Diabetestutkimussäätiön vuosikertomus 2004 · sulphonylurea receptor type 1. J Clin Invest...

Diabetestutkimussäätiönvuosikertomus 2004

2

Sisällys

DIABETESTUTKIMUSSÄÄTIÖ

Diabetestutkimuksessa riittää haasteita .................................................................................................................3

Insuliinineritystä säätelevät geenit ja tyypin 2 diabetes: kyntämätön sarka ...................................................4

FinnDiane tutkii diabeteksen lisäsairauksia ..........................................................................................................7

Diabetestutkimussäätiön toimintakertomus 1.1.–31.12.2004 ........................................................................10

Säätiön varainhankinta ja sijoitustoiminta ..........................................................................................................12

Diabetestutkimussäätiön hallintoelimet 2004 ....................................................................................................13

Tuloslaskelma ..............................................................................................................................................................14

Tase .................................................................................................................................................................................15

Tilintarkastuskertomus .............................................................................................................................................16

Diabetestutkimussäätiön toiminta-ajatus ...........................................................................................................17

Diabetestutkimussäätiön vuoden 2004 lahjoittajat ..........................................................................................18

Diabetestutkimussäätiön rahastot .........................................................................................................................19


DIABETES on nopeasti yleistymässä sekä maailman-laajuisesti että Suomessa. Pääosin tämä johtuu tyypin2 (aikuistyypin) diabeteksen yleistymisestä. Keskeisetsyyt taudin räjähdysmäiseen kasvuun ovat väestöjenlihominen ja vähäinen liikunta. Suomessa diabeeti-koiden lukumäärän arvellaan nousevan yli 300 000:nseuraavien 10–15 vuoden kuluessa. Meillä tähänhaasteeseen on herätty. Diabeteksen ehkäisyn jahoidon kehittämisohjelman (DEHKO) keskeinentavoite on pysäyttää diabeteksen yleistyminen.Kehittämisohjelma on valtava, ja siihen liittyy myöstyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelma. Ehkäisyohjelmaaviedään käytäntöön viidessä sairaanhoitopiirissä, jasen vaikutuspiirissä on noin 1,5 miljoonaa suomalaista.

Ohjelmalla pyritään vaikuttamaan koko väestönterveyskäyttäytymiseen. Toinen keskeinen lähestymis-tapa on suuren riskin yksilöiden tunnistaminen jaehkäisevien toimenpiteiden käynnistäminen. Työkohdistuu yksilöiden terveydentilan kohentamiseen,mutta ketään ei pakoteta muuttamaan elämäntapo-jaan. Sitähän suomalaiset arvostavat.

DEHKO ja tyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelmaperustuvat tutkittuun tietoon. Meillä on vahva näyttösiitä, että tyypin 2 diabetesta voidaan ehkäistä muut-tamalla elämäntapoja. Uusimmat tiedot suomalaisestatyypin 2 diabeteksen ehkäisytutkimuksesta (DPS:nseuranta-aineisto) osoittavat, että ehkäisyohjelmillavoidaan päästä pysyviin tuloksiin. Tuloksilla onmerkittävä kansanterveydellinen ja taloudellinenmerkitys. Kun diabeteksen ilmaantuvuus väheneepuoleen, säästää se merkittävästi myös yhteiskunnanlääkekustannuksia. Diabetestutkimuksella on suorayhteiskunnallinen vaikutus.

Tyypin 1 diabeteksen tutkimus on Suomessa myösmitä kansainvälisintä. Meillä on käynnissä tämändiabetestyypin ehkäisymahdollisuuksia selvittäviätutkimuksia. Haasteet ovat kuitenkin eri luokkaa kuintyypin 2 diabeteksen tutkimuksissa. Taudin perussyytovat edelleen osittain pimennossa, vaikka uutta tietoaon tullut runsaasti. On kuitenkin syytä uskoa, ettälähivuosina tyypin 1 diabeteksen ehkäisy on mahdol-lista. Tarvitaan paljon lisätutkimusta. Suomalaistadiabetestutkimusta ei ainakaan voi moittia haasteel-lisuuden puutteesta. Rima on nostettu korkealle:

Diabetestutkimuksessa riittää haasteita

3

voidaanko tyypin 1 diabetesta ehkäistä? Suomalainendiabetestutkimus on kantanut myös kortensa kekoon,kun puhutaan tyypin 1 diabeteksen periytyvyydestätai esimerkiksi virusten ja ravintotekijöiden merki-tyksestä diabeteksen synnyssä. Myös haiman beeta-solujen tutkimus ja kantasolututkimus ovat tuoneetuutta tietoa taudin perussyistä.

Tuoreet tiedot osoittavat, että tyypin 1 diabeteksenhoitotasapaino ei ole korjaantunut enää viime vuosina.Tulos tuntuu yllättävältä, kun hoitokeinot ja diabe-teksen seurantamahdollisuudet ovat parantuneet.Joku voi kysyä, ovatko hoitojärjestelmämme enääiskussa. Tyypin 1 diabeteksen hoito on elämän ikäinenurakka. Hyvä hoito säästää terveydenhuollon kus-tannuksia. Taudin hoito on syytä keskittää osaaviinkäsiin, ja hoitotiimin osaamista tulee korostaa.Tarvitaan myös tutkimusta hoitojärjestelmistämme,muutoin olemme ”mututuntuman” varassa.

Diabetestutkimussäätiö tukee omalta osaltaankorkeatasoista diabetestutkimusta maassamme, jasen mahdollisuudet tukea alan tutkimusta ovatoleellisesti parantuneet. Tutkijat myös arvostavatsaamiaan apurahoja, jotka ovat erittäin haluttuja.Säätiö on omalta osaltaan jämäköittänyt toimintaansa,muun muassa laatujärjestelmäänsä kehittämällä.Säätiön varallisuutta on hoidettu huolellisesti, mikäon mahdollistanut sen, että jaettava apurahamääräon ollut jatkuvassa nousussa.

Kiitokset kaikille säätiön työhön osallistuneille jaonnea diabetestutkijoille, joiden kautta säätiön tar-koitusperät Suomessa toteutuvat.

Matti Uusitupaprofessori, rehtoriDiabetestutkimussäätiön hallituksen puheenjohtaja

4

Markku Laakso, professoriKuopion yliopistollinen keskussairaala,sisätautien klinikka

DIABETES yleistyy kaikkialla maailmassa kiihtyvällävauhdilla. Seuraavien 15 vuoden aikana diabeetikkojenmäärä kaksinkertaistuu maailmassa, myös Suomessa.Koska noin 90 prosenttia diabeetikoista sairastaatyypin 2 diabetesta, ”diabetesepidemia” tarkoittaatyypin 2 diabeteksen voimakasta yleistymistä. Mistätyypin 2 diabeteksen epidemia johtuu? Tyypin 2diabetes on selvästi perinnöllinen sairaus, muttatoisaalta taudin puhkeamiseen tarvitaan paitsialttiusgeenejä, myös ympäristövaikutuksia ja elin-tapojen muutoksia. Alttiusgeenien muutos vaatiivuosisatoja, jopa vuosituhansia. Tähän verrattunaelinympäristömme ja elintapamme ovat olennaisestimuuttuneet vasta parin viime vuosikymmenen aikana.Lihavuus on väestössä yleistynyt, liikunta vähentynytja ruokavaliomme on muuttunut yhä epäterveelli-sempään suuntaan: esimerkkeinä runsas kalorimäärä,tyydyttyneiden rasvojen runsas käyttö, kuitujenvähäisyys. Geenien ja elintapojemme yhteisvaikutuk-sesta onkin aihetta etsiä syytä tyypin 2 diabeteksenaikapommiin.

