Esikaupunkien renessanssi etenee · 2010-10-19 · renessanssi ja Lähiöprojekti, etsii keinoja...

Julkinen tiedote Numero 5 – 2010 Viikko 43

Esikaupunkien renessanssi eteneeKipinän nuorisotalo avattiin ItäkeskuksessaSkolfarfar förenar nytta och nöjeEnglish Supplement on the Web

2 Helsinki-info 5 2010

Toimitukselta

Rita Ekelund

English Supplement on the WebHelsinki-info – this printed newspaper – is published by the City of Helsinki and distributed to all Helsinki households six times a year. Helsinki Info’s English Supplement is published only on the City Website, also six times a year.

Now on the Web:On the cutting edge of life science researchAcademy Professor Mart Saarma is committed to advancing life sciences in Finland, while seeking to solve the most challenging questions of neuroscience: how to stop the degeneration of the neuron.

The sleek contemporary architecture of the University of Helsinki’s bio-centre in Viikki conceals spearheading research in some of the persist-

ent questions of life. The Institute of Biotechnology is home to one of Fin-land’s main concentrations of research and education in biotechnology and related areas – approximately 300 people and several Finnish Academy-des-ignated Centers of Excellence.

The majority of the Institute’s scientists look beyond the academia to the world, seeking to apply their research findings to make new products that ad-vance human health, agriculture, and the state of the environment.

Academy Professor Mart Saarma at the Institute sees the integration of the academia and business as a logical and necessary step.

“It is researchers’ ethical responsibility to pass on their findings to ben-efit humankind, whether it is by commercialization or by other means,” he claims, reminding us that a large number of medicines have been developed in the academia.

Dr. Saarma is one of the most powerful bridges in Finland between re-search and the application of the results. He served as Director of the In-stitute of Biotechnology for 18 years to 2008, to move on to the position of Academy Professor and head of the Centre of Excellence in Neuroscience. He plays central roles in many pioneering efforts to advance biotechnology in the country. Readmore:www.hel.fi/helsinki-info > In English

Immigration Info moves to City Hall

The Info Centre for Immigrants now located in Itäkeskus will be trans-ferred to Helsinki City Hall at the beginning of next year. The general information desk for townspeople Virka Info and the Info Cen-

tre for Immigrants will be merged and consequently, the City Hall Info Desk will serve all Helsinki residents, original and immigrant alike. Readmore:www.hel.fi/helsinki-info > In EnglishM

art

Saar

ma,

pho

to b

y Rh

inoc

eros

Ltd

.

Kuva

Sim

o Ka

risa

lo

Esikaupungit esiinVuosia 1945 – 1980 kuvataan pääkaupungin his-

toriassa esikaupungistumisen ja lähiöiden ra-kentamisen aikakautena. Sotien jälkeisessä suu-ressa alueliitoksessa Helsingin pinta-ala viisin-kertaistui ja liitosalueelle alkoi vähitellen raken-tua uudenlaisia asuinalueita.

Kaupungistumisen kiivas tahti Suomessa pani vauhtia lähiöiden suunnitteluun, kun maal-ta muuttavalle väelle oli saatava asuntoja. 1960- ja 70-luvulla Helsingin laidoille nousivat ensim-mäiset modernit esikaupungit. Kokemukset lä-hiöelämästä toivat kaupunkilaisuuden käsittee-seen uutta sisältöä.

Nyt Helsingin sanotaan olevan taas historialli-sen mullistuksen kynnyksellä, kun tavarasataman siirtyminen Vuosaareen on mahdollistanut valta-vien uusien asuinalueiden suunnittelun kantakau-pungin rannoille. Uusille alueille investoidaan voi-makkaasti, mutta kaupunki ei ole unohtanut myös-kään laajaa esikaupunkivyöhykettään, jossa asuu kaksi kolmannesta helsinkiläisistä.

Kaupungin kaikinpuolisen menestymisen kan-nalta ei ole samantekevää, miltä lähiöt näyttävät ja millaiset elämisen puitteet ja palvelut ne tar-

joavat asukkaille – nykyisille ja tuleville. Esikau-punkialueita ei ole varaa unohtaa myöskään, jos halutaan täyttää maankäytön ja asumisen ohjel-massa asetetut kunniahimoiset tavoitteet raken-taa 5 000 asuntoa vuodessa. Siihen eivät uudet alueet yksin riitä.

Useissa vanhoissa esikaupungeissa on vähi-tellen tultu tilanteeseen, jossa väestö vähenee ja ikääntyy, kaupat ja palvelut kituuttavat tai ka-toavat ja talot lähestyvät peruskorjausikää. Asun-tokanta on yksipuolista ja muodostaa esteen pa-luumuutolle. Monet lähiöissä lapsina asuneet kui-tenkin haluaisivat perheen perustettuaan palata takasin tuttuun kaupunginosaan, jos vain nyky-mittapuut täyttäviä perheasuntoja olisi tarjolla.

Kaksi kaupungin isoa hanketta, Esikaupunkien renessanssi ja Lähiöprojekti, etsii keinoja esikau-punkien elinvoiman ja vetovoimaisuuden edistä-miseen. Molempia hankkeita toteutetaan yhteis-työssä asukkaiden, yritysten, taloyhtiöiden ja mui-den paikallisten toimijoiden kanssa.

Kaupunkisuunnitteluviraston vetämän Esi-kaupunkien renessanssin tavoitteena on parantaa asumistasoa ja viihtyisyyttä muun muassa täyden-

nysrakentamisen avulla (ks. s. 8 – 9). Asumisen li-säksi huomiota kiinnitetään kaupunkiympäristön kohentamiseen ja yritystoiminnan edellytyksiin.

Pitkään toiminut Lähiöprojekti on kaupun-gin virastojen yhteinen hanke, jossa edistetään esikaupunkialueiden tunnettuutta, kulttuuria ja tapahtumia (ks. s. 10 – 11).

Helsingin seudun kasvu ja tiivistyminen on nostanut esikaupunkivyöhykkeen periferiasta par-rasvaloihin seudullisessa rakenteessa ja kaupun-kikehityksen painopistealueena.

Uutta toimitilarakentamista Pohjois-Haagassa.

3 2010 5 Helsinki-info

Sisällys Tässälehdessä

Numero5–2010jakelu25.–29.10.34.vuosikerta

Julkaisija Helsinginkaupunki PL1,00099Helsinginkaupunki puhelin310 1641(vaihde)Vastaava toimittaja RitaEkelundToimitussihteeri LeenaSeitolaToimittaja TiinaKotkaRuotsinkieliset sivut NinaWeckströmUlkoasu PekkaNiemi,RhinocerosOyKannen kuva PatrikLindströmKirjapaino Sanomapaino,VantaaPainosmäärä 336678kpl ISSN0782-0453Jakeluasiat Itella puhelin0200 71000, [email protected]

Lehdeninternetversioonosoitteessawww.hel.fi/helsinki-info.Sivuillavoiantaapa-lautettatailähettääsitäsähkö[email protected].

Seuraava Helsinki-info jaetaan 13. – 17.12.

Helsinginkaupunginpalvelujajaorganisaatio-takoskeviintiedusteluihinvastataanVirkaInfonpuhelinnumerossa310 11111(ma–peklo9–15),VirkaGallerianpalvelutiskillä(ma–peklo9–19,la–suklo11–17Kaupungintalonala-aula,Poh-joisesplanadi11–13jaSofiankatu1)sekäsähkö[email protected].

Lainattua

Toimitukselta . . . . . . . . . . . . . . . . 2

EnglishSupplementontheWeb. . . . . 2

Lainattua. . . . . . . . . . . . . . . . . .3

Yhdennaisenmontaääntä. . . . . . . . 4

Elämääkokatenjarokaten. . . . . . . .5

S-infomuuttiKallioon . . . . . . . . . . 6

Katugalleriattuovatestetiikkaaarkeen . . . . . . . . . . . . . 7

Esikaupunkienrenessanssi......8–9

Lähiöprojektissa:Yhdessätekemälläsaavutetaanenemmän. . . . . . . 10–11

Lisääkipinääelämään . . . . . . . . . 12

Kansainvälinenkirjakauppajakulttuurikamari . . . . . . . . . . . . 13

Velkaantuvapääkaupunkihillitseemenojensakasvua. . . . . . . 14

Suokinlautturitäytti60 . . . . . . . . 15

Nytmenoksi . . . . . . . . . . . . . 16–18

Sågårdettillnärfarfarhållsung . . . 19

Pappasegenplats . . . . . . . . . . . . 20

Tillsammansärmanmindreensam . . 21

Neuvojapäästöjenvähentämiseksi . . 22

Lukijakilpailu. . . . . . . . . . . . . . . 23

Tanssijantoinenelämä . . . . . . . . . 24

Kannen kuva: Uudistettu kerrostalo vanhassa Vuosaa-ressa. Helsingissä panostetaan lähiöi-den ja esikaupunkien peruskorjauk-seen, elävöitykseen ja uudistamiseen.

”

”

Kuva

Pat

rik

Lind

strö

m

Renessanssi tulee Keski-Vuosaareen

8–9Helsingin laajan esikaupunkivyöhykkeen elinvoimaisuuden ja uudistumisen eväi-

tä etsitään muun muassa täydennysrakentami-sen avulla. Pilottialueiden joukossa on Keski-Vuosaari.

Menot kuriin14–15Helsinki tavoittelee talouden tasa-

panoa hillitsemällä menokasvua ja korottamalla kunnallisveroprosenttia. Peruspal-velujen taso halutaan turvata.

Nuorille säpinää12–13Uusi Kipinän nuorisotalo kokoaa yh-

teen idän alueen lapsia ja nuoria. Tekemistä riittää musisoinnista keramiikkatöi-hin. Käyttäjät loihtivat sisustusta mieleisekseen esimerkiksi muovailemalla savesta kipinöitä, kuten kuvan ryhmä tekee kuvataide- ja tekstiili-ohjaaja Heidi Göranssonin (vas.) johdolla.

Vielä 1800-luvun alussa kaupunki loppui Pit-känsillan eteläpäässä tullipuomiin. Kun

meni Pitkänsillan yli, Siltasaaren (silloisen Hii-risaaren) halki ja vielä toisen sillan yli, pääsi vastarannalle. Siellä oli helsinkiläisten savisia peltoja ja karjalaitumia, joiden muisto on säily-nyt paikannimisissä Hakaniemi ja Vallila (ruot-siksi Vallgård eli karjahaka).”

Vanhoissa, 1800-luvun hellahuoneissa oli yleensä vain tavallinen kaakeliuuni. Se läm-

mitti hyvin, mutta ruoanlaitto oli hankalaa. Ruo-anlaittaja joutui kyykkimään uunin edessä ja hämmentämään tulipesässä avotulella kolmija-

lan päällä kiehuvaa pataa. Näin pystyttiin val-mistamaan vain joitakin keittoja ja laatikoita, ja leipominen oli mahdotonta. Vuosisadanvaih-teessa kehitetty hellakakluuni ratkaisi pulmat: siinä oli yhdistetty lämmitysuuni ja paistiuunil-linen liesi.”

LainauksetovattutkijaJere JäppisenkirjoittamastajaHelsinginkaupunginmuseonjulkaisemastakirjastaYh-deksän pientä kotia,jokaonfinalistinaVuodenmuseo-julkaisu-kilpailussa,jonkavoittajajulkistetaankirja-messuilla28.10.Kirjassakuvataanarjenhistoriaavuon-na1909Alppilaanvalmistuneidenkunnallistentyöväen-asuntojenjaniidenasukkaidenavulla.

2 Esikaupunkien renessanssi -hanketta vetää Tero Santaoja (vas.). Anna-Maija Sohn käyn-nistelee renessanssityötä Vuosaaressa.

Kuva

J-P

Laa

kio,

Tom

mi K

itin

teok

sest

a A

Trip

, 199

2

Kuva

Kim

mo

Bran

dt

Tanssijäähyväiset24Tanssija – koreografi Tommi Kitti tekee

syksyllä ryhmineen jäähyväiskiertueen. Tanssialan konkari toivoisi esityksille pidem-piä elinkaaria ja lisää estradeja.

Helsinkiläisiä


Musiikkipedagogi ja keskiai-kaiseen musiikkiin erikois-

tunut laulaja Sanna Jacksen heläyttää iloisen tervehdyksen Tuhkimon leikkipuistossa Roihu-vuoressa. Kahden pienen lapsen äiti on muun muassa Pro Tuhki-mo-liikkeen puheenjohtaja ja va-paaehtoisvoimin toimivan leikki-puiston vetäjä.

Helsinkiin Sanna muutti miehensä Rolf Jacksenin kans-sa myös musiikin vuoksi, sil-lä hän halusi vanhan musiikin asiantuntija Päivi Järviön op-piin. Jacksen valmistui ammat-tikorkeakoulu Stadiasta vuon-na 2005 opiskeltuaan sitä ennen myös Tukholman kuninkaallises-sa musiikkikorkeakoulussa.

”Tukholmassa opetustarjon-ta oli köyhempää, eikä niin ta-voitteellista ja haastavaa kuin täällä. Solistisen laulun opet-taja oli kyllä mielenkiintoinen, ja häneltä opin paljon”, kertoo Jacksen.

Valmistumisen kynnyksellä syntyi myös idea omasta keskiai-kaista musiikkia esittävästä ryh-mästä. Opiskelukavereista koot-tu viiden naisen Milargo esiintyy

juhlissa, tapahtumissa ja konser-teissa. Viimeisimpiä esiintymis-paikkoja ovat olleet Roihuvuo-ren kyläjuhlat sekä Pyhän Hen-rikin kirkon 550-vuotisjuhlat Pyhtäällä.

Sanna Jacksenin arki kuluu paljolti leikkipuisto Tuhki-

mon tiloissa. Siellä hän vetää lä-hes päivittäin toimintaa yhdessä muiden alueen aktiivisten van-hempien kanssa. Palkaton työ tuo perheille mukavaa yhdessä-oloa, tukea arjen pyörittämiseen ja hyvää mieltä.

”Suojaisen metsikön ympä-röimän puiston sijainti on ihan-teellinen. Täällä kaikenikäiset lapset voivat leikkiä turvallisis-sa oloissa. Maanantaisin pidäm-me soppakuppilaa, keskiviikkoi-sin askartelemme tai leivomme ja perjantaisin grillaamme. Tors-taisin vietämme koko perheen tee-iltoja. Rakennus on myös usein viikonloppuisin lastenjuh-lien näyttämönä.”

1960-luvulla rakennettu puisto houkutteli kesähelteil-lä päivittäin paikalle noin 80 kä-vijää, kun kaupunki tarjosi lap-

Valtava kuusi kaatuu hallitus-ti rivitalon pihalla, kun met-

suri Toni Berndtson työskente-lee varmoin ottein. Hän on kiin-nittänyt taljan ympärysmital-taan yli parimetriseen runkoon ja pönkittänyt sen taakse tunkin varmistamaan kaatumissuuntaa.

”Tässäkin tapauksessa asuk-kaat esittivät toiveen puun kaa-tamisesta. Poistamme kollegoi-deni kanssa puita, jos ne ovat kaupungin maalla ja vaaraksi ih-misille. Arvioimme puuston kun-toa aina maastossa liikkuessam-me. Kaadamme huonokuntoisia ja elinkaarensa lopussa olevia yksilöitä. Teemme lisäksi hak-kuita uudisrakentamisen vuok-si”, kertoo Helsingin kaupun-gin rakentamispalvelu Starassa työskentelevä Berndtson.

Vaikka hänen työyksikkönsä keskittyykin kaupunkimetsien hoitamiseen, riittää sillä huo-lehdittavaa aina luonnonsuoje-lualueen pitkospuista ulkoilu-alueen polttopuuhuoltoon. Työn-tekijät vievät maastoon nuolu-kiviä hirvieläimille ja Haltialan tilalla kasvatettua viljaa fasaa-neille. He vastaavat myös city-kanien pyydystämisestä Korkea-

saaren leijonille sekä vierasla-jien, kuten minkkien, hävittämi-sestä pesivien lintuyhdyskuntien luodoilta.

”Töissä on parisenkymmen-tä metsuria vuodenajasta riip-puen. Emme tee isoja hakkuita lintujen pesimäaikaan. Kaadam-me metsää kerralla korkeintaan kolmasosahehtaarin noudattaen kaupungin luonnonhoitosuun-nitelmaa, jota ovat olleet laati-massa asukkaatkin. Hakkuualo-jen keskiarvo on Etelä-Suomes-

Kuva

Kim

mo

Bran

dt

Kuva

Kim

mo

Bran

dt

sa moninkertainen, 1,8 hehtaa-ria. Jätämme pystyyn säästöpui-ta mahdollisuuksien mukaan. Jonkin verran myös kulotamme metsiä.”

Loppuvuoden Berndtson kol-legoineen keskittyy metsän-

hoitotöihin Käpylässä junaradan varren rinnemetsissä ja Taivas-kallion ympäristössä. He poista-vat ulkoilureittien varsilta kuol-leita puita ja parantavat näky-miä raivaamalla pusikoita.

sille puistoruokailun. ”Viihdyim-me täällä niin hyvin, että joku totesikin tämän olevan yhteinen kesämökkimme.”

Aiemmin puiston toimintaa ylläpiti kaupunki, mutta raken-nuksen kosteusvaurion vuoksi jouduttiin toiminnot siirtämään toisaalle. Kun selvisi, että talon toinen pääty oli säästynyt vau-rioilta, ryhtyivät puistoa aktiivi-sesti käyttäneet vanhemmat jat-kamaan leikkipuiston pyörittä-mistä yhdistyksen avulla.

Viihtyisän elinympäristön luominen on Sanna Jacksenil-le tärkeä asia ja siksi hän osal-listuu aktiivisesti asuinalueensa kehittämiseen.

”Minua innostavat ihmiset, arjen kauneus ja sellaiset asiat, joissa pääsee käyttämään luo-vuuttaan. Tartun helposti kehit-tämismahdollisuuksiin.”

Hän on mukana myös Roihu-vuori-Seuran johtokunnassa. Li-säksi hänen äänensä tulee kuu-luviin Mannerheimin Lasten-suojeluliiton paikallisyhdistyk-sen puheenjohtajana. Yhdistys järjestää toimintaa perhekahvi-lasta liikuntatapahtumiin. San-

na vetää taaperojumppaa leik-kipuiston tiloissa torstaiaamui-sin, ja tiistai-iltaisin hän ohjaa kahta lauluja leikkipiiriä, jois-sa hauskat laululeikit tukevat lapsen kehitystä. Sunnuntai-il-taisin hän opettaa aikuisille ää-nenkäyttöä. Tunne äänesi -kurs-si on tarkoitettu kaikille musiik-kitaustasta riippumatta.

”Laulamaan oppii kuka ta-hansa, joka haluaa. Ryhmähar-joitusten ja laulun kautta tutus-tumme luontevaan ja kehoa kun-nioittavaan äänenkäyttöön. Li-säksi opettelemme erilaisia tek-niikoita oman äänen löytymi-selle.”

Kun Sanna Jacksen kaipaa omaa aikaa, hän saattaa pu-

jahtaa työhuoneelleen ompele-maan, askartelemaan tai enti-söimään huonekaluja. Rentoutu-akseen hän käy kävelyllä, tans-simassa, istuu joskus iltaa mui-den vanhempien kanssa paikal-lisessa tai lukee. Kirjavalinnois-sa klassikot ovat ylitse muiden. Viimeisimpien lukukokemus-ten joukkoon kuuluvat Ivanhoe, Ruusun nimi sekä aivan erityi-sesti mukaansa temmannut Kol-me Muskettisoturia.

”Olisin halunnut kirjan jat-kuvan ikuisesti.”

Leena Seitola

Musiikkipedagogi Sanna Jacksen on kahden pienen lapsen äiti, joka panostaa asuinympäristönsä mukavuuteen.

Yhden naisen monta ääntä

Työtä puunkaadosta leijonanmuonaan”Työskentelemme tarkkojen

laatukriteereiden mukaisesti. Meillä on luonnonhoitotutkinto, joka edellyttää esimerkiksi kas-vi- ja luontotyyppituntemusta.”

Helsingissä on metsää puo-let keskieurooppalaisia kau-punkeja enemmän, yli viidesosa maapinta-alastamme. Lisäksi Helsinki omistaa metsää muissa kunnissa. Koko metsäala kattaa 11 000 hehtaaria, johon mahtui-si esimerkiksi 220 000 tavallis-ta 500 neliömetrin omakotitalo-tonttia. Metsiä on haluttu säilyt-tää, koska ne ovat tärkeitä muun muassa maiseman, virkistyskäy-tön, ilman laadun ja lajien säily-misen kannalta.

”Metsillä ja yksittäisillä puil-la voi olla myös suurta tunnear-voa ihmisille. Emme koskaan kaada puita turhaan”, painottaa Berndtson.

Hän kertoo olevansa unel-matyössään, koska saa tehdä fyysistä ulkotyötä ja nähdä heti kättensä jäljet.

”Pääsen myös seuraamaan vuoden kiertoa sekä luonnon il-miöitä ja eläimiä. Olen törmän-nyt niin pöllöpoikueeseen kuin villisian jälkiin.”

Pohjois-Helsingissä lapsuu-tensa ja vanhemmiten myös

muilla alueilla asunut Berndt-son liikkuu vapaallakin mielel-lään luonnossa: retkeilee, met-sästää ja pyöräilee. Hän on osal-listunut erävaelluksen SM-kisoi-hin ja työporukkansa kanssa um-pihankihiihdon MM-mittelöi-hin. Hän arvelee perineensä rak-kauden luontoon metsänhoita-jaukiltaan ja perheeltään, joka on kova marjastamaan, sienestä-mään ja hiihtämään.

”Pidän Helsingin vehreydes-tä. Vältän valtaväyliä ja kuljen mieluiten omia polkujani. Esi-merkiksi Haltialan aarnialue on niin monipuolinen, että siel-tä löytää erityyppistä metsää ja omaa rauhaa. Pitkäkosken rin-nelehdon maisema jokineen on upea. Haluan välittää lapsille-nikin luontevan tavan suhtau-tua luontoon. Liikumme pal-jon maastossa retkeillen, sienes-täen ja marjastaen. Olemme tut-kineet sinilevää ja kasvien osia mikroskoopilla. 7-vuotias poika-ni lukee innokkaasti luontoai-heisia kirjoja ja yllättää minut-kin usein tiedoillaan.”

