ lolo hai anokamel yoŋoo loloo qaqanoŋ neneya ii mamaga raja anogomantiiŋa gaoŋ ewutiwaa titiŋa ii kaaŋagadeeŋ saanoŋnanja.”

26 Kaeŋ jero weleŋqeqe jawiŋanoŋ namonoŋ kemeŋusugoŋ Pombaa waeya meŋ mepeseero. 27 Mepeseeŋkokaeŋ jero: “Oo Anutu, somatana Aabrahambaa Poŋa,niinoŋ gii mepeseeŋ gonjeŋ. Giinoŋ somatanaajoŋ kaleŋmoriambaa qaaga jeŋ somoŋgonati, ii tororo otaanamende looriro. Iikawaa so Poŋ giinoŋ nuana kana korigakoi kaŋ laligoŋ somatanaa tinitosauruta yoŋoo mirinoŋkoujeŋ.”

28Kaeŋ asugiro emba saraŋnoŋ uulaŋawo qiqigoŋ kemaiikawaa sunduya ii nemuŋaa sumaŋuruta mirinoŋ lali-gogiti, ii iŋijoro mogi. 29 Rebekawaa naaŋa qata Labanlaligoro. Iinoŋ ii moma Aabrahambaa weleŋqeqe jawiŋaiimambaajoŋ uulaŋawo seleeŋgeŋ apu roŋanoŋ qiqigoŋkeno. 30Naaŋaa borianoŋ goul borojeŋjeŋ ano sewaŋanoŋgoul mopoŋ raro iiro naaŋa Rebekanoŋ weleŋqeqe jaw-iŋanoŋ qaa jero moroti, iikawaa sunduya jero momaiwaanoŋ keno. Kema apu roŋanoŋ keuma eja ii iirokanoŋ kameluruta yoŋoo kooroŋgianoŋ nano. 31 Nanokokaeŋ jero: “Poŋnoŋ kotuegoŋ gono laligojaŋi, gii monokana mirinoŋ kembo. Seleeŋgeŋ kokanoŋ mende namba.Niinoŋ oŋoaŋgia ewutiwaa miria ano kameluruga yoŋooduŋ kaaŋiadeeŋ meweeŋgojeŋ.”

32 Kaeŋ jero weleŋqeqe jawiŋanoŋ mirinoŋ karo kamelqagianoŋ esuhina raroti, ii Labanoŋ mesuma mero ka-maaro jero kamel yoŋoojoŋ loloo hai ano qaqanoŋ nene

Jenesis 24:33 73 Jenesis 24:41meŋ kaŋ oŋoŋgi. Weleŋqeqe jawiŋ ano iwaa ejaurutanoŋkanagia soŋgbambutiwaa apuya ii kaaŋiadeeŋ motooŋkosoŋ kaŋ oŋoŋgi. 33 Kawaa gematanoŋ nene weleŋqeqejawimbaa batanoŋ koŋgito, iinoŋ kokaeŋ jero: “Wala qaameŋ kajeŋi, ii jewemogigomono nene koi nemaŋa.” Kaeŋjero Labanoŋ kokaeŋ jero: “Ii saanoŋ jena moboŋa.”

34 Kaeŋ jero kokaeŋ iŋijoro: “Niinoŋ Aabrahambaaweleŋqeqe ejaga koloojeŋ. 35 Poŋnoŋ somatana honoŋaqaa kotuegoŋ muro eja uuta esuhinawo kolooŋ laligoja.Poŋnoŋ lama ano bulmakao, silwa ano goul, weleŋqeqeeja ano emba ano kamel, doŋgi ii mamaga muro laligoja.36Somatanaa embia Saara iinoŋ embawaŋa totooŋ kolooŋkambaŋ kanoŋ somatanaajoŋmeria moŋmero. Maŋanoŋesuhinaya kuuya ii meriaajoŋ buŋa qeŋ muro laligoja.

37 “Somatananoŋ niinoŋ jojopaŋ qaa kokaeŋ jemam-baajoŋ jeŋ kotoŋ nono: ‘Niinoŋ Keinan yoŋoo balonoŋ koilaligojento, giinoŋ mono meranaa embia ii Keinan yoŋoonaamboragiaga moŋ mende meŋ muba. 38 Kaeŋ qaagoto,gii mono maŋnaa gomaŋ mirinoŋ neenaa tinitosaurunayoŋoonoŋ kema meranaa emba ii iikanoŋa wama kawa.’

39 “Kaeŋ nijoro somatana ii kokaeŋ qisiŋ mube, ‘Ni-inoŋ kema jewe emba kanoŋ niwo mende kawaati eeŋ,niinoŋ mono nomaeŋ amaŋa?’ 40 Kaeŋ qisiŋ mubekokaeŋ meleeno: ‘Niinoŋ Pombaa jaanoŋ kema kaŋ amameŋ laligoweti, iinoŋ mono Siwe gajobaya wasiro giwokeno kana kembagi, iikanoŋ toomoriaŋawo koloowaa.Kaeŋ neenaamaŋnaa gomaŋmirinoŋ kema tinitosaurunayoŋoonoŋga meranaa emba ii meŋ kawa. 41 Noo tini-tosauruna yoŋoonoŋ kema jojopaŋ qaa noojoŋ jenati,iikanoŋ mono kawaa gematanoŋ mende toroqeŋ somoŋ-goŋ gombaa. Embamoŋmende gombuti eeŋ, giinoŋ kileŋjojopaŋ qaa iikawaa kasanoŋga loloowaga.’

Jenesis 24:42 74 Jenesis 24:4942 “Kaeŋ jero kete apu roŋanoŋ kouma nama kokaeŋ

qama koolijeŋ: ‘Oo Anutu, somatana Aabrahambaa Poŋa,nii kana koriga kajeŋi, ii mono uuaiŋgaa so mona toomo-riaŋawo koloowaa. 43 Iiba, niinoŋ apu roŋ kokawaakosianoŋ nanjeŋ. Kokaeŋ nambe emba saraŋ moŋnoŋapu kosomambaajoŋ karo niinoŋ ii kokaeŋ ijomaŋa: “Giisaanoŋ koworaŋeŋganoŋga apu melaa moŋ nona newe-naga?”

44 Kaeŋ jewe iinoŋ kokaeŋ meleema jewaa: “Saanoŋnena kameluruga yoŋoo apu kaaŋiadeeŋ kosoŋ oŋo-maŋa.” Kaeŋ meleema jewaati eeŋ, niinoŋ iikawaajoŋkokaeŋ momaŋa: Poŋ giinoŋ ii somatanaa meriaa em-biaga koloowaatiwaajoŋ meweeŋgojaŋ.’ 45 Uunanoŋgaqamakooli ii mende qama koolidaborowe iikanondeeŋRebeka iinoŋ koworaŋeŋ sawiŋanoŋ aŋgoŋ iikanoŋ ka-jaa. Kaŋ apu roŋanoŋ kemeŋ apu kosoro niinoŋ iwaajoŋkokaeŋ jejeŋa: ‘Saanoŋ apu moŋ nona newenaga.’

46 “Kaeŋ jewe iinoŋ uulaŋawo koworaŋeŋasawiŋanoŋga mero kamaaro kokaeŋ jejaa: ‘Saanoŋ nenakameluruga yoŋoo apu kaaŋiadeeŋ oŋombe newuya.’Kaeŋ jero newe kameluruna ii kaaŋagadeeŋ apu uŋuagija.47Uŋuagiro kokaeŋ qisiŋ mujeŋ, ‘Gii morowaa borataga?’Qisiŋ mube kokaeŋ meleenja: ‘Nii Betuelwaa borataga.Au asana qagaraMilka ano Naahor.’ Kaeŋmeleeno niinoŋmopoŋ sewaŋanoŋ mondoŋ borojeŋjeŋ borianoŋ meweuja. 48 Kambaŋ iikanondeeŋ namonoŋ kemeŋ usugoŋPombaa waeya meŋ mepeseejeŋa. Anutu somatanaAabrahambaa Poŋanoŋ mono kana dindiŋa nuanosomatanaa kogaa mirinoŋ kaŋ esia meriaa embiagakoloowaatiwaajoŋ mokoloojeŋ. Kawaajoŋ Poŋ mepeseeŋmujeŋ.

49 “Kaeŋ kaŋ koi nanjeŋ. Kawaajoŋ oŋo somatanaisosorooŋ sakitiuruta koloojutiwaa qaaya pondaŋ otaaŋ

Jenesis 24:50 75 Jenesis 24:58kiaŋkomuŋ mujuti eeŋ, ii mono qendeema jegi momaŋa.Kaeŋ mende ambuti eeŋ, qaa ii kaaŋiadeeŋ jegi momaŋa.Ii moma moŋgeŋ eleema kemambaajoŋ romoŋgomaŋa.”

50 Kaeŋ jedabororo Laban ano Betuel yoronoŋ kokaeŋmeleema jeri, “Qaa koi Pombaanoŋga kaja. Kawaajoŋnoronoŋ qaa kaeŋ me kaeŋ jewotiwaa so qaago. 51Moba,Rebekanoŋ koi nanja. Poŋnoŋ jeŋmindiŋ anjiwaa sosaanoŋ ii wama kema somatagaa meria muna embiakoloowaa.”

52 Kaeŋ jeri qaagara moma Aabrahambaa weleŋqeqejawiŋanoŋ kamaaŋ Pombaa jaanoŋ namonoŋ kemeŋusugoro. 53 Usugoro tegoro waama gesianoŋga goulano silwa akadamuya iima-aiŋaiŋgiawo ano opo malekuteregiawo unjuma Rebeka muro. Kaaŋiadeeŋ kaleŋ iwoitosia sewaŋgia somata ii nemuŋ naaŋa orono.

54Oroma ii ano ejauruta iwo kagiti, iyoŋonoŋnene qaaŋneŋ rama rama gomaŋ tiiro egi. Egi gomaŋ ano waagiweleŋqeqe jawiŋanoŋ kokaeŋ jero: “Saanoŋ wasiŋ noŋgisomatanaanoŋ kemaŋa.”

55 Kaeŋ jeroto, nemuŋ naaŋa yoronoŋ kokaeŋ meleeni,“Saanoŋ naamboranara mesaona toroqeŋ kambaŋtosaaŋa weemboria ten kaeŋ nonowo laligowaa. Kawaagematanoŋ saanoŋ ii wama kembu.”

56 Kaeŋ meleenito, weleŋqeqe jawiŋanoŋ kokaeŋmeleema jero mogi, “Weleŋ kanana kajeŋi, ii Poŋnoŋkotuegoro toomoriaŋawo kolooja. Kawaajoŋ kambanamono mende qeŋ koriiwu. Mono wasiŋ noŋgi saanoŋeleema kema somatanaanoŋ keumaŋa.”

57 Kaeŋ jero moma kokaeŋ jeri, “Saanoŋ emba saraŋ iiqaji karo iyaŋa qisiŋ muboŋa.” 58 Kaeŋ jeŋ Rebeka qarikaro kokaeŋ qisiŋmuri, “Gii eja kokawo kemambaamojaŋme qaago?”

Qisiŋ muri “Saanoŋ kemaŋa,” jero.

Jenesis 24:59 76 Jenesis 24:6759 Kaeŋ jero nama naamboragara ii weleŋ embi-

awo wasiŋ oroŋgi Aabrahambaa weleŋqeqe jawiŋ anoiwaa ejauruta yoŋonoŋ ii uruama kembombaa aŋgi.60 Kembombaa aŋgi kanoŋ nemuŋmaŋ naaŋ koaŋuru-tanoŋ Rebeka kotuegoŋ muŋ kokaeŋ jegi,“Oo naaŋ boranana, Poŋnoŋ saanoŋ kolooŋseisei gono

giinoŋgbiliuruga milyoŋa milyoŋa yoŋoo bemunjalegiaga

koloowa.Yoŋonoŋ mono kotiiŋ kereurugia uŋuŋ haamo ama

siti baloŋgia uŋuama aŋgoŋ koma laligowu.”61 Kaeŋ jegi tegoro Rebekanoŋ weleŋqeqe embauruta

yoŋowo waama kamel qagianoŋ uma rama weleŋqeqejawiŋa otaaŋ keŋgi. Jawiŋ iinoŋ Rebeka wama galeŋ konoeleema kana keŋgi. 62 Kema kema Keinan balonoŋ kougi.Aisaknoŋ baloŋ kawaa Saut leegeŋ distrik qata Negewkanoŋ laligoŋkambaŋ iikanondeeŋ apu roŋqataBer LahaiRoi † ii mesaoŋ baloŋ qararaŋkoŋkoŋanoŋ kaŋ laligoro.63Kaŋ laligoŋ gomaŋ tiimambaa ano kanoŋ kuuŋamesaoŋbaloŋ koria somata kanoŋ kema liligoŋ qaa romoŋgoŋjaa riŋ waama iiro tosianoŋ kamel qagianoŋ rama iwaakosianoŋ kawombaajoŋ kagi.

64 Kaeŋ kagi Rebekanoŋ jaa riŋ waama Aisak iimakamel qaganoŋ raroti, iikanoŋadeeŋ uulaŋawo luguŋ na-monoŋ kamaaro. 65 Kamaaŋ weleŋqeqe jawiŋaajoŋ qisiŋkokaeŋ jero, “Eja baloŋ korianoŋ endunama jaasewaŋqeŋnonoma kaji, ii moronoŋ?” Kaeŋ jero kokaeŋ meleeno,“Iinoŋ mono somatanaa meriaga.” Kaeŋ meleeno momawaŋ kawaseŋa horoŋ jaasewaŋa esuuro. 66 Esuuro aitoŋ-goŋ weleŋqeqe jawiŋanoŋ iwoi kuuya amameŋ laligoroti,iikawaa sunduya ii Aisak jero moro. 67 Moro tegoro† 24:62: Apu roŋ: Laaligoyawo laligoŋ niimakejiwaa apu roŋa

Jenesis 25:1 77 Jenesis 25:9Aisaknoŋ Rebeka wano nemuŋa Saarawaa opo sel ku-uŋanoŋ uma laligoro kanageŋ mero embia kolooro uu-tanoŋ jopagoŋ muŋ laligoro. Aisakwaa nemuŋanoŋ ko-muro wosobiri uutanoŋ laligorotiwaajoŋ ama uluŋkoleŋakaeŋ mokolooro. Kiaŋ.

25Aabrahambaa esa ambouruta tosaaŋa1 Hist 1.32-33

1 Aisaknoŋ emba mero maŋa Aabrahamnoŋ embiamoŋ qata Ketura mero. 2 Mero Keturanoŋ Aabraham-baa merauruta kokaeŋ oŋono: Zimran, Joksan, Medan,Midian, Isbak ano Suua. 3 Joksanoŋ merawoita qagaraSeba ano Dedan yoroo maŋgaraga kolooro. Dedan iinoŋAsur kanageso, Letus kanageso ano Leumkanageso yoŋoobeŋisigiaga kolooro. 4 Midiambaa merauruta ii Efa, Efer,Hanok, Abida ano Elda. Ii kuuya Keturawaa esaurutakolooŋ laligogi. Kiaŋ.

5 Aabrahamnoŋ esuhinaya kuuya ii meria Aisak buŋaqeŋ muro. 6 Ii muroto, embauruta waŋgia mendememeta yoŋoo meraurugia yoŋoojoŋ kaleŋ iwoi jaŋ qeŋmendeemaoŋono. Mendeemaoŋoma jaawo laligoŋwasiŋoŋono dagia Aisak mesaoŋ baloŋ moŋ weeŋ koukoutanoŋbaageŋ kanoŋ keŋgi. Kiaŋ.

Aabrahamnoŋ komuro roŋ koŋgi.7 Aabrahamnoŋ laligoŋ kouro mindimindiri yambuya

175 kolooro komuro. 8 Laaligo yambuyaa jaŋgoyanoŋuuta kolooŋ sokono waziiŋ eja waŋa kolooŋ sewaŋ aasoŋkonoga horoŋ goroŋ qeŋ komuro Anutunoŋ wano tini-tosauruta komugiti, iyoŋoonoŋ kema toroqero. 9Komuromerawoita Aisak ano Ismael yoronoŋ maŋgaraa qamoyameŋ kema Makpela kobaanoŋ roŋ koni. Kobaa ii Hit

Jenesis 25:10 78 Jenesis 25:18eja Efron Zoharwaa meria iwaa baloŋ korianoŋ Mamregomaŋ mirinoŋa weeŋ koukoutanoŋ baageŋ eja. 10 *Aabrahamnoŋ baloŋ koria ii Hit kanageso yoŋoonoŋgasewaŋa meroti, iikanoŋ ii ano embia Saara ii roŋ komaoroŋgi. 11 Aabrahamnoŋ komuro Anutunoŋ meria Aisakkotuegoŋ muŋ laligoro. Iinoŋ Negew balonoŋ apu roŋqata Ber Lahai Roi (Laaligoyawo laligoŋ niimakejiwaa apuroŋa) iikawaa kosianoŋ rama laligoro. Kiaŋ.

Ismaelwaa kanagesouruta1 Hist 1.28-31

12 Iijipt emba Haagar iinoŋ Saarawaa weleŋ embialaligoro Aabrahamnoŋ mero koro ama meria Ismaelmero. Ismaelwaa merauruta yoŋoo qa areŋgia kokaeŋ:13 Ismaelwaa merauruta yoŋoo qagia ano koloogitiwaaareŋgia ii kokaeŋ: Meria mutuya qata Nebaiot. Iwaagematanoŋ Kedar, Adbel, Mibsam, 14 toroqeŋ Misma,Duma anoMasa, 15Hadad, Tema, Jetur, Nafis ano Kedema.16 Ismaelwaa meraurutanoŋ kaeŋ kolooŋ asa tuuŋgia 12kolooŋ laligoŋ kougi. Asa qagia qagiti, iikawaa so opokuuŋ tambogia ano jigo mirigia kaaŋagadeeŋ qama meŋlaligoŋ kougi.

17 Ismaelnoŋ laligoŋ kouro yambuya mindiriŋ 137kolooro komuro. Kaeŋ eja waŋa kolooŋ sewaŋ aasoŋkonoga horoŋ goroŋ qeŋ komuro Anutunoŋ wanotinitosauruta komugiti, iyoŋoonoŋ kema toroqero.18 Ismaelwaa gbiliuruta yoŋonoŋ koriganoŋ koriganoŋdeema kema laligoŋ baloŋ qagara Hawila ano Suuryoroo batugaranoŋ gomaŋ meŋ laligogi. Gomaŋgia iiIijipt kantriwaa jawoyanoŋga kanaiŋ weeŋ koukoutanoŋAssiria waageŋ keŋgiti, kana iikawaa kosianoŋ kanoŋ eja.* 25:10: Jen 23.3-16

Jenesis 25:19 79 Jenesis 25:26Ismaelwaa gbiliuruta yoŋonoŋ Aabrahambaa gbiliurutatosaaŋa kuuya ii kerekere ama oŋoma laligogi. Kiaŋ.

Iisoo ano Jeikob yoronoŋ koloori.19 Aabrahambaa meria Aisak iwaa gbiliuruta yoŋoo qa

areŋgia ii kokaeŋ: Aabrahambaa meria Aisak. 20Aisaknoŋyambuya 40 kolooro Mesopotemia (Padan Aram) kantri-noŋaArameja qata Betuelwaa borata Rebeka embiamero.Rebekawaa naaŋa ii Aram eja qata Laban. 21 Aisakwaaembianoŋ aruŋa laligorotiwaajoŋ ama Poŋ qama kooliŋmuro. Qama kooliŋ muro qamakoolia moro Rebekanoŋkoro ano. 22 Koro ano merawoi yoronoŋ nemuŋgaraagoroŋ uutanoŋ utama aori. Ii moma kokaeŋ jero: “Iwoikoi kaaŋa ii mono naambaajoŋ asugiŋ nonja?” Kaeŋ jeŋkema iikawaajoŋ Poŋ qisiŋ muro.

23 * Qisiŋ muro kokaeŋ ijoro:“Goo goroŋ uuganoŋ tuuŋ woi yoŋoo beŋisigiaga ejao.

Iyoroonoŋga kanageso woi asugiŋ deemalaligowuya.

Ejemba tuuŋ moŋnoŋ tuuŋ alia uŋuuguŋ ku-usuŋgia ko-takota koloowuya.

Datanoŋ koga weleŋ qeŋ muŋ laligowaa.”24 Mera meme kambaŋanoŋ kaŋ kuuro goroŋ uutanoŋ

mera sunesune woi eri. 25 Wala goroŋanoŋga asugiroti,iwaa selianoŋ jejegbili kolooro sele juyanoŋ selia kuuyasokoma ero. Kawaajoŋ qata Iisoo (juyawo) qagi. 26 Iwaakanianoŋ koganoŋ Iisoowaa kana gbakoyanoŋ borianoŋmeŋ asugiro. Kawaajoŋ iwaa qata Jeikob qagi. (Jeikob qaakawaa kania woi: gbako ano tiligoja.) Aisaknoŋ yambuya60 kolooro kambaŋ kanoŋ Rebekanoŋ merawoita woi iiorono. Kiaŋ.

Iisoonoŋ borosamo mewaatiwaa qabuŋaya qewagoro.* 25:23: Room 9.12


27Merawoi iyoronoŋ asugiŋ somariiri Iisoonoŋborojaŋgawombaa kania tororo moma yagoŋ pondaŋ jolonoŋlaligomambaajoŋ moroto, koganoŋ eja bonjoŋa kolooŋkaparaŋ komamirinoŋ laligoro. 28Aisaknoŋduuyaa oroyanemambaamoma laligoro. Kawaajoŋuutanoŋ Iisoomam-aga jopagoŋ muŋ laligoroto, Rebekanoŋ uu womboyanoŋJeikob mamaga jopagoŋ muŋ laligoro.

29 Kambaŋ moŋnoŋ Jeikobnoŋ koziŋ meŋ iyaŋaajoŋnene qaaŋ ooŋ raro datanoŋ jolonoŋga kaŋ selia bimoorowosoya mamaga kiro. 30 Kaeŋ kiro Jeikob kokaeŋ ijoro:“Selena bimooro wosona mamaga nijiwaajoŋ mono uu-laŋawo koziŋ qaaŋa nejoŋgbala ii nona nemaŋa.” Kawaa-joŋ qata Edom (nejoŋgbala) qagi.

31 Kaeŋ ijoro Jeikobnoŋ jero: “Dana, gii wala asuginagi,qabuŋaga ii mono wala togoŋ nona nene qaaŋ ii saanoŋgombe newa.” *

32 Kaeŋ jero qaa kokaeŋ meleema muro: “Kona moba,nii komumambaajoŋ anjeŋ. Kawaajoŋ wala asugiwetiwaaqabuŋananoŋ mono nomaeŋ ilaaŋ nonaga?”

33 * Kaeŋ meleema muro kokaeŋ ijoro: “Iikawaa qaayaii mono wala jojopaŋ qaanoŋ jeŋ kotiina momaŋa.” Kaeŋijoro ii jojopaŋ qaanoŋ jeŋ kotiiŋ muŋ wala asugirotiwaaqabuŋaya ii Jeikob togoŋ muro nenenoŋ sewaŋa mero.34 Sewaŋa meŋ bered ano koziŋ qaaŋa Iisoo muro neŋwaama nama mesaoŋ keno. Iisoonoŋ wala asugirotiwaaqabuŋaya ii iikawaajoŋmoro kamakamaata kolooro. Kiaŋ.

* 25:31: Mutu mera ii waŋgia: Wala kolooroti, iinoŋ kouruta yoŋoo batu-gianoŋ waŋgia kolooro goda qeŋ qabuŋa muŋ kaleŋa kaleŋa muŋ laligogi.Nemuŋ maŋgianoŋ komuri buŋagara mendeeŋgiti, kambaŋ iikanoŋ walakoloorotiwaa borosamoya ii somaŋawoi toroqeŋmugi. * 25:33: Hib 12.16


Aisaknoŋ Gerar taonoŋ laligoro.1 Wala Aabrahambaa kambaŋanoŋ bodi kolooro.

Kaaŋagadeeŋ Aisakwaa kambanoŋ bodi mombo kolooŋgomaŋ sokoma ero. Bodi kolooro Aisaknoŋ mesaoŋFilistin yoŋoo kiŋ poŋgia qata Abimelek iwaa gomanoŋGerar kanoŋ keno. 2 Kema laligoro Poŋnoŋ asugiŋ muŋkokaeŋ jero: “Gii Iijipt balonoŋmende kemba. Gomaŋ koibuŋaga koloowaatiwaajoŋ jeŋ kotoweti, mono kokanoŋrama laligowa.

3 * Niinoŋmaŋga Aabrahambaajoŋ soomoŋgo qaa muŋii jojopaŋ qaanoŋ jeŋ kotiiweti, ii mono galeŋ kombehoŋawo koloowaa. Niinoŋ baloŋ kuuya koi ii gii anogoo gbiliuruga oŋoo buŋaga qeŋ oŋomaŋa. Kawaajoŋsaanoŋ baloŋ kokanoŋ rama waba laligona niinoŋ giwolaligoŋ kotuegoŋ gombe laligowaga. 4 Niinoŋ gbiliurugakolooŋseisei oŋombe jaŋgogianoŋ sombinoŋ seŋgelaorama kenjuti, mono iikawaa so koloowuya. Kaeŋ aŋgibaloŋ kuuya koi ii oŋoo buŋaga qeŋ oŋomaŋa. Goo gbiliu-ruga yoŋoonoŋga mombaajoŋ ama noo kotumotuenanoŋmono namowaa kanageso tuuŋ kuuya yoŋoo qagianoŋuro oyaŋboyaŋ mokoloowuya. 5 Niinoŋ kokaembaajoŋkaeŋ amaŋa: Aabrahamnoŋ noo qaana teŋ koma laligoro.Jojopaŋ qaana, jeŋkooto qaana ano kana qaana muweti,iinoŋ ii kuuya otaaŋ laligoro.”

6 Anutunoŋ kaeŋ jero Aisaknoŋ toroqeŋ Gerar taonoŋrama laligoro. 7 * Laligoro gomaŋ iikawaa ejia yoŋonoŋembiaajoŋ qisiŋ mugi kokaeŋ jero, “Ii naanaga.” Kaeŋjeŋ uutanoŋ kokaeŋ romoŋgoro: “Rebekawaa kaitani-anoŋ iima-aiŋaiŋawo koloojiwaajoŋ eja iyoŋonoŋ monoiwaajoŋ ama nii nugi komumambo.” Kaeŋ romoŋgoŋ* 26:3: Jen 22.16-18 * 26:7: Jen 12.13; 20.2

Jenesis 26:8 82 Jenesis 26:17“Ii embanaga,” kaeŋ jemambaajoŋ keeta moma laligoro.8Aisaknoŋ iikanoŋ kambaŋ koriga laligoŋ kouma kambaŋmoŋnoŋ embiawo suuŋgoŋ aŋgoŋ aori Filistin yoŋookiŋgia Abimelek iinoŋ jeŋgenanoŋga seleeŋgeŋ jaa rirokemero ii iriiro. 9 Iriima Aisak oono karo kokaeŋ ijoromoro: “Moba, iinoŋ mono goo embaga kolooja. Mononaambaajoŋ ‘Ii naanaga,’ jena?” Kaeŋ moma kokaeŋmeleema muro: “Nii iwaajoŋ ama nugi komumamboti-waajoŋ romoŋgoŋ kaeŋ jewe.”

10 Meleema muro kiŋ Abimeleknoŋ kokaeŋ ijoro:“Gii mono naa terega ama nononjaŋa? Noo ejau-runa yoŋoonoŋa moŋnoŋ mono afaaŋgoŋ goo embagawoenaga. Kaeŋ kolooro giinoŋ kondoona siŋgisoŋgowaa qaalombotanoŋ mono nonoo qanananoŋ unaga.” 11 Kaeŋjeŋ kanageso tuuŋa kuuya yoŋoojoŋ jeŋkooto kokaeŋama oŋono: “Moŋnoŋ moŋ eja koi me iwaa embia meŋboliŋ orombaati, ii mono koomuwaa buŋaga jeŋ tegoniŋkomuwaa.” Kiaŋ.

12 Aisaknoŋ baloŋ iikanoŋ nene gawoŋ koma komoroPoŋnoŋ kotuegoŋ muro yambu iikanoŋ hoŋa komoroti,ii 100:waa so seiŋ kolooro. 13 Kaeŋ kolooro toomo-riaŋ somasomata mokolooŋ laligoro esuhinayanoŋ toro-qeŋ somariiŋ uro kindiŋbiri eja qaqabuŋayawo kolooro.14 Iwaanoŋ lama, meme (noniŋ) ano bulmakao tuuŋa tu-uŋa ii kolooŋ seigi. Kaaŋiadeeŋ weleŋqeqeuruta mamagaoŋono laligogi. Kawaajoŋ Filistin yoŋonoŋ ii iima kanaiŋgoroŋkiki ama gemaqeqe qaa jegi. 15 Gemaqeqe qaa jeŋmaŋa Aabrahambaa weleŋqeqeurutanoŋ apu roŋ iwaakambanoŋ osogiti, ii kuuya balonoŋ qeŋ turudaborogi.

16 Kaeŋ kolooro kiŋ Abimeleknoŋ Aisak kokaeŋ ijoro:“Gii ku-usuŋgawo kolooŋ mamaga nunuugujaŋiwaajoŋmono kololooŋ nonomesaoŋ moŋgeŋ kemba.” 17 Kaeŋjero moma baloŋ ii mesaoŋ Gerar dooŋanoŋ kema kemeŋ


opo sel kuuŋ mororoŋgoŋ kuuŋ kanoŋ rama laligogi.18 Rama laligoŋ apu roŋ maŋa Aabrahambaa kambanoŋosogito, Aabraham komuro Filistin yoŋonoŋ qeŋ turugiti,ii Aisaknoŋ jero mombo osoŋ luluuma meagogi. Meagogimaŋanoŋ apu roŋ qagia qaroti, Aisaknoŋ ii iikayadeeŋmombo qaro.

19 Kaeŋ qaro weleŋqeqeurutanoŋ dondooŋanoŋ apuroŋ osoŋ laligoŋ apu roŋ moŋ apuya soraaya ujuŋgoŋkouroti, ii mokoloogi. 20 Ii mokoloogito, Gerar yoŋoo lamabulmakao galeŋgianoŋ Aisakwaa lama bulmakao galeŋu-ruta yoŋowo kanaiŋ aŋgowowo ama qaa kokaeŋ jegi, “Ooii nonoonoŋga!” Iyaŋawo aŋgowowo qaa kaeŋ jegitiwaa-joŋ ama Aisaknoŋ apu roŋ iikawaa qata Esek (Aŋgowowo)qaro. 21 Iikawaa gematanoŋ apu roŋ moŋ mombo osogiiikawaajoŋ kaaŋagadeeŋ aŋgowowo aŋgi. Kaeŋ aŋgiti-waajoŋ ama apu roŋ iikawaa qata Sitna (Kerekere) qaro.

22 Kaeŋ qama baloŋ ii mesaoŋ kema apu roŋ moŋmombo jero osogi. Apu roŋ iikawaajoŋ aŋgowowo qaamende kolooro kawaajoŋ qata Rehobot (Tintiŋa awaa)qamaqaa kokaeŋ jero: “Kete Poŋnoŋ tintiŋa awaanononosaanoŋ baloŋ kokanoŋ laligoŋkolooŋ seisei amboŋa.”

23 Kaeŋ jeŋ kanoŋ laligoŋ mesaoŋ Beerseba gomanoŋkeno. 24 Beerseba keno gomantiiŋa iikanoŋ Poŋnoŋasugiŋ muŋ kokaeŋ ijoro: “Niinoŋ maŋga Aabraham-baa Anutuya koloojeŋ. Niinoŋ giwo laligoŋ kotuegoŋgoma laligomaŋa. Kawaajoŋ toroko mende moba. Ni-inoŋ gawoŋ ejana Aabrahambaajoŋ ama goo gbiliurugakolooŋseisei oŋombe jaŋgogianoŋ uuta koloowaa.”

25Kaeŋ ijoro Aisaknoŋ siimoloŋ alata moŋ iikanoŋmeŋPombaa qata qamago qama kooliro. Qama kooliŋ opokuuŋamororoŋgoŋmeŋ rama laligogi. Laligoŋ jeroweleŋejaurutanoŋ apu roŋ moŋ iikanoŋ osogi. Kiaŋ.

Jenesis 26:26 84 Jenesis 26:33Aisak ano Abimelek yoronoŋ batugaranoŋ soomoŋgo ani.

26 * Aisaknoŋ Beerseba laligoro kambaŋ moŋnoŋ kiŋAbimelek iinoŋ Gerar taoŋ mesaoŋ iwaanoŋ karo. Goroqaa jeje alia Ahuzat ano manjaqeqe tuuŋaa kawali galeŋaFikol yoronoŋ iwo motooŋ kagi. 27 Kagi Aisaknoŋ kokaeŋqisiŋ oŋono: “Oŋo kere moma noma baloŋgianoŋgakonjoma noŋgito, kileŋ mono naambaajoŋa noonoŋ koikaju?”

28 Qisiŋ oŋono kokaeŋ meleeŋgi: “Poŋnoŋ giwo nanji,nono ii asuganoŋ iima moma kotojoŋ. Kawaajoŋ kokaeŋromoŋgojoŋ: ‘Nononoŋ giwo soomoŋgo ambombaajoŋaiŋnana mojoŋ. Saanoŋ gii ano nonoo batunananoŋsoomoŋgo ama ii jojopaŋ qaanoŋ jeŋ kotiiniŋ kokaeŋewaa: 29 Nono kakasililiŋ moŋ mende ama goninto,kambaŋ so awaa ama goma gomesaoniŋ luaenoŋ mirigamesaoŋ kema kaŋ laligona. Iikawaa so giinoŋ kaaŋiadeeŋnono iwoi bologa moŋ mende ama nonoma laligowa.’Kambaŋ kokaamba Poŋnoŋ kotuegoŋ gono laligojaŋ.”30 Kaeŋ jegi Aisaknoŋ jejelombaŋ mozozoŋgoŋ ooŋ anonene qaaŋ neŋ ragi. 31 Rama eŋ gomaamba umugawowaama soomoŋgogia somoŋgoŋ aoŋ ii jojopaŋ qaanoŋ jeŋkotiigi. Jeŋ kotiigi Aisaknoŋ ii wasiŋ oŋono luae qaganoŋmesaoŋ keŋgi.

32 Keŋgi weeŋ iikanoŋadeeŋ Aisakwaa weleŋ ejayoŋonoŋ kaŋ apu roŋ moŋ osogiti, iikawaa sunduyakokaeŋ ijogi: 33“Nono apumokoloojoŋ.” Kaeŋ ijogimomaapu roŋ iikawaa qata Siba qaro. * Kawaajoŋ taoŋ iikawaaqata ii kambaŋ kokaamba kaaŋagadeeŋ toroqeŋ Beersebaqamakejoŋ. Kiaŋ.

Iisoonoŋ waba emba woi orono.* 26:26: Jen 21.22 * 26:33: Siba qaa: iikawaa kania woi: jojopaŋ qaa anojaŋgo sewen. Jen 21: 31

Jenesis 26:34 85 Jenesis 27:934 Iisoonoŋ yambuya 40 kolooro Hit emba woi orono.

Qagara Judit, maŋa qata Beeri ano Basemat, maŋa qataElon. 35 Emba iyoronoŋ Aisak ano Rebeka uukonduŋ anowosobiri somata totooŋ mokolooŋ oroma laligori. Kiaŋ.

27Aisaknoŋ Jeikob kotuegoŋ muro.

1Aisaknoŋ laligoŋ kouma eja waŋa kolooro jaaya umuŋkono iwoi mombo iima kotomambaajoŋ amamaaro. Kaeŋamamaaŋ mutu meria Iisoo koma horoŋ muro karokokaeŋ ijoro: “Merana moba.” Ii moma kokaeŋ meleemamuro: “Amana, nii koi nanjeŋ.”

2 Meleema muro kokaeŋ ijoro: “Moba, nii eja waŋakoloojeŋ. Naa kambanoŋ komumaŋati, ii mende mojeŋ.3Kawaajoŋ gii saanoŋ tiwo wasaga ano kisare gesoga meŋjolonoŋ kema orowaa borojaŋ meŋ qeŋ noonoŋ kawa.4 Kaŋ nene naaŋawo aiŋnaa so ooŋ mozozoŋgoŋ meŋkaŋ nona nemaŋa. Ii neŋ nama kotumotue gomaŋa. Iiwala gombe tegoro niinoŋ iikawaa gematanoŋ saanoŋkomumaŋa.”

5Aisaknoŋmeria Iisoowaajoŋ qaa kaeŋ jero Rebekanoŋii geja ama moro. Moro Iisoonoŋ mesaoŋ tiwojuŋ meŋoro qeŋ maŋa mumambaajoŋ juŋnoŋ keno. 6 Keno Re-bekanoŋ meria Jeikob qaa kokaeŋ ijoro: “Merana moba,maŋganoŋ daga Iisoo qaa kokaeŋ ijoro mojeŋa: 7 ‘Giimono oromeŋ kaŋ noma nene naaŋawo ooŋmozozoŋgoŋnona nemaŋa. Neŋgo Pombaa jaasewaŋanoŋ kotumotuegomaŋa. Ii wala gombe tegoro iikawaa gematanoŋ saanoŋkomumaŋa.’ 8 Kawaajoŋ merana, mono geja awaagadeeŋama moba. Qaa dologo koi jeŋ kotoŋ gomaŋati, giimono iikawaa so amba. 9 Mono meme tuuŋnoŋ kemaiikanoŋameme (noniŋ) doŋa kelegawowoimeŋ kaŋ nonaniinoŋ iikanoŋmaŋgaa aiŋaa so nembanene naaŋawo ooŋ

Jenesis 27:10 86 Jenesis 27:20mozozoŋgomaŋa. 10Ooŋmozozoŋgowemeŋ kema amagamunaneŋ kotumotue gonaga. Iikawaa gematanoŋ saanoŋkomuwaa.”