Mitä monogeeniset diabetesmuodot ovatopettaneet diabeteksen genetiikasta?Jo vuosikymmeniä on tiedetty, että tyypin 2 diabeteson periytyvä sairaus, mutta se ei periydy Mendelinsääntöjen mukaan, mikä tekee tämän sairaudengeneettisen tutkimuksen erittäin vaikeaksi. Tämänvuoksi ei ole yllätys, että ensimmäiset tutkimuksetkeskittyivät monogeenisten diabetesmuotojen tutki-mukseen. Jo 1960-luvulla löydettiin perheitä, joissadiabetes periytyi Mendelin sääntöjen mukaan auto-somissa dominantisti. Nämä diabeetikot eivät kuiten-kaan muistuttaneet tavallisia tyypin 2 diabeetikkoja,vaan he sairastuivat usein varsin nuorina (alle 20-vuotiaina), olivat pääsääntöisesti normaalipainoisiaja heillä todettiin insuliinin erityksen häiriö. Kuitenkinvasta vuonna 1992 ensimmäinen tämän sairauden eliMODY-diabeteksen (Maturity Onset Diabetes of theYoung), geenivirhe löydettiin glukokinaasia koodaa-vasta geenistä. Sittemmin MODY-diabetesta aiheut-

tavia geenejä on löytynyt viisi lisää. Nämä ovat kaikkins. tumareseptorigeenejä (esim. HNF-1α, HNF-1β,HNF-4α), jotka säätelevät useiden muiden geenientoimintaa. Kuvasimme vuonna 2000 mutaation(E1506K) sulfonyyliureareseptori 1-geenissä, jokasäätelee β-solussa insuliinineritystä (1). Tämä mutaatioaiheuttaa vastasyntyneellä insuliinin tavallistasuurempaa eritystä eli hyperinsulinemiaa ja liianmatalaa verensokeripitoisuutta eli hypoglykemiaa,mutta keski-iässä se johtaa diabetekseen insuliinin-puutteen seurauksena. Mutaation periytymistapa onautosomaalinen dominantti. Tämä mutaatio ja senaiheuttama diabetes täyttävät MODY-diabeteksenkriteerit, joskin sairastumisikä on poikkeuksellisenkorkea (2).

Mitkä geenivirheet altistavat tyypin 2diabetekselle?Tyypin 2 diabeteksen genetiikan selvittäminen onosoittautunut tavanomaista vaikeammaksi. Tämänlisäksi tyypin 2 diabeteksen ”tavallinen muoto” johtuuuseista geenivirheistä ja niiden vuorovaikutuksestakeskenään ja ympäristön ja elintapojen kanssa. Tätäpäätelmää tukevat noin 30 koko ihmisen genominkattavaa kartoitusta. Näissä tutkimuksissa ei olelöytynyt tyypin 2 diabeteksen valtageeniä eikä yli-päätänsä sellaisia kromosomikohtia, joihin tyypin 2diabetes yleisesti paikantuisi eri väestöissä. Tämä voitoisaalta osoittaa, että tyypin 2 diabetes johtuu eriväestöissä eri geeneistä, mikä tekee tämän sairaudengenetiikan tutkimuksen entistä vaikeammaksi.

Vallalla oleva käsitys tyypin 2 diabeteksen synnystäon se, että tämän sairauden primaarinen häiriö oninsuliinin puutteellinen vaikutus kohdekudoksissa jakohdesoluissa, ns. insuliiniresistenssi. Diabetes syntyy,kun haima ei enää pysty kompensoimaan insuliini-resistenssin vaatimaa korkeata insuliinineritystä.Ensimmäinen tyypin 2 diabeteksen altistegeenisääteleekin insuliinin vaikutuksia kohdekudoksissa. Kuvasimme ensimmäisinä vuonna 1988, että ns.PPAR-γ2-geenin yleinen polymorfia (Pro12Ala) liittyytyypin 2 diabeteksen riskiin ja insuliiniherkkyyteen(3). Sittemmin tämä havainto on varmennettu useissamuissa tutkimuksissa. Toinen geeni, jonka yleinenpolymorfia (E23K) liittyy diabetesriskiin, on ATP-

Insuliinineritystä säätelevät geenit jatyypin 2 diabetes: kyntämätön sarka


5

riippuvainen kaliumkanavageeni, Kir6.2. Tämä geenisäätelee insuliinin eritystä haiman β-soluista. Ensim-mäinen positionaalisella kloonauksella löydetty geeni,Calpain-10 (NIDDM1-geeni), on antanut ristiriitaisiatuloksia eri väestöissä. Joissakin väestöissä tyypin 2diabeteksen yhteys Calpain-10-geeniin on osoitettu,mutta toisissa väestöissä yhteyttä ei ole löydetty.Mekanismit, joilla Calpain-10-geenin variantit aihe-uttavat tyypin 2 diabetesta, ovat jääneet epäselviksi,mutta tämä geeni saattaa säädellä sekä insuliini-herkkyyttä että insuliinin eritystä.

Uusien geenien etsimiselle on edelleenkin tilaus.Omat tutkimuksemme osoittavat, että muun muassaadiponektiinigeeni saattaisi olla tyypin 2 diabetes-riskiin liittyvä geeni (4), mutta lisätutkimuksiatarvitaan.

Interventiotutkimukset: uusi mahdollisuus tutkiatyypin 2 diabeteksen genetiikkaaTyypin 2 diabeteksen genetiikan tutkimukset ovatpaljolti perustuneet poikkileikkaustutkimuksiin, joissaon verrattu eri geenivarianttien tai niistä muodos-tettujen haplotyyppien esiintyvyyden eroja tyypin 2diabeetikoilla ja kontrollihenkilöillä. Tällä tutki-musasetelmalla on kuitenkin rajoituksensa. Tyypin 2diabeetikkojen ennuste on huono sydänsairauksiensuuren riskin takia, ja eri diabeetikkoaineistot saattavatolla varsin epäedustavia kuolleisuuteen liittyvienseikkojen vuoksi. Useimmissa tutkimuksissa kont-rolliväestölle ei ole tehty oraalista glukoosirasitus-koetta, jolloin kontrolliväestössä saattaa esiintyäeriasteisia glukoosiaineenvaihdunnan häiriöitä, mitkätekevät vaikeaksi löytää tyypin 2 diabetesriskiin liittyviägeenivariantteja. Lisäksi poikkileikkaustutkimuksetovat olleet varsin pieniä, jolloin niiden tilastollinenvoima on ollut huono. Ainoastaan prospektiivisettutkimukset voivat selvittää, mitkä geneettiset muu-tokset todella liittyvät tyypin 2 diabeteksen riskiin.Ideaalisin tutkimusasetelma on prospektiivineninterventiotutkimus, koska näissä tutkimuksissavoidaan lisäksi selvittää sitä, miten ympäristö taielintavat vaikuttavat tyypin 2 diabeteksen riskiin.

Suomalainen diabeteksen interventiotutkimus,the Finnish Diabetes Prevention Study (DPS), osoitti,että tehokkailla elämäntapamuutoksilla voidaan saadaaikaan 58 prosentin väheneminen uusien tyypin 2diabetestapausten ilmaantumisessa (5). Tämäntuloksen varmisti amerikkalainen tutkimus (6). Tässätutkimuksessa elintapamuutokset vähensivät tyypin2 diabeteksen riskiä myös 58 prosenttia ja metformiini31 prosenttia. Kolmas interventiotutkimus, ns. STOP-

NIDDM -tutkimus osoitti, että akarboosi vähentää25 prosenttia tyypin 2 diabeteksen riskiä (7).

Edellä mainitut interventiotutkimukset ovatantaneet ja antavat vastedes erittäin tärkeää lisätietoatyypin 2 diabeteksen genetiikasta.

DPS-tutkimuksesta saadaan tietoa siitä, mikä oneri geenien ja elintapojen muutoksen yhteisvaikutustyypin 2 diabeteksen riskin kannalta. STOP-NIDDM-tutkimus taas vastaa kysymykseen, onko geenien jadiabeteksen hoidossa käytettävän lääkkeen välilläyhteisvaikutusta tyypin 2 diabeteksen riskin suhteen.

Mitä näistä tutkimuksista olemme oppineet? DPS-tutkimuksesta tehdyt geneettiset analyysit ovat osoit-taneet muun muassa sen, että henkilöt, joilla on PPAR-γ2-geenin 12Ala-alleeli, reagoivat erityisen hyvinelintapamuutoksiin. Interventioryhmässä ei kenel-lekään, joilla oli Ala12Ala-genotyyppi, kehittynytdiabetesta (8). Koska 12Ala-alleeli on diabeteksensuhteen suojaava tekijä, merkitsee tutkimustulos sitä,että suojavaikutus voi paljolti johtua edullisesta geeninja elintapojen vaikutuksen välisestä yhteisvaikutuk-sesta. Samanlaisia tuloksia on saatu myös muidengeenien suhteen (hepaattinen lipaasi, tuumorinek-roositekijä alfa) (9,10). Toisin sanoen näyttää siltä,että elintapamuutokset parantavat ennen muuta”suojaavien” genotyyppien tehoa diabeteksenehkäisyssä.

