HUSin Tietohallinto 2010-2018...2 (20) HUS Tietohallinto Mäkelä Pertti 16.11.2018 HUSin...

1 (20)

HUS Tietohallinto Mäkelä Pertti 16.11.2018

HUSin Tietohallinto 2010-2018

Yleistä

HUSin tietoteknisten palveluiden tuottajaorganisaation hallintomuotona oli vuosina 2009-2011 HUS-Tietotekniikan liikelaitos, 2012-2014 HUS-Tietohallinnon taseyksikkö ja vuodesta 2015 lähtien HUS Tietohallinnon tulosalue. Koska organisaatiolla on ollut monta nimeä, niin tekstissä käytetään vain Tietohallintoa, joka tarkoittaa aina sen hetkistä hallintorkennetta. Liikelaitosaikana oli käytössä tilaaja-tuottajamalli, jossa tilaajan johdossa oli Yhtymähallinnon tietohallintojohtaja ja tuottajan johdossa liikelaitoksen toimitusjohtaja. Liikelaitosvuosien jälkeen on tietohallintojohtajan rooli jakautunut Tietohallinnon johtoon, Tietohallinnon ohjausryhmälle sekä osin yksittäisille henkilöille Yhtymähallinnossa. Kulloinenkin Tietohallinnon ohjausryhmä (THJR) on keskitetysti ohjannut tilaajatoimintaa. Ensimmäinen THJR oli lähinnä HYKSin ylilääkäreistä, sairaanhoitoalueiden ICT-asioista vastaavista ja diagnostisten liikelaitosten toimitusjohtajista koostuva ryhmä, mutta myöhemmin THJR:n kokoonpano muutettiin laajemmaksi ja pääosin ylimmistä johtajista koostuvaksi. Ensimmäisen tietohallinnon johtoryhmän kokoonpano 2009

Jorma Lauharanta Johtava Ylilääkäri HYKS Tulosalueen johto Mika Mäkelä Ylilääkäri HYKS Medisiininen tulosyksikkö Pekka Lahdenne Osastonylilääkäri HYKS Naisten- ja lastentautien tulosyksikkö Jukka Siren Erikoislääkäri HYKS Operatiivinen tulosyksikkö Sami Pirkola Ylilääkäri HYKS Psykiatrian tulosyksikkö Gabi Erroll Hallintojohtaja Länsi-Uudenmaan SHA Kimmo Mattila Johtava lääkäri Porvoon SHA Jari Jokivaara Tietohallintopäällikkö Lohjan SHA Jari Jokivaara Tietohallintopäällikkö Hyvinkään SHA Lasse Lehtonen vs. toimitusjohtaja HUS-Lab Putkonen Jyrki Toimitusjohtaja HUS-Röntgen Simonen Jari Asiakaspalvelupäällikkö HUS- Servis Noora Jansson Kehitysjohtaja Konsernihallinto Pertti Mäkelä Toimitusjohtaja HUS- Tietotekniikka Jari Renko Tietohallintojohtaja Konsernihallinto THJR:n tukena ovat toimineet mm. Tietotuotannon ohjausryhmä, Potilastietojärjestelmien kehittämisryhmä, Suurten rakennushankkeiden ohjausryhmä ja ICT-ryhmä, Tietoturvaryhmä sekä lukuisat kymmenet eri hankekohtaiset ohjausryhmät. Toisaalta asioiden käsittely monissa ryhmissä vaatii paljon valmisteluaikaa ja joistakin tilanteissa asioita saatetaan käsitellä ristiriitaisesti eri ryhmissä osallistujien intressien ollessa erilaiset.

2 (20)



Talous

Tietohallinnon budjetoinnin ja taloudenpidon lähtökohtina on ollut tasapainoinen talous, selkeä ansaintalogiikka ja kaikkien palveluiden tuotteistus. Lisäksi tuotteiden ja palveluiden laskutus käyttäjäorganisaatioilta on tapahduttava mahdollisimman oikeudenmukaisesti kustannusten aiheuttamisperiaatteen mukaisesti voittoa tavoittelematta. Laskutus- ja kustannustenjakoperusteet hyväksytään vuosittain THJR:ssä. Konsernin ulkopuolisten asiakkaiden laskutus perustuu HUSin subventoimattomaan hinnastoon sekä erillisiin sopimuksiin palveluiden tuottamisesta. Talousvertailu eri vuosien välillä on haasteellista, koska vuosittainen palvelutarjoama, palveluiden sisältö sekä hankintavastuut ovat muuttuneet vuosien varrella. Myös investoinnit ja niiden budjetointi, kirjaaminen ja poistotavat ovat vaihdelleet hallintomuodon muuttuessa liikelaitoksesta taseyksiköksi ja toimialueeksi. Liikelaitosaikana Yhtymähallinnolla, muilla liikelaitoksilla ja tietohallinnolla oli omat investointinsa ja jokainen veloitti poistojen osuuden asiakkailtaan palveluhinnoissa. Nyt kaikki investoinnit ovat Yhtymähallinnon taseessa, mutta poistot (myös tukipalveluiden investointien) veloitetaan käyttäjiltä Tietohallinnon tuotteissa ja palveluissa.

Tietohallinnon toiminnan laajentumisesta ja henkilöstön lisääntymisestä huolimatta on kulujen kustannusrakenne pysynyt hyvin samankaltaisena. Henkilöstökulut toimintakuluista 16-20%, palveluostot toimintakuluista 70-74%, aineet ja tarvikkeet toimintakuluista 1% ja muut toimintakulut n. 10%.

3 (20)



Vuotuisia tuloslaskelmia vertailtaessa voidaan todeta myyntituottojen 2,5- kertaistuneet, henkilöstökulut 2-kertaistuneet, palveluostot yli 2-kertaistuneet, muut toimintatuotot ja kulut 5-kertaistuneet ja poistot 4-kertaistuneet, vuodesta 2011 tulos on ollut positiivinen ja Tietohallinto on palauttanut ylijäämän sisäisille asiakkailleen palveluiden käytön suhteessa. Merkittävimmät syyt Tietohallinnon tuottojen ja kulujen kasvuun on muilta tulosalueilta Tietohallintoon siirtyneet toiminnot ja henkilöt, palveluiden laajeneminen ja lisääntynyt kappalemääräinen myynti, HUSin henkilöstömäärän lisääntyminen, toimintojen laajentuminen kuntiin ja Erva-alueille, yleisen kustannustason, henkilötyön ja lisenssien kustannusten nousu. Alla Tietohallintoon siirtyneitä toiminnallisuuksia ja palveluita: HYKSin ja reuna-alueiden koko tietojärjestelmähenkilöstö Jari Jokivaaraa lukuun ottamatta 2009-2016. Kaikki HUSin puhelinvaihteet ja lankapuhelintekniikka 2010 sekä niiden ylläpito ja operointi Kaikki uusittavat hoitajakutsujärjestelmät 2010 lähtien sekä vanhojen järjestelmien uusiminen ja ylläpito Leikkaussalien kuvansiirtojärjestelmät Työasemien leasingvuokrat 2010-2018, muutos 17,4 milj. euroa AV-järjestelmät vähitellen ja 2018 lähtien kokonaan Konsernin potilas- ja henkilöstöhallinnon tietojärjestelmäinvestoinnit (29,4 milj. euroa) siirrettiin Tietohallinnon taseeseen 2012. Lukuisia kliinisen puolen aikaisemmin itse maksamiaan tietojärjestelmien ylläpitosopimuksia ja lisenssimaksuja. Terveys- ja oppiportti Yhtymästä (1,0 milj. euroa vuodessa)

4 (20)



Radu-tuki PACS-tuki Lakkautettujen liikelaitosten omat investoinnit Tietohallintoon eKirjeet Tukipalveluista 2017 (1 milj. euroa) Myrkytystietokeskuksen järjestelmät 2018

