Haloo, - Vantaa · J ännittää. Uudet kengät hieman puristavat, mutta ei haittaa, ne ovat ihan...

Työvälineenä hyvinvointikertomusTyöturvallisuus – kaiken a ja oPitkä kuuma kesä – töissäVantaan katuja valvotaan sähköautollaSamtidigt på en annan plats

"Haloo, onko Vantaan kaupungilla?"

Vantaan kaupungin henkilöstölehti | 2 | 2013

Tee itse rapeat letut

Luupin allastrategiatyöhuono pomo

Vautsi | Vantaan kaupungin henkilöstölehti 3

näkökulma

2Vantaan kaupungin henkilöstölehti 2 | 2013

Vautsi ilmestyy neljä kertaa vuodessa.

Julkaisija Vantaan kaupunki, viestintäOsoite Asematie 7, 01300 VantaaSähköposti [email protected]äätoimittaja Päivi H. Rainio puh. 22212Toimitus Anna GrothUlkoasu Anitta MäkinenTaitto Markku LappalainenKannen kuva Anna GrothKannen kuvassa Heli EboruPainopaikka Spin PressPaperi Highspeed Matt, 90 g/m2

Toimitusneuvosto Jorma Häkkinen Hannele Karlin Pirjo Kivistö Markku Lappalainen Päivi Rainio Vivikka Richt Katja Savopirtti Terhi Unhola Vappu Vienamo

Hyvinvointia on pohdittu teemalounailla

Valmistettu Vantaalla

Eväsleivät tuoksuvat. Maitopullo hölskyy, kun pinkaisen juoksuun.

sisältö

10

13

Puoli vuosisataa töissä Vantaalla

16

Riisivelli kruunasi ensimmäisen koulupäivän – vuonna 1959

Jännittää. Uudet kengät hieman puristavat, mutta ei haittaa, ne ovat ihan oikeat kävelykengät, nauhat ja kaikki. Uusi hame, samaa kangasta kuin äidin puku, niin, ja oikein kaupasta ostettu pusero, joka on ihanaa sileää materiaalia. Punai-nen villatakki ja äidin ompelema tweedtakki, jonka isoja punaisia nappeja on

mukava kosketella. Kaiken huippuna upouusi ruudullinen koululaukku ja siellä värikäs aapinen ja kynäkotelo.

On ensimmäinen oikea koulupäivä, sellainen, joka kestää iltapäivään saakka. Luo-kassa on paljon lapsia, ensimmäisen ja toisen luokan oppilaita suunnilleen yhtä paljon kumpiakin. Tarja ja Anna-Liisa naapurista näkyvät vähän kauempana. Pääsen istumaan Pirjon viereen, vasta eilen sain tietää hänen nimensä. Hän tulee kirkonkylän takaa, minä asun Asevelikylässä. Pulpetti tuntuu korkealta, penkki on kova ja kapea. Toisluokkalaisilla on jo mustepullot ja mustekynä.

Ensimmäisellä tunnilla on lukemista. Kirjaimet ja numerot on opeteltu kotona, lukea en vielä osaa, vaikka kirjoja meillä toki on. Aapiskukko alkaa a:lla ja Elina e:llä. Nimeni osaan kirjoittaa. Malttamattomasti raapustan vihkon kanteen ison, erikokoi-sista kirjaimista koostuvan, hieman vinon ”Elina”. Näytän opettajalle, joka moittii: pitää jaksaa odottaa, että osaa kirjoittaa kauniisti ja vasta sitten kirjoittaa nimi kalliiseen vih-koon. Se on nyt mikä on. Minusta se on kaunis, onneksi äiti oli kotona samaa mieltä.

Sitten lauletaan. Kunnes opettaja sanoo, että Elinan ei tarvitse laulaa. Kun en saanut koulussa laulaa, istuin kotona ulkoportaille ja lauloin kaiken, minkä osasin. Mustan Saaran, jonka opin pyhäkoulussa, Jänö-Jussin mäenlaskua pätkän ja kaiken huippuna naapurin teini-ikäisen tytön lempilaulun ” E-e-e-e-e-spanjaan, kun viime vuonna maaatkustin, siellä mieeeeehen, niin ihanan..” Enempää en muistanut silloin - eikä laulu ole myöhemmin kiinnostanut. Espanjaan matkustinkin vasta vuonna 1992.

Ruokana on hyvää riisivelliä, sitä oli kotonakin usein. Kotoa tuotu ruisleipä ja maito maistuvat vellin seurana. Joskus oli makkarakeittoa, monena päivänä puuroa, harvemmin lihakastiketta. Hernekeittoa oli liian usein. Sitä ei meillä kotona syöty. Isä oli ollut sodassa ja siellä oli vuorotellen hernekeittoa ja kaurapuuroa, ainoa vaihtelu oli ollut järjestyksessä. Minäkään en siis ollut hernekeittoon tottunut. Koko lautasellinen oli silti syötävä ja se meni kun otti nenästä kiinni, opettajan huomaamatta.

Kotiin Koulukadulle on vain 300 metriä pellon poikki. Se oli hyvä se. Myöhempi-nä koulupäivinä minulta jäi kotiin tai kouluun mitä milloinkin. Välitunnilla ehti kipaista kotiin hakemaan kirjan, vihkon tai mustekynän. Kotimatkalla oli myös hyviä kiipeily-puita. Koulun korkean männyn oksalta näki kauas, aina koskelle saakka. Sieltä näkyi myös junarata ja linja-autoasema. Junalla tuli isä perjantaina ja linja-autolla vaari silloin kun pääsi. Se oli juhlaa.

Ensimmäinen koulupäivä on aina uniikki. Sitä ei voi myöhemmin vaihtaa tai muuttaa toisenlaiseksi. Muistot pysyvät ja jopa vahvistuvat. Sama koskee ensivaikutel-mia yleensäkin. Me kaupungin työntekijät vaikutamme tuhansien ja tuhansien ihmis-ten muistoihin ja luomme heille merkityksiä. Luodaan yhdessä sellaisia muistoja, joita itsekin haluaisimme mukanamme kantaa.

Elina Lehto-Häggroth

näkökulmaRiisivelli kruunasi ensimmäisen koulupäivän – vuonna 1959 .............................................. 3

luupin allaHaloo, haluaisin antaa palautetta ........................................................................................................... 4Tavoitteet uuteen kuosiin ........................................................................................................................... 6Arvojen merkitys meille ja muille ........................................................................................................... 7Kun pomo on ihan p***a ............................................................................................................................ 8”Johtamisen perusasiat ovat pielessä kunnissa” ............................................................................ 9

tapetilla"Näyttelemmekö työväenteatterissa?" – työn teemalounaalla sanottua ....................10Työvälineenä hyvinvointikertomus .....................................................................................................11Terveysjohtamisella pituutta työuriin ................................................................................................11Työturvallisuus – kaiken a ja o ................................................................................................................12 Hand made in Vantaa – vaikka liikelahjaksi ....................................................................................13Taas on aika auringon – ja kesätyöntekijöiden ............................................................................13Vantaan koululaitos on aina ollut edistyksellinen ......................................................................14Opetusalan turvallisuuspalkinto Hämeenkylän koululle .......................................................1550 vuotta eikä suotta ...................................................................................................................................16Kannustava opettaja motivoi oppimaan vähän ekstraa ........................................................17Palveluneuvojat vuoroin vieraissa........................................................................................................1891 % keikkalaisista suosittelee Seurea ...............................................................................................19Hyvästä paras – ja miten siitä eteenpäin .........................................................................................20Vantaan katuja valvotaan sähköautolla ............................................................................................21Palkittu suomalaisäiti ehtii tukea myös muita ..............................................................................22Pulahdus joutilaisuuden lampeen! .....................................................................................................27

henkilökohtaistaProjektisuunnittelija Marjaana Pennanen ja erityisasiantuntija Katja Louhio ...........24

uppsnappat i fartenSamtidigt på en annan plats ...................................................................................................................25

työkalupakki ...................................................................................................................................................................................26

koulutusAjankohtaisia koulutuksia .........................................................................................................................27

virkistysLiikunnasta iloa ja hyvää oloa .................................................................................................................28Kulttuuria .............................................................................................................................................................29Kyselimme kylillä ............................................................................................................................................30Vandaalit ..............................................................................................................................................................31

Vautsi | Vantaan kaupungin henkilöstölehti 54 Vautsi | Vantaan kaupungin henkilöstölehti

luupin alla luupin alla

#!

@

&

$

%

Onko Vantaan kaupungil-la? Sitä vaan, että halu-aisin antaa palautetta, kun tässä meidän kadulla ei ole aurattu lunta varmaan vuoteen, kaupungin nettisivuilta ei löydy yhteystietoja kenel-lekään, kouluruoka on huonoa, äitini viedään palvelu-talossa kauhean harvoin ulkoilemaan ja kun kävin terveys-keskuksessa, vessassa ei ollut naulakkoa. Likaiselle lattialleko se käsilaukku pitää laittaa?

Toissa kesänä uudistettu netin pa-lautejärjestelmä on keskittänyt suuren osan kuntalaisten kommenteista toimi-alojen palautevastaaville. Silti lähes kaikki kaupungin työntekijät joutuvat työssään edelleen vastaamaan kysymyksiin ja pa-lautteeseen. Asiakkaita, potilaita, huolta-jia, omaisia, asukkaita on joka lähtöön ja kaikki käyttävät monia kunnan palveluja. Kiitosta on aina ilo kuunnella, mutta kun kuntalainen on tyytymätön saamaansa palveluun, mielipaha ei aina purkaudu rakentavasti. Ei ole aivan sama miten pet-tyneen kuntalaisen kohtaa, oikeat sanat voivat hyvittää paljon jo aiheutunutta mielipahaa.

Haloo, haluaisin antaa palautetta

Nuortenkirjastonhoitaja Heli Eboru saa hyvin tyytyväistä asiakaspalautetta. Ihmiset arvostavat henkilökohtaista palvelua ja hyviä kirjavinkkejä.

Samalle aaltopituudelle– Tähän ei pysty, jos ei tule toi-meen ihmisten kanssa ja tykkää asiakaspalvelusta. Minusta on kiva auttaa ihmisiä, sitähän tämä on, sanoo asiakaspalvelu-sihteeri Raija Haikonen

Palautteeseen vastatessasi, muista:

y Kirjallisissa vastauksissa mainitse aina nimesi ja kerro mistä yksiköstä/toimi-alalta olet. y Lue/kuuntele kysymys/väite ja vastaa kysymykseen/väitteeseen. y Vastauksen sävy on aina ystävällinen ja asiallinen. y Vastaa rehellisesti, lyhyesti ja yti-mekkäästi - älä sorru jaaritteluun ja selittelyyn. y Virheet tms. tunnustetaan avoimesti ja asianosaisilta pyydetään anteeksi. y Älä provosoidu kovistakaan haukuista: ole korrekti.

maankäytöstä. Maankäytön toimiala saa

valtaosan palautekanavan kautta tulevista kyselyistä. Lumiaikaan auraus ja hieko-tus saavat päivittäin kym-menet kuntalaiset ottamaan yhteyttä Raijaan. Asukkaita puhuttavat myös betonipor-saat, nopeusrajoitusten muu-

tokset, kuopat tiessä, miksi suolataan, miksei suolata, täytty-

neet roskikset ja väärään suuntaan taipuvat oksat.

– Huuto ei tietenkään ole mu-kavaa. Mutta on tärkeä muistaa,

että huutavalla ihmisellä on hätä.

Kyllä tässä psykologiaa tarvitaan.

Selitän, että vain jos asiakas rauhoittuu, asia saadaan etenemään, muuten jou-

dun lopettamaan puhelun. Vaikka mitä tekstiä tulee, niin pitää olla kohtelias

ja kiittää palautteesta. Suurin osa palautteesta on toki asiallista.

Sosterin palautevastaava, hallintosihteeri Kirsi Lång on viime aikoina saanut kuunnella paljon nurinaa kaupungin puhelinongel-mista, kun ihmiset eivät pääse läpi terveysasemil-le ja takaisinsoittojärjes-

telmässä on ollut ajoittain teknisiä ongelmia.

– Tätä ei saa ottaa hen-kilökohtaisesti. Aina en jaa ih-

misen pahaa mieltä, mutta yritän silti päästä samalle aaltopituudel-

le, asiahan on ihmiselle tärkeä. Pitää olla empaattinen, vaikkei saa mennä tunteella mukaan. En puolustele tehtyjä virheitä, mutten myöskään lähde kauhistelemaan. Yleensä ongelmiin on jokin inhimillinen syy. Palautevastaavana toimiminen ei ole raskasta, koska palautteenantajat koke-vat minut puolueettomaksi ja takanani on osaava sekä vastuunkantava terveyspalve-lujen henkilökunta.

Raija ja Kirsi kertovat molemmat, että eniten kiitosta tulee nopeasta reagoinnis-ta. He pitävät uutta palautejärjestelmää myös erittäin hyvänä. Se antaa työrauhan niin terveysasemien hoitajille kuin tie-mestareillekin, jotka saavat keskittyä omaan työhönsä palautteeseen vastaa-misen sijaan.

Hyvä asiakaspalvelu on ylpeyttä omasta työstäNeuvonta- ja asiointipalvelujen palvelu-päällikkö Tiina Hörkkö painottaa, että palaute ei saa jäädä pelkäksi palautteeksi.

– Kyllä sen pitää myös johtaa muu-toksiin toiminnassamme silloin kun on aihetta. Spontaania palautteen antoa voi-si myös entisestään helpottaa. Tärkeä on myös saada koulutusta asiakaspalveluun ja sen muuttuviin tarpeisiin, esimerkiksi nyt siihen miten palvellaan verkossa ja chatissa. Hyvä asiakaspalvelu lähtee siitä, että on ylpeä työstään ja siinä on esimie-

hen arvostus olennaista. Palautteeseen vastaaminenhan on haasteellista silloin kun taustalla olevat prosessit eivät toimi.

Työtehtävissä on oltava ystävällinen tai vähintäänkin asiallinen, mutta saako vapaa-ajallaan sanoa suorat sanat työn-antajastaan ja asiakkaista?

