JÄTEVESINEUVONTA LAPIN KUNNISSA –PROJEKTI

1.5.2007 – 31.12.2007

Hanke on Pohjois-Suomen tavoite 1-ohjelman mukainen maaseutualueiden jätevesineuvonnan aktivointihanke, jonka tarkoituksena on koota hyvät käytännöt Lappiin soveltuviksi ohjeiksi sekä aktivoida maaseudun asukkaita jätevesiasioiden kuntoon saattamiseksi. Hanke levittää aktiivisesti hyviä käytäntöjä koko maakuntaan ja edistää siten maaseudun ympäristötavoitteita.

Hankkeen on rahoittanut Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahasto (EMOTR)

Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (542/2003)

Asetuksen tavoitteena on vähentää talousjätevesien päästöjä ja ympäristön pilaantumista

Asetus koskee viemäriverkostoon liittymättömiä- asuinrakennuksia- loma-asuntoja- karjatilojen maitohuoneita- elinkeinotoimintaa kuten majoitus- ja ravitsemuspalveluita

Asetus ei koske- vesihuoltolaitoksen jätevesiviemäriin liittyneitä kiinteistöjä- ympäristöluvanvaraista jätevesien käsittelyä- kiinteistöjä, joilla muodostuu vähäisiä määriä jätevettä

Selvitys jätevesijärjestelmästä

- kiinteistöt joilla on vesikäymälä selvityksen oltava valmis- muut kiinteistöt selvitys valmis 1.1.2008 mennessä (myös kantoveden varassa olevat kiinteistöt)

Selvityskaavakkeita löytyy internetistä esim.:

www.ymparisto.fi sivuilta> vesivarojen käyttö> vesihuolto > haja-asutuksen jätevedet> selvitys jätevesijärjestelmästä, käyttö- ja huolto-ohje sekä päiväkirja

Rovaniemen kaupungin sivuiltawww.rovaniemi.fi > rakentaminen > lomakkeet > jätevesijärjestelmän selvitys

Selvitys pidetään kiinteistöllä ja esitetään viranomaisille pyydettäessä.

Jätevesijärjestelmän on oltava uuden asetuksen mukainen

HETI

- uusilla kiinteistöillä- peruskorjattaessa vanhaa kiinteistöä => jätevesijärjestelmää tehostettava / uusittava- kiinteistöt joiden jätevesijärjestelmä aiheuttaa ympäristön pilaantumisen vaaran

VIIMEISTÄÄN 31.12.2013

- kiinteistöillä, joilla jätevesijärjestelmä ei täytä asetuksen vaatimuksia

JÄTEVESIJÄRJESTELMÄN ON OLTAVA ASETUKSEN MUKAINEN – SIIS MILLAINEN?

Jos sinulla on vesivessa ja jätevedenkäsittelyjärjestelmänä pelkät saostuskaivot tai saostuskaivot ja kivisilmä => joudut tehostamaan tai uusimaan jätevesijärjestelmäsi

Vähimmäisvaatimus vesikäymälällä varustettujen kiinteistöjen jäteveden käsittelylle on vähintään kolmiosainen saostuskaivo ja maaperäkäsittely (imeytyskenttä tai maasuodattamo)

Jokaisen jätevesijärjestelmän sopivuus kiinteistölle arvioidaan tapauskohtaisesti.

Mikäli jätevesijärjestelmääsi on tehostettava tai se on uusittava, hanki ensin ammattitaitoinen suunnittelija

Suunnittelija selvittää mahdollisuudet liittyä viemäriverkostoon tai yhteishankkeet naapuruston kanssa.

1) Kunnallinen vesihuoltolaitoksen / osuuskunnan viemäriverkkoon liittyminen toiminta-alueellaSelvitetään vesi- ja viemärilaitokselta / osuuskunnalta onko kiinteistö toiminta-alueella ja ollaanko viemäriverkostoa rakentamassa lisää (vesihuollon kehittämissuunnitelma).

