Hoitotyön strategian toteutuminen ja …potilashoito, 2) Organisointi ja johtaminen, 3) Yhtenevä...

Hoitotyön strategian toteutuminen ja kehittämiskohteiden tunnistaminen

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä vuosina 2004–2007

Riitta Danielsson-Ojala

Sarja Serie A nro 5, 2012

3

Hoitotyön strategian toteutuminen ja kehittämiskohteiden tunnistaminen

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä vuosina 2004–2007

Riitta Danielsson-Ojala

Kustantaja ja julkaisija: Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri

Turku, 2012

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin julkaisuja, sarja A, nro 5, 2012

4

© Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri ja tekijä PDF-julkaisu, www.vsshp.fi/julkaisut ISSN 1796-1319 ISBN 978-952-5142-24-2 (PDF)

5

KUVAILULOMAKE VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN JULKAISUJA, sarja A, nro 5 Teoksen nimi: Hoitotyön strategian toteutuminen ja kehittämiskohteiden tunnistaminen Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä vuosina 2004–2007 Laajuus: 42 sivua ja 12 liitesivua Tekijä: Riitta Danielsson-Ojala Tiivistelmä: Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin (VSSHP) hoitotyön strategia vuosille 2004–2007 perustui VSSHP:n strategiaan. Se koostui viidestä keskeisestä VSSHP:n strategiasta nostetusta käsitteestä: eettinen kestävyys, yksilöllisyys, korkeatasoisuus, tuloksellisuus sekä yhteisvastuullisuus ja käsitteiden pohjalta laadituista hoitotyön tavoitteesta sekä esimerkeistä tavoitteiden toteuttamiseksi. Hoitotyön strategian oli tarkoitus linjata neljää hoitotyön osa-aluetta: johtaminen, opetus, käytäntö sekä tutkimus, ja se oli tarkoitettu jatkuvaan käyttöön sairaala-, klinikka- ja osastotasolla. Uuden hoitotyön strategian pohjaksi oli tarpeen selvittää hoitotyön nykytila sekä kehittämiskohteet. Tämä annettiin tehtäväksi kaikille tulosalueille VSSHP:ssa. Nykytila tuli jäsentää hoitotyön strategian 2004–2007 jaottelun mukaisesti siten, että kustakin hoitotyön osa-alueesta tuli kuvata keskeiset tavoitteet, toimenpiteet ja tulokset. Tämän selvityksen tarkoituksena oli laatia tulosalueiden kuvauksista yhtenäinen kokonaisuus. Selvityksen materiaalina oli yksitoista laajuudeltaan hyvin erilaisen yksikön (kokonainen aluesairaala, yksi klinikka, tulosryhmä) kuvausta, joista vain yksi noudatti jaottelultaan annettua ohjeistusta. Kuvaukset analysoitiin tekstin teemoittelun ja erittelyn avulla. Tulokseksi saatiin neljä hoitotyön osa-alueiden mukaan jaoteltua hoitotyön nykytilaa kuvaavaa taulukkoa sekä kooste hoitotyön kehittämiskohteista. Kehittämistyötä oli tehty paljon, useilla hankkeilla ja projekteilla oli hoitotyötä viety eteenpäin. Palautekyselyillä oli selvitetty potilaiden ja viiteryhmien mielipiteitä, kehityskeskusteluilla oman työyksikön toiveita. Sekä hoitotyön strategiassa että yksiköiden kuvauksissa käsitteiden käyttö oli epäjohdonmukaista. Myös tavoitteiden ja mittareiden laadinta oli ongelmallista. Kehittämiskohteina oli nähty erityisen johtamisen kehittäminen, hoitohenkilökunnan työn kuormituksen mittaaminen ja työhyvinvoinnista huolehtiminen. Osaaminen korvasi terminä opettamisen, ja tärkeänä oli pidetty osaamisen kartoitusta, johtamista ja palkitsemista. Oleellista tulevaisuudessa yksiköiden kuvausten mukaan on hoitotyön vetovoimaisuuden lisääminen, kustannustietoisuus ja näyttöön perustuva hoitotyö. ISSN 1796-1319

ISBN 978-952-5142-24-2 (PDF)

Hinta: Teoksen saa tulostaa veloituksetta omaan käyttöön. Tilausosoite: www.vsshp.fi/julkaisut

6

PRESENTATIONSBLAD EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKTS PUBLIKATIONER, serie A nro 5 Publikation: Utfallet av strategin för vårdarbetet och identifiering av utvecklingsobjekten i Egentliga Finlands sjukvårdsdistrikt under åren 2004 - 2007. Omfattning: 42 sidor och 12 sidor bilagor Författare: Riitta Danielsson-Ojala Sammandrag: Egentliga Finlands sjukvårdsdistrikts strategi för vårdarbetet för åren 2004-2007 grundade sig på Egentliga Finlands sjukvårdsdistrikts strategi. Den bestådde av fem centrala begrepp som i sjukvårddistriktets strategi lyftes fram (etiskt hållbart, individuellt, högklassigt, framgångsrikt och solidariskt) och de mål man på basen av dem ställt up för vårdarbetet samt exempel på hur de ska förverkligas. Syftet med strategin för vårdarbetet var att dra upp linjerna för de fyra delområden av vården: ledningen, undervisningen, praxisen samt forskningen av vårdarbetet och avsikten var att den skulle utnyttjas regelbundet i sjukhus-, klinik- och avdelningsnivå. För grunden av den nya strategin för vårdarbetet var det nödvändigt att utreda vårdarbetets nu och dess utvecklingsbehov. Detta gavs som uppgift för alla resultatområden. Vårdarbetets nu skulle analyseras enligt uppdelningen av strategin för vårdarbetet 2004-2007 så att av de fyra delområden skulle de viktigaste målen, åtgärden och resultaten tas fram. Syftet med den här utredningen var att formulera en enhetlig rapport av de analyser som gjorts i distriktet. Analyser av elva enheter, vars storlek varierade från ett helt sjukhus till en klinik, formade materialet till denna utredning. Endast en analys var gjord enligt instruktionerna. Analyserna bearbetades både kvalitativt och kvantitativt. Som resultat fick man fyra tabeller som skildrar vårdarbetets nu och en sammansättning av de viktigaste utvecklingsbehoven. Mycket utvecklingsarbete hade gjorts och vårdarbetet hade utvecklats med flera projekt. Både patienters och referensgruppers opinioner hade forskats. Utvecklingsdiskussioner hade förts. Utnyttjandet av begreppen var inte logiskt i strategin för vården och inte heller i enheternas analyser. Det var också svårt att formulera mål och mätinstrument. Utvecklingen av ledarskap, dimensioneringen av vårdbelastning samt välbefinnandet av personalen ansågs vara de viktigaste utvecklingsbehoven. Begreppet kunnandet användes i stället för begreppet undervisningen. Kartläggning, ledning och belöning av kunnandet betraktades som viktigt. Väsentligt i framtiden är att öka attraktionen av vårdarbetet, kännedomen om kostnader samt på bevis baserat vårdarbete. ISSN 1796-1319

ISBN 978-952-5142-24-2 (PDF)

Pris: Publikationen kan utan avgift skrivas ut för eget bruk. Distribution: www.vsshp.fi/julkaisut

7

DOCUMENTATION PAGE PUBLICATIONS OF THE HOSPITAL DISTRICT OF SOUTH WEST FINLAND, series A, no 5 Title: Realization of the Nursing Care Strategy and identification of the objects to be developed in the Hospital District of Southwest Finland during the years 2004 - 2007. No. of pages: 42 Appendages: 12 pages Author: Riitta Danielsson-Ojala Abstract: The Nursing Strategy of Southwestern Finland’s hospital district for years 2004-2007 was based on the Strategy of Southwestern Finland’s hospital district. It consisted of five concepts: ethical permanence, individuality, high level care, profitability, and solidarity. According to the concepts nursing goals and examples to achieve the goals were formulated in the strategy. The aim of the Nursing strategy was to direct the four sectors of nursing: leadership/management, education, practise, and research and it was intended to be used in hospital-, clinical- and ward level. When establishing a new strategy for nursing all the departments of hospital district were asked to describe the present state and the developing needs of nursing. In the description the central goals, measures, and results of the present state should be delineated and devided according to the five concepts of the strategy 2004-2007. The aim of this clarification was to make a coherent report of those descriptions. The material of the clarification consisted of the descriptions of eleven different sized units. Only one of them was formulated according to the instructions. The descriptions were analyzed and classified with qualitative and quantitative methods. The clarification resulted in four tables which describe the present state of nursing and a summary of the developing needs of nursing. Nursing was developed with many plans and projects. Feedback was collected from patients and reference groups. Development discussions were carried out with personal. Know-how replaced the term education regularly but otherwise the utilization of concepts both in the Nursing Strategy and in the descriptions was inconsistent. The formulation of goals and measures was also problematic. The improvement of leadership/management, the measurement of work load and the well-being of personal were regarded as the most important development targets. Defining know-how in nursing practise, leading know-how and, reward know-how were also seen essential. Attraction of nursing, cost awareness and evidence based nursing were named as the biggest challenges for the future. ISSN 1796-1319

ISBN 978-952-5142-24-2 (PDF)

Price: The publication can be printed free of charge for personal use. Orders: www.vsshp.fi/julkaisut

8

SISÄLLYS sivu

1. Johdanto................................................................................................................................................. 9

2. Kehittämistyön taustaa .......................................................................................................................10

3. Kehittämistyön teoreettiset lähtökohdat ............................................................................................10

3.1. Strategia........................................................................................................................................11

3.2. Kansalliset terveydenhuollon ja hoitotyön toimintaohjelmat ..................................................12

3.3. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin strategia ..........................................................................13

3.4. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hoitotyön strategia .........................................................13

3.4.1. Käsitteet ................................................................................................................................14

3.4.2. Hoitotyön osa-alueet ............................................................................................................15

3.4.3. Tavoitteet ja keinot...............................................................................................................17

3.5. Strategian toteutuminen...............................................................................................................17

4. Kehittämistyön aineisto ja tutkimusmenetelmät ...............................................................................19

4.1. Yksiköiden raportit ......................................................................................................................19

4.2. Sisällön analyysi ja erittely .........................................................................................................20

4.3. Asiantuntijahaastattelut ...............................................................................................................23

5. Hoitotyön nykytilan kuvaus raporteissa ............................................................................................23

5.1. Johtaminen ..................................................................................................................................24

5.2. Hoitotyön käytäntö ......................................................................................................................25

5.3. Opetus...........................................................................................................................................26

5.4. Tutkimus.......................................................................................................................................28

6. Hoitotyön kehittämiskohteiden kuvaus raporteissa ..........................................................................29

6. 1. Johtaminen ..................................................................................................................................29

6.2. Hoitotyön käytäntö ......................................................................................................................31

6.3. Opetus...........................................................................................................................................32

6.4. Tutkimus.......................................................................................................................................33

7. Tulosten luotettavuus.........................................................................................................................34

8. Johtopäätökset ja pohdinta .................................................................................................................35

Lähteet: ....................................................................................................................................................40

LIITTEET: Liite 1 Hoitotyön johtamisen nykytila Liite 2 Hoitotyön käytännön nykytila Liite 3 Hoitotyön opetuksen nykytila Liite 4 Hoitotyön tutkimuksen nykytila

9

1. Johdanto Strategia on organisaation suunnitelma, jossa kuvataan, mihin suuntaan organisaation toiminnassa

tulee edetä. Strategiaan kirjatut arvot kertovat, mitä asioita organisaatiossa pidetään

merkityksellisinä ja hyvinä. (Kauhanen 2003.) Osaavan organisaation strategiassa painottuu

toimeenpanokyky. Strategisen suunnan ja tahtotilan löytäminen sekä niistä viestiminen on oleellista,

mutta myös valmiuksien kehittämistä, uudistumista ja oppimista pidetään välttämättömänä.

(Hokkanen & Strömberg 2003.)

Strategian toteuttamisen vaikeutena pidetään usein sitä, että sen laatijat ja toteuttajat organisaation

eri tasoilla ymmärtävät strategiassa käytetyt käsitteet eri tavalla. Näiden kahden tahon ajattelutavat

poikkeavat toisistaan ja ne puhuvat eri kieltä. Organisaation strategia kertoo alemmille tahoille

tavoitteet, mutta niiden on itse pohdittava oma toimintansa, miten ne voisivat parhaiten toteuttaa

oman osuutensa koko organisaation strategian toteuttamisesta. (Kostamo 2001, Mäkinen 2004.)

Sosiaali- ja terveysministeriön laatima kehittämisohjelma ja siitä johdettu hoitotyön

toimintaohjelma (STM 2003) antavat puitteet Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hoitotyön

strategialle (2004). Samalla hoitotyön strategia perustuu Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin

yleiseen strategiaan (2002). Hoitotyön strategia vuosille 2004–2007 koostuu viidestä keskeisestä,

yleisestä strategiasta nostetusta käsitteestä ja niiden pohjalta laadituista hoitotyön tavoitteesta sekä

esimerkeistä tavoitteiden saavuttamiseksi.

Hoitotyön strategiakauden umpeuduttua ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin organisaatiota

uudistettaessa tarvittiin tietoa hoitotyön strategian toteutumisesta ja hoitotyön nykytilasta koko

piirin alueelta. Jokaiselta tulosalueelta kerättiin arviointitietoa strategian mukaisten tavoitteiden ja

toimenpiteiden toteutumisesta sekä tulevaisuuden keskeisistä kehittämiskohteista. Tämän työn

tavoitteena oli eri tulosalueiden laatimien raporttien pohjalta laatia hoitotyön nykytilan kuvauksista

yhtenäinen kokonaisuus sekä raportoida hoitotyön kehittämiskohteet. Työ on tehty sisällön erittelyä

ja sisällön analyysiä käyttäen. Siihen sisältyy myös neljä asiantuntijahaastattelua.

Metodin haasteiksi muodostuivat sekä muodollisesti että sisällöllisesti hyvin erilaiset raportit, mutta

tuloksena pystyttiin laatimaan kuvaukset hoitotyön johtamisen, käytännön, opetuksen sekä

tutkimuksen nykytilasta sekä hoitotyön kehittämiskohteista.

10

2. Kehittämistyön taustaa

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin (VSSHP) strategian vuosille 2007–2015 mukaan koko

sairaanhoitopiirin organisaatiota uudistetaan siten, että organisaation toiminnan perustan muodostaa

kahdeksan toimialaa, joista yksi on alueellisen erikoissairaanhoidon toimiala. Alueellisen

erikoissairaanhoidon toimialaprojektille on kirjattu kuusi erillistä tavoitetta: 1) Korkeatasoinen

potilashoito, 2) Organisointi ja johtaminen, 3) Yhtenevä talouden ja toiminnan suunnittelu, 4)

Tukipalvelujen toimivuus, 5) Yhtenevä henkilöstöpolitiikka sekä 6) Hyvä viestintä ja tiedottaminen.

Keskeisin tavoitteista on korkeatasoinen potilashoito. (Nygren 2008.)

Jotta tavoitteisiin päästäisiin hoitotyön osalta, sovittiin VSSHP:n tulosalueylihoitajien kokouksessa

helmikuussa 2008, että koko sairaanhoitopiirissä laaditaan nykytilan kuvaus hoitotyöstä ja sen

kehittämisestä. Jokainen tulosalueylihoitaja sai tehtäväkseen koota kuvauksen vastuualueensa

ylihoitajilta. Selvityksen tavoitteeksi asetettiin arviointitiedon saaminen strategian mukaisten

tavoitteiden ja toimenpiteiden toteutumisesta kaudella 2004–2007 sekä lähitulevaisuuden keskeisten

hoitotyön kehittämiskohteiden tunnistaminen. Hoitotyön nykytilan kuvaus ohjeistettiin jäsentämään

hoitotyön strategian viiden keskeisen käsitteen (eettisesti kestävää, yksilöllistä, korkeatasoista,

tuloksellista, yhteisvastuullista) ja hoitotyön neljän osa-alueen (johtaminen, opetus, tutkimus ja

käytäntö) mukaisesti raportoiden kutakin osa-aluetta kohti toteutuneet keskeiset tavoitteet,

toimenpiteet ja tulokset. Nykytilan kuvaukset tuli toimittaa hallintoylihoitajalle huhtikuuhun

mennessä. Kaikki vastuualueiden ylihoitajat eivät eri syistä pystyneet kuvausta toimittamaan.

(Nygren 2008.)

3. Kehittämistyön teoreettiset lähtökohdat

Valtioneuvosto laatii joka neljäs vuosi kansallisen terveydenhuolto-ohjelman, jonka mukaan

sosiaali- ja terveysministeriön asettama hoitotyön työryhmä laatii kansallisen hoitotyön tavoite- ja

toimintaohjelman. Sairaanhoitopiirit ja terveyskeskukset ovat päävastuussa ohjelman

toimeenpanosta. Tarkoituksena on, että ohjelman tavoitteita ja toimenpidesuosituksia hyödynnetään

toimintayksiköiden strategioiden laadinnassa ja täytäntöön panossa. (STM 2003.)