– Paitsi että se ei ole hyvää mainosta Vantaalle, antaahan se nyt arveluttavan kuvan ihmisestä itsestäänkin. Se on ihan

sama kuin jos haukut parisuhdettasi, hau-kut myös itseäsi sen parisuhteen osana. Ongelmat kannattaa käsitellä esimiehen kanssa tai pyytää työnohjausta, Tiina poh-tii.

Lojaalisuus on hyve, myös työelämäs-sä.

z Teksti ja kuva Anna Groth



Vantaan kaupungin strategia tehdään jatkossa neljäksi vuo-deksi aikaisemman yksivuotisen sijaan. Näin toimintaan tulee tervetullutta pitkäjänteisyyttä – yli talousarviovuoden katsovaa.

Uutta strategiaa on hiottu johdon seminaareissa. Ensim-mäinen käsittely kaupungin-

hallituksessa oli huhtikuun lopussa, valtuusto on näh-nyt ehdotuksen juuri ennen Vautsin ilmestymistä. Kesä-kuu on päätösten aikaa.

Jotain uutta, jotain vanhaaAsukkaat, henkilöstö, yrittäjät ja valtuutetut ovat osallistuneet

strategian pohjana olevien arvo-jen käsittelyyn. Pohjaehdotus on, että neljä vuotta sitten kiveen hakattuja arvoja ei muuteta. In-novatiivisuus, kestävä kehitys ja yhteisöllisyys toimivat vielä.

Visio sen sijaan uudistuu. Lehden painoon menon aikaan siinä on vielä monta lausetta – kaikkea hyvää ja haastavaa. Tahtotilana on, että visio haas-taa laittamaan talouden kuntoon, kertoo asukkaiden osallistumisesta ja kestävästä suunnittelusta ja rakentamisesta. Mielen-kiinnolla odotamme, kuinka se kiteyte-tään lauseeksi, jonka jokainen meistä osaa unissaankin.

Kaupunki teki maalis-huhtikuussa avoimen arvokyselyn kuntalai-sille, yrittäjille, valtuutetuille ja henkilöstölle. Neljä vuotta kau-

pungin arvoina olleista yhteisöllisyydestä, innovatiivisuudesta ja kestävästä kehityk-sestä haluttiin saada eri ryhmien mielipi-teitä kaupunginhallituksen ja -valtuuston käsittelyyn.

Vantaan Sanomat pyydettiin arvoky-selyyn kumppaniksi, jotta kyselylle saa-daan julkisuutta – enemmän vastaajia sekä keskustelua arvoista.

Henkilöstölle arvot ovat tottaReilut 250 henkilöstön edustajaa vasta-si kyselyyn, jossa testattiin kuinka hyvin arvoille annetut selitykset toimivat. Esi-merkiksi yhteisöllisyys on niin kaupungin

Tavoitteet uuteen kuosiin

Strategiatyö kevenee hieman aikai-semmasta. Osittain se on mahdollista, kun suunnittelujänne on pidempi, mutta myös eri vaiheita kevennetään. Nyt neljälle vuo-delle asetetaan päämäärät, painopistealu-eet ja niille tavoitteet. Tavoitteiksi haetaan konkreettisesti mitattavia asioita. Nelivuo-tisia tavoitteita tuodaan tekemisek-si vuosittain tuloskorteissa.

Viestintä ja markkinointi suunnittelee kovalla vauhdilla uudelle strategialle uutta ilmet-tä. Ohessa on näyte uudesta asusta. Koska strategia on kau-

pungin kaiken viestinnän ja

markkinoinnin perusta, halutaan sen vi-suaalisen ilmeen olevan heti alusta asti omanlaisensa.

z Teksti Päivi RainioKuvitus Anssi Vuohelainen

Arvojen merkitys meille ja muille

oman selityksen kuin vastanneiden hen-kilöstön edustajien mielestä osallisuuden ja aktiivisuuden edistämistä, syrjäytymisen ehkäisyä ja kaikkien osallistumista tavoit-teiden saavuttamiseen.

Yhteisöllisyyden toivottiin näkyvän matalana kynnyksenä osallistua, ihmisten ja työn arvostuksena, ruohonjuuritason kuu-lemisena ja heikommasta huolehtimisena.

Kestävä kehitys on elinmahdollisuuk-sien turvaamista tuleville sukupolville. Sen toivottiin näkyvän ilmastonmuutoksen torjuntana, taloudellisuutena ja tiedon jakamisena. Innovatiivisuus on rohkeut-ta ja kykyä tuottaa uusia toimintatapo-ja. Niiden toivottiin näkyvän kaupungin toiminnassa ja päätöksenteossa tekniikan hyödyntämisenä ja muun muassa uuden-laisina palveluaikoina.

Kaupungintalous

tasapainossa

Palvelut uudistuvat

Muutosta toteutetaanjohtamisen

kautta

Kaupunkirakenneeheytyy

Kaupunginelinvoimavahvistuu

VANTA

AUusia arvojaVastaajat saivat ehdottaa uusia arvoja. Lis-tasta tuli pitkä ja siinä korostuivat: oikeu-denmukaisuus, vastuullisuus, rehellisyys, avoimuus, inhimillisyys, turvallisuus, ter-veys ja läpinäkyvyys. Ehdottipa joku tyyli-tajuakin arvoksi.

Strategiatyön pohjaksi on esitetty läpinäkyvyyden toimintaperiaatteen ju-listamista. Se on vastaus avoimuuden ja rehellisyyden vaateisiin.

Koska arvot ohjaavat sekä päätöksen-tekoa että koko kaupungin toimintaa, pi-tää arvot elää todeksi joka päivä.

z Teksti Päivi Rainio

Miten arvot näkyvät kaupungin toiminnassa? (5 hyvin – 1 ei lainkaan)

0 1 2 3 4 5päättäjät yrittäjät henkilöstö asukkaat

yhteisöllisyys

kestävä kehitys

innovatiivisuus



Kolumni

Viime vuonna teetetyn lukijaky-selyn mukaan Vautsin toivotaan nostavan esiin asioita, joista lu-kiessa voi tuntea ylpeyttä siitä,

että työskentelee Vantaalla. Kehittämiseh-dotuksissa nousi esiin entistä iloisempi si-sältö kyselypalstoineen ja kolumneineen. Samalla Vautsia kritisoidaan aika ajoin hampaattomuudesta ja siitä, että Vantaal-la työskentelystä annetaan liian aurinkoi-nen kuva. Toisaalta lehteen kirjoittavat ja haastatellut kollegamme painottavat aina työnsä positiivisia puolia, kukaan ei halua olla valittaja.

Tällä kertaa olemme kuitenkin onnis-tuneet saamaan harvinaisen kitkeränsä-vyisen lukijakolumnin. Viereisellä sivulla nimimerkillä Työmuurahainen kirjoittava kaupungin työntekijä on tyytymätön esi-miestyöhön ja vaikutusmahdollisuuksiin-sa, eriarvoisuuteen ja ongelmien ratkai-semiseen työyhteisössään. Mitä ihmettä, eikö päivä paistakaan täällä jokaiseen toi-mipisteeseen?

– Kunta10-tulosten mukaan Vantaa on monilla mittareilla paras. Johtamiseen, lähiesimiehen tukeen ja oikeudenmukai-suuteen, ilmapiiriin ja sosiaaliseen pää-omaan eli työtoverien tukeen ollaan tääl-lä erittäin tyytyväisiä. Tulokset ovat myös joka vuosi vain parantuneet, henkilöstö-johtaja Kirsi-Marja Lievonen vastaa.

– Mutta kun meillä on lähes 700 esi-miestä, niin siihen joukkoon mahtuu huip-pupomoja, riittävän hyviä sekä niitä, jotka eivät kaikessa ole tehtäviensä tasalla. Ko-lumnistin kuvaamia työyhteisöjäkin vali-tettavasti on.

Kun puheyhteys esimieheen on täysin poikki ja ehkä koko työyhteisö voi huonos-ti, silloin pitäisi kerätä rohkeutta ottaa asia puheeksi joko esimiehen esimiehen, työ-suojeluorganisaation, työterveyshuollon tai henkilöstöyksikön kanssa.

– Siihen voi luottaa, että asiaa selvi-tetään hienotunteisesti. Kehittämistyön tarvetta arvioidaan osapuolia haastatte-lemalla. Ilman ulkopuolista apua hyvin

Kun pomo on ihan p***a

tulehtuneista tilanteista on vaikea selvitä, silloin yleensä sekä esimiehen että työnte-kijöiden voimavarat ovat jo lopussa, Kirsi-Marja muistuttaa.

Mistä näitä pomoja oikein tuleeTyömuurahainen ihmettelee myös mil-lä kriteereillä esimiehet valitaan ja mitä heidän koulutuksensa pitää sisällään kun hommaan tuntuu kerta toisensa jälkeen löytyvän ymmärtämättömiä tolloja, jopa häikäilemättömiä narsisteja.

– Johtajien valinnassa painotetaan ammatti-, talous- sekä henkilöstöjohta-misen osaamista ja esimiesvalmennuk-seen osallistuminen on nykyään pakollista. Lähiesimiehen on tunnettava asiakkuus, mitä korkeammasta johtajasta on kyse, sitä vähemmän edellytetään toiminnan tuntemista. Esimiehenä menestyminen vaatii vuorovaikutustaitoja, sitä että osaa kuunnella. Näitä ominaisuuksia kuulostel-

laan haastatteluissa, koko päivän kestä-vässä henkilöarvioinnissa ja tarkistamalla suosittelijoilta, Kirsi-Marja kertoo.

Suosittelijoiksi harva esimies kuiten-kaan ilmoittaa entisiä alaisiaan, vaikka juu-ri heidän mielipiteensä olisi tärkeä. Persoo-nallisuushäiriöitä taas on hyvin hankala tunnistaa työhaastattelussa. Narsistilla voi olla näennäisesti hyvinkin sulavat vuoro-vaikutustaidot.

– Nuo ovat vaikeita asioita. Ja vaikkei olisi mitään varsinaisia ongelmia, kaikki eivät vain sovellu johtajiksi. Palaaminen alaiseksi ei saisi olla mikään häpeä.

Parhaallakin johtajalla on heikot koh-tansa, mutta niitä on usein vaikea nostaa esiin esimerkiksi tuloskeskusteluissa. Pelko siitä, että esimies loukkaantuu ja että se vaikuttaa työhöni jollakin tavalla, on hyvin suuri. Aina ei esimies edes pyydä palautet-ta omasta työstään.

– Tulos- ja kehityskeskustelun pitäisi

olla helppo lähtökohta palautteenannol-le molempiin suuntiin. Esimiehetkin ovat ihmisiä, toisten on helpompi suhtautua kritiikkiin kuin toisten. Jokaisen kohdalla pätee neuvo: nosta ensin esiin myönteiset asiat ja sitten ne, joissa olisi kehitettävää. Meidän kaikkien, myös pomojen, pitäisi pystyä ottamaan palaute lahjana, jonka avulla näkee itsensä paremmin, Kirsi-Marja painottaa ja nauraa saaneensa itsekin sekä myönteistä että rakentavaa palautetta.

Hyvällä johtajalla on hyviä työntekijöitäEsimieheltä on oikeutettua vaatia paljon, mutta joskus pomoonkin kohdistuvat odotukset voivat olla kohtuuttomia. Har-va tulee ajatelleeksi, että pomollakin on esimies. Tämä esimies voi asettaa tavoit-teita, joihin pomosi ei ehkä itse asiassa haluaisi sitoutua.

– Pomon on oltava työyhteisössä lo-jaali joka suuntaan ja pidettävä tunteensa omana tietonaan. Sekin on tosiasia, että esimiestyössä ei voi aina miellyttää kaik-kia. Ja konfliktitilanteissa vika on harvoin vain yhdessä henkilössä. Työyhteisötai-doissa on aina kehittämisen varaa meillä kaikilla, Kirsi-Marja muistuttaa.

– Esimiehen tehtävä on saada tyydy-tystä muiden onnistumisista. Jos tykkää itse onnistua, silloin kannattaa pysyä työ-muurahaisena. On kauhea lukea kolum-nistin kirjoitusta siitä, miten esimies ottaa kunnian alaistensa ideoista ja esittelee nii-tä ominaan. Esimiehellä on valtava vastuu, hän yksin voi tuhota alaistensa työnilon. Ei ole itseltä pois kehua muita. Hyvällä joh-tajalla on hyviä työntekijöitä, joilla kan-nattaa ylpeillä.

z Teksti Anna Groth

kirjoitti paikallislehti tammikuussa 2013. Vuosia kunnanleivillä olleille se ei ollut uutispommi. Tuota samaa me työmuurahaiset olemme yrittäneet viestittää tuloskeskusteluissa ja Kunta10:ssä, tuloksetta.

Artikkelin mukaan kuntajohtamisen erityiset kipupisteet ovat juuri ne samat, joihin me muurahaiset törmäämme joka päivä: vai-kutusmahdollisuuksia ei anneta ja eriarvoisuus on yleistä. Joillekin lemmikkimuurahaisille suodaan erivapauksia ja saman yhteisön sisällä ammattiryhmien kohtelu voi olla kuin eri planeetalta. Jos työntekijältä pullahtaa suusta joku työhön liittyvä kultajyvä, esimies ottaa siekailematta nämä työmuurahaisten aivojen tuotteet omiksi ideoikseen, joryyn asti vietäviksi.

Ongelmien käsittely toimii kyllä erinomaisesti. Ne siirretään maton tai kaapin alle niin nopeasti, ettei sitä hitaampi välttämättä huomaakaan. Tällä tavoin esimies tai johtaja voi julistaa, ettei tällä toimialalla ole ongelmia! Korkeintaan on vain joku, joka ”muutosvas-taisuudellaan” sekottaa pakkaa. Tällaisia kiusallisia häirikkömuurahai-sia varten on keksitty helppo ratkaisumalli. Siirretään yksilö jonnekin hiton kauas omasta yksiköstään eristyksiin. Eiköhän opi pitämään leukojaan ummessa! Sanavapaus on kamalinta mitä kuntatyössä toi-mivat johtajat tietävät – ainakin jos kyse on omista alaisista.