STOP-NIDDM -tutkimuksen geneettiset analyysitovat olleet mielenkiintoisella tavalla erilaisia. PPARγ2-geenin Pro12Pro-genotyyppi lisäsi tyypin 2 diabeteksenriskiä, mutta akarboosin sairastumisriskiä vähentävävaikutus kohdistuikin nyt tähän riskigenotyyppiineikä 12Ala-alleelliin (11). Samanlaisia tuloksia saimmeadiponektiinigeenin suhteen (4). Näin ollen tyypin 2diabetesta ehkäisevä vaikutus näyttää olevan erilainensen mukaan, onko kyse tyypin 2 diabeteksen ehkäisystäelintapamuutoksilla tai lääkkeellä. Mekanismin eri-laisuus saattaa viitata siihen, että elintapojen ja lää-kehoidon yhdistäminen tarjoisi erityisen hyvän suojantyypin 2 diabeteksen ehkäisyssä.

Insuliinineritystä säätelevät geenit ovat tärkeitätyypin 2 diabeteksen riskigeenejäVallitseva käsitys tyypin 2 diabeteksen synnystä on se,että tämän sairauden ensisijainen häiriö on insuliini-resistenssi ja insuliininerityksen häiriöt tulevat ratkai-seviksi taudin puhkeamishetkellä. Geneettiset analyysitvarsinkin DPS-tutkimuksen aineistosta ovat asettaneettämän käsityksen kyseenalaiseksi. Insuliinin signa-lointia säätelevät geenit eivät liittyneet tyypin 2 dia-beteksen riskiin (12), mutta useat insuliinineritystä


6

säätelevät geenit, kuten sulfonyyliureareseptori 1 jaKir6.2, ovat osoittautuneet tärkeiksi riskigeeneiksi(13). Lisäksi olemme löytäneet vielä julkaisematto-massa tutkimuksessamme insuliinin eritystä sääte-levän geenin, joka lisää huomattavasti tyypin 2 dia-betekseen sairastumisen riskiä.

Nämä havainnot viittaavat siihen, että meidänpitäisi ehkä tarkistaa käsitystämme tyypin 2 diabe-teksen synnystä ja keskittyä entistä enemmän insu-liinin eritystä sääteleviin geeneihin. Näin ollen inter-ventiotutkimuksiin liittyvä tyypin 2 diabeteksengenetiikka on antanut uuden suunnan tutkimuksille.Tulevat vuodet kertovat, johtaako tämä tie uusiintärkeisiin havaintoihin.

VIITTEET1. Huopio H, Reimann F, Ashfield R, Komulainen J, Lenko H-L,Rahier J, Vauhkonen I, Kere J, Laakso M, Ashcroft F, Otonkoski T:Dominantly inherited hyperinsulism caused by a mutation in thesulphonylurea receptor type 1. J Clin Invest 106:897-906, 2000.

2. Huopio H, Otonkoski T, Vauhkonen I, Reimann F, Ashcroft FM,Laakso M: A new subtype of autosomal dominant diabetesattributable to a mutation in the gene for sulfonylurea receptor 1.Lancet 361:301-307, 2003.

3. Deeb SS, Fajas L, Nemoto M, Pihlajamäki J, Mykkänen L, KuusistoJ, Laakso M, Fujimoto W, Auwerx J: A Pro12Ala substitution inPPAR_2 associated with decreased receptor activity, lower bodymass index and improved insulin sensitivity. Nature Genetics 20:284-287, 1998.

4. Zacharova J, Chiasson JL, Laakso M for the STOP-NIDDM StudyGroup: The common polymorphisms (SNP +45 and SNP +276) ofthe adiponectin gene predict the conversion from impaired glucosetolerance to type 2 diabetes: the STOP-NIDDM trial. Diabetes54:893-899, 2005.

5. Tuomilehto J, Lindström J, Eriksson JG, Valle TT, Hämäläinen H,Ilanne-Parikka P, Keinänen-Kiukaanniemi S, Laakso M, LouherantaA, Rastas M, Salminen V, Uusitupa M for the Finnish DiabetesPrevention Study Group. New Engl J Med 344:1343-1350, 2001.

6. The Diabetes Prevention Program Research Group. New Engl JMed 346:393-403, 2002.

7. Chiasson J-L, Josse RG, Gomis R, Hanefeld M, Karasik A, LaaksoM, for the STOP-NIDDM Trial Research Group: Acarbose forprevention of type 2 diabetes mellitus: the STOP-NIDDM randomisedtrial. Lancet 359:2072-2077, 2002.

8. Lindi VI, Uusitupa MI, Lindström J, Louheranta A, Eriksson JG,Valle TT, Hämäläinen H, Ilanne-Parikka P, Keinänen-KiukaanniemiS, Laakso M, Tuomilehto J for the Finnish Diabetes Prevention StudyGroup: Association of the Pro12Ala polymorphism in the PPAR-gamma2 gene with 3-year incidence of type 2 diabetes and bodyweight change in the Finnish Diabetes Prevention Study. Diabetes51:2581-2586, 2002.

9. Todorova B, Kubaszek A, Pihlajamäki J, Lindström J, Eriksson J,Valle TT, Hämäläinen H, Ilanne-Parikka P, Keinänen-KiukaanniemiS, Tuomilehto J, Uusitupa M, Laakso M: The G-250A promoterpolymorphism of the hepatic lipase gene predicts the conversionfrom impaired glucose tolerance to type 2 diabetes: The FinnishDiabetes Prevention Study. J Clin Endocriol Metab 89:2019-2023,2004.

10. Kubaszek A, Pihlajamäki J, Komarovski V, Lindi V, Lindström J,Eriksson J, Valle TT, Hämäläinen H, Ilanne-Parikka P, Keinänen-Kiukaanniemi S, Tuomilehto J, Uusitupa M, Laakso M: Promoterpolymorphims of the TNF-· (G-308A) and IL-6 (C-174G) genespredict the conversion from impaired glucose tolerance to type 2diabetes. The Finnish Diabetes Prevention Study. Diabetes 52:1872-1876, 2003.

11. Andrulionyte L, Zacharova J, Chiasson JL, Laakso M for theSTOP-NIDDM Study Group: Common polymorphisms of the PPAR-g2 (Pro12Ala) and PGC-1a (Gly482Ser) genes are associated withthe conversion from impaired glucose tolerance to type 2 diabetesin the STOP-NIDDM trial. Diabetologia 47:2176-2184, 2004.

12. Laukkanen O, Pihlajamäki J, Lindström J, Eriksson J, Valle TT,Hämäläinen H, Ilanne-Parikka P, Keinänen-Kiukaanniemi S,Tuomilehto J, Uusitupa M, Laakso M: Common polymorphisms inthe genes regulating the early insulin signalling pathway: effects onthe weight change and the conversion from impaired glucosetolerance to type 2 diabetes. The Finnish Diabetes Prevention Study. Diabetologia 47:871-877, 2004.

13. Laukkanen O, Pihlajamäki J, Lindström J, Eriksson J, Valle TT,Hämäläinen H, Ilanne-Parikka P, Keinänen-Kiukaanniemi S,Tuomilehto J, Uusitupa M, Laakso M for the Finnish DiabetesPrevention Study Group: Polymorphisms in the SUR1 (ABCC8) andKir6.2 (KCNJ11) genes predict the conversion from impaired glucosetolerance to type 2 diabetes. The Finnish Diabetes Prevention Study. J Clin Endocrinol Metab 89:6286-6290, 2004.


7


Per-Henrik Groop, LKT, sisätautiopin dosenttiFinnDiane-tutkimuksen vastuullinen tutkijaFolkhälsanin tutkimuskeskusHelsingin yliopistollinen keskussairaala

DIABETES monine kasvoineen ja lisäsairauksineenon yleisimpiä kansantautejamme ja kansantaloudellemerkittävä rasite. Diabeteksen hoidon kustannuksetovat lähes 12 % maamme terveydenhuollon kokonais-kustannuksista, vaikka diabeetikoiden osuus väestöstäon vain 4 %. Lisäksi diabetes yleistyy huolestuttavastiepidemian tavoin. Kasvu johtuu ennen kaikkea tyypin2 diabeteksen lisääntymisestä, ja tämä taas liittyykiinteästi ylipainon ja lihavuuden yleistymiseen.Korkeat hoitokustannukset nivoutuvat vahvastidiabeteksen aiheuttamiin lisäsairauksiin eli munu-aissairauteen (nefropatiaan), verkkokalvosairauteen(retinopatiaan), hermovaurioon (neuropatiaan) sekäsydän- ja verisuonisairauksiin (makroangiopatiaan).Näin ollen lisäsairauksien ennaltaehkäisy ja hoito onensisijaisen tärkeää diabetesta sairastavien henkilöidenhyvinvoinnin ylläpitämiseksi sekä yhteiskunnalleaiheutuneiden korkeiden kustannusten kurissapitämiseksi.