Tiina Kotka

”Asukkaat toivoivat tämän puun kaatamista turvallisuussyistä”, kertoo metsuri Toni Berndtson 130-vuotiaan, 33-metrisen ja ympä-rysmitaltaan 2,5-metrisen kuusen luona Suurmetsässä.


LyhytInfo

Elämää kokaten ja rokatenKokki Juha Eerikäisen työ-

päivä kaupungintalon ravin-tolassa alkaa aamuseitsemältä. Kiireisin koitos on kuitenkin edessä vasta muutaman tunnin kuluttua, kun lounasasiakkaat saapuvat jonottamaan a la carté tiskille annoksiaan.

Paistetut kalat ja mehukkaat pihvit sekä taiten kootut salaat-tiannokset ovat saaneet asiak-kailta paljon kiitosta, ja jonotus-kin sujuu jouheasti kokin kanssa jutustellessa.

”Viihdyn talossa tosi hyvin. Tulin tänne ensin avuksi ”ekst-raamaan”. Tuntuu hyvältä, kun taitoihini luotettiin niin pal-jon, että sain vakituisen työpai-kan. On ilo tehdä töitä osaavi-en ja sellaisten ihmisten kans-sa, jotka auttavat toisiaan. Teen ateriat keittiömestarin suunnit-telemien ruokalisto-jen mukaan. Hy-vät valmistelut auttavat sel-viämään kaik-kein hektisim-mistä tunneis-ta”, sanoo Juha Eerikäinen.

Juha soittaa välillä useam-massakin bändissä, mutta va-kituisesti hänet nähdään rum-muissa kokoonpanossa, joka soittaa funk rockia. Nykyisen bändin treenikämppä on Hel-singin keskustassa, ja siellä harjoitellaan välillä hyvinkin tiuhaan.

”Koska biisit syntyvät improvisoimalla jamipohjalta, yhdessä täytyy soittaa paljon. Keikoilla käydään noin ker-ran kuussa ja olemme soitta-neet myös Tallinnassa, Riiassa ja Vilnassa.”

Vaikka kaikista esiintymi-sistä on jäänyt positiivisia

muistoja, niin ulkomaan keik-kakokemukset ovat olleet eri-tyisen mieleisiä, sillä parhaat tunnelmat tulevat siitä, että ol-

Muistathan 60-luvun?HelsinginseudunkesäyliopistonjaHelsinki-SeuranjärjestämätavoimetluentosarjatHelsinginhistoriastajatkuvat.Maksuttomatluennotovattiistaisinkello17.30–19Paasitornis-sa(Paasivuorenkatu5A).26.10.FT,dosentti,nuorisotutkijaMikkoSalasuo:PöhinääPerunatoril-la–kannabiksenleviäminenHelsin-kiin1960-luvulla.2.11.FM,amanuenssiAnttiAal-tonen:Modernisoituvankaupun-ginmuuttuvatkasvot–1960-luvunpurkupolitiikkaa. 9.11.FT,dosenttiLiisaLindgren:RatsastajapatsaastaSibelius-monu-menttiin,Helsinginjulkinenkuvan-veisto1960-luvulla.16.11.FL,amanuenssiEli-naStandertskjöld:Metsälähiöistätehokkuusrakentamiseen. 23.11.TaidekriitikkoHeikkiKaste-maa:Abstraktitaidejaatomipom-mi.Ars-näyttelytjataide-elämänmuutoksetHelsingissä1960-luvulla.30.11.Luvassaonmuisteluajamusiikkia.

Vapaaehtois-toiminnan messutEtsitkömielekästätoimintaa?Ha-luatkooppiauutta,tavatauusiaih-misiäjainspiroitua?Vapaaehtois-toiminnanMENU-messuiltalöy-dätvaihtoehtojaesimerkiksiliikun-taan,nuorisoon,ympäristöön,eläi-miin,hyvinvointiinjakehitysyhteis-työhönliittyen.

MessutjärjestetäänVanhallayli-oppilastalollakeskiviikkona1.12.kel-lo14–18.

Helsinginkaupunginvapaa-ehtoistyönneuvottelukuntaja-kaa messuillavuosittaisethelsinki-läisenvapaaehtoistoiminnankan-nustepalkinnot. Parhaillaankerä-täänehdotuksiapalkinnonsaajik-si.Vapaamuotoisetperustelluteh-dotuksettuleejättää31.10.men-nessäsähköisestiosoitteessawww.hel2.fi/vapaaehtoistyon_neuvot-telukunta/kannuste_ehdotus.htmltaipostitseosoitteeseenVapaaeh-toistyönneuvottelukunta,PL7350,00099Helsinginkaupunki.Kannus-teensaajiksiehdotettujayhdistyksiäjamuitaryhmiäarvioidaanmuunmuassatoiminnanvaikuttavuuden,pitkäjänteisyyden,näkyvyyden,Hel-sinki-keskeisyydenjaosallistujiensi-toutuneisuudennäkökulmista.Tänävuonnaehdokkaiksitoivotaanerityi-sestiryhmiä,joidentoiminnassasi-vutaanEU:nköyhyydenjasyrjäyty-misenvastaistateemavuotta.

Ehdottajienkeskenarvo-taanyllätyspalkintoja,joteneh-dotuksiintuleeliittäätekijännimijayhteystiedot.Lisätietojasaanumerosta 0931042837.

Juha Eerikäisen kaksi roolia: Päivätyössään hän valmistaa aterioita kaupungintalon ra-vintolassa ja vapaa-aikanaan soittaa rumpuja. Kuvassa ole-va egyptiläinen tabla on osa Juhan rumpukokoelmaa.

Juhan vastaa-malla palvelutis-killä tehdään kes-kimäärin 100 an-nosta päivässä. Li-säksi ravintolasta ostetaan noin 350 noutopöytälou-nasta.

Lisää haas-tavuutta työhön tuovat kaupun-gintalossa iltai-sin järjestettä-vä vastaanotot, jotka pidentävät päivää. Haastetta tarjoavat myös asiakasmäärän vaihtelut. Joskus voi yllättäen tulla satakin asia-kasta normaalia enemmän. Sil-loin joutuu käyttämään mieliku-vitusta, että saa annokset vas-taamaan ruokalistaa.

Kolmisen vuotta kaupungin-talon ravintolassa työskennellyt kokki aloitti opintonsa Ravinto-lakoulu Perhossa, muutti sitten joksikin aikaa Rovaniemelle ja valmistui siellä ammattiin pal-velualojen oppilaitoksesta. Keri-mäellä kasvaneen Juhan kipinä keittiöhommiin syntyi Savonlin-nan taidelukion jälkeen, kun oli aika päättää tulevaisuudesta.

”Meillä on kotona syöty aina hyvää ruokaa, ja pidän ruoanlai-tosta. Ammatinvalinta syntyi fii-lispohjalta aika ex-tempore.”

Toinenkin opiskeluvaihtoeh-to olisi ollut mahdollinen, mutta sen Juha hylkäsi melko pian.

Musiikki on ollut minulle pitkään tärkeä osa elämää.

Olen soittanut rumpuja sekä muita lyömäsoittimia ala-aste-ikäisestä lähtien. Meitä oli pal-jon samanikäisiä kavereita, ja olimme kiinnostuneita samoista artisteista. Itse sitten kasattiin bändit ja saatiin esiintymisko-kemusta. Kerimäki oli näin jäl-

keenpäin ajateltuna varsin

laan kavereitten kanssa yh-dessä pidempään ja tutustu-

taan entistä paremmin. Mar-raskuussa matka suuntautuu jälleen klubikeikalle Riikaan ja Liepajaan. Reissuun on muka-vaa lähteä myös siksi, että mat-kailu on Juhalle mieleistä.

Musiikki on kuitenkin vain harrastus, vaikkakin vakavas-ti otettava. Kokin ammatis-saan Juha viihtyy erittäin hy-vin ja suhtautuu työhönsä in-nolla. Kokkaaminen inspiroi Juhaa myös vapaa-ajalla, ja ko-din keittiövälinevalikoima al-kaakin olla juuri siinä mallis-sa kuin sen Juhan mielestä tu-lisi olla. Viimeisimpiä hankin-toja on reilun kokoinen kivi-mortteli.

”Mitä enemmän tai-dot kasvavat, sitä enem-

män kiinnostus li-sääntyy. Minusta on ihanaa tehdä

ruokaa kotonakin. Saa-tan kokeilla töissä käytetty-jä reseptejä omilla virityksillä-ni, ja varsinkin viikonloppui-sin on kiva kokata aikaa vieviä, pitkään haudutettavia ruokia. Tyttöystäväni on erittäin taita-va tekemään jälkiruokia, joten välillä herkuttelemme oikein kunnolla.”

Leena Seitola

hedelmällinen paikka musiikin harrastamiseen”, pohtii Juha.

Vaikka teoreettinen musii-kin opiskelu ei tuntunut hänel-le oikealta vaihtoehdolta, soitto-harrastus on ja pysyy.

”

Kuva

t Ki

mm

o Br

andt


UutisInfoKu

va J

uha

Nur

mel

a

Skatta, Eltsu, Flemari, Hiet-su, Kurvi… Helsingin kaduil-

la on alkanut näkyä autoja, joita komistavat Stadin mestat. Nämä paikannimet kuvaavat Helsin-kiä, josta Staran historia osana kaupungin rakennuskonttoria yli 130 vuotta sitten alkoi.

Helsinki on noista ajoista kasvanut, ja Stara rakentaa ja hoitaa kaupunkia nyt myös kan-takaupungin ulkopuolella. Noin 1 800 Stadin rakentajaa pitää Helsingistä huolta päivin ja öin ympäri kaupunkia.

”Toivomme, että myös kau-punkilaiset ehdottaisivat itsel-leen tärkeitä mestoja näkyvil-le. Sillä asukkaita vartenhan me

Vesivuototilanteissa pää-kaupunkiseutua palvele-

va päivystysnumero muuttui lo-kakuun alussa. Uusi numero on 09 1561 3000 ja se vastaa kaik-kina vuorokauden aikoina.

Numeroon voi ilmoittaa Es-poon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan alueella tapahtunees-ta vesijohtovuodosta, joka on ka-dulla tai kiinteistön ulkopuolel-la. Numeroon voi ottaa yhteyt-tä myös kiinteistön vesimittarin vuotaessa. Puheluista veloite-taan paikallisverkkomaksu. Ker-rostalon vesivuodoissa ja viemä-ritukoksissa ilmoitus vuodosta

Sosiaalipalvelujen neuvonta-piste S-info on muuttanut

Kampista Kallion virastotaloon. Neuvonta sijaitsee ala-aulan yh-teydessä.

”Neuvomme kaikissa sosiaa-lipalveluissa, olivat ne sitten kaupungin, järjestöjen tai yksi-tyisten tuottamia. S-infossa voi asioida ilman ajanvarausta ja luottamuksellisesti paikan pääl-lä, puhelimitse tai sähköpostit-se”, kertoo johtava neuvoja Pirk-ko Excell.

Suurin osa S-infon asiak-kaista ottaa yhteyttä toimeen-tuloon liittyvissä kysymyksissä, kuten yllättävän työttömyyden tai velkaantumisen vuoksi. Myös eroperheet pyytävät tietoja. Van-husten kotihoidosta ja palvelu-asumisestakin kysellään paljon, samoin vammaispalveluista ja

Helsingissä on tutkittu pit-kään mahdollisuuksia saa-

da keskustasta sujuva joukkolii-kenneyhteys suunnitteilla ole-van Kruunuvuorenrannan asuin-alueelle ja sitä kautta Laajasa-loon.

Kaupunginvaltuusto päätti pari vuotta sitten, että suunnit-telua jatketaan Kruununhaasta Sompasaaren ja Korkeasaaren kautta kulkevan raitiotiesilta-vaihtoehdon pohjalta. Parhaim-millaan yhteys palvelisi myös pyöräilyä ja jalankulkua.

Nyt Laajasalon raideliiken-nehankkeen ympäristövaikutus-ten arviointiohjelma on valmis ja nähtävillä sekä kommentoita-

vana esimerkiksi netissä.Siltayhteyden lisäksi ohjel-

massa esitetään arvioitavaksi erilaisia tunneliratkaisuja, vesi-liikenteeseen perustuvaa vaih-toehtoa sekä hankkeen toteutta-matta jättämistä. Päätöksiä yh-teyden toteuttamisesta ei ole tehty.

Kaksivaiheisen prosessin ar-vioinnista vastaa Helsingin kau-punkisuunnitteluvirasto. Menet-telyä valvoo Uudenmaan elinkei-no-, liikenne- ja ympäristökes-kus. Arviointiselostus valmistu-nee vuonna 2011.

Ohjelmaan voi tutustua ne-tissä (www.uuttahelsinkia.fi/kruunuvuorenranta tai www.

ely-keskus.fi), näyttely- ja info-keskus Laiturilla (Kamppi, Na-rinkka 2), kaupunkisuunnitte-luvirastossa (Kansakoulukatu 3) sekä Laajasalon ja Herttonie-men kirjastoissa.

Arviointiohjelma on nähtä-villä suomen- ja ruotsinkielise-nä 12.11. asti. Kaikki kiinnostu-neet voivat nähtävilläoloaikana jättää ohjelmasta mielipiteen-sä kirjallisena Uudenmaan ELY-keskukselle. Mielipiteettuleetoimittaasähkö-postitseosoitteeseenkirjaamo.uusi-maa@ely-keskus.fitaikirjeitseosoit-teeseenUudenmaanelinkeino-,lii-kenne-jaympäristökeskus,Asema-päällikönkatu14,00520Helsinki.

S-info muutti Kallioon

Johtava neuvoja Pirkko Excell (oik.), Elise Karvonen (kesk.) ja Sari Helveri toivottavat asukkaat tervetulleiksi S-infon uusiin tiloihin Kallion virastotaloon.

vuokra-asuntojen hakemisesta.S-infolla on kuukausittain

1 200 – 1 300 asiakasta. Heitä palvellaan suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Neuvontapisteessä on pian mahdollisuus omatoimi-seenkin tiedonhakuun, sillä au-latilaan saadaan yleisöpäätteitä tulostimineen.

Helsingin kaupungin sosiaa-liviraston ylläpitämä S-info toi-mi aiemmin Kampin palvelukes-kuksen naapurissa Salomonka-dulla. Nyt neuvonnan toimin-not on siirretty Kallion virastota-loon, jossa työskentelee sosiaa-liviraston hallinto ja suuri osa muutakin henkilökuntaa.

Tiina KotkaS-info,Kallionvirastotalonaulaker-ros,Toinenlinja4A,avoinnama–peklo10–16,p.09 310 44000,[email protected].

Kuva

Kim

mo

Bran

dt

Laajasalon raideliikenne kommentoitavana

tehdään isännöitsijälle tai talon-miehelle.

Numeroon soittamalla voi myös kuunnella tiedon oman asuinalueen vedenjakelun häiriöstä. Nauhoite ker-too, millä alueilla ve-denjakelu on keskey-tynyt, milloin se palaa normaaliksi ja onko alueella väliaikais-ta vedenjakelupistet-tä. Vesivuodoista uuti-soidaan myös Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY:n verkkosivuilla osoit-teessa www.hsy.fi/vesi.

Vesijohtovuotojen vikailmoitusnumero muuttui

tätä työtämme teemme”, Staran toimitusjohtaja Mauri Suuper-ko kertoo.

Siispä aivonystyrät töihin: bongaa Staran auto ja ehdota, mitä uusia helsinkiläisiä paikan-nimiä niissä voisi näkyä. Uudet mestat tulevat vähitellen näky-viin Staran autoissa. Ehdotuksia Stadin mestoiksi ja niiden pe-rusteluja voi tehdä verkkosivuil-la www.hel.fi/stara.

Päivi Seikkula

OikaisuEdelliseenHelsinki-infoonolipujah-tanutvalitettavakirjoitusvirheStarantoimitusjohtajannimessä.Staraajoh-taaMauri Suuperko.

Piir

ros

Arto

Nyy

ssön

en

Stara menee sinne minne Helsinkikin. Tässä mitataan maastoa Östersundomissa eli entisessä Sipoossa.

Bongaa Staran auto ja ehdota mestaa

Valo

kuva

t Han

nes

Vict

orzo

n, k

äsit

tely

Olli

Tur

unen


LyhytInfo

Tietoa peruskoulun jälkei-sistä opintomahdollisuuk-

sista ja ammateista on tarjol-la marraskuun alussa Next Gate -koulutusmessuilla Katajanokan Wanhassa Satamassa. Messut järjestää 2. – 4.11. Helsingin kau-pungin opetusvirasto.

Ammatillisten oppilaitosten laboratorio-osastolla esimerkik-si tunnistetaan hajuja ja makuja, tutkaillaan mikrobeja ja pipetoi-daan liuoksia. Puuosastolla teh-dään hyrriä, verhoillaan tuolia sekä esitellään sisustusniksejä. Omalla kuvalla varustetun rin-tanapin voi tehdä painoviestin-nässä ja av-viestinnän osastolla näpsitään kaverikuvia, jotka saa heti mukaan muistoksi.

Lasigallerian suurella ohjel-malavalla on ohjelmaa aamusta iltaan muotinäytösten, break-dancen, baletin ja stand up -ko-miikan muodossa.

Messujen yhteydessä järjes-tetään myös Taitaja 9 -kisan Hel-singin karsinnat. Kisa on perus-koulun 9-luokkalaisille tarkoi-tettu 9-ottelu kädentaidoissa.

Kisa tekee tunnetuksi erityisesti tekniikan, tekstiilityön, kuvatai-teen ja kotitalouden tuntemus-ta. Parhaat joukkueet pääsevät Kuopioon Taitajat 2011 SM-am-mattitaitokilpailujen yhteydessä järjestettävään finaaliin.

Next Gatessä esittäytyvät kaupungin ylläpitämät amma-tilliset oppilaitokset, kaupungin suomen- ja ruotsinkieliset yleis- ja erikoislukiot sekä Helsin-gin oppisopimustoimisto. Yksi-tyisistä oppilaitoksista messuil-la ovat ruotsinkielinen Yrkesin-stitutet Prakticum ja kaupallista

Helsingissä voi kohdata tai-deteoksia yllättävissä pai-

koissa. 36 Helsingin Energian sähkönjakokaappia on saanut jälleen tänä syksynä pintaansa taideteokset. Taiteilija Magdale-na Åbergin idea toteutettiin nyt kuudennen kerran.

Teosten teemana on Vasta-voima. Tarkoituksena on tarjota mainosten ja materian kyllästä-mille ihmisille vaihtoehtoista ja yllättävää katseltavaa epätavalli-sissa paikoissa.

Kuvat löytyvät Eerikinkadun, Museokadun ja Fleminginkadun varrelta. Kuvien tekijäksi Åberg valitsi Helsingin Taiteilijaseuran avustamana kuusi piirtäjää, kuu-si valokuvaajaa sekä kuusi graa-fikkoa.

Fleminginkadun 12 piirrosta alkavat Aleksis Kiven kadun ris-teyksestä ja jatkuvat Karhupuis-ton kupeeseen Viidennen lin-jan varteen. Teosten joukossa on myös kaksi Magdalena Åbergin omaa työtä. Eerikinkadun työt sijoittuvat Yrjönkadun ja Annan-kadun risteyksestä aina Hieta-lahden kadulle saakka. Kuvien joukossa on niin maisemia, tut-kielmia, kannanottoja kuin elä-män ihmeitäkin.

Museokadulla ja sen kulmil-la töihin kuuluu muun muassa

monumenttiteoksia sekä Tais-televa metso. Minervankadun puolelle aivan Museokadun kul-maan on sijoitettu Reetta Hiltu-sen Little Entertainer, jossa kol-me iloisen värisiin asuihin puet-tua tuttisuuta svengaa I love Helsinki -mekoissaan. Oksasen-kadun puolelle sijoittuu yksityis-kohta Hiltusen Pelikortti-instal-laatiosta.

Kruunuvuorenrantaa puhdistetaanLaajasalonkupeeseenKruunuvuoren-rantaanrakennettavallaasuinalueellaonkäynnissämittavapuhdistusoperaa-tio.Alueellaonollutöljysatamanoin90vuotta.Helsinginkaupunginmail-latoimintapäättyyvuodenloppuunmennessä,muttapariyhtiötäjatka-neetoimintaansaomistamillaanmaillavielämuutamanvuoden.Vuokramail-tapoismuuttavatöljy-yhtiötpurkavatparhaillaanteollisuusrakennuksiaanjapuhdistavatmaaperää.

Kruunuvuorenrantaannousee10 000asukkaankaupunginosa,jokavalmistuu2020-luvunpuolivälissä.

Kaupunginprojektinjohtaja Jari Tirkkonentalous-jasuunnittelu-keskuksestaesitteleetilannettapai-kanpäällävideoblogissaanosoit-teessawww.uuttahelsinkia.fi/kruunuvuorenranta.

Pääpyöräilyreittien kunto kartoitetaanHelsinginPolkupyöräilijätrytekeekau-punginrakennusvirastollekuntokartoi-tuksenHelsinginkeskeisistäpyöräily-reiteistä lokakuunloppuunmennessä.

Polkupyöräilijätajavatläpireilut80kilometriäpyöräteitäjakiinnittäväthuomiotamuunmuassareittientoimi-vuuteen,valaistukseen,viitoitukseen,liikenneturvallisuuteenjakuntoon.Hekirjaavatmuistiinepäkohdatjavaloku-vaavatne.

KartoitettavatpyöräilyreititvalittiinpääosinviimekeväänFillarikanava-ky-selynpalautteenjaliikennelaskento-jenperusteella.Ensisijaisestikartoite-taanympärivuotisessakäytössäoleviapyöräilyreittejä.

Käyttäjiltäsaadutparannusehdo-tuksetjakuntokartoitusraporttiovatapunapyöräteidenparannussuunnitel-mienteossa.Keskeisillepyörätieosuuk-silleonsuunnitteillamyöstehostettuatalvikunnossapitoa.

