EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO

Bryssel 29.05.2001KOM(2001) 271 lopullinen

2001/0116(CNS)

Ehdotus:

NEUVOSTON PÄÄTÖS

Euroopan vammaisten teemavuodesta 2003

(komission esittämä)

2

PERUSTELUT

1. VAMMAISUUDEN ASETTAMA HAASTE

Arviolta 38 miljoonalla ihmisellä eli noin yhdellä kymmenestä eurooppalaisesta iästäriippumatta on jokin vamma. Vammaiset kohtaavat kaikkialla EU:ssa esteitä, jotkavaikeuttavat heidän mahdollisuuksiaan saada työtä tai säilyttää työpaikkansa, muttavaikeuksia on myös sopivan kuljetuksen järjestymisessä, pääsyssä rakennuksiin taikkatyöpaikan edellyttämän koulutuksen saamisessa. Lisäksi heidän on vaikea saada käyttöönsätekniikkaa, joka auttaisi heitä osallistumaan täysipainoisesti työelämään jayhteiskuntaelämään laajemminkin. Esteitä on myös vammaisten eurooppalaisten vapaudelleliikkua unionissa ja asua haluamassaan EU-maassa. Kaikki nämä esteet vaikeuttavat juurivammaisten täysipainoista osallistumista. Tuloksena on, että vammaisilla on Euroopassatyöpaikka tai yritys epätodennäköisemmin kuin muilla. Euroopan kotitaloustutkimuksen(1996) mukaan 16–64-vuotiailla ei-vammaisilla on työpaikka 66 prosentintodennäköisyydellä, kun lievästi vammaisten vastaava luku on 47 % ja vaikeavammaistenvain 25 %.

Erityisen hankala tilanne on niillä vammaisilla, jotka kuuluvat myös muihin yhteiskunnassaesteitä kohtaaviin ryhmiin. Näitä kahden esteitä aiheuttavan tekijän vaikutuspiiriin kuuluviaovat mm. vammaiset vanhukset, vammaiset naiset ja vammaiset etnisten vähemmistöjenedustajat.

Jotta vammaisille voidaan saada yhtäläiset mahdollisuudet muihin verrattuna, tarvitaanmonitahoista strategiaa. Sen puitteissa on mm. torjuttava syrjintää, helpotettava itsenäistäelämistä, lisättävä vammaisten integroitumista yhteiskuntaan, tehostettava heidänmahdollisuuksiaan koulutukseen, elinikäiseen oppimiseen ja työntekoon sekä parannettavahoidon ja teknisten apuvälineiden saatavuutta ja laatua. Haaste on merkittävä, ja siihenvastaamiseksi tarvitaan useita eri toimia niin kansallisella kuin yhteisönkin tasolla. Lisäksi onhuomattava, että tärkeimpiä vammaisten kohtaamia esteitä ovat yhteiskunnan negatiiviset jasyrjäyttävät asenteet. Huomattavasta edistymisestä huolimatta käsitykset vammaisuudestaistuvat edelleen lujasti niissä menettelyissä, joiden mukaan koulutuksessa ja sosiaalisissa jakulttuurikysymyksissä toimitaan. Ne rajoittavat vammaisten koulutusmahdollisuuksia, heidänosallistumistaan yhteiskunnan toimintaan, itsetunnon vaalimista, taitojen kehittämistä jne.Jotta stereotyyppisiä asenteita vammaisia kohtaan voidaan muuttaa, tarvitaan paljon työtä.Muussa tapauksessa vammaisten potentiaalia ei pystytä realisoimaan eikä yhteiskunta voitäysin hyödyntää sitä panosta, jota vammaisilla olisi tarjota.

2. TÄYSIPAINOISEEN KANSALAISUUTEEN

Kymmenen viime vuoden ajan vammaisjärjestöt eri puolilta maailmaa ovat tehneet työtävammaisuuden asettamiseksi laajempaan ihmisoikeuksien ja kansalaisuuden yhteyteen.Vammaispolitiikassa ollaan omaksumassa näkemystä, jossa pääongelmana ei enää pidetäyksilön fyysisiä tai henkisiä rajoituksia vaan jossa korostetaan yksilön mahdollisuuksiaosallistua yhteiskunnan ja työmarkkinoitten toimintaan sekä ihmisoikeuksienkunnioittaminen. Vammaisten kansalaisuus merkitsee näin ollen valtion sitoutumista siihen,ettei vammaisia syrjitä eikä syrjäytetä ja että tälle sitoumukselle annetaan asianmukainenoikeudellinen muoto syrjäytymisen kieltävässä lainsäädännössä, joka pystytään panemaantäytäntöön. Kansalaisuus merkitsee myös sitä, että hallinnon kaikilla tasoilla – siis myösEuroopan unionin – on sitouduttava luomaan ja panemaan täytäntöön ohjelmia ja

3

toimintalinjoja, joilla autetaan kaikkia kansalaisia todella osallistumaan talous- jayhteiskuntaelämän valtavirtaan.

Uuden lähestymistavan taustalla on kansainvälinen kehitys, joka johti vuonna 1993 YK:nyleisohjeisiin vammaisten yhtäläisten mahdollisuuksien saavuttamisesta. Neuvosto vahvistisittemmin tämän lähestymistavan malliksi unionin vammaispolitiikalle antamalla 20.joulukuuta 1996 päätöslauselman vammaisten yhtäläisistä mahdollisuuksista.1

Ihmisoikeuksista lähtevää tapaa tarkastella vammaisuutta vahvistettiin Amsterdaminsopimuksessa: uuden perussopimuksen 13 artiklan mukaisesti unionilla on valtuudet torjuasukupuoleen, uskontoon tai vakaumukseen, rotuun, ikään, sukupuoliseen suuntautumiseen taivammaisuuteen perustuvaa syrjintää. 13 artiklan perusteella neuvosto hyväksyi27. marraskuuta 2000 laajan syrjinnänvastaisen paketin, johon kuuluu direktiivi yhtäläistäkohtelua työssä ja ammatissa koskevista yleisistä puitteista2 sekä syrjinnän torjumista koskevayhteisön toimintaohjelma (2001–2006).3

Direktiivillä luodaan lainsäädäntöpuitteet oikeudellisesti sitoville työllisyyteen liittyvilleoikeuksille. Siinä on säännöksiä sellaisista keskeisistä kysymyksistä kuin suojelustahäirinnältä, mahdollisuudesta positiivisiin erityistoimiin, asianmukaisista korvauksista javalvontamenettelyistä. Mikä vielä tärkeämpää, direktiivissä säädetään myös velvollisuudestajärjestää asianmukaiset mukautukset eli muokata työtiloja vastaamaan vammaisen työntekijäntarpeita. Syrjinnänvastaisessa toimintaohjelmassa tarjotaan tukea käytännön toimille, joitatarvitaan tavallisten ihmisten saavuttamiseen ja syrjivien asenteitten ja käytöksenmuuttamiseen arkielämässä. Ohjelman avulla yhteisö voi tutkia syrjintää ja sentorjumismenetelmien tehokkuutta. Lisäksi siitä tuetaan valtioitten, kansalaisjärjestöjen,paikallis- ja alueviranomaisten, tutkimuslaitosten ja työmarkkinaosapuolten yhteistyötä.

Kansalaisuutta koskevan sitoumuksen täyttäminen edellyttää myös sitä, että Euroopan unioniottaa vammaiset ja heidän oikeutensa ja tarpeensa osaksi kaikkia asiaan liittyviä yleisiätoimiaan ja ohjelmiaan. Komissio sitoutuukin 12. toukokuuta 2000 antamassaantiedonannossa Esteetön Eurooppa vammaisille4 kehittämään ja tukemaan kattavaa jaintegroitua strategiaa, jolla puututaan niihin yhteiskunnallisiin, rakennusteknisiin jasuunnittelusta kumpuaviin esteisiin, jotka suotta rajoittavat vammaisten mahdollisuuksiakäyttää hyväkseen yhteiskunnallisia ja taloudellisia mahdollisuuksia.

Samansuuntaista positiivista kehitystä tapahtuu myös jäsenvaltioissa, joissa tilanne onparantunut. Jäsenvaltiot ovat ajanmukaistaneet lainsäädäntöään ja säätäneet uusia lakeja sekäennen kaikkea sisällyttäneet toimintaan uusia lähestymistapoja, toimenpiteitä ja menetelmiä –myös uusia oikeuksia.

3. EUROOPAN VAMMAISTEN TEEMAVUODEN TARKOITUS

Tähänastisesta edistymisestä huolimatta parannettavaa on vielä paljon. Mitähuolellisimminkaan muotoiltu lainsäädäntö ei riitä, ellei ole riittävästi poliittista tahtoatoteuttaa pitkäkestoista toimintaa eikä lainsäädännöllä ole laajaa kansalaisten tukea. Jottasitoumus yhtäläisten mahdollisuuksien varmistamisesta vammaisille voidaan täyttää, on

1 EYVL C 186, 2.7.1999. s. 3.2 EYVL L 303, 2.12.2000, s. 16.3 EYVL L 303, 2.12.2000, s. 23.4 KOM(2000) 284 lopullinen.

4

koordinoidummin toimin lisättävä tietämystä vammaisuudesta. Asenteet eivät muutuautomaattisesti tai luonnostaan. Kyse on monimutkaisesta tapahtumasarjasta, joka edellyttääyhteiskunnan kaikilla tasoilla koordinoitua ja integroitua toimintamallia, jolla tehdään aihettatunnetuksi ja poistetaan yhteiskunnallisia ja ympäristöön liittyviä esteitä ja samalla annetaanvammaisille mahdollisuudet osallistua toimintaan.