FinnDiane on maanlaajuinen monikeskus-tutkimusFinnDiane on maanlaajuinen monikeskustutkimus,jonka tavoitteena on tunnistaa perintö- ja ympäristö-tekijöiden joukosta diabeteksen lisäsairauksille altis-tavia riskitekijöitä. Nimi FinnDiane on lyhennysenglanninkielisestä nimestä The Finnish DiabeticNephropathy Study. Tutkimus alkoi marraskuussa1997, ja projektiin osallistuu 91 keskusta ympäriSuomea (16 keskussairalaa, 4 yliopistosairaalaa, 26aluesairaalaa ja 45 terveyskeskusta). Keskuksissadiabetesta sairastavien henkilöiden hoidosta vastaavatlääkärit ja hoitajat ovat FinnDiane-projektille erityisentärkeitä, koska he rekrytoivat ja tutkivat projektiinosallistuvat potilaat. Tiedot ja potilasnäytteet käsi-tellään ja analysoidaan Helsingissä Folkhälsanintutkimuskeskuksessa ja Helsingin yliopistollisessakeskussairaalassa, jossa projektiin osallistuu yhteensä30 tutkijaa ja hoitohenkilökuntaan kuuluvaa.

FinnDiane laajeneeKaikista Suomen 30 000 tyypin 1 diabeetikostaFinnDiane-projektin tavoitteena on tutkia noin 6 000henkilöä eli peräti 20 % kaikista Suomen tyypin 1diabeetikoista sekä heidän lähisukulaisiaan. Tähänmennessä diabeetikkoja on tutkittu noin 4 500 (15%) ja heidän sukulaisiaan noin 2 500. Tutkimuksenkruunaa vuonna 2004 alkanut potilaiden seuranta-vaihe.

Mitä FinnDianessa tutkitaan?Koska lisäsairaudet aiheutuvat mitä todennäköisim-min ympäristö- ja perintötekijöiden yhteisvaikutuk-sesta (interaktiosta), molempien tutkiminen ja tunte-minen on erityisen tärkeää. Tämän vuoksi FinnDiane-projektissa kerätään laajalti tietoja myös elämänta-voista, kuten liikunnasta, tupakoinnista, ruokailu-tottumuksista ja elämäntilanteesta. Näiden tietojenyhdistäminen sekä kliinisiin että erilaisista geeni-analyyseista saatuihin tutkimustuloksiin tulee anta-maan paljon uutta tietoa lisäsairauksien syntymeka-nismeista.

Nefropatia eli diabeettinen munuaissairaus onFinnDianen painopisteenä. Syynä on se, että nefro-patiaan liittyy jopa 37-kertaisesti kohonnut ennen-aikaisen kuoleman riski sydän- ja verisuonisairauksistajohtuen. Lisäksi diabeettista nefropatiaa sairastavillahenkilöillä tavataan muita useammin vakavia lisä-sairauksia, kuten proliferatiivinen retinopatia jaautonominen neuropatia. Toistaiseksi emme tiedä,miksi vain kolmasosalle diabeetikoista kehittyy vakavialisäsairauksia. Arvellaan, että perintötekijöillä on suurimerkitys niiden synnyssä, koska komplikaatiot näyt-tävät kasautuvan tiettyihin perheisiin.

Diabeettisen nefropatian hoitotavoitteet ovatyhä saavuttamattaSuomen Diabetesliitto julkaisi diabeettisen nefro-patian hoito-ohjeet vuonna 1991 ja 1996. Ohjeissapainotettiin erityisesti verenpaineen hoidon, sokeri-tasapainon, tupakoinnin lopettamisen ja tiettyjenverenpainelääkkeiden (ACE:n estäjien) käytön tärke-yttä. FinnDiane-aineiston avulla tutkittiin miten hoito-tavoitteet toteutuvat Suomessa. Tulos on hälyttävän

FinnDiane tutkii diabeteksenlisäsairauksia

8


huono ja kielii siitä, että diabeettisen nefropatianhoito Suomessa ei ole optimaalinen. Ainoastaan 20%:lla nefropatiaa sairastavista diabeetikoista verenpaineoli tavoitetasolla eli alle 130/85 mmHg. Kun otetaanhuomioon, että verenpaineen optimaalinen hoito onnefropatian etenemisen kannalta ensisijaisen tärkeätä,tämän tiedon pitäisi johtaa toimenpiteisiin. Tulostaheikentää entisestään se, että verenpaineen tavoite-tason pitäisi uuden tiedon valossa olla vieläkin alhai-sempi eli alle 125/75 mmHg. FinnDiane osoitti myös,että nefropatiaa sairastavat diabeetikot tupakoivatyleisesti, jopa useammin kuin muu väestö. Hyväsokeritasapaino (HbA1c alle 7.5 %) oli harvinaisempaanefropatiaa sairastavilla ja koko aineistossa vain jokaneljäs oli saavuttanut tavoitteen (1).

Diabeetikoiden verisuonet jäykistyvät varhainPulssipaine, eli systolisen ja diastolisen verenpaineenero, nousee odotetusti iän myötä ja kuvaa verisuontenjäykkyyttä. Mitä korkeampi pulssipaine on, sitä jäy-kemmät verisuonet ovat. FinnDiane-tutkimuksessavertasimme tyypin 1 diabeetikkoja (N=2 988) Terveys2000 -tutkimuksen terveisiin henkilöihin (N=5 846)ja havaitsimme, että tyypin 1 diabeetikoilla pulssipainealkaa nousta jopa 15–20 vuotta aikaisemmin kuinterveillä henkilöillä (2). Verisuonten ennenaikainenjäykistyminen voi mahdollisesti selittää diabeetikoidenlisääntynyttä riskiä saada sydän- ja verisuonisairauksiamyös silloin, kun heillä ei ole munuaistautia. Tämäon FinnDiane-tutkimuksen tärkeimpiä havaintoja.Mainittakoon, että Diabetestutkijat ja diabetologit rypalkitsivat Mats Rönnbackin tästä työstä Nuorentutkijan palkinnolla.

Onko nefropatia tulehduksellinen tila?Monet tutkimukset ovat osoittaneet, että kohonnutveren CRP-pitoisuus eli krooninen tulehdus liittyysekä yleiseen verisuonten kalkkeutumiseen että riskiinsaada sydäninfarkti. Nämä ovat myös diabeettisennefropatian ilmentymiä, ja siksi heräsikin kysymys,voiko alkava ja pitkälle edennyt nefropatia olla myöstulehduksellinen tila? Asiaa tutkittiin pienemmässäFinnDiane-aineistossa ja todettiin, että CRP ja myöstoinen tulehdusmarkkeri eli interleukiini-6 ovatnefropatiaa sairastavilla potilailla normaalia korke-ammalla tasolla (3). Tulos ei ollut yllättävä, kunotetaan huomioon näiden diabeetikoiden lisääntynytriski kuolla ennenaikaisesti sydän- ja verisuoni-sairauksiin. Samassa aineistossa havaittiin myöskomplementtijärjestelmän aktivaatiota, minkä osoitti

mannan-binding lectin (MBL)-pitoisuuksien kohon-neet arvot nefropatiaa sairastavilla (4).

Syntymäpaino ja verenpaineHenkilöillä, joilla on alhainen syntymäpaino, onuseissa tutkimuksissa havaittu olevan suurempi riskisairastua sydän- ja verisuonisairauksiin, tyypin 2 dia-betekseen, verenpainetautiin ja munuaistautiin.Pitkään on myös epäilty, että alhainen syntymäpainolisäisi diabeettisen nefropatian riskiä. Asiaa tutkittiinFinnDianessa ja todettiin, että Suomessa alhainensyntymäpaino ei lisää diabeettisen nefropatian riskiä.Sen sijaan laaja selvitys (N=3 115) osoitti, että naisillayhden kilon alhaisempi syntymäpaino on yhteydessä3–4 mmHg korkeampaan verenpainetasoon aikuis-iällä (5). Ero ei tunnu suurelta, mutta se on suuruu-deltaan samaa luokkaa kuin monissa laajoissaverenpainetutkimuksissa. Hypertension-lehti käsittelitätä FinnDiane-tutkimusta pääkirjoituksessaansamassa numerossa, jossa artikkelimme julkaistiin.

Vapaa-ajan liikunta ja sokeritasapainoLiikunnan vaikutusta pitkäaikaiseen sokeritasapai-noon on tutkittu varsin vähän, vaikka sen vaikutusinsuliiniherkkyyteen on pitkään ollut tiedossa.FinnDiane-projektissa selvitetään perusteellisestipotilaiden liikuntatottumuksia, ja ensimmäisethavainnot julkaistiin tämän vuoden alussa (6).Vähäinen vapaa-ajan liikunta oli yhteydessä huonoonsokeritasapainoon naisilla, mutta miehillä ei pystyttyhavaitsemaan tällaista eroa. Sen sijaan miehet käyttivätvähemmän insuliinia ollessaan aktiivisia, mikä voiolla yksi selitys havaittuihin eroihin sukupuoltenvälillä.