11

3.1. Strategia

Organisaatiolle laadittu strategia kuvaa sitä, mikä on mahdollista tulevaisuudessa. Strategian avulla

pystytään päättelemään, miten päästään kohti organisaation toivomia tuloksia ja millainen toiminta

parhaiten hyödyntää olemassa olevia resursseja. (Drucker 2002.) Strategia voidaan laatia monella

eri tavalla. Se voidaan suunnitella kontrolloidusti, siten että analysoidaan systemaattisesti

palvelutarpeita, organisaation vahvuuksia ja heikkouksia. Näin tuotetaan selkeä ja ehyt strategia.

Tehokkaampi tapa on strategian luominen, jolloin se perustuu harmoniaan ja yhteisölliyyteen.

Strategia tuotetaan kokemuksen ja sitoutumisen kautta ja se johtaa oppimisprosessiin. (Päätalo

2005.) Strateginen ajattelu on uusiutuvaa ja siinä tulee huomioida ympäristön muutokset (Perttilä

1999). Strategia määrittelee organisaation ja sen tehtävät. Se on väline johtamiseen ja henkilöstön

käyttäytymisen muokkaamiseen. Strategia todentuu käytännön elämässä, se on toimintaa, suoritusta

ja muutosta. (Joyce 2000.) Strategian tulee näkyä ja elää organisaation arkisessa työssä ja

toiminnassa (Päätalo 2005).

Arvot antavat toiminnan suunnittelulle pitkäjänteistä ja kestävää pohjaa. Jos organisaatiolla on

vahva arvopohja, se säätelee valintoja ja muutoksen suuntaa tiettyjen peruskehysten sisällä. (Viitala

2007.) Yhteiset arvot ovat tarpeellisia päivittäisen toiminnan ja priorisoinnin tueksi. Strategian

laatimisen jälkeen asetetut arvot, visio ja tehdyt linjaukset siirretään organisaation toiminta- ja

taloussuunnitteluun. (Päätalo 2005). Yksilön arvojen ei tarvitse olla samoja organisaation arvojen

kanssa, mutta niiden ei tule olla ristiriidassa. Työskentely organisaatiossa, jonka arvojärjestelmää ei

hyväksy, johtaa heikkoihin työsuorituksiin. (Drucker 2002.)

Strategiatyössä voidaan luoda vaihtoehtoisia mahdollisia kehitysnäkymiä, joiden pohjalta valitaan

tavoiteltava tulevaisuus eli visio. Visio ohjaa toimintaa ja auttaa ihmisiä yhdessä pyrkimään siihen,

mitä tavoitellaan. Visio tuo toimintaan johdonmukaisuutta ja pitkäjänteisyyttä ja vahvistaa

työyhteisön sisäistä yhteenkuuluvuutta. Vision saavuttamiseksi tarvitaan strategia. (Johanson 1998.)

Skenaariomenetelmää voidaan hyödyntää terveydenhuollon visionäärisyyden kehittämisessä.

Vision laatiminen edellyttää, että tunnetaan toimintaympäristö ja sen mahdolliset

kehitysvaihtoehdot. Näin voidaan valita tavoiteltava vaihtoehto ja varautua ei-toivottaviin

kehitysnäkymiin. Skenaariomenetelmä tuottaa tietoa tällaisista pitkän aikavälin kehitysnäkymistä ja

toimintaympäristön muutoksista. Skenaariot ovat keino käsitellä toimintaympäristön lisääntyvää

epävarmuutta ja varautua erilaisiin tulevaisuudennäkymiin. (Raunio 2007, Silmonen & Törmänen

2008.)

12

3.2. Kansalliset terveydenhuollon ja hoitotyön toimintaohjelmat

”Hoitotyön tavoite- ja toimintaohjelman ’Terveyttä ja hyvinvointia näyttöön perustuvalla

hoitotyöllä 2004–2007’ tarkoituksena on tukea terveyspoliittisten tavoitteiden ja valtakunnallisten

kehittämishankkeiden toimeenpanoa hoitotyössä.” Ohjelma toimii informaatio-ohjauksen välineenä

ja sen toimeenpanon edellytyksenä on kansallinen, alueellinen ja paikallinen tahtotila ohjelman

toteuttamiseksi. Alueelliset ja paikalliset toimijat osallistuvat ohjelman toimeenpanoon ja valitsevat

ohjelmasta itselleen sopivat tavoitteet ja keinot. Hoitotyön tavoite- ja toimintaohjemaa tulee

hyödyntää hoitotyön strategia- ja kehittämistyössä. Sairaanhoitopiirit, hoitotyön johtajat, opettajat ja

tutkijat ovat päävastuussa ohjelman toimeenpanosta. (STM 2003.)

Hoitotyön tavoite- ja toimintaohjelman toimintastrategiat perustuvat tutkimustietoon vaikuttavista

toimintatavoista sekä eettisiin periaatteisiin ja ohjelmiin. Hoitotyön keskeisiä toimintastrategioita on

viisi. 1. Potilaan itsemääräämisoikeuden sekä omaan terveyteen ja sen hoitoon liittyvän vastuunoton

edistäminen sekä tietojen antaminen. 2. Asiakaslähtöisten sekä hoidon saatavuuden ja jatkuvuuden

turvaavien toimintatapojen käyttäminen. 3. Hoitotyön vaikuttavuuden parantaminen ja näyttöön

perustuvan hoitotyön edistäminen. 4. Hoitotyössä toimivien osaamisen ylläpitäminen ja

kehittäminen sekä hyvinvoinnista huolehtiminen. 5. Hoitotyössä toimivien ja moniammatillisen

yhteistyön tehostaminen. (STM 2003.)

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelman (KASTE 2008–2011) tavoitteena on

uudistaa terveydenhuollon toimintatapoja niin, että ne entistä paremmin edistävät kansalaisten

hyvinvointia ja terveyttä. Ohjelmakaudella edistetään työ- ja hoitomenetelmien perustumista yhä

enemmän tutkittuun tietoon, kehittämisen saamista osaksi perustyötä sekä hyvien käytäntöjen

leviämistä. Voimavaroja suunnataan sosiaali- ja terveydenhuollon prosessien yhteiseen

uudistamiseen. Tavoitteena on tehdä enemmän yhteistyötä valtakunnallisesta kehittämistyöstä

vastaavien toimijoiden ja kuntien välille. Tulevat haasteet vaativat julkiselta sektorilta hyvää

tuottavuuskehitystä ja kykyä uudistua. Sosiaali- ja terveydenhuollon laatua ja kustannustehokkuutta

voidaan edistää parantamalla palvelujen vaikuttavuutta, ehkäisemällä ongelmia ennalta,

vahvistamalla peruspalveluja, parantamalla palvelurakenteita ja asiakasprosesseja, ottamalla

käyttöön uusia teknologiaratkaisuja ja palveluinnovaatioita sekä kehittämällä johtamista ja

henkilöstörakennetta. (STM 2008.) Kaste-ohjelmaan perustuva hoitotyön tavoite- ja

toimenpideohjelma on vielä työn alla.

13

3.3. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin strategia

”Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin strategialla tarkoitetaan kuntayhtymän ylimmällä tasolla

hyväksyttyä yhtymän lähivuosien kehittämisen tavoitetilaa ja toimintaohjelmaa tämän tilan

saavuttamiseksi. Strategia uudistetaan valtuustokausittain ja sen tavoitteet ulottuvat kahden

valtuustokauden (8 vuotta) päähän.” Sairaanhoitopiirin strategian mukaan terveydenhuollon

toimintaa ohjaavat arvot ovat ihmisarvon kunnioittaminen, oikeudenmukaisuus, vastuullisuus ja

tehokkuus. (VSSHP:n strategia 2002.)

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin tavoitetilana on, että vuoteen 2010 mennessä sairaanhoitopiiri

toimii kansainvälisesti ja kansallisesti arvostettuna erikoissairaanhoidon organisaationa, jossa

tieteellisen tutkimuksen ja yliopistollisen opetuksen avulla saavutetaan korkea tiedon ja osaamisen

taso. Vaikuttavat ja näyttöön perustuvat tutkimus- ja hoitopalvelut takaavat potilaille korkeatasoisen

hoidon luotettavissa sairaaloissa. Sairaanhoitopiiriä arvostetaan työnantajana ja se pystyy

vaikeutuneesta tilanteesta huolimatta rekrytoimaan riittävästi henkilökuntaa. Sairaanhoitopiiri on

tehokas, erikoisaloittain johdettava tuotanto-organisaatio, jonka maakunnan terveydenhuolto

muodostaa tehokkaan kokonaisuuden. Sairaanhoitopiiri nauttii omistajakuntiensa luottamusta.

Tavoitetilan saavuttaminen edellyttää ponnistelua, uudistuksia, rakennemuutoksia, lisäresursseja ja

määrätietoista kehittämistä. (VSSHP:n strategia 2002.)

3.4. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hoitotyön strategia

Organisaation sisällä olevat eri tahot voivat laatia oman strategiansa. Koko organisaation

toiminnalle on olennaista, että nämä strategiat on integroitu toisiinsa ja toiminta on määritelty

organisaation yhteisistä tavoitteista ja päämääristä lähtien. Jokaisesta erillisestä strategiasta

heijastuu organisaation strategian mukainen kokonaisnäkemys. (Kaplan & Norton 2002.)

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hoitotyön strategia vuosille 2004–2007 perustuu

sairaanhoitopiirin yleiseen strategiaan. Se koostuu viidestä keskeisestä käsitteestä, jotka ovat

eettisyys, yksilöllisyys, korkeatasoisuus, tuloksellisuus, ja yhteisvastuullisuus sekä näille

käsitteille laadituista hoitotyön tavoitteista ja esimerkeistä tavoitteiden saavuttamiseksi. VSSHP:n

hoitotyön strategian tarkoituksena on linjata hoitotyön johtamista, opetusta, tutkimusta sekä

käytäntöä ja se on tarkoitettu jatkuvaan käyttöön sairaala-, klinikka- ja osastotasolla. Hoitotyön

14

strategiajulkaisu on laadittu työkirjan muotoon, mikä helpottaa julkaisun käyttöä

strategiasuunnitelmien laadinnassa ja kirjaamisessa. (Hoitotyön strategia 2004.)

3.4.1. Käsitteet

Hoitotyön strategiassa käsitteelle eettisesti kestävää on kirjattu neljä tavoitetta. Hoito on tasa-

arvoista ja oikeudenmukaista, hoitotyö on ihmisarvoa kunnioittavaa ja potilaan hoitotyö noudattaa

hoitotyön eettisiä periaatteita. Tavoitteiden saavuttamiseksi annetaan neljä esimerkkiä keinoista.

Jokaista potilasta hoidetaan hyvin, potilaan tietosuojasta huolehditaan, potilas saa tietoa

sairaudestaan ja oikeuksistaan ja potilasta tuetaan osallistumaan hoitoaan koskevaan

päätöksentekoon.

Käsitteelle korkeatasoista on kirjattu kuusi tavoitetta. Hoitotyö on näyttöön perustuvaa ja sitä

kehitetään yhdessä yliopiston, oppilaitosten ja kansainvälisten tahojen kanssa. Potilasta hoidetaan

hyvällä ammattitaidolla, ajanmukaisin laittein ja menetelmin sekä ajanmukaisissa tiloissa ja

jokainen hoitotyöntekijä tuntee vastuunsa. Hoidon laatua arvioidaan jatkuvasti ja hoitotyön

johtaminen on ennakoivaa. Tavoitteiden saavuttamiseksi annetaan kuusi esimerkkiä keinoista.

Keinot ovat tieto-taidon ajan tasalla pitäminen, työvälineistä ja hoitoympäristöstä huolehtiminen,

saadun tiedon soveltaminen hoitotyön käytäntöön, sairaalainfektioiden ja potilasvahinkojen

ehkäiseminen ja vähentäminen, hyvä hoidon dokumentointi sekä systemaattinen potilaan ohjaus ja

neuvonta.

Hoitotyön strategiassa käsitteelle yksilöllistä on kirjattu kolme tavoitetta. Potilaan hoito lähtee

hänen terveystarpeistaan, potilaan uskonnollinen vakaumus ja kulttuuritausta otetaan huomioon

sekä hoidon suunnittelu, toteutus, seuranta ja arviointi tapahtuvat yhteistyössä potilaan kanssa.

Tavoitteiden saavuttamiseksi annetaan neljä esimerkkiä keinoista. Ohjauksessa ja neuvonnassa

otetaan huomioon potilaan henkilökohtainen tiedontarve ja elämäntilanne, viestinnässä taataan, että

potilas ymmärtää saamansa tiedon, ruotsinkieliset potilaat saavat hoidon omalla äidinkielellään sekä

potilaan omaiset ja läheiset otetaan mukaan hoitoon.

Käsitteelle tuloksellista on kirjattu viisi tavoitetta. Hoitotyö on terveyttä ja hyvinvointia edistävää

sekä kustannus- ja vaikuttavuustietoista. Hoitoprosessit ovat taloudellisia ja sujuvia sekä resurssit

15

oikein mitoitettuja ja niiden käyttö on tehokasta. Henkilökunta on osaavaa, motivoitunutta ja

hyvinvoivaa. Tavoitteiden saavuttamiseksi annetaan seitsemän esimerkkiä keinoista. Tuotetaan

riittävästi hyviä palveluja asiakaskunnan tarpeisiin, kehitetään hoitotyön suosituksia ja otetaan

informaatioteknologia hyötykäyttöön. Opetetaan potilasta elämään sairauden kanssa ja tuetaan

hänen kuntoutumistaan omatoimiseksi. Seurataan hoidon laatua, kustannuksia ja vaikuttavuutta

sekä kehitetään seurantajärjestelmiä kuten DRG ja hoitotyön hoitoisuusluokitus.

Hoitotyön strategiassa käsitteelle yhteisvastuullista on kirjattu kuusi tavoitetta. Hoitotyö on

potilaan tarpeiden mukaisesti moniammatillista ja joustavaa sekä sitä toteutetaan yhteistyössä

potilaan ja omaisten kanssa. Joustavia hoitoprosesseja, hoitoketjuja ja palveluketjujen toimivuutta

kehitetään yhteistyössä perusterveydenhuollon kanssa. Hoitotyön johtajat toimivat yhteistyössä

päättäjien ja viranomaisten kanssa. Yhteisvastuu opetuksesta, koulutuksesta ja tutkimustoiminnasta

tiedostetaan sekä tiedonjaon ja konsultaatioiden lisääntyminen mahdollistetaan verkostoitumalla.

Tavoitteiden saavuttamiseksi annetaan neljä esimerkkiä keinoista. Huolehditaan hoidon

jatkuvuudesta turvaamalla tiedonkulku eri hoito-organisaatioiden, yksiköiden, ammattiryhmien ja

työvuorojen välillä. Hoitotyön lähete- ja palautejärjestelmä otetaan käyttöön. Tuotetaan aktiivisesti

tutkimussuunnitelmia ja osallistutaan piirin kehittämishankkeisiin sekä perustetaan

moniammatillisia tiimejä.

3.4.2. Hoitotyön osa-alueet

Hoitotyön strategian tarkoitus on linjata hoitotyön osa-alueita johtaminen, hoitotyön käytäntö,

opetus ja tutkimus. Sen on myös tarkoitus toimia välineenä, jonka avulla hoitotyön osa-alueet

kirjataan.

Johtaminen on taitoa ja kykyä hallita asioita, ihmisiä ja tietoa. Se edellyttää visionäärisyyttä,

tavoitteellisuutta, innostavuutta, itsenäisyyttä, kykyä tuen antamiseen ja arvostamiseen sekä

viestintä ja vuorovaikutustaitoja. Johtajalta vaaditaan kuuntelutaitoa ja kykyä kyseenalaistaa omat

näkemyksensä. (Suomen kuntaliitto 2002.)

Henkilöstökysymykset ovat johtamisen keskeisin haaste tietointensiivisten organisaatioiden, kuten

sairaala, johtamisessa. Seurauksena nopeista muutoksista, epävakaudesta ja vaikeasta

16

ennustettavuudesta kohdistuu henkilöstösuunnitteluun erityisesti joustavuuden vaatimus. (Viitala

2007.) Joustot liittyvät Leopoldin (2002) mukaan henkilöstömääriin, osaamiseen ja käytettävyyteen

sekä työaikaan. Työajan tulisi joustaa ja pitäisi ottaa käyttöön liukumia, työaikapankkeja ja osa-

aikatyötä. Joustavuus tulisi näkyä myös henkilöstösuunnittelussa siten, että palkkaus sidottaisiin

todelliseen osaamiseen, aikaansaannoksiin ja tuloksiin. Työnteon maantieteellinen joustavuus

tarkoittaa etätyön ja informaatioteknologian mahdollisuuksien lisäämistä.

