Citronen Base Metal Project - Naalakkersuisut/media/Nanoq/Files/Hearings... · 2017. 2. 20. ·...

Citronen Base Metal Project

Avatangiisinut Sunniutaasinnaasunik

Nalilersuineq (Saqqummiussaq 1)

Juuli 2016

Nutartigaq 7

Akuersissut 2007/02

Akuersissummik Pigisaqartoq Bedford (No. 3) limited

(Tamakkiisumik Ironbark Zink Limitedimik pigineqartoq )

ii

Suliarinnittut

Ironbark Zink Limited

Level 1

329 Hay Street

Subiaco 6008

Western Australia

Tel.: + 61 8 6461 6350

aamma

Orbicon A/S

Ringstedvej 20

DK-4000 Roskilde

Denmark

Tel: + 45 46 30 03 10

Iluarsaataq

Normu

Ulloq

atulersitaaffia Iluarsaatap allaaserinera

01 Februaari 2011 Nalunaarusiaq allaqqitassiaq BMP-mut nassiunneqarpoq.

02 Marsi 2011

NERIp aallarnisaataasumik oqaaseqaataasa ilanngunneri

(Februaari 2011).

Assartuinerni sunniutaasinnaasut nutartigaq.

Pujoralannit sunniutaasinnaasut nutartigaq.

03 Aggusti 2012 BMP-ip aallanisaataasumik oqaaseqaataasa ilanngunneri (Apriili

2011).

04 Marsi 2013 BMP-ip aallanisaataasumik oqaaseqaataasa ilanngunneri

(Decembari 2012).

05 Juuli 2014

BMP-ip aallanisaataasumik oqaaseqaataasa ilanngunneri

(Februaari 2013).

Inaarummik nalunaarusiaq MSLA-mut nassiunneqarpoq (Tuluttut,

Qallunaatut, Kalaallisut)

06 Januaari 2015

BMP-ip aallanisaataasumik oqaaseqaataasa ilanngunneri

(Decembari 2014).

Inaarummik nalunaarusiaq MSLA-mut nassiunneqarpoq (Tuluttut,

Qallunaatut, Kalaallisut)

07 Juuli 2016 Hvidbogi nutartigaq

iii

Imarisai

1 PINGAARNERNIK EQIKKAANEQ.................................................................................... 1

2 AALLAQQAASIUT ........................................................................................................ 13

2.1 Suliniutip aaqqiissuussaanera ............................................................................... 13

2.2 Ironbark Zink Limited ............................................................................................ 15

2.3 Suliniutip oqaluttuarsartaa .................................................................................... 16

3 INATSISEQARNIKKUT TOQQAMMAVIIT SULINIUMMUT SUNNIUTEQARTUT................ 18

3.1 Kalaallit Nunaani inatsisit ...................................................................................... 18

3.1.1 Aatsitassat pillugit inatsisartut inatsisaat (2009) ........................................................18

3.1.2 Kalaallit Nunaata Avannaata kangiani Nuna Allanngutsaaliugaq ...................................20

3.2 Nunanut assigiinngitsunut pisussaaffiit ................................................................ 24

3.3 Assartuinerni Malittarisassat ................................................................................. 28

4 AVATANGIISINUT SUNNIUTAASINNAASUNIK NALILERSUINERUP (ASN) INGERLANERA

29

4.1 ASN aatsitassarsiorluni ingerlatsinerni najoqqutassat .......................................... 29

4.2 Misissuinissat pilersaarusiorneri ........................................................................... 29

4.3 Innuttaasunik tusarniaanerit ................................................................................ 30

5 AVATANGIISIOREERSUT ............................................................................................ 32

5.1 Silap pissusaa ........................................................................................................ 35

5.2 Nunap ilusaa ......................................................................................................... 37

5.3 Geologii ................................................................................................................. 39

5.3.1 Pisuussutit suussusai ..............................................................................................41

5.3.2 Atortussiassanngorneri ...........................................................................................41

5.4 Nunap qaava - Saanngutaa, Issortaa..................................................................... 42

5.5 Qeriuaannartoq aamma Nunap iluata ernga .......................................................... 43

5.6 Nunap qaavani imermik isumalluutit ..................................................................... 43

5.6.1 Lake Platinova .......................................................................................................44

5.6.2 Eastern River – Ernup pitsaassusaa ..........................................................................45

5.6.3 Esrum Lake aamma River .......................................................................................53

iv

5.6.4 Taseqqat ujaqqanit isanikunik manngertornisumik qalipaatillit/Kuunnguit ujaqqanit

isanikunik manngertornisumik qalipaatillit ............................................................................54

5.7 Imaani imartat ...................................................................................................... 55

5.7.1 Citronen Fjordi .......................................................................................................55

5.7.2 Wandelip Imartaa aamma Grønlands Havi .................................................................60

5.7.3 Immap sikua .........................................................................................................62

5.7.4 Ilulissat ................................................................................................................62

5.7.5 Avannaata Kangiani Ammalataq (NEW) .....................................................................62

5.8 Naasut aamma Uumasut ....................................................................................... 65

5.8.1 Naasut ..................................................................................................................66

5.8.2 Uumasut ...............................................................................................................67

5.8.3 Uumasut – Grønlands Havi ......................................................................................71

5.8.4 Artit nungoratarsinnaasut .......................................................................................81

5.8.5 Artit nuna tamakkerlugu akisussaaffigineqartut .........................................................82

5.9 Inuiaqatigiinni inoqutigiinni aningaasaqarnikkullu inissisimanerit ........................ 83

5.9.1 Sumiiffimmi najugaqartut sumiiffimmillu atuinerat .....................................................83

5.9.2 Itsarnisarsiorneq aamma Kulturikkullu kingornussat ...................................................83

6 Suliniutip allaaserineqarnera ..................................................................................... 86

6.1 Sanaartorneq ........................................................................................................ 86

6.2 Aatsitassarsiorneq................................................................................................. 86

6.2.1 Nunap iluani aatsitassarsiorneq................................................................................87

6.2.2 Piiaaffimmik ammasumik ingerlatsinerit ....................................................................90

6.3 Aatsitassiamik suliarinninneq................................................................................ 91

6.3.1 Aatsitassiamik ROM-eqarfimmut nuussinerit ..............................................................91

6.3.2 Sequtserinerit ........................................................................................................91

6.3.3 Dense Media Separation (immikkoortiteriviit) ............................................................92

6.3.4 Valserivik ..............................................................................................................92

6.3.5 Puttalatitsiviit atorlugit aammalu akoorutissat qisuariaatitsissutit .................................92

6.3.6 Imertaajaanerit tunisassanik ...................................................................................97

6.4 Tunisassiassap ilioraavii ........................................................................................ 97

6.5 Aatsitassaqarfimmi sinnikut .................................................................................. 97

v

6.5.1 Geokemiskinik sinnikut qanoq ittuussuserneri ............................................................98

6.5.2 Ujaqqat sinnikunik aqutsineq ................................................................................. 109

6.5.3 Sinnikunik aqutsinerit ........................................................................................... 111

6.6 Umiarsualivik Tunisassianillu usingiaavik ........................................................... 121

6.7 Assartuinerit ....................................................................................................... 121

6.7.1 Assartuinerni malittarisassat maleruagassallu .......................................................... 122

6.7.2 Umiarsuit assartuissutit ........................................................................................ 126

6.7.3 Angallaffissat ingerlaarfissallu piffissat .................................................................... 126

6.7.4 Ajunaartoqarsimatillugu periutsit – Assartuinerit ...................................................... 130

6.8 Attaveqaqatigiinnerit ikorfartuisut ...................................................................... 130

6.9 Sulisut – Angallassinerit ineqarfiillu .................................................................... 130

6.10 Nukissiuutinik pilersorneqarneq orsussanillu ilioraaviit ...................................... 131

6.11 Qaartitserutit ...................................................................................................... 132

6.12 Imermik pilersuivik ............................................................................................. 132

6.13 Sullivik værksted aamma quersuaqarfik .............................................................. 133

6.14 Pujoralannik aqutsineq ....................................................................................... 133

6.14.1 Silaannaap pitsaassusiata qaffasissusaanik uuttuinerit .......................................... 134

6.15 Silaannarmut gassit aniatitat silaannarmik kissakkiartortitsisut (drivhusgasser)143

6.16 Silaannarmi avatangiisinullu aniatitsinernit mingutitsineq Combustion Emissions

144

6.17 Nipit .................................................................................................................... 148

6.18 Sumiiffimmi aammalu suliffissuarmi eqqagassanik aqutsineq ............................. 148

6.19 Peqqissutsikkut Sillimaniarnikkullu periutsit aqutsinerillu .................................. 150

6.20 Ajunaartoqalersillugu piareersimasut ................................................................. 151

6.20.1 Sumiiffimmi ajunaartoqarlersillugu piareersimaneq aqutsinerillu ............................. 151

6.20.2 Assartuinerni ajunaarnerni ajutoornissanilu aqutsinissat ........................................ 152

6.21 Suliniutip sumiiffiata allami inissinneqarsinnaaneranik isumaliuutit ................... 153

7 Sunniutaasinnaasunik nalilersuineq iliuusissanillu nalilersuineq ............................. 155

7.1 Ulorianaatinik Misissueqqissaarnermi Periutsit ................................................... 155

vi

7.2 Citronen Fjord pinngortitap pissuseqatigiinnera (Ecosystem) – pinngortitami

pissuseqatigiinnerni akornusiisinnaanernik missingersuinerit (Screening Level Ecological

Risk Assessment) .......................................................................................................... 157

7.2.1 Nunami Issoq ...................................................................................................... 158

7.2.2 Erngup qaava ...................................................................................................... 158

7.2.3 Kinnerit .............................................................................................................. 158

7.2.4 Pissutsit atuuttut .................................................................................................. 159

7.2.5 Avatangiisimi Uummassuseqatigiinnut Ulorianartut Misilerarneqarnerat ...................... 159

7.3 Naasut ................................................................................................................. 160

7.3.1 Naasut (Flora) ..................................................................................................... 160

7.3.2 Issup qalileriiaarnera ............................................................................................ 160

7.3.3 Uummasunut najugaqarfiit .................................................................................... 161

7.3.4 Naasunik aqutsineq pinaveersimatitsinerillu ............................................................. 161

7.4 Uummasut ........................................................................................................... 162

7.4.1 Uumasut sumiiffigisaat – imeq tarajoqanngitsoq ...................................................... 162

7.4.2 Uumasut sumiiffii – imaani tarajulimmi ................................................................... 163

7.4.3 Uumasoqarfiit – assartuinerit ................................................................................. 164

7.4.4 Uummasut aatsitassaqarfiup sumiiffialu .................................................................. 164

7.4.5 Uummasut sunniiveqatigiinneri .............................................................................. 166

7.4.6 Uumasut sumiiffiinik aqutsineq pinaveersimatitsinerlu .............................................. 167

7.5 Inunnut imeq imigassaq immallu qaava .............................................................. 168

7.5.1 Eastern River ....................................................................................................... 168

7.5.2 Lake Platinova ..................................................................................................... 168

7.5.3 Aatsitsiviup imertaajarnera ................................................................................... 172

7.6 Ujaqqanut Eqqaavik (WRD) ................................................................................. 179

7.6.1 Ujaqqanut Eqqaavik (WRD) ................................................................................... 179

7.6.2 Eqqaaviup sivingarngata ajutoornera ...................................................................... 187

7.6.3 Isigisat allannguiffiuneri Citronen Fjordimi inuup pilersitai peqqutaallutik nunap

pinngortitap pissusaata isikkuata ataavartumik allanngornera Landform aesthetics .................. 188

