CB - Connecting Business

Pohjanmaan KauPPaKamarilehti - Österbottens handelsKammartidning

ConneCting business

Häkämies uskoo eNeRGiA-TekNoLoGiAAN

På nya Poster:stefan damlin Wärtsilä

Viestinnällä on Väliä

3 ∙ 2012

3 ⋅ 2012

1724

Palstat

är Kinadå ett hot?

sisältö · innehåll

yritysViestintä tukee yrityksen liiketoimintatavoitteita.

ConneCting businessPohjanmaan kauppakamarilehti

österbottens handelskammartidning

lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessatidningen utkommer fyra gånger per år.

julKaisijaPohjanmaan kauppakamari

österbottens handelskammareVaasa – Pietarsaari – Kokkola

Vasa – Jakobstad – KarlebyPuh/tfn (06) 318 6400www. ostro.chamber.fi

Päätoimittaja/ ChefredaKtÖrJuha häkkinen

Puh/tfn 0500 561 [email protected]

ilmoituKset / annonserMia Brännbacka

Puh/tfn 050 309 [email protected]

toimitusneuVosto /redaKtionsKommittÉ

Mia Brännbacka, puh/tfn 050 309 2331Juha häkkinen, puh/tfn 0500 561 036Johanna haveri, puh/tfn 050 377 2100

toimitus / redaKtionViestintä Oy [email protected]

taitto / ombrytningMuotoilutoimisto into

tuula Koto

KäännÖs / ÖVersättningKatarina Kecklund,

Micaela lindahl-Palmroos

Paino / tryCKKirjapaino Fram Boktryckeri

sFs-Ympäristömerkintä on myöntänyt Joutsenmerkin käyttöoikeuden Oy Fram Ab:n

Joutsenmerkitylle painolaitokselle.

Painos / uPPlaga5000 kpl / st.

issn 1796-9441

Kansi / PärmbildKuva/bild:

stt-lehtikuva/valtioneuvoston kanslia

elinkeinoministeri Jyri häkämies uskoo Vaasan seudun energiateknologian keskittymän synnyttä-

vän suomeen tarvittavia kasvuyrityksiä.

näringslivsminister Jyri häkämies tror att Vasaregionens energikluster skapar nödvändiga

tillväxtföretag i Finland.

PääkiRjoiTus | LeDARe | 5Yrityksille tärkeät kuntavaalit | Viktigt kommunalval för företagen

uusiiN AsemiiN | 8,11Organisaationsa tunteva johtaja | Wärtsiläs ansikte utåt i Finland

6 Kasvua, kasvua, kasvua 12 Koulutus, kaavoitus ja palvelut kauppakamarin huolenaiheina Handelskammaren bekymrad över utbildningen, planläggningen och servicen

17 Viestinnällä on väliä

22 lentomatkustajien määrä on lisääntynyt

24 en aldrig tidigare skådad urbanisering

kAuPPAkAmARi kouLuTTAA | HANDeLskAmmAReNs kuRseR | 20

AjAssA - AkTueLLT | 26

COnneCtinG BUsiness 3

Lokakuun lopussa järjestettävät kuntavaalit ovat monessa mielessä tärkeät. Ratkaisut mm. kunta- ja terveydenhuollon rakenteesta sekä toisen asteen koulutuspaikoista tehdään neljän seuraavan vuoden sisällä. Kauppakamarille on tärkeää, että kaavoitus, kuntien investoinnit ja toimintojen ulkoistaminen tukevat alueen ke-hitystä. Valtiovalta puolestaan tasapainottaa omaa talouttaan ja siirtää omia tehtäviään yhä suuremmassa määrin kuntien vastuulle. Tämä vaikuttaa mm. liikenneinvestointeihin: yhä useammin vaaditaan kunnan omaa panosta, että tarvittava liikennehanke saadaan aikai-seksi. Kuntien haasteet ovat moninaiset.

Kauppakamari on peräänkuuluttanut yksi-tyisen sektorin toimijoita ja yrittäjiä mukaan ehdokkaiksi. Kuitenkin riippumatta valtuu-tettujen taustasta meille on tärkeää, että kaik-ki valtuutetut tietävät yritysten tarpeet. Ilman yrityksiä ei kasvu, työllistäminen tai hyvin-vointi ole mahdollista. Järjestämme kuntavaa-liehdokkaille keskustelutilaisuuksia aiheesta syyskuun puolivälissä.

Keskustelut hoitotakuusta ja nuorisota-kuusta nostavat tärkeitä asioita esille. Van-

husten hyvä hoito ja nuorten syrjäytymisen estäminen ovat molemmat tärkeitä. Yhtä tär-keää on kuitenkin miettiä, miten aktiiviväes-tön vähetessä kasvavat menot rahoitetaan. Sii-hen tarvittaisiin kai sitten yritystakuu. Tuki sukupolvenvaihdoksiin ja yritysten kasvun rahoittamiseen on täysin riittämätön. Pank-kien nyt kiristäessä vakuusvaatimuksiaan, pk-yritysten rahoituksen saaminen on suuri on-gelma. Valtiovalta puhuu yritysten kasvun ja kansainvälistymisen tarpeesta, mutta konk-reettinen tuki siihen puuttuu. Verotus päin-vastoin vaikeuttaa oman pääoman kerryttä-mistä ja tuki vienninedistämiseen vähenee. Oman alueemme Viexpon toiminta esimer-kiksi kärsii tästä.

Lopuksi pitää mainita, että tätä kirjoittaessa Venäjästä tuli tuore WTO:n jäsen. Se vaikuttaa ajan mittaan paljon monen yrityksen toimin-taan. Se antaa meille paljon uusia mahdolli-suuksia, kun viennin esteitä poistetaan ja tullit alenevat. Idän markkinoiden seuraaminen tu-lee entistä tärkeämmäksi.

YritYKsille tärKeät KUntAVAAlit

ViKtiGt KOMMUnAlVAl För FöretAGenKommunalvalet som ordnas i slutet av oktober är viktigt ur många synvinklar. Inom de när-maste fyra åren tas beslut gällande bl.a. kom-mun- och hälsovårdsstrukturen samt andra stadiets utbildningsplatser. För handelskam-maren är det viktigt att planläggninen, kom-munernas investeringar och outsourcingen stöder regionens utveckling. Statsmakten ba-lanserar sin egen ekonomi och flyttar i allt hög- re grad sina uppgifter på kommunerna. Det här påverkar bl.a. trafikinvesteringar: allt of-tare krävs det att kommunen själv satsar en del för att nödvändiga trafikprojekt blir av. Kom-munerna har många utmaningar.

Handelskammaren har efterlyst kandidater till kommunalvalet från privata sektorn och bland företagare. Oberoende av bakgrund är det ändå viktigt för oss att alla ledamöter kän-ner till företagens behov. Företagen bidrar till tillväxt, sysselsättning och välmående. Vi ord-nar i mitten av september diskussionsmöten med kommunalvalskandidaterna om företa-gens behov.

Diskussionerna om vårdgarantin och ung-domsgarantin är aktuell. Det är viktigt att äld-re människor får god vård och att ungdomar-na inte blir utslagna. Det är ändå lika viktigt

att reflektera över hur de ökade utgifterna i kombination med ett minskande antal arbets-föra ska finansieras. En företagsgaranti är kan-ske lösningen. Stödet för generationsväxlingar och för finansieringen av företagens tillväxt är alldeles otillräckligt. Nu när bankerna skär-per kraven på säkerheter, är det svårt för sm-företag att få finanisering för sin verksamhet. Statsmakten för diskussioner om behovet av företag som växer och blir internationella men konkreta stöd för det saknas. Tvärtom gör beskattningen det svårt att öka det egna kapitalets andel i bolaget och stödet för internationaliseringen minskar. Vår re-gions exportfrämjande organisation Viexpo lider till exempel av det här.

Till slut kan nämnas att nu i skri- vande stund blev Ryssland med-lem i WTO. Med tiden påverkar det många företags verksamhet. Det ger oss många nya möjlig-heter då exporthinder elimi-neras och tullarna blir läg-re. Det blir allt viktigare att följa med marknaderna i öst.

PääkiRjoiTus | LeDAReN

juHA HäkkiNeNtoimitusjohtaja | vd Pohjanmaan kauppakamari österbottens handelskammare


teKsti | teXt johanna haVeri KUVat | BilDer merVento oy / PeKKa mäKynen

toukokuussa Vaasassa käydessään ministeri Häkämies tutustui suomen suurimpaan tuulivoimalaan teknologiajohtaja Patrik Holmin opastuksella.

6 COnneCtinG BUsiness

oukokuussa Vaasassa vierail-lut sekä Future Workshopissa esiintynyt elinkeinoministeri Jyri Häkämies kaipasi puhees-saan lisää kasvuyrityksiä Suo-meen. Sellaisia kasvuyrityksiä, joiden innovatiiviset tuotteet kävisivät kaupaksi ulkomail-le ja korjaisivat Suomen kaup-pa- ja vaihtotaseen jyrkän las-

kun. Hän totesi, että Vaasan seudulla on nyt tuhannen taalan paikka nousta yhdeksi Suo-men kasvun vetureista energiateknologian osaamiskeskittymän avulla.

Ministerin lupaavalta kuulostaneet sanat lämmittivät mukavasti vaasalaista seminaa-riyleisöä. Siksi päätimme kysellä kesälomien jälkeen ministeri Häkämieheltä lisää samasta aiheesta.

TiLANNe oN vAkAvA, ei yLiTsePääsemäTöNMinisteri Häkämiehen mukaan Suomen tä-mänhetkinen taloustilanne on osittain euro-maiden kriisistä johtuen vakava, kuten se on ollut jo jonkin aikaa. Se ei kuitenkaan estä yrityksiä löytämästä kasvumarkkinoita sopi-ville tuotteille. Tilanne on siis vakava, mutta ei ylitsepääsemätön. Hän nostaakin uusiutu-van energian ja energiatehokkuuden kehittä-miseen keskittyneet yritykset yhdeksi ratkai-sun avaimeksi.