Asiakkaat ja asiakaspalvelun kehitys

Sisäiset asiakkaat ovat aina olleet Tietohallinnon merkittävimmät asiakkaat. Muita asiakkaita ovat jäsenkunnat, tytäryhtiöt sekä muut organisaatiot. Osa ulkoisille asiakkaille (mm. Carea, Eksote, ensihoitopalveluiden tuottajat) tuotetuista ICT-palveluista laskutetaan esim. HUSlabin, HUS Kuvantamisen tai Akuutin kautta. Tietohallinto solmi 2015 sopimuksen Oy Apotti Ab:n kanssa perustietotekniikkapalveluiden ATK-avun tukipalveluiden tuottamisesta Apotti-toimiston henkilöstön käyttöön. Vantaalle tuotettavat Apotin XDS-palvelut ja ATK-avun tukipalvelut tullaan laskuttamaan Oy Apotti Ab:ltä. Asiakaskeskeinen ajattelu- ja toimintatavan merkitys korostui kun HUS-Tietotekniikan liikelaitos aloitti toimintansa tilaaja-tuottajamallin mukaisesti. Siitä lähtien HUS:n sisäiset asiakkaat/asiakkuudet (ja sitä kautta myös potilasasiakkaat) haluttiin sijoittaa HUS-Tekniikkapalveluiden toiminnalliseen ytimeen, niin että tiivis yhteistyömme, niin asiakkaidemme kuin myös johtavien ICT-teknologiatoimittajien kanssa mahdollistaa palveluidemme ja kilpailukykymme jatkuvan parantamisen. Asiakas- ja informaatiopalvelut yksikön asiakasvastaavat aloittivat työnsä asiakasrajapinnassa ja ensimmäisiä yhteistyö- ja ict-palveluiden seurantakokouksia pidettiin v. 2009-2010, Kokoukset olivat aluksi enemmänkin ns. palautetilaisuuksia, joka johtui patoutuneesta asiakkaan huomioimattomuudesta palveluidemme suhteen. Kuitenkin ensimmäisissä yhteistyökokouksissa sovittiin tulevasta yhteistyön toimintamallista, asiakkaiden toiveet ja tarpeet huomioiden. Nykyisin systemaattista asiakkuuden hallintaa tuottaa 9 asiakasvastaavaa yht. 16 HUSin kliinisen ja tukipalveluiden asiakkuudelle. Systemaattinen siakkuuden hallinta on parantanut merkittävästi asiakkaiden ja tietohallinnon keskinäistä yhteistyötä sekä asiakkaidemme kokonaisnäkemystä ja ymmärrystä ICT-asioidensa johtamisessa ja päätöksenteossa.

Palvelut ja prosessit

4.1 Hallinnolliset tietojärjestelmäpalvelut

Hallinnollisten tietojärjestelmien kehityksen myötä on siirrytty papereiden manuaalisesta kierrätyksestä sähköisiin asiointipalveluihin lähinnä HUSPlus- ja Harppi-järjestelmähankkeiden kautta. Järjestelmien kehityksessä on

5 (20)



pyritty myös pitkiin sähköisiin palveluprosesseihin tilauksesta laskuun ja rekrytoinnista eläkkeelle jäämiseen tai eroamiseen. HUSPlus-tietojärjestelmä otettiin käyttöön 2008-2010, mikä oli yksi Suomen suurimmista henkilöstötietojärjestelmähankkeista ja suurin, johon on integroitu sähköisen identiteetin luonti ja ylläpito. Vuoden 2015 aikana Harppi-hankkeessa otettiin käyttöön henkilöstöhallinnon rekrytointi-toiminnallisuus sekä uusi identiteetin hallintaosuus. Vuoden 2016 keväällä Harppia täydennettiin talous-, materiaali- ja henkilöstöhallinnon järjestelmäosuuksilla sekä otettiin käyttöön näiden järjestelmien uusi tuki- ja hallintajärjestelyt sekä tehtävien ja ongelmien tiketöintijärjestelmä. Käyttöönoton jälkeen järjestelmää on kehitetty vähäisten resurssien mukaisesti, logistiikan osalta on pyritty panostamaan toimintaa häiritsevien ongelmien poistamiseen. HUSin jatkuvat organisaatiouudistukset vaativat joustavuutta tietojärjestelmiltä ja laskentatunnisteilta, joten vuoden 2015 alusta jouduttiin ottamaan käyttöön uudet organisaatio- ja laskentatunnisteet. Muutokset olivat laajoja erityisesti HYKS-tulosalueella, jossa tulosyksikkörakennetta muutettiin samaan aikaan toimialapohjaiseksi. Teknisesti muutokset toteutettiin kahdessa vaiheessa siten, osa toteutettiin heti vuoden alussa, mutta laajaa testausta vaativiin toimintakriittisiin potilastietojärjestelmien laskentatunnisteisiin muutokset tehtiin vasta loppuvuodesta. Organisaatio- ja laskentatunnistemuutosten laajuutta kuvaa se, että ne koskivat noin 200 tietojärjestelmää, 700 integraatiota ja maksoivat yli miljoona euroa. Vuonna 2010 otettiin käyttöön uudet johdon ja konsernin BI-tietojärjestelmät, jolloin järjestelmän ajantasaisuus siirtyi kuukausitasolta päivätasolle. 2011 saatiin käyttöön johdon uusi raportointijärjestelmä, HUS-Total. 2012 HUS-Totalin käyttö laajeni myös kuntakäyttäjille. HUS-Total siirrettiin 2018 uuteen pilvipalveluun, jossa on mahdollisuus räätälöityihin dashboardeihin ja kehittyneille käyttäjille pidemmälle vietyihin itsepalveluihin. Perinteisten tietokuutioiden tilalle on tulossa tietoallasratkaisut. Aikaisemmasta etukäteen määritellystä perusraportoinnista on siirrytty analytiikkaan ja keinoälyn hyödyntämiseen.

4.2 Potilastietojärjestelmät

4.2.1 Uranus

Potilastietojärjestelmä Uranukseen on rakennettu Kanta-palvelun liittymät eResepti- ja eArkisto-palveluihin. Uranuksen ominaisuuksia on kehitetty ja järjestelmään on tuotettu uusia toiminnallisuuksia keskimäärin kerran vuodessa tapahtuneissa versionvaihdoissa. Uranus-palvelinympäristö vaihdettiin kerran Tiedon käyttöpalveluiden aikana, toisen kerran siirryttäessä Logican konesaliin ja kolmannen kerran CGI-aikana kun otettiin Uranuksen VAHTI-ympäristö käyttöön. Uranus kilpailutettiin uudestaan ja nykyinen sopimus tuli voimaan 2015. Uranuksen historiasta 2010->: 2010 Uranus 2007.1.4-version potilastietojärjestelmä otettiin tuotantokäyttöön kaikkien kliinisten tulosalueiden osalta. Käyttöönottoon

6 (20)