Päävastuu asiasta kuuluu jäsenvaltioille, mutta on selvää, että Euroopan unioni voi helpottaapäämäärien saavuttamista antamalla lisäpontta ja toimintaympäristön. Yleiseurooppalaisentoimintafoorumin kautta voidaan sekä EU:n tasolla että jäsenvaltioissa kiinnittää merkittävästihuomiota kansalaisuuskysymykseen ja saada aikaan toimintaa, joka ei muutoin ehkäkäynnistyisikään. Tiedottamalla, kouluttamalla ja raivaamalla tietä uusille kehitysaskelillelainsäädännössä ja politiikassa eurooppalainen teemavuosi voi lisäksi luoda perustankestävälle lisäedistykselle.

Edellä esitettyjen linjausten mukaisesti Euroopan vammaisten vuodella on seuraavattavoitteet:

1) Tehdään tunnetuksi vammaisten oikeutta saada suoja syrjintää vastaan ja hyödyntäätäysipainoisesti, muiden kanssa yhdenvertaisina kansalaisina oikeuksiaan, jotka onmääritelty muiden muassa Euroopan unionin perusoikeuskirjassa.

2) Viritetään keskustelua toimenpiteistä, joita tarvitaan, jotta vammaisten yhtäläisiämahdollisuuksia voidaan edistää Euroopassa.

3) Edistetään kokemustenvaihtoa hyvistä toimintatavoista ja tehokkaista strategioista,joita on kehitetty paikallisesti, valtakunnallisesti ja EU:n tasolla.

4) Vahvistetaan kaikkien osapuolten yhteistyötä – hallinnon kaikkien tasojen, yksityisensektorin, yhteisöjen, työmarkkinaosapuolten, tutkimusyhteisön, vapaaehtoistyötätekevien sekä vammaisten ja heidän perheittensä.

5) Tuodaan esiin vammaisten myönteinen panos koko yhteiskunnalle erityisestikorostamalla monimuotoisuuden arvoa ja luomalla myönteinen ja huomioon ottavaympäristö, jossa monimuotoisuus on kunniassa.

6) Lisätään ihmisten tietoa siitä, että vammaiset ovat heterogeeninen ryhmä ja että osaheistä kokee syrjintää useammasta kuin yhdestä lähteestä.

Tavoitteisiin voidaan pyrkiä mm. seuraavin toimin:

• kokoukset ja tapahtumat, joihin kuuluvat avaus- ja päätöstilaisuus

• tiedotuskampanjat, joiden osana tuotetaan ja tuodaan vammaisten ulottuville välineitä jaapuneuvoja koko yhteisön alueella

• yhteistyö tiedotusvälineitten kanssa

• selvitykset ja raportit

• tiedotus ja muu toiminta, jolla levitetään esimerkkejä hyvistä toimintatavoista

• taloudellinen tuki kansainvälisille, valtakunnallisille, alueellisille ja paikallisille aloitteille,joilla edistetään Euroopan vammaisten teemavuoden tavoitteitten saavuttamista.

5

Toimet kuvataan yksityiskohtaisemmin liitteessä.

Euroopan vammaisten teemavuodelle ehdotettu budjetti on varsin suppea: vuosille 2002–2003on varattu Euroopan tasolla vain 12 miljoonaa euroa. Budjettivallan käyttäjän on vielä tehtävämäärärahoista lopullinen päätös. Määrärahoilla viritetään laajamittaista toimintaa, ja sitätäydennetään komission ja jäsenvaltioiden muista toimista. Niinpä teemavuoden menestysriippuukin ensi sijassa paikallisten, alueellisten ja valtakunnallisten toimijoiden halusta jakyvystä antaa aktiivinen panoksensa yksittäisten kansalaisten ja organisaatioitten saamiseksiliikkeelle koko EU:n alueella.

Komissio rahoittaa yhteistyössä tiedotusalan asiantuntijaorganisaatioitten kanssajohdonmukaisen tiedotuskampanjan, jossa hyödynnetään kaikkia käytettävissä oleviamedioita, ja vastaa sen hallinnosta.

Komissio pyrkii – sääntelykehyksen puitteissa – organisoimaan teemavuoden toteuttamisestajäsennetyn ja säännöllisen näkemystenvaihdon vammaisten ja heitä edustavienkansalaisjärjestöjen kanssa.

Vuonna 2004 tehtävässä arvioinnissa pystytään tarkastelemaan teemavuoden todellisiavaikutuksia, ja siitä saadaan osviittaa vastaisen varalle.

Teemavuosi linjataan muihin yhteisön toimiin, ja sillä täydennetään niitä. Erityisestikyseeseen tulee yhteisön syrjinnänvastainen ohjelma ja muu toiminta syrjinnän ja sosiaalisensyrjäytymisen torjumiseksi sekä sukupuolten tasa-arvon hyväksi. Komissio pyrkii lisäksinivomaan vammaisuuteen liittyvät näkökohdat osaksi kaikkia asiaan liittyviä vuonna 2003järjestettäviä Euroopan tason tapahtumia. Komission tarkoituksena on edesauttaateemavuoden tavoitteitten saavuttamista myös muilla yhteisön toiminta-aloilla. Tämän seperustaa näiden alojen ohjelmien puitteissa jo tehtyyn työhön ja nimenomaan teemavuottavarten käynnistettäviin toimenpiteisiin.

Teemavuotta toteuttaessaan komissio toimii läheisessä yhteistyössä muiden kansainvälistenorganisaatioiden, kuten Euroopan neuvoston kanssa.

4. YHDESSÄ ASENTEITA MUUTTAMAAN

Jotta Euroopan vammaisten teemavuosi olisi tehokas ja voisi tuottaa kestäviä ja konkreettisiatuloksia, kaikkien osapuolten olisi sitouduttava antamaan aktiivista tukea vuodelle. EU voitarjota toimintapuitteet vammaisten oikeuksien tuomiseksi esiin, mutta konkreettisten tulostensaavuttamiseksi jäsenvaltioitten on toimittava vahvasti omassa maassaan. Viimeaikaisessatoiminnassa parhaiksi osoittautuneet toimintamallit tarjoavat paljon esimerkkejä tavoistaedetä. Niiden avulla jäsenvaltiot voivat antaa panoksensa teemavuodelle ja varmistaa, ettäkaikki vammaisjärjestöissä toimivat osapuolet osallistuvat toimintaan. Esimerkkejä:

• Perustetaan työryhmä, johon kuuluu viranomaisten sekä vammaisjärjestöjen ja muidenmerkittävien kansalaisyhteiskunnan osa-alueitten edustajia.

• Järjestetään laajapohjainen valtakunnallinen foorumi, jossa tuodaan teemavuotta esiinsekä yritetään saada ihmisiä liikkeelle antamaan panoksensa ja sitoutumaan pitkäaikaisestiteemavuoden tavoitteisiin. Foorumi voisi tarkastella vammaisten tilannetta maassa,muotoilla pitkän aikavälin toimintajulistuksia ja sopia strategisista tavoitteista. Osallistujiakutsuttaisiin esimerkiksi ministeriöitten, kansallisen koordinointikomitean,vammaisjärjestöjen, ammattialajärjestöjen, kansalaisryhmien, yhteisöjen ja perheitten

6

edustajia. Mukaan voitaisiin ottaa myös lainsäädännön parissa työskenteleviä,yritysmaailman edustajia sekä EU:n virastojen ja toimielinten edustajia.

• Muotoillaan pitkän aikavälin toimintajulistus tai ajanmukaistetaan sellaistayhdenvertaisen kansalaisuuden pohjalta. Julistuksessa asetettaisiin yleisiä tavoitteita japerusperiaatteita ja luotaisiin käsitteelliset puitteet teemavuodelle valtakunnan tasolla.

• Luodaan kattava osaamistietokanta. Tietokannan avulla käynnistetään yhdessävaltiovallan, tutkimuslaitosten ja vammaisten kanssa tutkimusohjelma, jolla pyritäänvarmistamaan, että käytössä on tietoja ja todenmukainen kuva vammaisten elin- jatyöoloista.

• Vahvistetaan vammaisjärjestöjäja etenkin niiden resurssipohjaa, organisaatiotaitoja jaosallistumista päätöksentekoon.

• Perustetaan laajoja yhteistyökumppanuuksia, joihin kuuluu epätavanomaisia kumppaneita,kuten koulutusalan, tiedotusvälineitten, yritysmaailman, uskonnollisen jakansalaistoiminnan sekä urheilu- ja vapaa-ajanjärjestöjen edustajia.

• Hajautetaan toiminnan organisointiaja varmistetaan näin, että toimet kohdennetaan ja ettäniitä tukee on kestävä paikallinen osaaminen.

Jäsenyyteen valmistautuvia sekä Efta- ja ETA-maita olisi kehotettava harkitsemaan,voisivatko ne tukea aktiivisesti teemavuotta vastaavin sitoumuksin.

5. PÄÄTELMÄT

Euroopan unioni on viime vuosina kiinnittänyt runsaasti huomiota vammaisten oikeuksienedistämiseen. Tähänastisesta edistymisestä huolimatta tarvitaan paljon työtä, jotta vammaisiakohtaan tunnettuja perusasenteita voidaan muuttaa. On voimistettava toimia kaikkienkansalaisten tietojen syventämiseksi, jotta vammaisten kansalaisten oikeuksia ymmärrettäisiinparemmin. Kattavan lainsäädännöllisen kehyksen ohella tarvitaan myös kansalaistenperilläoloa asiasta: se tukee lainsäädäntöä ja tekee vammaisten tarpeet ja oikeudetyhteiskunnassa laajemmin ymmärretyiksi ja hyväksytyiksi. Yhteiskunnallisen muutoksenkäynnistäjänä Euroopan vammaisten teemavuosi voi saada aikaan lumivyöryn tavoinetenevän prosessin ja vaikuttaa tuntuvalla tavalla kehitykseen, joka voi jatkua vieläteemavuoden virallisesti päätyttyäkin.