– Kolmannes vientitaseen heikkenemisestä johtuu tuontienergian kalleudesta. Jos suoma-laiset yritykset pystyisivät korvaamaan tuon-tienergiaa omilla energiaan liittyvillä tuotteil-laan ja samanaikaisesti viemään niitä myös ulkomaille, se vahvistaisi vientitasetta kaksin-kertaisesti, Häkämies sanoo.

Vaikka ministeri peräänkuuluttaa kasvua nimenomaan viennistä, hän näkee, että var-sinkin uusien yritysten on saatava referenssejä myös kotimaasta. Ilman niitä on vaikea lähteä rinta rottingilla maan ulkopuolelle.

– Vaasassa ja yleensäkin Pohjanmaalla yri-tyksissä on positiivinen kehittämisilmapiiri. Se on tärkeää, sillä taantuman voittamiseen tarvitaan myös hyvää henkeä, ministeri huo-mauttaa.

kAsvuA oN TueTTAvAMinisteri Häkämiehen mielestä valtion on vaikeinakin aikoina tuettava ja luotava edel-lytyksiä yritysten menestymiselle, vaikka var-sinaisen työn menestymisen eteen tekevät yri-tykset itse. Siksi hallitus tuo budjettiriiheen kasvupaketin, jonka avulla pyritään poista-maan esteitä kasvun tieltä.

– Kasvupaketin avulla houkuttelemme yri-tyksiä lisäämään tutkimusta ja tuotekehitystä, kannustamme yrityksiä ja yksityisiä henkilöi-tä investoimaan yritystoimintaan ja pyrimme katkaisemaan nuorten syrjäytymisen kierteen ja siten saamaan lisää tekijöitä suomalaiselle työlle, ministeri luettelee.

Vaikka kasvupaketti huomioi erityisesti kasvuyritykset, Häkämies puhuu lämpimästi myös muun yritystoiminnan puolesta. – Uu-det työpaikat syntyvät pääosin pieniin ja kes-kisuuriin yrityksiin, siksi ne kaikki ovat tär-keitä.

On monta alaa, jotka tarvitsevat kasvaak-seen myös ulkomaista pääomaa. Investoin-tien houkuttelemiseksi elinkeinoministeri markkinoi itse Suomea aktiivisesti. Hänen mukaansa meillä on juuri tällä hetkellä monia hyviä vetovoimatekijöitä – esimerkiksi Noki-alta vapautuva osaava työvoima tai läheisten Venäjän markkinoiden tuntemus – jotka voi-vat houkuttaa ulkomaisia yrityksiä Suomeen.

vAAsAN seuTu oN kAsvuALuePohjalainen vahva yrittäjyyshenki on Häkä-miehen mielestä sellainen pääoma, joka pi-täisi omaksua myös muille Suomen alueille. Yrittäjyys yhdistettynä Länsirannikon perin-teiseen kansainväliseen ilmapiiriin on kas-vattanut Vaasan seudulle joukon vahvoja ve-turiyrityksiä, jotka ovat saaneet myös muut yritykset kasvamaan ja kehittämään osaamis-taan.

– Näen Vaasan seudun tulevaisuuden varsin positiivisena, sillä uskon uusiutuvaan ener-giateknologiaan ja energiatehokkuuteen liitty-välle osaamiselle olevan kysyntää maailmalla. Vaasalla on mahdollisuudet kehittyä entistä vahvemmaksi energiateknologian veturiksi koko Suomelle, Häkämies kehaisee.

Yksi uusi työkalu, jolla Vaasan seudun ener-giaosaamisen kehittämistä voidaan jatkaa, on kehittyvien kaupunkiseutujen kasvusopimus. Työ- ja elinkeinoministeriön uusi kasvuso-pimusmalli jatkaa kansallisen osaamiskes-kusohjelman sekä koheesio- ja kilpailukyky-ohjelman työtä. Sen avulla on tarkoitus tukea alueilla sellaista kasvua, jolla on kansallista merkitystä.

– Tällä hetkellä pallo on kaupunkiseuduilla, jotka sorvaavat omia ehdotuksiaan esittääk-seen ne ministeriölle syksyn aikana, ministe-ri sanoo. – Todennäköisesti energiateknologia tulee olemaan mukana Vaasan ehdotuksessa, mutta ehdotukseen voi sisältyä myös muita osaamisaloja, joilla Vaasa voisi tuoda lisäar-voa kansalliseen kasvuun.

Häkämies uskoo energiateknologian tuomiinkasvumahdollisuuksiin.


uusiin asemiin

KuKa olet?Olen liisa sadeharju, lappajärvellä syntynyt ja Pie-tarsaaressa kasvanut maa- ja metsätaloustieteiden maisteri, Kokkolaan kotiuduin 1990-luvun alussa. Perheeseeni kuuluvat kouluttajana toimiva puoliso sekä aikuinen tytär, joka opiskelee toisella paikka-kunnalla. töiden vastapainoksi rentoudun viikonlop-puisin liikkumalla luonnossa ja lukemalla dekkareita. Uinti on myös mieluisa liikuntamuoto.

mitä teit ennen?Vuodesta 1984 lähtien olen toiminut tässä talossa kouluttajana, koulutuspäällikkönä, apulaisrehtorina, laatupäällikkönä ja viimeksi koulutusjohtajana, jo-ten voin sanoa tuntevani tämän organisaation mel-ko hyvin.

mitä teet nyt?Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän valtuusto va-litsi minut koulutusyhtymän johtajaksi viime tou-kokuussa. sitä ennen olin hoitanut viransijaisena johtajan tehtäviä vuoden alusta lähtien. tähän teh-tävään kuuluu paljon enemmän verkostoitumista ja organisaation äänitorvena kuulumista kuin koulu-tusjohtajan tehtävään.

mitä VahVuuKsia sinulla on tässä tehtäVässä toimimiseen?Olen luonteeltani rauhallinen, pitkäjänteinen ja paineensietokykyinen. lisäksi tunnen koulutus-yhtymän toiminnan sisällön hyvin.

millaiset haasteet sinua odottaVat?Koulutusyhtymällä on takanaan 17 kasvun vuotta, mutta tulevaisuus ei valitettavasti ole yhtä valoi-sa. Vaikka ammatillista koulutusta arvostetaan, ikä-luokat pienenevät ja se tietää koulutusten supistu-mista. Koulutusyhtymän tunnuslauseen ”yhdessä paremmin” toteuttamiseksi meidän on pystyttävä kehittämään keskinäistä yhteistyötämme. samalla myös ammatillisen koulutuksen ja elinkeinoelämän yhteistyöhön on panostettava, jotta voimme jatkos-sa tuottaa entistä paremmin elinkeinoelämän palve-lukseen soveltuvaa osaavaa työvoimaa.

organisaationsa tunteVa johtajaKeski-Pohjanmaan koulutusyhtymän johtaja Liisa Sadeharju

Vinkkaa mielenkiintoisesta henkilöstä: www.pohjanmaankauppakamari.fiGe oss ett tips på www.osterbottenshandelskammare.fi

teKsti johanna haVeri KUVa mats sandstrÖm

Modernit laitteet ja hyvä suunnittelu vähentävät yrityksen paperin- ja energiankulutusta. Eli säästä-vät rahaa sekä ympäristöä. Tulostuksen, kopioin-nin ja skannauksen suunnittelu myös nopeuttaa toimistotöitä.

Anvia Tulostuspalvelu tarjoaa yrityksille monitoi-mikoneet ja tulostimet kaikkine lisäpalveluineen kiinteään kuukausihintaan. Sinä tulostat – me suunnittelemme ja huollamme sekä toimitamme laitteet, paperit ja värit.

Katso lisää: www.anvia.fi/tulostus

Hinnat alv 0 %.

Anvia Tulostuspalvelu

51€kk

alk.

Toimistosi monitoimikone?

Yrityspalvelut (06) 411 4800 | [email protected] | www.anvia.fi

Luotettava. Vaivaton. Kehittyvä. Lähellä Sinua.

Tulostus_A4.indd 1 8/13/2012 2:02:38 PM


Mikä motivoi oikeasti?Henkilöstön motivoiminen ja avainhenkilöiden pitämi nen talossa ovat yrityspäättäjän tärkeitä kysymyksiä juuri nyt – ja tulevaisuudessa vielä enemmän. Ota yhteyttä Tapiolaan. Meillä on runsaasti kokemusta näistä asioista. Ja toimivia välineitä niiden hoitamiseen.

Tutustu: tapiola.fi

Avaa Tapiola.fi tai soita 01019 5100 ma-pe 8-20

Vahi

nkov

akuu

tuks

et K

eski

näin

en V

akuu

tusy

htiö

Tap

iola

, Hen

ki-,

sä

ästö

- ja

lisä

eläk

evak

uutu

kset

Kes

kinä

inen

Hen

kiva

kuut

usyh

tiö

Tapi

ola

ja Y

ritys

ten

Hen

kiva

kuut

us O

y Ta

piol

a, e

läke

vaku

utuk

set

Kes

kinä

inen

Elä

keva

kuut

usyh

tiö T

apio

la

Tervetuloa tyytyväisten asiakkaiden pankkiin!

Vaasa - Vasa 010 444 3232*

Pietarsaari -Jakobstad 010 444 3360*Kokkola - Karleby 010 444 3560*

*Puhelun hinta 8,28 snt/puhelu +12,00 snt/min.*Samtalspris 8,28 cent/samtal +12,00 cent/min.

Välkommen till banken med de nöjda kunderna!


PÅ nya Poster

Vem är du?stefan damlin heter jag, Vöråbo, 44 år, ekonomie-magister, gift med inger och tonårspappa till två sö-ner: robin och Anton. Fritiden tillägnar jag främst med pojkarnas fotbollsengagemang inom norrvalla FF. Och så tycker jag om skidåkning, jogging och vil-laliv.