2) Liittymismahdollisuus kunnalliseen vesihuoltolaitoksen / osuuskunnan viemäriverkostoon toiminta-alueen ulkopuolelta

3) Naapureiden kanssa yhteisen jätevesijärjestelmän rakentaminen

4) Omien jätevesijärjestelmien tehostamisen / uusimisen (suunnitelmat, materiaalit ja työ) tarjouskyselyt yhdessä naapureiden kanssa

TOIMIVA JÄTEVESIJÄRJESTELMÄ SAADAAN AIKAISEKSI KUN…

1) Ammattitaitoinen suunnittelija suunnittelee kohteeseen sopivan jätevesijärjestelmän

2) Haetaan jätevesijärjestelmälle rakennus- tai toimenpidelupa.

3) Jätevesijärjestelmä rakennetaan huolella noudattaen suunnitelmia

4) Jätevesijärjestelmää huolletaan ja kunnostetaan säännöllisesti

SUUNNITTELIJASuunnittelija käy aina kiinteistöllä tutustumassa kohteeseen (mm. maaperä, kaivot, korkeussuhteet, jne.)

Suunnitelma- karttaote kiinteistön sijainnista- asemapiirros, jossa on esitetty jätevesijärjestelmän sijoittuminen kiinteistölle- leikkauspiirros - tasopiirros- selvitys jätevesijärjestelmän puhdistustehosta - selvitys jätevesijärjestelmän mitoitusperusteista- tarvikeluettelo- kustannusarvio jätevesijärjestelmän tehostamisesta / rakentamisesta-jätevesijärjestelmän asennus-, käyttö- ja huolto-ohjeet

Suunnittelija vastaa tilaajalle siitä, että jätevesijärjestelmä on suunniteltu kyseiseen kohteeseen asetuksen vaatimusten mukaisesti.

JÄTEVESIJÄRJESTELMÄN RAKENTAJA

Jätevesijärjestelmän rakentajan on osattava lukea suunnitelmaa ja toteuttaa rakentaminen suunnitelman mukaisesti.

Rakentaja vastaa rakennuttajalle, että jätevesijärjestelmä on rakennettu noudattaen suunnitelmia.

JÄTEVESIJÄRJESTELMÄN HUOLTO JA KUNNOSTUSKiinteistön omistajan vastuulla on jätevesijärjestelmän huolto ja kunnostus. Säännöllisen huollon ja kunnostuksen avulla jätevesijärjestelmä toimii hyvin ja on pitkä ikäisempi.

Esim. jos maasuodatusjärjestelmässä sakokaivoja ei tyhjennetä riittävän usein on seurauksena kentän iän lyheneminen ja jopa suodatuskentän tukkeutuminen.

Kiinteistön omistaja voi pidentää jätevesijärjestelmän ikää ja säästää kustannuksissa parhaiten vähentämällä veden kulutusta.

Jäteveden laatuun voi vaikuttaa mm. pesuaineiden valinnalla.

Vessanpönttöön ei saa vessapaperia lukuun ottamatta laittaa muuta kuin mikä on kertaalleen kulkenut ruuansulatuskanavan läpi!!!

Kiinteistön omistajan vastuulla on loppujen lopuksi että jätevesijärjestelmä on suunniteltu ja rakennettu oikein sekä sen huolto ja kunnostus.

MUONION KUNNALLA ON TOIMIVA VESIHUOLTOLAITOS

VIEMÄRILIITTYMISTÄ VOI KYSYÄ:

• Jaakko Muotka, kunnanrakennusmestari• puh. 040 516 0790

sähköposti: etunimi.sukunimi@muonio.fi tai tekninen.tsto@muonio.fi

www.muonio.fi > tekninen osasto>vesihuolto

JOS KESKITETTYYN VIEMÄRIVERKOSTOON LIITTYMINEN TAI YHTEISHANKE EI OLE MAHDOLLINEN…

SAOSTUSKAIVON KUNNONTARKASTAMINEN1) saostuskaivot ovat oikeassa paikassa (mm. suojaetäisyydet kaivoon, rantaan, jne.)2) betonisissa saostuskaivoissa on pohjat3) kaivot eivät vuoda sisäänpäin (seurataan jonkin aikaa nouseeko jätevedenpinta tai näkyykö valumia)4) kaivot eivät vuoda ulospäin (onko jätevedenpinta alempana kuin kaivosta lähtevän putken pää)5) kaivon kannet ovat tiiviit6) kaivon ympärillä oleva maa viettää kaivolta poispäin 7) kaivoissa on T-haarat (lietteen pidättämiseksi; T-haarat oikean mittaiset)8) renkaiden ja läpivientien saumat ovat tiiviit