7.6.4 Eqqaavissuit aqunneqarneri aammalu pakkersimaarinnittunik aaqqiissuteqarnerit ........ 188

7.7 Tailingsinut Eqqaavik (TSF) ................................................................................. 189

vii

7.7.1 TSF-imit seerineq peqqutaalluni avatangiisip mingutsinneqarenera ............................. 189

7.7.2 TSF-imit qarsutsinikkut avatangiisip mingutsinneqarnera .......................................... 191

7.7.3 TSF-ip ajutoornera ............................................................................................... 192

7.7.4 Sinnikunik ilioraavinnit, TSF-init pujorallat .............................................................. 194

7.7.5 Sinnikunik ilioraaviit TSF-it - uumasullu .................................................................. 194

7.7.6 TSF isikkoq kusanassusilik..................................................................................... 195

7.7.7 TSF aamma sialuit allannguutai – sunniutit uuttortarneqarneri ................................... 195

7.7.8 TSF aqutsineq iliuusissanillu periuseqarnissat .......................................................... 197

7.8 Imaani umiarsuit angallannerisa imaani sunniutissai – nalinginnaasumik

angallannerni pisut ........................................................................................................ 198

7.8.1 Nipit nipillu pineqartussat ...................................................................................... 198

7.8.2 Naliginnaasumik akuttoqatigiiaartumik piiaanerit ..................................................... 200

7.8.3 Umiarsuarnik assartuineq aamma sumiiffiit ikummatissanik imerpalasussarsiornermik

akuersissuteqarfiit – Sunneeqateqarnerit ............................................................................ 201

7.8.4.4 Immatigut assartuinerup sunniutai annertuisiartortut Shipping and fauna - cumulative

impacts 229

7.8.5 Immami uumasut aqunneqarnerat aammalu pakkersimaarinnittunik

aaqqiissuteqarniarnerit ..................................................................................................... 230

7.9 Assartuinerut immap avatangiisiinut sunniutai – ussiisoortoqariataassagaluarpat

230

7.9.1 Tamakkiisumik isigalugu oliemik ussiisoorsinnaanerup kingunerisinnaasai General impacts

– unplanned events ......................................................................................................... 232

7.9.1.1 Oliemik ussiisoornerup kingunerisinnaasai - Timmissanut ...................................... 234

7.9.1.2 Oliemik ussiisoornerup kingunerisinnaasai - Aalisakkanut ...................................... 235

7.9.1.3 Oliemik ussiisoornerup kingunerisinnaasai – Immami miluumasunut ....................... 235

7.9.2 Assartuinerit (pilersaarutaanngitsumik pisoqarfiit) aqutsineq iliuusissanillu

pilersaarusiornerit ........................................................................................................... 236

7.10 Pujoralak Air Emissions ...................................................................................... 238

7.10.1 Pineqartup aalajangiunneqarsimasut kinnganerata avatangiisinut mingutsitsinera Dust

238

7.10.2 Pujoralannik aqutsineq iliuusissanillu periutsit Dust management and mitigation

measures 242

7.10.3 Silaannarmut aniatitat ....................................................................................... 243

viii

7.10.4 Gassit silaannarmik kissatsitsisartut aamma sunniutaasinnaasunik annikillisaaneq .... 244

7.11 Gassimik kissatsittoornerit naatsiivittut sunniutaasinnaasut .............................. 245

7.11.1 Naatsiivittut sunniutaasunik kuutsitsilluni piiaanermi Kalaallit Nunaannut mingutsitsineq

245

7.11.2 Atortunik ulorianartunik passussineq aamma annikillisaassutit ............................... 245

7.12 Itsarsuarnitsanik misissuinermi piorsarsimassutsikkut kingornussat ................. 246

7.12.1 Toqqaviit kulturikkut isumaqarluaqisut eqqissisimatitaanerat akornutaasut .............. 246

7.12.2 Nassaat itsarsuarnisat annikillisaanerillu .............................................................. 247

8 Avatangiisinut atatillugu aqutsisoqarfik ................................................................... 248

8.1 Avatangiisinut atatillugu aqutsisoqarfiup tunngaviusumik inatsisai .................... 248

8.2 Avatangiisinut atatillugu aqutsisoqarfiup ingerlatseriaasaa ................................ 248

8.3 Avatangiisinut tunngatillugu aqutsisoqarfiup pilarsaarutaa ................................ 249

9 Avatangiisit eqqummaariffiginissaannut pilersaarut ................................................ 250

10 Taamaatitsiniarnissamut pilersaarusiaq matusiniarnerullu ingerlanissaa ............... 256

10.1 Matusiniarnermi siunertarineqartut .................................................................... 256

10.2 Taamaatitsinianissap inaarsarnissaanut pilersaarusiaq ...................................... 258

11 TOQQAMMAVIIT ....................................................................................................... 260

ix

Takussutissiat

Takussutissiaq 1. Kalaallit Nunaat kiisalu Citronen Fjordip Peary Landimi inissisimaffia. ........................................... 14

Takussutissiaq 2. Citronen Fjordip akuersissuteqarfia (2007 tungujortuuvoq, 2008 aappilasoq). .............................. 15

Takussutissiaq 3. Kalaallit Nunaata avannaatakitaani Nuna Allanngutsaaliugaq ...................................................... 21

Takussutissiaq 4. Uumasut naasullu illersorneqartut sumiiffii nuna allanngutsaaliukkap avannaata tungaaniittut . 23

Takussutissiaq 5. Miluumasut timmissat ivikkallu Puccinellia bruggemanni sumiiffii nunami allanngutsaaliukkami

uumasut naasullu sumiiffiani nr.16-imi. ...................................................................................................................... 24

Takussutissiaq 6. Ramsarip sumiiffik 10 aamma 11 Kalaallit Nunaata Avannaata Kangianiittoq National Parki. ..... 27

Takussutissiaq 7. Anorip sammivissiornera Citronen-imi anorip uuttortarneqarnera najoqqutaralugu (Nov 2008-

Juulimit –Sept 2010mut). ............................................................................................................................................. 37

Takussutissiaq 8. Citronen Fjord Peary Land, Kalaallit Nunaata Avannaani. .............................................................. 38

Takussutissiaq 9. Geologi nunap ikiarissaarnerisa qanoq agguataarsimanerinik takussutissiaq ............................... 39

Takussutissiaq 10. Sumiiffimmi geoligi nunap qanoq issusaa Citronen Fjordimi (Takussutissiaq9

innersuusutigalugu,kuuffiusimasut ujaqqani takussutissat kuussimasut aqqusaarsimasaasa ujaranngorneri. ......... 40

Takussutissiaq 11. Citronen-imi atortussianngorfiit .................................................................................................... 42

Takussutissiaq 12. Kuup sakkortussusia Silaannaallu kiassusiata sunneqatigiittarneri. ............................................. 45

Takussutissiaq 13. 1994-imi Eastern River-imi erngup ingerlaarnera zinkimillu kimittussusaata annertussusaa. ..... 48

Takussutissiaq 14. Eastern River-imi erngup kuunnerata sakkortussusaa zinkimillu akoqarnerisa kimittussutsit. .... 49

Takussutissiaq 15. Eastern River-imi erngup kuunnera zinkimillu akoqassusiata kimittussusaa. ............................... 50

Takussutissiaq 16. Eastern River-imi erngup kuunnerata sakkortussusia 1994-imi, 1997-imi 2010-ilu. ..................... 50

Takussutissiaq 17. Zinkimik akoqassutsit kimittussusaat Eastern River 1994, 1997 aamma 2010. ............................ 51

Takussutissiaq 18. Zinkimik akoqartut ingerlaarneri. .................................................................................................. 52

Takussutissiaq 19. Citronen Fjordimi immap qanoq innera, (DHI, 2010)..................................................................... 56

Takussutissiaq 20. Immami misissugassat stationi H1-H4 Citronen Fjordimi, misissukkat takutippaat akuutissat Zn,

Cu, Pb akoqartut immamilu itinerusuni kissassuseq najoqqutaralugu. ....................................................................... 59

Takussutissiaq 21. Wandelip Greenland Seas-illu inissisimaffii. .................................................................................. 61

Takussutissiaq 22. North East Water (NEW)-ip sumiiffia Kalaallit Nunaata Kitaata sineriaata avataani. Sumiiffik

imaq ammasoqarfiuvoq ukiut ingerlanerisa annersaani, aammali ukiut allorarlugit. Qernertumik nalunaaqutsigaq

imaani uumasunik illersorneqarfiata killigaa (qilalukkat, arfivik aarrillu) Kalaallit Nunaata kitaa tungaani. ............ 63

Takussutissiaq 23. Kalaallit Nunaata kitaani siku katagarnera maj 2008 (Boertmann&Nielsen 2010). ..................... 64

Takussutissiaq 24. Siku katagarnera Kalaallit Nunaata kitaani Juuli 2008 (Boertmann&Nielsen 2010). .................... 64

Takussutissiaq 25. Takussutissiaq NDVI-values atorlugit (Normalised Difference Vegetation Index) Kalaallit Nunaata

avannaata kitaa tungaani 2004. ................................................................................................................................. 66

Takussutissiaq 26. Citronen Project aatsitassarsiorfiup ilusissaatut siunnersuusiaq .................................................. 88

x

Takussutissiaq 27. Tunisassiorfiup ineqarfiillu ilusissaatut siunnersuusiat. ................................................................ 89

Takussutissiaq 28. ANP/AGP svovlimik akoqassutsit. ................................................................................................ 101

Takussutissiaq 29. Syre-mik kimeerutitsisinnaassuseqarsinnaasoq syre-mik pilersitsisinnaassuseqartut, (Acid

neutralisation Potential as a Function of Acid Generating Potential). ...................................................................... 103

Takussutissiaq 30. Ujaqqat sinnikut humidity cell leachate pH-eqarneri piffissap ingerlanerani. ............................ 105

Takussutissiaq 31. Sinnikut humidity cell leachate pH-eqarneri piffissap ingerlanerani. .......................................... 105

Takussutissiaq 32. Sinnikut ujaqqat humidity cell leachate zinkimik aniatitsinerisa annertussusaat. ...................... 106

Takussutissiaq 33. Sinnikut humidity cell leachate zinkimik akuisa aniatitsineri. ..................................................... 106

Takussutissiaq 34. ujaqqat sinnikut humidity cell leachate aqerlumik aniatitsineri. ................................................. 107

Takussutissiaq 35. Sinnikut isugutammik humidity cell leachate aqerlumik aniatitsineri. ........................................ 107

Takussutissiaq 36. Assartuiffissat ingerlaarfissat missingerneri. .............................................................................. 127

Takussutissiaq 37. Siammasissutsit annertussutsillu annerpaaffiissat ukiumoortumik agguatigiisillugit PM10

akoqassutsit (ug/m3) aatsitsivissani ingerlatsiviusussani nalilersorneqarneri (Golder, 2011). ................................. 137

Takussutissiaq 38. Ukiumoortumik agguaqatigiisinneri siammasissutsit PM concentrations (ug/m3)

annerpaaffissaani aatsitsivimmiittussatu naatsorsuutigineqartut (Golder, 2011). .................................................. 138

Takussutissiaq 39. Ukiumoortumik siammasissutsit annerpaaffissallu naatsorsorneqarneri zinki (g/m2) PM10

aniatitsinerit aallaavigalugit (Golder, 2011). ............................................................................................................ 139

Takussutissiaq 40. Ukiumoortumik siammasissutsit annerpaaffissallu naatsorsorneqarneri (g/m2)PMinik

aniatitsinerit naatsorsuutigalugit (Golder, 2011). ..................................................................................................... 140

Takussutissiaq 41. Ukiumoortumik aniatitassat naatsorsorneqarneri aqerloq (g/m2) PM10 aniatsitsineri

naatsorsuutigalugit (Golder, 2011). .......................................................................................................................... 141

Takussutissiaq 42. Aqerlumik aniatitsinerit ukiumoortumik naatsorsorneqarneri (g/m2) PMinik aniatitsinerit

najoqqutaralugit(Golder, 2011). ................................................................................................................................ 142