Vad gÖr du nu?sedan juli är jag VD för Wärtsilä Finland Oy. en intressant utmaning där jag får jobba med alla affärsenheter inom bolaget och fungerar som bola-gets ansikte utåt i Finland. Man kan säga att jag har en trippelroll då jag fortfarande har kvar uppgifter inom affärsutveckling och finansansvar för industrial Operations-divisionen globalt.

Vad gjorde du tidigare?Jag har en lång karriär inom Wärtsilä, allt sedan 1991. har arbetat med olika ledningsuppgifter inom ekonomi och affärsutveckling, både lokalt och glo-balt och inom samtliga divisioner. De senaste årenhar jag arbetat med affärsutveckling för industrial Operations, en division som innefattar produktut-veckling och produktionsenheter världen över. An-talet resdagar per år har varit många och mina erfa-renheter är en stor tillgång för mig i mina nuvarande uppgifter.

dina Värderingar inom ledarsKaP?Min ledarskapsstil består av coachning i hög grad. Det är svårt att utveckla verksamheten om man ska göra det med ”bromsen på” och lägga energi på armbrytning med andra. Fungerande team med kla-ra linjer och mål når de bästa resultaten. Varje an-ställd är en viktig del i arbetet och man bör respek-tera sina medarbetare.

VilKa är fÖretagets Kommande utmaningar?Konkurrensen ökar kontinuerligt, speciellt från Asi-en. Vi ska vara steget före när det gäller produktut-veckling, produktkvalitet och – tillförlitlighet. Wärt-silä utvecklar hela tiden nya produkter baserade på gas och flerbränsledrift. Omsorgen av vår miljö är en viktig del i vår framtidsstrategi.

Wärtsiläs ansiKte utÅt i finlandStefan Damlin, VD för Wärtsilä Finland Oy


teXt lisbeth bäCK BilD Wärtsilä


kouLuTus, kAAvoiTus

jA PALveLuT kauppakamarin huolenaiheina

Pohjanmaan kauppakamari haluaa korostaa alueen elinkeinoelämälle tärkeitä asioita ja tuoda

ne kunnallisvaaliehdokkaiden tietoisuuteen sekä yleiseen keskusteluun kuntavaalien alla.

nostamalla tärkeitä asioita kärkihankkeiksi kauppakamari haluaa säilyttää toimialueensa

kunnat yritysten kannalta vetovoimaisina, saada alueen nuoret koulutukseen ja turvata yritysten työvoiman saannin. Kauppakamarin

kärkihankkeita kuntavaaleissa ovat esimerkiksi toisen asteen koulutuksen yhteistyö, nuorten

työnsaantimahdollisuudet, palvelujen yksityistäminen, tehokas kaavoitus, kuntien

vetovoima sekä työssäkäyntialueen kokoiset kunnat.

teKsti | teXt johanna haVeri KUVat | BilDer tomi hirVinen, edusKunta, haastateltaVat

Vesa Vihriälä puhui kesäkuussa anders Chydenius

-vapaakauppa-seminaarissa Kokkolassa.

elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (Etla) ja Elinkeino-elämän valtuuskunnan toimitusjohtaja (EVA), VTT Vesa Vihriälä ymmärtää elinkeinoelämän huolen työ-voiman riittävyydestä, nuorten opiskelemaan ja töihin saamisesta sekä palvelujen tuottamisesta.

eRi PALveLuT RAHoiTeTAAN sAmAsTA LäHTeesTäTällä hetkellä julkinen keskustelu käy kuumana vanhustenhoi-dosta ja hoitohenkilökunnan mitoituksesta. Vihriälän mukaan on poliittisesti epäkorrektia asettaa vastakkain vanhuspalvelut ja nuoriin kohdistuvat palvelut kuten koulutus, mutta tämänta-paisia valintoja kunnissa joudutaan tekemään julkisen talouden kiristyttyä. Vanhuspalveluihin sitoutuvat rahat ovat pois jostain muusta palveluntuotannosta.

– Koulutuksen tärkeyttä ei pidä aliarvioida, sillä se palvelee tulevaisuutta. Peruskoulutuksen osalta Suomi on vielä maail-man kärkimaita, mutta myös sen jälkeen koko ikäluokka pitäisi saada jatkamaan koulutusta, sitten töihin ja maksamaan veroja, jotta voimme maksaa eläkkeitä ja ylläpitää myös toimivia van-huspalveluja, hän huomauttaa.

OiKeUsMinisteri anna-maja henriKsson, rKP

Pohjanmaan kauppakamarin kärkihank-keet ovat suurilta osin hyviä ja rKP:n kannan mukaisia. Kaavoituksen on olta-va ennakoivaa siten, että koko seudun ja kuntien etu huomioidaan. Palveluita voi-daan jossain määrin ulkoistaa, mutta kui-tenkin niin, että kunta on aina vastuus-sa palveluiden laadusta. Vastuuta ei saa ulkoistaa. toisen asteen koulutuksen yh-teistyö on tärkeä ja sitä on syytä kehittää edelleen, sekä lukioiden että ammattikor-keakoulujen osalta. tämän ei kuitenkaan pitäisi tapahtua ammattikouluja ja lukioi-ta yhdistämällä.

riKsDAGsleDAMOt miaPetra KumPula-natri, sDP

Det här är viktiga teman. Administrativa gränser måste rivas och framförallt bör planläggningen och andra stadiets ut-bildning tjäna hela regionen över kom-mungränserna. handelskammaren stöder regeringens samhällsgaranti för unga och ser samtidigt den lokala nyttan i att ung-domarna redan under studietiden styrs ut i lokala företag. när det gäller priva-tiseringen av tjänster är jag inte helt av samma åsikt, eftersom jag anser att ännu starkare kommuner klarar av att sköta grundservicen. inom vissa sektorer kan privata tjänster komplettera de offentliga tjänsterna. Jag är rädd att en gränslös pri-vatisering av tjänster leder till en utveck-ling där tjänsterna koncentrerar sig till några koncerner och kommuner står kvar som betalare utan alternativ.

handelskammaren bekymrad över

uTbiLDNiNGeN, PLANLäGGNiNGeN ocH seRviceNösterbottens handelskammare vill lyfta fram de saker som är viktiga för företagen och informera kommunalvalskandidaterna om dem samt föra offentliga diskussioner under kommunalvalet. Genom att poängtera vissa saker vill handelskammaren att regionens företag fortsättningsvis är konkurrenskraftiga, se till att ungdomarna blir utbildade och att företagen inte lider brist på arbetskraft. handelskammaren vill under kommunalvalet speciellt betona till exempel samarbetet inom andra stadiets utbildning, ungdomarnas sysselsättning, privatisering av service, effektiv planläggning, kommunernas dragningskraft samt en kommunstorlek som motsvarar pendlingsområdet.

riKsDAGsleDAMOt marKKu mäntymaa, sAMl.

Jag understöder kommunstorlekar som motsva-rar pendlingsområdet. Då skulle det vara enklare att fatta beslut som gäller hela regionen och man skulle inte, som nu, behöva tvista om gemensam-ma projekt mellan olika fullmäktige. Detta skulle underlätta exempelvis organisering av planlägg-ning och genomförande av regionens gemensam-ma projekt. Jag understöder mångsidiga och till-gängliga utbildningsbanor, som möjliggör ett brett utbildningsutbud – utan att förglömma och under-stöda läroavtal. Vi behöver broar som hjälper ung-domarna in i arbetslivet, det ökar chanserna för att ungdomarna stannar i regionen för att jobba. samarbetsmodellen takuuteekkari teollisuuteen vid Vasa universitets tekniska fakultet, som ska-par praktikplatser för studerande, borde utvidgas även till andra branscher och skolor. en del av den kommunala sektorn är redan nu öppen för priva-ta tjänster, kanske borde man också överväga ett bredare bruk av servicesedlar.

Kansanedustaja tuomo Puumalaa (Kesk.) emme tavoittaneet kommenttien saamiseksi.

KAnsAneDUstAJA maria tolPPanen, Ps

toisen asteen koulutusta ei saa vähentää, vaan suurempi osa nuorista on saatava koulutukseen ja töihin. Koulujen hallintoa olisi yhdistettävä ja niiden olisi lisättävä yritysyhteistyötään. nuor-ten työllistämisessä on muistettava, että heidän on saatava sellaista palkkaa, jolla pystyy elämään myös näillä elinkustannuksilla. Yritystonttien kaa-voitus on saatava kuntoon, se lisää seudun elinvoi-maisuutta. Pelkkä tehokas kaavoitus ei kuitenkaan riitä, vaan on löydettävä rahaa infran – esimerkik-si tiestön – hoitamiseen. Peruspalvelujen tuotta-minen kuuluu kuntien tehtäviin ja kunnat myös tuottavat ne edullisimmin. Kunnat joutuvat mak-samaan sakkoja työllistämisvelvoitteen laimin-lyömisestä. nämä rahat olisi järkevämpää käyt-tää palvelujen tuottamiseen. Kuntien koolla ei ole merkitystä, kunhan peruspalvelut ovat lähellä.

Vihriälä kehottaa kiinnittämään huomiota myös siihen, miten väkeä koulutetaan. Esimerkiksi koulutetuista perus-hoitajista monet siirtyvät muille aloille. Siksi myös töiden houkuttelevuuteen olisi kiinnitettävä huomiota.

– Julkinen palveluntuotanto on organisoitava niin, että työ on mielekästä ja tekijät riittävät, Vihriälä miettii ja viit-taa EVAn kuntapalvelujen tuottamaan tuoreeseen raport-tiin, jossa peräänkuulutetaan kuntauudistukselta syvälli-sempää keskustelua julkisten palveluiden järjestämisen ja tuottamisen tavoista, valinnan vapaudesta, laadusta ja tuot-tavuudesta.