Jotta kansalaisuudesta tulee totta, tarvitaan kaikkien eurooppalaisten panosta sekä kaikkienosapuolten tukea ja yhteistyötä – hallinnon kaikilla tasoillaan, yritysten, ammattiliittojen,vapaaehtoistyötä tekevien ynnä vammaisten perheineen. Hallintoviranomaiset eri tasoillavoivat antaa johtamiseen, asiantuntemukseen ja resursseihin liittyvää apua, muttamahdollisuuksien avaamiseen ja esteiden purkamiseen kaikkien eurooppalaisten kohdallatarvitaan jokaisen panosta.

7

2001/0116(CNS)

Ehdotus:

NEUVOSTON PÄÄTÖS

Euroopan vammaisten teemavuodesta 2003

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 13 artiklan,

ottaa huomioon komission ehdotuksen,5

ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon,6

ottaa huomioon talous- ja sosiaalikomitean lausunnon,7

ottaa huomioon alueiden komitean lausunnon8

sekä katsoo seuraavaa:

1) Työllisyyden ja sosiaalisen suojelun korkean tason edistäminen sekä elintason jaelämän laadun nostaminen jäsenvaltioissa kuuluvat Euroopan yhteisön päämääriin.

2) Työntekijöiden sosiaalisia perusoikeuksia koskevassa yhteisön peruskirjassatunnustetaan tarve ryhtyä asianmukaisiin toimiin vammaisten sosiaalisen jataloudellisen integroitumisen hyväksi.

3) Vammaisten yhtäläisistä mahdollisuuksista 20 päivänä joulukuuta 1996 annetussaneuvoston ja neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajienpäätöslauselmassa9 samoin kuin vammaisten yhtäläisistä työllisyysmahdollisuuksista17 päivänä kesäkuuta 1999 annetussa neuvoston päätöslauselmassa10 vahvistetaanvammaisten perusihmisoikeuksiksi mahdollisuus hyödyntää yhteiskunnallisia jataloudellisia mahdollisuuksia samoin edellytyksin kuin muutkin.

4) Lissabonissa 23 ja 24 päivänä maaliskuuta 2000 kokoontunut Eurooppa-neuvostokehotti jäsenvaltioita ottamaan sosiaalisen syrjäytymisen paremmin huomioontyöllisyys-, koulutus-, terveydenhoito- ja asuntopolitiikassaan sekä määrittelemääntietyille kohderyhmille, kuten vammaisille, suunnattavia ensisijaisia toimia.

5 EYVL6 EYVL7 EYVL8 EYVL9 EYVL C 12, 13.1.1997.10 EYVL C 186, 2.7.1999, s. 3

8

5) Nizzassa 7, 8 ja 9 päivänä joulukuuta 2000 kokoontuneen Eurooppa-neuvostonhyväksymässä Euroopan sosiaalisessa toimintaohjelmassa todetaan, että Euroopanunioni kehittää erityisesti vammaisten eurooppalaisen teemavuoden (2003) yhteydessäerilaisia toimia, joiden tavoitteena on varmistaa vammaisten parempi osallisuuskaikilla yhteiskuntaelämän alueilla.

6) Tässä päätöksessä kunnioitetaan niitä perusoikeuksia ja periaatteita, jotka tunnustetaanerityisesti Euroopan unionin perusoikeuskirjassa yhteisön lainsäädännön yleisiksiperiaatteiksi. Erityisesti tällä päätöksellä pyritään varmistamaan, että vammaistenoikeutta päästä osallisiksi toimenpiteistä, joilla edistetään heidän itsenäistä elämäänsä,yhteiskunnallista ja ammatillista sopeutumistaan sekä osallistumistaanyhteiskuntaelämään, kunnioitetaan täysimittaisesti, sekä edistämäänsyrjimättömyysperiaatteen soveltamista (Euroopan unionin perusoikeuskirjan11 26 ja21 artikla).

7) Euroopan parlamentti, talous- ja sosiaalikomitea ja alueiden komitea ovat kaikkikehottaneet yhteisöä vahvistamaan osallistumistaan jäsenvaltioiden toimiin, joillaedistetään vammaisten yhtäläisiä mahdollisuuksia.

8) Yhtäläistä kohtelua työssä ja ammatissa koskevista yleisistä puitteista 27 päivänämarraskuuta 2000 annetun neuvoston direktiivin 2000/78/EY12 ja neuvostonpäätöksellä 2000/750/EY13 hyväksytyn tukitoimia ja täydentäviä lainsäädäntötoimiayhteisön ja jäsenvaltioiden tasolla koskevan yhteisön ohjelman tavoitteena on muuttaakäytäntöjä ja asenteita saamalla asiaan liittyvät osapuolet liikkeelle ja tukea tietojen jahyvien toimintamallien vaihtoa.

9) Vammaisten syrjäytyminen työmarkkinoilta on erottamattomassa yhteydessäasenteista johtuviin esteisiin ja vammaisuutta koskevien tietojen puutteeseen, ja senvuoksi on lisättävä vammaisten oikeuksien, tarpeitten ja potentiaalin ymmärtämistäyhteiskunnassa ja tarvitaan kaikkien osapuolten yhteisiä toimia tiedonkulunkehittämiseksi ja tukemiseksi.

10) Tietoisuuden parantaminen riippuu ensisijaisesti tehokkaista toimista jäsenvaltioissa.Toimia olisi täydennettävä Euroopan tason yhteistoimilla, ja teemavuosi voisiedesauttaa tietoisuuden lisäämistä ja toiminnan saamista käyntiin.

11) Toimien on oltava yhtenäisiä ja täydentäviä suhteessa muihin yhteisön toimiinerityisesti syrjinnän ja sosiaalisen syrjäytymisen torjumisessa sekä ihmisoikeuksien,koulutuksen ja sukupuolten tasa-arvon edistämisessä.

12) Euroopan talousalueesta tehdyssä sopimuksessa (ETA-sopimuksessa) määrätäänEuroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden sekä Euroopan talousalueeseen kuuluvienEuroopan vapaakauppa-alueen maiden (Efta- ja ETA-maiden) yhteistyön lisäämisestäsosiaalialalla. Mahdollisuus osallistua teemavuoteen olisi annettava myös Keski- jaItä-Euroopan ehdokasvaltioille Eurooppa-sopimuksissa ja niiden lisäpöytäkirjoissasekä asianomaisten assosiaationeuvostojen päätöksissä vahvistetuin edellytyksin,Kyprokselle ja Maltalle lisämäärärahojen perusteella kyseisten maiden kanssa

11 EYVL C 364, 18.12.2000, s. 1–22.12 EYVL L 303, 2.12.2000, s. 16.13 EYVL L 303, 2.12.2000, s. 23.

9

sovittavien menettelyjen mukaisesti sekä Turkille lisämäärärahojen perusteella Turkinkanssa sovittavien menettelyjen mukaisesti.

13) Ottaen huomioon perustamissopimuksen 5 artiklassa vahvistettu toissijaisuusperiaatevoidaan todeta, että jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa ehdotetuntoiminnan tavoitetta eli lisätä vammaisten oikeuksien tuntemusta yhteisön tasollamuiden muassa siksi, että kysymys on luonteeltaan koko yhteisön laajuinen jatoiminnassa tarvitaan monenkeskistä yhteistyötä, kansainvälistä tietojenvaihtoa jahyvien toimintamallien levittämistä koko yhteisöön. Kyseisessä artiklassa vahvistetunsuhteellisuusperiaatteen mukaisesti tämä päätös ei ylitä sitä, mikä on tarpeellistanäiden tavoitteiden saavuttamiseksi.

14) Menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28 päivänäkesäkuuta 1999 annetun neuvoston päätöksen 1999/468/EY14 2 artiklan mukaisestitämän direktiivin täytäntöönpanotoimenpiteistä olisi päätettävä kyseisen päätöksen3 artiklassa säädettyä neuvoa-antavaa menettelyä noudattaen,

ON PÄÄTTÄNYT SEURAAVAA:

1 artiklaEuroopan vammaisten teemavuosi

Julistetaan vuosi 2003 Euroopan vammaisten teemavuodeksi.

2 artiklaTavoitteet

Euroopan vammaisten teemavuodella on seuraavat tavoitteet:

a) Tehdään tunnetuksi vammaisten oikeutta saada suoja syrjintää vastaan ja hyödyntäätäysipainoisesti, muiden kanssa yhdenvertaisina kansalaisina oikeuksiaan, jotka onmääritelty muiden muassa Euroopan unionin perusoikeuskirjassa.

b) Viritetään pohdiskelua ja keskustelua toimenpiteistä, joita tarvitaan vammaistenyhtäläisten mahdollisuuksien edistämiseksi Euroopassa.

c) Edistetään kokemustenvaihtoa hyvistä toimintatavoista ja tehokkaista strategioista,joita on kehitetty paikallisesti, valtakunnallisesti ja EU:n tasolla.

d) Vahvistetaan kaikkien osapuolten yhteistyötä – hallinnon kaikkien tasojen, yksityisensektorin, yhteisöjen, vapaaehtoistyötä tekevien sekä vammaisten ja heidänperheittensä.

e) Tuodaan esiin vammaisten myönteinen panos koko yhteiskunnalle erityisestikorostamalla monimuotoisuuden arvoa ja luomalla myönteinen ja huomioon ottavaympäristö, jossa monimuotoisuus on kunniassa.

