Hyvinvointia ravinnosta ja liikunnasta kouluikäisille

Hyvinvointia ravinnosta ja liikunnasta kouluikäisille Kehittämispäällikkö Päivi Mäki, Kansallinen lihavuusohjelma, THL

24.9.2015 Päivi Mäki 1

Esityksen sisältö

• Taustaksi

– Lasten ja nuorten ylipainoisuuden yleisyys Suomessa

– Ruutuaika ja fyysinen aktiivisuus

• Lihavuus laskuun – Hyvinvointia ravinnosta ja liikunnasta. Kansallinen lihavuusohjelma pähkinänkuoressa

• Kouluikäisille hyvinvointia ravinnosta ja liikunnasta

-> Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon rooli lihavuuden ehkäisyssä

• Esimerkkejä lasten ja nuorten terveellisten elintapojen edistämisestä ja ylipainon ehkäisystä

24.9.2015 24.9.2015 ________ ____ _____ Esityksen nimi / Tekijä 2

”The obesity system map”

Lähde: 2007 Foresight Report ”Tackling Obesities: Future Choices”

24.9.2015 Esityksen nimi / Tekijä 4

Lasten ja nuorten ylipainoisuuden yleisyys Suomessa

24.9.2015 5

Noin 20 % kouluikäisistä ylipainoisia (mitattu pituus ja paino) – eroa äidin koulutuksen mukaan

Lasten ylipaino (IOTF kriteerit, Cole ym. 2000) Lähde: THL, Lasten terveysseurantatutkimus (LATE)

24.9.2015 6 6

Boys Girls

Ylipainoisten* nuorten osuus kolminkertaistui vuosina 1977-2011

Ylipainon määrittelyssä IOTF kriteeri (Cole ym. 2000)

Nuorten terveystapatutkimus, Kautiainen S. 2011

Ylipainoisten* osuus ammattikorkeakoulu- ja yliopisto-opiskelijoista ikäryhmittäin, %

13.2.2013 Kristina Kunttu

32

40 44

65

26 26 28

42

27 29

48

53

13 15

24

30

0

10

20

30

40

50

60

70

MIEHET NAISET

amk yo

* BMI≥25 kg/m2, itse ilmoitettu pituus ja paino

7

Lähde: YTHS, Kunttu K, Pesonen Tommi .

Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimus 2012

Ylipainoisuus ja lihavuus lapsuudessa ja nuoruudessa lisäävät ylipainoisuuden riskiä aikuisuudessa

• Ylipainoisten lasten riski tulla ylipainoisiksi aikuisiksi on vähintään kaksinkertainen ja ylipainoisten nuorten riski nelinkertainen normaalipainoisiin lapsiin ja nuoriin verrattuna

• Lapsuusiän lihavuus liittyy aikuisiän sydän- ja verisuonitaudin riskitekijöihin

• Lihavilla lapsilla ja nuorilla riskitekijöiden (insuliiniresistenssi, hypertensio, dyslipidemia, poikkeava sokeriaineenvaihdunta) esiintyvyys on lisääntynyt.**

• *Singh AS ym. Tracking of childhood overweight into adulthood: a systematic review of the literature. Obes Rev 2008;9:474-88

• *The NS, Suchindran C, North KE ym. Association of adolescent obesity with risk of severe obesity in adulthood. JAMA 2010;304:2042-7

• **Freedman DS, Dietz WH, Srinivasan SR ym. The relation of overweight to cardiovascular risk factors among children and adolescents: the Bogalusa Heart Study. Pediatrics 1999;103:1175-82


Lihavan lapsen laihtuminen normaalipainoiseksi aikuisikään mennessä pienentää sydän- ja verisuonitautien riskiä merkittävästi – elintapaneuvonta!


Conclusion:

Overweight or obese children who were obese as adults had increased risks of type 2

diabetes, hypertension, dyslipidemia, and carotid-artery atherosclerosis.

The risks of these outcomes among overweight or obese children who became nonobese

by adulthood were similar to those among persons who were never obese.


Kouluikäisten liikunta ja ruutuaika

Reipas liikunta (min/päivä)

aktiivisuusmittaukset, ActiGraph

72

64 65

49

62

53

43

33

0

10

20

30

40

50

60

70

80

Luokat 1-2 Luokat 3-4 Luokat 5-6 Luokat 7-8

Arki

Viikonloppu

n=698

Lähde: Tammelin ym. 2013. Oppilaiden fyysinen aktiivisuus.

Reipas liikunta koulupäivän aikana (min/h)

6,3

5,4

4,8

3,0

5,1

4,3

3,6

2,7

5,7

4,8

4,1

2,8

0,0

1,0

2,0

3,0

4,0

5,0

6,0

7,0

Luokat 1-2 Luokat 3-4 Luokat 5-6 Luokat 7-8

Pojat

Tytöt

Kaikki

n=698

Alakoulu 32 min/ 6 tunnin koulupäivä

Yläkoulu 17 min/ 6 tunnin koulupäivä

Lähde: Tammelin ym. 2013. Oppilaiden fyysinen aktiivisuus.