Vihriälä uskoo, että vaikka kuntaliitoksia monin paikoin tarvitaan mm. järkevän yhdyskuntarakenteen edistämisek-si, kuntarajojen siirto ei sellaisenaan paljon auta tuotannon tehostamissa. Tutkimuksissa löydetyt mittakaavaedut ovat verraten pieniä. Sen sijaan on olennaista, miten palvelut or-ganisoidaan ja erityisesti miten modernia tietotekniikkaa hyödynnetään.

yHTeisTyö kouLuTuksessA TäRkeääPietarsaaressa pääpaikkaansa pitävä ammattiopisto Opti-ma on monena vuonna valittu Suomen parhaaksi ammatil-liseksi oppilaitokseksi. Kuntayhtymän ylläpitämä oppilaitos antaa ammatillista koulutusta sekä nuorille että aikuisille ja tarjoaa lisäksi erilaisia palveluja työelämälle.

– On ensiarvoisen tärkeää, että peruskoulunsa päättävil-le on tarjolla sekä hyvätasoista ammatillista koulutusta että hyvätasoista lukiokoulutusta ja että niitä haluaville tarjotaan mahdollisuus opiskella molempia, Optiman kuntayhtymän johtaja Rabbe Ede sanoo.

Optima onkin tehnyt yhteistyötä toiminta-alueensa luki-oiden kanssa jo vuodesta 1991 lähtien, jotta ammattiopis-kelijoilla on mahdollisuus suorittaa lukioissa yleisaineita ja lukiolaisilla on vastaavasti mahdollisuus suorittaa ammatti-aineiden kursseja Optimassa.

Toisen asteen välisen yhteistyön lisäksi Optimalla on in-tensiivistä yhteistyötä alueen yritysten sekä paikallisen TE-toimiston kanssa. Tällä varmistetaan se, että ammattikou-lutus osataan suunnata työnantajien tarpeiden mukaisesti ja myös ammatillinen täydennyskoulutus on ajanmukaista. Optiman opiskelijoiden työllistymisprosentti onkin Suoman parhaita.

– Siihen vaikuttaa myös se, että Pohjanmaalla on hienoja nuoria, jotka ovat kiinnostuneita tekemään töitä, Ede kehuu.

sAmmANsLAGNiNG uNDANRöjDe oNöDiG koNkuRReNsI Vasa har samarbetet inom andra stadiets utbildning tagit ett steg längre genom att den administrativa delen av yrkes-utbildningen och gymnasieutbildningen sammanfogades redan år 2004. I många andra kommuner har man nyfiket följt med utvecklingen i Vasa.

–Beslutet var bra och progressivt men kan bara förverk-ligas på sådana ställen där andra stadiets gymnasie- och yr-kesutbildning ordnas av samma organisation, till exempel kommun eller samkommun, konstaterar Timo Kantokari som är ledande rektor för andra stadiets utbildning i Vasa.

Enligt Kantokari möjliggör en gemensam administration


Vasa_CB_Handelskammaren_3_2012 suomi_215x68,5_final.indd 1 22.8.2012 11:50:58

att hela andra stadiets utbildning i Vasa kan utvecklas och planeras enhetligt, skolorna kan profilera sig och marknadsföra sin ut-bildning utan inbördes konkurrens och på så sätt stöda grundskolornas nior i sitt svåra val. Det är viktigt att niorna vet till vilken utbildning de söker sig. Det förhindrar av-brutna studier och den utslagning som det leder till.

Som ett bevis på att samarbetet funge-rat kan nämnas att 40–50 elever från Vasa yrkesinstitut årligen tar både en yrkesexa-men och en studentexamen. Det är sam-ma antal examen som från ett medelstort gymnasium. Om läroinrättningarna skulle vara placerade nära vandra på samma kam-pus, skulle det praktiska samarbetet såsom sammanvändningen av lärare fungera ännu bättre, föreslår Kantokari.

PLANLäGGNiNG som koNkuRReNsföRDeLEn effektiv och flexibel markanvändning kan för kommunen utgöra en viktig drag-ningskraft. I Karleby har man redan sedan 1990-talet satsat på att planläggningen ska vara flexibel och snabb och servicen god för både företag och privata personer.

–Redan för länge sedan blev vi medvetna om att Karleby nödvändigtvis inte är någon drömort så vi ville genom samarbete skapa så goda förutsättningar som möjligt för till exempel företag att etablera sig. Tydligen har det fungerat eftersom Karleby är en av de snabbast växande kommunerna, säger Veli-Pekka Koivu som är planläggnings-chef för Karleby stad.

Ett utmärkt exempel på ett välfungeran-de företagsområde är Karleby industripark

som redan under flera års tid har utveck-lats för att betjäna företagen. Även när det gäller andra företagstomter försöker staden vara förutseende och reagera snabbt på till exempel lagförslag som berör placeringen av företagsverksamhet.

–Vi har hela tiden ett utbud av tomter för både företagsverksamhet och små bostads-hus. Målsättningen är att det alltid ska fin-nas ett par alternativ som kan erbjudas di-rekt åt sådana som snabbt behöver en tomt, konstaterar Koivu. Som planläggare är det kommunernas uppgift att skapa möjlighe-ter för företagsverksamhet, företagsviljan kommer sedan av sig själv.

PALveLuseTeLi ANTAA vALiNNANvARAAVaasan kaupungin palveluntuotantoa sää-telee kaupunginvaltuuston hyväksymä pal-velustrategia. Palvelustrategia määrittelee toimialoittain sen, mitkä palvelut pyritään tuottamaan itse ja mitkä toteutetaan osto-palveluina. Sosiaali- ja terveyspalvelujen osalta ulkoa ostettavien palveluiden määrä varmasti kasvaa jatkossa entisestään, vaik-ka ostopalvelujen määrä liikkuu jo nyt toi-minnosta riippuen 15 – 25 prosentin tie-tämillä. Eniten ostetaan lääkäri-, asumis-, vanhus- ja vammaispalveluja.

– Yksityissektorilta ostettavat palvelut li-säävät palveluvalikoimaa ja antavat liikku-mavaraa esimerkiksi erityispalvelujen tuot-tamiseen. Toisaalta kilpailulainsäädäntö hankaloittaa etenkin pienten ja paikallisten yritysten mahdollisuutta toimia palvelun-tarjoajana, miettii Vaasan kaupungin toi-mialajohtaja Jukka Kentala.

Kentalan mielestä palveluseteli on hyvä

vaihtoehto myös sote-palvelujen tuotta-misessa. Kokemukset ovat olleet hyviä ja Vaasan kaupunki onkin asteittain lisännyt palvelusetelin piiriin kuuluvia palveluja. – Palveluntarjontaa ja valinnanvaraa on ol-tava riittävästi, jotta palvelusetelijärjestel-mä toimii kunnolla. Siksi onkin järkevää rakentaa palvelusetelijärjestelmä seudulli-seksi, Kentala miettii.

Kentala on vakuuttunut siitä, että jatkos-sa kunnallisen sektorin palveluihin on tu-lossa iso uudelleenarviointi, jotta tarvitta-vat palvelut saadaan tuotettua. – Osittain siinä on kyse työnjaosta, sillä ihmisten on pystyttävä keskittymään varsinaiseen työ-tehtäväänsä ilman että puolet ajasta kuluu johonkin muuhun.

K-ryhmä on Suomen suurin yksityinen kauppaketju, jon-ka muodostavat yli 1200 eri alan K-kauppiasta, K-kaup-piasliitto sekä Kesko tytäryrityksineen. K-ryhmän Poh-janmaan alueella – eli Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan maakunnissa – toimii noin 150 K-kauppaa ja 1800 K-ryhmän palveluksessa olevaa henkilöä.

Viime vuonna K-ruokakauppa nosti markkinaosuut-taan Pohjanmaan alueella lähes 32 prosenttiin. Se on seurausta valikoimien ja palvelujen laajasta parantami-sesta sekä asiakkaiden kauppaverkoston uusimisesta ja laajentamisesta.

– Viimeksi kuluneen vuoden aikana olemme investoi-neet 39 miljoonaa euroa kauppapaikkoihin ja työllistä-neet 150 kaupan ammattilaista lisää. Suurin osa näistä uusista K-ryhmäläisistä on työllistynyt uusiin kauppa-paikkoihin eli K-supermarketteihin Vaasassa, Pietarsaa-ressa ja Jalasjärvellä sekä K-citymarketteihin Seinäjoella ja Kauhajoella, kertoo Keskon aluejohtaja Heikki Tynjälä.

Tynjälä on iloinen K-ryhmän henkilöstömäärän nou-susta, joka sopii hyvin yhteen suomalaisten kauppaka-marien viime vuonna käynnistämän kampanjan kanssa, jossa on tavoitteena saada Suomeen 150 000 uutta työ-paikkaa vuoteen 2020 mennessä.

K-supermarket Wasa palvelee VaasassaYksi uusia ammattilaisia rekrytoineista kauppapaikois-ta on Vaasan keskustan tuntumassa viime joulukuussa avattu K-supermarket Wasa, jonka kauppiasparina työs-kentelevät Tomi ja Lena Nordin. Pietarsaaresta Vaasaan muuttanut kauppiaspariskunta on tehnyt koko tähänas-tisen työuransa kaupan palveluksessa, mutta tämä myy-mälä on heidän ensimmäinen oma kauppapaikkansa.

– Myymälässä työskentelee tällä hetkellä meidän li-säksemme 15 työntekijää, jotka rekrytoitiin viime vuoden lopulla lehti-ilmoitusten ja työvoimahallinnon mol.fi -si-vuston kautta. Hakijoita oli 200, joista haastatteluihin va-likoitiin 50, Tomi Nordin muistelee.

Tomi ja Lena Nordin ovat tyytyväisiä valintaansa yh-deksän kuukauden kokemuksen jälkeen, sillä asiakkaat ovat löytäneet hyvin tiensä uuteen päivittäistavarakaup-paan. – Meille on helppo tulla vaikka työpäivän jälkeen kotiin lähtiessä, sillä kaupan molemmin puolin on hyvät, ilmaiset pysäköintipaikat, Lena Nordin kehaisee.

Muiden K-supermarkettien tapaan myös Wasassa on Herkkutori kala- ja lihatiskeineen. Myymälän erikoisuus on salaattibaari, jossa asiakas voi itse valita salaattiinsa käytettävät ainekset tarjolla olevasta, vaihtuvasta valikoi-masta.