Hoitotyön käytännön tavoitteena on tuottaa positiivisia terveysmuutoksia erilaisten hoitotyön

keinojen avulla. Näyttöön perustuvalla hoitotyöllä tarkoitetaan tutkimustiedon hankkimista ja sen

käyttöä järjestelmällisesti, kriittisesti ja harkiten. (Eriksson ym. 2006.) Terveydenhuollon uudessa

tavoite- ja toimintaohjelmassa (2008) pyritään hoitotyön vaikuttavuuden ja vetovoimaisuuden

parantamiseen kehittämällä hoitotyön johtamisen rakenteita ja käytäntöjä uudistuvassa

terveydenhuollon toimintaympäristössä. Siinä kuvataan henkilöstövoimavarojen käyttöä, näyttöön

perustuvien käytäntöjen lisäämistä sekä terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä. (Julkaisematon

lähde.)

Hoitoyön opetuksen kohteena voivat olla potilaat ja omaiset, toiset työntekijät sekä opiskelijat.

Potilasopetus on osa hoitotyötä, jolla sekä sairastunutta että läheisiä voidaan auttaa ja tukea.

Potilasopetuksella on myönteisiä vaikutuksia hoitoon sitoutumiseen, potilaan tietotasoon, hoidon

tuloksiin ja potilaan tyytyväisyyteen. (Kuosmanen 2008.) Opiskelijoiden ohjatun harjoittelun

tarkoituksena on hoitotyön käytäntöön perehtyminen sekä käytännön ja teorian yhdistäminen

(Eriksson ym. 2006). KASTE – ohjelmassa (STM 2008) ei puhuta opetuksesta, vaan painotetaan

osaamisen vahvistamista. Ohjelman tavoitteena on koulutuksen kehittäminen työelämälähtöiseksi ja

tutkimusnäytön pohjalta, alueellinen yhteistyö sekä osaamisen varmistaminen kehittämällä uusia

keinoja sekä uusien työntekijöiden perehdytykseen että ammatillisen osaamisen jatkuvaan

kehittämiseen.

Tutkimustiedon käyttö ja soveltaminen edellyttävät, että tiedon käyttäjät arvostavat tutkittua tietoa

ja pitävät sitä käyttökelpoisena ja kehittävänä. Tutkimustiedon tutuksi tekemisessä auttavat

tutkimuskokousten pitäminen, tutkijoiden vierailut sekä tutkimuksiin osallistuminen. Myös

tutkimusaiheiden tunnistaminen omassa työssä kuuluu tutkimustiedon käyttöön ja hyödyntämiseen.

(Eriksson ym. 2006.) Turun yliopistollisen keskussairaalan tiede- ja tutkimusstrategiassa 2007-2012

yhdeksi keihäänkärkialueeksi todetaan terveydenhuollon palvelujärjestelmän tutkimus, johon

luetaan kuuluvaksi terveystieteellinen hoitotieteellinen tutkimus.

17

3.4.3. Tavoitteet ja keinot

Hyvän tavoitteen ominaisuuksiin kuuluu, että se konkretisoi organisaatiossa ilmenneen tarpeen.

Tavoitteen tulee myös olla realistinen ja organisaation omin toimenpitein toteutettavissa. Tavoite

tulee ilmaista konkreettisesti ja yksiselitteisesti, sen tulee olla mitattavissa tai arvioitavissa.

Haasteelliset, lukumääräisesti rajalliset mutta keskeisistä ongelmista työstetyt tavoitteet innostavat

sitoutumaan tavoitteiden toteuttamiseen. (Vuorinen 2002.)

Keinot eli toimenpiteet kertovat, miten tavoitteet pyritään saavuttamaan. Keinoilta vaaditaan samoja

ominaisuuksia kuin tavoitteilta. Tavoitteiden ja toimenpiteiden onnistumista kuvataan mittarilla.

Mittarin antamat tulokset arvioidaan ja tuloksille voidaan määrätä tavoitetasot. (Vuorinen 2002.)

3.5. Strategian toteutuminen

Hyvän strategian laatiminen voi olla helpompaa, kuin sen saattaminen käytäntöön osaksi

jokapäiväistä toimintaa. Strategian jääminen pelkäksi paperinipuksi ilman vaikutusta organisaation

toimintaan on yleinen huolenaihe erityisesti kunnissa. (Lanning ym. 1999.) Ongelmana voi olla

ajankäytön aliarvioiminen, jolloin erityisesti se osa henkilöstöstä, joka ei ole ollut mukana

strategian laadinnassa, ei ehdi omaksua ja ymmärtää strategiaa. Myös ympäristön nopeat muutokset

voivat viedä henkilöstön voimavarat, jolloin strategian toteuttaminen jää kriisitilanteiden hoitamisen

vuoksi tekemättä. Erityisen tärkeää on johdon sitoutuminen strategiaan, jolloin pitkäjänteinen

kehitystyö vision suuntaan mahdollistuu, eikä henkilöstö turhaannu jatkuviin suunnan vaihdoksiin

ja hajanaisiin kehittämisprojekteihin. Strategian muutos merkitsee usein muutosta organisaation

tavassa toimia, jolloin henkilöstön osaaminen ei riitä, vaan tarvitaan uusien asioiden oppimista ja

osaamistason nostoa henkilöstön keskuudessa. (Hakanen 2007.)

Strategian siirtyminen käytäntöön ja työyhteisön yhteiseksi toimintatavaksi edellyttää kaikkien sekä

toimivan strategian mukaisesti että olevan osa sitä. Strategisen ajattelun tulee pohjautua

organisaation kaikkien tahojen yhdessä jakamiin arvoihin, yhdessä laadittuun näkemykseen

tulevaisuudesta ja toiminnan painopisteistä. (Päätalo 2005.)

18

Vuonna 1997 julkaistun Hoitotyön suunta – strategian toimeenpanon toteutumista arvioitiin eri

intressitahoille suoritetulla kyselyllä. Vastaajista 75 % tunsi strategian ja noin puolet oli

hyödyntänyt sitä omassa organisaatiossaan. Ylihoitajista 60% mutta osastonhoitajista vain

kolmasosa hyödynsi sitä työssään. Toimeenpanoa vaikeuttivat puute ajasta, henkilöstöstä ja rahasta,

koulutuksen puute, henkilöstön heterogeenisuus sekä muiden ammattiryhmien ja johdon tuen puute.

Strategian hyödyntämistä edistivät tiedottaminen, koulutus ja julkaisun hyvä saatavuus.

Toimeenpanon tueksi toivottiin seminaareja sekä projekteja. Yhteistyötä eri tahojen välillä pidettiin

tärkeänä. (Perälä ym. 2003.)

Terveydenhuolto 2000-luvulle – kehittämishankkeen arviointiraportissa todettiin yleisesti, että

osana omaa toimintaa tapahtuvalle kehittämiselle on varattava riittävästi aikaa ja resursseja, joiden

varmistaminen tulee olla osa kehittämishankkeen suunnittelua. Kehittämistyössä tulee olla mukana

henkilöt, joilla on toimivaltaa organisaatiossa. Toteutusta tehostaa, mikäli edustettuna on myös

kehittämistyötä käytännössä tekeviä henkilöitä sekä näiden lähijohtoa. Kehittämisohjelmien

arviointiin tulee sisällyttää myös ohjelmien arvioinnin suunnitelma ja varata resursseja arviointia

varten. (Viisainen ym. 2002.)

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin strategian vuosille 2007–2015 tunnetuksi tekeminen

henkilöstön keskuudessa oli piirin keskeinen tavoite vuonna 2007. Strategiaa käsiteltiin

henkilöstölehdessä, yksikköjen koulutuksissa sekä koko henkilöstön tiedotustilaisuuksissa.

Strategiasta kertomaan koulutettiin kaksikymmentä strategiavalmentajaa, jotka olivat koko

organisaation käytettävissä. Keväällä 2008 toteutettiin kysely selvittämään strategian tuntemusta

henkilöstön keskuudessa. Kysely toteutettiin anonyyminä otantakyselynä (N = 362) ja muistutuksen

jälkeen vastausprosentiksi saatiin 54,7 %. Henkilöstöstä puolet kertoi tutustuneensa strategiaan,

parhaiten se tunnettiin aluesairaaloissa. Vastaajista kaksi kolmasosaa kertoi, etteivät strategia ja

päivittäinen työ kohtaa eikä strategiavalmentaja ollut osallistunut yksikön tilaisuuksiin.

Ammattiryhmittäin valtaosa vastaajista toivoi lisätietoa. Johtopäätöksinä artikkelissa todettiin, että

keskustelu strategian toiminta-ajatuksesta, arvoista, menestystekijöistä ja niiden tavoitteista tulee

olla osa jatkuvaa vuoropuhelua henkilöstön kanssa, sillä strategian toteuttaminen on vuosia kestävä

prosessi. Strategiakeskustelun ylläpitämisen keinoiksi ehdotettiin osastokokouksia ja

kehittämispäiviä sekä kehityskeskusteluja. (Suhonen S. 2008.)

19

4. Kehittämistyön aineisto ja tutkimusmenetelmät

Arjen työssä syntyvä tieto ja havainnot on oleellista kerätä strategiatyön pohjaksi ja kehittämiseksi

määrällisten ja tilastollisten tietojen lisäksi. Arjen tietoa voidaan kerätä eri muodoissa. Tärkeää on

yleensä tiedon kerääminen, analysoiminen sekä seuraaminen. Strategian toteutuminen paljastuu

organisaation päivittäisessä toiminnassa. (Päätalo 2005.)

4.1. Yksiköiden raportit

Kaikkiaan kolmetoista yksikköä oli lähettänyt raportin hallintoylihoitajalle keväällä 2008. Yksikkö

tarkoittaa tässä työssä sitä tahoa, joka on raportin koostanut. Joskus se on yksi klinikka, joskus

kaksi tai kolme klinikkaa yhdessä, joskus kokonainen sairaala.

Sisätautien klinikka

Kirurgian klinikka

Ortopedian ja traumatologian klinikka

Operatiivinen ja konservatiivinen tulosryhmä

Fysiatrian yksikkö

Loimaan aluesairaala

TYKS laboratoriot

Vakka-Suomen sairaala

Salon aluesairaala

Aikuispsykiatria

Lasten- ja nuorisopsykiatria

Varsinais-Suomen kuvantamiskeskus ja KNIP ((kliininen fysiologia, neurofysiologia, isotooppi ja pet-

yksikkö)

Keuhkosairauksien klinikka, kuntoutusklinikka ja reumahoitoyksikkö Yksiköiden laatimat raportit olivat muodoltaan hyvin erilaisia. Vain yksi raportti noudatti

muodoltaan tarkalleen annettua ohjeistusta muiden poiketessa ohjeistuksesta eri tavoin (taulukko 1).

20

Taulukko 1. Raporttien sisältö

Raportti Käsitteet Osa-alueet Tavoitteet Toimenpide Mittari Nykytila/Tulokset Kehittämiskohteet

1 X X X X X X

2 X X X X X X X

3 X X X X X Joskus

4 Usein X X X X

5 X X X X X

6 X X X X X

7 X X X X

8 Harvoin X X X X

9 X X Melkein aina X X

10 X X X X

11 X X X X

12 Joskus X X X

13 X X X X

4.2. Sisällön analyysi ja erittely

Kvalitatiivisen aineiston käsittelyn alkuvaiheessa joutuu usein sietämään epätietoisuutta, mitä

aineiston kanssa pitäisi tehdä, sillä aineiston analyysitapoja on useita. Toisaalta yksi aineiston

rikkaus lieneekin siinä, että jos yksi analyysitapa ei johda eteenpäin, voi soveltaa toista. Teemoittelu

on usein ensimmäinen tapa lähestyä aineistoa. Siinä aineistosta tuodaan esiin tutkimusongelmaa

kuvaavia teemoja, joiden esiintymistä voidaan vertailla. Tekstimassasta etsitään ja erotellaan

tutkimusongelman kannalta olennaiset aiheet. (Eskola & Suoranta 2005.)

Sisällön erittelyssä kuvataan kvantitatiivisesti tekstin sisältöä. Analysoidaan sitä, mitä tai miten

jostakin asiasta on kerrottu. Tutkimusongelmiin annetaan kvantitatiiviset vastaukset frekvenssi- tai

volyymimittauksina, jolloin lasketaan, kuinka monta kertaa asiasta on kirjoitettu tai kuinka monta

kertaa termi on mainittu. (Pietilä 1973.) Kvantifioinnin avulla on helppoa lähteä analyysissä

liikkeelle ja saada tuntumaa tekstiin. Sisällön erittelyä voidaan soveltaa myös valitsemalla

luokitteluyksiköksi ajatukselliset kokonaisuudet. Vaikka menetelmä tarjoaa selkeän rungon, asettaa

se luokittelijan monien subjektiivisten valintojen eteen. (Eskola & Suoranta 2005.)

21

Tässä työssä tein raporttien analysoinnin tekstin teemoittelun ja erittelyn avulla, sillä nämä

menetelmät sopivat saamani aineiston kaltaisen materiaalin jäsentämiseen (Eskola & Suoranta

2005). Päädyin menetelmään luettuani ensin raportit monta kertaa. Koska hoitotyön strategia

jakaantuu viiden käsitteen mukaan ja niiden sisällä hoitotyön osa-alueisiin, teemoitin raportit ensin

vastaavaan muotoon, mikäli muotoa ei raportissa ollut valmiina. Käytin hyväksi eri värejä ja

sivuhuomautuksia. Sen jälkeen etsin raporteista tavoitteita, toimenpiteitä ja mittareita, mikäli ne oli

tekstin joukossa mainittu, vaikkei tekstiä oltu niiden mukaan strukturoitu. Sitten laadin taulukon

jokaisesta käsitteestä koskien jokaista hoitotyön osa-aluetta kuten korkeatasoinen hoitotyö,

korkeatasoinen johtaminen, korkeatasoinen opetus ja korkeatasoinen tutkimus. Jaoin taulukon

neljään osaan: tavoitteet, toimenpiteet, mittarit ja tulos/nykytila. Taulukoita tuli yhteensä

kaksikymmentä kappaletta. Kvantifioin taulukot siten, että kirjasin määrät, kuinka monta kertaa

sama tavoite eri raporteissa esiintyi. Kirjasin myös, kuinka monta kertaa samalla keinolla oli

tavoitteeseen pyritty. Näiden taulukoiden perusteella muodostin yhteenvedon. Yhteenvedosta tuli

raskaslukuinen eikä se antanut selkeää kuvaa hoitotyön strategian jalkautumisesta.

Seuraavaksi tein jaottelun hoitotyön osa-alueiden mukaan. Vain yhdessä raportissa oli osa-

alueittainen jaottelu jätetty kokonaan tekemättä, kun taas käsitteiden mukainen jaottelu oli jätetty

kuudessa raportissa tekemättä. Keräsin edellisistä taulukoista kaikki johtamista, hoitotyön

käytäntöä, opetusta ja tutkimusta koskevat asiat omaan taulukkoonsa, joita muodostui neljä

kappaletta Näiden taulukoiden sisällä yhdistin samaa tarkoittavat tavoitteet ja toimenpiteet.

Muutamia tavoitteita yhdistin laajemmaksi kokonaisuudeksi. Teemoitin tavoitteet hoitotyön

strategian periaatteiden mukaan, mikäli se oli mahdollista (liitteet 1-4). Kirjasin taulukkoon, kuinka

monta kertaa kyseinen tavoite oli raporteissa esiintynyt. Luku on harhaanjohtava niissä tapauksissa,

joissa tavoitteita on yhdistetty laajemmaksi kokonaisuudeksi, jolloin viittausten lukumäärä

tarkoittaa molempiin osiin kohdistettujen viittausten summaa. (esimerkiksi Johtaminen:

Henkilökunta on osaavaa ja motivoitunutta 9, Henkilökunta on hyvinvoivaa 8, Henkilökunta on

osaavaa, motivoitunutta ja hyvinvoivaa 17).

Raporttien hyvin erilaisen muodon takia kohtasin monenlaisia haasteita. Jotkut raportit oli laadittu

narratiiviiseen muotoon, jolloin niissä ei oltu erikseen mainittu tavoitteita, toimenpiteitä ja

mittareita, mutta ajoittain ne olivat sieltä löydettävissä. Esimerkiksi raportissa n:o 11 oli kirjattu

otsikon alla Korkeatasoista, hoitotyön käytäntö (suluissa tekemäni jaottelu): toimitaan

laatukäsikirjan mukaisesti (toimenpide tavoitteelle osaava henkilökunta), järjestetään sisäisiä

auditointeja (edelliselle mittari), työnarviointiin voidaan käyttää vertaisarviointia (myös mittari),

22

dokumentoidaan (nykytila). Raportissa n:o 9 oli otsikon Johtaminen alle kirjoitettu tavoite:

Yhteistyö ja me hengen luominen (tuloksellisuus, hyvinvoiva henkilökunta) toimenpiteenä yhteiset

kehittämispäivät ja tyhy-ryhmä (ehkä myös tuloksia, niiksi ei kirjattu). Raportissa n:o 13 oli

käytetty eri käsitteitä kuin hoitotyön strategiassa. Siinä otsikon Asiakaslähtöistä korvasin otsikolla

Yksilöllistä, kun tavoitteen oli, että pystytään nopeasti vastaamaan potilaan muuttuviin tarpeisiin

lähellä potilasta. Kun tavoite oli potilaan oikeus saada korkeatasoista ja asiantuntevaa hoitoa,

kirjasin tavoitteen otsikon Korkeatasoista alle.