Ruutuaika yli kaksi tuntia arkisin


Onko ympäristömme muuttunut lihavuutta edistäväksi?

Miten ruokaympäristömme on muuttunut?

”Elintarvikkeiden kulutusta lisäävät niiden helppo saatavuus, runsaat valikoimat ja edullinen hinta. Ruokaympäristön muita muutoksia ovat olleet tiheäenergiaisten ruokien lisääntyminen, sokeripitoisten juomien yleistyminen, isot pakkauskoot, suuret annoskoot, ruokien vaihtelevuuden lisääntyminen, ruokien suurempi näkyvyys ja ruokamainokset lapsille.”

24.9.2015 THL 16

Kenellä vastuu?

1.Kansalaisen vastuu

”Kukaan ei voi pitää sinun terveydestäsi parempaa huolta kuin

sinä itse.”

2.Ympäristön vastuu

Ympäristö mahdollistaa tai rajoittaa.

”Make the healthy choice the easy one.”

(Ottawa declaration 1981)

MOLEMPIA TARVITAAN

24.9.2015 Suomiko terveyden edistämisen mallimaa?/ Tiina Laatikainen 17

Lihavuus laskuun – Hyvinvointia ravinnosta ja

liikunnasta. Kansallinen lihavuusohjelma

pähkinänkuoressa

”THL:n asiantuntijatyöllä väestön lihominen pysäytetään ja käännetään laskuun väestön terveyden lisäämiseksi ja toimintakykyisten työvuosien kartuttamiseksi. Tämä toteutuu ravitsemuksen ja liikunnan keinoin sekä viestinnän ja kumppanuuden toimilla”

Tavoitteena terveempi Suomi

Ohjelman päätavoitteet:

• Entistä harvemmasta lapsesta ja

nuoresta kasvaa lihava aikuinen

• Entistä harvempi lihoo aikuisiässä

• Väestöryhmien väliset erot lihavuuden yleisyydessä kaventuvat

• Lihavuuteen liittyvien sairauksien vuoksi korkeassa riskissä olevat laihtuvat tai eivät liho edelleen

Lapsia ja nuoria koskevia tavoitteita

• Lasten kasvun seuranta ja koko perheen elintapaohjaus toteutuvat suositusten mukaisesti

• Terveellistä, ravitsemussuositusten mukaista päivähoito- ja kouluruokailua edistetään

• Kouluruokailuun osallistuvien ja siellä terveellisesti syövien osuus lisääntyy

• Liikunnallisessa aktiivisuudessa 11-15v välillä tapahtuva lasku vähenee

• Terveellisiä välipaloja syövien nuorten osuus kasvaa

• Sokeristen juomien ja muiden runsaasti sokeria sisältävien elintarvikkeiden sekä rasvaisten ruokien käyttö vähenee



Ohjelman kärkiteemat vuosille 2016-2018

1. Lasten ja nuorten lihavuuden ehkäisy

2. Yhteistyön tehostaminen eri toimijoiden välillä

3. Terveyden tasa-arvon edistäminen

22

Terveydenhuollon rooli on tärkeä, mutta ohjelman

toteutuksessa tarvitaan muita toimijoita ja laajaa yhteistyötä

• Päättäjät

• Terveydenhuolto

• Varhaiskasvatus

• Koulut ja

oppilaitokset

• Yhdyskuntasuun-

nittelu

• Järjestöt

• Puolustusvoimat

• Työnantajat

• Kauppa ja

elinkeinoelämä

• Media

Mitä kouluissa ja oppilaitoksissa voidaan tehdä ohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi? • Koulun opetussuunnitelmassa ja toiminnassa huomioidaan

terveyden edistäminen entistä vahvemmin

• Tehostetaan yhteistyötä eri toimijoiden kanssa lasten ja nuorten terveellisen ravitsemuksen ja liikunnan edistämiseksi

– Koulun ammattilaiset, kunnan muut hallinnonalat, järjestöt, kodit jne

• Kehitetään kouluruokailua ja välipalatarjontaa laajassa yhteistyössä

– Oppilaiden osallisuus

• Lisätään liikuntaa koulupäivään ja koulumatkoille

– Laajaa yhteistyötä liikunnan lisäämiseksi, toimintakulttuurin liikunnallistamiseksi, matalan kynnyksen liikuntatoimintaan

– Liikkuva koulu -ohjelman periaatteita ja toimivia ratkaisuja käyttöön

– Huomioidaan erityisesti vähän liikkuvat lapset ja nuoret – tukea liikunnallisen elämäntavan muodostumiseen ja liikuntaharrastusten aloittamiseen


Mikä on Liikkuva koulu -ohjelma?

• Valtakunnallinen ohjelma, hallitusohjelman kärkihanke: Tunti liikuntaa päivässä.

• Pilottivaiheen alkaessa 2010: 45 koulua. Nyt mukana n. 1000 koulua. Tavoitteena 100 % perusopetuksen kouluista vuoteen 2019 mennessä. Kaikki koulut rekisteröityneet 2016 mennessä.