11 Kaeŋ jero Jeikobnoŋ moma nemuŋa Rebeka kokaeŋijoro: “Nemuna moba, dana Iisoonoŋ sele juyawo koloo-jato, noo selenanoŋ solaŋa kolooja. 12 Maŋnanoŋ niinoosiriŋ monagati eeŋ, nii iwaa jaasewaŋanoŋ tiliqili ejakaaŋa koloowe moma nombabo. Kaeŋ moma nono ko-tumotue qaagoto, qasumasuaa horowe neenaa qananoŋubabo.”

13 Kaeŋ ijoro nemuŋanoŋ kokaeŋ jero moro: “Merana,qasuaaŋ gonagati eeŋ, iikanoŋmono saanoŋnoo qananoŋubaa. Giinoŋ mono kileŋ qaa jejeŋi, ii moma teŋ komakema iwoi ii meŋ kawa.”

14 Kaeŋ jero kema meme (noniŋ) woi meŋ kaŋ nemuŋamuro. Muronene aiŋawomaŋanoŋnaaŋamoroti, iikawaaso ooŋ mozozoŋgoro. 15Ooŋ mutu meria Iisoowaa opoqi-isi malekuya awaa totooŋ opo kowianoŋ galeŋ konoti, iimeŋmeria kanageŋa Jeikobmuromouro. 16Mouromeme(noniŋ) selia ii meŋ boria kokosiiŋ aroya solaŋa esuuro.17 Esuuŋ nene aiŋawo ano bered ooroti, ii meŋ Jeikobwaaborianoŋ ano.

18 Ano meŋ maŋaanoŋ kema “Ama!” jero.Jero kokaeŋ meleeno: “Oo merana, gii moronoŋ?”19 Kaeŋ meleeno maŋa kokaeŋ ijoro: “Nii mutu meraga

Iisoo. Jeŋ kotoŋ nonjaŋi, nii mono iikawaa so and-aborojeŋ. Saanoŋ waama rama orona meŋ kajeŋi, ii neŋkotuegoŋ nomba.”

20Kaeŋ ijoromomameria kokaeŋ qisiŋmuro: “Merana,ii mono nomaeŋ uulaŋawo mokoloojaŋa?” Qisiŋ murokokaeŋ meleeno:

“Anutu, goo Poŋganoŋ mono ilaaŋ nono ii uulaŋawomokoloojeŋa?”

Jenesis 27:21 87 Jenesis 27:2921 Kaeŋ meleeno Aisaknoŋ Jeikob kokaeŋ ijoro: “Mer-

ana, gii oŋanoŋ merana Iisoo koloojaŋ me qaago, iimomambaajoŋ mono saanoŋ kosonanoŋ koi kana goosir-imaŋa.” 22 Kaeŋ ijoro maŋa Aisakwaa kosianoŋ kenooosiriŋ moma kokaeŋ jero: “Qaa aroganoŋ Jeikob-waa aroya koloojato, boroganoŋ Iisoowaa boria kaaŋa.”23 Boria juyawo data Iisoowaa boro tani kaaŋa kolooroti-waajoŋ Aisaknoŋ ii mende moma kotoŋ muŋ kotuegoŋmumambaajoŋ ano. 24 Kileŋ mombo kokaeŋ qisiŋ muro:“Gii oŋanoŋ merana Iisooga me qaago?”

Qisiŋ muro kokaeŋ meleeno: “Nii mono Iisooga.”25 Kaeŋ meleeno kokaeŋ ijoro: “Merana saanoŋ oroga

tosaaŋa nona neŋ kotumotuena gomaŋa.” Kaeŋ ijoroii muro nero. Nero wain apu tosaaŋa motooŋ maamamuro nero. 26Neŋ nama meria kokaeŋ ijoro: “Gii saanoŋkosonanoŋ kaŋ buuna kitoŋ newa.”

27 * Kaeŋ ijoro kosianoŋ kema buuta kitoŋ nero. Neroopoqiisi malekuyaa moroŋamoma kotuegoŋmuŋ kokaeŋjero:“Aha merana, Poŋnoŋ juŋ kotuegoro eji, noo meranaa

selianoŋ uŋkoowa awaa soro kaaŋa kolooro mojeŋ.28 Anutunoŋ mono siwewaa bedu uŋjijiya ano

namowaa toomoriaŋa togoŋ gono yaka logoyaga,yagoŋ dumuŋ kota ano wain apu iwoiga ii honoŋa

qaa asugiŋ seiwu.29 * Kantria kantria yoŋonoŋ mono weleŋ qeŋ goma

laligowu.Kanageso tuuŋa tuuŋa yoŋonoŋ mono simiŋ kuma

goma laligowu.Giinoŋ mono geeŋgaa daremunuruga yoŋoo eja poŋgia

kolooŋ laligowa.* 27:27: Hib 11.20 * 27:29: Jen 12.3

Jenesis 27:30 88 Jenesis 27:36Nemuŋgaa merauruta yoŋonoŋ mono simiŋ kuma

goma laligowu.Moŋnoŋ qasuaaŋ gombaati, qasumasuaanoŋ mono iwaa

qaganoŋ ubaa.Moŋnoŋ kotuegoŋ gombaati, kotumotuenoŋ mono

iwaa qaganoŋ ubaa.” Kiaŋ.Iisoonoŋ maŋanoŋ kotuegoŋ mubiwaajoŋ weleno.

30 Aisaknoŋ Jeikob kotuegoŋ mudabororo maŋaanoŋmiri uuta mesaoŋ seleeŋgeŋ keno alanzaŋ iikanoŋadeeŋdata Iisoonoŋ tiwojuŋ laligoro tegoro mirinoŋ karo.31 Kaŋ iinoŋ kaaŋagadeeŋ nene naaŋawo ooŋ mozozoŋ-goŋ meŋ kaŋ maŋa muŋ kokaeŋ ijoro: “Amana, saanoŋwaama rama orona tosaaŋa neŋ kotumotuega nomba.”

32 Kaeŋ ijoro maŋa Aisaknoŋ kokaeŋ qisiŋ muro: “Giimoronoŋ?” Qisiŋ muro kokaeŋ meleema ijoro: “Nii mutumeraga Iisoo.” 33 Kaeŋ ijorotiwaajoŋ Aisaknoŋ aaruŋlalaŋaniŋ jeneŋa mamaga ororo kokaeŋ ijoro: “Gii mendekana iikanoŋ tiwojuŋ eja moŋnoŋ oro meŋ kaŋ nonjaati,ii mono moronoŋ? Iinoŋ ii nono neŋ kotumotuena monomudaborojeŋa. Ii mudaborojeŋatiwaajoŋ iikanoŋ monooŋanoŋ iwaa qaganoŋ eŋ ubaa.”

34 Iisoonoŋ maŋaa qaa jeta ii moma uukonduŋ amaamburereŋ meŋ silama saama maŋaajoŋ kokaeŋ weleno:“Amana, nii mono kaaŋagadeeŋ kotuegoŋ nomba.”

35 Kaeŋ welenoto, maŋanoŋ meleema ijoro: “Koganoŋmono tiliqili qaganoŋ kaŋ goonoŋ kotumotue tagoŋ meŋkenja.”

36 * Kaeŋ ijoro Iisoonoŋ kokaeŋ jero: “Konanoŋ monoindiŋa woi tiligoŋ nono laligojeŋ: Iinoŋ wala asugiweti-waa qabuŋaya ii wala nuandabororo ano kete noonoŋkotumotue ii kaaŋagadeeŋ tagoŋ nuama meja. Kawaajoŋ* 27:36: Jen 25.29-34

Jenesis 27:37 89 Jenesis 27:41qata Jeikob (tiliqili eja) qamakejoŋi, ii mono soyanoŋkolooja. Kotumotue moŋ mono noojoŋ eŋ gonja meqaago?”

37 Kaeŋ jero maŋanoŋ Iisoowaajoŋ kokaeŋ meleeno:“Moba, niinoŋ koga goo eja poŋga laligowaatiwaajoŋkuuŋ mujeŋ. Tinitosauruta kuuya yoŋonoŋ ii weleŋqeŋ muŋ laligowutiwaajoŋ jeŋ kotoŋ oŋonjeŋ. Yakalogoya, yagoŋ dumuŋ kota ano wain apu iwoi ii monojedaborojeŋa Anutunoŋ ii muŋ laligowaa. Oomerana, naakotumotuena moŋ toroqeŋ eŋ nonagi, ii gombenaga? Iimono amamaajeŋ.”

38 * Kaeŋ meleeno maŋaajoŋ kokaeŋ jero: “Oo amana,kotumotue motooŋgo iigadeeŋ mono eŋ gonja me no-maeŋ? Oo amana, mono nii moŋ kotuegoŋ nomba.” Kaeŋjeŋ kanaiŋ silama saaro.

39 * Saaro maŋanoŋ kokaeŋ meleema ijoro:“Moba, giinoŋ mono baloŋ toomoriaŋawo mesaoŋ korig-

anoŋ kema laligowa.Iikanoŋ sombimbaa bedu uŋjijiya ii kanakeewaŋgamende

kamaaŋkebaa.40 * Gii manjawaa soo somatanoŋ ejemba laŋ uŋuŋ

laaligoga aŋgoŋ koma kogaa weleŋqeqeya kamakamaatakolooŋ laligowa.

Kaeŋ laligowagato, kanawaeŋ qeŋ koga utama muŋ kam-baŋ iikanoŋ

kareŋmotoŋ iwaa galeŋ koŋkoŋauŋuŋyakariŋ geeŋ-gaa nanaŋ laligowa.”

41 Maŋanoŋ Jeikob kotumotueya muroti, Iisoonoŋiikawaajoŋ ama kanaiŋ koga uukazi moma muŋ laligoro.Aŋaa uutanoŋ kaeŋ moma alia mombaajoŋ kokaeŋ jero:“Maŋnaraa koomuyaa kambaŋanoŋ mono torija. Iinoŋ* 27:38: Hib 12.17 * 27:39: Hib 11.20 * 27:40: Jen 36.8; 2 Kiŋ 8.20

Jenesis 27:42 90 Jenesis 28:2komuro jiŋgeŋ qama saama kambaŋ iikanoŋ saanoŋ konaJeikob qewe komuwaa.”

42 Iisoowaa momoyanoŋ kaaŋa kolooro moŋnoŋiikawaa buzuya moma Rebekawaanoŋ kema jero momameria kanageŋa Jeikobwaajoŋ qaa ano kema wama karokokaeŋ ijoro: “Moba, daga Iisoonoŋ mono iroŋa meleenoqaganoŋ uro guro komuwagatiwaajoŋ romoŋgoja.43 Kawaajoŋ merana, niinoŋ qaa gijomaŋati, ii monoteŋ komba. Mono keteda koi waama oloŋ koma Harangomanoŋ naana Labambaanoŋ kemba. 44 Kema iwokambaŋ tosaaŋa toroqeŋ laligona dagaa uuduuduuyanoŋolomoowaa. 45 Uuduuduuya olomooŋ kamaaro iwoi amamunati, ii duduurogo niinoŋ kawaa gematanoŋ goojoŋqaa ambe karo guama kawu. Iinoŋ guro komuna moŋnoŋii qero komuwabo. Mono naambaajoŋ kambaŋ motooŋgoiikanondeeŋ ororoŋ qaoni oromesaoŋ saamambo.” Kiaŋ.

Aisaknoŋ Jeikob wasiro Labambaanoŋ keno.46 Rebekanoŋ loya Aisakwaanoŋ kema kokaeŋ

ijoro: “Niinoŋ eŋarowoina Hit emba yoroojoŋ amatoroqeŋ laligomambaajoŋ mojona tiiro siimbobolomomakejeŋ. Jeikobnoŋ kaaŋagadeeŋ Hit yoŋooboraurugia yoŋoonoŋga moŋ eŋarowoinara kaaŋaembiaga mewabo. Baloŋ kokanoŋ koloogiti, iyoŋoosiligia mono kaaŋagadeeŋ eja. Kaaŋa moŋ meŋ kawabotieeŋ, niinoŋ mono laaligona naambaajoŋ toroqeŋlaligowenaga? Siimbobolonanoŋ mono toroqeŋ honoŋaqaa koloowabo.” Rebekanoŋ kaeŋ jero.

281Kaeŋ jeroAisaknoŋ Jeikob komahororo karo kotuegoŋ

kokaeŋ jeŋ kotoŋ muro: “Merana, gii Keinan yoŋoonaamboragia yoŋoonoŋga moŋ embaga mende mewa.2 Kaeŋ qaagoto, mono waama Mesopotemia (Padan

Jenesis 28:3 91 Jenesis 28:11Aram) balonoŋ kema nemuŋgaa maŋa Betuelwaa miri-noŋ keuma owaga Labambaa borauruta yoŋoonoŋgamoŋembaga mewa. 3 Embaga mena Anutu, ku-usuŋ kuuyaaToyanoŋmono gii kotuegoŋ kolooŋseisei gono gbiliurugayoŋoo jaŋgogianoŋ seiro kanageso tuuŋ mamaga yoŋoomaŋ beŋgiaga koloowa. 4* Anutunoŋmono gii ano gbiliu-ruga oŋoAabrahambaa kotumotueya ii toroqeŋ oŋombaa.Kaaŋagadeeŋ baloŋ asaga Aabrahammuro giinoŋ iikanoŋwaba kolooŋ laligojaŋi, ii buŋa qeŋ aowaga.”

5 Kaeŋ jeŋ Jeikob wasiro mesaoŋ Mesopotemia (PadanAram) balonoŋ Labambaanoŋ kemambaajoŋ keno. Labanii Aram eja Betuelwaa meriaga, Jeikob ano Iisoo yoroonemuŋgara Rebekawaa naaŋaga. Kiaŋ.

Iisoonoŋ ala-ala emba moŋ mero.6 Aisaknoŋ Jeikob kotuegoŋ muŋ embia mewiwaajoŋ

Mesopotemia balonoŋ wasiroti, ii Iisoonoŋ moro. Kotue-goŋ muŋ kokaeŋ jeŋ kotoŋ muro: “Gii Keinan yoŋoonaamboragia yoŋoonoŋga moŋ embaga mende mewa.”

7 Kaeŋ jeŋ kotoro nemuŋmaŋa yoroo qaa jegarateŋ koma mesaoŋ Mesopotemia (Padan Aram) balonoŋkenoti, Iisoonoŋ ii kaaŋagadeeŋ moro. 8 Ii moma maŋaAisaknoŋ Keinan emba togoŋ moma boliŋ aoŋ laligoroti,Iisoonoŋ ii iima moma kotoro. 9 Ii moma kotoŋ maŋaajaanoŋ sokombaatiwaajoŋ asia Aabrahambaa meria Is-maelnoŋ komuro iwaa mirinoŋ kema borata Malahat,Nebaiotwaa naaŋa ii mero embauruta karooŋ koloogi.Kiaŋ.

Jeikobnoŋ Siwewaa doya gaonoŋ iiro.10 Jeikobnoŋ Beerseba gomaŋ mesaoŋ Haran gomanoŋ

kemambaajoŋ keno. 11 Kema laligoŋ baloŋ moŋnoŋ* 28:4: Jen 17.4-8

Jenesis 28:12 92 Jenesis 28:17keumaweeŋ jaaya kemerotiwaajoŋ ama iikanoŋ jamo rag-iti, iikanoŋa moŋ meŋ waŋ qemboŋa qeŋ gomantiiŋanoŋgaoŋ ero. 12* Gaoŋ eŋ iikanoŋ gaoŋ kukumoŋ kokaeŋ iiro:Do mombaa kitia namonoŋ kuugi kema qaga ii Siwenoŋuma kuuŋ nano Anutuwaa gajobauruta yoŋonoŋ iikanoŋriiŋ uma kamaaŋ aŋgi.

13 * Kaeŋ aŋgi Poŋnoŋ iwaa kosianoŋ nama qaa kokaeŋijoro: “Niinoŋ Poŋ, asaga Aabrahambaa Anutuya anomaŋga Aisakwaa Anutuya koloojeŋ. Baloŋ koi ejaŋi,niinoŋ ii gii ano goo gbiliuruga oŋoo buŋaga qeŋ oŋo-maŋa. 14 * Goo gbiliuruga yoŋonoŋ kolooŋ seisei aŋgijaŋgogianoŋ namowaa sububuŋ kaaŋa koloowaa. Kaeŋkolooro juma deema baloŋ weeŋ koukoutanoŋ ano ke-mekemetanoŋ, Saut ano Noot lee lee, eu ano emu iikanoŋbaageŋ sokoma kema laligowu. Goojoŋ ama goo gbiliu-ruga yoŋoonoŋga mombaajoŋ ama noo kotumotuenanoŋmono namowaa kanageso tuuŋ kuuya yoŋoo qagianoŋuro oyaŋboyaŋ mokoloowuya. 15 Moba, niinoŋ giwolaligoŋ daeŋdaeŋ kemakaŋ laligowagati, iikawaa somonosopa somoŋgoŋ goma laligoŋ uma guambe baloŋ kokanoŋmombo eleema kawaga. Niinoŋ gii mende gomesaoŋ qaajeŋ somoŋgoŋ gombeti, iikawaa so ambe hoŋa kolood-aborowaa.”

16 Kaeŋ ijoro Jeikobnoŋ gaoŋ uutanoŋga uuta tooromoma waama kokaeŋ jero: “Poŋnoŋ mono oŋanoŋ baloŋkoi kanoŋ laligojato, niinoŋ ii wala mende mojeŋa.”17 Kaeŋ jero jeneŋa ororo qaa kokaeŋ jero: “Baloŋ koimono kowoga ano keemomoyawo kolooja. Koi kanoŋmono oŋanoŋ Anutuwaanoŋ duŋ raraya ano Siwewaanaguya kolooja.”* 28:12: Jon 1.51 * 28:13: Jen 13.14-15 * 28:14: Jen 12.3; 22.18

Jenesis 28:18 93 Jenesis 29:418 Kaeŋ jeŋ gomaŋ ano umugawodeeŋ waama jamo

qemboŋa qeŋ eroti, ii meŋ waama jawo tooŋ osoŋ kuuŋqaganoŋ kele apuya maama moriro. 19 Moriŋ gomaŋiikawaa qata Betel (Anutuwaa miri) qaro. Wala taoŋiikawaa qata ii Luz qama laligogi. 20 Jeikobnoŋ baloŋiikawaa qata doŋgoga Betel qama qaa kokaeŋ jeŋ so-moŋgoŋ jojopaŋ qaanoŋ jeŋ kotiiro: “Oo Anutu, gi-inoŋ niwo laligoŋ kana koi kemaŋati, iikanoŋ nii galeŋkoma noma nembanenena ano selenaa esuya mokolooŋnona 21 saanoŋ luae qaganoŋ maŋnaa mirinoŋ momboeleema kamaŋati eeŋ, niinoŋmono goo uuaiŋga teŋ komalaligowe giinoŋ noo Poŋ Anutuna kolooŋ laligowa.

22 Jamo koi meŋ waama jawo tooŋ osoŋ kuujeŋi,iikanoŋmono goo duŋ raraga ero iwoi kuuya togoŋ nomalaligowagi, niinoŋ ii oŋanoŋ mendeembe tuuŋ 10 koloogiiikanoŋamotomotooŋmeŋ leuŋ goma laligomaŋa.” Kiaŋ.

29Jeikobnoŋ Labambaa mirinoŋ keuro.

1 Jeikobnoŋ kaeŋ jeŋ mesaoŋ kana toroqeŋ kema weeŋkoukoutaa kanageso yoŋoo balonoŋ keuro. 2 Kanoŋkeuma baloŋ korianoŋ apu roŋ moŋ iiro. Miri toyayoŋonoŋ lama tuuŋgia uŋuama iikanoŋ apu oŋoma lali-gogi. Kambaŋ kanoŋ apu roŋ kawaa kosianoŋ lamatuuŋ karooŋ egi apu roŋ qaa ootanoŋ jamo somata iimendemetaŋgi. 3Lama galeŋ yoŋonoŋwala lama tuuŋgiakuuya iikanoŋ meŋ kululuuŋ oŋoma jamo ii apu roŋ qaaootanoŋga gbililiŋgogi kenogo lamaurugia apu oŋoŋginegi jamo ii mombo duŋanoŋ komakegi.

4 Jeikobnoŋ lama galeŋ ii kokaeŋ qisiŋ oŋono: “Eja alau-runa, oŋo dakaya?” Qisiŋ oŋono “Nono Harambaajoŋa,”kaeŋ meleema mugi.

Jenesis 29:5 94 Jenesis 29:145 Meleema mugi kokaeŋ qisiŋ oŋono: “Oŋo Naahorwaa

esia Laban moma muju me qaago?”Qisiŋ oŋono “Saanoŋ moma mujoŋ,” jegi.6 Jegi kokaeŋ qisiŋ oŋoma jero: “Ii saanoŋ laligoja me

qaago?”Kaeŋ jero kokaeŋ ijogi: “Ii saanoŋ laligoja. Iiba, iwaa

borata Reizelnoŋ mono endu lama uŋuama kaja.”7 Kaeŋ ijogi Jeikobnoŋ jero: “Iibu, weeŋ somata ero

lama ii gomantiiŋaajoŋ kululuuŋ oŋombombaa kam-baŋanoŋ mende torija. Kawaajoŋ saanoŋ lamagia apuoŋoŋgi negi mombo uŋuama laaligogianoŋ kema oŋooŋginenegia newu.”

8 Kaeŋ jero kokaeŋ meleeŋgi: “Kaeŋ saanoŋ mendeamboŋa. Wala lama tuuŋ kuuya kululuuŋ oŋoma jamoii apu roŋ qaa ootanoŋga gbililiŋgoniŋ kenogo monolamaurunana apu oŋoniŋ newuya.”

9 Jeikobnoŋ yoŋowo qaa kaeŋ amiŋ moma naŋgiiikanoŋadeeŋ Reizelnoŋ maŋaanoŋ lama tuuŋ uŋuamakaro. Reizel iinoŋ lama galeŋ gawoŋ meŋ laligoro.10 Karo Jeikobnoŋ owayaa borata Reizel ano owayaanoŋlama tuuŋ iŋiima apu roŋ qaa ootanoŋ kema jamoii metaama owaya Labambaanoŋ lamauruta apu uŋua-giro. 11Uŋuagidaboroŋ Jeikobnoŋ Reizel buuta kitoŋ neŋkanaiŋ kotakota qama saaro.

12 Saama Reizelwaajoŋ jero: “Nii goomaŋgaa tinitosayakoloojeŋ. Nii Rebekawaa meriaga.” Kaeŋ jero Reizelnoŋmoma uulaŋawo bobogariŋ maŋaanoŋ kema buzu ii jeromoro. 13 Labanoŋ naaŋaa meria Jeikobwaa buzuya momaii uulaŋawo mokoloomambaajoŋ keno. Kema mokolooŋiima suuŋgoŋ aŋgomuŋ buuta kitoŋ neŋ wama mirianoŋuri. Uma iwoi kuuya kolooroti, Jeikobnoŋ iikawaa sun-duya jero moro. 14 Ii moma kokaeŋ jero: “Saanoŋ, giinoŋ

Jenesis 29:15 95 Jenesis 29:25neenaa sakitina koloojaŋ.” Kaeŋ jero koiŋ motooŋgowaaso iwo rama laligoro. Kiaŋ.

Jeikobnoŋ Lea ano Reizel embawoitaga orono.15 Kaeŋ laligoro Labanoŋ Jeikob kokaeŋ ijoro: “Gii

tinitosana laligojaŋiwaajoŋ tawaga qaa eeŋ weleŋ qeŋnombabo. Ii mende sokombaa. Kawaajoŋ tawagadawi mewagiwaajoŋ mojaŋi, ii saanoŋ jena momaŋa.”16 Labambaa borawoita woi laligori. Somataa qata Lea.Kogaa qata Reizel. 17 Leawaa jaayanoŋ iima-aiŋaiŋawokolooroto, Reizel seliaa kaitania ano jaasewaŋa ii kuuyaiima-aiŋaiŋawo totooŋ kolooro.

18 Jeikobwaa uunaaŋa ii Reizelwaanoŋ erotiwaajoŋama qaa kokaeŋ jero: “Niinoŋ boraga kanageŋa Reizelmemambaajoŋ saanoŋ yambu 7 weleŋ qeŋ goma laligo-maŋa.”

19 Kaeŋ jero kokaeŋ ijoro: “Ii eja morota moŋ mubemende sokombaboto, gii gombe sokombaa. Kawaajoŋsaanoŋ niwo koi laligowa.” 20 Kaeŋ jero Reizel memam-baajoŋ yambu 7 weleŋ qeŋ muŋ laligoro. UunaaŋanoŋReizelwaajoŋ erotiwaajoŋ ama yambu iikawaajoŋ moroweeŋ afaaŋa tani kolooro. Kiaŋ.

21 Yambu 7 tegoro Jeikobnoŋ owaya Laban kokaeŋijoro: “Noo gawoŋ meme kambananoŋ mono tegoji-waajoŋ saanoŋ embana Reizel nona iwo eŋ laligomaŋa.”22 Labanoŋ qaa ii moma miri toya kuuya horoŋ kululuuŋoŋoma lombaŋ ano neŋ korisoro aŋgi. 23 Ii aŋgi tegorogomaŋ tiiro Labanoŋ borata Lea wama kema Jeikob muromiri uutanoŋ uma motooŋ eri. 24 Labanoŋ weleŋ embiaqata Zilpa ii borata Leawaa weleŋqeqeyaga laligowaati-waajoŋ muro. 25Motooŋ eri gomaŋ ano Jeikobnoŋ embiaiimamoro Reizel qaagoto, ii Lea kolooro yooyaanoŋ kemakokaeŋ jeŋ muro: “Gii mono naa terega ama nonjaŋate?

Jenesis 29:26 96 Jenesis 29:34Nii Reizel memambaajoŋ weleŋ qeŋ goma laligoweto, giimono naambaajoŋ tiligoŋ nonjaŋ?”

26 Ii moma meleema kokaeŋ ijoro: “Gomaŋ kokanoŋdata eeŋ laligoro koganoŋ eja mewaatiwaa nanamemeŋaii nonoonoŋ mende eja. 27 Kawaajoŋ saanoŋ maraŋkorisoro ii Leawo sonda motooŋgowaa so laligoŋ aisoonategoro koga kaaŋagadeeŋ gomaŋa. Ii mewaatiwaajoŋmono kaaŋagadeeŋ yambu 7 toroqeŋ weleŋ qeŋ nomalaligowa.”

28 Kaeŋ ijoro uumotooŋgo ama Leawo maraŋ korisorokambaŋ ii sonda motooŋgowaa so laligoro tegoro La-banoŋ borata Reizel kaaŋagadeeŋ embia koloowaatiwaa-joŋ muro. 29 Labanoŋ weleŋ embia qata Bilha ii bo-rata Reizelwaa weleŋqeqeyaga laligowaatiwaajoŋ muro.30 Jeikobnoŋ Reizel ii kaaŋagadeeŋ embiaga mero. Uu-naaŋanoŋ Reizelwaajoŋ erotiwaajoŋ ama Reizel ii Leauuguŋ jopagoŋ muŋ laligoro. Kawaajoŋ yambu 7 toroqeŋLaban weleŋa qeŋ muŋ laligoro. Kiaŋ.

Jeikobwaa merauruta koloogi.31 Jeikobwaa uutanoŋ Leawaajoŋ mamaga mende ero

zizi togoro Poŋnoŋ iiro mende sokono Lea koro am-baatiwaajoŋ ilaaŋ muroto, koga Reizelnoŋ aruŋa lalig-oro. 32 Leanoŋ korowo kolooŋ laligoŋ mera ejaga meŋqaa kokaeŋ jero, “Poŋnoŋ tapekokorona iiro lonanoŋsaanoŋ kanaiŋ jopagoŋ noma laligowaa.” Kaeŋ jeŋ qataiikawaa so Ruuben qaro. (Ruuben = Tapekokorona iiro.)33 Kanageŋ mombo koro ama mera eja moŋ meŋ qaakokaeŋ jero: “Lonanoŋ melaada jopagoŋ nono Poŋnoŋii moma mera koi kaaŋagadeeŋ nonja.” Kaeŋ jeŋ qataiikawaa so Simeon qaro. (Simeon = Gejianoŋ moro.)

34 Kawaa gematanoŋ mombo koro ama mera eja moŋmeŋ qaa kokaeŋ jero: “Nii merauruta karooŋ lonaajoŋ

Jenesis 29:35 97 Jenesis 30:9oŋonjeŋiwaajoŋ iinoŋ mono kanaiŋ uuta niwo somoŋ-gowaa.” Kaeŋ jeŋ qata iikawaa so Liwai qaro. (Liwai= Uuta somoŋgowaa.) 35 Kawaa gematanoŋ duŋanoŋmombo koro ama mera eja moŋ meŋ qaa kokaeŋ jero:“Nii kambaŋ kokaamba Poŋ mepeseejeŋ.” Kawaajoŋ qataiikawaa so Juuda (mepemepesee) qaro. Kawaa gematanoŋmera mombo mende mero. Kiaŋ.

301 Reizelnoŋ aruŋa laligoŋ Jeikobwaajoŋ merabora moŋ

mende meŋ iyaŋaa kania kaeŋ iima data Lea gema qeŋuutanoŋ motoqoto moma Jeikobwaajoŋ qaa kokaeŋ jero:“Gii mono mera mokoloowa. Ii mende mokoloona niinoŋmono laligomambaajoŋ amamaaŋ komumaŋa.”

2 Kaeŋ jero Jeikobnoŋ iriŋa soono uuduuduu momamuŋ kokaeŋ ijoro: “Nii mono mera nomaeŋ mokoloowe-naga? Anutunoŋ gii mera mewagatiwaajoŋ somoŋgoŋgoma laligojanto, niinoŋ Anutuga qaago.”

3Kaeŋ jero Reizelnoŋ kokaeŋ ijoro: “Nooweleŋ embanaBilha ii koi. Saanoŋ iwo ena noo mera moŋ mewaa. Iinoŋnemuŋ kono niinoŋ kaaŋagadeeŋ iwaanoŋga meraboramokolooŋ oŋoma nemuŋgia kolooŋ laligomaŋa.” 4 Kaeŋjeŋ weleŋ embia Bilha muro embiaga meŋ iwo ero. 5 EroBilhanoŋ koro ama Jeikobwaa meria mero. 6 Meria meroReizelnoŋ kokaeŋ jero: “Anutunoŋ gosiŋ nono sokombeqamakooli qaana moma mera ejaga nonja.” Kawaajoŋqata Dan qaro. (Dan = Gosiŋ nono sokonjeŋ.) 7 Reizelwaaweleŋ embia Bilhanoŋmombo koro ama Jeikobwaa meriamoŋ mero woi kolooro.

8 Kaeŋ mero Reizelnoŋ kokaeŋ jero: “Danawo mamagaaoŋoroŋ haamo anjeŋ.” Kaeŋ jeŋ iikawaa so mera qataNaftali (Aoŋorowe) qaro. 9 Leanoŋ mombo koro mendeama ii iima kawaajoŋ iyaŋaa weleŋ embia qata Zilpa meŋ

Jenesis 30:10 98 Jenesis 30:18Jeikob muro embiaga kolooro. 10 Embiaga kolooŋ Jeikob-waa mera ejaga mero. 11 Mero Leanoŋ “Simbawoŋawo!”jeŋ qata Gad (simbawoŋawo) qaro. 12 Zilpa, Leawaa weleŋembia kanoŋ Jeikobwaa meria moŋ mombo mero woikolooro.

13 Kaeŋ kolooro Leanoŋ qaa kokaeŋ jero: “Niinoŋkeraqeeaŋgo somatamojeŋ. Emba yoŋonoŋmono noojoŋoyaŋboyaŋ qama laligowuya.” Kaeŋ jeŋ iikawaa so meraqata Aser qaro. (Aser = Oyaŋboyaŋ qabu.) 14 Wiitnoŋmasu qero kooto kambaŋanoŋ somaŋa moŋnoŋ Ru-ubenoŋ seleeŋgeŋ kema baloŋ korianoŋ asagbaleŋ hamo* mokolooro. Hamo ii mokolooŋ meŋ kaŋ nemuŋaLea muro. Muro Reizelnoŋ data kokaeŋ ijoro: “Goomeraganoŋ hamo meŋ kaji, iikawaa tosaaŋa mono nonanemaŋa.”

15 Kaeŋ ijoro Leanoŋ kokaeŋ jero: “Giinoŋ lona nuanasokombaatiwaajoŋ romoŋgoweto, gii mono meranaanoŋasagbaleŋ hamo koi ii kaaŋiadeeŋ nuamambaajoŋ mojaŋ.Ii mende sokonja.” Kaeŋ jero Reizelnoŋ kokaeŋ ijoro:“Saanoŋ! Meragaanoŋ hamo ii nombaati eeŋ, monosaanoŋ Jeikobwo gomantiiŋa koi ewao.”

16 Kaeŋ jero Jeikobnoŋ mare iikanoŋ gawoŋ mesaoŋkaro Leanoŋ kema mokolooŋ muŋ kokaeŋ ijoro: “Niinoŋmeranaanoŋ asagbaleŋ hamo kanoŋ mono goo sewaŋgamejeŋa. Kawaajoŋ mono niwo ewota.” Kaeŋ ijoro Jeikob-noŋ gomantiiŋa iikanoŋ iwo eri.

17 Iwo eri Anutunoŋ Leawaanoŋ qaa qamakoolia morokoro ama Jeikobwaa meria 5:ya mero. 18 Ii meŋ qaakokaeŋ jero: “Niinoŋweleŋ embana ii lonamuwetiwaajoŋAnutunoŋ iikawaa tawaya koi nonja.” Kaeŋ jeŋ iikawaa* 30:14: Asagbaleŋ: Emba yoŋonoŋ asagbaleŋ hamo neŋ afaaŋgoŋ koroambombaajoŋ aŋgiti, iikaaŋ moma laarigi.

Jenesis 30:19 99 Jenesis 30:29so qata Aiskar (tawa) qaro. 19 Kawaa gematanoŋ Leanoŋmombo koro ama Jeikobwaa meria 6:ya mero. 20 Ii meŋqaa kokaeŋ jero: “Anutunoŋ kaleŋ awaa soro nonja.Lona Jeikobwaa merauruta 6 mewetiwaajoŋ iinoŋ monopondaŋ niwo laligoŋ qabuŋa noma laligowaa.” Kaeŋ jeŋiikawaa so mera qata Zebulun qaro. (Zebulun = qabuŋa)21Kambaŋ tosia tegoro Leanoŋ bora meŋ qata Daina qaro.

22 Anutunoŋ mombo Reizel kaaŋagadeeŋ romoŋgoŋmuŋ qaa qamakoolia moma koro ambiwaajoŋ ilaaŋ muro.23 Ilaaŋ muro koro ama mera moŋ meŋ qaa kokaeŋ jero:“Anutunoŋ gamuna metogoja.”

24 Kaeŋ jeŋ toroqeŋ kokaeŋ jero: “Poŋnoŋ mono mer-anamoŋ toroqeŋnombaa.” Kaeŋ jeŋ iikawaa somera qataJoosef (= Toroqeŋ nombaa.) qaro. Kiaŋ.

Jeikobwaanoŋ lama tuuŋanoŋ seiro.25 Reizelnoŋ meria Joosef mero iikawaa gematanoŋ

Jeikobnoŋ Laban kokaeŋ ijoro: “Nii neenaa gomaŋ miri-nanoŋ kemambaajoŋ mojeŋ. Kawaajoŋ saanoŋ wasiŋnona eleema kemaŋa. 26Embameraaŋuruna koi yoŋoojoŋama goo weleŋga qeŋ laligoweti, mono ii nona motooŋkemboŋa. Nii gawoŋ somata totooŋ meŋ laligoweti, iigeeŋgo saanoŋ mojaŋ.”

27 Kaeŋ ijoro Labanoŋ kokaeŋ jero: “Gii moma qeaŋgoŋnonjaŋi eeŋ, mono saanoŋ koi laligowa. Poŋnoŋ goojoŋama nii kotuegoŋ noma laligoroti, nii unju qewe qaa kaeŋkolooro mojeŋ.”

28 Kaeŋ jeŋ toroqeŋ kokaeŋ jero: “Mono gawoŋgaatawayaa jaŋgoya jena sewaŋa ii saanoŋ gomaŋa.” 29Kaeŋjero Jeikobnoŋ kokaeŋ ijoro: “Nii goo weleŋ nomaeŋqeŋ laligoŋ goo gomanoŋ miriwaa oro tuuŋa tuuŋagaleŋ koma oŋombe somariigiti, ii geeŋgo saanoŋ mojaŋ.

Jenesis 30:30 100 Jenesis 30:3530 Wala nii koi mende kawe iikanoŋ oro iwoiga mam-aga mende eŋ gonoto, iikanoŋ mono nii kawe kambaŋkanoŋ seiŋ jaasooŋgo kolooju. Nii daeŋgeŋ daeŋgeŋkema kaweti, iikanoŋ Poŋnoŋ kotuegoŋ gono laligona.Kaeŋ laligonato, nii mono naa kambanoŋ saanoŋ neenaakanagesouruna naŋgoŋ oŋomambaajoŋ ama gawoŋ iwoikanaiŋ mewenaga?”