Joskus oli vaikea ymmärtää tekstin liittymistä otsikkoon. Esimerkki raportissa numero 11 otsikon

alla Tuloksellista, opetus: Pyritään viemään uutta tietoa käytäntöön (tavoitteena pyrkimys),

ottamaan käyttöön alan hoitoisuusluokitus käytännön johtamisen välineenä. Koska

hoitoisuusluokitus tuli esiin raportissa myös muissa yhteyksissä, jätin tämän tekstin huomiotta.

Joskus tavoitteeksi mainittiin strategian mukainen toiminta, mikä teki strukturoinnin käsitteiden

osalta mahdottomaksi. Lisäksi heräsi epäilys, että strategialla tarkoitettiin koko Varsinais-Suomen

sairaanhoitopiirin strategiaa. Esimerkki raportissa n:o 12 tavoite: sairaanhoitopiirin strategian

jalkauttaminen käytännön työhön ja toimenpide: strategian konkretisointi ja jalkauttaminen

osastonhoitajille sekä nykytila: koulutussuunnitelma on laadittu strategian mukaisesti.

Joskus en löytänyt asiayhteyttä hoitotyön strategiaan. Raportissa n:o 4 otsikon alla Johtaminen,

tuloksellista tavoitteena oli, että hoitotyö on terveyttä ja hyvinvointia edistävää ja tuloksena lääkärin

resurssin lisäys. Raportissa n:o 5 otsikon Hoitotyön käytäntö alla oli kirjattu tavoite, että potilaiden

hoito on turvallista ja mittarina vartijoiden käyttö osastolla tarvittaessa.

Kolmeen raporttiin oli ensimmäiseksi kirjattu visio. Visiot liittyivät oleellisesti Varsinais-Suomen

sairaanhoitopiirin (VSSHP) strategiaan vuosille 2002–2010. Hoitotyön strategiaan visiota ei ole

kirjattu. Kaikissa kolmessa visiossa puhutaan erikoissairaanhoidon asiantuntijuudesta ja osaamisen

korkeatasoisuudesta sekä yhteistyöstä eri tahojen kanssa. Kahdessa visiossa nähdään sairaanhoidon

kestävän kansallisen ja kansainvälisen vertailun sekä nähdään erikoissairaanhoidon olevan

tarkoituksenmukaista ja joko kysyntää vastaavaa tai väestön tarpeista lähtevää. Vetovoimainen

työpaikka mainitaan kahdessa visiossa. Hoitotyön osa-alueista visiot koskettavat enimmäkseen

hoitotyön käytäntöä mutta myös johtamista. VSSHP:n strategiaan (2002–2010) kirjattu tieteellisen

tutkimuksen ja yliopistollisen opetuksen alue ei raporttien visioissa näy.

23

4.3. Asiantuntijahaastattelut

Yksi yleisimmästä laadullisen aineiston keräystavoista on haastattelu. Haastattelun tavoitteena on

saada selville haastateltavan ajatukset tutkittavasta aiheesta. Teemahaastattelun suosio on viime

aikoina kasvanut. Teemahaastattelussa haastattelun aihepiiri on etukäteen määrätty, mutta siitä

puuttuu strukturoidulle haastattelulle tyypillinen kysymysten tarkka muoto ja järjestys. Haastattelija

varmistaa, että etukäteen sovitut teemat käydään haastateltavan kanssa läpi. Teemahaastattelu on

muodoltaan avoin, jolloin vastaaja pääsee puhumaan vapaamuotoisesti. Tällöin aineiston voidaan

ajatella edustavan vastaajan puhetta itsessään. Viime aikoina ovat yleistyneet puhelinhaastattelut ja

haastattelut, jotka tehdään tietokonetta apuna käyttäen. (Eskola & Suoranta 2005.)

Lisätietojen saamiseksi hoitotyön kehittämiskohteista valitsin teemahaastateltavaksi

harkinnanvaraisesti edustajan kultakin hoitotyön osa-alueelta. Haastateltavani olivat entinen

VSSHP:n hallintoylihoitaja Seija Paatero, kehittämisjohtaja Kaarina Tanttu, opetuskoordinaattori

Tiina Tarr ja kliinisen hoitotieteen professori Sanna Salanterä. Sovin heidän kanssaan etukäteen

haastatteluajoista ja – tavasta. Kaksi haastateltavaa tapasin henkilökohtaisesti ja kahden kanssa

keskustelimme puhelimessa Esitin jokaiselle hoitotyön osa-alueen asiantuntijalle samanmuotoisen

kysymyksen. Esimerkiksi koulutuksen asiantuntijalle esitin kysymyksen, mitkä katsot olevan

hoitotyön keskeisimmät kehittämiskohteet koulutuksen alueella sinun näkökulmastasi. Jokaiselle

esitin tarkentavia kysymyksiä haastattelun edetessä. Kirjoitin vastaukset haastattelun aikana, joka

kaikkien kohdalla kesti noin puoli tuntia.

5. Hoitotyön nykytilan kuvaus raporteissa

Hoitotyön nykytilan kuvaus ohjeistettiin jäsentämään hoitotyön osa-alueiden johtaminen, opetus,

tutkimus ja käytäntö mukaisesti raportoiden kutakin osa-aluetta kohti toteutuneet keskeiset

tavoitteet, toimenpiteet ja tulokset. Siksi hoitotyön nykytila nähdään tässä työssä yhdistelmänä

yksiköiden laatimista tavoitteista, toimenpiteistä, mittareista sekä tuloksista ja kirjatusta nykytilasta.

24

Tässä osassa esitellään kaikki hoitotyön osa-alueille muodostuneet tavoitteet sekä joitakin

tavoitteeseen liittyviä toimenpiteitä, mittareita, tuloksia ja nykytilan kuvauksia. Loput raportteihin

kirjatut toimenpiteet, mittarit, tulokset ja nykytilan kuvaukset löytyvät tämän työn liitteistä 1-4.

5.1. Johtaminen

Hoitotyön johtamiselle laadituista tavoitteista päädyin yhteensä viiteentoista tavoitteeseen, joista

viisi koski tuloksellisuutta (liite 1). Useimmin mainittu oli tavoite, että henkilökunta on osaavaa,

motivoitunutta ja hyvinvoivaa. Se mainitaan myös hoitotyön strategiassa tuloksellisen hoidon

tavoitteena. Toimenpiteiksi oli laadittu muun muassa koulutus, työsuorituksen arviointi ja jossakin

yksikössä aloitettu osaamiskartoitus. Kerran oli kirjattu keinoksi työaika-autonomia ja kerran

tulokseksi osa-aikatyön mahdollisuus. Mittareista mainittakoon kehityskeskustelut,

koulutusportfoliot ja hoitoisuus. Resursointi ja rekrytointi, jota ei mainita hoitotyön strategiassa,

olivat myös usein huomioituja tuloksellisen hoitotyön tavoitteita. Oikeaa resursointia oli seurattu

hoitoisuusmittarilla ja kohdennettu henkilökunnan kierron ja varahenkilöiden lisäämisen avulla.

Rekrytoinnissa oli käytetty useita eri kanavia. Yhdessä raportissa oli tavoiteltu johtajien

rekrytoinnissa johtamistaitoja ja – ominaisuuksia. Yli puolessa raporteista oli koettu tärkeäksi

päästä tulostavoitteisiin ja toimia kustannustehokkaasti. Jossakin yksikössä oli osastonhoitajille

annettu talousvastuuseuranta.

Hoitotyön johtamisen neljä tavoitetta koski korkeatasoisuutta. Erityisesti oli tavoiteltu johtamisen

laadukkuutta., joka oli pyritty saavuttamaan johtamiskoulutuksella, josta oli mainittu sekä Varsa

että Jet koulutukset. Varsa-koulutus on Varsinais-Suomen ja Satakunnan sairaanhoitopiirien

yhteistyönä organisoimaa keskijohdon esimiehille suunnattua hallinnon koulutusta. Jet-

johtamiskoulutus valmentaa johtamisen erikoisammattitutkintoon ja on tarkoitettu osastonhoitajille.

Laadukkaaseen johtamiseen oli myös pyritty henkilökunnan yksilöllisellä, tasa-arvoisella ja

johdonmukaisella kohtelulla. Sekä Käypä hoito- että kansallisien ja kansainvälisten suosituksien

tunnetuksi tekemisellä ja käytöllä oli pyritty edistämään hoitotyön perustumista tutkittuun tietoon.

Laadukas palvelu oli pyritty takaamaan seuraamalla toiminnan tunnuslukuja sekä näyttöön

perustuvaa tietoa.

25

Käsitteelle yhteisvastuullisuus päädyin kolmeen tavoitteeseen, joista yksi kohdistui yhteistyöhön

päättäjien, viranomaisten ja kolmannen sektorin kanssa sekä yksi yhteisvastuullisuudelle

opetuksesta, koulutuksesta ja tutkimuksesta. Näistä esimerkkeinä oli kirjoitettu yhteistyö

Sydänyhdistyksen kanssa sekä ammattikorkeakoulun neuvottelukuntaan kuuluminen. Hyvä

tiedonkulku oli kolmas yhteisvastuullisuuden tavoite ja vain kolmasti mainittu tavoitteeksi

hoitotyön johtamiselle. Toimenpiteiksi oli lueteltu eri kanavien käyttäminen, erityisesti oli

huomioitu intranet- ja internet sivujen uusiminen.

Sekä käsitteille eettisesti kestävää että yksilöllistä päädyin yhteen tavoitteeseen. Eettisten ohjeiden

ja periaatteiden huomioiminen hoitotyössä oli muutamissa raporteissa ajateltu tavoittelemisen

arvoiseksi. Hoitotyön strategiaan kirjattu tavoite potilaan kulttuuritaustan huomioimisesta oli

seitsemän kertaa mainittu johtamisen alueella. Toimenpiteiksi oli laadittu koulutuksia, joihin oli

myös osallistuttu sekä opinnäytetyö ruotsinkielisten potilaiden kohtelusta.

Yhtä tavoitetta oli vaikea asettaa minkään käsitteen alle. ”Visio, arvot, missio ja tavoitteet tehdään

yhdessä, sitoudutaan niihin”, liittyy johtamiseen ja strategian työstämiseen. Toimenpiteeksi oli

kirjattu, että tavoitteet ovat tiedossa ja niihin pyritään sekä tulokseksi, että strategian

jalkautusprojekti jatkuu.

5.2. Hoitotyön käytäntö

Hoitotyön käytännölle laadituista tavoitteista päädyin yhteensä viiteentoista tavoitteeseen, joista

kolme koski tuloksellisuutta. Tavoitteeseen hoitotyö on itsenäistä, kustannustietoista ja tehokasta oli

pyritty esimerkiksi laadukkaita hoitoprosesseja kehittämällä. Näistä raporteissa oli esimerkkejä

kuten elektiivisten ja päivystyspotilaiden prosessit kirurgian klinikalla. Samaan tavoitteeseen oli

pyritty myös markkinoinnilla ja tiedottamisella sekä yhteistyökumppaneille että omalle

organisaatiolle. Potilaspalautetta oli kerätty ja yhteistyötahopalaute oli ollut suunnitteilla tavoitteen

saavuttamisen mittaamiseksi. Osaavan, motivoituneen ja hyvinvoivan henkilökunnan

aikaansaamiseksi oli laadittu useita toimenpiteitä, joista muutama poikkesi johtamisessa samalle

tavoitteelle asetetuista toimenpiteistä. Näistä mainittakoon, että edistetään ajantasaisen tiedon

soveltamista ja jokainen tunnistaa ammatillisen vastuunsa rajat, jolloin vastuualueet oli jaettu

26

osaamisen ja hallinnan mukaan. Myös resurssien tarkoituksenmukainen käyttö oli kirjattu

tavoitteeksi.

Potilaan oikeus saada korkeatasoista hoitoa oli eri tavoin mainittu useaan kertaan tavoittelemisen

arvoiseksi. Käypä hoito-suositus on jo jossakin yksikössä saatu osaksi toimintaa koulutuksen avulla.

Näyttöön perustuvaa hoitotyötä oli mainittu toteutetun hankkeiden avulla. Turvallisuusriskien

kartoitus oli suoritettu ja työ jatkui riskien hallinnalla. Sähköinen palaute oli mainittu kuten myös

haittatapahtumien rekisteröinti Haipro-ohjelman avulla. Hoidon korkeaa taso oli tavoiteltu myös

hyvien kirjaamiskäytäntöjen avulla. Kirjaamisryhmä oli kehittänyt ja arvioinut elektronista

kirjaamista, raportointitapojen kehittämiseen oli pyritty kirjaamisen avulla.

Kaksi tavoitetta koski käytännön hoitotyön yhteisvastuullisuutta. Tiedonkulun paranemiseen oli

pyritty hyödyntämällä tietokantoja ja ottamalla käyttöön sähköinen palaute ja elektroninen potilaan

siirtokaavake. Hiljaisen tiedon siirtäminen eteenpäin ja verkostoituminen oli myös koettu tärkeäksi

tiedonkulun paranemiselle. Yhteistyö perusterveydenhuollon ja sairaalan eri ammattiryhmien sekä

omaisten kanssa oli toteutunut hoitoreittihankkeissa, joiden tuloksena hoitoreittejä oli mallinnettu

esimerkkinä digitaalisen kuvantamisen käyttö koko alueella. Kummikätilötoiminta sekä työnkierron

laajentaminen perusterveydenhuoltoon oli mainittu yhteistyön muodoiksi.

Sekä käsitteille eettisesti kestävää että yksilöllistä olin päätynyt yhteen tavoitteeseen. Potilaiden ja

omaisten tyytyväisyyttä kohteluun oli mitattu potilas- ja omaispalautteilla ja heille oli aina annettu

mahdollisuus keskusteluun. Hoitotyö lähtee potilaan tarpeista ja potilaat ovat mukana

päätöksenteossa, oli usein kirjattu tavoite. Siihen liittyvät useat toimenpiteet korostivat potilaan

kulttuuritaustan ja erityisesti äidinkielen huomioimista hoidossa. Nämä oli kirjattu myös hoitotyön

strategiaan tavoitteeksi ja keinoksi.

5.3. Opetus

Hoitotyön opetukselle laadituista tavoitteista päädyin yhteensä kahdeksaan tavoitteeseen, joista viisi

koski opiskelijoiden opetusta. Käsitteelle korkeatasoista oli laadittu tavoite, että opiskelijoiden

ohjaus ja koulutus ovat korkeatasoisia. Tähän oli pyritty muun muassa perehdytyksellä,

opiskelijoiden suunnitelmallisella ohjauksella sekä opiskelijoiden ottamisella mukaan työyhteisöön.

27

Mittareina oli käytetty perehdytysohjelmaa ja opiskelijapalautetta, jota oli kerätty systemaattisesta

ja siitä oli myös raportoitu osastoille. Yhtenä toimenpiteenä oli mainittu, että opiskelijat ohjataan

soveltamaan näyttöön perustuvaa tietoa. Sitä ei kuitenkaan oltu onnistuttu mittaamaan

opiskelijapalautteen avulla. Korkeatasoisen koulutuksen takaamiseksi jossakin yksikössä oli

osallistuttu voimassaolevien opetussuunnitelmien arviointiin ja sitä kautta uusien

opetussuunnitelmien laadintaan. Taitava ohjaaja – koulutukseen oli myös osallistuttu.

Yhteisvastuun opetuksesta ja koulutuksesta saavuttamiseksi oli tehty yhteistyötä sekä oppilaitosten

että yliopiston kanssa, minkä tuloksena oli kirjattu monta meneillään olevaa projektia,

verkkokoulutus sekä yhteistyötapaamisiin osallistuminen. Klinikkaopettajan oli todettu toimineen

harjoittelun yhdyshenkilönä ja koordinoijana. Yhdessä raportissa oli kirjattu kansainvälisyyden

huomioiminen opetuksessa yhteisvastuullisuuden toimenpiteeksi.

Periaate eettisesti kestävää opetuksen näkökulmasta tarkoittaa yhden raportin mukaan, että

opiskelijoita kohdellaan oikeudenmukaisesti. Kohtelua oli mitattu opiskelijapalautteella ja tavoite

oli todettu saavutetuksi. Neljä kertaa oli mainittu tavoite, että opiskelijat ja uudet työntekijät

noudattavat eettisiä periaatteita. Siihen oli pyritty sisällyttämällä eettiset periaatteet

perehdytysohjelmaan ja keskustelemalla opiskelijoiden kanssa aiheesta. Perehdytysohjelma oli

kirjattu toimenpiteeksi myös tuloksellisuuteen liittyvään tavoitteeseen, jossa pyritään saamaan

opiskelijat ja uudet työntekijät sisäistämään hoitoprosessit. Nykytilana oli mainittu hoitoprosessit

sisäistävän perehdytysohjelman olevan käytössä.

