Hill & Knowlton: Digitaalinen Viestintä 2008
-
Upload
hillknowlton-strategies-fin -
Category
Business
-
view
3.297 -
download
1
description
Transcript of Hill & Knowlton: Digitaalinen Viestintä 2008
TERVETULOA
OHJELMA
9:00 - 9:30 Kati Sulin, Hill & Knowlton Digitaalisen viestinnän strateginen suunnittelu
- tätä päivää vai tulevaisuutta?
9:30 - 10:00 Johanna Lehtonen, InterQuest Sosiaalinen media ja yritykset
10:00 - 11:00 Niall Cook, Hill & Knowlton London Enterprise 2.0: How social software will change the future of work
11:00 - 11:30 Keskustelua ja yhteenveto
Digitaalinen viestintä 2008
Digitaalisen viestinnänstrateginen suunnittelu
-tätä päivää vai tulevaisuutta?
Digitaalinen viestintä 2008
Tutkimuksen toteutus
• Informoitu sähköpostikysely
• Suomalaisten yritysten markkinointi-, myynti- ja viestintäpäättäjlle sekä ylimmälle johdolle
• Sähköpostirekisteri Micromedialta
• Toteutus 14. - 28.10.2008
• n=616
• Vastausprosentti 11 %
Digitaalinen viestintä 2008
Tutkimuksen tavoitteet
• Mitä eri digitaalisen viestinnän muotoja yrityksillä on käytössä?
• Onko digitaaliselle viestinnälle laadittu oma strategia?
• Mikä on digitaalisen viestinnän pääasiallisin tehtävä?
• Mitkä ovat digitaalisen viestinnän suurimmat haasteet ja/tai esteet?
• Miten hyvin yrityksissä tunnetaan sosiaalisen median termit ja verkkoyhteisöt?
• Kuinka tärkeää yrityksille on nettikeskusteluiden seuranta?
• Miten nettikeskusteluja seurataan ja hyödynnetään?
• Mitä asioita internetissä halutaan seurata?
Digitaalinen viestintä 2008
TaustatiedotYrityksen koko
Vastaaja työskentelee...
B-to-C
B-to-B
Alle 50 työntekijää
50-249 työntekijää
250- 999 työntekijää
1000 työntekijää tai enemmän
Markkinoinnissa
Myynnissä
Viestinnässä
Asiakaspalvelussa
Tuotekehityksessä
Muussa
11%14%
26%31%
29%23%
34%32%
59%51%
21%40%
25%23%
4%5%
2%4%
8%9%
Digitaalinen viestintä 2008
Digitaalisen viestinnän eri muodot
Digitaalinen viestintä 2008
Digitaalisen viestinnän strateginen rooli
Erittäin tärkeä
42%
33%
Melko tärkeä
44%
55%
Ei kovin tärkeä
12% 11%
Ei lainkaan tärkeä
1%
B-to-C
B-to-B
Digitaalinen viestintä 2008
Digitaalisen viestinnän tavoitteiden määrittely
Osana markkinointi-
strategiaa
37%38%
Osana viestintä-strategiaa
29% 27%
Oma strategia
määritelty
17%14%
Ei määriteltyästrategiaa
34%
B-to-C
B-to-B
27%
Digitaalisen viestinnän pääasiallinen tehtävä yrityksessä
Digitaalinen viestintä yrityksessä61%
55%
55%58%
54%62%
40%34%
25%24%
22%24%
11%16%
10%
2%
Brändimielikuvien/ -tunnettuvuuden parantaminen
Myynnin lisääminen
Tiedottaminen ja PR
Asiakaspalvelu
Uusasiakashankinta
Sähköinen asiointi
Työnantajanmielikuvan kehittäminen
Ei erityistä tehtävää
B-to-C
B-to-B
Digitaalinen viestintä 2008Digitaalisen viestinnän suunnittelun ja toteutuksen isommat haasteet/esteet
SITOUTUMINEN: EI OSANA STRATEGIAA, JOHDON TUEN PUUTE
Haasteena on välillä päättävien tahojen haluttomuus nähdä digitaaliset kanavat strategisina välineinä Johdon puuttuva Mind set
digitaaliseen viestintään ja myyntihenkilöstön sitouttaminen
Linkkaaminen strategiseen suunitteluun siten, että suunnitelmat jalkautuvat käytännön tasollekin...
