FennonenKuluva vuosi vie Fennovoiman hanketta vauhdilla eteenpäin. Toiminnan painopiste siirtyy yhä enemmän Pyhäjoen laitos­paikalle, jossa ydinvoimalan rakentamista valmistelevat työt on aloitettu. Lue, miten hanke jalkautuu paikkakunnalle.

Fennovoiman

sidosryhmäjulkaisu

1/2015

Katse kohti HanhikiveäYdinvoimahanke etenee Pyhäjoella s. 2

Suomalainen osaaminen arvossaan s. 4

Yhdessä siihen mihin yksin ei pystytä s. 5

Mitä rakentamislupa tarkoittaa? s. 6

Koulutusyhteistyö s. 7

Fennovoima sponsoroi harrastustoimintaa s. 8

+ Työmaa kutsuu+ Terveiset toimistolta

Mitä tapahtuu laitospaikalla? s. 7

2014

2016

2015

2018

2022

2024

2

Kevään taittuessa kesäksi Fennovoimassa valmistaudutaan kahteen isoon virstan-pylvääseen.

Niistä ensimmäinen on rakentamislu-pahakemus, jonka Fennovoima jättää val-tioneuvostolle kesäkuun loppuun men-nessä. Hakemusta ja siihen liittyvää Sätei-lyturvakeskuksen aineistoa valmistellaan yhdessä laitostoimittaja Rusatom Over-seasin kanssa. Rakentamisluvan Fennovoi-ma saa arviolta 2017, jolloin varsinaisen voimalaitoksen rakentaminen pääsee alka-maan vuonna 2018.

– Jo sitä ennen työmaalla tapahtuu paljon: parin lähimmän vuoden aikana toteutetaan infrastruktuuri- ja valmiste-levia töitä sekä aloitetaan tuki- ja palve-lurakennusten rakentaminen, Fennovoi-man toimitusjohtaja Toni Hemminki kuvailee.

Toinen etappi ajoittuu sekin keski-kesään: heinäkuun alussa RAOS aloittaa omat voimalaitoksen rakentamista valmis-televat työnsä Hanhikiven niemellä. Se tarkoittaa muun muassa työmaan rai-vausta, pintamaan poistoa ja työnaikaisen

sähköverkon rakentamista. Fennovoima vastaa laitostoimittajan rakentamisen val-vonnasta, työmaan kulunvalvonnasta sekä työturvallisuudesta laitospaikalla koko ra-kentamisen ajan.

– Tämäkin on iso etappi, sen myötä hanke liikahtaa kohti konkreettista raken-tamisvaihetta.

Yhteistä kulttuuria rakentamassa

Hankkeen eteneminen tarkoittaa myös, että Fennovoiman organisaatio kasvaa voimakkaasti: vuoden lopussa henkilöstö-määrä lähenee kolmeasataa. Myös Pyhä-joelle muuttaa uusia fennovoimalaisia, aluksi etupäässä työmaan valmisteluun ja valvontaan liittyviin tehtäviin.

– Nopea kasvu vaatii paljon meiltä kaikilta, mutta antaa myös paljon. Uusia ihmisiä tulee taloon monenlaisista yri-tyskulttuureista. Meillä on käsillä hyvin ainutlaatuinen tilaisuus rakentaa oma kult-tuurimme puhtaalta pöydältä, yhteisellä toiminnalla.

Talo täynnä osaamista ja intoa

Hemminki siirtyi Fennovoiman johtoon viime syyskuussa Rautaruukki Oy:stä, jossa hän toimi konsernin strategiajohtajana sekä johtoryhmän jäsenenä. Miehen mukana taloon tuli muun muassa vahvaa muutos-johtamiskokemusta sekä pari muuta oppia, joita hän pyrkii joka päivä toteuttamaan.