Takussutissiaq 43. Frekvensbåndit nalinginnaasut miluumasunit aammalu aalisakkanit pilersinneqartartut

lavfrekventemik nipit atorneqartartut umiarsuarnit nioqqutissiornernik angallassinerni umiarsuit atorneqartarnit

pilersinneqartuupput (Najoqqutaq: OSPAR, 2009). ................................................................................................... 200

Takussutissiaq 44. Kanumusi aammalu nunap ilaa misissuiffiusoq Kalaallit Nunaata kangisissuani (Boertmann et

al., 2009). ................................................................................................................................................................... 205

Takussutissiaq 45. Polynyas Kalaallit Nunaata kangisissuani inissisimavoq (Boertmann et al., 2009). .................... 206

Takussutissiaq 46. Piffiit titartorneqarsimasut mitit New Polynyasimi uninngaartarfiannik ersersitsisuupput. ....... 207

Takussutissiaq 47. 2009-mi Juulimi Aggustusimilu mitit Kalaallit Nunaata sineriaani timmiarpaat inaanni

piaqqiorfigisimasaasa agguataarsimaneri annertussusaallu. (Boertmann and Nielsen 2010). ................................ 209

Takussutissiaq 48. 2009-mi Juuli Aggustusillu ingerlaneranni Naajavaarsunnik misissuinermi manniliorfinnik

agguataarinerit sumiiffinnillu isorartussusilersuinerit (Boertmann and Nielsen 2010). ............................................ 211

xi

Takussutissiaq 49. DMU-p 2008-mi Maajimi Juunimilu nunarujussuarnik misissuinermi suliniutigineqartumi

timmissat anmelassusaasa sumiiffiisalu nalunaarsorsimanerat. N= Timmissat alaatsinaanneqarsimasut

amerlassusaat ataatsimut katitillugit. (Boertmann et al. 2009). .............................................................................. 214

Takussutissiaq 50. Kalaallit Nunaata sineriaata kangisissuani timmiarpaat inaat naajannguanit

kinguaassiorfigineqartut isorartussusilersorlugillu immikkoortiterneqarneri (Boertmann et al. 2009). ................... 215

Takussutissiaq 51. Kalaallit Nunaanni qaqulluit piaqqiorfiisa agguataarneri isorartussusaallu (Boertmann et al.,

2009). ......................................................................................................................................................................... 217

Takussutissiaq 52. New Polynyap qanittuani nannut qitiusumik inissisimaffiat. ...................................................... 221

Takussutissiaq 53. Kalaallit Nunaata kangisissuani aarrit sumiiffiisa immikkoortitersimanerat. Uuttortaanerit,

ilisimasassarsiornerit, piniartut ilisimasaannit paasisat misissuinerillu tunaartarineqarsimapput. (Boertmann et al.,

2009). ......................................................................................................................................................................... 222

Takussutissiaq 54. 2007-mi aataap natsersuullu Kalaallit Nunaata imartaani sumiiffigisinnaasaata

piaqqiortarfigisinnaasaatalu nalunaarsorneri. Sumiiffiit ilimanaateqartutut nalunaarsorneqarsimasut tassaapput

ukiorpaani kingullerni misissuinerni piaqqiorfiit nalunaarsorneqarsimasut Øigärd et al., (2008) (Boertmann et al.,

2009). ......................................................................................................................................................................... 224

Takussutissiaq 55. Ataatsimut isigalugu qilalukkat sumiiffiisa agguataarnerat (Boertmann et al., 2009). .............. 227

Takussutissiaq 56. Qilalukkat illersugaaffiisa nalunaarnerqarnerat (aamma arfiviit aarrillu) Kalaallit Nunaata

avannaata kangisissuani. Piffissaq qilalukkat eqqissisimatitaaffiat 1 Juulimiit Septembari 30-ta tunungaanut

aalajangerneqarsimavoq (Boertmann 2010). ........................................................................................................... 228

Takussutissiaq 57. Aasami oliemik ussiisooriataartoqassagaluarpat piffiit navianartorsiorneruffiusinnaasut

nalunaarsorfiat (utaqqiisaasumik naatsorsuussat). (Boertmann et al., 2009). ......................................................... 233

xii

Nalunaarsuiffiit

Nalunaarsuiffik 1. Citronen Fjordimi tunngaviusutut misissuinerit tamakkerlutik misissugassatut tigooraanernit

eqikkaanerit. ................................................................................................................................................................ 35

Nalunaarsuiffik 2. Saffiugassaq (tamakkiisoq) aamma inuussutissat amerlassusaat Lake Platinova-mit 0.6 aamma

10 meterisut ititigisunit Kalaallit Nunaani erngup pitsaassusaanut malittarisassianut (BMP 2011) aammalu

Canadami Aavatangiisinut Ministeriaqarfik Siunnersutinut (CCME, 2007) sanilliuguit. ............................................. 44

Nalunaarsuiffik 3. Eastern River-imi Ullormut Katillugu Saffiugassanik akoqarneri (1994, 1997, 2010). ................... 46

Nalunaarsuiffik 4. Saviminissamik (tamakkiisumik) akoqassutsit kimittussusii Eastern River-imit 2010-mi Kalaallit

Nunaani erngup pitsaassusaanut malittarisassianut (BMP 2011) aamma Canadami Aavatangiisinut

Ministeriaqarfik Siunnersutinut (CCME, 2007) sanilliullugit. ....................................................................................... 53

Nalunaarsuiffik 5. Esrum Riverimit 2010-mi aaffiugassat (tamakkerlugit) kimittussusaat Kalaallit Nunaani erngup

pitsaassusaanut malittarisassianut (BMP 2011) aamma Canadami Aavatangiisinut Ministeriaqarfik Siunnersutinut

(CCME, 2007) sanilliullugit. .......................................................................................................................................... 54

Nalunaarsuiffik 6. Utaqqiisaasumik erngup gossanimik akoqarnera pH-mik takussutissartai. .................................. 55

Nalunaarsuiffik 7. Citronen Fjordimi erngup pitsaassusaa. ......................................................................................... 57

Nalunaarsuiffik 8. Citronen Fjordimi immarmi qaleriiartut saffiugassanik akoqassusaat (H1-H4) aamma

toqqammavigisartakkat (Depot Bay and Frederick E. Hyde Fjord West) Kalaallit Nunaani erngup pitsaassusaanut

malittarisassianut (BMP 2011) erngup pitsaassusaata killinginut sanilliullugu. ......................................................... 60

Nalunaarsuiffik 9. Uumasut artit Citronen Fjordimi siumugassaasartut Kalaallit Nunaani Nunap ilaani Allattuiffik

Aappalaartumi allattorsimasut aamma IUCN-ip Allattuiffik Aappalaartumi nungutaanissamik navianartorsiortut

allattorsimasut. ........................................................................................................................................................... 82

Nalunaarsuiffik 10. Artit nuna tamakkerlugu akisussaaffigineqartut Citronen Fjordimi eqqaanilu

siumugassaasartut. ..................................................................................................................................................... 83

Nalunaarsuiffik 11. Maannaagallartoq tunisassiornermi qisuariaatit (reagenter) allattorsimaffii. ........................... 95

Nalunaarsuiffik 12. Sinnikut geokemiskimik suliarinerisa akoqassusianik misissuiffigisat. ......................................... 99

Nalunaarsuiffik 13. Syre-basemik takussutissat agguaqatigiisinneri ........................................................................ 102

Nalunaarsuiffik 14. Humidity cell test takussutissinneri ............................................................................................ 104

Nalunaarsuiffik 15. Periusissanik ilusilersuinerni malittarisassat piginnaasallu naatsorsuutigineqartut. ................ 112

Nalunaarsuiffik 16 Sissami uunassutsit uuttorneqarneri (August 2010). .................................................................. 119

Nalunaarsuiffik 17 Ammaffiit matoqqaffiit aqqutissaqarfiusut Cape Nordostrundingen-imit Frederick Hyde Fjord-

imut (Enfotec March 2011). ....................................................................................................................................... 129

Nalunaarsuiffik 18. PM/PM10 zinkimik aqerlumillu aniatitsinerit nalilersorneqarneri pujorallanik aniatitsinerni

uttuutit periutsit atorlugit (Golder 2011). ................................................................................................................. 136

xiii

Nalunaarsuiffik 19 Piiaaffiup avataani akunnerit 24-ni NO2 aamma SO2-mik mingutsitsinerit siulittuutigineqartut

annertunerpaaffissaat, Kalaallit Nunaanni aatsitassarsiornermut avatangiisitigut silaannaap pitsaassusaanut

piumasaqaatinut (KNAASPP) naleqqiullugit. ............................................................................................................. 144

Nalunaarsuiffik 20-mi NOx-imik aamma NOx-imik mingutsitsiffiusussat takussutissartaat..................................... 146

Nalunaarsuiffik 21 Suliniummi maskiinat oqimaatsut atugassat, mingutsitsineq pillugu malittarisassanik aamma

sananeqaatit minnerpaat partikelit silaannarmut aniatinneqartartut pillugit malittarisassanik naammassinnittut

(PM) output. .............................................................................................................................................................. 147

Nalunaarsuiffik 22 Eqqagassat naatsorsuutigineqartut suussuserneri ilioraavissaalu ............................................. 149

Nalunaarsuiffik 23 Lake Platinova-mi erngup qaavani katersuunnerit annertussusaanik annertunerpaartaanut

assersuullugu ilusilersugaq, erngup tarajoqanngitsup screenerneranut annertussutsit ukiut 16-it ataallugit

ingerlatsinermi matusiartuaarnermilu. ..................................................................................................................... 170

Nalunaarsuiffik 24 Lake Platinova-mi kinnerni katersuunnerit annertussusaanik annertunerpaartaanut

assersuullugu ilusilersugaq, erngup tarajoqanngitsup kinneranit screeniinermit annertussutsit ukiut 16-ini


Nalunaarsuiffik25. Citronen Fjordimi erngup qaavani katersuunnerit imaani imermut annertussusaanik

annertunerpaartaanut assersuullugu ilusilersugaq, screenerneranut annertussutsit ukiut kingulliit pingasuni


Nalunaarsuiffik 26 Citronen Fjordimi kinnerit kimittussusaanit pisuusaartitsilluni ilusiliinermi imaani kinnerni

screenerilluni naliinut assersuussinerit ingerlatsinermi matusiartuaarnermilu ukiuni kingullerni pingasuni. .......... 174

Nalunaarsuiffik 27 Aaqqiissutissanut innersuussutit geokemiskimik pisuusaartitsilluni ilusiliinermut. .................... 180

Nalunaarsuiffik28 Erngup qaavata pissusaata paasissutissartaasa nalingat. .......................................................... 183

Nalunaarsuiffik29 Citronen Fjordimi tunuliaqutigalugu erngup pitsaassusaa ingerlatsinermi, ukiunilunkingullerni

pingsauni ingerlatsinermi/matujaartuartitsinermilu pisuusaartitamut sanilliullugu. ............................................... 184

Nalunaarsuiffik 30 Citronen Fjordimi kinnerit kimittussusaasa annertunerpaaffianut pisuusaartillugu imaani

kinnerit screenernerisa uuttuutaasa nalinganut ukiuni kingullerni pingasuni ingerlatsinermut assersuullugu. ....... 185

Nalunaarsuiffik 31 Citronen Fjordimi kinnerit kimittussusaasa annertunerpaaffianut pisuusaartillugu imaani

kinnerit screenernerisa uuttuutaasa nalinganut ukiuni kingullerni pingasuni ingerlatsinermut assersuullugu. ....... 186

Nalunaarsuiffik32. Sapusiap aalaakkaasusaanut Isumannaallisaanermi annikinnerpaaffissat ............................... 192

Nalunaarsuiffik33: Tamaat isigalugu misissuinermi timmissani suussutsit assigiinngitsut pingaarnerpaatitat

Boertmann et al. 2009-meersut nalunaarsorneri. ..................................................................................................... 203

Nalunaarsuiffik 34 Ataatsimut isigalugu misissuinermi immami miluumasut nalunaarsorneqarnerat (from

Boertmann et al., 2009). ............................................................................................................................................ 220

Nalunaarsuiffik35. Citronen-ip kangerluani misissuinerit avataani kanngussap aqerlullu annertunerpaaffiata

naatsukullaliarinera (PM/PM10) pujoralaat kinngasuinik uuttortaaffigineqarsimasut (Golder 2011). ..................... 238

Nalunaarsuiffik36. Misissuinermi kimittussutsit sanilliunneqarsimasut nalunaarsorneri. ........................................ 240

Nalunaarsuiffik37 Citroni kangerluani misissuinermik sanilliussinerit ...................................................................... 241

xiv

Nalunaarsuiffik38 Sanilliussinerit kimittussutsip qaffasinnerpaaffianut ................................................................... 242

Nalunaarsuiffik39. Citronen-imi avatangiisit nakkutigineqarnerata pilersaarusiornera ........................................... 252

Nalunaarsuiffik 40 CCP Citronen-imi aatsitassarsiornermi matoorinermi iliuuserisassa pilersaarusiorneri ............. 258

Ilanngussat (Saqqummiussaq 2)

Ilanngussaq 1. Inuiaqatigiinni Tunngaviusumik Misissuinerit pingajuat Citronen Fjordip sumiiffiani, Kalaallit

Nunaata Avannaani, 2010, Ironbark & Orbicon. 2010

Ilanngussaq 2. Citronen Fjordip nunap ilaani uumasut qimerlullit, Orbicon 2010.