Se, että nähdään irrallisena elementtiä eikä kiinteänä osana yrityksen viestintästrategiaa
Yhtenäinen strategia ja selkeät tavoitteet meidän yrityksen sisällä
Poimintoja avoimista vastauksista
Digitaalinen viestintä 2008Digitaalisen viestinnän suunnittelun ja toteutuksen isommat haasteet/esteet
RESURSSIT: AIKA, RAHA JA OSAAMINEN
Henkilö- ja henkiset resurssit, jotta sisältö pysyisi riittävän ajankohtaisena ja kiinnostavana
Oman organisaation osaamisen puute
Resurssit ylläpitää palveluita ja vastata alati muuttuviin tilanteisiin. Verkko edellyttää jatkuvaa seurantaa
Sekä taloudelliset että henkilöresurssit
Strategiset päätökset puuttuvat, niukat resurssit ja syvällinen osaaminen
Vähäinen tieto digitaalisten medioiden suomista mahdollisuuksista
Poimintoja avoimista vastauksista
Digitaalinen viestintä 2008Digitaalisen viestinnän suunnittelun ja toteutuksen isommat haasteet/esteet
KOHDERYHMÄYMMÄRRYS: KENELLE, MITÄ JA MITEN TEHDÄÄN
Asiakkaat pitäisi tuntea vielä paremmin, tiedon löytyminen tehtävä niin helpoksi kuin mahdollista hukuttamatta ihmisiä informaatiotulvaan
Kohderyhmän ja päämedian valinta
Mahdollisuuksia ja uusia toteutusvaihtoehtoja on paljon, ala kehittyy nopeaan tahtiin, millä tunnistaa oikeat potentiaaliset kanavat ja välineet?
Millaisen viestinnän vastaanottaja kokee kiinnostavaksi?
Oikea-aikaisen tiedon viestittäminen oikeassa ja ymmärrettävässä muodossa reaaliaikaisesti
Poimintoja avoimista vastauksista
14
Digitaalinen viestintä 2008Digitaalisen viestinnän suunnittelun ja toteutuksen isommat haasteet/esteet
Mediatoimistojen asiantuntemus digipuolelta ei ole riittävä, vaikka intoa tehdä onkin. Mainostoimistot taas ei ymmärrä, miten työlästä ja kallista tuloksekkaan digiviestinnän tekeminen on asiakkaan näkökulmasta.
Löytää osaava kumppani jonka kanssa voi toimivasti integroida muun markkinoinnin digiviestintään
Mediakampanjasuunnittelun ja luovan suunnittelun yhteistyössä vielä parannettavaa, tulospohjaisia (myyntiin johtavia) verkkokampanjoita ei valmiuksia neuvotella, roolien selkeyttäminen eri toimijoiden välillä
Poimintoja avoimista vastauksista
Digitaalinen viestintä 2008Digitaalisen viestinnän suunnittelun ja toteutuksen isommat haasteet/esteet
Teknologian nopea kehittyminen, pitäisi kuitenkin aina olla aallon harjalla kohderyhmä tyytyväisenä.
TEKNISET HAASTEET, DIGITAALISEN VIESTINNÄN JATKUVA KEHITTYMINEN
Tulevaisuutta ajatellen haasteena on todella nopeasti kehittyvä digiympäristö, josta on vaikea saada otetta ja siten myös vaikea yrityksenä kehittää omia palveluita tarpeaksi nopeasti ja olla ajan hermolla.
Käyttöliittymät ovat monimutkaisia, palvelut toimivat verkon kautta hitaasti.