– Yhteistyö ja mahdollisten siilojen purkaminen on tärkeää, jotta organisaa-tion todelliset voimavarat löytyvät. Uskon myös, että suora ja avoin palaute selkeyttää ja nopeuttaa toimintaa.

Reilun puolen vuoden pestin aikana Hemminki on ehtinyt tutustua taloon ja saanut toivottaa tervetulleeksi kymmeniä uusia fennovoimalaisia. Kulunutta jaksoa hän kuvailee erittäin mielenkiintoiseksi.

– Tiesin, että talossa on osaamista, mut-ta nyt olen siitä entistä vakuuttuneempi. Positiivinen yllätys on ollut porukan inno-kas tahto ja sisu mennä eteenpäin ajoittain epävarmoissakin tilanteissa, kuten peri-aatepäätöksen alla. Se taitaa olla luonteen-omaista fennovoimalaisille. •

Katse kohti HanhikiveäVuosi 2015 vie Fennovoiman ydinvoima - hanketta vauhdilla eteenpäin. Organisaatio on vahvassa kasvussa ja toiminnan painopiste siirtyy yhä enemmän Hanhikiven niemelle.

Toimitusjohtaja Toni Hemminki kiittelee fennovoimalaisten osaamista ja sisua.

3

= 10 ihmistä

”Kestävä kehitys on minulle tärkeä asia. Ydinturvallisuus ja ilmastomuutoksen torjunta ovat aiheita, joissa ydinvoima­ alan vastuullisuus kiteytyy.”

Fennovoiman toimitusjohtaja Toni Hemminki

* 45 prosentin kotimaisuusasteella

Rakentamisen aikaiset työllisyysvaikutukset Suomessa 24 000−36 000 henkilötyövuotta *

Ydinvoimalaa rakentaa enimmillään noin 4000 ihmistä

Käyttö vaiheessa voimala työllistää suoraan 400 – 500 hlöä

Valmistuneen laitoksen kiinteistö­verot sijoitus ­ paikka kunnalle 4,2 miljoonaa euroa vuodessa

Suomeen kohdistuvat talousvaikutukset: *

rakennustekniset työt 42 % koneet ja laitteet 31 %

projekti- ja muut palvelut 27 %

Käyvä voimalaitos tuo talousalueelle

700–900 uutta asukasta

Kotimaisten investointien arvo 1,8 – 2,7 miljardia euroa * investoinnin lopullisesta

suuruudesta riippuen

Lähde:

Ydinvoimalaitoksen ympäristövaikutusten

arviointiselostus 2014

4

Laitostoimittaja Rusatom Overseas aloittaa omat voimalaitoksen rakentamista valmis-televat työnsä Hanhikiven niemellä heinä-kuussa. Sen valitsemista päähankkijoista laitospaikalle jalkautuu ensimmäisenä Titan-2, joka pääurakoitsijana vastaa Han-hikivi 1 -hankkeen rakentamis- ja asennus-töistä. Sopivia yhteistyökumppaneita ja alihankkijoita Titan-2 ja muut pääurakoit-sijat ovat kartoittaneet jo jonkin aikaa.

– Neuvottelemme niin rakentamiseen, suunnitteluun kuin asentamiseen liitty-vistä töistä. Aluksi tarvitsemme yhteis-työkumppaneita toteuttamaan etenkin työmaan valmisteluun, maa- ja vesiraken-tamiseen sekä infrastruktuuritöihin liitty-viä urakoita, projektia Titan-2:ssa johtava Alexander Zmikhnovskiy kertoo.

Yhteistyötä entuudestaan

Hanhikivi 1 -hanke on kansainvälinen, jo-ten myös töiden kilpailutus tapahtuu kan-sainvälisesti. Zmikhnovskiy näkee suoma-laisten yritysten olevan kilpailussa hyvissä lähtöasetelmissa: rakennusosaaminen on

erinomaista ja suomalainen lainsäädäntö sekä viranomaisvaatimukset ovat tuttuja. Myös rakentamiseen vaikuttavat olosuh-teet, kuten luonnonolot, tunnetaan.