liittyi laaja koko käyttäjäkunnan koulutus ja merkittävä määrä yksiköiden itse hankkimien ja jo vanhentuneiden työasemien vaihtoja (n. 4 000 kpl). 2011-2012 järjestettiin terveydenhuollon ammattilaiskorttien (aluksi TEO-kortit, sitten VRK-kortit) jakelu ja käyttöönotto, RA-pisteet perustettiin. 2011-2012 rakennettiin alueellinen sanomanvälityspalvelu, jolla HUSin jäsenkunnat voivat liittyä terveyskeskuksista eResepti- ja eArkistopalveluihin tietoliikenteellisesti kahdennetun, alueellisen liityntäpalvelun (Alli) kautta. 2012 Uranus 8.2.-version käyttöönotto, eReseptin käyttöönotto 2014 toteutettiin merkittävin ja suurin Uranus-potilastietojärjestelmän versionvaihto eArkistoon liittymisen mahdollistavaan 8.4.-versioon. Käyttöönoton jälkeen täydellä käyttäjämäärällä palvelu osoittautui kuitenkin epävakaaksi ja käyttäjille aiheutui lukuisia eri laajuisia, mutta lyhyitä käyttökatkoja. Uuden version muut uudet ominaisuudet otettiin käyttöön, mutta epävakauden vuoksi täydellistä liittymistä eArkistoon jouduttiin siirtämään ohjelmistokorjausten ja -konfigurointien vuoksi kolmella kuukaudella, jonka jälkeen yritettiin siirtyä eArkistoon Länsi-Uudenmaan osalta, mutta eArkisto-merkintöjen käyttöönoton jälkeen järjestelmä muuttui epävakaaksi. Näin ollen käyttöönotto keskeytettiin potilastietojärjestelmän käytön jatkuvuuden turvaamiseksi ja siirrettiin taas kolme kuukautta. Häiriöiden haittaa potilasturvallisuudelle pienensi kliinisten yksiköiden suunnitelmanmukainen varautuminen päivitykseen. Versionvaihtoon varauduttiin yli vuoden kestäneellä ennakkotestauksella sekä uusien ominaisuuksien käyttöönottoon koko Uranusta käyttävän henkilöstön kattaneella koulutuksella. Koulutuksessa käytettiin koulutusmuotoina verkko-oppimisympäristöä, luentosali- ja luokkakoulutuksia, lääkärimeetingejä sekä henkilökohtaista opastusta. Versionvaihdon onnistumisen turvaamiseksi käytettiin testaukseen sekä koulutukseen merkittävästi budjetoitua enemmän henkilöresursseja. 2015 HUS otti ensimmäisenä yliopistosairaanhoitopiirinä käyttöön liittymän, jolla siirretään potilastietojärjestelmästä rakenteiset hoitotiedot KELAn eArkistopalveluun. Käyttöönotto oli teknisesti haastava ja siihen liittyi paljon testaamista, jotta voitiin varmistua turvallisesta tuotantokäyttöön siirtymisestä. THL osallistui testauksen ja käyttöönoton kustannuksiin 1,7 miljoonan euron avustuksella. 2015 otettiin Uranuksen yhteydessä käyttöön 30 itseilmoittautumisautomaattia HUSin sairaaloissa. Potilaiden sähköistä asiointia laajennettiin kattamaan tekstiviesteihin perustuvia muistutus- ja pikakutsutoimintoja sekä kehitettiin sähköisiä esitietolomakkeita. 2016 Uranus-potilastietojärjestelmässä tehtiin keväällä 2016 versionvaihto, jolla parannettiin tiettyjä toimintoja ja varauduttiin tuleviin Kanta-palveluiden muutoksiin. Laboratoriotulosten arkistointi Kelan Potilastiedon arkistoon aloitettiin toukokuussa 2016 ensimmäisenä yliopistosairaanhoitopiirinä. 2017 Uranus-potilastietojärjestelmä siirrettiin uuteen palvelinympäristöön, joka on suojaustasoltaan valtionhallinnon VAHTI-ohjeiden mukainen. Potilasranneketulostusjärjestelmä otettiin käyttöön koko HUS:ssa. Suun terveydenhuollon tietojärjestelmä otettiin käyttöön hammaslääketieteen opetusklinikalla. Keskitetty potilastietojärjestelmien käyttölokien hallinta- ja

7 (20)



valvontajärjestelmä otettiin tuotantoon vuonna 2017. Vuonna 2018 toteutettiin yksi versionvaihto.

4.2.2 Apotti

Uranus järjestelmän kehityksen oltua kuitenkin liian hidasta käyttäjien tarpeeseen ja käyttäjäystävällisyyden lisäämiseen vuonna 2011 lähdettiin yhdessä yliopistosairaanhoitopiirien ja Sitran kanssa Sirius-projektiin, jonka tarkoituksena oli selvittää millä ehdoilla kansainväliset järjestelmätoimittajat olisivat valmiita tuomaan potilastietojärjestelmänsä Suomeen. Lähtökohtana oli myös se, että järjestelmä kattaisi sekä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon järjestelmätarpeet. Tulosten perusteella pääkaupunkiseudun terveysjohtajat päättivät käynnistää yhdessä HUSin kanssa asiakas- ja potilastietojärjestelmähankkeen, joka kattaisi koko terveydenhuollon lisäksi myös sosiaalihuollon. Hanke sai nimekseen Apotti, josta tuli myös hanketta varten perustetun osakeyhtiön nimi. Apotti-hankkeeseen siirtyi aluksi resurssisopimuksilla ja myöhemmin vakituisiksi työntekijöiksi n. 15 HUS Tietohallinnon työntekijää. 2014 Apotti-hankkeen vaatimusmäärittelyjä, tuotearviointeja, sopimusneuvotteluja, integraatio-, migraatio- ja liiketoimintasuunnitelmia on edistetty yhdessä Apotti-hanketoimiston kanssa. 2015 tehtiin hankintapäätös valittavasta järjestelmästä, mutta päätöksestä valitettiin Markkinaoikeuteen. Tietohallinto tuki hanketta toiminnallisuuksien arvioinnin, lainopillisten palveluiden, toimittajien kilpailuttamisen, sopimusten ja markkinaoikeusvastineiden laadinnassa, kokonaisarkkitehtuurin ja teknisen arkkitehtuurin laadinnassa, käyttöpalvelukilpailutuksessa, käyttöönottoprojektin suunnittelussa, tuotannonaikaisen toimintamallin suunnittelussa ja resurssisuunnittelussa. Uuden potilastietojärjestelmä Apotin rakentaminen jatkui vuonna 2017. HUS Apotti-hankeorganisaatiota laajennettiin ja vahvistettiin. Toiminnallisten muutosten tunnistaminen ja käytäntöön vieminen käynnistettiin ToimiVa-projektissa. Ensimmäisen käyttöönoton edellyttämät integraatiot eli liittymäpinnat muihin tietojärjestelmiin tilattiin lokakuussa 2017 ja niitä toteutettiin aina Peijaksen käyttöönottoon saakka. Samoin järjestelmän testaukset alkoivat jo lokakuussa 2017 ja jatkuivat aina käyttöönottoon saakka. HUS:n sairaaloissa järjestettiin useita infotilaisuuksia. Apotti otettiin HUS:ssa käyttöön ensimmäiseksi Peijaksen sairaalassa marraskuussa 2018 ja ensimmäisen käyttöönoton rinnalla on valmisteltu toista, koko HUS:n laajuista käyttöönottoa vuoden 2019 lokakuussa.

4.2.3 Muut potilashoidon järjestelmät

Leikkaustoiminnan ohjausjärjestelmä Opera on laajentunut viimeisen 10 vuoden aikana yhdestä sairaalasta koko HUSin laajuiseksi.

8 (20)