14 EYVL L 184, 17.7.1999, s. 23

10

f) Lisätään ihmisten tietoa siitä, että vammaiset ovat heterogeeninen ryhmä, sekävammaisten kokemasta moninkertaisesta syrjinnästä.

3 artiklaToimenpiteitten sisältö

1. Edellä 2 artiklassa asetettujen tavoitteitten saavuttamiseksi suunniteltujentoimenpiteitten on sisällettävä tukea seuraaville:

a) kokoukset ja tapahtumat

b) tiedotuskampanjat, joiden osana tuotetaan ja tuodaan vammaisten ulottuvillevälineitä ja apuneuvoja koko yhteisön alueella

c) yhteistyö yleisradiotoimintaa harjoittavien ja muiden viestintäalanorganisaatioiden kanssa

d) koko yhteisön laajuiset selvitykset ja raportit

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen toimenpiteitten yksityiskohdat esitetään liitteessä.

4 artiklaTäytäntöönpano yhteisön tasolla

Komissio varmistaa, että tämän päätöksen kattamat yhteisön toimet pannaan täytäntöönliitteen mukaisesti.

Se vaihtaa säännöllisesti näkemyksiä vammaisia yhteisön tasolla edustavien tahojen kanssaEuroopan vammaisten teemavuoden suunnittelusta, toteuttamisesta ja jatkotoimista. Tätävarten komissio antaa tarvittavat tiedot näiden edustajien käyttöön. Komissio ilmoittaakantansa 6 artiklan 1 kohdan mukaisesti perustettavalle komitealle.

5 artiklaYhteistyö ja täytäntöönpano kansallisella tasolla

1. Kukin jäsenvaltio vastaa tämän päätöksen mukaisten toimien yhteensovittamisesta jatäytäntöönpanosta jäsenvaltiossa, myös liitteen B osan mukaisten projektienvalinnasta.

Tätä varten kukin jäsenvaltio perustaa tai nimeää kansallisen koordinointielimen taivastaavan hallintoelimen, joka vastaa jäsenvaltion osallistumisesta Euroopanvammaisten teemavuoteen. Elin varmistaa, että siinä on edustettuina lukuisiavammaisia ja muita asiaan liittyviä osapuolia edustavia järjestöjä.

2. Komissio määrittää päätöksen 6 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun menettelynmukaisesti jäsenvaltioille myönnettävän yleiskattavan tuen, jolla tuetaan toimintaavaltakunnallisella sekä alue- ja paikallistasolla. Yleiskattava tuki myönnetään vainjulkisoikeudellisille elimille tai sellaisille elimille, jolla on jäsenvaltioiden takaamajulkisen palvelun tehtävä.

3. Yleiskattavan tuen käyttömenettelystä on tehtävä sopimus komission ja kulloisenkinjäsenvaltion välillä.

11

Menettelyssä on Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavanvarainhoitoasetuksen mukaisesti yksilöitävä erityisesti seuraavat:

a) toteutettavat toimenpiteet

b) edunsaajien valinnan perusteet

c) avustuksen ehdot ja määrät

d) järjestelyt yleiskattavan tuen seurantaa, arviointia ja rahoitusvalvonnanvarmistamista varten.

6 artiklaKomitea

1. Komissiota avustaa komitea, joka koostuu jäsenvaltioiden edustajista ja jonkapuheenjohtajana toimii komission edustaja.

2. Viitattaessa tähän kohtaan sovelletaan direktiivin 1999/468/EY 3 artiklassa säädettyäneuvoa-antavaa menettelyä kyseisen direktiivin 7 artiklan mukaisesti.

7 artiklaRahoitusjärjestelyt

1. Luonteeltaan yhteisön laajuisiin toimiin, sellaisina kuin ne on kuvattu liitteessäolevassa A osassa, voidaan myöntää enintään 80 prosentin tuki Euroopan yhteisöjenyleisestä talousarviosta, tai niiden perusteella voidaan tehdä kyseisestä talousarviostarahoitettavia hankintasopimuksia.

2. Luonteeltaan paikallisiin, alueellisiin, valtakunnallisiin tai kansainvälisiin toimiin,sellaisina kuin ne on kuvattu liitteessä olevassa B osassa, voidaan myöntää Euroopanyhteisöjen yleisestä talousarviosta yhteisrahoitusta määrä, joka vastaa enintään50 prosenttia toimen kokonaiskustannuksista.

8 artiklaHaku- ja valintamenettely

1. Komissio päättää toimenpiteille 7 artiklan 1 kohdan nojalla myönnettävästäkokonais- tai yhteisrahoituksesta 6 artiklan 2 kohdassa säädetyn menettelynmukaisesti. Komissio varmistaa, että rahoitus jaetaan tasaisesti jäsenvaltioiden sekäasiaan liittyvien eri toiminta-alojen kesken.

2. Kun toimenpiteelle haetaan 7 artiklan 2 kohdan nojalla yhteisrahoitusta, hakemukseton toimitettava jäsenvaltioille. Kansallisten koordinointielinten lausunnon perusteellajäsenvaltiot valitsevat edunsaajat ja myöntävät rahoitustukea valituille hakijoille5 artiklan 3 kohdassa vahvistettujen menettelyjen mukaisesti.

12

9 artiklaYhtenäisyys ja täydentävyys

Komissio huolehtii yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa, että tässä päätöksessä säädetyt toimetovat yhtenäisiä yhteisön muiden toimien ja aloitteiden kanssa.

Lisäksi komissio varmistaa, että Euroopan vammaisten teemavuosi ja muut olemassa olevatyhteisön, kansalliset ja alueelliset aloitteet ja voimavarat täydentävät toisiaan mahdollisimmanhyvin, sikäli kuin näillä aloitteilla ja voimavaroilla voidaan edistää teemavuoden tavoitteidensaavuttamista.

10 artiklaEfta- ja ETA-maiden, Keski- ja Itä-Euroopan assosioituneiden maiden, Kyproksen, Maltan ja

Turkin osallistuminen

Euroopan vammaisten teemavuosi on avoin Efta- ja ETA-maiden osallistumiselle ETA-sopimuksessa vahvistetuin edellytyksin.

Keski- ja Itä-Euroopan ehdokasvaltiot voivat osallistua teemavuoteen Eurooppa-sopimuksissaja niiden lisäpöytäkirjoissa sekä asianomaisten assosiaationeuvostojen päätöksissävahvistetuin edellytyksin.

Kyproksen, Maltan ja Turkin osallistuminen rahoitetaan lisämäärärahojen perusteellakyseisten maiden kanssa sovittavien menettelyjen mukaisesti.

11 artiklaTalousarvio

Eurooppalaisen teemavuoden valmistelua ja käynnistämistä varten toteutettavia toimiavoidaan rahoittaa 1. tammikuuta 2002 alkaen.

12 artiklaKansainvälinen yhteistyö

Komissio voi tehdä teemavuoden puitteissa yhteistyötä asiaan liittyvien kansainvälistenjärjestöjen kanssa.

13 artiklaSeuranta ja arviointi

Komissio toimittaa viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2004 Euroopan parlamentille,neuvostolle, talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle raportin tässä päätöksessäsäädettyjen toimien täytäntöönpanosta ja tuloksista sekä näitä toimia koskevan yleisarvion.

13

14 artiklaVoimaantulo

Tämä päätös julkaistaanEuroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä. Se tulee voimaan päivänä,jona se julkaistaan.

Tehty Brysselissä[date].

Neuvoston puolestaPuheenjohtaja[…]

14

LIITE

1. PÄÄTÖKSEN 3 ARTIKLASSA TARKOITETTUJEN TOIMENPITEIDEN LUONNE

A) Yhteisön laajuiset toimenpiteet

1. Kokoukset ja tapahtumat:

a) yhteisön tason kokoukset

b) tietoja vammaisten oikeuksista lisäävät tapahtumat, mukaan lukien teemavuodenavaus- ja päätöstapahtumat.

2. Tiedotus- ja edistämiskampanjat, joihin sisältyy seuraavia:

a) tunnuksen ja tunnuslauseiden laatiminen Euroopan vammaisten teemavuodellekäytettäviksi kaiken teemavuoteen liittyvän toiminnan yhteydessä

b) yhteisön laajuinen tiedotuskampanja

c) välineitten ja apuneuvojen tuottaminen vammaisten käyttöön koko yhteisönalueella

d) eurooppalaisten vammaiskansalaisjärjestöjen aloitteet, joilla pyritään levittämääntietoja teemavuodesta ja jotka on sovitettu tarpeisiin, joita tietyllä tavallavammaisilla tai moninkertaista syrjintää kohtaavilla vammaisilla on

e) Euroopan vammaisten teemavuoden saavutuksia ja sen teemoista saataviakokemuksia esiin tuovat Euroopan laajuisten kilpailut.

3. Muut toimenpiteet:

Yleisradiotoimintaa harjoittavien ja muiden viestintäalan organisaatioiden kanssatehtävä yhteistyö, jolla pyritään levittämään tietoja teemavuodesta, helpottamaan uusientyökalujen avulla (kuten kuulovammaisille tarkoitettua tekstitystä ja näkövammaisilletarkoitettua kuvankuvausta) tämän tiedon ja mahdollisuuksien mukaan muita ohjelmiakoskevien tietojen saantia sekä parantamaan vammaisia koskevaa viestintää.