Osaava henkilökunta oli myös opetuksen näkökulmasta kirjattu tavoitteeksi käsitteelle tuloksellista.

Toimenpiteinä tästä näkökulmasta oli mainittu henkilökunnan tiedonhakutaitojen kehittäminen,

yksilöllinen koulutussuunnitelma, hyödynnetään verkkoa oppimisessa, kokemustiedon arvostus ja

kartoitus sekä kisälli- ja mentor – aktor - mallit. Kisälliopettajapankki oli perustettu ja

osastonhoitajat olivat toimineet mentoreina. Hoidon korkeatasoisuutta kuvasi tavoite toiminnan

parantamisesta. Keinoksi oli mainittu tehtäväkuvausten laadinta ja ne oli myös laadittu

osaamisvaatimusten mukaisesti. Yksi kirjattu keino oli imagon kohottaminen työnantajana

opiskelijoiden keskuudessa. Sitä oli mitattu opiskelijapalautteelle ja tuloksena oli hyvä perehdytys

ja informaatiotilaisuudet.

28

Yksi tavoite opetuksen näkökulmasta liittyi potilaisiin ja se oli yksilöllinen potilasohjaus. Siihen oli

pyritty potilaan äidinkieli huomioimalla sekä jakamalla potilasohjauksen toimivat käytännöt eri

tahojen kanssa.

5.4. Tutkimus

Hoitotyön tutkimukselle laadituista tavoitteista päädyin yhteensä yhdeksään tavoitteeseen, joista

kuusi liittyi hoitotyön korkeatasoisuuteen, kaksi tuloksellisuuteen ja yksi yhteisvastuullisuuteen.

Yleisimmin oli mainittu tavoite, että hoito perustuu näyttöön ja tutkittuun tietoon. Toimenpiteiksi

oli kirjattu tutkimusten hyödyntäminen ja tuloksen keskeisten hoitoprosessien päivittäminen

vuosittain. Muina kirjattuina toimenpiteinä mainittakoon, että opetellaan tiedonhakua,

vastuuhenkilö koordinoi, tutkimuksien määrän lisäys ja ammattikirjallisuuteen perehtyminen.

Hankkeita ja opinnäytetöitä oli pystytty hyödyntämään ja niistä oli kerrottu monta esimerkkiä kuten

hoitajapoliklinikat.

Muutamissa raporteissa oli tavoitteeksi laadittu sitoumus tutkimuksen tekemiseen. Toimenpiteiksi

oli kirjattu tutkimuksen mahdollistaminen toiminnallisesti ja taloudellisesti, osallistutaan

tutkimuksiin sekä ohjeistuksesta tiedottaminen. Mittarina oli käytetty tutkimuksen määrän ja laadun

seurantaa sekä ohjeistuksen saatavilla oloa tuloksena ohjeistuksen tarkka noudattaminen.

Toimenpiteiksi oli lisäksi mainittu potilas- ja tyytyväisyysmittaukset, palautelaatikon anti ja

jonoseuranta. Oman alan kehittämiseksi oli asiantuntijasairaanhoitaja järjestänyt koulutusta

esimerkiksi syömishäiriöistä, tehty omaa tutkimusta esimerkiksi potilasohjeista ja

hoitoisuusluokituksesta sekä tehty erikoissairaanhoidon tarpeen mukaisia opinnäytetöitä.

Toimenpiteenä oli lisäksi mainittu osallistuminen kansalliseen ja kansainväliseen koulutukseen.

Tutkimustulosten tunnetuksi tekemiseksi oli pidetty tiedotustilaisuuksia ja hoitotyön iltapäiviä.

Etiikan alueen tutkimustiedon näkymistä käytännössä oli mitattu potilaspalautteella ja keskusteltu

potilaan kohteluun liittyvistä seikoista. Keinoksi tutkimusmenetelmien perustietojen hallinnalle oli

kirjattu yhteistyö Turun yliopiston kanssa. Laadunarviointimenetelmiä oli kehitetty aloittamalla

laatutyöskentely, osallistumalla laatuprojekteihin, tekemällä ITE-itsearviointi ja toiminnan

seurantatutkimuksella, jossa esimerkiksi vertaisarvioinnin avulla kehitettiin sädesuojien käyttöä.

29

Sekä hoitotyön korkeatasoisuuteen että yhteisvastuullisuuteen kohdistui tavoite, jossa yhteistyössä

kehitetään hoitokäytäntöjä tutkimuksen avulla. Hoitotyön strategian mukaisesti oli laadittu

tutkimussuunnitelmia ja osallistuttu tutkimushankkeisiin ja opinnäytetöihin. Hoitoprosessien laatua

oli aloitettu mittaamaan ja yhteistyötä oli tehty alueellisesti ja muiden yliopistosairaaloiden kanssa.

Hoitotyön tuloksellisuuteen kohdistuneista tavoitteista ensimmäinen koski hoitotyön

taloudellisuutta ja tehokkuutta. Niitä oli pyritty parantamaan kehittämällä uusia ja muuttamalla

vanhoja hoitokäytäntöjä, seuraamalla tilastoja ja tutkimusjonoja sekä saavuttamalla tulospalkan

hyvinvointiosio. Toinen tavoite kohdistui henkilöstön hyvinvoinnin kehittämiseen. Sen

mittaamiseen oli käytetty valtakunnallista ja itse tehtyä hyvinvointitutkimusta, hoitoisuusluokitusta

ja potilaspalautetta.

6. Hoitotyön kehittämiskohteiden kuvaus raporteissa

Kuudessa raportissa oli eriteltynä hoitotyön keskeiset kehittämiskohteet tai tulevaisuuden haasteet.

Yhdessä raportissa ne oli jaoteltu hoitotyön osa-alueiden mukaan ja yhdessä raportissa hoitotyön

strategian käsitteiden mukaan. Muissa raporteissa ei jaottelua oltu suoritettu. Luettuani

kehittämiskohteet useaan kertaan päädyin osa-alueiden mukaiseen jaotteluun, vaikka monet

tavoitteet kohdistuvat kahteen osa-alueeseen. Ne on kuitenkin mainittu tässä työssä vain kerran.

Kehittämiskohteet on myös helpompi yhdistää hoitotyön nykytilan kuvaukseen jaottelun olleessa

sama.

6. 1. Johtaminen

Johtamisen alueelle oli löydetty eniten kehittämishaasteita. Kaikki ne heijastuvat osaltaan myös

hoitamisen käytäntöön. Kolmessa raportissa oli mainittu uudisrakennushankkeiden (T-sairaala,

Micro medicum) ja niiden mukanaan tuomien muutosten olevan suuri haaste hoitohenkilökunnan

johtamiselle. Toinen suuri muutos on sairaanhoidollisten palvelujen organisaation (SAPA)

muodostaminen v. 2008 ja sen toiminnan aloitus v. 2009. SAPA:aan kuuluvat laboratorio,

kuvantaminen, apteekki, patologia, kliininen neurofysiologia ja kliininen fysiologia ja

30

isotooppilääketiede, välinehuolto ja sairaalahygienia. Haasteena uudessa organisaatiossa on

hoitohenkilöstön asiantuntevan johtamisen turvaaminen ja henkilökunnan muutosvalmennus.

Hoitohenkilökunnan kuormituksen mittaaminen sekä resurssien tasaaminen kuormituksen mukaan

koko sairaanhoitopiirin alueella muodostuu tulevaisuudessa yhä tärkeämmäksi toimenpiteeksi.

Tässä auttavat kuvantamisen hoitoisuusprojektin loppuun saattaminen, Rafaela-luokituksen

aloittaminen v. 2009 sekä sisäisen auditoinnin tuoman tiedon hyödyntäminen. Rakenteisen

kirjaaminen aloittaminen vaatii ainakin aluksi lisäresursseja.

Osaamisen kartoitus, osaamisen johtaminen ja osaamisen palkitseminen muodostuvat yhä

tärkeämmäksi kuten myös henkilökunnan riittävyys, turvallisuus ja henkilökunnan hyvinvointiin

panostaminen. Rekrytoinnin vaikeutuessa täytyy miettiä keinoja erikoissairaanhoidon ja yleensä

hoitotyön vetovoimaisuuden lisäämiseksi esimerkiksi visioimalla suomalainen magneettisairaala.

Hoitoketjuja tulee kehittää moniammatillisen toiminnan ja erityisalojen välisen yhteistyön avulla.

Muutosjohtaminen ja ennakoiva johtaminen korostuvat.

Korkeatasoiseen, näyttöön perustuvaan hoitotyöhön tulee panostaa tulevaisuudessa enemmän.

Toimintaa tulee kehittää avohoito painotteisempaan ja hoitolinjalähtöisempään suuntaan. Potilaan ja

omaisen osallistumista potilaan hoitoon ja hoitoon liittyvään päätöksentekoon tulisi tukea ja

toimintakäytäntöjä tulisi selkeyttää ja yhtenäistää koko sairaanhoitopiirin alueella.

Kustannustietoisuutta tulisi lisätä ja pyrkiä tekemään hoitotyön suosituksia, joilla voisi mitata

hoitotyön vaikuttavuutta.

Asiantuntijahaastattelun mukaan johtamisen korkeimmalla tasolla tulisi perustua

kolmikantayhteistyöhön ja erityisesti tulisi kehittää yhteistyötä omistajakuntien kanssa. Hoitotyöstä

tulisi tiedottaa ja hoitotyötä tulisi markkinoida tiedotusvälineille ja suurelle yleisölle. Tänä päivänä

hoitotyöstä tiedottaminen perustuu suurelta osin väitöskirjojen tuloksiin. Tulisi myös kertoa monista

käynnissä olevista hankkeista.

Hoitotyön johtajalle toimivat verkostot ovat tärkeitä, myös oman jaksamisen kannalta. Yhteistyötä

tulisi tehdä sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Johtamisjärjestelmään ja johtajuuden

kehittämiseen tulee kiinnittää huomiota. Rekrytoinnissa tulee miettiä, mihin tehtävään henkilö

valitaan. Asiantuntijatehtäviin tai johtajaksi valittavalta vaaditaan erilaisia ominaisuuksia. Myös

31

yliopistokoulutuksessa tulisi paremmin huomioida johtamistaidot kuten talouden hallinta,

henkilöstöhallinta ja työsuhdeasiat.

Klinikkatasolla kehittämiskohteita ovat erityisesti työkäytäntöjen tutkiminen ja kehittäminen. Koska

resursseja ei voi lisätä, pitäisi kehittää ammattien välistä työnjakoa. Myös elektronista kirjaamista

tulee tarkastella kriittisesti ja erityisesti päällekkäistä kirjaamista välttää. Yhteistyö kolmannen

sektorin kanssa ja vapaaehtoistyö on hyödyntämätön voimavara. Esimerkiksi vanhuksia ja

pitkäaikaissairaita hoidettaessa omaishoitajat ja vapaaehtoistyöntekijät voisivat olla avuksi

resurssipulasta kärsivälle terveyden- ja sairaanhoidolle.

6.2. Hoitotyön käytäntö

Hoitotyön käytännön haasteiksi tulevaisuudessa oli raporteissa mainittu joitakin yhteiskunnalliseen

kehitykseen liittyviä asioita kuten sekä henkilökunnan että potilaiden monikulttuurisuus, väestön

ikärakenteen muuttuminen ja psyykkisten ongelmien lisääntyminen. Toisaalta oli kirjattu käytännön

hankkeita, joita oli suunniteltu toteutettavaksi esimerkiksi haavakeskustoiminnan käynnistäminen ja

haavahoitajan vastaanottotoiminnan aloittaminen, vanhuspotilaiden erityishaasteiden kohtaaminen,

toimintaterapiapalvelujen kehittäminen kiputiloista kuntoutujille ja laatukäsikirjan laatiminen

keuhkosairauksien poliklinikalle.

Haasteiksi oli kirjattu myös toimintatapojen uudistaminen kuten näytteenoton kehittäminen

potilasohjauksen ja näytteenottopisteiden sijoittelun suhteen, laatujärjestelmän mukaisen

akkreditoinnin laajentaminen aluesairaaloiden laboratorioihin sekä vierianalytiikan kehittäminen ja

toimivan mallin luominen vierianalytiikan opettamiseen ja seurantaan hoitoyksiköissä.

Näyttöön perustuva hoitotyö, hoitotyön vetovoimaisuuden lisääminen, Rafaela- ja muiden

hoitoisuusluokitusten käyttöönotto sekä rakenteinen kirjaaminen, jotka jo mainittiin johtamisen

yhteydessä muodostuvat kehittämiskohteiksi myös hoitotyön käytännössä.

Asiantuntijahaastattelun mukaan hoitotyön käytännön kehittämishaasteiden tulee perustua Kaste-

ohjelmaan ja siitä johdettuun hoitotyön toimintaohjelmaan. Oleellista on hoitotyön tuloksellisuuden

edistäminen ja koko henkilöstön osaamisen mahdollisimman hyvä hyödyntäminen, mikä merkitsee

32

henkilöstön tehtävien ja työnjaon tarkistamista ja uudistamista. Tehtävien ja työnjakojen

uudistukset mahdollistavat henkilöstön entistä mielekkäämmät työkokonaisuudet ja urakehityksen.

Uudistuvien toimintojen edellyttämät osaamisvaatimukset tulee varmistaa henkilöstön jatkuvalla

koulutuksella ja uudistuksia tulee tukea myös palkallisesti.

Kustannusvaikuttavuutta voidaan edistää myös teknologian keksintöjä hyödyntämällä,

palveluprosesseja parantamalla sekä hoitokäytäntöjä, toimintakulttuuria, palveluprosesseja,

palveluinnovaatioita ja tuottavuusmittareita kehittämällä.

Palvelutuotantoa ja asiakasprosesseja tulee paremmin sovittaa yhteen. Uudella terveydenhuoltolailla

vahvistetaan perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon saumatonta yhteistyötä, joten

erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon tulee muodostaa eheä kokonaisuus.

6.3. Opetus

Opetuksen alueella raporteissa mainittiin eniten haasteita potilas- ja opiskelijaohjauksessa.

Potilasohjaukseen liittyviä kehittämishankkeita kuvattiin useita, esimerkiksi avannepotilaan

polikliinisen hoitotyön ja voimavaraistavan ohjauksen kehittäminen, preoperatiivisen

sairaanhoitajan vastaanottotoiminnan kehittäminen, seksuaalineuvonnan mahdollistaminen,

uniapneaa sairastavan potilaan ohjauksen kehittäminen sekä reumapotilaan kuvauksellisen

materiaalin teko. Haasteeksi oli nähty myös potilaiden itseohjautuvuus ja verkko-opetus. Hoitajien

osaamisen kartoittamiseen tai kartuttamiseen ei annettu esimerkkejä erikoistumisopintojen ja

kivunhoitokoulutuksen lisäksi.

Opiskelijaohjauksessa korostettiin klinikkaopettajan merkitystä myös tulevaisuudessa sekä tiivistä

yhteistyötä ammattikorkeakoulun kanssa erilaisten projektien kuten hyvät radiologiset käytännöt

kautta. Opiskelija-arvioinnin kehittämiseksi ja henkilökunnan perehdytysohjeiston luomiseksi on

meneillään Ultrabra – projekti. Myös sähköinen opiskelijapalaute mainittiin. Taitava ohjaaja –

koulutusta ja erikoistumisopintoja ollaan suunnittelemassa myös KNIP:n (laboratorio,

kuvantaminen, apteekki, patologia, kliininen neurofysiologia ja kliininen fysiologia ja

isotooppilääketiede) tarpeisiin.

33

Asiantuntijahaastattelun mukaan Turun ammattikorkeakoulussa on reagoitu tulevaisuuden

haasteisiin. Tulevaisuuden vaatimukset henkilökunnalle ja miten esim. työnkuvat muuttuvat, on

aiheena opetusministeriöön lähetetylle hankehakemukselle. Hankkeen avulla tuotetaan

tulevaisuussuuntautunut menetelmä erityisosaamisen ja tulevaisuuden ydinosaamisen ennakointiin

ja kehittämiseen klusteripohjaisesti. Menetelmä sisältää systemaattisesti arvioidun laadullisen

tiedon terveysalan tulevaisuuden ydinosaamisalueista ja ammatillisesta osaamisesta koulutus- ja

henkilöstösuunnittelun ennakointiin sekä päätöksenteon perustaksi alueellisesti ja valtakunnallisesti.

VSSHP:ssa T-sairaalan toisen vaiheen eteneminen ja prosessilähtöinen hoitotyö asettaa haasteita

myös opetukselle. Visioissa on esitetty jopa kokonaan uusien ammattien syntymisen kuten

lakimiessairaanhoitajat, jolloin sairaanhoitaja toimisi erityisenä potilaan edunvalvojana.