Ilanngussaq 3. Avannaata Kangiani ammalatap uumassusilinnut avatangiisaasa pingaassusaat, Kalaallit Nunaata Avannaata

Kangiani, Orbicon 2011

Ilanngussaq 4. Aarlerinartunik Nalilersuinermi Nalunaarsuiffik (Matrix), Ironbark 2010.

Ilanngussaq 5. Ussiitsoornermi aamma Ajornartoortoqartillugu Aqutsinissamut Pilersaarusiaq MPL-001, Ironbark 2012.

Ilanngussaq 6. Citronen Aallarnisaataasumik Avatangiisinut Aqutsinissamik Pilersaarusiaq

1

1 PINGAARNERNIK EQIKKAANEQ

Ironbark-ip Citronen Zink-imik suliniutaata (Suliniut) ilagaat ineriartortsitsinerit, ingerlatsinerit aamma

naggataatigut zinkimik aamma aqerlummik aatsitassarsiorfimmik Citronen Fjordimi Kalaallit Nunaata

avannaaniittumi nunanngortitseqqinneq. Suliniutip ilagai aatsitassamik piiaaffiit pingasut (nunap iluani

aammalu aatsitassarsiorfiit ammaannartut) aatsitassarsiorfimmi aatsitsivimmi aatsitassanik zinkimik

aamma aqerlumik akuiaallutik suliaqartassapput. Akuiakkat Islandimut assartorneqartassapput

kinguneratigullu aatsitsivimmut allamut suliareqqinneqarfissamut ingerlateqqinneqartassapput.

Aatsitassiorfik ukiuni 14-ini aatsitassiorsinnaanera naatsorsuutigineqarpoq.

Suliutip allaaserineqarnera

Akuersissutit EL2007/02, EL2007/31, EL2010/47, EL2011/33

Aatsitassaqarfiusinnaasut

pissamaatit

Sissaq, Esrum aamma Discovery-mi aatsitassat kinnganeri.

44.9Mt agguaqatigiissillugu kimittussusai 5.4% Zn + Pb

Aatsitassarsiornermi atortut 2 x nunap iluani, 1 x piiaaffik ammasoq, 2 x ujaqqat sinnikuinut eqqaaviit, aatsitassarsionermi sinnikunut sanaartugaq, umiarsualivik, suliaqarfittut sanaartugaq, atortut

attuumassuteqartut

Aatsitassarsiornerup sukkassusaa

Ukiumut 3,3 Millioni Tonsit

Aatsitassarsiornerni periuseq

Nunap iluani sulluusaliornerit sukalersornerillu. Nalinginnaasumik piiaaffik ammasoq, qillerineq aamma qaartitserineq, hydraulik atorlugu assaaneq, usilersorneq aamma assartuineq

Suliaqarnermi pissuseq Aserorterineq aamma nillikartitsilluni immikkoortiterineq

Aatsitassarsiorfiup aatsitassarsiorfiusinnaanera

Nunap iluani ukiut 11-it, ammasumik piiaaffik ammasoq ukiut pingasut (3)

Ujaqqat sinnikut annertussusaat

Nunap iluani 0.41Mt , piiaaffimmi ammasoq 18.3Mt

DMS, sinnikut narrugisat annertussusaat

14.4Mt

Aatsitassarsiornermi

sinnikut annertussussaat

26.4Mt

Aatsitassarsiorfimmi

sinnikut suussusaat

Ujaqqat sinnikut seernamik pilersitsisuussanngillat

Aatsitassiornermi sinnikut seernamik pilersitsisuupput

Suliniutip nunap ilaata ilusaa missingerlugu

150ha missaani

2

Nunap ilaani ataqatigiinneq

Citronen Fjordi Peary Landimi inissisimavoq, Frederick E. Hyde Fjordimut annerujussuarmut

uiggiussimalluni. Citronen Fjordi Kalaallit Nunaani illoqarfiit pingaarnersaannit Nuummit 2,000 km-it

avannaani-avannaani kangiata missaanniippoq aamma 940 km-inik Qaanaamiit inissisimavoq Kalaallit

Nunaanni nunaqarfiusoq qaninnerpaaq. Suliniut inissisimavoq Citronen Fjordip nuuani sineriaata

kangiatatungaani inissisimavoq, sermersooqarfiit qooqquniittut marluk kateriffiata nalaaniilluni tassani

Esrum aammalu Eastern River-ip kuuttuupput, qaqqanillu 1.000m-erisut portutigisunit

kaajallanneqarsimalluni inissisimavoq. Maannakkut sumiiffik timmisartumik tikitassaavoq, aasat

qaammataani Frederick E. Hyde Fjordi aqqutigalugu tikinneqarsinnaasarluni.

Citronen Fjordi Issittumi avannarlermi nunap ilaani inissisimavoq sivisuumik, qiianartumik

ukiuusartumi aamma sivikitsumik nillertumik aasaaqartartumi aamma qeriuaannartuuvoq tamaani

nuna ukioq naallugu qerrusimasarpoq. Agguaqatigiissillugu ulluunerani qerilerfik qulaallugu

qaammatini juunimiit septembariip tungaanut kiassuseqarsinnaavoq. Siallertarnera nittaattarneralu

appasissorujussuuvoq (ukiumut 200 mm angissutsit nalaaniilluni) aamma annertunerusumik

nittaattarluni. Frederick E. Hyde aamma Citronen Fjordi ukiup annersaani sikusimasarput.

Lake Platinova kisiartaalluni tasiuvoq Suliniummut qaninnerpaaq. Itersaavoq ammalortoq mikisoq

nittaallat sialuillu nakkaaneranit aammalu avatangiisini aattortunit immersorneqartoq. Eastern River

Suliuniuteqarfik akimorlugu kuuppoq Citronen Fjordi iserfiginnginnerani. Pingaaarnertut imermik

pissarsisarpoq tamaani sermersuarmit aammalu kuunneri annermik silaannaap kissassusaannit

aqunneqartarpoq. Aatsitassat annertoorujussuit (zink, aqerloq, savimineq, Cadmiumi, aluminium

aammalu Nikkeli) sumiiffinnit ammaannartunit sakkortuumik iltilersorneqarsimasunit sulfat mineralinit

suliniuteqarfimmit pissusissamisoortumik Eastern River-imut kuujunneqartarput. Tamanna

kinguneqartarpoq qaffasissumik savimernit akuiakkat imermi quleriianiinnerinik sapaatit akunnerini

marlunnit pingasunut, kuuk kuuleraangat maajip naaneraniit juunip aallaqqaataata tungaanut. Taakku

saviminissat akuiakkat qaffasissut taamaammat aamma Citronen Fjordimi nassaassaapput. Kuuk alla,

Esrum River, suliniuteqarfiup kitaatungaaniittoq aammattaaq qaffasissunik saviminissanik

akuiagaqartarpoq aasaanerata aallartisimanerata nalaani.

Aasaanerata sivikeqisup nalaani kiassutsip appasinnera kiisalu siallut nittaalallu nakkaasarnerisa

annikinnerisa kinguneraat naasut ikinnerat aamma akuttusuumik ataqatigiinngitsumik naasarnerat

ilagalugit naasut artit amerlanngitsut (ulloq manna tikillugu naasut assigiinngitsut 49-it

nalunaarsorneqarsimapput) silaannaap ingasattumik issusianut naleqqussarsimasut. Uumasut

amerlassusaat aamma annikitsuararsuuvoq. Timmissat artit arfineq pingasut ilimagineqarpoq

ilaannikkut erniortartut Citronen-imi sumiiffinni. Saniatigut, nerlerit siggukitsut erniunngitsut

amerlanngitsut ingerlaartarput sumiiffik aqqusaarlugu aamma ilaatigut mitsimasarput neriniarlutik

qasuersaarlutillu. Nunami miluumasut assigiinngitsut arfinillit uumasuupput aamma imaani

3

miluumasoq ataaseq ukioq kaajallugu siumugassaasarpoq. Tassani ilaapput umimmaat amaqqullu

amerlanngitsut. Nannut Frederik E. Hyden Fjordimi upernaakkut takuneqarsimasut

nalunaarsorneqarnikuupput. Nannut satelitsi atorlugu nassissutillit Citronen Fjordip sumiiffiani 1990-

ikkunni nalunaarsorneqarnikuupput.

Uumasut artit sisamat (amaroq, nanoq, imeqqutaalaq aamma naajavaarsuk) Kalaallit Nunaani

Allattuiffik Aappalaartumi uumasut nungutaaratarsinnaasut Citronen Fjordimi

nalunaarsorneqarnikuupput. Amaroq minillugu artit nalunaarsuiffik aappalaartumiittut

Suliniuteqarfimmut takussaavallaanngillat. Amaqqut amerlanngitsut ukiut ingelraneranni

siumorneqartarput aamma tamaani ukiut ilaanni erniorsimasinnaapput, taamaattorli Citronen eqqaani

ilisimaneqanngilaq amaqqunut immikkut ittumik pingaaruteqarfiusutut imaluunniit artinut allanut

allattuiffik appalaartumiittunut.

Eqaluit uumasoqatigiit amerlanngitsut sisujuitsut Lake Platinova-mi uumasuupput, Eastern aamma

Esrum Riverimi aalisagaqarani. Citronen Fjordimi imaani aalisakkat ilisimasaqarfigineqanngillat

taamaallaat kanassut takussaasuupput eqaluillu ikittuinnaat nalunaarsorneqarnikuupput.

Imaatigut angallaffissatut siunnersuutigineqartoq Grønlands Havi aammalu Wandel Havi

aqqutigissavaat uumasullu taakkununnga attuumassuteqartut nalilersuinermut ilannguneqarsimapput.

Uumasoqartarneri sumiiffinni pineqartuni ukiup qanoq ilinera apeqqutaalluni uumasoqarfiusarput

(uumasut tamarmiunngikkaluartoq) arlariillu sinerissap sumiiffianiittarlutik aammalu pinngortitami

pissuseqatigiinnermi pingaaruteqartoq Avannaata Kangiani Ammalataq (NEW). Imaani timmissat artit

15-it, puisit artit sisamat, arferit qiporallit aartit tallimat, arferit kigutillit artit sisamat aammalu

aalisakkat artit 26-it nalunaarsorneqarnikuupput allattugaatigineqarlutik sukumiisumik. Miluumasut

allat siumugassaasartut tassaapput nanoq, aarrit aammalu arfivik.