Vuonna 2015 syöpäkeskuksen kanssa kehitettiin ja koekäytettiin tuotantoympäristössä syöpätautien etäseurantaa (Noona) ja mobiilikipupäiväkirjaa. Kymmeniä työasemakohtaisia tietokantoja ja Excel-taulukoita on viime vuosina korvattu yli 40:llä tauti- tai elinkohtaisilla laaturekistereillä. HYKS-sairaanhoitoalueella on ollut ensihoidossa käytössä Merlot Medi -tietojärjestelmä, jonka käyttöä laajennettiin selvitysten jälkeen muille HUS:n sairaanhoitoalueille. Merlot Medi ensihoidon tietojärjestelmää käyttävät tällä hetkellä kaikki HUS-alueen ensihoitoyksiköt ja järjestelmällä käsitellään yli 100 000 hoitotapausta vuosittain (2015). Vuonna 2013 HUS Radu tuli käyttöön kaikilla sairaanhoitoalueilla. Radu-tukipalvelut siirtyivät Tietohallintoon. Anestesia- ja tehohoidon järjestelmiä on laajennettu sairaalarakentamisen yhteydessä kaikkiin tehohoitopaikkoihin. HUSin paperisten potilastietoarkistojen sähköistämiseen ja erilaisten hajautettujen levyjärjestelmien keskittämiseen käynnistettiin ensimmäisenä Suomessa XDS-arkiston käyttöönottohanke. Arkistoinnin oli tarkoitus kattaa myös vähitellen kaikki kuva-arkistot aina PACS-järjestelmää myöten, jolloin oltaisi päästy toimittajariippumattomaan kuva-arkistoon. 2015 Tietohallinto toteutti yhdessä Töölön sairaalan erikoisalojen ja HUS-Servisin kanssa XDS-arkistointi pilotin tammi-elokuun aikana. Pilotissa sähköistä potilasasiakirjojen arkistointia testattiin, kehitettiin ja käyttöönotettiin Töölön, Herttoniemen, Jorvin ja Peijaksen sairaaloissa. Potilasasiakirjojen sähköistämisen lisäksi hankkeessa käyttöönotettiin paperisten lähetteiden tallennus XDS-arkistoon, joka mahdollisti sen, että lähetteitä voitiin siirtää HUS:n sisällä toimipisteestä toiseen sähköisesti. HUS:n lähetteistä noin 20 prosenttia oli paperisia, joten hankkeella nopeutettiin ja parannettiin lähetteiden käsittelyä ja siirtoa. Onnistuneen pilotin jälkeen HUS:ssa päätettiin, että sähköinen potilasasiakirja-arkisto käyttöönotetaan koko HUS-alueella. Vuoden 2016 aikana sähköinen potilasasiakirja-arkisto XDS otettiin käyttöön lähes kaikilla HUS:n somatiikan toimialoilla. Ratkaisu mahdollisti HUS-Servisin arkistotoiminnan keskittämistä HUS-alueella. Vuonna 2016 XDS-arkistoon tallennettiin lähes 1,7 miljoonaa potilasasiakirjaa. Sähköisen potilasasiakirja-arkisto XDS:n paperilähetteiden ja lomakkeiden skannaus otettiin tuotantoon koko HUS-alueella vuoden 2017 aikana. XDS-järjestelmä integroitiin useisiin potilasasiakirjoja tuottaviin erillisjärjestelmiin kuten ensihoidon Merlot Medi -tietojärjestelmään sekä Critical Care Clinisoft ja Picis Caresuite -teho- ja anestesiatietojärjestelmiin. Integraatioiden myötä potilasasiakirjojen skannaus väheni merkittävästi HUS-Tukipalveluiden toimesta. Vuonna 2017 HUS XDS-arkistoon skannattiin 992 094 dokumenttia ja palvelussa on 2,4 milj. aktiivista dokumenttia.

9 (20)



Kvarkki-hankkeessa on rakennettu XDS-integraatio kansalliseen kuva-arkistoon yhdessä SiunSoten, THL:n ja Kelan kanssa. Kansalliseen kuva-arkistoon tullaan joulukuusta 2018 alkaen viemään kaikki HUSissa syntyvät kuvatiedostot ja kuvantamisessa syntyvät tutkimustiedot ja arkisto korvaa jatkossa HUSin kuvien pitkäaikaisarkiston. Vuonna 2017 HUS-Tietohallinto kilpailutti ja teki ohjelmistorobotiikka-teknologiaan (RPA Robot Process automation) perustuvista palveluista puitesopimuksen. Ohjelmistorobotiikkaa on hyödynnetty Helsingistä HUSille siirtyneiden siistijöiden henkilötietojen siirtoon HUSin järjestelmiin, Apotin potilaslaskutus- ja raportointitietojen käsittelyyn ja lähetekäsittelyyn.

Vuodesta 2011 lähtien on Tietohallinto tuottanut HUSin jäsenkunnille alueellista liityntäpalvelua tukien jäsenkuntien alueellisten (Navitas 2000-luvun alusta) ja kansallisten palvelujen (eResepti ja eArkisto) käyttöönottoa alueen terveyskeskuksissa.

4.2.4 Mielenterveystalo ja Terveyskylä

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä luotu Mielenterveystalo on TERVE-SOS -messuilla 2011 palkittu psykiatrian ja mielenterveyspalveluiden palveluohjaus- ja tietoportaali. Verkkopalvelussa on avoin osio, josta saa tietoa ja neuvoja mielenterveysongelmista ja -palveluista. Oirenavigaattori ohjaa käyttäjää hakeutumaan oikean palvelun äärelle omalla asuinalueellaan. Portaalissa on lisäksi suljettuja hoitopalveluja kuten keskusteluryhmiä. Mielenterveystalo toimii myös asiantuntijoiden tiedonlähteenä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on myöntänyt hankkeelle valtionavustusta SADe-ohjelmasta (Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelma) alkuvuodesta 2013. Vuonna 2015 laajennettiin mielenterveystalo-palvelun kattamaan kaikki sairaanhoitopiirit manner-Suomessa. Vuonna 2015 Mielenterveystalon pohjalta käynnistettiin vastaava kehitysprojekti somaattisille erikoisaloille tarkoitettujen virtuaalisairaaloiden kehittämiseksi ja käyttöönottamiseksi. Vuonna 2016 HUSin koordinoima hanke esitettiin yhdessä muiden yliopistosairaaloiden kanssa yhdeksi Sipilän hallituksen Digitalisaatio-kärkihankkeeksi ja se sai 6 milj. euron valtionavustuksen vuosille 2016-2018. Terveyskylä.fi palveluun avattiin vuoden 2017 aikana 14 uutta taloa ja vuoden lopussa palvelussa oli avoinna 20 taloa. Vuoden 2017 aikana Terveyskylässä ja Mielenterveystalossa käytiin yhteensä 2 milj. kertaa ja noin miljoonan eri kävijän toimesta tehtiin noin 20 milj. sivulatausta. Eniten käytettiin Mielenterveystalon, Naistalon, Aivotalon ja Painonhallintatalon palveluita. Naistalon kävijöistä 96,6 % piti sivustoa tarpeellisena tai erittäin tarpeellisena. Vuoden 2018 aikana on avattu vielä 10 uutta taloa.

10 (20)



Vuonna 2017 käynnistetyssä HUSin läpimurtohankkeessa ”Uudet palvelukonseptit digitalisaatiota hyödyntäen” tuotettiin ja pilotoitiin sähköisiä asiointipalveluita, kuten nettiajanvaraus-, etävastaanotto-, ja chat-palveluita. Lisäksi tuotettiin ja pilotoitiin potilaiden Omapolku- palvelukanavan ja digihoitopolkujen tuottamista Nais-, Nivel-, Sydän-, Lastentalon sekä Tyräleikkaukseen tuleville potilaille. Läpimurtohanke jatkui vuonna 2018 Omapolku- palvelukanavan, nettiajanvarauksen ja etäpalvelujen laajamittaisilla käyttöönotoilla.

4.2.5 Biopankki ja tietoallas

Helsingin Biopankissa otettiin tuotantokäyttöön 2017 uusi näytteen- ja tiedonhallintajärjestelmä yhteistyössä Biopankin, Tietohallinnon ja eri toimittajien kanssa. Järjestelmä mahdollistaa Biopankkinäytteiden tallentamisen ja selailun nopeasti kasvavilla näytevolyymeillä, sekä luotettavan biopankkisuostumusten hallinnan. Näytteisiin voidaan liittää myös fenotyyppitietoja ja genetiikkadataa. Näin syntyvää arvokasta näyte- ja tietojoukkoa voidaan kiinnittää järjestelmän avulla yksittäiseen lääketieteelliseen tutkimukseen, sekä luovuttaa hallitusti ulkopuolisille tutkimushankkeille. Vuonna 2015 HUS testasi ensimmäisenä Eurooppalaisena sairaalana IBM:n Watson keinoälyohjelmaa toimintakriittisessä ympäristössä HYKSin Lastenklinikan keskospotilaiden teho-osastolla sepsikseen sairastumiseen tarkoitetulla ennustavan analytiikan algoritmillä. Tämän jälkeen on keinoälyä syöpähoidoissa ja pään alueen kuvantamisessa Vuonna 2015 tietotuotannon laajentamiseksi käynnistettiin Big Data-kokeilujen suunnittelu ja toteutus yhteistyössä Aalto-yliopiston kanssa. Big data –teknologioita on sen jälkeen kehitetty ja pilotoitu sekä suunniteltu HUS:n tiedonhallinnan kokonaisuudessa 2016 lähtien. Keskeisin kokonaisuus on ollut Sitran Isaacus-hankkeessa rahoittama Tietoallas-kehitys. Tietoaltaalle on toteutettu vuodesta 2016 lähtien tietojärjestelmien integraatioita ja ympäristöä on koestettu analyytikoiden ja raportointitoteutusten kautta. Ratkaisu katselmoitiin yhdessä STM:n, Sitran, THL:n ja Kelan tietohallinto-asiantuntijoiden kanssa. 2017 HUS Tietoaltaan tekstinlouhinta -projekti valmistui vuonna 2017. Tuloksena HUS sai käyttöönsä tekstin-louhinta-algoritmin, jota voidaan soveltaa esimerkiksi potilaskertomusteksteihin ja asiakaspalautteisiin. Algoritmin testaus eri käyttötarkoituksissa on käynnissä. Epikriisin sanelun reaaliaikainen purku ja tulkkaus -pilottiprojekti on valmistunut, nykyisin käytössä olevat käännöstyökalut eivät ole vielä riittävän kehittyneitä. Asiakaspalautetekstin automaattinen arviointi -työkalu vaatii sopeuttamista terveydenhuollon sanastoon, ja sen osalta selvitetään mahdollista yhteiskehitysprojektia. Qvik-pilottiprojekti, HYKS-Akuutin päivystyspisteen ruuhkan ennustaminen internet-hakujen perusteella, on valmistunut.