Jatkuvasti kehittyvät työkalut ja teknologia, miten hyödyntää kaikki mahdollisuudet kustannustehokkaasti? Jatkuvasti kehittyvät työkalut ja teknologia, miten hyödyntää kaikki mahdollisuudet kustannustehokkaasti?
Poimintoja avoimista vastauksista
Digitaalinen viestintä 2008Digitaalisen viestinnän suunnittelun ja toteutuksen isommat haasteet/esteet
Sama kuin kaikessa muussa: panos/tuotos –suhde, miten mitata hyöty ja todentaa se aidosti – mikä on esim. suoraa myynnin kasvua panostuksesta digitaaliseen viestintään. Aito mittarointi haasteellista.
KOKONAISUUDEN HAHMOTTAMINEN JA MITATTAVUUS
Kokonaiskuvan hahmottaminen sekä prosessien digitaalisten palveluprosessien hallinta ja kuvaaminen
Ajan puute seurannan tuloksia analysoitaessa ja niiden hyväksi käyttö markkinoinnissa
Osaset ovat liian hajallaan yrityksen sisällä. Kokonaisnäkemystä on vaikea muodostaa ja toteuttaa
Poimintoja avoimista vastauksista
Sosiaalinen media ja yritykset
Digitaalinen viestintä 2008
Sosiaalisen median termien tuntemus
1. Blogi 87 % 96 %
2. Online-yhteisöt 61 % 79 %
3. Wiki 57 % 74 %
4. Sosiaalinen media 38 % 60 %
5. Web 2.0 26 % 55 %
6. Podcasting 19 % 42 %
7. Hopottaja 18 % 30 %
8. Ubiikki yhteiskunta 20 %
Tuntee termin ja osaisi selittää: 2007 2008
1. YouTube 76 % 90 %
2. Suomi24.fi 82 % 82 %
3. Facebook 17 % 72 %
4. LinkedIn 28 % 57 %
5. IRC-Galleria 48 %
6. MySpace 33 % 37 %
7. Habbo 35 %
8. Flickr 21 %
9. Second Life 11 % 16 %
10. Jaiku 12 %
Vieraillut vähintään kerran: 2007 2008
Digitaalinen viestintä 2008
Kuinka tärkeää on sosiaalisen median seuranta?
2007 B-to-C
2008 B-to-C
2008 B-to-B
Erittäin tärkeää Melko tärkeää Ei kovin tärkeää
33%
49%
35%
48%
43%47%
15%
8%
17%
Kuinka tärkeää on tietää mitä yritykseenne liittyvistä asioista puhutaan internetissä?
Digitaalinen viestintä 2008
Miten aktiivisesti nettikeskusteluja jo seurataan?
Seuraa satunnaisesti
47% 54%
44%
Seuraa aktiivisesti
14%
20%
13%
On ulkoistanut seurannan
5%
16%
8%
Ei seuraa lainkaan
12%9%
23%
2007 B-to-C
2008 B-to-C
2008 B-to-B
Digitaalinen viestintä 2008
Millaisten asioiden seuranta kiinnostaa eniten?81%
68%
73%
57%
73%
80%
51%
53%
5%
4%
Omaan brändiin/yrityskuvaan
liittyvät asiat
Omiin tuotteisiin tai palveluihin liittyvät asiat
Kilpailijoihin ja omaan toimialaan liittyvät asiat
Yleisiin trendeihin ja muutoksiin liittyvät
asiat
Muiden asioiden seuranta
B-to-C
B-to-B
Digitaalinen viestintä 2008
Miten aktiivisesti nettikeskusteluja hyödynnetään?
2007 B-to-C
2008 B-to-C
2008 B-to-B
Ei hyödynnä lainkaan
34% 34%
45%
Hyödyntää aktiivisesti
9%
21%
11%
Hyödyntää satunnaisesti
38%36%
34%
Digitaalinen viestintä 2008
Miten keskusteluja hyödynnetään tällä hetkellä?