Geenit ja diabeettinen nefropatiaFinnDiane-potilasmateriaalin geneettisissä analyy-seissä olemme tutkineet useiden geenimuutostenosallisuutta tyypin 1 diabeteksen lisäsairauksiin. Näistäkahden muutoksen havaittiin olevan yhteydessälisäsairauksien syntyyn. RAGE-geenin (lyhenne tuleeenglanninkielisistä sanoista Receptor for AdvancedGlycation End-products) promoottorialueella, nuk-leotidikohdassa-374 sijaitsevan AA-genotyypinhavaittiin olevan huomattavasti yleisempi potilailla,joilla oli normaali albumiinin eritys virtsaan kuinniillä potilailla, joilla oli nefropatia (7). Lisäksi havait-simme AA-genotyypin omaavilla potilailla vähemmänkoronaaritautia, sydäninfarkteja ja jalkojen valti-moiden ahtaumia. Näihin havaintoihin perustuenvoimme päätellä, että kyseisellä genotyypillä on

9


suojaava vaikutus diabeettisen nefropatian syntyynniillä potilailla, joilla on huono sokeritasapaino. LisäksiAA-genotyypillä on suojaava vaikutus sydän- ja veri-suonitautien synnyssä tyypin 1 diabetespotilailla.

Toisen geenimuutoksen, joka johtaa leusiininmuuttumiseen proliiniksi neuropeptidi Y-proteiininkohdassa 7 (Leu7Pro), havaitsimme olevan huomat-tavasti yleisemmän niillä potilailla, joilla oli nefro-patia (8). Lisäksi näillä potilailla oli huonompi pitkä-aikainen glukoositasapaino, enemmän sydänsairauksiaja korkeammat seerumin triglyseridipitoisuudet kuinniillä potilailla, joilla oli normaali aminohappo(leusiini) tässä kohdassa. Näin ollen Leu7Pro-aminohappomuutos voi vaikuttaa geneettiseenalttiuteen sairastua diabeettiseen nefropatiaan jasydänsairauteen, mahdollisesti vaikuttamalla soke-ritasapainoon ja triglyseridien määrään.

Ympäristötekijät lisäävät tyypin 1 diabeteksenriskiäTyypin 1 diabeteksen syntyyn vaikuttavat perinnöllisettaipumukset sekä useiden, osittain tuntemattomienympäristötekijöiden yhteisvaikutukset. Kromosomissa6 sijaitsevan HLA-alueen geenit ja niiden variantitvoivat joko lisätä tai vähentää diabeteksen riskiä. Onolemassa korkean, neutraalin tai matalan riskin HLA-genotyyppejä sekä suojaavia HLA-genotyyppejä.Tutkimme yhteistyössä suomalaisten lastenlääkärienkanssa, onko näiden HLA-genotyyppien esiinty-vyydessä tapahtunut muutoksia 65 viime vuodenaikana, koska näyttää selvästi siltä, että tyypin 1diabetes yleistyy sekä Suomessa että muuallamaailmassa. Vertasimme sellaisia tyypin 1 diabee-tikoita, jotka olivat sairastuneet vuosina 1939–1965potilaisiin, jotka olivat sairastuneet vuosina1990–2001. Mielenkiintoista näistä tutkimuksistasaaduissa tuloksissa oli se, että myöhemmin sairas-tuneilla oli vähemmän korkean riskin ja enemmänsuojaavia HLA-genotyyppejä kuin niillä, jotka olivatsairastuneet ennen vuotta 1965. Tulos viittaa siihen,että perinnöllisen taipumuksen osuus on vähentynytsamalla kun ympäristön osuus on lisääntynyt (9).

LopuksiOn todella ilahduttavaa nähdä, että tällainen laajasuomalaisista lääkäreistä ja hoitajista koostuva yhteis-työverkosto on talkoovoimin pystynyt luomaanFinnDiane-tyyppisen tutkimuksen, joka onnistuessaanhyödyntää potilaita paremman diagnostiikan sekätehokkaamman hoidon muodossa. Lisäksi uskomme,että tutkimustulokset tulevat antavat vakaan pohjan

lisäsairauksien syntymekanismien ymmärtämiseensekä niiden tehokkaaseen ehkäisemiseen.

VIITTEET1. Fagerudd J, Forsblom C, Pettersson-Fernholm K, Groop PH onbehalf of the FinnDiane study. Implementation of guidelines for theprevention of diabetic nephropathy. Diabetes Care 2004; 27: 803-4.

2. Rönnback M, Fagerudd J, Forsblom C, Pettersson-Fernholm K,Reunanen A, Groop PH, on behalf of the FinnDiane Study Group.Altered age-related blood pressure pattern in type 1 diabetes.Circulation 2004; 110: 1076-1082.

3. Saraheimo M, Teppo A-M, Forsblom C, Fagerudd J, Groop P-H,on behalf of the FinnDiane Study Group. Diabetic nephropathy isassociated with low-grade inflammation in Type 1 diabetic patients.Diabetologia 2003; 46: 1402-1407.

4. Saraheimo M, Forsblom C, Hansen TK, Teppo A-M, FageruddJ, Pettersson-Fernholm K, Thiel S, Tarnow L, Ebeling P, Flyvbjerg A,Groop P-H, on behalf of the FinnDiane Study Group. Increasedlevels of mannan-binding lectin in type 1 diabetic patients withincipient and overt nephropathy. Diabetologia 2004; 48: 198-202.

5. Fagerudd J, Forsblom C, Pettersson-Fernholm K, Saraheimo M,Wadén J, Rönnback M, Rosengård-Bärlund M, af Björkesten C-G,Thorn L, Wessman M, Groop PH, on behalf of the FinnDiane StudyGroup. Birth weight is inversely correlated to adult systolic bloodpressure and pulse pressure in type 1 diabetes. Hypertension 2004;44: 832-837.

6. Wadén J, Tikkanen H, Forsblom C, Fagerudd J, Pettersson-Fernholm K, Lakka T, Riska M, Groop P-H, on behalf of the FinnDianeStudy Group. Diabetes Care 2005; 28: 777-782.

7. Pettersson-Fernholm K, Forsblom C, Hudson BI, Perola M, GrantPJ, Groop P-H, for the FinnDiane Study Group. The functional -374 T/A RAGE gene polymorphism is associated with proteinuriaand cardiovascular disease in type 1 diabetic patients. Diabetes2003; 52: 891-894.

8. Pettersson-Fernholm, Karvonen MK, Kallio J, Forsblom CM,Koulu M, Pesonen U, Fagerudd JA, Groop P-H, for the FinnDianeStudy Group. Leucine 7 to proline 7 polymorphism in thepreproneuropeptide Y is associated with proteinuria, coronary heartdisease, and glycemic control in type 1 diabetic patients. DiabetesCare 2004; 27: 503-509.

9. Hermann R, Knip M, Veijola R, Simell O, Laine A-P, ÅkerblomHK, Groop P-H, Forsblom C, Pettersson-Fernholm K, Ilonen J, theFinnDiane Study Group. Temporal changes in the frequencies ofHLA genotypes in patients with type 1 diabetes – indication of anincreased environmental pressure? Diabetologia 2003; 46: 420-425.

FinnDianen tavoite ja visioFinnDianen tavoite on tunnistaa sellaisia perintö- jaympäristötekijöitä, jotka johtavat diabeettistenlisäsairauksien syntyyn. Visio on ymmärtää mitenlisäsairaudet kehittyvät, jotta tiedon avulla voitaisiinentistä aikaisemmin diagnosoida mahdolliset ongel-mat ja räätälöidä hoito siten, että lisäsairaudet voidaankokonaan ehkäistä.

10


KULUNUT vuosi oli Diabetestutkimussäätiön 28.toimintavuosi. Säätiö jakoi vuoden aikana tieteellisiäapurahoja yhteensä 200 000 euroa. Apurahan saikymmenen tutkijaa tai tutkimusryhmää. Perusta-misestaan lukien säätiö on jakanut yhteensä2 046 000 euroa.