31 Kaeŋ ijoro Labanoŋ kokaeŋ qisiro: “Nii mononaama gombenaga?” Kaeŋ qisiro Jeikobnoŋ meleemakokaeŋ jero: “Iwoi moŋ mende nombato, iwoi mo-tooŋgo koigadeeŋ noojoŋ ambagati eeŋ, nii saanoŋ toro-qeŋ goonoŋ lama tuuŋa tuuŋa ii kalaŋ koma jaagaleŋmeŋ oŋoma laligomaŋa. 32 Nii saanoŋ goonoŋ lamaano meme tuuŋga kuuya ii kete iŋiima gosimaŋa. Iigosiŋ lama meria baroŋ kuuya ano meme (noniŋ) doŋatitogiawo ano teregia diriweŋ, soŋojinjiri me korom-boŋgi ii kuuyamendeema iyaŋgia meŋ kululuuŋ oŋomba.Iyoŋonoŋ saanoŋ gawoŋ meŋ laligowetiwaa tawanakoloowu. 33 Kanageŋ gawonaa tawana, lama ano memeii iŋiima gosimambaajoŋ kawagati, kambaŋ iikanoŋ uunadindiŋaa kania ii afaaŋgoŋ kokaeŋ mokoloowa: Meme(noniŋ) titogia qaa ano diriweŋ, soŋojinjiri me korom-boŋgia qaa ii kuuya ano lama baroŋa qaago kuuya nootuuŋanoŋ nambuti, ii niinoŋ yoŋgoro mejeŋ, kaeŋ momakotowa.”

34 Kaeŋ jero Labanoŋ kokaeŋ meleeno: “Nii saanoŋuumotooŋgo anjeŋ. Qaa jejaŋi iikaaŋ kana ii ewaa.”35Kaeŋmeleema weemboria iikanondeeŋ Labanoŋmeme(noniŋ) ejia teregia jiriŋjooroŋ ano diriweŋ soŋojinjiri mekoromboŋgia ano meme embia kuuya teregia titogiawoano diriweŋ soŋojinjiri me koromboŋgi me sele jugianoŋiwoi taaŋa raroti, ii kuuya ano lama meria baroŋ kuuyaii gosiŋ metogoŋ oŋoma aŋaa merauruta yoŋoo boro-


gianoŋ ama oŋoono. 36 Labanoŋ ii ama oŋooma yoŋowoJeikobwaanoŋ lama anomeme tuuŋ ii uŋuamaweemboriakarooŋ kekembaa so kema kanoŋ laligogi. Koriganoŋkaeŋ laligogi Jeikobnoŋ toroqeŋ Labambaanoŋ lama anomeme tuuŋa tuuŋa ii galeŋ koma oŋoma laligoro.

37 Kaeŋ laligoŋ komoŋ, wakato ano gou gere iikawaaboria gbiligbili kotoŋ meŋ selegia jinjororoŋ kombolatirobiiwianoŋ taaliro jiriŋjooroŋ kolooro. †

38 Kaeŋ kolooro gere borogia koombolatia ii meŋ oroyoŋoo apu juugia kuuya kanoŋ ano apu newombaajoŋkagi wosogianondeeŋ ero. Kaeŋ ero lama ano meme tuuŋyoŋonoŋ ejianoŋ uŋualeembutiwaa aiŋ geriawo momaapu newombaajoŋ kaŋ mokolooŋ iigi. 39 Kaeŋ iimameme ejia yoŋonoŋ gere boria iikawaa kosogianoŋ embiauŋualeeŋgi. Kaeŋ uŋualeeŋgi koro ama laligogitiwaa-joŋ meraboraurugia kaweŋtetere, titogiawo ano diriweŋ,soŋojinjiri me koromboŋgi ii oŋoma laligogi.

40 Kaeŋ laligogi Jeikobnoŋ lama ano meme (noniŋ)meria kaaŋia ii gosiŋ mendeema oŋoma aŋa aŋa tuuŋgiaso oŋonoto, oro somata ii areŋgoŋ oŋono jaagia Labam-baanoŋ oro baroŋ ano teregia titogiawo yoŋoonoŋ baageŋuuŋ naŋgi. Kaeŋ ama aŋaajoŋ lama ano meme (noniŋ)tuuŋa tuuŋa metogoŋ mokolooŋ oŋono. Ii mokolooŋsomoŋgoŋ oŋono Labambaa lama tuuŋanoŋ mende kematoroqeŋ oŋoŋgi.

41 Oro embia kotakota yoŋonoŋ ejianoŋ uŋualeembuti-waa aiŋ geriawo mogi Jeikobnoŋ kambaŋ so iikanoŋ gereboria ii apu juunoŋ ano. Kawaajoŋ oro ejia yoŋonoŋ kaŋ† 30:37: Gere boria: ii sopawaajoŋ mende ano. Kaaŋagadeeŋ tiriqoonjoŋme jenaŋ amambaajoŋ qaago. Anutunoŋ ŋaa yaweŋ ano oweŋ jenaŋ ambom-baajoŋ mende jeroto, Jeikobwaa uutanoŋ diŋgoro teŋ koma laligorotiwaajoŋtoomoriambaa kania kaeŋ kuma muro.

Jenesis 30:42 102 Jenesis 31:6ii wosogianoŋ mokolooŋ iima kosianoŋ kanoŋ embia iiuŋualeema laligogi.

42 Kaeŋ laligogito, oro embianoŋ esuŋgia kamaaŋqe-qeta koloogiti eeŋ, iinoŋ gere boria ii iyoŋoo wosogianoŋmende ama laligoro. Kaeŋ ama laligoro oro esuŋgiakamakamaata yoŋonoŋ Labambaa tuuŋanoŋ toroqegi es-uŋgia kotakota yoŋonoŋ Jeikobwaa tuuŋanoŋ kema toro-qegi. 43 Jeikobnoŋ kaeŋ ama kindiŋbiri eja qaqabuŋayawokolooŋ toomoriaŋ mokolooro. Lama ano meme tuuŋmamaga buŋa qeŋ aoŋ weleŋqeqe ejemba uŋuano kamelano doŋgi tuuŋa tuuŋa asugiŋ seigi togia kolooro. Kiaŋ.

31Jeikobnoŋ Laban mesaoŋ oloŋ koma keno.

1 Labambaa meraurutanoŋ qaa kokaeŋ jegi Jeikobwaagejianoŋ kemero moro: “Maŋnananoŋ iwoi buŋa qeŋlaligoroti, Jeikobnoŋ ii kuuya kalugoŋ konjoratiŋ aŋgoŋkono. Maŋnanaa esuhinaya galeŋ koma iikawanoŋa hi-naya kuuya ii iyaŋaajoŋ mokolooŋ kindiŋbiri kolooja.”2 Qaa ii moro ano looyaa jaasewaŋa iima kokaeŋ momaasariro: “Labanoŋ wala ala awaa kolooŋ noma laligoŋkouroto, kaaŋa mende toroqeŋ ama laligoja.”

3 Kaeŋ moma asariro Poŋnoŋ Jeikob kokaeŋ ijoro: “Giimono eleema maŋasauruga yoŋoo balonoŋ kema tini-tosauruga yoŋowo laligowa. Kema laligona niinoŋ giwonama laligomaŋa.”

4 Jeikobnoŋ qaa ii moma Reizel ano Lea yoroojoŋ qaaano keno baloŋ korianoŋ lama tuuŋa tuuŋa galeŋ komaoŋonoti, iikanoŋ kari. 5 Kari kokaeŋ irijoro: “Niinoŋmaŋgaraa jaasewaŋa iima kokaeŋ moma asarijeŋ: Iinoŋwala ala awaa ama noma laligoŋ kouroto, iikaaŋa mombomende ama laligoja. Maŋnaa Anutuyanoŋ mono kileŋniwo nama laligoŋ kouro. 6Nii ku-usuna kuuya kululuuŋ

Jenesis 31:7 103 Jenesis 31:13iikawaa so maŋgara weleŋ qeŋmuŋ laligoŋ koubeti, oro iisaanoŋ mojao.

7 “Kaeŋ laligoweto, iinoŋ aŋgomokoloŋ qaganoŋ amanoma laligoŋ gawonaa tawaya ii somaŋa 10:baa so utequteama laligoro. Kaeŋ ama noma laligoroto, Poŋnoŋ aŋgoŋkoma muro tiwitiwilaa moŋ mende ama nono laligowe.8Kambaŋ moŋnoŋ kokaeŋ jero, ‘Lama ano meme (noniŋ)titogiawo koloowuti, ii mono goo gawoŋ tawaga koloowu.’Kaeŋ jero oro tuuŋ kuuya yoŋonoŋ meraboraaŋgia tito-giawo oŋoŋgi. Kambaŋ moŋnoŋ kokaeŋ jero, ‘Lama anomeme (noniŋ) kaweŋtetere koloowuti, ii mono goo gawoŋtawaga koloowu.’ Kaeŋ jero oro tuuŋkuuya yoŋonoŋmer-aboraaŋgia kaweŋtetere oŋoŋgi. 9 Anutunoŋ kaeŋ anoasugiro maŋgaraa tuuŋanoŋga oro konjoratiŋ uŋuamanono seigi.

10 “Oro ejianoŋ embia uŋualeema laligogiti, kam-baŋ iikanoŋ gaoŋ iima jaana uuŋ waama iibe meme(noniŋ) ejianoŋ embia uŋualeema naŋgiti, iyoŋoo selegiaii kaweŋtetere, titogiawo ano diriweŋ, soŋojinjiri me ko-romboŋgi kuuya koloogi. 11Nii gaoŋ iibe kanoŋAnutuwaagajobamoŋnoŋnoojoŋ ‘Jeikob!’ qaro. Kaeŋ qaro ‘Koi nan-jeŋ,’ jeŋ meleembe. 12 Meleembe kokaeŋ toroqeŋ nijoro:‘Labanoŋ iwoi kuuya ama gomakeji, niinoŋ ii iima mojeŋ.Kawaajoŋ saanoŋ jaaga otaama uuŋ iiba: Meme (noniŋ)ejia kuuya embia uŋualeema nanjuti, iyoŋoo selegianoŋkaweŋtetere, titogiawo ano diriweŋ, soŋojinjiri me ko-romboŋgi kolooja. 13 * Niinoŋ Betel kanoŋ asugiŋ gombejamo daŋgunu moŋ kuuŋ kele moriŋ niwo qaa somoŋgoŋjojopaŋ qaanoŋ jeŋ kotiina. Niinoŋ Anutu ii ano goojoŋqaa kokaeŋ jejeŋ: Gii mono keteda koi waama kantri koimesaoŋ geeŋgaa kolokoloo gomaŋganoŋ mombo eleemakemba.’ ”* 31:13: Jen 28.18-22

Jenesis 31:14 104 Jenesis 31:2314 Jeikobnoŋ qaaya kaeŋ jero Reizel ano Lea

yoronoŋ kokaeŋ meleema muŋ ijori: “Maŋnaraamirinoŋ borosamowaa bakaya moŋ ii noroonoŋ mendetoroqeŋ raja. 15 Iinoŋ eja norono sewanaranoŋ karoii aŋaajoŋgadeeŋ meŋ gilidabororo. Kawaajoŋ noromono waba tani ama norono laligoŋ kouri. 16 KawaajoŋAnutunoŋ maŋnaraa tuuŋanoŋa esuhina ilawoilakonjoratiŋ wano seiroti, ii kuuya mono oŋanoŋ ananaano meraboraurunana ananaa buŋaga kolooja. KawaajoŋAnutunoŋ jeŋ kotoŋ gonoti, giinoŋ mono ii kuuya teŋkoma otaawa.”

17 Kaeŋ ijori waama meŋ mozozoŋgoŋ meŋ embamer-auruta kobibiiŋ oŋono kamel qagianoŋ ugi.

18 Miriwaa oro tuuŋa kuuya konjoma oŋono walakeŋgi. Esuhina iwoiya kuuya Mesopotemia (PadanAram) balonoŋ laligoŋ mokolooro seiroti, ii koreborekololooŋ maŋa Aisakwaanoŋ kembombaajoŋ Keinanbalonoŋ baageŋ keŋgi. 19 Kambaŋ kanoŋ Labanoŋ lamajugia motomambaajoŋ keno Reizelnoŋ maŋaa mirinoŋdoŋlopioŋ bubuga yoŋgoro mero. 20 Yoŋgoro meroJeikobnoŋ toroqeŋ looya Aram eja Laban ii kokaeŋ tiligoŋmuro: Kembombaa qaaya ii mende jero moroto, monooloŋ mesaoŋ keŋgi. 21 Kaeŋ oloŋ keŋgi kamel yoŋonoŋilawoilaya kuuya meŋ bosiŋgi. Kema Yufreitis apugowoya kotoŋ Gilead baloŋ baaŋawo iikanoŋ baageŋkeŋgi. Kiaŋ.

Labanoŋ Jeikob otaaŋ keno.22 Keŋgito, weemboria karooŋa kolooro kanoŋ qaa

kokaeŋ jegi Labanoŋ moro, “Jeikobnoŋ mono togoŋ oloŋkoma keno.” 23 Ii moma waama tinitosa ejauruta uŋuamaweemboria 7:baa so oŋotaaŋ kema kema Gilead baloŋ

Jenesis 31:24 105 Jenesis 31:32baaŋawo kanoŋ mokolooŋ oŋoŋgi. 24 Oŋoŋgiti, gomanti-iŋa iikanoŋa Anutunoŋ Aram eja Laban ii gaonoŋ asugiŋqaa kokaeŋ ijoro: “Gii Jeikobwaajoŋ kotumotue me qa-sumasuaa qaa moŋ jewabotiwaajoŋ mono moma kotoŋgaleŋ meŋ aowa.” 25 Uŋuaŋgi Jeikobnoŋ opo sel kuuŋaGilead baloŋ baaŋawonoŋ mororoŋgoŋ kuuro Laban anoejauruta yoŋonoŋ kaaŋagadeeŋ opo sel kuuŋgia iikanoŋkuuŋ egi.

26 Eŋ waama qegia Jeikobwaanoŋ kema kokaeŋ jeromoro: “Giimono naa terega amanona? Gii tiligoŋ nonjaŋ.Kere yoŋonoŋ manja qeŋ emba yoŋgoro horoŋkejuti,mono iikawaa tani noo borawoina oloŋ uruama koi kana.27 Gii naambaajoŋ aŋgomokoloŋ ama noma uulaŋawooloŋ koma nomesaoŋ kana? Gii mono naambaajoŋ qaamoŋ mende jena mobe laŋ kana? Ii mobenagati eeŋ,nii saanoŋ rii gbawe ambe komaŋ koma gita kulele qegikorisoro qaganoŋ oŋoombe kawuyaga.

28 “Ii mobenagati eeŋ, mono saanoŋ esauruna anoborawoina buugia kitoŋ neŋ yeizozogia jewenaga. Giimono uuga qaawaa tere kaaŋa anjaŋa. 29 Niinoŋ ku-usunawo kaŋ saanoŋ tiwilaaŋ gombenagato, gomantiiŋaewe maŋgaa Anutuyanoŋ qaa kokaeŋ nijojaa: ‘Gii Jeikob-waajoŋ kotumotue me qasumasuaa qaa moŋ jewaboti-waajoŋ mono moma kotoŋ galeŋ meŋ aowa.’ 30Kawaajoŋmesaowa, geeŋgaa maŋgaa gomaŋ mirinoŋ eleemambaauuaiŋga somata moma laligoŋgo mesaodaboroŋ kananoŋkaŋ laligojaŋ. Kawaajoŋ saanoŋ kembato, noonoŋ doŋlo-pioŋuruna ii mono naambaajoŋ yoŋgoro meŋ kana?”

31 Labanoŋ kaeŋ ijoro Jeikobnoŋ kokaeŋ meleemamuro: “Giinoŋ borawoiga manjaqeqe ku-usuŋ qaganoŋnuambabotiwaajoŋ romoŋgoŋ keena moma oloŋ komakaniŋ. 32 Kaninto, moŋnoŋ doŋlopioŋ bubuga meromokoloowagi, ii saanoŋ qena komuwaa. Ilawoila kuuya

Jenesis 31:33 106 Jenesis 31:39meŋ laligojeŋi, ii saanoŋ tinitosaurunara yoŋoo jaanoŋiima gosiŋ nama goonoŋ iwoiga moŋ mokolooŋ iima iisaanoŋ mewa.” Jeikobnoŋ kaeŋ ijoroto, embia Reizelnoŋdoŋlopioŋ ii yoŋgoro meroti, loyanoŋ ii mende moroti-waajoŋ ii haŋqaŋ qeŋ jero.

33 Kaeŋ jero qegia Jeikobwaa opo sel kuuŋanoŋ umaqeŋgama moŋgama Leawaa opo sel kuuŋanoŋ umatoroqeŋ weleŋ embawoi yoroo opo sel kuuŋgaranoŋuma qeŋgama moŋgama iwoi moŋ mende mokolooro.Leawaanoŋ kuuŋ mesaoŋ kawaa gematanoŋ Reizelwaakuuŋanoŋ uro. 34 Uroto, Reizelnoŋ doŋlopioŋ bubugaii meŋ gesonoŋ mouma kamel qaganoŋ duŋ rarawaauutanoŋ ama qaganoŋ uma qelanjiŋ raro. Kaeŋ raromaŋanoŋ opo kuuŋaa uuta kuuya qeŋganoto, ii mendemokolooro. 35 Reizelnoŋ maŋa kokaeŋ ijoro: “Somatana,nii koinoŋ niiro rajeŋiwaajoŋ ama goo jaasewaŋganoŋsaanoŋ mende waamaŋa. Kawaajoŋ uuduuduu mendemoma nomba.” Kaeŋ ijoro miriwaa doŋlopioŋ bubugaiikawaajoŋ moŋganoto, ii mende mokolooro.

36 Mende mokolooro nama Jeikobnoŋ iriŋa soono tem-boma Laban kokaeŋ jeŋ qisiŋ muro: “Niinoŋ naa kanagaama soŋgiwe? Mono naa sili bologa ama gombetiwaa-joŋ kakasililinoŋ tiwowasanoŋ tigoŋ nonjaŋ? 37 Nooesuhinana kuuya qeŋgan daboroŋgo mono naa iwoigamoŋ mokoloona goo miri uutaa buŋaga koloonaga? Iisaanoŋmeŋ koi kaŋ tinitosaurunara yoŋoo jaagianoŋ anaiigi batunaranoŋ qaa lombo enagati, ii gosiŋ jeŋ tegoŋmindiŋgoŋ norombuya.

38 “Niinoŋ giwo yambu 20 laligoŋ waabe. Kambaŋiikawaa uutanoŋ gawoŋga mewe goonoŋ lama ano meme(noniŋ) yoŋonoŋ mende jaŋgoŋ qaoŋgito, awaagadeeŋkolooŋ seisei ama laligogi. Kaaŋagadeeŋ lama ejiamoŋ goo oro tuuŋnoŋa mende qeŋ newe. 39 Kambaŋ

Jenesis 31:40 107 Jenesis 31:44tosaaŋanoŋ oro kawalianoŋ lama qeŋ kitomitooroti, iimende meŋ kaŋ goma laligoweto, iikawaa kitia ii neenaatuuŋnoŋgameŋ kitianoŋ ama laligowe. Lamaga gomanti-iŋanoŋme asasaganoŋ yoŋgoromeŋ laligowuyagati, kileŋiikawaa kitia amambaajoŋ jeŋkooto ana ii otaaŋ laligowe.

40 “Weeŋ biiwianoŋ gomaŋ gerianoŋ nooro gomanti-iŋanoŋ memetotoŋanoŋ nuro saŋgoŋa moma laligowe.Kambaŋ mamaga gaoŋ gbiligbili laligowe. 41 Yambu20:waa so iikaaŋ goo gomanoŋ laligoŋ waabe tegoja.Yambu 14 ii borawoiga oromambaajoŋ weleŋ qeŋ gomalaligowe. Iikawaa gematanoŋ yambu 6 ii lama bulmakaomokoloomambaajoŋ goonoŋ gawoŋ meŋ laligowe. Kaeŋlaligoweto, giinoŋ gawoŋ memewaa tawana ii somaŋa10:baa so utequte ama laligona.

42 “Asana Aabrahambaa Anutuya amana Aisaknoŋwaeya meŋ mepeseeŋkeji, iinoŋ gemananoŋ aworokolooŋ mende kotiŋgoŋ nonagi eeŋ, giinoŋ mono boborawasiŋ nona kawenaga. Kaeŋ ama nonagato, Anutunoŋnoonoŋ siimbobolo kakasililiŋ iiro gawoŋ boronanoŋ se-leqeqe ama meŋ laligoweti, ii iima kete gomantiiŋanoŋnoo qaana gosiŋ jeŋ tegoro mojaŋ.” Kiaŋ.

Jeikob ano Laban yoronoŋ soomoŋgo ani.43 Jeikobnoŋ kaeŋ jero Labanoŋ kokaeŋmeleemamuro:

“Emba woi koi mono noo borawoinaga. Yoroo merabo-raurugara ii noonoŋa. Lama bulmakao tuuŋa tuuŋa koi iinoonoŋa. Iwoi kuuya koi iijaŋi, ii kuuya noo buŋagadeeŋkolooja. Kaento, mesaowa niinoŋ kete borawoina koi anomeraboraurugara oŋoniti, yoŋonoŋ kembutiwaa qaagiajegi ii qewagomambaajoŋ moma bimoojeŋ. 44 Kawaajoŋsaanoŋ kaŋ gou koma aoŋ batunaranoŋ soomoŋgo ambo.Ii qendeembotiwaajoŋ romoŋgoŋ noroma daŋgunu kaaŋabatunaranoŋ ewaa.”

Jenesis 31:45 108 Jenesis 31:5345 Kaeŋ jero Jeikobnoŋ jamo moŋ meŋ kuuro moroal-

imbaŋ daŋgunu kaaŋa sodogara kolooŋ nano. 46 Iikanoŋnano Jeikobnoŋ tinitosauruta yoŋoojoŋ jamomeŋ kululu-uwutiwaajoŋ jero. Kaeŋ jero jamo meŋ qanoŋ qanoŋ amakululuugi uro iikawaa kosianoŋ nene lombaŋ ooŋ negi.47 Labanoŋ jamo tuuŋ kawaa qata Jegar Sahaduta qaroJeikobnoŋ qata Galed qaro. *

48 Kaeŋ qama looyanoŋ qegia Jeikob kokaeŋ ijoro:“Jamo tuuŋkoimonokete anaraa batunaranoŋmoroalim-baŋ daŋgununaraga ewaa.” Kawaajoŋ Jeikobnoŋ iikawaaqata Galed qaro. 49 Labanoŋ qaa toroqeŋ kokaeŋ jero:“Poŋnoŋ deema laligowoti, kambaŋ iikanoŋ batunara-noŋ jaayanoŋ niriima riiŋ galeŋ meŋ noroma laligowaa.”Kawaa so baloŋ iikawaa qata moŋ Mizpa qaro. (Mizpa =Galeŋ meme miri koriga.)

50 Labanoŋ qaa ii toroqeŋ kokaeŋ ijoro: “Giinoŋ bora-woina horoŋ ureeŋ aoŋ ama oromba me toroqeŋ embatosaaŋa oŋombagati eeŋ, mono qaa koi moma laligowa:Baloŋ eja moŋnoŋ kosonaranoŋ mende laligoŋ niri-iro Anutunoŋ mono kileŋ saanoŋ niriima batunaranoŋsoomoŋgo ejiwaa qaaya ii naŋgoŋ jeŋ laligowaa.”

51 Kaeŋ ijoŋ mombo toroqeŋ kokaeŋ jero: “Qeganamoba, jamo tuuŋ koi ano tooŋ koi kuujeŋi, iikanoŋ monoanaraa batunaranoŋ daŋgunu kaaŋa rama ubao. 52 Jamotuuŋ koi mono daŋgununara kolooŋ rama ubaa anotooŋ koi ii kaaŋagadeeŋ daŋgununara kolooŋ rama ubaa.Iikanoŋ soomoŋgonaraajoŋ kokaeŋ romoŋgoŋ noromarama ubao: Niinoŋ meŋ boliŋ gomambaajoŋ moma jamotuuŋ koi mende uuguŋ goonoŋ kamaŋa. Giinoŋ kaaŋi-adeeŋ meŋ boliŋ nomambaajoŋ moma jamo tuuŋ anotooŋ koi mende uruuguŋ noonoŋ kawa. 53 Aabraham,* 31:47: Daŋgunu jamo tuuŋ: ii Hibruu qaanoŋ Galed ano Arameik qaanoŋJegar Sahaduta.

Jenesis 31:54 109 Jenesis 32:5Naahor ano yoroo maŋgaraa beŋgia Anutu iinoŋ monoqaa batunaranoŋ kolooro ii gosiŋ jeŋ tegoŋ norombaa.”Labanoŋ kaeŋ ijoro Jeikobnoŋ qaa ii somoŋgoŋ Anutuwaaqanoŋ jojopaŋ qaanoŋ jeŋ kotiiro. Maŋa Aisaknoŋ Anutuiikawaa waeya meŋ mepeseeŋ laligoro.

54 Jeikobnoŋ kaeŋ ama baloŋ baaŋanoŋ oro qeŋ iikanoŋsiimoloŋ ooŋ tinitosauruta horoŋ oŋono lombanoŋ kagi.Kaŋ nene neŋ gomantiiŋanoŋ rii oroŋ baaŋanoŋ kanoŋegi. 55 Egi gomaŋ asariro Labanoŋ umugawodeeŋ waamaesauruta ano borawoita buugia kitoŋ neŋ kotuegoŋoŋoma yeizozogia jero. Ii jeŋ oŋomesaoŋ eleema go-maŋanoŋ keno. Kiaŋ.

32Jeikobnoŋ Iisoowo aitoŋgowowaajoŋ joroŋqoroŋ ano.

1 Looyanoŋ keno Jeikobnoŋ kaaŋagadeeŋ kananoŋkeno Anutuwaa gajobauruta tosianoŋ mokolooŋ mugi.2 Mokolooŋ mugi iŋiima kokaeŋ jero: “Ii Anutuwaanoŋmanjaqeqe tuuŋ kolooju.” Kawaa so gomaŋ iikawaa qataMahanaim (manjaqeqe tuuŋ woi) qaro.

3 Jeikobnoŋ kananoŋ kema laligoŋ qele ejaurutatosaaŋa wala wasiŋ oŋono Edom kantrinoŋ baloŋ qataSeir kanoŋ data Iisoo iibombaajoŋ keŋgi. 4 Wasiŋ oŋomakokaeŋ jeŋ kotoŋ oŋono: “Oŋo mono kema da poŋnaIisoo kokaeŋ jegi moba: ‘Somatana moba, nii weleŋ ejagaJeikob. Nii owanara Labambo laligoŋ kouma laligod-aboroŋ kambaŋ kokaamba ii mesaoŋ kajeŋ. 5 Iikanoŋlaligoŋ bulmakao, doŋgi, lama, meme (noniŋ) tuuŋa tu-uŋa ano weleŋqeqe ejemba mokolooŋ uŋuama kananoŋkajeŋ. Oo eja poŋna, niinoŋ goo jaanoŋ kiaŋkoomumokoloomambaajoŋ moma qaa buzuna koi wala ambegoonoŋ kaja.’ ”

Jenesis 32:6 110 Jenesis 32:126 Kaeŋ jeŋ kotoŋ oŋono kema eleema kaŋ kokaeŋ jegi

moro: “Nono daga Iisoowaanoŋ keniŋ. Iinoŋ mono ejau-ruta 400 uŋuama kananoŋ kaŋ giwo aitoŋgowombaajoŋjojoriŋ laligoju.” 7 Kaeŋ jegi moma awawaliŋ konjiliŋsomata moro. Kaeŋ moma nama kanagesouruta iwokagiti, ii ano lama meme tuuŋa tuuŋa, bulmakao tuuŋatuuŋa ano kameluruta ii mendeema oŋono tuuŋ woikoloogi. 8 Kokaeŋ romoŋgoŋ kaeŋ ano: “Iisoonoŋ kaŋmanja qeŋ tuuŋ moŋ uŋuŋ tiwilaawaati eeŋ, tuuŋ moŋyoŋonoŋ mono saanoŋ oloŋ koma kembuyaga.”

9 Kaeŋ romoŋgoŋ kokaeŋ jeŋ qama kooliro: “Oo Anutu,asana Aabraham ano maŋna Aisak yoroo beŋgara, giisaanoŋ moma nomba. Poŋ, gii geeŋgo qaa kokaeŋ nijonamobe: ‘Gii mono waama geeŋgaa balonoŋ eleema geeŋ-gaa tinitosauruga yoŋoonoŋ kemba. Endu kena niinoŋtoomoriaŋ gombe laligowa.’ Kaeŋ nijona mobe. 10 Walaeeŋanoŋ neenaa taa gbarunanondeeŋ meŋ Jordan apugowoya koi kotoŋ kembeto, saanoŋ kolooŋ seiŋ keteeleema tuuŋ woi kolooŋ koi kajeŋ. Nii weleŋ ejagakamaaŋqeqeta kolooŋ laligoweto, giinoŋ kileŋ qaaga pon-daŋ otaaŋ kiaŋkoomuga kuuya qendeema noma laligona.Nii kamakamaata kolooŋ uujopaga ii buŋa qeŋ aomambaaso mende kolooŋ laligowe.

11 “Dana Iisoonoŋ kananoŋ kaŋ neena, nemuŋ anomer-aboraurunana nono nunuŋ tiwilaaŋ nonombabotiwaajoŋnii keena mojeŋ. Kawaajoŋ giinoŋ mono ilaaŋ nonomaiwaa borianoŋga metogoŋ nonomba. 12 * Gii geeŋgoqaa kokaeŋ nijona: ‘Niinoŋ toomoriaŋ goma gbiliurugakolooŋseisei oŋombe jaŋgogianoŋ somariiro kowewaasakasiŋa ejiwaa so koloowu. Ii kelemaleleŋ ewaatiwaajoŋama weeŋweeŋgoyaa so qaago. Qaa ii oŋanoŋ.’ ”* 32:12: Jen 22.17


13 Kaeŋ qama kooliŋ gomantiiŋa ii baloŋ iikanoŋ ero.Eŋgo oro tuuŋa tuuŋa yoŋoonoŋga data Iisoo kaleŋ mu-mambaajoŋ oro kokaeŋ gosiŋ mendeema oŋoma aŋatit-iga oŋoono: 14 Meme (noniŋ) embia 200, ejia 20, lamaembia 200, ejia 20, 15 kamel 30 meraboraurugia ajunoŋ,bulmakao embia 40, ejia 10, doŋgi embia 20, ejia 10.

16 Tuuŋ kaeŋ kaeŋ gosiŋ mendeema tuuŋ aŋa aŋa iiweleŋqeqeuruta yoŋoo borogianoŋ ama oŋoma kokaeŋiŋijoro: “Oŋo saanoŋ wala kema oro tuuŋa tuuŋa koiyoŋoo batugianoŋ tiriŋ kotoŋ uŋuama awaŋaoŋ kembu.”

17 Kaeŋ iŋijoŋ tuuŋ mutuya kembutiwaa galeŋa kokaeŋjeŋ kotoŋmuro: “Kananoŋ keŋgi dana Iisoonoŋmokolooŋoŋoma kokaeŋ qisiŋ gombaa: ‘Gii morowaa weleŋqeqeejaga koloojaŋ? Gii dakanoŋ kemaŋ jeŋ kajaŋ? Orobaganoŋ kajuti, ii morowaanoŋa?’ 18 Kaeŋ qisiŋ gonokokaeŋ jewa: ‘Ii weleŋ ejaga Jeikobwaanoŋga. Ii somatayaIisoo kaleŋ mumambaajoŋ ano kaju. Aŋo mono gem-anananoŋ kananoŋ kaja.’ ”

19 Kaeŋ jeŋ kotoŋ muŋ oro tuuŋ 2:ya, tuuŋ 3:ŋa anooro tuuŋ tosia kuuya yoŋoo galeŋgia gemagianoŋ kagiti,ii kaaŋagadeeŋ jeŋ kotoŋ oŋono mogi: “Oŋo dana Iisoomokoloowuti, mono qaa tania iikayadeeŋ jegi mobaa.”20 Kaeŋ jeŋ kotoŋ oŋoma kokaeŋ romoŋgoro: “Niinoŋbatogoŋ uuta meŋ kamaaŋ ala kaleŋ mumambaajoŋ orotuuŋa tuuŋa wasiŋ oŋombe wala kembu. Dananoŋ iiiŋiima uuta bonjoŋ kono olomoonaga. Uuta olomoorosaanoŋ neeno iwaa jaasewaŋanoŋ osoŋ keube siŋgisoŋg-ona mesaoŋ ala meŋ nonaga.” Kaeŋ romoŋgoŋ toroqeŋkokaeŋ jegimobaatiwaajoŋ jero: “Gooweleŋ ejaga Jeikob-noŋ mono gemanananoŋ sosooda kaja.”

21 Kaeŋ jeŋ kaleŋa oŋono wala kananoŋ keŋgito, aŋogomantiiŋa ii opo kuuŋnoŋ ramaŋa jeŋ iikanoŋ raro.Kiaŋ.

Jenesis 32:22 112 Jenesis 32:30Jeikobnoŋ Siwe gajobawo aoŋ orori.

22 Gomantiiŋa kanoŋ Jeikobnoŋ waama embawoita,weleŋ embawoita ano merauruta 11 ii uŋuano kemaJabok apu sakasiŋa qeleqeleeya ii kotowombaajoŋ aŋgi.23Uŋuano apu kotoŋ kema esuhina iwoiya kuuya buŋayaeroti, ii kaaŋagadeeŋ meŋ kendaborogi.

24 * Kendaborogito, Jeikobnoŋ aŋodeeŋ apu leegeŋkanoŋ mombo raro. Aŋodeeŋ raro eja moŋnoŋ karo iwogomantiiŋanoŋ aoŋ oroŋ nani gomaŋ ano. 25 Eja iikanoŋhaamo ama mumambaajoŋ amamaaŋ iima kawaajoŋJeikob ii kupu siitanoŋ qero. Qero motooŋ aoŋ oroŋlaligori iikanoŋ Jeikobwaa kupu siitanoŋ suno. 26Siitanoŋsuno eja iikanoŋ kokaeŋ ijoro: “Gomaŋ amambaajoŋanjiwaajoŋ mono saanoŋ nomesaona kemaŋa.” Kaeŋijoroto,

Jeikobnoŋ kokaeŋ meleema muro:“Nii mende kotuegoŋ nombagi eeŋ, nii mono mende

gomesaowe kembaga.”27Kaeŋmeleemamuro “Gii qagamoro?” jeŋ qisiŋmuro

“Jeikob,” jero.28 * Kaeŋ jero qaa kokaeŋ ijoro: “Gii Anutu ano ejemba

nonowo aoŋ oroŋ laligoŋ haamo ama nonona. Kawaajoŋgoo qaga mono toroqeŋ Jeikob qaagoto, Israel qabu.”(Israel = Anutuwo aoŋororo.)

29 * Kaeŋ ijoro kokaeŋ jero: “Gii saanoŋ qaga qanamomaŋa.” Kaeŋ jeroto, gajobanoŋ kokaeŋ meleemamuro: “Gii nomaembaajoŋ noo qanaajoŋ qisijaŋ?” Kaeŋmeleema muŋ iikanoŋ nama kotuegoŋ muro.

30 Kotuegoŋ muro Jeikobnoŋ kokaeŋ jero: “Nii Anu-tuwo jaasewaŋ qeŋ aoŋ jaaya tororo iijento, kileŋ ni-ima kobooro jaawo laligojeŋ.” Kaeŋ jeŋ kawaajoŋ baloŋ* 32:24: Hoos 12.3-4 * 32:28: Jen 35.10 * 32:29: Poŋ 13.17-18

Jenesis 32:31 113 Jenesis 33:7iikawaa qata Penuel qaro. (Penuel = Anutuwaa jaase-waŋa) 31 Weeŋ jaayanoŋ kouro Jeikobnoŋ Penuel gomaŋii mesaoŋ uuguŋ kaŋ kupu siita sunotiwaajoŋ ama riiŋkoriŋkoriŋ keno. 32 Eja kanoŋ Jeikobwaa kupu sii toroqe-qetaa tokotokoyanoŋ qerotiwaajoŋ ama Israel kanatuuruyoŋonoŋ kambaŋ kokaamba kaaŋagadeeŋ oro neŋ kanoŋkupu sii toroqeqetaa tokotokoya ii togoŋ mende neŋkeju.Kiaŋ.

33Jeikobnoŋ Iisoowo aitoŋgori.

1 Jeikobnoŋ jaaya uuŋ waama Iisoonoŋ ejauruta 400yoŋowo motooŋ kananoŋ kagiti, ii iŋiiro. Kawaajoŋmeraborauruta mendeema oŋoma Lea, Reizel ano weleŋembawoita yoŋoo borogianoŋ oŋono.

2 Kaeŋ ama oŋoma kokaeŋ areŋgoŋ oŋono: Weleŋ em-bawoita yoronoŋ meraboraurugara uŋuama wala keŋgi.Yoŋoo gemagianoŋ Leanoŋmeraborauruta yoŋowo keŋgiReizel ano meria Joosef yoronoŋ daandaaŋ keni.

3 Sumaŋa kaeŋ areŋgoŋ oŋoma aŋo yoŋoo wosogianoŋwala kema simiŋ kuma namonoŋ usugoŋ waaro indiŋa7 kolooro kema dataa jaasewaŋanoŋ keuro. 4 Keuroto,Iisoonoŋ koga iimambaajoŋ uulaŋawo bobogariŋ kaŋsuuŋgoŋ muŋ borianoŋ aroyanoŋ giliro kemero buutakitoŋ nero urusaaŋ aori. 5 Iisoonoŋ jaaya uuŋ waamaJeikobwaa embamerauruta iŋiima koga qisiŋ muro: “Koidaeŋ yoŋonoŋ giwo kaju?” Qisiŋ muro kokaeŋ meleeno:“Anutunoŋ kaleŋ moriaŋa qaganoŋ merabora koi weleŋejaga nii nonota kajoŋ.”