1.

2.

3.

4.

2 2 2

3

4

5

6

7

8

1. Tuloviemäri 2. Kelluva kiin-

toaine 3. Laskeutuva

kiintoaine 4. Selkeytynyt

jätevesi

KAKSIOSAISEN SAOSTUSKAIVON MUUTTAMINEN KOLMIOSAISEKSI

Kaksiosainen saostuskaivo voidaan muuttaa kolmiosaiseksi jakamalla jälkimmäinen kaivo kahteen osaan. Myös kolmannen kaivon lisääminen kaksiosaisen kaivon jälkeen on mahdollista.

11

21

3

Saostus-säiliö

Jätevesienlaatu Tilavuus litraa (l)

WC-vedet ja pesuvedet 1000 l pesuvedet 750 l WC-vedet ja pesuvedet 500 l * pesuvedet 750 l

WC-vedet ja pesuvedet 500 l

* Pesuvesille riittää kaksi osainen saostuskaivo => jälkimmäistä kaivoa ei tarvitse jakaa

11 21 3

Sakokaivo kuva: Vesi- ja ympäristöhallitus

SAOSTUSKAIVOJEN MITOITUS

Jätevesijärjestelmä mitoitetaan aina vähintään viidelle henkilölle

3-osainen saostussäiliö kaikille jätevesille

tilavuus: henkilömäärä (asukasvastineluku) * 0,3 m3 + 0,5 m3:n lietetilavuus

käytännössä tilavuuden tulisi olla vähintään 2 m3

Pelkille pesuvesille 2-osainen saostussäiliö

tilavuus: henkilömäärä (asukasvastineluku) * 0,24 m3 + 0,5 m3, kuitenkin vähintään 1,5 m3

Saostussäiliön ensimmäisessä osassa on oltava noin puolet koko tilavuudesta.

SAOSTUSKAIVOJEN JÄLKEISEN JÄRJESTELMÄN KUNNOSTAMINEN

Saostuskaivojen jälkeen tuleva jätevedenkäsittelyjärjestelmä joudutaan melkeinpä aina rakentamaan uudestaan. Useimmiten valitaan tehdasvalmisteinen paketti. Mikä on

- jakokaivo ja maahanimeyttämö tai- jakokaivo ja maasuodattamo tai- jokin tehdasvalmisteinen pienpuhdistamo (markkinoilla lukuisia eri malleja)

Kunnostaminen tehdään aina ammattitaitoisen suunnittelijan tekemien kunnan rakennusvalvontaviranomaisen hyväksymien suunnitelmien mukaisesti!

JÄTEVESIJÄRJESTELMÄN KUNNOSTUSHANKKEEN ETENEMINEN

1. Otetaan yhteyttä suunnittelijaan- suunnittelija käy aina paikanpäällä tekemässä mittauksia

(maaperä, etäisyydet kaivoihin, jne.)- suunnittelija esittää mikä jätevesijärjestelmä on paras