TiedotusDiabetesliiton tiedotuspäällikkö Tarja Sampo on vas-tannut säätiön tiedotuksesta. Säätiö julkaisi kesä-kuun Diabetes-lehden välissä lehden lukijakunnalletarkoitetun vuosikertomuksen vuodelta 2003.Diabetes-lehdessä julkaistiin neljän ilmoituksen sarja,jossa vedottiin lehden lukijoihin lahjoitusten ja testa-menttien saamiseksi diabetestutkimukseen. Diabetes-liiton www-sivuilla olevaa Diabetestutkimussäätiönosuutta kehitettiin edelleen.

HallintoSäätiön hallitus piti vuosikokouksensa 20.4.2004.Työvaliokunta kokoontui toimintavuonna kolmekertaa ja varainsijoitusvaliokunta kuusi kertaa.Tieteellinen valiokunta kokoontui kerran. Diabetes-liiton tiedotuspäällikkö on osallistunut säätiönhallituksen ja työvaliokunnan kokouksiin. Säätiönpuheenjohtajana toimi professori Matti Uusitupa.Säätiön varapuheenjohtajina toimivat talousjohtajaJouko Oksanen ja laamanni Pekka Merilampi. Säätiönasiamiehenä on toiminut talouspäällikkö JarmoRiihelä, joka on toiminut myös säätiön hallituksen jatyövaliokunnan sihteerinä. Dosentti Leena Moilanentoimi tieteellisen valiokunnan sihteerinä. Säätiöntaloushallinto hoidettiin Diabetesliitossa.

APURAHAT 2004

Diabetestutkimussäätiö jakoi 200 000 euroaapurahoinaSäätiöön lähetettiin 47 apurahahakemusta, joidenyhteissumma oli 1 183 103 euroa. Ensisijaisestikaksivuotista apurahaa haki kuusi tutkijaa, isoa apu-rahaa 19 ja pientä apurahaa 22 tutkijaa. Apurahan saikymmenen tutkijaa.

Diabetestutkimussäätiön toiminta-kertomus 1.1.-31.12.2004

Kaksivuotinen apuraha, 40 000 euroa/vuosi• Professori Rainer Rauramaa, Kuopion yliopiston liikunta-lääketieteen tutkimuslaitos, "Liikunnan annosvasteet.Satunnaistettu kontrolloitu tutkimus säännöllisen liikunnanja dieetin vaikutuksista tulehdusreaktioon, endoteeli-toimintaan ja ateroskleroosiin"

- Tutkimuksella pyritään löytämään niitä solutasonmekanismeja, joiden välityksellä lihastyö sääteleeenergia-aineenvaihduntaa. Tutkimus auttaa ymmär-tämään liikunnan vaikutustapoja insuliiniherkkyydenparanemisessa ja siten tyypin 2 diabeteksen ja varsinkinsiihen liittyvien verisuonisairauksien ehkäisyssä jahoidossa. Erityisesti tutkimuksella on tarkoitus sel-ventää terveyden kannalta edullisen liikunta-annoksenmäärää sekä laatua vertailemalla kestävyysliikuntaaja lihaskuntoharjoittelua. Käytännön tavoitteena onpäästä täsmentämään liikuntaohjeita, joilla tähdätäänpysyviin elintapamuutoksiin.

Isommat apurahat, 25 000 euroa/tutkija• Vanhempi tutkija Robert Hermann, Turun yliopisto,"Vanhempien sukuhistoriallisten linjojen käyttö diabetes-geenien hienokartoituksessa Suomessa”

- Perimän osuus tyypin 1 diabeteksen synnyssä onnoin 50 prosenttia. Tutkimuksen päämääränä onkehittää täysin uudenlainen tapa löytää geeni-variantteja, jotka johtavat tyypin 1 diabeteksenkehittymiseen. Tavoitteena on ymmärtää paremminperinnöllisyyden merkitys sairauden kehittymisessäsekä kehittää seulontamenetelmiä, joiden avullavoidaan tunnistaa suuressa sairastumisvaarassa olevatlapset. Saatua tietoa pystyttäisiin hyödyntämään myöstyypin 1 diabeteksen ehkäisyyn tähtäävien menetel-mien kehittämisessä.

• Tutkija Patricia Iozzo, Turun yliopiston PET-keskus,"Maksan glukoosi- ja rasvahappoaineenvaihdunnanmittaaminen tutkittavaan kajoamatta"

- Maksan aineenvaihdunnan häiriötä pidetään erittäinkeskeisenä tyypin 2 diabeteksen synnyssä. Maksanaineenvaihdunnan mittaaminen on kuitenkin erittäin

11


vaikeaa, ihmisellä sen suora mittaaminen on ollutmahdotonta. Tutkimuksen tarkoituksena on testatatutkittavaan kajoamatonta PET-kuvantamismenetel-mää eläinmallin avulla. Kehitettäviä menetelmiä ontarkoitus käyttää vastaisuudessa tyypin 2 diabetestaja metabolista oireyhtymää sairastavien tutkimiseenja diabeteslääkkeiden maksavaikutusten selvittä-miseen.

• Dosentti Merja Roivainen, Kansanterveyslaitos, "Echovirus9 diabetogeenisyydestä vastaavien geenien ja geneettistendeterminanttien identifiointi". Tästä 17 000 euroa on NovoNordisk Farman lahjoittama Novo Nordisk Grant -apuraha.

- Viime vuosina on saatu yhä enemmän näyttöä siitä,että äkillisiä tulehduksia aiheuttavat enteroviruksetliittyvät tyypin 1 diabeteksen puhkeamiseen. Tutki-mushankkeen tavoitteena on selvittää, mikä tekeeenteroviruksesta tyypin 1 diabetekselle altistavan.Vasta kun tämä ymmärretään yksityiskohtaisesti, onturvallista kehittää enterovirusrokote ja mahdollisestimyös muita tulehduksilta suojaavia keinoja.

Pienemmät apurahat• Lastentautien erikoislääkärit dosentti Päivi Miettinen jadosentti Timo Otonkoski, Helsingin yliopiston Biomedicum,9 000 euroa, "EGF-reseptorivälitteinen signaalitie beeta-solujen kehityksessä ja fysiologiassa"

- Tutkimus auttaa pyrkimyksissä luoda insuliiniatuottavia kantasoluja sekä lääkkeitä tyypin 2 diabetek-seen. Kantasolusiirrot tähtäävät tuhoutuneen haimankorvaamiseen sikiöstä otetuilla kantasoluilla, jotkaerilaistuvat insuliinia tuottaviksi beetasoluiksi. Ennenkuin tähän päästään, haiman kehitys ja erityisestibeetasolujen syntyyn vaikuttavat tekijät on tarkointunnettava. Tutkimusmallina käytetään siirtogeenisiähiiriä.

• Filosofian tohtori Marita Poskiparta, Jyväskylän yliopisto,9 000 euroa, "Erilaisten terveysneuvontamallien vaikuttavuustyypin 2 diabeteksen ehkäisyn elintapaneuvonnassa"

- Tutkimuksella pyritään saamaan tietoa siitä, mil-lainen neuvontakeskustelu auttaa parhaiten pysyviinelintapamuutoksiin. Tutkimuksessa arvioidaan myösneuvonnan kustannuksia. Tavoitteena on tuottaapysyviä käytäntöjä terveyskeskuksiin, ja tutkimusniveltyy käynnissä olevaan Dehkon 2D-hankkeeseen.

• Terveydenhuollon maisteri Virpi Lindi, Kuopion yliopisto,9 000, "Peroksisomi proliferaattoreilla aktivoituvanreseptorigeenin ja sen kohdegeenien ilmentyminenihonalaisessa rasvakudoksessa"

- Lihavuuden perinnöllisen taustan selvittäminenauttaa ymmärtämään lihavuuteen liittyviä aineen-vaihdunnan häiriöitä ja antaa uutta tietoa mekanis-meista, jotka vaikuttavat rasvakudoksen muodostu-miseen ja lihavuuden kehittymiseen. Tutkimuksentavoitteena on lisätä lihavuuden syiden entistäsyvällisempää tuntemusta, jolloin voitaisiin tehok-kaammin tunnistaa ne henkilöt, joilla on perinnöllinentaipumus lihavuuteen tai tyypin 2 diabetekseen.

• Lääketieteen kandidaatti Lauri Kajonsaari, Helsinginyliopisto, 9 000 euroa, "Diabeteslääke repaglinidin meta-boliaan vaikuttavat lääkeaineinteraktiot"

- Koska tyypin 2 diabeetikot joutuvat usein käyttämäänuseita lääkevalmisteita, tarvitaan tutkimusta diabetes-lääkkeiden ja muiden lääkkeiden yhteisvaikutuksista.Tutkimuksen tavoitteena on selvittää repaglinidin eliinsuliinineritystä haimasta lisäävän lääkkeen yhteis-vaikutuksia eräiden muiden lääkeaineiden kanssa.