– Salaattibaari on saavuttanut suuren suosion ja meil-lä käykin päivittäin satakunta lounasostajaa, Tomi Nordin sanoo.

K-ryhmä työllistää Pohjanmaalla

Heikki Tynjälä (oik.) neuvonpidossa Tomi ja Lena Nordinin kanssa K-supermarket Wasan runsaan ja värikkään hevi-osaston keskellä.

Teksti ja kuva: Johanna Haveri/Viestintä Oy Prowomedia


Varsinkin pieniä ja keskisuuria yrityksiä moititaan usein sii-tä, että niiden viestintä on lapsenkengissä. Monissa yrityk-sissä ehkä ajatellaan, että yritysviestintää ei tarvitse suunni-tella, jos yritys ei aio esiintyä julkisuudessa tai esimerkiksi sosiaalisessa mediassa. Valitettavasti yritykset eivät aina

itse pysty päättämään, milloin astuvat julkisuuteen, sillä julkisuuden valokeila voi osua yritykseen sattumalta ja vastoin yrityksen omia pyr-kimyksiä.

Mitä isompi yritys on kyseessä sitä varmemmin sen riveistä löy-tyy myös viestinnän ammattilaisia. Me kysyimme neljän Vaasan seu-dun energiakeskittymässä toimivan yrityksen viestintäammattilaisilta, mikä on yritysviestinnän merkitys ja millaisia tehtäviä heidän työnku-vaansa kuuluu.

yRiTyksissä eRojA, viesTiNTäTeHTävissä eiABB Oy:n viestintäjohtaja Maija Karhusaari, Citec Group Oy Ab:n markkinointi- ja viestintäjohtaja Michael Smirnoff, Vacon Oyj:n vies-tintä- ja sijoittajasuhdejohtaja Sebastian Linko sekä Wärtsilä Finland Oy:n viestintäjohtaja Marica Lassus työskentelevät hyvin erilaisissa yrityksissä. Yritysten toimialat ja kokoluokka poikkeavat toisistaan, sa-moin viestintäorganisaation koko. Silti näiden viestintäammattilais-ten työtehtävät ovat hyvin samantapaisia. Yritysviestinnän päämäärät ja käytettävissä olevat keinot ovat ilmeisesti hyvin samanlaiset riippu-matta siitä, minkä kokoisesta yrityksestä on kyse.

Viestinnällä On Väliä

teKsti | teXt johanna haVeri KUVat | BilDer yritysten arKistot, fotolia, Pohjanmaan KauPPaKamari

Viestintää suunniteltaessa ja toteutettaessa on välil-lä uskallettava rikkoa rajo-ja. silloin on mahdollisuus saada yrityksen sanoma läpi esimerkiksi uuden kanavan kautta uusille kohderyhmille.

miChael smirnoff


– Oikealla asenteella yhdessä yrityksessä opittuja vies-tintäasioita voi hyvin soveltaa toisen kokoluokan tai toi-mialan yrityksessä, vahvistaa Smirnoff, joka ennen Ci-tecille siirtymistään toimi viestintätehtävissä muun muassa Nokian matkapuhelinten parissa.

Yritysviestinnän päätavoite on kaikilla haastateltavil-la kirkkaana mielessä: viestintä tukee yrityksen liiketoi-mintatavoitteita. Siitä tavoitteesta johdetaan sisäisen ja ulkoisen viestinnän tavoitteet ja tehtävät ja pyritään saa-maan yrityksen oma viesti läpi valituissa viestintäkana-vissa.

jokAiNeN ToTeuTTAA yRiTysviesTiNTääYrityksen henkilöstö on yritysviestinnän tärkeimpiä kohderyhmiä, sillä jokainen yrityksessä työskentele-vä viestii yrityksestä ulospäin ja vaikuttaa yrityskuvan muodostumiseen. Joissakin yrityksissä henkilöstöä neuvotaan, kuinka käyttäytyä tai pukeutua tilanteissa, joissa ollaan yrityksen edustajina.

Etenkin ulkoisen viestinnän avulla eri sidosryhmille – esimerkiksi medialle, sijoittajille, asiakkaille, päättäjille, potentiaalisille rekrytoitaville – pyritään antamaan yri-tyksestä yhdenmukainen kuva. Siten rakennetaan yri-tyksen brändiä.

– Tavoitteemme on, että yrityksestä eri kohderyhmil-le kerrottava viesti on samansuuntainen. Sama koskee myös sisäistä viestintää, Lassus sanoo.

– Sisäinen viestintä on myös tärkeä johtamisen väline ja siinä esimiehet ovat avainasemassa, Karhusaari lisää.

Lassuksen mukaan on tärkeää, että yrityksen eri toi-minnoissa muistetaan käyttää viestinnän resursseja ja osaamista hyödyksi alusta saakka, kun suunnitellaan jonkin asian tiedottamista.

viesTiNNäLLä TäRkeä AsemAHaastattelemamme viestintäjohtajat vakuuttavat kuin yhdestä suusta, että viestintä – vaikka onkin yrityksen

liiketoiminnan tukitoiminto – on heidän organisaatiois-saan arvostettu toiminto, sen hyöty ymmärretään ja sitä arvostetaan. Kaikki neljä viestintäjohtajaa kuuluvat yri-tystensä johtoryhmiin ja ovat mukana strategisten pää-tösten teossa.

– Laadukkaan viestinnän toteuttaminen johtoryh-män ulkopuolelta on haastavaa, sillä viestintä nivoutuu yrityksen johtamiseen, Karhusaari huomauttaa.

Yrityksen rakenne vaikuttaa viestinnän johtamiseen, suunnitteluun ja toteuttamiseen. Esimerkiksi konsernin tytäryrityksen viestintätavoitteet johdetaan konsernin yhteisistä viestintätavoitteista ja sovelletaan paikalliseen ympäristöön sopivaksi. Viestinnän rooliin ja sisältöön vaikuttaa myös yrityksen toimintaympäristö.

– Viestinnän kohderyhmien priorisointi on erilais-ta eri kulttuureissa. Esimerkiksi joissain Aasian maissa poliittisiin päätöksentekijöihin ollaan paljon enemmän yhteydessä kuin Pohjoismaissa tai Euroopassa, Linko sanoo.

Viestinnän menestystarinat koostuvat usein pienistä onnistumisista. Niistä ei tiedoteta samaan tapaan kuin isoista kaupoista tai suurista rekrytoinneista. Vaikka kaikki esimerkkiyrityksemme toimivat kansainvälisillä markkinoilla, viestinnän suunnittelu on tärkeää myös pienille, kotimarkkinoilla toimiville yrityksille. Oikein suunniteltu viestintä tukee yrityksen menestystä, sitout-taa henkilöstöä yrityksen tavoitteisiin ja antaa yritykses-tä oikeanlaisen kuvan ulkoisille sidosryhmille.

Ulkoisessa viestinnässä yritys kilpailee jatkuvasti näkyvyydestä

muiden viestijöiden kanssa ja siksi viestinnän

on aktiivisesti tuotava yrityksen omaa

tarinaa esille.

sebastianlinKo

Yrityksen viestintätehtävissä eletään nykyhetkessä ja reagoidaan sen mukaisesti.

mariCa lassus

Yritysviestinnän yksi tehtävä on muokata mielikuvaa yrityksestä

nostamalla esiin yrityskuvan rakentamisen

kannalta tärkeitä

teemoja.

maijaKarhusaari


Mitä yhteistä on Punahilkalla ja Ikealla?Miten tarinan voimaa voi hyödyntää viestinnässä? Miten tehdä tarinasta yleinen totuus?

Miksi hyvämaineiset yritykset kestävät paremmin kolhuja?Miten tunnistaa yrityksen maineriskit?Mitä eroa on imagolla ja maineella?

Kauppakamarin Viestintäpäivä 8.11. antaa työkaluja tarinamarkkinointiin ja maineen rakentamiseen.

Kouluttajana viestintäkonsultti Lars Rosenblad.

Lisätietoja ja ilmoittautuminen osoitteessa www.pohjanmaankauppakamari.fi -> Koulutus

KoulutuskalenteriKurskalenderSYKSY / HÖST 2012

Tarjoamme laadukasta ajankohtaiskoulutusta lähellä sinua, sekä suomeksi että ruotsiksi. Tämän syksyn kalenterin sisältöön ovat vahvasti vaikuttaneet jäsenistömme toiveet. Kalenterista löytyy mm. Excel-koulutusta monessa muodossa sekä verouudistuksiin liittyviä koulutuksia.

Sinulla on jatkossakin mahdollisuus vaikuttaa koulutuskalenterimme sisältöön. Voit lähettää toiveesi sähköpostitse osoitteeseen [email protected].

Löydä kalenterista kiinnostavimmat ja tule päivittämään osaamisesi. Koulutuksessa nähdään!

Vi ordnar korta kurser om aktuella ämnen i din närregion både på finska och svenska. Den här höstens kalender har långt påverkats av våra medlemmars önskemål. I höstens kursutbud finns bl.a. Excel-kurser och kurser om ändringar i beskattningen.

Du kan även i fortsättningen påverka innehållet i kurskalendern. Skicka ditt önskemål per e-mail till adressen [email protected].

Välj ut det intressantaste i kalendern och kom och uppdatera din kompetens. Vi ses på kursen!

Ilmoittautumiset ja lisätiedot www.pohjanmaankauppakamari.fi -> Koulutus tai [email protected]

PeruuttaminenOsallistumisen voi peruuttaa viimeisenä ilmoittautumispäivänä. Sen jälkeen tulleista peruutuksista laskutamme puolet osallistumismaksusta.

Anmälan och ytterligare informationwww.osterbottenshandelskammare.fi -> Kursverksamhet eller [email protected] -> Annullering

AnnulleringKursdeltagandet kan annulleras senast den sista anmälningsdagen. Efter det faktureras hälften av deltagaravgiften.