Ohjatun harjoittelun arviointi- ja laatukriteerien yhtenäistäminen VSSHP:n alueella on

lähitulevaisuuden haaste. Ohjaukseen ja oppimisympäristöjen laatuun liittyvä sähköinen

opiskelijapalaute on jo suurelta osin käytössä VSSHP:ssä. Palautemittari on sairaanhoitopiireissä jo

melko yhtenäinen ja pystytään tekemään vertailuja eri yksiköiden kesken. Turun

ammattikorkeakoulun järjestämä taitava ohjaaja –koulutus on saanut hyvää palautetta ja sen

kehittämistä jatketaan edelleen.

6.4. Tutkimus

Tutkimuksen alueelta oli raporteissa mainittu vain yksi kehittämishaaste, joka oli

laboratorionhoitajan osaamisvaateet tulevaisuudessa. Mahdollisesti osan edellä mainituista

haasteista on voitu ajatella koskevan myös hoitotyön tutkimusta.

Asiantuntijahaastattelun mukaan hoitotieteellisen tutkimuksen haasteet voidaan jakaa kolmeen

pääkohtaan: potilaan näkökulman tutkiminen hoitoprosessissa, hoitotyön organisatorisen

näkökulman tutkiminen hoitotyön prosessissa sekä hoitotyön tuloksellisuuden tutkiminen hoitotyön

prosessissa. Lähtökohtana on potilaan näkökulman esiin tuominen, potilaan ymmärtäminen ja

tunteminen ihmisenä. Hoitotieteellisen tutkimuksen keinoin tulee luoda yleispätevää tietoa potilasta

koskevista asioista: tunnistaa terveysongelmia, kehittää hoitotyöspesifisiä mittareita ja

auttamismenetelmiä, mutta myös tunnistaa olemassa olevia hyviä käytänteitä.

34

Hoitotyön prosesseja on hyvä lähteä tarkastelemaan esimerkiksi VSSHP:ssa laadittujen

pääprosessien mukaan ja kartoittaa niissä hoitotyön osuus. Hoitotyön kirjaamista tutkimalla voidaan

perehtyä prosessin eri vaiheisiin ja päätöksentekotutkimuksessa voidaan tarkastella yksittäisen

hoitajan mutta myös koko hierarkkisen ketjun (hoitaja, lähiesimies, keskijohto, ylin johto)

toimintaa. Hoitotyön tuloksellisuus tutkimus organisatorisesta näkökulmasta tarkoittaa

arviointimittareiden ja laatukriteerien sekä toimenpideohjeiden laatimista. Tutkimuksen kohteena

on hoitajien osaaminen, hyvinvointi ja urakehitys.

7. Tulosten luotettavuus

Laadullisessa tutkimuksessa luotettavuuden arviointi tarkoittaa koko tutkimusprosessin

luotettavuutta ja tutkija itse on osa tätä prosessia. Tutkija joutuu koko ajan miettimään tekemiään

ratkaisuja sekä analyysin kattavuuden että työn luotettavuuden suhteen. Uskottavuus luotettavuuden

kriteerinä tarkoittaa sitä, että tutkijan on tarkistettava tutkittavilta käsitystensä oikeudellisuus.

Siirrettävyys kontekstista toiseen on mahdollista tietyin ehdoin. Tutkimuksen varmuus lisääntyy,

kun otetaan huomioon tutkijan ennakkokäsitykset. Yksittäisen tutkimuksen luotettavuutta

arvioidaan esitettyjen kuvausten, väitteiden ja selitysten perusteella. (Eskola & Suoranta 2005.)

Tämän työn uskottavuus riippuu siitä, kuinka hyvin olen onnistunut ymmärtämään raporttien

laatijoiden ajatuksia hoitotyön strategian toteutumisesta heidän yksiköissään. Raporttien

teemoittelussa hoitotyön strategian käsitteiden mukaan olen käyttänyt apuna käsitteiden yhteydessä

kuvattuja tavoitteita ja keinoja. Lähetin myös osan teemoittamistani materiaalista ohjaajani

tarkistettavaksi ja hän hyväksyi tuotoksen. Kerronnallisesta tekstistä strukturointia tehdessäni olen

pyrkinyt olemaan looginen ratkaisuissani ja kirjaamaan ratkaisut raportteihin. Työ toi monia

haasteita ja keskustelu raporttien laatijoiden kanssa olisi varmasti auttanut ja tehnyt kaikki työn

vaiheet helpommaksi. Haastattelujen uskottavuus oli helpompi toteuttaa. Lähetin tai annoin kaikille

haastatelluille kirjoittamani tekstin haastattelusta ja pyysin heidän hyväksyntänsä, ennen kuin liitin

tekstin tähän työhön.

Tähän työhön raportteja ei saatu kaikilta VSSHP:n yksiköiltä ja toisaalta osa raporteista oli laadittu

hyvin laajalta alueelta kuten konservatiivinen ja operatiivinen tulosryhmä. Selkeää saturoitumista

35

aineistossa kuitenkin tapahtui, samat asiat toistuivat eri yksiköiden raporteissa. Tämän työn tulosten

koskeminen koko VSSHP:n hoitotyön aluetta, on mahdollista.

Oma pitkäaikainen kokemukseni kirurgisesta erikoissairaanhoidosta on saattanut vaikuttaa

raporttien työstämiseen. Toisaalta käsitteiden ja asiayhteyksien tunnistaminen on auttanut

kerronnallisen tekstin strukturoinnissa ja hajanaisten tietojen yhdistämisessä. Esimerkiksi joissakin

raporteissa oli ensin kirjattu kaikki tavoitteet ja sitten kaikki toimenpiteet ilman annettuja viitteitä

siitä, mitkä toimenpiteet liittyivät mihinkin tavoitteeseen. Niiden yhdistäminen ilman käytännön

tietämystä hoitotyöstä olisi ollut vaikeaa.

8. Johtopäätökset ja pohdinta

Strategiatyö on mielenkiintoista, tärkeää ja mukavaa yhteistyötä. Luova prosessi innostaa! Sosiaali-

ja terveysministeriön laatimiin valtakunnallisiin kehittämisohjelmiin ja niistä johdettuihin hoitotyön

toimintaohjelmiin perehtyminen antaa raamit oman alueen hoitotyön strategian luomiseen.

Hoitotyön tavoite- ja toimintaohjelman 2004–2007 toimintastrategioiden toteutuminen näkyy hyvin

hoitotyön strategian tavoitteissa. VSSHP:n hoitotyön strategia noudattaa myös yleisen VSSHP:n

strategian suuntaviivoja.

Hoitotyön strategia vuosille 2004–2007 oli ensimmäinen VSSHP:ssa tehty hoitotyön strategia ja

siten arvokas sinänsä. Toisaalta sen rakenne poikkeaa normaalista strategian rakenteesta ja sen

käyttäminen hoitotyön kuvaamiseen on ongelmallista. Hoitotyön strategiasta puuttuu visio, joka

ehkä on ajateltu poimittavan VSSHP:n yleisestä strategiasta. Oma visio voisi kuitenkin paremmin

antaa suunnan hoitotyön kehittämiselle. Yhteisesti sovitut arvot tarvitaan ohjaamaan päivittäistä

työtä ja toiminnan ylimmiksi periaatteiksi. Hoitotyön strategiassa arvoja ei oltu erikseen mainittu.

Toisaalta hoitotyön viisi käsitettä olivat arvojen kaltaisia ja ongelmia aiheutti tällaisten käsitteiden

asettaminen toiminnan päämääräksi. Seuraavat esimerkit tavoitteista on poimittu eri raporteista

käsitteen ’Eettisesti kestävää’ alta: pyritään tekemään arvoja strategiaperustasta nousevaa

toimintaa kehittävää tutkimus- ja kehittämistyötä, osastolla toteutetaan opiskelijaohjausta, näyttöön

perustuva hoitotyö.

36

Käsitteiden epälooginen käyttö hoitotyön strategiassa heijastui myös raporttien sisältöön.

Ensimmäiselle periaatteelle ’Eettisesti kestävää’ oli asetettu tavoitteita hoidon, hoitotyön ja potilaan

hoitotyön avulla. Lisäksi strategiajulkaisun etukannessa puhutaan potilaan hoitotyöstä ja

takakannessa yleisesti hoitotuloksesta. Osaan käsitteistä voidaan ajatella kuuluvan myös muu kuin

hoitajien tekemä hoitotyö. Yhteisvastuullisen hoitotyön tavoite ’Joustavia hoitoprosesseja,

hoitoketjuja ja palveluketjujen toimivuutta kehitetään yhteistyössä pth:n kanssa’ olisi mahdollisesti

kaivannut selvennystä. Ainakin raporteissa esiintynyt hoitoprosessien, -ketjujen, -polkujen ja –

reittien sekamelska ei antanut viitteitä käsitteiden oikeasta käytöstä.

Hoitotyön strategian käsitteiden arvottaminen tuskin lienee ollut tarkoitus, mutta käsitteille

laadittujen tavoitteiden ja keinojen lukumäärän vaihtelu ihmetytti. Eettisesti kestävä ja yksilöllinen

hoito tarvitsi vain kolme esimerkkiä tavoitteista ja keinoista, kun taas korkeatasoiselle hoidolle oli

laadittu kuusi esimerkkiä tavoitteista ja keinoista. Usein käsitteelle laadittu tavoite ja keino

vastasivat toisiaan kuten: hoito on tasa-arvoista, jokaista potilasta hoidetaan hyvin. Toisinaan taas ei

vastannut: hoitotyön johtaminen on ennakoivaa, potilaan ohjaus ja neuvonta systematisoidaan.

Useat yksiköiden raportit olivat perusteellisia ja huolellisesti laadittuja. Vaikeuden muodosti

raporttien muodon kirjavuus. Käyttämäni keino raporttien strukturoinniksi puoltaa paikkaansa,

koska se perustuu hallintoylihoitajan ohjeistukseen raporttien laatimisesta. Toisaalta narratiivisen

tekstin pilkkominen yksityiskohtiin ja teemoittaminen määrättyjen käsitteiden alle hävitti ja

mahdollisesti vääristi osan informaatiosta. Oma käsitykseni ja ymmärrykseni raporttien sisällöstä

voi myös poiketa raporttien laatijoiden tarkoituksista. Haastattelut toivat lisäinformaatiota ja

laajemman näkökulman hoitotyön kehittämiskohteille. Haastateltavien valinnassa pyrin siihen, ettei

valittu olisi aktiivisesti mukana uuden strategian laadinnassa, mikä ei yhden haastateltavan kohdalla

toteutunut.

Tavoitteen laadinnan vaikeus näkyi niin hoitotyön strategiassa kuin yksiköiden raporteissakin. Toki

hyviä, konkreettisia ja toteuttamiskelpoisia tavoitteita oli laadittu paljon. Sama näkyi toimenpiteiden

kohdalla. Mittarien laadinta näytti olleen ongelmallisinta. Ne oli usein nimetty epätarkasti,

määrittelemättä tai passiivimuodossa kuten perehdytys, järjestelmien käyttö, tutkimuksiin

tutustuminen, mikä on yleistä myös kirjallisuuden mukaan (Simonen 2004). Monesti mittaria ei oltu

mainittu lainkaan. Yleisin mittari oli palautekysely opiskelijoilta, potilailta, omaisilta tai

yhteistyötahoilta. Olisi hyvä saada kootuksi lista erilaisista palautekyselyistä, jotta sellaista omaan

37

yksikköönsä suunnitteleva henkilökunta tietäisi, mistä pyytää apua ja esimerkkejä. Osassa

raporteista oli myös kerrottu, mihin toimenpiteisiin palautekyselyjen pohjalta oli ryhdytty.

Toinen usein mainittu toimenpide tai mittari oli kehityskeskustelu. Se mainittiin kaikkien muiden

käsitteiden paisti ’Yhteisvastuullista’ ja kaikkien muiden osa-alueiden paitsi ’Tutkimus’ alla. Se

jätettiin kokonaan mainitsematta vain yhdessä raportissa. Kehityskeskusteluissa tulisi raporttien

mukaan käsitellä monia asioita, joten keskustelujen sisältöön ja laatuun tulisi jatkossa kiinnittää

huomiota. Kehittämistä puoltaa myös Työterveyslaitoksen suorittamassa sairaalahenkilöstön

työhyvinvointitutkimus (Halsinaho 2008), jossa todetaan, että henkilökunta on vuonna 2008

kokenut kehityskeskustelut vähemmän hyödyllisiksi kuin vuonna 2000. Keskisen (2008) mukaan

kehityskeskustelut tulisi aloittaa yksikön yhteisellä palaverilla, jossa sovitaan keskustelun sisällöstä

ja lopettaa yhteiseen arviointitilaisuuteen

Johtamisen tavoitteet oli laadittu sekä henkilö- että asiajohtamisen näkökulmista. Sujuvat

hoitoketjut ja – prosessit, tulostavoitteisiin pääseminen ja kulttuurin huomioiminen potilashoidossa

olivat jo Hoitotyön strategiassa mainittuja tavoitteita. Henkilöstöjohtamisessa oli tämän päivän

vaatimusta joustavuudesta huomioitu kehittämiskohteiden laadinnassa. Osaamisen kartoittaminen,

johtaminen ja palkitseminen voi olla keino myös parempaan rekrytointiin ja positiivisen imagon

kehittymiseen hoitotyölle.

Henkilökunnan ja opiskelijoiden kohtelusta oli vain muutamissa raporteissa maininta, vaikka voisi

olettaa, että se on tärkeää huomioida aina, mutta ainakin hoitajapulan vallitessa. Eettisesti kestävän

johtamisen tavoitteeksi oli useammin kirjattu eettisten ohjeiden tai periaatteiden noudattaminen

hoitotyössä kuin johtamisessa. Hyvinvoivaa henkilökuntaa tavoiteltaessa olisi luullut useamman

toimenpiteen koskevan kohtelua sekä työajan joustoja. Vain yhdessä raportissa oli mainittu työaika-

autonomia ja yhdessä osa-aikatyön mahdollisuus, vaikka esimerkiksi Helsingin alueen kolmen

sairaalan hankkeessa todettiin työaika-autonomian antaneen parempia mahdollisuuksia työn ja

vapaa-ajan yhteensovittamiseen ja edistäneen työssä jaksamista. (Koivumäki 2006).

Toisaalta Työterveyslaitoksen suorittaman sairaalahenkilöstön työhyvinvointitutkimuksen mukaan

(Halsinaho 2008) VSSHP:n henkilökunta tuntee työhyvinvointinsa parantuneen. Eniten ovat

lisääntyneet yleinen työtyytyväisyys, oikeudenmukainen kohtelu ja päätöksenteko sekä halu jatkaa

omassa työssä. Työpaineet ja työn kuormittavuus ovat vähentyneet ja työn palkitsevuus on

parantunut. Johtamisen ja työn kehittävyyden todetaan niin ikään kehittyneen myönteisesti.

38

Hoitotyön käytännön osa-alueelta oli raporteissa eniten kirjattuna tavoitteita ja toimenpiteitä. Hyvät

kirjaamiskäytännöt olivat tavoitteena vain harvoissa raporttien nykytilan kuvauksissa, mutta

kehittämiskohteissa ne oli usein mainittu rakenteisen kirjaamisen aiheuttamien muutosten takia.

Rakenteinen kirjaaminen tulee aiheuttamaan ison muutoksen sekä hoitotyön dokumentoinnissa että

hoitajan ajattelussa, sillä rakenteisuus tulee ohjaamaan myös hoitajan päätöksentekoa. Tiedonkulun

parantaminen oli joissakin raporteissa mainittu tavoitteeksi. Toimenpiteet ”Verkostoituminen” ja

’Hiljaisen tiedon siirtäminen eteenpäin’ ovat internetin vallatessa alaa, tutkimustiedon lisääntyessä

ja suurten ikäluokkien eläköityessä ajankohtaisia. Toimenpiteiden tarkempi kuvaus ja niille

mittareiden laadinta on tärkeä ja pikaisesti toteutettava tehtävä.

Osaaminen käsitteenä korvasi usein raporteissakin käsitteen opettaminen. Yksilöllinen potilasopetus

oli raporteissa mielletty osaksi korkeatasoista potilashoitoa hoitotyön käytännön eikä opetuksen alle

hoitotyön osa-alueissa. Uuden henkilökunnan perehdytys oli toimenpiteenä osaavalle

henkilökunnalle. Myös asiantuntijahaastattelussa puhuttiin koulutuksen sisällä opiskelijoiden

osaamishaasteista. Uutta strategiaa laadittaessa entiseen jakoon johtamisen, hoitotyön käytännön,

opetuksen ja tutkimuksen osa-alueista tulee miettiä uusia ratkaisuja.

Tutkimuksen tekemisestä, tutkimuksesta tiedottamisesta ja oman alan kehittämisestä oli kirjattuna

huomattava määrä toimenpiteitä. Terminologiaa kannattaa kuitenkin selventää, ettei palautelaatikon

antia ja ammattikorkeakoulujen opinnäytetöitä nimitetä tutkimuksiksi, vaikka ne oleellista tietoa

hoitotyön kehittämiseksi tuovatkin. Raporteissa mainituista kehittämiskohteista vain yksi koski

hoitotyön tutkimusta, vaikka näyttöön perustuva hoitotyö koetaankin nyt ja tulevaisuudessa

tärkeäksi. Raporttien mukaan näyttöön perustuva hoitotyö on enemmänkin tutkimuksiin

tutustumista ja menetelmien hallintaa. Se voisi olla myös omien hoitokäytänteiden miettimistä,

niille tutkimusnäytön etsimistä ja tarvittaessa uuden toimintatavan käyttöön ottamista. Tutkimuksen

asiantuntijan mainitsemat tutkimuskohteet ovat suoraan hoitotyön strategiaan lainattavissa.

