DIAGNOOSIEN TULKINTAA - WordPress.com · 2013. 8. 23. · DIAGNOOSIEN TULKINTAA Jokihelmen opisto,...
Transcript of DIAGNOOSIEN TULKINTAA - WordPress.com · 2013. 8. 23. · DIAGNOOSIEN TULKINTAA Jokihelmen opisto,...
DIAGNOOSIEN TULKINTAA
Jokihelmen opisto, Haapavesi 26.8.2013
Ulla Pakanen-Wallin, psykologi
Anna-Kaisa Sipilä, ohjaava opettaja, KT, psykoterapeutti
Koulu, oppilaat, henkilökunta Samanlaista vai erilaista kuin ennen?
Yhteiskunnan muutos lienee kiistämätön, missä se näkyy ja tuntuu?
Onko opetustyö palveluammatti? Jos on, niin miten palvelu, kasvatus ja opetus kuuluvat yhteen?
Kansankynttilä, koko yhteisön tukipylväs ja sivistäjä Opettaja Kasvattaja Verkostotyöntekijä Diplomaatti Tulkki Leipätyön tekijä Välimuoto vai jotain muuta?
Mitä kieltä käytämme? (aika, paikka, tilanne) Kuinka monta kieltä hallitsemme?
• perheen kieli
• ystävien kieli
• jokaisen oma, yksilöllinen kieli
• työn/ammatillisuuden kieli
• diagnoosien kieli
• yhdistystoiminnan kieli
• harrastusten kieli
• ym. Miten pääsisimme puhumaan yhteistä kieltä?
Joskus tarvitaan tulkkia – monikulttuurisuus lisääntyy
Kannattaa muistaa: ”Kieli on pieni kappale, mutta sillä saa paljon aikaan.” Kivennapa
Mihin diagnoosia tarvitaan?
… vai onko se turha…
haitallinen?
Diagnoosi on parhaimmillaan ohje, kuinka eletään!
ADHD
• keskeisiä oireita ovat tarkkaamattomuus, ylivilkkaus ja
impulsiivisuus. Eri ikävaiheissa oireet voivat ilmetä eri
tavoin, usein samanaikaisesti myös muita häiriöitä.
• todetaan vähintään kuusi tarkkaamattomuusoiretta sekä
vähintään kolme yliaktiivisuus- ja kolme
impulsiivisuusoiretta, jotka ovat kestäneet ainakin kuusi
kuukautta.
• Oireita tulee ilmetä useammassa kuin yhdessä tilanteessa,
esimerkiksi kotona ja koulussa.
• Oireiden voimakkuus ja vaikeus voivat vaihdella eri
tilanteissa, mutta oireista on selkeästi haittaa
toimintakyvylle.
Impulsiivisuus. Vähintään kolme seuraavista oireista on
kestänyt vähintään kuusi kuukautta ja oireet ovat
haitaksi ja lapsen kehitystasoon nähden poikkeavia:
• 1) Henkilö vastaa usein jo ennen kuin kysymykset ovat
valmiita ja estää vastauksellaan toisten tekemiä
kysymyksiä.
• 2) Henkilö ei usein jaksa seistä jonossa tai odottaa
vuoroaan peleissä tai ryhmissä.
• 3) Henkilö keskeyttää usein toiset tai on tunkeileva
(esimerkiksi tunkeutuu toisten keskusteluihin ja peleihin).
• 4) Henkilö puhuu usein liian paljon ottamatta huomioon
tilanteen vaatimaa pidättyväisyyttä.
Hyperaktiivisuus. Vähintään kolme seuraavista oireista
on kestänyt vähintään kuusi kuukautta ja oireet ovat
haitaksi ja lapsen kehitystasoon nähden poikkeavia:
• 1) Henkilö liikuttelee usein levottomasti käsiään tai
jalkojaan tai vääntelehtii tuolillaan.