– Oikeastaan suomalaiset yritykset ovat meille optimaalisia yhteistyökumppanei-ta, Zmikhnovskiy toteaa. Hän muistuttaa, että myös venäläisille suomalaiset ydin-turvallisuusvaatimukset ja viranomaiskäy-tännöt ovat entuudestaan tuttuja:

– Suomalaisilla ja venäläisillä on yhteis-työkokemusta jo Loviisan ydinvoimalai-tokselta, jossa on käytetty venäläisiä reak-toreita hyvällä käyttöasteella ja turvallises-ti jo lähes neljäkymmentä vuotta.

Turvallisuus ensisijalla

Titan-2 tuntee myös Fennovoiman tilaa-man laitostyypin, sillä se vastaa pääura-koitsijana Hanhikivi 1-hankkeen referens-silaitoksen rakentamisesta Sosnovyi Boris-sa, Leningradin alueella.

Referenssilaitoksen tekniikka soveltuu jo perussuunnittelultaan hyvin suomalai-siin turvallisuusvaatimuksiin. Suunnittelu

päivitetään vastaamaan myös viimeisim-piä STUKin turvallisuusvaatimuksia, ja laitos suunnitellaan aina myös sijaintipaik-kaan sopivaksi.

– Suomi tunnetaan tiukoista ydinvoi-marakentamisen turvallisuutta sekä ympä-ristöä koskevista standardeista. Meidän lii-ketoimintamme kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että kykenemme täyttämään nämä vaatimukset. •

Optimoitua osaamistaHanhikivi 1 -hankkeen rakennustöistä vastaava pääurakoitsija, Titan-2, pitää suomalaista osaamista arvossaan.

Titan-2 avaa toimiston Pyhäjoella heinä-kuussa, Alexander Zmikhnovskiy kertoo.

5

Kun ensimmäinen konkreettinen urakka, yh-

dystien rakentaminen, käynnistyi Hanhikiven

niemellä viime syksynä, oli Memeko Oy ensim-

mäisten joukossa työmaalla.

Memeko Oy on kolmen pyhäjokisen veljek-

sen, Heikki, Mauri ja Osmo Jukkolan yhteinen

metsä- ja kaivinkonetöihin erikoistunut yritys.

Yhdystien hakkuu-urakkaan he pääsivät Biowa-

tin kanssa tehdyn hakkuusopimuksen kautta.

Aina konehommia tehneiden veljesten

yrityksellä töitä on riittänyt. Työmaat ovat

Yhdessä siihen mihin yksin ei pystytäMitä seuraa, kun kahdeksan pohjoisessa

ja keskisessä Suomessa toimivaa merkit-

tävää pk-yritystä päättää verkostoitua?

Syntyy Atomi Infra Oy -nimeä kantava yh-

teisyritys, jonka tarkoituksena on päästä

yhteistyössä mukaan suurhankkeisiin.

Yhtiön tehtävänä on myydä sen osa-

kasyhtiöiden erikoisosaamista isoina ko-

konaisuuksina. Jo aiemmin yhteistyötä on

tehty vuosien ajan, kun yritykset ovat os-

taneet palveluita ja apua toisiltaan tarpeen

mukaan. Nyt Atomi Infran kautta tähytään

suurhankkeisiin, joiden arvo on yli 50 mil-

joonaa euroa.

– Atomi Infra syntyi yritysten yhteisestä

tahdosta vastata kansainväliseen kilpailuun.

Yhteisyrityksen kautta paikallista ja alueel-

lista osaamista voidaan hyödyntää ja saada

esimerkiksi ydinvoimarakentamisen urakoi-

ta Pohjois-Suomeen, millä toteutuessaan on

merkittäviä aluetaloudellisia vaikutuksia,

kiteyttää Jukka Juola, Atomi Infra Oy:n hal-

lituksen puheenjohtaja.