11 (20)



4.2.6 Sairaaloiden rakennushankkeet

Kolmiosairaala oli ensimmäinen sairaala, jossa tietotekniikka- ja viestintätarpeita pyrittiin ratkaisemaan kokonaisuutena HUS-Tietotekniikan ohjauksessa ottaen mallia Ihannesairaala-projektissa tunnistetuista tulevaisuuden sairaalan tietoteknisistä tarpeista. Kolmiosairaala oli vuoden 2010 HUS-Tietotekniikan liikelaitoksen merkittävin tietotekninen investointi. Kolmiosairaalassa testattiin ensimmäistä kertaa potilastieto-, viestintä- ja hoitajakutsujärjestelmien yhdistämistä sekä sisätilapaikannusta. Sisätilapaikannuksen tekninen toiminta lähiverkossa varmistettiin, mutta silloin ei löytynyt paikannukselle business casea. Johtuen käyttäjien kasvavasta tarpeesta liikuteltaville työasemille (kiertokärryille), kannettaville tietokoneille ja langattomassa verkossa toimiville puhelimille, päädyttiin jatkossa kuitenkin rakentaa kaikkiin uusiin ja saneerattaviin sairaalakohteisiin paikantamiskyvykäs langaton tietoliikenneverkko. Kolmiosairaalassa otettiin ensimmäisenä käyttöön monitoimipäätteet, mutta niiden hyödyt jäivät suunniteltua vähäisemmiksi, kun potilaille ei saatu toteutettua sähköisiä hoito-ohjeita eikä potilastietojärjestelmä toiminut niissä riittävän hyvin. Kolmiosairaalan suurin oppi oli se, ettei pelkällä uudella ja hienolla tietoteknologialla saada hyötyjä potilaille eikä kliinisen työn ammattilaisille, jos ei toimintatapoja muuteta eikä panosteta sähköisiin potilasohjeisiin, jotka on saatu aikaan vasta Virtuaalisairaala-hankkeessa. Vuonna 2011 päädyttiin jatkossa kaikki aikaisemmin sairaala- ja osastokohtaisina erillishankintoina tehdyt yksittäiset hoitajakutsujärjestelmät keskittää HUS Tietohallinnon puitejärjestelyyn sekä keskittää ja yhtenäistää järjestelmissä tarvittava tietotekninen palvelin- ja perusinfrastruktuuri. Vuodesta 2012 lähtien Tietohallinto on vastannut HUS:n rakennushankkeiden tietoliikenteen ja tietotekniikan perusinfrastruktuurista. toimittaen rakennuskohteisiin langallisen ja langattoman lähiverkon, lankapuhelimet, langattomat puhelimet, hoitajakutsujärjestelmät ja elvytyshälytysjärjestelmän sekä kameravalvontajärjestelmän, joka välittää osaston kansliaan reaaliaikaisen kuvan eristyshuoneista. Investoinnit ja käyttömenot ovat Tietohallinnon budjetissa. Vuosina 2014-2015 tapahtuneen Meilahden tornin saneerauksen yhteydessä otettiin ensimmäiset paikannusratkaisut käyttöön lääkintälaitteissa, potilassängyissä ja lääkekaappien olosuhdevalvonnassa. Vuoden 2016 merkittävimmät rakennushankkeiden ICT-toimituksista valmistuivat Jorvin Päivystyslisärakennus, HUSLAB:in ja HUS-Kuvantamisen Ison Omenan toimipisteet. Valmisteluja ja suunnitelmia tehtiin Uuden Lastensairaalan ja Siltasairaalan ICT-toteutuksista. Uuden Lastensairaalan potilashuoneiden monipalvelujärjestelmä, jolla toteutettiin lapsipotilaiden viihde- ja viestintäpalvelut, kilpailutettiin jo vuonna 2016. Hoitajakutsujärjestelmissä aloitettiin vuonna 2016 kaksi suurta toteutusta; toinen Naistenklinikan saneerattavaan L-siipeen ja toinen jäsenkunta-asiakkaalle Espoon Uuteen Sairaalaan. Molemmat kohteet val-

12 (20)



mistuivat alkuvuoden 2017 aikana. Lisäksi otettiin käyttöön Jorvin päivystyslisärakennuksen hoitajakutsujärjestelmä sekä kaksi pienempää kohdetta; Naistenklinikan osasto 52 ja Meilahden päivystyspoliklinikka. Paikannusjärjestelmän käyttöä laajennettiin vuonna 2017 Espoon Uuteen Sairaalaan, Meilahden Verikeskuksen lämpötilamonitorointiin sekä Kolmiosairaalan käsihygieniaseurannan pilottiin. Paikannusjärjestelmän piirissä on laajennuksien jälkeen 1700 laitepaikannuksen ja paikantavan henkilöturvan paikanninta sekä olosuhdevalvonnan anturia vuoden 2017 lopussa. Vuoden 2017 aikana HUS:ssa oli lähes 30 erillistä rakennusprojektia, joissa Tietohallinnolla oli nimetty projektipäällikkö mukana hankkeessa. Laakson yhteissairaalan ICT-päivä pidettiin 29.9.2017. Vuonna 2018 otettiin käyttöön Tietohallinnon merkittävin kohde Uusi Lasten Sairaala, Kiinteistö osakeyhtiö Sairaalanmäki Hyvinkään yhteishanke on valmistumassa ja Siltasairaalan ICT-suunnittelu on jo pitkällä. Paikannusratkaisujen osalta ratkaisut mm. laitepaikannus ja olosuhdevalvonta (lämpötilavalvonta) ovat jo niin laajasti käytössä HUS:ssa, että ULS:n ja Hyvinkään käyttöönottojen jälkeen infrastruktuurikapasiteettia pitää lisätä. Suurissa rakennus- tai muuttohankkeissa käytetään myös Tietohallinnon muuttokoordinaattoria, joka koordinoi kaikki muuton aikaiset ICT-järjestelyihin liittyvät asiat. HUS-Tietohallinnon keskeisin muuttohanke vuoden 2017 aikana oli kätilöopiston muutto Naistenklinikalle, Jorviin, Espoon uuteen sairaalaan ja Perhepesään. Keskeisenä asiana rakennushankkeiden ICT-projekteissa on myös uusien teknologioiden tuominen hankkeisiin ja tiivis vuoropuhelu käyttäjien kanssa. Uusien teknologioiden osalta voidaan mainita mm. Espoon Uuteen Sairaalaan toteutettu paikantava henkilöturva ja RFID (sähköinen tunnistusratkaisu potilaalle) potilasrannekkeet uusina palveluina. Leikkaussalien kuvansiirtojärjestelmät siirtyivät Meilahdessa ja Uudessa Lastensairaalassa kliinisen puolen omista investoinneista Tietohallinnon investoinneiksi ja ympäristöt vakioitiin ja standardoitiin. Tietohallinto kasvatti myös omaa osaamistaan näihin järjestelmiin käyttäjien tukemiseksi.