mahdollinen kohteeseen

2. Sakokaivojen tyhjennyksen yhteydessä tarkistetaan kaivojen kunto

3. Suunnittelija tekee suunnitelmat.

4. Toimenpideluvan hakeminen kunnan rakennusvalvontaviranomaiselta

5. Jätetään mahdolliset avustushakemukset

6. Vanhan jätevesijärjestelmän saneeraaminen tai tehostaminen tai uuden rakentaminen suunnitelmien mukaan

7. Pyydetään jätevesijärjestelmän loppukatselmus lupaviranomaiselta

8. Jätevesijärjestelmän hoito- ja kunnostustoimenpiteet

JÄTEVESIJÄRJESTELMÄN VALINTAAN VAIKUTTAVIA SEIKKOJA

1) Vesihuoltolaitoksen viemäriverkon toiminta-alue2) Rakennusjärjestys3) Kunnan ympäristönsuojelumääräykset4) Kaavamääräykset5) Pohjavesialueet6) Tontin pinta-ala ja korkeussuhteet7) Pohjaveden korkeusasema8) Maaperä9) Naapurien kaivot ja oma kaivo10) Etäisyys rantaan11) Onko kiinteistöllä sähköt12) Loka-auton pääsy tontille13) Syntyvän jäteveden määrä14) Syntyvän jäteveden laatu

JÄTEVESIJÄRJESTELMÄN SIJOITTAMINEN TONTILLE

väh 15 m

Vesijohto

Puucee

talousvesijoh-toon väh. 5-6 m

väh 25 m

rajaan väh 5 m

väh 50 m talous-vesikaivoon

väh 30 m

tiehen väh 5m

taloon väh 5m

ojaan väh 10 m

Imeytys-/suodatusputket korkeuskäyrien suuntaisesti.

Kuvan suojaetäisyydet ovat ohjeellisia. Suojaetäisyydet on tarkistet-tava aina tapauskohtaisesti (huomioitava mm. maaperä, yms).

suunta ja etäisyys vedenottamoihin 200 m:n säteellä

Sauna

Loka-auton pääsy riittävän lähelle

rajaan väh 5 m

rajaan väh 5 m

ETÄISYYDET YLIMPÄÄN POHJAVEDEN PINTAAN

- imeytyskentän /-ojaston pohjan pystysuoraetäisyys ylimmästä pohjavedenpinnasta ≥ 1 m

- maasuodatuskentän/-ojaston pohjan pystysuoraetäisyys ylimmästä pohjavedenpinnasta ≥ 25 cm.

- kuivakäymälä on sijoitettava siten, ettei siitä aiheudu kohtuutonta haittaa naapurille ja varustettava tiiviillä alustalla, ettei valumia pääse syntymään

- jätevesien purkupaikat tulee aina sijoittaa säännöstelykorkeuden tai vesistön tulvakorkeuden yläpuolelle

JÄTEVESIENKÄSITTELYLLE ASETETTAVAT YLEISET VÄHIMMÄISVAATIMUKSET

Jäteveden käsittelyratkaisut harkittava tapauskohtaisesti (esim. kaavamääräykset, pohjavesialueet vaikuttavat)VARUSTELUTASO JÄTEVEDEN KÄSITTELYJÄRJESTELMÄ VÄHINTÄÄN KANTOVESI (vesi tuo-daan ja viedään)

Jäteveden voi kaataa pihalle (ei kaivojen läheisyyteen, eikä saa valua pintavesiin). Ei saa kuiten-kaan aiheuttaa ympäristön pilaantumisen vaaraa. Myöskään haju- tai terveyshaittaa ei saa aiheu-tua.

KANTOVESI (vesi-tuodaan)

Saunavedet imeytyskaivoon tai kuoppaan. Keittiövedet yhden pienen saostuskaivon kautta imeytyskaivoon tai -kuoppaan. Saostuskaivon tulee olla niin pieni, että sen voi itse tyhjentää. Sauna- ja keittiövedet yhden pienen saostuskaivon kautta imeytyskaivoon tai –kuoppaan.

KUIVAKÄYMÄLÄ JA PAINEVESI

Kuivakäymälä tiiviillä alustalla siten, ettei missään vaiheessa pääse valumia syntymään. Kuiva-käymälän jätteet kompostoidaan tiiviillä alustalla, sateelta suojattuna noin 1-2 vuotta. Täysin kom-postoitunut jäte voidaan käyttää esim. puutarhan koristekasveille. Jätevedet kahden saostuskaivon kautta maahanimeyttämöön tai maasuodattamoon tai pienpuh-distamoon joka täyttää asetuksen vaatimukset. Umpisäiliöön mikäli muuta mahdollisuutta (täytön hälytyksellä varustettu) ei ole.