Mukana olevien yritysten osaaminen

on laajaa: Atomi Infra pystyy tarjoamaan

muun muassa louhinnan, betonirakenta-

misen, kunnallistekniikan ja maaraken-

tamisen sekä kuljetusten ja nostamisen

osaamista.

Vuodesta 2012 saakka valmisteltu yh-

teisyritys näki päivänvalon vuoden 2014

loppupuolella. Mukana siinä ovat raahe-

laislähtöiset maanrakennusalan yritykset

E. Helaakoski Oy ja Pentti Hämeenaho Oy,

kalajokiseen Andament Groupiin kuuluva

Suomen Maastorakentajat Oy, oululaiset

Kuljetuspolar Oy ja Maanrakennus Kamara

Oy, haapajärviset T. Maijala Oy ja Niskasen

Maansiirto Oy sekä VRJ Group Oy.

Yritysten yhteenlaskettu liikevaihto on

noin 300 miljoonaa euroa ja ne työllistävät

noin 1000 henkilöä. Jatkossa henkilöstö-

resursseja on tarkoitus laajentaa merkittä-

västi. Myös omistuspohjan laajentaminen

on mahdollista ja ovi on avoinna yhtiöille,

joilla on suurhankkeisiin liittyvää erikois-

osaamista. •

Heikki, Mauri ja Osmo Jukkola luottavat suurhankkeen tuovan työtä koko talousalueelle.

Ydinvoimalalle tietä raivaa massa

pääasiallisesti Pyhäjoen alueella, jonkin verran

myös lähikunnissa.

Tulevaisuuden työnäkymätkin ovat heidän

mukaansa hyvät: veljekset uskovat, että töitä

riittää niin Hanhikiven niemen alueen urakois-

sa kuin myös laitosalueen ulkopuolella.

Jukkolatkin luottavat verkostoitumisen

voimaan: niin pienelläkin yrityksellä on mah-

dollisuus päästä käsiksi voimalaitosalueen

töihin. Suurhankkeen myötä koko kunnan tu-

levaisuus näyttää valoisalta. •

6

Ydinvoimalaitosta ei voi rakentaa ilman ra-kentamislupaa. Fennovoima jättää raken-tamislupahakemuksen valtioneuvostolle kesäkuun 2015 loppuun mennessä. Sen lisäksi Säteilyturvakeskukselle (STUK) tu-lee jättää laaja aineisto turvallisuusarviota varten. Tämä noin 50 000 sivua käsittävä aineisto kuvaa tarkasti ydinvoimalaitoksen tekniikan ja laitospaikan, ja se sisältää myös kuvauksen Fennovoiman ja laitostoimitta-ja Rusatom Overseasin organisaatioista.

STUKin myönteinen turvallisuusarvio on edellytys rakentamisluvalle. Lausun-tonsa antavat myös muun muassa sisä-asiainministeriö sekä aluehallintovirasto.

– Hakuprosessi määräytyy ydinener-gialaista. Jotta luvan saa, on voimalaitok-sen turvallisuus- ja käyttöjärjestelmiä koskevan suunnittelun oltava pitkällä, ku-vailee Fennovoiman lisensiointipäällikkö Janne Liuko.

Keskeinen osa STUKille toimitettavaa aineistoa ovat turvallisuusanalyysit, joissa käydään läpi uhkakuvat pienimmistä vent-tiilihäiriöistä lentokoneen törmäykseen. Analyysien avulla arvioidaan, kuinka lai-toksen mahdolliset häiriötilanteet voidaan hoitaa turvallisesti.

– Näin turvallisuuspainotteista luvitus-prosessia ei ole millään muulla teollisuu-denalalla, Liuko huomauttaa.

Aineistot jätetään vaiheittain

Suomessa kaupallisen ydinvoimalaitoksen rakentamiseksi on haettu lupaa vain viisi kertaa aiemmin.