Palautettajavinkkejäkuntokartoi-tukseenliittyenvoilähettääHelsinginPolkupyöräilijöilleesimerkiksikotisi-vujenpalaute-toiminnonkauttaosoit-teessawww.hepo.fi.

Virkamiehet ja asukkaat kohtaavat SeuraavassaylipormestarinasukasillassaesilläonSavelan,Pihlajamäen,Pihlajis-tonjaViikinmäenasioita.Tilaisuusontiistaina30.11. klo 18.30alkaenPihlaja-mäenala-asteenjuhlasalissa.Iltaavoimyösseuratasuoranaverkossaosoittees-sawww.helsinkikanava.fi.

Asukasiltojajärjestetäänvuodenmittaaneripuolillakaupunkia.Kau-punginosayhdistyksetvoivatesittääasukasillanjärjestämistäalueellaan.Lisätietoja:lehdistöpäällikköTapio Kari,Helsinginhallintokeskuksenviestintä,[email protected].

Katugalleriat tuovat estetiikkaa arkeen

Töölössä Museokadun ja Minervankadun kulmauksen jakokaapin taideteos on nimeltään Little Entertainer ja sen on tehnyt Reetta Hiltunen.

”Taideteokset on suurennet-tu erikoismuovikalvolle, joka on laminoitu paloturvallisuusnor-mit täyttävälle polykarbonaat-tilevylle”, kertoo ympäristöjoh-taja Martti Hyvönen Helsingin Energiasta ja painottaa samal-la, että jakokaappeihin ei saa kiinnittää mitään palo- ja säh-köturvallisuustestaamatonta materiaalia.

Taidesuurennokset vaihde-taan vuosittain. Taiteilija saa uusittavat työt halutessaan it-selleen. Helsingin Taiteilija-seurassa mietitään myös pois-tettavien töiden jatkonäytte-lyä. Toisaalta kuka tahansa kiinnostunut voi korvausta vas-taan kysyä mieleistään teosta itselleen.

”Tietysti mukavinta olisi, jos ihmiset innostuisivat osta-maan taiteilijalta alkuperäis-grafiikan, piirustuksen tai valo-kuvan”, toteaa Martti Hyvönen.

Helsingissä katugalleria-konseptia ei olla laajentamas-sa samassa muodossa, mutta jotain uutta on tarkoitus suun-nitella lähestyvän designvuo-den kunniaksi.

Katugallerioita on muualla-kin Suomessa. Turun energia-laitos on maalauttanut muuta-miin kaupunginosiin jakokaap-peja, joista viimeisin projek-ti tehtiin talkootyönä kesällä. Tamperekin sai ensimmäisen jakokaappinäyttelynsä viime vuonna ja Oulussa on koristet-tu puistomuuntamoita.

Leena Seitola LisätietojaHelsinginkatu-gallerioistalöytyyosoitteestawww.helen.fi/energia/katugalleriat.html

koulutusta antava Helmi Liike-talousopisto. Oman lisänsä kou-lutustarjontaan tuovat maahan-muuttajien ammattiin valmis-tava koulutus, ammattistartit ja kymppiluokkavaihtoehdot.

Myös Tulevaisuustiski ja uusi Opiskelijaks.net -verkkopor-taalista antavat tukea ja tietoa opintovaihtoehdoista.

Vanhemmille järjestetään tietoiskuja keskiviikkona 3.11. kello 17 – 18.

Messut on tarkoitettu kaikil-le Helsingissä toimivien perus-koulujen 8., 9. ja 10-luokkien op-

pilaille ja heidän vanhemmil-leen koulun omistussuhteesta riippumatta. Myös ne helsinki-läisten koulujen oppilaat ja hei-dän vanhempansa, jotka eivät ole saaneet henkilökohtaista kutsua, voivat tutustua kaupun-gin tarjoamiin koulutusvaihtoeh-toihin kouluajan ulkopuolella.

LisätietojaNextGate-messuistasaaosoitteestawww.edu.hel.fi/nextgate

NextGateonavoinna2.11.klo9–18,3.11.klo8.30–18ja4.11.klo8.30–16.WanhaSatama,PikkuSatamakatu3–5,raitiovaunu4/4T.

Avaa porttisi tulevaisuuteen – ammattitietoa nuorille

ww

w.e

du.h

el.f

i


Ikääntyessään esikaupungit kypsyvät ja kaunistuvat. Puut kasvavat täyteen mittaan, talot kasvavat kiinni maisemaan ja asukkaat kiintyvät tuttuun kaupunginosaan.

Kaikki muutokset eivät kuitenkaan ole myöntei-siä. Monissa vanhoissa esikaupungeissa väestö

vähenee ja ikärakenne yksipuolistuu. Kaupat ja pal-velut saattavat hiljalleen kuihtua ja talot kaipaa-vat peruskorjausta. Tulee hellävaraisen uudista-misen aika.

Esikaupunkien renessanssi on kaupunkisuun-nitteluviraston vetämä hanke, jossa haetaan uusia eväitä Helsingin laajan esikaupunkivyöhykkeen elä-vyyden ja vetovoimaisuuden edistämiseen.

”Keskeisenä tavoitteena on kehittää tapoja, joil-la täydennysrakentamisella ja erilaisella kaupun-kitilan kehittämisellä parannetaan esikaupunki-alueiden asumistasoa ja viihtyisyyttä”, sanoo hank-keen vetäjä, yleiskaavasuunnittelija Tero Santaoja.

”Tässä etsitään osaltaan ratkaisuja Helsingin asuntorakentamisen tarpeisiin. Kaupungin maan-käytön ja asumisen ohjelmassa tavoitteeksi on mää-

ritelty rakentaa 5 000 asuntoa vuodessa. Tähän eivät riitä rakenteille tulevat uudet alueet, vaan myös vanhoilla alueilla tarvitaan täydennysrakentamista.”

Olemassa olevaan kunnallistekniikkaan, palve-luihin ja joukkoliikenteeseen tukeutuva täydennys-rakentaminen on taloudellisesti tehokasta ja kes-tävän kehityksen mukaista. Asuntotarjontaa lisää-mällä ja monipuolistamalla sekä elinkeinoelämän edellytyksiä parantamalla voidaan saada kaupun-ginosaan myönteinen kehityssuunta.

”Uudentyyppiset asunnot tuovat alueelle uusia asukkaita ja näin tukevat erityisesti palvelujen säi-lymistä. Monipuolinen asuntokanta myös mahdol-listaa paikkaan juurtuneille asumisen samassa tu-tussa kaupunginosassa kaikissa vaihtuvissa elämän-tilanteissa”, Santaoja toteaa.

Esikaupunkien ympäristöä parannettaessa tar-kastellaan asumisen lisäksi laajemmin koko kau-punkitilaa, esimerkiksi asemanseutuja ja alueel-lisia sisääntuloportteja sekä viher- ja puistoaluei-ta. Huomiota kiinnitetään myös katujen ja julkisen kaupunkitilan selkeämpään jäsentämiseen, pysä-

Esikaupunkien renessanssi etenee

köintiratkaisuihin ja epämääräisten pusikoiden ja maantienlaitojen kohentamiseen.

Uusien toimintojen syntyminen tuo eloa, kun kaupunginosaan saadaan verstastiloja, kivijalka-kauppoja, työpaikkoja ja uusia yrittäjiä. Kullakin alueella on omat erityispiirteensä ja ainutlaatuiset lähtökohtansa, joiden esiin nostaminen vahvistaa paikallista identiteettiä.

”Esikaupunkien renessanssi -hanke koostuu kahdesta toisiaan tukevasta kokonaisuudesta, yleis-suunnitelmasta ja alueellisista kehittämissuunni-telmista”, Santaoja kertoo.

”Koko esikaupunkialuetta käsittelevässä yleis-suunnitelmassa esitellään täydennysrakentamisen yleiset maankäytölliset painopisteet pitkällä aika vä-lillä. Yleissuunnitelman on tarkoitus valmistua vuo-den 2011 lopulla. Tarkemmissa alueellisissa kehit-tämissuunnitelmissa selvitetään paikalliset maan-käytön kehittämisen painopisteet sekä täydennysra-kentamisen mahdollisuudet 10 – 15 vuoden päähän. Nämä suunnitelmat toimivat myöhemmin asema-kaavatyön ja muun suunnittelun tukena.”

Vaikuta VuosaaressaEsikaupunkien renessanssi on nyt käynnisty-mässä Keski-Vuosaaressa. Miltä alue näyttää kymmenien vuosien päästä? Millaisin keinoin turvataan Keski-Vuosaaren palvelut, kuten julkinen liikenne, päivähoito ja kaupalliset palvelut? Miten alueen vanhenevan asunto-kannan remontointikustannuksista selvitään?

Vanha Vuosaari on kokenut isoja muutoksia ym-päristössään. Vuosaaren satama on aloittanut

toimintansa ja uusia kaupunginosia on rakennettu. Vuosaaren keskusta muuttuu jatkuvasti. Metro kul-jettaa nykyisin Helsingin keskustaan asti, myöhem-min pidemmälle länteen ja itään. Suunnitteilla ole-va Jokeri II -linja tulee liittämään vanhan Vuosaa-ren paremmin Mellunmäkeen ja Kontulaan.

Renessanssityön alkuvaiheessa suunnittelijat keräävät lähtötietoja karttoina ja tilastoina sekä analysoivat alueen fyysistä rakennetta ja toimintoja.

”Avaamme marraskuun ajaksi Kerro kartal-la -palveluun nettikyselyn, jolla selvitetään miten asukkaat näkevät Keski-Vuosaaren ja sen tulevai-suuden”, kertoo arkkitehti Anna-Maija Sohn.

Myöhemmin työn kuluessa järjestetään ylei-sötilaisuus, jossa kerrotaan muun muassa kyselyn tuloksista ja ideoidaan yhdessä kaupunginosan tu-levaisuutta. Lisätietoja saa esimerkiksi hankkeen esitteistä, joita tulee jakoon Vuotalon kirjastoon ja lähiöasemalle.

”Ja nettikyselyyn vastanneiden kesken arvo-taan 10 kerran uintikortti Vuosaaren urheilutalon uimahalliin.” Ku

va P

atri

k Li

ndst

röm

d Tero Santaoja (oik.) vetää Esikaupunkien re-nessanssi -hanketta. Anna-Maija Sohn kannustaa osallistumaan Vuosaaren kehittämiseen.


Esikaupunkien renessanssi eteneePilottialueet idässä ja lännessäAlueelliset kehittämissuunnitelmat tehdään yhteis-työssä alueen asukkaiden, taloyhtiöiden ja muiden toimijoiden kanssa. Suunnittelu alkaa aina kyselyl-lä. Näin saadaan asukkaiden näkemyksiä mahdol-lisimman laajasti mukaan jo aivan alkumetreiltä.

”Suunnittelijat saavat tietoa kaupunginosan ar-jesta ja ihmisten kokemuksista, esimerkiksi lem-pipaikoista, epävirallisista kulkuväylistä ja turvat-tomista alueista”, kuvailee vuorovaikutussuunnit-telija Maija Mattila ja toteaa, että ”olemme saa-neet asukkailta kiittelevää palautetta siitä, että ne-kin jotka eivät ehdi tai pysty osallistumaan iltaisin asukastilaisuuksiin, voivat vaikka kotisohvalta ker-toa ajatuksiaan nettikyselyllä.”

Näkemyksiä syvennetään ja alueen kehittämis-tä pohditaan tarkemmin myöhemmin järjestettävis-sä asukastilaisuuksissa.

Toistaiseksi työn alla on ollut kaksi laajaa alueel-lista pilottikohdetta: Mellunkylä sekä Kannelmäki-Lassila-Pohjois-Haaga. Keski-Vuosaaressa renes-sanssihanke on juuri käynnistynyt.

Itä-Helsingissä maailman pohjoisimman met-rolinjan varrella sijaitsevan Mellunkylän ympäris-tö kokee mittavia muutoksia muun muassa Helsin-gin uuden liitosalueen Östersundomin ja mahdolli-sen metron rakentumisen myötä. Suunnitteilla ole-

Kerrokartalla-palvelusta löytyvät kaikki Helsin-gin kaupungin eri virastojen ajankohtaiset kart-

tapohjaiset kyselyt. Kyselyihin on helppo vastata: karttaan tehdään merkintä ja avautuvaan laatik-koon kirjoitetaan sitä selventävät kommentit. Kart-ta kokoaa näkemykset kaikkien katsottavaksi ja kes-kusteltavaksi. Asukkaiden äänihän ei milloinkaan ole yksi ja sama, vaan alueen asioista ja kehittämi-sestä voi esiintyä hyvinkin ristiriitaisia näkemyksiä.

va Jokeri II -linja puolestaan liittää Mellunkylän pa-remmin Vuosaaren ja Malmin suuntiin ja edelleen koko esikaupunkivyöhykkeelle.

Mellunkylän alueellisen kehittämissuunnitel-man tavoitteena on parantaa kaupunginosan hou-kuttelevuutta ja vetovoimaisuutta asuntotarjontaa monipuolistamalla, toimitilatarjontaa lisäämällä sekä palvelutarjontaa parantamalla. Renessanssi-työssä etsitään toivottavaa kehitystä tukevia mah-dollisuuksia ja näille soveltuvia alueita tai paikko-ja. Näitä ovat Mellunkylässä erityisesti asemanseu-dut, metroradan varsi ja tonttikohtaiselle lisäraken-tamiselle soveltuvat kerrostaloalueet. Aluetta tar-kastellaan kokonaisuutena.

”Vuorovaikutustilaisuudet asukkaiden ja yrit-täjien kanssa ovat tuoneet uusia ideoita työn sisäl-töön. Itäisen aluetoimiston asemakaavoittajat ovat-kin nyt aloittaneet keskustelut paikallisten kiinteis-tö- ja asuntoyhtiöiden kanssa tonttikohtaisesta li-särakentamisesta”, kertoo yleiskaavasuunnittelija Terhi Kuusisto.

Kannelmäen, Lassilan ja Pohjois-Haagan kä-sittävällä alueella tärkeiksi kehittämisen kohteik-si ovat nousseet esimerkiksi asemanseutujen ja os-toskeskuksen alueiden kehittäminen. Näille paikoil-

le pitäisi myös asukkaiden mielestä tehdä jotain.”Renessanssityössä visioidaan tulevaisuutta ja

tarkastellaan useita kaupunginosia samanaikaisesti. Esimerkiksi Lassilan ja Pohjois-Haagan välisille kä-vely- ja pyöräily-yhteyksille pitää selvästi tehdä jo-tain. Niitä halutaan käyttää, koska ihmiset käyttä-vät yhteisiä palveluja, mutta ne koetaan turvatto-miksi. Mutta miten se tehdään, on jatkosuunnit-telun asia. Kaupunkisuunnittelijan mielestä paik-kaan sopiva ja hyvin toteutettu täydennysrakenta-minen voi lisätä myös puistojen käytettävyyttä”, sa-noo arkkitehti Essi Leino.

Luoteis-Helsingissä, Kehä I:n ja Hämeenlin-nanväylän kupeessa, pääradan varrella sijaitsevan alueen tulevaisuuteen vaikuttavat muun muassa Kehäradan rakentuminen ja Kuninkaankolmion yh-teistyöalueen kehittäminen sekä sen myötä raken-tuvat uudet suuret asuinalueet palveluineen, kuten Kuninkaantammi ja Honkasuo.

”Koko suunnittelualueelta on tehty arvio sii-tä, missä täydennysrakentamisella olisi suurin vai-kutus koko alueen vetovoimaisuuden lisäämiseen. Tärkeimpiä ovat keskustavyöhykkeinä kehitettävät alueet asemanseutujen ja kaupallisten keskusten välillä ”, Leino kertoo.

Rita Ekelund

Keski-Vuosaaren kyselyyn voi vastata marras-kuun ajan osoitteessa http://kerrokartalla.hel.fi.

Käy myös katsomassa onko siellä muita itseäsi kiinnostavia kyselyjä. Vuoden loppuun asti siellä esi-merkiksi kerätään tarinoita helsinkiläisistä kadun- ja paikannimistä. Käy kertomassa, mikä on haus-ka tai tylsä nimi tai ehdota nimeä tutulle paikalle! LisätietoaEsikaupunkienrenessanssi-hankkeesta: www.esikaupunki.hel.fi

Kerro ja keskustele kartalla

AMalminkartanoKannelmäkiLassilaPohjois-HaagaEtelä-HaagaKonala

ReimarlaPajamäkiMunkkivuori

BMaunulaPatola

Oulunkylä

CTapanilaMalmiPukinmäkiPihlajanmäki

Pihlajisto

DSiltamäki

ETapulikaupunki

FJakomäki

GMellunmäkiVesalaKontula

KivikkoKurkimäkiMyllypuroPuotinharjuPuotila

HHerttoniemiRoihuvuori

ILaajasalo

JKeski-Vuosaari

Helsingin maankäytön kehityskuvan mukaiset (2/2008) esikaupunkien renessanssi-alueet

Kaksi kolmasosaa helsinkiläisistä asuu esikaupunkivyöhykkeellä. Esikaupunkien renessasnssi -hankkeessa pilottialueita ovat Mellunkylä sekä Kannelmäki, Lassila ja Pohjois-Haaga. Keski-Vuosaaressa renessanssityö on juuri käynnistymässä.

Kart

ta K

aupu

nkis

uunn

itte

luvi

rast

o


Kaupungin Lähiöprojektin yksi keskeisiä tehtäviä on

asukkaiden toimintamahdolli-suuksien parantaminen heidän omilla asuinalueillaan. Se voi tarkoittaa uusien palvelumallien kehittämistä, uusien yhteistyö-tapojen etsimistä tai se voi tar-koittaa asukkaiden tai muiden alueellisten toimijoiden avus-tamista vaikkapa kulttuuritilai-

suuksien ja tapahtumien järjes-tämisessä. Kaiken tavoitteena on edistää yhteisöllisyyttä, viih-tyisyyttä ja eri ikäryhmien har-rastusmahdollisuuksia.

Kulttuurilla ja tapahtumilla on lisäksi suuri rooli kaupungin-osien tunnettuuden lisäämises-sä. Moni asukaslähtöinen tai pai-kallisten toimijoiden alullepane-ma tapahtuma on kasvanut vuosi

vuodelta. Kontufestarit ja Pihla-jamäki goes Blues ovat esimerk-kejä jo melkeinpä massatapahtu-mista. Järjestäjilleen ne tarjoa-vat yhteisen tekemisen iloa.

Tutkimuksellakin on iso roo-li uudenlaisten toimintatapojen kehittämisessä. Hyvä esimerk-ki on näilläkin sivuilla esille tu-leva, tänä vuonna alkanut seu-dullinen tutkimusyhteistyö Met-

ropolia-ammattikorkeakoulun kanssa. Siinä selvitetään draa-mamenetelmin kaupunginosien arkea. Selvityksen valmistuttua tiedämme, mitä kuuluu vaikka-pa Malmille.

Asukasyhteistyöllä on pit-kät perinteet Lähiöprojektissa. Puhuttaessa palvelumuotoilus-ta voidaan usean eri hallintokun-nan yhteistyöhankkeita ja kau-

pungin aluetyötä, josta jäljempä-nä on useita esimerkkejä, pitää edistyksellisinä. Yhteistyö kau-pungin viranomaisten ja asukkai-den kanssa tarjoaa molemmille foorumin, jonka kautta voi ottaa esiin ja edistää muitakin asioita. Yhteinen tekeminen luo luonte-vat puitteet vuoropuhelulle.

Marja PiimiesLähiöprojektin päällikkö

”Asukas näkee kaupungin yhtenä kokonaisuutena, ja niin sen pitäisi toimia”, sa-noo projektisuunnittelija Pirjo Ruotsalainen.

Yksi keino päästä siihen on yhteistyön ja tiedonvaihdon

lisääminen virastojen välillä. Sitä kehitetään eri puolilla kau-punkia koko ajan. Yksi sellainen hanke on yli kymmenen vuotta jatkunut hallintokuntien välisen yhteistyön ja kehittämisideoiden edistämiseen keskittyvä Lähiö-projekti, Ruotsalaisen työkenttä. Lähiöprojektin tarkoitus on tuo-da hyötyä erityisesti esikaupun-geille ja niiden asukkaille. Tuos-sa joukossa on suuri osa helsin-kiläisistä.

”Helsingissä on isoja viras-toja, joilla kullakin on omat me-

nettelytapansa. Asukkaalle oli-si monissa tilanteissa helpotus saada tietoa ja palvelua niin sa-notusti samalta luukulta, ettei hänen tarvitsisi perehtyä mo-nen eri viraston toimintatapaan. Sirpaloitunut kenttä tulisi saa-da asukkaalle mahdollisimman selkeäksi, ja tulisi tarjota usei-ta neuvontapalvelupaikkoja, vas-taavia kuin keskustan Virkain-fo”, sanoo Ruotsalainen.

Hän muistuttaa, että monet virastot toki tekevät todella pal-jon yhteistyötä. Hän kertoo esi-merkin asukasta hyödyttäväs-tä yhteistyöstä virastojen välillä. Virastot hyötyvät myös itse yh-distäessään resurssejaan.

”Länsi-Helsingissä kulttuu-rikeskus, kirjasto, työväenopisto ja nuorisoasiainkeskus alkoivat yhteistyössä järjestää ja tarjo-

Liikunnanohjaaja Mia Kütt-ner on kaupungin kokenein

lähiöliikuttaja. Liikuntaviraston toteuttama lähiöliikunta alkoi vuonna 1996 Vuosaaressa kimp-pakävelyllä.

”Ensimmäisellä kerralla mu-kaan tuli kolme eläkeläistä. Seu-raavalla kerralla lähtijöitä oli jo enemmän, kun osallistujat toivat naapureita mukanaan”, muiste-lee Küttner.