VESIKÄYMÄLÄ JA PAI-NEVESI

Jätevedet kolmiosastoisen saostuskaivon kautta maahanimeyttämöön tai maasuodattamoon tai pienpuhdistamoon joka täyttää asetuksen vaatimukset. Umpisäiliöön mikäli muuta mahdollisuutta (täytön hälytyksellä varustettu) ei ole. Myös erillisviemäröinti mahdollista, esim. loma-asunnoilla WC:n jätevedet umpisäiliöön (täytön hälytyksellä varustettu) ja muut jätevedet kahden saostuskaivon kautta maahanimeyttämöön tai maasudattamoon tai pienpuhdistamoon joka täyttää asetuksen vaatimukset.

KANTOVESI (vesi tuodaan ja viedään)

Kantovesi kohteessa syntyvä jätevesi voidaan kaataa maahan. Tällöinkään ei saa aiheuttaa ympäristön pilaantumisen vaaraa!!! Ei saa aiheuttaa myöskään haju- tai terveyshaittaa!

KANTOVESI (vesi tuodaan)

Vähäiset jätevedet voi johtaa maahan, mutta suositeltavaa ympäristöhaittojen välttämiseksi johtaa yksinkertaiseen käsittelyyn.

SAUNA- JA KEITTIÖVESI

Yhden pienen saostuskaivon kautta imeytyskaivoon tai -kuoppaan

SAUNAVESI

-imeytyskaivoon tai –kuoppaan

KEITTIÖVESI

-yhden piensaostuskaivon kautta imeytyskaivoon tai –kuoppaan

- saostuskaivoon erottuu keittiövedessä mahdollisesti oleva rasva ja näin vältetään imeytyskaivon tai kuopan tukkeutuminen

IMEYTYSKAIVO (myydään myös tehdasvalmisteisena)(Kuva: Vesi- ja ympäristöhallinto)

IMEYTYSKUOPPAKuva: Vesi-ja ympäristöhallitus

KEITTIÖVESIEN KÄSITTELY (kantovesi, vesi tuodaan)Kuva: Vesi- ja ympäristöhallitusSaostuskaivo + imeytyskaivo

KUIVAKÄYMÄLÄ – YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLINEN JA EDULLINEN VALINTA

- edullinen hankkia loma-asunnolle ja samalla jätevesien käsittely helpottuu

- kompostikäymälä poistaa kotitalouden jätevesien ravinnekuormasta noin 80 % fosforista ja 90 % typestä myös orgaaninen kuormitus pienenee 40 %

- omalle pihalle haja-asutusalueella (vähäiset määrät esim. kesämökillä)- - erotettu virtsa hyvä typpilannoite (hygienisoituminen vie n. 6 kk)- - erotettu kompostoitu uloste voidaan käyttää maanparannusaineena - - tai kuivakäymälän alusen uloste/virtsa jäte kompostoidaan (n. 1-2 vuotta) ja käytetään maanparannusaineena kun jäte on kompostoitunut hyvin

- harmaille jätevesille (= keittiö- ja pesuvedet) jätevedenkäsittelynä kaksi saostuskaivoa, joiden jälkeen jakokaivo ja maaperäkäsittely (maaimeyttämö tai maasuodattamo) tai pelkille harmaille jätevesille soveltuva pienpuhdistamo

Nykyaikainen kuivakäymälä voidaan asentaa myös talon sisälle.Käymäläseura Huussi ry:n internet sivuilta löytyy tietoa kuivakäymälöistä. www.huussi.net