6 Kaeŋ meleeno weleŋ embawoita yoronoŋ merabo-raurugara yoŋowo kosere kouma simiŋ kuma namonoŋusugogi. 7 Kawaa gematanoŋ Lea ano meraboraurutayoŋonoŋ kaaŋiadeeŋ kosere kouma simiŋ kuma namonoŋ


usugogi. Tetegoyanoŋ Joosef ano Reizel yoronoŋ koserekouma simiŋ kuma namonoŋ usugori.

8 Kaeŋ aŋgi Iisoonoŋ kokaeŋ qisiŋ muro: “Eja anooro tuuŋ kuuya kananoŋ mokolooŋ oŋonjeŋi, ii kanianaata wasiŋ oŋona kajuya?” Kaeŋ qisiŋ muro kokaeŋijoro: “Oo eja poŋna, niinoŋ ii goo jaaganoŋ kiaŋkoomumokoloomambaajoŋ ama wasiŋ oŋombe.”

9 Kaeŋ jeroto, Iisoonoŋ qaa kokaeŋ ijoro: “Oo kona,ii noonoŋ mamaga sonanoŋ raju. Kawaajoŋ ii saanoŋtoroqeŋ geeŋgaa buŋa kolooŋ ewaa.”

10 Kaeŋ ijoro Jeikobnoŋ kokaeŋ jero: “Kaeŋ qaago. Gi-inoŋ niimanaaŋ ama ala awaa meŋ nona goo jaasewaŋgaiibe Anutuwaa jaasewaŋa kaaŋa kolooja. Kawaajoŋ nii goojaaganoŋ kiaŋkoomu mokoloojeŋi eeŋ, mono kalena koisaanoŋ buŋa qeŋ aowa. 11 Anutunoŋ kaleŋ moriaŋ qen-deema nono laligoŋ koube iwoi kuuya amamaaŋkejeŋi, iikuuya saanoŋ eŋ nonja. Kawaajoŋ keraqeeaŋgo kalenameŋ kagiti, ii saanoŋ mewa.” Kaeŋ ijoŋ kaparaŋ komananotiwaajoŋ Iisoonoŋ keraqeeaŋgo kaleŋa ii buŋa qeŋaoro.

12 Buŋa qeŋ aoŋ kokaeŋ jero: “Mono saanoŋ toroqeŋkemboŋa. Niinoŋ koipugia koloowe oŋo saanoŋ niwo kagikemboŋa.”

13 Kaeŋ jeroto, Jeikobnoŋ kokaeŋ ijoro: “Eja poŋna,moba. Meraborauruna yoŋonoŋ esuŋgia kamakamaatakolooju ano lama nemuŋa ano bulmakao nemuŋa merab-oragia aju oŋomakejuti, niinoŋ ii kalaŋ komaoŋomakejeŋ.Kaeŋ kolooro ii kana kembuwaajoŋ weemboria motooŋ-gowaa somolaŋkota oŋotaawonagati eeŋ, yoŋonoŋmonoesuŋgia kamaaro korebore komuwuyaga. 14Kawaajoŋ ejapoŋna, gii saanoŋ wala kena weleŋ ejaga niinoŋ sosoodagemaganoŋ gotaaŋ kamaŋa. Oro oŋotaawe wosonanoŋ

Jenesis 33:15 115 Jenesis 34:3wala kembuti ano meraborauruna esuŋgiaa so osoŋosoŋkaŋ kaŋ era Seir gomanoŋ somatana goonoŋ kouboŋa.”

15 Kaeŋ ijoro Iisoonoŋ kokaeŋ jero: “Kaeŋ kolooro niisaanoŋ ejauruna tosaaŋa oŋomesaowe giwo osoŋ kawu.”Kaeŋ jero Jeikobnoŋ kokaeŋ qisiro: “Gii mono naambaa-joŋ kaeŋ anaga? Oo eja poŋna, nii goo jaanoŋ kiaŋkoomumokoloowe mono sokoma nono tegoja.”

16 Kaeŋ jero Iisoonoŋ weemboria iikanoŋadeeŋ eleemakema Seir gomaŋanoŋ keuro. 17 Jeikobnoŋ Sukot go-manoŋ kema iikanoŋ aŋaa miria osoŋ orouruta yoŋoojoŋkuuŋa kuuŋa mero. Kawaajoŋ gomaŋ miri iikawaa qataSukot (Halihali) qamakeju. Kiaŋ.

18 Jeikobnoŋ tani kaaŋanoŋ Mesopotemia (PadanAram) baloŋ mesaoro. Mesaoŋ kaŋ Keinan balombaataoŋ qata Sekem kanoŋ awaagadeeŋ kouro. Kouma oposel kuuŋa taoŋ kosianoŋ baloŋ korianoŋ mororoŋgoŋkuuŋ ragi. 19 * Opo sel kuuŋa baloŋ korianoŋ kuuroti,iinoŋ gomaŋ kitia ii Sekembaa maŋa Hamor iwaa mer-auruta yoŋoonoŋga silwa kota 100 kanoŋ sewaŋa mero.20 Sewaŋa meŋ kanoŋ jiwowoŋ alata moŋ meŋ qata “El,Israelwaa beŋ Anutuya,” kaeŋ qaro. (El = beŋ)

34Sekem yoŋonoŋ Daina meŋ boliŋ mugi.

1 Leanoŋ Jeikobwaa borata Daina meroti, iinoŋ kam-baŋ moŋnoŋ Keinan emba saraŋ iŋiimambaajoŋ keno.2 Keno baloŋ iikawaa eja poŋa Hamor iinoŋ Hiwi kan-agesowaa ejaga laligoro. Iwaa meria Sekem iinoŋ Dainaiima iikanondeeŋ iimanaaŋnaaŋmoma horoŋmeŋ kileeŋmuro. 3 Sekemnoŋ wombota Jeikobwaa borata Dainawaa-joŋ pororogoŋ somoŋgoŋ uukaleŋanoŋ jopagoŋmuŋ kele* 33:19: Joos 24.32; Jon 4.5

Jenesis 34:4 116 Jenesis 34:12qaayanoŋ jeŋ tutugoŋ muŋ laligoro. 4 Tutugoŋ muŋlaligoŋ maŋa Hamor kokaeŋ ijoro: “Ama, gii saanoŋ embasaraŋ koi noo embanaga koloowaatiwaajoŋ qaa gawoŋmewa.”

5 Kambaŋ kanoŋ Jeikobwaa meraaŋuruta yoŋonoŋbaloŋ korianoŋ kema miriwaa orourugia galeŋ komaoŋoma laligogi Sekemnoŋ Daina meŋ kileero maŋaJeikobnoŋ borataa buzu qaa ii kaeŋ moro. Ii moroto,ii mesaŋgoŋ merauruta mirinoŋ koubutiwaajoŋ qaayabogoromamboma raro. 6Mamboma raro SekembaamaŋaHamor iinoŋ qaa gawoŋ memambaajoŋ Jeikobwaanoŋkaro. 7 Kaŋ raro Jeikobwaa meraurutanoŋ baloŋ kori-anoŋga kougi. Kouma iikanondeeŋ iwoi asugirotiwaasunduya ii kokaeŋ mogi: Sekemnoŋ Jeikobwaa boratameŋ kileero Israel kanatuuru batugianoŋ sili gamuyawokolooro. Sili iimende aaŋaa so kolooro. Iimomauugianoŋkobooro wosobiri moma goroŋooso aŋgi.

8 Goroŋooso mokoloogito, Hamornoŋ kokaeŋ iŋi-joro: “Merana Sekembaa uuwombotaa naaŋa ii oŋoonaamboragiaajoŋ mokotaaŋ raja. Kawaajoŋ saanoŋjeŋ tegogi Dainanoŋ iwaa embia koloonaga. 9 Saanoŋnonowo naamboraurunana utequte ama aoniŋ kema karolaligowoŋa. Kaeŋ saanoŋ qenaqena kolooŋ laligowoŋa.10 Kaeŋ ama saanoŋ nonoo batunananoŋ rama laligowu.Nono balonana koi ii mende aŋgoŋ komboŋato, oŋosaanoŋ iikanoŋ laŋ kema kaŋ aiŋgiaa so baloŋ kitia kitiabuŋa qeŋ aoŋ mirigia meŋ nonowo aŋguneŋ-qaŋguneŋama laligowoŋa.”

11 Kaeŋ jero Sekemnoŋ Dainawaa maŋnaaŋurutaii kokaeŋ iŋijoro: “Niinoŋ oŋoo jaanoŋ kiaŋkoomumokoloomambaajoŋ moma qisiŋ oŋonjeŋ. Kawaajoŋii me woiwaa qisiŋ nombuti, nii saanoŋ ii oŋomaŋa.12 Emba sewaŋa ano kaleŋ meŋ kaŋ oŋomaŋati, iikawaa

Jenesis 34:13 117 Jenesis 34:21jaŋgoya ii saanoŋ aiŋgiaa so meŋ ubu. Ii me woiwaa qisiŋnombuyagati, niinoŋ ii saanoŋ oŋomaŋa. Qaana kotakoi: Oŋonoŋ mono jeŋ tegoŋ naamboragia noŋgi nooembanaga koloowaa.”

13 Sekemnoŋ naaŋgia Daina meŋ kileerotiwaajoŋ amaJeikobwaa merauruta yoŋonoŋ osoŋkakale qaganoŋSekem ano maŋa Hamor meleema oroma 14 qaa kokaeŋjegi mori: “Eja mombaa selianoŋ Anutuwaa aiweseyamende kotogiti, nono naamboranana eja iikaaŋa saanoŋmendemuboŋa. Kaeŋ aniŋ gamugamuqanananoŋ ubabo.Kawaajoŋ nono ii mubombaajoŋ amamaajoŋ. 15 Oŋo silimotooŋgo kokaeŋ aŋgi nono uumotooŋgo amboŋa: WalaAnutuwaa aiweseya ii ejaurugia kuuya oŋoo selegianoŋkotogi tegoro nono laligojoŋi kaaŋa koloowuti eeŋ,mono naamboranana saanoŋ oŋomboŋa. 16 Kaeŋ aŋgisaanoŋ oŋowo naamboraurunana utequte ama aoniŋkema karo laligowoŋa. Kaeŋ saanoŋ oŋoo batugianoŋrama kanageso tuuŋ motooŋgo kolooŋ laligowoŋa.17 Kaeŋ laligowoŋato, Anutuwaa aiweseya selegianoŋkotowombaajoŋ uumotooŋgo mende ambuti eeŋ, nonomono naamboranana wama moŋgeŋ kemboŋa.”

18 Qaa kaeŋ jegi Hamor ano meria Sekem yoronoŋ qaakaaŋa kawaajoŋ mori sokono.

19 Kaeŋ mori eja gbaworo Sekemnoŋ maŋaa sumaŋu-ruta yoŋoo batugianoŋ tosaaŋa uŋuuguŋ qabuŋa somatameŋ laligoro. Iwaa uunaaŋanoŋ Jeikobwaa borataajoŋmamaga erotiwaajoŋ ama qaa jegiti, ii otaamambaajoŋisinabisina mende ama kambaŋ mende qeŋ koriro uro.

20 Kaeŋ kolooro Hamor ano meria Sekem yoronoŋSekem taombaa eja alauruta yoŋowo qaa jewombaajoŋtaombaa nagu kosianoŋ ajoajoroo sombeŋgianoŋ kemakokaeŋ jeri: 21 “Eja koi yoŋonoŋ ananawo ala awaameŋ aoŋkeju. Kawaajoŋ anana saanoŋ jeŋ tegoniŋ

Jenesis 34:22 118 Jenesis 34:28yoŋonoŋ ananaa balonoŋ rama lansaŋ kema kaŋ miri-gia meŋ ananawo aŋguneŋ-qaŋguneŋ ama laligowoŋa.Yoŋonoŋ baloŋ kitia mewuwaajoŋ titiŋa mamaga eja.Anana saanoŋ yoŋowo naamboraurunana utequte amaaoniŋ kema karo laligowoŋa. 22 Anana sili motooŋgokokaeŋ aniŋ eja yoŋonoŋ ananawo laligowombaajoŋuumotooŋgo ambu: Anutuwaa aiweseya ii eja iyoŋooselegianoŋ kotogi eji, iikawaa so ii wala kuuya ananaaselenananoŋ kaaŋagadeeŋ kotoniŋ tegoro anana saanoŋyoŋowo kanageso tuuŋ motooŋgo kolooŋ laligowoŋa.

23 “Kaeŋ aniŋ yoŋoonoŋ miriwaa oro tuuŋgia ano es-uhina iwoigia kuuya ii mono ananaa buŋa koloowuya.Kawaajoŋ qaa ninijogiti, ii saanoŋ moma wambelaaniŋyoŋonoŋ ananaa batunananoŋ rara dunduŋgia mokolooŋlaligowu.”

24Kaeŋ iŋijori taombaa kiropo naguyanoŋ kaŋ ajoroog-iti, iyoŋonoŋ kuuya Hamor ano meria Sekem yorooqaawaajoŋ uumotooŋgo ama jegi Anutuwaa aiweseyaii Sekem taombaa eja kuuya yoŋoo selegianoŋ kotod-aborogi.

25 Kotodaborogi weemboria 3:a kolooro kanoŋ wi-jigiaa siimboboloya ii kaaŋiadeeŋ toroqeŋ moma ragiJeikobwaa merawoita woi Simeon ano Liwai, Dainawaanaaŋwoita yoronoŋ manjawaa soogara somata meŋ taoŋiikanoŋ saŋgabaŋga kema toogia mende moma ragi alan-zaŋ manja qeŋ eja kuuya japaleleŋ uŋuri komudaborogi.26 Hamor ano meria Sekem ii kaaŋiadeeŋ manjawaa soosomatanoŋ ururi komuri. Komuri Sekembaa mirinoŋganaaŋgara Daina ii horoŋ kamaaŋ wama keni.

27 Kaeŋ ani Jeikobwaa meraurutanoŋ Sekemnoŋ naaŋ-gia meŋ kileeŋ murotiwaajoŋ ama taonoŋ sararagoŋkema eja qamogia iŋiima taombaa esuhina iwoiya lulu-uma qeŋ yoŋgoro megi. 28 Lama, meme, bulmakao ano

Jenesis 34:29 119 Jenesis 35:3doŋgi tuuŋa tuuŋa ano ilawoilagia kuuya taoŋ uutanoŋano baloŋ korianoŋ egiti, ii kuuya kalugoŋ medaborogi.29 Esuhina iwoigia kuuya korama emba meraborauru-gia kuuya uŋuama mirigianoŋ iwoigia tosaaŋa eroti, iikololooŋ luluuma qeŋ yoŋgoro meŋ togoŋ keŋgi.

30 Kaeŋ aŋgi Jeikobnoŋ Simeon ano Liwai kokaeŋ iri-joro: “Oro kaeŋ ani kakasililiŋ somataa qaayanoŋ mononoo qananoŋ uro laligomaŋa. Baloŋ kokawaa toya Keinankanageso ano Periz kanageso yoŋonoŋ mono kazi momanoma laligowu. Nii oŋoo kanatuuruna nono afaaŋanoŋlaligojoŋ. Kawaajoŋ yoŋonoŋ manjaqeqe ejaurugia kul-uluuŋ oŋoma qotogoŋ nonoma manja qeŋ nombuti eeŋ,yoŋonoŋmono saanoŋ japaleleŋ nuŋnii ano kanatuurunatiwilaaŋ nonombuya.”

31 Jeikobnoŋ kaeŋ irijoroto, iyoronoŋ qaa kokaeŋijori: “Moŋnoŋ nonoo naaŋnana kana somata emba taniama muroti, nono mono iikawaa iroŋa meleema oŋoniŋsokonja.” Kiaŋ.

35Jeikobnoŋ Betel keno Anutunoŋ kotuegoŋ muro.

1 * Anutunoŋ Jeikob qaa kokaeŋ ijoro: “Gii monowaama Betel gomanoŋ kema rara dunduŋga mokolooŋkanoŋ Anutuwaajoŋ siimoloŋ alata moŋ mewa. DagaIisoowaajoŋ oloŋ koma kena Anutunoŋ kambaŋ iikanoŋasugiŋ gonoti, mono iwaajoŋ alata ii mewa.”

2 Kaeŋ ijoro Jeikobnoŋ sumaŋa ano ejemba kuuya iwolaligogiti, ii kokaeŋ jeŋ kotoŋ oŋono: “Beŋ doŋlopioŋiwoi towoya batugianoŋ ejuti, ii mono qetegoŋ giligikeno koma konjoratiŋ meŋ aoŋ selegia soŋgbama opomalekugia utegowu. 3Nii koŋajiliŋ uutanoŋ laligoŋ Anutu* 35:1: Jen 28.11-17

Jenesis 35:4 120 Jenesis 35:11qama kooliwe meleema nono ano daeŋ daeŋ kema kaŋlaligoweti, iinoŋ iikanoŋ niwo laligoŋ kouro. Kawaajoŋoŋo mono kagi Betel gomanoŋ kemboŋa. Nii iikanoŋAnutuwaajoŋ siimoloŋ alata moŋ memaŋa.” 4 Kaeŋ jeŋkotoŋ oŋono borogianoŋ doŋlopioŋ iwoi towoya kuuyaegiti ano gejagianoŋ maŋgu sulugiti, ii qetegoŋ kololooŋJeikob mugi. Mugi kema jujuu gere moŋ Sekem gomanoŋnanoti, iikawaa kanianoŋ namonoŋ osoŋ roŋ kono.

5 Kaeŋ ama waama keŋgi taoŋa taoŋa liligoŋ ragiti,Anutunoŋ kanatuurugia iyoŋoo uugia kuuro sombugiakanjaŋawo moma eleŋgia kamaaro Jeikob ano meraurutaii mende oŋotaagi. 6 Kaeŋ kema laligoŋ Jeikobnoŋ anokanatuuruya kuuya iwo laligogiti, ii uŋuamaLuz gomanoŋkeugi. Luz qata moŋ Betel ii Keinan balonoŋ eja. 7 Kanoŋkeuma Jeikobnoŋ siimoloŋ alatamoŋmero. Dataajoŋ oloŋkoma kenoti, kambaŋ iikanoŋ Anutunoŋ baloŋ iikanoŋasugiŋ muro. Kawaajoŋ Jeikobnoŋ gomaŋ miri iikawaaqata El Betel qaro. (El Betel = Betelwaa Beŋa) 8Betel kanoŋlaligogi Rebekawaa weleŋ embia Debora ii komuro. Ko-muroBetel gomaŋbaatanoŋ jujuu geremombaa kanianoŋroŋ koŋgi. Jiŋgeŋ qama saagitiwaajoŋ ama jujuu gereiikawaa qata ‘Jiŋgeŋ saawaa jujuu’ kaeŋ qagi.

9 Jeikobnoŋ Mesopotemia (Padan Aram) balonoŋaeleema karo Anutunoŋ mombo asugiŋ muŋ kotuegoŋmuro. 10 * Kotuegoŋ muŋ kokaeŋ jero moro: “Goo qagaJeikob (tiliqili eja) qamakejuto, iikaaŋa toroqeŋ mendeqama laligowu. Kete kanaiŋ uma qagamono Israel ewaa.”Poŋnoŋ kaeŋ jeŋ qata Israel qaro. (Israel = Anutuwo aoŋorori.)

11 * Qata kaeŋ qama toroqeŋ Jeikob kokaeŋ ijoro: “NiiAnutu ku-usuŋ kuuyaa Toya koloojeŋ. Gii saanoŋ kolooŋ* 35:10: Jen 32.28 * 35:11: Jen 17.4-8


seisei ana gbiliuruga yoŋoo jaŋgogianoŋ somariiŋ ubaa.Goonoŋga kanatuuru mamaga kolooŋ kanageso tuuŋatuuŋa asugiwu. Gii kiŋa kiŋa yoŋoo bemunjalegiagakoloowaga. 12Niinoŋ baloŋ AabrahamanoAisak buŋa qeŋorombeti, ii mono goo buŋa qemaŋa ano goo gemaganoŋgbiliuruga yoŋoo buŋagia kaaŋagadeeŋ koloowaatiwaa-joŋ ii qemaŋa.”

13 Anutunoŋ qaa kaeŋ ijoŋ Jeikob mesaoŋ gomaŋ miriiikanoŋa kanakeewaŋ uro. 14 * Anutunoŋ qaaya ijoro mo-roti, Jeikobnoŋ baloŋ iikanoŋ jamomoŋmeŋ waama tooŋkuuŋ ii wain ooyanoŋ mamatewooya meŋ moriŋ iikawaaqaganoŋ oil gerewaa kelega maaro kemero. 15 Anutunoŋqaa ijoroti, Jeikobnoŋ gomaŋ miri iikawaa qata Betel(Anutuwaa miri) qaro. Kiaŋ.

Reizelnoŋ komuro.16 Kawaa gematanoŋ Jeikobnoŋ sumaŋuruta uŋuama

Betel gomaŋmesaoŋ kema laligoŋ Efrata gomaŋ dodowigiReizelnoŋ mera meme kambaŋanoŋ kaŋ kuuro masujekania booroŋgia qero. 17 Masu qenjeŋ-mamjeŋawo so-mata qeroti, kambaŋ iikanoŋ koipu embanoŋ qaa kokaeŋjero moro: “Oo Reizel, toroko mende moba. Gii monokambaŋ kokaamba kaaŋagadeeŋ mera ejaga moŋ mombomewaga.”

18 Kaeŋ jero mera meŋ komumambaajoŋ ama tomoyameŋ kuuro eŋ qata iikawaajoŋ Benoni qaro. (Benoni= siimbobolonaa merana) Kaeŋ qaroto, maŋanoŋ qataBenjamin qaro. (Benjamin = Simbawoŋ merana)

19 Reizelnoŋ kaeŋ komuro Efrata kana goraayanoŋBetlehem kanoŋ roŋ koŋgi. 20 Roŋ koŋgi Jeikobnoŋ tooŋjamomoŋmeŋ Reizelwaa qasirinoŋ kuuro. Reizelwaanoŋ* 35:14: Jen 28.18-19


tooŋ jamo ii kambaŋ kokaamba kaaŋagadeeŋ toroqeŋnanja.

21 Kaeŋ kolooro Israelnoŋ gomaŋ ii mesaoŋ toroqeŋkema laligoŋ Eder miri * korigaa teegeŋ keuma opo selkuuŋa iikanoŋ mororoŋgoŋ kuuro. Kiaŋ. 22 Jeikobwaasumaŋuruta yoŋonoŋ baloŋ iikanoŋ rama laligoŋ mutumeria Ruuben iinoŋmaŋaa embia sewaŋamendememetaBilha iwaanoŋ kema motooŋ eri maŋa Israelnoŋ iikawaabuzuya moro. *

Jeikobwaa merauruta1 Hist 2.1-2

23 Jeikobwaa merauruta 12 ii kokaeŋ: Leawaa merau-ruta Ruuben ii Jeikobwaameria mutuya. Iwaa gematanoŋSimeon, Liwai, Juuda, Aiskar ano Sebulun. 24 Reizelwaamerawoita qagara Joosef ano Benjamin. 25 Bilha Reizel-waa weleŋ embawaa merawoita ii Dan ano Naftali.26 Zilpa Leawaa weleŋ embawaa merawoita ii Gad anoAser. Jeikobwaa merauruta kaaŋa ii Mesopotemia (PadanAram) balonoŋ koloogi. Kiaŋ.

Aisaknoŋ komuro.27 * Jeikobnoŋ kema laligoŋ Kiriat Arba (qata moŋ

Hebron) kawaa kosianoŋ Mamre gomanoŋ maŋa Aisak-waanoŋ keuro. Asia Aabraham ano maŋa Aisak yoronoŋwala baloŋ iikanoŋ waba kolooŋ laligori. 28 Maŋa Aisak-waa laaligo kambaŋa ii yambu 180 kolooro komuro. 29 Ejawaŋa kolooro yambuyanoŋ momogoro goroŋ qeŋ komuŋambosakoŋuruta yoŋoonoŋ toroqero. Merawoita Iisoo(Eesau) ano Jeikob yoronoŋ qamoya ii roŋ koni. Kiaŋ.* 35:21: Eder: = lama tuumbaa jaagaleŋ meme miri koriga * 35:22: Jen49.4 * 35:27: Jen 13.18


36Iisoowaa gbiliuruta1 Hist 1.34-37

1 Iisoo qatamoŋ Edom iwaa gbiliuruta yoŋoo qa areŋgiaii kokaeŋ: 2 * Iisoonoŋ Keinan emba karooŋ oŋonoti,iyoŋoo qagia ii kokaeŋ: Ada ii Hit eja Elon iwaa bo-rataga, Oholibama ii Hiwi eja Zibeombaa meria Ana iwaaborataga. 3 * Basemat ii Ismaelwaa borata Nebaiotwaanaaŋa.

4 Adanoŋ Iisoowaa meria Elifaz mero Basematnoŋiwaa meria Reuel mero. 5 Oholibamanoŋ Jeus, Jalamano Kora oŋono. Iisoowaa merauruta kaeŋ ii Keinanbalonoŋ koloogi.

6-7 Jeikob ano Iisoo yoroonoŋ miriwaa oro tuuŋatuuŋa mamaga egitiwaajoŋ baloŋ wabaga laligoriti,iikanoŋ mende sokono. Esuhinagaranoŋ somata to-tooŋ kolooro motooŋ rama laligowombaajoŋ ama-maagi. (6) Kawaajoŋ Iisoonoŋ embauruta, merabo-rauruta ano kanagesouruta kuuya iwaa mirinoŋ lali-gogiti, ii uŋuano. Ii uŋuama lama bulmakao tuuŋatuuŋa, doŋgi kameluruta ano esuhina iwoiya kuuyaKeinan balonoŋ laligoŋmokolooroti, iimeŋ koga Jeikobmesaoŋ baloŋ moŋnoŋ keno. 8 Iisoo qata moŋ Edomiinoŋ kaeŋ ama Seir baloŋ baaŋayawo kanoŋ kemalaligogi.9 Iisoonoŋ Seir baloŋ baaŋayawo kanoŋ laligoŋ Edom

kanageso yoŋoo bemunjalegia kolooroti, iwaa gbiliurutayoŋoo qa areŋgia ii kokaeŋ:

10 Iisoowaa merauruta yoŋoo qagia ii kokaeŋ:* 36:2: Jen 26.34 * 36:3: Jen 28.9


Embia Ada iwaa meria qata Elifaz. Embia Basematiwaa meria qata Reuel.

11 Elifazwaa merauruta 5 iiTeman, Omar, Zefo, Gatam ano Kenaz.12 Iisoowaa meria Elifaz iwaa embia sewaŋa mende

memeta qata Timna iinoŋ Elifazwaameria Amalekmero. Iisoowaa embia Ada iwaa esa ejauruta iikiaŋ.

13 Reuelwaa merauruta 4 iiNahat, Zera, Sama ano Miza. Iisoowaa embia Base-

matwaa esauruta eja ii kiaŋ.14 Iisoowaa embia Oholibama iinoŋ Iisoowaamerauruta

karooŋ oŋonoti, ii qagia Jeus, Jalamano Kora qagi.Oholibama ii Zibeombaa meria Ana iwaa borata

kolooro.15 Iisoowaa gbiliuruta tuuŋa tuuŋa yoŋoo eja poŋgiaii kokaeŋ: Iisoowaa meria mutuya Elifaz iwaa merau-

rutaeja poŋ koloogiti, ii qagia Teman, Omar, Zefo, Kenaz,

16 Kora, Gatam ano Amalek. Elifazwaa gbiliu-ruta eja poŋ Edom balonoŋ koloogiti, ii kiaŋ. IiIisoowaa embia Ada iwaa esaurutaga koloogi.

17 Iisoowaameria Reuel iwaamerauruta eja poŋ koloog-iti,

ii qagia kokaeŋ: Nahat, Zera, Sama ano Miza. Reuel-waa gbiliuruta eja poŋ Edom balonoŋ koloogiti, iikiaŋ. Ii Iisoowaa embia Basemat iwaa esaurutagakoloogi.

18 Iisoowaa embia Oholibama iwaa merauruta eja poŋkoloogiti,

ii qagia kokaeŋ: Jeus, Jalamano Kora. Eja poŋ iiIisoowaa embia Oholibama, Anawaa borata iwaamerauruta koloogi.

19 Iisoo (Esau) qatamoŋ Edom iwaamerauruta kiaŋ anoyoŋoo kanagesourugia ano eja poŋgia ii kiaŋ.

Jenesis 36:20 125 Jenesis 36:31Seir kanagesowaa qa areŋa1 Hist 1.38-42

20 Hoor kanagesowaa eja Seir iwaa merauruta walaEdom balonoŋ laligogiti, iyoŋoo qagia ii kokaeŋ:

Lotan, Sobal, Zibeon, Ana, 21 Dison, Ezer ano Disan.Seirwaa merauruta ii wala Edom balonoŋ Hoorkanageso yoŋoo eja poŋgiaga laligogi Iisoonoŋkanageŋ karo.

22 Lotambaa merawoita woi ii qagaraHori ano Heman. Lotambaa naaŋa qata Timna.

23 Sobalwaa merauruta qagia ii kokaeŋ:Alwan, Manahat, Ebal, Sefo ano Onam.

24 Zibeon iwaa merawoita woi qagara Aiya ano Ana.Anawaa sunduya ii kokaeŋ: Iinoŋ maŋa Zibeombaadoŋgia baloŋ qararaŋkoŋkoŋanoŋ galeŋ koma oŋononene moŋgama negi iikanoŋ apu jaaya jaaya geriawomokolooro.

25 Anawaa meraborawoita woi iimeria Dison ano borata Oholibama.26 Disombaa merauruta qagia ii kokaeŋ:Hemdan, Esban, Itran ano Keran.27 Ezerwaa merauruta qagia ii kokaeŋ:

Bilhan, Zaawan ano Akan.28 Disambaa merawoita woi ii qagara

Uuz ano Aran.29 Hoor kanagesoya kanagesoya yoŋoo eja poŋurugia

yoŋoo qagia iiLotan, Sobal, Zibeon, Ana, 30Dison, Ezer ano Diisan.

Hoor kanagesoya kanagesoya yoŋoo eja poŋurugia iiareŋgiaa so Seir balonoŋ kaeŋ laligogi. Kiaŋ.

Edom yoŋoonoŋ kiŋ poŋ areŋ1 Hist 1.43-54

31 Israel kanageso yoŋoonoŋ kiŋ poŋ moŋ mendegaleŋ koma oŋono walawala kambaŋ kanoŋ kiŋ poŋ

Jenesis 36:32 126 Jenesis 36:43kokaeŋanoŋ Edom baloŋ kanoŋ galeŋ koma oŋoma lali-gogi: 32Beorwaa meria Bela iinoŋ Edom yoŋoo kiŋ poŋgiakolooro. Iwaa sitiaa qata Dinhaba.

33 Belanoŋ komuro Bozra gomambaa eja qata Jobab,Zerawaa meria iinoŋ Belawaa duŋanoŋ kiŋ kolooŋ lalig-oro. 34 JobabnoŋkomuroTemanbalombaa eja qataHusamiinoŋ duŋanoŋ kiŋ kolooŋ laligoro. 35 Husam komuroHadad, Bedadwaa meria iinoŋ duŋanoŋ kiŋ kolooŋ lalig-oro. Hadadnoŋ Moab balonoŋ kema Midian eja yoŋowomanja qeŋ uŋuŋ haamo ano. Iwaa sitiaa qata ii Awit.36 Hadadnoŋ komuro Masreka gomambaa eja qata Samlaiinoŋ duŋanoŋ kiŋ kolooŋ laligoro.

37 Samlanoŋ komuro Saul iinoŋ kitianoŋ kiŋ kolooŋlaligoro. Iwaanoŋ gomaŋ miri Rehobot ii Yufreitis apugowoyaa kosianoŋ ero. 38Saulnoŋ komuro Baalhanan, Ak-borwaa meria iinoŋ Saulwaa kitianoŋ kiŋ kolooŋ laligoro.39Akborwaameria Baalhanan komuro Hadarnoŋ kitianoŋkiŋ kolooŋ laligoro. Iwaa sitiaa qata ii Pau. Embiaa qataMehetabel. Ii Matredwaa borata ano Mezahabwaa esiagalaligoro.

40 Iisoowaa gbiliuruta yoŋoo eja poŋ qa areŋgia ii isigiaaso ano gomaŋ miri baloŋgiaa so kokaeŋ kolooro:

Timna, Alwa, Jetet, 41Oholibama, Ela, Pinon,42 Kenaz, Teman, Mibsar, 43Magdiel ano Iram. Eja ii Edomkanagesowaa eja poŋurugiaga laligogi qagiaa so gomaŋmiri baloŋgiaa qagia qagi.

Edom qata moŋ Iisoo iinoŋ wala baloŋ meŋ ramalaligoŋ Edom kanagesowaa bemunjaleya kolooro. Kiaŋ.

37Joosef ano daremuŋuruta

Jenesis 37:1 127 Jenesis 37:91 Aisaknoŋ Keinan balonoŋ waba kolooŋ laligoro meria

Jeikobnoŋ iikanoŋ toroqeŋ laligoro. 2 Jeikobwaa gbiliu-ruta iyoŋoo sundugia kokaeŋ:

Joosefnoŋ eja gbaworo yambuya 17 kolooro daremuŋu-ruta, maŋaa embawoita sewaŋgara mende memeta Bilhaano Zilpa yoroo merauruta yoŋowo lama ano meme(noniŋ) tuuŋa tuuŋa galeŋ koma oŋoma laligogi. Kaeŋlaligoŋ daremuŋurutanoŋ sili aŋgiti, iikawaa sunduyabologa bologa ii maŋa ijoro moma laligoro.

3 Jeikobnoŋ eja waŋa kolooro meria Joosefnoŋkolooroti, iikawaajoŋ maŋanoŋ ii merauruta tosaaŋakuuya uŋuuguŋ uutanoŋ jopagoŋ muŋ laligoro. Kambaŋmoŋnoŋ maleku koriga iima-aiŋaiŋawo boria korigaii meŋ Joosef muro. 4 Maŋanoŋ ii daremuŋurutakuuya uŋuuguŋ uutanoŋ jopagoŋ muŋ laligoroti, iwaadaremuŋurutanoŋ ii iima kanaiŋ kazi ama muŋ iwoala-alawaa qaaya moŋ mende amiŋ moma laligogi.

5 Gomantiiŋa moŋnoŋ Joosefnoŋ gaoŋ moŋ iimaiikawaa sunduya ii daremuŋuruta iŋijoro mogi. Iimogi uugianoŋ waaro kazi mamaga moma muŋ laligogi.6Sunduya ii kokaeŋ jeromogi: “Mobu, nii gaoŋmoŋ iijeŋi,ii kokaeŋ: 7 Anana gawonoŋ laligoŋ wiit padi borananasomoŋgowombaa tani anjoŋ. Kaeŋ aniŋ noonoŋ wiit padiborana iikanoŋ waama koŋa nano oŋoonoŋ boraŋ kanoŋmono noonoŋ boraŋ liligoŋ sigoŋ nanjuya.”

8 Kaeŋ iŋijoro moma daremuŋurutanoŋ Joosef kokaeŋijogi: “Gii nonoonoŋ kiŋ poŋga koloonagame? Gii oŋanoŋgaleŋ koma nonomambaajoŋ mojaŋ me?” Joosefnoŋgaoŋa iima kawaa sunduya iŋijoroti, iikawaajoŋ yoŋoouu-gianoŋ mombo toroqeŋ waaro kazi somata totooŋ momamuŋ laligogi.

9 Kawaa gematanoŋ gaoŋ moŋ mombo iima iikawaasunduya daremuŋuruta kokaeŋ iŋijoro mogi: “Niinoŋ

Jenesis 37:10 128 Jenesis 37:16gaoŋ moŋ iibe iikanoŋ weeŋ, koiŋ ano seŋgelao 11 kanoŋnoonoŋ usugogi.”

10 Sunduya ii maŋa ano daremuŋuruta iŋijoro mogimaŋanoŋ temboma kokaeŋ jeŋ muro: “Gii gaoŋ taniakaaŋa ii nomaembaajoŋ iijaŋa? Nii, nemuŋga anodaremuŋuruga nono mono nomaeŋanoŋ goonoŋ kaŋjaasewaŋganoŋ simiŋ kuma namonoŋ usugowonaga?”11 * Kaeŋ kolooro daremuŋurutanoŋ uugianoŋ motoqotomomamuŋ laligogito, maŋanoŋ qaa ii uu konoŋanoŋ anoero romoŋgoŋ laligoro. Kiaŋ.

Joosef sewaŋa meŋ wama Iijipt balonoŋ keŋgi.12 Kambaŋ moŋnoŋ Joosefwaa daremuŋuruta yoŋonoŋ

maŋgiaanoŋ lama tuuŋuruta galeŋ koma oŋombombaa-joŋ Sekem gomaŋ kosianoŋ kema laligogi. 13 Iikanoŋlaligogi Israelnoŋ Joosef kokaeŋ ijoro: “Merana, goodaremuŋuruganoŋ Sekem kosianoŋ lama tuuŋnana galeŋkoma oŋoma laligojuti, ii mojaŋ. Saanoŋ koi kana wasiŋgombe yoŋoonoŋ kemba.” Kaeŋ ijoro “Saanoŋ kemaŋa,”jero.

14 Jero kokaeŋ ijoro: “Gii mono kema daremuŋurugaano lama tuunana iŋiima nomaeŋ laligojuti, iikawaa qaasunduya ii meŋ eleema kaŋ jena momaŋa.” Kaeŋ jeromoro Hebron dondooŋanoŋga wasiŋ muro kema kemaSekem balonoŋ keuro.