Yhteisön laajuiset selvitykset ja tutkimukset, mm. asiantuntijaryhmän tutkimusvammaispolitiikan tulevaisuudennäkymistä, Euroopan vammaisten teemavuodenvaikutusten arviointiin suunniteltu kysymyssarja liitettäväksi Eurobarometri-tutkimukseen sekä arviointiraportti teemavuoden tehokkuudesta ja vaikutuksista.

4. Rahoitus voidaan järjestää seuraavasti:

– erityisesti viestintään liittyvien tavaroitten ja palvelujen suora hankinta avointenja/tai rajoitettujen tarjouspyyntöjen kautta

– konsulttipalvelujen suora hankinta avointen ja/tai rajoitettujen tarjouspyyntöjenkautta

– avustukset kustannuksiin Euroopan tason tapahtumista, joilla tuodaan esiinteemavuotta ja tehdään sitä tunnetuksi; rahoitus on enintään 80 prosenttia.

15

B) Valtakunnalliset toimenpiteet

Paikallisille, alueellisille, valtakunnallisille ja kansainvälisille toimenpiteille voidaan tietyinedellytyksin myöntää rahoitusta yhteisön talousarviosta enintään 50 prosenttia niidenkustannuksista ehdotetun toimen luonteen ja sisällön mukaan. Tällaisia toimia voivat ollaerityisesti seuraavat:

1. Euroopan vammaisten teemavuoden tavoitteisiin liittyvät toimenpiteet, mukaan lukienteemavuoden avaustapahtuma

2. muut kuin 1 kohdan A osassa kuvatut tiedotuskampanjat ja hyvien toimintatapojenlevittämiseen liittyvät toimet

3. palkinnot ja kilpailut

4. muut kuin 1 kohdan A osassa mainitut selvitykset ja tutkimukset.

C) Toiminta, johon ei myönnetä rahoitustukea Euroopan unionin yleisestätalousarviosta

Yhteisö antaa moraalisen tukensa, johon kuuluu kirjallinen valtuutus käyttää Euroopanvammaisten teemavuoden tunnusta ja muuta siihen liittyvää aineistoa, julkisten tai yksityistenorganisaatioiden aloitteille, sikäli kuin organisaatiot pystyvät komissiota tyydyttävällä tavallaosoittamaan, että aloitteet ovat käynnissä vuoden 2003 aikana ja todennäköisesti auttavatmerkittävästi teemavuoden yhden tai useamman tavoitteen saavuttamisessa.

16

RAHOITUSSELVITYS

Politiikan ala(t): sosiaaliasiat, vammaisten integroiminen

Toiminnan ala(t): Euroopan vammaisten teemavuoden järjestäminen

TOIMENPITEEN NIMI : EUROOPAN VAMMAISTEN TEEMAVUOSI 2003

1. BUDJETTIKOHTA/-KOHDAT

Uusi budjettikohta B5-806, josta tuetaan teemavuoden yhteydessä toteutettavia toimia

2. NUMEROTIEDOT

2.1 Toimenpiteen kokonaismäärärahat (B-osa):

12 miljoonaa euroa maksusitoumusmäärärahoina (4 miljoonaa euroa vuonna 2002 ja8 miljoonaa euroa vuonna 2003)

2.2 Toimenpiteen soveltamisaika:

1. tammikuuta 2002–31. joulukuuta 2003

2.3 Monivuotinen kokonaismenoarvio:

a) Maksusitoumusmäärärahojen/maksumäärärahojen aikataulu (rahoitustuki) (vrt.kohta 6.1.1)

miljoonaa euroa(kolmen desimaalin tarkkuudella)

2002

Vuosin

2003

n + 1

2004

n + 2 n + 3 n + 4

n + 5jaseur.

Yht.

Maksusitoumus-määrärahat

4,000 8,000 12,000

Maksumäärärahat 1,760 7,105 3,135 12,000

b) Tekninen ja hallinnollinen apu ja tukimenot

Maksusitoumus-määrärahat

Maksumäärärahat

a+b yhteensä

17

Maksusitoumus-määrärahat

4 8 12,000

Maksumäärärahat 1,760 7,105 3,135 12,000

c) Henkilöstö- ja muiden hallintomenojen kokonaisvaikutus rahoitukseen(vrt. kohdat 7.2 ja 7.3)

Maksusitoumus-määrärahat/maksu-määrärahat

0,701 0,701 1,402

a+b+c YHTEENSÄ

Maksusitoumus-määrärahat

4,701 8,701 13,402

Maksumäärärahat 2,722 7,545 3,135 13,402

2.4 Yhteensopivuus ohjelmasuunnitelman ja rahoitusnäkymien kanssa

– Ehdotus on tehdyn ohjelmasuunnitelman mukainen.

– Ehdotus edellyttää rahoitusnäkymien kyseisen otsakkeen ohjelmasuunnitelmanmuuttamista

– ja tämä voi edellyttää toimielinten sopimuksen määräysten soveltamista.

2.5 Vaikutukset tuloihin

– Ei vaikuta tuloihin (kyseessä ovat toimenpiteen toteuttamiseen liittyvät teknisetnäkökohdat).

3. BUDJETTITIEDOT

Menolaji Uusi EFTAosallistuu

Ehdokasmaatosallistuvat

Rahoitus-näkymienotsake

Ei-pakolliset

Ei-jaksotetut

Kyllä Kyllä Kyllä Nro

4. OIKEUSPERUSTA

Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 13 artikla

Neuvoston päätös N:o …/…/EY, tehty [date ] Euroopan vammaisten teemavuodesta2003

18

5. KUVAUS JA PERUSTELUT

5.1 Yhteisön toiminnan tarve

5.1.1 Toiminnan tavoitteet

Arviolta 38 miljoonalla ihmisellä eli noin yhdellä kymmenestä eurooppalaisesta iästä riippumattaon jokin vamma. Vammaiset kohtaavat kaikkialla EU:ssa esteitä, jotka vaikeuttavat heidänmahdollisuuksiaan saada työtä tai säilyttää työpaikkansa, mutta vaikeuksia on myös sopivankuljetuksen järjestymisessä, pääsyssä rakennuksiin taikka työpaikan edellyttämän koulutuksensaamisessa. Lisäksi heidän on vaikea saada käyttöönsä tekniikkaa, joka auttaisi heitäosallistumaan täysipainoisesti työelämään ja yhteiskuntaelämään laajemminkin. Esteitä on myösvammaisten eurooppalaisten vapaudelle liikkua unionissa ja asua haluamassaan EU-maassaalkuperämaansa ulkopuolella. Kaikki nämä esteet vaikeuttavat juuri vammaisten täysipainoistaosallistumista. Lisäksi on huomattava, että tärkeimpiä vammaisten kohtaamia esteitä ovatyhteiskunnan negatiiviset ja syrjäyttävät asenteet. Jotta stereotyyppisiä asenteita vammaisiakohtaan voidaan muuttaa, tarvitaan paljon työtä. Tuloksena on, että vammaisilla on Euroopassatyöpaikka tai yritys epätodennäköisemmin kuin muilla. Euroopan kotitaloustutkimuksen (1996)mukaan 16–64-vuotiailla ei-vammaisilla on työpaikka 66 prosentin todennäköisyydellä, kunlievästi vammaisten vastaava luku on 47 % ja vaikeavammaisten vain 25 %.

Vammaisiin kohdistuvien asenteiden muuttamiseksi käytännössä valtiovallan ja yhteiskunnanlaajemminkin on toteutettava erilaisia toimia, joilla vammaiset otetaan osaksi laajempaayhteiskuntaa. Tehokkaimpia keinoja ovat syrjinnänvastaiset oikeudet ja vammaistentoimintavallan lisääminen. Yhtä tärkeää on vammaisten integroiminen, jolla tähdätään siihen,että vammaiset voisivat mahdollisuuksien mukaan osallistua tavanomaiseen koulutukseen,työntekoon ja vapaa-ajan toimintaan.

Euroopan unioni on 20 viime vuoden aikana useitten yhteisön ohjelmien ja päätöslauselmienkautta sekä reagoinut että vaikuttanut siihen, että politiikan painopiste on siirtynyt vammaistenoikeuksien vahvistamiseen ja suojaamiseen sekä tavanomaisten palvelujen muokkaamiseensellaisiksi, että vammaiset voivat helpommin käyttää niitä ja antaa näin panoksensa yhteiskunnantoimintaan. Haasteena on edelleen, miten poliittiset linjaukset muutetaan todellisuudeksi.

Uuden perustamissopimuksen 13 artikla on vedenjakaja Euroopan unionin vammaispolitiikankehityksessä. 13 artiklan perusteella neuvosto hyväksyi 27. marraskuuta 2000 laajansyrjinnänvastaisen paketin, johon kuuluu direktiivi yhtäläistä kohtelua työssä ja ammatissakoskevista yleisistä puitteista15 sekä syrjinnän torjumista koskeva yhteisön toimintaohjelma16

(2001–2006). Tehtävää on kuitenkin vielä paljon. Jotta sitoumus yhtäläisten mahdollisuuksienvarmistamisesta vammaisille voidaan täyttää, tarvitaan koordinoituja toimia, jotka perustuvatparempaan tietämykseen vammaisuudesta.

Euroopan vammaisten teemavuodella voitaneen luoda otolliset yhteiskunnallis-poliittiset olotlisäedistymiselle Euroopan tasolla ja jäsenvaltioissa. Teemavuodella on sen vuoksi seuraavattavoitteet:

1) Tehdään tunnetuksi vammaisten oikeutta saada suoja syrjintää vastaan ja hyödyntäätäysipainoisesti, muiden kanssa yhdenvertaisina kansalaisina oikeuksiaan, jotka onmääritelty muiden muassa Euroopan unionin perusoikeuskirjassa.