Sittemmin lähiöliikuttajia on palkattu liikuntavirastoon kol-me lisää ja nykyään kaikki neljä ovat viraston vakinaista henkilö-kuntaa. Aluksi toiminnan rahoit-tanut Lähiöprojekti tukee enää vain joissakin kuluissa. Lajiva-

likoima vaihtelee kaupunkilais-ten toiveiden ja liikuntaviras-ton kohderyhmäpainotusten mu-kaan. Liikuntaympäristöinä py-ritään käyttämään kaikkea sitä,

Yhdessä tekemällä saavutetaan enemmän

mitä alueen oma ympäristö tar-joaa periaatteella ”lähellä ko-tia”. Küttner pitää tavoitteenaan sitä, että nuoret, aikuiset ja se-niorit voivat liikkua myös yhdes-

Sovitetaan kaupunkia yhden luukun taakseta kursseja nuorille. Kulttuuri-keskus kokoaa harrastuskurssi-paletin, hoitaa markkinoinnin ja nuorten toiveiden kartoittami-sen. Samassa rakennuksessa toi-miva työväenopisto räätälöi nuo-rille sopivia kursseja. Näin vä-hennetään esitteiden ja ilmoit-tautumiskäytäntöjen viidak-koa, ja nuori saa yhdestä paikas-ta tiedot. Häntä tuskin kiinnos-taa järjestääkö toiminnan kou-lu, työväenopisto vai kulttuuri-keskus, kunhan kurssi on hyvä”, kertoo Pirjo Ruotsalainen.

Lähiöprojektissa on rahoi-tettu alusta alkaen hankkeita, joilla etsitään toimivia ratkaisu-ja ja virastojen yhteistyötä ko-rostavia toimintamalleja. ”Pro-jektirahoituksen loputtua osa uusista toimintamalleista jää elämään, osasta jokin osa. Mutta

”Aluetyö on usein koordinaattorina toimimista ja tietojen välittä-mistä virastojen kesken”, sanoo Pirjo Ruotsalainen.

Kuva

Mar

ja P

iim

ies

Kuva

Pir

jo W

ilen

ius

aina näistä opitaan jotain ja ko-kemukset auttavat eteenpäin”, sanoo Ruotsalainen.

Helsinki on valittu maailman muotoilupääkaupungiksi vuodek-si 2012, ja osa sitä on myös pal-velujen muotoilu. ”Tarkoitukse-

na on löytää innovatiivisia ja kes-täviä palvelukonsepteja yhä haas-teellisemmassa maailmassa elävil-le kaupunkilaisille. Lähiöprojekti pyrkii tuomaan esille tässä erityi-sesti esikaupunkien näkökulmaa”, sanoo Pirjo Ruotsalainen.

sä. Se toteutuu hyvin ainakin luisteluryhmissä, sulkapallossa, melonnassa, jousiammunnassa ja lumikenkäilyssä.

Kullakin lähiöliikuttajalla on oma alueensa ja kurssivalikoi-mansa. Mia Küttnerin alue on Pihlajamäki ja Malmi lähiympä-ristöineen.

Ovet auki vasta-alkajilleLähiöliikunta tarjoaa kuntoilua myös niille, jotka eivät ole aiem-min harrastaneet liikuntaa. Hei-tä houkutellaan mukaan esi-merkiksi ilmaisilla lajikokeiluil-la. Küttner muistelee, että joka kesä melonta- ja jousiammunta-kursseilla on mukana vasta-al-

kajia. Lisähoukuttimena toimii myös lähiöliikuntapassin alhai-nen hinta. Retkillä liikunta tu-lee seurustelun ja kiinnostavien maisemien oheistuotteena, ja siellä monesti herää kipinä osal-listua liikuntaryhmiin.

”Lähiöliikunta on myös kuu-lumista joukkoon ja yhteisölli-syyden vahvistamista, mahdol-lisuutta tutustua ihmisiin. Sen vuoksi toivotan myös vapaaeh-toisohjaajia mukaan toimin-taan. Vapaaehtoistyöstä saa mie-lekästä tekemistä ja lähiöliikut-taja apua järjestelyissä”, kertoo Küttner. www.hel.fi/liv>ohjattuliikunta >lähiöliikuntaLähiöliikuttaja Mia Küttner (keskellä) ohjaa jousiammuntaa.

Lähiöliikunta on muutakin kuin kuntoilua


Kaikki eivät venyisi niin mo-neen paikkaan kuin Pihlaja-mäen aluetyöntekijältä odo-tetaan, mutta Sini Heino-Mouhulta se on sujunut hy-vin jo neljä vuotta.

Sosiaaliviraston aluetyön-tekijällä on toimipistees-

sään Pihlajamäen Lähiöase-malla 14 työntekijää, joiden toi-minnasta hän vastaa. He käy-vät muun muassa kotitalkka-reina ja -lähettiläinä auttamas-sa alueen vanhuksia kauppa-asi-oissa ja kodinhoitotöissä. Sen li-säksi on iso joukko vapaaehtoi-sia esimerkiksi kurssiohjaajina, ja tietysti kaikki Lähiöasemal-la järjestettävien kurssien osal-listujat sekä tietokoneen käyttä-jät. Heino-Mouhun työnkuvaan kuuluu myös Lähiöaseman toi-minnan kehittäminen ja siinä sivussa hän on aktiivisesti mu-kana vuosittaisten Pihlajamäki goes Blues -festivaalien, taitei-den yön ja puurojuhlan järjestä-misessä sekä Pihlajamäen lähiö-lehden teossa.

”Aina sanotaan, että tart-tis tehrä jotain. Nyt sitten teh-rään”, sanoo Heino-Mouhu ja si-netöi ajatuksen remakalla nau-rullaan.

Kaiken lisäksi Heino-Mouhu tekee päivätyönsä ohella ylem-pää korkeakoulututkintoa tee-masta asuinalueen hyvinvointi.

”Alueella tehtävä työ asuk-kaiden, paikallisten koulujen, nuorisotalon, kotipalvelun, seu-rakunnan, järjestöjen ja muiden paikallistoimijoiden kanssa täh-tää viime kädessä siihen, että kansalaiset aktivoituvat oman asuinalueensa ja elämänsä suh-

teen. Jotta heistä tuntuu, että asioihin voi vaikuttaa ja omasta elämästä voi ottaa vastuun.”

Tuohon tavoitteeseen tar-vitaan erilaisia väyliä, kullekin mieltymystensä mukaan. Yhtä kiinnostaa kaavoitus, toista toi-miminen asukasyhdistyksessä, kolmatta kyläjuhlien järjestä-minen.

Toimintaa nuorille ja vanhuksille”Kaikista ei voi tulla huippu-osaajia ja aalto-yliopistolaisia. Ilman opiskelupaikkaa ja työ-tä olevat nuoret aikuiset ovat vaarassa ajautua sivuraiteelle. He tarvitsevat sitä, että heidän kanssaan tehdään asioita”, Hei-no-Mouhu selostaa.

Toinen toimintaa kaipaa-va asukasryhmä ovat muistihäi-riöiset. ”Alzheimer-diagnoosi on kohta yhtä yleinen ilmoitus-asia kuin angiina”, kertoo asuk-kaita paljon tapaava Heino-Mou-hu. Hän valmistelee parhaillaan muistihäiriöisten toimintaryh-män perustamista Pihlajamä-

Tätä mieltä on Riitta Halt-tunen-Sommardahl, jolla on paljon onnistuneita koke-muksia kaupunginosien ke-hittämisestä yhteistyössä asukkaiden, työntekijöiden, alueen yritysten ja järjestö-jen kanssa.

Asuinalueen kehittämiseen uppouduin erityisesti Vuo-

saaressa 90-luvulla toimiessa-ni siellä sosiaalipalvelutoimis-ton päällikkönä. Niitä hankkei-ta muistelen yhä lämmöllä. Mei-dän kaupungin työntekijöiden lisäksi samassa pöydässä istui asukkaita, edustajia järjestöis-tä ja paikallisia yrittäjiä. Tavoi-teltiin yhteistä hyvää Vuosaar-ta, piti ratkoa konkreettisia pul-mia ja myös innokkaita tekijöi-tä löytyi.”

Niiden parin vuosikymme-nen ajan, jolloin Riitta Halttu-nen-Sommardahl on tehnyt työ-tä Helsingin asuinalueilla eri rooleissa, on syntynyt monia uusia kanavia asukkaiden mieli-piteen kuulemiselle. Vuoden lo-pussa eläkkeelle jäävä sosiaa-liviraston asukasyhteistyöpääl-likkö mainitsee uusista tavoista esimerkkinä tarinateatterin tai nuorten videomielipiteet. Tuttu-ja keinoja ovat asukastilaisuu-det, asukkaiden välittömät pa-lautteet, asiakaskyselyt, haastat-telut tai asiakasraadit.

”Teemme parhaillaan yh-teistyötä Metropolia ammatti-korkeakoulun esittävän taiteen opiskelijoiden, opettajien ja pää-junaradan kaupunginosien asuk-kaiden kanssa. Nuorilla on raik-kaita tapoja suhtautua asuin-alueiden kehittämiseen”, Halttunen-Sommerdahl innostuu. Tässä Oulunky-lässä, Pukinmäessä, Mal-milla, Tapanilassa ja Puis-tolassa meneillään olevassa hank-keessa asukkaat kertovat eri ta-voin, mitä hyviä asioita ja mitä kehitettävää omassa kaupun-

ginosassa on. Kultakin alueelta tulee esiin jonkun asukasryh-män ääni tekstinä tai kuvina. Mielipiteet kootaan loppuvuo-desta ilmestyvään julkaisuun, joka toivottavasti on yksi askel pääradanvarren alueiden kehit-tymisessä.

”Hankkeen taustalla on asukkailta tulleet toiveet alueen puutarhakaupunki-ilmeen ja his-torian näkyväksi tekemisestä ja aluetyön aloittamisesta”, Halttu-nen-Sommardahl kertoo.

Aluetyössä katsotaan kokonaisuuttaRiitta Halttunen-Sommardahl muistuttaa, että onnistuneilla aluetyöhankkeilla ja aktiivisella asukastoiminnalla on yleensä ta-kana paljon erilaista yhdessä te-kemistä. Kaupungin asiantun-tijoiden, asukkaiden ja alueen muiden toimijoiden tapaami-sissa keskitytään alussa paran-nusta vaativiin asioihin ja ongel-miin. Sen jälkeen tuotetaan ke-hittämisideoita ja löydetään yh-teisiä näkökulmia sekä ratkai-suja.

Hänen mukaansa onnistu-nein kokonaisvaikutus saadaan alueella aikaan, kun toteutetaan sosiaalisia ja fyysisiä parannuk-sia rinnakkain. Tässä Helsingin lähiöprojekti on onnistunut hy-vin. Samalla kun kunnostetaan asemia, teitä tai puistoja, etsi-tään ratkaisuja alueen sosiaali-siin kysymyksiin, vaikkapa nuor-ten vapaa-ajanviettomahdolli-suuksien parantamiseen tai van-husten olojen kohentamiseen

”Pohjimmiltaan on kysymys ihmisten hyvinvoinnin paran-tamisesta. Se koostuu palvelu-

jen lisäksi aineellisista, so-siaalisista ja kulttuurisista asioista”, sanoo Halttunen-Sommardahl.

www.hel.fi/sosv

1 Riitta Halttunen-Sommardahl on yksi asukastyön pioneereista Helsingin kaupun-gilla.

Asukkaiden äänen tulee kuulua

”

keen. Aloite tuli Alzheimer-tau-tiin sairastuneelta asukkaalta. ”Toiminta voi olla vaikka biljar-dia. Samalla on tilaisuus tutus-tua muihin samassa tilantees-sa oleviin. Ohjaaja voisi löytyä muualta ja Lähiöasema tarjoai-si tilat sekä osallistujat”, suun-nittelee Sini Heino-Mouhu.

Hänen työtään on huomata millaisia tarpeita ja ongelmia asukkailla on, mutta samalla myös tukea asukkaita tuomaan esiin positiivisia asioita omas-ta asuinalueesta. ”Asukkaiden itsetunnolle on tärkeää, ettei puhuta vaan ongelmista. Hei-dän kannaltaan on hyvä, että Pihlajamäki näyttäytyy hyvänä asuinpaikkana.”

Sellaisena se näyttäytyi ainakin viime kesänä, kun Pih-lajamäki goes Blues -festivaa-li sai valtakunnallisen tv-kana-van uutislähetyksessä enem-män lähetysaikaa kuin Helsin-gin keskustan rock-tapahtuma. Kaiken lisäksi julkisuus oli sa-taprosenttisesti myönteistä. www.pihlajamaki.info

Aktiivisen helsinkiläisen puolella

Pihlajamäki goes Blues -festivaali Kiillepuistossa kesäkuussa.

Lähiöasemalla järjestetään kursseja asukkaiden toiveiden mu-kaan. Leena Kahiluoto (keskellä) ohjasi naamiokurssin, jonka tuotoksia on esillä seinällä. Kuvassa vasemmalla Sini Heino-Mou-hu ja oikealla Tapsa Härkönen.

Kuva

Tii

na N

uto

Kuva

Tii

na N

uto

Lähiöprojektiperustettiinvuonna1996.Senneljästoimintakausialkoivuonna2008tunnuksellaLähiöistä kaupunginosiksi, joissa tapahtuu!.Kaupunginhallitushy-

väksyisilloinLähiöprojektinhankesuunnitelmankaudelle2008–2011. Otayhteyttä!www.lahioprojekti.hel.fi,Lähiöprojektintiedottaja:[email protected]

Kuva

Tii

na N

uto

Toimitus Tiina Nuto, Lähiöprojekti.


Nuorisotalon kahvila tulee paikan nimen mukai-sesti kipinöimään, sillä lapset ja nuoret ohjaa-

jineen muovaavat savesta kipinöitä ripustettaviksi kattovalaisimien ympärille.

”On kiva, että kipinät jäävät kaikkien nähtävik-si. Työt pitää vielä polttaa ja maalata. Olen tehnyt täällä tekstiilitöitäkin, esimerkiksi värjännyt silkkiä. Siitä tuli ihan tulen näköistä. Lankatyöt ovat lemp-parini”, kertoo Eetu Hartikainen, 9, nyppiessään savipallosta viimeisiä piikkejä kipinäänsä.

Vaikka Kipinään voi tulla muiden nuorisotalo-jen tapaan vain oleilemaan, on siellä myös mah-dollisuus harrastaa taiteita ja kädentaitoja. Tarjol-la on esimerkiksi valokuvausoppia kuvien ottami-sesta pimiötyöskentelyyn ja digitaaliseen kuvankä-sittelyyn saakka.

”Ryhmiin saa tulla tutustumaan ja kokeilemaan, ennen kuin päättää niihin jäämisestä. Vielä on tilaa esimerkiksi pienten tekstiiliryhmässä ja isojen ku-vataide-, keramiikka- ja ompeluryhmissä sekä vii-konloppukursseilla. Avoimiin pajoihin ei tarvitse il-moittautua ja niissä voi käydä vaikka vain kerran, kuten maanantain taidepajassa ja perjantain kuva-taidepajoissa. Meillä on myös perheille tarkoitet-tu keramiikkaryhmä”, kertoo kuvataidetoimintojen toiminnanjohtaja Tanja Suomalainen.

Kädentaitojen vahva asema Kipinässä on perua siitä, että samoissa tiloissa Stoassa eli Itä-Helsingin kulttuurikeskuksessa toimi aiemmin toinen Helsin-gin kaupungin nuorisoasiankeskuksen ylläpitämä nuorisotila, visuaalisen taidon ja taiteen talo Valtti.

Kipinän aloitettua toimintansa tiivistettiin ne-liöiden käyttöä ja talon toimijoiden yhteistyötä. Sa-man katon ja nimen alta löytyvät nyt kohdennetun

min. Bändiläisillä pitää olla maksuton nuorisoasi-ankeskuksen jäsenkortti, niin kuin muillakin kävi-jöillämme”, kertoo Suomalainen.

Kipinässä on keskiviikosta lauantaihin niin kut-suttua avointa toimintaa, jolloin talossa voi oleil-la vapaasti tai osallistua ryhmiin ilman ennakkoil-moittautumista. Maanantaista torstaihin on tarjol-la ohjattua ryhmätoimintaa.

Tiina KotkaKipinännuorisotalo,Stoa,Itäkeskus,Turinlinnantie1A,p.0931029114,nuoriso.hel.fi/kipina.Avointoiminta3.–6.-luokkalaisilleke–peklo14–16ja13–17-vuotiailleke–toklo17–21jape–laklo17–22.45.Kuvataiteenryh-miäma–tojaavoimiatyöpajojape-jala-iltaisin.

Tulevia tapahtumia:30.10.klo15–19avointyöpaja13–17-vuotiaille.Tuuna-taantalonsisustustaFantasydesign-projektinmukaan.6.11.klo12–15Kauhuakakaroille-tapahtumantyö-pajoissaotetaanniskalenkkipelottavistaaiheistahalloweentunnelmissa.12.11.klo15–18ja13.11.klo15–19Fantasydesign-työpajat.

nuorisotyön yksiköt Spinnu ja Skanssi sekä avoin toi-minta, joka kuuluu Vuosaaren nuorisotyöyksikköön. Työväenopisto käyttää ajoittain osaa tiloista ja niitä myös vuokrataan yhdistyksille, järjestöille sekä yk-sityisille aina taloyhtiöiden yhtiökokouksia myöten. Kipinä hyödyntää sijaintiaan Stoassa osallistumalla kulttuurikeskuksen yhteisiin tapahtumiin ja pitämäl-lä ryhmiensä töistä näyttelyn galleriassa keväisin.

”Nekin nuoret, jotka työskentelevät mieluum-min itsenäisesti kotona, mutta haluavat osallistua näyttelytoimintaan, voivat päästä mukaan näytte-lyymme”, vinkkaa Suomalainen.

Kipinä osallistuu erilaisiin hankkeisiin, kuten parhaillaan kansainväliseen Fantasy design -kou-lutusprojektiin, joka käyttää oppimisen apuna de-signia. Nuoret tuunaavat Kipinän sisustusta juuri osana tätä projektia. Savikipinöiden lisäksi käyttä-jät loihtivat esimerkiksi värikkäät päällysteet kah-vilan istuimiin. Projektin kulku dokumentoidaan ja siitä tulee näyttely Designmuseoon alkuvuodesta.

Kellari soiKipinän kellarissa on bändien harjoitustila ja Street Soul Studio, jossa voi luoda ja äänittää musiikkia. Studio sopii erityisesti hiphop-, pop- ja rhythm and blues -musiikin tekoon.

”Nuoret pääsevät kokeilemaan taitojaan ohjaa-jan avustuksella ja esiintymään erilaisiin tilaisuuk-siin. Studiossa koostetaan esimerkiksi taustanau-hoja, joita hyödynnetään esityksissä. Studioaiko-ja, niin kuin viereisen treenikämpän harjoitusai-kojakin, on vapaana. Nuorimpien bändit treenaa-vat Kipinässä silloin kun ovet ovat avoinna kaikil-le, mutta vanhimpien kokoonpanot omatoimisem-

Nette Haataja, 8, (edessä), Raakel Salokannel, 9, ja Marianna Kärävä, 9, muovaavat savesta kipinöitä, joita ripustetaan myöhemmin nuorisotaloon.

Lisää kipinää elämäänItäkeskukseen on avattu uusi Kipinän nuorisotalo. Käyttäjät tuunaavat vielä sisustusta mieluisakseen ja kellaritilat odottavat lisää bändejä.

Eetu Hartikainen, 9, viimeistelee työtään kuvatai-de- ja tekstiiliohjaaja Heidi Göranssonin kanssa.


Ärräpäiden kesytystäKipinän nuorisotalolla opetellaan

elämänhallintaa ja itsehillintää

kohdennettua nuorisotyötä te-

kevissä Skanssissa ja Spinnussa.

Skanssissa tuetaan yläasteikäisiä itähelsinkiläi-siä, joiden käytös on epäsosiaalista ja vahingok-

si heille itselleen tai muille. Spinnu auttaa saman-ikäisiä venäjän- ja vironkielisiä helsinkiläisiä. Nuo-ret tapaavat viikoittain omaa ohjaajaansa ja osal-listuvat ryhmätapaamisiin.

Skanssiin kootaan aina vuoden alussa ryhmä, jonka kanssa työskennellään joulukuuhun asti. Ny-kyisessä ryhmässä on mukana kuusi tyttöä ja poikaa.

”Ryhmässä käytetään erityistä ART-menetel-mää, jonka avulla opetellaan sosiaalisia taitoja, it-sehillintää ja moraalista ajattelua. Ohjaajat tuke-vat ja välillä patistelevatkin nuoria, kuten hakevat heitä kouluun ja lähtevät heidän kanssaan kokei-lemaan harrastuksia tai mukaan, kun nuori opet-telee omien asioidensa hoitamista”, kertoo Spin-nun ja Skanssin toiminnanjohtaja Jonna Laitinen.

Jokaisen nuoren ympärille kootaan tukiverkos-to, johon kuuluu hänen lähipiirinsä, koulunsa, har-rastustensa ja joskus myös lastensuojelun edustajia. Vanhemmille on oma vertaistukiryhmänsä.

”Vanhemmat ovat kiitelleet toistensa vinkkejä ja tukea. Monissa perheissä on saatu takaisin puhevä-lit ja perherauha. Nuorten koulusta lintsaaminen on vähentynyt ja monien arvosanat ovat parantuneet.”

Nuorille ovat olleet mieleen erityisesti leirit, joi-ta on vuosittain useita: pari pidempää ja muut vii-konlopun kestäviä.

”Leirien aikana nuoret oppivat itsestään ja muista paljon nopeammin kuin tavallisessa arjes-sa. Leireillä myös harjaannutaan perustaitoihin pe-taamisesta saunanlämmitykseen ja astianpesuun.”

Spinnu toimii pitkälti samoin kuin Skanssi, sil-lä siinäkin nuoret tapaavat ohjaajiaan kahden kes-ken, kokoontuvat ryhmänä ja saavat ympärilleen tu-kiverkoston. Spinnuun tullaan kuitenkin koko Hel-singin alueelta ja missä vaiheessa vuotta hyvänsä enintään puoleksitoista vuodeksi. Vanhemmille on oma vertaisryhmänsä, ja lisäksi järjestetään per-heleirejä ja -päiviä.

”Puhumme aika paljon kulttuurien eroista. Ve-näjän- ja vironkielisissä perheissä on usein jännit-teitä esimerkiksi siksi, että nuori on omaksunut uuden kulttuurin tavat vanhempiaan nopeammin”, toteaa toiminnanjohtaja Laitinen.