15 Sekem balonoŋ keuma baloŋ korianoŋ kanamoŋgama laŋ kema laligoro eja moŋnoŋ mokolooŋ iimakokaeŋ qisiŋ muro: “Gii naa iwoiga moŋgama laligojaŋ?”

16 Qisiŋ muro kokaeŋ meleeno: “Nii daremuŋurunayoŋoojoŋ moŋganjeŋ. Yoŋonoŋ dakanoŋ liligoŋ lamau-rugia galeŋ koma oŋonjuti, ii saanoŋ jena momaŋa.”* 37:11: Apo 7.9

Jenesis 37:17 129 Jenesis 37:2517 Kaeŋ meleeno kokaeŋ jero: “Yoŋonoŋ mono go-

maŋ koi mesaoŋ keŋgi. Dotan gomanoŋ kembombaa-joŋ jegi mobe.” Kaeŋ jero moma daremuŋuruta yoŋookanagianoŋ oŋotaaŋ kema Dotan gomaŋ kosianoŋ kemamokolooŋ oŋono.

18 Mokolooŋ oŋoma kosogianoŋ mende keuroto,sigeŋsigeŋ endu karo daremuŋanoŋ ii iima ajorooŋJoosef qewombaajoŋ aŋgonaŋ aŋgi. 19 Aŋgonaŋ amaiyaŋgiodeeŋ kokaeŋ amiŋ mogi: “Iibu, gaoŋ ii-ii ejaiikanoŋ mono endu kaja. 20 Ayo, mono kagi kema qeniŋkomuro qamoya apu roŋamoŋnoŋ giliniŋ kemero kokaeŋjewoŋa: ‘Oro kawalianoŋ mono ii qero komuro.’ Gaoŋaahoŋanoŋnomaeŋ koloowaati, iimono iikawaa gematanoŋiiboŋa.”

21 Kaeŋ amiŋ mogi Ruubenoŋ ii moma Joosefborogianoŋga metogoŋ laaligoya somoŋgomambaajoŋmoma kokaeŋ jero: “Ii mono mende qeniŋ komuwaa.”22 Toroqeŋ kokaeŋ jero mogi: “Saya mono mendemaabu. Baloŋ qararaŋkoŋkoŋanoŋ apu roŋ koi nanji,ii saanoŋ iikanoŋ giligi kemewaato, borogianoŋ monoiwaa selianoŋ mende oosiriŋ qewu.” Ruubenoŋ Joosefborogianoŋga metogoŋ aŋgoŋ koma wama maŋaanoŋeleema kembojoŋ moma qaa kaeŋ jero.

23 Kaeŋ jero moma naŋgi Joosefnoŋ daremuŋurutayoŋoonoŋ kouro. Kouro malekuya koriga iima-aiŋaiŋawoboria korigamouma karoti, ii laŋ horoŋmenjuqenjuraŋgi.24 Ii menjurama kogia qelanjiŋ meŋ kema apu roŋnoŋgiligi kemero. Apu roŋ ii apuya qaa gbameŋaga nano.

25 Kaeŋ ama nene newombaajoŋ kamaaŋ ragi. Ka-maaŋ rama jaagia uugi keno Ismael kanagesowaa koma-hooro eja tosianoŋ Gilead gomaŋmesaoŋ kamelgia donoŋdonoŋ kuuŋ oŋoma awaŋao kagi iŋiigi. Yoŋonoŋ kamelqagianoŋ daŋe rombo, sele morimoriwaa kelega ano

Jenesis 37:26 130 Jenesis 37:33marasiŋ gere tokoya qata mor bala ii aŋgi bosima Iijiptkantrinoŋ kembombaajoŋ kagi.

26Kaeŋ iŋiima Juudanoŋ daremuŋuruta kokaeŋ iŋijoro:“Anana konana qeniŋ komuro sayaa qaaya kolatiŋ asaŋ-gowoŋati eeŋ, iikanoŋ mono nomaeŋ ilaaŋ nononaga?27 Iinoŋ ananaa konana kolooŋ ananaa sakitinana koloo-jiwaajoŋ mono boronananoŋ selianoŋ mende oosiriŋ qe-woŋato, saanoŋ kagi kema Ismael eja yoŋonoŋ ii sewaŋamewutiwaajoŋ oŋomboŋa.” Kaeŋ iŋijoro daremuŋuru-tanoŋ ii moma uumotooŋgo ama wambelaagi.

28 * Kaeŋ aŋgi Midian balombaa Ismael kanagesowaakomahooro eja yoŋonoŋ kaŋ kouma uŋuuguwombaajoŋaŋgi. Kaeŋ aŋgi kogia Joosef ii apu roŋnoŋga horogi kourosilwa kota 20:noŋ sewaŋa mewutiwaajoŋ oŋoŋgi. OŋoŋgiIsmael eja yoŋonoŋ ii sewaŋa meŋ wama Iijipt kantrinoŋkeŋgi.

29 Keŋgi Ruubenoŋ moŋgeŋga eleema apu roŋnoŋ karoJoosef iikanoŋ mombo mende nano iima wosoya junowosobiria qendeema malekuya menjurano. 30 Malekuyamenjurama kouruta yoŋoonoŋ eleema kaŋ kokaeŋ iŋi-joro: “Mera gbaworonoŋ mono daeŋgeŋ aliŋ sooja? Yei,maŋgaa siita! Iikawaa qaaya ananaa qananoŋ uro mononomaeŋ ambenaga?”

31 Kaeŋ iŋijoro meme (noniŋ) ejia moŋ meŋ qegi ko-muro Joosefwaanoŋ maleku meŋ meme iikawaa sayanoŋqenduŋgoŋ meŋ boligi. 32 Meŋ boliŋ malekuya korigaiima-aiŋaiŋawo boria koriga ii meŋ mirinoŋ kema maŋaqendeema kokaeŋ ijogi: “Nono koi mokoloojoŋ. Ii meragaJoosefwaanoŋga me qaago, ii saanoŋ iima gosiwa.”

33Kaeŋ jegi iima gosiŋ kokaeŋ jero: “Koi ii meranaanoŋmalekuga. Oro kawalia moŋnoŋ mono japaleleŋ qero* 37:28: Apo 7.9

Jenesis 37:34 131 Jenesis 38:7komuro gogoro. Oŋanoŋ, Joosef ii kitomitoro borom-booroŋ kolooro.” 34 Kaeŋ jeŋ amburereŋ ama wosobiriaqendeema malekuya menjurama selia namonoŋ meŋboliŋ meriaajoŋ kambaŋ koriga jiŋgeŋ qama saama lalig-oro. 35 Kaeŋ laligoro meraborauruta kuuya yoŋonoŋ kaŋuluŋkoleŋ meŋ mubombaajoŋ aŋgito, iinoŋ ii qetama to-goŋ uukonduŋgadeeŋmoma kokaeŋ jero: “Qaago! Niinoŋmono jiŋgeŋ qama saama laligoŋ komuŋ koomu gomanoŋmeranaanoŋ kememaŋa.” Kaeŋ jeŋ Joosefwaajoŋ saamalaligoro.

36 Kaeŋ laligoro kambaŋ kanoŋ Midian balombaa kom-ahooro eja yoŋonoŋ Joosef wama Iijipt kantrinoŋ keumasewaŋa mewutiwaajoŋ aŋgi Faarao kimbaa jawiŋa moŋqata Potifar, kimbaa laaligoyaa sikiriti yoŋoo kawaligaleŋgiaga laligoroti, iinoŋ ii sewaŋa mero weleŋqeqeyaomaya kolooro. Kiaŋ.

38Juuda ano Taamar

1 Kambaŋ kanoŋ Juudanoŋ daremuŋuruta oŋomesaoŋyagomaŋanoŋAdulamgomanoŋ kemeŋ ejamoŋqataHiraiwo rama laligoro. 2 Kanoŋ laligoŋ Juudanoŋ Keinan ejamoŋ qata Sua iwaa borata iima embiagameromotooŋ eri.3Motooŋ eri embianoŋ koro ama mera meŋ qata Er qaro.4Kaeŋ qamamombo koro amameramoŋmeŋ qata Oonanqaro. 5 Kawaa baatanoŋ mombo toroqeŋ mera moŋ meŋiwaa qata Sela qaro. Mera ii Kezib gomanoŋ laligoŋ kanoŋmero.

6 Kaeŋ laligogi Juudanoŋ meria mutuya Er iwaajoŋembamoŋ qata Taamarmuro embiaga kolooro. 7Embiagakolooroto, Juudawaa meria mutuya Er iinoŋ Pombaajaanoŋ kilega meme kolooŋ laligoroti, iikawaajoŋ Poŋnoŋ


jeŋ tegoŋ muro komuro. 8 Komuro Juudanoŋ meria Oon-ambaajoŋ kokaeŋ jero: “Gii saanoŋ dagaanoŋ malo meŋqambota koloojaŋiwaa kana qaaya otaaŋ iwo eŋ dagaajoŋgbili mekoloowa.”

9 Kaeŋ jeroto, Oonanoŋ gbili ii iwaa buŋa mendekoloowaati, kaeŋ moma sili kokaeŋ ama laligoro:Dataajoŋ gbili mekoloowabotiwaajoŋ iwaa embamaloyawo eŋ laligoriti, kambaŋ iikanoŋ kambaŋ so meramekomekoloowaa sele apuya ii eeŋ namonoŋ maamalaligoro. 10 Sili kaaŋ ama laligoroti, ii Pombaa jaanoŋkilegamoŋ kolooro. Kawaajoŋ Poŋnoŋ ii kaaŋagadeeŋjeŋ tegoŋ muro komuro. 11 Komuro Juudanoŋ eŋaroyaTaamar kokaeŋ ijoro: “Gii mono maŋgaa miri gomanoŋeleema kema maloya laaligo laligona merana Selanoŋsomariiŋ somata kolooŋgo gii gombaa.” Keeta kokaeŋromoŋgoŋ kaeŋ ijoro: Selawaa dawoita komuri iinoŋiikawaa so laligoŋ kaaŋagadeeŋ komuwabo. Kaeŋromoŋgoŋ Taamar ijoro maŋaa gomanoŋ eleema kemakanoŋ rama laligoro.

12 Kanoŋ rama laligoro kambaŋ koriga tegoro Suawaaborata, Juudawaa embia iinoŋ komuro. Komuro jiŋgeŋqama saama laligoro tegoro Juudanoŋ gomaŋ baloŋ qataTimna kanoŋ eja tosianoŋ iyaŋaa lamauruta yoŋoo jugiamotogiti, ii iŋiimambaajoŋ uro. Adulam gomambaa ejaalia Hira iwo motooŋ iikanoŋ uri. 13 Uri Taamar buzuqaa kokaeŋ jegi moro: “Moba, goo eja eŋaroganoŋ monolamauruta yoŋoo jugia motomambaajoŋ ama Timna go-maŋ balonoŋ kenja.”

14 Kaeŋ jegi moro. Juudawaa meria Selanoŋ monosomariiŋ somata kolooro kileŋ ii embia koloowaatiwaajoŋmende muro. Kawaajoŋ Taamarnoŋ malo laligomambaamalekuya qetegoŋ waŋ kawosesenoŋ waŋ jaaya esuuŋ


turuŋ aoro. Kaeŋ ama Timna kekembaa kananoŋ kemataoŋ qata Enaim kanoŋ keuma kiropo nagu kosianoŋ raro.

15 Raro Juudanoŋ kaŋ iima jaasewaŋa esuurotiwaajoŋii mende iima kotoŋ ii kana somata embaga kaeŋ romoŋ-goro. 16 Eŋaroyaga raroti, ii mende moma kotorotiwaa-joŋ ama kana goraayanoŋ iwaanoŋ kema kokaeŋ ijoro:“Saanoŋ kana niinoŋ giwo ewota.”

Kaeŋ ijoro moma kokaeŋ qisiro: “Niwo ewagatiwaatawaya mono naa iwoiga nomba?”

17 Kaeŋ qisiro kokaeŋ ijoro: “Nii neenaa tuuŋnoŋamememeria gbaworoyamoŋ ambe goonoŋ kawaa.” Kaeŋijoro kokaeŋ qisiro:

“Ii wala mende kaŋ kouro qaagaa hoŋa koloowaatiwaaiwoi moŋ ii nomba me qaago?”

18 Kaeŋ qisiro kokaeŋ jero: “Noo qaanaa hoŋakoloowaatiwaa iwoi moŋ ii mono naa iwoiga gombe-naga?”

Kaeŋ jero kokaeŋ meleeno: “Muŋgeŋ aasoganoŋ qagamokotaaŋkejaŋi, ii ano iikawaa kasa wota ano gbarugaboroganoŋ meŋ nanjaŋi, mono ii nomba.” Kaeŋ meleenoiwoi ii muŋ iwo ero koro ano. 19 Iwo eŋ waama mirianoŋkemawaŋ kawoseseŋa luluuma qetegoŋmalo laligomam-baa malekuya ii mombo mouma laligoro.

20Kaeŋ laligoro Juudanoŋ kambaŋmoŋnoŋAdulam go-mambaa eja aliaHirawasiŋ kokaeŋ ijoro: “Giimonomeme(noniŋ) meria gbaworoya meŋ kema emba ii muna nooqaanaa hoŋa koloowaatiwaa iwoi ii meleema gono meŋkawa.” Gawoŋ kaeŋ mewaatiwaajoŋ Hira wasiro kenoto,Hiranoŋ emba ii mende mokolooro. 21 Mende mokolooŋEnaim eja tosaaŋa kokaeŋ qisiŋ oŋoma jero: “Siimoloŋjigowaa kana somata embanoŋ Enaim kokaamba kanagoraayanoŋ raroti, ii dakanoŋ?”


Kaeŋ jero kokaeŋ meleema ijogi: “Emba kaaŋa moŋ iikokanoŋ mende laligoro.”

22 Kaeŋ jegi Hiranoŋ eeŋ eleema Juudawaanoŋ kaŋijoro: “Niinoŋ kema emba ii mende iibe. Gomaŋ iikawaatoya yoŋonoŋ kaaŋagadeeŋ qaa kokaeŋ jegi mobe: ‘Si-imoloŋ jigowaa kana somata embia moŋ ii kokanoŋmende laligoro.’ ”

23 Kaeŋ ijoro Juudanoŋ kokaeŋ jero: “Oo alana,mesaowa! Iinoŋ iwoi ii saanoŋ meŋ laligowaa. Iwoimoŋ amboraga, mono jomoma noroŋgi gamunoŋ turuŋnorombabo. Niinoŋmememeria gbaworoya koi ii saanoŋambe kenoto, giinoŋ emba ii mende mokoloona.”

24 Kaeŋ jero koiŋ karoombaa so tegoro tosianoŋ Juudabuzu qaa kokaeŋ ijogi moro: “Goo eŋaroga Taamarnoŋmono serowiliŋ ama koro ama laligoja.”

Kaeŋ ijogi Juudanoŋ ii moma Mooseswaa kana qaawaaso jeŋkooto kokaeŋ ano: “Ii mono wama ororaaŋ gerenoŋgiligi kemeŋ jewaa.”

25 Ii wama ororaaŋ keŋgi eŋaroyanoŋ Juudawaajoŋ qaakokaeŋ ano keno: “Oo eŋarona, iwoi kokawaa toyanoŋmono nono koro ama laligojeŋ. Kawaajoŋ muŋgeŋ aasokoi, iikawaa kasawota ano gbaru koimono iima gosiŋ toyamokoloowa.”

26 Qaa kaeŋ ano keno moma aŋaa iwoiya ii iima gosiŋkokaeŋ jero: “Iinoŋ qaa ii oŋia jeja. Niinoŋ ii meranaSelawaa embia koloowaatiwaajoŋ mende mube. Kawaa-joŋ iinoŋ mono nii nuuguŋ emba dindiŋa kolooŋ qaa iijeja.” Kaeŋ jeŋ emba iikawo mombo mende ero.

27 Kanageŋ merabora memambaa kambaŋanoŋ kaŋkuuromera gesoyaa uutanoŋ sunesune ejameria woi rari.28 Rari mera memambaajoŋ ano moŋnoŋ boria sulurokamaaro. Kamaaro koipu embanoŋ ii iima moma kasa

Jenesis 38:29 135 Jenesis 39:5oso popolaŋmeŋ borianoŋ somoŋgoŋ kokaeŋ jero: “Iinoŋwala asugija.”

29 Kaeŋ jeroto, mera kanoŋ boria mombo hororo uroalianoŋ wala asugiro. Iinoŋ asugiro koipu embanoŋkokaeŋ jero: “Oo mono iikaaŋa ama kanaga menjuramaasugijaŋ.” Kaeŋ jero qata Perez qagi. (Perez = Kaniamenjuranja.) 30Kawaa gematanoŋ aliaa borianoŋ bewesokasa oso popolaŋ eroti, iinoŋ asugiro qata Zera qagi. (Zera= oso popolaŋ) Kiaŋ.

39Joosef ano Potifarwaa embia

1 Kambaŋ batuya kanoŋ Ismael kanagesowaa koma-hooro eja yoŋonoŋ Joosef wama Iijipt kantrinoŋ keumasewaŋa mewutiwaajoŋ aŋgi. Aŋgi Iijipt eja moŋ qataPotifar, Faarao kimbaa jawiŋa moŋ ano laaligoyaa sikiritiyoŋoo kawali galeŋgiaga laligoroti, iinoŋ ii sewaŋa meroweleŋqeqeya omaya kolooro.

2 * Kaeŋ ama laligoro Poŋnoŋ Joosefwo nano iwoikuuya amameŋ laligoroti, iikanoŋ toomoriaŋmokolooro.Iinoŋ toya Iijipt eja iwaa mirinoŋ laligoro. 3 Kaeŋ lalig-oro Poŋnoŋ Joosefwo nama kondooŋ muro iwoi kuuyaborianoŋ meŋ laligoroti, iikanoŋ toomoriaŋawo kolooro.Kaeŋ kolooro toyanoŋ ii iiro. 4Toyanoŋ ii iiro awaa sokonoiwaa jaanoŋ iima-aiŋ mokolooro ijoro aŋaa laaligoyaagaleŋa kolooro. Potifarnoŋ Joosef kuuŋ muro miriaa iwoikuuya galeŋ kono esuhina buŋaya kuuya iwaa boronoŋano kalaŋ koma laligoro. 5 Miriaa iwoiya ano esuhinabuŋaya ii kuuya Joosefnoŋ galeŋ kombaatiwaajoŋ bori-anoŋ ano laligoroti, Poŋnoŋkambaŋ iikanoŋadeeŋkanaiŋ* 39:2: Apo 7.9

Jenesis 39:6 136 Jenesis 39:12Iijipt eja iwaanoŋ miri iwoiya ii Joosefwaajoŋ ama kotue-goŋ laligoro. Potifarwaa mirianoŋ ano gawoŋanoŋ ila-woilaya kuuya eroti, ii kotumotue qaganoŋ ero. 6 Kaeŋero Potifarnoŋ ilawoilaya eŋ muroti, ii kuuya Joosefwaaborianoŋ andaboroŋ nama aŋo ii me woi iikawaa ma-jakakaya moŋ mende moro. Iinoŋ nene nemambaajoŋkaaŋgadeeŋ motoqoto mende moma siiseweweya qaalaligoro. Joosefwaa selia onjonbonjoŋ somariiro kaitani-anoŋ iima-aiŋaiŋawo ero laligoro.

7 Kaeŋ laligoro kambaŋ tosia tegoro Potifarwaa em-bianoŋ Joosef iima iimanaaŋa moma kokaeŋ ijoro: “Giimono kana niwo ewo.”

8 Kaeŋ ijoroto, iinoŋ ii togoŋ toyaa embia kokaeŋijoro: “Qaago! Moba, tona aŋo mirianoŋ ilawoila ejiwaamajakakaya mende momakejato, esuhina buŋaya kuuyaii mono niinoŋ galeŋ koma laligomambaajoŋ noo boro-nanoŋ andabororota eja.

9 Kaeŋ ero miri kokawaa uutanoŋ ii ano nii norooku-usunaranoŋ mono ororoŋ eja. Giinoŋ iwaa embiakoloojaŋiwaajoŋ gii aŋgoŋ koma nonoto, iwoi tosia moŋ iinoojoŋ mende aŋgoŋ kono. Kawaajoŋ nii nomaembaajoŋama nanamemeŋ bologa totooŋ kaaŋa ii ama iikanoŋAnutu qotogoŋ siŋgisoŋgo ambenaga? Awawi totooŋ”10Kaeŋ ijoro moma qaa kaaŋa ii weemboria so Joosef ijoŋlaligoroto, iinoŋ kileŋ ii qotogoŋ kema iwaa duŋ eenoŋkema iwo ewotiwaajoŋ mende wambelaaro. Kaeŋ iwomotooŋ laligowotiwaajoŋ kaaŋagadeeŋ togoro.

11 Kaeŋ togoŋ laligoro weemboria moŋnoŋ miri-waa weleŋqeqeuruta yoŋoonoŋga moŋnoŋ miri uutanoŋmende laligoro Joosefnoŋ gawoŋa jejeta memambaa-joŋ miri uutanoŋ uro. 12 Uro emba iikanoŋ Joosefwaamalekuyanoŋ qelanjiŋ meŋ kokaeŋ ijoro: “Gii mono kananiwo ewo.” Kaeŋ ijoroto, Joosefnoŋ malekuya ii iwaa

Jenesis 39:13 137 Jenesis 39:22borianoŋ mesaoŋ oloŋ koma qiqigoŋ kema sombenoŋseleeŋgeŋ kamaaro. 13 Malekuya iwaa borianoŋ mesaoŋoloŋ koma sombenoŋ kamaaroti, emba iikanoŋ ii iiro.

14 Ii iima miriwaa weleŋqeqeuruta oŋoono kagi iikokaeŋ iŋijoro: “Mobu, lonanoŋ Hibruu eja ii wamamirinananoŋ karoti, iinoŋ mono goŋgiso goŋgegee amanonoma laligoja. Iinoŋ niwo ewojoŋ noonoŋ koujato, ni-inoŋ qama gigilaajeŋ. 15Qama gigilaawe moma malekuyanoo wosonanoŋ mesaoŋ oloŋ koma qiqigoŋ kema se-leeŋgeŋ kemeja.”

16 Kaeŋ iŋijoŋ Joosefwaanoŋ maleku kosianoŋ anoero Joosefwaa toyanoŋ eleema kawaatiwaajoŋ mambomararo karo. 17 Karo sundu ii kaaŋagadeeŋ ijoro: “Hi-bruu weleŋqeqe eja ii wana ananaa mirinoŋ karoti, iinoŋmono niwo goŋaaŋgole amambaajoŋ noonoŋ koujaa.18 Koujaato, niinoŋ qa gigilaawe malekuya noo woso-nanoŋ mesaoŋ oloŋ koma qiqigoŋ kema seleeŋgeŋ keme-jaa.”

19 Kaeŋ ijoro Joosefwaa toya ii embianoŋ sundu kaeŋjero moro kokaeŋ ijoro: “Goo weleŋqeqeganoŋ monokaeŋ ama nonja.” Kaeŋ ijoro iriŋa soono uuta gere jero.20 Uuta gere jero jeŋ kotoro Joosef meŋ Faarao kimbaakapuare mirinoŋ eja galeŋ koma oŋoma laligogiti, monokapuare miri iikanoŋ ooŋgi kemeŋ eŋ laligoro. 21 *Joosefnoŋ kapuaremiri iikanoŋ laligoroto, Poŋnoŋ Joose-fwo nama kotuegoŋ kiaŋkoomu muŋ laligoro kapuaremiriwaa galeŋ waŋanoŋ ii iima iwaajoŋ iima-aiŋaiŋmoro.22 Iima-aiŋaiŋ morotiwaajoŋ eja kuuya kapuare mirinoŋragiti, ii Joosefnoŋ galeŋ koma oŋombaatiwaajoŋ iwaaboronoŋ oŋoono. Iwoi kuuya kanoŋ ama meŋ laligogiti,ii Joosefnoŋ jeŋ kotoŋ oŋonotiwaa so otaaŋ ama meŋlaligogi.* 39:21: Apo 7.9

Jenesis 39:23 138 Jenesis 40:723Poŋnoŋ Joosefwonamakotuegoŋmuŋkondooro iwoi

kuuya ama meŋ laligoroti, ii toomoriaŋawo asugiŋ ero.Kawaajoŋ kapuare miriwaa galeŋ waŋanoŋ Joosef iwoikuuya nomaeŋ galeŋ koma jeŋ kotoŋ oŋoma laligoroti,iikawaa majakakaya moŋ mende totooŋ moma laligoro.Kiaŋ.

40Joosefnoŋ eja woi yoroo gaoŋgaraa kania jero.

1 Kambaŋ tosia tegoro Iijiptwaa kiŋ poŋaa wain apuqambiwaa galeŋa ano bered ooŋoombaa galeŋa yoronoŋsomatagara Iijiptwaa kiŋa qotogoŋ kana soŋgiri. 2 Kaeŋani Faarao kiŋnoŋ jawiŋa woi, wain oo qambiwaa galeŋawaŋa ano bered ooŋoombaa galeŋa waŋa iyoroojoŋ ir-iŋa soono. 3 Iriŋa soono jeŋ kotoro uruama kimbaalaaligoyaa sikiriti yoŋoo kawali galeŋgiaa kapuare miri-noŋ iwaa borianoŋ orooŋgi kemeri. Joosefnoŋ kapuaremiri iikanoŋadeeŋ laligoro. 4 Sikiriti yoŋoo kawali galeŋ-gianoŋ Joosef jeŋ kotoŋmuro ii weleŋ qeŋ oroma laligoro.Kaeŋ laligoro kambaŋ tosaaŋa toroqeŋ kapuare mirinoŋeŋ waama laligogi.

5 Kaeŋ eŋ waama laligogi Iijipt kimbaa wain apu qam-biwaa galeŋa ano bered ooŋoombaa galeŋa yoronoŋ go-mantiiŋa motooŋgo iikanoŋadeeŋ gaoŋgara iyaŋa iyaŋaiiri. Gaoŋgaraa kania ii aŋa aŋa. 6 Ii iiri Joosefnoŋumugawodeeŋ yoroonoŋ uma iriiro uukamakamaa amabosoleeŋ rari.

7 Kaeŋ rari Faarao kimbaa jawiŋwoita iyoronoŋ Joose-fwaa somatayaa kapuare mirinoŋ iwo motooŋ rariti, iikokaeŋ qisiŋ orono: “Oro kete nomaembaajoŋ jaasewaŋ-gara wosobiri jaajaa uuŋ rajao?”

Jenesis 40:8 139 Jenesis 40:168 Qisiŋ orono kokaeŋ meleema ijori: “Noro gaoŋnara

aŋa aŋa iijotato, iikawaa kanagara ii moronoŋ jero mob-oraga?” Kaeŋ ijori Joosefnoŋ kokaeŋ jero: “Anutunoŋmono gaoŋ kanagia jejetaa Toya koloojato, saanoŋ kileŋgaoŋgara nijori momaŋa.”

9 Kaeŋ jero wain apu qambiwaa galeŋ waŋanoŋ gaoŋaiiroti, iikawaa sunduya ii Joosef kokaeŋ qero moro: “Niigaonaa uutanoŋ wain apu gere moŋ ii noo wosonanoŋnano iijeŋ. 10 Wain apu gerewaa boria karooŋ naŋgikanaiŋ sota juma kouma kuuji, kambaŋ iikanoŋadeeŋjuraya kouma tuno kaŋgeŋa kaŋgeŋa asugiŋ momogogihoŋaa kota osaajuya. 11 Osaagi nii Faarao kimbaa qambiaboronanoŋ meŋ nama hoŋaa kota meŋ mejejaawe apuyaFaarao kimbaa qambinoŋ kemero kimbaa borianoŋ an-jeŋa.”

12 Kaeŋ qero moma Joosefnoŋ kokaeŋ ijoro: “Gaoŋgaakania ii kokaeŋ: Gere boria karooŋ ii mono weemboriakaroombaa sareya kolooja. 13 Weemboria karooŋ tegoroFaarao kiŋnoŋ goo waŋga metaama isama goma mombogawoŋganoŋgoombaa. Giiwala iwaanoŋwain apuqambi-waa galeŋaga laligoŋ qambi Faarao kimbaa borianoŋ amalaligonati, iikawaa so mono mombo ama laligowaga.

14 Kaeŋ laligowagato, siiseweweya qaa laligowagati,kambaŋ iikanoŋ mono nii romoŋgoŋ kiaŋkoomu nomasunduna Faarao kiŋ ijona moba. Kaeŋ ama ilaaŋ nonakapuare miri koi mesaoŋ kamaabenaga. 15 Moba, nii Hi-bruu kanagesowaa balonoŋga esuŋmumu qaganoŋ yoŋ-goro nuaŋgi kaŋ kokaamba kaaŋagadeeŋ iwoi bologamoŋkapuare miri koikawaa dutanoŋ nooŋgitiwaa so ii mendeambe.”

16 Joosefnoŋ kaeŋ jero moro bered ooŋoombaa galeŋwaŋanoŋ aliaa gaoŋaa kania awaa jeŋ asariroti, ii iimakokaeŋ jero moro: “Niinoŋ kaaŋagadeeŋ gaoŋ iibe

Jenesis 40:17 140 Jenesis 41:2iikanoŋ bered konde karooŋ noo waŋnanoŋ qindiiŋ ka-jeŋa. 17 Niinoŋ kawe konde qaganoŋ eu raji, iikanoŋbered iwoi naaŋgiawokania kania Faarao kimbaajoŋ ejato,kooŋa kooŋa yoŋonoŋ kouma konde qindiiŋ kajeŋati,iikanoŋadeeŋ ii nedaborojuya.”

18 Kaeŋ jero moma Joosefnoŋ kokaeŋ meleema ijoro:“Gaoŋgaa kania ii kokaeŋ: Konde karooŋ ii weemboriakaroombaa sareyaga. 19Weemboria karooŋ tegoro Faaraokiŋnoŋ jeŋ kotorowasanoŋ guuŋ qetooŋ gomawaŋga anoqamoga metaama gere taloŋawonoŋ mondoŋgi kooŋakooŋa yoŋonoŋ kouma busuga nedaborowuya.”

20 Kaeŋmeleema jero weemboria karooŋ tegoro Faaraokimbaa kolokoloo kambaŋanoŋ kaŋ kuuro jawiŋurutakuuya ii nene lombaŋ ooŋ oŋoono. Ii ooŋ oŋoomawain apu qambiwaa galeŋ waŋa ano bered ooŋoombaagaleŋ waŋa iyoroo waŋgara ii jawiŋuruta yoŋoo jaanoŋmetaano. 21Wain apu qambiwaa galeŋanoŋ wala gawoŋameŋ laligoroti, ii toroqeŋ mewaatiwaajoŋ kuuŋ muromombo toroqeŋ qambi ii Faarao kimbaa borianoŋ amalaligoro.

22 Kaeŋ laligoroto, kiŋnoŋ bered ooŋoombaa galeŋwaŋaa qaaya jeŋ tegoro Joosefnoŋ gaoŋgaraa kania jeromoritiwaa so ii wasanoŋ uuŋ qetooŋ waŋa ano qamoyaii metaama mondoŋgi nano. 23 Iikawaa gematanoŋ wainapu qambiwaa galeŋ waŋa iinoŋ Joosef mende romoŋgoŋmuroto, ii duduuŋ qemasologeŋ laligoro. Kiaŋ.

41Kiŋnoŋ gaoŋ iiro Joosefnoŋ kanagara jeŋ asariro.

1 Yambu woi tegoro Faarao kiŋnoŋ gaoŋ moŋ kokaeŋiiro: IinoŋNail apu gowoyaa goraayanoŋ nano 2bulmakaodoŋa 7 awaa soroya kele busugiawo ii apu gowoyaiikanoŋa kouma bowololoo batugianoŋ nama tembaŋ

Jenesis 41:3 141 Jenesis 41:10kegbaŋ negi. 3 Iyoŋoo gemagianoŋ bulmakao tosaaŋa 7sii gbaraŋgiagadeeŋ kaitanigia kaapiroŋa ii apu gowoyaiikanoŋa kouma bulmakao mutuya iyoŋoo kosogianoŋkema apu gowoyaa goraayanoŋ naŋgi. 4 Bulmakaokaapiroŋa sii gbaraŋgiagadeeŋ iyoŋonoŋ bulmakao doŋaawaa soroya kele busugiawo 7 ii gogoŋ oŋoŋgi. Faaraokiŋnoŋ gaoŋ ii iima iikanondeeŋ uuta tooromomawaaro.5 Waama gaoŋaajoŋ mombo moma kemeŋ kema eŋ gaoŋmoŋ kokaeŋ iiro: Wiit dumuŋ kota gowoya motooŋgowaabatuyanoŋ hoŋa kota somasomata kaŋgeŋgiawo 7 awaatotooŋ ii toŋgbama giliro kamaaŋ naŋgi.

6 Iyoŋoo gemagianoŋ hoŋa kaŋgeŋgiawo 7 ii mombotoŋgbama giliro kamaaŋ naŋgi baloŋ qararaŋkoŋkoŋaahaamo gerianoŋ oŋooro sooliŋ gipeya (auta) koloogi.7 Hoŋa boloboolo kaŋgeŋgiawo yoŋonoŋ hoŋa kaŋgeŋ-giawo kogia somasomata kuukuuya ii gogoŋ oŋoŋgi.Faarao kiŋnoŋ iikanondeeŋ uuta tooro moma poraŋ amawaama moro hoŋa qaagoto, ii gaoŋga kolooro. 8 * Gomaŋasariro Faarao kiŋnoŋ gaoŋaajoŋ motoqoto moma Iijiptkantriwaa tiriqoonjoŋ ano momakooto eja kuuya horoŋoŋono iwaa jaasewaŋanoŋ kougi. Kougi gaoŋ iirotiwaasunduya ii jero mogito, kuuya yoŋonoŋ gaoŋaa kanagaraii Faarao kimbaajoŋ jeŋ asariwombaajoŋ amamaagi.

9 Amamaagi wain apu qambiwaa galeŋ waŋanoŋ namaFaarao kiŋ kokaeŋ ijoro: “Oo kiŋ, nii kana soŋgiweti,iikawaa qaayanoŋ keteda koi uunanoŋ kouro romoŋgojeŋ.10 Kambaŋ moŋnoŋ Faarao kiŋnoŋ jawiŋwoita noroojoŋama iriŋa soono noma laaligoyaa sikiriti yoŋoo kawaligaleŋaa kapuare mirinoŋ noono rabe. Nii ano beredooŋoombaa galeŋ waŋa ii niwo iyaŋaa kapuare mirianoŋnoroono rari.* 41:8: Dan 2.2

Jenesis 41:11 142 Jenesis 41:1911 “Iikanoŋ rama laligoŋ noronoŋ gomantiiŋa mo-

tooŋgo iikanoŋadeeŋ gaoŋnara aŋa aŋa iiri. Gaonaraakania ii iyaŋa iyaŋa. 12 Gaonara iiri Hibruu eja gbaworomoŋnoŋ iikanoŋ norowo laligoro. Iinoŋ sikiriti yoŋookawali galeŋaa weleŋqeqeya laligoro noro gaonara ii ijori.Iinoŋ gaonaraa kanagara ii iyaŋa iyaŋa jeŋ asariŋ norono.13 Kanagara jero moritiwaa so hoŋa mono tororo kokaeŋasugiro: Niinoŋ gawona wala meŋ laligoweti, Faaraokiŋnoŋ nii gawoŋ iikanoŋ mombo noonoto, alana beredooŋoombaa galeŋaa qaaya jeŋ tegoro wasanoŋ idoŋ qe-tooŋ waŋa ano qamoya ii metaama mondoŋgi nano.”

14 Kaeŋ jero Faarao kiŋnoŋ moma Joosefnoŋ jaase-waŋanoŋ koubaatiwaajoŋ jeŋ kotoŋ tosaaŋa wasiŋ oŋonokema kapuare miriwaa dutanoŋga uulaŋawo wama kagi.Kagi jero waŋ juya motogi opoqiisi malekuya ute-goŋ Faarao kimbaa jaasewaŋanoŋ kouro. 15 KouroFaarao kiŋnoŋ Joosef kokaeŋ ijoro: “Niinoŋ gaoŋ moŋiibe kuuyanoŋ iikawaa kania jewombaajoŋ amamaajuto,moŋnoŋ goo kanaga kokaeŋ nijoro mojeŋ: ‘Moŋnoŋgaoŋa gijoro moma giinoŋ iikawaa kania saanoŋ jeŋ asar-iŋkejaŋ.’ ”

16 Kaeŋ jero Joosefnoŋ Faarao kiŋ kokaeŋ meleemamuro: “Oo Faarao kiŋ, niinoŋ qaagoto, Anutunoŋ monogaoŋgaa kania jeŋ asariŋ qaa awaa gono uuganoŋ qeaŋ-gowaa.”

17Kaeŋmeleemamuro Faarao kiŋnoŋ kokaeŋ jero: “Niigaoŋ iijeŋi, iikawaa uutanoŋ neeno Nail apu gowoyaagoraayanoŋ nanjeŋ. 18 Kanoŋ nambe bulmakao doŋa7 awaa soroya busugia omakelegagiawo ii apu gowoyaiikanoŋa kouma bowololoo batugianoŋ nama tembaŋkegbaŋ nejuya. 19 Iyoŋoo gemagianoŋ bulmakao tosaaŋa7 sii gbaraŋgiagadeeŋ kaitanigia kaapiroŋa totooŋ ii apu

Jenesis 41:20 143 Jenesis 41:27gowoya iikanoŋa koujuya. Niinoŋ bulmakao bologa to-tooŋ kaaŋa ii kambaŋmoŋnoŋ Iijipt baloŋ kuuya kokanoŋmende iŋiibe. 20Bulmakao sii gbaraŋgiagadeeŋ kaitanigiakaapiroŋa iyoŋonoŋ bulmakao doŋa busugia omakelega-giawo 7 wala koujuti, ii gogoŋ oŋonju.