• 2) Henkilö lähtee usein liikkeelle luokassa tai muualla
tilanteissa, missä edellytetään paikalla pysymistä.
• 3) Henkilö juoksentelee tai kiipeilee usein tilanteissa, missä
se ei kuulu asiaan (nuorilla tai aikuisilla voi esiintyä
pelkkänä levottomuuden tunteena).
• 4) Henkilö on usein liiallisen äänekäs leikkiessään tai ei
onnistu paneutumaan hiljaa harrastuksiin.
• 5) Henkilö on motorisesti jatkuvasti liian aktiivinen eikä
aktiivisuus oleellisesti muutu sosiaalisen ympäristön
mukaan tai ulkoisista vaatimuksista.
Keskittymiskyvyttömyys. Vähintään kuusi seuraavista
oireista on kestänyt vähintään kuusi kuukautta ja oireet
ovat haitaksi ja lapsen kehitystasoon nähden
poikkeavia:
• 1) Huomion kiinnittäminen riittävän hyvin yksityiskohtiin
epäonnistuu usein tai Henkilö tekee
huolimattomuusvirheitä koulussa, työssä tai muissa
tehtävissä.
• 2) Keskittyminen leikkeihin tai tehtäviin epäonnistuu usein.
• 3) Usein Henkilö ei näytä kuuntelevan, mitä hänelle
puhutaan.
• 4) Ohjeiden noudattaminen ja koulu-, koti- tai työtehtävien
valmiiksi tekeminen epäonnistuvat usein (ei johdu
uhmakkaasta käytöksestä tai kyvyttömyydestä ymmärtää
ohjeita).
Jatkuu…
• 5) Kyky järjestää tehtäviä ja toimintoja on usein
huonontunut.
• 6) Usein Henkilö välttää tai kokee voimakkaan
vastenmielisenä tehtävät, jotka vaativat psyykkisen
ponnistelun ylläpitämistä, kuten esimerkiksi läksyt.
• 7) Henkilö kadottaa usein esineitä, jotka ovat tärkeitä
tietyissä tehtävissä ja toiminnoissa, kuten koulutavaroita,
kyniä, kirjoja, leluja tai työkaluja.
• 8) Henkilö häiriintyy usein helposti ulkopuolisista
ärsykkeistä.
• 9) Henkilö on usein muistamaton päivittäisissä
toiminnoissa.
Käytöshäiriö
• Lasten ja nuorten käytöshäiriölle on ominaista toistuva ja
itsepintainen muiden oikeuksia ja sosiaalisia normeja
rikkova käytös.
• Käytökselle on ominaista aggressiivisuus, toisten
omaisuuden tahallinen tuhoaminen, vilpillisyys ja sääntöjen
rikkominen.
• Lievemmät käytöshäiriöt voivat korjaantua ilman hoitoa
etenkin, jos käytöshäiriö on reaktio perheen tai ympäristön
tilapäiseen stressiin.
• Vakavammat käytöshäiriöt ovat usein itsepäisiä, vuosia
kestäviä ja asteittain pahentuvia.
Käytöshäiriöt, ICD 10- F63
• Toistuvat raivokohtaukset
• Näpistelyhimo eli kleptomania
• Tuhopoltto eli pyromania
• Pelihimo
• Karvojennyppimishäiriö eli trikotillomania
• Tarkemmin määrittelemätön käytös- ja hillitsemishäiriö
Autismin kirjosta Neurobiologinen tausta
Psykologiset teoriat
Mielen teoria - Theory of Mind Osien ja kokonaisuuksien hahmottuminen - Koherenssiteoria Toiminnan ohjauksen pulmat - Eksekutiivisuus
Autistiset käyttäytymispiirteet - opitut toimintamallit Diagnosoidaan käyttäytymisen perusteella Kasvatuksellinen opetus ja kuntoutus tuloksellista Lääkinnälliset vaikutukset erittäin yksilöllisiä
Laaja-alaiset kehityshäiriöt ICD 10, F84 • Lapsuusiän autismi • Epätyypillinen autismi Alkamisiältään oireiltaan Sekä alkamisiästään että oireiltaan • Rettin oireyhtymä • Muu lapsuusiän persoonallisuutta hajottava
(disintegratiivinen) kehityshäiriö • Älylliseen kehitysvammaisuuteen ja
kaavamaisiin liikkeisiin liittyvä hyperaktiivisuuden häiriö
• Aspergerin oireyhtymä • Muu määritetty laaja-alainen kehityshäiriö • Määrittämätön laaja-alainen kehityshäiriö
Intohimoinen asialleen omistautuja…
ryhmätyöt eivät vahvoja puolia…
jumiutuu helposti.. ei näytä kuuntelevan opetusta ---- puuhaa omiaan
…. on kuitenkin kuullut kaiken!