Olen joskus pohtinut mitä sisältää uusille kunnan esimiehille suunnattu koulutus? Työmuurahaiset itse tekevät työtään yleensä siihen asti kunnes joutuvat burnoutissa sairaslomalle. Substanssi-osaamista ei kunta-alan esimiehillä juurikaan ole, eivätkä he siksi ym-märrä asiantuntija-alaistensa työtä ja asiakaskuntaa. Ei ymmärtämät-tömyydessä mitään vikaa ole, kunhan tiedostaisivat sen ja antaisivat ammattilasille työrauhan.

Yli 10 vuoden aikana olen nähnyt monen päällikön vaihtuvan or-ganisaatiossamme. On ollut esimiehiä, jotka eivät ole kyenneet min-käänlaiseen kommunikointiin alaistensa kanssa, eivät tervehtimään eivätkä vastaamaan sähköposteihin tai soittopyyntöihin. Esimiehenä on jopa toiminut täysin epäempaattinen narsisti, jolle tärkeintä on ollut oman etenemisensä varmistaminen. Alaisten hyvinvointi, jolla on organisaation tulokseen valtava merkitys, ei noussut kertaakaan esiin kehityspäivillä. Eikä ole noussut vieläkään!

On surullista nähdä hyvien työntekijöiden äänestävän jaloillaan, kun samaan aikaan esimies puskee entistä ärhäkkäämmin eteen-päin täysin piittaamatta organisaationsa työntekijöiden jatkuvista vaihdoksista ja siitä miten se vaikuttaa tulokseen. Väkisinkin herää kysymys, millaista esimiestä on aikoinaan haettu ja millä hänet on testattu. Lego-palikoilla?

TYÖMUURAHAINEN

”Johtamisen perusasiat ovat pielessä kunnissa”

Mitä ajatuksia artikkeli herätti? Vautsin juttuja voi kommentoida Avaimessa.


tapetilla tapetilla

• Aikuisten hyvinvointiohjelman eli Ahvon valmistelussa kaupungin työntekijät sekä yritysmaailman, ministeriöiden ja oppilaitosten edustajat ovat tavanneet toisiaan teemalounailla. Lisäksi mukana on ollut ihmisiä selkeiden lokeroiden ulkopuolelta. – Pitääkö tämän keskustelun jälkeen taas palata omaan lokeroonsa, työn teema-lounaalle osallistuneet ihmette-

Vantaalaisten hyvinvointikerto-mus 2012 on ilmestynyt. Kerto-mus on toteutettu Vantaalla ensi kertaa sähköisesti, jolloin paikal-

lisia tietoja on entistä helpompi vertailla muihin kuntiin.

Kyseessä on tärkeä tietopankki niin johtajille, päättäjille kuin valmistelijoille. Hyvinvoinnin seuranta auttaa suuntaa-maan kaupungin tekoja ja euroja oikei-siin paikkoihin.

- Ensimmäistä kertaa saatiin asukkail-ta kerättyä tietoa siitä, miten he kokevat terveytensä, projektisuunnittelija Marjaa-na Pennanen kertoo.

- Hyvinvointikertomusta tullaan hyödyntämään uudenlaisessa strategia-työssä, jossa kansalaisilla ja luottamus- henkilöillä on suuri rooli, erityisasiantun-tija Katja Louhio sanoo.

Kertomuksen tekoa on ohjannut kau-punkitasoinen hyvinvointityöryhmä HYRY.

Työvälineenä hyvinvointikertomus

Vantaan kaupungin hyvinvointikertomus 2012 on tärkeä työväline

- Yhteistä hyvää toteuttamaan tarvi-taan koko kaupunki: johto, työntekijät ja asukkaat. Kaikki HYRYn jäsenet ovat val-miita tarttumaan hyvinvointikertomuk-sesta nouseviin haasteisiin, toteaa HY-RYn tämänhetkinen puheenjohtaja Heidi Nygren.

Vantaalla on pitkät perinteet hyvin-vointityössä. Hyvinvointikertomuksia ja hyvinvointikatsauksia on tehty jo yli kym-menen vuoden ajan.

Vantaalaisten hyvinvointi 2012

Vantaan hyvinvointikertomus taustaa vuosille 2013–2016

Vantaan kaupunki on ottanut askeleen eteenpäin terveysjoh-tamisessa. Tavoitteena on saa-da sairauspoissaolot laskuun ja

henkilöstön työuriin lisää pituutta. Ter-veysjohtamisessa lähdetään aluksi tuke-maan niitä esimiehiä, joiden yksiköissä on keskimääräistä huomattavasti suuremmat haasteet. Terveysjohtamiseen tarjotaan tu-kea henkilöstökeskuksesta ja toimialojen henkilöstöyksiköistä.

Terveysjohtaminen on ollut esillä kaupungin ja toimialojen johtoryhmissä keväällä 2013. Kaupungin johtoryhmä linjasi maaliskuussa, että ennenaikaisista eläkkeistä aiheutuvat maksut, ns. varhe-maksut, menevät toimialoilta ensi vuoden alusta alkaen. Entistä vahvempi taloudel-linen vastuu lisännee toimialojen kiinnos-

Terveysjohtamisella pituutta työuriintusta terveysjohtamiseen.

Terveysjohtamiseen tarvitaan johdon tuki. Yksittäinen esimies saa tarvittaessa terveysjohtamisen tukea oman esimie-hensä lisäksi toimialansa henkilöstöyk-siköstä, henkilöstökeskuksesta ja työter-veyshuollosta.

Jos onnistumme saamaan työkyky-asioissa ajoissa koppeja, vältämme turhia ennenaikaisia eläkkeitä ja niistä koituvia maksuja. Vuositasolla Vantaan varhemak-sut ovat yli 3,4 miljoonaa euroa ja tapa-turmista aiheutuvat kustannukset 2,5 mil-joonaa euroa. Inhimillinen näkökulma eli se, että ihminen saa jatkaa työssään eikä joudu ennenaikaisesti sivuun työelämästä, on vähintään yhtä tärkeä.

z teksti Manna Torvinen

Kertomus löytyy netistä: www.vantaa.fi/hyvinvointi2012 ja www.hyvinvointikertomus.fi.

z Teksti Katja Savopirtti

Työhyvinvointia johtamalla ja voimaantumallaVantaan työhyvinvoinnin opas

livät poristuaan vilkkaasti pari tuntia soppakattilan äärellä.

• Asukkaat ja kaupungin työntekijät ovat syksyn ja kevään mittaan tuoneet esiin omia näkemyksiään hyvinvoinnis-ta myös erilaisissa työpajoissa.

Vantaan kaupunki tekee nyt ensi kertaa ohjelman, joka nostaa esiin sekä kaupun-gin että asukkaiden väyliä työikäisten hyvinvoinnin lisäämiseen. Työikäisten

harteilla on paljon, ja heidän jak-samisensa vaikuttaa myös muun ikäisiin.Lue lisää aikuisten hyvinvointiohjel-masta www.vantaa.fi/ahvoValtuusto hyväksynee ohjelman 17. kesäkuuta.

z Teksti ja kuvat Katja Savopirtti

"Näyttelemmekö työväenteatterissa?" – hyvinvointiohjelmaa valmisteltiin teemalounailla

”Työelämä lokeroi, vaikka ihminen ei mahdu lokeroihin.” Tapio Lahtero, Vantaan perusopetus

”Organisaatiorakenteiden muutoksissa Suomi on maailman ykkönen. Lokerotko ne asiat hoitavat?””Vierailin työpaikalla, joka halusi olla läpinäkyvä, rohkea ja yhteisöllinen. Oli valkoiset seinät ja suljetut ovet.” Jari Koskinen, AlternativeFutures

”Työelämässä on paljon tekevinään olemista ja yksityiselämässä jatkuvaa onnistujan esittämistä.” Hilma Aminoff, Vantaan kaupungin henkilöstökeskus

Lue lisää aikuisten hyvinvointiohjelmasta www.vantaa.fi/ahvoValtuusto hyväksynee ohjelman 17. kesäkuuta.

”Ns. työväenteatteriin liittyvät myös kyselyt, joiden tuloksia ei hyödynnetä.” Marjatta Paunonen, Sagafurs

”Siivous tehdään yhteisölle, ei johtajille. Ovi pitää voida työn jälkeen sulkea tyytyväisenä.” Elina Vasarainen, osa-aika-eläkkeellä laitoshuoltajan tehtävistä

”Hyvän työyhteisön haistaa ja maistaa. Aidosti yhteiset tavoitteet.” Raimo Hokkanen, Uudenmaan työ- ja elinkeinotoimisto

”Meillä on palvelurobotit 30–50 vuodessa. Suurin osa nykyisistä työpaikoista poistuu.”Tuomo Kousa, AlternativeFutures

Viihdymmekö lokeroissa?

Tuoreen hyvinvointi-kertomuksen tuloksia esitellään avoimessa tilaisuudessa kaupungintalolla, Asematie 7, 29. toukokuuta kello 13–15.30. Tervetuloa! Ilmoittautua voi Avaimessa.


tapetilla tapetilla

Miltä tuntuisi hengittää päivät hienon hienoa puupölyä ja pelätä, että vielä joskus asiakas kompastuu lattialla lojuviin johtoihin ja ottaa kiinni pyöri-västä sirkkelistä? Ennen Vantaan Valon puutyöpajalla tehtiin töitä monien vaarojen keskellä, vaan ei enää. Työturvallisuutta on parannettu ansiokkaasti, monin tavoin.

– Parasta on se, että purun poistoon on nyt keskusimuri, joka vie puupölyn paloturval-liseen tilaan. Ennen puutyöpajassa oli ilma pölystä sakeana, puuseppämestari Pasi Kivikoski kertoo puutyöpajan uutuuttaan hohtavissa tiloissa Korsossa.

Työturvallisuus ei aina vaadi suuria investointeja. Vantaan Valon puutyöpajalla on satsattu paljon ihan tilan siisteyteen. Kaikki on nyt määrätyillä paikoillaan, maa-lit varastossaan, puutavara hyllyillään.

– Lattioilla ei ole mitään ylimääräistä.

Työturvallisuus – kaiken a ja oJohdot menevät suoraan kattoon, jotta niihin ei kompastu. Koneet on sijoitettu asetusten mukaan ja turvarajat merkitty selvästi. On selkeästi sovittu kuka vastaa minkäkin koneen huollosta. Lukossa ole-vat koneet avaa vain ohjaaja. Koko tila on maadoitettu ja kaikilla on turvakengät, suojaimet puuntyöstökoneita käytettäes-sä sekä asianmukaiset työasut, joissa hihat eivät roiku, Pasi listaa.

– Kyllä työturvallisuus on kaiken a ja o ja lähtökohta tällaisessa työssä. Asian- mukaisesti hoidettu työturvallisuus mah-dollistaa parhaan mahdollisen ohjauksen kun on tilaa työskennellä ja laitteet on kunnossa. Työ tulee mielekkäämmäksi, kun voi antaa enemmän vapautta ja luot-tamusta asiakkaille, Pasi painottaa.

Fyysisten vaarojen lisäksi työpajaoh-jaajan työssä on henkistä kuormittavuutta.

– Työkokeilijoilla ja kuntouttavan työ-toiminnan asiakkailla työkyky vaihtelee suuresti ja heidän välillään on joskus jän-nitteitä. Toisaalta työ on myös hyvin pal-kitsevaa, jatkuvasti tulee hyviä uutisia kun ihmiselle löytyy paikka, Pasi muistuttaa.

Vantaan ValoVantaan Valo kuntouttaa ja kouluttaa yli 25-vuotiaita työttömiä vantaalaisia ja tu-kee heidän siirtymistään avoimille työ-markkinoille. Asiakkaat tulevat kolmen kuukauden työkokeiluun työ- ja elinkeino- toimiston tai sosiaalitoimiston kautta. Van-taan Valossa toimii 11 eri työpajaa kiin-teistöhuollosta ja keittiötyöpajasta uusio-verstaaseen, jossa korjataan kaupungin tietokoneita ja polkupyöriä. Vantaan Valo palvelee myös yritysasiakkaita tekemällä alihankintatöitä. Noin 35 prosenttia asi-akkaista työllistyy suoraan pajajakson jäl-keen, mutta moni aktivoituu ja löytää pian itsenäisesti töitä.

– Itsetunto kohenee kaikilla, sitä ei voi millään mittareilla mitata. Monesti tänne tullaan vähän pitkin hampain, mutta sitten ei millään haluttaisi lähteä, sanoo tekstiili-yksikön työpajaohjaaja Marika Kuitunen.

– On hienoa todistaa sitä vilpitöntä iloa ja ylpeyttä, mitä työkokeilussa koe-taan esimerkiksi onnistuneista ompelu-töistä.


Vantaan Valossa toimii myös Valon puoti, jossa myydään sisustus- ja lahjatavaroita talon tekstiili- ja puutyöpajoilta. Puutyöpajan to-

teuttamassa elämysmyymälässä on neljä eri miljöötä, joissa myydään kunkin tee-man mukaisia tuotteita. Tarjolla on maa-laisromanttisia kartanotuotteita, meri-henkisiä tuotteita, saunatekstiilejä ja niin kutsuttuja Fun-tuotteita. Kaupassa myyn-nin ja markkinoinnin työkokeilijat saavat kokemusta esim. kassan käytöstä. Myyn-nin tuotto käytetään talon toimintaan.

Myymälän valikoimissa on mm. mo-nen sortin tyynyjä, enkelin siipiä, koris-temajakoita, pyyhkeitä, kortteja, koruja, leikkuulautoja, pannumyssyjä ja hellyttä-vän ihania koriste-esineitä joka lähtöön. Mikä olisi sen hienompi liikelahja Vantaan edustajalta tai parempi muisto merkkipäi-vää viettävälle kollegalle kuin yksilöllinen tuote – Hand made in Vantaa. Tilaustuot-teitakin voi tiedustella. Valon puoti löy-

Hand made in Vantaa, vaikka liikelahjaksi

tyy myös Koivukylän kierrätyskeskuksesta sekä Facebookista ja sille avataan tänä ke-väänä nettimyymälä.