21 “Ii gogoŋ oŋonjuto, ii kileŋ kaitanigianoŋ gogoŋoŋonjutiwaa so utequte mende kolooro iŋiijento, walakaitanigianoŋ kaapiroŋa totooŋ kouma nanjuyati, iy-oŋonoŋ kaaŋiadeeŋ toroqeŋ nanjuya. Nii gaoŋ kaeŋiima uuna tooro poraŋ ama waajeŋa. 22 Waama momboeŋ gaoŋ moŋ kokaeŋ iijeŋa: Wiit dumuŋ kota gowoyamotooŋgowaa batuyanoŋhoŋa kota somasomata kaŋgeŋ-giawo 7 awaa totooŋ ii toŋgbama giliro kamaaŋ nanjuya.

23 “Iyoŋoo gemagianoŋ hoŋa kaŋgeŋgiawo tosaaŋa 7ii unjuta juma kouma toŋgbama giliro kamaaŋ naŋginamo qararaŋkoŋkoŋaa haamo gerianoŋ ii oŋooro sooliŋmelaada ano gipeya (auta) koloojuya. 24 Hoŋa boloboologipeya kaŋgeŋgiawo ii hoŋa kaŋgeŋgiawo awaa soroyaii gogoŋ oŋonjuya. Niinoŋ gaoŋ woi ii iima tiriqoonjoŋejauruna iŋijojento, kuuya yoŋonoŋ iikawaa kanagara jeŋasariŋ nombombaa amamaaju.”

25 Faarao kiŋnoŋ kaeŋ jero Joosefnoŋ qaa kokaeŋ ijoro:“Oo Faarao kiŋ, goonoŋ gaoŋwoi iikawaa kanagara ii mo-tooŋgo koloojao. Anutunoŋ iwoi kanageŋ amambaajoŋmoji, iinoŋ ii Faarao kiŋ gii gisaanja. 26 Bulmakao doŋa 7awaa soroya ii yambu 7:baa sareya kolooju. Wiit dumuŋkota hoŋa kaŋgeŋgiawo awaa totooŋ 7 ii kaaŋagadeeŋyambu 7:baa sareyaga. Kanagara ii ororoŋ ano motooŋgokoloojao.

27 “Bulmakao sii gbaraŋgiagadeeŋ kaitanigia kaapiroŋa7 kanageŋ koujuti, ii yambu 7:baa sareyaga kolooju. Wiitdumuŋ kota hoŋa kaŋgeŋgiawo 7 baloŋ qararaŋkoŋkoŋaahaamo gerianoŋ oŋooro sooliŋ gipeya (auta) koloojuti,

Jenesis 41:28 144 Jenesis 41:36ii bodi laaligowaa yambu 7 iikawaa sareyaga kolooju.28 Anutunoŋ iwoi kanageŋ amambaajoŋ moji, iinoŋ ii gigisaama qendeenja. Faarao kimbaajoŋ qaa keteda koikaeŋ jejeŋi, ii mono iikawaajoŋ ama jejeŋ. 29 Oo kiŋ,yambu 7:baa so nene moriaŋ somata qatawo asugiŋ Iijiptbaloŋ kuuya sokoma ewaa.

30 “Ii ewaato, yambu 7 iikawaa gemagianoŋ bodiwaayambu 7 kolooŋ tiwitiwilaa somata kondooro Iijipt kantri-noŋ boliwaa. Iikanoŋ asugiro nene moriaŋ wala Iijiptbalonoŋ eroti, ii baloŋ so yoŋonoŋ duduudaborowuya.31 Bodi ii kotakota totooŋ ewaatiwaajoŋ ama gomaŋ soejemba yoŋonoŋ nene moriambaa yambuya 7 wala Iijiptbalonoŋ eroti, iikawaa qaaya ii mombo mende romoŋgoŋlaligowuya. 32Anutunoŋ gaoŋ kania motooŋgo ii ambeŋawoi gono iijaŋi, ii kania kokaembaajoŋ: Anutunoŋ qaa iimono somoŋgoŋ jeŋ kotiiŋ anota raja. Ii jeŋ kotiiŋ anoti,kawaajoŋ iikanoŋ mono uulaŋawo asugiwaa.

33 “Kawaajoŋ Faarao kiŋ gii saanoŋ momakooto ejamoŋ qaa tororo gosiŋkeji, ii meweeŋgoŋ kuuna Iijiptkantri koi galeŋ koma laligowaa. 34 Kaaŋiadeeŋ kia waŋawaŋa kuuŋ oŋona gomaŋ sokoma galeŋgiaga laligowu.Yoŋonoŋ nene moriambaa yambuya 7 iikaaŋaa uugianoŋnene hoŋgiawo Iijipt balonoŋ asugiwuti, iikawaajoŋ jeromendeeŋgi bakagia 5 koloogi yoŋoonoŋga motooŋgomotooŋgo meŋ gawmambaa kowinoŋ meŋ kululuuŋlaligowu.

35 “Yoŋonoŋ nama mono jeŋkooto aŋgi yambu awaa 7koloowuti, iikaaŋaa uugianoŋ nene hoŋgia korebore meŋkululuuŋ gosiŋ laligowu. Kaeŋ ama wiit dumuŋ kotaii Faarao kimbaa kowi miria miria kanoŋ meŋ kululuuŋlaligowu. Ii taoŋ so gawmambaa kowi miria miria kanoŋmeŋ kululuuŋ galeŋ koma laligogi kanagembaa neneyagaewaa. 36 Nene kaeŋ meŋ kululuuŋ laligowuti, ii mono

Jenesis 41:37 145 Jenesis 41:43gawmambaa kowi miri so galeŋ koŋgi mawosusunoŋ erokanageŋbodiwaa yambu7 Iijipt baloŋ so koloowaati, kam-baŋ iikanoŋ ii saanoŋ meŋ mendeema neŋ laligowuya.Kaeŋ aŋgi kantriwaa kanatuuru nononoŋ bodi iikawaakambaŋanoŋ nenewaa mende komuŋ gororoŋgowoŋa.”Kiaŋ.

Faarao kiŋnoŋ Joosef Iijiptwaa eja poŋa kuuro.37 Joosefnoŋ qaa kaeŋ jero Faarao kiŋ ano jawiŋuruta

kuuya yoŋonoŋ areŋ iikawaajoŋ mogi sokono aiŋa mogi.38 Kaeŋ mogi Faarao kiŋnoŋ jawiŋuruta kokaeŋ iŋijoro:

“Eja kokawaa uutanoŋ beŋ yoŋoo uŋayanoŋ nano laligoji,nono ii kaaŋa eja moŋ saanoŋ mende mokoloowoŋa.”

39 Kaeŋ iŋijoro mogi Joosef kokaeŋ ijoro: “Anutunoŋqaa areŋ kuuya koi gisaanji, iikawaajoŋ gii kaaŋa mo-makooto eja qaa tororo gosinagati, ii moŋmende laligoja.40 * Kawaajoŋ gii mono naa jiŋkaroŋ mirinaa galeŋawaŋa kolooŋ laligowa. Giinoŋ noo kanagesouruna kuuyajeŋ kotoŋ oŋona yoŋonoŋ mono goonoŋ qaa teŋ komaqaagaa baatanoŋ laligowu. Niinoŋ jiŋkaroŋ duŋ raranoŋramakejeŋi, iikayadeeŋ romoŋgoŋ kawaajoŋ ama gii gu-uguŋ somataga kolooŋ laligomaŋa.”

41 Kaeŋ ijoŋ toroqeŋ kokaeŋ ijoro: “Moba, niinoŋ giiIijipt kantri kuuya kokawaa eja poŋgia laligowagatiwaajoŋkuuŋ gonjeŋ.” 42 * Kaeŋ ijoŋ boro susuyaa jeŋjeŋ kanoŋaaso muŋgeŋ kaaŋa qata mokotaaŋ laligoroti, ii qetegoŋJoosefwaa boro susuyanoŋ mouro. Opoqiisi maleku iima-aiŋaiŋawo opo taaŋanoŋ memeta ii mouma muŋ soroŋgoulnoŋ memeta moŋ ii meŋ Joosefwaa aroyanoŋ konokemero.

43 Kaeŋ ama hoos kare qabo soroya aŋaa kareyaaqereweŋa ii iwaajoŋ jeŋ tegoro iikanoŋ uro hoosnoŋ* 41:40: Apo 7.10 * 41:42: Dan 5.29

Jenesis 41:44 146 Jenesis 41:50horogi kema kaŋ laligoro. Kaeŋ kema laligoro kimbaasikiriti manjaqeqe eja moŋnoŋ wala qele kema goda qeŋmubombaajoŋ kokaeŋ qaro qagi laligoro: “Geja! Monokesaambu!” Kaeŋ amamuŋ Iijipt kantri kuuyaa eja poŋgakuuŋ muro. 44 Faarao kiŋnoŋ Joosef kokaeŋ ijoro: “Ni-inoŋ Faarao kiŋ koloojento, Iijipt kantri kuuya kokaambamoŋnoŋ moŋ mono goo jega qotogoŋ boria me kaniamende metaambaa.”

45 Kaeŋ ijoŋ Joosefwaa qata gbilia (Iijipt qaanoŋ)Zafenat-Panea qaro. Kaeŋ qama Heliopolis taombaajigo gawoŋ galeŋ qata Potifera iwaa borata Asenat iiembiaga koloowaatiwaajoŋ muro. Kaeŋ kantriwaa ejapoŋga kolooŋ Iijipt kantri iimambaajoŋ kema liligoro.46 Joosefnoŋ yambuya 30 kolooro kanoŋ Faarao Iijiptwaakiŋa iwaa jiŋkaroŋ gawoŋa kanaiŋ mero. Ii meŋ Faaraokimbaa sitia mesaoŋ Iijipt uutanoŋ sokoma liligoŋ lalig-oro.

47 Nene moriambaa yambuya 7 iikawaa kambaŋanoŋbaloŋgianoŋ nene honombonoŋa qaa asugiŋ oŋono.48Nene moriambaa yambuya 7 kaŋ kuugiti, iikawaa kam-baŋanoŋ Joosefnoŋ jeŋ kotoro nene kania kania Iijiptbalonoŋ asugigiti, ii meŋ kululuuŋ taoŋgia so kemagawmambaajoŋ aŋgi. Namo koria taoŋ so liligoŋ ramakeŋgiti, iikanoŋ nene hoŋa asugigi ii meŋ taoŋgia sokema qenjaaro kowi mirigianoŋ aŋgi. 49 Joosefnoŋ jeŋkotoro wiit padia ano dumuŋ kota tosia ii qenjaaro kowimirigianoŋ honoŋa qaa meŋ kululuuŋ aŋgi. Ii sakasiŋkowe goraayanoŋ ejiwaa so uma nano. Nenemoriaŋ kele-maleleŋ asugiŋ toroqeŋ erotiwaajoŋ nene tarugia ii toro-qeŋ weeŋgoŋ bimbimgogi bimooro amamaaŋ mesaogi.

50 Bodi kambaŋanoŋmende kaŋ kuuro walawala kanoŋembia Asenatnoŋ Joosefwaa merawoita woi orono. Ase-nat ii Heliopolis taombaa jigo gawoŋ galeŋ qata Po-

Jenesis 41:51 147 Jenesis 42:1tifera iwaa borataga. 51Meria mutuya kolooro Joosefnoŋqaa kokaeŋ jero: “Anutunoŋ ilaaŋ nono kakasililiŋ ma-jakakana kuuya ano amanaa gomambaa iwoiya kuuya iiduduuŋ laligojeŋi, iikawaajoŋ.” Kaeŋ jeŋ meriaa qataManase (Duduujeŋ.) qaro. 52 Meria kanageŋa kolooroJoosefnoŋqaa kokaeŋ jero: “Nii siimbobolonaa baloŋanoŋlaligowe Anutunoŋ kolooŋseisei nonji, iikawaajoŋ.” Kaeŋjeŋ qata Efraim qaro. (Efraim = Kolooŋseisei nonja.)

53Nenemoriaŋ somataa yambuya 7 Iijipt baloŋ sokomakaŋ kuugiti, ii eŋ kougi tegoro. 54 * Yambu 7 ii tegoroJoosefnoŋ qaa jerotiwaa so bodiwaa yambuya 7 ii kanaiŋkaŋ kuugi. Bodi ii baloŋ tosia kuuya sokoma kolooŋ eroto,Iijipt balonoŋ nene ii gomaŋ so kowigianoŋ ero. 55 * Iijiptkanageso korebore yoŋonoŋ kanaiŋ bodi moma Faaraokimbaa qama nene oŋombaatiwaajoŋ weleŋgi. Weleŋgimoma Faarao kiŋnoŋ ii kuuya kokaeŋ iŋijoro: “Oŋo monoJoosefwaanoŋ keŋgi iwoi ii me ii ambutiwaa jeŋ kotoŋoŋombaati, ii mono teŋ koma otaaŋ amakebu.”

56 Bodinoŋ kantri kuuya sokoma eŋ Iijiptwaa gomaŋagomaŋa kuuya kanoŋ toroqeŋ mamaga bimooro. Kaeŋkolooro Joosefnoŋ jeŋ kotoro qenjaaro kowi miria miriaiyoŋoo nagugia horoŋ nene ii Iijipt yoŋonoŋ sewaŋamewutiwaajoŋ aŋgi. 57 Bodi ii baloŋ kuuya sokoma bi-mooŋ erotiwaajoŋ ejembanoŋ gomaŋ so kanoŋa Iijipt kaŋJoosefwaanoŋ kouma nene sewaŋa meŋ laligogi. Kiaŋ.

42Joosefwaa dauruta Iijipt balonoŋ keŋgi.

1 Iijipt kanoŋ nene eroti, qaa ii Keinan baloŋ kanoŋ jegituno Jeikobnoŋ moma merauruta kokaeŋ iŋijoro: “Oŋomono naambaajoŋ silemale ama kuru jaa aima laligoju?* 41:54: Apo 7.11 * 41:55: Jon 2.5

Jenesis 42:2 148 Jenesis 42:92* Iijipt kanoŋwiit dumuŋ kota eji, niinoŋ qaa kaeŋmobe.Anana mende komuŋ laaligo toroqeŋ laligowombaa oŋomono waama Iijipt kemeŋ kanoŋ nene tosia sewaŋa meŋkagi neŋ laligowoŋa.”

3 Kaeŋ iŋijoro moma Joosefwaa dauruta 10 ii miri-gia mesaoŋ nene sewaŋa mewombaajoŋ Iijipt balonoŋkembombaa aŋgi. 4 Maŋgia Jeikobnoŋ Joosefwaa kogaBenjamimbaa qaganoŋ tiwitiwilaa moŋ ubabotiwaajoŋtoroko moro. Kawaajoŋ ii dauruta yoŋowo mende wasiŋmuro keŋgi.

5 Keinan balonoŋ bodi ii kaaŋiadeeŋ erotiwaajoŋ Is-raelwaa merauruta yoŋonoŋ Keinan eja tosianoŋ keŋgiti,iyoŋoo batugianoŋ wiit dumuŋ kota sewaŋa mewombaa-joŋ motooŋ keŋgi. 6 Keŋgito, Joosefnoŋ Iijipt kantriwaaeja poŋgia rama laligoro. Iinoŋ wiit dumuŋ kota iikanagesoya kuuya yoŋonoŋ sewaŋa mewutiwaajoŋ anoiwaanoŋ kouma laligogi. Kawaajoŋ dauruta kagiti, iy-oŋonoŋ kouma iikanoŋadeeŋ iwaa batanoŋ simiŋ kumanamonoŋ usugogi. 7 Kaeŋ usugogi Joosefnoŋ daurutaiŋiima moma kotoŋ oŋonoto, iyaŋaa kania kolatiŋ oŋomawaba eja tani ama oŋomahoroŋureeŋ oŋomaqaa geriawojeŋ kokaeŋ qisiŋ oŋono: “Oŋomono dakaya naambaajoŋakajuya?” Qisiŋ oŋono kokaeŋ meleeŋgi: “Nono Keinanbalonoŋga nene sewaŋa mewombaajoŋ kajoŋ.”

8Kaeŋmeleeŋgi Joosefnoŋ dauruta iŋiimamoma kotoŋoŋonoto, yoŋonoŋ ii mendemoma kotoŋmugi. 9 * Mendemoma kotoŋ mugi Joosefnoŋ eeŋanoŋ gaoŋa yoŋoojoŋiiroti, ii momoyanoŋ kouro romoŋgoŋ soŋ jaa susugiamotoŋ kokaeŋ iŋijoro: “Yei, maŋgaa siita! Oŋo kikekakasililiŋ ejaga kolooju. Nono kantrinana dakanoŋ* 42:2: Apo 7.12 * 42:9: Jen 37.5-10

Jenesis 42:10 149 Jenesis 42:16baageŋ loolooria ero aworo (defence) amamanja qewom-baajoŋ bimoojoŋi, oŋonoŋ ii iima gosiŋmobombaajoŋ koikajuya!”

10Kaeŋ iŋijoro kokaeŋmeleeŋgi: “Oo eja poŋnana, kaeŋqaago. Weleŋqeqeuruga nono nene sewaŋa mewombaa-joŋ kajoŋa. 11 Nono kore eja motooŋgowaa meraurutakoloojoŋ. Nono eja dindiŋa laligoŋ qolomoloŋ mendejeŋkejoŋ. Goo weleŋqeqeuruga nononoŋ baloŋ iima-goosiwaa manjaqeqe ejaga mende koloojoŋ.”

12 Kaeŋ meleeŋgi totoroŋkota “Qaago totooŋ!” qamakokaeŋ toroqero: “Nono kantrinana dakanoŋ baageŋaworo (defence) ama manja qewombaa bimoojoŋi, oŋo iiiima gosiŋ mobombaajoŋ koi kajuya!”

13 Ii moma kokaeŋ meleeŋgi: “Weleŋqeqeuruganono Keinan balombaa eja motooŋgowaa meraurutaga,daremuŋ 12 koloojoŋ. Konana konoganoŋ kambaŋkokaamba maŋnanawo mirinoŋ raro moŋnoŋ mendetoroqeŋ laligoja.”

14 Kaeŋ meleeŋgi kokaeŋ jeŋ oŋono: “Kaeŋ koloorogooŋo oŋanoŋ gomaŋ iimagoosiwaamanjaqeqe ejaga koloo-juti, ii mono iŋijodaborowe tegoja.

15 Kaeŋ laligojutiwaajoŋ niinoŋ kokaeŋ aŋgotete meŋoŋomaŋa: Faarao kiŋnoŋ jaawo laligoji, niinoŋ qaa hoŋtoontooŋa iikawaa so jojopaŋ qaa kokaeŋ jeŋ kotiijeŋ:Kogia konoganoŋ koimende kawaati eeŋ, oŋomono baloŋkoi mende mesaoŋ kembuya. 16 Oŋo qaa hoŋa jeju meqaago, niinoŋ ii aŋgotete memambaajoŋ kokaeŋ jejeŋ:Oŋo mono batugianoŋga moŋ wasigi kema kogia konogawano koi kawao. Tosaaŋa oŋo mono koi mambomakapuare mirinoŋ rama laligowu. Kaeŋ mende ambutieeŋ, oŋo oŋanoŋ baloŋ iimagoosiwaa manjaqeqe ejagakolooju. Faarao kiŋnoŋ jaawo laligoji eeŋ, niinoŋqaahoŋatooŋ iikawaa so jojopaŋ qaa ii jeŋ kotiijeŋ.”

Jenesis 42:17 150 Jenesis 42:2317 Kaeŋ jeŋ oŋoma jero kapuare mirianoŋ oŋooŋgi

weemboria karoombaa so ragi. 18 Weemboria karooŋkoloorogo Joosefnoŋ kaŋ qaa kokaeŋ iŋijoro: “Jaagiawotoroqeŋ laligowombaajoŋ mobuti eeŋ, oŋo mono iwoijemaŋati, ii aŋgi niinoŋ saanoŋ laaligogia somoŋgomaŋa.Niinoŋ kaaŋagadeeŋ oŋo kaaŋa Anutuwaa jeta uugu-mambotiwaajoŋ keena momakejeŋ. Kawaajoŋ oŋo monokokaeŋ ambu: 19Oŋo eja dindiŋa qolomoloŋgia qaa laligo-juti eeŋ, daremuŋ oŋoonoŋga mono moŋnoŋ kapuaremirinoŋ toroqeŋ raro tosaaŋa oŋo saanoŋ wiit dumuŋkota meŋ gomaŋgianoŋ eleema kembu. Iikanoŋ kemamirigianoŋ kanagesourugia bodi qaganoŋ laligojuti, iinene oŋombu. 20 Oŋo mono kaeŋ kema kogia konogawama noonoŋ kawu. Kagi qaagiaa hoŋanoŋ kaeŋ asugiroiima moma kotoŋ mende uŋuwe komuwuya.” Qaa kaeŋiŋijoro mono iikawaa so aŋgi.

21 Yoŋonoŋ Hibruu qaagianoŋ batugianoŋ qaa kokaeŋamiŋ mogi: “Nono konana sili ama muniŋi, iikawaairoŋa kileganoŋ mono oŋanoŋ qanananoŋ uja. Iinoŋlaaligoya somoŋgoŋ kiaŋkoomu mubombaajoŋ welemakuuŋ nonono kakasililiŋa somata iininto, iwaa qaayamoma ii tondu mende otaaniŋ. Kawaajoŋ kakasililiŋlombotawo koi kanoŋ ananaa qanananoŋ uja.”

22 * Kaeŋ amiŋ mogi Ruubenoŋ kokaeŋ jero: “Nii kam-baŋ kanoŋ kokaeŋ iŋijowe: ‘Oŋo eja gbaworo ii mono silibologa mende ama mubu.’ Kaeŋ iŋijoweto, oŋo noonoŋqaa ii qewagoŋ silemale aŋgi. Mobu, kambaŋ kokaambaiwaa sayaa iroŋanoŋ mono qanananoŋ uro kakasililiŋmojoŋ.”

23 Kaeŋ amiŋ mogi Joosefnoŋ yoŋowo Iijipt qaanoŋqaa jero moŋnoŋ meleeno. Kawaajoŋ yoŋonoŋ qaagiajegi saanoŋ moma asariroti, ii daurutanoŋ mende moma* 42:22: Jen 37.21-22

Jenesis 42:24 151 Jenesis 42:32kotogi. 24 Joosefnoŋ qaagia moma asariŋ eleema saaro.Saama mombo eleema iŋiima yoŋowo qaa jero. Yoŋowoqaa jeŋgo Simeon batugianoŋga meŋ jero yoŋoo jaa-gianoŋ somoŋgogi. Kiaŋ.

Joosefwaa dauruta Keinan balonoŋ eleeŋgi.25 Joosefnoŋ jeŋkooto kokaeŋ ano: “Weleŋqeqe oŋo

mono eja iyoŋoo taru gesogianoŋ wiit padi mougi qaaootanoŋ kouro motomotooŋ yoŋoonoŋ moneŋ esugia iitotogianoŋ aŋa aŋa tarugianoŋ moubu ano kana kekem-baa nene samoŋa ii kaaŋiadeeŋ oŋombu.” Kaeŋ jeŋ kotoŋoŋono iikawaa so otaaŋ aŋgi. 26 Kaeŋ otaaŋ aŋgi wiitpadi tarugia ii doŋgi qagianoŋ somoŋgoŋ mesaoŋ keŋgi.27 Kema kema gaoŋ ewombaajoŋ miri moŋnoŋ keumadaremuŋ yoŋoonoŋga moŋnoŋ doŋgia wagimambaajoŋama taru kasia isama moneŋ esuya ii taru qaa ootanoŋnene qaganoŋ raro iiro. 28 Ii iima daremuŋa kokaeŋiŋijoro: “Hei! Iibu, noonoŋ moneŋ koi mono meleematarunanoŋmougi rajaa.” Kaeŋmoma wosogia juno aaruŋtililiŋgoŋ aima aoŋ kokaeŋ jegi: “Anutunoŋ koi mono naaiwoiga ama nononja aaŋ?”

29 Kema kema Keinan balonoŋ maŋgia Jeikobwaanoŋkeuma iwoi kolooŋ oŋonoti, iikawaa sunduya ii kuuyakokaeŋ ijogimoro: 30“Kantri iikawaa eja poŋa iinoŋhoroŋureeŋ qaamolaŋkota jeŋ gomaŋ iimagoosiwaamanjaqeqeejaga koloowonagati, iikawaa tani kaaŋa ama nonono.

31 “Kaeŋ ama nononoto, nono ii kokaeŋ ijoniŋ: ‘Nonoeja dindiŋa qolomolonana qaa laligoŋ baloŋ iima gosi-wombaajoŋ ama mende kajoŋ. Qaago totooŋ! 32Nono ejamotooŋgowaa meraurutaga, daremuŋ 12 kolooŋ laligo-joŋ. Moŋnoŋ mende toroqeŋ laligoro konana konoganoŋkambaŋ kokaamba Keinan balonoŋ maŋnanawo mirinoŋraja.’

Jenesis 42:33 152 Jenesis 42:3833 “Kaeŋ ijoniŋ baloŋ iikawaa eja poŋanoŋ nonoo-

joŋ qaa kokaeŋ jero: ‘Oŋo eja dindiŋa me qoloŋ-moloŋgoya laligojuti, ii kokaeŋ gosiŋ oŋoma momaŋa:Oŋoonoŋga daremuŋgia moŋ ii mono mesaogi niwokoi raro tosaaŋa oŋo saanoŋ wiit padi meŋ eleemakembu. Kema mirigianoŋ kanagesourugia bodi laligojuti,ii nene oŋombu. 34 Oŋo gomaŋ iimagoosiwaa manjaqeqeejaga qaagoto, eja dindiŋa qolomoloŋgia qaa laligojuti, iikokaeŋ gosiŋ oŋomamomaŋa: Oŋomono kemakogia bejuii wama noonoŋ kawu. Kaeŋ kagi daremuŋgia meleemaoŋombe saanoŋ baloŋ kokanoŋ aŋguneŋ-qaŋguneŋ amalaligowu.’ ”

35 Kaeŋ jeŋ taru gesogianoŋga nene kowigianoŋ maagimoneŋ esugia moneŋgiawo ii tarugianoŋ motomotooŋtotogianoŋ raro mokoloogi. Moneŋ esugia mokolooŋiima ii ano maŋgia motooŋ aaruŋ lalaŋaniŋ toroko mogi.36 Kaeŋ mogi maŋgia Jeikobnoŋ kokaeŋ iŋijoro: “Oŋomerauruna korebore nuambombaajoŋ moju: Joosefnoŋmende laligoja. Simeon ananawo mende laligoja. Ben-jamin ii kaaŋiadeeŋ nuama wama kembombaajoŋ jeju.Siimbobolo kuuya kanoŋ mono noo qananoŋ uja.”

37Kaeŋ iŋijoromomaRuubenoŋmaŋa qaa kokaeŋ ijoro:“Nii Benjamin mende wama eleema kaŋ gomaŋati eeŋ,gii saanoŋ neenaa merawoina woi ii uruna komuwao.Benjamin ii saanoŋ noo boronanoŋ ana ii mono galeŋkoma kema laligoŋ wama eleema kaŋ gomaŋa.”

38 Kaeŋ ijoroto, Jeikobnoŋ meleema jero: “Merawoinakonoga woi iyoroonoŋga datanoŋ komuro koganoŋ mo-tooŋgo laligoja. Oŋo kananoŋ kembombaajoŋ mobuti,iikanoŋ tiwitiwilaamoŋnoŋ iwaa qaganoŋubaati eeŋ, oŋomono kondoogi wosobiri uutanoŋ mono noo qananoŋuro komuŋ waŋ juna laŋgoŋawonoŋ koomu gomanoŋ

Jenesis 43:1 153 Jenesis 43:7kememaŋa. Kawaajoŋ noo merananoŋ mono nomesaoŋoŋowo mende kembaa.” Kiaŋ.

43Joosefwaa daremuŋuruta eleema Iijipt keŋgi.

1 Keinan balonoŋ bodi lombotawo ii toroqeŋ ero.2 Jeikobwaa kanagesourutanoŋ wiit padi Iijipt kantrinoŋameŋ kagiti, ii kuuya nedaborogi qaono maŋgianoŋ mer-auruta kokaeŋ iŋijoro: “Oŋo mono mombo eleema kemanenenana tosaaŋa sewaŋa mewu.”

3 Kaeŋ iŋijoro Juudanoŋ kokaeŋ jero: “Eja poŋ iinoŋkaparaŋ koma nonoo galeŋ meme qaa kotakota kokaeŋjero: ‘Kogianoŋ oŋowo mende kawaati eeŋ, oŋo mononoo jaasewananoŋ mombo koubombaajoŋ amamaawu.’4 Kawaajoŋ giinoŋ konana wasina nonowo kawaati eeŋ,nononoŋ saanoŋ gomesaoŋ nenenana sewaŋa mewom-baajoŋ kemboŋa. 5 Eja iikanoŋ qaa kokaeŋ ninijoro: ‘Ko-gianoŋ oŋowo mende kawaati eeŋ, oŋo mono noo jaase-wananoŋ mombo koubombaajoŋ amamaawuya.’ Kawaa-joŋ giinoŋ Benjamin aŋgoŋ kombagati eeŋ, nono mendekemboŋa.”

6 Juudanoŋ kaeŋ jero Israelnoŋ kokaeŋ jero: “Oŋomono naambaajoŋ kogia moŋ laligojiwaa qaaya eja ii ijogimorotiwaajoŋ nii uulombo somata nonju?”

7 Kaeŋ jero kokaeŋ meleema jegi: “Eja iikanoŋ ananaano kanagesourunana ananaajoŋ tororo qiqisi kania kanianonoma kokaeŋ ninijoro, ‘Maŋgianoŋ jaawo laligoja meqaago? Daremuŋgia moŋ laligoja me qaago?’ Kaeŋ jeroti-waajoŋ qiqisiya ii nononoŋ oŋanondeeŋ jeŋ meleeniŋ.Iinoŋ kanageŋ konana wama kawutiwaajoŋ jenagati, iimono walawala kambaŋ kanoŋ nomaeŋ mobonaga?”

Jenesis 43:8 154 Jenesis 43:158Kaeŋ jegi Juudanoŋmaŋa Israel kokaeŋ ijoro: “Kawaa-

joŋ eja gbaworo ii mono noo boronanoŋ ama wasina mo-tooŋ kemboŋa. Kaeŋ ana afaaŋgoŋ uulaŋawo gomesaoŋkananoŋ keniŋ nono, gii ano embameraurunana ananamendekomuŋgororoŋgowoŋa. 9Benjamimbaa laaligoyaadoweya iikawaa qaaya mono noo boronoŋ ero eleemakaŋ gomambaajoŋ jeŋ kotiijeŋ. Niinoŋ ii mende wamaeleema koi kaŋ goo jaasewaŋganoŋ mende oomaŋati eeŋ,iikawaa iroŋanoŋ mono noo qananoŋ uro goo jaanoŋbosima laligowe namonoŋ laaligona tegowaa. 10 Kambaŋkoriga ezelobezelo ama mende mambombonagati eeŋ,nononoŋ mono endu kema eleema koi kaniŋ ambeŋa woikoloonaga.”

11 Kaeŋ jero amagia Israelnoŋ kokaeŋ jero mogi: “Kaeŋkolooji eeŋ, oŋo mono kokaeŋ ambu: Gomaŋ kokawaatoomoriaŋa awaa totooŋ tosia koi kaaŋa ii meŋ taru geso-gianoŋmoumakema eja ii kaleŋmubu: Selemorimoriwaakelega tosia, moroŋ apuya, daŋe riki, marasiŋ gere tokoyaqatamor gipi, komoŋ, gou ano seuwakato iikawaahoŋgia.12 Silwa moneŋ walaga taru gesogiaa qaa oogianoŋ mougimeŋ kagiti, ii ano iikawaa so qaganoŋ toroqeŋ amamindi-rigi jaŋgoyanoŋ somariiŋ 2:waa so kolooro ii meŋ eleemakema mubu. Tosianoŋ koposo ama ii gesogianoŋ aŋgi menomaeŋ? 13 Kogia kaaŋagadeeŋ wama uulaŋawo waamaeja iikanoŋ mombo eleema keŋgi. 14 Anutu ku-usuŋkuuyaa Toyanoŋ mono eja iikawaa jaanoŋ kiaŋkoomuyaoŋono iinoŋ daremuŋgia moŋ ano Benjamin ii oŋowomirinoŋ koi eleema kawutiwaajoŋ wambelaawaa. Noomeraurunanoŋ komuntiwilaa ambuti eeŋ, niinoŋ monoeeŋ totooŋ laligomaŋa.”

15 Kaeŋ iŋijoro kaleŋ iwoi ii meŋ silwa moneŋ meŋkagiti, iikawaa so qaganoŋ toroqeŋ amamindirigi jaŋgoy-anoŋ somariiŋ 2:waa so kolooro. Ii meŋ Benjaminmotooŋ


wama waama uulaŋawo Iijipt kema Joosefwaa jaanoŋkeugi. 16 Keugi Joosefnoŋ Benjamin ii yoŋoo batugianoŋiima iikanondeeŋ miriaa galeŋa kokaeŋ jeŋ kotoŋ muro:“Gii mono eja koi uŋuama neenaa mirinoŋ kema oŋoonarabu. Ragi kema oro moŋ qeŋ ooŋ weembaa neneya mo-zozoŋgona yoŋonoŋ saanoŋ niwomotooŋ nene newoŋa.”17 Joosefwaamiriaa galeŋanoŋ jeŋ kotoŋmurotiwaa so ejaii uŋuano Joosefwaa mirianoŋ keŋgi.

18 Uŋuano Joosefwaa mirianoŋ kema jeneŋgia ororotoroko moma kokaeŋ romoŋgoŋ batugianoŋ jegi: “Walakaniŋ monenana meleema taru gesonananoŋ mougi meŋkeniŋi, iikawaajoŋ yoŋonoŋ mono nunuama kaŋ koinonooŋgi rajoŋ. Yoŋonoŋ mono qelanjiŋ nunuŋ ureeŋhaamo ama nonoma nonooŋgi weleŋqeqeuruta omayakolooniŋ doŋgiurunana kalugoŋ aŋgoŋ koma oŋom-bubo.” 19 Kaeŋ jeŋ nama Joosefwaa miriwaa galeŋaiwaanoŋ uma keŋgi miri naguyanoŋ nano iwaajoŋ qaakokaeŋ jegi: 20 “Oo somatanana, nono kambaŋ mutuyanene sewaŋa mewombaajoŋ koi kaniŋ. 21 Kaŋ nenesewaŋa meŋ mombo eleema kema kananoŋ miri moŋnoŋkema ewombaajoŋ rama taru gesonanaa kasia isamamonenana totonananoŋ ii kore gesonana aŋa aŋa qaaoogianoŋ nene qaganoŋ raro iiniŋ. Kawaajoŋ moneŋii kete mombo meleema meŋ kajoŋ. 22 Silwa moneŋ iimoronoŋ taru gesonananoŋ meleema mombo anoti, iinonomendemojoŋ. Nononoŋ ii ano silwamoneŋ tosaaŋaii qaganoŋ torokuuŋ nene sewaŋa mombomewombaajoŋgesonananoŋ mouma meŋ kajoŋ.”

23 Kaeŋ jegi miri galeŋanoŋ kokaeŋ jero: “Majakakamende mobu. Oŋoaŋgiaa ano maŋgiaa Anutugianoŋmono mombaa uuta kuuro silwa moneŋ ii taru geso-gianoŋ mouro mokoloogi. Niinoŋ oŋoonoŋ silwa moneŋii medaborowe. Kawaajoŋ keegia mende moma mono

Jenesis 43:24 156 Jenesis 43:32uubonjoŋ rabu.” Kaeŋ jeŋ Simeon wama yoŋoonoŋ kari.

24 Kari motooŋ uŋuama Joosefwaa mirinoŋ ugi kana-gia soŋgbambutiwaajoŋ apu oŋono ano doŋgigia loloogbojoja nenegia uŋuagiro. 25 Yoŋonoŋ weembaa neneyaJoosefwaa mirinoŋ motooŋ newutiwaa qaaya mogi.Kawaajoŋ Joosefnoŋ weeŋ biiwianoŋ mirianoŋ koubaati-waajoŋmamboma kaleŋ iwoigia ii asuganoŋ areŋgoŋ ragi.26 Ragi Joosefnoŋ mirinoŋ karo kaleŋ iwoigia meŋ kaŋmirianoŋ ugiti, ii muŋ batanoŋ simiŋ kuma namonoŋusugogi. 27 Usugoŋ waagi joloŋgia iŋijoŋ nomaeŋ laligo-juti, qisiŋ oŋoma kokaeŋ iŋijoro: “Maŋgia eja waŋaajoŋnijogiti, iinoŋ nomaeŋ laligoja? Toroqeŋ jaawo laligojame qaago?”

28 Kaeŋ jero kokaeŋ meleeŋgi: “Goo weleŋqeqega,nonoo amanananoŋ saanoŋ laligoja. Mono toroqeŋ jaawolaligoja.” Kaeŋ meleema goda qeŋ muŋ simiŋ kumanamonoŋ usugogi.

29 Kaeŋ aŋgi jaaya uuro kema karo koga Benjamin,iyaŋaa nemuŋaameria ii iima kokaeŋ qisiŋ oŋono: “Kogiakonogaajoŋ nijogiti, iinoŋ koi kolooja me nomaeŋ?” Qisiŋoŋoma toroqeŋ kokaeŋ ijoro: “Merana, Anutunoŋ monokiaŋkoomu gono laligowa.”