• Tutkija Johanna Rinta-Valkama, Helsingin yliopisto,4 500 euroa, "Densiini- ja filtriini auto-vasta-aineetdiabeetikoilla ja niiden yhteys diabeettiseen nefropatiaan"

• Dosentti Jaana Laitinen, Oulun aluetyöterveyslaitos,4 500 euroa, "Äidin raskauden ajan painonkehityksenyhteys 15-vuotiaiden lasten lihavuuteen – Pohjois-Suomessavuonna 1985–86 syntyneiden seurantatutkimus"

12

SÄÄTIÖN varojen sijoittamisesta huolehtii hallituksennimeämä asiantuntijoista koostuva varainsijoitus-valiokunta, joka on vahvistanut sijoitustoiminnassanoudatettavat periaatteet. Näiden periaatteidenmukaan mm.

1. Sijoitustoiminnassa pyritään turvaamaan säätiöntoiminnan hoitamiseksi tarvittavat varat ja tuototsekä lyhyellä että pitkällä tähtäimellä.2. Varat pyritään sijoittamaan vastuullisesti, tuottavastija turvaavasti.3. Varat sijoitetaan pitkäjänteisesti. Sijoitustoimintaon aktiivista, mutta ei spekulatiivista.4. Sijoitustoiminnassa riskejä pyritään hallitsemaanmm. hajauttamalla sijoituksia instrumenteittain, koh-teittain, valuutoittain ja alueittain. Myös sijoitustenlikvidiys ja arvonsäilyvyys pyritään turvaamaan.5. Sijoitustoiminnassa otetaan huomioon eettisetperiaatteet tavassa toimia ja sijoituskohteita valittaessa.6. Testamenttilahjoittajia kunnioitetaan. Lahjoituk-sena saatuja asuinhuoneistoja pyritään pitämäänpitkäaikaisena osana sijoitussalkkua.7. Sijoitustoiminnassa pyritään korkeaan markkina-tuottoon sijoitusperiaatteiden puitteissa.8. Toiminnassa pyritään käyttämään korkeaa ja moni-puolista asiantuntemusta.

Vuoden aikana säätiö vastaanotti lahjoituksina366 000 euroa, joista suurimmat olivat Saara Hurmeentestamentti 301 000 euroa, Helmi Holmgrenin säätiön20 000 euroa, Esko Lindstedtin merkkipäivärahaston17 000 euroa ja Novo Nordiskin 17 000 euroa.

Testamentit ja merkkipäiväjuhliin liittyvät lahjoitukseton rahastoitu asianomaisen henkilön nimeä kantavaanrahastoon. Suurimmat rahastot ovat Osmo Töyrylän,Hilja Sirénin, Arvo Aution ja Elma Järvisen muisto-rahastot. Erittely rahastoista käy ilmi säätiön taseesta.

Apurahojen jako diabetestutkimukseen jatkuivakaana ja oli 200 000 euroa. Sijoitusvuosi oli toinenhyvä vuosi peräkkäin – haasteellisesta toimintaym-päristöstä huolimatta. Säätiön omaisuuden arvo nousivuoden aikana lähes 15 % eli noin 1 miljoona euroa7 948 000 euroon markkina-arvoin laskettuna.Omaisuudesta oli vuoden lopussa asunto-osakkeita10 % (12 %), muita osakesijoituksia 49 % (42 %) jakorkosijoituksia 41 % (46 %).

Sijoitusten realisoitunut nettotuotto tuloslaskel-massa oli 493 000 euroa (439 000 euroa). Kun omai-suuden käypien arvojen ja kirjanpitoarvojen erotuseli omaisuuden arvostuserot lisääntyivät vuodenaikana 356 000 euroa, oli sijoitusten kokonaistuottoedellisvuotisella tasolla (849 000 euroa) eli 11,3 %(12,9 %) käyville arvoille laskettuna. Asunto-osakkeettuottivat noin 6 %, korkosijoitukset noin 8 % jaosakkeet noin 18 %.

Säätiön sijoitustoiminnan tulos on riippuvainenerityisesti pääomamarkkinoiden kehityksestä. Sijoi-tusnäkymät vuodelle 2005 eivät ole suhdannetilannehuomioon ottaen helpot. Säätiön taloudellinen tilannemahdollistaa kuitenkin tutkimuksen rahoituksen jat-kuvuuden apurahojen noustessa 25 % vuonna 2005eli 250 000 euron tasolle.

Säätiön varainhankinta ja sijoitustoiminta


13

Hallitus 1.1. – 31.12.2004

Professori Matti Uusitupa, puheenjohtaja

Laamanni Pekka Merilampi, varapuheenjohtaja

Johtaja Jouko Oksanen, varapuheenjohtaja

Tutkimusjohtaja Per-Henrik Groop

Toimitusjohtaja Jorma Huttunen

FK Ammi Isokallio

Professori Mikael Knip

Varatuomari Paula Kokkonen

Toimitusjohtaja Pekka Laitto

Kaupallinen johtaja Esko Lindstedt

Teknikko Tenho Olin

Puheenjohtaja Helena Rissanen

Kansanedustaja Matti Väistö

Talouspäällikkö Jarmo Riihelä, asiamies, sihteeri

Työvaliokunta 1.1.–20.4.2004

Matti Uusitupa, puheenjohtaja

Ammi Isokallio

Mikael Knip

Pekka Merilampi

Jouko Oksanen

Tenho Olin

Jarmo Riihelä, sihteeri

Työvaliokunta 20.4.–31.12.2004

Matti Uusitupa, puheenjohtaja

Per-Henrik Groop

Ammi Isokallio

Mikael Knip

Pekka Merilampi

Jouko Oksanen

Tenho Olin


Diabetestutkimussäätiön hallintoelimet2004

Tieteellinen valiokunta 1.1.–20.4.2004

Vuoden 2004 apurahat

Professori Leo Niskanen, puheenjohtaja

Professori Sirkka Keinänen-Kiukaanniemi


Dosentti Leena Moilanen, sihteeri

Tieteellinen valiokunta 20.4–31.12.2004

Professori Sirkka Keinänen-Kiukaanniemi,

puheenjohtaja


Dosentti Timo Otonkoski

Dosentti Leena Moilanen, sihteeri

Varainsijoitusvaliokunta 1.1.–31.12.2004

Johtaja Jouko Oksanen, puheenjohtaja

Sijoitusjohtaja Eero Eriksson

Salkunhoitaja Esa Hakarauta

Toimitusjohtaja Pekka Laitto

Salkunhoitaja Juha Nissilä

Toimitusjohtaja Kari Ranki


Tilintarkastajat

Tero Lindell, KHT

Heikki Järvi, KHT

varalla

Arto Niemistö, KHT

Matti Pettersson, KHT

Asiamies

Jarmo Riihelä


14

Tuloslaskelma


TULOSLASKELMA 1.1. - 31.12.2004 1.1. - 31.12.2003

VARSINAINEN TOIMINTASIJOITUKSET

TUOTOTPankkitilien korot 1 612,10 2 112,45Korkotuotot 197 658,38 241 334,08Osingot 108 459,12 90 308,40Vuokratuotot 45 216,57 44 900,77Valuuttakurssivoitot 7 583,18 27 433,79Myyntivoitot 172 835,26 62 992,69

533 364,61 469 082,18KULUTVastikekulut -7 335,10 -6 850,72Huoneistokulut -1 083,47 -750,37Omaisuudenhoitomaksut -9 084,43 -8 133,17Myyntitappiot -10 401,34 -2 699,54Valuuttakurssitappiot -5 501,70 -1 278,64Arvonalennukset -6 967,63 -10 241,44

-40 373,67 -29 953,88KATE 492 990,94 439 128,30

APURAHALAHJOITUKSETApurahalahjoitukset (Novo Nordisk) 17 000,00 17 000,00

VAROJEN KÄYTTÖDiabetespalkintoApurahat -200 000,00 -200 047,00

SÄÄTIÖN HALLINTOKirjanpitokulut -12 000,00 -12 000,00Tilintarkastuskulut -2 461,64 -2 724,43Pankkikulut -625,18 -522,78Tiedotus -23 337,00 -19 240,52Matka- ja kokouskulut -10 377,21 -8 725,03Muut kulut -448,64 -169,84