KoulutuskalenteriKurskalenderSYKSY / HÖST 2012

Tarjoamme laadukasta ajankohtaiskoulutusta lähellä sinua, sekä suomeksi että ruotsiksi. Tämän syksyn kalenterin sisältöön ovat vahvasti vaikuttaneet jäsenistömme toiveet. Kalenterista löytyy mm. Excel-koulutusta monessa muodossa sekä verouudistuksiin liittyviä koulutuksia.

Sinulla on jatkossakin mahdollisuus vaikuttaa koulutuskalenterimme sisältöön. Voit lähettää toiveesi sähköpostitse osoitteeseen [email protected].

Löydä kalenterista kiinnostavimmat ja tule päivittämään osaamisesi. Koulutuksessa nähdään!

Vi ordnar korta kurser om aktuella ämnen i din närregion både på finska och svenska. Den här höstens kalender har långt påverkats av våra medlemmars önskemål. I höstens kursutbud finns bl.a. Excel-kurser och kurser om ändringar i beskattningen.

Du kan även i fortsättningen påverka innehållet i kurskalendern. Skicka ditt önskemål per e-mail till adressen [email protected].

Välj ut det intressantaste i kalendern och kom och uppdatera din kompetens. Vi ses på kursen!

Ilmoittautumiset ja lisätiedot www.pohjanmaankauppakamari.fi -> Koulutus tai [email protected]

PeruuttaminenOsallistumisen voi peruuttaa viimeisenä ilmoittautumispäivänä. Sen jälkeen tulleista peruutuksista laskutamme puolet osallistumismaksusta.

Anmälan och ytterligare informationwww.osterbottenshandelskammare.fi -> Kursverksamhet eller [email protected] -> Annullering

AnnulleringKursdeltagandet kan annulleras senast den sista anmälningsdagen. Efter det faktureras hälften av deltagaravgiften.

UTBILDNINGSDAG FÖR FÖRMÄN Ons 10.10, klo 8.45 – 16.00, Stadshotellet, Jakobstad Föreläsare: EM Karl-Johan Sigfrids, Oy Certima Ab, HR-konsult Carola Lindholm-Gerlin, Ab Carolin OyMedlemspris 245 euro (+ moms 23 %), normalpris 335 euro (+ moms 23 %)Sista anmälningsdag må 1.10På förmiddagen går vi igenom aktuell arbetslagstiftning gällande bl.a. visstidsavtal, sjukfrånvaro och övertidsarbete. På eftermiddagen koncentrerar vi oss på förmannens kommunikation och ledarskap.

AKTUELLT OM MERVÄRDESSKATTMå 22.10, kl. 8.45 – 16.00, Stadshotellet, JakobstadTi 23.10, kl. 8.45 – 16.00, Sokos Hotel Vaakuna, VasaFöreläsare: EM Karl-Johan Sigfrids, Oy Certima AbMedlemspris 330 euro (+ moms 23 %), normalpris 420 euro (+ moms 23 %)Sista anmälningsdag fre 12.101.1.2013 träder nya bestämmelser gällande momsfakturor i kraft. Kursen behandlar dessu-tom bl.a. skattepraxis gällande skattesatser och avdragsrätt samt särskilda frågor gällande EU-handeln.

AJANKOHTAISET ALV-ASIATKe 24.10. klo 8.45 – 16.00, Sokos Hotel Kaarle, KokkolaTo 25.10. klo 8.45 – 16.00, Sokos Hotel Vaakuna, Vaasa Asiantuntijana: KTM Karl-Johan Sigfrids, Oy Certima AbJäsenhinta 330 euroa (+ alv 23 %), normaalihinta 420 euroa (+ alv 23 %)Viimeinen ilmoittautumispäivä ma 15.10.1.1.2013 arvonlisäverolakiin tulevat uudet laskutusta koskevat säännökset. Näiden lisäksi koulutuspäivä käsittelee mm verokantoja ja vähennysoikeutta koskevaa verotuskäytäntöä sekä EU-kaupan erityis-ongelmia.

YRITYKSEN ARVONMÄÄRITYS OSANA RAHOITUKSEN SUUNNITTELUAKe 31.10. klo 8.45 – 16.00, Sokos Hotel Vaakuna, VaasaAsiantuntijana: KTT, diplomi-insinööri Toivo Koski, Tulos-AkatemiaJäsenhinta 320 euroa (+ alv 23 %), normaalihinta 410 euroa (+ alv 23 %)Viimeinen ilmoittautumispäivä pe 19.10Tunnetko keskeisimmät arvonmääritysmenetelmät ja niiden käyttökelpoisuuden eri tilanteissa? Päivän aikana käydään läpi erilaisia arvonmääritysmalleja ja selvitetään, miten eri arvonmääritysmallit voivat olla osa rahoituksen suunnittelua. Lisäksi käsitellään arvon-määritykseen ja rahoitus-instrumenttien suunnitteluun liittyviä erityiskysymyksiä.

TILINPÄÄTÖS- JA VEROPÄIVÄTo 1.11., klo 8.45 – 16.00, Kokkolasali, KokkolaKe 7.11. klo 8.45 – 16.00, Tritonia, Nissi-auditorio, Vaasa Asiantuntijoina: Verotuksesta vastaava johtaja, Terhi Järvikare, Keskuskauppakamari, OTT Pauli K Mattila, KTM Karl-Johan Sigfrids, Oy Certima AbJäsenhinta 330 euroa (+ alv 23 %), normaalihinta 420 euroa (+ alv 23 %)Viimeinen ilmoittautumispäivä Kokkolaan ma 22.10. ja Vaasaan ma 29.10.Verotuksessa tapahtuu poikkeuksellisen paljon. T&K-verovähennys, sijoittajan verokan-nustin ja koulutusvähennys ovat tulossa. Yritysten korkojen vähennysoikeutta leikataan ja konserniverotus on muuttumassa. Tilinpäätös- ja veropäivässä käydään läpi kaikki varau-tumista edellyttävät muutoshankkeet. Mukana on myös muita ajankohtaisia verosuunnit-teluun liittyviä teemoja.

ULKOMAANKAUPPA – MYYNNISTÄ TOIMITUKSEENTi 6.11. klo 8.45 – 16.00, Yritystalo Evald, KokkolaTi 20.11. klo 8.45 – 16.00, Sokos Hotel Vaakuna, Vaasa Asiantuntijana: Toimitusjohtaja Tiina Haapala, AHA Logistics LtdJäsenhinta 245 euroa (+ alv 23 %), normaalihinta 335 euroa (+ alv 23 %)Viimeinen ilmoittautumispäivä Kokkolaan pe 26.10. ja Vaasaan pe 9.11.Tule mukaan pohtimaan miten oikealla kauppaprosessilla voidaan välttää ulkomaan-kaupan karikot. Koulutuksen kohderyhmä on niin myynti kuin vientisihteeritkin sekä myös pienemmät yritykset, jotka suunnittelevat kv kauppaa.

POWER POINT 2010 – TIPS & TRICKS To 8.11, klo 8.45 – 16.00, MÖ vuxeninstitut (Strengbergshuset vån. 2), Jakobstad Föreläsare: Pia Bhattarai, Datafrank Oy Medlemspris 245 euro (+ moms 23 %), normalpris 335 euro (+ moms 23 %)Sista anmälningsdag må 29.10.Deltagarna lär sig använda PowerPoint 2010 på ett effektivt sätt samt lär sig producera klara och imponerande presentationer med mindre besvär. Utbildningen är avsedd för personer, som använder PowerPoint relativt mycket och vill effektivera bruket och samtidigt lära sig nya egenskaper, som finns i programmet. Det är önskvärt att deltagarna känner till grunderna i PowerPoint.

TYÖPAIKAN PAKOLLISET HENKILÖSTÖSUUNNITELMATTi 13.11. klo 8.45 – 16.00, Sokos Hotel Vaakuna, Vaasa Asiantuntijana: HR Partner Hanna Skurnik-Järvinen, Finavia OyjJäsenhinta 275 euroa (+ alv 23 %), normaalihinta 365 euroa (+ alv 23 %)Viimeinen ilmoittautumispäivä pe 2.11.Tiedätkö, mitä henkilöstöön liittyviä suunnitelmia työpaikalla tulee laatia? Mitä sisältö-vaatimuksia suunnitelmilla on? Koulutustilaisuudessa käydään läpi työantajalle pakollisia henkilöstöön liittyviä suunnitteluvelvoitteita ja tarkastellaan suunnittelu-velvollisuuksien

taustalla olevia lainsäännöksiä. Tavoitteena kurssilla on, että osallistujat saavat työpaikal-leen vietäväksi työkaluja suunnitelmien käytännön toteutukseen ja niiden sisältövaatimuk-siin.

STORA SKATTEDAGENOns 14.11, kl. 8.45 – 16.00, Stadshotellet, JakobstadTo 15.11, kl. 8.45 – 16.00, Sokos Hotel Vaakuna, VasaFöreläsare: EM Karl-Johan Sigfrids, Oy Certima Ab, CGR Benita Öling, Ernst & Young AbMedlemspris 330 euro (+ moms 23 %), normalpris 420 euro (+ moms 23 %)Sista anmälningsdag må 5.11.

TALOUSLASKELMIEN PERUSTEETTo 15.11. klo 8.45 – 16.00, Yritystalo Evald, KokkolaAsiantuntijana: KTT, diplomi-insinööri Toivo Koski, Tulos-AkatemiaJäsenhinta 320 euroa (+ alv 23 %), normaalihinta 410 euroa (+ alv 23 %)Viimeinen ilmoittautumispäivä ma 5.11.Talouslaskelmien perusteet – koulutus sopii kaikille, jotka haluavat oppia lukemaan ja hyö-dyntämään tuloslaskelmaa, tasetta ja kassavirtalaskelmaa pk-yrityksen ja isojen yritysten liiketoimintayksiköiden johtamisen työvälineenä. Vaikka koulutus lähtee perusteista liikkeel-le, se sopii myös talouden ammattilaisille esimerkiksi kirjanpitäjille ja tilitoimistoyrittäjille.