Valon puoti, Minkkitie 8D. Ma–to 9–15, pe–su suljettu

z Teksti ja kuvat Anna Groth

Taas on aika auringon – ja kesätyöntekijöiden

Nelisensataa uutta kesätyöntekijöitä aloit-taa lähiviikkoina lyhyen, mutta sitäkin ehkä merkityksellisemmän uransa Vantaan

ja Turun yliopistossa digitaalista kulttuuria opiskeleva 24-vuotias Anna Mellin aloitti kesätyörupeamansa sivistystoimen vies-tintäharjoittelijana jo huhtikuun lopussa. Anna painottaa, että harjoittelun kannalta on sitä parempi mitä monipuolisempia kesätyön tehtävät ovat.

– Kesätyö on ennen kaikkea väylä, jolta pääsee näkemään mitä valmiuksia työelämässä odotetaan ja samalla saa nä-kemyksen työyhteisöjen toiminnasta.

Anna on tyytyväinen saamaansa pe-rehdytykseen.

– Tärkeintä on, että joku tosiaan ottaa kesätyöntekijän vastaan. Pelisäännöt ja se, mitä minulta odotetaan, on hyvä käydä heti läpi. Haluan saada kokonaiskuvan teh-tävistäni. Ja se, mikä vakituisille työnteki-jöille on itsestään selvää, ei välttämättä ole sitä uusille tulokkaille, Anna muistuttaa.


palveluksessa. Onnistuneella perehdytyk-sellä ja oikein mitoitetuilla työtehtävillä sekä kesätyöntekijä että kaupunki saavat työsuhteesta mahdollisimman paljon irti. Kun onnistumme luomaan myönteisen työnantajakuvan vieraileville tähdillem-me, yhteinen taival ei ehkä jää vain tämän kesän mittaiseksi.

Eniten kesätyöntekijöitä palkataan lasten ja nuorten kesätoimintaan sekä ka-tujen ja puistojen kunnossapitoon. Sijaiset pääsevät nopeammin työhön käsiksi, kun työvälineet, käyttäjätunnukset, avaimet ja suojavarusteet on varattu ennakkoon. Työaikojen, kulkuohjeiden ja yksikön teh-tävien lisäksi, muista välittää myös hil-jaista tietoa esimerkiksi asiakaspalvelun psykologiasta. Kesätyöntekijöiltä kerätään palaute sähköisesti palautelinkillä, joka lähetetään jokaiselle kesätyöntekijälle henkilökohtaisesti.

Turun taideakatemiassa journalismia

Puuseppämestari Pasi Kivikoski ja työpajaohjaaja Ako Ahmad iloitsevat puutyöpajan uusista koneista ja keskusimurista, joka vie puupölyn mennessään.


tapetilla tapetilla

Vuoden luokanopettaja kehuu Vantaan koulutuksellista tasa-arvoa ja sitä, että koulujen väliset erot ovat pienet. Maailma ja koulu muuttuvat, mutta lapset ovat aina lapsia.Luokanopettajaliitto valitsi Vuoden Luo-kanopettajaksi Kai-Ari Lundellin Pähkinä-rinteen ala-asteelta. Perusteissa mainitaan, että Kai-Ari on monipuolinen peruskoulu-mies, joka on opettanut jokaisella luok-ka-asteella. Hän on toiminut myös koulu-kirjastonhoitajana, kehittänyt koulunsa tietotekniikan opetusta ja ylläpitänyt kou-lun kerhotoimintaa.

Vuoden luokanopettaja:

Vantaan koululaitos on aina ollut edistyksellinen

Rehtorin rooli on oleellinenHyvä työyhteisö on Kai-Arin mielestä kan-nustava. Siellä hyväksytään erilaisia ajatuk-sia ja opettajapersoonia.

– Pähkinärinteen koulu on aina ollut hyvä työyhteisö. Opettajien vaihtuvuus on ollut hyvin pientä. Kouluissa rehtorin rooli on siinä oleellinen, narsistisen rehtorin tu-hovoima on suuri. Rehtorin on luotettava koulunsa opettajiin.

Kokeneempien opettajien tuki ja kannustus on tärkeää uusille opettajille.

– Kokeneiden opettajien on otettava uudet opettajat mukaan koulun toimin-taan. Heille on annettava vastuuta ja moti-voivia työtehtäviä. Opettajienkokouksissa

on kaikille annettava suunvuoro. On hyvä järjestää kaikille yhteisiä koulun ulkopuo-lisia retkiä tai saunailtoja, joissa voi puhua muustakin kuin työstä. Se yhdistää hen-kilökuntaa.

Perusopetus muuttuu vahvasti tiimi-työn suuntaan niin, ettei yksi opettaja ole enää yksin vastuussa luokastaan.

– Yhteistyö lisää opettajan jaksamista. Opettajien välinen yhteistyö on tulevai-suudessa välttämätöntä, koska Vantaalla erityiskouluja on lopetettu ja erityisoppi-laita tulee tavallisiin luokkiin. Ongelma on, että opettajat eivät saa palkkaa tiimityöstä eikä palkaton lisätyö motivoi ketään.

Aikaa yksittäiselle oppilaalleKai-Ari on viihtynyt Vantaalla jo 33 vuotta ja nähnyt peruskoulun muutoksen ja kehi-tyksen. Moni asia on mennyt parempaan suuntaan.

– Vuoden Luokanopettajaksi nimeä-minen on hieno asia paitsi minulle, myös vantaalaiselle opetuskulttuurille. Vantaalla tehdään hyvää työtä ja tulosta vähemmäl-lä rahalla kuin muualla, on pakko keskittyä oleelliseen. Täällä vallitsee koulutukselli-nen tasa-arvo. Koulujen väliset erot ovat pienet, mikä on erittäin hienoa. Vantaan koululaitos on aina ollut hyvin edistyk-sellinen.

– Suurin muutos opettajan työssä on ollut ryhmäkokojen radikaali pienenemi-nen. Kun aloitin työt, yli 30 oppilaan luokat eivät olleet mitenkään poikkeuksellisia. Nyt opetan vain 19 oppilaan luokkaa! On aikaa yksittäiselle oppilaalle, se on tärkeää. Kehitys on mennyt parempaan suuntaan. Ainoa ikävä puoli on, että resursseja ei ole riittävästi, kuten urani alkuaikoina oli.

– Oppilaat eivät ole kolmenkymme-nen vuoden aikana paljoa muuttuneet. Lapset ovat edelleen lapsia. Ennen kiusaa-minen oli kouluissa raaempaa, toisaalta

nykylapset ovat lyhytjänteisempiä kuin ennen. Lapset ovat avoimempia ja välit-tömämpiä. Samalla itsekkyys on selvästi lisääntynyt, niin kuin muuallakin yhteis-kunnassa.

Älkää säästäkö hengiltä Viiden lapsen isä ja kahden isoisä on ahke-ra bloggaaja ja ottaa kriittisestikin kantaa koulutuspolitiikkaan.

– Bloggaaminen kohentaa vireys- tilaani. Blogissa pääsee kommentoimaan nopeasti, mikä sopii minulle. Enkeliporsas-blogiani seuraa noin 300 lukijaa päivässä, parhaimmillaan se saa 600 lukijaa. Jotkut yleistä mielenkiintoa herättävät kirjoituk-set laitan Uuden Suomen blogipalveluun, silloin lukijoiden määrä moninkertaistuu. Blogissani on muutamia aktiivisia ja älyk-käitä vakikommentoijia, joten taso pysyy korkeana. Joskus keskustelu on ihanan ra-jua ja peistä väännetään surutta. Kesällä olen mökillä enkä bloggaile. Enkeliporsas liihottaa silloin ilman huolen häivää ja röh-kii mennessään.

Päättäjiä Kai-Ari haluaa muistuttaa syrjäytymisen ehkäisyn tärkeydestä. En-naltaehkäisy säästää resursseja.

– On puututtava ajoissa. Kaikki mah-dollinen on sijoitettava esikouluun ja pe-ruskoulun alaluokille. Luokkien ryhmäkoot on pidettävä pieninä myös tulevaisuudes-sa. Peruskoulua ei saa säästää hengiltä. Lähineuvolat ja puistotädit takaisin!

Kai-Arin blogi osoitteessa: http://www.properuskoulu.net

z Teksti Terhi Karhuniemi

Kuva Jukka Salminen

Kai-Ari Lundellin Enkeliporsas-blogilla on satoja seuraajia.

Vuoden 2013 opetusalan turvallisuuspal-kinto myönnettiin Hämeenkylän koululle. Perusteena palkinnon saamiselle oli kou-lun laaja-alainen ja pitkäjänteinen turval-lisuuden kehittämistyö.

Rehtori Pasi Majasaari toteaa, että turvallisuus koostuu varautumisesta ulko-puolisiin uhka- ja vaaratilanteisiin. Se pitää sisällään toimintamallit sekä yhteiset kei-not arjen turvallisuuden ylläpitämiseksi.

Tulipaloja ja muita onnettomuuksia varten Hämeenkylässä on kehitetty malle-ja, joita on myös harjoiteltu. Lukuvuoden alussa oppilaat tekevät koulurakennuk-sessa turvakävelyn, jolla tutustutaan mm. poistumisreitteihin ja sammutusvälineis-töön. Henkilökunnalla on joka lukuvuosi yksi turvallisuuspäivä, jolloin pohditaan teemaa luentojen ja käytännön harjoitus-ten avulla.

Opetusalan turvallisuuspalkinto Hämeenkylän koululle

Yhteisöllisyys on parasta ennaltaeh-käisyä koulun sisäisten ongelmien ratko-miseen. Koulussa on mm. Paussi-luokat ja pikavalinnan päässä ovat erityisopettajien nopean toiminnan joukot. Oppilaat myös tietävät, että koulussa tarpeen tullen to-della puututaan ongelmiin.

Opettajainhuoneessa yhteisöllisyys näkyy tukemisena ja kannustamisena sekä yhteisinä tilaisuuksina. Kunta 10-tutkimuk-sissa hyvä henki näkyy esimerkiksi siten, että kollegoilta saatu tuki ja sitoutumi-nen yhteisiin tavoitteisiin ovat selvästi yli valtakunnallisten keskiarvojen. Aikuisten kokema yhteisöllisyys on asia, joka heijas-tuu koko koulun arkeen, oppilaiden oppi-miseen, kertoo Majasaari.

z Teksti Terhi KarhuniemiKuva Veera Heinonen, Suomen palopäällystöliitto

Hyvässä työyhteisössä on ilo työsken-nellä. Työilmapiiri on hyvä ja sen aistivat myös muut. Vantaalla halutaan palkita työyhteisöjä, jotka tekevät vahvaa työtä työhyvinvoinnin ja tuloksellisuuden edistämiseksi. Työyhteisöt voivat hakea palkintoa itse, mutta uutuutena nyt myös toiset työntekijät ja asiakkaat voi-

vat ehdottaa työyhteisöjä mukaan. Tuloksellinen työyhteisö-palkinnon

voitti vuonna 2012 Pointin kirjasto, joka käytti palkintorahan opintomatkaan. Hyvä työyhteisö -palkintoa on jaettu Vantaalla vuodesta 2011. Katso ilmoitus takakannesta.

Ehdota hyvää työyhteisöä!


tapetilla tapetilla

Kun 16-vuotias Sipa aloitti 1963 toimistoharjoittelijana Helsingin maalaiskunnan, nykyisen Vantaan, rakennusvirastossa, housuja ja liian pitkiä hiuksia ei katsottu hyvällä. Esimiestä teititeltiin, kunnes hän ehdotti sinunkauppoja. Remington-kirjoituskone edusti hienointa toimistotekniikkaa ja kopioita sai vaharullan tai kalkeeripaperin avulla. Työviikko oli kuusipäiväi-nen ja tsuppari antoi tilipussin käteen kenkälaatikostaan.

50 vuotta eikä suotta

Hämeenkylän koulu tarjoaa op-pilaille mahdollisuutta suorittaa yläkoulun opetussuunnitelman ohessa lukion matematiikan kursseja. Yhteistyössä Vaski-vuoren lukion kanssa toteutettu pilotti toi kannustavia onnistu-misen kokemuksia niin oppilaille kuin opettajallekin.

– Oppilas ei välttämättä halua hukata opettajan aikaa oppitunneilla kysymyk-siinsä, vaan jää juttelemaan teemasta tun-tien jälkeen. Siihen on oltava valmis si-toutumaan. Ylöspäin eriyttämisessä pitää etsiä materiaaleja, jotka tarjoavat oppilaal-le sopivasti haasteita, kuvailee Hämeenky-län koulun matematiikan ja fysiikan opet-taja Timo Järvenpää.

Erityishuomiointi vaatii opettajan kiinnostusta ja eriytettävän oppilaan tun-temista. Koululle on hankittu lukion pitkän matematiikan oppikirjoja, jotka helpot-tavat opetussuunnitelmaa syventävien sisältöjen harjaannuttamista. Suoritetut lukion matematiikan kurssit luetaan hy-väksi lukioon siirryttäessä.

Lisätehtävien pyytämiseen voi kannustaaOpettajan asenne on tärkeä lähtökohta hyvien oppimistulosten saavuttamiseksi. Lukiokursseja Hämeenkylän koulussa suo-rittanut Lauri Pyyhkälä kertoo, että opet-tajan kannustus motivoivat häntä opin-noissa eteenpäin. Kokeilusta oppi paljon arvokasta.

– Itsenäinen työskentely auttaa tule-vissa opinnoissa ja muutenkin elämässä. Tässä oppii asettamaan itselleen tavoit-teita ja noudattamaan niitä ilman, että ku-kaan vahtii. Tämä on myös auttanut myös

Kannustava opettaja motivoi oppimaan vähän ekstraa

Hyvä fiilis tarttuu oppilaisiinkin

muiden aineiden laajemmissa tehtävissä, Lauri arvio.