12 – 15-vuotiaat pääsevät Spinnuun ja Skanssiin lähetteellä, jonka saa koulukuraattorilta, terveyden-hoitajalta tai muulta nuorten kanssa työskentele-vältä ammattilaiselta. Helsingin kaupungin nuori-soasiankeskuksen valtaosin rahoittama toiminta on osallistujille maksutonta. Työntekijöinä on nuoriso-ohjaajien lisäksi terveydenhoitajia ja sosiaaliohjaa-jia. He kaikki tekevät jatkuvasti yhteistyötä useiden virastojen ja muiden toimijoiden kanssa.

SkanssijaSpinnu,Kipinännuorisotalo,Turunlinnantie1A,p.0931089136,nuoriso.hel.fi/luotsi.

Monien menestystarinoiden tavoin Arkadia-kir-jakaupankin synty on sekoitus sattumaa, osu-

vaa ajoitusta ja onnea. Vuonna 2008 Ian Bourgeot päätti luopua laajasta kotikirjastostaan.

”En tiennyt, mitä tehdä kirjoillani. Niiden myy-minen antikvariaatteihin tuntui hankalalta. Päädyin perustamaan kirjakaupan ja myymään kirjat itse”, Ian Bourgeot kertoo.

Kirjakaupan Pohjoiselle Hesperiankadulle avau-tuva ikkuna on suuri. Kauppias kohottaa kätensä tervehdykseen lähes jokaisen ohikulkijan kohdalla.

”Naapurit ovat ottaneet minut hyvin vastaan, olen asunut Töölössä 15 vuotta ja viihdyn täällä”, Bourgeot kertoo.

Kansainvälisen kirjakaupan asiakkaista valta-osa on suomalaisia. Kaupan kirjat ovat käytettyjä ja Bourgeot saa kirjoja usein myös lahjoituksena. Myynnissä on etupäässä englannin ja ranskankie-listä kirjallisuutta, mutta hyllyistä löytyy saksan, es-panjan ja venäjän lisäksi harvinaisempiakin kieliä.

Kirjojen aihepiirivalikoima kertoo omistajan kiinnostuksen kohteista ja on laaja: arkkitehtuu-ri, kirjallisuus, historia, musiikki, taide, muotoi-lu ja elokuva.

”Tällä hetkellä luen eniten historiaa englan-niksi ja ranskaksi. Haluan oppia lisää suomalaisis-ta maailmalla”, Ian Bourgeot kertoo.

Iltaisin kirjakauppa usein muuntautuu kulttuu-risalongiksi, jonka aiheet vaihtelevat politiikasta ru-nouteen ja arkkitehtuurista musiikkiin.

Kulttuurien kohtauspaikkaIan Bourgeot on isänsä puolelta ranskalainen ja äitinsä puolelta guatemalalais – saksalainen. Ennen Suomeen asettumistaan hän asui Euroopan maiden lisäksi Meksikossa, Malesiassa, Tunisiassa, Guate-malassa ja Yhdysvalloissa.

”Tapaan päivittäin erittäin kiinnostavia ihmi-siä, suomalaiset ovat ihailtavan uteliaita ja kiin-nostuneita maailmasta, vaikka eivät olisi koskaan edes matkustaneet. Jokin aika sitten tapasin tak-sinkuljettajan, joka oli opiskellut urdua lähinnä omaksi ilokseen.”

Ian Bourgeot kokee nykyisin olevansa enemmän kosketuksissa maailmaan kuin maailmalla asues-saan. ”Yhtenä päivänä laskin kaupassani vierail-leen 48 eri kansallisuutta.”

Kielet ja kansallisuudet ovat esillä kirjakaupas-sa myös iltatilaisuuksissa, joita on kahden vuoden aikana järjestetty 165 kertaa. Idea teemailloista syntyi sattumalta ennen taiteiden yötä.

”Kaupassani sattui olemaan muusikkoja, jotka lupautuivat esiintymään, kun syntyi idea järjestää jotain ohjelmaa taiteiden yönä.”

Musiikin ja muiden taide-esitysten lisäksi Arka-diassa kuullaan esimerkiksi runoilijoita, novellis-teja, tieteentekijöitä ja filosofeja. Pieni kirjakaup-

pa muuntautuu myös taidenäyttelytilaksi tai elo-kuvasaliksi.

Viisitoista vuotta Suomessa asunut Bourgeot ei puhu suomea ja on pärjännyt englannilla myös vi-ranomaisten kanssa asioidessaan. Hän viihtyy Hel-singissä ja Töölössä, mutta toivoisi kaltaisilleen ym-päri vuoden pyöräileville kaupunkilaisille parempia pyöräilymahdollisuuksia etenkin talvella.

”Autoilua rohkaistaan liikaa esimerkiksi park-kipaikkoja rakentamalla. Jotkut kadut ovat pyöräi-lijälle mahdottomia. Jalankulkijat ja pyöräilijät pi-täisi erottaa toisistaan paremmin.”

Bourgeotin ensikosketus Suomeen vuonna 1983 oli shokki.

”Mitkään tuntemani koodit eivät päteneet tääl-lä. Onneksi Suomi on muuttunut paljon. Ja minä tunnen muuttuneeni suomalaiseksi ja tunnen kuu-luvani tähän kaupunkiin.”

Päivi Arvonenwww.arkadiabookshop.fiArkadiaNews:www.arkadiabookshop.fi/blog/

Kansainvälinen kirjakauppa ja kulttuurikamariTöölössä sijaitseva kansainvälinen kirjakauppa Arkadia on parissa vuodessa saanut tuhansia kanta-asiakkaita, jotka pistäytyvät myös vaihtamassa kuulumisia omistajan Ian Bourgeotin kanssa.

Ian Bourgeotin sydäntä lähellä ovat kirjat ja pyöräily.


Velkaantuva pääkaupunki hillitsee menojensa kasvuaHelsinki tavoittelee talouden tasapainoa hillitsemällä menokasvua ja korottamalla kunnallisveroprosenttia.

Verotulojen kasvu ei kata menojen kasvua. Pro-senttiyksikön veronkorotus on välttämätön, jot-

ta peruspalvelujen taso voidaan turvata”, sanoo kau-punginjohtaja Jussi Pajunen vuoden 2011 talous-arvioehdotuksestaan. Nykyinen kunnallisveropro-sentti on 17,5.

Helsingin tavoitteena on, etteivät toimintame-not kasvaisi kustannustason nousua enempää. Ku-luvan vuoden ennusteen mukaan kaupungin toi-mintamenot kasvavat 4,5 prosenttia ilman liikelai-toksia tarkasteltuna. Vuoden 2011 talousarvioeh-dotuksessa menot ovat 4,1 miljardia euroa eli kas-vua on 3,6 prosenttia vuoden 2010 talousarviosta. Vuonna 2009 Helsingin toimintamenot kasvoivat peräti 6,5 prosenttia.

Vuonna 2011 kaupungin arvioidaan saavan ve-rotuloja noin 2,6 miljardia euroa. Kunnallisveroa on tarkoitus nostaa yhdellä prosenttiyksiköllä 18,5 prosenttiin. Korotuksen vaikutus on 117 miljoonaa euroa. Veroprosentin korotuksesta huolimatta uut-ta lainaa joudutaan ottamaan ensi vuonna 321 mil-joonaa euroa.

Vuosina 2009 – 2013 Helsingin lainakanta kol-minkertaistuu lähes kahteen miljardiin euroon. Vuoden 2013 lopussa lainaa on yli 3 210 euroa asu-kasta kohden.

”Pyrimme siihen, ettei lainakanta kasva enää taloussuunnitelmakauden 2011 – 2013 jälkeen, sil-

lä lainat pitää maksaa takaisin”, Pajunen sanoo.Sosiaali- ja terveystoimessa käynnistyy vuonna

2011 kansallisen mielenterveys- ja päihdesuunni-telman (Mieli 2009) toimeenpano. Keskeisenä ta-voitteena on parantaa päihdehuolto- ja mielenter-veyspalvelujen yhtäaikaista saatavuutta.

Sosiaalitoimessa jatketaan pitkäaikaisasunnot-tomuuden vähentämisohjelman ja kehitysvammais-ten yksilöllisen asumisen hankkeen (Asu-hanke) toteuttamista.

Opetustoimessa oppilas- ja opiskelijamäärät laskevat edelleen. Oppilaskohtaiset nettokustan-nukset nousevat jatkuvasti. Haasteena on koulu-verkon supistaminen oppilasmäärämuutosten edel-lyttämällä tavalla.

Vuonna 2011 kaupunkilaisille suunnattujen säh-köisten palvelujen kehittämisessä painopiste on edelleen terveys-, sosiaali- ja opetustoimessa.

Helsingin on otettava tehokkaampia toiminta-tapoja käyttöön. Tuottavuuden parantamiseen osal-listuvat myös kaupungin tytäryhteisöt ja -säätiöt.

Helsinki liputtaa edelleen seutuyhteistyön puo-lesta. Pajunen uskoo, että yhtenäisempi pääkaupun-kiseutu koituu pidemmällä aikavälillä kaikkien osa-puolten eduksi.

Talousarvioehdotuksessa varaudutaan myös World Design Capital Helsinki 2012 -vuoteen ja suurtapahtumien saamiseen Helsinkiin.

Kaupunki investoi tulevaisuuteen

Kaupunki investoi vuonna 2011 edelleen merkit-tävästi, yhteensä 680 miljoonalla eurolla. Vä-

hennystä kuluvan vuoden investointeihin verrattu-na on yli 100 miljoonaa euroa. Investoinneista noin puolet rahoitetaan lainalla.

”Kysymys on Helsingin sijoituksesta tulevaisuu-teen”, Jussi Pajunen sanoo.

Uusien kaupunginosien rakentamista jatketaan suunnitellusti Jätkäsaaressa, Kalasatamassa, Kruu-nuvuorenrannassa, Pasilassa, Honkasuolla ja Kunin-kaantammessa. Vuonna 2011 alueilla tehdään esi-rakennus- ja katutöitä. Investointeihin on varattu runsaat 70 miljoonaa euroa.

Talonrakennushankkeita toteutetaan yhteen-sä noin 180 miljoonalla eurolla. Pääpaino on edel-leen korjausrakentamisessa, jonka osuus kokonai-suudesta on noin 130 miljoonaa euroa.

Helsingin Energia modernisoi voimalaitoksi-aan sekä laajentaa kaukolämpö- ja kaukojäähdy-tysverkkoaan 62 miljoonalla eurolla vuonna 2011. Helsingin Energian johtokunnan hyväksymä kehi-tysohjelma kohti hiilineutraalia tulevaisuutta tu-lee valtuuston käsittelyyn syyskauden aikana. Ke-

”

Kuva

t Pa

trik

Lin

dstr

öm

I. Raekallio ikuisti jäissä etenevän lautan vuonna 1976.

Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen esitteli talousar-vioehdotuksensa kaupungintalolla 1. lokakuuta.


Suomenlinna oli 1940-luvun lopulla suljettu so-tilasalue, jonne pääsi vain kulkuluvalla. Helsin-

ki tähysi kuitenkin kiinnostuneena linnoitussaar-ten suuntaan, sillä se halusi muokata saarista mat-kailukohteen. Valmetin telakka veti saarille myös siviilimatkustajia, joten liikennettä oli tarpeen li-sätä. Armeijan neljä ikäloppua höyrypurtiloa eivät enää riittäneet.

Helsinki ja Suomen valtio perustivat Suomen-linnan Liikenne Oy:n elokuussa 1950. Lautta raken-nettiin Suomenlinnan telakalla ja se sai nimekseen Suomenlinna – Sveaborg. Säännöllinen liikenne al-koi vappuna 1952.

Lautan reitti Eteläsatamasta Suomenlinnan päälaituriin on pysynyt lähes muuttumattomana vuosikymmenestä toiseen. Suomenlinnan Liiken-ne Oy:n toinen alus, huoltolautta Ehrensvärd, on ajanut Katajanokan kärjen ja Suomenlinnan huol-tolaiturin väliä syksystä 1978 alkaen.

Jäät vaivanaKun HKL kysyi syksyllä 2009 matkustajien mieli-piteitä Helsingin joukkoliikenteestä, nämä arvioi-vat Suomenlinnan lauttaliikenteen palvelut toisik-si parhaiksi metron jälkeen.

Suomenlinnan Liikenne Oy:llä on ollut myös vastatuulen päivänsä. Liikenteen suurin ongelma oli menneinä vuosikymmeninä jää. Kovina pakkas-talvina Kauppatorin liikenne seisahtui ja saaril-le kuljettiin jäätietä pitkin, viimeksi vuonna 1987.

Nykyään jäätielle ei enää ole tarvetta. Kun yh-tiö ryhtyi 2000-luvun vaihteessa kaavailemaan uutta lauttaa, aluksen tärkeimpiä ominaisuuksia oli sen kyky kulkea jäissä.

Suomenlinna II otti ensimmäiset matkustajan-sa kesäkuussa 2004. Uudella lautallakin oli alkuvai-

Helsingissä on pitkään pohdittu liikennevaih-toehtoja Kruunuvuorenselän yli Laajasaloon.

Kaupunginvaltuusto päätti pari vuotta sitten, että suunnittelua jatketaan raitiotiesiltavaihtoehdon pohjalta.

Laajasalon raideliikennehankkeen ympäristö-vaikutusten arviointiohjelma on parhaillaan kaik-kien kiinnostuneiden kommentoitavana (ks. tar-kemmin s. 6). Sillan ohella esillä on ollut tunneliin tai vesiliikenteeseen perustuvia ratkaisuja. Kustan-nuksia selvitellään.

”Silta on kalliimpi rakentaa, mutta kenties edul-lisempi ylläpitää kuin lauttaliikenne”, Kruunuvuo-

renranta-projektin johtaja Jari Tirkkonen Helsingin kaupungin talous- ja suunnittelukeskuksesta sanoo.

”Lautan hintavuus on kuitenkin osin tilastohar-haa, sillä nyt kustannuksia arvioidaan Suomenlin-nan liikenteen pohjalta. Laajasalon yhteyden volyy-mi olisi suurempi kuin Suomenlinnan, mikä toden-näköisesti tekisi Laajasalon lautasta edullisemman.”

Helsinki on meren ympäröimä kaupunki, jon-ka vesiliikennemahdollisuuksista on hyödynnetty vasta pieni osa. Kruunuvuorenrannan suunnittelu on käynnistänyt pitkästä aikaa todellisen keskus-telun, kuinka vesi ja joukkoliikenne voidaan Hel-singissä sovittaa yhteen. TT

Suokin lautturi täytti 60

Liikennettä vesien yli

Kuva

t H

elsi

ngin

kau

pung

inm

useo

n ku

va-a

rkis

to

keutensa, se muun muassa joutui tuuliajolle säh-köongelmien vuoksi ja törmäsi useamman kerran laitureihin. Lautta kävi telakalla paranneltavana ja on sittemmin palvellut moitteetta. Kova jäätal-vi 2010 oli yksi osoitus siitä, että Suomenlinna II täyttää tehtävänsä.

Suomenlinnan Liikenne Oy:n lautoilla työsken-telee nykyään 11 miestä. Kuljetettavia riittää, sillä Suomenlinna on yksi maan suosituimmista turisti-kohteista, 800 asukkaan kaupunginosa ja 400 ihmi-sen ympärivuotinen työpaikka.

Lautta on ollut Helsingin joukkoliikenteen vä-riläiskä. Jo merimatka itsessään on saarilla vierai-levalle elämys, tehdään matka sitten hellepäivänä tai jäiden kolistessa lautan kylkiin.

Helsinki on vuosikymmenten saatossa mietti-nyt saarelle niin siltoja kuin raitiotietunneliakin. Meriyhteys on kuitenkin aina vienyt voiton muun muassa siksi, että lauttaliikenne suojelee kulttuu-rihistoriallisesti arvokasta Suomenlinnaa liialta kulumiselta.

Tapio TolmunenKirjoittajajulkaisisyyskuussaSuomenlinnanliikenteenhis-toriaakäsittelevänteoksenSuokkiinjatakaisin–Suomen-linnanLiikenneOy60vuotta.

Suomenlinnan lautan matkustajia. Volker von Boninin kuva on vuodelta 1955.

hitysohjelman edellyttämiin hankkeisiin on talous-suunnitelmassa varauduttu investoimaan noin 128 miljoonaa euroa.

Helsinki torjuu ilmastonmuutosta myös vähen-tämällä Itämeren kuormitusta ja tavoittelemalla toi-mitiloissaan energiansäästöä.

HKL automatisoi metroa ja hankkii uutta raide-liikennekalustoa lähes 130 miljoonalla eurolla ta-loussuunnitelmakaudella. Vuonna 2011 Herttonie-meen valmistuu uusi valvomorakennus ja metrova-rikon rakennustyö käynnistyy.

Taloussuunnitelmakauden suurimmat liikenne-hankkeet ovat Jokeri 2, Kehä I:n ja Kivikontien eri-tasoliittymä ja Vallilanlaakson joukkoliikennekatu. Länsimetron rakentaminen etenee Helsingin ja Es-poon yhteishankkeena.

Kulttuurien kirjoaHelsinki on monikulttuurinen kaupunki. Suomen

vieraskielisistä peruskoululaisista joka neljäs käy vuonna 2010 koulua Helsingissä. Viidentoista vuoden päästä vuonna 2025 lähes joka neljäs Hel-singin peruskoululainen on vieraskielinen.

Maahanmuuttajalasten osallisuutta ja oppimise-dellytyksiä tuetaan suomen kielen osaamista vahvis-tavalla ohjelmalla ensi vuonna sosiaali-, terveys- ja opetustoimen yhteistyönä. Maahanmuuttajien työ-markkina-aseman parantamiseksi on varattu eril-lismääräraha.

”Monikulttuurisuudesta on tehtävä Helsingille voimavara niin, että kaikki väestöryhmät ovat ta-savertaisesti rakentamassa parempaa Helsinkiä”, Jussi Pajunen sanoo.

Vuoden 2011 alusta Itäkeskuksen maahanmuut-tajien neuvontapiste siirtyy kaupungintalolle Vir-ka Infoon.

Väki ikääntyyHelsingin uuden väestöennusteen mukaan kau-

pungin väkiluku kasvaa 600 000 henkeen vuo-teen 2014 mennessä.

Päivähoitoikäisten määrän ennustetaan kasva-van lähivuosina 600 – 700 hengellä vuodessa. Sen sijaan peruskouluikäisten määrä laskee vielä vuo-teen 2014 saakka.

Suurten ikäluokkien siirtyminen eläkeikään al-kaa 2010 ja yli 65-vuotiaiden määrä kasvaa tämän jälkeen nopeasti. Eläkeikäisten määrän ennuste-taan olevan jo kolmanneksen nykyistä korkeampi vuonna 2020.

Kaupunginhallituksenkäsittelynjälkeentalousarvioesityseteneekaupunginvaltuustonkäsittelyyn3.marraskuutaja10.marraskuuta.ValtuustokäsittelyävoiseuratapaikanpäällätaiHelsinki-kanavallaosoitteessawww.helsinkikanava.fi.

Kuva

Nau

ska,

kuv

assa

Aij

a Pu

urti

nen

Kuva

ssa

Gild

as H

oues

sou

Kuva

Am

ir T

ahvo

nen

Kuva

Mau

ri T

ahvo

nen,

Ann

anta

lon

taid

ekes

kus

Kuva

Mis

ka R

eim

aluo

to


Musiikkia

Muksuille9.11. klo 19 Savoy-teatte-rissa eteläranskalainen kita-risti Thierry ”Titi” Robin trioi-neen. Romanimusiikkiin pereh-tyneen trion musiikissa kaiku-vat Titin välimerellisten juurien lisäksi aasialaiset ja afrikkalai-set vaikutteet sekä jazz. Liput 30/25 e (ennakkomyynti Lippu-palvelussa).10.11. klo 19 hemmotel-laan afrikkalaisen musiikin ys-täviä olan takaa Savoy-teatte-rissa. Acoustic Africa -konser-tissa kuullaan arvostettuja lau-laja-lauluntekijöitä kuten Oli-ver Mtukudzia (Zimbabwe) ja omintakeisesta kitaransoittotyy-listään tunnettua Habib Koitéa (Mali) sekä Afel Bocoumia (Mali). Liput 35/30 e (ennakko-myynti Lippupalvelussa).11.11. klo 19 Savoy-teatte-rin lava muuttuu tanssituvaksi, kun estradille nousee Ensemb-le Ferenc Sebo, joka on Unkaris-sa 70-luvulla syntyneen tanssitu-

paliikkeen johtoyhtyeitä. Liput 30/25 (ennakkomyynti Lippupal-velussa).13.11. klo 19 Kaksi maata – kaksi soitinta Stoassa. Turkki-laisten ja suomalaisten instru-menttiparien sukulaisuutta tut-kitaan musiikin keinoin konser-tissa, jossa esiintyvät jouhikon, kanteleen, kemençen ja kanunin virtuoosimaiset mestarit. Liput: 15/12 e (ennakkomyynti Lippu-palvelussa).

14.11. Malmitalos-sa juhlitaan Isänpäivää Lasten Etnosoin tah-tiin. Tapahtuma täyttää salit ja aulat monikulttuu-risilla esityksillä ja työpajoil-la kello 13 – 16. Mukana on muun muassa Dupe-tanssi-ryhmä ja beniniläissyntyi-

nen muusikko Gildas Houessou. Vapaa pääsy. 14.11. klo 19 Malmitalolla esiintyy Samo (Tadžikistan). Liput 15/12 (ennakkomyynti Lippupalvelussa).MalmitaloAla-Malmintori1,www.malmitalo.fi,www.facebook.com/malmitalo.fi

Kokoohjelma:Maail-manmusiikinkeskus,Hämeentie34D,www.etnosoi.fi.