EXCEL 2010 JATKOKURSSI TEHOKKAASTITi 27.11. klo 8.45 –16.00, Yritystalo Evald, KokkolaAsiantuntijana: Erkki Renvall, Datafrank Oy Jäsenhinta 245 euroa (+ alv 23 %), normaalihinta 335 euroa (+ alv 23 %)Viimeinen ilmoittautumispäivä pe 16.11.Koulutuksen tavoitteena on oppia hyödyntämään Excelin laskukaavoja ja funktioita, luomaan ja muokkaamaan erilaisia kaavioita, suodattamaan tietoja ja linkittämään tietoja eri sovellusten välillä. Koulutuksessa käydään myös läpi Excel 2010 uusia ominaisuuksia. Koulutuspäivän aikana käsitellään edistyneempiä taulukkolaskentatoimintoja ja kerrataan tärkeitä perusasioita.

EXCEL 2010 PIVOT JA MAKROTTi 4.12. klo 8.45 –16.00, Sokos Hotel Vaakuna, VaasaAsiantuntijana: Erkki Renvall, Datafrank OyJäsenhinta 245 euroa (+ alv 23 %), normaalihinta 335 euroa (+ alv 23 %)Viimeinen ilmoittautumispäivä pe 23.11.Koulutuksen tarkoituksena on tarjota tehokas paketti Pivot-taulukoiden käsittelystä, sekä antaa perusteet makrojen luomiseen Visual Basic –ohjelmointikielellä. Koulutus on ensisi-jaisesti tarkoitettu henkilöille, jotka käsittelevät työssään laajoja tietoalueita ja haluavat uusia työkaluja Excelin kehittyneeseen hallintaan. Ota oma kannettava (PC) mukaan koska koulutustiloissa ei ole tietokoneita!

ENNAKKOPERINTÄ 2013 JA UUSI ALV-LASKUMERKINTÄVAATIMUSTo 13.12. klo 8.45 – 16.00, Sokos Hotel Vaakuna, VaasaKe 19.12. klo 8.45 – 16.00, Yritystalo Evald, KokkolaAsiantuntijana: KTM Karl-Johan Sigfrids, Oy Certima AbJäsenhinta 245 euroa (+ alv 23 %), normaalihinta 335 euroa (+ alv 23 %)Osallistuminen aamu- tai iltapäivän tilaisuuteen: Jäsenhinta 190 euroa (+ alv 23 %), normaalihinta 265 euroa (+ alv 23 %)Viimeinen ilmoittautumispäivä Vaasaan ma 3.12. ja Kokkolaan ma 10.12.Aamupäivällä käsittelemme ennakkoperintää 2013 ja iltapäivällä käydään läpi arvonlisä-verotuksen uudet laskunantosäädökset jotka tulevat voimaan 1.1.2013.

FÖRSKOTTSUPPBÖRDEN 2013 OCH NYA FAKTURERINGSREGLER FÖR MOMSMå 17.12, kl. 8.45 – 16.00, Stadshotellet, JakobstadTi 18.12, kl. 8.45 – 16.00, Sokos Hotel Vaakuna, VasaFöreläsare: EM Karl-Johan Sigfrids, Oy Certima AbMedlemspris 245 euro (+ moms 23 %), normalpris 335 euro (+ moms 23 %)Deltagande antingen på förmiddagen eller eftermiddagen: Medlemspris 190 euro (+ moms 23 %), normalpris 265 euro (+ moms 23 %)Sista anmälningsdag fre 7.12På förmiddagen behandlar vi förskottsuppbörden 2013 och på eftermiddagen går vi igenom de nya faktureringsbestämmelserna i momslagen som träder i kraft 1.1.2013

ENNAKKOPERINTÄ 2013 To 20.12. klo 8.45 – 13.00, Yritystalo Evald, KokkolaAsiantuntijana: KTM Karl-Johan Sigfrids, Oy Certima AbJäsenhinta 190 euroa (+ alv 23 %), normaalihinta 265 euroa (+ alv 23 %)Viimeinen ilmoittautumispäivä ma 10.12.

Koulutusten tarkemman ohjelman sekä lisää koulutuksia löydät kotisivultamme www.pohjanmaankauppakamari.fi › Koulutus

Mera kurser och utförligare program finns på vår hemsida www.osterbottenshandelskammare.fi

Pohjalaiset lentomatkustajat ovat tänä vuonna saaneet nauttia uusista reiteistä ja lisääntyneistä lentovuoroista. Myös Finavialla on huomattu lentoyhtiöiden kiinnos-

tus ja matkustajamäärien kasvu Pohjanmaalla ja siksi Fina-via investoi Pohjanmaan lentoasemiin. Kokkola-Pietarsaaren lentokentän kiitotie päällystettiin heinäkuussa ja Vaasan len-toasemaa uudistetaan lähiaikoina yhteistyössä Vaasan kau-pungin kanssa.

uusi ReiTTi Toi Lisää mATkusTAjiAKokkolan ja Pietarsaaren seudulla sijaitsevat kansainvälises-ti toimivat yritykset olivat tyytyväisiä, kun Blue1 aloitti huh-tikuussa uuden reitin Kokkola-Pietarsaaresta Tukholmaan.

– Uusi reitti on helpottanut sekä Ruotsiin että muualle Eu-rooppaan suuntautuvia työmatkoja ja se on hyvä vaihtoehto Helsingin reitille, kiittelee matkavarauksia Ab Solving Oy:llä hoitava markkinointikoordinaattori Ullamay Borgmästars. – Yleensä uudet lennot ovat olleet myös hinnaltaan kilpailu-kykyisiä.

Kokkola-Pietarsaaren lentoaseman päällikkö Ari Nääppä on myös tyytyväinen, sillä 12 kertaa viikossa liikennöitävät Tukholman vuorot ovat kasvattaneet lentoaseman matkusta-jamääriä kevään ja alkukesän aikana. Heinäkuussa lentoase-ma oli kiinni kiitotien päällystysurakan takia, mutta elokuus-sa toiminta jatkui jälleen normaalisti.

– Vaikka uusi Tukholman reitti on vetänyt hyvin väkeä, matkustajia on riittänyt myös Helsingin reitille. Se on hyvä, sillä lentoyhtiöt tekevät reittipäätöksensä kysynnän perusteel-la, Nääppä sanoo.

vAAsAssA oLLAAN eNNäTysvAuHDissAVaasan lentoaseman matkustajamäärien kehitys on tänä vuonna ollut erinomainen. Tällä hetkellä lentomatkustajia on Vaasan kautta lentänyt lähes 18 prosenttia enemmän kuin vii-me vuonna vastaavana aikana.

– Toukokuussa teimme kaikkien aikojen matkustajaennä-tyksen 38 400 matkustajan avulla. Myös kesäaika on ollut so-pivan kiireinen etenkin ulkomaanlentojen osalta, hykertelee Mikko Komi, Vaasan lentoaseman päällikkö.

Vaasaan on viime vuosina saatu tasaisesti uusia lentoyh-tiöitä ja uusia reittejä. Monet työnsä puolesta matkustavat iloitsivat, kun Kööpenhaminan reitti palasi mukaan Vaasan lentotarjontaan ja tällä kertaa niin aikaisena, että sillä pääsee helposti aamun jatkolennoille.

– Olen käyttänyt Kööpenhaminan yhteyttä pari kertaa kuukaudessa joko lentääkseni Tanskaan tai jatkaakseni siel-tä eteenpäin Amerikkaan tai Aasiaan. Reitti sopii minun tar-koituksiini erinomaisesti, vaikka minun puolestani lento voisi lähteä esimerkiksi tuntia myöhemmin, kertoo Wärtsilä Stra-tegic Customer Programin parissa työskentelevä Patrik Wä-gar.

Paljon myös kaukana sijaitsevien asiakkaiden luokse mat-kustava Wägar kertoo suosivansa sellaisia reittejä, joilla ei ole kovin monta välilaskua. – On hienoa, että Vaasasta pääsee yhdellä välilaskulla melkein minne päin maailmaa tahansa.

lentomatKUstajien määrä on lisääntynyt

Kokkola-Pietarsaaresta

pääsee nyt suoraan

tukholmaan 12 kertaa viikossa.

teKsti johanna haVeri KUVa PeKKa mäKynen


Helsinki ja Pietari ovat lähempänä toisiaan kuin koskaan aiemmin, neljä lähtöä päivittäin. Lähde kaupunkilomalle monien mahdollisuuksien metropoliin. Löydä vinkit kaupungin parhaista nähtävyyksistä, ravintoloista ja ostos-paikoista vr.fi/pietari ja varaa valmismatkapaketti kätevästi matkatoimistosta.

Allegro-juna tarjoaa viihtyisät tilat sekä rentoutumiselle että työnteolle. Jaloittele, nauti ravintolan antimista, lataa akkujasi. Kaupan päälle saat hyvän omantunnon – junamatka on ekoteko.

Lisätietoja: vr.fi/allegroMyynti: VR ja matkatoimistot

Allegrolla nopeasti ja mukavasti Pietariin

Helsinki-Pietari alkaen 59 euroa!

Yrittäjä! Företagare!

Onhan tilitoimistosi auktorisoitu?Är din redovisningsbyrå auktoriserad?

taloushallinto – palkkahallinto – IT ekonomiförvaltning – löneförvaltning – IT

010 400 4100 www.norlic.fi


eN ALDRiG TiDiGARe skåDAD

uRbANiseRiNGKina är världens största exportör och väntas snart gå om UsA som världens

största industristat. lars Backström som är Finlands ambassadör i Kina får följa med utvecklingen från parkettplats.

kina är idag en av de intressantaste mark-naderna för många företag och antag-ligen det av världens länder som ge-

nomgått den snabbaste utvecklingen under de senaste decennierna. Finlands ambassadör i Kina, Replot-bördige Lars Backström, sticker inte under stol med att han är mycket nöjd med att vara stationerad just i Kina.