HARMAIDEN VESIEN MAAHANIMEYTYS JA PUUCEE

Hyvin toimiva käymälä on vedetön, hajuton ja hygieeninen

kärpäsverkko

tuuletusputken pään tulee olla istuimen tasalla

vaaleansininen väri sisäseinissä ehkäisee kärpäsiä

5 – 10 cm turvetta, joka on kalkitsematonta ja lannoit-tamatonta

pikkusormen pak-suisia reikiä, jotta neste valuu pois

rei´itetty ulos-teastia, pohjalla 5 – 10 cm risuja, tms kuiviketta

KUIVI-KETTA

tiivis astia, ulostesäiliötä le-veämpi (”suotonesteastia”)

suora tuuletusputki

saranat tyhjennysluukkua varten

Puucee

esim. hakkeen ja turpeen sekoitus suhteessa 50/50

VESIKÄYMÄLÄLLÄ VARUSTETUN KIINTEISTÖN JÄTEVESIEN KÄSITTELY

Käsittelyvaihtoehtoja ovat:1) kolmiosastoinen saostuskaivo ja maahanimeytys2) kolmiosastoinen saostuskaivo ja maasuodatus3) tehdasvalmisteinen pienpuhdistamo (markkinoilla useita

malleja)4) kaksoisjärjestelmä, jossa WC-vedet umpisäiliöön ja

pesuvesille esim. kolmiosainen saostuskaivo ja maaperäkäsittely

5) kaikki jätevedet umpisäiliöön

HOX! Umpisäiliötä käytetään vain erityistapauksissa, kun muuta vaihtoehtoa ei ole!!!

Maahan imeytyksen periaatekuva

tuuletusputki

viemäriputki

saostuskaivot

jakokaivo imeytysputki

tuuletusputki

Maahanimeyttämö periaatekuva (poikkileikkaus)

ruokamulta

täytemaa

lämmöneriste

jakokerros pesty sepeli (raekoko 16-32 mm)

Ylin pohjavesipinta väh. 1000 mm

Imeytys- putket

Vettäläpäisevä maakerros

Maasuodatuksen periaatekuva

saostuskaivot

jakokaivo

imeytysputki

tuuletusputket

kokooma-putki kokooma-

kaivo

tuuletusputki

purku- putki

purku- oja

viemäriputki

ruokamulta

täytemaa lämmön- eriste

väh. 250

sepeli

suodatinhiekka

sepeli

Ylin pohjavesipinta

Maasuodattamo periaatekuva (poikkileikkaus)

kokoomaputket

imeytysputket

PIENPUHDISTAMOT- tarkoitetaan tehdasvalmisteisia puhdistamoita, joiden puhdistusteho perustuu biologisiin, kemiallisiin tai biologis-kemiallisiin prosesseihin.

- etuina on esim. pieni tilan tarve ja soveltuvuus erilaisiin maastoihin.

- tarvitsevat sähköä ja säännöllistä huoltoa

- kemialliseen puhdistukseen tarvitaan aina kemikaalia, jonka lisäämisen muistaminen on usein kiinteistön omistajan vastuulla

- markkinoilla pelkistä puhdistamoista aina avaimet käteen ratkaisuihin ja joiltakin laitevalmistajilta voi ostaa myös huoltopalvelun

-markkinoilla useita erilaisia malleja

-Suomen ympäristökeskuksen sivuilta löytyy laitevalmistajien ja maahantuojien yhteystietoja sekä tietoa testeissä saaduista pienpuhdistamoiden puhdistustuloksistawww.ymparisto.fi > Vesivarojen käyttö > Vesihuolto > Haja-asutuksen jätevedet > SYKEn puhdistamotiedosto

TEHDASVALMISTEISET SANEERAUSPAKETIT

- markkinoilla erilaisia jätevesijärjestelmän saneerauspaketteja mm.-- saostuskaivojen jälkeen asennettavia maaperäkäsittelypaketteja (jakokaivo + imeytys- / suodatusputkistoja tai kolmas saostuskaivo ja jakokaivo + imeytys- / suodatusputkistoja)

UMPISÄILIÖUmpisäiliötä käytetään vain erityistapauksissa!Esim:

-tilapäisratkaisuna kun alueelle on tulossa viemäröinti lähi tulevaisuudessa- jos mikään muu vaihtoehto ei ole mahdollinen- WC- vesille kun pesuvedet johdetaan maaperäkäsittelyyn tai pienpuhdistamoon

Umpisäiliö on aina varustettava täytön hälyttimellä!Umpisäiliön kunto on tarkastettava silmämääräisesti aina tyhjennyksen yhteydessä ja tyhjennykset on suositeltavaa merkitä muistiin.