Tässä oppii asettamaan itselleen tavoitteita ja

noudattamaan niitä ilman, että kukaan vahtii.

Hänen mukaansa lisätehtävien pyy-tämiseen on korkea kynnys. Ylimääräis-ten tehtävien suorittamisesta on kuiten-kin Laurin mielestä merkittävää hyötyä ja niiden pyytäminen pitäisi tehdä helpom-maksi.

Oppimista siirtymävaiheissaHenkilökohtaisen opintopolun luominen vaatii opettajan oma-aloitteisuutta ja ky-kyä tavanomaisesta ajattelusta poikkeami-seen. Ideoita syntyy innostavan ilmapiirin lisäksi myös jatkuvan kouluttautumisen kautta. Hyviä ajatuksia Timo sai esimer-

kiksi Vaskivuoren lukion kanssa järjeste-tystä yhteistyöstä, jonka aikana opettajat pääsivät seuraamaan toistensa opetusta.

– Vastaavaa toimintaa voisi lisätä. On-gelmana on vain aika ja mahdolliset sijais-kustannukset. Toiminta on mitä parhainta jatkokoulutusta, Timo toteaa.

Samanlaista yhteistyötä hän toivoisi myös alakoulujen matematiikan opettaji-en kanssa. Ideoiden ja käytäntöjen vaihta-misen lisäksi opetuksen seuraaminen tu-kee siirtymävaihetta kouluasteelta toiselle.

– Yhteistyö tarjoaa alakoulun viimeis-ten luokkien opettajille mahdollisuuden nähdä, mitä matematiikan opiskelu ylä-koulussa tarkoittaa ja toisaalta yläkoulun opettajat saavat tietoa siitä, mitä alakou-lusta siirtyviltä oppilailta voi odottaa osat-tavaksi, Timo perustelee.

z Teksti Anna MellinKuva Vesa Erähalme

Moni asia on Vantaalla muut-tunut puolessa vuosisadassa, mutta yksi asia on pysynyt: kau-punkisuunnittelulautakunnan sihteeri Sirkka Kosonen. Sipal-la tulee 1. kesäkuuta täyteen 50 vuotta kaupungin palvelukses-sa.

Kunnantaloa remontoimas-sa ollut kirvesmiesisä kysyi töitä keskikoulun päättävälle tyttärel-leen, joka aloitti hommat kevät-juhlaa seuraavana päivänä eikä ole sen koommin työnantajaa malttanut vaihtaa – tai ehtinyt. Sipa tuli rakennusvirastoon ai-kana, jolloin suurin muuttoliike Vantaalle oli juuri alkamassa. Alueelle nousi valtavasti taloja ja isoja rakennusprojekteja teh-tiin pienellä porukalla.

– Rakennusvirastossa oli hienoa se kun näki kehityksen ja käden jäljen, siinä ei nyhrät-ty minkään pienten nippelien

kanssa. Maankäytön puolella taas on saa-nut nähdä kaupunkikuvan syntymistä.

Työssäjaksaminen on elämässä jaksamistaPitkä uran salaisuus onkin Sipan mukaan ollut mielekkäät työtehtävät.

– Hyvät työkaverit ja esimiehet ovat tietysti toinen tekijä. Kunta on ollut var-ma työnantaja, kerran olin lomautettuna 90-luvun alussa. Yleisesti ottaen työssä-jaksaminen on minun mielestä elämäs-sä jaksamista. Työssä jaksaa kun on muu elämä kunnossa. Olen ollut onnekas, mi-nulla on perhe, mies ja kolme jo aikuista lasta. Olen saanut säilyttää lapsen mielen, ratsastuksenkin aloitin kuusikymppisenä.

Koko ikäni olen asunut Korsossa ja turva-verkot, isovanhemmat, ovat olleet lähellä. Sillä on ollut iso merkitys.

Toimistoharjoittelijasta Sipa eteni en-sin kanslistiksi ja sitten rakennustoimen päällikön sihteeriksi. Samalla hän on toi-minut lukuisten toimikuntien ja hallitusten sihteereinä. Organisaatiokaaviossa Sipan paikka on vaihdellut moneen kertaan, vi-rastoja on yhdistetty ja taas erotettu. Muu-toksista Sipa ei ole paljon hermoillut.

Kaikki on kiinni ihmisten johtamisesta,

organisaatiorakenteella ei siinä ole paljon merkitystä.

– Kaikki on kiinni ihmisten johtami-sesta, siitä miten ihmiset saadaan toimi-maan, organisaatiorakenteella ei siinä ole paljon merkitystä. Nopeaa sopeutumista jatkuvien organisaatiomuutosten keskellä on saanut opetella, Sipa nauraa.

Työn arvostus on tasapuolisempaaSihteerit ovat myös saaneet olla aina tek-niikan etujoukoissa. Sipakin oli yksi ensim-mäisistä tietokoneaikaa siirtyneistä. Uudet systeemit eivät häntä enää hetkauta.

– Kun on kalkeeripapereista aloitta-nut, niin kyllä tässä aina jonkun uuden Astan (uusi asiakirjojen tallennusjärjestel-mä) opettelee. Tekniikan kehitys on ollut hieno asia, vaikka toisaalta nyt ollaan sen armoilla, toimiiko järjestelmä tänään vai ei.

Vantaa on kasvanut, mutta säilyttä-nyt kaupunkina mutkattoman luonteensa. Työelämässä on Sipan mukaan nykyään terveemmät asenteet.

– Ennen virkailijat pitivät itseään vä-hän muita parempina. Nykyään arvoste-taan muidenkin työtä enemmän.

Me toden totta arvostamme Sipan työtä ja kiitämme tähänastisesta. Vuoden päästä alkaa ansaittu eläke.



tapetilla tapetilla

Palveluneuvoja Ari Kallisen työnä on helsinkiläisten opastaminen kaupungin palveluissa. Kaupungilla riittää palveluita ja palveluneuvojalla riittää tiedettävää ja muistettavaa.

– Kysymykset vaihtelevat paljon, mm. vuodenaikojen mukaan. Talvella kaupun-kilaisia kiinnostaa katujen auraus, nyt ke-vätpuhdistus, vuodesta 1998 Helsingin kaupungilla työskennellyt Kallinen kertoo.

Elämää kaupungintaloonViimeisen kolmen vuoden ajan Virka- infossa on hoidettu myös maahanmuutta-japalveluita. Uuteen maahan tullessa pitää elämän perusasiat saada ensimmäiseksi kuntoon: mistä saada asunto, miten hakea

Palveluneuvojat vuoroin vieraissa

Ari Kallinen perehtyi Vantaan Yhteispalvelun käytäntöihin Click Vantaa -projektikoordinaattori

Sari Pajalan opastuksella. ClickYksi Yhteispalvelujen yhteistoiminnan muoto on Click-hanke, jossa Espoo, Helsinki, Vantaa ja Kauniainen kehittävät yhdessä maahanmuuttajien neuvonta-palveluja. Tavoitteena on, että maahan- muuttajat voisivat saada helposti perus-tietoa kaupunkien palveluista, suomalai-sesta palvelujärjestelmästä ja maahantu-loprosesseista.

Hanke yhdistää internetissä an-nettavan ja kumppanuuskaupunkien henkilökohtaisen neuvonnan. Asiakkai-den ja kaupunkien neuvojien käyttöön

töitä ja miten ilmoittaa lapset kouluun. Maahanmuuttajien palvelua varten Vir-ka-infossa on maahanmuuttajataustaisia neuvojia. Eri viranomaisten yhteistyössä Helsinki tulee hieman Espoon ja Vantaan perässä. Maahanmuuttovirasto, poliisi ja maistraatti ovat mukana palvelussa, mutta esimerkiksi Kelan tai HSL:n asioita ei pysty toistaiseksi hoitamaan Virka-infossa, toisin kuin Vantaan Yhteispalvelupisteissä.

Virka-info sijaitsee Helsingin kaupun-gintalossa, joka on vanha historiallinen rakennus Kauppatorin laidalla.

– Ihmiset saattavat arastella kävellä sisään kaupungintaloon. Osa tuntuu miet-tivän, onko tämä edes julkista tilaa, Kalli-nen sanoo.

Paikkaa on elävöitetty sijoittamalla

Virka-info ja sen yhteydessä toimiva Vir-ka Galleria kaupungintalon aulaan. Virka-infossa kaupunkilaiset voivat myös lukea lehtiä ja käyttää nettiä.

KulttuurierojaViime vuonna Kallinen tutustui parin päi-vän ajan Espoon Sellossa toimivaan yh-teispalvelupisteeseen. Naapurikaupunki-en välillä on eroja.

– Sello on liikenteen solmukohta ja iso kauppakeskus, jossa luonnostaan liik-kuu paljon ihmisiä. Lähtökohtakin on siis aika erilainen kuin meillä. Espoossa tuntuu olevan enemmän hallintokuntien välistä yhteistyötä, Helsingissä virastot ovat itse-näisempiä. Vantaan käytännöt muistutta-vat paljon Espoota. Ehkä suurin käytännön

ero omaan työhöni on, että Vantaalla kä-sitellään rahaa esimerkiksi matkalippujen myynnissä, Kallinen kertoo.

Palveluneuvojien kierto kaupunkien välillä toteutettiin nyt toista kertaa. Huh-tikuun aikana kaikkiaan 24 Helsingin, Van-taan ja Espoon palveluneuvojaa tutustui päivän ajan toistensa työhön. Kaikki kir-joittavat havainnoistaan raportin. Kallinen on tyytyväinen mahdollisuuteen tutustua naapurikuntien kollegoihin.

– Olen itse asunut sekä Helsingissä, Vantaalla että Espoossa. En usko, että ta-vallinen kuntalainen näkee suurta eroa kuntien välillä. Yhdessä kunnassa käydään töissä, toisessa asutaan ja kolmannessa vaikka opiskellaan. Varsinkaan maahan-muuttajat eivät tuijota kuntien rajoja, vaan kaikkia kiinnostavat samat peruskysymyk-set, hän pohtii.

z Teksti ja kuva Auli Karra

Seure toteutti helmikuussa keikka-laisilleen kyselyn, jolla selvitettiin heidän kokemuksiaan sekä Seuresta työnantajana että työkohteista. Kyse-lyyn vastasi 1490 työntekijää. Suurin osa vastaajista työskenteli terveyden-huoltoalalla, päivähoitoalalla ja ope-tusalalla.

Kyselyyn vastaajat olivat yleisesti tyytyväisiä Seuren toimintaan ja asi-ointiin työkohteissa. Vastaajista 91 prosenttia on valmis suosittelemaan Seurea työnantajana ystävilleen sekä kollegoilleen ja 92 prosenttia vastaa-jista on viihtynyt hyvin viimeisimmäs-sä työkohteessaan.

Vastaanotto vaikuttaaKeikkalaisten työkohteissa saama vastaanotto ja perehdytys vaikutta-

KAUPUNKIEN HENKILÖSTÖPALVELUYHTIÖHELSINKI • VANTAA • ESPOO • KAUNIAINEN

91 % keikkalaisista suosittelee Seureavat merkittävästi työvoiman saatavuu-teen, työntekijän haluun tulla kohteeseen uudelleen, sekä siihen, mitä hän kertoo kohteesta eteenpäin. Kyselyn perusteel-la perehdytys- ja vastaanottoasiat ovat keskimäärin hyvällä tolalla. Vastaanotto Vantaan työkohteissa koetaan hyväksi: toi-mialasta riippuen 92–95 prosenttia vas-taajista on saanut mielestään erittäin tai melko hyvän vastaanoton viimeisimmissä työkohteissaan. Perehdytyksen kohdalla hajonta vastauksissa oli suurempaa.

Kehitystyötä yhteistyössä asiakkaiden kanssaKyselyn tuloksia hyödynnetään kehitet-täessä Seuren toimintaa. Eri toimialojen keikkalaisten vastauksissa painottuivat erilaiset asiat. Terveydenhuoltoalan keik-kalaiset odottavat ensisijaisesti työnan-

on kehitelty chat-palvelua, jonka avulla vastaukset kysymyksiin saadaan nopeasti. Tietoa kootaan myös yhteiseen sähköi-seen tietopankkiin.

Vuosina 2013–2014 toteutettava Click-hanke on osittain ESR-rahoitteinen, osittain kaupunkien itsensä kustantama. Työntekijöiden työpajat ja tietoiskut uu-desta neuvontavälineestä ovat alkaneet keväällä ja jatkuvat koko hankeajan. Asi-akkailta kerätään koko ajan palautteita.

tajaltaan, että töitä on riittävästi tarjolla ja palvelu sekä verkossa asiointi sujuvaa. Moni arvostaa sitä, että Seuressa tunne-taan työntekijän osaaminen. Se auttaa oi-kean työkohteen löytämisessä.

Päivähoitoalan vastausten perusteella kehityskohteeksi nousee keikkalaisen kei-kasta etukäteen saama tieto työkohteesta keikalle lähtiessään. Kaikkein tyytyväisim-piä Seureen ja saamaansa perehdytykseen olivat opetusalan keikkalaiset. Jatkossa Seure kehittää perehdytyskäytäntöjä en-tistä vahvemmin yhteistyössä koulujen kanssa.

z Teksti Maija Valkama

Helsingin Virka-infon palveluneuvoja Ari Kallisella oli huhtikuussa erilainen työpäivä. Hän ei suunnannut aamulla Helsingin kaupungintalossa sijaitsevaan työpaikkaansa, vaan vietti päivän Tikkurilan yhteis-palvelussa.


tapetilla tapetilla

Vantaan sosiaali- ja terveyden-huollon toimiala valittiin Suo-men julkisen sektorin parhaaksi käytännöksi 2013. Valinta läm-

mittää monen sosterin työntekijän sydän-tä, sillä kovin usein työntekijöiden korviin kantautuu vain se negatiivinen palaute. Valtiovarainministeriön ja Suomen Kunta-liiton arvioinnin mukaan Vantaan sosiaa-li- ja terveydenhuollon toimialueella on jatkuvasti parannettu toimintaa CAF-laa-tutyön* avulla. Tuottavuuden lisääntymi-sen lisäksi toimialueen erityisvahvuutena pidettiin muun muassa erilaisten palau-tejärjestelmien monipuolista hyödyntä-mistä sekä tavoitteellista laatujohtamista. Apulaiskaupunginjohtaja Jukka T. Salmi-nen on tyytyväinen toimialan saamaan tunnustukseen.