Fennovoima on ensimmäinen, joka hakee reaktorilaitokselle lupaa vuonna 2013 uusituilla viranomaisvaatimuksilla. Lupahakemusta jättäessä Fennovoiman tulee pystyä osoittamaan, että hankkeen

kotimainen omistus on vähintään 60 %.STUKiin mittava aineisto toimitetaan

vaiheittain.– STUK on nostanut vaatimustasoaan

huomattavasti. Uudet ydinvoimalaitosoh-jeet perustuvat kokemuksiin Olkiluoto 3 -hankkeesta sekä Fukushiman ja Forsmar-kin tapahtumista. Myös turvallisuusarvio on aiempaa laajempi, joten kerralla aineis-toa on mahdoton jättää, Liuko toteaa.

Ison osan STUKille toimitettavasta ai-neistosta tuottaa laitostoimittaja. Jokainen dokumentti kulkee kuitenkin Fennovoi-man kautta:

– Me käymme aineiston läpi vaatimus vaatimukselta ja perustelemme, miksi suunnitelma on hyväksyttävissä, eli suo-malaisten turvallisuusvaatimusten mu-kainen. Luvanhaltijoina vastuu laitoksen turvallisuudesta on meillä, ei laitostoimit-tajalla, Liuko kertoo. •

Lupa ja sen tuhat dokumenttiaYdinvoimalaitoksen rakentaminen asettaa tavallista korkeammat vaati-mukset työn laadulle. Turvallisuusnäkökulma korostuu jo suunnittelu-vaiheessa, mikä näkyy myös siinä, miten viranomaiset valvovat työtä.

7

Hanhikivi 1 -hanke jalkautuu Pyhäjoelle

Hanhikivi 1 -hankkeen myötä ammattitaitoisen

työvoiman tarve kasvaa eri aloilla. Pohjois-Suo-

men koulutustahot haluavat yhteistyöllä varmis-

taa, että osaamista on tulevaisuudessa tarjolla.

Pohjois-Suomen koulutusverkosto sai alkunsa

vuonna 2011, kun Fennovoiman ydinvoimalaitoksen

paikaksi valittiin Pyhäjoki. Verkosto on koulutusor-

ganisaatioiden oma-aloitteista yhteistyötä, jonka ta-

voitteena on ammattitaitoisen työvoiman varmista-

minen pohjoisen suurhankkeisiin. Tuorein voiman-

näyte on Ydinosaajat-hanke, jossa opetusta suunni-

tellaan ja järjestetään oppilaitosten yhteistyönä.

– Tämänkaltainen yhteistyö on täysin uusi ta-

pa suunnitella ja kehittää koulutustoimintaa, tote-

aa verkoston koordinaattori Virve Antinoja.

Antinoja työskentelee Centria-ammattikor-

keakoulun Ylivieskan-yksikössä, joka on nimetty

koulutusverkoston vetäjäksi.

Parivuotinen Ydinosaajat-hanke keskittyy ni-

menomaan ydinvoimalaprojektin osaajatarpeisiin.

Siinä selvitetään koulutustarpeet muun muassa

kone- ja metallialalla, rakennusalalla, automaatio-

ja tietojärjestelmäaloilla sekä prosessitekniikan ja

kemian aloilla. Opetussisältöjä kehitetään tarpeita

vastaaviksi ja oppilaitosten käyttöön kootaan yh-

teinen koulutustarjotin, joka sisältää ydinvoima-ai-

heista materiaalia eri tekniikan alojen opiskelijoille.

Katse on tulevaisuudessa: lähivuosina opin-

tonsa aloittavat insinööriopiskelijat valmistuvat

2020-luvun taitteessa, jolloin Hanhikiven voima-

laitoksen käyttöhenkilöstöä aletaan jo palkata.