15 EYVL C 364, 18.12.2000, s. 1–22.16 EYVL L 303, 2.12.2000, s. 16.

19

2) Viritetään keskustelua toimenpiteistä, joita tarvitaan, jotta vammaisten yhtäläisiämahdollisuuksia voidaan edistää Euroopassa.

3) Edistetään kokemustenvaihtoa hyvistä toimintatavoista ja tehokkaista strategioista, joitaon kehitetty paikallisesti, valtakunnallisesti ja EU:n tasolla.

4) Vahvistetaan kaikkien osapuolten yhteistyötä – hallinnon kaikkien tasojen, yksityisensektorin, yhteisöjen, vapaaehtoistyötä tekevien sekä vammaisten ja heidän perheittensä.

5) Tuodaan esiin vammaisten myönteinen panos koko yhteiskunnalle erityisestikorostamalla monimuotoisuuden arvoa ja luomalla myönteinen ja huomioon ottavaympäristö, jossa monimuotoisuus on kunniassa.

6) Lisätään ihmisten tietoa siitä, että vammaiset ovat heterogeeninen ryhmä, sekävammaisten kokemasta moninkertaisesta syrjinnästä.

Teemavuodelta odotettavia mitattavia tuloksia ovat mm. uusien toimintalinjojen ja ohjelmienkäynnistäminen edistämään vammaisten oikeuksia sekä uudet tukirakenteet, joissa ovatosallisina kaikki osapuolet. Näitä voidaan jatkaa teemavuoden vielä päätyttyä.

5.1.2 Ennakkoarviointiin liittyvät toimenpiteet

a) Ennakkoarvioinnin toteutti joulukuussa 2000 ja tammikuussa 2001 vammaistenintegroitumista käsittelevä työllisyyden pääosaston yksikkö E/4. Arviointi tarkastettiintyöllisyyden pääosaston arviointiyksikön G/5 kanssa.

Tietoja kerättiin pääasiassa komission sisältä (arvioinnit rasismin vastaisestateemavuodesta, Helios II -ohjelmasta ja elinikäisen oppimisen teemavuodesta) muttamyös muista lähteistä. Niistä mainittakoon useat arviot Yhdistyneiden Kansakuntienvammaisten teemavuoden 1981 vaikutuksista.

b) Helios II -ohjelmasta (1993–1996) tehdyssä riippumattomassa arviossa tuotiin esiin,ettei käsitys epätasa-arvosta ja syrjinnästä rakenteellisena ja sosiaalisena ilmiönä olevielä levinnyt kovin laajalle muiden kuin suoraan vammaisuuteen liittyvien asioidenparissa toimivien piirissä. Arvion mukaan tarvitaan lisätoimia, ennen kuin käsityssaavuttaa laajan hyväksynnän ja sen vaikutukset ymmärretään täysin.Niinpä arviossatodettiinkin, että EU:n olisi autettava jäsenvaltioitaan turvaamaan vammaisten elämänlaatu. Siihen olisi pyrittävä myös tiukoissa taloudellisissa oloissa ja huolimatta siitä,että maiden hyvinvointipolitiikan ideologinen tausta ja käytännön soveltaminensaattavat muuttua rajustikin.Jotta tähän päästäisiin,Euroopan unionin olisi rohkaistavaja myös helpotettava jäsenvaltioita ja kansalaisyhteiskuntaa niissä yhdistämäänvoimansa, niin että yhteisön varojen käyttö tehostuu.Raportissa korostettiin tarvettavahvistaa vammaisten oikeuksia vaikuttaa politiikkaan lisäämällä heidänmahdollisuuksiaan toimia itse omasta puolestaan. Toimintaa, mm. osallistumisenmahdollistavien rakenteiden tukemista, olisi koordinoitava jäsenvaltioissa ja Euroopantasolla.

Rasisminvastaisen teemavuoden arviointiraportissa todettiin, että menestyksekkäästitoteutetun teemavuoden olisi annettava lähtökohta ja perusta tulevalle pitkäaikaiselletoiminnalle. Menestyksen avain on, että teemavuoden Euroopan tason dynamiikkaatäydennetään vastaavilla toimenpiteillä jäsenvaltioissa. Teemavuoden menestys riippuunäin ollen ennen muuta Euroopan ja jäsenvaltioiden tason kumppanien tahdosta jakyvystä toimia aktiivisesti vuoden hyväksi.

20

Eräiden kansainvälisten teemavuosien yhteydessä saatujen kokemusten mukaan onolennaista varmistaa, että kaikki osapuolet osallistuvat vuoden valmisteluihin jatoteutukseen.

Euroopan elinikäisen oppimisen teemavuoden (1996) arvioinnissa tähdennettiin, ettävaikka teemavuoden budjetti oli niukka (8 miljoonaa ecua), se onnistui saamaan aikaantoimintaa noin 34 miljoonaa ecun arvosta. Kansallisille toimistoille toimitettiin yli 1 200projektiehdotusta, joista komissio valitsi 454 (kansallista) projektia. Euroopan laajuisiaprojekteja oli lisäksi 88 ja mediaprojekteja kymmenen. Tämä on selvä osoitusteemavuoden herättämästä yleisestä kiinnostuksesta mutta myös siitä, että jäsenvaltioiltatarvitaan huomattavaa hallinnollista panosta käytettävissä olevien resurssienhallinnointiin ja jakamiseen.

5.1.3 Jälkiarvioinnin perusteella toteutetut toimenpiteet

Ei ole.

5.2 Suunnitellut toimet ja yhteisön rahoitustukea koskevat yksityiskohtaiset säännöt

Kohdeyleisö:

a) Euroopan vammaisten teemavuosi suunnataansuurelle yleisölle: heille tiedotetaanvammaisten kohtaamista esteistä ja vammaisten myönteisestä panoksesta kokoyhteiskuntaan.

b) Erityiskohderyhmänä teemavuodella ovatryhmät, jotka pystyvät saamaan aikaanmuutoksia (esim. yhteisöjen johtohenkilöt, vammaiset perheineen, lapset, opiskelijat,poliitikot, hallintoviranomaiset, eri alojen ammattilaiset). Toimintaan voi kuulua myöstoimittajille ja julkisille tv- ja radioyhtiöille suunnattuja tiedotusprojekteja vammaisiakoskevista asioista sekä tiedotuspalvelujen ja tiedotusvälineitten työntekijöittenkoulutusta vammaisia koskevasta asianmukaisesta tiedottamisesta. Kuhunkin maahanperustetaan kansallinen koordinointielin. Elin koostuu asiaan liittyvien ministeriöiden,vammaisjärjestöjen ja yhteiskunnan keskeisten osa-alueitten edustajista ja vastaateemavuoden hallinnosta maassaan.

Edellisen vuoksi tiedotuskampanjoita ja -materiaalia mukautetaan kulloisenkinkohderyhmän mukaan.

Yhteisön laajuiset toimenpiteet

Yhteisö rahoittaa enintään 100-prosenttisesti seuraaviin kolmeen pääluokkaan kuuluviayhteisön laajuisia toimenpiteitä:

– Kokoukset ja tapahtumat. Näihin kuuluvat muiden muassa Euroopan laajuisetseminaarit, joilla lisätään kansainvälistä yhteistyötä, sekä Euroopan vammaistenteemavuoden avaus- ja päätöstapahtumat.

– Tiedotus- ja edistämiskampanja (jonka hallinnoinnista komissio huolehtii yhdessäorganisaatioiden kanssa, joilla on tarvittava viestintäalan kokemus taimahdollisuus välittää tietoa vammaisuuteen liittyvien asioiden parissa toimivilleosapuolille). Tähän sisältyy erityisesti tunnuksen ja tunnuslauseiden laatiminenEuroopan vammaisten teemavuodelle, yleistä kiinnostusta herättävän kirjallisen jaaudiovisuaalisen materiaalin laatiminen ja levittäminen sekä teemavuottakoskevien tietojen levittäminen.

21

– Selvitykset ja tutkimukset, joilla on yhteisön laajuista merkitystä ja joilla tehdääntunnetuksi teemavuoden teemoja tai arvioidaan sen vaikutuksia.

Rahoitus voidaan järjestää seuraavilla tavoilla:

– erityisesti viestintään liittyvien tavaroitten ja palvelujen suora hankinta avointenja/tai rajoitettujen tarjouspyyntöjen kautta

– konsulttipalvelujen suora hankinta avointen ja/tai rajoitettujen tarjouspyyntöjenkautta

– avustukset kustannuksiin Euroopan tason tapahtumista, joilla tuodaan esiinteemavuotta ja tehdään sitä tunnetuksi; rahoitus on enintään 80 prosenttia.

Valtakunnalliset toimenpiteet

Yhteisö voi rahoittaa myös seuraavanlaisia paikallisia, alueellisia, valtakunnallisia jakansainvälisiä toimenpiteitä 50 prosentilla niiden kustannuksista:

– kokoukset ja tapahtumat

– tiedotuskampanjat ja edistämistoimet

– selvitykset ja tutkimukset

– muut toimenpiteet, joilla on yksi tai useampi teemavuoden tavoitteista jajotka eivät voi saada rahoitusta käynnissä olevista yhteisön ohjelmista.

Tämä rahoitus jaetaan jäsenvaltioille rajoitettujen ehdotuspyyntöjen perusteella.Jäsenvaltioita pyydetään toimittamaan maan kansallisen koordinointielimen laatimatyöohjelma komission hyväksyttäväksi. Toimiin voivat kuulua teemavuoden avaus- japäätöstapahtumat.

Rahoituskelpoisuus

Rahoitusta voidaan myöntää vain sellaiseen toimintaan, johon ei saada rahoitusta muistabudjettikohdista.