4.3 Infrastruktuuripalvelut

Perustietotekniikkapalvelut kilpailutettiin 2011 ja siirrettiin uudelle palvelutoimittajalle pääosin 2011-2012, viimeinen levyaluepalvelu siirrettiin kuitenkin vasta 2014, mikä kuvaa toimittajan vaihdon vaikeutta. Vuonna 2011 aloitettiin systemaattinen palvelinten virtualisointi yli 50:llä palvelimella ja sitä jatkettiin 2012 yli 100 palvelimen virtualisoinnilla energiatehokkuuden parantamiseksi sekä konesali-, laite- ja ylläpitokustannusten alentamiseksi. Nykyisin lähes kaikki palvelimet ovat virtualisoituja tai pilvipalveluina ostettuja.

13 (20)



HUSin koko infrastruktuurin tekninen käytettävyys on erittäin korkealla tasolla. 2017 syksyllä ollut ensimmäinen 2010-luvun laiterikosta ja ohjelmistovirheestä aiheutunut merkittävä tietoliikennehäiriö on edelleen Onnettomuustutkintakeskuksen tutkinnassa. Vuoden 2015 aikana HUS-Tietohallinto aloitti uuden konesaliympäristön toteutusprojektin. Hanketta oli vastustettu vuosia ulkoistus- ja pilvipalveluiden ollessa mediatrendeinä, mutta lopulta toiminnan jatkuvuuden turvaaminen ja Meilahden kampuksen tärkeyden kasvaminen koko valtakunnan tärkeimpänä sairaalakampuksena uusine sairaaloineen (ULS, Siltasairaala, Silmäsairaala, Laakson yhteissairaala) sai päättäjät hyväksymään konesalihankkeen. Uuden konesalin rakentaminen aloitettiin vuonna 2016 ja se valmistui ja otettiin käyttöön vuosina 2017-2018. Nykyiset konesalit tulevat jatkossakin säilymään Meilahdessa. Merkittävin yksittäinen tietojärjestelmä uudessa Meilahden konesalissa on Apotti-järjestelmän toinen tuotannossa oleva ympäristö. Videoneuvottelupalveluiden käyttö laajentui merkittävästi vuonna 2017. Tilattuja operoituja videoluentoja pidettiin yhteensä noin 1200 kpl ja kasvua vuodesta 2016 oli lähes 200 kpl. Lisäksi uusia laite- ja ohjelmistopohjaisia videojärjestelmiä on toimitettu 11 kpl eri puolille HUS:ia. 2018 THRJ päätti kaikkien AV-hankinta- ja ylläpitovastuiden siirtämisestä Tietohallintoon. Tähän saakka vastuut ovat olleet hajallaan HUS-Kiinteistöllä, Tilakeskuksella, Tukipalveluilla, Tietohallinnolla ja kaikilla AV-käyttäjäorganisaatioilla.

4.3.1 Työasemapalvelut

Kliiniset yksiköt ja liikelaitokset hankkivat ja rahoittivat aikaisemmin työasemansa itse joko omista laiteinvestointibudjeteistaan, käyttömenoistaan, omilla leasing-sopimuksillaan, HUS-Logistiikan kilpailuttamalla rahoitus-sopimuksella tai vuokraten työasemat Tietohallinnolta. Vuonna 2010 vain alle kolmasosa HUSin 17 000 työasemasta oli hankittu HUS-Tietotekniikan kautta ja näiden 5 000:n, lähinnä edukkaimpia kiinteiden perustyöasemien vuosikustannus oli 5,0 Milj. euroa. Myös kaikki lääkintälaitteiksi luokitellut työasemat olivat asiakkaiden omista budjeteistaan hankittuja. Vuonna 2018 HUSin yli 23 000 työasemasta 97% on hankittu HUS Tietohallinnon kautta. Myös kaikkein kalleimmat lääkintälaitteiksi luokitellut hoitoalueen työasemat (n. 1 000 kpl) ja kustannuksiltaan kalleimmat ja merkittävästi käytössä yleistyneet kannettavat tietokoneet tulivat Tietohallinnosta, vuosikustannusten ollessa 22,4 Milj. euroa. Pelkästään laitevuokrien osalta on siis yksiköiden omista budjeteista siirtynyt kustannuksia keskitettyyn tietohallintoon 17,4 Milj. euroa. Lisäksi työasemakirjanpito ja sen oikeellisuus on aivan eri tasolla kuin silloin kuin yksiköt pitivät omia paperilistojaan tai Excel-taulukoitaan.

14 (20)



Työasemien kustannusrakenteen muutosta voisi kuvata kahdella seuraavalla kaaviolla. Vuotuinen työasemahinnan nousu asiakkaille on alle 1% luokkaa, mutta kustannusrakenne on laskelmissa vuodelta 2010 ja 2017 aivan toinen: - Tietoliikenne ja lähiverkkopalvelut 23%->28,3%, kasvun selitys

langattomien lähiverkkojen rakentaminen lähes kaikkiin HUSin toimipisteisiin ja tiloihin, reuna-alueiden omien verkkoinfrojen uusiminen ja uudet toimipisteet

- Laitevuokra 21%->7,7%, suurten hankintamäärien kilpailutus, laitteiden elinkaarten hallinta, alhainen leasing-korkotaso

- Office ja työryhmäohjelmistolisenssit 17%->4,2%, pilvipalvelut O365

- ATK-apu ja muut tukipalvelut 14%->21,6%, henkilötyökustannusten ja tukipyyntöjen määrän, mutta myös palvelutason nousu

- Yhteisesti laskutettavien infrastruktuuripalvelimien taso on pysynyt lähes samana 12%->12,3%

- Virustorjunta, sähköinen käyttäjähallinta ja -tunnistus 6%->21%, kyberuhkien kasvu, automatisoidumpi käyttäjätunnusten hallinta on vähentänyt manuaalista henkilötyötä, käyttäjille vähemmän sisäänkirjautumisia tietojärjestelmiin sekä tarve suojata internetistä käytettävät palvelut ja tunnistaa sähköisten palveluidemme ulkopuoliset käyttäjät ja potilaat

- Sähköpostipalvelut 5%->0,5%, siirtyminen omasta palvelinympäristöstä pilvipalveluihin

- Peruspalveluiden kehittämiseen ja koulutukseen on panostettu enemmän 3%->4,4%, 2010-2018 on 1500:ssa HUS Tietohallinnon järjestämässä toimisto-ohjelmien koulutustilaisuudessa koulutettu 11 200 käyttäjää

Perustyöaseman kustannusrakenne 2010, hinta 116€.

15 (20)



Perustyöaseman kustannusrakenne 2017, hinta 123€.