Myös oppilaitosyhteistyön toivotaan jatkuvan

kauan, ja jatkossa Ydinosaajat-hankkeessa kehi-

tettyä yhteistyömallia voidaan hyödyntää myös

muiden suurhankkeiden tarpeisiin.

Pohjois-Suomen koulutusverkostoon kuuluu

17 organisaatiota Kokkolan, Kajaanin ja Rovanie-

men väliseltä alueelta. Mukana ovat pohjoisen

ammattikorkeakoulut, ammattiopistoja, täyden-

nyskoulutuksen tarjoajia sekä Oulun yliopisto.

Fennovoima toimii verkostossa asiantuntijaroolis-

sa sekä opetushenkilöstön valmentajana. •

Ydinvoimahanke kannusti kouluttajat yhteistyöhön

2024 Valmis voimalaitos kaupalliseen käyttöön

2022 Voimalaitokselle käyttölupa

Kesäkuu 2016 Suunnitelma käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksesta

2018 Reaktori- ja turbiinisaarekkeen rakentaminen alkaa

Ensimmäiset betonointityöt

Kesäkuu 2015 Rakentamislupahakemus valtioneuvostolle: Fennovoiman kotimaisen omistuksen oltava vähintään 60 %

Lokakuu 2015 Yhdystie valtatieltä 8 laitospaikalle valmistuu

2014

2016

2015

2018

2022

2024

2015–2017 Mittavia infrastruktuuritöitä ja tukirakennusten rakentaminen

2018–2024 Ydinvoimalaitoksen rakentaminen

Rakentamislupahake - mukseen liittyy mittava turvallisuus aineisto. Painoa dokumenteille kertyy 250 kg.

12 kg 12 kg 12 kg 12 kg

12 kg 12 kg 12 kg 12 kg

12 kg 12 kg 12 kg 12 kg

12 kg 12 kg 12 kg 12 kg

12 kg 12 kg 12 kg 12 kg

12 kg

8

Ydinvoimalan rakennustyömaa kutsuu ensim-

mäisiä fennovoimalaisia. Laitoksen turvalli-

suuspäällikkö Jari Vähäkainu muutti vaimon-

sa ja 6-vuotiaan Valtterin kanssa Kalajoelle

maaliskuun lopussa. Melkein perässä rakenta-

misjohtaja Jouni Sipiläinen haki avaimet uu-

teen asuntoonsa Pyhäjoen keskustassa.

– Vastuullani on laitostoimittajan rakenta-

misen valvonta sekä Fennovoiman toimitus-

laajuuteen kuuluvat rakennusprojektit, kuten

laitosalueen peruspalvelut, tukitoiminnot ja

apurakennukset, Jouni kertoo.

Jarin työnkuva on niin ikään monipuolinen.

– Pyrin rakentamaan toimivan yhteistyö-

verkoston vartiointiliikkeiden, poliisin, pelas-

tuslaitoksen sekä laitostoimittajan ja muiden

suomalaisten ydinvoimayhtiöiden kanssa.

Työnkuvaan kuuluvat myös tietyt turvajärjes-

telyt rakennustyömaalla ja aikanaan laitoksella.

Hanhikiven niemellä Jounia ja Jaria odot-

taa työmaa, joka tulee olemaan yksi Euroopan

suurimmista. Molemmat toteavat olevansa

haastavan tehtävän edessä, mutta ammatti-

taitoa ja innostusta riittää. Jounilla ja Jarilla on

pitkä työkokemus tehtävistään.

– Ei se ole työtä kummempaa, vaikka on-

kin iso työmaa. Pitää vain pysyä skarppina, he

toteavat.

Tänä vuonna työmaatoimistolle siirtyy Jou-

nin ja Jarin lisäksi myös työturvallisuuspääl-

likkö. Pyhäjoelle rekrytoidaan lisäksi ympäris-

tökoordinaattori, työmaapäällikkö ja raken-

nustöiden valvojia. Ennen kuin vuosi vaihtuu,

fennovoimalaisia työskentelee laitospaikalla

reilun tusinan verran. •

Kouluttaja Niko Rantanen kehuu paikal-listen lasten ja nuorten aktiivisuutta: osal-listujia kokoontuu paikalle kolmisenkym-mentä viikoittain.