– Henkilöstön sitoutuminen ja ke-hittämishalu näkyvät toiminnassamme. Asiakkaita kuunnellaan herkällä korvalla.

– Palkinto osoittaa, että meillä raken-

Hyvästä paras – ja miten siitä eteenpäin

teet ovat kohdallaan. Kehittämisen kan-nalta on kuitenkin olennaista, että iso osa kehittämistarpeista ja -kohteista nousee palveluista jo ilman erillisiä arviointeja. Meillä sekä kaupungin että toimialan joh-to on sitoutunut jatkuvaan laadun paran-tamiseen. Laatukoordinaattori Eija Säilä tekee toimialojen kanssa pitkäjänteistä työtä palvelujen laadun parantamisek-si. Juuri Eija ehdottikin meille kilpailuun osallistumista, kertoo erityisasiantuntija Meri-Tuuli Lehmuskallio sosterin kehit-tämisyksiköstä.

Entä tästä eteenpäin?Sosiaali- ja terveystoimen arvioinnissa saama palaute oli myönteistä, mutta si-sälsi myös kehittämisehdotuksia. Palaute käydään huolella läpi. Pyrkimys on vie-lä parempiin käytäntöihin. Kaupungin taloudenhoito-ohjelmassa voidaan onnis-tua luomalla uusia toimintamalleja.

– Nyt ei riitä se, että säästetään, vaan tarvitaan uudenlaista ajattelua, vaihtoeh-toisia tapoja tuottaa palveluita. Strategia-työssä on ollut vahvasti esillä mm. moni-tuottajamallin hyödyntäminen. Palvelut on onnistuttu tuottamaan vaikuttavasti. Olemme vantaalaisia varten, korostaa Juk-ka T. Salminen.

Kaupungin käytössä on nyt hyvä vä-line vantaalaisten hyvinvoinnin seuraami-seen: sähköinen hyvinvointikertomus. Sen avulla päättäjät voivat päättää toimenpi-teistä, joilla kuntalaisten hyvinvointia pa-rannetaan.

– Jatkossa meidän on tuettava van-taalaisia enemmän oman elämänsä hallin-nassa, sillä esimerkiksi päihteiden käyttö ja liikunnan vähäisyys ovat monille terveys-riskejä. Tähän tarvitaan uusia keinoja herä-tellä ihmisiä oman kuntonsa hoitamiseen.

Kuntalaisten osallisuutta palvelujen

kehittämisessä vahvistetaan jatkossa yhä. Tehokkuutta ja mielekkyyttä työhön saa-daan muuttamalla rutiiniluontoisia töitä sähköisiksi palveluiksi. Hyviä esimerkkejä ovat sähköinen ajanvaraus ja eReseptin uudistamispyynnön sähköinen välittämi-nen.

– Näin työntekijämme voivat käyttää vapautuvan ajan varsinaiseen asiakas-työhön. Sähköinen asiointi on investoin-ti, joka maksaa itsensä nopeasti takaisin, Salminen arvioi.

z Teksti Vappu VienamoKuvat Sebastian Stenvall

- Sekä kaupungin että sosterin johto on sitoutunut jatkuvaan laadun parantamiseen, arvioi Meri-Tuuli Lehmuskallio. – Sosterissa uskalletaan tuoda esille myös epäkohdat, ja siten niihin voidaan nopeasti puuttua. Se on hyvä pohja toiminnan laadun kehittämiselle.

*CAF - Common Assessment Framework on EU-jäsenmaiden yhteistyönä kehitetty julkisen sektorin organisaatioiden laadunarviointimalli.

Moni vantaalainen lienee nähnyt harmaan, ketterän ja äänettömän auton, jonka kyljessä on Vantaan vaakuna ja numero 1001. Kyseessä on kaupungin katu-tarkastuksen Mitsubishi i-Miev -sähköauto.

Vantaa on testannut sähköautojen käyttöä kaupungin toiminnassa vuodesta 2008 – jo ennen kuin niistä tuli trendikkäitä. Tuolloin hankittujen kahden sähköisen Mega-merkkisen kevyen nelipyöräajo-neuvon noin 60 kilometrin toimintasäde osoittautui kuitenkin rajalliseksi ja Vantaa luopui Megoistaan viime syksynä.

Uusi sähköauto toimii hyvin talvellakinViime vuonna uuden polven sähköautojen tullessa Suomen markkinoille, kaupungilla arveltiin ajan olevan kypsä niiden täysimit-

Vantaan katuja valvotaan

sähköautollaKatuvalvoja Raimo Honkanen on huristellut sähköautolla jo puolisen vuotta. Hiljattain myös rakennusvalvonta otti käyttöönsä samanlaisen. Sähköautot latautuvat Tikkuparkissa.

taiseen työkäyttöön. Katutarkastuksessa tarvittiin uutta ajoneuvoa ja niin uusi Mit-subishi i-Miev -sähköauto korvasi katutar-kastaja Raimo Honkasen vanhan poltto-moottoriauton.

Honkanen suhtautui monien muiden sähköautoihin perehtymättömien ihmis-ten lailla hieman varauksellisesti sähköi-seen uutuuteensa.

– Auto on pienikokoinen ja arvelin, että talvella tulee ongelmia lumella ajetta-essa. Näin ei kuitenkaan käynyt. Mitsussa on enemmän massaa kuin ulkoapäin ar-vaisi ja se kulkee hangessakin varsin hyvin, Honkanen kertoo.

Auton ajosäde on kesäisin noin 130 kilometriä yhdellä latauksella, mutta tal-vella lämmityksen kuluttama energia syö tästä merkittävän osan. Auton akut saa kaupungin käytössä olevassa keskino-peassa latauspisteessä ladattua uudelleen puolessatoista tunnissa samaan aikaan kun Honkanen hoitaa toimistotyöt. Myös yöt auto viettää latauksessa. Toisaalta pe-rinteisiä tankkausreissuja huoltoasemille

ei tarvita. Sähkön kanssa ajaminen tulee monin verroin halvemmaksi kuin dieselillä tai bensiinillä – ympäristöystävällisyydestä puhumattakaan.

Etuina hiljaisuus ja kiihtyvyysKatutarkastajan tehtävänä on valvoa Van-taan katujen kunnossapitotöiden toteu-tusta hänelle nimetyllä alueella. Tähän työ-hön sähköauto sopii erinomaisen hyvin.

– Koska auto on lähes äänetön, sillä pääsee tarvittaessa huomaamatta hyvin-kin lähelle valvottavaa työmaata, Honka-nen toteaa puolileikillään.

Kaupunkiliikenteessä sähköauto on myös erittäin näppärä hyvän kiihtyvyy-tensä takia.

– Maantienopeus on ihan riittävä. 130 kilometriä tunnissa irtoaa helposti, Honkanen sanoo.

– Kokeiltu on.

z Teksti Petteri HarjulaKuva Milla Hamari

Vantaa on mukana Pääkaupunkiseu-dun sähköinen liikenne -hankkeessa, jonka tavoitteena on luoda Suomeen sähköisen liikenteen perusinfrastruk-tuuri, sähköiseen liikenteen kasvatta-minen ja siihen liittyvän liiketoimin-nan kehittäminen Suomessa. Vantaan kaupungin kohdalla tämä tarkoittaa sähköautojen suosimista työkäytössä mahdollisuuksien mukaan ja kattavan sähköautojen latauspisteverkoston mahdollistamista. Kaupungin liiken-nesuunnittelun yleissuunnitelmassa on hahmoteltu paikat lähes sadalle latauspisteelle. Vantaan Energia suun-nittelee rakentavansa 4–5 latauspistet-tä vuoden 2013 aikana.

Lisätietoja sähköisestä liikentees-tä: www.sahkoinenliikenne.fi


tapetilla tapetilla

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö myönsi äitienpäivänä 34 äidille Valkoisen Ruusun Ritarikunnan I luokan mitalin kultaristein tunnustuksena esimerkillisestä työstä lasten ja nuorten kasvattajana. Yksi kunniamerkin saaneista oli Habiibo Mohamed. Somaliasta vuonna 1994 saapunut vantaa-lainen perhetyöntekijä on ylpeä saamastaan tunnustuksesta, jota on jaettu suomalaisäideille vuodesta 1946.

Palkittu suomalaisäitiehtii tukea myös muita

Lähihoitajaksi valmistunut Habiibo Mo-hamed on työskennellyt kohta kolme vuotta Vantaalla maahanmuuttajien yh-teispalvelupisteen sekä asumispalvelui-den ja maahanmuuttajatyön yhteisenä perhetyöntekijänä. Kauniit, vastahennatut kädet pitelevät uutuuttaan hohtavaa kun-niamerkkiä. Huomionosoitus tuli Myyrmä-essä asuvalle 42-vuotialle Habiibolle yllä-tyksenä.

– Onhan tällaisella mitalilla suuri mer-kitys. Siitä saa virtaa ja voimaa äitiyteen, sanoo seitsemän lapsen äiti onnellisena.

Rajat ja rakkaus toimii kaikkiallaHabiibo kokee olevansa sekä somalialai-nen että suomalainen äiti.

Valkoisen Ruusun Ritarikunnan I luokan mitali kultaristein on tunnustus esimerkillisestä työstä lasten kasvattajana.

– Kannustan opiskelemaan ja itsenäis-tymään. Toisaalta painotan yhteistyön ja auttamisen merkitystä. ”Rajat ja rakkaus” on paras vanhemmuuden ohjenuora kaik-kialla. Komennan myös naapurin lapsia. Eivätkä heidän vanhemmat tunnu siitä suuttuvan. He ymmärtävät, että minä ha-luan heidän lapsilleen vain hyvää.

Äitiydessä tärkeintä on läsnäolo.

Väsyneenäkin annan lapsilleni aikaa. Halu-an olla paitsi äiti, myös ystävä heille.

Toukokuun toisena sunnuntaina Hel-singin Säätytalossa järjestetyssä juhlassa oli palkittujen äitien, heidän omaistensa ja presidenttiparin lisäksi läsnä sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko ja Man-nerheimin Lastensuojeluliiton pääsihteeri Mirjam Kalland.

– Olihan se erinomainen juhla. Oli ihanaa kakkua ja kaikenlaisia lohileipiä. Presidentti Niinistö kysyi minulta missä päin Vantaata asun ja kertoi itse käyvänsä Myyrmäessä luistelemassa.

Vantaa on Habiibon mukaan hyvä paikka kasvattaa lapsia.

– Täällä on niin luonto kuin palvelut-kin lähellä. Tukea saa elämän eri tilanteis-sa. On nuorisotiloja ja liikuntapaikkoja, Habiibo listaa.

Vertaistukea maahanmuuttajaäideilleVanhin Habiibon lapsista on 18 vuotta, nuorin 5 vuotta. Työn ja lasten hoidon lisäksi Habiibo ehtii tehdä myös vapaa-ehtoistyötä. Hän ohjaa ja rohkaisee maa-hanmuuttajaäitejä Myyrmäen alueella mukaan erilaiseen toimintaan, vaikkapa avoimeen päiväkotiin.

– Kielitaidottomuus nolottaa ja en-nakkoluuloja on puolin ja toisin. Siksi maahanmuuttajanaisia on vaikea saada paikalle. Tuen ja kannustan heitä mukaan.

Kahden kulttuurin yhdistämisessä on omat haasteensa. Suvun ja perheen tuen puute on monelle maahanmuuttajalle uusi tilanne.

– Somaliassa synnyttänyt äiti ei tee muuta kuin imettää ja on muiden pas-sattavana 40 päivää synnytyksen jälkeen.

Täällä käyt kaupassa ja seisot keittämässä ruokaa perheelle saman tien. Olen onneksi itse todella sosiaalinen ja olen saanut tääl-lä ystäviä, sekä maahanmuuttajista että suomalaisista. He korvaavat perhettä. Mie-heni on myös osallistunut lastenhoitoon koko ajan paljon. Hän on ylpeä minusta, että olen opiskellut, teen töitä ja toimin vapaaehtoistyössä. Vaikka joskus hän ih-mettelee onko hänellä vaimoa ollenkaan, vai olenko minä joku YK:n avustusjärjestö, Habiibo nauraa.

Jos vain aikaa olisi vielä enemmän, Habiibo haluaisi edistää sitä, että maahan-muuttajanuorille olisi omia nuorisotiloja.

– Oma tila on tärkeä kulttuurisen identiteetin säilyttämiseksi. Äitinä minä ajattelen aina nuoria ja heidän tulevai-suuttaan.

z Teksti ja kuvat Anna Groth


uppsnappat i farten

24 Vautsi | Vantaan kaupungin henkilöstölehti

henkilökohtaista

FaktaAlterneringsledigheten hjälper att orka i arbetslivet. I stället för den som tar ut alterneringsledighet ska man anställa en arbetslös fast inte nödvändigtvis till samma uppgifter. Även arbetsgivaren kan ha nytta av att få nytt kunnande till arbetsgemenskapen. Minimilängden för ledigheten är 90 och maximi 359 ka-lenderdagar. Villkoret för att få ledighet är 10 års arbetshistoria och heltidsans-tällning hos samma arbetsgivare i minst 13 månader. Ersättningen är 70-80 % av den arbetslöshetsdagpenning som arbetstagaren skulle ha rätt till om han eller hon blev arbetslös. mol.fi

Kehittämällä palveluja ja tuotteita vaikutetaan suoraan vantaalaisten

hyvinvointiin. Kehitystyö ei lopu koskaan, aina on varaa parantaa. Siihen tarvitaan hyvinvoinnin visionäärejä.