Vanhaa öljysäiliötä ei saa missään tapauksessa käyttää jätevesien umpisäiliönä!!! Miksi ei?

Jätevedessä alkaa hapen loputtua syntyä rikkivetyä ja muita syövyttäviä aineita => metallinen öljysäiliö syöpyy puhki. Myöskään öljyn jäämät eivät kuulu luontoon.

JÄTEVESIJÄRJESTELMÄN TEHOSTAMISEEN / UUSIMISEEN ON MAHDOLLISTA HAKEA AVUSTUSTA

- kunta voi myöntää avustusta järjestelmän suunnitteluun- kotitalousvähennys (www.vero.fi)- korjausavustus (www.ara.fi)- vesihuoltoavustus (www.ymparisto.fi)- yritysten investointituet (www.te-keskus.fi)- maatilatalouden tuet (www.te-keskus.fi)- maatalouden ympäristötuki (www.te-keskus.fi)

Säännöt muuttuvat vuosittain => kysy asianomaiselta taholta jätevesi avustuksista.

JÄTEVESIJÄRJESTELMÄN TEHOSTAMISESSA / UUSIMESSA VOI SÄÄSTÄÄ…

Kun valitsee kuivakäymälän vesikäymälän sijaan (jos mahdollista ja kiinnostusta asiaan riittää)

Kun toteuttaa hankkeen yhteishankkeena naapurin naapuruston kanssa-joko naapurin / naapuruston kanssa yhteinen jätevesijärjestelmä tai- tilataan yhteishankkeena kiinteistökohtaisten jätevesijärjestelmien suunnittelu ja rakentaminen (yhteishankintana suunnittelu, tarvikkeet ja työ)

Saneeraa vanhasta jätevesijärjestelmästä asetuksen mukainen

JÄTEVESIJÄRJESTELMÄÄ HANKITTAESSA HUOMIOITAVIA ASIOITA

Tiedustele hankintahinnan lisäksi:

-kuinka usein järjestelmää täytyy huoltaa, voiko huollon suorittaa itse vai täytyykö tilata ammattilainen ja jos pitää tilata ammattilainen, mitä huolto maksaa

-paljonko järjestelmän vaatimat käyttökustannukset ovat vuodessa esim. kemikaalin menekki ja hinta / vuosi

-järjestelmän käyttöikä (esim. pumppu)

- takuuaika

- varaosat

- jos tarvitaan kemikaalia, mistä kemikaalia voi ostaa

- jätevesijärjestelmän takuuarvo = millaisiin puhdistustuloksiin järjestelmällä pääsee

Jätevesijärjestelmän kunnostushankkeen eteneminen

1. Otetaan yhteyttä suunnittelijaan- suunnittelija käy aina paikanpäällä tekemässä mittauksia

(maaperä, etäisyydet kaivoihin, jne.)- suunnittelija esittää mikä jätevesijärjestelmä on paras

mahdollinen kohteeseen

2. Sakokaivojen tyhjennyksen yhteydessä tarkistetaan kaivojen kunto

3. Suunnittelija tekee suunnitelmat.

4. Toimenpideluvan hakeminen kunnan rakennusvalvontaviranomaiselta

5. Jätetään mahdolliset avustushakemukset

6. Vanhan jätevesijärjestelmän saneeraaminen tai tehostaminen tai uuden rakentaminen suunnitelmien mukaan

7. Pyydetään jätevesijärjestelmän loppukatselmus lupaviranomaiselta

8. Jätevesijärjestelmän hoito- ja kunnostustoimenpiteet

ESIMERKKI JÄTEVESIJÄRJESTELMÄN VALINNASTAKiinteistö 120 m2 omakotitalo, varustus painevesi ja vesivessa. Talossa ennestään 2-

osainen betonirenkaista rakennettu sakokaivo ja kivisilmä.