30 Kaeŋ ijoŋ koga iima wosoya pororogoro jaayakaliliŋgoro saamambaajoŋ moma iikanondeeŋ alanzaŋeleema oŋomesaoŋ uulaŋawo miri uuta oloŋa moŋnoŋuma aŋodeeŋ rama saaro. 31 Saadaboroŋ jaauŋa soŋg-bama miri uuta oloŋa ii mesaoŋ kaŋ tororo mokosiŋgoŋnama iyaŋa galeŋ koma aoŋ nembanene kombutiwaajoŋjero. 32 Iijipt yoŋonoŋ Hibruu ejemba yoŋowo motooŋnene newombaajoŋ mogi arokuukuuyawo koloojiwaajoŋii amamaaŋkeju. Kawaajoŋ Joosefwaa neneya ii iyaŋakoma mugi raro daremuŋuruta yoŋoo ii iyaŋa komaoŋoŋgi ragi Iijipt ejemba iwo nene newombaajoŋ kaŋ

Jenesis 43:33 157 Jenesis 44:5ragiti, iyoŋoo nenegia ii iyaŋa koŋgi ragi. 33 Joosefnoŋjero daremuŋuruta ii koloogitiwaa so areŋgoŋ oŋoŋgimutuyanoŋ jaaqeqeyanoŋ raro bejugianoŋ konoganoŋraro Joosefnoŋ jaasewaŋ qeŋ oŋoma raro. Kaeŋ ramaiyaŋgia aima kotoŋ aoŋ waliŋgoŋ ragi.

34 Kaeŋ ragi Joosefnoŋ jero iyaŋaa nene duŋnoŋa nenetosaaŋa mendeema meŋ kaŋ koma oŋoŋgi koga Ben-jamimbaajoŋ ambeŋa 5:waa so toroqeŋ koŋgi nero. Kaeŋneŋ Joosefwo jejelombaŋ ama afaaŋkota apu kotiga neŋkorisoro qaganoŋ ragi. Kiaŋ.

44Joosefnoŋ daremuŋuruta qambiwaa aŋgobato meŋ oŋono.

1 Kawaa gematanoŋ Joosefnoŋ miriaa galeŋa jeŋ kotoŋmuŋ kokaeŋ jero: “Gii mono eja iyoŋoo taru gesogianoŋwiit padi ii elaawutiwaa so mouna qaa oogianoŋ koubu.Kaaŋiadeeŋ motomotooŋ yoŋoonoŋ moneŋ esugia ii aŋaaŋa toto qeŋ taru gesogiaa qaa oogianoŋ amba. 2 Kogiakonoga iwaa taru gesoyaa qaa ootanoŋ neenaanoŋ qambisilwanoŋ memeta ii mono wiit padiwaa moneŋa meŋkaroti, iikawo amba.” Kaeŋ jeŋ kotoŋ muro iikawaa soano.

3 Gomaŋ asariro umugawodeeŋ eja ii wasiŋ oŋoŋgidoŋgigia uŋuama kananoŋ keŋgi. 4 Kema siti mesaoŋkoriganoŋ mende keŋgi Joosefnoŋ miriaa galeŋa kokaeŋjeŋ kotoŋ muro: “Gii mono uulaŋawo waama eja iioŋotaaŋ kema mokolooŋ iŋiima kokaeŋ qisiŋ oŋomba:‘Eja Poŋnoŋ awaa ama oŋono oŋo mono naambaajoŋiikawaa kitia kilegamoŋ meleema muŋ kaju? 5 Noo so-matananoŋqambia qaaŋneŋkeji anoqambia iikanoŋunjuqeŋ qaa aasaŋgoyaa kania mokolooŋkeji, oŋo qambi iimono naambaajoŋ yoŋgoro meŋ kaju? Oŋo mono sili iibologa totooŋ anju!’ ”


6 Joosefnoŋ miriaa galeŋa kaeŋ jeŋ kotoŋ muro kemamokolooŋ oŋoma qaaya ii jerotiwaa so ijoro. 7 Iŋijoromoma kokaeŋ meleeŋgi: “Somatanananoŋ qaa taniakaaŋa ii mono naambaajoŋ jeja? Goo weleŋqeqeu-ruga nononoŋ sili bologa kaaŋa ii mende totooŋ an-joŋ. Ii yamageŋ! 8 Moba, nono taru gesonanaa qaaoogianoŋ silwa moneŋ esu mokolooniŋi, ii kaaŋagadeeŋKeinan balonoŋa meŋ kaŋ goniŋ. Nono mono naam-baajoŋ silwa me goul ii somatagaa mirinoŋga yoŋgoromewonaga? 9 Weleŋqeqeuruga nonoonoŋga mombaataru gesoyanoŋ silwa qambi ii mokoloowagati eeŋ, iinoŋmono koomuwaa buŋaga kolooro tosaaŋa nononoŋ so-matanana, goo weleŋqeqe omaya kolooŋ laligowoŋa.”

10 Kaeŋ meleeŋgi kokaeŋ jero: “Iikaaŋa kanoŋawaa. Jejutiwaa so ii saanoŋ amboŋa. Mombaa tarugesonoŋa silwa qambi ii mokoloomaŋati, iinoŋ mononoo weleŋqeqena omaya koloowaato, tosaaŋa oŋooselegianoŋ qaa moŋ mende ero saanoŋ oŋoaŋgiodeeŋmirigianoŋ kembu.” 11Kaeŋ jeromomakuuyanoŋ gesogiaaŋa aŋa uulaŋawo qetegoŋ meŋ kamaaŋ namonoŋ amaqaa oogiaa kasia isaŋgi. 12 Aisŋgi Joosefwaa miriaagaleŋanoŋ dagia mutuyaa taru gesoyanoŋga kanaiŋqeŋgama moŋgama kema kema ko bejugia Benjamimbaataru gesoyanoŋ tetegoyanoŋ iima qambi ii iikanoŋmokolooro. 13 Ii mokolooro yoŋonoŋ uugia kouma eligorowosobirigia qendeema malekugia menjuqenjuraŋgi.Kaeŋ ama esuhinagia doŋgi qagianoŋ amamombo eleemasitinoŋ keŋgi.

14 Juuda ano daremuŋuruta yoŋonoŋ eleema Joosefwaamirinoŋ keŋgi iinoŋ kaaŋiadeeŋ mirianoŋ raro. Rarobatanoŋ keuma simiŋ kumanamonoŋ usugogi. 15UsugogiJoosefnoŋ kokaeŋ iŋijoro: “Oŋo mono naa siliga anjuya?

Jenesis 44:16 159 Jenesis 44:21Eja nii kaaŋanoŋ mono saanoŋ unju meŋ iwoi yoŋgoromegi ii mokolooŋkejeŋi, oŋo ii mende moju me?”

16 Kaeŋ jero Juudanoŋ kokaeŋ meleeno: “Oo so-matanana, nono mono naa qaaga gijowonaga? Nonoqaawaajoŋ moŋganjoŋ. Nononoŋ iwoi bologa mendeaniŋi, ii qendeema gomboŋatiwaa so qaago. Anutunoŋmono weleŋqeqeuruga, nonoo koposowaa qaaya iŋisaan-ota asuganoŋ eja. Kawaajoŋ mombaa taru gesoyanoŋgaqambi iimokolooji ano tosaaŋa nononoŋ kaaŋagadeeŋ ejapoŋnanaa weleŋqeqeuruta omaya kolooŋ laligowoŋa.”

17 Kaeŋ meleenoto, Joosefnoŋ kokaeŋ jero: “Niinoŋiwoi kaaŋa ii mende ama oŋomaŋa. Ii awawi totooŋ! Ejamorowaa taru gesoyanoŋ qambi ii mokolooji, iinondeeŋmono noo weleŋqeqena kolooŋ laligowaato, tosaaŋa oŋosaanoŋ luaenoŋ eleema maŋgiaanoŋ kembu.”

Juudanoŋ Benjamimbaajoŋ Joosef welema muro.18 Kaeŋ jero Juudanoŋ Joosefwaa batanoŋ kema qaa

kokaeŋ jero: “Oo eja poŋna, saanoŋwambelaanaweleŋqe-qega niinoŋ qaa tosia eja poŋna goojoŋ jewenaga. GiinoŋFaarao kiŋ aŋawo ororoŋ koloojanto, kileŋ weleŋqeqeganii kazi mende ama nomba. 19 Eja poŋna giinoŋ weleŋqe-qeuruga nono wala kaniŋ kokaeŋ qisiŋ nonona: ‘Oŋoomaŋgia ano daremuŋgia moŋ laligojao me qaago?’

20 “Kaeŋ qisiŋ nonona nononoŋ eja poŋna goojoŋkokaeŋ meleeniŋ: ‘Nonoo maŋnana eja waŋa kolooŋkonana eja gbaworoga moŋmirinoŋ rajao. Konana kanoŋmaŋnananoŋ eja waŋa kolooro kambaŋ kanoŋ kolooro.Nemuŋanoŋ mera woi orono datanoŋ komuro aŋodeeŋlaligoja. Iinoŋ mono maŋaa wombo (komunjua) meriagakolooja.’ 21 Kaeŋ meleeniŋ giinoŋ weleŋqeqeuruga qaakokaeŋ ninijona, ‘Oŋo mono kogia wama noonoŋ koi kagiii saanoŋ neenaa jaanoŋ uuŋ iimaŋa.’

Jenesis 44:22 160 Jenesis 44:3022 “Kaeŋ ninijona nononoŋ eja poŋnana goojoŋ kokaeŋ

meleeniŋ: ‘Eja gbaworo ii maŋa mesaomambaajoŋ ama-maawaa. Maŋa mesaonagi eeŋ, maŋanoŋ mono ko-munaga.’ 23 Kaeŋ meleeninto, giinoŋ weleŋqeqeuruganonoojoŋ qaa kokaeŋ jeŋ kotona: ‘Kogia konoganoŋoŋowo koi mende kawaati eeŋ, oŋo mono noo jaase-wananoŋ mombo mende asugiwuya.’

24 “Kaeŋ jeŋ kotona mirinananoŋ eleema kema noomaŋna, goo weleŋqeqega eja poŋna goonoŋ qaa ii ijoniŋ.25 Ii ijoniŋmomamaŋnananoŋ kanageŋ kokaeŋ jero: ‘Oŋomonomombo Iijipt kema ananaajoŋ nene tosaaŋa sewaŋameŋ kawu.’

26 “Kaeŋ jeroto, nono kokaeŋ jeniŋ, ‘Nononoŋnononanodeeŋ kembombaajoŋ amamaawoŋa. Konanakonoganoŋ nonowo motooŋ kembaatiwaajoŋ jewagieeŋ, mono saanoŋ kemboŋa. Konana bejuya mendewama kemboŋati eeŋ, nononoŋ mono eja poŋ iikawaajaasewaŋanoŋ asugiwombaajoŋ amamaawoŋa.’

27 “Kaeŋ jeniŋ noo maŋna goo weleŋqeqega iinoŋkokaeŋ jero: ‘Embana Reizelnoŋ merawoina woi orono. Iioŋoaŋgia saanoŋmoju. 28Datanoŋ nomesaoŋ kema soorokokaeŋ jewe, “Oro kawalianoŋ mono kitoqitoro komurome nomaeŋ?” Kambaŋ iikanondeeŋ kanaiŋ ii mendeiibe. 29Kete koga koi kaaŋagadeeŋ nuama keŋgi kananoŋtiwitiwilaamoŋnoŋ iwaa qaganoŋ unagati eeŋ, oŋomonokondoogi wosobiri uutanoŋ noo qananoŋ uro koŋajiliŋmoma komuŋ waŋ juna laŋgoŋawonoŋ koomu gomanoŋkememaŋa.’ ”

30 Juudanoŋ toroqeŋ qaa kokaeŋ jero: “Oo eja poŋ-nana, niinoŋ konana eja gbaworo ii mende wama kemamaŋna, goo weleŋqeqega iwaa mirinoŋ keubenagi eeŋ,amanananoŋ mono tiwilaawabo. Iinoŋ mono uuta ku-uya meria bejuya iwaanoŋ somoŋgoro laaligogara mo-

Jenesis 44:31 161 Jenesis 45:2toondeeŋ laligoŋkejao. 31 Kawaajoŋ eja gbaworo iimende wama keniŋ maŋnananoŋ ii iima mono koomumokoloowabo. Goo weleŋqeqeuruga nonoonoŋ kaeŋ asu-giro nono mono kondooniŋ wosobiri uutanoŋ amanana,goo weleŋqeqega iwaa qaganoŋ uro komuŋ waŋ juya laŋ-goŋawonoŋ koomu gomanoŋ kemebaa. 32 Goo weleŋqe-qega niinoŋ eja gbaworonoŋ mende tiwilaawaatiwaaqaaya ii maŋnaajoŋ jeŋ somoŋgoŋ kokaeŋ ijowe: ‘Iimende wama goonoŋ eleema kamaŋati eeŋ, iikawaa qaalombotanoŋ mono goo jaanoŋ noo qananoŋ uma eronamonoŋ laaligona kaeŋ laligoŋ umaŋa.’ 33 Kawaajoŋ giisaanoŋ jeŋ tegona niinoŋ eja gbaworo iwaa kitianoŋ ejapoŋna goo weleŋqeqega omaya kolooŋ koi laligowe iinoŋdauruta yoŋowo eleema mirigianoŋ kembu.

34 “Eja gbaworo kanoŋ niwomende kawaati eeŋ, niinoŋmono nomaeŋ ama maŋnaanoŋ kembenaga? Wosobiriuutanoŋmaŋnaa qaganoŋunagati, niinoŋmono ii iimam-baajoŋ togoŋ kotiijeŋ. Kawaajoŋ ii mono mende somoŋ-gowa.”

45Joosefnoŋ iyaŋaa kania iŋisaano.

1 * Juudanoŋ kaeŋ jero ejemba liligoŋ oŋoma namaiŋiigiti, Joosefnoŋ kuuya iyoŋoo jaagianoŋ toroqeŋ kaniakolatiŋ aŋa galeŋ koma aomambaajoŋ bimooŋ amamaaro.Kawaajoŋ Joosefnoŋ kokaeŋ silama qaro: “Oŋomono korenomesaoŋ deembu.” Kaeŋ qaro deeŋgi Iijipt eja moŋnoŋkosogianoŋ mende nano Joosefnoŋ iyaŋaa kania ii dare-muŋuruta ii kokaeŋ iŋisaano: 2 Iinoŋ amburereŋ meŋotombeeŋ qama saaro Iijipt ejemba seleeŋgeŋ laligogiti,iyoŋonoŋ iimomaFaarao kimbaa jiŋkaroŋmirianoŋ kemabuzu qaaya ii jegi mogi.* 45:1: Apo 7.13

Jenesis 45:3 162 Jenesis 45:93 Joosefnoŋ saama nama daremuŋuruta ii kokaeŋ iŋi-

joro: “Nii Joosef! Amananoŋ kaaŋiadeeŋ jaawo laligojame qaago?” Kaeŋ iŋijoro mogito, daremuŋurutanoŋuugia kouma gojono aaruŋ tililiŋgoŋ jaayanoŋ eeŋ namaqaa moŋmende romoŋgoŋ meleema mubombaajoŋ ama-maagi. 4Amamaaŋ naŋgi Joosefnoŋ kokaeŋ iŋijoro: “Oŋomononoo kosonanoŋ koi kawu.” Kaeŋ iŋijoro kagi kokaeŋiŋijoro: “Nii Joosef, oŋoo daremuŋgia sewana mewuti-waajoŋ aŋgi Iijipt kaweti, ii mono niinoŋ.

5 “Mono uunoŋ koŋajiliŋ mende mobu. Anutunoŋoŋo komuwubotiwaajoŋ nii wala wasiŋ nono walawalakoi kaweta oŋonoŋ kaju. Nii sewana mewutiwaajoŋama noŋgi koi kaweti, iikawaajoŋ mono oŋoaŋgiaajoŋiriŋsooŋsooŋ mende moma aowu. 6Bodi koi kanoŋ monoyambu woiwaa so namo sokoma eja. Ii toroqeŋ momboyambu 5:waa so ewaa. Kambaŋ iikawaa uutanoŋ baloŋqeŋ koomomende ama nene hoŋa mende mokolooŋ meŋkululuuŋ laligowoŋa.

7 “Anutunoŋ mono kana damubiribiriawo otaaŋ oŋoolaaligogiaa sewaŋa somoŋgoro toroqeŋ jaawo laligoŋ gbilimokolooŋ oŋoma namo qaganoŋ laligowutiwaajoŋ moja.Kawaajoŋ ama nii wala wasiŋ nono walawala koi kawetaoŋo kaju. 8Kawaajoŋ oŋonoŋmende wasiŋ noŋgi tanitanikoloojato, Anutunoŋ mono oŋanoŋ wasiŋ nono koi kawe.Iinoŋ kuuŋ nono Faarao kimbaa jawiŋa mutuya kolooŋjiŋkaroŋ mirianoŋ naa gawoŋ meŋkejuti, kuuya iyoŋoosomatagiaga koloojeŋ. Kaeŋ koloowe Anutunoŋ Iijiptkantri kuuya koi ii noo boronanoŋ anota eja poŋgiagakoloojeŋ.

9 * “Oŋo mono kete koi waama uulaŋawo amanaanoŋeleema kema qaa kokaeŋ jegi mobaa: ‘Goo meragaJoosefnoŋ qaa kokaeŋ jeja: Anutunoŋ nii kuuŋ noma* 45:9: Apo 7.14

Jenesis 45:10 163 Jenesis 45:17Iijipt kantri kuuya ii noo boronoŋ anota eja poŋgiagakoloojeŋ. Kawaajoŋ giinoŋ mono kambaŋ mende qeŋkoriwato, uulaŋawo noonoŋ kawa. 10Koi kaŋ saanoŋ raradunduŋga Goosen balonoŋ meagoŋ neenaa kosonanoŋlaligowaga. Gii ano esameraaŋuruga, goonoŋ lama bul-makao tuuŋa tuuŋa ano ilawoila kuuya buŋaga eji, iimonomeŋ kololooŋ kawu.

11 “Bodi koi kanoŋ mono mombo toroqeŋ yambu5:waa so eŋ ubaa. Kambaŋ iikawaa uutanoŋ gii, miri-gaa sumaŋuruga me tinitosauruga tosaaŋa yoŋoonoŋgamoŋnoŋ bodi laligoŋ nenewaa mojoqojoroŋ ama komuŋgororoŋgowabo. Kawaajoŋ mono Goosen balonoŋ kaŋlaligoŋ naa iwoiwaajoŋ amamaawuti, niinoŋ ii oŋomalaligomaŋa.’ Amananaajoŋ qaa ii mono kaeŋ jegi mobaa.

12 “Nii neeno oŋanoŋ koi nama oŋoojoŋ qaa jejeŋi,ii saanoŋ oŋoaŋgiaa jaagianoŋ niima kotoju ano konaBenjamin aŋo kaaŋagadeeŋniima kotoja. 13Kawaajoŋ oŋomono maŋnaanoŋ kema Iijipt kantrinoŋ qabuŋa somatakuuya noŋgita laligojeŋi ano iwoi kuuya iigiti, iikawaasunduya ii amana jegi mobaa. Ii moro mono uulaŋawowama kamaaŋ koi kawu.”

14 Kaeŋ iŋijoŋ boria koga Benjamimbaa aroyanoŋ gilirokemero saaro Benjaminoŋ kaaŋiadeeŋ aŋgoŋ muŋ saaro.15 Toroqeŋ boria dauruta kuuya yoŋoo arogianoŋ gilirokemero saama buugia kitoŋ nero. Iikawaa gematanoŋdaremuŋurutanoŋ iwo qaa amiŋ mogi. 16 Joosefwaa dare-muŋurutanoŋ kagiti, iikawaa buzuyanoŋ Faarao kimbaajiŋkaroŋ mirinoŋ keno Faarao kiŋ ano jawiŋuruta kuuyayoŋonoŋ ii moma keraqeeaŋgo mogi.

17 Kaeŋ moma Faarao kiŋnoŋ Joosef kokaeŋ ijoro:“Daremuŋuruga mono jena kokaeŋ ambu: ‘Esuhinagiamono doŋgi qagianoŋ ama mombo eleema gomaŋgianoŋ

Jenesis 45:18 164 Jenesis 45:26Keinan balonoŋ kembu. 18 Kema maŋgia ano sumaŋu-rugia uŋuama eleema noonoŋ kawu. Koi kagi niinoŋbaloŋ awaa totooŋ Iijipt kantri uutanoŋga meweeŋgoŋoŋombe saanoŋ iikawaa kelega mokolooŋ neŋ korisoroama laligowuya.’

19 “Kaaŋagadeeŋ kokaeŋ jeŋ kotoŋ oŋona ambu: ‘Iijiptkokanoŋga mono hooswaa kareya kareya tosia meŋ kemaembameraurugia iikanoŋ oŋooma maŋgia wama motooŋkoi kawu. 20 Mirigiaa iwoiya tosia Keinan balonoŋmesaowuti, iikawaa majakakaya mende ambu. Niinoŋiikawaa kitianoŋ Iijipt kantri kuuya kokawaa iwoiya awaatotooŋ ii oŋombe buŋagia koloowaa.’ ”

21 Faarao kiŋnoŋ kaeŋ jero Israelwaa meraurutanoŋiikawaa so otaaŋ aŋgi. Joosefnoŋ Faarao kimbaa jeŋkootoqaaya otaaŋ hooswaa kareya tosia oŋono. Kaaŋagadeeŋkana kekembaa nene samoŋ tosaaŋa oŋono. 22 Ii oŋo-mago dauruta motomotooŋ yoŋoo opo malekugia dologatotogianoŋ oŋonoto, koga Benjamimbaajoŋ opo malekudologa boro moŋ (faiw) muŋ moneŋ silwa kota 300 muro.23 Maŋaajoŋ Iijipt kantriwaa iwoi awaa soroya jaasooŋgomeŋ doŋgi ten yoŋoo qagianoŋ ano keŋgi. Kaaŋiadeeŋdoŋgi embia ten yoŋoo qagianoŋ wiit dumuŋ kota, beredano nene tosia maŋaa kana samoŋa ano bosima keŋgi.24Keŋgi Joosefnoŋ daremuŋuruta wasiŋ oŋono kembom-baajoŋ aŋgi qaa kokaeŋ iŋijoro: “Oŋo kananoŋ kemaaŋgowowo mono mende ambu.”

25 Kaeŋ iŋijoro Iijipt mesaoŋ kema Keinan balonoŋmaŋgia Jeikobwaanoŋ keugi. 26Keuma maŋgia qaa sundukokaeŋ ijogi: “Joosefnoŋ toroqeŋ jaawo laligoja. Iijiptkantri kuuya ii iwaa borianoŋ ero eja poŋgiaga kolooŋlaligoja.” Kaeŋ ijogi qaa ii mende moma laarirotiwaajoŋuuta toroqeŋ olomooro raro.

Jenesis 45:27 165 Jenesis 46:727 Kaeŋ raroto, Joosefnoŋ qaa kuuya jeroti, ii jegi moro

ano hooswaa kare tosia ii wama Iijipt kembaatiwaajoŋano karoti, maŋgia Jeikobnoŋ ii iima nama uu selianoŋqeleeno geregere ano. 28 Geregere ama kokaeŋ jero: “Oo,ii oŋanoŋ! Ii moma kotiijeŋ. Merana Joosefnoŋ monotoroqeŋ jaawo laligoja. Niinoŋ mono kema ii iimagokanageŋ saanoŋ komumaŋa.” Kiaŋ.

46Jeikobnoŋ kanatuuru-uruta yoŋowo Iijipt keŋgi.

1 Israelnoŋ esuhina iwoiya kuuya kopepereeŋ meŋwaama keno. Kema Beerseba gomanoŋ keuma namakanoŋ maŋa Aisakwaa Poŋ Anutuyaajoŋ siimoloŋ ooro.

2 Ii ooŋ gomantiiŋa ero jaayameleeno uŋa iima iikanoŋAnutunoŋ Israel qaa ijoŋ qata “Jeikob, Jeikob!” qaro

“Nii koi,” jeŋ meleeno.3 Meleeno kokaeŋ ijoro: “Nii Anutu, goo maŋgaa

beŋsakoŋa. Gii Iijipt kememambaajoŋ toroko mendemoba. Niinoŋ iikanoŋ kotuegoŋ gombe kanagesoga tu-uŋlelembe somata koloowuya. 4 Niinoŋ giwo Iijipt ke-memaŋa ano kaaŋagadeeŋ gbiliuruga iikanoŋa uŋuambemombo eleema koi kawuya. Giinoŋ komuna Joosef iyaŋaaborianoŋ mono goo jaa juga kuno kamaawaa.”

5 Kawaa gematanoŋ Jeikobnoŋ Beerseba gomaŋmesaowoŋa jero Israelwaa meraurutanoŋ maŋgia anoembameraurugia ii kojojooŋ oŋoŋgi hoos karenoŋ ugi.Faarao kiŋnoŋ hoos kare iikanoŋ uŋuama kawutiwaajoŋjeŋ tegoŋ anotameŋ keŋgi. 6 * Esuhinagia anomiri orogiakuuya Keinan balonoŋ laligoŋ buŋa qeŋ meŋ laligogiti,ii kaaŋiadeeŋ motooŋ meŋ keŋgi. Jeikob ano gbiliurutakuuya yoŋonoŋ kaeŋ Iijipt keŋgi. 7 Gbiliuruta kuuya,* 46:6: Apo 7.15

Jenesis 46:8 166 Jenesis 46:17esameraaŋuruta eja ano emba ii kuuya uŋuama Iijiptkeŋgi.

8 Israel qata moŋ Jeikob ano iwaa gbiliuruta Iijiptkeŋgiti, iyoŋoo qagia ii kokaeŋ:

Jeikobwaa meria mutuya Ruuben.9 Ruubembaa merauruta qagia

Hanok, Palu, Hezron ano Karmi.10 Simeombaa merauruta qagiaJemuel, Jamin, Ohad, Jakin, Zohar ano Saul. Saulwaa

nemuŋa ii Keinan emba moŋ.11 Liwaiwaa merauruta qagia

Gerson, Kohat ano Merari.12 Juudawaa merauruta qagia

Er, Onan, Sela, Perez ano Zera. (Er ano Oonanyoronoŋ Keinan balonoŋ komuri.)

Perezwaa merawoita iiHezron ano Eer.

13 Aiskarwaa merauruta qagiaTola, Puwa, Jasub ano Simron.

14 Zebulumbaa merauruta qagiaSered, Elon ano Jalel.

15 Jeikobwaa merauruta embia Leanoŋ Mesopotemia(Padan Aram) balonoŋ oŋonoti, iyoŋoo qagia kiaŋ. Bor-agara Daina ii kaaŋagadeeŋ mero. Jeikob ano Lea yorooesameraaŋurugara ii kaeŋ weeŋgoŋ mindirigi 33 kolooro.

16 Gadwaa merauruta qagiaZefon, Hagi, Suni, Ezbon, Eeri, Arodi ano Areli.

17 Aserwaa merauruta qagiaImna, Iswa, Iswi ano Beria.Naaŋgiaa qata Sera.Beriawaa merawoita qagara iiHeber ano Malkiel.


18 Labanoŋ emba qata Zilpa borata Leawaa weleŋ em-baga laligowaawaajoŋmuroti, iinoŋ Jeikobwaameraurutakaeŋ oŋono. Jeikob ano Zilpa yoroo esameraaŋurugara iikaeŋ weeŋgoŋ mindirigi 16 kolooro.

19 Jeikobwaa embia Reizelwaa merawoita ii Joosef anoBenjamin. 20 * Joosefwaa merawoita Iijipt kantrinoŋkolooriti, ii qagara Manase ano Efraim. Nemuŋgaraaqata Asenat ii Heliopolis (On) taombaa jigo gawoŋgaleŋ qata Potifera iwaa borataga.

21 Benjamimbaa merauruta qagiaBela, Beker, Asbel, Geera, Naaman, Eehi, Ros, Mupim,

Hupim ano Ard.22 Jeikobwaa merawoita Reizelnoŋ oronoti, iyoroo qa-

gara kiaŋ. Jeikob ano Reizel yoroo esameraaŋurugarakaeŋ weeŋgoŋ mindirigi korebore 14 kolooro.

23 Dambaa meria qataHusim.

24 Naftaliwaa merauruta qagiaJaziel, Guni, Jezer ano Silem.

25 Labanoŋ emba qata Bilha borata Reizelwaa weleŋembaga laligowaatiwaajoŋ muroti, iinoŋ Jeikobwaa mer-auruta kaeŋ oŋono. Jeikob ano Bilha yoroo esameraaŋu-rugara ii kaeŋ weeŋgoŋ mindirigi korebore 7 kolooro.

26 Jeikobwaa esameraaŋuruta dindiŋa tooŋ iwo Iijiptkeŋgiti, iyoŋoo jaŋgogia weeŋgoŋ mindirigi koreborekanatuuru 66 koloogi. Meraaŋuruta yoŋoo embagia iijaŋgo iikanoŋ mende toroqegi. 27 * Joosefwaa merawoitaIijipt kantrinoŋ kolooriti, ii woi. Jeikobwaa kanatuu-ruuruta Iijipt keŋgiti, iyoŋoo jaŋgogia ii kaeŋ weeŋgoŋmindirigi 70 kolooro. Kiaŋ.* 46:20: Jen 41.50-52 * 46:27: Apo 7.14


Jeikobnoŋ kanagesouruta yoŋowo Iijipt keugi.28 Kananoŋ kema laligoŋ Jeikobnoŋ Juuda wala wasiŋ

kokaeŋ ijoro: “Gii mono Joosefwaanoŋ kema Goosenbalonoŋ kekembaa kaniaajoŋ qisiŋ muba.” Kaeŋ ijorokema karo Goosen prowinsnoŋ keugi. 29 Joosefnoŋ keugi-tiwaa buzuya moma jero hoos karenoŋ somoŋgoŋ mozo-zoŋgogi qaganoŋ uma maŋa Israelwo aitoŋgowowaajoŋGoosen balonoŋ keno. Kema iima iwaa jaanoŋ keumaboria aroyanoŋ giliro kemero aŋgoŋ muŋ kambaŋ korigaqaqateteya meŋ urusaaŋ qero. 30 Israelnoŋ Joosef kokaeŋijoro: “Giinoŋ toroqeŋ jaawo laligojaŋi, ii neeno giijeŋakambaŋ kokaamba saanoŋ jojoriŋ komumaŋa.”

31 Kaeŋ ijoro Joosefnoŋ daremuŋuruta ano maŋaakanagesoya kokaeŋ iŋijoro mogi: “Niinoŋ mono Faaraokimbaanoŋ uma qaa kokaeŋ ijomaŋa: ‘Daremuŋurunaano maŋnaa kanagesoya Keinan balonoŋ laligogiti, iy-oŋonoŋmono noonoŋ kajuya. 32Daremuŋuruna yoŋonoŋlama bulmakao galeŋgia kolooŋ ii galeŋ koma oŋomalaligojutiwaa kawombaajoŋ ama lama tuuŋgia, bulmakaotuuŋgia ano esuhina ilawoilagia kuuya ii uŋuama kajuya.’33 Kawaajoŋ Faarao kiŋnoŋ oŋoono jaasewaŋanoŋ keugikokaeŋ qisiŋ oŋombaa: ‘Oŋo naa gawoŋga meŋkeju?’

34 “Kaeŋ qisiŋ oŋono oŋo kokaeŋ meleema mubu:‘Weleŋqeqeuruga nononoŋ mono au asaurunana walameŋ laligogitiwaa so meraanananoŋga lama bulmakaogaleŋkoŋkoŋ gawoŋa meŋ laligoŋ kouma laligojoŋ.’Kaeŋ meleema mugi iinoŋ saanoŋ Goosen prowin-snoŋ rara dunduŋgia meagowutiwaajoŋ “Ooŋ!” jerolaligowuya. Iijipt ejemba yoŋonoŋ lama bulmakao galeŋkoŋkoŋ ejemba kuuya yoŋoojoŋ mogi arokuukuugiawokolooŋkeju.” Joosefnoŋ qaaya kaeŋ iŋijoro.


Joosefnoŋ kimbaa jaanoŋ kouro.1 Joosefnoŋ kema Faarao kiŋ kokaeŋ ijoro: “Noo maŋ

daremuŋuruna yoŋonoŋ lama bulmakao tuuŋgia ano es-uhina ilawoilagia kuuya meŋ Keinan baloŋ mesaoŋ kaŋkaŋ kete koi Goosen balonoŋ kouma laligoju.” 2 Iinoŋdaremuŋuruta yoŋoonoŋga eja 5 uŋuama Faarao kimbaajaanoŋ uma naŋgi iŋiiro.

3 Iŋiima kokaeŋ qisiŋ oŋono: “Oŋo naa gawoŋgameŋkeju?”

Kaeŋ qisiŋ oŋono kokaeŋ meleema ijogi: “Weleŋqe-qeuruga nono maŋurunananoŋ wala laligogitiwaa solama bulmakao galeŋkoŋkoŋ gawoŋa meŋ laligoŋ koumalaligojoŋ.”

4 Kaeŋ ijoŋ toroqeŋ kokaeŋ jegi: “Keinan balonoŋbodi lombotawo ejiwaajoŋ weleŋqeqeuruga nono lamabulmakao tuuŋnana yoŋoojoŋ nene mende mokolooniŋ.Kawaajoŋ nono baloŋ kokanoŋ tatawaga laligowombaa-joŋ kajoŋ. Kaeŋ kolooro weleŋqeqeuruga saanoŋ ‘Ooŋ!’jeŋgo jeŋ tegoŋ nonona nono Goosen prowins kanoŋ raradundunana meagowoŋa.”

5 Kaeŋ jegi Faarao kiŋnoŋ Joosef kokaeŋ ijoro: “Maŋdaremuŋuruganoŋ goonoŋ kaju. 6 Iijipt kantri koi asug-anoŋ goo jaanoŋ ejiwaajoŋ saanoŋ maŋ daremuŋurugabaloŋ bakaya kelega awaa iikanoŋ oŋoona laligowu.Saanoŋ Goosen prowinsnoŋ laligowu. Batugianoŋ gawoŋawaa soro meme eja tosaaŋa laligojuti, ii moma oŋom-bagati eeŋ, saanoŋ noo miriwaa oro tuuŋna ii iyoŋooborogianoŋ ama oŋona galeŋ koma oŋoma laligowu.”

7 Kaeŋ ijoro Joosefnoŋ maŋa Jeikob Faarao kimbaajaanoŋ wama karo iiro Faarao kiŋ ii kotuegoŋ muro.8Kotuegoŋ muro kokaeŋ qisiŋ muro: “Goo yambuga dawikolooja?”

Jenesis 47:9 170 Jenesis 47:179 Qisiŋ muro kokaeŋ meleeno: “Noo yambuna 130:waa

so namonoŋ liligoŋ laligoŋ kouma laligojeŋ. Noo laalig-onaa yambuya kuuya ii afaaŋgoya ano osiqosigiawokolooro. Maŋurunanoŋ yambu seiseiya namonoŋ liligoŋlaligogiti, noo yambu jaŋgonanoŋ yoŋoonoŋ kawo somotooŋgo mende kolooja.”

10 Kaeŋ jeŋ Faarao kiŋ ii mombo kotuegoŋ muŋ jaase-waŋanoŋga kamaaŋ keno. 11 Joosefnoŋ maŋ daremuŋa iiFaarao kiŋnoŋ jeŋ kotorotiwaa so Iijipt kantrinoŋ oŋomaIijiptwaa baloŋ bakaya kelega awaa moŋ ii Ramesesprowins (Goosen) kanoŋ oŋono. 12 Joosefnoŋ kaaŋa-gadeeŋ maŋ daremuŋuruta ano maŋaa kanagesourutakuuya ii nenegia embameraurugia laligogiti, jaŋgogiaa sosogianoŋ oŋoma laligoro.

Bodi kambaŋ lombotawo.13 Bodi somata ii lombotawo ero nenenoŋ baloŋ so

qaono Iijipt ano Keinan kantri iyoroo kanagesogaranoŋmono nenewaa komuŋ jambedeŋgoŋ laligogi.

14 Kaeŋ laligoŋ Joosefwaanoŋ kaŋ wiit dumuŋ kotasewaŋa megi iinoŋ moneŋ kuuya Iijipt ano Keinan kantriuutanoŋ eroti, ii meŋ kululuuŋ Faarao kimbaa jiŋkaroŋmiriwaa kowianoŋ ano. 15 Iijipt kanageso ano Keinankanageso yoŋoonoŋ moneŋ qaondabororo Iijipt kuuyayoŋonoŋ Joosefwaanoŋ kaŋ kokaeŋ ijogi: “Monenananoŋqaondaborojiwaajoŋ giinoŋ mono nene nonomba. Nenemende nonombagati eeŋ, nono goo jaasewaŋganoŋ ko-muwoŋa.”

16 Kaeŋ ijogi Joosefnoŋ kokaeŋ jero: “Moneŋgianoŋqaonjiwaajoŋ oŋoonoŋ lama ano bulmakao ejuti, ii monomeŋ kaŋ noŋgi niinoŋ nene oŋomaŋa.”

17Kaeŋ jero kema lamabulmakaogia uŋuamakaŋ Joosefmugi. Yoŋonoŋ hoosgia, lamagia, memegia, bulmakaogia


ano doŋgigia ii uŋuama kaŋ nenewaa sewaŋaga Joosefmuŋnenemeŋ laligogi. Lamabulmakaogia kuuya ii Joosefmugi iinoŋ nene oŋoma iikaaŋa kanoŋ yambu motooŋ-gowaa uutanoŋ laaligogia naŋgoro mende komugi.