Suliniummik allaatiginninneq

Aatsitassarsiorfittut siunnersuutigineqartoq ukiumut 3,3 million tonsinik piiaasassaaq

aatsitassarfiorfinnit pingasuusunit: aallaqqaammut nunap iluani marluk aamma kingusinnerusuk

aatsitassarsiorfik ammasoq ataaseq.

Aatsitassiaq piiarneqartoq usisaatinik aatsitassarsiorfimmut assartorneqartassaaq. Aatsitassiaq

siullermik aserorteriviit marluk aqqusaassavai tullianillu immikkoortiterivikkoortinneqarluni, Dense

Media Seperation (DMS), piiakkallu atorsinnaanngitsut (DMS-ip piiagai) sinnikut piiaaviatigut

immikkoortiterneqartassapput puttartinneqarlutik taavalu iginneqarlutik DMS-ip piiagaasa

sinnikuusiviannut. Aatsitassiaq ingerlaqqissaaq aserortiviit marluk aqqutigalugit

immikkoortiterivikkoortinneqannginnermini. Immikkoortiterivikkoortinneqareersut piiakkat tankinut

imermik saliivinnukartinneqassapput, immikkoortiterivikkoornerinut uiggiullugu. Piiakkat imermik

4

aqqusaartortinneqarnerini qappiorneranit salinneqassapput, sinnikorlu imertaajarneqassalluni

filterikkoortinneqarluni, kimittorsagaq kaagiusanngortillugu. Akuiagaq assartorneqassaaq

ingerlatsivikkut matoqqasukkut ingerlatinneqassalluni, tamakkiisumik matoqqasumi akuiagaq

suliarineqassalluni sumiiffimmiit assartorneqannginnermini.

Aatsitassarsiornermi sinnikunut sanaartugaq 3.6 millioner kubikmeterinik imartussusillik

sanaartorneqassaaq. Sanaartugaq sapusiamik iigartalerneqassaaq ameraasamik iloqutserlugu

erngannginniassammat. Ingerlaqqiffissiorfinnik sullulerfilerneqassaaq imeq ingerlaqqiffissaaruttoq

suliaqarfimmut pinaveersimatinniarlugu. Aatsitassarsiornermi sinnikunut sanaartugaq

ingerlanneqassaaq aatsitassarsiorfiup ingerlanera tamakkerlugu, kisiannili ukioq siulleq pingaarnertut

atorneqassalluni aatsitassarsiornermi sinnikunut ilioraavittut. Nunap iluani aatsitassarsiorfimmi

piiarneqarfia naammattumik inissaqalerpat aatsitassarsionermi sinnikut aatsitassarsiorfiup iluani

iginneqartassapput.

Citronen-imit aatsitassarsiornermi sinnikut iginneqartassapput Ujaqqat Sinnikut Eqqaavianut aamma

DMS Piakkat Eqqaavianut. Eqqaaviit inissinneqarsimapput ima sivinganerit aalaakkaasunngorlugit

aammalu ajornanngiffianilu nunap qanoq issusaanut naleqqussarlugu malunnarunnaarsarlugit

inississorneqassapput. Sanaartugaq sapusiamik qulaani ujaqqat sinnikuusiviat erngannginniassammat

suliarineqassaaq, ingerlaqqiffissiorfinnik sullulerfilerneqassaaq imeq ingerlaqqiffissaaruttoq

suliaqarfimmut pinaveersimatinniarlugu. Matusinermi, ujaqqat sinnikut eqqaavii ilusilerneqassapput

immikkoortiterussutikkut ingerlatinneqartassallutik erngup piiarluarneqarnissaa anguniarluguttaaq.

Nunniugaq 15 meteritut silitsigisoq suliarineqassaaq Citronen Fjordip talittarfia tikillugu

aatsitassarsiorfimmit tunisassiassanik suliareriikkanik nassiusisinnaaneq isumanaarniarlugu.

Tunisassiassaq akuiagaq assartuussuterujussuarnut sikukkoorutaasinnasutut akuerisanut

usilersuunneqassaaq. Citronen Fjordimi tunisassiornerup sukkassusaata naligeqqatigissavai ukiumut

pingasoriarluni assartuisarfissatut piumasaqaatit Citronen Fjordimit umiarsualivimmut

tigooraaviusussatut toqqarneqartumut assartuiffiusassalluni. Imaatigut assartuinissat pillugit

misissuinerit takutippaat assartuinissamut periarfissat nalinginnaasumik juulimiit septembarimut

periarfissaasut (apeqqutaallutik qanoq issusaat), taamaattorli agguaqatigiissillugu angallatit sikusiutit

(PC 4-5) aggustip aallaqqaataaniit aggustip 28-iata tungaanut angallassisarput.

Assartuiffiusinnaasututangalaffissap sumiinnera immap sikoqanngiffiata pissusaata Kalaallit Nunaata

kangiata sineriaani apeqqutaallutik ingerlanneqartassapput.

Annertuumik atortussiat allat tassaassapput diesel generatorit katillugit 28MW-imik

nukissiuutiliorfissat, aammalu 25ML diesel tankit. Ilanngullugu inunnut 250-inut najugaqarfissaq

sanaartorneqassaat, kiisalu sullivik. Imeqarneq Lake Platinova-mit pilersorneqassaaq, imermillu

pilersuisinnaanera annertusineqassaaq sapusialernikkut imartunerilerneratigut. Suliniuteqarfimmi

5

pioreersumik ujaraaqqanik mittarfiliaqarpoq. Mittarfik tallineqarumaarpoq tunisassiorluni

ingerlatsinermi ukioq siulleq ingerlalereerpat.

Avatangiisinut attuumassuteqartut pingaarutillik

Avatangiisinut sunniutaasinnaasunik nalilersuinermi suussuserneqarsimapput tulliuttut avatangiisinut

attuumassuteqartut pingaarutillik Citronen Projektip nalilersorneqarnerani aqunneqarnissaanilu

pingaaruteqartut sukumiisumillu suliassaasutut inissisimasut.

Imermit tarajoqanngitsumit imaluunniit imaanit imermit isumalluutit

Misissuinerup-Nalinga Pinngortitap pissuseqatigiinnerata navianartorsiortinneqarneranik Nalilersuineq

(SLERA) ilagalugit akuutissat avatangiisinut qanoq ittunik sunniuteqarneri pillugit misissuinerit,

pilersaarusiorlugulugu suliarineqarpoq nalilersorneqarlutik tamatumani assartuinerni aammalu

akuutissanik mingutsitsinnaassutsit sumiissusersineqarneri (t.i. ujaqqat sinnikut eqqaaveqarfiit

aatsitassarsiornermi sinnikunut sanaartugaq) Suliniummi avatangiisinut sunnertissinnaasutut

inissisimasuni qanoq sunniuteqaratarsinnaaneri misissorneqarlutik. SLERA-mik suliaqarnerup

sunniutissaasinnaasutut nalilerneqartut immap qaa, sedimenti aammalu nunap qaavanit sinnikut

peqqutigalugit sunniutigisinnaasorisat Suliniutip eqqaani pisinnaasut uppernarsivai. Aalisakkat aamma

uumasut qimerloqanngistut kiisalu imaani naasut Citronen Fjordimiittut Eastern Riverillu

naaneraniittut, suussuserneqarput pinngortitap pissuseqatigiinnerata qanoq issusaata pingaarnertut

sunnerneqarsinnaasutut.

Pinngortitap pissuseqatigiinnerata navianartorsiortinneqarneranik misissugassatut tigusanik

misissueriaat, SLERA, atorlugu aammalu nunap qanoq issusiata pissuseqatigiinnera atorlugu

misissuinerit takutippaat aatsitassarsiornermi sinnikut saffiugassat sinnikuisa imaani aammalu nunami

sumiiffimmi annertussusaasa takussutissartai malunniutilimmik annertusinavianngikkaat,

malittarisassat najoqqutarineqaqqusat annertussusilersornerilu qaangingaarnavianngikkaat. SLERA

atorlugu misissuinerit allatukkat ataaniittutigut eqikkarneqarput:

Sumiiffik Suussuseq Akui Sunnertissinnaasut Aarlerinarsinnaanera killiffiilu

Lake Platinova Erngup qaava Nil Nil Aarlerinartoqanngilaq

Sedimenti Nil Nil Aarlerinartoqanngilaq

Citronen Fjord

Erngup qaava Zink Timmissat

aalisagartornerusut Ingerlatsinermi ukiut kingulliit pingasut ingerlanerani aamma matusinermi aarlerinartoqarsinnaavoq

Sedimenti

Zink Timmissat

aalisagartornerusut Ingerlatsinermi ukiut kingulliit pingasut ingerlanerani aamma matusinermi aarlerinartoqarsinnaavoq

Arsenik Timmissat

aalisagartornerusut, imaani miluumasut

Ingerlatsinermi ukiut kingulliit pingasut ingerlanerani aamma matusinermi aarlerinartoqarsinnaavoq

6

Akuutissat avatangiisinut qanoq ittunik sunniuteqarneri pillugit misissuinerit, ersersippaat akuutissanik

toqunartortaqanngitsoq aatsitassarsiornermi sinnikuniit imaani qimerloqanngitsunut imaluunniit

aalisakkanut.

Aatsitassaqarfiup sinnikunik ilioraavii

Nunap akoorutissasa pissusaanik misissuinerit sinnikunik passussinerni assigiinngitsuni

ingerlanneqarsimapput (ujaqqat eqqakkat, aatsitassarsiornermi sinnikut aammalu DMS-imi sinnikut)

naliliiffiginiarlugu akuutissanik mingutitsisinnaasunik ingerlatitseqqinnerni avatangiisinut sunniutai.

Pingaarnertut misissorneqarput saviminnisat sinnikui aammalu seernamik pilersitsisinnaaneri,

saviminernik avatangiisinut ingerlatitseqqissinnaasuummata.

Nunap pissusaanik misileraallunit misissuinerit ersersippaat ujaqqamit seernap kuunnerat

ingerlateqqinneqaratarsinnaasut aammalu saffiugassat sinnikui ujaqqanit pisut annikitsuinnaasoq

killeqartumillu imaluunniit sinnikunik aniatitsinerunngivissumik kinguneqassangatinneqarpoq,

tamatumani pinngortitami pissuseqatigiinernerni eqqakkat inaanni misissukkani

takussutissinneqarpoq. Seernamik aallaavilinnik naatsorsuinerup takussutissinneqarput ujaqqanik

sinnikut misissugassatut tigusiffigineqartut annikitsuinnarmik ikuallaasaatertaqartut

naatsorsuutigineqarmat seernaliortuussanngitsutut tamatumani peqqutaalluni kimeerutitsissutit

kalciumimik akullit aammalu/ imalunniit dolomitemik akullit peqqutaallutik. Tamakkiisumik

ikuallassaammik ujaqqat sinnikuisa akoqarneri sinnikunik passussinermi aatsitassiornerup

ingerlanneqarnerini suliarineqarsinnaapput.

Nunap pissusaanik misileraallunerit ersersippaat aatsitassarsiornermi sinnikut ilimanarluinnartoq

seernamik pilersitsisinnaassasut sivisuumik iltimit aamma imermit sunnersimaneqareernermik

kingorna, taamaammallu pisariaqassasoq suli qaffasinnerusumik ussiittoornaveersaarnissaq

nalinginnaasumik aatsitassarsiorluni sinnikunut akuerisaasut atorneqartartut ilanngullugit

sanaartorneqassallutik. Taamaammat tatseqarfik geo-membraninik atortulersorneqassaaq aatsitsiviup

matuneqarnerata kingorna sinnikunik kuuttoqannginnissaa upalungaarsimaniarlugu. Taamaammat

aatsitassarsiornermi sinnikut tamakkiisumik poorneqassapput avatangiisimullu

ingerlateqqinneqarnissaat naatsorsuutigineqarani.