1) Onko mahdollista liittyä keskitettyyn verkostoon (nyt tai tulevaisuudessa). Jos ei => 2)

* Kysy vesihuoltolaitokselta. 2) Onko mahdollista rakentaa yhteinen puhdistamo naapureiden kanssa. Jos ei

=> 3)*Tarkista kunnasta onko erityisehtoja puhdistukselle kyseisellä alueella.3) Tarkista sakokaivon kunto ja tieyhteys sakokaivolle.

Kunnossa =>Tarkista mitoituksen riittävyys jos jälkimmäinen kaivo jaetaan kahteen osaan. Mikäli ei riitä rakennetaan yksi lisäkaivo.Huonossa kunnossa => Lasketaan kannattaako kunnostaa vai hankkia tehdasvalmisteinen muovinen sakokaivo.

4) Tutki maaperäpuhdistamon rakennusmahdollisuus.* pohjavesialue, vähimmäisetäisyydet (mm. vesikaivoihin, naapurin rajaan, vesistöihin,

ojiin, pohjavedenpintaan), maaperän soveltuvuus imeytykseenJollei alue ole pohjavesialueella, suojaetäisyydet riittäviä ja maaperä imeytykseen

sovelias valitaan maahan imeytys.

Jos muut ehdot täyttyvät, mutta maaperä ei ole imeytyskelpoinen valitaan maaperäsuodattamo. Vaaituksella selvitetään mahdollinen pumppauksen tarve. Molemmat ratkaisut voidaan rakentaa myös matalaan perustettuna ratkaisuna. Pohjavesialueella voidaan rakentaa maasuodattamo, kunhan se eristetään perusmaasta vettä läpäisemättömällä kalvolla. Imeytyskenttää ei saa rakentaa pohjavesialueelle.

5) Valitse tehdasrakenteinen pienpuhdistamo.

6) Selvitä onko mahdollisuuksia järjestää yhteishankintana naapureiden kanssa suunnittelua, tarvikehankintoja tai rakentamista. Yhteishankintojen luontevia organisoijia ovat vesihuoltolaitokset ja kyläyhdistykset.

MIKSI JÄTEVESIJÄRJESTELMÄN TEHOSTAMINEN / UUSIMINEN ON VIISASTA SUORITTAA NYT

- asetuksen vaatimukset on täytettävä noin 6 vuoden kuluttua

- keskitetyn jätevesiviemäröinnin ulkopuolella asuu Lapissa arviolta 41 000 asukasta. Voidaan olettaa, että Valtioneuvoston asetuksen vaatimukset  täyttyvät vain pienellä osalla kiinteistöistä

- ammattitaitoisista suunnittelijoista on jo nyt pula

- väitetään, etteivät jätevesijärjestelmien hinnat ainakaan laske vaan saattavat jopa nousta

- ja…

Jätevesien mahdollisimman tehokas puhdistaminen on sitä ympäristötyötä, jolla voi parhaiten vaikuttaa oman ympäristönsä viihtyisyyteen ja puhtauteen

MUONION KUNTARAKENNUSVALVONTA-VIRANOMAISET- rakennustarkastaja myöntää uudiskohteiden jätevesijärjestelmille rakennusluvan ja vanhojen kiinteistöjen jätevesijärjestelmille toimenpideluvan

Rakennustarkastaja:Pertti Matinlompolo puh. 0400 398 062Sähköposti: etunimi.sukunimi@muoni.fi

YmpäristönsuojelusihteeriPertti Matinlompolopuh. 0400 398 062

YmpäristötarkastajaTarja Bergmanpuh. 322 6336, 0400 - 190 360 YmpäristötarkastajaJouni Roivainenpuh. 322 6341, 040 - 558 2830

Sähköposti:etunimi.sukunimi@rovaniemi.fi

K I I T O S !