18 Mende komugi yambu kanoŋ tegoro. Tegoro yambugbilianoŋ duŋanoŋmombo iwaanoŋ kaŋ kokaeŋ jegi: “Ejapoŋnana, monenana qaonjiwaajoŋ kanianana hoŋa ii goojaaganoŋ saanoŋ mende kolatiwoŋa. Nonoonoŋ lamabulmakaonana ii kaaŋagadeeŋ goniŋ goo buŋaga kolood-aboroja. Nono ii kuuya eja poŋnana gii gondaboroniŋi-waajoŋ nononana ano balonana iikayadeeŋ eŋ nononja.Kawaajoŋ mono naa iwoi moŋ gombonaga? 19 Nonomono kania naambaajoŋ goo jaanoŋ tondu komuwonaga?Nono komuniŋ balonananoŋ mono naambaajoŋ eeŋ eŋgbaŋgbarasiŋ bolinaga? Kawaajoŋ mono nononana anobalonana sewanana meŋ iikanoŋ nembanene nononanono saanoŋ Faarao kimbaa weleŋqeqe omaya kolooniŋbalonananoŋ kaaŋagadeeŋ iwaa buŋaga koloowaa. Nonotoroqeŋ jaawo laligoŋ komuwombotiwaajoŋ mono nenekota nonomba. Nonona baloŋ gawoŋ muniŋ eeŋ mendeeŋ qanda kotiga koloowaa.”

20 Bodi kotiga totooŋ iikanoŋ Iijipt kanatuuru yoŋowoerotiwaajoŋ yoŋonoŋ kuuya motomotooŋ gawoŋ baloŋ-gia koria ii sewaŋaajoŋ aŋgi Joosefnoŋ Iijipt baloŋ kuuyaii sewaŋa mero Faarao kimbaa buŋaga koloodabororo.21 Joosefnoŋ Iijipt kanatuuru gomaŋ so kantriwaa jawotetegoya uutanoŋ laligogiti, ii kuuya uŋuano gawmambaaweleŋqeqe omaya kolooŋ laligogi. 22 Faarao kiŋnoŋ jigogawoŋ galeŋ yoŋoo footnait tawagia oŋono meŋ iikanoŋlaaligogia naŋgoŋ laligogi. Kaeŋ kolooro nenegiaajoŋmende bimooro baloŋgia Joosefnoŋ sewaŋamewaatiwaa-joŋ mende aŋgi. Kawaajoŋ jigo gawoŋ galeŋ yoŋoonoŋ

Jenesis 47:23 172 Jenesis 47:29baloŋ iikanoŋ motooŋgo kiŋ Faaraowaa buŋa mendekoloogi.

23 Joosefnoŋ kanageso kokaeŋ iŋijoro: “Mobu, niinoŋoŋoaŋgia ano baloŋgia sewaŋgia mewe tegoro Faaraokimbaa buŋaga kolooja. Kawaajoŋ niinoŋ nene kotaoŋombe ii saanoŋ meŋ namonoŋ komowu. 24 Komogihoŋa kolooro ii mono gosigi tuuŋ 5 koloogi kanoŋgamotomotooŋ ii Faarao kimbaajoŋ ama muŋ laligowuto,tuuŋ 4 ii mombo namonoŋ komowutiwaajoŋ ano nene-giaajoŋ ewaa. Ii oŋoaŋgia, embameraurugia ano tosaaŋamirigianoŋ laligojuti, mono oŋoo nenega ewaa.”

25 Kaeŋ iŋijoro kokaeŋ jegi: “Giinoŋ nonoo laalig-onana bodinoŋga metogona. Kawaajoŋ eja poŋnanaajaanoŋ kiaŋkoomu mokoloowoŋati eeŋ, nono saanoŋFaarao kimbaa weleŋqeqe omaya kolooŋ laligowoŋa.”26 Joosefnoŋ Iijipt yoŋoo balombaajoŋ jeŋkooto ano eŋwaama koi oojeŋi, kambaŋ kokaamba kaaŋagadeeŋ toro-qeŋ eja. Jeŋkooto ii kokaeŋ: Nene gawombaa hoŋgia iimono mendeeŋgi tuuŋ 5 kolooro iikanoŋa motomotooŋii Faarao kimbaa buŋaga koloowaatiwaajoŋ ama laligowu.Jigo gawoŋ galeŋ yoŋoonoŋ baloŋ iikanoŋ motooŋgoFaarao kimbaa buŋa mende koloogi.

Jeikobnoŋ qamoyaajoŋ Joosef qisiro Ooŋ jero.27 Israel yoŋonoŋ Iijipt balombaa prowins qata Goosen

kanoŋ rara dunduŋgia meŋ baloŋ aŋgoŋ koma laligogi.Kanoŋ laligoŋ kolooŋ seisei aŋgi jaŋgogianoŋ mamagasomariiro. 28 Jeikobnoŋ laaligoya yambu 17 ii Iijiptbalonoŋ laligoro. Laaligoya kuuyaa yambuya ii mindiriŋ147 kolooro.

29 * Israelwaa koomu kambaŋanoŋ dodowiro meriaJoosef jero karo kokaeŋ ijoro: “Niinoŋ goo jaanoŋ* 47:29: Jen 49.29-32; 50.6


kewooŋgo mokoloojeŋi eeŋ, giinoŋ mono keteda koiuukaleŋ qendeema qaa kokaeŋ pondaŋ otaaŋ meŋ yago-mambaajoŋ jeŋ boroga noo tawonaa baatanoŋ amakokaeŋ jeŋ somoŋgowa: Niinoŋ komuwe qamona ii Iijiptbaloŋ kokanoŋ mende roŋ komba. 30 Niinoŋ komuŋmaŋ asaaŋuruna yoŋowo haamo meŋ emaŋati, kambaŋiikanoŋ noo qamona ii mono Iijipt kantrinoŋa meŋ kemamaŋ asaana roŋ koma oŋoŋgiti, iyoŋoo qasirigianoŋ osoŋroŋ komba.” Kaeŋ jero kokaeŋ ijoro: “Jejaŋiwaa so iisaanoŋ otaaŋ amaŋa.”

31 Kaeŋ ijoro maŋanoŋ kokaeŋ jero: “Qaa ii monojojopaŋ qaanoŋ jeŋ kotiiŋ nomba.” Kaeŋ jero Joosefnoŋii jojopaŋ qaanoŋ jeŋ kotiiro Jeikobnoŋ ii moma ligoŋwaŋameŋkemeŋgbaruyaa kitianoŋ ama laariŋAnutuwaawaeya meŋ mepeseero. Kiaŋ.

48Jeikobnoŋ Manase ano Efraim kotuegoŋ orono.

1 Kambaŋ tosia tegoro Jeikobnoŋ ji mokolooro qaaii Joosef ijogi moro. Ii moma merawoita woi Manaseano Efraim ii uruama maŋaanoŋ keno. 2 Keno tosianoŋJeikob kokaeŋ ijogi, “Meraga Joosefnoŋ giimambaajoŋkaja.” Israelnoŋ qaa ii moma ku-usuŋa eroti, ii kululuuŋee duŋayanoŋa waama raro. 3 * Waama rama Joosefkokaeŋ ijoro: “Anutu ku-usuŋ kuuyaa Toya iinoŋ Keinanbalombaa Luz gomaŋ kanoŋ noonoŋ asugiŋ kotuegoŋnono.

4 Ii noma kokaeŋ nijoro: ‘Niinoŋ kolooŋseisei gombegbiliuruga yoŋoo jaŋgogianoŋ mono somariiŋ somariiŋuro giinoŋ kanageso tuuŋa tuuŋa mamaga yoŋoo bemu-njalegiaga koloowaga. Gbiliuruga kanageŋ kolooŋ ubuti,* 48:3: Jen 28.13-14


niinoŋ baloŋ koi ii buŋa qeŋ oŋombe iyoŋoo buŋagiagatetegoya qaa eŋ ubaa.’

5Anutunoŋ kaeŋ nijoro. Wala nii Iijipt balonoŋ goonoŋmende kaweti, kambaŋ iikanoŋ embaganoŋ merawoigawoi Iijipt kokanoŋ oronoti, iyoronoŋ mono noo buŋakoloowao. Manase ano Efraim yoronoŋmono Ruuben anoSimeonkaaŋanoobuŋa koloowao. 6Kaeŋkoloori kanageŋbaloŋ mosoma yoroojoŋ distrik woi orombu. Efraimano Manase yoroo bagaranoŋ meraborauruga tosaaŋakoloogiti, iyoŋonoŋ mono geeŋgaa buŋaga koloowuya.Yoŋonoŋ baloŋ bakaya buŋa qeŋ aowuti, ii mono Efraimano Manase yoroonoŋ distrik woi iikawaa uutanoŋ egiyoronoŋ waŋgia koloori dawoigara yoroo newo baog-aranoŋ laligowuya. 7 * Niinoŋ Mesopotemia (PadanAram) mesaoŋ eleema Keinan balonoŋ kaŋ Efrata taoŋdodowiwe embana Reizelnoŋ komuro wosobiri somatakolooŋ nono. Komuro qamoya ii Efrat kekembaa kanagoraayanoŋ roŋ kombe. Efrat gomambaa qata moŋ iiBetlehem.”

8 Israelnoŋ kaeŋ jeŋ Joosefwaa merawoita iriimakokaeŋ qisiŋ muro: “Mera woi koi ii moronoŋmoronoŋ?”

9 Qisiŋ muro Joosefnoŋmaŋa kokaeŋ ijoro: “Noo mera-woina Anutunoŋ Iijipt kokanoŋ nonoti, mono ii.” Kaeŋijoro Israelnoŋ jero: “Niinoŋ kotuegoŋ oromambaajoŋii saanoŋ uruana noo kosonanoŋ kawao.” 10 Kaeŋ ijoroJoosefnoŋ merawoita uruama kosianoŋ kagi boria giliroarogaranoŋ kemero buugara kitoŋ nero. Israelnoŋ ejawaŋa kolooro jaaya umuŋ kono iwoi moŋ iima kotomam-baajoŋ haŋqaŋ qeŋ amamaaro. 11 Buugara kitoŋ neŋJoosef kokaeŋ ijoro: “Niinoŋwala goo jaasewaŋgamombogiimambaajoŋ mende mamboma laligoweto, Anutunoŋ* 48:7: Jen 35.16-19

Jenesis 48:12 175 Jenesis 48:16kana meleuro kete koi geeŋga ano merawoiga kaaŋa-gadeeŋ iŋiijeŋ.”

12Kaeŋ ijoro Joosefnoŋmerawoitamaŋaa tawoyanoŋgauruama simiŋ kuma usugoŋ kemero.

13 Usugoŋ kemeŋ waama merawoita borogaranoŋ meŋuruano aŋaa maŋaa batanoŋ kari. Efraim ii boriadindiŋanoŋ meŋ Israelwaa boria qanianoŋ ama Manaseii boria qanianoŋ meŋ Israelwaa boria dindiŋanoŋ ano.14 Kaeŋ ama oronoto, Efraim koga kolooro asianoŋ kileŋboria dindiŋanoŋ boraama iwaa waŋanoŋ ano. Man-asenoŋ Joosefwaa meria mutuya kolooroto, asianoŋ kileŋboria qanianoŋ iwaa waŋanoŋ ano. Kaeŋ ama boriamaripooŋ kaaŋa ama kotoŋwaŋgaranoŋ ano. 15Kaeŋ amarama Joosef kotuegoŋ muŋ kokaeŋ jero:“Asana Aabraham ano maŋna Aisak yoronoŋ Anutuwaa

jaanoŋkema kaŋ ama meŋ laligori.

Niinoŋ kolooŋ laligoŋ koubeti, Anutunoŋ monokambaŋ iikanoŋ pondaŋ kalaŋ koma noma laligoŋ

kouro.16 Siwe gajobanoŋ nii bologa kuuya iikanoŋa metogoŋ

aŋgoŋ koma nomalaligoroti, iinoŋ mono eja gbaworo woi koi kotuegoŋ

oroma laligowa.Ejembanoŋ yoroo qagara qagi iikanoŋ mono nii ano maŋ

asanaAisak ano Aabraham nonoo qabuŋanana bosima

laligowao.Yoroo kanagesogaranoŋ mono namo qaganoŋ honoŋa

qaa seiŋ laligowuya.”

Jenesis 48:17 176 Jenesis 48:2217 Kaeŋ jeroto, Joosefnoŋ maŋanoŋ boria dindiŋanoŋ

Efraimbaa waŋanoŋ ano ii iiro mende sokono kawaa-joŋ moma boliŋ maŋaa boria dindiŋanoŋ meŋ Efraim-baa waŋanoŋga metogoŋ Manasewaa waŋanoŋ amam-baajoŋ ano. 18 Kaeŋ ama maŋa kokaeŋ ijoro: “Amana,kaaŋ mende mewa. Mera koi kanoŋ mutu meranakolooja. Kawaajoŋ boroga dindiŋanoŋ mono iwaawaŋanoŋ amba.”

19Kaeŋ ijoroto, maŋanoŋ ii amambaajoŋ qetama Joosefkokaeŋ ijoro: “Merana, ii saanoŋ mojeŋ. Niinoŋ iimojeŋ. Manasenoŋ kaaŋagadeeŋ waaŋawo kolooro iwaagbiliurutanoŋ kaaŋagadeeŋ kolooŋ seisei ama kanagesosomata koloowuyato, Efraimbaa qaqabuŋayanoŋ monoManasewaanoŋ qabuŋa uuguŋ ewaa. Iwaa gbiliurutanoŋmono kolooŋ seisei somata ama kanageso tuuŋa tuuŋamamaga kolooŋ laligowuya.”

20 * Kaeŋ ijoro moro weemboria iikanoŋadeeŋ kotue-goŋ oroma kokaeŋ jero:“Israel yoŋonoŋ mono oroo qagara qama kanagesogia

kotuegoŋ oŋoma kokaeŋ jewuya:Anutunoŋ mono oyaŋboyaŋ ama oŋonota

oŋonoŋ Efraim ano Manase kaaŋa koloowu.”Kaeŋ jeŋ Manase ii Efraimbaa newo baatanoŋ ano.

21 Israelnoŋ kotuegoŋ oŋono tegoro Joosefwaa qaakokaeŋ jero: “Moba, niinoŋ komumambaajoŋ anjento,Anutunoŋ oŋowo laligoŋ ubaa. Iinoŋ mono uŋuano maŋasaurugia yoŋoo balonoŋ eleema kembuya. 22 Iikanoŋkema batugianoŋ baloŋ mosoŋgi niinoŋ goonoŋ baloŋtoroqeŋ Sekem baloŋ kelegawo ii gonjeŋ. Niinoŋ baloŋbambaaŋa ii Amor kanageso yoŋowo manja qeŋ neenaatiwo ano manjawaa soo somata iikanoŋ yoŋoonoŋga* 48:20: Hib 11.21

Jenesis 49:1 177 Jenesis 49:6mewe. Joosef gii daremuŋuruga yoŋoo waŋgia koloojaŋi-waajoŋ ii daremuŋuruga yoŋoojoŋ qaagoto, goo buŋagajeŋ tegoweta ewaa.” Kiaŋ.

49Jeikobnoŋ merauruta kotuegoŋ oŋono.

1 Kawaa gematanoŋ Jeikobnoŋ merauruta oŋoono kagiqaa kokaeŋ jero: “Oŋo mono horoŋ ajoroogi niinoŋlaaligogianoŋ kanageŋ nomaeŋ koloowaati, iikawaa geja-tootoo qaaya iŋisaama jewe mobu:2 “Jeikobwaa merauruta, oŋo mono kaŋ ajorooŋamagia Israelwaanoŋ qaa geja ama mobu.3 “Oo Ruuben, giinoŋ neenaa mutu meranaga koloojaŋ.Giinoŋ noo ku-usuna ano emba mewe esuŋmumunaa

hoŋa mutuya koloona.Qabuŋagaa akadamuya ano ku-usuŋa kanoŋ

kouruga yoŋoonoŋ uŋuuguja.4 Haamonoŋ kowe siri qindiiro kalumalu kema kaŋkeji,

goo uuganoŋ mono iikawaa so waaro kalugoŋ laŋkema kaŋkejaŋ.

Giinoŋ maŋga noo duŋ eenanoŋ uma qembonanoŋ qeŋembanawo ena

duŋ kanoŋ mono aŋgonjorayawo kolooŋ tilooro.Kawaajoŋ goo qabuŋagaa akadamuyanoŋ mono

kouruga mende toroqeŋ uŋuuguŋ ewaa.5 “Simeon ano Liwai yoronoŋ daremuŋwoiga koloojao.Yoroo tiwo wasa gawoŋgaranoŋ mono kike kakasililiŋ

kondooŋkeja.6 Yoronoŋ iriŋsooŋsooŋ qaganoŋ eja uŋuri komugi

Jenesis 49:7 178 Jenesis 49:10eeŋ totooŋ aiŋaajoŋ bulmakao ejia iyoŋookana boro iwoigia laŋ uŋuŋ kotori meendaŋgoya

koloogi.Kawaajoŋ yoronoŋ qaa areŋ somoŋgoŋkebaoti,

niinoŋ iikawo uumotooŋgo mende amakemaŋa.Ajoajoroo ambaoti, niinoŋ iikanoŋ iyorowo mende toro-

qeŋ ramaŋa.7 Uukazigaranoŋ geriawo koloojiwaajoŋ ii jeŋ qasuaaŋ

oronjeŋ.Uuduuduugaranoŋ kanjaŋawo koloojiwaajoŋ ii jeŋ

jororaaŋ oronjeŋ.Niinoŋ kanagesogara kondeema oŋombe yoŋonoŋ Jeikob-

waa baloŋ sokoma kembu.Niinoŋ mendeema oŋombe yoŋonoŋ Israel batu-

gianoŋ laŋ gooŋpora ama laligowu.8 “Oo Juuda, goo daremuŋuruganoŋ gii mepeseeŋ goma

laligowuya.Goo boroganoŋ mono kereuruga yoŋoo aro kokoŋ-

gianoŋ rabaa.Maŋgaa merauruta yoŋonoŋ mono goojoŋ usugoŋ simiŋ

kuma laligowu.9 * Oo Juuda, giinoŋ laion gbaworoya kaaŋa laligojaŋ.Oo merana, gii borojaŋ meŋ oro qeŋ neŋ laligoŋ

iikanoŋadeeŋ eleema kajaŋ.Iinoŋ laion kaaŋa selia ama qetetereeŋ

laion embia kaaŋa kamaaŋ koma eŋkeja.Kuuyanoŋ ii kawali kolooŋ utuŋmondowombaajoŋ keegia

momakeju.10 Ku-usumbaa aiweseya ii moŋnoŋ

Juuda yoŋoo borogianoŋga mende uŋuambaa.Eja pombaa gbaruyanoŋ kania batugaranoŋ nano* 49:9: Jaŋ 24.9; Ais 5.5

Jenesis 49:11 179 Jenesis 49:16moŋnoŋ ii mende qetegowaa. Qaago!

Iyaŋa ano gbiliuruta jiŋkaroŋ duŋanoŋ ramalaligoŋ ugi kanageŋmoŋnoŋ asugiro kanageso tuuŋa

tuuŋa yoŋonoŋ iwaa jeta teŋ koma laligowu.11 Iinoŋ doŋgia wain apu gere batuyanoŋ somoŋgoro

nambaa.Doŋgiameria iiwain apu kasa batugaranoŋgbadooro

ewaa.Iinoŋ opoya ii wain ooyanoŋ soŋgbambaa.

Malekuya ii wain kotaa oo sayanoŋ qesaama qejaam-baa.

12 Wain oo nero jaayanoŋ wain oo apu kaaŋa osaaŋ injaŋkombaa.

Aju tokoya nero jetanoŋ aju ooya kaaŋa taaliwaa.13 “Zebulun kanageso yoŋonoŋ kowe goraayanoŋ

laligowu.Yoŋoo gomanoŋ waŋgoya waŋgoya suluŋkebu.Baloŋgiaa jawoya iikanoŋ mono Saidon taoŋ baageŋ

kema ewaa.14 “Aiskar ii doŋgi siita koukouya iikawaa so kolooja.

Doŋgi qaganoŋ duŋ rarawaa gesoya woi iikawaabatugaranoŋ ama qetetereeŋ lokoliŋ sologoŋeŋkebaa.

15 Lokoliŋ sologoŋ haamo meŋ ero duŋ miria iisaanoŋ sokono gomaŋanoŋ naaŋ totooŋ koloowaa.Ii iima gemata iwoi lombotawo aŋgomambaajoŋ

usugoŋ kemerotosianoŋweleŋqeqe gawoŋmewaatiwaajoŋ kuuŋ so-

moŋgoŋ muŋkebuya.16 “Tosianoŋ Dambaa kanagesouruta menduŋgoŋ oŋoŋgi

Jenesis 49:17 180 Jenesis 49:22Dan iinoŋmono aworo (defence) nama qaa dindiŋaa-

joŋ manja qeŋ laligowaa.Dan tuuŋ yoŋonoŋ Israelwaa tuuŋ tosaaŋa iikaaŋa

kolooŋ laligowuya.17 Dan iinoŋ qato mokoleŋ kaaŋa kananoŋ eŋ

hooswaa gbakotanoŋ kiro aaruŋ lalaŋaniŋ giliroqaganoŋ rabaati, iinoŋ mono tama gemagema na-

monoŋ kemebaa.18 “Oo Poŋ, giinoŋ nii kasa gbadonoŋga metogoŋ

aŋgoŋ koma nombaatiwaajoŋ jaa riŋ mambomake-maŋa.

19 Kike kakasililiŋ tuuŋ yoŋonoŋ Gad kanagesouŋuŋ oŋooŋ laligowuto, Gad yoŋonoŋ mono

meleemakanagianoŋ oŋotaaŋ iyaŋgia uŋuŋ oŋooŋ

laligowuya.20 “Aserwaa balonoŋ nene moriaŋ mamaga asugiŋkebaa.Kiŋ yoŋonoŋ nene naaŋgiawo neŋkejuti, iinoŋ mono

nene kaaŋa ii baloŋanoŋ komoro seiŋ iikanoŋtosaaŋa ilaaŋ oŋoma laligowaa.

21 “Nembaronoŋ aŋaa jaajaa naaŋaajoŋ uulaŋawo lansaŋgooŋpora amakeji,

Naftalinoŋ mono iikawaa so kolooŋ meraboraaŋu-ruta iŋiima-aiŋaiŋgiawo ii oŋoma laligowaa.

22 “Wain gere apu jaayaa kosianoŋ komogi kota mamagakuuŋ

boria giliro kema sopa qisigoŋ seleeŋgeŋ kemakeji,Joosefnoŋ mono iikawaa so kolooja.

Jenesis 49:23 181 Jenesis 49:2723 Iwaa kereurutanoŋ tiwo jaŋgbeŋgia meŋ uugere

qaganoŋJoosefwaa tuuŋ ii oŋotaaŋ iŋidoŋ uŋuŋ oŋooŋ

laligowu.24 Kaeŋ laligowuto, Jeikobwaa beŋa Anutu ku-usuŋawo

iwaa borianoŋ mono meŋ kotiiŋ muro iinoŋ tiwotokoya mende mesaoŋ boro siita sombaŋa qaaqero laligowaa.

Anutunoŋ mono uuwaa lama galeŋa kolooŋ Israel-waa aŋgoŋkoŋkoŋ Toya kolooja.

25 Maŋgaa Anutuyanoŋ mono ilaaŋ goma laligowaa.Beŋ ku-usuŋ kuuyaa Toyanoŋ mono

kokaeŋ kotuegoŋ gono laligowa:Kombaa kotumotueyanoŋ mono kanakeewaŋga goonoŋ

kamaaronamo dusiita emuyaa apuyanoŋmono goonoŋ kouromerabora ano oro mamaga mokolooŋ oŋoma

laligowa.26 Baaŋa baaŋa iyoŋoo kotumotuegianoŋ

kambaŋa kambaŋa ejemba sokoma oŋono laligoŋkougi.

Baaŋaa soroganoŋ yambu so nene gawoŋgia meŋ laligoginene moriaŋ asugiro laligoŋ kougito,goo amagaa kotumotueyanoŋ mono ii kuuya

uuguwaa.Kotumotue kaaŋa kaaŋanoŋ mono Joosefwaa waŋaa

qaganoŋ ubu.Daremuŋ batugianoŋ poŋ qereweŋa jawiŋ tak-

kootoya koloojiwaa laaligoyanoŋ ii kuuyamono eŋubu.

27 “Benjamin ii kasu kawalia kaaŋa kolooja.

Jenesis 49:28 182 Jenesis 49:33Gomaamba so tiwojuŋ tigoŋ oro uŋuŋ neŋ gogoŋ

oŋomakeja.Weeŋ asaganoŋ iwoi luluuma qeŋkeji, ii gomantiiŋa

so mendeemakeja.” Kiaŋ.28 Israelwaa tuuŋ kuuya jaŋgogia 12 ii kiaŋ. Maŋgianoŋ

kotuegoŋ oŋoma qaa kaaŋa kaaŋa jero mogi. Kotumotue-gia morota morota ii aŋa aŋa mendeema kuuya kotuegoŋoŋono. Kiaŋ.

Jeikobnoŋ komuro.29 Kotuegoŋ oŋoma nama qaa kokaeŋ jeŋ kotoŋ oŋono:

“Anutunoŋ mono nuano niinoŋ isi alauruna komugiti,iyoŋowo toroqemambaa anjeŋ. Noo qamona ii monomaŋuruna yoŋoo kooroŋgianoŋ kobaa Hit eja Efrombaabaloŋ korianoŋ eji, iikanoŋ roŋ koma nombu. 30 * Kobaa iiKeinan balonoŋMakpela baloŋ korianoŋMamre kosianoŋeja. Aabrahamnoŋ baloŋ koria kobaayawo ii isinanaaqasiria ewaatiwaajoŋ Hit eja qata Efron iwaanoŋga se-waŋa mero.

31 * Aabraham ano embia Saara ii kobaa iikanoŋ roŋkoma oroŋgi. Kaaŋagadeeŋ Aisak ano embia Rebeka iiiikanoŋ roŋ koma oroŋgi. Niinoŋ toroqeŋ Lea iikanoŋroŋ kombe. 32 Aabrahamnoŋ namo koria kobaayawo iiwala Hit yoŋoonoŋga sewaŋa merota eja.” 33 * Jeikobnoŋmerauruta qaa kaeŋ jeŋ kotoŋ oŋono tegoro kanawoitahororo duŋ eeyanoŋ uro goroŋ qeŋ komuro Anutunoŋwano isi alauruta yoŋoonoŋ toroqero. Kiaŋ.

50Jeikob roŋ koŋgi.

* 49:30: Jen 23.3-20 * 49:31: Jen 25.9-10; 35.29 * 49:33: Apo 7.15

Jenesis 50:1 183 Jenesis 50:81 Jeikobnoŋ komuro Joosefnoŋ luguŋ maŋa kepelaaŋ

muŋ ligoŋ kema aroyanoŋ giliro kemero buuta kitoŋ nero.2 Kawaa gematanoŋ Joosefnoŋ doktauruta jeŋkootoyaabaatanoŋ laligogiti, ii maŋaa qamoya sele meŋ kotikotiikeleganoŋ moriwutiwaajoŋ jeŋ kotoŋ oŋono. Jeŋ ko-toŋ oŋono yoŋonoŋ Israelwaa qamoya kaeŋ ama mugi.3 Gawoŋ ii meŋ laligogi weemboria 40 kuuya tegoro.Qamogia kelenoŋ moriŋkegi, iikawaa gawoŋa ii kambaŋkoriga kaeŋ meŋ laligoŋkegi. Iijipt kanatuuru yoŋonoŋJeikobwaajoŋ weemboria 70:waa so jiŋgeŋ qama saamalaligogi.

4 Saama jiŋgeŋ koma wosobiri laligogitiwaa kambaŋaiikanoŋ tegoro Joosefnoŋ Faarao kimbaa jiŋkaroŋmirinoŋgawoŋ meŋ laligogiti, ii qaa kokaeŋ iŋijoro: “Niinoŋ oŋoojaagianoŋ kiaŋkoomu mokolooweti eeŋ, oŋo mono noojenanoŋ meŋ Faarao kiŋ qaa kokaeŋ jegi mobaa: 5 *Maŋnanoŋ jaawo laligoŋ qaa kokaeŋ somoŋgoŋ jojopaŋqaanoŋ jeŋ kotiimambaajoŋ jeŋ kotoŋ nono: ‘Niinoŋ ko-mumambaajoŋ anjeŋ. Nii neenaajoŋ jamo kobaa Keinanbalonoŋ osoweta nanji, noo qamona ii mono iikanoŋkema roŋ komba.’ Kawaajoŋ saanoŋ kete jeŋ kotonanii iikanoŋ kema maŋnaa qamoya roŋ komago momboeleema kamaŋa.”

6 Kaeŋ iŋijoro jegi Faarao kiŋnoŋ ii moma kokaeŋjero, “Gii maŋgaajoŋ qaa somoŋgoŋ jojopaŋ qaanoŋ jeŋkotiinati, iikawaa so saanoŋ kema maŋgaa qamoya roŋkomba.”

7 Kaeŋ jero Joosefnoŋ maŋaa qamoya roŋ komambaa-joŋ uro. Faarao kimbaa jawiŋuruta qabuŋagiawo ku-uya, jiŋkaroŋ miriaa ano Iijipt kantriwaa jotamemeurutaqabuŋagiawo ii kuuya iwo motooŋ keŋgi. 8 Joosefwaamiriwaa sumaŋuruta korebore, iwaa daremuŋuruta ano* 50:5: Jen 47.29-31

Jenesis 50:9 184 Jenesis 50:15maŋaa kanagesouruta yoŋonoŋ kaaŋagadeeŋ motooŋkeŋgi. Embameraurugia, lama, meme ano bulmakao tu-uŋa tuuŋa iigadeeŋ mono oŋomesaogi Goosen gomanoŋragi. 9 Hooswaa kareya kareya ano eja hoos qagianoŋragiti, ii kaaŋagadeeŋ keŋgi. Kaeŋ mindiriŋ tuuŋ somatatotooŋ keŋgi.

10 Kema kema Jordan apu gowoya kotoŋ leegeŋ toro-qeŋ kema Atad gomanoŋ wiit dumuŋ kotawaa hoŋa anokaawoya mendeema gosigiti, miri baloŋ iikanoŋ keumajiŋgeŋ aro metaama qama silama saama boliŋ laligogi.Joosefnoŋ maŋaajoŋ weemboria 7:baa so jiŋgeŋ qamasaama laligoro. 11Atad gomanoŋ jiŋgeŋ qama saagi baloŋtoya Keinan kanageso yoŋonoŋ ii iima moma kokaeŋ jegi,“Iijipt yoŋonoŋ mono jiŋgeŋ saawaa areŋa uuta anju.”Kaeŋ jegi miri baloŋ iikawaa qata ii kanaiŋ Aabel Mizraim* qagi. Ii Jordan apu gowoyaa weeŋ koukoutaageŋ eja.

12 Jeikobnoŋ merauruta jeŋ kotoŋ oŋonoti, yoŋonoŋiikawaa so otaaŋ ama mugi. 13 * Yoŋonoŋ qamoya aŋgoŋKeinan balonoŋ kemaMamre kosianoŋMakpela baloŋ ko-rianoŋ kobaa eji, iikanoŋ kema roŋ koŋgi. Aabrahamnoŋwaladeeŋ baloŋ koria kobaayawo ii qasirigia ewaatiwaa-joŋ Hit eja Efron iwaanoŋga sewaŋa mero. 14 Joosefnoŋmaŋaa qamoya roŋ kono tegoro aŋa, daremuŋuruta anotosaaŋa kuuya iwo maŋaa qamoya roŋ kombombaajoŋkeŋgiti, iyoŋonoŋ mombo Iijipt balonoŋ eleema kagi.Kiaŋ.

Joosefnoŋ iroŋa mende meleemambaajoŋ mombo jero.15 Joosefwaa daremuŋurutanoŋ maŋgia komuro rama

iima kotoŋ kokaeŋ romoŋgoŋ jegi: “Joosef sili bologakuuya ama muniŋi, iinoŋ iikawaajoŋ uuduuduu moma* 50:11: Abel: = Jiŋgeŋ saawaa areŋa. Mizraim = Iijipt. Hibruu qaa kaaŋa.* 50:13: Apo 7.16


nonoma kambaŋ kokaamba kanaiŋ iroŋa meleemanonombabo.” 16 Kaeŋ jeŋ Joosefwaa qaa kokaeŋ aŋgikeno, “Maŋganoŋ komumambaa ama nonoojoŋ qaakokaeŋ jeŋ kotoro: 17 ‘Oŋo mono Joosefwaajoŋ qaakokaeŋ jegi mobaa: Daremuŋuruganoŋ sili bologa amatiwilaaŋ gombombaajoŋ aŋgiti, giinoŋ mono iyoŋoosiŋgisoŋgogia ano kakasililiŋgia ii mesaowa. Kawaajoŋgiinoŋ saanoŋ maŋgaa Anutuyaa weleŋqeqeurutanonoo siŋgisoŋgonana mesaowa.” Yoŋonoŋ qaa ii aŋgiJoosefwaanoŋ karo moma mono qama saaro.

18 Kawaa gematanoŋ Joosefwaa daremuŋuruta iyaŋgiokaŋ balonoŋ tama batanoŋ usugoŋ kamaaŋ kokaeŋ ijogi:“Moba, nono goo weleŋqeqeuruga omaya koloojoŋ.”

19Kaeŋ ijogito, Joosefnoŋmeleema kokaeŋ jero: “Monokeegia mende mobu. Niinoŋ Anutuwaa kitianoŋ mendenanjeŋ. 20 Oŋanoŋ, oŋo sili bologanoŋ tiwilaaŋ nom-bombaajoŋ kaparaŋ koma aŋgito, Anutunoŋ ii meleenokitianoŋ iwoi awaa asugiwaatiwaajoŋ kaparaŋ komaano. Kaeŋ ama kondooŋ kuuŋ nono kanatuuru mamagaoŋoo laaligogia somoŋgowe iikawaa hoŋanoŋ kambaŋkokaamba asuganoŋ kolooro iima kotojoŋ. 21 Kawaajoŋmono keegia mende mobu. Niinoŋ mono oŋoaŋgiaano embameraurugia oŋoo laaligogia kuuya naŋgoŋoŋoma laligomaŋa.” Kaeŋ jeŋ kileŋagiaa iroŋa ii mendemeleemambaajoŋ mombo jeŋ kotiiŋ gumbonjonjoŋ amaoŋono. Kiaŋ.

Joosefnoŋ komuro.22 Joosefnoŋ maŋaa kanagesouruta yoŋowo toroqeŋ

Iijipt balonoŋ laligogi. Joosefnoŋ laligoŋ uro yambuya110 kolooro komuro. 23 Joosefnoŋ esa amboaaŋa Efraim-baanoŋga koloogi ii iŋiiro. Kaaŋagadeeŋ Manasewaa

Jenesis 50:24 186 Jenesis 50:26meria Makir iwaa meraboraaŋa koloogi Joosefwaa tawoy-anoŋ oŋooŋgi dooŋgoŋ oŋono.

24 Kawaa gematanoŋ Joosefnoŋ daremuŋuruta yoŋoo-joŋ qaa kokaeŋ iŋijoro, “Nii komumambaajoŋ anjento,Anutunoŋmono kalaŋ koma oŋono laligowuya. Iinoŋ oŋobaloŋ kokainoŋga uŋuama baloŋ Aabraham, Aisak anoJeikob yoŋoo buŋaga koloowaatiwaajoŋ jeŋ tegoŋ jojopaŋqaanoŋ jeŋ kotiiroti, mono iikanoŋ kema laligowu.”

25 * Kaeŋ iŋijoro Israelwaa meraurutanoŋ qaa jeŋsomoŋgoŋ jojopaŋ qaanoŋ kokaeŋ jeŋ kotiiwutiwaajoŋjeŋ kotoŋ oŋono: “Anutunoŋ kalaŋ koma oŋono laligoginiinoŋ komuwe noo siina ii mono baloŋ kokainoŋga aŋ-goŋ Keinan balonoŋ kembu.” 26 Kaeŋ jeŋ yambuya 110kolooro komuro. Komuro Iijipt kanoŋ qamoya ii sele meŋkotikotiiwaa keleganoŋ moriŋ qamo bokisnoŋ aŋgi ero.Kiaŋ.

* 50:25: Eks 13.19; Joos 24.32; Hib 11.22

187Uumeleembaa Buŋa Tere Soomoŋgo Gbilia

The New Testament and portions of the Old Testament in theBorong Language of Papua New Guinea

Sampela hap Buk Baibel long tokples Borong long NiuginiCopyright © 2002, 2011 The Bible Society of Papua New GuineaLanguage: BorongTranslation by: Wycliffe Bible TranslatorsThis translation is made available to you under the terms of the Creative CommonsAttribution-Noncommercial-No Derivatives license 4.0.Youmay share and redistribute this Bible translation or extracts from it in any format,provided that:

You include the above copyright and source information.You do not sell this work for a profit.You do not change any of the words or punctuation of the Scriptures.

Pictures includedwith Scriptures and other documents on this site are licensed just forusewith those Scriptures and documents. For other uses, please contact the respectivecopyright owners.2015-01-26UpdateseBible.org

PDF generated using Haiola and XeLaTeX on 3 Jul 2018 from source files dated 3 Jul201863589f8b-9426-5ce2-9520-ca0cf2b65c47

http://www.ethnologue.org/language/ksr

http://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0/

http://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0/

https://eBible.org/find/details.php?id=ksr

https://eBible.org

Jenesis(Letoqeto) Anutunoŋjeroiwoikuuyaletoŋgi. Jeŋasa-asari · goulya ii awaa soro kolooja....

Documents

Transcript of Jenesis(Letoqeto) Anutunoŋjeroiwoikuuyaletoŋgi. Jeŋasa-asari · goulya ii awaa soro kolooja....