-49 249,67 -43 382,60VARSINAISEN TOIMINNAN TUOTTOJÄÄMÄ 260 741,27 212 698,70

VARAINHANKINTALAHJOITUKSET

Lahjoitukset 29 469,30 4 485,00Tukirinkilahjoitukset 1 031,55 2 152,67

Lahjoitukset muistorahastoihinKoskiala Kaarlo 1 522,00Hurme Saara 301 075,48

Siirto rahastoon -302 597,48Lahjoitukset merkkipäivärahastoihin

Lindstedt Esko 16 989,75Virtanen Erkki 20,50

Lahjoitukset nimikkorahastoihinKivinen Soile ja Lauri 500,00

Siirto rahastoon -17 010,25 -500,00Siirto pääomaan -30 500,85 -6 637,67

0,00 0,00TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ 260 741,27 212 698,70

15

Tase


TASE 31.12.2004 2004 2003

VASTAAVAA

PYSYVÄT VASTAAVATSIJOITUSOMAISUUS

Osakkeet 1 292 017,14 1 371 723,38Sijoitusrahastot 1 532 436,61 747 027,83Asunto-osakkeet 456 594,66 456 594,66Sijoitusvakuutukset 84 093,96Joukkovelkakirjalainat 1 986 000,00 2 450 306,07

5 267 048,41 5 109 745,90

VAIHTUVAT VASTAAVATSAAMISET

Siirtosaamiset 90 744,42 288 054,11

RAHAT JA PANKKISAAMISETPankkisaamiset 1 065 289,10 466 258,51

6 423 081,93 5 864 058,52

VASTATTAVAA

OMA PÄÄOMAPeruspääoma 569 897,59 563 259,92

Lisäys 30 500,85 6 637,67

600 398,44 569 897,59Muut rahastot

Nimikko- ja muistorahastot 1 916 241,50 1 915 741,50Lisäys 319 607,73 500,00

2 235 849,23 1 916 241,50

Edellisten tilikausien ylijäämä 3 299 120,25 3 086 421,55Tilikauden ylijäämä 260 741,27 212 698,70

3 559 861,52 3 299 120,25VIERAS PÄÄOMA

LyhytaikainenSiirtovelat 26 972,74 78 799,18

6 423 081,93 5 864 058,52

16

Tilintarkastuskertomus


Diabetestutkimussäätiön hallitukselle

Olemme tarkastaneet Diabetestutkimussäätiön tilinpäätöksen, kirjanpidon, hallinnon ja toimintakertomuksentilikaudelta 1.1.–31.12.2004. Hallituksen laatima tilinpäätös sisältää toimintakertomuksen, tuloslaskelman,taseen ja liitetiedot.

Tilintarkastus on suoritettu hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Kirjanpitoa sekä tilinpäätöksen laatimis-periaatteita, sisältöä ja esittämistapaa on tällöin tarkastettu riittävässä laajuudessa sen toteamiseksi, etteitilinpäätös sisällä olennaisia virheitä tai puutteita. Hallinnon tarkastuksessa on selvitetty hallituksen jäsentenja asiamiehen toiminnan lainmukaisuutta säätiölain säännösten perusteella.

Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös, joka osoittaa 260.741,27 euron ylijämää, on laadittu kirjanpitolainsekä tilinpäätöksen laatimista koskevien muiden säännösten ja määräysten mukaisesti. Tilinpäätös ja toimin-takertomus antavat kirjanpito- ja säätiölaissa tarkoitetulla tavalla oikeat ja riittävät tiedot säätiön toiminnastasekä tuloksesta ja taloudellisesta asemasta.

Tilinpäätös voidaan vahvistaa ja vastuuvapaus myöntää säätiön asiamiehelle tarkastamaltamme tilikaudelta.

Säätiön varat on sijoitettu asianmukaisesti. Säätiön toimielinten jäsenille ei ole maksettu palkkioita.

Tampereella, maaliskuun 30. päivänä 2005

Tero Lindell Heikki JärviKHT KHT

17

DIABETESTUTKIMUSSÄÄTIÖN tarkoituksena onedistää kansainvälisesti korkeatasoista suomalaistadiabetestutkimusta, jonka tavoitteena on diabeteksenehkäisy, diabeteksen hoidon tehostaminen ja diabee-tikoiden hyvinvointi.

Diabetestutkimussäätiön arvot

• ihmisarvon kunnioittaminen• eettisyys• avoimuus• tieteellisyys• riippumattomuus• yhteistyökykyisyys• kehityshalukkuus

Diabetestutkimussäätiön toimintastrategia

Tarkoituksensa toteuttamiseksi Diabetestutkimus-säätiö harjoittaa monipuolista varainhankintaa sekätuottavaa ja turvaavaa sijoitustoimintaa.

Varallisuutensa sallimissa puitteissa säätiö jakaavuosittain apurahoja suomalaisille diabetestutkimus-hankkeille.

Toiminta-ajatuksensa toteuttamiseksi säätiötiedottaa diabetestutkimuksen tuloksista ja omastatoiminnastaan. Säätiö voi osallistua Diabetesliitontiedotustoimintaan, joka parantaa kansalaistentietämystä diabeteksen riskitekijöistä ja ehkäisyn

keinoista, diabeteksen hoidosta ja diabeetikkonaelämisestä.

Säätiö arvostaa kansanterveyden edistämistyötä,jolla on kiinnekohtia diabeteksen ehkäisyyn ja hoitoon,kuten lihavuuden ehkäisy, sydänterveyden paranta-minen, liikunnan edistäminen.

Säätiön toimintatavat ovat hallinnollisestijoustavia.

Säätiö toimii yhteistyössä Diabetesliiton kanssa.

Diabetestutkimussäätiön laatupolitiikka

• Tuemme diabetekseen liittyvää korkeatasoistatieteellistä tutkimustyötä ja tutkimustulosten tun-netuksi tekemistä. Toimintaa kehitetään jatkuvastiottaen huomioon ympäristön muutokset.

• Olemme kaikissa ratkaisuissamme riippumattomiaja puolueettomia.

• Toimintamme perustuu apurahojen jaon suhteenparhaaseen diabetesasiantuntemukseen ja varain-hoidon suhteen parhaaseen sijoitusasiantuntemuk-seen.

• Toimintamme on julkista, avointa ja kaikkien arvioi-tavissa.

Diabetestutkimussäätiön toiminta-ajatus


Pirkko Ahonen

CM-urakointi

Forcit Oy

Stig-Erik Haga

Maria-Leena Hakkarainen

Helmi Holmgrenin säätiö

Saara Hurme

Heikki Hämäläinen

Veikko Hölttä

Ritva Kankainen

Ritva Kokkonen

Kaarlo Koskialan omaiset

Pirjo Kulmala

Ritva Lehtinen

Karl-Erik Liljeström

Esko Lindstedt

Nordea

Terhi Palomäki

Mauno Peltonen

Ravintola Salud

Antero Söyrilä

Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö

Varma

Erkki Virtanen

D-tukiringin lahjoittajat:

Ammi Isokallio

Sirpa Järvinen

Tiina Järvinen

Niilo Jääskinen

Johanna Kartila-Nieminen

Sakari Kasi

Kinomet Oy

Margit Koskinen-Jaakkola

Eino Kujala

Petteri Lehmuskallio

Merja Leskinen

Anu Paani

Riitta Peltonen

Rauni Pyykkönen

Marjut Rautiomaa

Mauri Räsänen

Marjatta Stenius-Kaukonen

Marja Tuominen

Apurahalahjoitukset:

Novo Nordisk Farma Oy

Diabetestutkimussäätiön vuoden 2004lahjoittajat

18


Muistorahastot

Autio ArvoHeikkinen IrjaHonkanen ArmasHurme SaaraJärvinen ElmaKoskiala KaarloLarjola HilkkaLötjönen IdaNyström HansPykälistö OlaviSiren HiljaSjölund SylviaStarck Maija-LiisaTöyrylä OsmoYli-Kahri Reino

Diabetestutkimussäätiön rahastot


Merkkipäivärahastot

Isokallio AmmiKangas TeroLindstedt EskoMerilampi PekkaOlin TenhoOllila ErkkaPaitula HannuStenius-Kaukonen MarjattaVirtanen Erkki

Nimikkorahastot

Kivinen Soile ja LauriKukkola ElliVaittinen Teuvo

Muut rahastot

Novo Nordisk Farma

19

Tue suomalaistadiabetestutkimusta

DIABETESTUTKIMUSSÄÄTIÖNordea-Hki 200118-26299

DiabeteskeskusKirjoniementie 15, 33680 Tampere

Puh. (03) 2860 111, faksi (03) 3600 462diabetesliitto@diabetes fiwww.diabetes.fi/saatio

Diabetestutkimussäätiön vuosikertomus 2004 · sulphonylurea receptor type 1. J Clin Invest...

Documents

Transcript of Diabetestutkimussäätiön vuosikertomus 2004 · sulphonylurea receptor type 1. J Clin Invest...