kiinnostunut aikuisista
…ei viihdy lasten kanssa..
visualisti… analysoija, luokittelija, järjestäjä IHAN TAVALLINEN TYYPPI
puhuu loputtomasti omasta mieliaiheestaan…. omaperäinen ajattelija
tunteen paloa … pömpeleitä ja raivokohtauksia
HÄIRIINTYY HELPOSTI joutuu helposti kiusatuksi..
ehkä kiusaa itsekin?
äänet, hajut, valot häiritsevät - aistiherkkyyttä
unohtuu omiin ajatuksiin..
joko-tai-tyyppi…
Taipumusta musta-valko-ajatteluun
TÄYDELLISYYS TAVOITTEENA
Sanalliset ohjeet eivät aina saavuta häntä…
Tehtävien aloittaminen ja lopettaminen
pulmallista… KERÄILIJÄ
Totuuden torvi
Ruokalassa ongelmia?
Pomottamisen taipumuksia
Kietoo aikuisen pikkusormensa
ympärille…
Välituntien hiippari
ja yksinolija… pihan
kaukaisimmat nurkat
kiinnostavat…
ARJEN TAIDOT
HUKASSA…KENGÄNNAUHAT
JA PERUNAN KUORIMINEN?
Puhetta ja touhua riittää…
häiritsee muiden
työskentelyä…
Aspergerin oireyhtymä - Pulmia seuraavilla alueilla (Gillberg & Gillbergia 1991 mukaillen) 1. Sosiaalinen vuorovaikutus •kontaktit samanikäisiin vähäisiä •sosiaalisen vuorovaikutuksen ”koodit” vaikeita ymmärtää •tilanteeseen sopimatonta käyttäytymistä, suorapuheisuutta 2. Kiinnostuksen kohteet usein ”yhden asian miehiä ja naisia” oma kapea-alainen kiinnostuksen kohde syrjäyttää kaikki muut puuhat kohteet voivat vaihdella, mutta intensiteetti ja paneutuminen säilyä
3. Rutiineihin ja harrastuksiin juuttuminen pakonomainen tarve luoda rutiineja ne voivat hallita sekä henkilön itsensä että ympäristön ihmisten olemassaoloa
4. Puheen ja kielen kehitys myöhäinen puheen kehitys puhe jo pienenä huoliteltua, pikkuvanhaa ja virheetöntä, muodollista ja pikkutarkkaa äänenkäyttö ja puhemelodia omaperäinen; esim. konemaisuus, kimeys sisällön ymmärtämisessä ongelmia, kuvaannolliset ilmaisut tuottavat usein väärinkäsityksiä…. taipumusta ymmärtää asiat konkreettisesti 5. Ei-sanallinen kommunikaatio niukka eleiden ja ilmeiden käyttö kömpelö kehonkieli hankaluuksia ymmärtää ja tulkita sanattomia viestejä ilmeitä ja eleitä ”väärissä” asiayhteyksissä omalaatuinen, tuijottava katse
6. Motorinen kömpelyys joko hieno- tai karkeamotoriikassa… tulee ilmi neurologisissa tutkimuksissa
Erityisiä voimavaroja Muisti - monilla erittäin hyvä - ”valokuvamuisti” - tapahtuma- ja tilannemuisti…. asioita mielessä kuin videonauhalla - paikkaan, karttaan orientoituminen loistava… toisilla hyvin suppea Paneutuminen omiin kiinnostuksen kohteisiin - ”tiedemiespsyyke” … aikaansaanut monta merkittävää löytöä ja keksintöä - valtava energisyys ja kärsivällisyys motivoivia asioita kohtaan -huolellisuus ja täsmällisyys Omaperäinen sanallinen ilmaisu ja näkemys ympäristöstä Tulevia muusikoita, maalareita, kirjailijoita ym. taiteilijoita ? Tietotekniikan osaajia Aistien erilaisuus… herkkyyksiä eri alueilla kuten kuulo, näkö, haju, maku, tunto… Rehellisyys Sääntöjen noudattaminen