5.3 Toteutusta koskevat yksityiskohtaiset säännöt

Teemavuoden hallinnosta vastaa yhteisön tasolla suoraan komissio. Komissiota avustaa neuvoa-antava komitea, ja se vaihtaa säännöllisesti näkemyksiä vammaisuuteen liittyvien kysymystenparissa toimivien kansalaisjärjestöjen ja muiden osapuolten kanssa.

Huomattava osa määrärahoista myönnetään jäsenvaltioille valtakunnalliseen, alueelliseen taipaikalliseen toimintaan. Tällaiset toimet toteutetaan kansallisen koordinointielimen valvonnassakomission hyväksymän työohjelman pohjalta.

6. RAHOITUSVAIKUTUKSET

6.1 Kokonaisrahoitusvaikutus, B-osa (koko ohjelmakaudeksi)

(Alla olevassa taulukossa ilmoitettujen kokonaismäärien laskutapa on esitettävä taulukossa 6.2esitetyn jaottelun avulla).

22

6.1.1 Rahoitustuki

Maksusitoumusmäärärahat milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Jakautuminen 2002 2003 2004 n + 3 n + 4 n + 5 jaseur.

Yhteensä

Yhteisön laajuisettoimenpiteet

3,300 1,550 4,850

Valtakunnallisettoimenpiteet

0,700 6,450 7,150

YHTEENSÄ 4,000 8,000 12,000

23

6.2 Toimenpidekohtainen kustannuslaskelma, B-osa (koko ohjelmakaudeksi)17

6.2.1 Yhteisön laajuiset toimenpiteet

Toimien alkuunpanijana on yleensä komissio, joka kuulee asiasta neuvoa-antavaakomiteaa. Useimmat toimet annetaan tarjouspyynnön perusteella valittavanosapuolen toteutettaviksi, ja ne rahoitetaan 100-prosenttisesti yhteisön varoista.Muita toimia voidaan rahoittaa yhteisön talousarviosta 80-prosenttisesti, mikäli needesauttavat merkittävällä tavalla teemavuoden tavoitteitten saavuttamista.

– Kokoukset ja tapahtumat

Järkeenkäyvältä arviolta vaikuttaa, että teemavuonna tarvitaan ainakin viisi näkyvää,eri paikoissa eri puolilla yhteisöä järjestettävää yhteisön laajuista tapahtumaa, jottavuoden teemat saadaan Euroopan asukkaitten valtaosan tietoon ja iskostettua heidäntietoisuuteensa. Yhdellä tapahtumalla avataan teemavuosi (Ateenassa) ja toisellapäätetään se (Roomassa); niiden välisenä aikana järjestetään säännöllisin väliajoinkolme teemakohtaista tapahtumaa (tapahtuma Brysselissä, rahoitusta MadridinEurooppa-neuvoston yhteydessä järjestettävään ministerikokoukseen sekä toisestabudjettikohdasta Irlannissa järjestettäviin kehitysvammaisten olympialaisiin).

Kustannusten voidaan odottaa olevan noin 300 000 euroa tapahtumaa kohti, kunjärjestelykustannukset ja komission kutsuman monilukuisen osallistujajoukon(keskimäärin noin 250 hengen) kulukorvaukset otetaan huomioon.

Edellä kuvatun laisen, Brysselin ulkopuolella järjestettävän tapahtuman arvioidutkustannukset:

Matkakulut (turistiluokan lentomatka tai I luokan junamatka) 250 kutsutulle:

250 x keskimäärin 500 euroa = 125 000 euroa

Oleskelukulut:

250 x 2 yötä x keskimäärin 140 euroa = 70 000 euroa

Tilat, laitteet, näytteilleasetteluvarusteet, tekniset välineet, virvokkeet (2 päivää), yksivirallinen illallinen jne. = 50 000 euroa

Konferenssin järjestäminen ulkopuolisin voimin, kutsut, matkajärjestelyt jne. =16 000 euroa

Tulkkaus (2 päivää) = 40 000 euroa

Kreikan ministeriön Ateenassa järjestämä ensimmäinen Euroopan laajuinentapahtuma avaa teemavuoden, ja se on järjestettävä heti vuoden 2003 alussa. Kunotetaan huomioon tällaisten tapahtumien valmisteluun tarvittava aika,avaustapahtuma on rahoitettava kokonaan valmisteluvuoden 2002 talousarviosta

17 Lisätietoja erillisessä ohjeasiakirjassa.

24

Joidenkin tapahtumien, kuten päätöstilaisuuden, kulut ylittänevät 300 000 euroasuuren osallistujamäärän vuoksi.

Vuoden 2002 kokonaiskustannukset noin 300 000 euroa x 1 = 300 000 euroa

Vuoden 2003 kokonaiskustannukset noin 300 000 euroa x 2 + 400 000 euroa x 1= 1 miljoona euroa

Yhteisön laajuisten tapahtumien ja kokouksien sekä jäsenvaltioissajärjestettävien avaustilaisuuksien vaatima rahoitus on yhteensä arviolta1,3 miljoonaa euroa. Rahoituksesta 300 000 euroa on katettava valmistelevanvuoden (2002) talousarviosta ja loput 1,0 miljoonaa euroa itse teemavuoden2003 talousarviosta.

– Yhteisön laajuinen tiedotus- ja edistämiskampanja

Teemavuoden yhteisön laajuiseen tiedotus- ja edistämiskampanjaan kuuluvattunnuksen ja tunnuslauseen tai tunnuslauseiden laatiminen, tiedottamiseenkäytettävien välineiden kehittäminen, yhteistyö tiedotusvälineiden kanssa sekäEuroopan laajuisten kilpailujen järjestäminen.

Jotta teemavuoden tiedotus- ja edistämiskampanja voisi toimia niin jatkuvalla jaintensiivisellä tavalla, että se pystyy tavoittamaan joko suoraan tai tiedotusvälineidenkautta suurimman osan Euroopan kansalaisista, voitaneen perustellusti arvioida, ettäulkopuolisten viestintäorganisaatioiden kanssa kampanjan pääosan toteuttamisestatehtävät sopimukset ovat arvoltaan noin 2,8 miljoonaa euroa. Tähän varattaviamäärärahoja kasvattaa dramaattisesti se, että kaikki tiedotus- ja edistämismateriaalion laadittava kaikilla yhteisön kielillä.

Jotta teemavuosi saavuttaisi tavoitteensa, tiedotus- ja edistämiskampanja joudutaanmerkittäviltä osiltaan rahoittamaan valmistelevan vuoden 2002 talousarviosta. Näinvoidaan varmistaa, että kaikki osapuolet osallistuvat täysipainoisesti keskeistenviestien muotoiluun ja että toiminnan hallinnon eri vaiheet sujuvat kitkatta.Kansalaisille on tiedotettava tulevasta teemavuodesta ennen sen virallista avaamista,joten teemavuosi tarvitsee hyvin laajaa valmistelevaa julkisuutta vuoden 2002puolivälistä lähtien. Teemavuoden tunnuksen, tunnuslauseiden ja audiovisuaalisenaineiston on oltava valmiita hyvissä ajoin ennen vuoden 2002 loppua, ja neaiheuttavat huomattavia kustannuksia.

Yhteisön laajuiset edistämis- ja tiedotuskampanjat: 2,8 miljoonaa euroa seuraavasti:

– suunnittelu ja markkinointimateriaali: 500 000 euroa

– strategiset neuvot, mediasuhteet, tiedotusmateriaalin suunnittelu jatuotanto painettua sanaa sekä audiovisuaalista ja sähköistä mediaa varten,puhelinpalvelu, Internet-sivuston suunnittelu ja hallinto: 1,2 miljoonaaeuroa

– kilpailujen ja tapahtumien järjestäminen, Euroopan vammaistenteemavuoden tuominen esiin merkittävillä eurooppalaisilla jakansainvälisillä messuilla, sponsorituen ja moraalisen tuen hankinta:700 000 euroa

25

– sellaisten vaihtoehtoisten kanavien käyttö, jotka pystyvät saavuttamaanasiaankuuluvia vammaisuuteen liittyvien asioiden parissa toimiviaosapuolia vertaisneuvontajärjestelmien kautta: 400 000 euroa

Yhteisön laajuisten kampanjoitten kokonaisrahoitus: arviolta 2,8 miljoonaa euroakatettavaksi valmistelevan vuoden (2002) talousarviosta.

– Yhteistyö radio- ja tv-alan ja muiden viestintäalan organisaatioiden kanssa

Kokonaisrahoitus arviolta 100 000 euroa valmistelevan vuoden 2002 talousarviosta.

– Selvitykset ja tutkimukset

Teemavuoden puitteissa tehdään koko yhteisön kattavia selvityksiä ja tutkimuksia,joiden määrä pidetään mahdollisimman pienenä. Niiden toteuttajiksi valitaantarjouspyyntöjen perusteella asiantuntevia ja kokeneita konsultteja.

Asiantuntijapaneelin tutkimus vammaispolitiikan tulevaisuudennäkymistä maksanee200 000 euroa. Vammaisten vapaata liikkuvuutta käsittelevän tutkimuksen kulutlienevät 300 000 euroa.

Jotta voitaisiin arvioida teemavuoden vaikutuksia kansalaisten keskuudessa, liitetäänEurobarometritutkimukseen kysymyksiä, joilla selvitetään esimerkiksi se, kuinkamoni oli kuullut teemavuodesta, kuinka moni katsoi sen auttaneen heitä muuttamaanasenteitaan jne. – 50 000 euroa.