Kauhistelu voi olla haus-kaa! Ja sitä se onkin Stoan

Kauhua kakaroille -tapahtu-massa, joka järjestetään 6.11. klo 12 – 15. Karmivan suositus-

sa hulabaloossa nähdään hilpei-tä haamuja ja veikeitä vampyy-reja. Tarjolla on tekemistä, ko-kemista ja näkemistä kaiken-ikäisille. Teatteri Hevosenken-kä esittää näytelmän Kummitus-kekkerit, jossa hiipivät höpök-reivi von Knackenhaus ja kakku-rosvo Simo Sacher. Lastenmusa-bändi Jytäjyrsijät päästelee hir-murokkia. Ohjelmassa on myös Mimmit sekä Helsingin kaupun-ginmuseon helsinkiläiskummi-tukset. Vapaa pääsy.StoaItä-Helsinginkulttuurikeskus,Turunlinnantie1,www.stoa.fi

Ja kuinkahan käy, kun isä lähtee kaup-

paamaan hevosta markkinoille? Hannu Sinnemäki on sävel-tänyt uuden musiik-kisadun Hans Chris-tian Andersenin tunnetun ja rakas-tetun tarinan Isä te-kee aina oikein poh-jalta. Kanneltalos-sa 14.11. klo 15 en-si-iltansa saavassa teoksessa kohtaavat kuorotaide ja nuk-keteatteri, madri-gaalikomedia ja la-tinorytmit. Sinnemä-

Musiikkiseikkailu Lenni Lehmästä nähdään kau-

pungintalolla 28.11. & 16.1. klo 12 ja 13. Lenni Lehmä on saa-nut possulta kartan, joka johdat-taa hänet Helsinkiin. Lenni löy-tää eläinkortteleista stadilai-sen Oili Oravan ja Kettu Keimai-levaisen, jotka lähtevät mukaan riemastuttavaan musiikkiseik-kailuun pitkin Helsingin eläin-

Lähde koko perheen laulu-seikkailulle sunnuntaisin

24. & 31.10. sekä 14. & 21.11.

Haamuneuvoston kauheustakuu

ki on sisällyttänyt teoksen tyy-leihin omaleimaisesti vanhan

musiikin ja kansanmusiikin peruselementtejä mausta-en niitä modernilla kuoro-musiikilla. Tarinan esittä-

vät Torpparit-kuoro sekä laulajat Liisa Torvi-

nen, Jaakko Hietik-ko sekä Ilkka Ylönen. Ikäsuositus K3, Esi-

tys myös 21.11. klo 15, Liput 8 e, varauk-

set p. 09 310 12000 (ark. klo 12 – 18), [email protected] sekä Lippupalvelu.

Kanneltalo,Klaneettitie5,www.kanneltalo.fi.

Isä tekee aina oikein?

kortteleita ja lopulta kaupun-gintalon sikalaan. Kesto noin 30 min, sopii yli 3-vuotiaille. Ilmai-set pääsyliput kaupungintalon Virka Infosta marraskuun esityk-siin 21.11. klo 11 alkaen, tammi-kuun esityksiin 9.1. alkaen. Kaupungintalo,Sofiankatu1/Poh-joisesplanadi11–13.Tiedustelut:p.0931011 111(ma–peklo9–15).www.virka.fi.

Lenni Lehmä eksyksissä

klo 15 ja 16. Koko perheen seikkailu on toiminnallinen yh-teislauluhetki, joka kutsuu tut-tujen ja vähemmän tuttujen lau-lujen matkaan. Jokainen sun-nuntai on oma seikkailunsa uu-sine lauluineen ja leikkeineen. Vapaa pääsy! Paikkavaraukset: www.kultus.fiAnnantalontaidekeskus,Topeliuk-senkatu16.

Ihme ja kumma!

Kanneltalossa soivat Vapaat äänet suomalais – ranska-

laisessa jazzvaihtoprojektissa 10.11. klo 19. Silloin kohtaa-vat berliiniläistyneen kitaris-ti – säveltäjä Kalle Kaliman K18-kokoonpano ja ranskalaisen ur-baani- ja vaihtoehtojazzin oman tiensä kulkija Print. Print on saksofonisti Sylvain Cathalan

Juvan lahja suomalaisel-le rockmusiikille on juure-

vaa, kokeilevaa, elektronista ja akustista kaihtamaton taiteen tohtori Aija Puurtinen. Monis-sa musiikillisissa liemissä kei-tetty Puurtinen sinkoutui Suo-mi-rockin tähtitaivaalle 1980-lu-vun alussa Honey B and the T-Bones -yhtyeen keulakuvana ja on siitä lähtien rikastuttanut musiikkielämää myös lukuisis-sa muissa yhteyksissä. Puurtisen

HKO:n perinteinen kamari-musiikkikavalkadi järjeste-

tään yleisön pyynnöstä Ateneu-min taidemuseossa 20.11. klo 18 – 21.30 Viiva Italia -tee-malla.

Ateneumissa on esillä italia-laista taidetta esittelevä näytte-ly. Työt ovat Rolando ja Siv Pie-raccinin kokoelmasta, joka on

ETNOSOI! Helsingin kulttuurikeskuksissa

johdolla kehittänyt vahvan kol-lektiivisen ilmaisun huippusoit-tajiensa siivin; yhtyeen tavara-merkiksi ovat muodostuneet mo-nikerroksiset rytmit ja vauhdit, epäsymmetriset tahtilajit, or-gaaninen ja hypnoottinen soitto.

Kalle Kalima puolestaan in-noittui taannoin elokuvaohjaaja

Stanley Kubrickin maailmoista ja julkaisi levyllisen tämän elo-kuvien kohtauksiin perustuvaa musiikkia nimellä Some Kub-ricks of Blood. Liput 10/8 e, va-raukset p. 09 310 12000 (ark. klo 12 – 18) [email protected] sekä LippupalveluKanneltalo,Klaneettitie5,www.kanneltalo.fi.

Vapaissa äänissä soi kubrickilainen mielenmaisema

Panorama Filharmonica XVyksi maailman kattavimpia ita-lialaisen 1900-luvun taiteen ko-koelmia. Vuodesta 1975 Suomes-sa asunut Rolando Pieraccini on toiminut taiteen ja kirjallisuu-den kustantajana sekä taiteen kerääjänä. Viime vuonna hän pe-rusti säätiön, jonka ensimmäi-nen taidelahjoitus on osoitettu Ateneumin taidemuseolle.

Näissä innoittavissa puitteis-sa HKO:n muusikot ystävineen konsertoivat moniulotteisella kavalkadilla. Illan säveltäjäni-miä ovat muun muassa Antonio Vivaldi, Niccolo Paganini, Otto-rino Respighi ja Giuseppe Ver-di. Liput (25/13/6 e) ovat ennak-koon myynnissä Lippupisteessä. www.hel.fi/filharmonia

persoonaan ja tuotantoon pureu-dutaan Kanneltalon uuden Voo-dooKlubin avajaisissa 28.10. klo 20. Voodooisäntänä ja haastat-telijana on Jukka Orma. Päävie-raan ohella illan musiikkiannis-ta vastaa JukkaOrmaVoodooT-rio. Liput 10/8 e, varaukset p. 09 310 12000 (ark. klo 12 – 18) [email protected] sekä Lippupalvelu.Kanneltalo,Klaneettitie5,www.kanneltalo.fi.

Aija Puurtinen VoodooKlubin valokeilassa

Kuva

Jim

my

Katz

, kuv

assa

Wil

l Vin

son

Kuva

Kim

mo

Bran

dt, k

uvas

sa S

usan

Aho

ja Jo

hann

a Vi

rtan

en

Kuva

ssa

Filh

arm

ooni

nen

viih

dejo

usik

koKu

vass

a Ko

op A

rpon

enKu

vass

a Bi

tter

Sw

eet

Kuva

Ver

tti T

eräs

vuor

i, S

uom

en K

ansa

llis

teat

teri

Kuva

Tap

io V

anha

talo

Kuva

Han

na R

yti


Teatteria

Helsingin Kaupunginteat-terin suuren näyttämön

uutuudessa paljastetaan mustan huumorin keinoin, miten valtava taloushuijaus toteutetaan. Tosi-tapahtumiin perustuva näytelmä saa nimensä energiayhtiö Enro-nin ja Arthur Andersen -tilintar-kastustoimiston talousskandaa-lista, joka oli Yhdysvalloissa yksi nykyisen talouskriisin alkuteki-jöistä.

Nuoren näytelmäkirjailijan Lucy Prebblen (s.1981) kirjoitta-ma, Lontoossa huikean menes-tyksen saavuttanut Enron näh-dään nyt Helsingissä ensikertaa Pohjoismaissa. 5. marraskuu-

ta ensi-iltansa saavan näytelmän ohjaa Kari Heiskanen. Enron on tarina ahneudesta ja suuruuden-hulluudesta. Vetävää, komedial-lista, suorastaan karnevalistis-ta näytelmää voi suositella myös niille, joille finanssikriisit ja ta-louselämä eivät ole ydinaluetta.

Enronin esitykset 2.11. al-kaen suurella näyttämöllä (Eläintarhantie 5). Liput 36/31 e, lipunmyynti, p. 09 394 022, Ensi Linja 2, ma – pe klo 9 – 18, Eläin-tarhantie 5, la klo 12 – 18, Eeri-kinkatu 2, ma – pe klo 9 – 19, la klo 12 – 19 ja Lippupiste joka päi-vä klo 7 – 22 p. 0600 900 900 (1,75 e/min + pvm).

Se on tehty! Minä olen sen tehnyt”, riemuitsee hyytäväs-

ti tohtori Glas Hjalmar Söder-bergin kirjoittamassa trillerissä. Tyko Gabriel Glas on outo lääkä-ri, romanttinen ja kauneutta ja-noava idealisti. Hän karttelee ih-miskontakteja, ja elämä virtaa ohi. Kun hänen luokseen saapuu kaunis, nuori nainen pyytämään apua, on tohtori valmis – mi-hin tahansa – haluamatta nähdä asiassa mitään erityistä moraa-lista ongelmaa.

Näyttelijä Juhani Laitala vie-railee palkitulla monologilla

Malmitaloon saadaan mar-raskuussa tuoretta fyysis-

tä teatteria, jossa liha ja sana ovat tasavertaisia. ReunaRyh-män 30+ sisarta saa ensi-iltan-sa keskiviikkona 24.11. klo 19. Esitys on saanut innoituksensa Anton Tšehovin klassikosta Kol-me sisarta.

30+ sisarta pohtii päämää-rien, unelmien ja todellisuuden suhteita. Mitä ihminen todel-la haluaa ja mitä hän on oppi-nut haluamaan? Esitys rönsyilee esikuvansa ulkopuolelle ja tekee aika- ja assosiaatiohyppyjä. 30+ sisarta leikittelee asettamalla

Enron – suuri huijaus

Nopeaan mak-simaaliseen voittoon keino-ja kaihtamat-ta tähtäävät En-ron-näytelmässä Eero Aho, Seppo Maijala ja Milka Ahlroth.

Tohtori Glas Malmitalossa, Vuo-talossa ja Kanneltalossa.

Tarina on sujuvasti punottu, kiehtovan kuulas ja ilmava; täyn-nä moraalisia haasteita. Tarinan kirjoittanut Hjalmar Söderberg kuuluu 1900-luvun ruotsalaisen romaanitaiteen suurten mesta-reiden joukkoon. 16.11. klo 15 ja 19 Malmitalossa (Ala-Mal-min tori 1), liput 10/5 e, 20.11. klo 19 Vuotalossa (Mosaiikki-tori 2), liput 11/9 e, 30.11. klo 19 Kanneltalossa (Klaneettitie 5), liput 10/5 e, lipunmyynti p. 09 310 12000 ja Lippupalvelu.

”

Tarjolla sujuvasti punottua trilleriä

rinnakkain 1900-luvun alun me-lankolian, elämän ohi lipumisen problematiikan ja 2000-luvun ih-misen kykenemättömyyden elää tässä ja nyt.

ReunaRyhmä on ammatti-teatteriryhmä, joka tekee esit-tävän taiteen lajeja yhdistävää näyttämötaidetta. Muut esityk-set: 26.11. klo 10 (koululais-näytös) ja klo 19, 27.11. klo 16, 30.11. klo 19, 1.12. klo 19, 3. & 4.12. klo 19. Liput 15/10 e, lipunmyynti p. 09 310 12000 ja Lippupalvelu. www.reunaryh-ma.comMalmitalo,Ala-Malmintori1.

Tšehovin innoittamat 30+ sisarta

Kanteleyhtye Käenpiiat solis-teineen järjestävät 30-vuo-

tisjuhlakonsertin kaupunginta-lolla 13.11. klo 15. Konsertti si-sältää tunnettujen säveltäjien

Koop Arponen nousee Vuota-lon lavalle Metropolia Big

Bandin solistina 30.10. klo 19. Koop on maininnut suosikki-artistikseen muun muassa El-vis Presleyn ja konsertissa kuul-laankin musiikkia Elviksestä Frank Sinatraan – Koopin omaa

Jazzahtavan pop-musiikin aal-loilla purjehtiva Bitter Sweet

on saanut neljännen studioalbu-minsa valmiiksi. Elokuussa jul-kaistu levy on nimeltään Hui-maa. Huimaava on myös uuden musiikkimateriaalin poljen-to: taattua bittersweettisoin-

Vuosali muuttuu kahvilaksi pikkupöytineen 13.11. klo

17. Nautittavana on kahvia, li-kööriä, pientä suolaista tai lei-voksia. Kaiken kruunaa Filhar-monisen viihdejousikon musiik-ki, jota esittää yhdeksän Hel-singin kaupunginorkesterin muusikkoa. Kokoonpanon loi 1960-luvulla kapellimestari Art-hur Fuhrmann yhdessä HKO:n konserttimestari Jorma Ylösen kanssa.

Malmitalossa 4.11. klo 19 Kuunkuiskaajat tuovat

kuiskauksen voimalla valoa pi-meyteen. Folkduon maailmassa tähdet tuikkivat ja kuu valaisee elämän pienet ihmeet; elämä on täynnä kauneutta. Susan Aho ja

Malmitalon marraskuinen artistivieras, Will Vinson,

saapuu saksofoneineen New Yor-kista oman yhtyeensä kanssa ja konsertoi 2.11. kello 19. Lon-toolaiseksi syntynyt, New Yorkiin kotiutunut Will Vinson on viime vuosien kuluessa saavuttanut New Yorkin jazzpiireissä mai-neen yhtenä vakuuttavimmista saksofonisteista.

Käenpiiat juhlivat kaupungintalollateoksia esitettynä muun muassa konserttikanteleilla, huilulla ja sellolla. Ilmaiset pääsyliput kau-pungintalon Virka Infosta 6.11. klo 11 alkaen.

Kaupungintalo,Sofiankatu1/Pohjoisesplanadi11–13,p.0931011 111(ma–peklo9–15).www.virka.fi

The Promises Bandin ko-koonpanossa soittavat myös tai-tava nuori pianisti Aaron Parks, musiikkityylien monitaituri rum-pali Clarence Penn sekä tiukka ja luotettava basisti Orlando le Fleming.

Liput 12 e, lipunmyynti p. 09 310 12000 ja Lippupalvelu.MalmitaloAla-Malmintori1,www.malmitalo.fi.

Nokkelaa ja hienostunutta jazzia New Yorkista

Pitkän hiljaisuuden jälkeen toiminta käynnistyi uudelleen vuonna 2004, kun Arthur Fuhr-mann lahjoitti kaikki Viihdejou-sikolle aikanaan tekemänsä so-vitukset viulutaiteilija Jani Leh-toselle. Lahjoituksen ehtona oli, että kokoonpano herätetään hen-kiin, ja ”vanhanajan hienot sävel-mät Glen Milleristä Rauno Lehti-seen” tavoittavat 2000-luvunkin kuulijat. Klubi-ilta, A-oikeudet, li-put 11/9 e.

Vuotalo,Mosaiikkitori2,www.vuo-talo.fi.Lipunmyyntip.0931012000(ma–peklo12–18,vainpvm)[email protected].

Kahvia ja viihdejousia

tia on rikastettu lattarisävyillä. 5.11. klo 19, Vuotalon klubi-il-ta, A-oikeudet, liput 8/4 e. 12.11. klo 19 ”Suomen Jer-ry Lee Lewis” Mr. Breathless on Suomen ainoa työkseen kiertä-vä ja levyttävä rock’n’roll-pianis-ti ja -laulaja. Luvassa on rockin

Jazzia ja rock’n’rolliaja rockabillyn mahtiklassikoi-ta suomeksi ja englanniksi, li-put 12/10 e. Vuotalo,Mosaiikkitori2,www.vuo-talo.fi.Lipunmyyntip.0931012000(ma–peklo12–18,vainpvm)[email protected].

Valoa musiikistaJohanna Virtanen ovat laulaneet Värttinä-yhtyeessä vuosia. Duo-na he luovat toisenlaista musiik-kia. Liput 13/10 e, lipunmyynti p. 09 310 12000 ja Lippupalvelu.Malmitalo,Ala-Malmintori1,www.malmitalo.fi.

tuotantoa unohtamatta. Liput 12/10 e. Vuotalo,Mosaiikkitori2,www.vuotalo.fi.Lipunmyyntip.0931012000(ma–peklo12–18,pvm)[email protected].

Koop hurmaa Vuotalossa

Kuva

Ala

in M

onot

, kuv

assa

Syl

fidi

t

Kuva

Kal

le K

atai

la, T

uija

Mar

kons

alo:

Cup

str

eet,

201

0

Kuva

Pau

liina

Pas

anen

, Lau

ri As

tala

: Ars

Mag

na S

cien

di, 1

995


Muutamenoa

Tanssia

Näyttelyitä

Vuotalon Senioritiistai-sarjas-sa Raija Hentman luennoi

2.11. klo 14 Suomen merellisis-tä kansallispuistoista, vapaa pää-sy. 16.11. klo 14 Maria Ylipää tul-kitsee Anna-Mari Kähärän säestä-mänä L. Onervan teksteihin sävel-lettyjä lauluja. Syksyn uutuutena on ruotsinkielinen senioritiistai:

Liikkeellä marraskuussa -fes-tivaalilla 30.10. – 7.11. nä-

kee nykytanssin viimeisimmät virtaukset ja kiinnostavimmat kansainväliset esitykset. Esityk-siä on myös Kiasma-teatteris-sa ja Zodiakissa, www.liikkeella-marraskuussa.fi.2.11. klo 19 Sylfidit. Cecilia Bengolea ja François Chaignaud käsittelevät teoksessaan rajati-loja. He hakevat tuntumaa bale-tin sylfideihin, kehottomiin mie-likuvitusolentoihin ja näiden muodonmuutoksiin elämän ja

Savoy-teatterissa nähdään huippumielenkiintoinen

tanssiteos, kun tähtiballeri-na Minna Tervamäki ja nykyfla-mencon edelläkävijä Kaari Mar-tin nousevat yhdessä lavalle 1. – 4.12. Taiteilijaserkusten en-

simmäinen yhteinen teos On a string on tuore tulkinta Sibe-liuksen viulukonsertosta. Lisäksi luvassa on naisten soolot It sax sekä Korppi ja kello.Savoy-teatteri,Kasarmikatu46–48,www.savoyteatteri.fi.

Sibeliusta asenteella

kuoleman välillä. Ehdoton MUST nykytanssifaneille! Kesto noin 50 min., liput 25/15 e.3. & 4.11. klo 19 Sans. Kolme leikkisää miestä jakaa tyhjän ja hiljaisen näyttämön. Katsoja seu-raa jatkuvia muutoksia sekä val-loittavan epätarkoituksenmukais-ta käytöstä. Sans ei turvaudu ana-lysointiin vaan hurmaa olemalla läsnä – kevyesti ja herkästi. Kesto noin 55 min., liput 25/15 e.6. & 7.11. klo 19 You´ve chan-ged. Thomas Hauertin teos näyt-täytyy moniäänisenä, virtuoottis-

ten tanssijoiden luomana ver-kostona. Teoksen kantaesitys oli kesäkuussa Lissabonissa. Liput 25/15 e. Festivaalipassi 35 e (si-sältää 7 esitystä), lipunmyynti p. 09 310 12000, [email protected] ja Lippupalvelu. StoaItä-Helsinginkulttuurikeskus,Turunlinnantie1,www.stoa.fi.

Sylfidejä, leikkisiä miehiä ja virtuoosiverkko Stoassa

Lauri AstalaHelsingin Taidemuseo Mei-

lahdessa on esillä 14.11. asti nykytaiteemme kärkeen kuuluvan Lauri Astalan töitä.

Astalalla on kyky yhdistää viileän terävä tekniikka epäto-dellisiin tunnelmiin. Hänen tai-teessaan tapahtuu mahdottomia kuin Liisalle ihmemaassa. Mei-lahdessa voi hämmästellä Asta-lan keskeisiä veistoksia, videoita ja videoinstallaatioita reilun kahden vuosikymmenen ajalta. Astalan taiteen punaisena lan-

katsojan ja teoksen välistä rajaa. Katsoja saattaa löytää yllättäen itsensä osana videota, jota juuri katsoo. Tai hän siirtyy elokuvan kaltaisesti tyystin eri paikkaan ja aikaan, Meilahden taidemuse-osta roomalaisen Palazzo Corsi-nin käytäville.HelsinginTaidemuseoMeilahti,Tam-miniementie6,avoinna:ti–su11–18.30,masuljettu.Liput:8/6euroa,alle18v.ilmaiseksi.Perjantaisinsisäänpääsyonkaikillemaksutonklo11–16.www.helsingintaidemuseo.fi.

Virka Galleriassa on esillä va-likoima slovakialaisen taide-

grafiikan parhaimmistoa. Albín Brunovskýn ja hänen 21 oppi-laansa töissä on nähtävillä oma-

Malmitalossa 18.11. – 11.12.

nähtävänä olevat räväkät teokset on tehty kuvataidet-ta, käsityötä, koru-taidetta ja tekstiili-taidetta yhdistäen. Taiteilija Tuija Mar-konsalo on suunnannut näyt-

kana on ollut kuvan ja tilan suh-de. Vuosituhannen vaihteessa hän vietti pari käänteentekevää vuotta jatko-opiskelijana Chica-gon Art Institutissa. Chicagon vuosien innoittamana hän alkoi tehdä tilan kokemista pohtivia videoita ja installaatioita. Astala halusi hämmentää ja hämärtää

Grafiikan mestari Albín Brunovský oppilaineenVirkaGalleria,Sofiankatu1,avoinnama–peklo9–19,la–suklo11–17.Ilmainensisäänpääsy.p.0931011111,www.virka.fi.

maastossa ja niistä löytyy sekä romantiikkaa että kauhugenreä. Työt on koostettu löytöesineistä, kierrätysmateriaaleista ja hel-mistä, jotka ryöppyävät runsai-na, upottavina massoina. Avoin-na arkisin ma – pe klo 9 – 20, la 9 – 16. Vapaa pääsy. Malmitalongalleria,Ala-Malmintori1,www.malmitalo.fi.