Pujoralak

Silaannakkut siammarterinermut siulittuinerit ingerlanneqarsimapput nalilersuiffiginiarlugu pujoralaat

Suliniuteqarfittut siunnersuutigineqartumi siammarsinnaanerat. Pujoralak (t.i. sananeqaatit

minnerusut (PM)) aniatitsinerit ineriartortinneqarput aamma nunap qaavani PM eqimassimanerisa

nalinga aamma inississimaneranut missingersuutit siulittuutigineqarput aatsitassarsiornermi

tunngavigalugit silasiornermi paasissutissat aamma silaannaap siammartarneranut

paasissutissaatigineqartut najoqqutaralugit.

7

Pujoralammik siulittuinerit ersersippaat pujoralannerpaaffissat pissasut assartuiviit aqqutai malillugit,

taamaattoq annermik qamutit ingerlaarnerisa pujorallernerinik kinguneqarnissaa

naatsorsuutigineqarnerulluni, naatsorsuutigineqarporlu saviminernik usit soorlu zink aamma savimineq

usingianit pujorallat pilertut annikitsuaraannaassasut. Pujoralannik mingutsitinerit zinkimit

saviminermillu imaqartut naatsorsuutigineqarpoq aatsitsitassarsiorfimmi aammalu sequtserivimmi

pilersinneqarnerussasut, sinnikut nunap ataaneersut siammarterneqartut silaannarissarfikkut

anianissaat ilimanaateqarnerulluni.

Pujoralammik aniatsitsinerit aqunneqassapput Periutsit Pigineqartut Pitsaanerpaat, atorlugit

nakkutigineqarlutik aqunneqassapput, sinnikunik pilersitsiviit tamaneersut nakkutigineqassallutik.

Assartuinerit

Citronen-imi aatsitassarsiornerup sukkassusaata naligissavaa ukiumut pingasoriarluni uterlugulu

assartuisarnissat pisariaqartinneqartut missaat Citronen Fjordeimit, assartuiviit ingerlaffissaanut

apuunneqarlutik (ilimanaateqarpoq Akureyri, Island) sikusartukkoorutaasinnaasut assartuutit

atorneqarlutik. Imaatigut assartuineq (ilagalugu sikumik aserorterineq) ilippanaateqarpoq imaani

timmissanut aamma imaani miluumasunut assartuiffiup aqqutaani qanigisaanilu

sunniuteqaratarsinnaanera. Assartuilluni aqqummi sumiiffik malussarinnerpaaq tassaavoq Avannaata

Kangiani Ammalataq (NEW), tamanna najugaqarfiummat imaani miluumasunut

amerlasoorujussuarnut aamma imaani timmissanut erniortunut.

Imaani timmissat artit imaani angallannermi sunniutinut malussarinnerpaasussatut

naatsorsuutigineqarput, miteq siorartooq/aavooq, naajavaarsuk, appa, appaliarsuk, naajannguaq

aamma qaqulluk sunniutaasinnaasut naajannguamut aamma qaqullummut naatsorsiitigineqarlutik

malunnaateqarnerussasut. Angallannerup timmiaqarfiit 5 kilimeterinit qaninnerussanngilai

ineqarfigineqarpata timmissanit appa sigguttuunit (Uria aalge), appanit (Uria lomvia), appaliarsunnit

(Alle alle), taateraanit (Rissa tridactyla), qaqullunnit (Fulmarus glacialis) imaluunniit oqaatsunit

(Phalacrocorax carbo), tassami inerteqqutaammat aallaasineq imaluunniit nipiliorneq timmiaqarfiit

taakku eqqaanni.

Imaani miluumasut imaani assartuinernut malussarinnerpaasussatut naatsorsuutigineqartut

tassaapput nannut, aarrit, natsersuit, aataat, ussuit, arfiviit aamma qilalukkat. Sunniutaasinnaasut

naatsorsuutigineqaput sumiiffimmi aammalu annerusumik piffissap sivikitsup iluani aammalu

ilaatiguinnaq Citronen Fjordimut assartuisoqartassammat, uterlugulu.

Assartuinerni ajutooratarsinnaanernut aarlerinartut annikillisarnerialugit aammalu avatangiisinut

sunniutaasinnaasut annikillisarniarlugit ilimanaateqanngikkaluartumik ajutoortoqassagaluarpat

orsussamik imaluunniit akuiakkamik kuuttoornermik kingunilimmik, sillimaniarnikkut iliuusissat

tamarmik pilersaarusiorneqassapput atulersinneqarlutillu. Assartuutit sikukkoorutit atorneqartussat

8

`sikusiutissaqqinnerpaatut` pitsaassuseqassapput Kalaallit Nunaata sineriata avataani pissutsinut

naleqquttut atorneqassallutik.

Avatangiisinut sunniutaasinnaasoq ilungersunarnerpaasussaq imaatigut assartuinermut

attuumassuteqartoq tassaassooq orsussamik kuuttoorneq. Avatangiisit kissassusaata appasinnera

peqqutigalugu kigaatsumik arrortitsiartortarneq tunngavigalugu orsussaq kuuttoortitaq sivisuumik

uninngassagaluarpoq. Annertuumik orsussamik kuuttoortoqarnissaa, kemikalienik kuuttoortoqarnissaa

imaluunniit naatsorsuutiginngisamik assartukkanik kataassinissaq annikitsuaraavoq, pissutigalugu

assartuiffiusinnaasoq piffissaq sivikimmat aammalu angallassinerit ikittuinnaassammata kiisalu

innarliinaveersaarluni iliussissat siunnersuutigineqartut. Imaatigut assartuisoqartillugu

ajutoortoqarnissaa ilimanaateqanngeqisoq pissagaluarpat orsussamillu imaluunniit akuiakkamik

assartukkamik kuuttoqassagaluarpat Ajutoortoqartillugu Piaartumik Iliuusissanik Pilersaarut,

erngertumik aallarnisarneqassaaq.

Naasunik nunamilu naasimasut naajorarfii

Citronen-imi nunami naasimasut sumiiffiup missingerlugu 5 procentia naasoqarfiuvoq,

taamaakkaluartorli sumiiffiup annersaa naasoqanngiffiuvoq ujaqqanillu kaanngarsimasunik

sivinganersanillu katagarfiusunik nunataqarpoq naasoqanngitsuulluni naasoqanngingajavilluniluunniit.

Ataannartumik naasoqarfiusut qattunersani aammalu kuuaqqanik malinniinnerupput. Naasoqarfik

naasunik artinik ikittuinnarnik naasoqarfiuvoq siammarsimasuullutik takussaasuullutillu Kalaallit

Nunaata avannaani, taamaammallu Suliniuteqarfimmi sumiiffimmi piiaaneq sumiiffiup naasortaanut

sunniuteqarnaviarani. Naasut ilisimaneqartut Citronenip sumiiffianiittut immikkuullarissuunatillu

nunguvinneqarnissamut navianartorsiortuunngillat.

Naasut Citronenip sumiiffianiittut miluumasunik timmissanillu arlalinnik nerisarineqartuupput (aamma

qimerloqanngitsunut), minnerunngitsumik umimmaat, issittumi ukallit aammalu narlumukaat

soorluttaaq aamma aqissit kiisalu nerlerit uninngaartut. Taamaattoq naasut Citronen-imi nunap

annertussusaata procentimininnguinnaaniimmata aammalu Suliniutip inissisimaffia

annikitsuinnaammat, sanaartukkallu naasoqanngingajavissumi sanaartorneqartussaammata

(aatsitassarsiorfik ammasoq aamma mittarfik ujaraaqqanik qalligaq) sumiiffimmi naasunik

annaasaqarnissaq annikitsuinnaassaaq, sumiiffimmi naasoqarfiunerata annikitsuinnaareerneranut

naleqqiullugu.

Uumasut

Citronen-imi aatsitassaqarfiup pilersinneqarluni sanaartorneqarnerata nalaani aatsitassarsiornerlu

aallarnisarneqareerpat sumiiffimmi naasut annertunerusumik sunnerneqannginnissaat

naatsorsuutigineqarpoq tulliuttut tunngavigalugit:

9

Eastern River-imi aalisagaqanngilaq taamaammallu Suliniummit kuummi uumasut

sunnerneqarnaviaratik;

Talittarfeqarfiup sananeqarnera annikitsuinnarmik imaani uumasunik

nungusaataasoqarnissaanut attuumassuteqarpoq. Allannguut sunaluunniit atortunit pisoq

immap pitsaassusaanik piffissap ilaannaa allannguiffiussaaq;

Uumasut nalinginnaasumik suliniuteqarfimmiittartut naatsorsuutigineqarpoq sumiiffiup

avataanut nuuginnassasut, aatsitassarsiorfik sanaartorneqalerpat aatsitassarsiornerlu

aallarnisarneqarsimaleerpat;

Suliniuteqarfimmi naasortaqanngingajaffioreermat uumasunit neriniartunitussagarneqarnissaa

naatsorsuutigineqanngilaq; kiisalu

Aatsetassarsiorfimmi piniarneq inerteqqutaavoq, Kalaallit Nunaani Nunat Allanngutsaaliukkat

malittarisassaat najoqqutaralugit.

Lake Platinova-mi eqaluit pitsaanngitsumik sunnertinnissaa ilimanaateqarsinnaavoq tamatumani

erngup pilersuiffittut atorneqarnerani kuunnerata sunnerneqassammat. Aatsitassarsiorfiup

matuneqarpat aatsitassaqarfiup atulernera sioqqullugu qanoq issimanerinut uteqqinnissaat

naatsorsuutigineqarpoq.

Erngup tarajortaqanngitsup periusaa

Pilersaarutigineqarpoq Eastern River-imit Lake Platinova-mut aasaanerata nalaani imeq 1.3 millioner

m3 immiunneqassasoq (akunnermut imeq 1,000m3 immiunneqartassalluni). Tatsimit imeq taava

sullivimmi imermik pilersuutitut atorneqassaaq. Eastern River-imit erngup taama annertutigisup

peerneqarnera tatsip qanoq kuunnerata issusaanik allanngueratarsinnaavoq, taamaattoq erngup

pisariaqartinneqartup missingerlugu 8.8 procentia kuuttartuuvoq aammalu taamaammat

naatsorsuutigineqarani pinngortitap pissuseqatigiinneranut allannguutaanissaa imaluunniit imeq

ilanngunneqartoq (Citronen Fjordimi) imeq tatsimit kuummillu peerneqartup ataavartumik sikunit

apummillu aattortumik taarserarneqartuartarnera pissutigalugu.

Lake Platinova-mi imermik pisariaqartitsineq annertusisamik ilaneqarnera sapusiamik

sanaartorfiussaaq kuuk sinerlugu tatsip killingata avannaata kangia malillugu. Tatsip imermik

pilersitsiviunera erngup portussusiata allanngorarnera upernaakkut (maajimi)

pukkinnerpaaffimminiittassaaq portunerpaaffialu juuli- aggustimi portunerpaasassalluni Eastern River-

imit imeq immiunneqarnerata kingorna. Eastern River-imut tatsip namminerisaminik ingerlaarnerata

sipporlugu kuunnera utertinneqartassaaq. Sipporlugu kuunnera matuneqassaaq tatsip Suliniummit

atorneqarnerata nalaani. Sapusiap erngup tarajortaqanngitsup Suliniuteqarfimmi sipporussaq

tatsimeersoq kuup ingerlaarnerata annertussusianik allannguutissaa ima

procentikitsigissangatinneqarpoq akornutaanngitsumik allannguutissaasutut naatsorsuutigineqarluni.