Eri yksiköissä on toteutettu suuri määrä toiminnan kehittämishankkeita. Nämä hankkeet tulisi myös

kartoittaa palautekyselyjen tavoin. Näytti siltä, että kehittämishankkeet oli laadittu yksikön sisällä

havaituista kehittämiskohteista. Kuitenkin kokonaishyödyn kannalta olisi parempi, että ne

organisoitaisiin keskitetysti, jolloin olisi mahdollista saada synergiaetua ja muodostaa laajempia

kokonaisuuksia. Silloin myös työntekijöiden motivaatio ja ymmärrys oman työn merkityksestä

organisaation strategian toteuttamisessa paranisi.

39

Tämän työn laatiminen oli haastava, mutta hyvin mielenkiintoinen prosessi. Yksiköiden laatimat

raportit kertoivat, että paljon kehittämistyötä on tehty hoitotyön johtamisen, käytännön, opetuksen

ja tutkimuksen alueilla. Prosessin aikana kävi ilmeiseksi, että en tämän työn perusteella pysty

laatimaan ehdotusta, miten strategian toteutumista voidaan jatkossa raportoida yksiköissä, vaikka

ehdotuksen laatiminen yhtenä työn mahdollisena tavoitteena suunnitelmaan kirjattiin. Raportoinnin

helpottamiseksi toivon, että uuteen hoitotyön strategiaan kirjataan hoitohenkilökunnan työssään

tärkeimmäksi kokemat arvot, yhteinen visio hoitotyön kehityksen suuntaa viitoittamaan sekä selkeät

tavoitteet, joilla visioon pyritään. Hoitotyön jaottelua osa-alueisiin tulee myös pohtia. Onko

opettaminen oikea termi, vaan tulisiko painottaa osaamista? Pitääkö näyttöön perustuva hoitotyö

sisällään tutkimuksen vaateen? Tarkoittaako hoitotyön johtaminen sekä ihmisten että asioiden

johtamista vai tulisiko ne eritellä? Hoitotyö tarvitsee oman strategian, jonka arvot, visio ja tavoitteet

perustuvat hoitamisen todellisuuteen ja joka vie hoitotyön kehitystä eteenpäin.

40

Lähteet:

Drucker P. 2002. Druckerin parhaat. Peter Druckerin keskeiset ajatukset – 60 vuotta

johtamistutkimusta ja – tietoa. WSOY, Helsinki.

Eriksson K., Isola A., Kyngäs H., Leino-Kilpi H., Lindström U., Paavilainen E., Pietilä A-M.,

Salanterä S., Vehviläinen-Julkunen K. & Åstedt-Kurki P. 2007. Hoitotiede. WSOY,

Oppimateriaalit, oy.

Eskola & Suoranta. 2005. Johdatus laadulliseen tutkimukseen. Gummerus Kirjapaino Oy,

Jyväskylä.

Halsinaho E. 2008. Työhyvinvointi kohentunut koko piirissä. Hospitaali 7/2008.

Hakanen M. 2007. Pk-yrityksen strategiatyö. Multikustannus.

Hokkanen S.& Strömberg O. 2003. Ihmisten johtaminen. PainoPorras Oy, Jyväskylä.

Joyce P. 2000. Strategic Management for the Public Services. Series:Managing the Public Services.

Open University Press. Great Britain.

Johanson J-E. 1998. Strateginen johtaminen. Helsingin yliopisto. Valtio-opin laitos.

http://www.valt.helsinki.fi/staff/aberg/vieyhtk4/tsld042.htm

Luettu 19.11.2008

Kaplan R. & Norton D. 2002. Strategialähtöinen organisaatio. Tehokkaan strategiaprosessin

toteutus. Kauppakaari. Jyväskylä.

Kauhanen J. 2003. Henkilöstövoimavarojen johtaminen. Dark Oy, Vantaa.

Keskinen S. 2008. Luentomuistiinpanot Turun yliopiston hoitotieteen laitoksen opintojaksolla

Henkilöstöjohtamisen käytännöt.

http://www.valt.helsinki.fi/staff/aberg/vieyhtk4/tsld042.htm

41

Koivumäki M. 2006. Työaika-autonomia -projekti 10/2005–5/2006.

www.hus.fi/default.asp?path=1,28,820,2179,14961,15028

Luettu 23.11.2008

Kostamo E. 2001. Huippustrategiat. Miten voimme niistä oppia? Gummerus kirjapaino Oy, Helsinki.

Kuosmanen L. 2008. Potkua potilasopetukseen netistä.

http://www.linjanvetoa.fi/files/orig/22_Kuosmanen_Lauri_Mikkeli_03092008.pdf

Luettu 20.11.2008

Leopold J. 2002. Human Resources in Organisations. Prentice Hall.

Mäkinen H. 2004. Organisaation strategia sairaanhoitajan osaamisen suuntaajana. Pro gradu -

tutkielma. Terveydenhallinnon ja -talouden laitos. Kuopion yliopisto.

Nygren P. 2008. Kirje vastuualueiden ylihoitajille.

Perälä M-L, Vallimies-Patomäki M. & Kuivalainen S. 2003. Hoitotyön suunta – strategia laatuun ja

tuloksellisuuteen. Arviointitutkimus strategian käytöstä ja toimivuudesta. Teoksessa Terveyttä ja

hyvinvointia näyttöön perustuvalla hoitotyöllä.2003. Kansallinen tavoite ja toimintaohjelma 2004–

2007.STM, julkaisuja 2003:18.

Pietilä V. 1973. Sisällön erittely. Gaudeamus, Helsinki.

Päätalo M. 2005. Strategisista valinnoista kokonaishallintaan. Kunnan palvelurakenneprojektin

toteutus muutosprosessina. Suomen kuntaliitto. XGS, Kuntatalo, Helsinki.

Raunio K. 2007. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmä. Katsaus peruskäsitteisiin,

palvelujen toteuttamiseen ja palvelujen käyttäjän asemaan. Tampereen yliopisto.

Simonen O. 2005. Tasapainotettu tuloskortti (BSC) hoitotyön johtamisessa – mittarit ja niiden

yhteys strategioihin. Julkaisuja sarja A/2004. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri

HYKS, Jorvin sairaala.

http://www.hus.fi/default.asp?path=1,28,820,2179,14961,15028

http://www.linjanvetoa.fi/files/orig/22_Kuosmanen_Lauri_Mikkeli_03092008.pdf

42

Silmonen & Törmänen 2008. Skenaariomenetelmällä visionäärisyyttä terveyspalvelujärjestelmän

kehittämiseen. Proterveys . 5/2008.

STM. 2003. Terveyttä ja hyvinvointia näyttöön perustuvalla hoitotyöllä. Kansallinen tavoite ja

toimintaohjelma 2004–2007.STM, julkaisuja 2003:18.

STM. 2008. KASTE. Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisohjelma 2008–2011. Sosiaali- ja

terveysministeriön julkaisuja 2008:6.

Suhonen S. 2008. Miten strategia on jalkautunut? Henkilöstökyselyn tulokset. Hospitaali 5/2008.

Suomen kuntaliitto. 2002. Kunnallisen henkilöstöjohtamisen käsikirja. Helsinki.

Terveydenhuollon tavoite- ja toimintaohjelma vuosille 2008–2011. Sosiaali- ja terveysministeriö.

Julkaisematon lähde.

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri. 2006. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin strategia vuosille

2007-2015

http://www.vsshp.fi/fi/536/11828/

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri 2004. Hoitotyön strategia vuosille 2004–2007.

http://www.vsshp.fi/fi/julkaisut/11828

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri. 2002. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin strategia vuosille

2002–2010.


Viisainen K., Saalati-Koskinen U., Perälä M-L., Kinnunen J. & Teperi J. 2002. Terveydenhuolto

2000-luvulle – hankkeen alueellisen toimenpanon arviointi. Sosiaali- ja terveysministeriön

selvityksiä 2002:8.

Viitala R. 2007. Henkilöstöjohtaminen. Strateginen kilpailutekijä. Edita Prima Oy.

Vuorinen E. 2002. Visiosta tavoitteeksi. Pori.

http://www.vsshp.fi/fi/536/11828/



43

LIITE 1. Hoitotyön johtamisen nykytila Tavoite Kä Lkm Toimenpide Mittari Nykytila/Tulos Sujuvat hoitoketjut ja prosessit

T 6 Kehitetään toimivia hoitoprosesseja

Prosessit kuvattu Rintasyöpäpotilaan hoitoreitti laadittu, prosesseja kuvattu

Toimitaan yhteishankkeissa Osallistuttu hankkeeseen Alueellinen yhteistyö Yhteistyökokouksia pidetty

Yhteistyö sairaalan sisällä

Määritellään laatuvaatimukset hoitoketjuille

Yhteisiä hoitoketjuja suunniteltu

Alueelliset koulutukset Koulutuksia pidetty

Perehdytys Verkostoituminen Toteutunut

Yhteistyökokoukset osastonhoitajille

Pidetty

Seurataan toiminnan tunnuslukuja sekä näyttöön perustuvaa tietoa

Onnistunut rekrytointi T 6 Perustetaan rekrytointiprojekti

Perehdytys

Rekrytointitapahtumiin osallistuminen

Amk:n nettisivuille ammatin esittely, ammatinesittely koulussa

Lisätään klinikan vetovoimaisuutta Sijaistilanne, viranhakijoiden määrä

Internet-sivujen päivitys Toteutumatta Valitaan johtajia, joilla on hyvät

johtamistaidot ja koulutus Erityisesti

asiantuntijaorganisaation johtamisen haasteet

Oikea resurssointi T 8 Tilastojen seuranta esim. hoitoisuus

Toteutunut, käsitellään osastonhoitajakokouksissa

Palaute potilailta ja yhteistyötahoilta

Tekemättä

Hoito suunnitellaan ja arvioidaan systemaattisesti

Nimikemuutokset Toteutunut Henkilökunnan kierto Toteutunut

Koulutus Toteutunut

Mitoitus potilasturvalliseksi - toimitaan laatukäsikirjan mukaan

Varahenkilöstön lisääminen Järjestelmän toiminnan arviointi

Säännölliset tapaamiset

T 17 Kehitetään henkilökunnan osaamisen tunnetta

Kehityskeskustelut Käyty lähes 100%, työtehtävät kehityskeskustelujen perusteella

Täydennyskoulutus Koulutusportfoliot Käytössä 80%, arviointi

Osaamiskartoitus, työsuorituksen arviointi

Työsuorituksen arviointi (TSA)

Aloitettu tekemään, TSA kaikille

Vastuualueiden jako Henkilö vastuussa alueensa toiminnasta

Henkilökunta on osaava, motivoitunutta ja hyvinvoivaa

Lähiesimieskoulutus, osastonhoitajapäivät

Opintomatkat

Tyhy-toiminta Aktiivinen toteutus

Työtyytyväisyyskysely Tuloksia hyödynnetään

44

T 17 Tuetaan jaksamista Kehityskeskustelut Osa-aikatyön mahdollisuus

Hoitoisuus Hoitoisuusmittari Aktiivinen käyttö

Kehityskeskustelut Määrä Käyty osastoittain.

Yhteishengen lujittaminen Työhyvinvointikysely Työntekijöiden ja hoitotyön tuntemus

Henkilökunta on osaava,motivoitunutta ja hyvinvoivaa

Kannustus ja motivointi Vuosittainen osastojen kuulemispalaveri

Joustava tiedonkulku

Kokoukset ja palaverit

Yhteistyö työsuojeluorganisaation kanssa

Valitusten määrä

Työaika-autonomia Kaikkia mahdollisuuksia ei pystytty hyödyntämään

Työhyvinvointimallin luominen Tehty yhteen yksikköön

Yhteistyö työterveyshuollon kanssa: sairauspoissaolot, työkyvyttömyys

Sairastavuuteen vaikutettu (kuormitus, ylipaikat, ergonomia)

T 7 Suunnitellaan toiminta Arviointi säännöllisesti

Jatkuva kehittyminen ja toimintalukujen kasvu

Jonotilanteeseen reagointi Ajanvarauskoordinaattorin toimen perustaminen

Laadun säilyminen

Päästään tulostavoitteisiin ja toimitaan kustannustehokkaasti

Kehitetään drg-hinnoittelua Hinnoitteluryhmään kuuluminen

Talousseuranta Osastonhoitajilla talousvastuuseuranta

Hoitotakuun saavuttaminen

Minimitoiminnan kuvaaminen

Laadukas palvelu K 3 Seurataan toiminnan tunnuslukuja sekä näyttöön perustuvaa tietoa

Tilastoseuranta 2xv Toteutunut

Hoitotyö perustuu tutkittuun tietoon

K 6 Arvioidaan hoitotyön laatua Potilaspalaute Hoitotyöhön liittyvät epäkohdat pyritty korjaamaan

Sisäinen auditointi Auditointimittari, laatukäsikirja

Kolmannelle osa-alueelle tekeillä

Käypä hoito -suositusten käyttöönotto

Tunnettuus ja käyttö Käyty läpi osastokokouksissa

Kansainvälisten ja kansallisten suositusten käyttö

Suositusten tunnettuus ja käyttö

Käyty läpi osastokokouksissa

Keskustellaan tutkimuksista osastokokouksissa

K 7 Johtamiskoulutus Varsa- ja Jet-koulutus

Johtamiskulttuuri Lähiesimiesten vertaistukiryhmä Kehityskeskustelut

Johtaminen on laadukasta

Hyödynnetään määrällisiä ja laadullisia tunnuslukuja

Henkilökuntaa kohdellaan yksilöinä, tasa-arvoisena ja johdonmukaisesti

Ennakoiva ja johdonmukainen johtaminen.

Työpisteet ja -vuorot sekä lomat kiertävät tasapuolisesti.

K 2 Uudisrakennushanke Projektisuunnitelmat Toiminnan kehittäminen, opinnäytetyöt

Hoidetaan ajanmukaisin laittein,menetelmin ja tiloissa Huolehditaan korjaus- ja

muutostarpeista Potilaiden ja henkilöstön tyytyväisyys

Vähennetään ylipaikka- ja siirtoviivepotilaiden määrää

Näiden potilaiden määrän seuranta

45

Hyvä tiedonkulku YV 3 Käytetään eri kanavia Osastolla vastuuhenkilö Määrämuotoinen muistio ja

ryhmäsähköpostit

Osastokokoukset Osastojen nimet muutetaan

toimintaa kuvaaviksi Muutettu

Internet ja intranet sivustojen uusiminen

Yhteistyö päättäjien, viranomaisten ja kolmannen sektorin kanssa

YV 2 Säännölliset kokoukset Sydänyhdistyksen kanssa yhteistyö

Johdon yhteiset kehittämispäivät

YV 3 Yhteistyö oppilaitosten kanssa Amk:n neuvottelukunta

Osallistutaan sairaanhoitopiirin hankkeisiin

Esimerkkejä hankkeista

Yhteisvastuu opetuksesta, koulutuksesta ja tutkimustoiminnasta

Kokoukset ja palaverit Toteutunut Opinnäytetyöt, soveltuvat Amk

opinnot Esimerkkejä opinnäytetöistä

E 4 Eettisiä ohjeita käsitellään osastonhoitajien- ja osastokokouksissa

Kehityskeskustelu Osastolla käsitelty eettisiä ohjeita

Muistutusten käsittely, turvallinen potilashoito

Muistutukset käsitellään välittömästi, Haipro-haittatapahtumat

Käsitellään laaturyhmässä

Eettiset ohjeet ja periaatteet huomioidaan hoitotyössä .