Kyseessä aina kommunikoinnin ongelma oppilaan sujuva puhe voi hämätä puhe ei välttämättä mene perille Näistä on ollut apua selkeä puhe – vältä rönsyilyä ja runsaita kielikuvia selkeät ohjeet ja niiden näkyväksi tekeminen visualisointi – sosiaaliset tarinat strukturointi, asioiden aikatauluttaminen näkyväksi kellot ja kalenterit tärkeitä
Lasten ja nuorten masennus ja
mielialahäiriöt
• Kouluikäisen masennus (6–12 v) ilmenee usein
alakuloisena mielialana, ilmeinä ja eleinä.
• Leikkien aiheisiin liittyvät hylkäämiset, menetykset,
moitteet, vahingoittaminen, myös kuolema ja itsemurha
voivat olla esillä.
• Usein masennus voi ilmetä
– väsymyksenä,
– keskittymiskyvyttömyytenä,
– erilaisina somaattisina oireina
– aggressiivisuutena, uhmakkuutena tai käytösongelmina
Masennus
• Nuoren (12–18 v) masennus voi muistuttaa kouluikäisten
masennusta.
• Varhaisnuorilla (12–14 v) masennus ilmenee usein joko
ruumiillisina oireina tai erilaisina käytöshäiriöinä.
• Murrosiässä masentunut nuori kääntyy usein sisäänpäin ja
oirekuva alkaa vastata lisääntyvässä määrin aikuisten
masennustiloja ja masentuneisuutta.
• Masennuksen ydinoireet nuorilla ovat aikuisten tavoin
masentunut mieliala, mielihyvän kokemisen menetys ja
väsymys.
Jatkuu…
• Mielialan muutos voi ilmetä itkuisuutena, ärtyisyytenä tai
vihaisuutena.
• Tärkeiden asioiden aloittaminen on vaikeaa, jopa
ylivoimaista ja nuori vetäytyy pois harrastuksistaan ja
kavereistaan.
• Vanhemman tai opettajan tulee aina kysyä lapselta tai
nuorelta avoimesti ja suoraan.
• Masennuksesta kysyminen ei aiheuta oireita, vaan voi
päinvastoin lievittää niitä, jos ja kun lapsi tai nuori kokee
tulevansa myötäelävästi ymmärretyksi pahassa olossaan
Syömishäiriöt lapsilla ja nuorilla
• syömishäiriöt ovat sekä ruumiin että psyyken tauteja
• voi ilmetä joko sairaalloisena laihduttamisena tai
ahmimisena
• laihuushäiriö alkaa tyypillisimmillään nuoruusiän
alkuvuosina, 12–16 vuoden iässä
• ahmimishäiriö alkaa usein vasta nuoruusiän
loppuvaiheessa.
• liittyy usein myös muu psykiatrinen häiriö, tavallisimmin
masennus tai ahdistuneisuushäiriö sekä pakko-oireisen
persoonallisuushäiriön piirteitä, kuten täydellisyyden
tavoittelua, pikkutarkkuutta ja joustamattomuutta
Pakko-oireet
• Pakko-oireiselle häiriölle on ominaista pakkoajatukset tai
pakkotoiminnat.