Erngup ingerlaarfiata allamut ingerlaarfissaanik aqqutissat sanaartorneqassapput quassuliorfiussaaq,

nunap iluani assaasoqassaaq, sinnikut ilioraavissai ujaqqallu sinnikut iliorarneqassapput tamatumani

10

erngup sanartukkanut apuutinnginnissaa anguniarlugu, minnerunngitsumik imeq upernaakkut

aasakkullu aattortoq. Imeq Eastern River-imit Citronen Fjordimut ingerlatinneqartassaaq. Piffissap ilaa

kuuaqqat aammattaaq sumiiffimmi suliaqarfimmiittut ingerlaarfii allakkut sissap tungaanut

ingerlaarfilerneqassapput. Erngup allamut ingerlaarfilernerisa ilai aatsitassarsiorluni sinnikunut

ilioraavinnut ujaqqallu sinnikuinut ilioraaviit itersarlu sapusiorfiillu matuqareerpata (piffissami

sivisuumik atorneqartariaqanngitsut) aatsitassiorfiup atorunnaarfiata nalaani peerneqarumaarput.

Sialuit nittaallallu Suliniuteqarfimmi nakkaaneri annikitsuinnaapput ukiumullu nakkaasartut juunimiit

septembarimut nakkaaneri annikitsuaraanngikkunik nakkaanngitsoorfiusarput. Erngup ingerlaarfiisa

allamut ingerlatinneqarnissaanut suliarisat taamaasillutik imeq annikitsuinnaq ingerlaartittassavaat

ukiup ingerlanerani piffissaq sivikitsuinnaap iluanilu pisassalluni. Erngup ingerlaartup allamut

ingerlateqqinneqarnera toqqaannartumik ingerlaarfigisassaraluanut apuunneqartassaaq.

Nunap qaavanut imaluunniit immamut navianartunik pilersaarutanngitsumik aniatitsinerit

Pilersaarutaanngitsumik navianarsinnaasunik aniatitsinerit assartuinermut, toqqorsivinnut aamma

navianarsinnaasunik akuutissanik passussinerup atatillugu soorlu orsussaq, orsoq, qalipaat aammalu

akuutissat passunnerisa nalaani nunami issortanik imaluunniit Suliniuteqarfimmi imermik isumalluutit

mingutsinneqarsinnaaneri pisinnaapput.

Orsussaq nassiussat aammalu akuiagaq Suliniuteqarfimmit Suliniuteqarfimmullu aasat tamaasa

assartorneqartassapput. Assartuut sikukkoorutaasinnaasoq atorneqassaaq Citronen Fjordimilu

talittarfimmut ukiumut missingerlugu pingasoriarluni tikittassalluni qaammat juuli aammalu

septembarip aallartinnerata nalaani. Immami sikoqarfiusumi angalaneq assartuinerni

ajutooratarsinnaanermik annertusisamik aarlerinartoqarpoq. Umiarsuit atorneqartussat `sikusiutitut`

pitsaassusillit atugassiassaqinnerpaat Kalaallit Nunaata sineriaata qanoq issusaanut piukkunnarsakkat

atorneqartassapput.

Imaani ajutoornermik navianartorsiorneq annertuup annertunngitsullu akornaniippoq, tamatumani

orsussamik imaluunniit akuiakkamik tunisassianik imaanut mingutsiteratarsinnaanerit

eqqarsaatigalugit. Naak taama pisoqarnissaa ilimanaateqanngilluinnangajakkaluartoq

pisoqassagaluarpat ajutoornermi sunniutai annertusinnaaneri naatsorsuutigineqarmat.

Kulbrintit (soorlu orsussaq, benzina dieselilu) sumiiffimmittaaq mingutsiteratarsinnaapput.

Naleqquttunik toqqorsivinnik ilioraaveqarneq (Kalaallit Nunaani Naalakkersuinikkut Pisortaqarfiit

piumasaqaataanik malittarisassanillu naapertuisunik) aammalu atortussanik navianarsinnaasunik

piumasaqaatinik malittarisassanillu naapertuisunik passussinerup navianartorsiornerit

annikillisissavaat. Kulbrintinik annertussutsinik toqqorsivinni ilioqqaavinnilu poortuulluarsakkanik

tankini aammalu aqqutillu sullullit atortussianik pineqartunik ingerlatsisinnaassusillit

atorneqarnerisigut kuutsitinerit aammalu kuutsitinerit pinaveersimatinneqassapput.

11

Sumiiffimmi aatsitassarsiorfimmi eqqaanilu nunap qaavanut imaanulluunniit navianartunik kuutsitinerit

ilimanaateqarneri annikitsuinnartut nalilerneqarput. Aatsitassarsiorfimmi ingerlatassat tamavimmik

annikitsuinnarmik imaluunniit aalajangersimasumerpiaq killilimmik mingutsisussatut nalilerneqarpoq.

Silaannarmut mingutsitinerit

Kuldioxidit aamma allat silaannarmut mingutsitinerit pilersinneqassapput orsussaq dieseli atorlugu

nukissiorfimmit qamutinillu. Timmisartut tikitsiartut umiarsuillu aamma silaannarmut

mingutsitissapput. Ukiumut 50 millionit literit dieseli missaat Suliniummut atatillugu atorneqartarsaaq

(80%-i nukissiornermut 20%-ilu angallassissutinut atortunut).

Silaannarmut aniasoornerit killilersimaarneqassapput dieseli pitsaassuseq qaffasinnerpaaq

atorneqarneratigut aammalu atortunik aserfallatsaliinerit ataavartut ingerlannerisigut. Nukinnik

sipaarutitallit atortorissaarutit nutaaliat pilersitsilluni sanaartornermi atorneqassapput silaannarmullu

mingutsisinerit taamaasillutik annikillilerneqassallutik. Silaannarmut aniasoornerit sumiiffimmi

silaannaap qanoq issusaanut malunnaatilimmik akornusiinissaa naatsorsuutigineqanngilaq.

Iluarsartuussineq matusinerlu

Aatsitassarsiorfik ingerlanneqarsinnaajunnaarpat Ironbark-ip siunnerfigaa nunap iluarsaartuunnissaa

avatangiisit qanoq innerinut akuersaarneqarsinnaasunngorlugu aamma avatangiisit

aqunneqarnerisigut pilersaarutit matunnginnerani iluarsartuussinerit aamma nakkutilliinerit

aqqutigalugit. Ironbark-ip pilersaarutigaa ineriartortitsissalluni iluarsartuussineq aamma

aatsitassarsiorfimmik matusereernermut pilersaarutinik suliniummik pilersaarnermi aalajangiussanut

aamma inatsisitigut malittarisassatigullu allannguutinik najoqqutaqarlutik iluarsartuussineq

ingerlanneqarnissaat.

Aatsitassarsiorfiup matunissaa aammalu matusinissamut pilersaarusiornera (DCP)

ineriartortinneqassaaq, akutsunngitsumillu naleqqussarneqartassaaq aamma aatsitassarsiorfiup

atuunnera tamaat pitsanngorsarneqartuassalluni. DCP-mi isiginiarneqassapput misilittaanernit

nakkutilliinerniillu inernerit soorlu aamma aatsitassarsiorfiup ingerlanerata nalaani avatangiisitigut,

inatsisitigut inuiaqatigiillu akornanni allanngortoqassappat tamakku aamma isiginiarneqassasut.

Inerniliineq

Ataatsimut isigalugu navianartoqarsinnaaneranut misissueqqissaarnerit inernilerpaat Suliniummi

ingerlanneqartussat amerlanerit annikitsuinnarmik navianartoqartut Citronen Fjordimi avatangiisinik

akornusiinissat imaluunniit mingutsitinissat. Ironbark-ip atulersinniarpai innarliinaveersaarluni

iliuusissat naleqquttut aqunniarlugit navianaateqarsinnaasut suulluunniit. Tamanna nalinginnaasumik

navianartoqarsinnaanerata nalinga appasissoq suliniutip annertussusaanut qanorlu issusaanut

naapertuuppoq, ilagalugit pissutit tulliuttut soorlu:

12

Kalaallit Nunaani avinngarusimasumi inissisimanera, inoqarfik qaninnerpaaq tassaalluni

danskit sakkutooqarfiat Station Nord, Suliniuteqarfimmit 240 km-inik kujataata

kitaatungaaniittoq;

Sumiiffik issittumiimmat, killeqartumik siallerfiusartoq, qeriuaannartoq aammalu issinnera

ukiup annersaani 0-i ataallugu inissisimasarmat kinguneqarluni silaannarmik atortussat

allanngortinneqariartorneri annikitsuinnaassammat, sinnikut qerisinneqartassammata,

ukiup ingerlanerani piffissami sivikitsuinnarmi kuuttoqartarmat aammalu naasut uumasullu

artit ikittuinnaammata;

Aatsitassarsiorluni sinnikut ilioraaviinni tamakkiisumik matuugaalluartunik ilineqarneri

imaluunniit nunap iluanut iliorarneqarneri;

Ujaqqat sinnikut suussusersineqarsimapuut seernamik pilersitsisuunngitsutut,

kimeerutsikkuminarluartutullu nalilerneqarsimallutik;

Mingutsitisinerup sunniutaanik siulittuinerit annertuumik mianersortuupput,

tunngaveqarlutik ilimasuutinik mianersorpallaartunik. Naleqassutsit taava

isigineqartariaqarput tamatigut annerpaaffissaminiittutut aamma ilimanaraniSuliniutip

ingerlanneqarnerani tamarmik anguneqarsinnaassasut;

Akuiakkat kimittussusaat siulittuiffigineqartut appasinnerupput tunuliaqutaasunit

imaluunniit najoqqutassatut killigititanit, nikkeli kisiat pinnagu;

Aatsitassarsiornermi sinnikunit kuunnernik siulittuinerit ersersippaat saffiugassat

kimittussusaannit sinnikussat nunap qaavani, imermi tarajoqanngitsumi imaluunniit

kinnganerni akuutissat annertussusaat qaffanneqarnissaat naatsorsuutigineqanngitsoq;

Akornuserneqarnerit annikitsuinnaassapput, taamaallaat killilimmik naasut

peerneqassapput sumiiffimmi annikitsuinnarmik naasoqarfiusumi;

Suliniuteqarfimmi naasut imaluunniit uumasut immikkuullarissuseqanngitsuupput;

Suliniummit tunisassiat assartornissaat ukiumut taamaallaat pingasoriarluni siumut

utimullu pisariaqarpoq Kalaallit Nunaata usigiarfissatut aaliangerneqarsimasullu akornanni

taamalilluni assartuinernit sunniutissaasinnaasunik annikinnerpaaffissaminiititsissasut;

aammalu

Sunniutaasinnaasut ilimanarnerpaat amerlanerit taamaallaat sumiiffimmi

sunniuteqarnissaat naatsorsuutigineqarmat, aqunneqarsinnaalluarput imaluunniit

iliuuseqarfiusinnaalluarlutik.

13

2 AALLAQQAASIUT

Citronen Fjordimi suliniut siunnersuutigineqartoq (Suliniut), ilagaat ineriartortsitsinerit, ingerlatsinerit

aamma naggataatigut zinkimik aamma aqerlummik aatsitassarsiorfimmik Citronen Fjordimi Peary

Landimi, Kalaallit Nunaata avannaaniittumi nunanngortitseqqinneq. Suliniutip ilagai aatsitassamik

piiaaffiit pingasut (nunap iluani aammalu aatsitassarsiorfiit ammaannartut) aatsitassarsiorfimmi

aatsitsivimmi aatsitassanik zinkimik aamma aqerlumik akuiaallutik suliaqartassapput. Akuiakkat

aatsitassarsiorfimmit aatsitsivimmut suliareqqinneqarfissaanut allamut nassiunneqassapput.