Palautteet käsitellään asiallisesti Keskustellaan erilaisten potilaiden

kohtaamisen haasteista

Visio, arvot, missio, tavoitteet tehdään yhdessä, sitoudutaan niihin

3 Tavoitteet ovat tiedossa ja niihin pyritään

Strategian jalkautusprojekti jatkuu

YV 7 Osallistutaan kielikoulutukseen On osallistuttu Ruotsinkielisten potilaiden

huomioiminen Opinnäytetyö ruotsinkielisten

potilaiden saamasta kohtelusta

Huomioidaan eri kielen ja kulttuurin tuomat vaikutukset

Osallistutaan koulutukseen eri kulttuureista

On osallistuttu

Annetaan mahdollisuuksia yksilölliseen hoitoon

Kä = käsite

E = eettisesti kestävää

Y = yksilöllistä

K = korkeatasoista

T = tuloksellista

YV = yhteisvastuullista

46

Liite 2. Hoitotyön käytännön nykytila Tavoite Kä Lkm Toimenpide Mittari Nykytila

T 10 Laadukkaat hoitoprosessit, laaditaan yhteistyössä

Palaute potilailta ja yhteistyötahoilta

Osa prosessista laatimatta. Potilaspalaute kerätty, yt-tahoilta ei

Tutkimusmenetelmien hallinta

Vaatimukset tehty

Hyödynnetään nykyteknologiaa

Hoitotyö on itsenäistä, kustannustietoista ja tehokasta

Menetelmien tunnistaminen ja kirjaaminen

Kirjaamiskoulutus Jatkuva koulutus järjestetty

Laatujärjestelmän mukaan toimiminen ja seurantajärjestelmät

Järjestelmien käyttö Raportit poikkeavista tilanteista

Markkinointi ja tiedottaminen Omalle organisaatiolle ja yhteistyökumppaneille

Ostopalvelut

T 17 Perehdytys Perehdytyksen arviointi Päivitetään perehdytysohjelma, mentor-aktor-toiminta

Kehityskeskustelut Laatu Mitataan kyselyllä sisällöllisiä tavoitteita, osittain tehty

Edistetään ajantasaisen tiedon soveltamista

Osaava, hyvinvoiva ja motivoitunut henkilökunta

Koulutuksen systemaattisuus

Laaditaan potilasryhmille hoitoprosessit

Toimitaan laatukäsikirjan mukaan

Sisäinen auditointi, vertaisarviointi

Dokumentointi

Henkilökunnan tahto ja tieto toteuttaa korkeatasoista hoitotyötä

Jokainen tunnistaa ammatillisen vastuun rajat

Vastuualueet jaettu osaamisen ja hallinnan mukaan

Kohdennetaan resurssit oikein Päivittäinen suunnittelu Osaamisen poolien kehittäminen

Sairauspoissaolojen seuranta Pitkäaikaisterveet

Autetaan työtovereita Henkilökunnan joustava käyttö

Vaihdetaan työpistettä tarvittaessa

Annetaan palautetta

Arvokeskustelu, osastotunnit, kehittämispäivä

Potilas- ja omaispalaute Kyselyn tulosten käsittely henkilökunnan kanssa/tekemättä

47

Resurssien tarkoituksenmukainen käyttö

T 5 Työkuormituksen seuranta Hoitoisuusluokitus

Tarvittaessa henkilökunnan siirto

K 18 Käypä hoito -suositukset Tutustuminen, käyttöönotto, koulutus

Toteutunut, osaksi toimintaa koulutuksen avulla

Näyttöön perustuva hoitotyö koulutus, laatuasiakirjat, hankkeet

Toteutunut osittain, hankkeista esimerkkejä

Potilaan suostumus

Potilasasiamies nimetään

Potilaan oikeus saada korkeatasoista hoitoa

Noudatetaan oikeutus- ja optimointikriteereitä

Kiireellisyyden määräävät lääketieteelliset syyt

Tietosuojan noudattaminen

Potilaan yksilöllinen kohtelu

Laki potilaan asemasta ja oikeudesta ohjaa toimintaa

Salassapitosääntöjen kertaus

Turvallisuusriskien kartoituts Tehty, nyt riskien hallinta

Sähköinen palaute Läheltä piti- tilanteiden kartoitus Haipro käytössä

Hoitajapoliklinikkatoiminta Avannehoitajan vastaanottohanke toteutunut

Hyvät kirjaamiskäytännöt K 3 Kirjaamisen kehittäminen EPK:n käyttö Käytetään koko klinikassa, kirjaamisryhmä kehittää ja arvioi

Hoitotyön päätöksenteon korostaminen

Raportointitapojen kehittäminen

Tiedonkulun paraneminen YV 5 Potilastietokantojen hyödyntäminen

Hoito- ja potilapalaute Käytössä. Tekemättä/tehty

Sähköinen lähete, el.siirtokaavake

Käytössä/pilotoitu

Hiljaisen tiedon siirtäminen eteenpäin

Yhteistyö omaisten kanssa

Aktiivinen osallistuminen palavereihin ja kokouksiin

Atiivinen tiedon välittäminen eteenpäin

Verkostoituminen

Tietopaketit Toteutunut

48

3 Yhtenäiset potilasohjeet

VSSHP:ssa

YV Hoitoreittihankkeet Digitaalisen kuvantamisen käyttö koko alueella mallinnettu

Kummitoiminta Kummikätilötoiminta

Yhteistyö perusterveydenhuollon ja omaistenkanssa sekä moniammatillisesti sairaalassa

Säännölliset tapaamiset Alueelliset hoitoketjut, alueellinen työryhmä kehittänyt jatkohoitoa

Työnkierron laajennus perusterveydenhuoltoon

Yksi toimiala toteuttanut

Hoitotakuu Jonoseuranta

Potilaat ja omaiset ovat tyytyväisiä kohteluun

E 6 Potilaan ohjaus, opetus ja kannustus

Potilas- ja omaispalaute Potilaalle ja omaiselle mahdollisuus keskusteluun

Jokaista potilasta hoidetaan hyvin

Tervehtiminen, kättely, esittäyt., nimineulat, säteilysuoja

Y 25 Hoito suunnitellaan, arvioidaan ja toteutetaan yhdessä potilaan kanssa.

Potilaspalaute Poikkeamat kirjataan ja keskustellaan henkilökunnan kanssa

Potilas saa osallistua päätöksentekoon esim. hoitopaikan valintaan

Potilaan ikä ja valmiudet huomioidaan

Moduulityöskentely

Yksilöllinen potilasohjaus Uusien ohjeiden tuottaminen

Eri potilasryhmille tuotettu, yhtenäinen palveluketju alueella

Hoitoprosessien kehittäminen Lukumäärä Hoitoprosesseja kehitetty

Potilasohjeet saatavana monella kielellä

Suurin osa käännetty

Potilasohjeet yhtenäistetään ja päivitetään

Ohjepankin hyödyntäminen

Toteutunut, ohjepankkityöryhmään kuuluminen

Tulkkipalveluiden käyttö Käyttö tarvittaessa

Hoitotyössä huomioidaan monikulttuurisuus

Potilaat saavat palvelun omalla kielellään

Kielilisän saajilla Ruotsin lippu nimineulassa

Hoitotyö lähtee potilaan tarpeista, potilaat mukana päätöksenteossa

Osallistutaan Amk:n hankkeeseen mm. maahanmuuttajien näkökulma

Ruotsinkielen kurssit

Eettiset ohjeet sisäistetty, näkyy hoitotyössä

Muistutusten käsittely Potilas- ja omaispalaute Muistutusten käsittely ja välitön reagointi

Kä = käsite K = korkeatasoista E = eettisesti kestävää T = tuloksellista Y = yksilöllistä YV = yhteisvastuullista

49

Liite 3. Hoitotyön opetuksen nykytila Tavoite Kä Lkm Toimenpide Mittari Nykytila

K 10 Opiskelijoiden suunnitelmallinen ohjaus

Perehdytysohjelma Ohjauksen kehittäminen asiantuntijasairaanhoitajan kanssa

Korostetaan ohjauksessa hoidon vaikuttavuutta

Koulutukseen osallistutaan vuosittain

Opisk elijoiden ohjaus ja koulutus on laadukasta

Opiskelijat ohjataan soveltamaan näyttöön perustuvaa tietoa

Opiskelijapalaute Ei vielä mitattavissa

Perehdytys Opiskelijapalaute Kerätty systemaattisesti, raportoitu osastoille

Opiskelijoiden ottaminen mukaan työyhteisöön

Huomioidaan opiskelijoiden yksilöllisistä oppimistarpeista

Yksilöllinen perehdytysohjelma

Opetuksen vastuuhenkilö nimetty

Taitava ohjaaja koulutus Osallistuttu

Yhteistyö oppilaitosten ja yliopiston kanssa

Osallistutaan opetussuunnitelmien laadintaan

Voimassaolevien opetussuunnitelmien arviointi

Yhteisvastuu opetuksesta ja koulutuksesta

YV 5 Yhteistyö oppilaitosten kanssa

Projektit/ 6meneillään Osallistuttu yhteistyötapaamisiin ja koulutuksiin

Opiskelijaohjaus Perehdytysohjelma Ohjauksen kehittäminen asiantuntijasairaanhoitajan kanssa

Yhteistyö yliopiston kanssa Verkkokoulutus

Täydennyskoulutus Toteutunut

Yhteistyö yli ammattiryhmien ja vastuualueiden

Tutustumistilaisuudet ja yhteistyökokoukset

Toteutunut

Klinikkaopettaja Harjoittelun yhdyshenkilö ja koordinoija

Jaetaan tietoa, haetaan tietoa

Viedään tietoa vuodeosastoille

Kansainvälisyyden huomioiminen opetuksessa

Opiskelijoita kohdellaan oikeudenmukaisesti

E 1 Opiskelijapalaute Opiskelijoiden kohtelu hyvää

50

E 4 Keskustelut opiskelijoiden

kanssa. Opiskelijapalaute Opiskelijapalaute käyty läpi. Opiskelijat ja uudet

työntekijät noudattavat eettisiä periaatteita

Sisällytetään perehdytysohjelmaan

Opiskelijat ja uudet työntekijät sisäistäväthoitoprosessit

T 3 Perehdytys Em. perehdytysohjelma laadittu jaon käytössä.

Osaava henkilökunta T 10 Täydennyskoulutus Osaamisen kehittymisen seuranta

Seurantaohjelma käytössä

Henkilökunnan tiedonhakutaitojen kehittäminen

Koulutustarvekartoitus, koulutussuunnitelma

Kehityskeskustelu Henkilökohtainen koulutussuunnitelma

Informoidaan ja resurssoidaan koulutusta

Osaamisen mittaaminen Mittari kehitteillä

Kannustetaan koulutukseen

Koulutusportfoliot Osallistumista monimuoto-opiskeluun tuettu

Kirjallisuuden hankkiminen osastoille

Käytetään sähköistä koulutusportfoliota

Kaikilla käytössä

Hyödynnetään verkkoa oppimisessa.

Opiskelijoiden osastotunnit

Kokemustiedon arvostus ja kartutus

Osaava henkilökunta T 10 Mentorointi ja kisälliopetus Osastonhoitaja ja asiantuntijasairaanhoitaja mentoreina, kisälliopettajapankki

Huomioidaan henkilökunnan yksilölliset oppimistarpeet

Henkilökunnan koulutus suunnataan strategian mukaisesti

Strategiaan perustuva kehittämis- ja koulutussuunnitelma laaditaan

Suunnitelmien arviointi

Yksilöllinen urakehitys Kehityskeskustelut

Laaturyhmä perustetaan

Uusien työntekijöiden perehdytys

Perehdytysohjelma Perehdytyskansio myös osastonhoitajille

Saadaan ja annetaan palautetta

51

Toiminnan parantaminen K 5 Tehtäväkuvausten laadinta Laadittu osaamisvaatimuksien

mukaisesti

Toimintasuunnitelma Osastonhoitajan toimintakalenteri laadittu

Hoitoisuuden mittaaminen Hoitoisuusluokitus

Terapian näkökulma potilaan hoidossa välittyy moniammatillisesti ja omaisille

Palautekysely yhteityökumppaneilta

Toteutunut

Imagon kohottaminen työnantajana opiskelijoiden keskuudessa

Opiskeljapalaute Hyvä perehdytys, informaatiotilaisuudet

Hoito perustuu tutkittuun tietoon

Yksilöllinen potilasohjaus Y 4 Potilasohjeet myös ruotsiksi

Käytetään tulkkipalveluja

Potilasohjauksen toimivat käytännöt eri tahojen kanssa

Henkilökunnan kieliopinnot -ja lisät

Kä = käsite E = eettisesti kestävää Y = yksilöllistä K = korkeatasoista T = tuloksellista YV = yhteisvastuullista

52

Liite 4. Hoitotyön tutkimuksen nykytila Tavoite Kä Lkm Toimenpide Mittari Nykytila

K 6 Tuotetaan tutkimussuunnitelmia Opinnäyte- ja kehittämistyöt, raportit

Tehty kehittämistyö

YV Osallistutaan sairaanhoitopiirin hankkeisiin

Hankkeitten/tutkimusten määrä

Aloitettu aktiivinen tutkimusyhteistyö

Kehitetään hoitokäytäntöjä tutkimuksen avulla yhteistyössä

Rahoitusmenetelmien hyödyntäminen tutkimustyössä

Alueellinen ja yliopistosairaaloiden yhteistyö

Kehitetään hoitoprosesseja Hoitoprosessien laadun seuranta

Laatutyöskentely alkuvaiheessa

Tutkimustulosten raportointi

K 2 Tiedotustilaisuudet Tutkimuksista, joissa oltu mukana, hoitotyön iltapäivät.

Etiikan alueen tutkimustieto käytäntöön

Potilaspalaute Potilaan kohteluun liittyvistä asioista keskusteltu

Kehittämis-hankkeet Tutkimustietoa hyödynnetty kehittämishankkeissa.

Kokousten määrä Yhdellä osastolla käsitelty teemaa

K 5 Potilas- ja työtyytyväisyyskyselyt

Palautelaatikon anti, jonoseuranta.

Mahdollistetaan toiminnallisesti ja taloudellisesti

Määrän ja laadun seuranta

Hankitaan sijaiset

Osallistutaan tutkimuksiin

Sitoudutaan tutkimuksen tekemiseen ja ohjeistuksen noudattamiseen

Ohjeistuksista tiedottaminen Ohjeistus saatavilla Ohjeistusta noudatettu aina, tarvittaessa haettu tietoa

Potilaisiin liittyvä tutkimus eettiselle toimikunnalle

Tutkimusmenetelmien perustietojen hallinta

K 1 Yhteistyö Turun yliopiston kanssa

Oman alan kehittäminen K 6 Asiantuntijasairaanhoitajan järjestämä koulutus

Syömishäiriöt.

Oma tutkimus Potilasohjeiden ja hoitoisuusluokituksen kehittäminen. Syömishäiriöiden hoito.

Opinnäytetyöt Erikoissairaanhoidon tarpeiden mukaan, yhteistyössä

Osallistuminen kansalliseen ja kansainväliseen koulutukseen

Annetaan valmiudet edesauttaa yksilöllistä tutkimusta

53

Kehitetään laadunarviointimenetelmiä

K 2 Laatuprojekteihin osallistuminen Osallistuvien määrä

Aloitetaan laatutyöskentely Tehty tai on tekeillä eri osastoilla

Tehdään ITE-itsearviointi Hoitoprosessien

laatuvaatimukset kuvataan, laadun hallinta

Prosessit kuvattu, laadun hallintaa kehitetään

Toiminnan seurantatutkimukset Vertaisarviointi Hukkaexponointi, sädesuojien käyttö, sädeannosten seuranta

K 14 Opetellaan tiedonhakua Perehtyneisyys tiedonhakumenetelmiin

Perehtyminen vaihtelee osastoittain

Vastuuhenkilö koordinoi Asiantuntijavakanssin perustaminen

Hoito perustuu näyttöönja tutkittuun tietoon

Hankkeiden ja opinnäytetöiden hyödyntäminen

Opinnäytetöiden määrä Avanne- ja keliakiaohjaus, hoitajapoliklinikat, verisuonioperoitu potilas

Tutkimuksien määrän lisäys

Ammattikirjallisuuden hyödyntäminen

Asiantuntija- ja mittariryhmän tapaamiset

Kokoonnuttu 7 kertaa

Erikoisasiantuntijan toimi perustetaan

Perustettu

Terapiakansioiden päivitykset Tarpeen mukaan Osastokokouksissa

keskustellaan tutkimuksista Opinnäytetöitä esitelty

Tutkimusten hyödyntäminen Potilastyytyväisyyskyselyt Keskeiset hoitoprosessit tarkistetaan vuosittain

Ohjepankin potilasohjeiden vuosittainen päivitys

Kiinnostus tutkimuksiin

Ohjauksessa huomioidaan yksilölliset tarpeet

Koulutukset

T 3 Kehitetään uusia hoitokäytäntöjä

Muutetaan vanhoja hoitokäytäntöjä

Tilastojen seuranta Tutkimusjonot

Toiminnan taloudellisuus ja tehokkuus

Henkilöstön hyvinvointi Hoitoisuusluokitus

Tulospalkan hyvinvointiosion saavuttaminen

T 2 Hyvinvointitutkimuksien hyödyntäminen

Valtakunnallinen hyvinvointitutkimus

Huomioitu

Potilaspalaute

Henkilöstön hyvinvoinnin kehittäminen

Hoitoisuusluokitus Käytössä

Itse kehitetty hyvinvointitutkimus

Kä = käsite E = eettisesti kestävää Y = yksilöllistä K = kokrkeatasoista T = tuloksellista YV = yhteisvastuullista

Hoitotyön strategian toteutuminen ja …potilashoito, 2) Organisointi ja johtaminen, 3) Yhtenevä...

Documents

Transcript of Hoitotyön strategian toteutuminen ja …potilashoito, 2) Organisointi ja johtaminen, 3) Yhtenevä...