Työpari kehityksen kärjessä

Erityisasiantuntija Katja Louhio ja projektisuunnittelija Marjaa-na Pennanen ovat hyvinvoinnin kehittämisen ammattilaisia. He

tekevät työtä vantaalaisten terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi ja terveysero-jen kaventamiseksi mm. uuden sähköisen hyvinvointikertomuksen avulla. Kerätty hyvinvointitieto on tärkeä tuki päätök-senteossa.

– Sähköisen hyvinvointikertomuksen ja ennakkoarviointimallin ansiosta pysty-tään arvioimaan päätösten vaikuttavuutta entistä paremmin, samoin sitä mihin vähe-neviä resursseja kannattaa laittaa, työpari-na työskentelevä kaksikko kertoo.

Maailma ei tule valmiiksi, mutta työ on Katjan mielestä palkitsevaa kehittä-mismyönteisessä työpaikassa. Tulihan siitä juuri konkreettinen palkintokin kun Val-tiovarainministeriö ja Suomen Kuntaliitto

KukaProjektisuunnittelija Marjaa-na Pennanen

AsuuEtelä-Haagassa Helsingissä

KoulutusFilosofian tohtori. Terveys-tieteiden maisteri. Sairaan-hoitaja

Työhistoria VantaallaAloittanut tammikuussa 2013

Parasta työssäTäällä on vaikuttamismahdollisuuksia, kehittämismyönteinen asenne ja työs-tä saa arvostusta.

Akut latautuvatLiikkumalla, seurakunnan toiminnassa ja sohvalla löhöilemällä kissa ja karkki-pussi kainalossa.

KukaErityisasiantuntija Katja Louhio

AsuuEspoon Nöykkiössä

KoulutusTerveystieteiden maisteri. Traden-omi. Sairaanhoitaja (AMK)

Työhistoria VantaallaTullut elokuun 2012 lopussa

Parasta työssäSaa olla mukana kehittämässä uutta, työssä pääsee vaikuttamaan

ja esimiehiltä sekä työkavereilta saa vahvan tuen.

Akut latautuvatPerheen kanssa, jalkapallokentän reu-nalla ja treenatessa maratonille.

valitsivat Vantaan sosiaali- ja terveyden-huollon toimialan Suomen julkisen sekto-rin parhaaksi käytännöksi 2013.

– Kehittämistyötä ei tehdä vain ni-mellisesti, vaan me saamme oikeasti myös paljon aikaan. Terveydenhuollon täytyy mennä koko ajan eteenpäin.

Katjan ja Marjaanan työssä ei ole kahta samanlaista päivää. Työ on paljon kokouksissa istumista eri johto- ja ohjaus-ryhmissä ja erilaisissa seudullisissa ver-kostoissa. – Yhteistyö monien toimijoiden kanssa ja vuorovaikutus tukevat kuiten-kin hienosti omaa työtä. Toisaalta tässä on paljon itsenäistä tiedon tuottamista, Katja kertoo.

– Vantaalla on hienoa kun organisaa-tio on loppujen lopuksi aika ohut, omia ajatuksiaan pääsee viemään helposti suo-raan korkeallekin tasolle. Tulee tunne, että oikeasti pystyy vaikuttamaan. Mielenkiin-

toista on myös ollut tutustua kunnallisen päätöksenteon valmisteluun, Marjaana lisää.

Työparina työskentelystä Katjalla ja Marjaanalla ei ole muuta kuin hyvää sa-nottavaa. Molemmat kiittelevät sitä miten antoisaa ajatusten pallottelu ja tuulettami-nen toisen kanssa on.

– Kun ”työsuhde” on niin hyvä kuin meillä Katjan kanssa, niin silloin on ma-tala kynnys ideointiin. Tuntuu myös kuin työparin kanssa työhön olisi päässyt no-peammin sisään, Marjaana sanoo.

– Yhteistyö tukee työn eteenpäin vie-mistä. Jo nyt harmittaa, että työpari läh-tee hankeen loputtua ensi syksynä, Katja toteaa.

z Teksti ja Kuva Anna Groth

Klockan är halv tio, morgonsolen värmer på balkongen, papego-jorna skriker, igen har nya blom-mor slagit ut, en ödla klättrar

längs väggen, Medelhavet glimtar bak-om träden, kaffe doftar. Det var en vanlig måndagsmorgon i början av december för informationssekreterare Merete Ikä-heimo, som tillsammans med sin man till-bringade fem månader på alterneringsle-dighet den gångna vintern. Tre månader av det gick åt i värmen i Torremolinos.

– Nog slog det mig någon gång att där sitter de i stadshuset i Dickursby och ute är kolmörkt. Men inte var det många gånger mina tankar vandrade hit, man glömmer nog allt vad jobbet beträffar där i solen, berättar Merete med underbar sol-bränna på sitt ansikte.

Dagarna hade sin stilla gång på sol-kusten.

– Vi tog långa promenader, handlade i de härliga små butikerna, tog lokaltå-get till grannstäder, åt tapas, upplevde

Pieni sanasto:ödla sisiliskoalterneringsledighet vuorotteluvapaasolbränna rusketusbeträffar mitä tulee jhnkbenägen taipuvainenvillkoret ehto

Samtidigt på en annan platsjulmarknader, men löste också korsord och såg på TV. Det bästa var nog att få vara lättklädd ute i ljuset. Ljusets betydelse förstår man först där.

Merete har jobbat för Vanda stad snart i 25 års tid, först i sta-dens turistbyrå, sedan på infor-mationsenheten. Nu kändes det lämpligt att ta en paus.

– Jag var nog livrädd för hur det ska gå, hur kan jag skola in min vikarie till allt det jag gör. Fast det är ju helt tokigt, allt gick hur bra som helst här. Rekom-menderar nu alterneringsledig-het varmt för alla som är 55+. Det var också jätte bra att märka att man är nog inte ännu färdig för pension. Jag vill faktiskt vara med i arbetslivet ännu en tid.

Det blev att komma tillbaks till ett team där mycket hade förändrats: det var både ny chef och direktör, kolleger hade bytts

till en del, titeln var annan. Allt från e-post och invånartidningen till kaffekokaren hade förnyats. Man kunde bli nervös av mindre.

– Jag har varit benägen att stressa i onödan. På ledigheten lärde jag mig att koppla av och nu när jag varit ett par veckor tillbaks på jobbet, verkar det som jag skulle lyckas ta det lugnare även här. Jag andas in och tänker att det här ändå är bara arbete. Man ska göra sitt bästa, men inte stressa ihjäl sig.

z Text Anna GrothBilder Merete Ikäheimo och Anna Groth


koulutus

26 Vautsi | Vantaan kaupungin henkilöstölehti

työkalupakki

Teknisiä vinkkejä

Tietohallinnossa huhtikuussa 2013 käynnistynyt asennusprojekti päi-vittää Vantaan kaupungin hallinnon työasemat Windows 7 -versioon. Asennus koskee sekä pöytäkoneita että kannettavia. Projektin piiriin kuu-luvat työasemat, joissa on Windows XP -käyttöjärjestelmä ja joissa konei-den vaihtoaika on kesäkuun 2014 jälkeen. Tätä ennen vaihtuviin konei-siin ei Windows 7 -käyttöjärjestelmää asenneta vaan käyttäjä saa uuden koneen normaalin leasing-kierron mukaan.

Tarkoituksena on yhdenmukais-taa hallinnon verkon työasemien käyttöjärjestelmät, mikä mahdollistaa myös muiden nykyaikaisten ohjelmis-tojen hyötykäytön sekä uudenlaiset ohjelmistojen jakelutavat. Windows 7 -käyttöjärjestelmään siirrytään ko-konaisuudessaan huhtikuuhun 2014 mennessä.

Asennukset porrastetusti toimialoittainAsennettavia työasemia on yhteen-sä 3 500–4 000 kpl. Työasemat päivi-tetään vuoden 2013 ja kevään 2014 aikana porrastetusti toimialoittain. Ensimmäiset asennukset on aloitet-tu huhtikuun 2013 lopussa sivistys-toimen työasemista. Sivin työasemi-en asennukset kestävät alustavien suunnitelmien mukaan kesään 2013. Sivin jälkeen vuorossa ovat konsas (mukaan lukien Vantaan Tilapalvelut Oy), mato ja soster, edellä mainitussa järjestyksessä.

Toimialakohtaiset aikataulu-suunnitelmat julkaistaan lähiaikoina projektin omalla Avain-sivulla. Tar-kat asennuksen toteutusajankohdat ilmoitetaan työaseman käyttäjille sähköpostitse ennen suunniteltua asennusta. Yhden työaseman päivi-tykseen arvioidaan kuluvan n. 2–4

tuntia, jonka aikana työasemaa ei voi käyttää. Työasemia pystytään asen-tamaan kohteesta riippuen n. 4–20 kpl päivässä.

Etukäteen huomioitavaaTietohallinnon hyvien käytäntöjen mukaisesti työasemien käyttäjiä oh-jeistetaan tallentamaan tiedostonsa H-verkkolevylle tai vaihtoehtoisesti C:\data -kansioon. Mikäli käyttäjillä on työn kannalta kriittisiä toimialakohtai-sia erityissovelluksia, on nämä hyvä käydä läpi asentajan kanssa ennen asennusta. Tarkemmat ohjeet lähete-tään käyttäjille sähköpostitse ennen suunniteltuja asennuksia.

Tällä hetkellä kannettavien tie-tokoneiden mallit P8110, P8020 ja S7220 eivät kuulu asennusten piiriin. Näiden koneiden vaihtoa pyritään mahdollisuuksien mukaan aikaista-maan.

Mahdolliset projektiin tai asen-nukseen liittyvät kysymykset voi lähettää projektin sähköpostilaa-tikkoon [email protected]. Projektin Avain-sivu löytyy osoittees-ta Etusivu > Toimialat > Konserni- ja asukaspalvelut > Tietohallinnon pal-velukeskus > ICT-hankkeet > Käyn-nissä olevat IT-projektit > Windows7-asennusprojekti.

z Tietohallinto, Windows7-asennusprojektiElina Vikman, Marjut Karri

Windows 7 -käyttöjärjestelmä tuo uusia mahdollisuuksia

Henkilöstökeskuksen kehittämispalvelut

Kesän johtamistarjottimen tarjontaaVielä ehtii ilmoittautua seuraaviin ke-sän valmennuksiin:

Työaikamääräykset ja poissaolot (poislukien OVTES) – mitä esimiehen tulee tietääti 4.6. klo 8.30–16 koulutustila Unikossa

OVTES palvelussuhteen alkaminen, työaikamääräykset ja poissaolotke 5.6. klo 8.30 – 16, Asematie 7, huone 006

Syksyn johtamistarjotin löytyy jo AvaimestaSyksyn johtamistarjotin käynnistyy syyskuussa ja tarjonta on nähtävillä Avaimen koulutussivuilla.

Vaikeiden asioiden puheeksiotto ja aktiivinen välittäminen -valmennuksen viimeinen toteutus vuon-na 2013 on jo ti 3.9.2013. Osallistujat ote-taan ilmoittautumisjärjestyksessä.

Uudet esimiehet -valmennus-ohjelma käynnistyy syyskuussaSeuraava valmennusohjelma uusille esi-miehille alkaa 25.9.2013. Strategian mu-kaisesti Vantaan esimiehet osallistuvat sys-temaattiseen esimieskoulutukseen, joka alkaa uusien esimiesten valmennusohjel-malla. Valmennus on tarkoitettu uusille vantaalaisille esimiehille, olipa heillä aiem-paa esimieskokemusta ja -koulutusta tai ei. Mikäli kuulut kohderyhmään, etkä ole saanut kutsua, ilmoittaudu HR-työpöydän kautta. Lisätietoja antava kehittämiskon-sultit Tuula Virkkula (14.6. saakka) p. 050 312 1618 ja Tuija Jokinen p. 050 3122116. Lisätietoja myös Avaimessa koulutussivuilla.

Ajankohtaisia koulutuksia Lisätiedot ja ilmoittautuminenTarkemmat tiedot löytyvät Avaimesta koh-dasta Palvelut / Henkilöstö / Koulutus ja osaamisen kehittäminen / Koulutukset ja kurssit. Henkilöstökeskuksen koulutuksiin ilmoittaudutaan sähköisellä koulutusha-kemuksella HR-työpöydältä.

Tietohallinnon tietotekniikka-koulutukset syksyllä 2013Tietohallinto tarjoaa myös syksyllä koulu-tusta mm. Office 2010-ohjelmien uusista ominaisuuksista sekä peruskursseja Exce-listä, Wordista ja PowerPointista. Lisäksi voit opiskella Rondoa, SRM-tilausjärjestel-mää ja talousraportointia.

Tiedot syksyn 2013 koulutuksista löy-tyvät Avaimen koulutussivuilta viikolla 23 . Käy tutustumassa ja ilmoittaudu mukaan! Kaikkiin koulutuksiin ilmoittaudutaan hr-työpöydän sähköisellä koulutushakemuk-sella.

Jos et pääse soittamaan,• Tarkista matkapuhelimesi asetuksis-

ta, että sinulla on Oman numeron lähetys, Kyllä.

• Mikäli kyseessä matkapuhelinliitty-mä, kokeile soittamista 151-etuliit-teellä esimerkiksi 151 040 xxx xxxx tai 151 09 839 xxxxx.

• Vaikka pääsisitkin soittamaan 151-etuliitteellä, on kyse vikatilan-teesta ja se on tärkeä tieto operaat-torille vianmäärittämisessä.

• Vikailmoituslomake löytyy Avaimes-ta Linkit ja materiaalit -otsikon alta > Puhelinliikenteen häiriöistä ilmoitta-minen > Webropol–lomake.