– Mukaan on helppo tulla. Kaikki 8–17-vuotiaat ovat tervetulleita ja osallis-tuminen on maksutonta, Rantanen sanoo.

Pyhäjoen palokunnan nuoriso-osas-ton toiminta on yksi Fennovoiman spon-sorointikohteista. Fennovoima on tuke-nut esimerkiksi nuorten harjoitusasujen hankintaa.

Harjoituskausi kestää elokuusta tou-kokuulle, ja sen aikana harjoitellaan mo-

nenlaisia sammutusmiehen perustaitoja aina ensiaputaidoista ja pintapelastukses-ta sammutustekniikoihin. Ylivoimainen suosikki on savusukellus, jossa harjoitel-laan pimeässä tilassa toimimista.

Palokuntanuorilta odotetaan terveelli-siä elämäntapoja sekä kannustavaa ja yh-teishenkeä luovaa asennetta; kiusaamisen suhteen on nollatoleranssi.

– Parhaita hetkiä koulutustoiminnassa ovat tilanteet, joissa nuori jaksaa keskittyä ja äkkiä huomaa oppineensa uuden asian, kuten köysitehtävissä uuden solmun, kou-luttaja Aku Salmela summaa.

Harjoiteltavaa tulitaistelijoilla riittää, sillä asemalta löytyy esimerkiksi 30–40 erilaista konetta, joita palomiehen tulee osata käyttää.

Toiveena uutta väkeä hälytysosastoon

Salmela on itse Pyhäjoen palokunnan nuo-risojaoston kasvatti ja nykyään teollisuus-palomies SSAB:n Raahen tehtaalla. Tule-vaisuuden palokuntalaisia toivotaan myös nyt mukana olevista nuorista: täysi-ikäisi-nä he voivat asemapalveluiden kautta osal-listua oikeisiin hälytystehtäviin. •

Tulevaisuuden palo kunta laisia tekemässä Pyhäjoen paloasemalla käy kuhina, kun joukko palokuntatyöstä kiinnostuneita nuoria kokoon-tuu treenaamaan sammutustaitoja.

Toimistolla tavataan!Toukokuusta eteenpäin Fennovoiman toi-

misto Pyhäjoella on avoinna jokaisena ar-

kipäivänä. Poikkeathan kuulemaan, kuinka

hanke etenee!

Toimistolla sinua palvelevat tutut fen-

novoimalaiset, Heli Haikola ja Jaana Kan-gas. Kevään mittaan paikalliseen viestintä-

tiimiin liittyy myös uusi aluetiedottaja.

Jo perinteeksi tulleet teemaillat jatkuvat

toimistolla noin kerran kuussa. Jos mieles-

säsi on ydinvoima-aiheinen teema, josta

haluaisit kuulla, otamme idean mielelläm-

me vastaan.

Tervetuloa!

Fennovoiman Pyhäjoen-toimisto:

Vanhatie 48, 86100 Pyhäjoki Avoinna 4.5.2015 alkaen ma–pe klo 9–15

Aluetiedottaja Jaana Kangas 020 757 9210 jaana.kangas@fennovoima.fi

Lehden lisätilauspyynnöt: pyhajoki@fennovoima.fi

Päätoimittaja Heli Nikula 020 757 8429 heli.nikula@fennovoima.fi

Nuorten suosikkiharjoitus on savusukellus.

Turvallisuus on työmaalla etusijalla, Jouni sanoo.

Ensimmäisessä aallossa työmaalle Hanhikiven niemen työmaa tulee olemaan yksi Euroopan suurimmista.

Painotuote 4041 0032 Painettu Oulussa.