Työasemien ja niiden ohjelmistojen sekä sähköpostipalvelun ylläpito on mullistunut täysin ensin keskitettyjen ohjelmistojakeluiden kehittymisen kautta ja myöhemmin pilvipalveluiden käyttöönoton myötä. Kuitenkin vielä vuonna 2014, jouduttiin Windows7 päivittämään paikanpäällä 18 000 työasemaan, joista vaihdettiin 6 000 vanhentunutta työasemaa ja jonka jälkeen lähes kaikki HUSin työasemat olivat Tietohallinnon kautta hankittuja ja Tietohallinnon ylläpidossa. Tietohallinto käynnisti elinkaarimallin mukaisen proaktiivisen työasemien vaihdon 2016 Tietohallinnon johtoryhmän päätöksen mukaisesti. Proaktiivisella laitevaihdolla työasemat vaihdetaan elinkaaren lopussa automaattisesti, jolloin asiakkaalta poistuu tarve tehdä tilauksia. Vuoden 2016 aikana vaihdettiin n. 2 500 työasemaa 2017 n. 4 000 työasemaa. HUS:ssa käytössä olevassa elinkaarimallissa työaseman elinkaari on 4 vuotta. Työasemien tilausprosessin kehitysprojekti toteutettiin Lean-projektina ja yhdessä asiakkaiden kanssa toteutettu työpaja Kaizen-mallin mukaisesti. Saadun asiakaspalautteen mukaan uuteen tilausprosessiin ollaan oltu tyytyväisiä. Samanaikaisen kilpailutuksen seurauksena tapahtunut toimittajan vaihtuminen alensi kustannuksia, mutta uuden toimittajan laitteiden toimitusvaikeuksien vuoksi myös asiakastyytyväisyyttä. Vuonna 2016 HUS siirtyi käyttämään Microsoftin O365-palveluita, mikä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi sähköpostipalvelut tuotetaan suoraan Microsoftin omasta palvelukeskuksesta. Myös yksittäisissä tieto-järjestelmissä kuten Virtuaalisairaalassa ja Tietoaltaassa palvelut perustettiin Microsoftin tuottamaan Azure-palvelualustaan. Pilvipalveluympäristössä ohjelmistojen käyttöoikeudet ovat käytön mukaan veloitettavia ja tarvittavat

16 (20)



koneet ja laitteet sisältyvät kokonaissopimukseen. Office 365 pilvipalvelun käyttöä laajennettiin vuonna 2017, kun intranet-palvelu siirrettiin SharePoint Online-palveluun. Ensihoidon palveluntuottajille toimitettavien päätelaitteiden kattava hallinta- ja palvelumalli suunniteltiin ja HYKS-alueen ensihoidon palvelutuottajat ottivat uuden palvelumallin käyttöön 2012. Tietohallinto hankkii ja ylläpitää ensihoidon palvelutuottajien ambulanssien työasemat.

4.4 Tietoliikenne ja mobiiliteknologia

Vuonna 2010 saatiin koottua HUSin erilliset tietoliikenneverkot yhtenäiseksi ja kokonaan dokumentoiduksi HUSnetiksi. Langattomien lähiverkkojen rakentaminen aloitettiin Peijaksesta 2008-2009 ja tarkastelukaudella langattomia lähiverkkoja on rakennettu lähes kaikkiin HUSin toimipisteisiin. Ulkoisten tietoliikenneyhteyksien merkityksen ja tietoturvauhkien kasvaessa 2012 panostettiin erityisesti palomuuriympäristön uusimiseen sekä sisäisen tietoliikenteen kasvaessa Peijas-Jorvi-Meilahti runkoverkon vahvistamiseen. HUSnet-tietoliikenneverkon palvelut kilpailutettiin vuonna 2016 ja kilpailutuksen ansiosta syntyi säästöä toimintakuluihin noin 3 milj. euroa vuositasolla. HUSnet-verkko koostuu nykyisin noin 200 verkkoliittymästä, noin 2300 aktiivilaitteesta sekä reilusta 5000 langattoman verkon (WLAN) tukiasemasta. HUSnet-verkko ulottuu Careaan, Eksoteen ja PHHYKYyn. HUSnet-verkon laajuutta, monimutkaisuutta ja kriittisyyttä kuvaa myös se, että toimittajan vaihto kesti 1,5 vuotta. Toimittajan vaihto tehtiin lähes käyttäjien huomaamatta ja käyttäjien toimintaa häiritsemättä. Viestintäviraston tarjoama liikenteen havainnointi- ja raportointipalvelu (HAVARO) otettiin käyttöön 2015 vuoden alussa. HAVARO-palvelu tuottaa Viestintäviraston tietoturva-asiantuntijoiden analysoimana jatkojalostetun raportin HUS:n internet-liikenteen kriittisistä poikkeamista ja uhkista. HUS-Tietohallinto järjesti yhdessä Puolustusvoimien ja Viestintäviraston kanssa valmiusharjoituksen 6.6.2014. Tarkastelujaksolla koko HUSin vanhentunut lankapuhelinverkko puhelimineen uudistettiin, kaikki vanhat erilliset ylläpitosopimukset (n. 15 kpl.) kilpailutettiin yhteen, kaikki vanhat puhelinvaihteet purettiin ja keskitettiin yhteen yhteiseen, turhat puhelinliittymät karsittiin.

4.5 Tukipalvelut

Puhelin on edelleen käyttäjien yleisin tukipyyntökanava vaikka käyttäjiä on vuosien ajan pyritty ohjaamaan sähköisiin palveluihin; aluksi sähköpostiin, josta ollaan luopumassa; sitten sähköiseen tukilomakkeeseen ja viimeisimpänä verkkopalvelu, takaisinsoittopalvelu ja tulevana palveluna chat-palvelu. Puheluita tulee vuosittain n. 120 000, joista virka-aikana oma

17 (20)



ATK-apu vastaa keskimäärin 43% ja sopimuskumppani 39% ylivuotona 07-17 sekä yksinomaisena palveluna 17-07 välisenä aikana ja viikonloppuisin. Kuukausittaiset kohtaamiskyselyt antavat kuukausittaista tietoa käyttäjien tyytyväisyydestä saamaansa tukipalveluun. Tyytyväisyys on pysynyt korkeana, mutta vastausprosentti on jatkuvasti pienentynyt ja siksi satunnaisesti lähetettyjen kyselymääriä on lisätty, jotta saataisi kuukausittain n. 1000 vastausta. Vuodesta 2018 lähtien on kysely lähetetty kaikille tukipyynnön tekijöille ja mittaustapa muuttui, joten vuosi ei ole suoraan vertailukelpoinen edellisten kanssa. Kaikkiin ala-arvoisen arvosanan antaneisiin otetaan yhteyttä joko puhelimitse tai sähköpostilla tarkemman tiedon saamiseksi palvelutapahtuman virheistä ja puutteista.

Vuosiluku Kyselyiden lkm/ka Vastaus% Arvosana ka2010 3 500 41 9,362011 2 800 38 9,312012 2 900 37 9,362013 4 300 34 9,452014 7 050 29 9,392015 5 100 27 9,472016 6 450 19 9,392017 8 150 17 9,272018 10 700 12 9,19

Keskiarvo 5 661 28 9,35

Kohtaamiskyselyiden raportti vuosilta 2010-2018

4.6 Koulutuspalvelut

Koulutuspalvelut ovat suurimmalta osalta olleet potilastietojärjestelmiin liittyvää koulutusta, jota on annettu versionvaihtojen yhteydessä koko kliiniselle henkilöstölle suunnattuna koulutuksena sekä jatkuvana koulutuksena uusille työntekijöille koulutustilaisuuksien muodossa. Koulutustilaisuuksia on järjestetty 6700 kappaletta ja niihin on osallistunut 28 000 henkilöä. Yleiset koulutuspalvelut ovat vuosina 2010-2018 pääosin keskittyneet toimistosovellusten koulutuksiin (1500 tilaisuutta ja 11200 koulutettua). Lisäksi on annettu paljon järjestelmäkohtaista käyttökoulutusta esim. HUS-Totalin käyttöön.

Osaaminen, koulutus ja henkilöstö

5.1 Osaaminen

Laatutoimintaan ja osaamisen kehittämiseen on panostettu paljon ja siitä on osoituksen Tietohallinnolle 2018 myönnetyt ISO9001:2015 ja ISO14385:2016 laatusertifikaatit.

18 (20)



5.2 Koulutus

Suurin osa henkilöstöstä on käynyt ITIL-koulutuksen ja suorittanut perustason ITIL-tutkinnon. Useita henkilöitä on myös suorittanut jatkotutkintoja korkeakouluissa ja yliopistoissa sekä osallistunut esimies- ja johtamiskoulutuksiin. HUS Tietohallinnossa on syntynyt oman osaamisen jakamisen kulttuuri ja vuosittain on järjestetty vähintään parikymmentä sisäistä koulutustilaisuutta koulutustarpeiden mukaisesti. Lisäksi tuotantopalveluiden sisäisissä kokouksissa on systemaattisesti ja säännöllisesti jaettu omaa osaamista eri osaamisalueilta.