• Asenneluotaukseen
• Kerätään negatiiviset ja positiiviset yhteen ja käydään läpi ne, jonka jälkeen tehdään tarvittavia toimenpiteitä
• Kilpailijavertailussa
• Markkinoinnissa ja myynnissä
• Omat blogit / tiedonjako
• Osana tuotemarkkinoinnin tiedonhankintaa
• Toimialaseurantaan, asiakasinformaation hankintaan
• Tuotekehityksessä ja lähettämällä tiedoksi niille, joita tiedon arvellaan kiinnostavan.
• Käydään läpi johdon kanssa
• Markkinoinnissa
• Markkinointi, trendien haistelu
• Palaute kerätään ja analysoidaan
• Tiettyjen sivujen sisältöä nostetaan keskusteluihin, otetaan huomioon mahdollisuuksien mukaan tuotekehityksessä sekä markkinoinnissa & viestinnässä.
• Tuotekehitys tai informaation lisääminen
• Tuotepäätösten arvioimisessa, tuotteiden kehittämisessä
• Varaudutaan kriiseihin
• Viestintä käyttää
B-to-C B-to-B
Digitaalinen viestintä 2008
Tulisiko nettikeskusteluja hyödyntää paremmin?
2007 B-to-C
2008 B-to-C
2008 B-to-B
Haluaisi hyödyntää paremmin
Ei ole tarpeen hyödyntää
Ei osaa sanoa
47%
60%
40%
9%7%
15%
44%
33%
45%
Digitaalinen viestintä 2008
Millä tavoin haluaisi hyödyntää nettikeskusteluja?TUOTEKEHITYKSESSÄ
”Tuotekehitykselle yksittäisetkin asiat tärkeitä signaaleja ja näiden niputtaminen toisi jo laajempaa hyötyä”
”Käyttökokemukset tuotekehityksen tukena ja vertailut kilpailijoiden vastaaviin tuotteisiin”
ASIAKASYMMÄRRYKSEN PARANTAMISESSA
”Kehittää palveluja niin, että ne vastaavat kuluttajien toiveita paremmin.”
”Kuluttajien tarpeet ja kokemukset ovat hyödyksi niin tuotekehityksessä kuin markkinoinnissakin”
HILJAISTEN SIGNAALIEN LÖYTÄMISESSÄ
”Niistä saa ”hiljaista tietoa” ja vinkkejä toiminnan kehittämiseen, tietoa omasta toiminnasta
”Ylivoimainen valtaosa on merkityksetöntä kohinaa, mutta joskus sieltä löytyy ns. aikaisia signaaleja. Ne pitäisi jotenkin löytää”
MARKKINOINNIN SUUNNITTELUSSA
”Keskustelupalstalta voidaan löytää aiheita kampanjoinnin pohjaksi”
”Markkinoinin suunnittelussa ja brändimielikuvien rakentamisessa”
VIESTINNÄN SUUNNITTELUSSA
”Kriittisten ja heikkojen signaalien tunnistaminen, mahdollinen hyödyntäminen omassa ulkoisessa viestinnässä/julkisuudessa, liiketoiminnan kehittämisessä
TRENDIEN ETSIMISESSÄ
”Ne antavat mahdollisuuksia ja tietoja trendeistä.”
PALAUTTEEN KERÄÄMISESSÄ
”Ilmaista palautetta, joka on monelle suomalaiselle luonnollisempaa kuin palautteen antaminen vaikka naamatusten”
”Sitä voi pitää yhtenä palautekanavana, jolloin voidaan omia palveluita parantaa”
Digitaalinen viestintä 2008
Kiinnostus asiakasdialogiin online-yhteisössä?
Erittäin kiinnostavana
Melko kiinnostavana
Ei kovinkiinnostavana
Ei lainkaankiinnostavana
13%
26%
15%
48% 47%
37%
28%
19%
33%
6% 6%
11%
2007 B-to-C
2008 B-to-C
2008 B-to-B
Lisätietoja
Kati SulinYksikönjohtaja, [email protected]. 040 5858 488
Johanna [email protected]. 050 569 5464