• Pakkoajatukset ovat toistuvia mieleen tunkeutuvia
epämiellyttäviä tai ahdistavia ajatuksia tai mielikuvia, jotka
eivät ole luonteeltaan vain liiallista arkielämän asioista
huolehtimista.
• Tavallisimmat pakkotoiminnat ovat toistuva peseminen tai
siivoaminen, tarkistaminen, laskeminen, järjestely,
kyseleminen ja toistuvien rauhoittavien vakuutusten
vaatimus ja pakonomainen rukoilu
• Lievät ja ajoittain ilmenevät pakkoajatukset ja toiminnot
ovat hyvin yleisiä.
• Voimakkaampina niitä ilmenee pakko-oireisen häiriön
lisäksi monien muiden psykiatristen sairauksien
yhteydessä, mm. vakavissa masennustiloissa, monissa
muissa ahdistuneisuushäiriöissä ja muissa
elimellisoireisissa häiriöissä, Touretten oireyhtymässä ja
syömishäiriöissä
• Varsinaisessa pakko-oireisessa häiriössä pakkoajatukset
ja pakkotoiminnot aiheuttavat merkittävää kärsimystä
• Stressi lisää pakko-ajatuksia ja -toimintoja
PUHE- JA KIELIHÄIRIÖIDEN LUOKITTELU OIREEN
MUKAAN
(Pirjo Korpilahti kirjassa ”Kommunikoinnin häiriöt”)
• artikulaatiohäiriöt
• viivästynyt puheen- ja kielenkehitys
• kielenkehityksen erityisvaikeus (SLI) (dysfasia), (F80)
• puheen sujuvuuden häiriöt
• puhe-elinten motoriikan häiriöt
• nasaliteetin häiriöt
• äänihäiriöt
• puhumattomuus
• kieliopillisen kehityksen häiriöt
• luki-häiriöt
OPPIMINEN JA KIELEN KEHITYKSEN
ERITYISVAIKEUS
• puheen tuottamisen vaikeudet
• puheen ymmärtämisen vaikeudet
• nimeämisvaikeudet
• sanavaraston niukkuus
Liittyy mahdollisesti myös
• tarkkaavaisuuden suuntaamisen ja ylläpitämisen vaikeus
• oman toiminnan ohjaamisen vaikeus
• kielellisen tietoisuuden heikkous
• oman kehon liikkeiden hallinnan vaikeus
• lukemis- ja kirjoittamisvaikeudet
• aikakäsitteet vaikeita
• aritmeettiset vaikeudet
• rahankäyttöön liittyvät vaikeudet
• pelien sääntöjen oppiminen työlästä
• huumorin ymmärtämisen vaikeus
Hahmottamisvaikeuksien vaikutuksen
oppimiseen
• ongelmia voi olla seuraavilla alueilla:
• kirjoittaminen
• matematiikka
• taitoaineet
• liikunta (ryhmäliikunta, pallopelit)
• sosiaaliset suhteet
• ajan hallinta
• kokonaisuuden/osien hahmottaminen
• itsearviointi
KUINKA MONTA TUNTIA ELÄMÄSTÄÄN LAPSI/NUORI
ON PERUSKOULUSSA, LUKIOSSA JA
AMMATILLISISSA OPINNOISSA?
• JOKAINEN OPPILAS ON HYVÄ JOSSAKIN
• KOSKAAN EI OLE LIIAN MYÖHÄISTÄ PUUTTUA
• YHDENKIN IHMISEN TUKI ON TÄRKEÄ
• HUOLEHDI ITSESTÄSI, ETSI TUKEA ITSELLESI
• ÄLÄ JÄÄ YKSIN MIETTIMÄÄN
• TSEMPPIÄ ELÄMÄÄN