Yhteisön laajuisten selvitysten ja tutkimusten kokonaiskustannukset: 550 000euroa varsinaisesta talousarviosta.

6.2.2 Valtakunnalliset toimenpiteet

EU voi tarjota toimintapuitteet vammaisten oikeuksien tekemisessä tunnetuksi, muttaon kuitenkin todettava, että suuri osa kehityksestä on jäsenvaltioitten merkittävänosallistumisen varassa.

Tässä tarkoitettaville toimenpiteille voidaan myöntää enintään 50 prosenttia yhteisönrahoitusta. Toimenpiteillä on tarkoitus saavuttaa synergiaa edellä kuvattujen yhteisöntason toimenpiteiden kanssa ja luoda siten rakenne, jonka avulla laajemmat japienemmät toimenpiteet voivat tavoitella samoja päämääriä ja viedä toisiaaneteenpäin.

Jotta teemavuosi olisi riittävän näkyvä, avaustapahtumia on järjestettävä kaikissamuissa jäsenvaltioissa paitsi siinä, joka järjestää yhteisön avaustapahtuman (ks. tästäkohtaa Yhteisön laajuiset toimet). Komissio myöntää näihin rahoitusta.Organisointikustannuksiin komissio myöntää keskimäärin arviolta 50 000 euroajäsenvaltiota kohti. Tämä rahoitus on katettava kokonaisuudessaan valmistelevanvuoden talousarviosta, sillä kansallisten avaustapahtumien valmistelu on aloitettavavuoden 2002 puolivälissä ja tapahtumat järjestettävä aivan vuoden 2003 alussa.Yhteisön rahoitusosuus näitä tapahtumia varten maksetaan suurimmalta osaltaanennakkoina.

Vuoden 2002 kokonaiskustannukset noin 50 000 euroa x 14 = 700 000 euroa

26

Vuoden 2003 kokonaiskustannukset = ei kustannuksia

Vuoden 2003 kokonaiskustannukset: 15 x keskimäärin 430 000 euroa =6,45 miljoonaa euroa

Valtakunnallisten toimenpiteiden kokonaiskustannukset arviolta 0,7 miljoonaaeuroa + 6,45 miljoonaa euroa = 7,15 miljoonaa euroa.

6.2.3 Toimenpiteet, joille ei myönnetä rahoitustukea yhteisön talousarviosta (ks.päätösluonnoksen liitteen osa 1.C)

Teemavuoden tavoitteitten edistämiseen vähin kustannuksin tai kustannuksitta onhuomattavia mahdollisuuksia, kun annetaan teemavuoden tunnuksen ja muun siihenliittyvän aineiston käyttölupa organisaatioille, joiden toiminta vastaa teemavuodentavoitteita.

Maksusitoumusmäärärahat milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Jakautuminen Suoritteen taituotoksentyyppi(projekti,asiakirja jne.)

Suoritteidentai tuotostenmäärä(yhteensävuosiksi 1–n)

Yksikkö-kustannuskeskimäärin

Kokonais-kustannukset(yhteensävuosiksi 1–n)

1 2 3 4=(2x3)

Yhteisön laajuiset toimenpiteet

Kokoukset ja tapahtumat Avaus-tapahtuma(Ateena)

1 0,300

Tapahtuma(Bryssel)

1 0,300

Ministeri-kokous(Euroopanneuvosto)

1 0,300

Päätös-tapahtuma(Rooma)

1 0,400 1,300

Tiedotus- jaedistämiskampanjat

Markkinointi-materiaali

0,500 0,500

PR, www-sivusto,puhelin-palvelu,tiedotus-materiaali

1,200 1,200

27

Kilpailu,tapahtumat

0,700 0,700

Tiedotus 0,400 0,400

Yhteistyö yleisradiotoimintaaharjoittavien ja muidenviestintäalan organisaatioidenkanssa

0,100 0,100

Selvitykset ja tutkimukset Asiantuntija-paneeli:vammais-politiikantulevaisuuden-näkymät

1 0,200 0,200

Tutkimusvammaistenvapaastaliikkuvuudesta

1 0,300 0,300

Eurobarometri 1 0,050 0,050

Arviointi 1 0,100 0,100

Valtakunnalliset tapahtumat

Avaustapahtumat Osallistuminenavaus-tapahtumiin

14 0,050 0,700

Osarahoitetut toimenpiteet Yleiskattavatukikansallisillekoordinointi-elimille

15 0,430

(keskimäärin)

6,450

YHTEENSÄ 12,000

7. VAIKUTUKSET HENKILÖSTÖÖN JA HALLINTOMENOIHIN

7.1 Vaikutus henkilöstöön

Toimenpiteen hallinnointiin tarvittavanykyinen henkilöstö

Tehtävän kuvaus

Toimen laji

Vakinaisia toimiaVäliaikaisiatoimia

Yht.

A3 Neuvoa-antava komitea

Ehdotuspyynnöt

28

Yleiskattavan tuen seuranta

Mediasuhteet

Kampanjan, tutkimusten jatapahtumien seuranta

Virkamiehet taiväliaikaisettoimihenkilöt

B

2 Ehdotuspyynnöt

Tarjouspyynnöt

Tapahtumien seuranta

c 1 Apu kaikkeen edellä mainittuun

Muu henkilöstö

Yhteensä 6

7.2 Henkilöstön taloudellinen kokonaisvaikutus

Henkilöstölaji Määrä euroina Laskutapa*

Virkamiehet

Väliaikaiset toimihenkilöt

1,296 milj. 108 000 euroa/vuosi x keskimäärin6 henkeä/vuosi x 2 vuotta (2002–2003)

Muu henkilöstö

(budjettikohta mainittava)

Yhteensä 1,296 milj.

Määrät vastaavat kahden vuoden (toimenpiteen koko kesto) kokonaiskustannuksia.

7.3 Muut toimenpiteestä johtuvat hallintomenot

Budjettikohta

(numero ja nimike)Määrä euroina Laskutapa

A0701 – Virkamatkat0,045 milj. 14 jäsenvaltiota x 4 virkamatkaa x

800 euroa/virkamatka

A07030 – Kokoukset0,032 milj. 3 kokousta x 15 osallistujaa x 700

euroa/kokous

A07031 – Pakolliset komiteat: neuvoa-antavakomitea1

0,029 milj. 3 kokousta x 1 osallistuja x 15jäsenvaltiota x 650 euroa/kokous

Tietojärjestelmät (A-5001/A-4300)

29

Muut menot - A-osa (eriteltävä)

Yhteensä 0,106 milj.

Määrät vastaavat kahden vuoden kokonaiskustannuksia.

1 Mainittava komitean laji sekä ryhmä, johon se kuuluu.

I Yhteensä vuodessa (0,648 + 0,053)

II Toimenpiteen kesto

III Toimenpiteen kokonaiskustannukset (I x II)

0,701 milj. euroa

2 vuotta

1,402 milj. euroa

8. SEURANTA JA ARVIOINTI

8.1 Seurantajärjestelmä

Koska teemavuodella halutaan tehdä vammaisten oikeuksia tunnetuksi, seuranta ja arviointiovat luonnollinen osa toteutettuja toimia, jotta niistä saadaan mahdollisimman suuri hyöty.

Teemavuotta seurataan koko sen toiminta-ajan. Komission yksiköt toimittavat säännöllisestitietoja teemavuotta varten perustettavalle neuvoa-antavalle komitealle. Valtakunnallisettoimet toteutetaan kansallisen koordinointielimen valvonnassa elimen laatiman ja komissionhyväksymän työohjelman pohjalta.

8.2 Arvioinnin yksityiskohtaiset säännöt ja arviointijaksot

Teemavuodesta laaditaan loppuarvio, joka on toimitettava 31. joulukuuta 2004 mennessä.Arvioinnin tekevät ulkopuoliset arvioijat, ja se aloitetaan teemavuoden alussa.Arviointikriteerit liittyvät erityisesti teemavuoden vaikuttavuuteen, tehokkuuteen jarelevanssiin, myös suhteessa asenteitten muuttamiseen. Lisäksi teemavuoden toimivuuttatarkastellaan vuonna 2004 toteutettavassa Eurobarometrikyselyssä, jolla mitataan kansalaistentietoisuutta teemavuodesta.

9. PETOSTENTORJUNTATOIMET

Kaikissa komission ja edunsaajien välisissä sopimuksissa ja oikeudellisissa sitoumuksissataataan komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle mahdollisuus toteuttaa tarkastuksia japetostenvastaisia valvontatoimenpiteitä yhteisön avustuksen edunsaajan luona sekämahdollisuus vaatia todisteet sopimusten ja oikeudellisten sitoumusten puitteissa kirjatuistamenoista viiden vuoden ajan sopimuskauden päättymisestä. Avustusten edunsaajien onlaadittava selvitys hankkeesta ja sen kuluista, jotka tarkastetaan sekä kustannuslajien ettäniiden tukikelpoisuuden osalta yhteisön avustukselle asetettujen tavoitteiden mukaisesti sekäsopimusehdot, taloudelliset näkökohdat ja moitteettoman varainhoidon periaatteet huomioonottaen.

Rahoitussopimukseen liitetään tiedot rahoituksen hallinnosta ja sen käytöstä niiden menojenmäärittelemiseksi, joihin sopimuksen alainen rahoitus on käytettävissä. Tarvittaessa yhteisönvaroilla katettavia edunsaajan kirjanpitoon merkittäviä todellisia, tunnistettavia ja

30

tarkistettavia kustannuksia voidaan rajoittaa myönnettyjen avustusten valvonnan jatilintarkastuksen (sekä rahoituskohteiden valinnan) helpottamiseksi.