Räväkkää taidetta kierrätysmateriaaleista

Helsingin Messukeskuksessa pidettävien ELMA Helsin-

gin maaseutumessujen vieraina ovat Etelä-Pohjanmaa ja Pohjan-maa. Elintarvikkeiden, käsitöi-den ja matkailukohteiden ohella osastolla esitellään maakuntien elinkeinoelämää, energiaosaa-mista sekä asumis- ja työllisyys-mahdollisuuksia.

Helsingin Kirjamessuilla 28. – 31.10. Messu-

keskuksessa on jälleen tarjolla valtava määrä uutuuskirjoja, ohjelmaa ja kiinnostavia kirjaili-javieraita. Teemamaa on tänä vuonna Rans-ka. Lapsille messut tarjoavat kirjavink-

Ornamon perinteisillä joulu-myyjäisillä on tarjolla kymme-

nien muotoilijoiden lahjavinkkejä upeassa ympäristössä. Kaupungin-talon juhlasalissa voi tutustua suo-malaiseen muotoiluun ja taidekä-

Koomikoita ja hardcorea Gloriassa 28.10. klo 19 Comedy Gloria. Lavalla: Jussi Simola, Harri Lagström, Ila-ri Johansson. Lput: 20/15 e, ennakko: Lippupiste. K18. www.laughriot.fi.30.10. klo 20 Hardcore Halloween. Esiintyjinä Deathbed, Worth the Pain, Remissions, Anvils Drop sekä Total Recall, liput: 5 e, KulttuuriareenaGloria,PieniRoobertinkatu12,www.nk.hel.fi/gloria.

Hilpeä musiikkiteatteriesitys vie vuosisadan takaiseen

Helsinkiin ja herättää eloon 1910 – 20-luvun kuohuvan aika-kauden kaupungintalon juhla-salissa 12.12. J. Alfred Tanne-rin ja Oskari Nyströmin kupletit kuvaavat aikansa ihmisiä ja il-miöitä ilkikurisen osuvasti. Esi-tyksen tuottaa Helsingin Kau-

Samaan aikaan ELMAn kanssa järjestetään Metsä-messut, Kädentaito ja Tee Se Itse -messut 26.11. klo 9 – 18, 27.11. ja 28.11. klo 10 – 18 sekä Lemmikki-tapahtuma 27.11. – 28.11. klo 10 – 18. Sa-malla lipulla 13/9/2e kaikkiin messuihin. www.vihreaviikonloppu.fi.

Marraskuun vihreä viikonloppu

kausta, lukuhetkiä, kirjapuuhastelua ja paljon esityksiä. Nuorille on luvas-

sa kaunokirjallisuu-den lisäksi muun muassa mangaa ja sarjakuvia.

www.helsinginkirja-messut.fi.

Tuhansien tarinoiden kirjamessut

sitöihin. Myyjäiset ovat avoinna 3.12. klo 11 – 19, 4. – 5.12. klo 11 – 17. Vapaa pääsy. Kaupungintalo,Sofiankatu1,tiedus-telutp.31011 111(ma–peklo9–15),www.virka.fijawww.ornamo.fi

Ornamon myyjäiset

punginmuseo yhdessä 40-vuotis-juhlaansa viettävän Seurasaaren Kansantanssijoiden ja Sakilai-set-orkesterin kanssa. Ilmaiset pääsyliput kaupungintalon Virka Infosta 5.12. klo 11 alkaen. Kaupungintalo,Sofiankatu1/Poh-joisesplanadi11–13.Tiedustelut:p.0931011 111(ma–peklo9–15).www.virka.fi

Kuplettien ja kepeiden tanssien kaupunki

Mosabacka Big Band ja laula-ja Sofia Finnilä esittävät uusia sovituksia Monika Zetterlundin lauluista 9.11. klo 13.Vuotalo,Mosaiikkitori2,Vuosaa-ri,www.vuotalo.fiLipunmyyntip.0931012000(ma–pe12–18,vainpvm)[email protected].

Jalalla koreasti ja mieli virkeäksi

peräinen slovakialainen kuvakie-li, jossa yhdistyvät perinteiset ja uudet luovat menetelmät. Näytte-ly on avoinna kaupungintalon Vir-ka Galleriassa 17.11. asti.

telynsä erityisesti nuorille. Markonsa-lo myös kirjoo joi-hinkin teoksiinsa kommentteja saa-den tuloksen näyt-tämään graffitimai-selta. Taiteilijan teokset liikkuvat ru-

man ja kauniin väli-

Lung stund. Madeleine i tvåan läser och skolfarfar Mathias lyssnar.

Nytta och nöje. Eleverna är belåtna, lärarna gläder sig och skolfarfäderna, Göran och Mathias (i mitten) njuter.

19 2010 5 Helsingfors-info

Offentlig information

Nummer 5 – 2010 Vecka 43

Foto

n Le

if W

ecks

tröm

”För att det är roligt med barn, roligt att prata med dem, lyssna på dem och umgås med dem”. Så lyder svaret på frågan om var-för de har valt att bli skolfarfar. Och tillsam-mans med barn hålls farfar dessutom ung.

Degerö lågstadium har inte bara en skolfar-far utan två och på det kommer ytterligare

en skolmormor. Det är inte alla skolor förunnat. ”Vi är verkligt nöjda. Det är till enorm nytta

och glädje med många vuxna i en skola. Det inger trygghet och är i dag en självklar del av skolvar-dagen”, säger rektor Bo-Håkan Söderholm i sko-lan med 136 elever.

En skolfarfar är Mathias Standertskjöld-Nordenstam och han är ganska ny i branschen,

om man kan uttrycka det så. Han var engagerad i skolvärlden redan när hans egna barn gick i sko-la och efter att ha gått i pension ville han gär-na har något regelbundet att göra. Det är knappt ett år sedan.

”Jag har alltid tyckt om barn och varit intres-serad av att umgås med dem. Barn har mycket att ge. Så jag tog kontakt med Folkhälsan och den vägen kom jag till Degerö lågstadium. Det lig-ger på behändigt avstånd från mitt hem”, säger han.

Han är i skolan i princip en och en halv dag i veckan. Uppgiften är att stöda elever till exem-pel genom att lyssna när de läser högt. För bar-net är den språkliga utvecklingen avgörande och i Degerö lågstadium lägger man stor vikt vid bib-liotekstimmar, böcker och läsning. I biblioteket finns en läshörna där skolfarfar kan slå sig ner med en elev för att läsa tillsammans.

”Det är rörande att uppleva hur viktigt det är för barnen att få läsa högt för någon, att visa att de har lärt sig och att de kan. Elever vill och ska bli sedda och få uppmärksamhet”, säger Mathi-as Standertskjöld-Nordenstam och nämner att han också är med på slöjdtimmen som stöd och extra hand.

”Det är viktigt att inse att man varken är po-lis eller pedagog i skolan. Man är med uttryckli-gen som sig själv”, säger han.

Den andra skolfarfadern i Degerö, Göran Sundholm håller med.

”Det är skojigt att följa med vad barnen lär sig, och inte lär sig. Och så lär man sig själv en hel

del om hur barnen resonerar och om deras sätt att uttrycka sig”.

Han har fungerat som skolfarfar i sju år och kom med i verksamheten några efter sin hustru, Franciska Sundholm som är inne på elfte året som skolmormor.

”Jag trivs fortfarande. Det är helt enkelt ro-ligt och givande”, säger hon.

Bakom verksamheten med skolfarfar, skolmor-far, skolfarmor och skolmormor står utöver Folk-hälsan, Svenska pensionärsförbundet, Utbildnings-verket och Hem och Skola. Verksamheten bygger på frivillighet, man får alltså ingen lön och man ska ta uppgiften på allvar och på sikt.

”Man ska ha ork och tid, vara genuint intres-serad av barn och ha ett öppet sinne för varda-gen i skolvärlden”, säger Gun-Britt Aminoff på Folkhälsan. Det är hon som är länken till skolor-na och det är henne man ska kontakta om man vill bli skolfarfar.

”Ett annat krav är att man har arbetslivet bak-om sig, är i pensionsåldern, det vill säga 60+. Men man behöver inte ha egna barnbarn. Huvudsaken är att man är tillräckligt gammal för att barnen ska se personen som ett lite äldre stöd och inte som en extra lärare. Skolfarfar har givetvis tystnads-plikt”, säger Aminoff och hälsar alla som tycker om barn välkomna att kontakta henne.

”Jag vill gärna att vi träffas och pratar om verk-samheten, sedan kontaktar jag skolan och intro-ducerar nya skolfarfar eller skolmormor.

Man når Gun-Britt Aminoff på tfn 040 551 9194 eller [email protected].

Så går det till när farfar hålls ung

Projekt pappa. Niki Hamro driver det och Oscar Gyllensten har hittat det.

Kulturarbetare Nina Gran har arbetat med urban kultur i tjugo år och stortrivs fortvarande.

20 Helsingfors-info 5 2010

Foto

Lei

f W

ecks

tröm

Foto

Lei

f W

ecks

tröm

Vid det här laget är Niki Hamro tre-barnspappa och har fullt upp med

att vara pappa på privat håll. Men han är samtidigt starkt engagerad i en mer all-män papparoll och driver projekt pappa.

Syftet med projektet är att samla pap-por för att dryfta papparollen, pappavar-dagen och pappaproblem. Målet är att stärka rollen som en aktiv och delaktig förälder.

”Projekt pappa är för pappor. För mammor finns redan många former av verksamheter och nätverk där de kan ut-byta åsikter, ventilera problem och prata om allt som hör till vardagen med barn”, säger Hamro.

Scenen för pappaträffarna är svenska familjecentrets lokaler på Tavastvägen i Sörnäs. Det är i samma rum som svenska familjecentret ordnar både familjecafé och babycafé. Familjecaféet är också öp-pet för pappor men mest blir det mammor på träffarna. För många pappor är trös-keln för hög i en kvinnodominerad grupp.

”Och familje- och babycaféerna på-går på dagen medan pappaträffarna är på kvällen. Då har betydligt fler pappor som jobbar tillfälle att komma”, säger Hamro och fortsätter:

”En annan aspekt är att det kan vara bra med ett forum där pappor uttryck-ligen kan prata om fadersskap. När jag träffar kompisar som också är pappor så är det inte papparollen vi pratar om utan om jobb, sport, bilar och annat som upp-

fattas som typiskt manligt snack. Jag är övertygad om att pappor behöver en egen plats där de kan prata om pappavardagen.

”Vi körde i gång i våras. Ibland kom-mer ganska många pappor, ibland blir det ganska få”, säger Hamro, som är väl med-veten om att det tar tid att etablera nya verksamheter. Det tog två och ett halvt år för familjecaféet att komma i gång på allvar men nu är det full rulle varje gång.

I slutet av september hade bland an-dra Oscar Gyllensten, far till 11 månader

gamla Petter, hittat till pappaträffen. Fa-miljen Gyllensten har nyligen flyttat från Göteborg och Oscar har ännu inte hun-nit lära känna särskilt många människor i Helsingfors.

”Jag upptäckte pappaträffen på saj-ten mammapappa.com. Eftersom jag inte känner folk i stan kändes det som en bra idé att leta efter gemenskap, nätverk och kontakter här. Här har jag dessutom till-fälle att umgås och prata på svenska”, sä-ger Gyllensten.

Projekt pappa pågår tre år och får stöd från föreningen familjeparasollet samt av RAY och Svenska kulturfonden. Svenska familjecentret är ytterligare en part som tar del i pappaträffarna. Sedan ska man utvärdera och planera fortsättningen.

Höstensföljandepappaträffarär25oktober,22novemberoch20decemberkl.17.30–19.30.AdressenärTavastvägen13A,4våningen.Merinformationpå[email protected]åwww.familjeparasollet.com/pappa.

Strukturer, samarbete, nätverk, kulturstrategier, öppenhet och utveckling. Det är ord och begrepp som Nina Gran an-

vänder gärna och ofta. Hon är kulturproducent vid kulturcentra-len och arbetar med och koordinerar verksamheter på svenska.

Hon är med på det mesta som sker på den kommunala kul-turfronten och lite till.

ARSKA har alla husritningar

ARSKA heter ett öppet nätverk på inter-net där man kan slå upp till exem-

pel huset i hörnet av Fjälldalsgatan 1 och Cygnaeusgatan 2 i Tölö (bilden ovan) och skaffa ritningarna på huset. Över den fina jugendbyggnaden finns 54 olika ritning-ar. ARSKA innehåller så gott som alla hus i Helsingfors.

Det är fråga om digitala kopior på de ursprungliga husritningarna som kan kan beställa för 3 euro per bild. Byggnadstill-synsverket har lagt ut två och en halv mil-jon ritningar på nätet. Adressen är http://asiointi.hel.fi/arska. Språket är finska.

Svenska veckan dygnet runt

Pappas egen plats

Foto

n Le

if W

ecks

tröm

”Jag har arbetat med urban kultur i tjugo år. Och sedan 2002 är jag anställd på staden”, säger hon som var med och byggde upp Verandan som startade i Glaspalatset och projektet RRR, det vill säga rötter, röster, rum som byggdes upp i anslutning till kulturhuvudstadsåret för tio år sedan.

I dag finns hon på den administrativa avdelningen på kul-turcentralen och den har säte på Kalevagatan.

”Vi har egentligen tre avdelningar. En står för kulturtjäns-ter och program för invånarna, en annan arbetar med utred-ningar och rapporter som stöd för kulturpolitiken och den tred-je är kringtjänster med allt från tekniker till kanslipersonal”.

Nina Gran håller i de svenska trådarna. Svenska verksam-heter finns på många plan.

”Också på de så kallade gårdarna. Vi har Annegården, som är barnens egen kulturcentral, Savoyteatern som bjuder på världs-musik, Caisa som är det multikulturella centret och så finns de lokalt förankrade kulturhusen Stoa i Östra centrum, Gamlas-gården i Gamlas, Malmgården i Malm och Nordhuset i Nordsjö”.

”Vi är också en generös sektor. Tvåtredjedelar av budgeten går till olika understöd . Det handlar om 30 miljoner euro i året i huvudsak avsett för Helsingforsbaserad kulturverksamhet.

Om Nina ska beskriva sin eget arbete svarar hon: ”Vi har svenska veckan hela tiden”.

”Framförallt ska jag sätta i gång projekt, skapa forum och komma med idéer men sedan ska någon annan genomföra. Den gemensamma strävan är att kulturen ska genomsyra det mes-ta i samhället”.

Själv är hon en storkonsument av kultur också på fritiden.”Jag går ofta och gärna på kulturevenemang. Och ska jag

koppla loss från kultursektorn går jag i svampskogen och så sjunger jag i kör”.

Terapi och motion. Dans är bra för det mesta.

Gyllene år. Maj-Britt Paro och Majlis Kvist säger att man ska njuta av åren som ”fullvuxen”.

21 2010 5 Helsingfors-info

Ikorthet

Foto

Lei

f W

ecks

tröm

Foto

n Le

if W

ecks

tröm

Ingen är som EvaEva Dahlgren,enavSverigesstörstasånger-skorochlåtskivare,gerden16novemberenfö-reställningpåSavoyteaterndärhonstårförenmonologomossmänniskor.”Musikenräckerintealltidförattberättahistorier”sägerhon.FöreställningenheterIngenärsomjag.

Ledin på turné med ny skivaUngefärenmånadsenareuppträderenannanomtycktsvenskpåSavoyscenen,Tomas Le-dinsomärutepåturnémedanledningavsinnyaskiva,Högakusten.Konsertenärden12december.

Nästa steg efter skolan?Omandrastadietsutbildning,omalternati-venkringyrkesskola,gymnasiumochläroav-talhandlarskolmässanNextGatesomarrang-erasvartannatårochiregiavHelsingforsstad.MässanpågåriGamlahamnenpåSkatuddenmellan2och4november.FörinformationomsvenskspråkigaalternativståryrkesinstitutetPrakticumochgymnasiernaBrändö,Lärkan,NorsenochTölö.Mässanäravseddförsåväldeungasomderasföräldrar.

Antikviteter på ArbisLördagenden30oktoberställertreexper-ter,Ulla Tillander-Godenhielm,Bernt More-liusochPaul HörhammerupppåArbisegen”antikrunda”.Tameddigspännandeantikvi-teter,uddaföremål,gamlasmyckenochkonstochkommellanklockan13och16.

Naturkosmetik för tjejerVissteduattdetärenkeltochbilligtattröraihopegennaturkosmetik.MarthaförbundetochUngInfoordnarenmåbradagförtjejer.TessaTurtonen,somärekologiskrådgivare,be-rättarominnehålletinaturkosmetikochdufårlagaegetläppfett,shampooochhudkräm.Den16novemberiLuckankl.15–17.30.

Snart är det jul igenArbisäralltidnågotavenföregångareochfirarsintraditionellajulvakaredanden26novem-ber.Programmetäravsettföralla;unga,vux-na,barn,vännerochfamiljerochpåplatsfårmanstöpaljus,knådamarsipanfigurer,bakapepparkakor,tillverkajulkortochmycketan-nat.Materialfinnsihusetochtillsjälvkost-nadspris.Julvakamellankl17och20.

11.12 kl. 13 Barnens egen julkonsert Enskön,stämningsfullochskojigjulkonsertförhelafamiljenmedblandandraApanAn-dersochdevackrastejulsångerna,aktivi-tetssångerfördeminsta,interaktivitetkringsångernaochinstrumenten.Enjulkonsertpåbarnensvillkordäringenbehöversittastilla.PåVerandan.

Ingen pensionär i Helsingfors behöver vara utan sällskap eller umgänge. Och tillsammans är man

mindre ensam.”Det finns tolv svenska pensionärsföreningar i stan

och var och en välkomnar alltid nya medlemmar, sä-ger Majlis Kvist som är ordförande för de svenska för-eningarnas samarbetsorgan Sams.

Sams upprätthåller samarbete mellan pensionärs-föreningarna i stan och kontakter till det riksomfat-tande pensionärsförbundet.

Sams ordnar också gemensamma aktiviteter. Se-nast arrangerade man en festdag för fullvuxet folk på G18, seminariet Livsglädje till hälsa – ord, konst och musik med bland andra Ole Norrback och Björn Vikström som medverkande och så åkte man på Kaf-

Bokmässan pågår den här veckan och utbudet är digert med bland annat de finlandssvenska förlagen samlade på en egen

avdelning med hela 120 program på Edith Södergran och Tot-

Svenska veckan pågår kring Svenska dagen den 6 november. För koordi-

neringen står Folktinget som också har de senaste uppgifterna om det digra pro-grammet. Plock ur det bjuder bland an-nat på:Halloweenpyssel för unga i Sandels i Tölö och en resa till sagans och fantasins värld där vad som helst kan hända. Sagostun-den händer i Nordhuset i Nordsjö. En dag för seniorer och daglediga på Högbergs-

gården som hör till Johannes församling. Temat är Om att söka det glada budska-pet i dagens Helsingfors. Föreläsningen ”Uppdrag rädda Svenskfinland” ges av tankesmedjan Magma som därmed re-dogör för sitt scenarioprojekt. Platsen är Arbis och Arbis är även scen för Sys-ter Visa, en tidlös poesikonsert med dik-ter av bland andra Nils Ferlin och Claes Andersson till toner av Kai Chydenius, Evert Taube och Lasse Mårtensson. Mu-

sikafton Rosenfink är nyländsk folkmusik i Luckan och Soc&Komdagen har temat Journalister gör historia. Soc&komdagen har bland andra författaren Lars Sund som talare.

Loud´n Proud heter ungdomsmusi-kalen av Dunk rf och spelas för lågsta-dier och högstadier på Rastis i Nordsjö. Och på själva Svenska dagen är Nordhu-set värd för klubbkvällen Stjärnfall med improvisationsteater för vuxna.

Svenskt hela veckan

Huset fullt av böcker och författaretiscenen. Här medverkar 180 finlandssvenska författare, forska-re, skådespelare, redaktörer illustratörer, berättare och skrivare.

Och alla litterära genrer finns med; fackböcker, essäer, no-veller, romaner, deckare, lyrik, rimkonst, barnböcker, ungdoms-böcker och lätt lästa böcker. På de svenska scenerna utlovas sam-tal om att renovera hus, om kärlek och känslor, varför vi behöver vampyrer och om islam och arabvärlden.

Bland de svenska författargästerna märks Susanna Alakos-ki, Mark Levengood, Ulf Stark och Michael Nyqvist.

Årets tema på bokmässan är den franska litteraturen och bland andra den ryskfödda franska succéförfattaren Andrei Ma-kine uppträder. Andra utländska författargäster är till exempel Jaan Kaplinski och Antony Beevor.

Bokmässan pågår i Helsingfors mässcentrum fram till sön-dag den 31 oktober.

ur sin andra bok bestående av hennes kå-serier i Hbl. Det är inte ovanligt att fem-tio sextio personer kommer på träffarna som ordnas klockan 14 den första tisda-gen varje månad. Inget inträde eller krav på anmälan.

”De lokala pensionärsföreningarna står också för en massa program och verk-samheter. Det handlar om allt från före-drag och gemensamma promenader på stan till gymnastik, utfärder, teaterbesök och så finns de som reser. Många har nå-got på gång alla dagar och en del har vis-sa specialiteter ”, säger Kvist.

Med specialiteter avser hon att med-lemmarna i Drumsö pensionärsförening är baddare på petanque medan medlem-marna i Munksnäs spelar mycket bridge. Sedan finns grupper som möts kring nå-got speciellt, som Buggarna som dansar bug.

”Bug och dans i alla former är både terapi mot stress och fin motion och hål-ler man sig i skick mår man bra och då känns det mesta roligt. Dans leder inte kanske till ett längre liv men ett betydligt piggare”, säger Per-Erik Isaksson innan han hastar ut på dansgolvet på G18 där fullvuxet folk festade en hel dag för någ-ra veckor sedan.