– 9847 oppilasta 2010

– 163 295 oppilasta 2014

• Jokainen koulu toteuttaa liikkuvampaa koulupäivää omalla tavallaan.

• Ohjelman toteutuksessa mukana laaja verkosto lasten ja nuorten hyvinvoinnin eteen työskenteleviä tahoja

3.2.2015

Liikkuvan koulun tavoitteet

• Aktiivisempi ja viihtyisämpi koulupäivä –

hyvinvoiva koululainen

• Lisää liikettä – vähemmän istumista

• Oppimisen edistäminen

• Osallisuuden lisääminen

Istu vähemmän, voi paremmin. Kansalliset suositukset istumisen vähentämiseen (STM 2015)


• ”Lapset ja nuoret usein ylös penkeistä” • Suosituksia lapsille, nuorille, vanhemmille, ohjaajille, opettajille, kouluille ja

kunnille • https://www.julkari.fi/handle/10024/126296

Suositukset lapsille, nuorille, vanhemmille, ohjaajille, opettajille, kouluille ja kunnille


Lähde:

Mitä kouluja opiskeluterveyden-huollossa voidaan tehdä?

• Terveystarkastukset

• Kasvun seuranta (uudet kasvukäyrät)

• Lasten ja perheiden elintapaohjauksen tehostaminen (erityisesti laajat terveystarkastukset)

– Tukea ja ohjausta riittävän varhain

– Erityistä tukea tarpeen mukaan

• Ravitsemus- ja liikuntaneuvontaan kehitetyn materiaalin (mm. Syö hyvää –materiaali, Neuvokas perhe, Painokas ym.) hyödyntämine

• Laaja-alaista (moniammatillinen, eri hallinnonalat, kunnan toimijat ml. järjestöt) yhteistyötä lasten terveyden edistämiseksi ja lihavuuden ehkäisemiseksi


Tarkistuslistat toimijoille www.thl.fi/lihavuusohjelma


www.omahoitopolut.fi


http://www.omahoitopolut.fi/


Esimerkkejä koululaisten terveellisten elintapojen edistämisestä ja ylipainon ehkäisystä

Esimerkkejä Seinäjoelta • Järjestelmällistä yhteistyötä koko kunnan voimin,

sitoutuminen

• Lasten painon seurantatilastointi -> raportointi hyvinvointikertomuksessa vuosittain

• Ylipainoisten ja lihavien lasten hoitopolut

• Päiväkotien ja koulujen lounaat on kehitetty Sydänmerkkiaterioiksi

• Karkittomat päiväkodit ja koulut, ei energiajuomia kouluissa

• Oppilaat osallistuvat kouluruokailun kehittämiseen ruokatoimikunnissa

• Neuvoloissa ja kouluterveydenhuollossa elintapaohjauksessa käytetään Neuvokas perhe-menetelmää

• Koulut ovat Liikkuvia kouluja

• Lapsille kerhotoimintaa, päiväkotien ja koulujen pihoja kehitetty liikuntaan innostaviksi

• Koulutusta koko henkilöstölle


Esimerkkejä Pirkanmaalta • Lasten lihavuuden ehkäisy yhtenä painopisteenä PSHP:n

alueellisessa ravitsemus- ja terveysliikuntasuunnitelmassa

• Alueellinen Lasten ja nuorten lihavuuden ehkäisyn ja hoidon –palveluverkko

• Ruokapalvelujen kehittäminen moniammatillisesti

• Kangasalla Hyrrä-kerhoja vähän liikkuville lapsille

• Ylöjärvellä vuosittain Vekaraolympialaiset

• Hyvinvointi-iltoja sekä toiminnallisia vanhempainiltoja ja ravitsemusrasteja

• PSHP -> alueellista koulutusta kasvatus-, terveydenhuollon, liikunta-alan, ruokapalvelujen, järjestöjen ammattilaisille

• Paikallistapahtumiin kutsutaan mukaan paikallismediaa


• Vähintään yksi uusi ja konkreettinen kaikkien kuntalaisten terveyttä edistävä ja lihavuutta ehkäisevä teko

• Raportointi hyvinvointikertomuksessa

• Tavoitteena terveet ja hyvinvoivat kuntalaiset

• Verkkouutinen:

• http://www.thl.fi/fi_FI/web/fi/uutinen?id=34510


THL:n haaste

(17.10.2013)

kunnille on

edelleen

voimassa

Mitä konkreettisia,

uusia terveyttä

edistäviä tekoja koulu-

ja opiskeluterveyden-

huollossa voidaan

tehdä?

http://www.thl.fi/fi_FI/web/fi/uutinen?id=34510




Ilmoita kuntanne hankkeet/toimintamallit Innokylässä (www.innokyla.fi)


www.thl.fi/lihavuusohjelma

24.9.2015 24.9.2015 ________ ____

_____ Esityksen nimi / Tekijä 43

Kiitos!

Hyvinvointia ravinnosta ja liikunnasta kouluikäisille

Health & Medicine

Transcript of Hyvinvointia ravinnosta ja liikunnasta kouluikäisille