5.3 Henkilöstö

Henkilöstötyytyväisyys on kehittynyt suotuisasti liikelaitosvuosien alusta lähtien. Työolobarometrillä mitattuna HUS Tietohallinto on noussut HUSin huonoimmasta organisaatiosta (2008) yhdeksi parhaista vastausten keskiarvojen ylittäessä lähes poikkeuksetta HUSin keskitason. Henkilöstön vaihtuvuus on ollut alhaista eläköitymistä lukuun ottamatta ja suurin osa viime vuosina eläkkeelle jääneistä on jatkanut työskentelyä HUS Tietohallinnossa alimman eläkeiän saavuttamisen jälkeenkin. 2010 henkilöstöä siirtyi HUS-Tietohallintoon Hyvinkää, Lohja ja Porvoosta. 2011 HUS-Röntgenistä, HUS-Servisistä, HUS-Lääkintätekniikasta ja LUSista. henkilöstömäärä kasvoi Nimikemuutos 2010-2011

19 (20)



Talous tasapainossa, ensimmäinen tulospalkkio henkilöstölle 2011 Vuoden 2011 lopussa saatiin oma nimetty hallintolakimies avustamaan kilpailutuksissa, hankinnoissa ja sopimusten teossa.

Sote- ja maakuntauudistus ja alueellinen yhteistyö

HUS-Tietohallinnon edustajat ovat olleet yhdessä Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysviraston edustajien kanssa aktiivisessa roolissa asioiden valmistelijoina sekä yhteistyökokousten koollekutsujina ja puheenjohtajina alueellisen tietohallintoyhteistyön kehittämisessä vuodesta 2014. Silloisessa soteuudistuksen vaiheessa valmistelu oli Eteläisen alueen yhteistä ja mukana oli myös Päijät-Häme. Hyksin ervan ICT-ryhmän yhteistyötä tiivistettiin vuonna 2015 Carean ja Eksoten kanssa. 2017 Alueuudistuksen ICT-esiselvitysvaihe käynnistyi maaliskuussa 2017 Uudenmaan maakuntaliiton koordinoimana. Esiselvitysvaiheen ohjausryhmän puheenjohtajana toimi HUS-Tietohallinnon johtaja Pertti Mäkelä ja IT-projektijohtajana HUS-Tietohallinnon IT-Kehitysjohtaja Mikko Rotonen. Esiselvitysvaihe päättyi 30.6.2017 ja työn tuloksena laadittu Tiekartta-suunnitelma luovutettiin maakuntajohtajalle ja muutosjohtajille. Suunnitteluvaihe käynnistyi elokuussa 2017 ja ICT-asiantuntijoiden rekrytoinnit kunnista ja kuntayhtymistä tehtiin edeltävän kesän aikana. Suunnitteluvaiheeseen resursoitiin syksyn aikana yhteensä noin 50 henkilötyövuotta, joista puolet tulivat Tietohallinnosta. Valtiovarainministeriö on rahoittanut sekä esiselvitys- että suunnitteluvaihetta. Suunnitteluvaihe päättyi alkuvuonna 2018. Suunnitteluvaiheen tuloksena laadittiin tulevan Uudenmaan maakunnan ICT-ratkaisujen toteutussuunnitelma vuosille 2018-2019. 2018 on valmistelua jatkettu toteutusvaiheeseen saakka.

2018- Tulevaisuuden näkymät

Tuleva Sote- ja maakuntauudistus henkilöstön siirtymisineen, uusiutuvine lakeineen ja hallintomalleineen tuo merkittävän haasteen samanaikaisesti osallistua merkittäviin ICT- ja toiminnankehittämishankkeisiin, toteuttaa HUS:n sisäisten organisointien vaatimat tietojärjestelmämuutokset, varautua yhtiömuotoisten toimijoiden perustamiseen sekä tukea entisestään laajenevaa HUS:n toimintaa kuntakentässä ja yhteistoiminta-alueella. Sote- ja maakuntauudistus voidaan nähdä myös Tietohallinnon tulevaisuuden mahdollisuutena tuottaa HUS:n tietojärjestelmäpalveluita koko Uudenmaan maakunnalle ja osaa palveluita koko tulevalle yhteistyöalueelle (HYKS, Carea, Eksote ja PHHYKY). Maakuntien aloittaessa 1.1.2020 ei niillä tule olemaan uudistettuja maakuntien laajuisia toimialariippuvia ICT-järjestelmiä

20 (20)



vaan siirtymävaiheessa tukeudutaan pitkälti nykyisiin järjestelmiin ja niiden välisiin integraatioihin. Apotti-hankkeessa käyttöönotettavan Epic-järjestelmän kautta saadaan 2020-luvulla tulevaan Uudenmaan maakuntaan yhtenäinen asiakas- ja potilastietojärjestelmä. HUS:n nykyiset talous-, henkilöstö- ja materiaalinhallinta- sekä identiteetinhallintajärjestelmät on jo mitoitettu n. 30 000 käyttäjätunnukselliselle käyttäjälle, joka on yli puolet tulevan Uudenmaan maakunnan organisaation koosta. Nämä järjestelmät muodostavat hallinnollisten toiminnanohjausjärjestelmän perustan, jolle Uudenmaan maakunnan yhteiset toimialariippumattomat tietojärjestelmät voidaan rakentaa. Uusiutuvat XDS-palvelut voidaan skaalata ja tarjota myös Uudenmaan laajuisesti sekä tukea muita Sote-toimijoita kuvatietojen siirrossa kansalliseen kuva-arkistoon (Kvarkki). Tietohallinto on resursseiltaan ja toiminnan laajuudeltaan Uudenmaan merkittävin Sote-ICT-toimija ja yhdessä Apotti-hankkeen resurssien kanssa pystyy tuottamaan asiakas- ja potilastietojärjestelmäpalveluita 2020-luvulla koko maakunnalle. Apotin käyttöönoton yhteydessä Tietohallinto tulee tuottamaan myös käytön tukipalveluita Vantaan kaupungin Apotti-käyttäjille. Sote- ja maakuntauudistuksen edetessä on myös mahdollista, että nykyisestä Tietohallinnosta merkittävä osa yhtiöitetään, aluksi HUS:n ja myöhemmin maakunnan omistamaksi HUS-ICT osakeyhtiöksi. HUS ja Tietohallinto ovat myös eturintamassa edistämässä terveydenhuollon digitalisaatiota valtakunnallisilla sähköisen asioinnin palveluilla Virtuaalisairaala 2.0-hankkeessa. Isaacus-hankkeessa edistetään lääketieteellisen tutkimustiedon laajempaa saatavuutta ja tiedon yhdistämistä eri tietolähteistä sekä terveystiedon toissijaista hyödyntämistä tietoallasratkaisuilla. Keinoälyn hyödyntämistä hoitotyön apuna pilotoidaan useissa eri käyttötarkoituksissa. Digitaalisille ja tekoälyyn perustuville terveysratkaisuille on maailmanlaajuisesti kasvava tarve. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) koordinoima CleverHealth Network on Tekesin rahoittama ekosysteemi, jossa yritykset ja terveydenhuollon parhaat asiantuntijat terveysdataa hyödyntämällä kehittävät yhdessä entistä parempaa hoitoa suomalaisille sekä menestyviä terveysteknologian vientituotteita yrityksille. Tavoitteena on myös houkutella ulkomaisia investointeja Suomeen. Tietohallinnolla on merkittävää ICT-osaamista sairaaloiden rakennushankkeissa, joissa esim. Uudessa Lastensairaalassa, Siltasairaalassa ja Laakson yhteissairaala-hankkeessa suunnitellaan täysin uusia ICT:n tukemia ja mahdollistavia hoitotyön toimintamalleja ja -prosesseja.

HUSin Tietohallinto 2010-2018...2 (20) HUS Tietohallinto Mäkelä Pertti 16.11.2018 HUSin...

Documents

Transcript of HUSin Tietohallinto 2010-2018...2 (20) HUS Tietohallinto Mäkelä Pertti 16.11.2018 HUSin...