Majlis Kvist har kontaktuppgifter till samtliga pensionärsföreningar i stan och vet dessutom det mesta som är värt att veta om andra verksamheter för fullvuxet folk. Man når henne på tfn 040 754 0550 eller [email protected].

Tillsammans är man mindre ensam

fekvarnen Live kryssning till Stock-holm. I november ordnar Sams tea-terresa till Åbo och i februari en ut-färd till Sibeliushuset i Lahtis där man ska uppleva en John Lennon -konsert.

”Sams står också bakom träffar-na i källaren på Café Esplanad. Alla är välkomna till exempel den 2 no-vember då Åke Grandell berättar om sin julturné och julskiva tillsammans med Ami Aspelund och Håkan Streng, berättar Maj-Britt Paro som är ak-tiv på många plan. Hennes råd är att man ska se pensionsåren som de gyl-lene åren och njuta av varje dag. Och ett sätt att njuta är att umgås med människor.

Den 7 december är det sedan An-nalena Bengelsdorff som gästar Café Esplanad för att berätta om och läsa


Verkossa

Helsinkielokuvissa

Kava etsii suomalaisen elokuvan kuvauspaikkoja ja esiintyjiä.

C arl von Haartmanin vakoiluelokuvaa Korkein voitto (1929) kuvattiin Helsingissä ja lähiym-

päristössä. Tunnistatko mykkäelokuvan vakoilijoi-den tukikohdan kuvauspaikan? Tunnistatko helsin-kiläisiä näyttelijöitä elokuvan juhlakohtauksessa?

Onko suvussasi ollut mykkäelokuvan tai ää-nielokuvan ensimmäisten vuosikymmenten teki-jöitä tai esiintyjiä?

Kerro arvokas tietosi Kavan perinnetutkijal-le Juha Seitajärvelle. Voit ottaa häneen yhteyt-tä sähköpostitse ([email protected]), puhe-

Kuva

Hel

sing

in k

aupu

ngin

mus

eo, J

uho

Nur

mi

Tunnistatko kuvauspaikan ja henkilöitä?

limitse 09 615 40217 tai 045 657 7383 sekä postit-se Kansallinen audiovisuaalinen arkisto/Seitajär-vi, PL 16, 00501 Helsinki.

Katsomuitakintunnistamattomiaelokuvaesiintyjiä,tekijöitäsekäkuvauspaikkojaKavankotisivuiltaosoitteestawww.kava.fi.

Kopioita helsinkiläisten rakennusten ra-kennuspiirustuksista voi nyt hankkia

sähköisesti netistä. ARSKA-nimisen palve-lun kautta löytää lähes minkä tahansa Hel-singissä sijaitsevan talon rakennuspiirus-tukset. Helsingin kaupungin rakennusval-vontaviraston ylläpitämä ARSKA on Suo-men ensimmäinen näin laaja kaikkien käy-tössä oleva nettipohjainen rakennuspiirus-tuspalvelu.

Helppokäyttöinen ARSKA sijaitsee net-tiosoitteessa asiointi.hel.fi, kohdassa ”Asu-minen ja rakentaminen”. Suora osoite on http://asiointi.hel.fi/arska. Piirustukset löytyvät helpoimmin rakennuksen katuo-soitteella, mutta haluamiaan piirustuksia voi hakea myös pysyvällä rakennusnume-

rolla, rakennusluvan tunnuksella tai tuo-tenumerolla. Piirustukset maksavat kolme euroa kappaleelta. Ne maksetaan verkko-pankkitunnuksia käyttäen.

ARSKA päivittyy jatkuvasti sitä mukaa, kun rakennusvalvontavirastoon tulee uusia arkistoitavia piirustuksia. Saatavilla ei kui-tenkaan ole julkisuuslain perusteella sa-lassa pidettäviä, purettujen rakennusten eikä rauenneitten lupien piirustuksia. Van-himmat saatavissa olevat piirustukset ovat 1800-luvulta.

Piirustusjäljennöksiä voi edelleen nou-taa myös rakennusvalvontavirastosta.

LisätietojaARSKA-palvelunkäyttämisestäsaaneuvontanumerosta09 310 26409.

Helsingin kaupunginmuseo kartoittaa kantakaupungin asuinkerrostalojen

porrashuoneita. Ensimmäisenä on valmis-tunut inventointi 1800-luvun rakennus-ten portaikoista. Arvokkaimpiin kohtei-siin voi tutustua netissä osoitteen www.helsinginkaupunginmuseo.fi/verkkomu-seo Tietokannat-sivulla. Siellä on kuvia 116 portaikosta.

Kartoituksen tavoitteena on koota ja jakaa tietoa kaupungin vanhimmista asuin-kerrostaloista. Aineisto kertoo yli sadan vuoden takaisesta elämänmenosta, ark-kitehtuurivirtauksista ja tekniikan kehi-tyksestä niin komeissa pääportaissa kuin vaatimattomissa keittiönrapuissa.

Porrashuoneita on inventoitu Helsin-gin kantakaupungin eli Kruununhaan, Kaartinkaupungin, Kampin, Punavuoren, Ullanlinnan ja Katajanokan 1800-luvun asuinkerrostaloissa, kaikkiaan 294 por-taikkoa 89 rakennuksessa. Porrashuoneet arvotettiin historiallisen ja rakennustai-teellisen arvon sekä säilyneisyyden ja har-vinaisuuden perusteella. Parhaillaan kar-toitetaan 1900-luvun alun taloja Kampissa ja Punavuoressa.

1800-luvun porrashuoneet verkossa

Ideoimaan keskustakirjastoa

Neuvoja päästöjen vähentämiseksi

Inventoinnin tekee kaupunginmuseon toimeksiannosta Arkkitehtitoimisto Schul-man O.

Rakennuspiirustuksia netistä

Netistä löytyy kuvia esimerkiksi tästä Lönnrotinkatu 3 A:n portaan kattomaa-lauksesta.

Ilmastoinfo antaa neuvoja vähäpäästöi-seen elämään internetsivuilla ja jou-

lukuun alusta myös neuvontapisteessä Sanomatalossa.

Ilmastoinfon nettisivuille osoittees-sa www.ilmastoinfo.fi on koottu tietoa esimerkiksi vähäpäästöisistä tuotteista ja palveluista sekä tavoista liikkua, remon-toida ja lämmittää kiinteistöjä. Infon Fa-cebook-sivut ovat osoitteessa www.face-book.com/ilmastoinfo.

Ilmastoinfon neuvontapiste tulee Sa-nomatalon Kiasman puoleisen sisään-käynnin luokse osoitteeseen Mannerhei-minaukio 3. Tilassa tullaan järjestämään tapahtumia, työpajoja ja koulutuksia.

Seudullisen Ilmastoinfon toiminnas-ta vastaavat Helsingin, Espoon ja Van-taan kaupungit, Helsingin seudun ym-päristöpalvelut HSY, Helsingin seudun

liikenne HSL ja Helsingin Energia. Toi-mintaa koordinoi Helsingin kaupungin ympäristökeskus.

Mukana olevat kaupungit ovat sitou-tuneet vähentämään hiilidioksidipäästö-jään vuoden 1990 määristä yli kolman-neksen vuoteen 2030 mennessä. Ilmasto-infossa on marraskuun loppuun asti Tonni vetoa -kampanja, joka haastaa asukkaat vähentämään hiilijalanjälkeään 1000 kilolla vuodessa. Vetoa voi löydä osoit-teessa www.ilmastoinfo.fi/tonnivetoa.

Ilmastoinfo haluaa olla vuorovaiku-tuksessa kaupunkilaisten ja muiden toi-mijoiden kanssa ja pyytääkin heiltä toi-veita toimintaansa varten jo nyt käyn-nistämisvaiheessa ja myöhemmin netis-sä, Sanomatalossa ja erilaisissa tapahtu-missa palveluiden, tuotteiden ja toimin-nan kehittämiseksi.

Kuva

fut

urei

mag

eban

k.co

m

Netissä voi osallistua keskustakirjaston ideointiin uusilla www.keskustakirjasto.fi -si-vuilla. Kirjastoon on kaavailtu lainaustoiminnan lisäksi esimerkiksi kansalaistoria,

hiljaisia tiloja, oppimisympäristöjä ja perhekirjastopalveluja.Ideoita ja toiveita voi jättää nettisivuilta löytyvään Unelmien puuhun nimimerkillä tai

omalla nimellä ja kuvalla varustettuna. Unelma tulee saman tien muiden sivuilla vierai-levien nähtäväksi. Ideat kerätään talteen ja osa niistä toteutetaan nykyisissä kirjastois-sa, osa huomioidaan keskustakirjaston suunnittelussa.

Nettisivuille on koottu kattavasti tietoa keskustakirjastohankkeesta aina uutisista havainnekuviin. Sivuilla voi myös liittyä keskustakirjaston Facebook-ryhmään ja lisäk-si käytössä on Twitter.

Parhaassa leikki-iässä oleva Virka toivottaa kaikki tervetulleiksi syntymäpäivil-leen kaupungintaloon! Maahanmuuttajien neuvonta ja helsinkiläisten yleisneuvon-ta yhdistyvät vuoden 2011 alusta uudeksi monikieliseksi ja monikulttuuriseksi Virka Infoksi. Kahvia ja pullaa sekä elävää musiikkia klo 14–17. Tervetuloa!

Pe 5.11.2010 Virka täyttää 2 vuotta!

Fri 5.11.2010 Virka’s 2nd Anniversary at City Hall! Virka, still a toddler, wants to invite all to City Hall! The immigrant information unit and the unit for general information to Helsinkians become one multilingual and multicultural Virka Info at the beginning of 2011. Coffee with buns and live music at 2–5 pm. Welcome!

Fr 5.11.2010 fyller Virka 2 år! Virka är i bästa lekåldern och önskar alla välkomna på 2-års födelse dagskalas i stads-huset! Informationen för invandrare och den all männa informationen för helsingforsare bildar ett nytt flerspråkigt och mångkulturellt Virka Info i början av år 2011.

Kaffe med bulle och levande musik kl. 14–17. Välkommen!

Helsingin kaupungintalo | Stadshuset | Helsinki City HallSofiankatu 1 | Sofiegatan 1 | www.virka.fi ma–pe | må–fr | Mon–Fri 9–19la–su | lö–sö | Sat–Sun 11–17


LukijakilpailuPalkittuja

Mistä päin Helsinkiä löytyi tällainen vanha ja aikanaan hyvin tyypillinenkin kaupunkilais-

näkymä vielä 1960-luvun puolivälissä? Paikassa on vanhempaa ja uudempaa asuntokantaa asumismu-kavuuksilla ja ilman niitä.

Vastaukset pyydetään toimittamaan viimeistään 22.11. osoitteella Helsinki-info, ”Lukijakilpailu”, PL 1, 00099 Helsingin kaupunki tai sähköpostitse osoit-

Kuva

Hel

sing

in k

aupu

ngin

mus

eo

Kuva

pos

tiko

rtti

, yks

ityi

skok

oelm

a

teeseen [email protected]. Muista-kaa liittää vastaukseen postiosoitteenne.

Vastaus edellisen lehden kysymykseenViimekertaisen kysymyskuvan aiheena oli katunäky-mä pääkaupunkimme ydinkeskustassa. Vaikka mai-sema olikin kuvaushetkestä 1910-luvulla jonkin ver-ran muuttunut, on näkymä yhä tunnistettavissa. Ku-van rakennusryhmä oli Yrjönkadun varrelta, Hotelli Tornin naapurista.

Rakennus ulottuu läpi korttelin Kalevankadun puolelta, ja tämä ”Kyllikin” piha sekä piharaken-nus sijaitsevat Yrjönkadun puolella. Piharakennus on vuosikymmenien aikana saanut uuden muodon.

Martti HelminenOikeinvastanneidenjoukostaarvottiinvoittajaksiAri Moi-sio.Palkintokirjaonlähetettyvoittajalle.Onnittelumme!

Maisemoinnille kunniaa

Brander-teos palkittiin

Liikuntapuistolle tunnustus

Vuosaaren kaatopaikan mai-semointi on saanut kunnia-

maininnan Suomen paras mai-semahanke -kilpailussa. Sen jär-jestävät ympäristöministeriö ja Museovirasto joka toinen vuo-si. Tuomaristo piti erinomaise-na tapaa, jolla huonolaatuiseksi muuttunutta maisemaa on kun-nostettu kaupunkilaisia ja uhan-alaisia lajeja varten. Alueelle on luotu perinteisistä kaupun-kiviherympäristöistä poikkea-va alue, jolla on useita uhanalai-seksi luokiteltuja avoimia elin-ympäristöjä, kuten kanerva-ka-tajanummi, erilaisia niittyjä ja

lintujen reviirejä myötäileviä pensasvyöhykkeitä.

Helsingin kaupungin raken-nusvirasto aloitti Vuosaaren kaa-topaikka- ja maantäyttöalueen maisemarakentamisen vuonna 2003 eikä hanke ole vieläkään päättynyt, sillä täyttömäen hui-pulle siirretään yhä kasvillisuut-ta muualta kaupungista raken-tamisen tieltä. Täyttömäelle tuo-daan erityisesti uhanalaisia ja harvinaisia kasvilajeja. Raken-nusvirasto on kehittänyt alueen avulla uutta ympäristöystävällis-tä tapaa maankäytön suunnitte-luun ja maamassojen käsittelyyn.

Valokuvaaja Signe Brande-rin Helsinki-kuvista kerto-

va valokuvateos on valittu vuo-den kotiseututietokirjaksi. Suo-men Kotiseutuliiton palkinto-raati kiitti Jan Alancon ja Riit-ta Pakarisen teosta Foto Sig-ne Brander – Valokuvia Helsin-gistä ja helsinkiläisistä vuosil-ta 1907 – 1913 selkeäksi ja kuva-

laadultaan korkeatasoiseksi. Al-kuperäiskuvien tekninen taso on säilynyt kuvaamalla ne lasinega-tiiveista digitaalisesti. Raati kiit-teli myös Branderin kuvien luo-maa kertomusta Helsingistä ja sen asukkaista asuinympäristös-sään. Helsingin kaupunginmu-seon julkaisema kirja valittiin voittajaksi 18 teoksen joukosta.

Jakomäen liikuntapuisto on saanut Vuoden liikuntateko

-palkinnon. Voittajan valitsi Suo-men Liikunnan Ammattilaiset ry:n palkintoraati. Se kiitti Ja-komäen koulun pihalla sijaitse-van liikuntapuiston tapaa yhdis-tää perinteiset liikuntamuodot interaktiiviseen teknologiaan ja sitä, että puiston monipuoli-suus on innostanut alueen nuo-ria käyttämään liikuntapaikkaa vapaa-ajallaankin.

Liikuntapuistossa on erilais-ten palloilukenttien lisäksi lii-kunnallisia leikkivälineitä, ku-ten tasapainoa parantava Aal-lokko ja Volttikone. Puistossa voi pelata muun muassa koripalloa, tennistä ja jalkapalloa sekä har-joitella pituushyppyä.

Jakomäen liikuntapuiston suunnitteluun ovat osallistuneet liikunta-, kaupunkisuunnittelu- ja opetusvirasto lähialueen kou-lujen kanssa.

Kuva

Vla

dim

ir P

ohto

kari

, rak

ennu

svir

asto

Kuva

Ant

ero

Aalt

onen

, lii

kunt

avir

asto


Tanssija – koreografi Tommi Kitti, 54, elää mur-rosvaihetta, sillä tanssiryhmä Tommi Kitti

Company tekee syksyllä mittavan jäähyväiskier-tueen Suomessa. Kiertue päättyy marraskuun lo-pussa Joensuuhun.

Helsingissä kymmenvuotias ryhmä esiintyy Stoan kotinäyttämöllä, jolla nähdään Asetelma neljälle tanssijalle ja Väärä sävellaji.

Kitti muutti Helsingin Viiskulmasta Puistolaan 7-vuotiaana. Se oli pienelle pojalle ja hänen vel-jelleen iso muutos. Uusi luonnonläheisempi asu-minen, ja Ernest Thompson Setonin kirja Kak-si partiopoikaa avasivat kaupunkilaispoikien sil-mät. Tulevaisuuden haaveisiin kuului siitä lähtien ajatus luonnonmukaisesta elämästä Tyynen me-ren saarilla.

Tanssiharjoittelun Kitti aloitti 9-vuotiaana, ja koulunkäynnin hän jätti tanssin vuoksi samana

päivänä, kun täytti 16 vuotta. Helsingin Kaupun-ginteatterissa hän pääsi uran alkuun, mutta Tans-siteatteri Raatikko oli hänen taiteellinen korkea-koulunsa. Sieltä hän myös löysi puolisonsa tans-sin akateemikko Marjo Kuuselan.

Monipuolisuus voimavaranaTanssijana Kitti on vaatinut itseltään paljon, sil-lä hän on käyttänyt kehoaan säälimättä niin tans-sijana, koreografina kuin opettajanakin. Kunnes pari vuotta sitten keho alkoi olla toista mieltä – kulumat ja nivelrikot jaloissa muuttivat kaiken.

Taakse jäi 1970-luvun alussa alkanut tanssijan taival. Neljäkymmentävuotisen uransa aikana hän on luonut noin 40 koreografiaa esimerkiksi Suo-men Kansallisbaletille, Helsingin juhlaviikoille ja omalle tanssiryhmälleen. Hän on tanssinut Hel-singin Kaupunginteatterin tanssiryhmässä, Tans-siteatteri Raatikossa, Suomen Kansallisbaletissa ja Cullberg Balletissa Ruotsissa. Kitti olisi voinut olla jo kymmenen vuotta eläkkeellä, jos hän oli-

si jäänyt tanssijaksi Kansallis-oopperaan, mutta suuret talot eivät olleet häntä varten.

Kitin olemuksessa on avoimuutta, aitoutta ja haurasta haikeutta. Kuitenkin hän on sitkeä teki-jämies, jolle on ominaista halu etsiä ja tehdä itse.

”Se, mitä osaa tehdä, määrittää ihmistä. Työs-säni minulle on ollut tärkeintä se, mitä näyttä-möllä näkyy, eivät hienostuneet teoriat tanssis-ta tai tanssin trendien toistaminen”, Kitti sanoo.

Tanssiteatteri Raatikko opetti ryhmätyönRaatikon kultaisina aikoina 70- ja 80-luvuilla teh-tiin tanssiesityksiä, joita esitettiin tilauksesta ym-päri maata. Pieni ryhmä hitsaantui yhteen, esityk-set hioutuivat kiertueilla ja teoksia esitettiin pit-kään. Raatikossa tehtiin kunnianhimoista poh-jatyötä kulttuuria laajasti tutkimalla, näkemystä kasvattaen ja avointa suhdetta maailmaan luoden.

Myöhemmin Kitti kehitti metodin, jossa ke-hollisuus oli kaiken tekemisen lähtökohta. Hän halusi päästä liikkeelle mahdollisimman tyh-jästä. Muutamassa kuukaudessa hän ke-hitteli liikkeitä ja liike-elementtien lyhyitä sarjoja. Sitten hän alkoi yh-distellä sarjoja eri tavoin, etsi suhdetta musiikkiin ja lopulta huomasi saaneensa aikaan sopivan kokonaisuuden. Tavoitteena oli oman it-sen oloinen, mutta katso-jia puhutteleva esitys, joka tuo sanottavansa ilmi liikkeen ja tans-sin keinoin.

”Teosteni muoto heijastaa sisältöä, kuten esimerkiksi luonnonmukaisuutta tai vihreää aatetta. Arvostan myös sitä, että tanssiteosten ihmiskuvissa on mo-niulotteisuutta ja syvyyttä”, Kitti kertoo.

Enemmän esiintymistiloja ja -tilaisuuksia tanssijoilleKitti on saanut maamme tärkeimmät taiteilija-palkinnot: tanssitaiteen valtionpalkinnon vuon-na 2000 ja Pro Finlandia -mitalin kolme vuotta myöhemmin, mutta tunnustukset eivät ole saa-neet hänen päätään pyörälle.

Kitin mukaan tämän päivän tanssiteokset saa-vat tuotantotukea, mutta esiintymistilaukset ovat vähissä, jolloin esitysten elinkaaret jäävät lyhyiksi. Esiintymistilaisuuksia pitäisi olla enemmän, ehkä se onnistuisi, jos muunneltavia ja helposti tavoi-tettavia esiintymistiloja saataisiin lisää. Ja aloit-

televia tanssijoita pitäisi tukea vielä paljon nykyistä enemmän.

Kitti satsasi vuosia kehon-sa kurinalaiseen harjoittami-seen. Koti on vanhassa kansakou-lussa Raaseporissa, jonne kannat-ti aikoinaan lähteä oman studioti-lan vuoksi. Tätä tanssisalia hän ei enää tarvitse, mutta perhe on kiin-

tynyt taloon, jota mies on vapaahet-kinään kunnostellut. Puoliso Marjo jatkaa edelleen tanssijana, ja lapset Unna ja Oula ovat vanhempiensa

tavoin esiintyviä taiteilijoita.

Kitti haaveilee asumisesta pohjoisempana, missä on lun-

ta. Hän kasvattaa ja kouluttaa kymmentä si-perianhuskykoiraa valjakkokäyttöön. Hänessä on vuosikymmenien jälkeen taas nostanut päätään retkeilevä erämies. Luonnonkansojen kulttuu-rien ihailu on palannut ajatuksiin.

Nina RintalaJäähyväisesityksetStoassa:26. – 28.11.Lisätiedot:www.stoa.fi

Tanssija – koreografi Tommi Kitillä on kokemusta ja näkemystä tanssista neljältä vuosikymmeneltä. Ku

vat J

-P L

aaki

o te

okse

sta

Cred

o, 1

992

Kuva

Joh

anna

Tir

rone

n

Tanssijan toinen elämäTommi Kitin entinen identiteetti on vielä liian lähellä, ja se tekee kipeää. Hänen on kuitenkin aika mennä elämässään eteenpäin.

Esikaupunkien renessanssi etenee · 2010-10-19 · renessanssi ja Lähiöprojekti, etsii keinoja...

Documents

Transcript of Esikaupunkien renessanssi etenee · 2010-10-19 · renessanssi ja Lähiöprojekti, etsii keinoja...