• Mikäli teet vikailmoituksen säh-köpostitse YHT [email protected] mainitse Aihe -kentässä Vikailmoitus. Tekstikenttään liitty-mänumerosi, vian kuvaus, maininta mikäli pääset soittamaan 151-etuliit-teellä sekä yhteystietosi.

z Sirkka Miettinen

Lähetitkö liian nopeasti?Hätä ei ole tämännäköinen, jos perut toiminnon saman tien. Lähetetyn säh-köpostin saa vielä poistettua vastaan-ottajan Saapuneet-kansioista, jos hän ei ole ehtinyt lukea sitä. Avaa lähettämäsi viesti, valitse yläpalkista Toiminnot ja klikkaa ”Peruuta tämä viesti”.

z Anna Groth

Apua bullshit-bingoonToisteletko sähköposteissasi liikaa tii-miä, strategiaa ja konseptia? Outloo-kista löytyy myös synonyymisanasto Tarkista-välilehdeltä. Mitähän se tarjoaa vaihtoehdoksi esimerkiksi sanalle visio?

z Anna Groth

Työelämässä sattuu ja tapahtuu.

Kesä ja lomakausi ovat alkamassa. Toivot-tavasti se tuo meille kaikille mahdollisuuk-sia kellua hetken joutilaisuuden lammes-sa. Tuon käsitteen lanseerasimme kerran erään työkaverini kanssa: olimme hytti-kavereita seminaarissa ja käytimme mat-kalla pari tuntia ihan vapaamuotoiseen jutusteluun elämästä ja vähän työstäkin. Siinä tuli käytyä läpi melkoisen terapeut-tisesti miehen elämää. Joutilaatkin hetket ovat tarpeen.

Loma on riskialtista aikaa tapatur-mien suhteen. Kun lomalla pulahdatte ihan oikeaan lampeen, pysykää pinnalla.

Pulahdus joutilaisuuden lampeen!Useimmat meistä matkustelevat, liikkuvat tai tekevät erilaisia remontointi- ja kun-nossapitotöitä joko kotona tai vapaa-ajan asunnolla. Silloin kannattaa olla tarkkana mahdollisten riskien kanssa. Mikäli oma taito ei riitä johonkin työhön, kannattaa antaa ammattilaisten hoitaa homma. Työ-koneiden käytössä ja esim. kiipeilyssä tik-kailla ja katoilla piilee monia vaaroja.

Vaikka vähän virheellisesti sanotaan, että vahinko ei tule kello kaulassa, riskit kannattaa arvioida etukäteen myös lomal-la ja vapaa-aikana. Ei kannata mennä pe-laamaan lasten kanssa jalkapalloa sandaa-

leissa märälle ruohikolle, kuten minä. Jalka oli kipsissä aika pitkään, ja loma muuttui makoiluksi kotisohvalla. Meillä opettajilla loma ei sairaustapauksissa edes siirry.

Joutilaisuuden lampi auttaa toivot-tavasti palautumiseen erilaisten velka- ja toimenpideohjelmien sekä organisaatio-uudistusten myllertämän työvuoden ra-sitteista ja antamaan positiivista energiaa jatkoon. Nautitaan kesästä!

z Kari KinnunenSivistystoimen työsuojeluvaltuutettu


virkistys virkistys

Kulttuuria

Kansallisteatteri• Metsäjätti. 13.9. Willensauna. 29€.

Varaus viim. 8.8. klo10, lunastus 2.9.

• Pysy hengissä vielä tämä päivä. 26.9. Omapohja. 25€. Varaus viim. 26.8. klo10, lunastus 23.9.

• Fedja-setä, kissa ja koira. 28.9. Pieni näyttämö. 15€. Varaus viim. 26.8. klo10, lunastus 23.9.

• Vuosisadan rakkaustarinat. 3.10. Pieni näyttämö. 30€. Varaus viim. 2.9. klo10, lunastus 23.9.

• Kirsikkapuisto. 18.10. Suuri näyttä-mö. 39€. Varaus viim. 17.9. klo10, lunastus 14.10.

Kaupunginteatteri• Carnage. 17.9. Lilla Teatern. 30€.

Varaus viim. 16.8. klo10. lunastus 2.9.

• Tohtori Zivago. 9.10. Suuri näyt-tämö. 55€. Varaus viim. 2.9. klo10, lunastus 23.9.

• Myöhemmin syksyllä tulossa Hotelli Paradiso, Vielä ehtii, Kohta-uksia eräästä avioliitosta ja Leaks. Lisätietoja Avaimessa ja seuraa-vassa Vautsissa.

Liikunnasta iloa ja hyvää oloa

Kansallisooppera• Carmen, ooppera. 3.10. 2.parvi 57€,

3.parvi 39€. Varaus viim. 26.8. klo10, lunastus 23.9.

• Prinsessa Ruusunen, baletti. 12.10. kl.14. 2.parvi 62€ (lapset -50%), 3.parvi 40€. Varaus viim. 2.9. klo10, lunastus 23.9.

• Die tote Stadt, ooppera. 13.11. 2.parvi 57€, 3.parvi 39€. Varaus viim. 23.9. klo10, lunastus 11.11.

• Turandot, ooppera. 5.12. 2.parvi 57€, 3.parvi 39€. Varaus viim. 21.10. klo10, lunastus 11.11.

Huom.! Teatteri- ja oopperalippuja vara-taan vain sähköpostilla: [email protected], varaus on sitova. Myös avecille voi varata lippuja heti ja hinnat on kai-kille samat. Lippujen lunastus Tikkuri-lasta taulukon päivämäärän mukaan klo 15–17.30 Tikkuraitti 11 A 4.krs. Maksu kä-teisellä, tasaraha. Ilmoita etukäteen, jos Tikkurilan lunastusaika ei käy, sovitaan erikseen toinen järjestely, esim. sisäposti.

Lisätietoja esityksistä: www.hkt.fi, www.kansallisteatteri.fi ja www.ooppera.fi

Leikkaa sivu

kahvihuoneen seinälle.

Kirsikkapuisto

Tohtori Zivago

Prinsessa Ruusunen

TULE MUKAAN! HAASTA KAVERISI! TAVALLINEN FILLARI KÄY MAINIOSTI! KYPÄRÄPAKKO!

www.vantaatriathlon.fi

VANTAA TRIATHLON

KUUSIJÄRVELLÄ 2.6.2013

Tapahtumassa:Perusmatka (uinti 1500m – pyörä 40km – juoksu 10km)

Sprinttimatka ja kilpakuntosarjat (uinti 750m - pyörä 20km - juoksu 5km)

Kuntosarjat (uinti 500m - pyörä 20km - juoksu 5km)

Kokeile triathlonia sarja (uinti 200m - pyörä 14km - juoksu 2.5km)

Lasten ja nuorten sarjat 10-16v (uinti 100-200m - pyörä 3.5-7km - juoksu 1-2km)

Joukkueviestit lapsille ja aikuisille

Nythän minä vasta hokasin, että…• meillä Vantaan henkilöstöllä on

hyvät mahdollisuudet hoitaa itse-ämme ja terveyttämme. Saamme tukea mm. uimiseen, kaupungin omille kuntosaleille, aikuisopiston ja liikuntapalveluiden järjestämiin ryhmiin jne.

• kuntosaleilla on usein paljon muu-takin toimintaa kuin laitteiden kanssa ”ähräämistä”. Voi rentou-tua, piipahtaa saunassa, venytellä, jakaa ajatuksia muiden kanssa, osallistua erilaiseen ryhmäliikun-taan aina takamuksen kiinteytyk-sestä musiikin tahdittamiin koko kropan virkistäytymistuokioihin. Toki voi nauttia ja hikoilla myös kuntosalilaitteissa. Meillä on mo-nia yhteistyökumppaneita, jotka tarjoavat henkilöstöllemme alen-nuksia; kuten Sats, Elixia, Ladyline, LetsGoCenter, Liikuntakeskus Vida, KorsoGym, LadiesGym ja Easy-Fit. Kuntokeskukset Elixia ja SATS tarjoavat henkilöstöalennuksen kaikilla ketjunsa pääkaupunkiseu-dun saleilla.

• liikunnallisiin paikkoihin voi mennä tällainen ihan tavallinen rapakuntoinen viisikymppinen nainenkin ja…

• minua ei kukaan muu saa liikkeel-le, kuin minä itse. Siispä ylös, ulos ja menoksi!

Lisätietoa Vantaan tuetuista liikunta- muodoista: http://avain.vantaa.fi/palvelut/henkilostoedut/liikunta_kulttuuri_ja_virkistys/liikunta

Syksyn tarjonta selviää touko-kuun aikana. Niistä tiedote-taan Avaimessa ja seuraavas-sa Vautsissa.

z Teksti Terttu Kokko

Muista myös TäysiKymppi -liikuntatapahtuma 29.8.2013 klo 15–18.30 Eläintarhankentällä Helsingissä. Tarkemmat tiedot myöhemmin Avaimessa > palvelut > henkilöstöedut > liikunta


virkistys virkistys

Muistathan antaa vinkkejä ja palautettaVautsi on Vantaan kaupungin henkilöstölehti, joka ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Juttujen ideoimiseen tarvitaan myös lukijoiden apua: kertokaa ideanne ja palautteenne joko toimialanne viestintään, joista on kaikista edustus sisäisen viestinnän toimitusneuvostossa, tai lehden toimitukseen sähköpostiosoitteella [email protected]

Vautsin aineistopäivät

3/13 dl ma 2.9.2013, ilmestyy 18.9.20134/13 dl ma 25.11.2013, ilmestyy 11.12.2013

Vandaalit

Suvi suloinen on jo ovella. Mitä kesälaitumille kirmaavilla kollegoilla on mielessä?Kysyimme:

Kyselimme kylillä

Tuula Heinonen, henkilöstökonsultti, soster1. Vuodenaikojen vaihtelu. Luonto he-

rää ja kaikki muuttuu. On enemmän aikaa myös, illat venyvät. Lomakausi alkaa, sitä jo odotellaan.

2. Oulun läänin Pyhäjärvellä. Siellä on perhettä, 90-vuotias isä ja lapsen-lapsia. Osan ajasta vietän kotona ennen töihin paluuta, että voi naut-tia vain kotona olemisesta.

3. Kesän marjat, etenkin mansikat ovat hyviä. Järjestämme joka kesä perheen lapsille ja lapsenlapsille lettukestit, paistamme lettuja van-halla puuhellalla ulkosalla. Puuhel-lalla paistaminen on isältä opittu taito, siihen saa tuntuman, miten tuli kiertää hellassa.

1. Mikä on parasta kesässä?2. Missä vietät lomasi?3. Millä herkuttelet hellepäivän päätteeksi?

Jouko Sillanpää, valmiuspäällikkö, kajo1. Uiminen luonnonvesissä ja ennen

kaikkea valoisuus. Sähkönjakelun kaatuminenkaan ei ole niin paha asia kesällä.

2. Pääkaupunkiseudulla, Mäntässä vapaa-ajanasunnolla ja Tallinnassa-kin käydään aina.

3. Uudet perunat ja grillattu entre-cote. Kyytipojaksi olutta tai valko-viiniä, kohtuullisesti tietenkin, sillä alkoholi on suurin turvallisuusriski.

Pekka Tervonen, kaupungingeodeetti, mato1. Kesäaikaan parasta ovat valo ja läm-

pö. Kumpaakin on enemmän kuin talvella.

2. Lomailen neljä viikkoa putkeen. Juhannus kuluu sukulaisen mökillä, sen jälkeen lähdemme vaimon kanssa veneellä länteen. Vene kulkee kuusi solmua tunnissa, eli vauhti on rauhallinen.

3. Veneilypäivän päätteeksi maistuu pannulla paistettu lampaan sisäfilee salaatin ja punaviinilasillisen kanssa.

Maria Qvickström, barnträdgårdslärare, sivi1. Solen och värmen. Människornas

inställning blir mer avslappnad. 2. I Helsingfors skärgård på Pikku Nii-

nisaari där släkten har ett sommar-ställe.

3. Nypotatis och nånting gott från gril-len, fast Hallumi.

Markku Lappalainen &

Anna G

roth

z Teksti ja kuvat Jenni Jusslin ja Anna Groth

Ekstrarapeat muurinpohjaletut2 munaa

5 dl maitoa tai kauramaitoa1/2 tl suolaa

1 dl ohrajauhoja2 dl vehnäjauhoja1/2 dl sulatettua margariiniaÖljyä, margariinia tai voita paistamiseen.Vatkaa munien rakenne rikki, lisää loput aineet

ja sekoita tasaiseksi. Anna taikinan turvota n.15 minuuttia. Paista muurinpohjapannulla tai isolla

paistinpannulla kauniin ruskeiksi.

Ilmiantoja voivat tehdä asiakkaat ja toisten työyhteisöjen jäsenet. Työyh-teisöt voivat hakea palkintoa myös oma-aloitteisesti. Työyhteisöille tarkoitetut hakuohjeet Avaimessa > palvelut > henkilöstö > hyvinvointi

Hyvä asiakas, työntekijä tai työyhteisö

Hyvässä työyhteisössähyvän työilmapiirin aistivat myös ulkopuoliset henkilötasiakaspalvelu on ystävällistätyöt hoituvat sujuvasti ja kukin tietää perustehtävänsäkaikki tuntevat työn tavoitteet ja toimivat niiden mukaisestiyhteisiä pelisääntöjä kunnioitetaanilmapiiri on avoin ja haasteellisetkin asiat uskalletaan ottaa puheeksikaikkia kohdellaan arvostavastion tilaa ilolle

Kuulostaako tutulta, tunnistatko työyhteisösi tai toimipisteen, jossa asioit?

Lähetä työyhteisön nimi ja peruste ilmiannolle sähköpostitse [email protected] 30.8.2013 mennessä. Lähestymme ilmiantosi perusteella kyseistä työyhteisöä ja vinkkaamme mahdollisuudesta hakea palkintoa.

Palkintona mainetta, kunniaa ja rahaa, jonka voi käyttää työyhteisön hyvinvointia edistävään toimintaan.

Leikkaa talteen kahvihuoneen tai asiakastilan seinälle!

Ilmianna upea porukka

Vantaan kaupungin Hyvä työyhteisö

-kilpailuun!Kuva: iStockphoto

Haloo, - Vantaa · J ännittää. Uudet kengät hieman puristavat, mutta ei haittaa, ne ovat ihan...

Documents

Transcript of Haloo, - Vantaa · J ännittää. Uudet kengät hieman puristavat, mutta ei haittaa, ne ovat ihan...