Kalaallit Nunaata Naalakkersuisuinit piumasaqaataavoq Avatangiisinut Sunniutaasinnaasunik (ASN)

aamma Inuiaqatigiinnut Sunniutissanik Nalilersuinerit (ISN) suliarineqassasut nalilersuiffiginiarlugit

Suliniutip avatangiisinut aamma inuiaqatigiinnut inoqutiginnut sunniutigisinnaasai. Avatangiisinut

Sunniutaasinnaasunik Nalilersuineq (ASN), sukumiisumik avatangiisunut sunniutaasinnaasunik

misissuinerupput aamma sunniutaasinnaasunik suussuserneqarsimasunik aqutsinermi imaluunniit

pinngitsoortitsiniarnermi iliuusaasinnaasunik suussusersinerupput.

Immikkut Inuiaqatigiinnut Sunniutissanik Nalilersuinerit (ISN), aamma piareersarneqarsimapput

Suliniutip inuiaqatigiinni aningaasaqarnikkullu sunniutissai nalilersinnaajumallugit. Tamatumap

ilusilissavaa Sunniutissat Iluaqutissallu pillugit Pilersaarusiorneq aamma Sunniutissat Iluaqutissallu

pillugit Isumaqatigiissut, innuttaasunik tusarniaanerit naammassineqareeriarpata.

2.1 Suliniutip aaqqiissuussaanera

Suliniut Issittoqarfimmi avannarpasissumi inissisimavoq, Citronen Fjordimi Kalaallit Nunaata

avannaata kangiani inissisimalluni (Takussutissiaq 1), missingerlugu 2.100 km illoqarfiit

pingaarnersaanit Nuummiit ungasitsigisumiilluni. Avinngarusimasumi inissisimavoq allorniusat

sanimukartut 83° 03’N aamma allorniusat tukimukartut 28°15’V inissisimalluni, taamatullu

avannarpasinnerulluni nunarsuarmi atajuartumik inuttalimmik timmisartunut mittarfimmit Alertimit,

aamma avannarpasinnerulluni nunarsuarmi saffiugassanik aatsitassarsiorfimmit

avannarpasinnerpaamit Polaris Canadamiittumit (matuneqartoq 2001-imi.

Kalaallit Nunaat nunarsuarmi qeqertat annersaraat, inissisimalluni Atlantikumi, allorniusat

sanimukartut 59 aamma 84°N aamma allorniusat sanikumartut 12 aamma 72°V. Canada

kitaatunginnguani inissisimavoq, Baffin Bay napimut ikaarlugu, massa Islandi 400 km kujammut-

kangiata sineriaani inissisimasoq, Tuluit Nunaat suli ungasinnerulluni 1.200 km-isut aqqut pineqartoq

atuarlugu suli ungasitsigisumiilluni.

14

Citronen Fjordimut inoqarfik qaninnerpaaq tassaavoq Station Nord, 240 km-inik kujataata-

kangiatungaaniippoq. Station Nord qallunaatt alapernaarsuiffiat ukiuunerani sakkutuunik tallimanik

inuttaqartarpoq. Sila qanoq ikkaluaraangat miffiusinnaasumik ataavartumik mittarfeqarpoq. Alert,

Canadami Sakkutuut Stationiat Ellesmere Islandip avannarpiaaniippoq, aammaattaarlu ukioq

kaajallallugu mittarfeqarpoq, soorluttaaq Thule, US Airforce baseat Kalaallit Nunaata sineriaata

kitaatatungaaniittoq.

Takussutissiaq 1. Kalaallit Nunaat kiisalu Citronen Fjordip Peary Landimi inissisimaffia.

15

Citronen Fjordimi pisuussutit siullermik Platinova A/S 1993-imi qilleriffigineqarlunilu nassaarineqarput.

Misissuineq 1993-ip 2010-llu akornani misissuiffigineqarnerani pissuusutit suli killiffilerneqarput,

nassaarineqarlutik zinkeqarfik annertooq aammalu aqerloqarfiit aatsitassallu sulfiditallit. Aatsitassanik

pisuussutit inissisimapput akuersissuteqarfimmi Bedford (No. 3) Limitedimit pigineqartumi,

Ironbarkimit tamakkiisumik piginneqatigiiffik pigineqartoq kisermaassillini akuersissutip ataani

2007/02 (Takussutissiaq 2).

Takussutissiaq 2. Citronen Fjordip akuersissuteqarfiit tunniunneqarsimasut (2007 tungujortuuvoq, 2008 aappaluttuuvoq).

2.2 Ironbark Zink Limited

Ironbark Zink Limited suliffeqarfiuvoq aningaasalerluagaasoq Australien Securities Exchange-mi

(ASX:IBG) nalunaarsugaasoq, niuerfinni US$100million-inik naleqartoq. Ironbark-ip annertunerusumik

ukkataraa Citronen-imi saffiugassat pissuutsit erlinnanngitsut tamakkiisumik pigineqartut. Citronen-

imi saffiugassat pissuutsinut erlinnanngitsunut suliniutip siunertaraa, nunarsuarmi tamani

pitsaanerpaamik Citronen Fjordimi zinkimi aqerlumillu aatsitassarsiorfimmik pilersitsinissaq aammalu

ingerlatsinissaq.

Ironbark Citronen Fjordimi aatsitassanik pisuussutsinut akuersissummik pigisaqartuuvoq. Ironbark

aammattaaq arlariinnik misissueqqaarnissamut akuersissutinik peqarpoq Aatsitassanut

Ikummatissanullu Aqutsisoqarfimmit (MSLA), 2007-imi tunniuneqartunik, Citronen Fjordimi sumiiffik

katillugit 120 kvadratkilomerisut isorartutigisoq aammalu suli Citronen Fjordip eqqaa 1.700

16

kvadratkilometerisut annertutigisoq akuersissummik pigisaqarfiuvoq. Suliffeqarfik industriimik

ataqqineqarluartuuvoq aamma piginneqataasunut nalinik inerisaaniartuuvoq suliniutini aqqutigalugit

atorluaanikkut aammalu ingeriartortitsinikkut aamma suliniutit allat Ironbarkimit aqunneqartut

aqqutigalugit eqeersimaartumik annertusarnissaat aqqutiginissaat siunnerfigalugu. Ironbark-ip

siulersuisui aamma aqutsisui teknikkikkut aammalu suliffeqarfissuarnik annertuumik teknikkikkut

aamma aatsitassarsiorluni suliffeqarfinnik ingerlatsinerni periutsinik misilittagaqarput. Suliffeqarfiit

nuimasut marluk saffiugassanik erlinnanngitsunik suliffeqarfiusut annertuumik piginneqataasuupput.

2.3 Suliniutip oqaluttuarsartaa

Citronen Zink Suliniutip misissueqqaarnermut aamma nalilersuinermut oqaluttuassartaata

eqikkarneqarnera imaappoq:

1960 – Amerikamiut nunap pissusaanik misissuisartut, Frederick E. Hyde Fjordip

kujataatungaani Citronen Fjordimit 20 km-it kangiatatungaani tatsit kuunnguillu ujaqqanit

isanikunik manngertornisumik qalipaatillit misissuinermi paasivaat;

1969 – Tuluit ataatsimoorussamik kiffartuusillutik ilisimasassarsiortut, Citronen Fjordimi tatsit

kuunnguillu ujaqqanit isanikunik manngertornisumik qalipaatillit misissuinermi paasivaat.

Taakku misissugassanik tigussiffigineqarput annerusumilli malunnaatilimmik saffiugassanik

atortussiassaqarfiusinnaanera maluginiagaqarfiunani;

1979-1982 – Citronen Fjordi nuna assiliorneqarpoq Kalaallit Nunaani Ujarassiornikkut

Misissuinermit sumiiffiit tulleriiaarnilersukkamik assiliortorneqarnerinut atatillugu;

1993 – Platinova A/S-ip misissueqqaarnernik Frederick E. Hyde Fjordimi ingerlatsivoq aamma

saffiugassanik erlinnanngitsoqarfiusinnaaneralu nalunaarsorlugu Eastern Riverip kuussuaata

sinaaniittut (maanna ilisimaneqartoq Nassaarfiusututq). Tamatuma kingunerisaanik

aasakkuani annertusisamik tamakkiisumik misissueqqissaarnissamik pilersaarusiornermik

kinguneqartitsivoq;

1993-1997 – Annertusisamik misissueqqissaarneq ingerlanneqarpoq ukiut tallimat

ingerlanerini. Pilersaarummut aamma ilaapput avatangiisinik alapernaarsuinerit

aallarnisarneqarput (1993), kiisalu nangitsilluni tunngaviusumik misissuinernik marlunnik

malitseqartitsilluni (1994 aammalu 1997);

1998 – Kvaerner Metal ”annertussisamik” misissuneq ingerlanneqarpoq Citronen Zink

Suliniuteqarfimmi. Zinkip akiata appariaateqarnerata kingunerisaanik suliniut

uninngatikkallarneqarpoq;

17

2002 (missiliorlugu) – Platinova A/S allaffissornikkut ingerlateqqinneqarpoq

misissueqqissaarnissamullu akuersissutit attartortillugu;

2005 – Globe Star Mining Corp pigisat pisiaralugit piginnittunngorpoq, aammalu kingorna

qulequtaq Bedford (No. 3) Limited-imik atserlugu;

2007 – Ironbark Gold-ip, Citronen Zink Project 100 %-imik Bedford (No.3) Limited-imit

pisiaraa;

2009-mi suliffeqarfiup aqqa Ironbark Zink Limited-imut (Ironbark) allanngortinneqarpoq.

Ironbark-ip ingerlaannassaa Suliniummik ineriartortitsilluni ilagalugit suli Citronen Fjordimi

misissueqqissaarnerit ingerlateqqinneqarnissaat.

18

3 INATSISEQARNIKKUT TOQQAMMAVIIT SULINIUMMUT

SUNNIUTEQARTUT

Kalaallit Nunaat Danmarkimut ilaavoq. Naalakkersuinikkut ingerlatsineq namminersortoq Kalaallit

Nunaanut 1979-imi eqqunneqarpoq. Juunip 21-iani 2009-mi Kalaallit Nunaani Namminersorluni

Oqartussaaneq pillugu Inatsit atuutsinneqalerpoq, tamatumani Kalaallit Nunaata pinngortitami

pisuussutinut tunngasuni ingerlatsinerit Danmarkimit tigusinnaalerai aalangerneqarluni. Tamatuma

kingunerisaanik Naalakkersuisut (Kalaallit Nunaani Naalakkersuisut) ingerlaannartumik

aalajangiuppaat aatsitassaqarnikkut pisuussutinut immikkoortortaqarfik nakkutigilerniarlugu.

Aatsitassat Ikummatissanullu Aqutsisoqarfik MLSA (Kalaallit Nunaani Naalakkersuitsut ataanni)

aatsitassanik isumalluutinik ingerlatanik aqutsinernik akisussaasuuvoq.

3.1 Kalaallit Nunaani inatsisit

Aatsitassat pillugit aqutsinermi malittarisassanillu pilersitsinerup Kalaallit Nunaannut oqartussaanerup

pilersinneqarnerata kingorna aatsitassanut pisuussutinik immikkoortortaqarfimmi inatsisissanik

suliaqartoqarpoq, inatsit nutaaq Kalaallit Nunaani Aatsitassanut Inatsit 1. Januaari 2010

atuutilersinneqartoq (Aatsitassanut inatsit Inatsisartut inatsisaat nr. 7, 7. Decembari 2009 aatsitassat

pisuussutillu pillugit ingeraltsinerni inatsit). Inatsisip pineqartup aatsitassanik pisuussutinut

tunngasun

Citronen Base Metal Project - Naalakkersuisut/media/Nanoq/Files/Hearings... · 2017. 2. 20. ·...

Documents

Transcript of Citronen Base Metal Project - Naalakkersuisut/media/Nanoq/Files/Hearings... · 2017. 2. 20. ·...