– Jag har privilegiet att få följa med den snab-baste urbaniseringen som världen skådat. På 30 år har Kina gått framåt lika mycket som vi gjort under 100 år. På tio år har kineserna byggt upp ett motorvägsnätverk som är lika omfattan-de som det i USA, och varje stad ser ut unge-fär som Manhattan. Det är dynamiskt, energiskt och oerhört intressant att följa med, säger Back-ström.

Han tillträdde som ambassadör i Kina hösten 2009 efter att ha varit ambassadör i Thailand. Hans mandat går ut sommaren 2013.

vikTiG HANDeLsPARTNeRFör trettio år sen var tre finländska företag eta-blerade i Kina, idag är de över 300. Finland var länge Kinas viktigaste handelspartner i Norden, och också om Sverige gick förbi under finanskri-sen så fortsätter Kina att vara en väldigt viktig marknad för finländska företag.

– Man kan säga att vi är gifta med Kina. Fak-tiskt har finländska företag gjort mer investe-ringar i Kina än i Ryssland, säger Backström.

Lars Backström menar att Kinas tid som låg-löneland småningom börjar vara förbi. Landet befinner sig nu på ungefär samma nivå som Syd-korea gjorde i slutet av 1970-talet. Kina vill ut-vecklas till ett högteknologiland snarare än att fortsätta tillverka plastleksaker.

– De finländska företag som kan erbjuda pro-dukter inom högteknologi har goda chanser i Kina, speciellt om de är världsledande inom sitt eget område. Att man kommer från ett litet land spelar ingen roll – ur kinesernas synvinkel är all-ting litet.

Är Kina då ett hot?– Vi är idag alla beroende av varandra mer än

vi någonsin varit tidigare. Därför är det omoti-verat att tala om hot, man borde se den stora ki-nesiska marknaden som en möjlighet. Dessut-om är det väldigt viktigt för Kina att det går bra för Europa, säger Backström.

öveRväLDiGANDeLars Backström säger att nästan alla utlänningar som kommer till Kina förvånas över hur stort allting är och hur snabbt utvecklingen gått fram-åt.

– Jag besökte Kina första gången år 1988 och då cyklade i stort sett alla kineser. Under de se-naste fem åren har alla som har råd köpt bil och cyklarna har fått ge rum för dem. Men också om hundratals miljoner människor lyfts ur fattigdo-men under de senaste decennierna så är Kina to-talt sett fortfarande ett u-land med stora utma-ningar de kommande åren.

Som den vana resenär han är har Lars Back-ström hunnit besöka alla kinesiska provinser.

– Visst hade jag läst på om Kina och landets historia innan jag flyttade hit, men med tanke på Kinas storlek och landets 5000 år gamla och händelserika historia så är det omöjligt att påstå att man är tillräckligt insatt.

teXt anna jeanne sÖderlund BilD gunnar bäCKman


ennätYsten MAtKAMies

suomen Kiinan suurlähettiläs lars back-ström valitsi ammattinsa osittain harrastuk-sensa perusteella. Matkustaminen maail-man eri kolkkiin on nimittäin aina kiehtonut häntä.

– Kun interrail-matkustaminen mahdol-listui huhtikuussa 1972, tilasin heti lipun. Järjestelmä oli niin uusi, että useimmat kon-duktöörit eivät ymmärtäneet mikä ihmeen lippu oli kyseessä.

1980-luvun alussa eräs tuttava kysyi, mo-nessako maassa Backström oli vieraillut. sen seurauksena hänessä heräsi kipinä matkus-taa maailman jokaiseen maahan. hän pääsi tavoitteeseen vuonna 1994 toisena henkilö-nä maailmassa, joka oli saavuttanut saman alle 40-vuotiaana. silloin maita oli 192 ja sen jälkeen niitä on syntynyt muutama lisää; etelä-sudan, itä-timor, Kosovo ja Monte-negro. näissäkin nuorissa valtioissa Back-ström on sittemmin ehtinyt piipahtaa.

Backström arvelee kiinnostuneensa mat-kustamisesta jo pikkupoikana raippaluodos-sa, kun merimiehinä työskennelleet suku-laiset lähettivät postikortteja kotiin. hänen suvustaan löytyy myös monta Amerikan siir-tolaista.

Kaikkien maailman maiden lisäksi lars Backström on matkustanut kaikkiin UsA:n osavaltioihin vähintään kaksi kertaa.

– Olen ajanut autoa UsA:ssa noin 100.000 kilometriä. suunnitelmissa on mat-kustaa sinne uudestaan, jotta saisin kol-mannen osavaltiokierroksen valmiiksi. enää puuttuu viisi osavaltiota.

ambassadör lars Backström är hemma från replot – en ort därifrån man traditionellt sett rest ut i världen. många av hans släktingar emigrerade i tiderna till amerika eller jobbade som sjömän på världshaven.


semiNAAReissA esiLLä kesTävä keHiTys, TALousAsiAT jA vAAsAN seuDuN imAGo

Viime vuoden elokuussa aloittanut Wärtsilän konsernijohtaja Björn Ro-sengren vieraili ensimmäisen kerran Vaasassa ja oli kauppakamarin Ke-vätforumin pääpuhuja. Rosengren valotti puheenvuorossaan Wärtsilän ekologisuuteen painottuvaa strategiaa ja tulevaisuudennäkymiä. Kon-sernijohtaja korosti Vaasan toimintojen merkitystä: - Vaasa ei ole pelkkä tehdas, vaan merkittävä osa koko yhtiötä. Niin kauan kuin Vaasa säilyy laadukkaana ja kilpailukykyisenä, ei seudulla ole syytä huoleen.

21.5. järjestetty Vaasan seudun imago-seminaari Future Workshop kulki tänä

vuonna otsikolla Pohjanmaa – onnellinen tarina. Järjestyksessään kuudes Future Workshop keräsi yli 200 kuulijaa. World Design Capital Helsinki 2012 -hankkeen johtaja Pekka Timonen antoi Future Work-shopissa pikakurssin brändäyksestä. Timo-sen mukaan kaupungit ja alueet ylipää-tään tekevät brändityötä, koska parhaat kaupungit saavat parhaat ihmiset ja par-haat yritykset. Hänen mukaansa kyky houkutella ja pitää kyvykkäitä ihmisiä on kaupungin tärkein ominaisuus.

Ministeri Urpilainen ja EU:n kriisirahaston joh-taja Klaus Regling pohtivat talouskasvua myrskyn jälkeen Anders Chydenius –vapaakauppaseminaa-rissa Kokkolassa kesäkuussa. Kauppakamari oli osajärjestäjänä seminaarissa, jossa keskusteltiin talouspolitiikasta, vaikuttamisesta ja Euroopan tu-levaisuudesta. Mukana olivat myös Keskuskaup-pakamarin toimitusjohtaja Risto E. J. Penttilä ja Etlan toimitusjohtaja Vesa Vihriälä. Kokkolaan, konservatorion saliin oli kokoontunut noin sata kuuntelijaa ja keskustelijaa.

tomi HirVinen

mia

Br

än

nB

aCK

a

mia BrännBaCKa


suurlähettiläitä Vierailulla

Vaasassa vieraili kesän kynnyksellä 19 suomeen sijoitettua suur-lähettilästä puolisoineen. lähettiläät näkivät päivän aikana suo-men kauneimman yliopistokampuksen ja Merenkurkun maail-manluonnonperintökohteen, tutustuivat Wärtsilän tehtaaseen ja kuulivat esityksissä mm. energiaklusterista ja Vaasan tarjoamista opiskelumahdollisuuksista. ilta päättyi kaupungin vastaanottoon Kuntsin modernin taiteen museossa.

lisää lähettiläitä - energialähettilään Kesä

samaan aikaan kun muut suunnittelivat lomiaan, oli Vaasan seu-dulla täysi tohina päällä. suomen kovimman kesätyön napan-nut energialähettiläs tuomas Vanhanen aloitti elämänsä kesää Vaasan seudulla. tehtävänä oli ottaa kaikki irti 12:sta viikon työ-rupeamasta seudun energia-alan yrityksissä ja välittää tietoa ja tunnelmia suurelle yleisölle sosiaalisen median välityksellä.

haaste oli vähintäänkin yhtä suuri tuomakselle kuin yrityksille, jotka olivat valmistelleet lähettiläälle toinen toistaan mielenkiin-toisemmat viikko-ohjelmat. nyt kun suurimmalla osalla on lomat takanapäin, on energialähettiläs saanut urakkansa päätökseen ja jatkaa opintojaan 30 000 euroa ja kumppanien tarjoamia työsuh-de-etuja sekä satoja kokemuksia rikkaampana.

Vaasan seudun energiateknologian keskittymä tarjosi tuomak-selle syväsukelluksen energiateknologia-alaan niin teknologian, tulevaisuuden skenaarioiden, edunvalvonnan kuin viestinnänkin osalta. tuomaksen blogit ovat luettavissa energyVaasan-kam-panjasivulla www.energyvaasa.fi/lahettilas ja videot nähtävillä Youtubessa www.youtube.com/energyvaasa.

Energialähettiläs sai kesäpestinsä ajaksi käyttöönsä tuliterän hybridi-Audin Käyttöautosta.

Chambergolfia pelattiin tänä vuonna Kokkolassa 20.6.2012. Voitta-jaksi selviytyi Uffe Snellman Pietar-saaresta. Lähimmäksi lippua löi Ilkka Vaherjoki (kuvassa vasemmalla) Vaa-sasta. Hän vastasi myös pisimmäs-tä lyönnistä. Palkintoa ojentamassa kauppakamarin toimitusjohtaja Juha Häkkinen ja Kokkolan Golfin toimin-nanjohtaja Jari Parikka.

jaaKKo j. salo

jaaKKo j. salo

jar

l sU

nD

QV

ist

KUVa: CHristoffer BjörKlUnD


MP2 Itella Oyj

KOKO KANSAN YRITYSKORTTI.

KÄY SIELLÄ MISSÄ SINÄKIN.

SUOMALAISFIRMOJEN ÄSSÄ HIHASSA.

CB - Connecting Business

Documents

Transcript of CB - Connecting Business